Matkailu kotimaassa nro 1-2017 by Matkailu kotimaassa.fi

Suomi 100 Uusimaa

siBeLius-nÄYTTeLY soiTinnÄY T TeLY KonseRTiT kevät- ja syyskaudella

UUDET, UPEAT NÄYTTELYT

1.2.2017– 7.1.2018

Marita Liulian Kultakausi-näyttelyssä maalaukset, valokuvat, lavastus ja valaistus luovat kauniin, kullanhohtoisen kokonaisuuden. Näyttely on esillä 23.4. saakka. Uusi odotettu kokoelmanäyttely: Niittyjä ja erämaita.

VARAA KEVÄÄN RYHMÄMATKASI NYT Ryhmille tilauksesta ikimuistoista ohjelmaa – draamaopastukset, kaupunki- ja kirkkokierrokset sekä opastukset taiteen ja historian pariin. Kysy ryhmällenne sopivaa pakettia myyntipalvelustamme p. 040 166 3480 tai sales@serlachius.fi.

– kapellimestarit musiikin viestinviejinä 1917 – 2017 Museo avoinna: Kevät- & syyskaudella 1.2.– 30.4., 1.9.– 30.11. | ti – su 11 – 16 Keskiviikkoisin konsertit klo 19, lippukassa avataan klo 18 Kesällä 2.5.– 31.8.2017 | ti ja to – su 11 – 16, ke 10 –18

Mänttä | serlachius.fi | (03) 488 6800

Piispankatu 17, Turku | www.sibeliusmuseum.fi

Teos: Antoni van Verstralen, Hollantilainen talvimaisema (osakuva), 1600-luku.

Ilmatorjuntamuseo - sotahistoriallinen museo Tuusulassa

ly Uusi näytte llä! sä ke n a ta ava

Suomi 100-vuotta tapahtumia: Uusi näyttely Suomen sotilasperinteet vanhassa sotilasvirkatalossa Puustellissa avataan kesällä! Esitelmäsarja Suomen sotilashistoriasta

Uudistunut Heureka menee suoraan ihon alle Heureka

Tutustu tuleviin tapahtumiin ilmatorjutamuseo.fi

Oivaltamisen iloa! Eläinten Body Worlds 28.1.2017– 29.10.2017

Esimerkiksi:

Lasten tapahtumia, konsertteja ja teemapäiviä!

Avoinna talviaikaan ke-su klo 11-17 ja kesällä (1.6.-31.8.) ti-su klo 11-17. Joulu- ja tammikuussa avoinna vain etukäteen sopimalla.

Klaavolantie 2, 04300 TUUSULA • P. 040 314 3470

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2017

Mistä löytyy tiettävästi Suomen vanhin matkailumaja? 3p vihje: Linnanvoudin tupa sijaitsee, kuten nimestäkin voi päätellä, linnan kupeessa.

TÄ SSÄ NUMEROSSA

Lyhyesti...............................................................4 Päätoimittajalta..................................................5

sivu 10

Suomi 100 Uusimaa Yleistä.............................................................6-7

2p vihje: Linna on rakennettu 1300-luvulla Snappertunan kallion laelle. 1p vihje: Katso sivu 10.

Kansallishengen syntysijoilla

Läntinen Uusimaa.........................................8-16 KUUMA-seutu..............................................18-27

Kierros Tuusulan taiteilijakodeissa auttaa ymmärtämään suomalaisen identiteetin muodostumista historian, taiteen ja tarinoiden siivittämänä.

Pääkaupunkiseutu......................................28-31 Itäinen Uusimaa...............................................32 Museot ja näyttelyt.....................................34-46

s. 24-25

Kolumni.............................................................47 Ihon alla

Matkailu kotimaassa.fi -lehti toimitus@kotimaassa.fi www.kotimaassa.fi 9. vuosikerta

Mediamyynti, tilaukset ja osoitteenmuutokset: sivu 28

Päätoimittaja: Ahti Oksman puh. 0500 439 857 ahti.oksman@kotimaassa.fi Toimitussihteeri: Eeva Oksman puh. 0500 439 863 eeva.oksman@kotimaassa.fi Toimittajat: Matleena Ikonen puh. 0400 302 066 matleena.ikonen@kotimaassa.fi Saana Jaakkola puh. 044 328 2113 saana.jaakkola@kotimaassa.fi Taitto: Mainostoimisto Penbox puh. 044 375 3254 www.penbox.fi Painopaikka: Eura-Print Oy www.euraprint.fi Internet-sivut ja verkkolehti: webmaster@kotimaassa.fi

Heurekassa päästään eläinten ihon alle, kun Eläinten Body Worlds -näyttely avataan 28.1.2017. Anatominen safari johdattaa mielenkiintoisella tavalla erilaisten eläinten fysiologiaan ja anatomiaan.

Ehkä hyppäsin, ehkä en p. 044 702 1212

Lahden Hiihtomuseon vetonaula on mäkihyppysimulaattori, jossa voi kokea miltä tuntuu ponnistaa Lahden suurmäestä. Uskallatko kokeilla?

myynti@kotimaassa.fi www.kotimaassa.fi/tilaus Tilaushinnat (5 nroa) -määräaikaistilaus 30 € -kestotilaus 27 € -irtonumero 6,80 € (sis. alv 10%)

sivu 36

Järjestysvalta sekaisin

ISSN 1798-0445 (painettu lehti) ISSN 1798-0453 (verkkojulkaisu)

Tuttu tilanne kehitysmaiden uutisista, mutta totta myös Suomessa 100 vuotta sitten.

Kansikuva: 100-vuotias kotimainen Prinsessa-höyryveturi. © Suomen Rautatiemuseo / Jukka Tölkkö

Julkaisija: Menuetti Group Oy asiakaspalvelu@menuetti.fi www.menuetti.fi

sivu 43

Maaliskuussa 2017 avautuva Poliisimuseon erikoisnäyttely kuvaa vuoden 1917 tapahtumia järjestysvallan näkökulmasta.

www.kotimaassa.fi

SuomiLyhyesti 100 Uusimaa

Talviseikkailu Kajaanissa Lost In Kajaani Winter 18.2.2017 on yksipäiväinen seikkailu-urheilukilpailu talvihenkisillä quest-tehtävillä höystettynä. Tarjolla on 10 tunnin Frozen-sarja kokeneemmille ja 6 tunnin Almost Frozen -sarja talviseen seikkailuurheiluun tutustuville. Kisassa 2–3 hengen joukkueet kiertävät kartan rasteja vapaassa järjestyksessä liikkumismuotonaan on pääasiallisesti talvipyöräily, maastohiihto, juoksu ja lumitetsaus. Tapahtuma itsessään on upea ulkoiluelämys!

Vuosi 2017 Lahdessa yhtä juhlaa 100-vuotiaan Suomen kunniaksi Lahdessa päästään seuraamaan niin puoluekokousta, veteraanijuhlaa kun syksyistä Sibelius-festivaalia. Yksi tapahtumavuoden kohokohdista koetaan jo helmikuussa, kun Lahti2017 tuo seudulle yli 250 000 urheilun ystävää

Lue koko juttu numerosta: www.kotimaassa.fi/lehti

5•16

http://lostinkajaaniwinter.endurancekainuu.fi

XIX Kokkolan Talviharmonikka Kokkolan talviharmonikka on talvinen koko perheen kaupunkifestivaali Kokkolassa ja Pietarsaaressa. Jo 19. kerran järjestettävä Kokkolan Talviharmonikka -festivaali on keskitalven piristysruiske ja lämpöaalto. Vuonna 2017 koko festivaali juhlii satavuotiasta Suomea – komeasti ja leveästi, monipuolisesti ja sielukkaasti. Seinät leveällä ja katto korkealla! www.talviharmonikka.com

Naantalin Musiikkijuhlien Talvikonsertit Sokkoretkelle Asikkalaan?

Naantalin kirkossa pidettävät Talvikonsertit järjestetään jo 12. kerran. Lauantaina 25.2. kuullaan Sibeliuksen vaikuttava Voces intimae, jonka tulkitsee maineikas jousikvartetti Meta4. Sunnuntaina 26.2. vuorossa on Brahmsin Pianokvartetto nro 1 g-molli sekä Schubertin Notturno Es-duuri. Illan taiteilijoina esiintyvät viulisti Elina Vähälä, alttoviulisti Atte Kilpeläinen, pianisti Ralf Gothóni ja Musiikkijuhlien taiteellinen johtaja sellisti Arto Noras.

Asikkalan tunnetuin nähtävyys on Vääksyn kanava, mutta Asikkalassa on paljon muutakin nähtävää. Hauskan ja mieliinpainuvan seikkailun ryhmille tarjoaa asiantuntevan oppaan johdattama sokkoretki. Yllättäviä käänteitä täynnä oleva retkiohjelma on saanut runsain määrin kiitosta ja kehuja.

Lue koko juttu numerosta: www.kotimaassa.fi/lehti

5•16

www.naantalinmusiikkijuhlat.fi

Juttuvinkit ja some! Lähetä meille juttuvinkkejä kotimaanmatkailusta osoitteeseen

toimitus@kotimaassa.fi tai laita kuvia jaettavaksi some-kanavillamme

#kotimaassa

Seuraa meitä:

www.facebook.com/matkailukotimaassa www.twitter.com/kotimaassafi www.instagram.com/matkailukotimaassa.fi

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2017

Suomi 100 -juhlavuoden internet-sivuilla sanotaan: ”Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuosi 2017 on sukupolvemme merkittävin juhlavuosi. Se vaalii Suomen vahvuuksia, kuten tasaarvoa ja demokratiaa tarjoamalla suomalaisille ja Suomen ystäville monipuolista ja kansainvälistä ohjelmaa sekä Suomessa että maailmalla. Juhlavuosi antaa mahdollisuuden ymmärtää mennyttä, kokea vuosi yhdessä ja luoda suuntaa Suomen tulevaisuuteen”.

poliisimuseo.fi

ILMAINEN SISÄÄNPÄÄSY

Viimeiseen sataan vuoteen mahtuu paljon, sillä muutos kaikilla elämän osa-alueilla on ollut valtava. Olen itse syntynyt sota-aikana ja elänyt lapsuuteni jälleenrakentamisen aikaan. Olot olivat silloinkin tyystin erilaiset kuin nyt, mutta en silti pysty täysin ymmärtämään omia esi-isiäni ja heidän elämäänsä sen aikaisessa Suomessa. Todellinen ymmärtäminen tulee vain elämisen ja kokemisen kautta.

ILMAINEN SISÄÄNPÄÄSY

Itsenäisyytemme alussa matkailukin oli erilaista. Matkalle lähdettiin tärkeästä syystä ja kohteena oli oman kunnan kirkonkylä tai ääritapauksissa lähin kaupunki. Kesällä kuljettiin jalan tai hevosrattailla, talvella hiihtäen tai reellä. Vähitellen autot yleistyivät ja tiet paranivat, jolloin matkat suuntautuivat yhä kauemmas kotikonnuilta. Matkalle lähdettiin myös aiempaa herkemmin.

Vaajakatu 2 • Tampere

Suomalaisten ulkomaanmatkailu mullistui 1960-luvun puolivälissä, kun Kalevi Keihäsen matkatoimisto Keihäsmatkat alkoi lennättää manner-Espanjaan ja Kanarian saarille vuosittain lähes 100 000 suomalaista.

JUHLAPAIKKA

Samanlainen kehitys on ollut kaikkialla maailmassa, ja jatkuvasti yhä useampi on kiinnostunut matkustamaan myös Suomeen. Ulkomaalaiset pitävät ihmeellisenä asioita, jotka meidän mielestämme on itsestäänselvyyksiä.

MAALAISMAJOITUS

Keskeinen sijainti lähellä Nelostietä (E75) Erinomainen hää- ja juhlapaikka Majoitustilaa 50 henkilölle Maalaismiljöö

Juhlavuoden teema, Yhdessä, korostaa yhdessä tekemistä. Tarkoituksena on rakentaa koko vuodeksi 2017 monipuolista ohjelmaa kaikkialle Suomeen. Mitä se tarkoittaa? Vuoden aikana meillä on mahdollisuus tutustua oman paikkakuntamme ja maakuntamme juhlatapahtumiin, perinteistä kulttuuritarjontaa unohtamatta. Myös loman koittaessa kannattaa muistaa, että erityisesti tänä vuonna maassamme on paljon nähtävää ja koettavaa. Osoitamme arvostusta kotimaallemme vierailemalla mahdollisimman monessa tapahtumassa juhlavuoden aika. Näin toimien olemme itsekin osa yhteistä juhlavuotta.

A AINENa-RaiUOK ERINOM ta is ne ak den ra

lähialui

LAMMINMÄEN TILAT

Ahti Oksman

Lammintauksentie 99, 19650 JOUTSA • Puh. 040 571 1006 / Juhani juhani@lamminmaentilat.fi • www.lamminmaentilat.fi

www.kotimaassa.fi

Suomi 100 Uusimaa

uomen 100-vuotisjuhlavuoden ajan Matkailu kotimaassa.fi -lehdessä on teema Suomi 100 kotimaassa. Vuoden aikana tutustumme eri alueisiin, niiden juhlavuoden tapahtumiin sekä mielenkiintoisiin kohteisiin. Lehden juhlateema aloitetaan Uudeltamaalta, jossa uudenvuodenaattona vietettiin virallisia Suomi 100 -juhlavuoden avajaisia.

Läntisellä Uudellamaalla sijaitsevat Hangon, Raaseporin, Lohjan ja Karkkilan kaupungit sekä Siuntion ja Inkoon kunnat. Kolmelta suunnalta meren ympäröimä Hanko on koko Suomen eteläisin kunta. KUUMA-seutu on voimakasta kasvualuetta. Sen muodostuu pääkaupunkiseudun ympärillä sijaitsevista 10 kehyskunnasta, joita ovat Kirkkonummi, Vihti, Nurmijärvi, Hyvinkää, Mäntsälä, Järvenpää, Tuusula, Kerava, Pornainen ja Sipoo. Matkailullisesti erittäin tärkeä on Tuusulanjärven ympäristö, joka on tunnettu taiteilija- ja kulttuurihistoriastaan.

Eeva Oksman

Uudenmaan maakunta käsittää vain 3,0 % Suomen maa-alasta, mutta se on ylivoimaisesti Suomen runsasväkisin ja tiheimmin asuttu maakunta. Lähes 30 % kaikista suomalaisista, eli yli 1,6 miljoonaa, asuu Uudellamaalla. Taajamissa heistä asuu noin 95 %, mutta sekä taajama-aste että väestötiheys ovat Helsingin seudulla ja KeskiUudellamaalla selvästi korkeammat kuin maakunnan länsi- ja itäosissa.

Kakkostie

Valtatie 2

Uudenmaan rannikko on ollut perinteisesti ruotsinkielistä seutua, saihan se aikoinaan uudisasutusta Ruotsista. Suomen kieli alkoi yleistyä, kun Helsinki virallistettiin Suomen pääkaupungiksi vuonna 1812, ja nykyisin suomi on enemmistön äidinkieli suurimmassa osassa maakuntaa.

KARKKILA

Ykköstie

1 E18

Valtatie 1

LOHJA

110

3 SIUNTIO

2 RAASEPORI

1 Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2017

HANKO

INKOO

KIRKKO

Aikamatka Fiskarsin museossa. Kuva: Fiskarsin museo Pääkaupunkiseutu on Suomenlahden rannalla sijaitseva yli 1,1 miljoonan asukkaan kasvukeskus ja Helsingin seudun metropolialueen ydin. Pääkaupunkiseutuun kuuluu neljä kaupunkia, Helsinki, Espoo, Kauniainen ja Vantaa.

ESITTELYSSÄ OLEVAT KOHTEET 1. Hangon museo 2. Raasepori, mm. Tammisaaren museokeskus EKTA 3. Tytyrin Elämyskaivos 4. Lahnajärvi 5. Kasvihuoneilmiö 6. Matkailumaatila Myllyniemi 7. Ruukkimuseo Senkka 8. Suomen Rautatiemuseo ja Hyvinkään taidemuseo 9. Sälinkään kartano 10. Järvenpään museot 11. Tuusulan museo ja Ilmatorjuntamuseo 12. Keravan taidemuseo Sinkka 13. Heureka 14. Didrichsenin taidemuseo 15. Suomalainen barokkiorkesteri ja Radion sinfoniaorkesteri 16. Bongan Linna

Uusimaa on aiemminkin ollut esillä lehdessämme, viimeksi Kuninkaantie-teeman yhteydessä vuonna 2015. Tässäkin numerossa on mahdollista nostaa vain pieniä maistiaisia alueen runsaasta matkailutarjonnasta. Itäiseltä Uudenmaalta mukana on tällä kertaa vain Loviisassa sijaitseva mielenkiintoinen Bongan Linna.

Nelostie

4 E75 Valtatie 4

Kolmostie

Kutostie

3 E12 Valtatie 3

HYVINKÄÄ

Valtatie 6

LAPINJÄRVI

PUKKILA

MYRSKYLÄ

MÄNTSÄLÄ

ASKOLA

Seiskatie

JÄRVENPÄÄ

NURMIJÄRVI

TUUSULA KERAVA

VIHTI

VANTAA

KAUNIAINEN

ONUMMI

ESPOO

7 E18 PORNAINEN

SIPOO

LOVIISA

Valtatie 7

PORVOO

HELSINKI

14 15

Suomi 100 Uusimaa

Kuva: Suomen Rautatiemuseo

www.kotimaassa.fi

Suomi 100 Uusimaa

Hangon museo. Kuva: Laura Lotta Andersson

angon museossa avautuu mielenkiintoinen katsaus satamakaupungin teollistumisen historiaan.

Suksia, makkarankuoria ja polkupyöriä

– Hangon teollistumisen historiaa

nblad . Kuva: Linda Sven Nykyistä näyttelyä

Teollistunut Hanko -näyttely on Hangon museon panos valtakunnalliseen Suomi 100 -teemaan. Näyttelyssä Suomen itsenäistymistä käsitellään kaupungin teollisen kehittymisen ja sen synnyttämän kaupunkielämän kautta. Hangon sanotaan seisovan kolmella jalalla. Nämä jalat ovat satama, matkailu ja teollisuus. Hangon museon johtaja Laura Lotta Andersson kertoo, että teollistuminen ja teollisuus ovat olennainen osa Hankoa ja tärkeä osa Hangon historiaa, mutta se ei ole näkynyt kaupungin museotarjonnassa. – Teollistuminen on vaikuttanut olennaisesti Hangon historiaan, mutta sitä ei ennen ole käsitelty näin laajasti, Andersson sanoo. – Hangossa on ollut tehtaita 1800-luvun lopulta alkaen ja sotien jälkeen siitä tuli tärkeä elinkeino. Teollistumisen myötä myös rakentaminen vilkastui.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2017

Matleena Ikonen

Teollistuminen on vaikuttanut merkittävästi mm. Hangon kielijakaumaan: uudet teolliset työpaikat toivat kaupunkiin uusia asukkaita muualta Suomesta, ja kielten jakauma muuttui vähitellen. Kasvavalle väestölle tarvittiin vapaa-ajanohjelmaa, minkä johdosta mm. urheiluseuratoiminta käynnistyi. Teollistuminen on siis vaikuttanut olennaisesti siihen, minkälainen kaupunki Hangosta on muodostunut.

Ihmiset koneiden takana

Näyttelyä varten museo on kerännyt kaupunkilaisilta muistoja työskentelystä Hangon teollisuuslaitoksissa. Työntekijöiden ääni tulee kuuluviin ja ihmiset saavat kertoa muistoja työpaikoistaan. Joulukuun puolivälissä avattu näyttely jatkuu huhtikuun loppuun asti. Laura Lotta Anderssonin mukaan näyttely on saanut hyvän vastaanoton ja hän odottaa sen herättävän kiinnostusta paitsi paikallisissa myös Hangon vapaa-ajanasukkaissa. – Meillä on hyvä valmius ottaa huomioon erilaisia kävijäryhmiä – niin eri kieliryhmät kuin turistit kesäisin. Hangon museolla on myös vankka paikallistuntemus ja kyky uudistaa toimintaamme. Toimimme ympäri vuoden ja tuomme Hangon historiaa kattavasti esille, Laura Lotta Andersson sanoo.

Teollistunut Hanko -näyttely on koottu yhteistyössä LänsiUudenmaan muiden ammattimuseoiden kanssa. Aihetta lähestytään valokuvien ja esineiden kautta – näytteillä on sekä tehtaissa käytettyjä työkaluja että valmiita lopputuotteita. Näyttelyssä pyritään myös tuomaan esiin ihmiset koneiden takaa sekä sitä, millaista on ollut olla töissä ja elää Hangossa. Helkama. Kuva: Raimo Kuittinen

Hangon museo

www.hanko.fi/palvelut/ hangon_museo

Avoinna 22.1.-9.4.2017 päivittäin klo 10-18 @LumiLinnaSnowCastle

Valitse ja voita 3 vrk:n elämysmatka Kemijärvelle kesällä 2017. Junalla perille, majoitus ja ohjelmaa Järvielämyksiä oman valintasi mukaan: 24/7/365 Rennosti rantareiteillä Made in Kemijärvi -tuotteita

Osallistu visitkemijarvi.fi 20.2. mennessä.

info.visit@kemijarvi.fi p. +358 40 189 2050

Avoinna 5.12.-13.4.2017 päivittäin klo 11-16

visitkemijarvi.fi

@SantasSeasideOffice

www.kotimaassa.fi

Suomi 100 Uusimaa

Fiskarsin ruukki. Kuva: Kjell Svenskberg

aaseporin rannikkokaupungin tarina on vielä nuori, mutta seudun kulttuurikohteet ja upea saaristo vievät luonnonkauniille, lähiruoan kruunaamalle aikamatkalle satojen vuosien päähän. Saana Jaakkola

Raaseporin kaupunki

Nuori, vanha Raasepori

– elämysten runsaudensarvi

Raaseporin kaupunki syntyi vuonna 2009, kun Tammisaaren ja Karjaan kaupungit sekä Pohjan kunta yhdistivät voimansa. Nimensä uusi kaupunki sai 1300-luvulla rakennetusta Raaseporin linnasta, jonka rauniot kohoavat ylväänä Snappertunan kallioiden laella.

– Oppaan kanssa Raaseporiin saa aivan toisenlaisen kosketuksen. Tarinat kuljettavat taiteilija Helene Schjerfbeckin mielimaisemista salaperäisiin Mustion linnan kummituksiin – asiantunteva opastus on parhaimmillaan kuin astuisi satukirjan sivuille, Österberg maalailee.

Linnan juurella sijaitsee vuonna 1893 rakennettu Linnanvoudin tupa, joka on tiettävästi Suomen vanhin matkailumaja. Linnan alueella sekä aikuiset että lapset voivat tehdä elämyksellisiä tutkimusretkiä keskiaikaiseen elämään vaikkapa linnanrouva Katarinan johdattamana.

Viiden ruukin valtakunta Matkailusihteeri Martina Österberg kehottaa tutustumaan oppaan johdolla myös muihin kohteisiin, kuten Tammisaaren kuvankauniiseen vanhaan kaupunkiin.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2017

ngqvist . Kuva: Johan Lju Raaseporin linna Tarinoita tulvivat myös seudun ruukit Antskog, Billnäs, Fiskars, Mustio ja Åminnefors, joista Fiskars valittiin vuoden 2015 parhaaksi kotimaiseksi matkailukohteeksi. Ainutlaatuisen miljöön sekä kiinnostavien museo- ja näyttelykohteiden lisäksi Fiskars on kotina lokakuiselle Slow Food Festival -lähiruokatapahtumalle.

Lähiruokaa kauniin luonnon keskellä Raaseporin seudulla lähiruoka on arvossaan. Österberg puhuu artesaaniruuan esiinmarssista. – Jo pelkästään Fiskarsin alueella on useita artesaaniruokaan ja -juomaan keskittyneitä yrityksiä, kuten käsityöläistislaamo Ägräs Distillery, jonka tuotteisiin kuuluvat villiyrtein maustetut gini ja akvaviitti. Alueella toimii harvinaisen laaja lähituottajien verkosto panimoineen, juustoloineen ja luomutiloineen. Maistuvalle matkalle viime silauksen luo lumoava saaristoluonto, luontopolut ja retkeilyreitit sekä monipuolinen kulttuuri- ja tapahtumatarjonta. – Sisäsaariston lapsiystävällisille rannoille voi tehdä päiväretkiä veneettäkin. Ulkosaariston kohteisiin, kuten Jussarön ja Älgön saarille pääsee kesällä oman veneen lisäksi saaristoristeilyllä tai taksiveneellä. Keskikesällä kulttuurimaisemia pääsee kiertämään myös Raaseporin kesäbussilla, vinkkaa Österberg. www.visitraasepori.com

Matka vankileiristä nykyaikaiseksi varuskunnaksi

Vankileiri. Kuva: Sotamuseon kokoelma.

Kohtaa menneisyytesi

Porvaristalo .

uhlavuoden kunniaksi kuusi Länsi-Uudenmaan museota toteuttaa yhteisen dokumentointi- ja näyttelyprojektin Stop! Kohtaa menneisyytesi, jossa esitellään kunkin museon alueelta tärkeä muistinpaikka – kohtaamispaikka, johon liittyy merkityksellisiä muistoja niin yksityisen ihmisen kuin yhteisön näkökulmasta. Saana Jaakkola

Kesäksi ovensa avaavat myös Porvaristalo, jossa tutustutaan varakkaan käsityöläisen elämään 1800-luvulla, sekä 1950-luvun Valokuvaamo.

EKTA

Tammisaaren museokeskus EKTAssa on jo pitkään kerätty muistoja Dragsvikin varuskunnan monivaiheisesta historiasta. 1910-luvun alussa rakennettu kasarmialue toimi varuskuntana vuoteen 1918 asti. Seuraavien vuosien aikana Dragsvik muuttui vankileiristä Tammisaaren yliopistonakin tunnetuksi pakkotyölaitokseksi ja Suomen suurimmaksi vankilaksi. Vuonna 1938 vankila-alueen itäinen osa erotettiin alkoholistiparantolaksi. – Dragsvikiin liittyy synkkiä tarinoita, mutta myös ilon ja onnen hetkiä. Harva alueen historian tunteva miettii, että Dragsvik oli monelle koti, toteaa museonjohtaja Dan Lindholm. Vuonna 1940 Dragsvikin varuskunta siirtyi takaisin puolustusvoimille, ja vangit siirrettiin muihin vankiloihin.

Dragsvik – monen muiston paikka 19. huhtikuuta avautuvassa näyttelyssä kuullaan värikkäitä muistoja Dragsvikista niin kasarmialueella työskennelleen vanginvartijan, keittiötyöntekijän, Suomen

ensimmäisen varusmiespalveluksen suorittaneen naisen kuin alueella lapsuutensa viettäneen näkökulmasta. Haastattelut, kirjeet, kuvat ja esineet kuljettavat kasarmin synnystä tähän päivään. – Näyttelyssä kurkistetaan myös 70-luvun sotilaskotiin, 50-luvun upseerin kotiin ja varusmiesten tupaan, Lindholm lisää. Dragsvik – monen muiston paikka -näyttely on avoinna 24. helmikuuta 2018 asti.

Nähtävää ja koettavaa koko perheelle EKTAn pysyviin näyttelyihin – ja yleisön kestosuosikkeihin – kuuluva Helene Schjerfbeckin elämä ja taide täydentyy kesän kynnyksellä uusilla teoksilla. Toinen perusnäyttely Kaikkien aikojen Raasepori on aikamatka Länsi-Uudenmaan ja Tammisaaren kaupungin historiaan.

lene Kestosuosikki He mä elä kin ec fb er Schj y ja taide täydenty . la sil ok te la sil uu

Blombergin talossa astutaan 1860-luvun käsityöläisperheen arkeen. – Normaalista museosta poiketen Blombergin talossa ihan kaikkeen saa koskea. Luvassa on lapsille suunnattua ohjelmaa, ja talon tiloja voi vuokrata myös yksityistilaisuuksiin, Lindholm vinkkaa. www.ektamuseum.fi www.kohtaamenneisyytesi.fi

www.kotimaassa.fi

Suomi 100 Uusimaa

Kivessä elämä -perusnäyttelyn kierrokseen kuulu myös yksi valittavissa olevasta kolmesta valo- ja musiikkiteoksesta.

Kaivosmuseosta

maanalaiseksi elämyskaivokseksi N

oin 100 metrin syvyydessä sijaitseva Tytyrin kaivosmuseo kokee Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi täydellisen muodonmuutoksen. Maalis–huhtikuun vaiheessa Lohjalla avautuu kaikille kävijöille ympäri vuoden avoinna oleva Tytyrin Elämyskaivos. Saana Jaakkola

Lohjan kaupunki

Yhä aktiivisesta Tytyrin kaivoksesta voi kirjaimellisesti sanoa sen sijaitsevan kivenheiton päässä Lohjan keskustasta. Kaupungin matkailupäällikkö Minna Ermala kertoo, että kaivoksesta louhittavan kalkin arvioidaan riittävän ainakin sadaksi vuodeksi eteenpäin. Kaivostoiminta alkoi avolouhoksena 1800-luvun lopussa. Maan alle siirryttiin vuonna 1956, ja 110-tasolla sijaitseva kaivosmuseo vastaanotti ensimmäiset vieraansa vuonna 1988. Louhinta tapahtuu nyt 370 metrin syvyydessä – siis yli 250 metriä Tytyrin Elämyskaivoksen alapuolella.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2017

Suomen ainoa pilvenpiirtäjähissi vie syvyyksiin Uuden Elämyskaivoksen myötä alueen infra tulee muuttumaan kulkuyhteyksiä myöten. Elämyskaivoksen yhteyteen nousee uusi maanpäällinen vierastupa, joka toimii vastaanottona, infopisteenä sekä tilana varusteiden vaihtoa varten. Vierastuvassa sijaitsevat myös tilavat asiakas-wc:t sekä matkamuistomyymälä. Avajaisista alkaen myös yksittäiset vieraat pääsevät kaivoskierrokselle ympäri vuoden. Todellisena kohokohtana Tytyrin Elämyskaivokseen avataan Suomen ainoa High Rise -hissi, joita normaalisti nähdään vain pilvenpiirtäjissä. Erikoisuuden takana on hissiyhtiö KONE, jonka testilaboratorio sijaitsee Tytyrin kaivoksen yhteydessä.

Ikimuistoisia elämyksiä ja tarinoita pinnan alla Kaivostyön historiaa ja nykypäivää esittelevä Kivessä elämä -näyttely pysyy ennallaan, mutta Elämyskaivos tuo tullessaan paljon uutta.

– Yhdessä Geologian tutkimuskeskuksen kanssa toteutettava geologinen näyttely kertoo Lohjan ja koko maapallon maaperän synnystä, Ermala kertoo. – Kalkki ja sitä Tytyrin kaivoksessa louhiva Nordkalk-yhtiö saavat myös oman näyttelynsä. Uutta Elämyskaivoksessa ovat lisäksi lasten kaivosalue sekä elämyskäytävä, jossa leikitellään kaivosta hallitsevan pimeyden ja valojen kanssa. Tytyrin Elämyskaivos tarjoaa entistä laajemman valikoiman opastettuja kierroksia, joissa huomioidaan myös lapsiperheet. Pyhistä pääsiäinen, halloween ja joulu saavat omat teemakierroksensa. Syksyllä Elämyskaivoksessa järjestetään myös teatteriesityksiä. Maanalainen Tytyri-sali puolestaan tarjoaa ainutlaatuisen juhlapaikan jopa 100 hengen tilaisuuksiin. www.tytyrinkaivos.fi www.visitlohja.fi

Perinteikäs Lahnajärvi

heräsi eloon

– Sen täytyi olla jotain savolaista hulluutta, alkaa nyt pyörittää purkukunnossa olevaa ravintolaa, Landen sanoo nyt.

kköstien eli Helsingin ja Turun välisen vanhan tien varrella seisova Lahnajärvi on tullut tutuksi ties kuinka monille tiellä liikkuneille sukupolville. Saana Jaakkola

Lahnajärvi

”Lahnis” on ollut pakollinen pysähdyspaikka aina vuodesta 1952, jolloin se valmistui ja pysäytti autoilevat suomalaiset syömään, uimaan ja pitämään taukoa. Lahnajärvellä käyneet lapset muistavat varmaan ikänsä rannan vesihuvipuiston liukumäkineen. 2000-luku ja uusi E18-moottoritie oli koitua Lahnajärven kohtaloksi. Liikennevirrat siirtyivät moottoritielle, asiakkaat katosivat ja rakennukset alkoivat rapistua. Seitsemän vuoden ajan legendaarinen järvenrantahuvipuisto seisoi tyhjillään, kunnes sen löysi Keski-Suomesta tullut Pia Landen. Hän uskoi rapistuvaan jättiläiseen ja alkoi remontoida.

Hänellä oli kuitenkin oma visionsa, jota alkoi päämäärätietoisesti toteuttaa. Kun rahaa ei saanut pankista, remontti maksettiin omilla rahoilla.

Caravan-alue täydentää kokonaisuuden Lahnajärven uusi tuleminen alkoi kesällä 2015. Nyt Lahnajärvellä toimii tasokas kahvila-ravintola, jossa ketjuhuoltamoista poiketen annokset tuodaan jokaiselle ruokailijalle pöytiin. Lisäksi tiloissa on pelihuone, parturi, hieroja ja solarium. Yhdeksän huoneen huoneistohotelli majoittaa matkustajia ja reissutyöläisiä. Viikonloppuisin Lahniksella vietetään iltaa karaoken, dj:n tai live-artistien parissa. Tupa on täynnä lähes joka viikonloppu.

– Vastaanotto on ollut todella hyvä – voisi sanoa jopa, että yllättävän hyvä, Pia Landen sanoo. Vaikka epäilijöitäkin on riittänyt, Landen kertoo saaneensa paljon tukea hullun projektinsa aikana. Yksi tärkeimmistä opinpaikoista oli Jyrki Sukulan visiitti, jonka aikana ravintolan menu laitettiin kuntoon. Ensi kesänä Lahnajärvi ottaa jälleen rohkeasti uuden askeleen, kun alueelle valmistuu tasokas caravan-alue. Pia Landen uskoo, että sen myötä Lahnajärvi tavoittaa uusia kohderyhmiä. – Meillä on tässä kaikki, mitä karavaanarit tarvitsevat: kahvila-ravintola, iso terassi upeilla näköaloilla, tekemistä lapsille, sauna ja iltaohjelmaa. Vastaavalla konseptilla toimivia paikkoja ei ole lähialueilla, Landen sanoo. www.lahnajarvi.fi

Jo viime kesä näytti, että Lahniksen vetovoima on edelleen tallella. Suomalaisten taukopaikkojen ”yksinäinen susi” houkuttelee niitä, jotka karttavat ketjuja ja haluavat virkistäytymispaikaltaan jotain vähän enemmän.

www.kotimaassa.fi

Suomi 100 Uusimaa

Kasvihuoneilmiö

on aikuisten satumaa L

ohjan Nummella, Vanhan Turuntien varrella, sijaitsee todellinen satumaa. Kasvihuoneeseen rakennettu ilmiömäinen elämystavaratalo Kasvihuoneilmiö on ihmetyttänyt ja ihastuttanut suomalaisia jo 20 vuoden ajan. Saana Jaakkola

Kasvihuoneilmiö

Katosta roikkuvat liaanit, sadunomaiset viktoriaaniset lasipaviljongit, prameat marmoripatsaat, eksoottiset esineet kuin Tuhannen ja yhden yön tarinoista, kultaiset huonekalut ja faaraoiden aarteet elävät sulassa sovussa Suomen laajimman lyhtyvalikoiman, mummon keräilykahvikuppien sekä koko maailman kattavimman kotimaisten klassikkoelokuvien kokoelman kanssa. Kasvihuoneilmiö ei nöyristele valtavirran trendien edessä. Kasvihuoneilmiö on tavaratalo, joka luo itse omat trendinsä.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2017

Elämys ei ole vain sanahelinää Yrittäjä Elisa Palonen voi hyvällä omallatunnolla sanoa liikkeensä olevan täysin uniikki koko maailmassa. Sen todistavat jo maailmaa kiertäneet kantaasiakkaat, jotka eivät sanojensa mukaan ole nähneet vastaavaa missään. Erilaisia tuotteita on kymmeniätuhansia, mutta massatuotteille ei Kasvihuoneilmiöstä löydy tilaa.

Hannuun ja Kerttuun. Pallomeren sijaan Kasvihuoneilmiöstä löytyy pehmoleluilla täytetty nallemeri, johon aikuisillakin on lupa sukeltaa. Ostosretken lomassa maistuvat kahvila-ravintolan maukas lounas ja ylistetyt munkit.

Kotimaisen kulttuurin aarreaitta Ihastuksesta häkeltyneet asiakkaat usein toteavat, että Kasvihuoneilmiöön olisi tultava kuorma-auton kanssa. Valtavasta valikoimasta moni matkailija löytää myös käsilaukkuun sopivia, nostalgisia helmiä – pieniä läikähdyksiä menneestä. – Martta Wendelinin ja Rudolf Koivun korttien määrä lyö ensikertalaiset ällikällä. Meillä on myös ennenkuulumattoman kattava kokoelma kulttuuria paitsi suomalaisten klassikkoelokuvien, myös kirjojen ja musiikin saralla, Palonen vinkkaa. – Vanhat kotimaiset elokuvat eivät ole vain elokuvia. Ne ovat osa meidän kulttuuriamme, muistuttaa omaleimainen yrittäjä Suomi 100 -juhlahengessä. www.kasvihuoneilmio.fi

– Kasvihuoneilmiö on aidosti erilainen. Meillä ei laskelmoida eikä matkita. Me otamme myyntiin tuotteita, joita mikään muu tavaratalo ei edes harkitsisi, Palonen kertoo. – Sillä, meneekö tavara kaupaksi vai ei, ei ole väliä. Me tarjoamme asiakkaalle elämyksen sanan oikeassa merkityksessä. Omituisuuksien ihmemaa Tuotevalikoima ja viidakkomainen fiilis eivät ole ainoita omituisuuksia, joilla Kasvihuoneilmiö erottuu edukseen. Tähän tavarataloon toivotetaan tervetulleiksi myös koirat, jotka ovat erityisen ihastuneita liikkeessä asusteleviin kaneihin,

Kahvila-ravintolassa maistuu lounas ja ylistetyt munkkikahvit.

atkailutila Myllyniemi Lohjalla, lähellä Saukkolan taajamaa, on upea vierailukohde hyvän ruuan ja maalaisidyllin ystäville. Matleena Ikonen

Matkailutila Myllyniemi

kesäisin. Talvisin esim. teatterimatkaan kannattaa yhdistää ruokailu viehättävässä myllyssä. Linja-autolla pääsee kätevästi perille asti, ja ruokailuun sisältyy ryhmille aina vanhan myllyn esittely. Vain vajaan kahden kilometrin poikkeama Saukkolasta, vanhalta Turku–Helsinki-tieltä johdattaa ruuhka-Suomen kiireistä tunnelmalliseen maaseutuidylliin. Myllyniemen punaisen myllyn pihapiirissä käyskentelevät lampaat karitsoineen, riikinkukot ja kanat sulassa sovussa. Myllyniemi toimii ensisijaisesti kokous- ja juhlapaikkana sekä ryhmäruokailujen isäntänä. Vanhan myllyn miljöö on parhaimmillaan

Alusta asti itse tehtyä ruokaa Myllyniemessä vannotaan lähiruuan nimeen. Käyntikortiksi muodostuneet lammasruuat valmistetaan oman tilan lihoista ja riistakin hankitaan itse. Kananmunat, hunaja ja kasvikset sekä perunat tuotetaan itse – luonnonmukaisesti. Ne eivät kuitenkaan riitä koko vuodeksi, vaan myöhemmin syksyllä ja talvella hankitaan oman alkutuo-

tannon lisäksi jauhoja, perunoita ja juureksia läheisiltä luomutiloilta. Ruoka tarjoillaan myllyravintolassa. Viereisessä saharakennuksessa on kokous- ja majoitustilat sekä sauna. Myllyn kolmannessa kerroksessa on näyttelytila ja keskikerroksessa talonpoikaismuseo. Myllyniemen maalaisromanttisissa vierashuoneissa on vuodepaikkoja kesäaikaan 30:lle ja talvisin 20 vieraalle. Kokoukset, juhlat ja muut tilaisuudet onnistuvat Myllyniemessä persoonallisella otteella. www.myllyniemi.fi

Vanhan myllyn taikaa

www.kotimaassa.fi

Suomi 100 Uusimaa

Kyllä Öhmanska tiätää

uonna 1820 perustetun Högforsin rautaruukin ensimmäiseksi tuotantolaitokseksi rakennettu masuuni seisoo yhä paikallaan kosken partaalla. Valimon valmistuttua Karkin kylästä kasvoi hiljalleen omaleimainen teollisuuskaupunki Karkkila, jonka sydämessä sykkii historiaa huokuva Ruukkimuseo Senkka. Saana Jaakkola

Karkkilan kaupunki

Rautaruukin näyttelykohteet – Suomen Valimomuseo, Työläismuseo ja Högforsin masuuni – esittelevät ruukkilaisten elämää sekä työssä että kodin arkisten askareiden parissa. Työläismuseon alueella vanhat asuinrakennukset seisovat yhä alkuperäisillä paikoillaan. Sisätilat on entisöity eri vuosikymmeniä edustaviksi työläiskodeiksi, joissa entisajan elämä hiipii iholle. Askeettisen 1850-luvun työläisasunnon paljaiden puulattioiden ja arvoesineiden täydentämän, 1890-luvun varakkaan työnjohtajan kodin välillä vallitsee vahva kontrasti.

Monta aihetta juhlaan

Tehtaanpuiston laidalla sijaitseva Valimomuseo esittelee valimoteollisuuden historiaa eri vaiheineen, työkaluineen ja koneineen. Näyttelyssä sukelletaan myös syvälle esihistoriaan ja opitaan, kuinka Suomessa osattiin valaa jo 3 000 vuotta sitten. Museokaupassa vieraat voivat stanssata itselleen matkamuiston yli satavuotiaalla valumallien kirjasinkoneella.

Karkkilasta eivät juhlan aiheet tänä vuonna lopu kesken. Suomen satavuotisjuhlan lisäksi Pyhäjärven kunnan, jonka kyliin Karkkila kuului ennen sen erottamista kauppalaksi, perustamisesta on kulunut 150 vuotta. Kauppalaksi Karkkila nimettiin tasan 85 vuotta sitten ja kaupungiksi 40 vuotta sitten. Lisäksi Kulonsuonmäen rautakaivoksen avaamisesta on kulunut 200 vuotta.

Museonjohtaja Tommi Kuutsa kehottaa tiedustelemaan opastuksia, vaikka aikaa vierailulle olisi vain vähän.

Karkkilan juhlavuosi pitääkin sisällään 150 erilaista tapahtumaa. Vuoden kohokohta on 15.–18. kesäkuuta vietettävät Rautapäivät, jolloin Karkkilassa koetaan yli 80 ohjelmanumeroa.

– Ruukkimuseon käyntikohteista on vaikea erottaa yhtä ylitse muiden. Autenttinen ruukkialue, jonka keskipisteenä on Suomen vanhin yhä toiminnassa oleva valimo, on koettava kokonaisuutena.

www.karkkila.fi www.karkkila.fi/ruukkimuseo

Opastuksia räätälöidään ryhmän kiinnostuksen kohteita painottaen. Elämykselliselle kierrokselle mukaan lähtee valurinvaimo Öhmanska, joka tuntee ruukkikylän rakennukset ja asukkaat juoruineen ja napauttaa ne vieraiden tietoon sujuvalla Karkkilan murteella.

Karkkilan

rautainen historia herää eloon Ruukkimuseo Senkassa

Restauroitu Högforsin masuuni.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2017

KU IN KOR U SAIMAAN S IVULL A. VAIN 3 KM KES KU S TAS TA.

ENSI KESÄ ON MESSUKESÄ Varaa rantamökki, huvila, hotellihuone tai vaikkapa kalustettu kaupunkikoti jo nyt:

visitmikkeli.fi/majoitus Seuraa Asuntomessujen vaiheita Facebookissa ja tilaa uutiskirje: asuntomessutmikkeli

saimaansivu.fi/uutiskirje

www.kotimaassa.fi

Suomi 100 Uusimaa

Muistoja eri vuosikymmeniltä

uomen Rautatiemuseo Hyvinkäällä tarjoaa aikamatkan suomalaisen rautatiehistorian vaiheisiin.

Matleena Ikonen

Suomen Rautatiemuseo

Suomen rautatietoiminnan historiaan pääsee tutustumaan elävästi Suomen Rautatiemuseossa Hyvinkäällä. Siellä aitoon rautatien asema- ja varikkoalueympäristöön on koottu höyryvetureita, vanhoja matkustajavaunuja, junien ja asemien esineistöä ja onpa kokoelmissa muutama todellinen harvinaisuuskin: museon suurin vetonaula on ainoana maailmassa säilynyt aito Venäjän keisarinjuna, jolla hallitsija kulki Suomen rautateillä. Näihin päiviin ovat säilyneet keisarin vaunu, keisarinnan vaunu ja salonkivaunu, jotka kaikki ovat esillä museon näyttelyssä. Ulkomaita myöten kiinnostusta herättävä keisarinjuna onkin oikea helmi: sen sisustuksessa on käytetty mm. ylellistä pähkinäpuuta ja villasamettia. Tällaista ei todellakaan näe missään muualla maailmassa!

Rautatiemuseo tarjoaa mielenkiintoisen käyntikohteen kaikille liikennöinnin, rautateiden ja Suomen historiasta kiinnostuneille. Museon ovat löytäneet erityisesti alan harrastajat ja erilaiset lapsiryhmät, mutta myös aikuisryhmille kuten tyky- ja eläkeläisryhmille museossa on paljon nähtävää. Erityisen suosittuja ovat aikuisryhmille suunnatut kokemukselliset opastetut kierrokset, joilla kävijät pääsevät tutustumaan Perinnejuna Valtterin vaunuihin sekä muistelemaan omia kokemuksiaan junamatkustamisesta. Valtterin neljä puurakenteista vaunua on entisöity huolellisesti ja ne edustavat eri vuosikymmeninä käytössä ollutta kalustoa. Opastuksilla tutustutaan

1940-luvun III luokan matkustajavaunuun ja 1950- ja 1970-lukujen yhdistettyihin matkustaja- ja kahvilavaunuun sekä matkustaja- ja konduktöörivaunuun.

Oma odotushuone naisille Rautatiemuseo sijaitsee kulttuurihistoriallisesti ainutlaatuisella Hanko–Hyvinkäärautatien asema- ja varikkoalueella. Alkuperäinen, 1870-luvulta peräisin oleva asemarakennus on entisöity näyttelytilaksi ja se tutustuttaa nykyaikaisittain oudoiltakin tuntuviin ilmiöihin, kuten eri matkustusluokkien odotushuoneisiin ja naisten huoneeseen, joka oli tarkoitettu hienoille, ylempien sosiaaliluokkien naisille. Museon oma kahvila, Pakarituvan kesäkahvila, palvelee kesäisin museon kauniilla puistoalueella. Kahvilarakennus on 1870-luvulla rakennettu pakaritupa eli leivintupa, jossa leivottiin alueella asuneiden rautatieläisten leivät. Tarpeen mukaan museolle voidaan järjestää myös ryhmille kahvituksia, joista voi kauniilla säällä nauttia museon puistossa kesäkahvilan edustalla. www.rautatiemuseo.fi

Todellinen aikamatka alkaa Hyvinkäältä

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2017

Lauri Räikkönen, Hevosen pää, 2003. Hyvinkään kaupungin kokoelma/ Hyvinkään taidemuseo. Yrjö Saarinen, Martta, 1947, öljy. Sonckin taidekokoelma/ Hyvinkään taidemuseo

Aktiivinen taideyhteisö vaikutti siihen, että myös jatkossa Hyvinkää houkutteli uusia taiteilijoita. Edelleenkin kaupungissa elää ja asuu useita taiteilijoita, pitkälti samoista syistä kuin menneet suuruudet. Monipuolisesti kotimaista taidetta

Suomalaisten taiteilijoiden arki ja unelmat avautuvat Hyvinkäällä

yvinkää on houkutellut suomalaisia taiteilijoita asumaan ja työskentelemään jo sadan vuoden ajan. Matleena Ikonen

Ella Tommila

Hyvinkää juhlii tänä vuonna yhdessä Suomen kanssa sadatta syntymäpäiväänsä. Juhlavuoden kunniaksi Hyvinkään taidemuseossa nähdään Arkea ja unelmia – 100 vuotta hyvinkääläistä kuvataidetta -näyttely, joka kokoaa yhteen sadan vuoden aikana toimineita taiteilijoita. Näyttely on osa Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaa.

Helene Schjerfbeck, Tyko Sallinen, Jalmari Ruokokoski, Yrjö Saarinen ja Terho Sakki ovat tunnetuimpia hyvinkääläisiä taiteilijoita – Schjerfbeck asettui paikkakunnalle jo vuonna 1902. Suurnimien lisäksi näyttelyssä nähdään laajasti muiden hyvinkääläistaiteilijoiden töitä. Hyvinkää houkutteli elintasolla Hyvinkään taidemuseon amanuenssi Merja Ilola arvelee, että Hyvinkäälle taiteilijoita veti sijainti kohtalaisen lähellä Helsinkiä, mutta eläminen oli halvempaa kuin pääkaupungissa. Hyvinkäältä löytyi myös luontoa ja työskentelyrauhaa.

Arkea ja unelmia perustuu Hyvinkään taidemuseon omiin kokoelmiin, joita on täydennetty muualta tuoduilla teoksilla. Kaikkiaan esillä on yli 30 hyvinkääläistaiteilijan töitä – maalauksia, veistoksia, grafiikkaa ja myös mediataidetta. Näyttelyä täydentää luentosarja, joka avaa hyvinkääläistaiteilijoiden elämää hieman toisesta näkökulmasta. Merja Ilola uskoo, että Arkea ja unelmia kiinnostaa taideyleisöä. – Hyvinkään taiteilijayhteisö on poikkeus taiteilijakolonneissa. Tyypillisten maisemateosten lisäksi hyvinkääläistaiteilijat ovat kuvanneet myös toisiaan, Ilola kertoo. www.hyvinkaantaidemuseo.fi Terho Sakki, Mobile composition II, 1961, pronssi. Hyvinkään taidemuseo.

Taiteilijat eivät heti muodostaneet tiivistä taiteilijayhteisöä, vaan sotiin asti he työskentelivät melko itsenäisesti. – Taiteilijayhteisö syntyi Hyvinkäälle vasta sotien jälkeen. Sodan jälkeen kaupunkiin asutettiin karjalaissiirtolaisia Viipurista. Heidän joukossaan oli myös taiteilijoita, mikä vaikutti aktiivisesti Hyvinkään taidetoimintaan, Ilola kertoo.

Helvi Mustonen, Kumppani, 2006. Hyvinkään kaupungin kokoelma/Hyvinkään taidemuseo.

– Vuonna 1958 perustettiin taiteilijaseura, joka vaikutti paljon esimerkiksi siihen, miten kaupunki toimi suhteessa taiteeseen. Taiteilijaseura edesauttoi mm. kunnollisen näyttelytilan saamisessa.

www.kotimaassa.fi

Suomi 100 Uusimaa

Kartanomiljöö luo

lounastauosta juhlan

äntsälän Sälinkään kylässä, vehreän puutarhan ja luonnonkauniin järvimaiseman syleilyssä,tilausravintolana toimiva Sälinkään kartano isännöi juhlia, ryhmälounaita, kokous- ja koulutustilaisuuksia sekä monia yleisölle avoimia tapahtumia ympäri vuoden. Saana Jaakkola

Sälinkään kartano

Ensimmäiset maininnat Sälinkään kartanosta yltävät 1600-luvun alkuun, jolloin Ruotsin kuningas Kaarle XI lahjoitti ratsumestari Henrik Wreden leskelle tiloja Sälinkään alueelta. Monien vaiheiden kautta kartano päätyi Mäntsälän kunnan omistukseen, ja vuodesta 1946 kartanossa toimi Mäntsälän lastenkoti.

Noutopöytä, joka ei jätä nälkäiseksi Kartanoseuran syntymästä, vuodesta 1978, on kartanolla ollut oma pitopalvelu, joka valmistaa tarjottavia kartanolla ja muissa tiloissa järjestettäviin tilaisuuksiin. Kartanokeittiössä valmistuvat herkkuja notkuvan noutopöydän antimet, kuten perinteisin menetelmin kypsennettyä karjalanpaistia, kanelilla höystettyä wanhanajan makaronilaatikkoa, omin käsin valmistettua kotijuustoa ja raikkaita salaatteja.

Lastenkodin lopettaessa vuonna 1976 oli kartanon jatko uhattuna. Kyläläiset perustivat Sälinkään Kartanoseuran, joka vuokrasi kartanon tontteineen Mäntsälän kunnalta 50 vuodeksi yhden markan vuosivuokralla. Kiinteistönhoito jäi yhdistyksen vastuulle, ja kunnostustalkoot ovat poikineet kartanolle monia perinteikkäitä tapahtumia, jotka tuovat kyläläiset yhteen useita kertoja vuodessa.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2017

Kattaukseen kuuluu runsas alkuruokapöytä, lämmin ruoka sekä jälkiruokakahvit kakkuineen. Sälinkään kartanossa on myös A-oikeudet, ja kesällä kaunis puutarha tuo tunnelmallisen lisän niin arkeen kuin juhlaan. Teematapahtumia perinteisten rinnalle

Juhlien ja kokouspäivien ohessa kartanon avaraan saliin katetaan matkailijaryhmille lounastarjoilut toiveiden mukaan räätälöiden ja ruoka-aineallergiat huomioiden.

Sälinkään kartano ympäristöineen on kyläläisten yhteinen kokoontumispaikka, jossa äitien- ja isänpäivän juhlalounaiden ohessa järjestetään monipuolista ohjelmaa ympäri vuoden. 28. tammikuuta 2017 kartano muuttuu 20-luvun salakapakaksi. 12. helmikuuta on Talvicafén vuoro, jolloin tarjolla on muun muassa kuumaa kaakaota ja kardemummakahvia suolaista ja makeaa unohtamatta.

Perinteisiin tapahtumiin kuuluvat myös kesäinen kartanokahvila leivospöytineen, yhdessä Sälinkään perinneseuran kanssa järjestettävä syyskuinen Torpparihulinat sekä joulun alla pidettävät joulumyyjäiset. www.salinkaankartano.com

www.kotimaassa.fi

Suomi 100 Uusimaa

uusulanjärven rannat ovat houkutelleet puoleensa suomalaisia taiteilijoita jo toistasataa vuotta, aina Aleksis Kivestä alkaen. Yhä tänä päivänä Järvenpäässä kuljetaan Suomen suurimpien taiteilijoiden jalanjäljillä.

– Näyttely herättää vahvoja tunteita suomalaisuutta kohtaan, toteaa museopalveluiden päällikkö Hanna Nikander. – Se saa pohtimaan, kuinka suuri vaikutus venäläissyntyisellä Järnefeltillä on ollut moneen asiaan, jonka me tänä päivänä miellämme perisuomalaiseksi.

Isoäiti Elisabeth ja Armaan ja Maikin Eva-tytär. Kuva: EJA Draamaopastukseen voidaan yhdistää oheisohjelmaa, kuten työpajoja taideraadin, grafiikka-askartelun tai maatuskapajan merkeissä. Makumatka Järnefeltin maailmaan herättelee tunteita makujen avulla – miltä maistuu venäläisyys tai 1800-luvun lopun suomenmielisyys?

Tuusulanjärven taiteilijayhteisön synnyinsijoilla

Näitä jalanjälkiä seurataan Järvenpäässä koko Suomi 100 -juhlavuoden ajan. Helmikuussa Järvenpään taidemuseo avaa portit suomalaisen kulttuurin äitihahmon, Elisabeth Järnefeltin, elämään. Taideteosten, kuvien, esineiden ja tarinoiden siivin näyttelyssä seurataan, kuinka venäläisestä aatelisneidosta tuli merkittävä suomalaisen kulttuurin vaikuttaja.

Taidemuseolta matka jatkuu Aholaan, Tuusulanjärven rannalla sijaitsevaan taiteilijakotiin, jossa tutustutaan taiteilijapariskunta Juhani Ahon ja Venny Soldan-Brofeldtin elämäntyöhön. Juhlavuotena Aholassa perehdytään Ahon ja Järnefeltin salaperäiseen suhteeseen ja yhteisen työn hedelmiin. Keskeisessä osassa on Ahon tunnetuin teos Rautatie, joka syntyi Järnefeltin ohjauksessa. Lokakuun lopulla Järvenpään taidemuseossa avautuu Säädytön yhteis-

Saana Jaakkola

Järvenpään taidemuseo

Suomalaisen kulttuurin juurilla

kunta – Tuusulanjärven taiteilijayhteisö 120 vuotta -näyttely, joka kuvaa suomalaisen säätyyhteiskunnan murtumista taiteilijayhteisön jäsenien etsiessä tietään kohti tasa-arvoista ja boheemia elämää.

Historia herää eloon draamakierroksella Jean Sibeliuksen juhlavuotena Aino Sibeliuksen elämästä kertova näyttely nautti Järvenpään taidemuseossa suurta suosiota. Nyt vuorossa on äidin tarina, johon voi tutustua itsensä Järnefeltin johdattamana. Hän kuljettaa museovieraat läpi lapsuutensa aikaan, jolloin hän tapasi suomalaisen miehensä kuvaten kuinka suurperheen lapsista muodostui aikansa arvostetuimpia kuvataiteilijoita, kielenkääntäjiä, taidemaalareita, säveltäjiä – ja Aino-tyttärestä Suomen kansallissäveltäjän elämäntyön mahdollistaja.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2017

www.jarvenpaa.fi/museot

Luutnantti August Alexander Järnefelt vastavihityn vaimonsa Elisabethin kanssa. Kuva: Museovirasto

Vanhassa RiihelĂ¤ssĂ¤ Ă&#x201E;Ă¤nekoskella juhlat saavat arvoisensa puitteet

Persoonallisen vaihtoehdon ryhmĂ¤ruokailuille tarjoava Vanha RiihelĂ¤ sijaitsee noin 7 kilometriĂ¤ Hirvaskankaalta itĂ¤Ă¤n.

Laukaan Tupaswillan savusauna on Suomen paras.

Ă&#x201E;Ă¤nekoski Hirvaskangas

Tupaswillan perinnekylĂ¤ssĂ¤ kokoukset, retkipĂ¤ivĂ¤t ryhmille ja perhejuhlat. Huikeat safarit armeijan ajoneuvoilla, vanhat traktorit ja museoesineet. Ruokailut noutopĂśydĂ¤stĂ¤ mahtavissa hirsirakennuksissa. Kauttamme hotellimajoitus edullisesti. RĂ¤Ă¤tĂ¤lĂśidĂ¤Ă¤n teidĂ¤nkin ryhmĂ¤llenne ikimuistoinen pĂ¤ivĂ¤ Tupaswillassa - lĂ¤mpimĂ¤sti tervetuloa!

Vanha RiihelĂ¤

JYVĂ&#x201E;SKYLĂ&#x201E; Vanha RiihelĂ¤, Ă&#x201E;Ă¤nekoiviston Pitopalvelu OK Puh. 0400 175 281 / Mirja Wacklin Kapeentie 37, 44250 Ă&#x201E;Ă&#x201E;NEKOIVISTO

w w w. t u p a s w i l l a. f i RĂ¤nssintie 5 41370 Kuusa puh. 0207 410100

Avoinna tilauksesta

Â?

Juhlat ja kokoukset Laukaan Vuolakkeessa!

Â?

Hotelli Vuolake sijaitsee keskellĂ¤ Suomea luonnonkauniissa Laukaan maalaismiljĂśĂśssĂ¤. KĂ¤velymatkan pĂ¤Ă¤ssĂ¤ hiihtoladut, uimahalli, kaupat ja kunnan palvelut.

Â Â? Â?

uolake Kodikas VympĂ¤ri palvelee n. vuode

Ă&#x201E;YRĂ&#x201E;PĂ&#x201E;Ă&#x201E;

PĂ&#x2013;LLĂ&#x201E;KKĂ&#x201E;LĂ&#x201E;KIRKONMĂ&#x201E;KI KYLĂ&#x201E; PAAKKOLA

KOTI

SILLANPĂ&#x201E;Ă&#x201E;ASEMA -kaveria ei jĂ¤tetĂ¤.

Â? Â? Â? Â? Â

Â&#x20AC; Â&#x201A; Â&#x201A; Â&#x20AC; Â&#x192; Â&#x201E; Â? Â&#x2026; Â&#x192; Â

Â Â?

Hotelli Vuolake Laukaa Central Finland

Hotelli Vuolake Suolahdentie 84, 41340 Laukaa Puh. 014 833 002 | myynti@vuolake.fi | www.vuolake.fi

www.kotimaassa.fi

Suomi 100 Uusimaa

Taiteilijakoti Erkkola, runoilija ja lehtimies J. H. Erkon koti on nykyisin näyttämönä monille kulttuuritapahtumille ja näyttelyille. Kuva: www.tuusula.fi/museot

Taiteilijoiden tarinat elävät Tuusulan Rantatiellä

uusulanjärven itärannalle syntyi 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa taiteilijayhteisö, jolla ei Suomessa ole vertaistaan. Yhteisön jäsenillä ja heidän työllään oli valtava merkitys suomalaisen kulttuurin ja kansallishengen vahvistumiselle. Saana Jaakkola

Tuusulan museo

Kierros Tuusulan taiteilijakodeissa auttaa ymmärtämään suomalaisen identiteetin muodostumista historian, taiteen ja tarinoiden siivittämänä. Jos aikaa on vain yhdelle kohteelle, vt. kulttuuri- ja museotoimenjohtaja Jaana Koskenranta kehottaa tutustumaan taidemaalari Pekka Halosen vuonna 1902 valmistuneeseen ateljeekotiin Halosenniemeen.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2017

– Suuri, melko yksinkertainen hirsirakennus on hyvin suomalainen. Halosten kodissa tehtiin taidetta ja seurusteltiin ystäväpiirin kesken, mutta tärkeintä oli perhekeskeinen suurperheen arki. Se sama lämminhenkisyys on aistittavissa talossa yhä tänä päivänä. Halosenniemi on myös taidemuseo, jossa on kolme vaihtuvaa näyttelyä vuosittain. Suomi 100 -juhlavuoden näyttelyistä ensimmäisenä on vuorossa Kotien taideaarteita (17.1.– 23.4.2017), jossa esitellään Keski-Uudenmaan kotien kätköistä löydettyjä helmiä 1880-luvusta 1930-luvulle asti. Kesänäyttelynä nähdään Into, toivo, rohkeus (2.5.–3.9.2017), joka kuvaa Tuusulanjärven rannoille asettunei-

den taiteilijoiden vaikutusta suomalaisen kansallisidentiteetin syntyyn. Syksyn Taide elää -näyttely (12.9.– 10.12.2017) esittelee, kuinka taide ja kulttuuri elävät Tuusulassa vahvana yhä edelleen.

Millainen oli runoilijan ”ihanuuksien ihmemaa”? Museomatka jatkuu kohti runoilijataituri J. H. Erkon Taiteilijakoti Erkkolaa. Jo arkkitehtuurista näkee, että samaan aikaan valmistuneet Halosenniemi ja Erkkola ovat kumpikin Halosen suunnittelemia. – Erkko oli intomielinen suomalaisen kulttuurin ja kansansivistyksen puolestapuhuja. Erkon runot, näytelmät, esitelmät ja lehtiartikkelit kohottivat suomalaisten mieliä, Koskenranta kertoo.

Kartanoteatterilaiset. Kansalliskirjailijamme Aleksis Kiven Kuva: Juha R. Toivonen viimeinen asuinpaikka. Kuva: www.tuusula.fi/museot

Erkkola on kotina erilaisille kulttuuritapahtumille ja kuvitustaiteen näyttelyille. Juhlavuoden ensimmäisessä näyttelyssä esillä on tunteita herättävistä kuvituksistaan tunnettujen Martta Wendelinin ja Rudolf Koivun teoksia kodin ja koulun arjesta. Kultaisilta päiviltä -näyttely on avoinna 21.1.–28.5.2017.

en ateljeesta. Halosenniem a Loponen : Kuva Iid

Erkkola. Kuva: Tarja Kärk käinen

Kesällä vuorossa on Erkon sanoittaman Kansalaislaulun sanojen mukaan nimetty Ihanuuksien ihmemaa (6.6.– 17.9.2017), joka selvittää, millaisena kirjailijoiden Suomi näkyy taiteessa ja kuvituksissa. . Kyläpäivätunnelmaa Syksyn Confinus (27.9.–10.12.2017) esittelee italialaisten ja suomalaisten nykygraafikoiden teoksia. Kotimaisista taiteilijoista mukana ovat muun muassa Kuutti Lavonen ja Kaisu Sirviö.

Kansalliskirjailijan kuolinvuoteen äärellä Aleksis Kiven kuolinmökki on Koskenrannan mukaan Rantatien kulttuurikohteista vaatimattomin, mutta tarinaltaan vahvin ja vaikuttavin. – Mökissä on yhä nähtävillä, millaisissa olosuhteissa viimeiset kuukautensa vietti vaikean sairauden murtama mies, jolle suomen kieli ja kirjallisuutemme on paljosta velkaa. Mökin ja Aleksis Kiven tarina tunnetaan. Pieni mökki on avoinna vain kesäisin, mutta vieraita käy vuosittain useita tuhansia. Mökki on sisustukseltaan tismalleen siinä kunnossa, millaiseksi se jäi Albert-veljen kuoltua vuonna 1913. Juhlavuoden kohokohta Tuusulanjärven taideyhteisön hengessä koetaan 11.–12. elokuuta. Viikonloppu alkaa Taiteiden Yöllä, jota vietetään Tuusulanjärven rannoilla taiteilijakotien ympäristössä. Viikonlopun viimeistelee Suomi 100 Synttäripiknik Järvenpään kävelykatu Jannella. www.tuusula.fi/museot

Halosenniemi. Kuva: Iida Loponen

www.kotimaassa.fi

Suomi 100 Uusimaa

Suomalainen sotahistoria avautuu Tuusulassa

eskeisellä paikalla Tuusulan Hyrylässä sijaitsevassa Ilmatorjuntamuseossa saa hyvän käsityksen suomalaisesta sotahistoriasta. Matleena Ikonen

Ilmatorjuntamuseo

Ilmatorjuntamuseo on perustettu entisen Hyrylän varuskunnan alueelle. Museo on laaja alue, joka kattaa kaksi suurta näyttelyhallia, 1700-luvun alun sotilasvirkatalon, museokahvilan ja -myymälän sekä laajan ulkonäyttelyalueen. Pääosassa museossa on ilmatorjunta aselajina, mutta museo johdattaa myös laajemmin sotilasperinteisiin ja suomalaiseen sotahistoriaan.

Uudistuneet näyttelyt Suurten hallien näyttelyt on viime vuosina uusittu kokonaan. Helsinki-hallissa avautuu sotavuosien ilmatorjuntaa kuvaava näyttely Tulikasteesta torjuntavoittoihin, jossa esillä on kattava valikoima sota-ajan ilmatorjuntakalustoa. Kaluston kehitystä, asehankintoja ja ilmatorjunnan merkitystä sotatapahtumissa on mahdollista seurata näyttelyssä sodan alkupäivistä aina ratkaisutaisteluihin ja Lapin sotaan asti. Näyttelyssä on ainutlaatuinen mahdollisuus tutustua helmikuun 1944 Helsingin suurpommitusten torjuntavoiton tapahtumiin tarinoin ja aidoin esinein.

Ilmatorju ntam sotilasvirk useon pihalla on atalo n puustelli v s. Kapteenin uodelta 1 721.

Museoalueen helmi on vuonna 1721 rakennettu ns. Kapteenin puustelli – harvinainen sotilasvirkatalo Ruotsin vallan ajalta, jossa esitellään Hyrylän varuskunta-alueen historiaa sekä sotilasperinnettä. mmityyppejä. po jä ty et yt a 1944 kä ss si uk it Kapteenin puustellin m m po Helsingin suur näyttely uusitaan tulevana kesänä osana Suomi 100 -juhlavuotta.

Suomen ilmatorjunnan kehittymiseen voi tutustua Tuusula-hallin Ilmatorjunta ensimmäisenä taistelussa -näyttelyssä, joka kattaa sekä Suomen ilmatorjunnan alkuvaiheet että sotien jälkeisen ilmatorjuntakoulutuksen ja kaluston modernisointikehityksen. Esillä ovat kaikki yleisimmät sotien jälkeisen ajan koulutuksessa käytetyt tykkimallit, tulenjohtotutkat ja keskuslaskimet sekä ilmatorjuntapanssarivaunu. Hallin sisäkatossa on esillä harjoituksissa ja ammunnoissa käytettyjä maalilennokkeja. Esillä on myös harvinainen Bell P39Q Airacobra -hävittäjä.

Ainutlaatuista koko maailmassa Tuusulan Ilmatorjuntamuseo on ainutlaatuinen kokonaisuus, sillä sen esineistö on aselajimuseoksi poikkeuksellisen laaja myös maailmanlaajuisessa vertailussa. Helmikuussa museon kokoelmat karttuvat entisestään, kun näytteille saadaan BUKilmatorjuntaohjusjärjestelmä ensimmäisenä museona maailmassa. Näyttelyissä on hyvät opasteet, joten sen voi kiertää itsenäisesti, mutta museossa järjestetään myös opastettuja kierroksia, joiden avulla käynnistä saa eniten irti. www.ilmatorjuntamuseo.fi

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2017

Käsityö taipuu taiteeksi Keravalla

Vihreä maa – Kukkiva kaupunki -näyttelyssä on mukana mm. Jennifer Steinkamp mykistävine kasvianimaatioineen.

Kaupunki kukkii

eravan taidemuseo Sinkan näyttelyssä pääosassa on lanka ja pehmeä taide. Matleena Ikonen Keravan taidemuseo

Liisa Hietasen Weij Käsityöt ja monenlainen itse o neulottu. Keravan ja Weijo Näkyväksi tekeminen on noussut 2000-lutaidemuseo vun ilmiöksi. Käsityötrendi on nostanut profiiliaan erityisesti nuorten kaupunkilaisten keskuudessa, ja se – Näyttely heijastuu voimakkaasti myös nykytaiteessa. osoittaa sen, että näiden taiteenlajien Siitä osoituksena on Keravan taidemuseo välinen raja on hämärtymässä, Minna Haveri Sinkassa nähtävä näyttely Näkyväksi neulottu. sanoo. Näyttely osoittaa, että lanka taipuu moneksi Näkyväksi neulottu on jatkoa kuvataiteilija – taiteeksikin. Olekin viime kesänä keravalaisten kanssa Näyttelyn kuratoinut taiteen tohtori Minna toteuttamalle Our Pink House -teokselle, Haveri kertoo, että Näkyväksi neulottu tuo joka verhosi kokonaisen talon pinkkiin esille monipuolisesti sitä, mihin kaikkeen virkkaukseen. Marraskuun lopussa avautuneulomisesta on. nut Näkyväksi neulottu on osoittautumassa yhdeksi Sinkan suosituimmista näyttelyistä. – Näyttelyä varten on piirretty, maalattu ja veistetty langalla. Esillä on mm. realistisen kokoinen ihminen, erehdyttävän aidon näköinen wc, graffitiryijyjä ja poliisiauto – kaikki käsityötekniikoilla tehtyjä, Haveri sanoo.

Maaliskuussa Sinkassa avautuvassa näyttelyssä juhlitaan luontoa – sen kauneutta ja hyvää tekeviä voimia. Luonnon merkitys esi-isillemme oli mittamaattoman tärkeä, elinehto. Nykyään luonnon hyvä vaikutus mm. terveyteen tunnustetaan, ja kukapa meistä ei kaipaisi välillä luontoon – kuuntelemaan linnunlaulua tai nauttimaan auringonpaisteesta kasvoilla? Vihreä maa – kukkiva kaupunki on osa Suomen 100-vuotisjuhlavuotta, mikä sopii hyvin, sillä Suomi tunnetaan maailmalla juuri mm. luontonsa ansiosta. Vihreä maa – kukkiva kaupunki tuo Sinkkaan niin elävistä kasveista tehtyjä installaatioita, videoprojisointeja, valokuvia kuin perinteisillä menetelmillä tehtyjä teoksia. Näyttelyn yhteydessä julkaistaan professori Yrjö Sepänmaan kirja vihertaiteesta. www.sinkka.fi

Käsityöllä on suomalaisessakin kulttuurissa vankka asema ja kädentaitojen hiljainen tieto siirtyy sukupolvelta toiselle. Käsitöiden tekeminen onkin perinteisesti ollut myös hyvin yhteisöllistä toimintaa. Tämä näkyy myös Sinkan näyttelyssä. – Mukana on 26 taiteilijaa tai taiteilijaryhmää. Joukossa on niin kuvataiteilijoita kuin tekstiilitaiteilijoitakin. Eggert Petrussonin teoskuva.

www.kotimaassa.fi

Suomi 100 Uusimaa

ammikuun lopussa avautuva tiedekeskuksen laajennusosa antaa uusia mahdollisuuksia elämykselliseen vierailuun. Matleena Ikonen

Tiedekeskus Heureka

Tiedekeskus Heureka on vuosi toisensa jälkeen suosittu vierailukohde, sillä se tarjoaa kokemuksia ja ahaa-elämyksiä kaikenikäisille kävijöille ympäri vuoden. Tammikuun lopussa avautuva laajennus tuo Heurekaan noin 2000 neliötä lisää tilaa, mikä tarkoittaa tieteen ystäville entistä monipuolisempia näyttelysisältöjä ja uusia tapoja pohtia ja ihmetellä.

Koiraakin on karvoihin katsominen

Töitä hoksottimille

Laajennus antaa Heurekalle tilat aivan uudelle näyttelyhallille, jonka tuoman lisätilan turvin Heurekaan saadaan jatkossa entistä laajempia näyttelyitä. Sellainen on luvassa heti tammikuussa, kun lisäosan avajaisten yhteydessä avataan Eläinten Body Worlds -näyttely, anatominen safari, joka johdattaa mielenkiintoisella tavalla erilaisten eläinten fysiologiaan ja anatomiaan. Näytteille tulee mm. luonnollisenkokoiset kirahvi ja norsu, joiden ihon alle päästään näyttelyssä kurkistamaan. Näyttelyn perusteema on vertailla eroja ja yhtäläisyyksiä eri eläinlajien ja toisaalta ihmisten ja eläinten välillä.

Heurekan laajennuksen keskiössä on Ideaverstas, kokemuksellinen luovan rakentamisen tila, jossa kävijä pääsee laittamaan hoksottimensa töihin. Ideaverstaassa kävijöille annetaan haasteita, joihin pitää miettiä innovatiivisia ratkaisuja sekä materiaaleja ja työkaluja niiden toteuttamiseksi. Ideaverstas on alusta luovuudelle ja innovatiiviselle toiminnalle: haasteita ratkotaan ideoimalla, rakentelemalla, kokeilemalla ja kehittämällä. Se vastaa digiajan kysyntään, jossa ihmisillä on tarve yhdessä löytää luovia ratkaisuja ja tehdä käsillään.

Kokijoista tulee tekijöitä uudistuneessa Heurekassa

Ideaverstaan läheisyydessä olevassa Ahaa-ahjossa keskitytään pitkäjänteisempään innovointiin. Ahaa-ahjo on ryhmien käytössä varauksesta, ja siellä keskitytään Ideaverstaan tavoin ongelmanratkaisuun ja itse tekemiseen, mutta työkalut ja materiaalit ovat vaativampia. Ahaa-ahjo tarjoaa elämyksiä ja opettaa yhteistyötaitoja mm. koululais- ja tyky-ryhmille. Laajennuksen myötä Heurekaan saadaan myös kaksi uutta, erittäin modernisti varusteltua laboratoriotilaa. Lisäksi suosituille rottakoripallo- ja tiedeteatteriesityksille saadaan suuremmat ja viihtyisämmät tilat keskeiseltä paikalta. Aivan tiedekeskuksen ytimeen tulee myös uusi Tapahtumatori, jossa järjestetään erilaisia tapahtumia pitkin vuotta. www.heureka.fi

Valon kaupunki. Kuva: Juhana Konttinen Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2017

Didrichsen tuo

muotia museoon Matleena Ikonen

Didrichsenin taidemuseo

Syksyllä on vuorossa Suomen tunnetuimpiin nykytaiteilijoihin lukeutuvan Osmo Rauhalan 60-vuotisjuhlanäyttely, joka jatkaa taiteilijan tutkimusmatkaa luonnon, tieteen ja taiteen parissa. Esille tulee aivan uusia, nimenomaan Didrichsenin näyttelyä varten toteuttamia maalauksia ja videoinstallaatioita.

idrichsenin taidemuseo Helsingissä tuo uuden museotrendin Suomeen.

Jukka Rintalan nimen tuntee lähes jokainen suomalainen – Rintala on vuosikymmeniä kestäneen uransa aikana suunnitellut lukuisia uniikkeja iltapukuja, koruja ja kuoseja. Ensi kesänä Rintalan pitkän uran tuotoksia nähdään ensimmäistä kertaa esillä Helsingissä, kun hänen muotiaan ja taidettaan tuodaan kesäkuun alussa avautuvaan retrospektiiviseen Jukka Rintala – Muotitaiteilija -näyttelyyn.

Maria Didrichsen uskoo, että taiteen ystävät löytävät Helsingin Kuusisaareen myös Suomen juhlavuonna. Didrichsenin taidemuseon vahvuutena on ainutlaatuinen rakennus ympäristöineen ja veistospuistoineen.

Intendentti Maria Didrichsen kertoo, että maailmalla muodin tuleminen taidemuseoihin on uusi trendi, joka on nyt jalkautumassa myös Suomeen. Hänen mukaansa Didrichsenin taidemuseo Helsingin Kuusisaaressa soveltuu muodin esittämiseen hyvin. – Arkkitehtuuriltaan ja tunnelmaltaan tila on ihanteellinen muodin esittämiselle ja meillä on paljon tehtykin muotikuvauksia eri lehtiin. Myös Jukka Rintala on käynyt kuvauttamassa Friitalan asuja meillä vuonna 1999. Ympyrä siis sulkeutuu, Maria Didrichsen sanoo. Rintalan näyttely kattaa muotitaiteilijan koko 40-vuotisen uran, ja iltapukujen sekä muiden asujen lisäksi esillä on luonnoksia, koruja, valokuvia ja Rintalan omia maalauksia. Oman lisänsä tuo vuoropuhelu museon ja näyttelyn välillä: Rintala valitsee museon kokoelmista itseään miellyttäviä teoksia, ja ne asetetaan näytteille museon tiloihin.

Autolla, pyörällä tai veneellä! Rintalan lisäksi Didrichsen esittelee kaksi muutakin suomalaista taiteilijaa. Juhlavuoden avaa helmikuussa käynnistyvä Juho Rissasen teoksia esittelevä Juho Rissanen – Lapsuuden muisto. Didrichsenin taidemuseon näyttely keskittyy Rissasen henkilöön ja tuotantoon 1900-luvun taitteessa ja sen pääteos on Lapsuuden muisto, yksi taitelijan keskeisimmistä maalauksista, joka myytiin Budapestin taidemuseoon vuonna 1906. Ennen tätä teos on ollut Suomessa yleisön nähtävänä ainoastaan kaksi kertaa, vuosina 1935 ja 1998.

– Didrichsenin taidemuseo on uniikki käyntikohde. Museo on kodikkaan kokoinen ja helposti haltuun otettava, mikä houkuttelee jäämään pidempäänkin ja nauttimaan ainutlaatuisesta arkkitehtuurista ja luonnon läheisyydestä. Museokäyntiä täydentää maistuva kahvi tai herkullinen jäätelö uudella ulkoterassillamme, Maria Didrichsen sanoo. – Opastuksia on tarjolla monilla eri kielillä ja sydämestä tuleva palvelu kruunaa museovierailun. Museoon voi tulla myös veneellä ja kesällä jatkuvat taas suositut lauantairisteilyt Helsingin Kauppatorilta, Maria Didrichsen lupaa. www.didrichsenmuseum.fi

www.kotimaassa.fi

Suomi 100 Uusimaa

uomalaisen barokkiorkesterin missiona on korkeatasoisen taiteen saavutettavuus.

Matleena Ikonen

Jaakko Paarvala

Barokkiorkesteri haluaa osoittaa, että klassinen musiikki ei ole elitististä jäykistelyä, vaan iloista ja arkipäiväistä laadukasta nautintoa. Orkesterin, tai sen osan voi tilata esimerkiksi omaan kotiinsa tai yritys voi järjestää työntekijöilleen makoilukonsertin, jossa musiikkia kuunnellaan patjoilla maaten.

Barokkimusiikin lähettiläät

Suomalainen barokkiorkesteri syntyi vuonna 1989, jolloin joukko barokkimusiikkiin perehtyneitä muusikoita alkoi soittaa yhdessä. ”Kuudennen kerroksen orkesterina” tunnetuksi tulleen kokoonpanon intohimo barokkiin on kantanut näihin päiviin saakka, ja nykyisin Suomalainen barokkiorkesteri eli FiBO, on vakiintunut toimija, joka oman Helsingissä järjestettävän Ritarihuoneen residenssisarjan lisäksi konsertoi niin Suomessa kuin ulkomailla. Barokkimusiikin ilosanomaa maan jokaiseen kolkkaan

FiBO kiertää ahkerasti Suomen konserttisaleja viemässä barokkimusiikkia kaikkialle. – Meidän yhteistyökumppaneitamme ovat festivaalijärjestäjät ja konserttitalot, mutta myös seurakunnat ja pienemmät kunnat, joilla ei ole omaa kaupunginorkesteria. Olemme ketterä kumppani ja pystymme sopeuttamaan ohjelmistoa hinnan ja sisällön puolesta erilaisiin tarpeisiin. Omien kiertuekonserttien lisäksi yhteistyö paikallisten muusikoiden ja kuorojen kanssa on antoisaa, kertoo FiBOn toiminnanjohtaja, alttoviulisti Laura Kajander.

Asiantuntijuus on parasta jaettuna Jo yli neljännesvuosisadan barokin lähettiläänä toiminut FiBO tietää, että barokki uppoaa suomalaisiin. – Suomessa on meneillään barokkibuumi! iloitsee Kajander. – Se johtuu varmaan siitä, että barokkimusiikki on kaunista ja tunteisiin vetoavaa ja se saattaa joidenkin mielestä olla hieman helpommin lähestyttävä klassisen musiikin genre kuin esimerkiksi sinfoniamusiikki.

Vuosittain orkesteri tekee noin 100 projektia, joihin kuuluu myös opetusta, laitosvierailuja esimerkiksi sairaaloissa ja yritysyhteistyötä.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2017

Viulisti Antti toiminut FiB Tikkanen on On ta johtajana vu iteellisena odesta 2014.

Yleisön lisäksi FiBO haluaa jakaa barokkitietämystä ja -osaamista muille muusikoille ja musiikin opiskelijoille järjestämällä kursseja ja tekemällä yhteistyötä paikallisten muusikoiden kanssa. Orkesterin kaikilla jäsenillä on syvä tietämys barokkimusiikista. – Eri puolilla Suomea on paljon taitavia soittajia. On tosi hienoa päästä tekemään töitä heidän kanssaan, Laura Kajander sanoo. www.fibo.fi

Kuva: Veikko Kähkönen

änä vuonna 90 vuotta täyttävä Radion sinfoniaorkesteri luottaa ohjelmistossaan monipuoliseen ja ennakkoluulottomaan tarjontaan. Matleena Ikonen

Radion sinfoniaorkesterin

kevätkautta värittää kotimainen

modernismi

Radion sinfoniaorkesterin ohjelmistoa leimaa Suomen juhlavuonna kotimainen musiikki. Sen keskiössä on paitsi RSO:n ohjelmistoon normaalistikin vahvasti kuuluva uusi suomalainen musiikki myös kotimaisen modernismin pioneerien Väinö Raition, Uuno Klamin, Aarre Merikannon ja Ernst Pingoud’n tuotanto.

Lauantaiuusinnat jatkuvat

ifonov. Pianisti Daniil Tr

– He olivat mukana luomassa modernia, jälki-sibeliaanista maailmaa ja heidän kontaktinsa ajan tärkeimpiin ulkomaisiin säveltäjiin olivat ainutlaatuiset, kertoo ylikapellimestari Hannu Lintu. RSO:n kevätkauden avaa Uuno Klamin kuoro-orkesteriteos Psalmus. Maaliskuussa kuullaan Ernest Pingoudin Suurkaupungin kasvot ja Väinö Raition Kuutamo Jupiterissa. Kevätkauden päättää Aarre Merikannon orkesteriteos Pan. 1900-luvun alkupuoliskon ulkomaisista säveltäjistä Stravinsky, Bartók ja Prokofjev ovat merkittävä osa kauden tarjontaa. Ohjelmiston runkona ovat tietenkin barokin ja klassismin ajan perusteokset.

– RSO kokee tärkeäksi soittaa Bachia, Mozartia, Haydnia ja Beethovenia erityisesti siksi, että he kaikki olivat oman aikansa modernisteja. Näistä aineksista syntyy ohjelmisto, joka toivottavasti kerää taas runsaan yleisön, Hannu Lintu toivoo. RSO kantaesittää joka vuosi Yleisradion tilausteoksia ja tälläkin kevätkaudella ohjelmistossa on peräti neljä teosta. Niistä kaksi on puhallinkonserttoja: huhtikuussa kuullaan Jaakko Kuusiston fagottikonsertto, jonka solistina esiintyy RSO:n soolofagotisti Otto Virtanen. Toukokuussa on vuorossa kunniakapellimestari Sakari Oramon johdolla esitettävä Jukka Tiensuun pasuunakonsertto, jonka solistina esiintyy niin ikään RSO:n oma mies, soolopasunisti Darren Acosta.

Kevään aikana RSO jatkaa kokeiluaan uusia suosituimmat konserttinsa lauantaisin. Tšaikovskikilpailun voitostaan lähtien taidoillaan hämmästyttänyt pianisti Daniil Trifonov konsertoi Hannu Linnun johdolla 5.5. klo 19. Tämä konsertti uusitaan seuraavana päivänä klo 16:15, joten se sopii ajoituksensa puolesta mainiosti myös kauempaa saapuville kuulijoille. Ryhmävarauksia voi tehdä suoraan RSO:n toimistosta tai Musiikkitalon ryhmämyynnistä sekä Ticketmasterin myyntipisteiden ja puhelinpalvelun kautta. yle.fi/rso

www.kotimaassa.fi

Suomi 100 Uusimaa

iitta Nelimarkan ateljee- ja näyttelytila Loviisassa on mielenkiintoinen yhdistelmä vanhaa linnaromantiikkaa ja värikylläistä nykytaidetta. Matleena Ikonen

Bongan Linna

Ainutlaatuinen kokonaistaideteos Alun perin linnaan piti perustaa vain uudet ateljee- ja tuotantotilat, mutta koska valmiita töitä oli paljon ja rakennuksessa hyvin tilaa, laadittiin Bongaan myös näyttelytilat.

Kivenheiton päässä Loviisan kirkosta, pienen puiston takana, seisoo upea graniittilinna. Jyhkeät, ulospäin hieman tylynkin oloiset kiviseinät vaihtuvat sisällä iloisen värikkääseen ja elämää pursuavaan taiteeseen: Bongan Linna toimii professori Riitta Nelimarkan ateljee- ja näyttelytilana.

Bongan Linna gallerioineen on eurooppalaisessakin mittakaavassa ainutlaatuinen kokonaistaideteos, joka on saanut innoituksensa Ranskan Rivieralla sijaitsevista Picasson ja Legerin pienistä museoista. Bonga kutsuttiin Euroopan Museoakatemian EMA:n jäseneksi vuonna 2013.

111 vuotta historiaa Bongan Linna on rakennettu vuonna 1904–1906, ja 1920-luvulla sen alkuperäinen jugendtyyli vaihtui italialaista uusklassismia ja funkkista myötäileväksi ulkomuodoksi. Riitta Nelimarkka ja Jaakko Seeck löysivät linnan lehti-ilmoituksesta vuonna 1987, ja innostuivat heti. He olivat etsineet työtiloja Ranskasta ja Italiasta saakka, ja Bongan patriisitalon henki puhutteli. Vanhan aatelisen linnan ja ilakoivan nykytaiteen liitto kuulostaa ehkä oudolta, mutta se toimii. Vuosisataiset kiviseinät ja suuret salit luovat kirkkaille, Etelä-Euroopan aurinkoisista päivistä inspiraationsa saaneille taideteoksille mielenkiintoisen kontrastin: taideteosten kujeilu ja energinen elämänmyönteisyys nousevat esiin erinomaisella tavalla.

Talon eteläosa kunnostettiin yleisölle avoimeksi taidemuseo-galleriaksi ja siellä on esillä yli kaksisataa taideteosta Nelimarkan nelikymmenvuotisen uran ajalta: piirustukset, taidegrafiikka, kollaasit, villa- ja pellavareliefit, tekstiilikuvat, maalaukset, taideja runokirjat, valokuvat, fotomontaasit, lasiteokset ja animaatiot ovat löytäneet paikkansa talon eri kerroksista.

Bonga on avoinna kesällä 2017 kaikkina viikonloppuina perjantaista sunnuntaihin klo 13–16 ja ryhmille tilauksesta ympäri vuoden. Asiantuntevien oppaiden johdolla Nelimarkan taiteen maailma avautuu parhaiten. Noin tunnin mittaisen opastetun galleriakierroksen lisäksi on mahdollisuus päästä tutustumaan myös kirkon puoleisessa siivessä sijaitseviin ateljeetiloihin. www.bonga.fi www.nelimarkka.com

Kummituslinnasta

kuoriutui taideteos Bongan Linna toimii professori Riitta Nelimarkan ateljee- ja näyttelytilana.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2017

se t VarKaOuUSk- JA

UT KO ALVEL 0 0 P A L H 0 JU 4 334 8

Puh. 01alvelut@jko.f i p kokous

MAJOITUSTA

rauhallisessa miljöössä ympäri vuoden.

KARTANOMILJÖÖ keskellä kaupunkia

VIIHTYISÄ JUHLAPAIKKA häille, sukujuhlille tai syntymäpäiville.

VALOISAT TILAT

kokouksille, seminaareille tai konserteille.

Maksuttomat parkkipaikat. JYVÄSKYLÄN KRISTILLINEN OPISTO Sulkulantie 28, 40520 Jyväskylä puh: 014 334 8000 | toimisto@jko.fi

PA R H A AT A S I AT O VAT P I E N E N M AT K A N PÄÄSSÄ.

IHANTOLANTIE 5 40720 JYVÄSKYLÄ V E S I L I N N A - R E S TA U R A N T. F I 010 439 3000

Tiesitkö?

Kaikki lehtemme jutut ovat luettavissa netissä. Voit lukea selattavaa nettilehteä tai yksittäistä juttua juttuarkistosta.

Kokeile! www.kotimaassa.fi/lehti 33

www.kotimaassa.fi

Suomi Museot100 ja näyttelyt Uusimaa

appeenranta on nähnyt läheltä Suomen itsenäisyyden säilyttämisen vaiheet. Valtakunnanhistorian aitiopaikka näkyy myös Suomen juhlavuoden näyttelytarjonnassa.

Matleena Ikonen

Sadonkorjuuta Alastaron pelloilla. SKS/KRA/Antti Hämäläinen Reprokuva: Museo Militaria/Sirkka Ojala Alla vas. Marcus Collin, Perunannostoa Itä-Karjalassa, 1943. Lappeenrannan taidemuseo Kuva: Leena Räty

Lappeenrannan museot

Alla Kirjailija, luutnantti Olavi Paavolainen Aunuksessa asemasotasyksynä 1942. SA-kuva/Kim Borg

Lappeenrannassa juhlitaan

vahvoin värein Lappeenrannan museot, Etelä-Karjalan museo ja Lappeenrannan taidemuseo, keskittyvät Suomi 100 -tarjonnassaan viimeisimpien sotien vuosiin ja Karjalaan. Toisiaan tukevat näyttelyt muodostavat vahvan kokonaisuuden, joka tarjoaa niin ajattelemisen aihetta kuin tyydytystä kauneuden kaipuuseen.

Sotaa kaikissa väreissä Etelä-Karjalan museo tuo huhtikuussa näytteille Sodan värit -näyttelyn, joka esittelee harvinaisia värivalokuvia jatkosodan vuosilta. Museoon ripustetaan aidoista sota-ajan värivalokuvista tehtyjä suurennoksia, jotka kuvateksteineen esittelevät vaikuttavalla tavalla sotavuosien elämän kaikkia puolia niin rintamalla kuin rintaman takanakin. Talvisodan värivalokuvat on löydetty vasta vuosikymmeniä sodan päättymisen jälkeen ja niiden kuvaajaksi on osoittautunut ruotsalainen Punaisen Ristin sotalääkäri CarlErik Groth. Näyttely koostuu Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran, yksityisten kokoelmien, Puolustusvoimien SA-kuva-arkiston ja Punaisen Ristin kuvista.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2017

Sotaa on totuttu katsomaan mustavalkoisena, mikä ehkä myös etäännyttää sotatapahtumat tämän ajan ihmisen elämästä. Kirkkaanväriset valokuvat tuovat sota-ajan elävämmäksi ja muistuttavat, että se on itse asiassa aika lähellä – niin maantieteellisesti kuin ajallisestikin.

Karjalaa molemmin puolin rajaa Taidemuseon puolella avautuu kesäkuussa Karjalan kasvot -näyttely, jossa Karjalaa ja sen eri kasvoja esitellään niin vanhempien kuin joidenkin uudempienkin teosten kautta. Näyttelyn Karjala kattaa niin rajan taakse jääneet alueet kuin Pohjois- ja EteläKarjalankin. Karjalan kasvot on ikkuna moniilmeiseen, tarunhohtoiseenkin Karjalaan

– sen metsiin, maisemiin, kaupunkeihin, kyliin ja ihmisiin. Karjalan kasvot -näyttelyä täydentää osuvasti elokuussa Lappeenrantaan näytille tuleva Eero Järnefeltin Raatajan rahanalaiset (Kaski) -teos, joka kiertää Suomi 100 -vuoden kunniaksi viidessä suomalaisessa taidemuseossa Ateneumin taidemuseon Klassikot kiertueella -näyttelyssä. Valmistumisvuonnaan 1893 Raatajat rahanalaiset kuvasi realistisesti työväestön kovia oloja aikana, jolloin Suomi taisteli Venäjästä vapautumisen puolesta ja sopii siksi hienosti osaksi Suomi 100 -juhlintaa. www.lappeenranta.fi/museot

Eric Tigerstedt ystävänsä kanssa Berliinin yllä - kuvamanipulaatio 1910-luvulta. Kuva: Tekniikan museo Alla Valokuva Suomen Paviljongista vuodelta 1900. Kuva tuntematonta alkuperää oleva mainoskuva.

Poikilo-museot tarjoavat

uusia näkökulmia suomalaisuuteen

ouvolan Poikilo-museot, taideja kaupunginmuseo, tarjoavat Suomen juhlavuonna uusia näkökulmia suomalaisuuteen. Matleena Ikonen

Poikilo-museot

Poikilo-museoiden museonjohtaja Elina Bonelius kertoo, että Suomen 100-vuotisjuhlavuonna Kouvolassa haluttiin lähestyä suomalaisuutta hieman totutusta poikkeavalla tavalla. – Halusimme tuoda Kouvolaan jotain, jota muut eivät välttämättä käsittele – kysymyksiäkin herättäviä teemoja, Bonelius sanoo. Kouvolan Suomi 100 -näyttelyt käynnistää syyskuussa taidemuseon Sirpaleita suomalaisuudesta -näyttely, joka johdattaa suomalaisuuden jäljille taiteen keinoin, mutta valtavirrasta poikkeavalla tavalla. Näyttelyssä etsitään vastausta siihen, miten taiteella voidaan kuvata suomalaisuutta. Esillä on useita harvoin nähtyjä teoksia, kuten Ilja Glazunovin kuuluisa muotokuva presidentti Kekkosesta, Joseph Alasen majesteettisen puhutteleva Hämeen valloitus sekä Henry Ericssonin koskettavia dokumenttipiirroksia Hennalan vankileiriltä.

– Teosten lisäksi näyttelyyn tulee teemaan liittyen taustatietoa, joka avaa suomalaisuutta hieman toisella tavalla, Bonelius lupaa.

Punainen tupa ja Väinämöisen lakki

dollisuuden testata, kuinka suomalainen oikeastaan onkaan! Suomi 100 -teemaa täydentää vielä marraskuussa avautuva näyttely Kaarlo Kivekäs – kolmen armeijan kenraali. Se esittelee Valkealan Kouvolan kylästä lähtöisin olleen kenraaliluutnantti Karl Edvard Kivekkään elämää kolmen armeijan kenraalina Venäjällä, Ukrainassa ja Suomessa. www.poikilo.fi

Kaupunginmuseon puolella suomalaisuuden teemaa lähestytään paikallisesta näkökulmasta ja esitellään paikallisia henkilöitä, jotka liittyvät Suomen itsenäistymiseen. Marraskuussa avautuvassa Myytinmurtajia ja matkantekijöitä -näyttelyssä pohditaan sitä, mitä suomalaisuus on ja kuka oikeastaan on suomalainen. Näyttelyn keskiössä ovat mm. Pietarista Kuusankoskelle muuttanut Fabergén korusuunnittelija Alma Pihl sekä Elimäeltä maailmalle lähtenyt keksijä Eric Tigerstedt. Näyttely ravistelee perinteisiä käsityksiä suomalaisten alkuperästä ja yhtenäisestä kansasta ja haastaa katsojan kyseenalaistamaan perisuomalaisina pidettyjä symboleita. Mistä ovat lähtöisin esimerkiksi Väinämöisen lakki tai punainen tupa ja perunamaa -symbolit? Myytinmurtajia ja matkantekijöitä murtaa myyttejä ja tarjoaa myös katsojalle mah-

Henry Ericsson, Hennalan vankileirillä I, 1931-32, viivasyövytys ja akvatinta. Ateneumin taidemuseo Kuva: Kansallisgalleria Kirsi Halkola

www.kotimaassa.fi

Suomi Museot100 ja näyttelyt Uusimaa

Yleisön suosikki on mäkihyppysimulaattori, jossa voi kokea, miltä tuntuu ponnistaa Lahden suurmäestä.

ahden uudistuneet museot tempaisevat toiminnallisuudellaan. Hiihtomuseon Etkot tarjoaa maistiaisia tulevasta vielä helmikuun puoliväliin asti. Saana Jaakkola

Lahden kuva-arkisto

Lahdessa museovieras

yllättyy ja innostuu Pitkä odotus palkitaan kesäkuussa, kun uudistunut Hiihtomuseo avaa ovensa yleisölle pysyvästi. Etkoilla esillä oleva Suomi 100 -juhlanäyttely, Lahti kansainvälinen hiihtokaupunki, siirtyy toukokuussa täydennettynä museon yläkertaan. Näyttelyssä voi ihastella muun muassa Eero Mäntyrannan ja Matti Nykäsen voittamia mitaleja ja pokaaleja. Täysin uusi ylpeydenaihe on vaikuttava Salpausselkä elää -mediateos, joka esittelee audiovisuaalisin keinoin Suomen itsenäisyyttä sekä hiihdon MM-kisojen historiaa ja nykypäivää.

Radio- ja tv-museon muodonmuutos Myös Radio- ja tv-museo on ollut remontin alla ja avaa ovensa jälleen 28. helmikuuta. Lahden symboleina tunnettujen radiomastojen juurella sijaitsevassa Mastolassa nykytekniikkaa hyödynnetään yllätyksellisin keinoin.

useo Radio- ja tv-m ukas as Mastolan uusi i. iin m Hista

– Hiihdon lisäksi sijaa saavat myös muut talviurheilulajit, kuten mäkihyppy, ampumahiihto ja alppilajit, joita esitellään tarinoiden ja toiminnan kautta, näyttelypäällikkö Tiia Tiainen täydentää. Yleisön suosikki on mäkihyppysimulaattori, jossa museovieraat ikään ja kuntoon katsomatta voivat kokea, miltä tuntuu ponnahtaa taivaalle Lahden suurmäestä.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2017

Juhlavuoden näyttelytarjonta huipentuu joka kolmas vuosi järjestettävään Lahden kansainvälinen julistetriennale 2017 -näyttelyyn. 20. kertaa järjestettävä julistetriennale tuo 9.6.–24.9.2017 Lahden taidemuseoon julistetaiteen parhaimmistoa 30 eri maasta. www.lahdenmuseot.fi

Enemmän toimintaa ja tarinoita Hiihtomuseon uudessa perusnäyttelyssä tuodaan aikaisempaa enemmän esiin arkihiihtoa ja sen merkitystä eri aikoina verrattuna kilpahiihtoon.

Museossa tutuksi tulee myös Operaatio Säkkijärven polkka, joka tunnetaan yhä malliesimerkkinä elektronisen sodankäynnin keinoista.

– Erikoistehostestudiossa voi käsikirjoittaa, ohjata ja kuvata oman tvohjelmansa. Yläkerran tiloissa voi kuvauttaa itsensä historiallisten radiomastojen huipulla. Elävä huone vie aikamatkalle eri vuosikymmeniin, ja Kasaritunnelissa istahdetaan alas VHS- ja C-kasettien keskelle katselemaan ja kuuntelemaan radio- ja televisiolähetyksiä 1920-luvulta tähän päivään, Tiainen esittelee. Mahdatko tietääkään, miten radioaalloilla kuukausia soinut Säkkijärven polkka auttoi suomalaisia jatkosodan taisteluissa?

Alla Werner Holmbergin maalaus ’Postitie Hämeessä’ vuodelta 1860.

Matka halki suomalaisen taidehistorian Saana Jaakkola

uunnittelijoidensa mukaan nimetyissä Engelin ja Lohrmannin makasiineissa sijaitsevat Hämeenlinnan Taidemuseon näyttelyt yhdistelevät kiehtovasti modernia ja räväkkää nykytaidetta Suomen taidehistorian kulta-aarteisiin.

Viipurin perintö Hämeenlinnalle Vuonna 1939 sodan alta Rautalammille evakuoidut Viipurin taidemuseon kokoelmat odottivat yhä kohtaloaan 40-luvun lopulla. Viipurin teokset päätettiin jakaa Hämeenlinnan ja Lahden kaupunkien kesken sillä ehdolla, että kaupungit perustaisivat taidemuseon niiden esillepanoa varten. Kun Hämeenlinnan Taidemuseon avajaisia vietettiin Vanajaveden itärannalla toukokuussa 1952, olivat Viipurista pelastetut, suomalaisen taidehistorian merkkiteokset näyttelyn vetonauloja – ja sitä ne yhä ovat. Viipurin perintö luo perustan mittavalle, yli 5 000 teoksen taidekokoelmalle. – Albert Edefeltin öljymaalaus Larin Paraske, Akseli Gallen-Kallelan Väinämöisen lähtö, Eero Järnefeltin teokset Savolaisvene ja Heinäkuun päivä sekä Pekka Halosen Maaliskuun päivä ovat osa Viipurin perintöä ja samalla teoksia, joita tullaan katsomaan yhä uudelleen, kertoo museonjohtaja Taina Lammassaari.

Hämeenlinnan Taidemuseo

Taiteilijoita ja taidekokoelmia Hämeestä Joulukuussa Lohrmannrakennukseen avattu Yhteiset kuvamme -näyttely tuo esiin Hämeen vähemmän tunnettuja, mutta erityisen merkittäviä taidekokoelmia ja omaperäisiä taiteilijoita. Maalauksellisten hämäläismaisemien lisäksi näyttelyssä nähdään Gallen-Kallelan, Helene Schjerfbeckin, Juho Rissasen ja Werner Åströmin maalauksia, Tyko Sallisen villejä henkilökuvia, Erkki Hienosen kubistisia ja Ossi Voutilaisen abstrakteja teoksia sekä Aimo Okkolinin ainutlaatuisia lasimaljoja. Marraskuun 19. päivään asti avoinna olevan näyttelyn osana nähdään myös Minun valintani -teosryhmä, joka on toteutettu yhdessä maahanmuuttajien kanssa.

Werner Holmberg, joka kokoaa Hämeenlinnan Taidemuseoon aikansa merkittävimpien maisemamaalarien kärkeen kuuluneen Holmbergin tunnetuimpia teoksia. Syksyllä Hämeenlinnassa nähdään saksalaista ekspressionistista grafiikkaa Vexi Salmen kokoelmasta. www.hameenlinna.fi/taidemuseo

Kesän kohokohtana Werner Holmberg 10.2.–29.4. Engel-rakennuksessa vierailee Vantaan taidemuseo Artsi, joka täyttää tilan näyttävällä ja nuorekkaalla katutaiteella, graffititeoksilla, performansseilla ja videotaiteella. 2.6.–10.9. vuorossa on pitkään odotettu Suomi 100 -juhlavuoden päänäyttely

www.kotimaassa.fi

Suomi Uusimaa Museot100 ja näyttelyt

Kuva: Salo -U skelan

Eeva Oksman

Seuran kuvako koelmat

alon taidemuseo sijaitsee vanhassa veturitallissa, aivan rautatie- ja linjaautoaseman välittömässä läheisyydessä. Veturitallin historiasta muistuttaa sisäpihan höyryveturi, joka on valmistettu Tampereella Tampellan tehtailla vuonna 1921. Salon taidemuseo

Kuva: Heikki Willamo

Vaikuttavia valokuvia sekä pitsin historiaa Salossa Tänä vuonna Salon taidemuseossa on nähtävänä kolme mielenkiintoista näyttelyä. Heikki Willamo, Myyttinen matka 4.2.–7.5.2017 Valokuvataiteilija Heikki Willamo (s. 1952) on kuvannut eläimiä ja maisemia Suomessa ja Pohjois-Norjassa. Willamo etsiytyy kuvan alkulähteille – sisäisiin näkyihin, jotka kumpuavat myyteistä ja tarinoista, ilmestyksistä, unikuvista ja uskomuksista, joissa eläimillä on toisenlaisia merkityksiä. Näyttelyn kuvat

ovat mustavalkoisia ja siihen liittyvät Perttu Saksan videoteos Willamon luontosuhteesta sekä Kie von Hertzenin äänimaisemat.

Pitsi on POP / Lace and Luxury 20.5.–17.9.2017 Menneinä vuosisatoina pitsiä on käytetty niin vaatetuksessa kuin sisustuksessakin. Ajan saatossa ylellisyystavarasta on tullut arkinen koriste, jonka hauras rakenne kaunistaa yhä edelleen ihmisen arkea ja juhlaa.

Näyttely on katsaus pitsin historiaan 1600-luvun muotokuvista ja interiööreistä nykytaiteeseen, jossa se on usein mukana materiaalina. Esillä on lisäksi vanhoja ja uusia pitsitekstiilejä, joiden valinnat liittyvät osittain taideteoksissa esiintyviin pitseihin. Näyttely yhdistää taidetta, käsityötaitoa, kulttuuri- ja sosiaalihistoriaa. Salon taidemuseon omaa tuotantoa olevan näyttelyn teokset on lainattu kotimaisista museoista, yksityiskokoelmista ja nykytaiteilijoilta Suomesta.

Elliott Erwitt, retrospektiivi 30.9.–4.2.2017 Pariisissa vuonna 1928 syntynyt yhdysvaltalainen valokuvaaja Elliott Erwitt on maailmankuulu mustavalkoisen filmivalokuvauksen klassikko. Hänen kuvansa ihmisistä ja heidän suhteistaan sekä eläimistä ovat ikonisina levinneet kaikkialle. Valokuvaajana Elliott Erwitt lähestyy kohdettaan milloin ironisen lempeästi, milloin nokkeluudella ja sentimentaalisesti, mutta aina katukuvauksen mestarin ottein. Kansainvälisessä valokuvanäyttelyssä voi tutustua Elliott Erwittin elämäntyöhön yli puolen vuosisadan ajalta aina vuoteen 2005. Näyttelyn on tuottanut Magnum Photos yhteistyössä Forte di Bardin kanssa. Vaihtuvan näyttelyohjelman lisäksi museossa järjestetään konsertteja ja muita tapahtumia, joista saa tietoa museon nettisivuilta. www.salontaidemuseo.fi Kalifornia, USA, 1955 Kuva: Elliott Erwitt / Magnum Photos

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2017

Forum Marinum tavoittelee

uusia yleisöjä

orum Marinumin vuosi tuo merikeskukseen gorillan ja Suomen presidenttien veneitä. Matleena Ikonen

Kuusi Kultarantaa Suomen 100-vuotisen itsenäisyyden kunniaksi Forum Marinum tuo kesällä näytille kaikki säilyneet Suomen presidenttien veneet. Niitä on ollut kaiken kaikkiaan kahdeksan kappaletta, tyypeiltään erilaisia, mutta kaikki Kultaranta-nimisiä. Alkuperäisiä veneitä lainataan mm. Suomen Merimuseosta Kotkasta ja yksityisiltä keräilijöiltä. Kaksi Kultaranta-veneistä on aikanaan tuhoutunut tulipaloissa, mutta jokaisesta Kultarannasta on tarjolla tietoa ja tunnelmapaloja.

Forum Marinum

Merikeskus Forum Marinum Turussa lähtee uuteen vuoteen rohkealla otteella. Keväällä keskuksessa nähdään erilainen, uusia yleisöjä houkutteleva näyttely Matkalla Sally Jonesin kanssa. Se on suunnattu ensisijaisesti alakouluikäisille lapsille, mutta soveltuu hyvin koko perheelle.

Gorillan ja konemestarin ystävyys Matkalla Sally Jonesin kanssa perustuu ruotsalaiskirjailija Jakob Wegeliuksen lastenkirjaan, mutta näyttely antaa paljon, vaikka kirjaa ei olisi lukenutkaan. Suunnittelija Otto Holmborg kertoo, että näyttely sopii hyvin Forum Marinumin ohjelmaan, sillä sen keskiössä ovat merelliset teemat kuten kauppareitit, laivatyöt, salakuljetus ja satamaelämä. Teemoja kuljetetaan läpi näyttelyn toiminnallisin keinoin. Ympäristö on mielikuvitusta ruokkiva ja näyttelyesineisiin saa koskea. – Näyttelyssä on esillä mm. ison rahtilaivan malli. Näyttely on hyvin toiminnallinen ja leikkiin kutsuva, joten se on meillä jotain hyvin erilaista, Holmborg sanoo.

Matkalla Sally Jonesin kanssa kertoo Sally Jones -nimisen gorillan ja suomalaisen konemestarin ystävyydestä ja seikkailuista maailman merillä. Se ohjaa myös pohtimaan syvällisempiä teemoja kuten koti-ikävää ja kasvua ihmissuhteessa. – Helmikuun alusta toukokuun loppuun asti esillä oleva näyttely on Maarianhaminan merenkulkumuseon tuottama, ja Ahvenanmaalla se saavutti suuren suosion. Se löytää varmasti yleisönsä myös Turussa, Otto Holmborg uskoo.

Presidenttien veneet ovat olleet kovassa käytössä ja presidenttien kuljettamisen lisäksi niillä on ollut monenlaista muutakin käyttöä. Itse veneiden lisäksi näyttely kertoo tarinoita veneiden taustoilta, sattumuksia ja mielenkiintoisia yksityiskohtia. Taustatietojen hankkimiseksi näyttelyä varten haastatellaan entisiä ja nykyisiä presidentin adjutantteja. www.forum-marinum.fi

www.kotimaassa.fi

Suomi Museot100 ja näyttelyt Uusimaa

uvanveistäjänä ja siluettitaiteilijana tunnetun vapaaherra Emil Cedercreutzin (1879– 1949) elämäntyöhön perustuva Emil Cedercreutzin museo ateljeekoteineen muodostaa koskettavan kokonaistaideteoksen Satakunnan sydämessä, Harjavallassa. Saana Jaakkola

Harjavallan kaupunki

Satakunnan satulinna

Muutakin kuin taidemuseo

Köyliönkartanossa syntynyt Cedercreutz muutti Harjavaltaan vuonna 1914, jolloin Taiteilijakoti Harjula valmistui Kokemäenjoen rantatörmälle. Tenhonen kuvailee omaperäistä Harjulaa sisustuksineen ja kokoelmineen Cedercreutzin elämäntyön helmenä. Harjulasta puhutaankin Satakunnan satulinnana.

Ateljee- ja veistossalin Työn jälkeen -veistosnäyttelyn lisäksi Cedercreutzin teoksia on esillä pihapiiriin levittäytyneessä Veistospuistossa. Pronssiin valetuista veistoksista ja museon ulkoseinien korkokuvista muodostuvaa ulkoilmanäyttelyä täydentää luonnonkaunis joenrantamaisema.

– Harjulan jälkeen tontille nousi Maahengen temppeli, jota taiteilija laajensi

Taiteilijakoti kuin

taideteos

– Cedercreutz muistetaan siitä, kuinka hän kuljetti mukanaan mustaa paperia ja pieniä saksia. Matkoillaan hän leikkeli siluettiteoksia muun muassa tapaamistaan ihmisistä, eläimistä ja maisemista, museoamanuenssi Satu Tenhonen tietää. Siluetit olivat osa miehen elämää lapsesta asti. Parhaiten hänet tunnetaan kuitenkin kuvanveistäjänä. Olihan hän ensimmäinen kotimainen kuvanveistäjä, joka aloitti koulutuksensa Suomessa. Myöhemmin opintie kuljetti taiteilijan Brysseliin, Roomaan ja Pariisiin.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2017

Emil Cedercreutzin museo on yhdistelmä taidetta ja satakuntalaista kulttuurihistoriaa. Kevään vaihtuvissa näyttelyissä nähdään Rauman taidegraafikoiden sekä taiteilija Airi Kurosen teoksia. Kesällä vuorossa on valokuvia suomalaisesta luonnosta. Syksyllä luvassa on useita näyttelyjä, kuten autotaidemaalari Simo Riikosen 50-vuotista uraa esittelevä Design Simo Riikonen. Taide- ja kulttuurihistoriallisten kokoelmien lisäksi museossa järjestetään monipuolisia tapahtumia ympäri vuoden. www.harjavalta.fi/museo

vuodesta 1916 vuoteen 1942 tavoitteenaan luoda kansantieteellinen museo, johon hän keräsi esineistöä koko Satakunnan alueelta, Tenhonen kertoo. Kokoelma on sittemmin siirretty uudempaan, taiteilijan veljenpojan Joonas Cedercreutzin suunnittelemaan museorakennukseen. Näyttely esittelee maataloelämää niin ruuanlaiton, kulkuvälineiden, työkalujen kuin maanviljelyn näkökulmasta. Maahengen temppeli seisoo yhä alkuperäisellä paikallaan museovieraiden ihailtavana.

Asiakkaiden pyynnöstä pidensimme pysyvästi aukioloaikoja!

10 MINUUTTIA LAHDEN KESKUSTASTA, TUNTI PÄÄKAUPUNKISEUDULTA.

Nyt tehtaanmyymälä on avoinna arkisin kello 20 asti, tervetuloa!

MA-PE 9-20 LA 9-16 ja SU 12-16

ETELÄ-SUOMEN YKKÖNEN! 10 valaistua rinnettä / 9 hissiä / kymmeniä kilometrejä valaistuja hiitolatuja / hiihtokoulu / SkiMac-välinevuokraamo / Pikkukylä / ravintola-, majoitus- ja kokouspalvelut / monipuoliset aktiviteetit. TM

www.messila.fi

Asematie 2 40800 Vaajakoski

Messiläntie 308 15980 Messilä puh. 03 86011 messila@messila.fi

Ravintola Kunnantupa

Koiskalan kartano

Tervetuloa Krissen kodinomaiseen ravintolaan!

KOTOINEN LOUNASPÖYTÄ

Ainutlaatuinen pysähdyspaikka Lahdessa nelostien varrella historiallisessa miljöössä. Ryhmille ruokailu- ja ostospaikka luomumaatilalla vanhassa meijerissä tilaesittelyineen ympäri vuoden. Tervetuloa nauttimaan vanhan ajan tunnelmasta!

MA–PE 11–15 12€/hlö

PITOPÖYTÄ LA-SU 11-16 28€/hlö

Tilat n. 80 hlö A-oikeuksin

PERHEJUHLAT

esim. pitopöytä ja täytekakkukahvit 28–32€/hlö

Ravintola Kunnantupa Kristiina Laitinen Parinpellontie 19 puh. (03) 788 1506 www.kunnantupa.fi

www.koiskala.fi

www.kotimaassa.fi

Museot100 ja näyttelyt Suomi Uusimaa Kielletty ka upunki

uomen ensimmäinen pelimuseo on poikkeuksellinen myös koko Euroopassa. Suurin osa peleistä on vapaasti pelattavissa. Matleena Ikonen

avautuu hu htikuussa.

Vapriikin kuva-arkisto

Pelimuseo tuli jäädäkseen Suomen museokenttään saatiin tammikuussa aivan uusi peluri, kun Tampereen Vapriikissa avattiin maan ensimmäinen pelimuseo. Suomen 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi avatussa museossa esillä on satakunta peliä, joista yli puolet on kävijöiden vapaasti pelattavissa. – Tämä on tamperelaisittain iso asia. Koko Euroopassakin vastaavanlaisia museoita on vain harva, kertoo Vapriikin viestintäsuunnittelija Tähtitalvikki Poikajärvi. – Odotamme tästä kyllä mieletöntä menestystä! Pelimuseossa pääpaino on digitaalisissa peleissä, mutta oma näkyvä roolinsa on myös perinteisillä lauta- ja roolipeleillä. Eri aikakausien pelit on sijoitettu omiin, aikakauden tyyliin sisustettuihin huoneisiinsa: 1980-luvun suosikki Pong on löytänyt oman huoneensa, samoin vuoden 2004 Nintendo Wii. Myös klassisille kolikkopeleille on oma pelihallinsa.

kuva, joka meillä siitä on, tulee lähinnä kulutustavaroiden kautta. Kiinassa on kuitenkin pitkä, rikas kulttuuri ja uskomaton käsityötaito, sanoo Tähtitalvikki Poikajärvi.

Kielletyn kaupungin salaisuudet aukeavat Huhtikuussa Vapriikissa avautuu mielenkiintoinen, Kiinan keisarillisen hovin elämää raottava näyttely. Kielletty kaupunki – elämää Kiinan keisarien hovissa tutustuttaa hallitsijoiden yltäkylläiseen elämäntapaan. Loisteliaat esineet, joiden joukossa on mm. keisarillinen valtaistuin, koruja ja aseita, saapuu Tampereelle suoraan Pekingistä.

– Koitamme tuoda näyttelyyn sen saman tunnelman, joka todellisessa kielletyssä kaupungissa on. Museossa siihen pääsee syvemmälle kuin turistikierroksella. Siitä tulee mielenkiintoinen elämys, Poikajärvi uskoo. Kielletty kaupunki on ainutlaatuinen, sillä keisarin hovin salaisuuksia ei ole tässä laajuudessa nähty Suomessa koskaan aiemmin. Rikkauksien lisäksi näyttelyssä perehdytään myös Kielletyn kaupungin arkkitehtuuriin, keisarilliseen hallintojärjestelmään, huvituksiin, rituaaleihin sekä naisten asemaan. www.vapriikki.fi

– Kiina on varsin ristiriitainen maa. Se

Suomi on digitaalisen peliteollisuuden edelläkävijöitä. Pelimuseo kertoo, miten pienistä projekteista kehittyi kansainvälistä huippuosaamista. Näyttelyssä käydään läpi kymmenkunta pelaamisen aikakautta 1800-luvulta tähän päivään. Tapuliryhmän taiteilijat -näyttely ,Tapulimakasiini 2015. Pelimuseossa pääpaino on digitaalisissa peleissä, mutta oma näkyvä roolinsa on myös perinteisillä lauta- ja roolipeleillä.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2017

ampereella palataan itsenäistymisen vuoden pelon ja hämmennyksen sekoittamiin tunnelmiin: miten käy, kun kansalla ei ole yhtenäistä käsitystä siitä, kenelle järjestysvalta kuuluu? Saana Jaakkola

Poliisimuseo

Poliisimuseossa vallaton vuosi 1917

Maaliskuussa avautuva erikoisnäyttely kuvaa vuoden 1917 tapahtumia järjestysvallan näkökulmasta. Vallankumouksen pakottamana keisari luopuu vallasta, ja tilalle jää tyhjiö. Syntyy porvarillisia ja sosiaalidemokraattisia kuppikuntia, joista kukin perustaa yksikköjä omaksi turvakseen. Vihapuhe ja vastakkaisen ryhmän demonisointi ottaa ohjat, mutta varsinainen valta ei kuulu kenellekään. Kaiken keskellä on tavallinen kansalainen, joka ei ymmärrä, mitä ympärillä tapahtuu. Mihin se lopulta johtaa?

Sekasorrosta kohti itsenäisyyttä Järjestys romahtaa 1917 on draamallinen, kuvapainotteinen kertomus siitä, miten itsenäistyvä Suomi selvisi syvästä epäluottamuksen aikakaudesta, millainen merkitys järjestyksenpidolla on yhteiskunnassa ja miten se on sadan vuoden kuluessa muuttunut.

– Näyttelyssä pohditaan esimerkkipaikkakuntien ja -henkilöiden myötä, keitä olivat suomalaiset sata vuotta sitten, kertoo Poliisimuseon intendenttinä vuoden alussa aloittanut Tiina Tuulasvaara-Kaleva. Kuvien ja dokumenttien lisäksi esillä on muun muassa kenraalikuvernööri Bobrikovin univormu sekä Jorma Gallen-Kallelan suunnitteleman, itsenäisen Suomen ensimmäisen kaupunkipoliisin virka-asun luonnokset, jotka eivät ole ennen olleet yleisön nähtävillä. – Tärkeässä roolissa on myös Porvoon lähellä sijaitsevaan Saksanniemen kartanoon perustettu poliisikoulu, mistä monet rekrytoituivat myöhemmin poliisin palvelukseen, Tuulasvaara-Kaleva lisää. Ryhmien on mahdollista tutustua näyttelyyn mielenkiintoisen draamaopastuksen avulla.

Voimaa ja vaativia tilanteita Toinen Poliisimuseon teemanäyttelyistä kuvaa poliisin voimankäyttöä: kuinka poliisin rooli on muuttunut 1800-luvun kurittajasta nykypäivän järjestyksenvalvojaksi, jonka voimankäyttö on hyvin tarkasti laissa säädetty. Näyttelyssä esitellään poliisin erikoisjoukkojen, kuten joukkojenhallinnan, terroripommiryhmän ja valmiusyksikkö Karhun toimintaa. – Näyttelyvieraat pääsevät kokeilemaan, olisiko heistä poliiseiksi. Miten reagoisit baaritappelutilanteessa tai kotihälytyksen edessä? Tuulasvaara-Kaleva kuvailee. Avoinna ovat tietenkin myös Poliisimuseon perusnäyttely 900 vuotta poliisin historiaa Suomessa sekä lasten oma peuhapaikka Pokela. www.poliisimuseo.fi

www.kotimaassa.fi

Suomi Uusimaa Museot100 ja näyttelyt

aikka Kangasalla sijaitsevan Mobilian valokeilassa loistavat eri aikakausien ajopelit, on Mobilia kaikkea muuta kuin tekniikan täyttämä, moottoriöljyn katkuinen kokemus – Mobilian Autokylässä pääosassa ovat tarinat. Saana Jaakkola

Mobilia

vie kiehtovalle matkalle tieliikenteen historiaan

Mobilia

Mobilian vuosittain vaihtuva teemanäyttely ja klassikkoautonäyttely saivat viime kesänä rinnalleen ralliautoilun historiaa esittelevän Rallimuseon. Rallimestareita ja muita alan vaikuttajia esiin nostava Rally Hall of Fame siirtyi osaksi Rallimuseota. Mobiliassa niin nuoret kuin vanhatkin vieraat pääsevät kokemaan vauhdin hurmaa rallisimulaattoreiden parissa. Vauhtiin perheen pienimmät pääsevät kesäisin myös Rahtarit-liikennepuistossa, jossa liikenteen säännöt tulevat tutuiksi leikin keinoin.

Ajoneuvot turvanamme ennen ja nyt Suomen juhlavuoden kunniaksi maaliskuussa Mobiliassa avautuu uusi teemanäyttely, Suomi turvassa 100 vuotta, jonka pääosassa ovat hälytysajoneuvot vilkkuvaloineen 1920-luvun alusta nykypäivään. Hälytysajoneuvojen lisäksi esillä on aitoa armeijan kalustoa. Asiakaspalvelupäällikkö Elina Kytölä paljastaa kohokohtia tulevasta. – Mukana on Suomessa erittäin harvinainen sotasaalis-Molo eli GAZ AA.

Rauhansopimus määräsi Suomen palauttamaan sotasaaliina viedyt ajoneuvot takaisin Neuvostoliittoon, mutta korjauskelvotonta kalustoa jäi Suomeen jonkin verran. Ilmeisesti myös nyt nähtävillä oleva Molo on koottu Autovarikolle jääneistä romuista. Se palveli Ylöjärven VPK:aa sodan jälkeisinä vuosina Fordiksi rekisteröitynä, hän vihjaa. Toinen erikoinen näyttelyesine on sotavuosien suuri apu, elokuvistakin tuttu ambulanssilinja-auto, joka on palvelusvuosiensa jälkeen palannut linja-autoliikenteeseen ja sittemmin entisöity takaisin ambulanssiksi.

Kurkistus kulissien taakse Ryhmävierailla on ainutlaatuinen tilaisuus kurkistaa, mitä museon kulisseissa tapahtuu. Retkellä museon uumeniin päästään tutustumaan museotyön salaisuuksiin ja nähdään museon valtavat kokoelmat. Mobilian kahvila palvelee sekä yksittäisiä vieraita että ryhmiä. Vanhojen autojen ympäröimissä juhla- ja kokoustiloissa suuriakin tilaisuuksia täydentää upean nostalginen tunnelma. Museokaupan laajasta valikoimasta matkaan tarttuu niin alan kirjallisuutta kuin sisustus- ja lahjatavaroita. www.mobilia.fi Klassikkoautojen rinnalla nähdään ralliautoilun historiaa. Kuva: Studio Reetta Muranen

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2017

erlachius-museoiden vuosi käynnistyy upeilla isoilla näyttelyillä.

Matleena Ikonen

Vas. Camille Pissarro, Ruohossa lepäävä paimentyttö, 1885, guassi paperille. Gösta Serlachiuksen taidesäätiö.

Serlachius-museot

Taide ja tarinat kohtaavat Mäntässä Serlachius-museoiden kehittämispäällikkö Päivi Viherkoski puhkuu intoa uuden taidevuoden kynnyksellä. Kaksi uutta isoa ja kunnianhimoista näyttelyä avattiin marraskuussa, ja niiden odotetaan siivittävän Serlachius-museoiden näyttelyvuotta 2017.

Kultaista kauneutta Taidemuseo Göstan uusi kokoelmanäyttely Niittyjä ja erämaita levittäytyy Joenniemen kartanon alakerran saleihin ja tuo esiin museon omia kokoelmateoksia uudella tavalla. Näyttelyn teemana on ihmisen ja luonnon suhde, jota tuodaan esiin sekä ulkomaisten nimien että kotimaisen taiteen kultakauden mestareiden teosten kautta. Yhtäältä näyttelyssä avautuvat herraskaiset huviretket puistoissa, toisaalta villien erämaiden eloonjäämiskamppailut. Mukana on myös paljon huomiota herättänyt, hiljattain aidoksi varmistunut Claude Monet’n Heinäsuova ilta-auringossa.

Alla Marita Liulia, Helmiriitta, 2016, valokuva.

Göstan toisena näyttelynä nähdään huhtikuun lopulle jatkuva, kansainvälisesti yhden tunnetuimman suomalaisen taitelijan Marita Liulian näyttely Kultakausi. Se sisältää sata uutta teosta, joiden joukkoon mahtuu niin maalauksia, valokuvia, lyhytelokuvia kuin installaatioitakin. Valosuunnittelun ja lavastuksen avulla Kultakaudesta on luotu taianomainen kokonaisuus, joka Päivi Viherkosken mukaan tyydyttää monen museovieraan kauneuden kaipuutakin. Nimensä mukaisesti Kultakausi tuo esiin suomalaisen taidehistorian merkkiteoksia, joiden rinnalle Liulia on tuonut omia teoksiaan käymään vuoropuhelua siitä, mitä kultakausi nykyään merkitsee.

Elämys jatkuu näyttelysalien ulkopuolelle Mänttä on onnistunut profiloitumaan uskottavasti taidekaupungiksi. Serlachiuksen mittavat taidekokoelmat ja pitkäjänteinen työ taidematkailun edistämiseksi ovat tuo-

neet tulosta, ja Mänttä houkuttelee vuosittain uusia ja vanhoja taiteenystäväsukupolvia. Onnistuneiden näyttelyvalintojen ja monipuolisen oman kokoelman lisäksi Serlachius houkuttelee matkailijoita ammattitaitoisilla oheispalveluillaan ja kauniilla miljööllään. Taidemuseon ympärillä levittäytyvä kulttuurihistoriallinen puisto veistoksineen, luontoa myötäilevine polkuineen ja vieressä avautuvine järvenselkineen tarjoavat elämyksiä myös ulkona. Maisemaravintolassa voi taidevierailun lomassa nauttia lounaan – pöytiin tarjoiltuna. Pieni annos kartanomiljööseen sopivaa luksusta. www.serlachius.fi

Myös taidemuseon ympärille levittäytyvä luonto ja kulttuurihistoriallinen puisto veistoksineen ovat elämyksiä.

www.kotimaassa.fi

Museot100 ja näyttelyt Suomi Uusimaa

Näkymä pääsalista. Kuva: Esa Kärki Alla Inari Krohnin Pääsiäisyö.

Museo,

jolla on sielu V

enäjän kielestä tuleva sana riisa tarkoittaa koristeellista metallivaippaa, joka suojaa maalattua ikonia, mutta myös koristaa ja paljastaa pyhän kuvan ainutlaatuisia yksityiskohtia. Saana Jaakkola

RIISA

Sellainen on myös Kuopiossa sijaitseva Suomen ortodoksinen kirkkomuseo RIISA – mystinen, mielenkiintoinen, koristeellinen ja paljastava. Museonjohtaja Teresa Töntsin mukaan RIISAn tehtävänä on paljastaa, mitä koristeellisen vaipan alta löytyy.

Suomalainen usko kohtaa Bysantin perinnön Käynti RIISAn ovista on kuin astuisi toiseen maailmaan. Arvokkaat, ihmeitä tekevät ikonit, jalokivet ja timantit, sakraaliesineet ja katseen vangitsevat kirkkotekstiilit muodostavat muinaisen Itä-Rooman valtakunnan perinnön, jota täydentää kirkkomusiikin kauneus. RIISAn Pyhyyden portailla -kokoelmanäyttelyn perustana on Laatokan Valamon luostarin muinaismuistokokoelma. Esineistö on evakuoitu luovutetun Karjalan ortodoksisista seurakunnista sekä Valamon, Konevitsan ja Petsamon luostareista.

– RIISA on kaikille avoin foorumi. Paikka, jonne voi tulla avoimin mielin omasta maailmankatsomuksesta riippumatta. Paikka, jossa voi kohdata ekumeenisuuden ja peilata näkemäänsä omaan elämään ja ajatusmaailmaan, hän toteaa.

Yhdessä koko perheen kanssa

Kevään näyttely Taivaallista Valoa – Ekumeeniset Ikonit toimii erinomaisena porttina tälle foorumille. Taiteilija Eeva Zittingin maalaamat ikonit yhdistävät ja käyvät vuoropuhelua katolisen, luterilaisen ja ortodoksisen uskonnon välillä. Näyttely on avoinna 21.1.–29.4.2017.

Kangasala-talo. Kuva: Tuomas Uusheimo

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2017

Vuonna 2017 RIISAssa juhlitaan 100-vuotiaan Suomen lisäksi museon 60-vuotista historiaa. Toukokuussa avautuvassa juhlavuoden päänäyttelyssä Kohtaamisia – Suomalainen usko Mestarin jälki -kokoelmasta kultakauden mestariteokset ja modernismin värikylläiset tulkinnat kohtaavat vuosituhantisen bysanttilaisen uskon. Juhlanäyttelyssä on esillä muun muassa Maria Wiikin, Albert Edelfeltin, Juho Rissasen ja Ina Collianderin teoksia itäsuomalaisen keräilijäsuvun kokoelmasta. Näyttely on avoinna vuoden loppuun asti.

RIISAssa juhlavuotta vietetään Yhdessäteemalla. Koko vuoden ajan yksittäisille museovieraille ja perheille suunnatut museokierrokset sisältyvät pääsylipun hintaan joka kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona kello 12 ja 17. Ryhmille järjestetään opastuksia myös normaalien aukioloaikojen ulkopuolella. Orantti-ikoni.

www.riisa.fi

TILAA

Matkailu kotimaassa.fi -lehti

Tänä vuonna ei luovu(te)ta! Kuinka moni tunnustaa tehneensä uudenvuodenlupauksen, jonka kanssa tietää jo nyt luovuttavansa ennen kevätauringon ensi säteitä?

Kestotilaus

27€/vuosi

Uudenvuodenlupaukset tähtäävät usein itsetunnon pönkittämiseen tavalla tai toisella. Itseä pyritään muokkaamaan paremmaksi ihmiseksi joko ulkonäöllisesti tai omia elintapoja muuttamalla. Hyvin usein näihin lupauksiin liittyy elämän pienistä nautinnoista luopumista. Pannaan menevät niin suklaa, saunaolut kuin punaviinikin, ja elokuvaillat vaihtuvat kahden tunnin kuntosalirääkkiin. On vain ajan kysymys milloin mieliteot voittavat, ja ennen pitkää sorrutaan taas vanhoihin tapoihin – joko hiljalleen tai kertaheitolla.

tai

Määräaikainen

30€/vuosi 5 numeroa/vuosi

Mitä jos vuosi 2017 olisikin onnellisuuden vuosi? Onhan meillä suomalaisilla monta syytä onnellisuuteen, eikä vähiten siksi, että 100-vuotiaan kotimaamme kauneus ja upea luonto on viimein noteerattu kansainvälisesti ansaitsemallaan tavalla. Viime kuukausina olen huomannut, että myös suomalaiset ovat oppineet arvostamaan Suomea matkailumaana huomattavasti enemmän kuin ennen. Sosiaalinen media on tulvillaan Suomen luontoa ylistäviä keskusteluryhmiä, ja kotimaa valitaan matkakohteeksi yhä useammin ulkomaanmatkan sijaan. Ja se on pelkästään hyvä asia.

Tilaa netistä: www.kotimaassa.fi/tilaus tai soita p. 044 702 1212

Seuraava LEHTI

Joten mitä jos meidän kaikkien uudenvuodenlupaus olisikin tänä vuonna nauttia Suomesta kaikin tavoin enemmän kuin koskaan ennen? Lopulta se johtaa toivottuihin tuloksiin ilman kaikista elämän herkuista luopumista.

2/2017 ILMESTYY MAALISKUUSSA VIIKOLLA 12

Mitä enemmän liikumme luonnossa, sitä enemmän kulutamme energiaa ja ne liiat kalorit palavat ihan huomaamatta, ilman pakonomaista hikiliikuntarääkkiä. Luonnossa liikkuessa kolesteroli alenee, mieliala kohenee, itsetunto kohoaa ja huomaamme olevamme onnellisempia kuin milloinkaan ennen.

Aineistopäivä 9.3.

Silloin sen palan (tai levyllisen) suklaata tai lasillisen viiniäkin voi nauttia entistä paremmin mielin, ilman ikuista luovuttamisen tai luopumisen tunnetta.

AN! TULE MUKA TIIN N SOITA MY Y 212 044 702 1

Kolumni

Saana Jaakkola

www.kotimaassa.fi/mediakortti

www.kotimaassa.fi

TAPAHTUMIEN JYVÄSKYLÄN SEUTU

pitää liikkeessä!

Toivotamme sinut ja ystäväsi tervetulleeksi kansainvälisiin suurtapahtumiin, virkistäviin urheilu– ja liikuntatapahtumiin, tunnustettujen artistien tähdittämille teatteri- ja musiikkifestivaaleille, tunnelmallisille markkinoille, mielenkiintoisille messuille, laadukkaasti järjestettyihin kokouksiin ja antoisiin kongresseihin. Anna Jyväskylän viihdyttää! visitjyvaskyla.fi | jyvaskyla.fi/tapahtumat @visitjyvaskyla #visitjyvaskyla

Visit Jyväskylä

Iso kuva: AKK Sports Oy / Taneli Niinimäki Pienet kuvat: Red Bull Crashed Ice / kuva: Red Bull, Jyväskylän Kesä / kuva: Jiri Halttunen, Jyväskylän kaupunginteatterin musikaali Ansa/ kuva: Jiri Halttunen

Äänekoski Pakanuuden ja kristinuskon saapumisen jäljet elävät Kapeenkosken virkistysalueella rinnakkain koskikelkkailun ja -kalastuksen kanssa. www.kapeenkoski.fi Äänekoskea yhdistää Keski-Suomen maakuntajärvi Keitele. Majoitus ja Kalastus Vonkaleen isäntä opastaa mielellään pieniä kalastusryhmiä ja kyyditsee lautalla lähivesillä. www.vonkale.fi Saisiko olla tanssia tai teatteria? Kartano Kievarin kesäteatterissa mm. Teatteri Eurooppa Neljän musiikkikomedia Lapinlahden Lintujen lauluista. www.kartanokievari.fi Persoonallisia ruoka- ja kahvipaikkoja Nelostien reissaajille: Tunnelmallinen Wille – Olohuone ja Keittiö Äänekosken keskustassa, kotoinen lähiruokapaikka Reimarin Tupa Konginkankaalla, kesäravintolat Keiteleen rannassa Äänekosken keskustassa, Suolahdessa ja Matilanvirralla sekä tilauksesta ryhmille Vanhan Riihelän maalaistupa, Kapeenkosken mylly kosken partaalla ja Kartano Kievarin navettaravintola... tai vaikka ruokailu museoidussa lättähatussa! LISÄÄ TIETOA: www.aanekoski.fi/matkailijalle Äänekosken maaseutumatkailun kehittämishanke/Outi Raatikainen puh. 040 1951230, outi.raatikainen@aanekoski.fi

@visitjyvaskyla