Matkailu kotimaassa.fi#2-2011 by Matkailu kotimaassa.fi

Miehille kenkiä kokoon 53 asti ja naisille 45 asti.

Pidämme huolta myös pikkuväen jaloista.

Naisille iloisia, asiallisia sandaaleja ja kesäkenkiä. Voit myös tilata kenkiä postitse!

Kenkäkauppa Alina

Alinenk. 36 Uusikaupunki Puh. 02-844 3553 Avoinna (kesällä) Ark. 9-17.30 (19) La 9-14 (15)

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2011

Kenkäkauppa Alina on...

Ihmeellinen. Kummallinen. Ihana. Erilainen. Alinassa löytyy kengät jokaiselle. Ihan totta. Varmasti löytyy. Voiko tällaista kauppaa olla olemassa? Kyllä! Tule Alinaan ja koe löytämisen riemu. Ja palvelu!

www.alina.fi

Alinenkatu 27, Uki (Alinaa vastapäätä) Avoinna ark. 10-17, la 9-14

ämän lehden ilmestymisen aikaan koko maailma on järkyttynyt Japanin luonnonmullistuksesta. Olemme voineet seurata Japanin maanjäristyksen ja tsunamin aiheuttamia tapahtumia ja tuhoja lähes reaaliaikaisesti television ja internetin välityksellä. Näimme suurien vesimassojen työntävän edellään lähes kaiken, jättäen jälkeensä liejua, mutaa, rojua ja sekasortoa. Inhimilliset ja aineelliset tuhot ovat mittaamattoman suuret.

TÄSSÄ NUMEROSSA Erikoishaastattelussa ministeri Suvi Lindén....... 4-5 Alue-esittelyssä Pohjois-Pohjanmaa.................. 6-27

Nyky-yhteiskunnassa valtava tietomäärä on lähes kaikkien ulottuvilla. Television ja internetin kautta voimme katsella uutisia ja dokumentteja, tutustua historiaan ja tieteeseen. Voimme seurata suosikkijoukkueemme jalkapallo-ottelua tai tehdä virtuaalimatkoja. Internetin ansioista saatamme tietää ystäviemme kuulumisista, vaikka emme lainkaan tapaisi heitä, kiitos Facebookin. Sen kautta vanhemmat ja isovanhemmatkin voivat seurata lastensa tai lastenlastensa tekemisiä.

Kesätapahtumat............................................... 28-42 Kesäteatterit.................................................... 43-54 Ajankohtaista........................................................ 56 Seuraava numero.................................................. 58 Reissun päällä....................................................... 59

Kuvien ja äänien kautta meille muodostui mielikuva Japanin katastrofista. Mutta useimmilta meitä puuttuu kokemus, joka olisi antanut kyvyn ymmärtää niitä, joita tapaus kosketti henkilökohtaisesti. Alkujärkytyksen jälkeen asia painui taka-alalle, koska se oli ulkokohtainen ja etäinen. Ne suomalaiset, jotka itse kokivat Intian valtameren tsunamin sen iskiessä jouluna 2004, kokevat myös Japanin tapahtumat eri tavalla. Heillä omakohtainen kokemus antaa syvyyttä asettua katastrofin nyt kohdanneiden asemaan.

Matkailu kotimaassa.fi -lehti toimitus@kotimaassa.fi www.kotimaassa.fi 3. vuosikerta

Päätoimittaja: Ahti Oksman puh. 0500 439 857 ahti.oksman@kotimaassa.fi

Tilaukset ja osoitteenmuutokset:

Kokemus lisää ymmärrystä. Se on enemmän kuin näkeminen ja kuuleminen. Aistimme asioita ympärillämme. Ilmeet, liikkeet, asento, eleet ja äänenpainot kertovat paljon enemmän ystävämme tai sukulaisemme voinnista kuin valikoidut sanat ja kuvat Facebookissa.

Toimitussihteeri: Eeva Oksman puh. 0500 439 863 eeva.oksman@kotimaassa.fi Toimittajat: Matleena Ikonen puh. 0400 302 066 matleena.ikonen@kotimaassa.fi Suvi Roselli puh. 0440 437 362 suvi.roselli@kotimaassa.fi Anne Pentti anne.pentti@kotimaassa.fi Valokuvaaja: Joni Rantasalo puh. 0400 316 414 joni.rantasalo@adphoto.fi

On eri asia seurata urheilusuorituksia TV-ruudun äärellä tai olla paikan päällä aistimassa urheilujuhlaa. Mikään multimedia ei korvaa aitoa kokemusta. Saimme vieraaksemme kolme englantilaista juniorijalkapalloilijaa, jotka eivät olleet koskaan nähneet lumihankea. Meille saavuttuaan he tahtoivat lähteä ulos, vaikka oli ilta ja ulkona pakkasta yli 20 astetta. Lainasimme heille kunnon talvivarusteet, ja niin nämä 14-vuotiaat pojat olivat ensimmäistä kertaa elämässään pulkkamäessä ja hyppivät innoissaan kalliolta paksuun lumihankeen. Nuoret kokivat koko kehollaan ja kaikilla aisteillaan elämyksen, jonka muistavat varmasti vielä vanhanakin.

puh. (02) 841 8404 myynti@kotimaassa.fi www.kotimaassa.fi/tilaus Tilaushinnat (5nroa) -määräaikaistilaus 30 € -kestotilaus 27 € -irtonumero 6,80 €

Internet on hyvä tiedonlähde. Kotimaanmatkoille saa hyviä ideoita esimerkiksi www.kotimaassa.fi –sivustolta, jossa on esitelty mielenkiintoisista kohteita ja tapahtumia. Elämykset syntyvät kuitenkin kokemuksista, joita voi saada ainoastaan paikanpäällä. Niistä syntyvät ne lomamuistot, jotka säilyvät mielissämme tunnelmina, näkyinä, ääninä ja tuoksuina. Niitä ei saada minkään ruudun ääressä.

Myyntipäällikkö: Marjut Koikkalainen puh. 050 512 5311 marjut.koikkalainen@kotimaassa.fi Taitto: Mainostoimisto Penbox puh. 044 375 3254 www.penbox.fi Painopaikka: Jaakkoo-Taara Oy www.jt.fi Internet-sivut ja verkkolehti: webmaster@kotimaassa.fi Julkaisija: Menuetti Group Oy puh. (02) 841 8404 asiakaspalvelu@menuetti.fi www.menuetti.fi

Antoisia kotimaanmatkoja! Ahti Oksman Kansikuvassa Oulun toripolliisi © Oulun kaupunki ISSN 1798-0445 (painettu lehti) ISSN 1798-0453 (verkkojulkaisu)

www.kotimaassa.fi

Erikoishaastattelu

Eeva Oksman

Matti Rajala / La Buenafoto

Erikoishaastattelussa viestintäministeri

Suvi Lindén Mitä kotimaa, Suomi, merkitsee Teille, ministeri Lindén? Kaikkea, täällä ovat juureni. Mitä enemmän on maailmalla liikkunut sitä enemmän arvostaa kotimaataan ja sen hyviä palveluja, turvallisuutta ja kaunista luontoa.

Mitä oululaisuus merkitsee Teille? Oulussa on kotini ja läheiseni ja tänne on aina hyvä palata.

Miten eroavat toisistaan asuminen ja eläminen Oulussa ja Helsingissä? Mielestäni Oulussa elämisen laatu on parempaa kuin Helsingissä, välimatkat ovat lyhyitä, asuminen edullisempaa ja palvelut ovat hyvin saatavilla.

Kuinka paljon aikaa vietätte Pohjois-Pohjanmaalla? Olen viikonloput Oulussa ja yritän käydä myös yhtenä arki-iltana kotona.

Työ vie Teitä Oulusta etelään. Viekö loma kohti pohjoista? Talvisin hiihdämme pohjoisen Suomen hiihtokeskuksissa ja kesäisin on suuri kaipuu kesämökille Etelä-Pohjanmaalle.

Kuinka paljon ja miten liikutte työmatkoilla Suomessa? Olen kiertänyt kaunista maatamme paljon työn merkeissä. Kulttuuriministerinä tulivat kymmenet ja kymmenet kesätapahtumat tutuiksi. Viestintäministerinä olen erityisesti kiertänyt haja-asutusalueitamme laajakaista-asioiden merkeissä.

Onko joku paikkakunta tai kohde yllättänyt erityisen positiivisesti matkoillanne? Millä tavalla? Pohjanmaalla pienen Luoma-ahon kyläyhteisön aktiivisuus ja yhteisöllisyys yllättää aina minut uudestaan ja uudestaan. Kylä on oiva esimerkki siitä, mitä aktiivinen kyläyhteisö voi saada aikaan.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2011

Mikä on oma mielipaikkanne Pohjois-Pohjanmaalla? Miksi?

Minkälaisesta lomasta perheenne nauttii ja missä vietätte mieluiten lomanne?

Perheen hiihtoharrastuksen myötä viime vuosina useimmiten on tullut vierailtua Rukalla.

Nautin mökillä olosta Alajärvellä ja on luksusta, ettei ole aikatauluja. Pienen tyttären vuoksi suuntaamme myös erilaisiin lasten kohteisiin, joita Suomessa riittää.

Mihin kulttuurikohteeseen veisitte eteläsuomalaiset vieraanne tutustumaan PohjoisPohjanmaalla? Riippuen heidän kiinnostuksestaan veisin vieraani esimerkiksi Oulu Sinfonian konserttiin ja lapset ohjaisin lasten ja nuorten teatteripäiville. Vanhemmille teatterielämyksiä tarjoaa myös erinomainen Oulun kaupunginteatteri. Tanssinystävät lumoutuisivat varmasti Pyhäjärven korkealaatuisessa Täydenkuun tanssitapahtumassa ja kansanmusiikista pitävät jammailisivat Haapaveden Folkissa. Tässä muutamia upeita maakuntamme tapahtumia.

Milloin viimeksi olitte seuraamassa paikan päällä Oulun Kärppien ottelua? Täytyy tunnustaa, että tämä kausi on jäänyt väliin. Jokerit-Kärpät otteluun olin menossa Rössypottu-seuralaisten kanssa, mutta postilain käsittely eduskunnassa tuli samalle illalle ja osaltani peli peruuntui.

Minkälainen on tyypillinen oululainen? Tyypillistä oululaista on vaikea kuvata. Mielestäni olemme mukavia ja vieraanvaraisia ihmisiä.

Kiteyttäkää Oulun tai Oulun seutu kolmeen sanaan. Osaava, viihtyisä ja dynaaminen.

Minkälaisesta kulttuurista olette itse erityisen kiinnostunut? Olen moniruokainen, pidän musiikista ja käyn mielelläni teatterissa.

Minkälaisiin kohteisiin haluatte tutustua matkaillessanne Suomessa? Kulttuuri- ja liikuntatapahtumat kiinnostavat ja tietysti kaunis ympäristö ja puhdas luonto. Pienen perheenjäsenen myötä kohteita mietitään lapsen näkökulmasta.

Mitkä ovat Pohjois-Pohjanmaan matkailulliset vahvuudet? Monimuotoinen luonto Kalajoen hiekkasärkistä Kuusamon upeisiin ja jylhiin maisemiin.

Mitä kohteita suosittelisitte lapsiperheille Pohjois-Pohjanmaalta? Kalajoen hiekkasärkät, Nallikari ja Tietomaa Oulussa, Manamasalo Vaalassa, Syöte ja Ruka liikuntaa harrastaville perheille.

Onko jotain, mitä haluatte vielä lisätä? Tervetuloa Pohjois-Pohjanmaalle vireään ja viihtyisään maakuntaan.

Milloin ja missä olette käynyt viimeksi teatterissa? Mikä näytelmä oli ja valitsitteko itse sen? Oli suuri nautinto olla katsomassa tyttäreni kanssa helmikuun 19. päivä upeaa Viulunsoittaja katolla -musikaalia Oulun kaupunginteatterissa. Sain tilaisuuteen kutsun.

Minkä alue on jäänyt Teille kaikkein vieraimmaksi Suomesta? Ahvenanmaa, mutta kaunista ja mielenkiintoista seutua varmasti olisi tämäkin vierailla.

Mikä on suomalainen kaupunki viehättää Teitä eniten? Miksi? Suomessa on monia ihania kesäkaupunkeja, itse asiassa kesällä kaikkialla on mukava olla. Oulu kotikaupunkinani on tietysti paras paikka.

www.kotimaassa.fi

Pohjois-Pohjanmaa Kierikkikeskuksen kivikauden kylässä pääsee itse kokemaan, millaisia olivat kivikauden ihmisten asumukset ja arkiaskareet. Kuvat: Kierikkakeskus

Meri Oulun kesäteatteri on lajissaan Suomen suurin. Teatterilla on Toppilan vanhassa telakkamiljöössä yli 2600 katettua katsomopaikka sekä lähes 1000 katettua ravintolapaikka. Kesällä 2011 estradilla nähdään komedia Alivuokralainen, jossa seurataan kahden poikamiehen, hyönteistutkija Pauli Bergströmin (Mikko Kivinen) sekä munuaiskirurgi Lauri Mustosen (Esko Roine) tapahtumarikasta elämää, kun kaksikon vuokraaman arvohuoneiston harmoniaa tulee häiritsemään uusi alivuokralainen. Näytelmän ensi-ilta on 15.7.2011.

Eeva Oksman

Pohjois-Pohjanmaa P

vastakohtien

ohjois-Pohjanmaan maakunta on kuin Suomi-neidon vyötärölle väljästi kiedottu huivi, jonka pää lepää leveästi neidon oikealla puolella.Alue liittää sulavasti yhteen pohjoisen ja eteläisen Suomen. Oulu ja muut Pohjois-Pohjanmaan suurimmat kaupungit sijaitsevat Pohjanlahden rannikolla.

Lännessä maisemaa hallitsevat pohjalaiset lakeudet, mutta koillista kohti mentäessä mäkisyys kasvaa saavuttaen huippunsa itärajalla. Koillismaan alue on tunnettua lomailuseutua, jossa sijaitsevat Taivalvaaran ja Ruka-Kuusamon matkailukeskukset retkeilyreitteineen, hiihtolatuineen ja laskettelurinteineen.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2011

Perämeren helmi

Merellinen Oulu

Maantieteellisesti Suomen keskipiste sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla. Alueen tärkein keskus on merellinen Oulu, joka on kehittynyt terva- ja lohikaupungista korkean koulutuksen, teollisuuden ja teknologian keskukseksi. Lukuisten kulttuuritapahtumien lisäksi matkailijoita houkuttaa Nallikarin upea hiekkaranta ja leirintäalue, jotka sijaitsevat kävelymatkan päässä Oulun ydinkeskustasta. Nallikarissa polskitaan ympäri vuoden, sillä rannan tuntumassa sijaitsee myös kylpylähotelli Holiday Club Oulun Eden.

Hailuoto on nimetty yhdeksi Suomen kansallismaisemista. Idyllinen Hailuoto sijaitsee noin 50 kilometrin päässä Oulusta. Osa matkasta taitetaan kesäisin lautalla ja talvisin osan aikaa sinne pääsee jäätietä pitkin. Lauttaliikenne kulkee Oulunsalon niemen länsirannalta. Vakituisesti Hailuodon saarella asuu noin 1000 asukasta, mutta määrä lisääntyy kesähailuotolaisista, jotka asuttavat saaren 600 vapaa-ajan asuntoa.

Saaren rikas luonto ja hyvin säilynyt talonpoikainen rakennuskanta tekevät siitä ainutlaatuisen. Hailuoto pitkine hienohiekkaisine rantoineen on suosittu vapaaajanviettopaikka. Kauniin karujen maisemien lisäksi Hailuodon nähtävyyksiin kuuluvat Marjaniemen majakka, kalastajakylä ja tuulivoimalat.

Lintujen Liminka Ainutlaatuinen Liminganlahti tarjoaa upeat puitteet luontomatkailulle. Liminganlahti on Suomen arvokkain lintuvesi ja kansainvälisestikin tärkeä lintujen kerääntymisalue. Keväinen muuttolintujen saapuminen Liminkaan on mieleenpainuva elämys. Parhaimmillaan alueella lepää, pesii ja ruokailee satoja tuhansia lintuja kahlaajista laulujoutseniin ja merikotkiin. Limingassa voi nähdä myös uhanalaisia lajeja.

Liminganlahden rannoille on rakennettu useita lintutorneja, ja kosteikkoalueelle johtavia pitkospuita. Retkeilijöitä varten on muun muassa nuotiopaikkoja. Liminganlahden etelärannalla sijaitsevassa luontokeskuksessa on 28 hengen majoitustilojen lisäksi kahvila-ravintola sekä kokousja näyttelytilat. Liminganlahden Ystävät järjestävät yhdessä WWF:n kanssa luontokeskuksesta lähteviä opastettuja linturetkiä. Vuosittain Liminganlahdella vierailee noin 20 000 kävijää.

Kivikaudesta nykytieteeseen Pohjois-Pohjanmaa on vanhaa asutusseutua. Yli-Iissä, Oulusta noin 60 km pohjoiseen, Iijoen pohjoisrannalla, on sijainnut jo 5000–6000 vuotta sitten laaja, kivikautinen asuinalue. Nykyään siellä toimii Kierikkikeskus. Keskuksen pysyvä arkeologinen näyttely esittelee alueen esinelöydöksiä ja tutkimushistoriaa. Auditoriossa esitetään sekä arkeologiasta kertovaa dokumenttia että lapsille suunnattua filmiä Aikamatka kivikaudelle. Kierikkikeskuksen kivikauden

maakunta 7

kylässä pääsee itse kokemaan, millaisia olivat kivikauden ihmisten asumukset ja arkiaskareet. Kesäisin opas kertoo elämästä muinaisina aikoina ja opastaa kivikautisissa taidoissa, esimerkiksi muinaisjousella ampumisessa tai yhdestä puusta veistetyllä ruuhella melonnassa. Kiventyöstöpaikalla voi kokeilla kivisen korun tai vaikkapa nuolenkärjen valmistamista. Nykypäivään ja tulevaisuuteen siirrytään Oulun kaupungin keskustan tuntumassa sijaitsevassa Tiedekeskus Tietomaassa, joka on kaikenikäisille suunnattu elämyksellinen vierailukohde. Tietomaa on Suomen ensimmäinen tiedekeskus. Sen teemanäyttelyt esittelevät eri tieteenaloja sekä tekniikkaa kiehtovalla ja viihdyttävällä tavalla. Näyttelyissä on yli 150 jännittävää kohdetta, joten vierailuun vierähtää helposti useampi tunti. Vuosittain avataan uusi teemanäyttely, joka on joko Tietomaan omaa tuotantoa tai vuokranäyttely. Tietomaa sopii hyvin korkeasta teknologiastaan tunnettuun Ouluun. Oulu tunnetaan ympäri Suomea myös Kärpistä ja Tervaleijonista. Kauppatorilla, Oulun kauppahallin edustalla seisoo yksi Oulun kuvatuimmista kohteista - Toripolliisi. Kansalaiskeräyksellä rahoitettu pronssinen patsas on pystytetty mahakkaiden ja leppoisien toripoliisien kunniaksi.

Talvista riemua Nallikarin jäällä. Kuva: Nallikarin Lomakylä Robotti Rölli Kuva: Tiedekeskus Tietomaa, Anne Vähäsalo

www.kotimaassa.fi

Pohjois-Pohjanmaa

uomen Keskipistealue koostuu Nivala-Haapajärven ja Haapaveden-Siikalatvan seutukunnista. Moni pysähtyy Nelostien varrella Siikalatvalla Piippolan Leskelän kylässä, jossa on Suomen keskipisteestä kertova Keskipistepatsas. Eeva Oksman

Keskipisteen alue Vuonna 1958 Suomen Kuvalehden päätoimittaja Ensio Rislakki keksi idean Suomen keskipisteen selvittämisestä ja sen nostamisesta matkailunähtävyydeksi. Jäykän Suomen kartan avulla etsittiin tasapainopiste, josta narusta roikotettaessa kartta pysyi tasapainossa. Paikka sijaitsi kuitenkin asumattomalla alueella Piippolassa, joten maamerkki päätettiin sijoittaa Nelostien varren lähimpään asutettuun paikkaan, Leskelän kylään. Kylän miehet tekivät talkootyönä luonnonkivistä muuratun paaden, jonka kylkeen laitettiin Suomen Kuvalehden kustantama laatta ”SUOMEN KESKIPISTE, THE CENTER OF FINLAND”.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2011

Suomen karttakuva keskipisteineen ei pysy vakiona, sillä sitä muovaa maankohoaminen, joka on voimakkainta Perämeren seudulla. Siksi 2000-luvun alussa HaapavedenSiikalatvan seutukunta päätti tarkistuttaa keskipisteen sijainnin. Uusinta mittausteknologiaa käyttänyt Maanmittauslaitos päätyi yllättäen todella lähelle alkuperäistä paikkaa. Muilla mittaustekniikoilla löytyy muita keskipisteitä, jotka osuvat myös samalle seudulle. Nykyään puhutaankin Keskipisteen alueesta, jonka matkailupalvelut on helposti saatavana yhdestä ja samasta paikasta.

Oopperaviikon monipuoliset oheistapahtumat tuovat jokilaaksojen alueelle lukuisia merkkihenkilöitä, tunnettuja taiteilijoita ja asiantuntijoita eri kulttuurin aloilta. Seminaarien aiheet noudattavat Rockland-teemaa käsitellen Amerikan siirtolaisuutta, kulttuuri-ilmastoa ja uskonnollisuutta sekä kaivosteollisuutta ja tietysti itse oopperaa.

Yllä suomalainen Michigan Rockland Band ja oik. kaivostyöläisiä. Vas. Keskipistepatsas Kuva: Pekka Luukkonen Alla vas. Kärsämäellä, Nelostien varrella sijaitseva Liikekeskus Paanulinna on monipuolinen levähdys- ja ostospaikka. Siellä palvelevat mm. Keskipisteen info-piste sekä Herkkuputiikki Kärsäkkään ”kokit” Pekka Luukkonen ja Aarne Karppinen. Keskipisteen alueellisen teatterin eli Kepityksen kesäteatteri sijaitsee – missäpä muualla kuin Piippolan Leskelän kylässä. Teatteri katettuine katsomoineen on rakennettu entisen kyläkoulun pihapiiriin. Kesällä 2011 siellä esitetään Ilmari Kiannon kirjoittamaa näytelmää Ryysyrannan Jooseppi, ja sen ohjaa Jouni Henttu.

Tapahtumien Keskipiste Keskipisteen alueen kesä on täynnä erilaisia tapahtumia. Musiikkitapahtumia on laidasta laitaan, aina oopperasta karaokefestivaaliin ja rock-tapahtumaan. Nivalassa valmistuu kesäksi ooppera, joka on koko Keskipistealueelle suurponnistus. Nivalan Jäähallissa kantaesitettävän Rockland-oopperan on säveltänyt Jukka Linkola, ja sen toteuttaa Jokilaakson Musiikkisäätiö.

Rockland-ooppera perustuu Alfred Laakson elämäntarinaan ja tapahtumiin Michiganin osavaltion kuparikaivoksilla. Vuonna 1906 kaksi suomalaista kuoli ja kolmas haavoittui suomalaissyntyisten kaivosmiesten protestoidessa heikkoja työoloja. Rockland esitetään yhteistyössä Pine Mountain Music Festivalin kanssa, ja sen amerikkalainen ensi-ilta on Michiganin Houghtonissa kuukausi Nivalan esitysten jälkeen. Kärsämäen Kesä on tapahtumakokonaisuus, joka pitää sisällään kolme alueellisesti merkittävää kesätapahtumaa. ARS Kärsämäki -näyttely esittelee erityisesti nuorten suomalaisten kuvataiteilijoiden töitä. Juhlavuoden kunniaksi esillä on myös ulkomailla asuvien suomalaisten teoksia. Vaikka näyttely tuokin esille erityisesti nuoria lahjakkuuksia, niin mukana on aina myös jo tunnettuja taiteilijoita. Ars Kärsämäki näyttely on pääasiassa Taidetalo Nahkurin pihapiirissä, mutta ympäristö- ja yhteisötaidetta tulee Nahkurin ja Ateljeekoti Villa Havun välimaastoon ja kävelytien varrelle. Haku on parhaillaan käynnissä sosiaalisen median kautta. Ars Kärsämäen kuraattorina toimii kuvataiteilija Jussi Koitela, jonka blogista voi muun muassa seurata hakuprosessia.

Kärsämäen Elämäntarinafestivaali kannustaa tavallisia ihmisiä luovaan elämäkerralliseen ilmaisuun ja rohkaisee arvostamaan ja tallentamaan henkilökohtaisen historian ohella oman kotiseudun kulttuuriperinnettä. Festivaaliohjelmaan kuuluu kirjoitusvalmennusta sekä tarinankerrontakoulutusta. Lasten ja nuorten sarjakuvaleirillä muokataan oman suvun tarinoista sarjakuva. Amerikan siirtolaisuus -seminaarissa tarkastellaan siirtolaisuutta Nivalan Rockland-oopperan innoittamina. Festivaali huipentuu Tarinaniskennän SM-kilpailujen finaaleihin, johon osanottajat on valittu aluekarsintojen perusteella. Voittaja on kymmenes tarinaniskennän Suomen mestari. Musiikkia Paanukirkossa on tunnelmallinen klassisen musiikin juhla, joka järjestetään arkkitehtonisesti ja akustisesti upeassa Kärsämäen Paanukirkossa. Paanukirkon konsertit ovat joka kerta tuoreita ja tulkinnat uusia, eikä samanlaista esitystä voi kokea missään muualla. Vuoden 2011 avajaiskonsertissa esiintyy sopraano Johanna Rusanen-Kartano yhdessä pianotaiteilija Antti Hotin kanssa. Lauantain draamallisessa esityksessä ”Kaikki mitä rakastin” vuorottelevat näyttelijä Anja Pohjolalle kirjoitetut tekstit sekä Anna ja Janus Hanskin rakastetuimmat laulut vuosien varrelta. Lauantai-illan Klassisten Iltamien ohjelmassa on klassisen musiikin helmiä, improvisaatiota, ruokailua ja yhdessäoloa sekä savusauna. Iltamat järjestetään tunnelmallisessa Sydänmaankylän kyläkeskus Sykkeessä, joka on entinen kyläkoulu. Musiikkijuhlat päättyvät Lasten konserttiin, jonka tuo klassista musiikkia tutuksi lapsiperheille hauskalla ja viihdyttävällä tavalla. Tähän konserttiin on vapaa pääsy.

Perinteitä kunnioittaen Keskipisteen monilla tapahtumilla on jo vuosikymmenten perinne. Ne ammentavat aiheensa ja teemansa alueen aidoista vahvuuksista, kulttuurista ja perinteestä. Erilaisten festivaalien lisäksi alueella järjestettävät monet kotiseutujuhlat saavat myös alueelta poismuuttaneet palamaan juurilleen nauttimaan kesäisestä tunnelmasta ja tapaamaan kotiseudun asukkaita. www.keskipiste.info

Katso tapahtumat ja ajankohdat

sivu 15

www.kotimaassa.fi

Pohjois-Pohjanmaa

ivalan-Haapajärven seutukunta, toinen Keskipisteen alueen seutukunnista, muodostuu Haapajärven, Nivalan ja Pyhäjärven kaupungeista sekä Kärsämäen ja Reisjärven kunnista. Seutukunnan kehittämisessä on mukana kehittämisyhtiö NIHAK. Sen tavoitteena on tarjota yhdessä jäsenkuntiensa ja yhteistyökumppaneittensa kanssa jopa Suomen maaseutualueiden parhaat ja kattavimmat yritys- ja aluekehityspalvelut.

Eeva Oksman

Teetä

ja sympaattisia tapahtumia Haapajärvellä virastoaikaan vieraillessa kannattaa poiketa kaupungintalolla. Sisääntuloaulaan on sijoitettu kaupungin teekuppikokoelma, joka kymmenessä vuodessa on kasvanut jo yli 519 kupin kokoelmaksi. Ensimmäiset astiat saatiin lahjoituksena Arabian tehtailta ja mm. Marimekolta ja Zeepralta. Teekaupunki-idea juontuu KeskiEuroopassa esitetystä jäätee-mainoksesta, jossa juotiin jääteetä Haapajärvellä 27 asteen pakkasessa. Vuosien mittaan Haapajärvellä on tutustuttu erilaisiin teekulttuureihin. Kesällä 2003 Haapajärvelle valmistui nivalalaisen Savipaja Sisko Kankaan tekemä oma teeastiasetti. Haapajärvi-tee taas syntyy Intia-Ceylon teestä, jonka mausteena on sitruuna-, aprikoosi-, mansikka- ja persikkaöljyä sekä kehä- ja ruiskukan terälehtiä. – Nimikkoteetä saa ainakin Häggmanin kahvilasta, tietää kulttuuriohjaaja Pekka Piironen.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2011

Haapajärven kaupungintalon valtuustosalissa esillä on hiihtäjä Mika Myllylän laaja palkintokokoelma. Tämäkin näyttely on avoinna arkisin klo 9-15.

Ateljeekotiin heinäkuussa Ateljeekoti Villa Havun III Taidekesä –näyttely Kärsämäellä on avoinna 2.-31.7.2011, ja siihen osallistuu kymmenkunta jo tunnettua, pääasiassa pohjoisen Suomen taiteilijaa. Tänä vuonna näyttely on laajempi ja monipuolisempi kuin aiemmin. Esillä on myös jonkin verran taidetta kuvataiteilija-galleristi-monitoimimies Pekka Luukkoselta, jonka koti Villa Havu on. Kesän aikana Villa Havussa on myös kutsuvieras- tai asiakastilaisuuksia. Vieraille tarjolla on makoisat pullakahvit tai pientä suolaista purtavaa. Tarjoilusta huolehtii Kärsäkäs Oy, ja sitä kautta kaikki erikoisemmat herkut ovat tilausasiakkaiden saatavilla.

Esimerkiksi Kärsämäen Eläkeliitto on useana kesänä pitänyt oman lauluiltansa Villa Havun pihakeittiön ympärillä. – Päätteeksi on grillailtu herkullisia poro-, highlander- ja kalkkunamakkaroita ja juotu pullakahvit, mainitsee Luukkonen Villa Havun maistuvista tarjoiluista. Villa Havussa järjestetään myös runo- ja musiikki-iltoja. Tilaisuuksien aikana näyttelyyn voi tutustua veloituksetta. Laulua luvan kanssa Ensi kesänä Reisjärvelle odotetaan tuhansia karaokelaulannasta innostuneita vieraita, kun siellä järjestetään Reisjärvellä 8.-10.7.2011 ensimmäinen Lupa Laulaa –karaokefestivaali. Karaokelaulajien, karavaanareiden ja koko laulunlyömän kansan kesäjuhlasta on tarkoitus tehdä perinne. Karaoke soveltuu kaikenikäisille, ja nykyään innokkaita laulajia löytyy lapsesta vaariin. Karaoken

”salonkikelpoisuudesta” todistaa esimerkiksi Tartu mikkiin -TV-ohjelman suosio. Festivaalialue levittäytyy kuuden kilometrin säteelle Reisjärven keskustasta. Karaokepisteet ovat erilaisia vaihdellen usean sadan hengen tanssipaikasta muutaman kymmenen hengen paikkoihin. Laulamaan rohkaisevat hauskat ja osaavat karaokeisännät ja -emännät. Kaikilla pisteillä on oma ohjelmansa, jossa kussakin laulujen aiheet vaihtuvat kahden tunnin välein. Teemoina ovat mm. tangon taika, lastenlaulut, tanssimusiikki, rock, naiset, suru, pettymys, ilo, virret, rippikoululaulut, rakkaus ja sen loppuminen. Näin jokainen voi valita omat suosikkiaiheensa ja rakentaa päivän ohjelmansa sen mukaan. – Viikonlopun aikana laulamme kaikki elämän kirjoon liittyvät aiheet, nauraa tapahtumapäällikkö, laulunopettaja Marita Pasanen. Lapsille on omaa ohjelmaa. Heille on rakenteilla Petäjäturnaus Petäjämäelle. Pasasen mukaan siellä on odotettavissa muutaman tunnin aktiivinen iltapäivä, jossa on leikkiä, riemua, kisaa, laulua, toiminnallisuutta ja hoksaamista. Reisjärvisille nuorille on julkistettu kilpailu, jossa etsitään parasta ideakokonaisuutta turnaukseen. Voittajaidean kehittäjät palkataan toteuttamaan tapahtuma. Laulurannekkeella laulamassa voi käydä koko päivän. Tapahtumarannekkeella saa laulaa kolme päivää putkeen! Aamuvirkuille pyritään järjestämään mahdollisuus aloittaa jo aamutuimaan, vaikka pääosin pisteet aukeavat klo 11:00. Laulun merkeissä jatketaan

iltaan asti. Kun muualla hiljenee viimeistään klo 23, jatkuu laulu Susisaaressa lähes aamutunneille asti. Lupa laulaa -festivaalilla voi osallistua myös kurssille. Täysin laulutaidottomille festivaalilla on oma klinikka. – Siellä etsitään keinoja pysyä sävelessä tai saada ääni vapautumaan jännitteistä, selventää Pasanen. Lauluharrastusta aloittelevien kurssilla harjoitellaan ryhmässä mm. oikeaa hengitystekniikkaa. – Tämä kurssi hyödyttää myös puhetyöläisiä, Pasanen huomauttaa. Oppia saa myös mikrofonin käytöstä, jota tarvitaan juuri karaokessa. Festivaalien konserteissa esiintyy tunnettuja artisteja, bändejä ja pelimanneja. Mikko Alatalo laulattaa koko festariväkeä. Hengellisen musiikin ystäville on omat yhteislaulu- ja veisuutilaisuudet sekä hengellisen musiikin konserttisarja kirkossa. Festivaalin internet-sivujen www.lupalaulaa.fi kautta voi ostaa rannekkeita sekä varata ruokailuja tai majoituksen. Karavaanareille löytyy tilaa, mutta muuhun majoitukseen tarvitaan lisäresursseja. – Tarjolla on kotimajoitusta ja festarimajoitusta koulun lattialla. Joudumme turvautumaan myös naapuripaikkakuntien majoitustarjontaan. Toivomme mahdollisimman monien ilmoittavan tulostaan etukäteen, jotta osaisimme varautua oikein, esittää Marita Pasanen toivomuksenaan.

Jatkoille Susisaareen, lepoa luonnosta Susisaaren hotelli-ravintola sijaitsee noin kilometrin pituisessa saaressa, 1800-luvun pohjalaisen maalaistalon piha-piirimiljöössä. Lupa laulaa –festivaalien aikaan Susisaaren tunnelmallisessa ravintolassa lauletaan yömyöhään. Nopeimmat ehtivät varata myös yösijan Susisaaresta, jossa on kymmenen 2-3 hengen huonetta. Ahkeran laulelun vastapainoksi kannattaa nauttia Susisaarta ympäröivästä luonnosta ja lähteä vaikka vaellukselle lähistöllä kulkevalle Peuran polulle. Reisjärven maasto on kumpuilevaa ja alueella on satoja kauniita järviä sekä erämaalampia. Kalastusmahdollisuuksia on kaikille harrastajille aina mato-onginnasta vetouisteluun. www.keskipiste.info www.haapajarvi.fi www.nivala.fi www.pyhajarvi.fi

laulaa LUPA

KARAOKEFESTIVAALI REISJÄRVELLÄ 8.-10.7.2011

Susisaaren kesäistä tunnelmaa. Ateljeekoti Villa Havussa (ylh. oik.) järjestetään myös musiikki-, runo- ja lauluiltoja. Käsinveistetyt seinähirret ja upea järvimaisema tuovat Susisaaren ravintolaan erityistä tunnelmaa. Kuvat: Jari Lehtikangas

www.kotimaassa.fi

Pohjois-Pohjanmaa

Pyhäjärven kaunis puukirkko. Kuva: Pyhäjärven kaupunki Iso kultakello sijaitsee Pyhäjärven risteyksessä. Kuva: Harri Heikkilä

uontoa, palveluja, kulttuuria ja liikuntaa arvostavalle ihmiselle noin 6 000 asukkaan Pyhäjärvi on ihanteellinen matkailukohde. Kaupunki sijaitsee Suomen keskipistealueella, nelostien varrella, kaivos porautuneena Euroopan syvimpään koloon peruskalliossa, Jyväskylän ja Oulun puolivälissä. Pyhäjärvellä on upea luonto, kaunis järvi sekä lukuisia ja monipuolisia kesätapahtumia.

Pyhäjärvi yllättää Sinutkin! Matleena Ikonen

Pienistä tiu’uista valtaviin kirkonkelloihin Pyhäjärven Vaskilammen läheisyydessä sijaitseva ravintola Vaskikello, nelostien ja 27-valtatien risteyksessä, tarjoaa elämyksiä paitsi makunystyröille, myös muille aisteille. Ravintolan yhteyteen on kerätty uskomaton kokoelma erilaisia kelloja, alkaen pienistä matkamuistokelloista aina 8 000 kiloa painaviin kirkonkelloihin. Vaskikellon isännän Lassi Rönkön mukaan isojen kellojen tie Pyhäjärvelle oli, kuten hienoissa tarinoissa aina, sattuman kauppaa. Rönkkö kertoo, että hänen isänsä sattui

1970-luvun puolivälissä saksalaisen valimon pihaan, josta hän bongasi käytöstä poistetun, hylättynä lojuneen vanhan teräksisen kirkonkellon. Isä kysyi, olisiko kello myytävänä, ja olihan se – jouti pois, mokoma romurauta, ja niin se löysi uuden kodin Pyhäjärveltä Suomesta. Ennen pitkää Saksan kellontekijöiden ja -asentajien keskuudessa alkoi kiertää sana, että ”hullu suomalainen mies” ostelee käytöstä poistettuja kelloja. Tämän ansiosta Suomen Pyhäjärvellä seisoo nyt noin 50 vanhaa kirkonkelloa.

Vas. Metsähiisi Kuva: Harri Heikkilä HiijenSoudussa matka on 6 km, paitsi kilpasarjassa 18 km. Kuva: Pyhäjärven kaupunki

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2011

golfkärpäsen puraisemille aloittelijoille seura järjestää säännöllisesti kursseja, ja mailoja on vuokrattavissa clubilta.

Saa soittaa! Isänsä jalanjälkiä kellofanina jatkava Lassi Rönkkö kertoo, että Vaskikellon kokoelmissa on kaikkiaan noin 1500 erilaista kelloa. Suurinta osaa niistä ei ole aktiivisesti hankittu, vain muutamaa on lähdetty maailmalta varta vasten hakemaan. Suurin osa kelloista on tullut matkamuistoina omilta ulkomaan reissuilta.

Tanssia täyden kuun loisteessa Pyhäjärvellä järjestetään joka vuosi heinäelokuun vaihteessa Täydenkuun Tanssit -festivaali, joka on yksi Suomen merkittävimmistä nykytanssitapahtumista. Festivaali järjestettiin ensimmäisen kerran jo vuonna 1992 ja se antaa esiintymistilaisuuksia erityisesti nuorille, vasta ammattiin valmistuneille koreografeille ja tanssijoille.

Vaskikello ei ole museo – eli kelloihin saa koskea ja niitä saa soittaa. Kellojen soittamista on kuitenkin jouduttu jonkin verran rajoittamaan, sillä isot kirkonkellot paitsi soivat todella kovaa, ovat myös pyhiä. Metelöidä ei saa.

Täydenkuun Tanssit -festivaalin toiminnanjohtaja Arja Saastamoinen arvelee, että Pyhäjärvi valikoitui festivaalipaikkakunnaksi osittain sattumalta, osaksi siksi, että oikeat ihmiset olivat oikeaan aikaan oikeassa paikassa. Kysyntää oli paljon, ja Pyhäjärvellä oli todella innostuneet ihmiset, jotka lähtivät viemään hanketta eteenpäin. Pyhäjärvi oli ollut vilkas tanssipitäjä jo yli kaksikymmentä vuotta, ja kaupungin erityisen vireä tanssitoiminta tunnettiin ”Pyhäjärven ihmeenä.”

Laajaan kellokokoelmaan mahtuu monenlaisia kelloja, myös todellisia harvinaisuuksia. Sellaisia kuten korkeatasoisesta, saksalaisesta Meissenin posliinista valmistettu kellopeli, jonka posliiniset kellot soittavat pehmeästi noin 20 erilaista sävelmää. – Kellopelissä on yhteensä 26 kelloa, joista jokaisen tekemiseen kellosepältä on mennyt yksi päivä. Suurin osa valmistetuista kelloista meni roskikseen, sillä ne eivät soineet oikein. Kellopelin tekemiseen kului siis kaikkiaan kokonainen vuosi. Vastaavia kellopelejä löytyy maailmasta vain Itävallasta ja Japanista, Rönkkö kertoo. Kellopelien lisäksi kokoelmassa on myös muita mielenkiintoisia esineitä, kuten tuhkasta tehty kello, tiibetiläisen lamaluostarin maljakellot sekä kiinalainen lohikäärmekello, jota oikein soittamalla saa aikaan suihkulähteen.

Kihu-päivät kunnioittavat kotiseutua Jokavuotiset Kihu-päivät, Pyhäjärven kotiseutujuhlat on kolmipäiväinen tapahtuma ja kuten kotiseutujuhlalle kuuluu, hyvin Pyhäjärvi-henkinen. – Tulevana kesänä Kihut siirtyvät aivan keskelle kaupunkia, keskeinen tapahtumapaikka on uusi tori pääkadun varrella, Kihu-toimikunnan vetäjä Laimi Shemeikka kertoo.

St. Lake Golfin 9-reikäinen kenttä rajoittuu Pyhäjärveen. Kihu-päivät on koko perheen tapahtuma niin kaupunkilaisille kuin kesä-pyhäjärvisillekin. Viikonlopun aikana päivillä nähdään ja kuullaan tunnettuja artisteja ja ajankohtaisia puhujia, nautitaan torimeiningistä ja jaetaan kunniamainintoja: Kihu-päivillä palkitaan mm. Pyhäjärven Positiivisesti Poikkeava Persoona, Vuoden Kesä-Pyhäkäs ja Vuoden kylä.

Vuosien mittaan Täydenkuun Tanssit on vakiinnuttanut paikkansa suomalaisten tanssitapahtumien kentässä. Täydenkuun Tanssit pyritään pitämään tapahtumana, joka mahdollistaa aidon vuorovaikutuksen esiintyjien ja katsojien välillä. Festivaali keskittyy puhtaasti nykytanssiin. Taiteellisella johtajalla Alpo Aaltokoskella ja muilla tekijöillä on halu tehdä sitä niin korkeatasoisesti kuin mahdollista. Katsojina on niin tanssin ammattilaisia kuin nykytanssin muitakin ystäviä eri puolilta maailmaa.

Lomamökit, camping ja golf houkuttelevat Pyhäjärvellä voi majoittua mukavasti useiden toimijoiden vuokraamissa lomamökeissä. Myös Emolahti Campingin neljän tähden leirintäalueella on sadan caravan-paikan lisäksi lomamökkejä ja muutama motellihuonekin. Majoituksen lisäksi Emolahti tarjoaa mahdollisuudet monipuolisiin aktiviteetteihin: alueella voi harrastaa rantalentopalloa, sulkapalloa ja minigolfia, ja järvelle pääsee soutuveneellä, kanootilla tai polkuveneellä. Emolahdesta voi vuokrata myös polkuautoja, polkupyöriä sekä lokariautoja. Opastettuja kalastus- ja luontoretkiä sekä järviristeilyjä järjestetään tilauksesta. St. Lake Golf Club tarjoaa vaihtelevan, Pyhäjärveen rajoittuvan 9-reikäisen kentän, jolla mielenkiinto säilyy kokeneellakin pelaajalla. Kentällä pelaajia palvelevat mm. klubirakennus sekä pesu- ja saunatilat. Kentältä löytyy myös puttiviheriöllä ja bunkkerilla varustettu range-harjoitusalue. Kokemattomille

Ensi kesänä Pyhäjärvellä vietetään festivaalien 20. juhlavuotta 24.–28.7.2011. Ohjelmisto julkistetaan huhtikuun alussa. Luvassa on tänä vuonna mielenkiintoinen ohjelmisto ja tiedossa on myös ulkomaalaisia esiintyjiä. Festivaalien yhteydessä järjestetään tanssista kiinnostuneille johtavien eurooppalaisten nykytanssin opettajien kursseja.

www.kotimaassa.fi

Pohjois-Pohjanmaa

Eeva Oksman

Haapavesi Folk ry. / Ari Karjalainen

Kansanmusiikkia ja lintubongausta H aapaveden kaupungin sekä Pyhännän ja Siikalatvan kuntien muodostama Haapaveden-Siikalatvan seutukunta kuuluu Keskipisteen alueeseen levittäytyen Suomen maantieteellisen keskipisteen ympärille. Seutu houkuttaa erityisesti kulttuuriperinteestä ja luontomatkailusta kiinnostuneita.

Kurssille ja kuuntelemaan Musiikki on Haapavedellä keskeisessä roolissa. Vahvasta kanteleperinteestä johtuen kaupunkia on kutsuttu Suomen kantelepitäjäksikin. Tunnetuin kulttuuritapahtuma on Haapavesi Folk Music Festival, joka järjestetään jo 23. kerran. Uuteen kansanmusiikkin painottuva festivaali järjestetään 27.6.–3.7.2011 ja täyttää taas kaupungin reippaasta musiikista ja iloisista ihmisistä. Olennainen osa festivaalia on Folk-kurssi, jonka ympärille koko festivaali alkujaan kehittyi. Haapaveden opistolla pidettävä kurssi tutustuttaa monenlaisiin kansanmu-

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2011

siikin tyyleihin ja soittimiin. Tänä kesänä 25. kurssin monipuolisessa ohjelmassa on muun muassa Amerikan tyylejä, Klezmer-musiikin yhteissoittoa, improvisaatiota puhaltimilla, Balkanin rytmejä ja Suomipolkkaa sekä kansanlauluja ja ääni-improvisaatiota. Opettajia saapuu niin Suomesta kuin ulkomailta. Aiempaa kokemusta harmonisesta laulusta omaavat voivat osallistua erilliselle Antiikin kristillisiä lauluja –kurssille, jossa harjoitellaan harmonista laulua ja äänen syvää ymmärtämistä alan uranuurtajan ja tutkijan, Iegor Reznikoff ’in johdolla. Haapavesi Folk Music Festivalilla tunnelma on leppoinen ja esiintyjät ja yleisö ovat kuin yhtä suurta perhettä. Kansanmusiikin lisäksi esitetään jazzia, klassista, lastenmusiikkia, tanssia, teatteria, rockia ja viihdemusiikkia. Tänä kesänä folk-festivaaleille saapuu esiintyjiä Bulgariasta, Ruotsista, Sveitsistä, USA:sta, Kreikasta, Espanjasta. Kotimaisista artisteista tulonsa ovat hyvissä ajoin varmistaneet mm. Paleface, Mariska & Pahat Sudet, Piirpauke sekä Piia Kleemola. Vuonna 2010 folk-festivaaleihin osallistui noin 11 000 kävijää.

Tutustu luontoon Haapaveden kirkonkylän pohjoispuolella sijaitseva Ainalin lintujärvet muodostavat suomalaisittain ainutlaatuisen lintujärvikokonaisuuden. Keväällä järvellä voi nähdä samaan aikaan jopa muutamia tuhansia vesilintuja ja kahlaajia. Ainalin alueella pesii säännöllisesti ainakin 48 lintuvesille ominaista lajia ja se on yksi Suomen merkittävimmistä lintujärvistä. Siikalatvan pinta-alasta noin 70 % on suota. Myös Kurunnevan lintujärvi on entistä turvetuotantoaluetta. Järven itäpäähän on rakennettu kevytrakenteinen lintutorni, mutta lintujen havainnointi on helppoa myös järven eteläreunaa pitkin kulkevalta tieltä. Järven länsipuolella on toinen katettu kaksitasoinen lintutorni, jonka alemmalle tasolle pääsee myös liikuntarajoitteiset. Valtatie 4:n varrella kannattaa pysähtyä ihailemaan yli 14 km pitkää ja vajaa 5 km leveää Uljuan tekojärveä komeine patopenkereineen. Tekojärven alue on nykyään virkistyskäytössä.

Tapahtumat

10.–12.6.

Soitellen Suveen

-kansanmusiikkitapahtuma, Pyhäjärvi

18.6.– 28.8.

Ars Kärsämäki 2011

-nuorten kuvataidenäyttely, Kärsämäki

30.6.–3.7.

Haapavesi Folk Music Festival Haapavesi (Finland Festivals)

2.–31.7.

Ateljeekoti Villa Havun III Taidekesä

Iso-Ahvenjärven retkeilyalueen maasto soveltuu hyvin myös maastopyöräilyyn. Kuva: Juhani Mahosenaho Pyhännällä sijaitsevan Iso-Lamujärvi on tunnettu hiekkarannoistaan. Sekä Pitkähiedan uimarannalla että Kamulankylän uimarannalla on grillikatokset, pukukopit ja wc:t sekä tilavat paikoitusalueet. Lukuisine saarineen Iso-Lamujärvi soveltuu myös kalastukseen, veneilyyn ja retkeilyyn. Pyhännän Iso-Ahvenjärven toimintaalueelle on rakennettu retkeilijöitä varten savusauna, perinteinen sauna, grilli, kota, puuceet ja kaksi majoitusmökkiä, jotka luovat mainiot puitteet retkeilyyn ja kalastamiseen. Alueen monipuoliseen luontoon pääsee oivasti tutustumaan kahdeksan kilometrin mittaisella metsänoppimispolulla. Polun varrella on 27 luontoon, metsänhoitoon ja -talouteen liittyvää teemataulua. Viitoitettu metsänoppimispolku kulkee pääosin helppokulkuisessa, vaihtelevassa kangasmaastossa. Suo-osuuksille on rakennettu pitkospuut helpottamaan kulkua. Reitin varrella on kaksi laavua, joissa on mahdollista yöpyä. Laavujen yhteydessä on tulentekopaikka, käymälä, levähdyspenkkejä ja pöytiä.

Mikäli luontoretki herätti kiinnostuksen metsiin, lisätietoa on saatavana Pyhännän Metsätietokeskuksesta. Keskuksen Taimesta tuotteeksi -teemalla toteutettu näyttely kertoo metsänhoidosta 2000-luvun Suomessa. Näyttelyn rakenteet on tehty, totta kai, kotimaisesta puusta. Kaikki kuvataulutkin ovat suoraan puulle tulostettuja. Esillä olevista puulajinäytteistä tutuksi tulevat lähes kaikki kotimaiset sekä useat eksoottisemmatkin puulajit. www.keskipiste.info www.ihmeenhyva.fi www.pyhanta.fi www.siikalatva.fi

Kärsämäki 10.–13.6.

Rockland-ooppera, Nivalan jäähalli 8.–10.7.

Lupa Laulaa -karaokefestivaali, Reisjärvi 8.–10.7.

IV Akselin Soitto

Kirkkokonsertti, Suuri viihdekonsertti sekä perinteiset ilta-tanssit Katajalla, Kärsämäki

13.–16.7.

XI Elämäntarinafestivaali ja Tarinaniskennän SM-finaali, Kärsämäki 15.–17.7.

VII Musiikkia Paanukirkossa – Musiikkijuhla, Kärsämäki 23.7.

Elmusrock , Pyhäjärvi 24.–28.7.

Täydenkuun tanssit - nykytanssifestivaali

Pyhäjärvi (Finland Festivals) 30.–31.7.

Piippolan vaarin lastenlaulufestivaali

Siikalatva 6.8.

6. HiijenSoutu

soutu- ja melontatapahtuma, Pyhäjärvi kesäkausi

Pyhäsalmen Suurlava

Tiistai-illan naistentanssit, Pyhäjärvi heinäkuussa Kepityksen kesäteatteri Piippolan Leskelä, Siikalatva

Laaja aluekokonaisuus muodostuu harjumetsistä, lähteistä ja puroista. Metsälammet ovat kirkasvetisiä ja puhtaita, sillä ne saavat alkunsa pohjavedestä. Alueella on eriikäisiä männiköitä, jäkälärinteitä, suppia ja erämaalampia. Metsien korpisilla ja lehtomaisilla alueilla eliöstö on erityisen runsasta ja monimuotoista.

www.kotimaassa.fi

Pohjois-Pohjanmaa

Toimintaa Siikalatvalla

turpeessa Anne Pentti

Seppo Arola

Ahteria myöten

– Turvelentopallo on voima- ja tekniikkalaji, sanoo Siikalatvan kunnan kehitysjohtaja Aimo Lehmikangas.

– Ilman huumorimieltä ei tähän lajiin kannata ryhtyä. Kerran kun minulta kysyttiin, millä strategialla kannattaa pelata, niin vastasin, että sillä tavalla että pääsee mahdollisimman äkkiä pois tuolta suosta. Rantsilan Kurunnevalla turvelentopalloturnaus on jokakesäinen tapahtuma, joka kerää heinäkuun toisena lauantaina paikalle kymmeniä joukkueita ja puolisentuhatta katsojaa. Huumorimielen lisäksi pelaajilla näyttää olevan tavallista kovempi kunto. Suohon upotaan ajoittain takapuolta myöden, eikä pallon perään pysty hyppäämään tai juoksemaan, koska turpeesta ei kovin nopeasti pääse irti.

Kurunnevan pelipaikka on entistä turpeennostoaluetta. Lentopallotapahtuma on hyvää turvetuotannosta poistuvien soiden uusiokäyttöä, Lehmikangas sanoo.

– Ja kun hyppää lintuveteen, saa vielä kropankin hoidettua, kun jalat uppoavat syvälle järvenpohjan pehmeään suoturpeeseen, kertoo Lehmikangas kokemuksen äänellä.

– Kentälle on ajettu polttoturvetta, joka aina ennen pelejä jyrsitään ja kastellaan. Myös viereinen Kurun lintujärvi on oiva esimerkki suon uusiokäytöstä. Rannalla kohoaa lintutorni, suokammeja ja kota, johon mahtuu bussilastillinen väkeä tulen äärelle. Lapset pääsevät tapahtuma-alueen laitamilla asustavan Kurunnevan muinaisasukas Turpeisen juttusille, jos vain uskaltavat.

Vaikka tapahtumapaikka on Pylsynsaaressa, on turveturnaukseen helppo tulla. Kirkolta on jatkuva linja-autokuljetus ja henkilöautoille on hyvä pysäköintialue, josta kävelymatka on lyhyt. Liikuntarajoitteisille on järjestetty omat pysäköintipaikat.

Turvepallokentän tuntumassa, lintuveden rannalla, lämpenee paikallisen Akkakerhon ylpeys, naisten voimin itse suunniteltu ja – Onnella tässä pärjää, jos pallo sattuu osurakennettu turvesavisauna. maan kohdalle, Lehmikangas kiteyttää. Saunan löylyt ovat pehmeät ja ilma hapekasta. Naisten – Minä pelasin ennen vähän tavallista käden jälki näkyy muuriin lentopalloa, joten pelin perusteet olivat muovailluissa kynttilänpaihallinnassa, kun aikanaan pääsin turvepallokoissa. joukkueeseen. Tätä pelataan rantalentopallon säännöillä.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2011

Maalaiskartano Pihkalan pihapiiriä.

Siikalatvan Kulttuuri ry järjestää kevään ja kesän aikana nuorille laulajille useita alkukarsintoja eri puolilla Suomea. Myös nauhoitetun esityksen lähettäjät voivat osallistua karsintoihin. Heinäkuun lopulla järjestettävään semifinaaliin valitaan 24 laulajaa, 12 kummastakin sarjasta. Voittajat saavat rahapalkintoja. Myös oikean laulajan ura voi alkaa Piippolasta. Kaksi vuotta sitten Popparien sarjan voiton nappasi pyhäjärveläinen Iina Kangasharju. Tämän vuoden helmikuussa julkaistiin 11-vuotiaan Iinan ensisingle Unten Kaivo ja huhtikuussa kauppoihin tulee pitkäsoittolevy, jolla on mukana myös Iinan oma sävellys.

tää matkailuyrityksen toimintaa. Pihkalan Ratsastuskoulua ja maatilaa hoitavat Riikosen tytär Leena ja hänen miehensä Timo Lötjönen. Tallissa on parikymmentä kilttiä ja säyseää hevosta ja ponia. Ratsastuskoululla on kaksi kenttää ja maneesi huonojen säiden varalle. Pihkala vaalii vanhoja kestikievariperinteitä, mutta kävijöiden iloksi on tarjolla myös uudempia hurjuuksia: Siikajoen yli voi liitää yli satametristä vaijerirataa pitkin. Entisessä viljasiilossa voivat huimapäät kokeilla taitojaan 7 metriä korkealla kiipeilyseinällä. Jousiammunta onnistuu sekä ulkona että sisäampumaradalla. Kirveenheittokisoja järjestetään sentään ainoastaan ulkotiloissa.

Siikajoen yli vaijerirataa pitkin

Popparit laulavat ”juokse sinä humma!” Piippolan Vaarin Lastenlaulutapahtuma on aito lasten laulukilpailu. Kisassa ei hoilata viimeisimpiä diskohittejä vaan osallistujat laulavat oikeita lastenlauluja. Loppukilpailuissa kaikuvat ”Valppain mielin muista sä aina, Kotimaani ompi Suomi ja Intiaanin sotahuuto”. Popparien sarjassa kilpailevat tänä vuonna 8, 9 tai 10 vuotta täyttävät lapset. Hattarat on nuorempien laulajien sarja. Lastenlaulutapahtuma on kaksipäiväinen ja se järjestetään Piippolan Opistolla tänä vuonna kolmatta kertaa. Yleisöä viikonlopputapahtumalla on useita tuhansia. Kilpailun lisäksi tapahtumassa esiintyy useita orkestereja ja suosittuja laulajia.

Miten käy, kun entisestä kartanonherrasta tulee Renki-Reppana? Aika mukavasti näyttää käyneen, kun katselee Maalaiskartano Pihkalan pihapiiriä Kestilässä. Neljännen polven isäntä, Veijo Riikonen, aloitti perinteisellä Pihkalan tilalla matkailutoiminnan kolmisenkymmentä vuotta sitten. 19 vuotta sitten viimeisetkin lehmät saivat lähteä navetasta ja niiden tilalle mahtuu nyt jopa 250 henkeä juhla-ateriapöytien ääreen. Kartanonherra Riikonen muuttui omasta tahdostaan rengiksi puoli vuosikymmentä sitten, kun Pihkalassa tehtiin sukupolvenvaihdos. Maaseutumatkailuun erikoistunut agrologi Tarja Hietaharju, joka tuli aikanaan tilalle työharjoitteluun, pyörit-

Rauhallisempia nautintoja on tarjolla Siikajoella risteilevällä lautalla. Kyytiin mahtuu bussilastillinen väkeä. Lautalla voidaan tarjoilla pientä välipalaa ja kuunnella musikanttien esityksiä.

www.kotimaassa.fi

Pohjois-Pohjanmaa

Hiekkasärkät ilmasta.

iekkadyynin päältä avautuu huikaiseva maisema. Puhdasta rantahiekkaa niin pitkälle kuin silmä kantaa, rauhallisesti loivaan rantaan vyöryvien aaltojen vaahdossa juoksee lenkkeilijä paljain jaloin. Tulenpunainen aurinko koskettaa kohtaa jossa taivas horisontissa yhtyy mereen. Kalajoen kesäilta hämärtyy myöhään, päivät ovat pitkiä.

Hiekkaa, merta ja tulenpunaisia auringonlaskuja

Kalajoella Anne Pentti

Kalajoki Matkailuyhdistys Ry

Golfia 5000 vuotta vanhalla hiekalla Hiekkasärkkien golf-kentän klubilta ja monelta väylältä näkee merelle. Tuntuu, että keskittyminen peliin herpaantuu koska maisema vie huomion. –Tietysti meri ja hiekka ovat tällä golfkentällä pääroolissa, sanoo golfkeskuksen toiminnanjohtaja Esa Takala. –Tämä hiekka on ollut täällä 5000 vuotta, joten luonnollisesti olemme tukeutuneet siihen kenttää suunniteltaessa. – Myös ilman green cardia voi lajia tulla kokeilemaan harjoituskentälle. Harjoituskentällä on yhdeksän suunnilleen sadan metrin mittaista par 3 -väylää. Ryhmälle me järjestämme vaikka pienen leikkimielisen kilpailun. Koko kauden joka tiistai on senioreille tarkoitettu viikkokisa, jossa

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2011

on aina paljon innokkaita osallistujia, Takala kertoo ja muistuttaa, että lajin senioriraja on naisilla 50 vuotta ja miehillä 55 vuotta. Pelikausi jatkuu lokakuuhun saakka. Hiekan ja meren kohtaamiseen voi tutustua myös Meriluontokeskuksessa. Hiekasta kertovassa erikoisnäyttelyssä perehdytään Kalajoen rannoille tyypilliseen, mutta koko maailmassa ainutlaatuiseen voimakkaaseen maankohoamisilmiöön. Hiekkasärkkien luontopolut lähtevät Meriluontokeskuksen portailta. Osa luontopoluista on helposti kuljettavia leveitä lankkupolkuja. Reittien varsilla on laavuja, tulentekopaikkoja ja lintutorni. Pitkiä hiekkarantoja voi katsella mereltä päin lähtemällä tilausristeilyllä 20 kilometrin päässä sijaitsevalle kalastajasaarelle. 1400-luvulla Maakalla muuttui matalikosta saareksi

Kyläyhdistys rakentaa purjelaivan Plassin kyläyhdistys on kevään aikana loppusuoralla merkittävässä voimainponnistuksessaan: Plassilla rakennetaan 20 metriä pitkää purjelaivaa. Alus on tehty vuonna 1891 Kalajoella rakennetun kaljaasi Ansion piirustusten mukaan. Alkuperäinen Ansio liikennöi 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa Kalajoen rannikolla rahdaten tavaraa paikasta toiseen. Alus on tarkoitus laskea vesille tulevana kesänä. Valmistuttuaan laiva tulee Kalajoen Plassin jokirantaan ja sitä vuokrataan miehistöineen risteilyjä varten.

Kuuluisissa Inkeri Vasankarin karkeissa riittää purtavaa. maankohoamisen ansiosta. Saarella on pieni puukirkko ja Ruotsin kuninkaan kalastajille 1700-luvulla määräämä itsehallinto. Karikokous kokoontuu joka kesä Jaakonpäivää edeltävänä sunnuntaina päättämään saaren asioista.

Kohta on markkinat kun putkaa lämmitetään Kalajokisuun tuntumassa sijaitseva Plassi on hyvin säilynyt vanha puutalokylä, jolla on pitkät perinteet Kalajoen kaupan, merenkulun, käsityöläisyyden ja sahateollisuuden keskuksena.

Plassin laivarantaa 1930-luvulla. Kaljaasin lastia puretaan. Kuva: Kalajoen kaupungin arkisto

1700-luvulla Plassi oli tärkeä Pohjois-Suomen tervakaupan keskus. Plassilla kannattaa kurkistaa vanhaan putkaan. Punainen putkarakennus eli kistu on 1700-luvulta. Kylillä sanottiin aikanaan, että ”kohta on markkinat, kun jo kistua lämmitetään”. Vuosittaiset markkinat järjestetään edelleen lokakuun toisena viikonloppuna. Kistu muutettiin vuonna 1982 Plassin asukkaan, Lauri Tanskan, ideoimaksi ja toteuttamaksi kalastusmuseoksi.

Ennen kotiinlähtöä on käytävä ostamassa tuliaiset Kalajoen Tyngän kylältä, Inkeri Vasankarin Karkkipajalta. Inkeri on pyöritellyt pastilleja melkein neljännesvuosisadan ajan. Mustien sokerissa kieriteltyjen salmiakkipastillien veroisia ei saa mistään muualta ja väkevät mentolikurkkupastillit avaavat tukkoisimmankin kurkun ja nenän. www.kalajokimatkailu.fi

Plassin pohjoispäässä on Havulan jugendkartano, sahanjohtaja Oskari Santaholman vuonna 1900-luvun alussa rakennuttama asuinhuvila. Talon kahdessa kerroksessa on 14 huonetta ja alkuperäinen sisustus. Varakkaan porvariskodin palvelusväen elämä avautuu kävijälle mukaansatempaavassa näytelmällisessä opastuskierroksessa, jossa kartanon elämää esittävät sahanjohtajaperheen piiat.

Ansio-purjelaivan rakennusprojekti alkaa hahmottua.

www.kotimaassa.fi

Pohjois-Pohjanmaa

Sisältää kylpylän ja uimahallin vapaan käytön sekä herkullisen noutopöytäruokailun. Aikuinen 25 € Eläkeläinen, opiskelija, varusmies ja työtön 20 € Lapsi (4 - 15-vuotiaat) 15 €

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2011

FINLANDIA HOTELS

Kemijärvi

Piipahda Pohjois-Pohjanmaalla!

Kemi

HOTELLI RANTAKALLA

Ryhmähinta alk. €/hlö, sis. aamiaisen ja iltasaunan.

AIRPORT HOTEL OULU

39,50

Ryhmähinta alk. €/ hlö/2hh sis. aamiaisen, iltasaunan. min. 16 henkilön ryhmä puh. 08 5145 100 sales@airporthotel.fi

Oulu Kalajoki Ylivieska

Kokkola

min. 16 henkilön ryhmä puh. 08 466 642 myynti@rantakalla.fi

Pietarsaari Joensuu Seinäjoki

Kuopio

Kurikka

HOTELLI KÄENPESÄ

Ryhmähinta alk. €/hlö, sis. aamiaisen ja iltasaunan. min. 16 henkilön ryhmä puh. 08 423 611 kaenpesa@hotellikaenpesa.fi

Kitee Jyväskylä Jämsä

Savonlinna

Tampere Harjavalta Tuusula Turku Espoo

Imatra Lahti Loviisa

Helsinki

Utö

www.finlandiahotels.fi

Älä tuhlaa lomaasi miettimällä mitä sillä tekisit.

Matkailu kotimaassa.fi kertoo mitä voisit kokea lomallasi.

JÄRJESTÄ HYVÄ KOKOUS Käytössäsi on kattava valikoima AV-välineitä. Viihtyisä ja toimiva 60 hengen takka-kabinetti ja maistuvat tarjoilut ovat olennainen osa onnistunutta kokousta.

HYVÄ RUOKA SAA HYVÄLLE TUULELLE Lounatuuli on tunnettu maukkaasta ITSE tehdystä ruoasta. Päivittäin tarjolla monipuolinen ja vaihteleva lounasbuffet. Myös Á la carte lista.

Tee Viisas Valinta!

VIIHDY JA NUKU HYVIN

Tilaa kotisivuiltamme Matkailu kotimaassa.fi yritykseesi tai kotiisi.

Lounatuulen huoneet ovat kodikkaat ja vuoteet mukavat. Kaikissa huoneissa wc, suihku, tv ja wlan. Kaikki huoneet savuttomia.

Vuosikerta 27e kestona tai 30e määräaikaisena Kotimaan matkailun erikoislehti

30e vuosi/5 numeroa

LIITY MYÖS MATKAILUN PALVELUHAKEMISTOON! RAVINTOLA - HOTELLI LOUNATUULI Tulolantie 23, 84100 Ylivieska Puh. 08-423 075 info@lounatuuli.com

www.kotimaassa.fi

Pohjois-Pohjanmaa

Matleena Ikonen

Raahen kaupunki

Raahe Meren ja

puutaloidyllin

erämeren rannalla sijaitsevasta Raahesta lähdettiin maailman merille jo satoja vuosia sitten. Raahe on kautta aikojen ollut vilkas satamakaupunki, josta purjehdittiin maailman kaukaisimpiin kolkkiin viemään voita, tervaa ja puutavaraa. Useamman vuoden kestäneiltä purjehduksilta tuotiin tuliaisiksi rautaa, suolaa ja kaikenlaisia hyödykkeitä kuten kankaita, kahvia ja mausteita. Merimiehet ovat jo kadonneet Raahen katukuvasta, mutta merellisyys on edelleen iso osa kaupungin identiteettiä. Wanha Herra on museon vetonaula Raahen museon kokoelmista löytyy laaja kirjo merenkulkuun ja mereen liittyvää esineistöä. Museon ehdoton vetonaula on maailman vanhin sukelluspuku, Wanha Herra, jonka merikapteeni Johan Leufstadius lahjoitti museolle jo 1860-luvulta.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2011

Museonjohtaja Eija Turunen kertoo, että lahjoitustietojen mukaan puku olisi peräisin jopa 1700-luvulta, ja olisi näin ollen maailman vanhin sukelluspuku. – 1980-luvulla puku kiersi Sea Finland -näyttelyissä mm. USA:ssa ja Englannissa, eikä ainakaan vastaan tullut vanhempaa pukua, Turunen sanoo.

– Merenkulun historiaan perehtyneet eivät myöskään ole kyseenalaistaneet ”maailmanennätystä”. Wanha Herra on tehty vasikannahkasta, ja se on käsitelty tervalla ja sianihralla, jolloin siitä on saatu vedenpitävä. Puvun jalkaosat muistuttavat perinteisiä suomalaisia jalkineita ja käsiosat metsämiehen kintaita, mikä voisi viitata siihen, että puku olisi suomalaista työtä. Kiistattomasti puvun alkuperää ei kuitenkaan ole onnistuttu osoittamaan. – Vastaavia pukuja ei ole löydetty Suomesta eikä muualtakaan, mutta Ruotsin Valtionarkistosta on löytynyt vuodelta 1727 peräisin oleva piirros hyvin samannäköisestä hahmosta, joka oli suunniteltu valmistetta-

vaksi metallista, Turunen kertoo. Hän pitää mahdollisena, että Ruotsista löytynyt piirros olisi toiminut mallina Raahen sukelluspuvulle.

1700-luvun teknologian huippua Puvun valmistaja on osoittanut hallinneensa 1700-luvun sukellusteknologian viimeisimmän tietotaidon. Puvun huppu on sisäpuolelta vahvistettu puurimojen avulla, ja ilmaa sukeltajalle pumpattiin luultavasti palkeitten avulla joustavilla nahkasukilla yhteenliitettyjen puisten putkien kautta. Hupun yläosassa on oletettavasti ollut läppäventtiili, jonka kautta ilma on tullut sisään ja vastaavasti poistunut selkäputken kautta. Sukeltaja on pujottautunut sisälle pukuun sen vatsassa olevasta aukosta, joka suljettiin kiertämällä pitkä aukkonahka vyön ympäri ja kiinnittämällä vyö sukeltajan vyötäisille.

Nuori Herra todensi käyttökelpoisuuden Vuonna 1988 Raahen museon konservaattori teki Wanhasta Herrasta täydellisen kopion käyttäen samoja työmenetelmiä ja materiaaleja kuin 1700-luvun tekijänkin. Kopio ristittiin ”Nuoreksi Herraksi”. Kopiopuvulla tehtiin koesukelluksia, jotka osoittivat puvun toimivan moiteettomasti, eikä sukelluksen syvyyden tai keston suhteen todettu mitään rajoituksia. Pisin Nuorella Herralla tehty sukellus kesti peräti 40 minuuttia. Wanha Herra on ehdottomasti yksi Raahen museon kuuluisin esine, joka viehättää aina uusia museovieraita. Wanha Herra lienee olemassaolonsa aikana kokenut ja nähnyt monenlaista, mutta vanhoilla päivillään hänenkin on täytynyt tyytyä rauhallisempaan menoon tiukasti vartioiduissa olosuhteissa. – Wanhaa Herraa säilytetään vitriinissä, jonka lämpötilaa ja ilmankosteutta tulee tarkkailla, kertoo Eija Turunen.

Raahe huolehtii helmestään Raahen juuret ovat jo 1600-luvun puolivälissä, Suomen kenraalikuvernööri, kreivi Pehr Brahen ajoissa. Nykyisen Raahen Pikkulahden rannalle rakennetun satamakaupungin asemakaava noudatti suurvalta-ajan ihanteita: se oli säännönmukainen renessanssiruutukaava, joka oli jaettu kuuteen kortteliin. Alkuperäinen ruutukaava on säilynyt nykypäiviin saakka, ja se käsittää nykyisin parikymmentä korttelia Raahen Vanhassa kaupungissa. Sen ainutlaatuinen puutalokaupunki-idylli on helmi paitsi Raahen kaupungissa, myös valtakunnallisesti. Alkuaikojen asujaimisto oli suurvalta-ajan sääty-yhteiskunnan rakenteen mukainen. Porvarit rakensivat kruunun vaatimat edustavat talot, kävivät kauppaa ja hallinnoivat kaupunkia. Työtä tekevä väestö taas koostui pääasiassa käsityöläisistä ja merimiehistä. Suuri tulipalo vuonna 1810 tuhosi kaupungista kolme neljäsosaa eli noin 60 taloa, niiden mukana raatihuone arkistoineen. Palon jälkeen kaupunki rakennettiin nopeasti uudelleen: maaseudulta ostettiin ja tuotettiin taloja Raaheen, ja joitakin taloja tuotiin jopa Ruotsista. Suurin ja näyttävin rakennuskokonaisuus oli luonnollisesti kaupungin uusi tori, Pekkatori, rakennuksineen. Pekkatori edustaa italialaisten renessanssi-ihanteiden mukaista umpikulmaista torityyppiä ja on sen parhaiten säilyneitä esimerkkejä Euroopassa. Vanhan Raahen rakennuskanta on lähes kokonaan peräisin kaupunkipalon jälkeiseltä ajalta, mutta paloa edeltävältäkin ajalta on säilynyt ainakin kahdeksan asuinrakennusta sekä kivisiä kellarirakenteita. Soveliuksen

talo ennen paloa edeltävältä ajalta on Raahen historiallisesti arvokkain rakennus ja palolta säästyi myös Leufstadius, joka on viimeaikaisia arvonsa mukaan kunnostettuja rakennuksia. Molemmat kohteet ovat rakennussuojelulailla suojeltuja. Vanha Raahe on yksi Suomen parhaiten säilyneitä 1800-luvun puukaupunkeja, jossa on noin 150 vanhaa asuinrakennusta ja noin 200 talousrakennusta. Vanha Raahe on edelleen elävä kaupunginosa, joka kertoo konkreettisesti kaupungin vaiheista vuosisatojen takaa tähän päivään ja kantaa mukanaan pitkiä perinteitä.

Vanha Raahe kuntoon Vanha Raahe on kokonaisuudessaan valtakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö, jonka arvoja ja merkitystä halutaan siirtää myös tuleville polville. Aina kulttuuriympä-

ristön säilyttäminen ei ole ollut itsestään selvää: 1960-luvulla Rautaruukin terästehdas perustettiin Raaheen, minkä johdosta kaupungin asukasluku nousi nopeasti. Nopea kasvu edellytti voimakasta rakentamista, ja 60-luvulla vanha kaupunki oli jopa purkuuhan alla. Päätös vanhan kaupungin säilyttämisestä tehtiin vuonna 1977, minkä jälkeen alueella on korjattu satakunta päärakennusta. Nyt kaupungissa on käynnissä kulttuuriympäristöhanke Vanha Raahe kuntoon, jonka tavoitteena on kunnostaa ja edelleen elävöittää kaupungin sielua, ja lisätä sen myötä Raahen vetovoimaa ja parantaa sen mainetta. Vanha kaupunki halutaan kunnostaa, jotta siitä muodostuu taas entisaikojen mukainen kaupungin lämmin sydän – kaupunkielämän keskipiste ja houkuttelevampi paikka asua, toimia ja vierailla. www.raahe.fi/matkailu

www.kotimaassa.fi

Pohjois-Pohjanmaa

oillismaalla sijaitseva Taivalkoski on tullut tunnetuksi erityisesti kirjailija, professori Kalle Päätalon syntymäkuntana. Omasta pojastaan ylpeä Taivalkoski vaalii Päätalon perinteitä, jotka elävät vahvoina niin matkailu- kuin kulttuuritoiminnassa.

elää Taivalkoskella Matleena Ikonen

Maija-Liisa Halonen

Kalle Päätalon perintö

Kirjoista tuttu Kallioniemi

Kalle Päätalo kuvaa tuotannossaan elävästi kotiseutuaan – Taivalkosken ja Koillismaan seudut ovat tulleet tuhansille lukijoille tutuiksi erityisesti Koillismaa- ja Iijoki-sarjoista. Kirjoista tutuksi on tullut myös Taivalkosken nykyinen matkailuvaltti Kallioniemi – Päätalon lapsuudenkoti Taivalkosken Jokijärven rannalla. Kalle Päätalon isä, Hermanni Päätalo osti noin 20 hehtaarin suuruisen Kallioniemen perheensä kotipaikaksi vuonna 1922. Tilalla ei tuolloin ollut yhtään rakennusta, joten Hermanni osti järven toiselta puolen meijerikamarin, jonka hän purki ja uitti hirret järven yli Kallioniemeen. Monilapsisen perheen

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2011

koti käsitti köökin ja asuinhuoneen, joissa asuttiin kymmenisen vuotta. 1930-luvun alussa talon toiseen päähän rakennettiin uusi pirtti, jolloin perhe muutti kokonaan uudelle puolelle ja vanha asunto jäi kesäkäyttöön. Kallioniemessä asuttiin vakituisesti vuoteen 1970 asti, jolloin Kallen äiti Riitu muutti tyttärensä luokse asumaan. Kalle oli jo tuolloin aloittanut Iijoki-sarjan kirjoittamisen, ja koska kirjailija tyylilleen uskollisena oli kertonut melko yksityiskohtaisesti Kallioniemen sijaintipaikan, innokkaat lukijat alkoivat hakeutua polkuja pitkin Kallioniemen pihapiiriin. Vieraat eivät sentään tulleet taloon sisälle vaan kurkkivat ikkunoista sisään. He kurkkivat myös saunan ikkunoista kun talonväki oli saunomassa.

Kalle Päätalo on Suomen luetuimpia kirjailijoita.

Kallioniemi, kirjailija-professori Kalle Päätalon lapsuudenkoti toimii alkuperäisasussaan kesäisin museona. Taivalkosken kunta lunasti Kallioniemen Päätalon perikunnalta ja säilytti myös alkuperäisen irtaimiston. Esinekuvat oikealla Päätalo -instituutin kokoelmista.

säätiön omistukseen, ja siitä lähtien tilalla on ollut kesäisin museotoimintaa. Kallioniemi on päässyt myös valkokankaalle, sillä siellä on kuvattu useita Kalle Päätalon kirjoihin pohjautuvia elokuvia kuten Elämän vonkamies, Nuoruuteni savotat ja Päätalo. Kallioniemessä vuosittain vierailevat 5000–6000 kävijää osoittavat, että Kalle Päätalo, niin henkilö kuin hänen tuotantonsa, kiinnostavat suomalaisia edelleen. Kaikki kävijät eivät kuitenkaan ole Päätalo-faneja, vaan kävijöissä on paljon myös niitä, jotka haluavat tutustua 1920–1950-lukujen elämänmenoon Koillismaalla. Alkuperäisessä asussaan säilynyt Kallioniemi onkin valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö, ja museovirasto valvoo, että se säilyy hyvässä kunnossa myös tulevaisuuteen. Kallioniemen kotimuseo on avoinna kesäsyyskuussa lähes päivittäin, ja muina aikoina museossa voi vierailla sopimuksen mukaan. Kallioniemen oppaat kertovat paikallisella murteella talon historiaa ja tarinoita taivalkoskelaisten ihmisten elämästä. Museossa pääseekin aistimaan tunnelmaa tavasta, jolla Jokijärvellä ja muualla elettiin 1920-luvulta aina näihin päiviin saakka. Kallioniemessä on myös museomyymälä.

Tuhansia tarinoita Päätalokeskuksessa

Kodista museoksi Vuonna 1986 sisarukset päättivät myydä Kallioniemen siten, että alue asuin- ja muine rakennuksineen tarjottiin Taivalkosken kunnalle ja kaikki sisarukset saivat kukin rantapaikan Kallioniemen ympäriltä. Taivalkosken kunta korjasi rakennukset hyvään kuntoon ja säilytti alkuperäisen irtaimiston. Joitakin esineitä on tullut myös Kalle Päätalon kodista Tampereen Kirvestieltä. Kallioniemessä on nähtävänä mm. Kalle Päätalon reppu ja salkku sekä erilaisia työ- ja tarvekaluja. Vuonna 1990 perustettiin KallioniemiSäätiö, jossa Taivalkosken kunta on yksi perustajajäsenistä. Säätiön perustamisen yhteydessä kunta luovutti Kallioniemen

Vuonna 1998 Kalle Päätalo lahjoitti Kallioniemi-Säätiölle arkistonsa ja toivoi, että se sijoitettaisiin hänen syntymäpitäjäänsä Taivalkoskelle. Kallen kuoleman jälkeen vuonna 2000 hänen vaimonsa Leena lahjoitti säätiölle lisäksi Kallen työhuoneen esineet sekä muuta materiaalia, kuten 2500 Kallen kirjastoon kuulunutta kirjaa. Kirjailijan perinnön vaalimiseksi Taivalkoskelle rakennettiin vuonna 2009 Päätalo-keskus, johon Kalle Päätalon työhuone rakennettiin tismalleen samanlaiseksi kuin se oli ollut Tampereella, Kirvestie 22:ssa sijaitsevassa rintamamiestalossa. Näköistyöhuoneen ja näyttelyn tavoitteena on syventää Kalle Päätalon henkilökuvaa, kertoa suomalaisen kansakunnan historiaa 1900-luvulta sekä tuoda esille ja säilyttää koillismaalaista murretta.

Näköistyöhuoneen ympärille on rakennettu vitriini- ja valokuvanäyttely, joka vaihtuu vuosittain heinäkuussa Päätaloviikon alkajaisiksi. Tänä vuonna 4.7. avautuvan näyttelyn teema on ”Lukija, kirjailija Kalle Päätalo” Päätalo-instituutin 20-vuotisen taipaleen kunniaksi. Uudessa näyttelyssä esitellään Kallelle tärkeitä kirjoja sekä kerrotaan hänen kirjailijauransa taipale Koillismaan savotoilta koko kansan kirjailijaksi valokuvin ja esinein. Myös se Kallelle kaikkein tärkein kirja, Mika Waltarin ”Aiotko kirjailijaksi”, on nähtävillä seuraavassa näyttelyssä.

Monipuolisen kulttuurin koti Kalle Päätalon näköistyöhuoneen ja näyttelyn lisäksi Päätalo-keskuksessa on taidenäyttelytila sekä Professori Kalle Päätalon Arkisto, Satuarkisto ja Kulttuuriperinteen digiarkisto. Keskuksessa vaalitaan Päätalon perinnettä ja kunnioitetaan kirjoittamista, sillä siellä järjestetään sanataiteen opetusta, kirjoittajakoulutusta sekä kaksi valtakunnallista kirjoituskilpailua vuosittain: Napero-Finlandia -sadunkirjoituskilpailu ja Möllärimestari -omakustannekirjoituskilpailu. Päätalo-instituutti järjestää myös monipuolisia kulttuuritapahtumia, kuten erilaisia tilaisuuksia Päätaloviikolla ja Naperoviikolla. Päätalo-keskus on myös Taivalkosken kirjaston, kulttuuripalvelujen ja kansalaisopiston koti. Päätalo-keskuksessa järjestetään tilauksesta opastuksia, ja sen kautta voi tilata myös räätälöityjä matkapaketteja Taivalkosken kulttuurikohteisiin. Yksi varteenotettava tutustumiskohde on esimerkiksi Päätalon kirjoistakin tuttu, Suomen vanhin yhä toiminnassa oleva kauppakartano Jalava, jossa voi pistäytyä vaikkapa nauttimassa vanhan pirttikahvilan tunnelmasta. www.taivalkoskelle.fi

www.kotimaassa.fi

Pohjois-Pohjanmaa

Jalavan kaupassa aistii menneen ajan tunnelmaa

Tavaramerkkinä

rytikepit ja uskovaisten pastillit Kaksi tehdasta

Viisi vuotta sitten Ari Jalava osti suuren karamellikoneen, jolla valmistetaan Jalavan kaupan tavaramerkiksikin nousseita uskovaisten pastilleja. Tehdas pyörii ahkerasti, aina tarpeen mukaan. Perinteiset, suussa sulavat, tomusokerimaiset piparminttupastillit on valmistettu sokerista, piparmintusta ja tilkasta pirtua. Nimitys johtuu siitä, että ennen vanhaan pastilleja imeskeltiin kirkossa, jottei väki yskisi saarnan aikana.

Ahti Oksman

aivalkoskella sijaitseva Jalavan kauppa suorastaan tyrmää markettien tarjontaan tottuneet kaupunkilaiset, sillä kaupan perinnesortimentti poikkeaa täysin tavallisen kaupan tuotevalikoimasta.

Kalle Päätalon kirjoista tutulla Jalavan kaupalla on pitkä historia. Kaupan rakensi vienankarjalainen laukkukauppias Stephan Jakowleff vuonna 1883. Myynnissä oli kankaita, lamppuöljyä, sokeria, jauhoja ja muita ruokatarvikkeita, ja ostokset maksettiin oravannahoilla ja pyydystetyillä linnuilla, sillä raha ei vielä silloin ollut yleistynyt maksuvälineenä. Kauppa toimi myös matkalaisten pirttinä, jossa matkamiehet yöpyivät. Vaikka Stephan itse palasi aikanaan Vienan Karjalaan, jatkoivat pojat kaupanpitoa.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2011

Jalavan kauppa

Vuodesta 1983 lähtien Jalavan kauppaa on pitänyt jo neljännen sukupolven kauppias Ari Jalava vaimonsa Airin kanssa. Enää ei kaupassa myydä elintarvikkeita, mutta siellä voi edelleen aistia 1800-luvun loppupuolen tunnelman. Kauppa toimii alkuperäisessä kiinteistössä ja esillä on monenlaisia keräilyesineitä. Perinteitä vaalivan kaupan valikoimaan kuuluu vaatteiden, asusteiden, jalkineiden ja kalastustarvikkeiden lisäksi myös runsaasti perinnevaatteita ja -asusteita. Myynnissä on muun muassa diakonaalista valmistettuja saapashousuja eli pussihousuja, flanellikerrastoja, haitarivartisia jatsareita, perinnemekkoja huiveineen, nappihenkseleitä ja sarkatakkeja eli sarkalyyssejä.

Samassa rakennuksessa on myös Suomen ainoa rytikeppitehdas, jonka tuotteet ovat kuuluisia ympäri maan. Jalavassa tehdyissä sauvoissa on bambukepit, isot rottinkisommat, nahasta tehdyt kädensijat ja -lenkit. Sauvat sopivat umpilumella hiihtäjälle ja lumikenkäilijöille paremmin kuin yhdetkään modernit sauvat. Sauvojen kysyntä onkin kova.

Perinteisiä reseptejä Pirttikahvilassa Kaupan laajennuksen yhteydessä vuonna 1997 rakennettu Pirttikahvilan puoli on tehty sen rakennuksen hirsistä, jonka suojissa Stephan Jakowleff aloitti kaupanteon ennen oman kauppansa rakentamista. Kahvilan kodikkaassa tunnelmassa tarjotaan kotiruokaa, joka on valmistettu alusta alkaen kunnon raaka-aineista. Myös leipä leivotaan perinteisten reseptien mukaan. Kahvin seuraksi tarjolla on aina tuoreita kotileivonnaisia. Kahvila pystyy tarjoamaan päivittäin leivottuja herkullisia leivonnaisia, keittolounaita tai tilausruokia myös bussiryhmille ja ryhmämatkalaisille.

Trooppinen puutarha Helsingin Viikissä

GARDENIA

Joskus sitä on huilattava Kalle Päätalon isäukon nimeä kantava Hotelli Herkko on rauhallinen ja kodikas hotelli lähellä luontoa. Hotelli tarjoaa vierailleen parastaan: leppoisaa lomailua, tasokasta tekemistä, viihtyisät huoneet ja koillismaalaista ruokaa. Tervetuloa !

YMPÄRIVUOTINEN KÄYNTIKOHDE Trooppisessa puutarhassa kaakkoisaasialaisia hyötykasveja

�

Ulkopuutarhassa ruusuja, pioneja, kärhöjä, perennoja ja japanilainen kivipuutarha

�

OPASTUKSET RYHMILLE �

Taivalvaarantie 2 • 93400 Taivalkoski 08-7171700 • www.hotelliherkko.com • www.taivalvaara.fi

�

Tropiikissa Viikin luonnossa Opastusvaraukset p. (09) 3478 4050

myynti@gardenia-helsinki.fi

Mainio ostospaikka

ivalkoskella

JAL AVAN KAUPPA Ta

UUDET

nettisivumme AUKEAVAT

Kaupan puolelta löytyy le minut ksi naisil Jalavan Kauppa on toi perinnevaatteiden lisä a. ott vu 8 12 llisiä jo silö na yk pa ja up a ka muodikkait tössä voit kenkiä. ja ita tte Perinteisessä ympäris vaa ukkaita konauttia kahvin kera ma lla vaikka lounasta. itto ke tai Itseään voi hemmote tileivonnaisia essamme. ne tila uo lle lah mi Järjestämme myös ryh kailut. käymällä suo ksi siellä lisä sen ruo mi ja t utu kse nto Re uksesta kahvitu ma, ast ös my hoituu oireet. an nss flu tai iat erg all n myös Pihapiirissä valmistetaa ja lle sti pa ten uskovais sauvoja. ko ruo n aja n ha van ja Tervetuloa ostoksille!

AUKIOLOAJAT ma-to pe la-su

klo 10-18 suljettu klo 10-17

SISÄÄNPÄÄSYMAKSUT Aikuinen Lapsi Opiskelija Eläkeläinen Perhelippu

4,00 2,00 2,00 2,30 9,00

€ € € € €

Jalavan kauppa

ski Puh. 08-841 005 Mikonkuja 2, 93400 Taivalko vankauppa.inet.fi ari.jalava@jala www.jalavankauppa.net

maaliskuun

aikana!

YHTEYSTIEDOT Gardenia-Helsinki Koetilantie 1, Helsinki puh. (09) 3478 400

www.kotimaassa.fi

www.gardenia-helsinki.fi

www.kotimaassa.fi

Kesätapahtumat

Kulttuuritalo Korundi avaa ovensa 26.5.2011

Talo kuin rubiini Ahti Oksman

Arktikum-Palvelu Oy

ovaniemen kaupungin keskustassa pohjoiseen vievän valtatie 4:n varrella ei voi olla huomaamatta massiivista punatiilistä rakennusta, joka on alkujaan ollut postiautovarikko. Rakennus on kaupungin harvoja sodasta ehjänä säilyneitä rakennuksia, jota sodan jälkeen laajennettiin sodassa tuhotun Rovaniemen raunioista kerätyistä tiilistä.

Viime vuosien aikana rakennuksessa on tehty mittavia muutostöitä ja laajennuksia. Muun muassa sisäpihalle on valmistumassa konsertti- ja monitoimisali. Valmistuessaan rakennuskompleksin arkkitehtuuri yhdistelee vanhan teollisuusrakennuksen rakenteita, näkymiä ja tunnelmia uusiin osiin. Siinä yhdistyvät kaupungin historia ja moderni, toimiva ja esteettisesti kiinnostava arkkitehtuuri. Remontin vuoksi rakennuksessa toimiva Rovaniemen taidemuseo on suljettu kevään ajaksi, aina toukokuussa 2011 vietettävään uuden ja upean kulttuuritalo Korundin avajaisiin asti. Korundi on valmistuessaan uudentyyppinen kulttuuritalo, jossa on tilat sekä kuvataiteelle että musiikille.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2011

Täynnä pohjoista energiaa Kulttuuritalo Korundissa toimivat kaksi kansallisesti ja myös kansainvälisesti kiinnostavaa taideorganisaatiota, Rovaniemen taidemuseo ja Lapin kamariorkesteri. Rovaniemen taidemuseolla on Korundissa entistä laajemmat näyttelytilat, uudet taidevarastot ja taidekasvatustilat. Avajaisnäyttely on saanut nimekseen NATURE FORTE. Näyttely kuvaa luonteen ja ihmisluonteen voimia ja viittaa samalla musiikkitermiin forte – voimakkaasti. Näyttely koostuu Jenny ja Antti Wihurin rahaston taidehankinnoista vuosilta 2002–2011. Kokonaisuus on vahvasti luontoläheinen mutta kuvaa myös suomalaisen nykytaiteen luomisvoimaa varsin monipuolisesti. NATURE FORTE – Luonnon voimia -näyttely on esillä Korundissa 26.5.2011–22.4.2012. Rovaniemen taidemuseon perusnäyttely koostuu Jenny ja Antti Wihurin rahaston kokoelmasta, joka on yksi Suomen hienoimmista nykytaiteen kokoelmista. Perusnäyttelyn lisäksi museossa on vaihtuvia näyttelyjä. Euroopan Unionin pohjoisimpana aluetaidemuseona Rovaniemen taidemuseon näyttelytoiminnan keskeinen teema on pohjoisuus ja arktiset alueet sekä alkuperäiskansojen taide.

i Korundi valittiin kulttuuritalon nimeksi nimikilpailun perusteella. Korundi on erittäin kova mineraali, ja maailman parhaimmat korudit on löydetty juuri Lapista. Hiottu korundi on nimeltään Lapin tähti, ja sellaisia pyrkii myös uusi kulttuuritalo Korundi tuottamaan. Nimi on kansainvälinen ja viittaa myös arkkitehdin luonnehtimaan konserttisalin korurasian muotoon sekä koko rakennuksen värimaailmaan.

Korundin avajaiskonsertti ”Kiitollisuudella kevätkesään” esitetään torstaina 26.5.2011 klo 19.00 ja sen johtaa orkesterin taiteellinen johtaja, kapellimestari John Storgårds. Konsertin aloittaa Lapin kamariorkesterin Händelin Concerto Grosso -sarjaa jatkaen op.6 no 7. Ohjelmassa on myös ruotsalaisen Erland von Koch’in Vårpastoral sekä Myös Suomen ja koko EU-alueen pohjoisin Suomen ensiesityksenä kuultava ranskalaisen Jean Francixin Pour remercier l’Auditoire. ammattiorkesteri tulee Rovaniemeltä. Lapin Konsertin solistina esiintyy kitarataiteilija kamariorkesteri tunnetaan sekä työtavoilIsmo Eskelinen, joka on vieraillut useita taan että voimavaroiltaan yhtenä maamme kertoja Lapin kamariorkesterissa. Hän soittaa monipuolisimmista orkestereista. Lapin kantaesityksenä Kirno Lintisen säveltäkamariorkesterissa on 18 muusikkoa ja sen män Kitarakonserton ja Luigi Boccherinin taiteellisena johtajana on syksystä 1996 lähKitarakvinteton D-duuri Guido Guerrinin sovitien toiminut kapellimestari John Storgårds. Korundin myötä orkesteri saa uuden kotisalin tuksena. Konsertin päättää Arthur Honeggerin Pastorale d’été. sisäpihan erillisestä konsertti- ja monitoimisalista. Rakennukseen tulee myös uudet harjoitustilat soittajille.

Virtain perinnekylässä on juhannuksena paljon nähtävää ja koettavaa. Voi vaikka ihailla kädentaitajien töitä tai huristaa Zetorin vetämillä peräkärryillä heinäpaalien päällä. Kylät kutsuvat Virtain ja Ruoveden viihtyisissä maalaismaisemissa on paljon nähtävää ja koettavaa ympäri vuoden. Esimerkiksi Killinkosken Wanhalla Tehtaalla Kyläyhdistys on kehittänyt vanhoista nauhatehdastiloista mielenkiintoisen ja monipuolisen matkailukohteen, joka heijastaa maaseudun keskellä harvinaista yli 100-vuotiasta teollisuusperinnettä. Alueella on museoita, näyttelyitä, kirpputori, tehtaanmyymälä ja kahvila. Opastetulla kierroksella kuullaan tarinaa tehtaan perustamisesta nykyhetkeen. Ahti Oksman

Päivi Ylimys

uhannuskaupungiksi profiloituneella Virtain kaupungilla on oikeus ihan virallisesti käyttää rekisteröityä tavaramerkkiä ”Virrat - Suomen Juhannuskaupunki”. Tämän statuksen saavuttamisen myötä kulttuuritoimi alkoi kehittää kaupungin Juhannustapahtumaa. JuhannusVirrat – tapahtuma kokoaa nykyään viitisentuhatta vierasta viettämään keskikesän juhlaa. JuhannusVirrat on tunnelmallinen, koko perheen kesätapahtuma. Juhannusaatto alkaa Virtain Perinnekylässä Wanhanajan juhannusmarkkinoilla. Ohjelmassa on mm. lavatanssia, juhannuskuoron laulua ja pelimannimusiikkia sekä tukkilaisromantiikkaa huokuvia työnäytöksiä ja kilpailuja. Tapahtuma-alueella on myynnissä mm. leivonnaisia, käsitöitä ja koruja. Pihalavalla tanssimusiikkia soittaa Jari Grek ja Kasmir. Kävijöille on tarjolla ilmaisia maalaiskokemuksia, sillä Zetor-traktorien heinäpaalipehmusteisissa peräkärryissä ajelutetaan ihmisiä pitkin Perinnekylää. Perinteisen ohjelman mukaan myös juhannusjulistustapahtumaan kuuluvat tanssiesitykset, laulu ja soitto. Juhla huipentuu julistuksen lausumiseen ja lipunnostoon. Juhannusyön perinteisessä kirkkokonsertissa Virtain kirkossa esiintyvät Heini ja Pentti Hietanen. Reippaammasta menosta pitävät suuntaavat aattoiltana Vaskiveden Myllyniemeen, jossa tanssitaan Juhannuskaupungin juhannustanssit Kari Vepsän tahdittamana.

Juhannuspäivänä kirkkoveneet saapuvat Virtain Rantapuistoon juuri ennen rantajumalanpalveluksen alkamista Virtain laivarannan luonnonkauniissa maisemissa. Tilaisuuden jälkeen M/S Kimalle lähtee laivalaiturilta juhannusristeilylle. M/S Kimalle saapuu laivarantaan aina kesätorstaisin, jolloin se risteilee Nuuttilasta Virtain laivarantaan ja takaisin. Alus toimii myös tilausristeilijänä Virtain ja Ruoveden vesillä.

Virroilla on useita monikäyttöisiä kylä-, nuorisoseuran- ja työväentaloja, jotka tarjoavat perinteistä tunnelmaa koulutuspäivien, seminaarien, juhlien ja muiden tapahtumien viettoon. Kylätaloissa tapahtumien järjestäminen käy helposti, ja tilaisuuden yhteyteen voi järjestää muuta toimintaa ja virikkeitä, kuten tilausristeilyjä, melontaa, patikointia tai vaikkapa talon ja kylän esittelyä. Ruokailun järjestäminenkin on helppoa, sillä juhlapaikan läheisyydestä löytyy usein pitopalvelu tai kyläyhdistys joka tarvittaessa huolehtii ruokailusta ja kahvituksesta. Apua Virtain kyliin suuntautuvan retken suunnitteluun saa kätevästi Käy Kylässä -matkailupalveluista. Virtain kyliin tutustuu myös pelaamalla vuoden 2010 lopulla lanseerattua Virratpeliä. Peliä pääsee kokeilemaan Wanhanajan juhannusmarkkinoilla, jossa se on myös myynnissä. www.juhannusvirrat.com www.kaykylassa.fi

JuhannusVirrat on koko perheen kesätapahtuma.

www.kotimaassa.fi

Kesätapahtumat Juhlien keskeisenä tapahtumapaikkana on idyllinen Iitin kirkonkylä ja Suomen arvokkaimpiin kuuluva yli 300-vuotias puinen ristikirkko. Puitteet ovat kohdallaan, sillä kirkonkylä on nimetty jopa Suomen kauneimmaksi. Iitin musiikkijuhlia ei olisi ilman pianisti Laura Mikkolaa, joka on musiikkijuhlien ”sielu” ja taiteellinen johtaja. Hänen ansiotaan on, että juhlille on saatu aina huippuesiintyjiä. Tänä kesänä mukana on muun muassa oopperalaulaja Jaakko Ryhänen. Kuulijoiden onneksi Laura itsekin ehtii kaikkien edustusja järjestelytoimien ohella istahtaa pianon ääreen muutaman konsertin ajaksi.

Kiehtovia konsertteja ja rennompaa revitystä

Pianisti Laura Mikkola Kuva: Heikki Tuuli

Varaslähtö juhlille otetaan totuttuun tapaan Kouvolan puolella, Verlan tehdasmuseossa, keskiviikkona 15. kesäkuuta. Verlassa on kuultu monenlaista musiikkia. Kesällä 2009 Laura Mikkola, Jukka Perko ja Pedro Hietanen soittivat Verlassa tangoja. Tällä kertaa Verla muuttuu elokuvamaailmaksi, sillä audiovisuaalisen konsertin aiheena on eloku-

itin musiikkijuhlat on kamarimusiikkitapahtuma, joka sisältää myös yllätyksellisiä aineksia. Yhdeksänsien musiikkijuhlien ohjelmisto on jälleen tasokas ja monipuolinen, joka klassisen musiikin ohella sisältää jazzia ja myös elokuvallista musiikkia. Juhlat huipentuvat perinteisesti pianonkantoon Hiidenvuoren muinaislinnapaikalle ja siellä järjestettävään keskiyön konserttiin.

vamusiikki. Musiikin on sovittanut Helsingin kaupunginorkesterin viulisti, sovittaja ja säveltäjä Teppo Ali-Mattila. Visualisointi on elokuva- ja tv-alalla ansioituneen Petteri Evilammen käsialaa ja tapahtuman juontaa näyttelijä Jaakko Saariluoma. Tänä kesänä lipun hintaan sisältyy myös Unescon maailmanperintökohde Verlan esittely. Suuren kysynnän vuoksi Verlassa järjestetään nyt ensimmäistä kertaa kaksi konserttia, jotta kaikki halukkaat pääsisivät varmasti mukaan. Iitin kirkossa järjestetään kolme konserttia. Avajaiskonsertissa kuullaan J. Haydnin Pianotrio, Z. Kodàly’n Duo viululle ja sellolle, Saint-Saëns’in Allegro appassionato sellolle ja pianolle sekä E. Chausson’in Konsertto viululle, pianolle ja jousikvartetille. Perjantaikonsertissa kuullaan Vivaldin, Mozartin ja Tsaikovskin klassikoiden ohessa Jaakko Kuusiston Välivuodenajoista kevätkesä ja syyskesä. Lahden kamariorkesteria johtajaa Jyrki Lasonpalo. Solisteina konsertissa ovat Siljamari Heikinheimo sekä Laura Mikkola, joka soittaa Mozartin pianokonserton ”Jeunehomme”. Lauantaikonsertissa soivat myös Iitin kirkon urut. Tuolloin urkujen äärelle istuutuu Kari Jussila, joka on yksi maamme merkittävimmistä urkutaiteilijoista ja pedagogeista. Jaakko Ryhänen ja Taina Piira esittävät Joonas Kokkosen Kalastaja-aarian ja Dueton oopperasta Viimeiset kiusaukset. Ryhänen laulaa myös Filipin aarian Verdin oopperasta Don Carlos. Lisäksi konsertissa kuullaan Brahmsin Pianokvinteton f-molli Laura Mikkolan soittaessa pianoa.

Iitin musiikkijuhlilla

Keskiyön konsertti taivasalla Eeva Oksman

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2011

Hasa Tuomisaari

Musiikin lisäksi Hiidenvuorella voi nauttia mitä upeimmista maisemista. Lippuja voi tilata tai ostaa yökonserttiin etukäteen musiikkijuhlien toimistosta tai ostaa lipun lipunmyyjiltä mäen alla. Konsertin päätteeksi piano kannetaan saman tien alas. Tulevan kesän yökonsertista on lupa odottaa upeaa elämystä, sillä Hiidenvuoren laella laulavat sopraano Taina Piira ja basso Jaakko Ryhänen. Säestäjänä on kaikkien tuntema musiikkitaituri Seppo Hovi. Tapahtuma päättyy sunnuntaina lasten ja nuorten musiikkileirin päätöskonserttiin Perheniemen opistolla. Iitin musiikkijuhlat 15.–18.6.2011 www.iittifestival.fi

Innostavat iltapäiväkonsertit Perinteiset iltapäiväkonsertit ovat saaneet uudet konserttimiljööt. Perjantaina iltapäiväkonsertit järjestetään Radansuun kartanohotellin auditoriossa, jonka puurakenteinen auditoriotila akustisesti erittäin hyvä, ja siellä on aiempaa enemmän tilaa kuulijoille. Iitti Golf on rakennettu Niskaportin tilan entisille maille ja tilan rakennuksia on kunnostettu Museoviraston valvonnassa. Lauantain iltapäiväkonsertti on saanut nimekseen Puimalan avajaiskonsertti ja sen ohjelmassa on taiturikappaleita, yllätyksiä ja mustalaismusiikkia, joita esittää unkarilainen veljespari Sandor ja Adam Javorkai. Sandor soittaa viulua ja Adam selloa. Oman musiikillisen panoksensa tilaisuudelle antaa myös tilaisuutta pianon takaa juontava Seppo Hovi.

juuri konsertin alkaessa, joten piano ja soittaja saivat vähän katosta päällensä. Ilmeisesti ylös kiivennyttä yleisöä sää ei kuitenkaan ollut haitannut, sillä konsertin jälkeen järjestäjät olivat saaneet kiitoksia extremeelämyksestä! Hiidenvuoren huippu kohoaa yli 60 metrin korkeuteen alapuolella virtaavasta Kymijoesta halliten maisemaa. Vuori on näyttävä jääkauden pyöristämine ja silottamine pintoineen ja pystyjyrkänteineen. Laulu ja pianonsoitto sopivat sinne upeasti musiikin kuuluessa pitkälle.

Lauantai-iltana kello 23 on vuorossa lähes Iitin musiikkijuhlien tunnukseksi noussut Hiidenvuoren yökonsertti.

Pianoa on kannettu Hiidenvuoren laelle jo paljon ennen Iitin musiikkijuhlia, sillä ensimmäisen kerran tämä tehtiin jo vuonna 1914. Mankalan taiteilijasiirtolan väki professori Wäinö Solan johdolla järjesti Hiidenvuoren vihkiäiset 5. heinäkuuta 1914, jonne saapui noin 3000 henkeä. Perinteeksi aiottu tapahtuma jäi sodan jalkoihin. Myöhemmin Hella Wuolijoki jatkoi perinnettä kannatuttamalla mäelle – ei vain pianon – vaan peräti oman flyygelinsä!

Pianon mäelle kantavat talkootyönä aina iittiläisten urheiluseurojen urhot.

Hiidenvuoren yökonserttiin voidaan ottaa korkeintaan reilut 800 kuulijaa.

– Oli hiidenmoiden sää, vettä satoi ja myrskysi, kertaa viime kesän tunnelmia Iitin musiikkijuhlien tiedottaja Kirsti PitkänenNurmi. Ilma ei kuitenkaan ollut kovin kylmä, ja piano kannettiin jälleen ylös. Sade alkoi

– Enempää ei voi mahduttaa, ettei kukaan tipu kalliolta, Pitkänen-Nurmi toteaa puolileikillään.

Jazz-tunnelmiin päästään perjantai-illan jazzklubilla Pitokartano Kurjenmiekassa. Huipennus huipulla

Yllä Laura Mikkola konsertoi Vanhassa pappilassa Kuva: Heikki Tuuli Hiidenvuoren konsertti. Kuva: Iitin musiikkijuhlat

www.kotimaassa.fi

Museot avoinna ke 12-18, to-pe, su 12-16, kesällä pidennetyt aukiolot Ryhmille sopimuksen mukaan Lisätietoja www.seinajoki.fi/museot

OTTO MÄKILÄ

Crème de la Crème – Mestariteoksia Turun taidemuseon kokoelmasta –5.2.2012 OTTO MÄKILÄ – Punainen levoton kipinä –29.5.2011 STUDIO Leena Saarto –27.3.2011 PIMIÖ/ANIMOI* Priit Pärn (EE) –27.3.2011

www.turuntaidemuseo.fi

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2011

TEE MUKAVA RETKI TAI VIETÄ ILOINEN HETKI: LAHDEN MUSEOISSA Lahden museot tarjoavat elämyksellisiä, yhdistäviä ja yllättäviä hetkiä kaikenikäisille. Neljässä museossa pääset seuraamaan historian jalanjälkiä, ihastelemaan taidetta tai vaikkapa kokeilemaan mäkihyppyä simulaattorissa. Museokaupoissamme teet yksilöllisiä löytöjä itsellesi tai lahjaksi. Hiihtomuseo sekä Radio- ja tv-museo tarjoavat laadukkaat kokoustilat oheisohjelmineen, Hiihtomuseossa myös ravintola- ja kahvilapalvelut. Asiakaspalvelumme auttaa ja ideoi päiväretken suunnittelussa. Tervetuloa museovierailulle!

MUKAVAA MUILLEKIN KUIN VAIN PENKKIURHEILIJOILLE

KATSO NÄYTTELY- JA TAPAHTUMATARJONTA

Hiihtomuseo Urheilukeskus, Salpausselänkatu 8 (03) 814 4523 KARTANOTUNNELMAA AUGUSTIN KANNOILLA

Historiallinen museo Lahden kartano, Lahdenkatu 4 (03) 814 4536

ÄÄNTÄ EETTERIIN, MASTOISTA MAAILMAN ÄÄRIIN

Radio- ja tv-museo Radiomäki, Radiomäenkatu 34 (03) 814 4512

KANSAINVÄLISTÄ JA KOTIMAISTA - VAIHTUVASTI MUTTA VAIKUTTAVASTI

Taidemuseo | Julistemuseo

Lahden 18. kansainvälinen julistebiennale 10.6.–25.9-2011

Vesijärvenkatu 11 A (03) 814 4547

OSOITTEESTA:

www.lahdenmuseot.fi

TAVOITAT MEIDÄT MYÖS SÄHKÖPOSTILLA:

museo@lahti.fi

MUSEOT OVAT AVOINNA

ma-pe 10-17, la-su 11-17, tilauksesta myös muina aikoina.

PÄÄSYMAKSUT: aikuiset

5 €/ ryhmät yli 10 hlöä 3 €/ hlö, lapset 7-17 v. 2 €, päiväkoti- ja koululaisryhmät 1 €/hlö

OPASTUKSET:

-museoiden aukioloaikoina 40 €/ryhmä, -aukiolon ulkopuolella ja viikonloppuisin 60 €/ryhmä -koululais- ja opiskelijaryhmät 20 €/ ryhmä -aukiolon ulkopuolella ja viikonloppuisin 30 €/ ryhmä

4.3.-12.6.11

Ryhmävierailu Näyttelykeskus WeeGeelle 19 €/hlö Sisältää sisäänpääsyn kaikkiin viiteen museoon, opastetun kierroksen valittuun näyttelyyn sekä lounaan ja jälkiruokakahvin/teen. Ryhmän minimikoko 25 henkilöä, matkanjärjestäjä sekä kuljettaja veloituksetta. Lisämaksusta muita tarjoiluja, opastuksia sekä työpajoja. Tiedustelut ja varaukset: Myynti (09) 816 82829, weegee.myynti@espoo.fi I www.weegee.fi EMMA - KAMU - GALLERIA AARNI HELINÄ RAUTAVAARAN MUSEO LELUMUSEO HEVOSENKENKÄ SUOMEN KELLOMUSEO

näyttelykeskus

weegee

Ahertajantie 5, Tapiola I ti, to, pe 11-18, ke 11-20, la-su 11-17

www.kotimaassa.fi

Kesätapahtumat Pirunpuntarin rooleissa nähdään Juha Varis ja Katja Joutsijoki. Kuva: Lassi Kaaria

Kajaanissa kaikuvat

runojen rytmit

6.-11.7.2011 Eeva Oksman

änä kesänä 35-vuotistaivaltaan juhliva Kajaanin Runoviikko on Suomen vanhin ja laajin runoon, lausuntaan ja pienteatteriin erikoistunut festivaali. Monen taiteenlajin esityksistä, kirjailijatapaamisista ja keskusteluista koottu ohjelmisto on yllättävä, hauska ja tiukasti kiinni tässä ajassa. Luvassa on keskiviikosta sunnuntaihin kestävä monipuolinen kulttuurikattaus kaikille sanan ja sävelen ystäville. Kansallisteatterin näytelmän odotetaan nousevan yhdeksi tämän vuoden Runoviikon kohokohdista. Pirunpuntari on Pirkko Jaakkolan kertomus avioparista, jonka suhde sairauden myötä muuttuu muistihäiriöpotilaan ja hänen omaishoitajansa tarinaksi. Mies elää muistamattomuuden ehdoilla, vaimo muistojen varassa.

Tulevaisuutta ei ole, menneisyys hämärtyy. On vain tila, joka on täynnä tilannekomiikkaa ja menetyksen kipeyttä. Päivi Akonpellon ohjaama näytelmä on sydämellä tehty. Veikko Sinisalo -stipendirahaston kirkkoillassa esiintyy Kirsi-Kaisa Sinisalo. Musiikkia, puheita ja lausuntaesityksiä sisältävä kirkkoilta päättyy traditionaalisesti yhteislauluna laulettuun Suvivirteen. Perjantaina ohjelmassa on mm. Ritva Sorvalin ja Kaj Chydeniuksen Punajuova sekä Tanssiteatteri Minimin esittämä Juhani Ahon Juha. Juhani Ahon klassikkoromaani nähdään nyt uutena, teatterin ja tanssin yhdistävänä tulkintana, jossa puu parahtaa ja vesi vie minne tahtoo. Juha on balladi rakkaudesta vailla kotimaata, kuuma ja kiihkeä ripaska miellyttämisen ja halun historiasta. Ohjauksesta vastaa Mikko Roiha.

Ilpo Tiihonen Suven Runoilija 2011 Elämänläheinen ja helposti lähestyttävä Ilpo Tiihonen kirjoittaa arjesta, muttei arkisesti niistä asioista, joita näemme ympärillämme. Tämä hienovireisen humoristin käsissä suuret asiat muuntuvat ihmisen kokoisiksi ja pienille asioille löytyy suuri merkitys. Tiihonen on saanut 2000-luvulla lukuisia palkintoja ja saavuttanut lukevan yleisön suosion. Runokokoelmien ohella Tiihonen on kirjoittanut näytelmiä ja kuunnelmia. – Tiihosen sanat tulevat lähelle, rakkaan ihmisen hipiälle. Siinä ne hengittävät, ajattelevat ja antavat ajatella. Siinä on tilaa olla ja vahvistua. Mahtavaa, että pääsemme ”tiihostelemaan” kunnolla ja niin että tuntuu, sanailee ensimmäistä Runoviikkoaan luotsaava Taisto Reimaluoto. Lyhytteatterifestivaalit Lauantaina Lyhytteatterifestivaaleilla nähdään 6-8 omaperäistä, maksimissaan 30 minuutin mittaista, teatteria ja/tai runoutta hyödyntävää opiskelija- tai harrastajaryhmän esitystä. Esikarsinnan katselmukseen päätyneistä esityksistä on suorittanut näyttelijäohjaaja Heikki Törmi. Valituksi tulleet ryhmät saavat festivaaleilla palautteen ammattilaisraadilta, joka jakaa valitsemalleen ryhmälle tai ryhmille myös kannustusrahaa. Lyhytteatterifestivaalit järjestetään vuonna 2011 ensimmäistä kertaa ja se korvaa perinteikkään Maakunnat kohtaavat -kilpailun. Kaikkien radionkuuntelijoiden iloksi YLE lähettää Runoviikoilta Tämän runon haluaisin kuulla -ohjelman suorana lähetyksenä lauantaina Kajaanista.

Juhani Ahon klassikkoromaani Juha nähdään uutena, teatterin ja tanssin yhdistävänä tulkintana. Kuva: Petra Tiihonen

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2011

www.runoviikko.fi

Keskiviikko 6.7.

PÄÄTALOVIIKKO

Perjantai 8.7.

NISKAVUOREN HETA Käsikirjoitus: Hella Wuolijoki. Ohjaus: Pentti Pesä Jokijärvi / Pölkky-teatteri

TIETOKILPAILU KALLE PÄÄTALON TUOTANNOSTA Aiheena Iijoki -sarja.

Torstai 7.7.

TAIVALKOSKELLA 4.-10.7.2011 Päätaloviikkoa on vietetty Taivalkoskella jo yli 30 vuoden ajan. Valtakunnallisestikin suosittu tapahtuma kerää Taivalkoskelle joka kesä noin 5000–6000 kävijää, ja erityisesti loppuviikon lukijatapahtumat ovat yleisön suosiossa.

Kesän 2011 ohjelma

KYLÄKIERROS METSÄKYLÄSSÄ Ajetaan Metsäkylään, kuullaan tarinoita mm. Kuningasjätkästä ja vieraillaan Kalle Päätalon kirjoista tutuissa paikoissa sekä kenttäratakohteissa. Vierailu näyttelyssä Metsäkylän koululla, Savottamuseossa, Kallioniemessä ja Jokijärven koululla. Lopuksi käydään Kenttäradan muistomerkillä Isossakummussa. Hinta opastuksineen 30e. Lähtö ja paluu linja-autoasemalta.

Maanantai 4.7. UUSI KALLE PÄÄTALO NÄYTTELY AVAUTUU Näyttelyn teema: Lukija, kirjailija Kalle Päätalo Päätalo-keskus SAKSALAISTEN KENTTÄRATA KESKELLÄ SUOMEA -SEMINAARI Luennoitsijoina mm. FT Kalle Korpi, ja HuK Säde Kangasniemi

PÄÄTALO-INSTITUUTIN 20 -VUOTISJUHLASEMINAARI JA MÖLLÄRIMESTARI 2011 PALKINTOJENJAKOTILAISUUS

Päätalo-instituutti 20 vuotta

KALLE PÄÄTALO -SEURA RY:N JÄSENTAPAAMINEN NISKAVUOREN HETA Jokijärvi / Pölkky-teatteri Lauantai 9.7. HERKON VOHKASU JA SAUVAKÄVELYTAPAHTUMA TAIVALKOSKELAISTEN JA PÄÄTALOVIERAIDEN TORITAPAHTUMA Kalle Päätalon tori LUKIJATAPAHTUMA / PÄÄJUHLA Puheenvuoron pitää mm. toimittaja Petri Karjalainen HERKON RAUTAROCK Esiintyy mm. Stella Koskimelontakeskus NISKAVUOREN HETA Jokijärvi / Pölkky-teatteri

TUHANSIEN TARINOITTEN PITÄJÄSTÄ Taivalkosken Nuorisoseuran Flikat esiintyvät Jokijärvi / Pölkky-teatteri, Hilturannantie 2 IIJOKISOUTAJIEN KOKOONTUMINEN JA AVAJAISET Soutu- ja melontatapahtuma puhtaiden vesien ja vaelluskalojen puolesta Jokijärvi / Saija, Saijantie 8 SOUTUTANSSIT Pudasjärven pelimannit Saijan tanssipaviljonki

Päätalo viikko

Tiistai 5.7. HARTAUSHETKI Kirkkosaari

HÄRKÄJUHLAT Taivalkaari Sunnuntai 10.7. JUHLAJUMALANPALVELUS Seppeleenlasku sankarihaudoille Taivalkosken kirkko OPASTETTU LINJA-AUTORETKI JOKIJÄRVELLE JA KALLIONIEMEEN Lähtö Kalle Päätalo -torilta OHJELMALLINEN HETKI KALLIONIEMESSÄ Kallioniemi

PÄÄTALOVIIKKO TAIVALKOSKELLA 4. - 10.7.2011

KÄSITYÖ-, KIRJALLISUUS- JA VALOKUVANÄYTTELYN AVAJAISET Metsäkylän koulu, Vanhalantie 13 b KONSERTTI Laulava poromies Eero Magga esittää pohjoisen lauluja. Säestys: Jouni Kujala, haitari Jokijärvi / Pölkky-teatteri

TUHANSIEN TARINOITTEN PITÄJÄSTÄ Taivalkosken Nuorisoseuran Flikat esiintyvät Jokijärvi / Pölkky-teatteri

NISKAVUOREN HETA Jokijärvi / Pölkky-teatteri

Lisätietoja: Taivalkosken kunta/kulttuuritoimi puh. 040-545 8191, elsa.ruokangas@taivalkoski.fi www.taivalkoski.fi (oikeudet ohjelmamuutoksiin pidätetään) www.kotimaassa.fi

Kesätapahtumat

Grillfest 17.–19.6.2011

Grillfest rantautuu Suomeen

Kulinaristien festivaali Eeva Oksman

GrillFest

Mukavaa ohjelmaa

uhannusta edeltävänä viikonloppuna Riihimäellä järjestetään Suomen ensimmäinen Hyvän Ruuan Festivaali – Grillfest.

Grillfest pyrkii tarjoamaan elämyksiä hyvän ruuan ja musiikin merkeissä, luonnonkauniilla festivaalipaikalla. Miellyttävät puitteet tällaiselle isolle ruokajuhlalle tarjoaa Tehtaankadun Messupuisto. Puisto sijaitsee lähellä Suomen Lasimuseota, noin kolmen kilometrin päässä Riihimäen keskustasta. Pääasia festivaalilla on hyvä ja nautinnollinen ruoka ruokakulttuuriin liittyvine juomineen. Grilliherkkujen lisäksi tarjolla on juustoja, viiniä, olutta. Tapahtumassa esillä on erilaisia ruokakulttuureja, ja myyntikojuilla pääsee maistelemaan herkullisia pientuottajien tuotteita ja muita ruokaerikoisuuksia. Tapahtumasta voi ostaa kotiinkin kaikenlaista hyvää ja tarpeellista ruokaan liittyvää.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2011

Ruokafestivaalin ohjelmaan kuuluu kulttuuria ja musiikkia laidasta laitaan. Mukana ovat esimerkiksi perinteistä tanssimusiikkia esittävä Tapio Rannanmaan yhtye sekä lauantaiillan päättävä virolainen bändi Boogie Boys. Esiintymislavalla nähdään myös kansantanssia sekä Riihimäen Nuorisoteatterin esitys. Grillfest on nimenomaan koko perheen ruokajuhla, ja vain festivaalin anniskelualueilla ikäraja on 18 vuotta. Leikkialueella on lapsille erilaisia huvilaiteita ja lapsille on omaa ohjelmaa. Lapset, ja mikseivät myös aikuiset, nauttivat taatusti Taikuri Jari Reposen tempuista. Lemmikkejäkään ei ole unohdettu, sillä koirille on oma koiraparkki. Alueen läheisyydessä on varattuna pysäköintitilaa omilla autoilla saapuville. Karavaanarienkin kannattaa saapua asuntovaunuilla ja -autoilla viettämään perheen kanssa maukasta viikonloppua. – Tarkoituksemme on tehdä tapahtumasta jokavuotinen, kertoo riihimäkeläinen Marika Torro Kolibri Juhlapalveluista. Suunnitelmissa on järjestää ensi vuonna tapahtuman yhteydessä grillauskilpailu, joka Virossa on jo tärkeä osa Grillfestiä. Naapurimaassa tapahtumaa on järjestetty jo vuodesta 1999 lähtien. Siitä on muodostunut suosittu ruokafes-

tivaali, jonne saapui vuosittain kymmeniä tuhansia vierailijoita ulkomaita myöden. Viron grillaamisen iskulauseena on pidetty ravintoloitsija Madis Kinksin kultaisia sanoja: ”Grillaaminen on seurallinen nautinto, joka aiheuttaa riippuvuutta!”. Tämä pätee varmasti myös meillä Suomessa! www.grillfest.fi

Oopperaa ja konsertteja

Eeva Oksman

Ari Ijäs

aipaleenjoki on kunnianosoitus sotaveteraaneille ja lotille, kotirintamaa ja sotaorpoja unohtamatta.

Ilmajoen Musiikkijuhlilla nähdään tänäkin kesänä Taipaleenjoki-ooppera. Viime kesänä kantaesitetty kotimainen ooppera saavutti suuren suosion. Ennakkomyynti on nytkin ollut vilkasta ja erityisesti ryhmät ovat olleet erittäin kiinnostuneita oopperasta ja sen aiheesta. – Ensimmäinen lauantai on jo lähes loppuunvarattu, toteaa Ilmajoen Musiikkijuhlien toiminnanjohtaja Sari Mäkinen tyytyväisenä. Hänen mukaansa jokaiseen näytökseen on vielä tilaa, mutta paikan varmistamiseksi lippu kannattaa ostaa etukäteen. Taipaleenjokea esitetään Ilmajoen Oopperaareenalla 10.–12.6. ja 17.–19.6.2011. Taipaleenjoki-ooppera kertoo talvisodan päättymisen vaiheista kuvaten tunnelmia rintaman molemmilta puolilta. Taipaleenjoella komppanianpäälliköinä taistelivat Yrjö Jylhä ja Jevgenij Dolmatovski. Vastakkaisilla puolilla olleiden runoilijoiden vahvat kokemukset ja tuntemukset Taipaleenjoen taisteluissa tallentuivat heidän runoihinsa. Kotirintaman tuntoja peilataan oopperassa Jylhän vaimon kautta. Oopperan on säveltänyt Ilkka Kuusisto ja libreton on kirjoittanut Panu Rajala. Ohjauksesta vastaa Tuomas Parkkinen ja lavastuksesta Antti Kortesniemi. Orkesteri

mukaan lukien oopperalavalle nousee kaiken kaikkiaan lähes pari sataa esiintyjää. Päärooleissa nähdään muun muassa Juha Kotilainen, Jyrki Anttila, Mari Palo ja TiinaMaija Koskela.

Monipuolinen konserttitarjonta Ilmajoen Musiikkijuhlien konserteista jokainen löytää mieleisensä. Seinäjoen Lakeuden Ristin kirkossa kuullaan upea A Cappella –konsertti Pohjolan tutut ja tuntemattomat, jossa esiintyy Ilmajoen Musiikkijuhlien oopperakuoro Tommi Niskalan johdolla. Arja Koriseva ja Jyrki Anttila viihdyttävät yleisöä Satakunnan Sotilassoittokunnan säestämänä Yöt kesän valkeat -musikaali- ja viihdekonsertissa. Sunnuntaina 12.6. Ilmajoen kunnantalon juhlasalissa ratkeaa Pohjanmaan laulukilpailun finaali. Tulevaisuuden oopperantekijöitä kuullaan Nuorten soittajien kavalkadissa sekä Ilmajoen Musiikkijuhlien lapsi- ja nuorisokuoron konsertissa. Naisen elämä -kirkkokonsertissa oopperalaulaja Riikka Hakola ja näyttelijä Katariina Kaitue tulkitsevat naisen elämän hetkiä, tunnelmia ja kohtaamisia sanoin ja sävelin Mari Taivalmaan säestämänä. Kun vuorossa on Viihdytyskiertue Sota-ajan lauluja, ooppera-areenan lavalle nousevat

sopraano Taina Piira, baritoni Raimo Laukka pianistinaan Seppo Hovi sekä haitaristinaan Jarno Kuusisto. Teatteriseurue Kapsäkki esittää juhlilla koko perheen musiikkisadun Maukka ja Väykkä. Lauantai-iltana ooppera-areenan valloittaa vuoden 2010 tangokuningas Marko Maunuksela Fantasiaorkestereineen. Häntä ennen lavalla nähdään tämän vuoden tangofinalistit 2011. Sunnuntaina 19.6. Musiikkijuhlien päätöspäivän avaa perinteeksi muodostunut, koskettava ja mieleenpainuva Juhlajumalanpalvelus. Ooppera-areenalla mukana on muun muassa Taipaleenjokioopperan solisteja. Juhlajumalanpalvelus toteutetaan yhteistyössä Ilmajoen seurakunnan kanssa. www.ilmajoenmusiikkijuhlat.fi

www.kotimaassa.fi

Kesätapahtumat

Laukon kartano on 2011 viimeistä kesää avoinna ryhmävierailuille Tervetuloa vierailulle 26.4.– 3.7. ja 25.7.– 30.9.2011 Kesän uutuutena Laukon Kuningatarsalissa on esillä Albert Edelfeltin Pariisilaisnainen ja ensi kertaa avoinna olevissa kustavilaisissa kamareissa Helge Dahlmanin maalauksia ja piirroksia. Ennakkovaraukset: p. 050 340 3338 tai sähköpostitse info@laukkohistoricum.fi

SUOMEN OPASLIITTO RY. Finlands guideförbund rf. Lempäälän-Vesilahden Matkailuoppaat

Kartanovierailuun voi yhdistää Klaus Kurjen tien opastetun kierroksen, ruokailun ja muita vierailukohteita. Tiedustelut ja opasvaraukset: Vesilahden matkailuneuvonta p. 050 389 5265 satu.karvinen@vesilahti.fi

www.laukkohistoricum.fi, www.vesilahti.fi

HELSINGIN JUHLAVIIKKOJEN KULTTUURIPAKETTI 26.8.2011 Kulttuuripaketti sisältää pääsylipun huippukonserttiin, jossa Radion sinfoniaorkesteri jättää jäähyväiset perinteikkäälle Finlandia-talolle, tutustumisen kuvataidenäyttelyyn sekä hotelliyöpymisen Helsingin sydämessä perjantaina 26.8.2011. Samana iltana kaupungin valloittavat Taiteiden yön sadat ilmaistapahtumat, joista jokainen varmasti löytää lisää nähtävää ja koettavaa.

Taiteellinen johtaja Taisto Reimaluoto

KULTTUURIPAKETIN HINTA ALKAEN 95 =C / HENKILÖ Majoitus buffet–aamiaisella 2 hengen huoneessa Hotelli Seurahuone Helsingissä.

RYHMÄPAKETIN HINTA ALKAEN 85 =C / HENKILÖ (Ryhmän minimikoko 11 henkilöä)

Majoitus buffet–aamiaisella 2 hengen huoneessa, sekä kuntosalin käyttö Holiday Inn Helsinki West-Ruoholahti -hotellissa.

Kysy lisää numerosta 09 6126 5100 tai osoitteesta markkinointi@helsinginjuhlaviikot.fi Varaukset Restelin myyntikeskuksesta numerosta 020 055 055 (pvm/mpm), klo 8–20.

Altistu uudelle!

www.helsinginjuhlaviikot.fi

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2011

www.runoviikko.fi

Kuvat: Maarit Kytöharju, Sasa Tcalkan & Matti Ahlgren

Tapahtumat

Pian 20 vuoden iän saavuttava Sonkajärvi Soi –musiikkitapahtuma koostuu musiikkileiristä ja konserteista.

Sonkajärven kesätapahtumat 1.6.–4.9.

Jyrkkäkosken rautaruukki

Kitara soi Sonkajärvellä Eeva Oksman

Maarit Kytöharju

Avoinna 15.5.–11.9.2011 Opastettu ruukkikierros tutustuttaa viime vuosisadan historiaan. Ma-pe klo 9–19, la 10–20 ja su klo 11–18 Taidenäyttely on avoinna 1.6.–4.9., vapaa pääsy. Taidenäyttelyssä Seppo Kääriäisen, Leena Tikkasen ja Arto Väisäsen taidetta. Ruukintuvan kahvilasta virvokkeita ja pikkulämpimiä. Jyrkäntie 1930, Jyrkkä 10.-12.6.

Lohirannan rompepäivät

Lohirannan lomakylässä Sukevalla Pe 10.6. klo 10–19 Rompetori La 11.6. klo 9-19 Rompetori klo 10 Suviajot automobiileille (ajomaksu 20e) klo 21-01:30 Tanssit Lomakylän tanssipaviljongissa Su 12.6. klo 9-15 Rompetori Kajaanintie 1619, Sukeva 1.-2.7.

Eukonkannon 16. MM-kisat

Sonkajärven koulukeskus www.eukonkanto.fi 1.-31.7.

Kansainvälinen pullomuseo ja Sonkajärven kotiseututalo Kuvassa Ismo Eskelinen Pienimuotoisen musiikkitapahtuman valtteja ovat kodikas henki ja savolainen vieraanvaraisuus, joihin yhdistyy korkea taiteellinen taso. Ei siis ihme, että tapahtumalla on muusikkojen keskuudessa hyvä maine. Tapahtuman yhteydessä järjestetystä musiikkileiristä vastaavat Sonkajärvi Soi ry sekä Sonkajärven kunnan kansalaisopisto. Leiriläiset hyötyvät konserteista, sillä tasokkaiden konserttien lisäksi konserttiesiintyjät tulevat leirille kertomaan soittimistaan, konserttiohjelmistostaan ja omasta muusikonurastaan. Esiintymiskokemusta leiriläiset saavat omissa konserteissaan. Tapahtuman taiteellisena johtajana on alusta alkaen toiminut kitarataiteilija Ismo Eskelinen, joka pyrkii vuosittain löytämään tapahtumaan muista festivaaleilta poikkeavaa ohjelmistoa. Hän nostaa vahvasti esiin kitaran roolia kamarimusiikkisoittimena. Festivaalilla on usein myös kantaesitetty uusia suomalasia kamarimusiikkiteoksia. Tänä kesänä festivaalilla esiintyy baritoni Jorma Hynninen Ismo Eskelisen kanssa

Sonkajärven kirkossa. Kirkossa esiintyy myös Kitarakvartetti Ismo Eskelinen & Friends, jossa soittavat Suomen kansainvälisesti menestyneimmät nuoren polven klassisen kitaran mestarit, Ismo Eskelinen, Petri Kumela, Otto Tolonen ja Jyrki Myllärinen. Ohjelmassa on tavallisilla ja kymmenkielisellä kitaralla täyteläisesti soivaa ranskalaista, espanjalaista, japanilaista ja suomalaista musiikkia. Sonkajärven kirjastossa kuullaan kuinka upeasti harmonikka ja piano taipuvat niin suomalaiseen menuettiin kuin argentiinalaiseen tangoon. Asialla ovat taiteilijaprofessori Maria Kalaniemi ja säveltäjä-pianisti Timo Alakotila. Duotyöskentely, harmonikan ja pianon vuoropuhelu - välillä kiihkeästi ja välillä maalaillen - on heillä säilynyt vuosien varrella hyvin tärkeänä ja rakkaana musiikin tekemisen muotona. Sonkajärvelle kuullaan myös sopraano Pia Freundia, joka on tullut tunnetuksi Kaija Saariahon vokaalimusiikin tulkkina niin resitaali- ja orkesteriohjelmistoissa kuin oopperalavoillakin.

Avoinna ti-su klo 10–16, muulloin tilauksesta Pullomuseossa esillä 6500 pulloa Rutakontie 28, Sonkajärvi 1.-31.7.

Sonkakosken nukkepirtti

Esillä nukentekijä Anneli Mustosen yli 200 käsintehdyn nuken kokoelma Avoinna su-pe klo 12–18, tilauksesta ryhmille myös elo-syyskuussa Pirtissä kesäkahvila leivonnaisineen, myynnissä myös tilan myllytuotteita Tetrikoskentie 16, Sonkakoski www.nukkepirtti.fi 5.– 9.7.

Sonkajärvi Soi 2011 –musiikkitapahtuma Konsertteja kirkossa ja kirjastotalolla

9.7.

Sukevan kylämarkkinat

Sukevan liikekeskuskusen piha-alueella Avoinna klo 10-15 26.8.

Rutakon taikayö

Tanssia, musiikkia ja valoja Rutakon raitilla klo 18–22

www.kotimaassa.fi

Kesätapahtumat

änä vuonna tulee kuluneeksi 150 vuotta kansalliskirjailijamme Juhani Ahon syntymästä ja 120 vuotta Iisalmen kaupungin perustamisesta. Tapahtumarikas juhlavuosi sisältää yli 30 eri tilaisuutta. Juhlavuoteen Iisalmen kaupunki on valmistautunut huolella tiiviissä yhteistyössä lukuisten yhteistyökumppaneidensa kanssa. Niinpä esimerkiksi Juhani Ahoon liittyviä tilaisuuksia järjestetään Iisalmen lisäksi Lapinlahdella, Vieremällä, Sonkajärvellä ja Järvenpäässä. Juhlavuoden suojelijana on Tasavallan presidentti Tarja Halonen. Juhani Ahon hengessä Uudelleen henkiin herätetty Juhani Aho -palkinto luovutettiin juhlavuoden avajaistilaisuudessa tietokirjailija Minna Kettuselle hänen ansioistaan yläsavolaisen kulttuuriperinnön vaalijana. Minna Kettunen on tietokirjailija ja hänen Halosen taiteilijasuvusta kertova kirjansa oli Tieto-Finlandia ehdokkaana vuonna 2002. Kettunen on myös Juhani

Iisalmen perinteikäs olutjuhla

Ahon synnynkodin Väärnin Pappilan emäntä. Puolisonsa Jari Rissasen kanssa Kettunen osti huonokuntoisen pappilan ja kunnosti sen virkeäksi kulttuurikeskukseksi. Nykyään Väärnin Pappila on nähtävyys, kulttuurikohde sekä juhla- ja tapahtumapaikka, jossa tänä kesänä saa ensi-iltansa Juhani Ahon Papin rouva -romaaniin pohjautuva näytelmä. Olennainen osa juhlavuoden tarjontaa on Juhani Ahon museo Mansikkaniemellä, joka on auki toukokuusta elokuun loppuun. Kirjailijan elämää esittelevä museo sijaitsee Ahon entisessä lapsuudenkodissa, Mansikkaniemen pikkupappilassa. Museona se on toiminut vuodesta 1958 lähtien, ja sen kokoelmiin sisältyy noin 500 esinettä, jotka on koottu Ahon suvulta ja Iisalmen pappilasta.

Iisalmen kesään kuuluu myös jokavuotisia tapahtumia, kuten Suomen suurin ja vanhin olutjuhla Oluset, joka järjestetään jo 24. kerran. Heinäkuun toisena viikonloppuna, luvassa on festivaalitunnelmaa, olutta ja hyvää musiikkia. – Olutjuhla on mahtava kesätapahtuma, jossa on rento meininki, aurinkoinen tunnelma, hyvä olutvalikoima ja olutjuhlaan sopivaa ruokaa, kertoo projektipäällikkö Miia Mähönen. Tapahtumassa käytetään vain aitoja Oluset-lasituoppeja. Musiikkitarjonta on perinteiseen tapaan pääasiassa suomipoppia ja -rokkia, jota esittävät muun muassa Laura Voutilainen, Yö sekä Virve Rosti, Freeman & Menneisyyden vangit. Aiemmasta poiketen Olusilla 2011 on paljon yläsavolaisia lämmittelybändejä. Oluset juhlitaan Iisalmen juhlakentällä, jossa on neljä suurta telttaa, näyttävä esiintymislava ja 6000 asiakaspaikkaa, joista lähes 3000 on katettuja.

Iisalmen juhlakesä Eeva Oksman

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2011

Iisalmen kaupunki

t, or Brofeld asti Theod istaan. sä oli rov saarno

n isän isista tu savola an oli ruotsin Haäne oli tunnet en Snellm

jok lm äiti Emma Rantsilasta. Iisa Juhanin perheestä kupappilaan Bro npik . Ma kielisestä niemen nna 1865 tyvät Mansikka he muutti vuo iin liit isem per ma iin smuisfeldtien at lapsuu een idyllis sikkaniem n” onnellisimm koulutiensä. oja ös ”Hanne-p Hanne aloitti my apappilaan ma tot. Sieltä Kyrönniemen erä ani oli jo Juh Vieremän i 1876, jolloin ret ovat siis utt juu perhe mu Juhani Ahon en. lyseolain -Savossa. Ylä vahvasti . 21 .19 8.8 o kuoli Juhani Ah

Olusille lapsilla ei ole asiaa, mutta torstaina, päivää ennen Olusia, lapsille ja nuorille on järjestetty perinteisesti oma tapahtuma Limuset. Lastentapahtuma järjestään Olusten kanssa samalla alueella. Limusilla maistatetaan Olvin limpparia. Miia Mähösen mukaan viime kesänä Limuset keräsi ennätysmäärän yleisöä, noin 2500 henkeä, esiintymässä olleen, suositun Hevisauruksen ansiosta.

Savolaishuumoria Heinäkuun lopussa KevytOlo Viikonloppu tarjoaa savolaisittain ”murrekulttuuria, tanssija, viihteellistä viihettä, mukavata mussiikkia, jatsia, rokkia, pluussia, raktorin röpötystä, jootenolon lopettelua”. Kesäisen tapahtumaviikonlopun ohjelmassa on siis monen moista, mutta meno Iisalmen torilla ja sen ympäristössä on aitoa ja kevyttä. Yksi tapahtumista on Savolaesen Huumorin Päevän Torjkokkoos lauantaina 31.7. klo 11–13 Iisalmen torilla.

Taidetta moottorisahalla Jo 26 vuotta Iisalmessa on saatu ihailla joidenkin taiteellista silmää ja taitoa nähdä puupölkyssä ainekset upealle taideteokselle. Tänä kesänä Veistotapahtumaa

Harmonikan soittoa ja perinnekoneita Koljonvirran matkailukeskuksessa järjestetään kesäisin monia tapahtumia. Savolaiset Perinnekonepäivät kesäkuussa ja Rompepäivät Terva-ajoineen elokuussa houkuttelevat Koljonvirran matkailukeskukseen perinteestä ja vanhoista kulkupeleistä kiinnostuneita. Perinnekonepäivillä esillä on vietetään 10.–11.6.2011. Tapahtumajärjestelyjä on muutettu nyt siten, että pikasahauskisa on tänä vuonna ensimmäistä kertaa Iisalmen satamassa. Tapahtuma alkaa perjantaina Moottorisahaveiston SM-kisalla, joka käydään Koljonvirran leirintäalueella. Kilpailijat saavat veistettäväkseen 1,5 metrin tukin, jonka halkaisija on vähintään puoli metriä. Katsojat pääsevät seuraamaan kilpailijoiden ihailtavan taidokasta työskentelyä. Lauantaina puolilta päivin teokset ovat valmiit ja kisan tuomaristo arvioi ne savolaisen rennolla otteella. Palkintojenjaon jälkeen veistotapahtuma siirtyy Iisalmen satamaan, jossa käydään pikasahauskisa. Tunnissa veistäjien tulee sahata 70–80 sentin mittaisesta pöllistä monumentti. Kun kisa on päättynyt ja voittajat ovat selvillä, siirtyvät veistokset kesän ajaksi Iisalmen kauppahalliin turistien ja paikallisen ihailtaviksi ja jopa ostettavaksi. Lopulta veistokset siirretään Koljonvirran leirintäalueelle, niille sopiville paikoille.

Taidetta moottorisahalla.

perinteisten kädentaitajien töitä ja jos jonkinlaisia härveleitä, kuten vanhoja traktoreita, autoja, maamoottoreita, kuorma-autoja ja perinnekoneita. Työnäytöksissä voi ihailla perinnekäsityöntaitajien taitoa. Samaan aikaan moottorisahailun kanssa Koljonvirralla soi harmonikka. Koljonvirta Soi -harmonikkatapahtumassa on harmonikkaleirin lisäksi yhteislaulua ja -soittoa sekä konsertteja. Suosittuja ovat myös latotanssit sekä harmonikka-karaoke, jossa voi käydä laulamassa tuttuja, vanhan tanssimusiikin kappaleita elävän musiikin säestyksellä. Rentoa tunnelmaa kuvaa se, että soittajista säestäjänä toimii se, joka kulloisenkin kappaleen osaa. Pääosin valintavihon tutut kappaleet ovat toki kaikkien soittajien muistissa.

www.kotimaassa.fi

Iisalmen Tapahtumat

Kesätapahtumat

17.5.

Ikäihmisten olympialaiset

Juhani Aho –teemalla Iisalmen liikuntahalli

22.5. Tanssiteatteri Minimi:

3., 10. ja 17.7.

Rauhanrakentajat-kuvaelma

kesäkahvila Kyrönniemi, Vieremä 5., 6., 7., 12., 13., ja 14.7. Maarianvaaran kesäteatteri

Juhani Ahon Rautatie

Juhani Ahon Juha

Mansikkaniemen kesäteatteri

26.5.

Limuset

Eino Säisä -sali, Kulttuurikeskus

7.7.

Lasten liikennepuiston avajaiset ja Pikkukaupunki työpaja

Tapahtumakenttä 8.–9.7.

Oluset

Luuniemi

Tapahtumakenttä

27.5.–25.9.

”Savolaiskotien Venny”

–näyttely Lapinlahden taidemuseo

16.–17.7.

Iisalmi TT-Classic Race

Iisalmen tori ja ajoharjoittelurata

10.–11.6.

Koljonvirta Soi

16.-17.7.

12.8.

Pohjan Soittokunnan konsertti Iisalmen tori 13.8.

Karjalan Lennoston valatilaisuus

Iisalmen tori 13.8.

Elokokko

Koljonvirta 19.8.

Iiden Stagella

Iisalmen tori 20.8.

Lauantaitanssit Iisalmen tori

8.9.

Kuperkeikkafestivaali

Evakon Pruasniekka

Tori, Nuorisotalo ja Evakkokeskus

Juhani Ahon malliin; Teemana perinneleikit ja luonto Sankariniemen urh.kenttä, Iisalmi

Iisalmen Veistotapahtuma Koljonvirta ja Iisalmen satama

18.-22.7. Freedex Tuotanto Oy:

8.9. Paisuan Tuajamateatteri:

11.6.

Mansikkaniemen kesäteatteri

Eino Säisä -sali, Kulttuurikeskus

– harmonikkatapahtuma Koljonvirta 10.–11.6.

Tukkijoella

Kalamarkkinat

20.–22.7.

lapsille Pikkukaupunki-työpaja Iisalmen satama

Kansanlähetyksen Kesäpäivät

11.6.

Tori ja Kustaa Aadolfin kirkko

– vetouistelukilpailu, Iisalmen satama

RäkänokkaRock

Savonia Cup

23.7.

Juhani Ahon Rautatie

11.9.

Juhani Ahon syntymäpäivän illallinen

Väärnin Pappila, Lapinlahti 18.9.

Sadonkorjuujuhla

11.6.

myös Pikkukaupunki-työpaja Iisalmen tori

Juhani Ahon syntymäpäivän rääppiäiset Kyrönniemi, Vieremä

-etappisoutu, Iisalmen satama – Vieremä

28.30.7. Freedex Tuotanto Oy:

Juhani Ahon juhlaseminaari

Kohiseva Kokka

Rovaniemen markkinoilla

12.6. Kotiseutupäivä Juhani Aho –teemalla Kyrönniemi, Vieremä

Mansikkaniemen kesäteatteri

18.–19.6.

Iisalmen tori

29.–31.7.

KevytOlo Viikonloppu

Sawolaeset Perinnekonepäivät

Koljonvirta 24.6.

Jussin päivä puutarhajuhlat

Kyrönniemi, Vieremä 24.6.

Juhannusjuhlat

Runni ja Koljonvirta

1.–3.7.

Ylä-Savon Maakuntajuhlat

Iisalmen tori ja Mansikkaniemi

30.7.

Kaiken Kansan Juhlakonsertti

- Iisalmi 120 vuotta myös Pikkukaupunki-työpaja Iisalmen tori 31.7.

Juhani Ahon Perinnepursi saapuu Iisalmeen ja Kaarnalaivan teko –työpaja lapsille, Iisalmen satama 5.–7.8.

Koljonvirran Rompepäivät ja Terva-ajot Koljonvirta 6.8.

Back to the Sixties

Tähdellä ( ) merkityt kuuluvat Juhlavuoden tapahtumiin, joita on myös ympäristökunnissa.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2011

Iisalmen tori

24.9.

pääpuhujana Matti Klinge Eino Säisä -sali, Kulttuurikeskus 3.-29.10.

”Lastuilla”-näyttely

lasten ja nuorten näkemyksiä Juhani Ahon teksteistä ja maisemista, Vieremän kirjasto 20.10.

Luentotilaisuus

Iisalmen kaupungin historiasta Eino Säisä –sali, kulttuurikeskus 30.10.

Iisalmen kaupunki 120-vuotta -pääjuhla

Klo 10 juhlajumalanpalvelus ja juhlatilaisuus Kustaa Aadolfin kirkko ja Kulttuurikeskus 17.11.

Viihdekonsertti

Iisalmen kaupunki 120-vuotta Eino Säisä -sali, kulttuurikeskus

1.12.

Itsenäisyyspäivän vastaanotto lapsille

Kulttuurikeskus

Juhani Ahon Rautatien on dramatisoinut ja ohjannut Juhani Joensuu. Niin kuin kunnon kesäteatteriin kuuluu, esityksessä on runsaasti huumoria sekä laulua ja soittoa.

Komediallisessa Juhani Ahon Rautatie -näytelmässä Matti ja Liisa ovat onnistuneet saamaan junalipun. Kuva: Pentti Sormunen

– Musiikki kuljettaa näytelmää eteenpäin. Meillä kaikki laulavat ja soittavat, vaikka varsinaisia muusikkoja lavalla on vain kaksi, hanuristi Janne Vänskä sekä näytelmän musiikista vastannut Erkki Räsänen, kertoo tangolaulajanakin tunnetun Erkin pikkuserkku Henry Räsänen.

Eeva Oksman

Teatteria

historiallisella paikalla

oljonvirran alue tarjoaa upeat puitteet Mansikkaniemen kesäteatterille. Samalla alueella sijaitsee myös Juhani Ahon museo sekä Koljonvirran taistelusta kertova historiapolku. Aikaa teatterimatkalla kannattaa siis varata myös historiallisissa maisemissa kiertelemiseen. Koljonvirran kierros esittelee näkökulmia historiaan aidoilta tapahtumapaikoilta. Historiapolun varrelta löytyy lukuisia opastetauluja, joissa kerrotaan tarinoita taisteluista ja tarinankertojista sekä paikallishistoriasta. Polun varren miljööt, muistomerkit ja muinaisjäänteet ovat painaneet jälkensä maisemaan. Myös Koljonvirta Campingin multimediateatterin esitys kertoo Suomen sodan 1808–1809 tapahtumista. Upealla paikalla sijaitsevan Koljonvirran kesäteatterin 600 hengen katsomo on katettu. Kiertävät kesäteatterit pitävät siellä mielellään esityksensä. Maarianvaaran kesäteatterin toiminnanjohtaja Henry Räsäsenkin mielestä paikka on hyvä. Juhlavuoden kunniaksi Ahoa Maarianvaaran Kesäteatteri valitsi Iisalmen Juhlavuoden kunniaksi kesänäytelmäkseen Juhani Ahon Rautatien. Juhlaesitys

on Mansikkaniemessä 5.7.2011, joka on myös näytelmän Mansikkaniemen ensi-ilta. Varsinainen ensi-ilta on kotimaisemissa 30.6.2011 Maarianvaaran nuorisoseurantalon ulkonäyttämöllä. Kiertueteatterilla on yhteensä lähes 30 esitystä, joista viisi on Mansikkaniemessä. Maarianvaaralaiset tunnetaan siitä, että heidän käsissään klassikkonäytelmät saavat tuoreen ja raikkaan tulkinnan. – Teemme kuitenkin rehtiä kansanteatteria, emme mitään vaikeaa, selvittää Räsänen. Hänen mukaansa Maarianvaaran kesäteatteri haluaa olla esityksissään vuorovaikutussuhteessa yleisön kanssa. – Otteemme on tarinankerronnallinen. Lähtökohtamme ovat suomalaiset iltamat ja kylähenkisyys, mikä näkyy myös taiteellisessa lopputuloksessa.

Juhani Ahon Rautatiessä lavalla nähdään kuusi esiintyjää. ”Matilla” ja ”Liisalla” ei ole kuin yksi rooli, mutta muut näyttelijät urakoivat useampia roolisuorituksia. Lähestymistapa näytelmään on komediallinen, joten luvassa on aitoa kesäteatteria. Maria Lund seikkailee tukkijoella Heinäkuun loppupuolella Mansikkaniemen kesäteatterissa nähdään kaksi Freedex Oy:n tuottamaa näytelmää. Teuvo Pakkalan Tukkijoella-kesäteatteriklassikkoa esitetään 18.–22.7.2011. Huumoria ja vauhtia sisältävän näytelmän ohjaa Mikko Kivinen ja sen tähtinä loistavat Maria Lund, Janne Raudaskoski, Timo Rautiainen ja Kirsti ”Kiti” Ståhlberg. Heinäkuun lopulla Mansikkaniemessä ollaan markkinatunnelmissa, kun Repe Helismaan 60 vuotta täyttävä elokuva siirtyy teatterilavalle. Näytelmä kertoo kolmesta köyhästä kullankaivajasta, jotka matkallaan Lappiin joutuvat kommelluksiin Rovaniemen markkinoilla. Riemukkaassa näytelmässä kuullaan lukuisia Helismaa-Kärki-kaksikon hienoja ralleja. Esityksen dramatisoi ja ohjaa Ville Virkkunen, lavastuksesta vastaa Jani Jalkanen ja rooleissa nähdään mm. Manu Havisalmi, Mervi Turpeinen, Niina Pekkanen sekä Elina Mäkinen, Anne-Mari Ijäs, Katri Häti, Kati Hyvärinen ja Saara Kananen. Esitykset ovat Mansikkaniemessä 28.–30.7.2011.

www.kotimaassa.fi

Kesäteatterit

iime kesänä PohjoisSavossa, Kuopion Karttulan Syvänniemellä Teatteri Hermanni tarttui ajankohtaiseen aiheeseen, kun ensi-iltansa sai laulunäytelmä Peti ja puuro. Paikallisen käsikirjoittajan, Marja Airan kirjoittama näytelmä sai huikean suosion ja esityksen näki peräti 6000 katsojaa. Nyt siihen tarjoutuu uusi mahdollisuus, sillä esitykset saavat jatkoa kesällä 2011.

Peti ja puuro -näytelmässä pienehkö maalaiskunta on juuri liittynyt läheiseen kaupunkiin – aivan kuten todellisuudessa Karttula liitettiin Kuopioon tämän vuoden alusta. Kun perinteinen maatalouselinkeino ei enää tarjoa elantoa, etsii kylässä toiminut pientilallinen uutta elinkeinoa maatilamatkailusta. Pian tähän aloittelevaan Bed & Breakfast, suomalaisittain Peti ja puuro -yritykseen saapuu erilaisia vieraita niin kotimaasta kuin ulkomailta, kukin omine tarpeineen ja toiveineen. Entinen maanviljelijäperhe selviää kuitenkin näistä uusista haasteistaan tarjoamalla jotain sellaista, mitä ei löydy edes useiden tähtien hotelleista.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2011

Peti ja Puuro -laulunäytelmä kuvaa maaseudun arkea ja matkailullisia haasteita hersyvän huumorin siivittämänä. Näytelmässä on myös sopivasti jännitystä ja romantiikkaa. Teatteri Hermannin näyttämönä toimii yli 100-vuotias jugend-tyylinen kivinavetta, Hermannitalo, johon mahtuu kerrallaan 300 vierasta. Teatteritoiminnan pyörittäminen on 500 asukkaan Syvänniemen kylälle iso voimanponnistus, ja koko kylä onkin ollut tavalla tai toisella mukana kasaamassa myös Peti ja puuro -näytelmää. Musiikkikin on kokonaan omaa tuotantoa, ja näyttelijät, käsikirjoittaja ja ohjaaja sekä taustatiimi ovat kaikki joko Syvänniemeltä, Karttulasta tai Kuopiosta.

Vuonna 1997 perustettu Teatteri Hermanni on tullut tunnetuksi omaperäisistä, paikallisista tarinoistaan ja sen maine on kiirinyt vuosien mittaan. Kesäteatteriin saapuu bussilasteittaan vieraita eri puolilta Suomea. Kauempaa tulevien ei tarvitse kiirehtiä kotiin, sillä teatteriesityksen jälkeen voi jäädä Syvänniemelle nauttimaan maaseutuhotelli Eevantalon maittavasta ruuasta, tunnelmallisesta savusaunasta ja rentouttavasta unesta. www.teatterihermanni.fi www.eevantalo.fi

9.2.-18.9.2011

BON APPÉTIT

S YÖ D Ä Ä N Y H D E S S Ä | ÄTA T I L L S A M M A N S

Retkikohde: www.metsakartano.com

Tervetuloa kahville, syömään, päiväksi, yöksi tai vaikka viikoksi

Elämysretki Metsäkartanolle Saapuminen, lounas noutopöydästä ja talon esittely. Aikamiesten ja –naisten olympialaiset. Kahvit makealla ja kotiinpäin. Hinta 22,-/ hlö, min. 40 hlöä.

Soita, kysy lisää ja varaa retki. Tehdään juuri teidän ryhmälle sopiva retkiohjelma. Kysy lisää p. 040 8396 350 Tutustu nettisivuihimme: www.metsakartano.com

www.kotimaassa.fi

Kesäteatterit

Kuopion Uusi Kesäteatteri vie yleisön ensi kesänä suomalaiseen sielunmaisemaan sinivalkoisin sävelin.

Suvi Roselli

uomalaisten urheilijoiden suuret onnistumisen hetket ovat sykähdyttäneet kotiyleisön mieliä kautta aikojen. Moni muistelee edelleen kaihoisin mielin muun muassa Lasse Virenin voitokasta juoksua Münchenin olympialaisissa. Juuri tähän teemaan pureutuu ensi kesänä Kuopion Uuden Kesäteatterin näytelmä Olen suomalainen. Kyseessä on kantaesitys, jossa kuullaan lukuisia tunnettuja ja rakastettuja sinivalkoisia kappaleita, kuten Olen suomalainen, Tämä taivas, tämä maa ja Harva meistä on rautaa. Näytelmä kertoo perinteisestä suomalaisesta miehestä, peräänantamattomasta ja sisukkaasta Voitto Suomalaisesta, joka päättää Birgit-vaimonsa ja lääkärinsä vastus-

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2011

tuksesta huolimatta juosta kymmenentuhannen metrin juoksun Lasse Virenin kuuluisan olympiajuoksun vuosipäivänä. Sen aikana hänelle ilmestyy suomalaisesta urheiluhistoriasta tuttuja hahmoja antamaan vinkkejä ja elämänohjeita. – Näytelmä heijastelee suomalaista sielunmaisemaa, mutta on samalla kertomus henkilöstä nimeltä Voitto Suomalainen. Siinä käsitellään muun muassa Voiton ja Birgitin välistä aviosuhdetta, johon sisältyy tavallisia parisuhteen koukeroita ajattelun eroineen ja jännitteineen, tuottaja Juha Kojonen kertoo. Toisen draamaparin muodostavat nuoremman polven edustajat Elina sekä hänen avopuolisonsa Akseli.

Kuopion Uusi Kesäteatteri

– Elina on Voitto Suomalaisen tytär ja kunnianhimoinen huippu-urheilija, isänsä peilikuva. Akseli sen sijaan on erittäin perhekeskeinen, eikä lainkaan kunnianhimoinen mies. Niinpä näytelmässä seurataan myös heidän välisiään jännitteitä. Oman sävynsä tarinaan tuo lisäksi Elinan tinkimätön valmentaja, Esko Patola, jonka silmissä siintävät vain loistavat urheilusuoritukset. Olen suomalainen -näytelmä kuljettaa yleisön aikamatkalle suomalaisen urheiluhistorian nostalgisiin tapahtumiin, jotka vanhempi ikäpolvi muistaa vielä elävästi. Samalla se peilaa yhteiskunnan muuttumista ja osoittaa miten rikas ja monimuotoinen käsite suomalaisuus on kaikkine eri vivahteineen ja sävyineen.

attereissa nähtävistä näytelmistä valtaosa on aikaisemmin nähtyjä näytelmiä, kuten vanhoja klassikkoja Tukkijoella tai Nummisuutarit. Uudistuneen teatterin ensimmäinen näytelmä, Matin ja Tepon musiikkiin perustuva Kaiken takana on nainen, sai ensi-iltansa viime kesänä ja keräsi yleisön keskuudessa erittäin hyvän vastaanoton. Niinpä tuottaja Juha Kojonen odottaakin ensi kesän näytelmää positiivisin ja valoisin mielin. – Urheiluvertausta käyttäen, teemme valmennuspuolella kaiken voitavamme, mutta samalla odotamme jo malttamattomana sitä, että pääsemme urheiluareenalle tekemään urheilusuoritusta, hän kuvailee. Näytelmässä nähdään ammattinäyttelijöiden ohella myös erittäin paljon nuorta urheilullista energiaa, sillä siinä esiintyy runsaslukuinen joukko nuoria avustavia näyttelijöitä. – Haluamme samalla kasvattaa uutta teatterintekijäsukupolvea avaamalla nuorille tilaisuuksia oppia näytelmän tekemistä, Kojonen kertoo.

Pääroolissa Kuopion oma poika – Suomalaiset jakavat runsaasti yhteisiä kollektiivisia kokemuksia, mutta niiden lisäksi jokainen muodostaa suomalaisuudesta myös oman käsityksensä, Kojonen toteaa.

Ennennäkemättömiä tarinoita Kuopion Uuden Kesäteatterin juuret ulottuvat vuoteen 2006 jolloin näyttelijä-laulaja Sami Kojonen, koreografi-näyttelijä Johanna Keinänen ja ohjaaja Kimmo Virtanen päättivät perustaa kiertävän ammattiteatterin, joka sai nimekseen Tahtiteatteri. Sen tavaramerkiksi nousi alusta lähtien omiin teksteihin perustuvien kantaesitysten tuottaminen. Toinen sille ominainen piirre oli ajankohtaisten ilmiöiden käsitteleminen. Näytelmissä pureuduttiin muun muassa suomalaiseen alkoholin käyttöön, digiaikakauden tuloon ja EU-asioihin.

Olen suomalainen -näytelmän päähenkilöä Voitto Suomalaista näyttelee tunnettu suomalainen laulaja ja näyttelijä Kai ”Kuju” Hyttinen. Hänet muistetaan erityisesti kuuluisista hittikappaleistaan Flirtaten, Dirlandaa ja Nosta lippu salkoon. Hän on myös näytellyt useissa suosituissa suomalaisissa televisiosarjoissa, kuten Samaa sukua, eri maata, Salatut elämät ja Lehmän vuosi. Hyttinen odottaa tulevan kesän musiikkinäytelmää innostunein mielin.

– Olen asunut pikkupoikana Kuopiossa, minkä vuoksi se on paikkana minulle erityisasemassa. Näytelmän kautta pääsen asumaan siellä kaksi kuukautta ja tekemään samalla työtä, josta tykkään. Näytelmä on mielestäni ihan hyvä ja toimiva juttu ja siinä näyttelee Ami Aspelund, joka on kurssikaverini musiikkiteatterikurssilta. Hänen kanssaan on mukava tehdä yhteistyötä, Hyttinen sanoo. Kai Hyttinen asuu nykyisin Enontekiön Kilpisjärvellä ja toimii siellä näyttelijän ja laulajan työnsä ohella eräoppaana. Lapin karu luonto vetoaa häneen kaikessa alkukantaisuudessaan. – Tunturissa on elettävä ympäristön ehdoilla ja siellä elämä rytmittyy luonnon asettamissa puitteissa. Vaikka monilta on katkennut oikea suhde luontoon, opastamillani ihmisillä se on vielä tallella. Sellaisessa ilmapiirissä on hyvä olla ja elää, hän kuvailee. Hyttinen on opetellut Kilpisjärvellä asuessaan myös vanhoihin kansanparannusperinteisiin perustuvaa Kalevalaista jäsenkorjausta. – Ajattelin että olisi mukava oppia sellainen käsillä tekemisen taito, että pystyisi tunturissa heti korjaamaan, jos joku paikka menee epäkuntoon. Teen jäsenkorjausta satunnaisesti, joten se ei ole minulle varsinaisesti mikään tulonlähde. Hyttinen on ehtinyt elämänsä aikana kokeilla hyvin monenlaisia asioita. Hänen monipuolisuutensa salaisuus piilee siinä, ettei hän ole suunnitellut elämäänsä etukäteen, vaan on antanut sen kuljettaa. – Kun ei pyri mihinkään, niin silloin voi ottaa vastaan, mitä elämä sattuu tarjoamaan.

Teatteritoiminnassa kääntyi uusi lehti vuonna 2009, kun tämä käsikirjoittajakolmikko perusti Kuopion Uuden Kesäteatterin. Kesäteatteri jatkoi samalla linjalla kuin edeltäjänsä Tahtiteatteri, joka keskittyy edelleen toimintaansa kiertävänä ammattiteatterina. Näytelmien kiinteäksi esityspaikaksi valittiin Kallaveden rannalla sijaitseva luonnonkaunis Rauhalahden katettu 450-paikkainen areena. Tahtiteatterin tavoin myös Kuopion Uuden Kesäteatterin kantavana voimana ovat juuri omiin teksteihin perustuvat kantaesitykset, mikä on melko poikkeuksellista, sillä kesäte-

www.kotimaassa.fi

Kesäteatterit

ahkapaja Eliisa Marjaanan nahkamestari Ilkka Syrén – ikänsä teatteria harrastanut mies – kirjoitti suvun vaiheista tarinoita ja musiikkia sisältävän monologiesityksen. Nyt esitystä varten pajan tiloihin on rakennettu oma teatteri. Teatteriesitykset ovat asiakkaille täysin ilmaisia. Sastamalassa sijaitseva Nahkapaja Eliisa Marjaana on perheyritys, jonka työmenetelmissä, toimintatavoissa ja arvoissa näkyy keikyäläinen käsityötaito vuosikymmenten takaa. Nahkapajassa vieraileville ryhmille on tutustumiskäynnin yhteydessä ollut tapana kertoa yrityksen toiminnasta ja historiasta. Elävöittääkseen kerrontaa Ilkka Syrén teki

– Pajateatterissa esityksille on kunnon lavasteetkin, hehkuttaa Ilkka Syrén tyytyväisenä. Taustalavasteena on maalattu kaupunkikuva 1960-luvun Tukholmasta. Rekvisiitaksi on tuotu vanha jukeboksi, nahka-alan työkaluja sekä Ilkan isoisän Väinön käyttämä kirjoituspöytä ja seinäpuhelin. Lavalla nähtävät vanhat laukut ovat Laukkulaakson kehittämiskeskuksen museon jäämistöstä. Tiuhteinta tavaraa -monologi kertoo käsityöt taitaneista Syrénin suvun miehistä ja heidän elämänvaiheistaan. Toinen monologi, Pajateatterin avajaisissa ensiesityksensä saanut Ruinapirtin Jukepoksi, kertoo miehen elämänkaaren nuoruudesta vanhuuteen, iloineen ja suruineen. Jukepoksi sisältää kaikille tuttuja säkeitä, sillä tarinaan on yhdistetty sanoituksia yli 30 laulusta.

Nahkamestarille

oma teatteri Eeva Oksman

historiasta esityksen, jota asiakkaat seurasivat myymälässä seisten hyllyjen ja pöytien välissä, sillä vain muutamalle riitti penkki. Silti esitykset saivat niin innostuneen vastaanoton, että niille haluttiin antaa isompi rooli. Alkoi tilojen uudelleenjärjestely. Nahkavarastosta raivattiin tilaa pajateatterille ja samalla myymälää uudistettiin.

Työnäytöksestä ostoksille Ryhmävierailuja emännöi Kirsi Syrén, joka pitää huolen vieraiden viihtyvyydestä. – Uuden pajateatterin lisäksi ryhmien vierailuohjelmaan kuuluvat edelleen mielenkiintoinen työnäytös ja ostosmahdollisuudet laajennetussa myymälässämme. Työnäytöksessä esitellään lompakon eri työvaiheet, joissa nahkavuodasta kehkeytyy valmis tuote. Lopuksi vierailijat pääsevät löytöretkelle työpajamyymälään, jossa voi hankkia kotiin mitä ihanimpia, yksilöllisiä nahkatuotteita. Eliisa Marjaanan tuotteet ovat alusta loppuun tehty käsityönä. Päätuotteita ovat erilaiset lompakot, mutta valikoimaan kuuluvat myös reput, laukut, tossut ja vyöt. – Tärkeintä tuotteiden tekemisessä on laatu – siis hyvä ja aito käsityö – sellainen, jota voi sanoa ylpeänä omakseen, toteaa Kirsi Syrén ammattiylpeyttä äänessään. Ryhmien koko voi vaihdella 15–50 henkilöön ja kierroksen kokonaiskesto on noin tunti. Matkaan on helppo yhdistää vierailu samassa kylässä sijaitsevaan Anneli Keinosen työpajamyymälään sekä tutustuminen parinkymmenen kilometrin päässä sijaitsevaan Tyrvään Pyhän Olavin keskiaikaiseen kivikirkkoon.

Nahkapaja Eliisa Marjaanan Pajateatterin avajaisia vietettiin 11.2.2011. Istumapaikkoja on nyt 50 hengelle.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2011

Joskus esityksissä nähdään kaksi miestä, sillä molempia monologeja on mahdollista täydentää musiikilla. Musiikin esittäjä, Veli-Pekka Bäckman, on myös säveltänyt ja sovittanut kappaleet. Tiuhteinta tavaraa -monologissa musiikki on kansallisromanttista, kun taas jukepoksin tunnelmaan kuuluu rokkia ja soulia.

www.eliisamarjaana.fi

Hyvä nahkatuote on ajaton, se kestää ja elää.

Laatua, hyvää ja aitoa käsityötä, kauneutta ja käytännöllisyyttä. Työpajamyymälästämme lompakot, reput, laukut, vyöt ja tossut.

Ryhmille suunnattu elämyksellinen pajakierros

esittelee tuotteiden syntyä ja alkuperää ainutlaatuisella tavalla. Aluksi suvun vaiheet ja käsityöperinteitä esitellään teatterin keinoin. Ilkka Syrén on käsikirjoittanut esittämänsä lyhyen monologin. Sen jälkeen esittelyvuorossa ovat lompakon eri työvaiheet, joissa nahkavuodasta kehkeytyy valmis tuote. Eliisa Marjaana Oy

Vakintie 15, Keikyä, 32730 Sastamala Avoinna arkisin tai sopimuksen mukaan.

puh. 044 513 1480 eliisa.marjaana@kponetti.net

www.kotimaassa.fi

Kesäteatterit

ämeenlinnan kesäteatterissa vedetään ensi kesänä korkealta ja kovaa, kun Kirkan musiikkiin pohjautuva musiikkinäytelmä Kirkan lahje laittaa kaupunginpuistossa puntit tutisemaan. Kirkan tahdissa heiluu Hämeenlinnassa myös näyttelijä Ria Kataja, joka työryhmän ainoana naisjäsenenä odottaa innolla työrupeamaa äijäporukassa.

Kirkan lahje

lepattaa kesällä

Ria Kataja on innoissaan tulevasta kesäteatteripestistä. Edellisen kerran Kataja on esiintynyt kesäteatterissa vuonna 1999, tuolloin Suomenlinnan Decameronetuotannossa. – On tosi kiva päästä pitkästä aikaa kokeilemaan kesäteatteria. Kun ohjaaja Otto Kanerva soitti ja pyysi mukaan, hänen ei tarvinnut kuin kertoa näytelmä nimi ja se riitti. Päätin lähteä mukaan ihan intuitiolla, Ria Kataja sanoo.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2011

Kataja taipuu moneksi Katajalla, kuten muillakin näyttelijöillä, on Kirkan lahkeessa useampia rooleja. Kataja näyttelee esityksen kaikki naisroolit. Hänen roolihahmoihinsa lukeutuvat mm. nuori tyttö rippileirillä, nuori nainen 70-luvulla sekä äiti 90-luvulla. – Olen tehnyt paljon töitä pelkästään ukkoporukassa ja se on tosi kivaa, joten proggiksesta tulee varmasti hieno. Porukan

ainoana naisena odotan tietenkin työryhmän pojilta suurta ihailua, Ria nauraa. Katajan lisäksi näyttämöllä nähdään Tatu Siivonen ja Petja Lähde. Bändin kapellimestarina toimii Antti Vauramo. – Antin kanssa ollaan tehty yhteistyötä ennenkin, joten on taas kiva päästä tutun porukan kanssa hommiin, Ria sanoo.

– Näytelmä kattaa koko Kirkan tuotannon 1970-luvulta aina 2000-luvulle, Ria kertoo. – Biisejä on monta, ja vaikka joistain kappaleista esitetään vain pätkiä, treenattavaa kyllä on! Omaksi lempparikseen Kirka-tykityksestä Ria nimeää rokkiklassikon Born to be wild, vaikkei biisi alun perin ollutkaan Kirkan esittämä. Näytelmän lauluharjoitukset alkavat keväällä, ja varsinaisia kohtauksia päästään harjoittelemaan juhannusviikolla. Kiirettä siis pitää, sillä ensi-iltaa rokkaillaan Hämeenlinnan kaupunginpuistossa heinäkuun 14. päivänä.

Hämeenlinnassa Kirkan koko kirjo Kirkan lahje pohjautuu edesmenneen, huippusuositun laulajan musiikkiin. Näytelmä on kertomus mieheksi kasvavasta pojasta, jonka elämän käännekohtiin Kirkan musiikki liittyy. Tarinan päähenkilö syntyy, kasvaa ja elää Kirkan tahdissa, ja meille kaikille tutuiksi tulleet kappaleet säestävät nuoren miehen elämän hetkiä.

saavuttanut Taivaan tulet -tv-sarja, jossa Ria näyttelee topakkaa poliisia Rauni Väänästä. Taivaan tulia on tehty jo kaksi kautta, ja sekä katsojien että tekijöiden iloksi myös kolmannesta kaudesta on jo tehty tuotantopäätös. – Olen tosi iloinen siitä, että Taivaan tulet saa jatkoa. Kuvaukset alkavat todennäköisesti vuoden kuluttua, Ria Kataja iloitsee. Kotikadun ja Taivaan tulien lisäksi Ria Kataja on viime aikoina naurattanut yleisöä improvisaatiosarjassa Vedetään hatusta sekä Ketonen ja Myllyrinne -sketsisarjassa. Parhaillaan Katajaa työllistää Venäjällä kuvattava tv-sarja, joka todennäköisesti tullaan näkemään vain Venäjän tv:ssä. Lisäksi tuotteliaalla freelance -näyttelijällä on ”pahan päivän varalle” työn alla erilaisia kirjoitusprojekteja, joihin hän jatkuvasti etsii aiheita.

Matleena Ikonen

Kotikadulta taivaan tulille Ria Kataja on tullut suomalaisille tutuksi erityisesti monista elokuva- ja tv-töistään. Hänen pitkäaikaisin roolinsa on ollut Ylen Kotikatu-draamasarjassa, jossa Kataja on vuodesta 2003 lähtien viikoittain tullut suomalaisiin olohuoneisiin asiallisen ja hillityn oloisena, mutta kuoren alla intohimoisena Niina Luotolana.

Agency Unreal

Vaikka Kataja on tullut tunnetuksi ennen kaikkea tv-töistään, ei hän teatterilavoillakaan ole aivan outo näky. Viimeisin teatterityö oli viime vuonna Juha Jokelan käsikirjoittama ja ohjaama Esitystalous-näytelmä Espoon kaupunginteatterissa. Myöskään musiikkiteatteri ei ole Katajalle vierasta: hän on omien sanojensa mukaan laulanut ”aina”, ja on saanut kosketuksen musiikkiteatteriin mm. Linnanmäen Peacockissa.

Kotikadun lisäksi Rian on tuonut suuren yleisön tietoisuuteen TV2:lla supersuosion

www.kotimaassa.fi

Kesäteatterit

Bertta-äiti (Anne Karjaluoto) lähdössä Viroon.

Sydämellä ja sielulla

Kunnianhimoista teatteria

Raahessa Matleena Ikonen

Sari Ohinmaa

aahen Teatteri ei ehkä kilpaile komeilla puitteilla tai korkeapalkkaisilla ohjaajilla, mutta yhdessä maakunnan suurimmista harrastajateattereista tehdään töitä tosissaan ja suurella sydämellä. Laadusta ei tingitä, ja harrastajavoimin pyritään rohkeasti kohti ammattimaisempaa tasoa.

Raahen Teatteria viimeiset 12 vuotta luotsannut taiteellinen johtaja Sari Ohinmaa kertoo, että Raahessa on tehty pitkäjänteistä työtä jo 28 vuoden ajan kasvattaakseen itseään ammattitaitoisempaan suuntaan. Osittain myös tästä syystä aiemmin Pekkateatterina tunnettu raahelaisteatteri muutti nimeään tämän vuoden alussa. – Törmäsimme jatkuvasti siihen, että Raahen ulkopuolella kukaan ei tiennyt, mikä ja missä Pekkateatteri on. Nimi oli paikallisesti tunnettu, mutta koska pyrimme jatkuvasti kasvattamaan yleisöpohjaamme myös maakunnallisesti, nimenmuutos tuntui perustellulta. Se on myös askel eteenpäin ja ylöspäin, Sari Ohinmaa kertoo. – Teatteri oli alkuperäiseltä nimeltään Raahen Näyttämö, sittemmin Raahen teatterikerho ja Pekkateatteri, ja nyt Raahen Teatteri. Se oli luonnollista kehitystä, ja onhan Raahen Teatteri ammattimaisemman kuuloinen ja kuvaavampi nimi.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2011

Taattua kesäteatteri-iloittelua Raahen Teatterissa nähdään vuosittain neljä ensi-iltaa, ja erityisesti pikkujoulu- ja kesäteatteriesitykset ovat toiminnan kulmakiviä, jotka vetävät täysiä katsomoita vuosi toisensa jälkeen. Ensi kesänä Raahen Teatterissa nauratetaan yleisö tärviölle. Lavalle vyörytetään Heikki Luoman komedia Akkaralli, joka on kirvoittanut naurunkyyneleitä suomalaisen teatteriyleisön silmäkulmiin jo 1990-luvun puolivälistä asti. Näytelmän ohjaa Saija Jäntti. – Tämä on ensimmäinen kerta kun teemme kotimaista komediaa, Sari Ohinmaa sanoo.

– Meillä on ollut brittifarssia ja paikallista tuotantoa, mutta valtakunnallista nykykomediaa ei meillä olla vielä nähty. Akkaralli kertoo äitinsä kanssa elävästä aikamiespoika Veijo Hurmalaisesta, joka kaipaa elämäänsä naista. Kun äiti lähtee matkalle Viroon, Veijo päättää toimia ja järjestää itselleen treffiseuraa seuralaispalvelusta. Äiti on kuitenkin järjestänyt taloon myös kotitalouslomittajan, ja ennen kuin Veijo huomaakaan, talo on täynnä naisia, joiden kanssa Veijo on helisemässä. Yhtä ja toista sattuu ja tapahtuu, ennen kuin Veijo löytää naisjoukosta sen Oikean. Sari Ohinmaa vakuuttaa, että Akkaralli on taattua kesäteatterilaatua, joka takaa makeat naurut.

Etualalla Bertta (Anne Karjaluoto), vasemmalla maatalouslomittaja Tuulia (Minna Kallela), ja Veijo Hurmalaisen (Tero Länkinen) kimpussa hepsankeikka Cunilla ja naapurin emäntä Toistuvan Ulpu (Päivi Rautio). Alla Veijo Hurmalainen (Tero Länkinen), luonnoltaan metsästäjä. – Akkaralli on erinomainen kesäteatterinäytelmä. Siinä ei ole suurta sanomaa eikä ideologiaa, mutta voin taata sen, että yleisö viihtyy. Luvassa on näyttelijäntyön juhlaa, hulvatonta meininkiä ja takuunaurut. Jos joku ei naura, niin voi mennä peilin eteen, Ohinmaa vakuuttaa. – Teksti on näyttelijälle haastava, sillä se mahdollistaa aivan uskomattomien hahmojen rakentamisen. Akkarallin ensi-iltanaurut nauretaan heinäkuun 1. päivänä, ja näytöksiä nähdään kaikkiaan 12. Viimeinen näytös on lauantaina 23.7.

Rakkaus tekemiseen näkyy myös yleisölle Sari Ohinmaa on ylpeä joukoistaan, raahelaisista, jotka antavat itsestään kaiken teatterinautinnon vuoksi. – Meillä on aivan loistavat näyttelijät, maakunnan huippua. Suurin osa heistä on tavallisia, työssäkäyviä ihmisiä, joilla ei ole mitään muodollista näyttelijän pätevyyttä. Mutta he ovat saaneet yleisöltä paljon kiitosta ja kehuja, mikä ei ole mikään yllätys –

yleisön vakuuttamiseksi ei tarvita todistuksia. Nämä ihmiset tekevät tätä työtä vapaa-ajallaan, täydestä sydämestä ja rakkaudesta teatteriin. Silloin saavuttaa jotain, jota on vaikea saavuttaa isossa laitosteatterissa, Ohinmaa sanoo. Harrastajanäyttelijöiden ohjaajiksi Raahessa pyritään aina saamaan ammattilaisia, ja teatterilla onkin laaja ja hyvä ohjaajaverkosto. Pienillä resursseilla toimivalla teatterilla ei ole mahdollisuuksia kiinnittää ohjaajia vakituisesti vaan kiinnitykset ovat aina produktiokohtaisia.

Raahen Teatterin intohimoinen ja sitoutunut teatterin tekemisen tapa näkyy myös katsomoissa. Teatterilla on vuosittain reilut 5000 katsojaa, mikä Raahen Teatterin kokoiselle harrastajaryhmälle on suuri saavutus. Kesäteatterin ja pikkujoulunäytösten välissä teatterissa tehdään myös lastenteatteria ja vakavampaakin draamaa: parhaillaan raahelaiset tuovat näyttämölle Minna Canthin Anna-Liisan. www.raahenteatteri.fi

www.kotimaassa.fi

Kesäteatterit

uodesta 2003 toiminut pyhäjärveläinen Teatteri KesäHeinä uskaltaa ohjelmistossaan luottaa myös muihin teksteihin kuin perinteisiin komedioihin. KesäHeinä osoittaa, että vakavakin näytelmä voi olla kesäteatterissa yleisömagneetti.

Omin voimin Kuten suurin osa Suomen kesäteattereista, myös KesäHeinä tuottaa näytelmänsä paikallisin harrastajavoimin: kaikki näyttelijät ovat harrastajia, mutta myös teksteissä on uskallettu luottaa paikallisiin osaajiin. Esimerkiksi vuonna 2008 nähdyn Ylimääräinen hirvi -näytelmän oli kirjoittanut paikallinen terveyskeskuslääkäri Esa Ovaskainen. Kädenlyönti puolestaan oli tilaustyö, jonka kirjoitti iisalmelainen Aarno Kellberg. Viime kesänä KesäHeinä tuotti taas vakavamman esityksen, Kultalan, joka oli kantaesitys. Käsikirjoitus oli alun perin 1800-luvulta, ja sen muutti nykyaikaiseen muotoon turkulainen Tytti Issakainen.

Suomalaisissa kesäteattereissa on totuttu näkemään ”iloitteluja” ja ”naurupommeja”, ja ne vetävätkin yleisöä hyvin. Pyhäjärvellä on kuitenkin lähdetty rohkeasti muuttamaan standardeja. Vaikka ohjelmistossa komedioita onkin, niiden lisäksi KesäHeinä tuottaa säännöllisesti myös vakavampia tekstejä. KesäHeinän tiedotus- ja markkinointivastaava Laimi Shemeikka kertoo, että teatteri pyrkii kolmen vuoden välein tuomaan lavalle kantaesityksiä, ei pelkästään hittituotteita. KesäHeinän ensimmäinen tuotanto vuonna 2003 oli uskonnollis-historiallinen Kädenlyönti, joka osoittautui yleisömagneetiksi. Se loi KesäHeinään uskoa siihen, että myös poikkeavilla kesäteatteriesityksillä on kysyntää.

– Kultala käsitteli paikallista historiaa, ja se sopi hyvin siihen linjaan, jota olemme teatterissa pitäneet, Laimi Shemeikka sanoo.

Tulevana kesänä on taas komedian vuoro. KesäHeinän ensi kesän näytelmä on Ossi Valliuksen kirjoittama Kevät koittaa pikajuoksijalle, joka on ohjaaja Marjo Isotaluksen ja näyttelijöiden yhdessä valitsema. Laimi Shemeikan mukaan teksti on melko tyypillinen komedia, joka päällisin puolin kertoo urheilusta, mutta toisaalta teksti on myös hyvin monitasoinen.

– Haluamme osoittaa, että teatteri voi menestyä poikkeavillakin esityksillä, ja että teatteri voi olla puhuttelevaa, Laimi Shemeikka sanoo. – Sitä paitsi kun ohjelmistossa on erilaisia esityksiä, myös yleisöpohja laajenee. Meille tullaan kesäteatteriin hyvinkin kaukaa.

Pyhäjärveläinen kesäteatteri KesäHeinä uskaltaa ottaa riskejä

Matleena Ikonen

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2011

– Teksti on hyvin ajankohtainen nykymaalaiskylään, sillä esillä ovat mm. maatilamatkailukuviot ja muut elinkeinokysymykset. Näytelmän syvin viesti on varmaankin se, että elämä on loputonta treenaamista ja harjoittelua, Shemeikka sanoo.

Harri Heikkilä

Upea englantilaistyylinen maisemapuisto Kärkölässä!

Lahti

295 12

KÄRKÖLÄN MYYMÄLÄÄN

Tervetuloa Lohjalle!

ETUSIVU

KÄRKÖLÄ Järvelä

MYYMÄLÄ JARiihimäki KAHVILA

295

YRITYSINFO

ASIAKASPAL

Mäntsälä

HAKU

Tule ryhmäsi kanssa keräämään retkimuistoja Alitalon omenaviinitilalta, Tytyrin kalkkikaivoksen uumenista tai kiehtovien Ojamon ja Koivulan kartanoiden maailmasta.

Carl Constantin Collinin perustama Huovilan puisto on Suomessa ainutlaatuinen englantilaistyylinen maisemapuisto, ETSI TUOTTEITA joka on restauroitu 1900-luvun alun asuunsa. Puisto sijaitsee Kärkölän kirkonkylässä lehtomaisessa purolaaksossa, jonne VERKKOKAUPAN on istutettu ja elää myös luonnonvaraisena lukuisia harvinaiTUOTTEET sia kasveja. Huovilan historia on erittäin kiehtova ja elävä, se vaikuttaa edelleenkin koko kunnan alueella. Puistossa järjesTekstiilit tetään tapahtumia ja opastettuja kierroksia. Astiat

SLOGAN TULEE TÄHÄN JOKA SIVULLE 3 4

PÄÄSIÄINEN

KYNTTILÄT

Helsinki

Lasitavarat Huonekalut Koristeesineet Kynttilät Mielenkiintoista historiaa • Harvinaisia kasveja • Näyttelyt • Museo • 12KahvilaLahti Taulut ja peilit 295 Paperituotteet KÄRKÖLÄ 54 www.karkola.fi Tiedustelut puh. 040 308 6227 Kylpyhuone Järvelä Silkkikukat 295 Laukut, korut ja Riihimäki Mäntsälä huivit Lapsille 3 Tuotenimi Tuotenimi Herkuttelu Tjdjdhkdkdlldöd Tjdjdhkdkdlldöd 4 Carl Constantin Collinin perustama Huovilan puisto on SuoPuutarhatuotteet OSTA OSTA 123 € 123 € messa ainutlaatuinen englantilaistyylinen maisemapuisto, Pionit joka on restauroitu 1900-luvun alun asuunsa. Puisto sijaitsee

KYSY PAKETTEJA

Lohjan Matkailupalvelukeskus puh. 044 399 1309 tourist@lohja.¿

Kärkölän kirkonkylässä lehtomaisessa purolaaksossa, jonne on istutettu ja elää myös luonnonvaraisena lukuisia harvinaisia kasveja. HuovilanTARJOUKSET historia on erittäin kiehtova ja elävä, se vaikuttaa edelleenkin koko kunnan alueella. Puistossa järjesUUTUUDET tetään tapahtumia ja opastettuja kierroksia.

Tu Tj 12

Helsinki

OUTLET

MielenkiintoistaLAHJA-APURI historiaa • Harvinaisia kasveja • Näyttelyt • Museo • Kahvila Tiedustelut puh. 040 308 6227

Tuotenimi Tuotenimi Tjdjdhkdkdlldöd Tjdjdhkdkdlldöd OSTA OSTA 123 € 123 € www.karkola.fi

Tu Tj 12

Tuotenimi Tjdjdhkdkdlldöd bcbbcjjdjskkksk €

T T bc

Tuotenimi Tjdjdhkdkdlldöd OSTA 123 €

Tu Tj 12

Tuotenimi Tjdjdhkdkdlldöd bcbbcjjdjskkksk €

T T bc

Tuotenimi Tjdjdhkdkdlldöd OSTA 123 €

Tu Tj 12

MAKSUTAVAT

Toimitusehdot

ViVamon Raamattukylän kyläteatteRi

KesäKausi 19.5.-14.8.2011 Uutuutena Tien kulkijat -näytelmä, joka kertoo Paavalin ja Pietarin vaiheista. Lisäksi Tuhlaajapoika -näytelmä sekä Luomisen puutarha ja Nooan arkki. Lisätietoja ja varaukset: 0207 681 760 vivamo@sana.fi www.vivamonraamattukyla.fi

Vivamo

Vivamontie 2, Lohja puh. 0207 681 760 vivamo@sana.fi

www.vivamo.fi

• Elämyksiä, luontoa • Lohjan kiinnostavat kohteet lähellä • Maukas ruoka • Kodinomaiset majoitustilat • Rantasauna, hiekkaranta ja pelialueet

Pioni ja Piironki Oy Mansikkakuja 17 16540 MERTIE KÄRKÖLÄ Puh. 0400 279 250 / Terhi info@pionijapiironki.ﬁ

Lankapuhelimesta 8,21 snt/puhelu+6,9 snt/min, matkapuhelimesta 8,21 snt/puhelu+14,9 snt/min

www.kotimaassa.fi

Ajankohtaista

erlachius-museo

Göstan

yh-

teyteen rakennetaan vuosina 2012–2013 mittava uudisraken-

nus, sillä nykyiset näyttelytilat ovat olleet riittämättömät Gösta Serlachiuksen taidesäätiön mittavan kokoelman esittelemiseen. Serlachius-museo Gösta suljetaan rakennustyön ajaksi. Museo entistä ehompine tiloineen avataan sopivasti taidesäätiön 80-vuotisjuhlavuonna 2013.

Klassikkoteokset yhdessä esillä Göstassa Eeva Oksman

Uudisrakennuksen rakennustyön alkuun asti Serlachius-museo Göstassa on avoinna näyttely, johon on nyt koottu taidesäätiön kokoelman helmiä. Kartanon alakerran neljässä suuressa salissa tunnetut ja yleisön rakastamat teokset ovat yhtä aikaa esillä. Teokset on ryhmitelty näyttelysaleihin teemoittain, jotka tuovat uutta näkökulmaa perinteisiin teoksiin. Keskeisiä teemoja ovat taiteen katsominen, henkilökuvat, kansankuvaus, naturalismi versus modernismi, valon ja varjon tai elämän ja kuoleman tematiikka sekä kauneus kukissa, naisissa ja ihmissuhteissa. Pääosassa näyttelyssä ovat suomalaisen taiteen kultakauden mestarit, kuten Albert Edelfelt, Hugo Simberg, Magnus Enckell, Helene Schjerfbeck ja Maria Wiik. GallenKallela on näyttelyssä hyvin edustettuna. Hänen töitään taidesäätiöllä on mittava kokoelma, 160 teosta. Kotimaisten klassikkoteosten lisäksi Göstan helmet -näyttelyssä esitetään vanhaa eurooppalaista maalaustaidetta, ja suomalaisten kuvanveistäjien, muun muassa Emil Wikströmin ja Ville Vallgrenin veistoksia.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2011

Palvelu- ja viestintäpäällikkö Päivi Viherkosken mukaan Göstan helmiin kuuluu ehdottomasti myös säätiön tuorein taidehankinta, Akseli Gallen-Kallelan varhaistuotantoa edustava Talonpoikaiselämää (1887). Ennen tätä näyttelyä teos oli Suomessa julkisesti nähtävillä yli 100 vuotta sitten. Aivi Gallen-Kallelan tutkimusten mukaan teos oli esillä viimeksi Viipurissa vuonna 1907, josta se yllättäen myytiin Pietariin. Gallen-Kallela oli vaimonsa toivomuksesta asettanut tälle perheelle rakkaaksi käyneelle teokselle poikkeuksellisen korkean hinnan ja pyrkinyt näin turvaamaan sen säilymisen suvun ilona. Vallankumouksen pyörteistä Talonpoikaiselämää päätyi Ruotsiin, ja siitä kuultiin vasta, kun se vuonna 1998 löydettiin Tukholmasta. Göstan helmet -näyttelyssä ei ole aivan kaikkia taidesäätiön kokoelman merkkiteoksia. Kokoelman teoksia on jatkuvasti lainassa koti- ja ulkomaisissa näyttelyissä ja osa töistä on konservoitavana tai odottamassa konservointia. Muun muassa Albert Edelfeltin paperipohjainen historiamaalaus Porilaisten marssi (1892) on tällä hetkellä huollettavana. Seuraavan kerran se on esillä uudisrakennuksen valmistuttua.

Akseli Gallen-Kallela, Talonpoikaiselämää, 1887 Kuva: Gösta Serlachiuksen taidesäätiö

Tyytyväisiä kävijöitä Vuoden alussa julkistettu asiakaskysely osoitti Mäntän olevan kulttuurimatkailun huippukohde Suomessa. Haaga-Perhon tekemässä asiakastyytyväisyystutkimuksessa yli 98 % kävijöistä aikoo tulla uudelleen ja suositella Mänttää myös ystävilleen. Tutkimus toteutettiin valtakunnallisessa Kulttuurin ketju -hankkeessa. Serlachius-museoissa, Mäntän kuvataideviikoilla ja Taidekeskus Honkahovissa saatiin tutkimukseen yhteensä 600 vastausta vuoden 2010 aikana. Molempien Serlachius-museoiden Gustafin ja Göstan tarjonnan tasoa piti hyvänä tai erittäin hyvänä 97 % asiakkaista. Suurin osa vastanneista oli lähtenyt liikkeelle tullakseen juuri Mänttään. Erityisesti paikkakunnalle houkuttivat näyttelyt ja tapahtumat.

Bror Börjeson, Ester Toivosen muotokuva, 1936, öljy kankaalle, 93,5 x 70 cm, Gösta Serlachiuksen taidesäätiö

Tervehdys ystävä, ehtisitkö visiitille luoksemme Mänttään, taiteen ja tarinoiden pariin? Göstan kartanossa taiteen ystäville!

Gustafin pääkonttorissa elämyksiä koko perheelle!

Metsä

Metsästäjät

Göstan helmet

Lapsuuden tarinat

Metsän kuvia 1850-luvulta nykypäivään

Puhutteleva näyttely tunteita nostattavasta harrastuksesta

Rakastetuimpia teoksia, myös Gallen-Kallelan Talonpoikaiselämää

Aikuisille nostalgista historiaa, lapsille iloinen puuhamaa

Kotkan siipien suojassa Perusnäyttelyssä työläisten ja metsäpatruunoiden historiaa

Tervetuloa

SERLACHIUS-MUSEOT | MÄNTTÄ p. (03) 488 6800 www.serlachius.fi, www.facebook.com/serlachius GÖSTA, Joenniementie 47 | GUSTAF, R. Erik Serlachiuksen katu 2

Avoinna ympäri vuoden talvella 1.9.–31.5. ke 14–20, to–su 12–17 kesällä 1.6.–31.8. joka päivä 10–18 ja ke 10–20 Yhteislippu 8e / 5e / 1e / perhe 16e

, N O T A V A T VOI HYVÄ

mitä Mänttä-Vilppulassa on ryhmille!

ESIMERKKEJÄ PAKETEISTA: • • • • • •

Tulokahvit Serlachius-museo Gustafin Sissi-kahvilassa. Serlachiuksen tarina filminä ja opastus Gustafissa. W.G. Palmqvistin suunnittelema Mäntän kirkko upeine puuveistoksineen. Lounas Joenniemessä Autereen tuvalla. Opastus taidemuseo Göstassa. Ostoksia ja lähtokahvit Vilpun Vintissä tai sisustuskeskus Myllyrannassa.

aketeista:

Kysy lisää ryhmäp

• • •

Tutustuminen vuonna 1928 valmistuneeseen Mäntän kirkkoon. Lounas Peltolan luomutilalla. Matka Vehkaniemen tilalle kauniissa maisemissa. Sämpyläkahvit talonpoikaismiljöössä.

• • •

Opastus taidemuseo Göstalla. Lounas kahvila-ravintola Mäntän Klubilla. Konsertti Taidekeskus Honkahovissa: tasokasta kamarimusiikkia, jonka jälkeen kahvit Café Honkahovissa.

Mänttä-Vilppulan matkailutoimisto. R. Erik Serlachiuksen katu 2, 35800 Mänttä. P. 03 488 6841, info@manttavilppulamatkailu.fi www.manttavilppulamatkailu.fi

www.kotimaassa.fi

Kouvola

WWW.VERLA.FI

SEURAAVA NUMERO 3/2011 SSA U U K O K Y TOU ILMESTYIIKOLLA 20 V ilijan a k t a m Lehti on

i t h e l ä s e k

Tapahtuma- ja mainoskuvaukset

aan! k u m e l Tu

Alue-esittelyvuorossa

Ahvenanmaa sekä Turku ja saaristoseutu Valtakunnallisina teemoina ovat mm. • Ihana Suomen suvi • Vesi- ja huvipuistot • Veneily ja risteilyt • Muu kesätarjonta • ym. ym.

Katso kuvagalleria netissä ja kysy lisää!

AdPhoto

Joni Rantasalo | Photography www.adphoto.fi | 0400 316 414

Älä tuhlaa lomaasi miettimällä mitä sillOIN tekisit.

Matkailu kotimaassa.fi

www.kotimaassa.fi

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2011

kertoo mitä SILLOIN KOKISIT.

Reissun päällä

Vaipanvaihto vai vallankumous? ”Toi feisbuuk on niin hiton tyhmä, et mä en tajuu miten joku viittii aikaansa siihen tuhlata”, sanoo työkaveri halveksuntaa äänessään ja tarttuu kahvitauon lomassa 7 Päivää –lehteen. Facebook on kanava ja väline, sisällön luovat sen käyttäjät. Aivan samanlaista ajantuhlausta voi olla tietokoneen tai matkapuhelimen käyttö. Niitä voidaan käyttää tyhjänpäiväisiin turhuuksiin tai hyödyllisiin tarkoituksiin. Valinta on käyttäjän. Facebook oli viime kuussa tapahtuneen Egyptin vallankumouksen käynnistymisen väline. Nykysukupolvi ei arabimaissakaan enää keräänny takahuoneisiin vesipiipun ääreen tekemään suunnitelmia tai tyydy kuuntelemaan valtiollista radiokanavaa, vaan kymmentuhatpäiset joukot tavoitetaan tietotekniikan avulla muutamassa tunnissa. Maan hallitus katkaisi internetin ja tekstiviestit mellakoiden käynnistyessä. Nyt Egyptin uusi sotilasjohto on avannut oman Facebook-sivuston keskustellakseen paremmin maan nuorten kanssa. Facebook on nopea, tehokas ja monisuuntainen mielipiteidenvaihdon väline. Ravintola, jossa palvelu ja tunnelma ovat kohdallaan, saa nopeasti huomiota, kun aterian päätteeksi kaksisataa feisbuuk-kaveria näkee illallista ylistävän päivityksen. Vielä nopeammin kiirii viesti asiakkaan tympeästä kohtelusta. Mieluisten lomakohteiden valokuvat leviävät maailmalle melkein samalla hetkellä, kun kuvat kamerakännykällä otetaan. Facebook-markkinointi on nopeaa, tehokasta ja käytännössä ilmaista. Mutta se on myös subjektiivista ja sen ohjaaminen on vähintäänkin haasteellista. Palvelun ostaja tai käyttäjä välittää omat kokemuksensa ja tuntemuksensa. Viesti ei välttämättä ole objektiivinen, mutta se on aina todellinen. Omien feisbuukkavereiden viesteihin luotetaan. Serkku hymyilee Levin laduilla, aurinko paistaa ja puissa on tykkylunta. Ystävättären perhe istuu Nokian kylpylän porealtaassa. Naapuri on kuvannut viikonlopun pilkkisaaliinsa ja kertoo jään paksuuden olevan edelleen melkein puoli metriä. Kummitytön isoisä kirjoittaa, että Raahesta Ouluun menevä tie on todella liukas. Tuttavan päivitys varoittaa Kustaviin ajavien nopeusvalvonnasta. Kymmenessä minuutissa ystävien sivuilta löytyy lukuisia suosituksia, kehuja, varoituksia ja vinkkejä. Kannattaisiko matkailuyrittäjän käyttää muutama tunti viikossa Facebookin selailuun, päivitysten tekemiseen, kommentoimiseen ja tykkäämisten ilmaisemiseen? ”Mä avasin just Lotan vaipan, ja arvatkaa mitä sinappia!” Lotan äidin päivitys on varmasti totta ja hän välittää aidosti oman kokemuksensa ja tuntemuksensa. Tieto se on tämäkin ja jollekin ehkä tarpeellinen.

www.kotimaassa.fi

Eugène Ionesco:

Vierailuesitykset:

KALJU LAULAJATAR

Eeva Litmanen: ENTÄS NYT EEVA? 7.3. – 2.4.

Ohjaus: Koen De Sutter, Belgia Rooleissa: Erkki Saarela, Krista Putkonen-Örn, Markus Riuttu, Silva Lillrank, Mervi Takatalo ja Teemu Aromaa Espoon Kaupunginteatterin Revontulihallissa 16.2. – 29.4.2011

Familie Flöz, Saksa: INFINITA 8. – 12.3. Kouvolan Teatteri: ENTÄS NYT VIRTANEN? 22. – 26.3. Riksteatern, Ruotsi: BERGSPRÄNGARDÖTTRAR 31.3. – 2.4. KELVOTTOMAT 4 – KUN MIKÄÄN EI RIITÄ 4.4. – 12.4.

Liput 09 4393 388 tai Lippupiste • www.espoonteatteri.fi

Kuva: Stefan Bremer

Kassandrateatteri: ANTIGONE 7. – 9.4. Vapaa teatteri: VINCENT RIVER 15. – 16.4. Teater Rio Rose, Tanska: BATTLEFIELD 4. – 7.5.