Matkailu kotimaassa nro 4-2017 by Matkailu kotimaassa.fi

Suomi 100 Varsinais-Suomi

Hyviä hetkiä Haapaniemessä! Saunaillat, ruokailut, majoitus sekä rennot ja liikunnalliset ohjelmapalvelut.

Historiallinen

Rukajärvi-keskus SEURAHUONEELLA

OSTA LOMA www.jar visydan.fi

Iisalmessa matkaileva voi yöpyä joko tunnelmallisessa maaseutumajoituksessa tai keskustassa nostalgisella Seurahuoneella.

.. .. .. JARVIKYLPYLALOMA 169e/ hlo .. .. .. .. .. JARVIKYLPYLALOMAMME SISALTAA .. - 1 YON .. MAJOITTUMISEN ELAMYSHOTELLIN .. .. .. .. 2.. HENGEN SUITESSA .. .. - SISAANPAASYN JARVIKYLPYLAAN - OPASTETUN LUONTOSAFARIN TAI HYVINVOINTITUNNIN VALINTASI MUKAAN

jarvisydan@saimaaholiday.net | 020 729 1760 Porosalmentie 313, 58900 Rantasalmi

info@haapaniemenmatkailu.fi • 0440 207712 www.haapaniemenmatkailu.fi • www.iisalmenseurahuone.fi

(0,08/ puhelu + 0,07/ min / kiinteä verkko tai 0,17/min / matkapuhelin)

KUNNON KYLPYLÄLOMA KUOPION KUPEESSA

Kunnonpaikka on mukana juhlistamassa 100-vuotiasta Suomea! Juhlavuoden kylpylätarjous alk:

100€

Tunnelmallinen KENKÄVERON JOULU 4.11.-31.12.2017

/2vrk/2hh/hlö

Kahden yön juhlavuosipaketti yli 60-vuotiaille eläkeläiskortin haltijoille alk:

78€

Sijaitsemme vain 10min Kuopion torilta!

/2vrk/2hh/hlö

Voimassa 25.8.-6.12.2017 viikonloppuisin pe-ma välillä. Tarjoushintaisia huoneita on rajoitettu määrä. Varaukset www.kunnonpaikka.com koodilla Suomi100 tai suoraan myyntipalvelustamme. myynti@kunnonpaikka.com p. 044 7476 560 Jokiharjuntie 3, 70910 Vuorela

Pursialankatu 6 Mikkeli | ma-pe, su 10-18, la 10-16 Myös muuna aikana tilauksesta. www.kenkavero.fi Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2017

Mukana lisätty todellisuus

TÄ SSÄ NUMEROSSA

s. 8-9

Lyhyesti...............................................................4 Päätoimittajalta..................................................5 Suomi 100 Varsinais-Suomi Yleistä............................................................ 6-7 Turun seutu...................................................8-25 Turunmaan seutu........................................26-31 Vakka-Suomen seutu...................................32-43 Loimaan seutu............................................44-45 Salon seutu.................................................46-57 Teatterit ja konsertit...................................58-62 Kolumni.............................................................63

Tavallisesti turisti joutuu kuvittelemaan, mitä paikalla on joskus saattanut tapahtua, mutta Suomen uskonpuhdistuksen pääkaupungissa Turussa voi nyt sukeltaa keskelle reformaation keskeisimpiä käänteitä uuden sovelluksen avulla. – Mitä ihmettä?

Kertaalleen kirkastettua, olkaa hyvä! Toukokuussa 2017 valtakunnan uutiskynnyksen ylittänyt, nyt kirkastettu ja kunnostettu Littoistenjärvi Kaarinassa, houkuttelee virkistäytymään. Hiekkarannan, luontopolun ja tanssilavan ohella virkistysvaihtoehtona voi kokeilla vaikka suppailua.

sivu 18

Ämyri vai Badding? Missä olet jos menet Ämyriin tai seuraat Baddingin jälkiä? Matkailu kotimaassa.fi -lehti toimitus@kotimaassa.fi www.kotimaassa.fi 9. vuosikerta

Mediamyynti, tilaukset ja osoitteenmuutokset:

Annetaan vielä vihjeeksi, että paikkakunta on pyhiinvaellusreitin Santiago de Compostelan pohjoisin osa.

Päätoimittaja: Ahti Oksman puh. 0500 439 857 ahti.oksman@kotimaassa.fi Toimitussihteeri: Eeva Oksman puh. 044 702 1212 eeva.oksman@kotimaassa.fi Toimittajat: Matleena Ikonen puh. 0400 302 066 matleena.ikonen@kotimaassa.fi Saana Jaakkola puh. 044 328 2113 saana.jaakkola@kotimaassa.fi Taitto: Mainostoimisto Penbox puh. 044 375 3254 www.penbox.fi Painopaikka: Eura-Print Oy www.euraprint.fi Internet-sivut ja verkkolehti: webmaster@kotimaassa.fi

s. 46-47

Joko arvaat?

Sehän on Salora! Salolaisen elektroniikkavallankumouksen takana on vuorineuvos Fjalar Nordell, joka rakennutti hulppean yksityiskotinsa 1974. Muistoja 1920-luvun radiopajasta alkunsa saaneesta menestystarinasta on yhä nähtävillä Nordellin kotitalossa, joka nyt toimii hotellina.

p. 044 702 1212

myynti@kotimaassa.fi www.kotimaassa.fi/tilaus Tilaushinnat (5 nroa) -määräaikaistilaus 30 € -kestotilaus 27 € -irtonumero 6,80 € (sis. alv 10%)

ISSN 1798-0445 (painettu lehti) ISSN 1798-0453 (verkkojulkaisu)

sivu 51

Mannerheim palaa Ilmajoelle

Kansikuva: Bengtskärin majakka, Kemiönsaari. Kuva: Benjamin Donner

Julkaisija: Menuetti Group Oy asiakaspalvelu@menuetti.fi www.menuetti.fi

sivu 62 3

Viimekesäinen Mannerheimooppera oli sellainen menestys, että se nähdään myös ensi kesänä, lupaa Ilmajoen Musiikkijuhlat.

www.kotimaassa.fi

Suomi 100 Varsinais-Suomi Lyhyesti

Kohtauspaikkana Kangasala Kimmo Pyykkö -taidemuseon syksyn 2017 näyttely nostaa Kangasalan pääosaan. Näyttelyssä on esillä 40 taiteilijaa ja 59 teosta Suomen taiteen keskeisiltä nimiltä ja toisaalta Kangasalla vaikuttaneilta, syntyneiltä, asuneilta tai kesiään viettäneiltä taiteilijoilta. Näyttely on esillä Kimmo Pyykkö -taidemuseossa 16.9.2017–7.1.2018.

Päiväksi Muumimuseoon, illaksi konserttiin

Lue koko juttu numerosta: www.kotimaassa.fi/lehti

2•17

http://kangasala-talo.fi/kimmo-pyykko-taidemuseo

Tatuoidut taideteokset GallenKallelan Museossa Harri Larjoston valokuvanäyttelyssä tunnetut taideteokset ovat muuttuneet tatuoinneiksi. Hyvin intiimin näyttelyn ja kirjan kautta ihmiset avaavat omat tarinansa. Ne liikuttavat, ihastuttavat ja naurattavat. Näyttelyssä on avoinna 10.9.2017–14.1.2018 ja esillä 52 valokuvaa tatuoinneista. Näyttely on osa virallista Suomi 100 -ohjelmaa.

Kuva: Harri Larjosto

Kesäkuussa avautui Tampere-talossa maailman ainoa Muumimuseo, jossa pääosassa ovat rakastettujen Muumi-kirjojen harvinaiset alkuperäiskuvitukset ja kansikuvaluonnokset. Lisäksi esillä on kolmiulotteisia kuvaelmia, animaatioita ja illuusioita. Päivän kruunaa ruokailu Ravintola Tuhtossa ja ilta Tampere-talon konsertissa.

www.gallen-kallela.fi Jarmo Koskela. Akseli Gallen-Kallela: Sammon puolustus, 1896. Mosse Hirvonen, Pitbull Tattoo Oulu.

Valamon luostarin talven näyttelyt

Rantasalmella Suomen omaperäisin kylpylä

Valamon luostarissa Heinävedellä on avautunut kaksi uutta näyttelyä. Ikoni & maalari on Suomen ikonimaalarit ry:n 40-vuotisjuhlanäyttely, joka tarjoaa tuoreen katsauksen nykyhetken ikonimaalaukseen. Hetkiäluontokuvanäyttely tuo saman katon alle seitsemän Suomen parhaimmistoon kuuluvan luontokuvaajan teoksia. Ikoni & maalari -näyttely on esillä Valamon luostarissa 8.2.2018 asti, ja Hetkiä-luontokuvanäyttely tammikuun loppuun asti.

Järvikylpylä jatkaa lomakeskus Järvisydämen luonnonläheistä ja omaleimaista otetta. Kallioseinät, luonnonkivet ja satojen vuosien ikäiset uppotukit sekä allasosaston takka ja tunnelmallinen kynttilänvalo luovat mystisen tunnelman, joka perustuu suomalaisen luonnon lumoon. Järvikylpylä on erilainen sekä ulkonäöltään että konseptiltaan – vastaavaa ei ole.

Lue koko juttu numerosta: www.kotimaassa.fi/lehti

3•17

www.valamo.fi Tuula Sinkkonen Jaakobin uni ja paini, 2008

Juttuvinkit ja some! Lähetä meille juttuvinkkejä kotimaanmatkailusta osoitteeseen

toimitus@kotimaassa.fi tai laita kuvia jaettavaksi some-kanavillamme

#kotimaassa

Seuraa meitä:

www.facebook.com/matkailukotimaassa www.twitter.com/kotimaassafi www.instagram.com/matkailukotimaassa.fi

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2017

Ilmajoen Musiikkijuhlat 2018 musiikkijuhlat.fi Sävellys ja musiikinjohto TUOMAS KANTELINEN Libretto LAILA HIRVISAARI JA EVE HIETAMIES Dramatisointi ja ohjaus TUOMAS PARKKINEN Rooleissa mm. WALTTERI TORIKKA

ESITYSPÄIVÄT 6.6.–10.6.2018 ja 14.6.–17.6.2018

artaasti odotettu kesä lomineen on takana ja paluu arkeen on alka-

ENNAKKOLIPUT 30.11. ASTI alk. 58 €

nut. Vaikka emme saaneetkaan nauttia aurinkoisista hellepäivistä, on meillä syytä tyytyväisyyteen ja kiitollisuuteen. Viileä ja sateinenkin kesäsää on jotain aivan muuta kuin Etelä-Eurooppaa piinannut korventava helle tai muualla maailmassa kohdatut maanjäristykset, hirmumyrskyt ja hurrikaanit.

Maantieteellisesti maamme sijaitsee ”turvallisella” alueella, mutta ei se kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö meillä olisi mitään uhkia. Viime vuosikymmenien aikana teknologian kehittymi-

La 9.6.

nen on häivyttänyt etäisyyksien merkitystä niin, että asiat,

BERNSTEIN MEETS SIBELIUS

jotka ennen näyttivät tapahtuvan kaukana eivätkä juuri kosket-

100 vuotta Leonard Bernsteinin syntymästä 60/67 €

taneet meitä, ovat nyt edessämme reaaliajassa. Pohjois-Korean ydinkokeet ja uhittelu, Lähi-Idän tilanne, kansainvälinen

Su 10.6.

AILI IKONEN

Tulkitsee Piirrä minut ja Laulan -levyjensä iholle tulevia kappaleita. 27/32 €

La 16.6.

MEMPHISISTÄ KOTIIN PÄIN

Jorma Kääriäinen ja Kuopion Kaupunginorkesteri 44/49 €

terrorismi, kyberhyökkäysten uhka, kolme suurta sotaharjoitusta aivan maamme rajojen tuntumassa ja monet muut asiat ovat signaaleja siitä, että YK ei ole onnistunut keskeisimmässä tehtävässään, kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden edistämisessä. Suomalaisten vaalima lintukoto-ajattelu rikkoutui viimeistään Turun torin elokuisten tapahtumien yhteydessä.

Vieraillessani elokuun loppupuolella varsinaissuomalaisissa kunnissa ja matkailuyrityksissä eivät keskustelumme kuitenkaan kohdistuneet maailman tilanteeseen tai tiedotusvälineet täyttäneisiin katastrofeihin. Suomi 100 -juhlavuosikin on jo niin pitkällä, että siihen liittyvät tapahtumat on suurelta osin jo vietetty. Suurten tapahtumien jälkeenkin elämä jatkuu, joten ajatukset oli hyvä suunnata eteenpäin, tulevaan matkailukauteen. Viisautta onkin se, että vaikeuksien keskelläkin hyväksymme olemassa olevat tosiasiat; emme jää niiden vangeiksi, vaan katsomme luottavaisesti tulevaisuuteen paremman huomisen toivossa. Ahti Oksman

www.kotimaassa.fi

Suomi 100 Varsinais-Suomi

Lähes puolet maakunnan pinta-alasta on vettä, ja saaria on alueella peräti 22 000. Varsinais-Suomi on Suomen portti länteen ja tärkeä kansainvälisen tekijä Itämerellä. Matkailu on tärkeä elinkeino maakunnassa. Merellisyyden ja vanhan agraarikulttuurin lisäksi alueella on tarjolla myös runsaasti modernia kaupunkikulttuuria. Niinpä matkailijat voivat nauttia sekä luontomatkailusta että urbaanista kulttuurista.

atkailu kotimaassa.fi -lehden itsenäisyyden juhlavuoden Suomi 100 kotimaassa -teema on edennyt jo neljänteen osaan. Tällä kertaa suuntaamme Saaristomeren rannikolle Varsinais-Suomeen.

Varsinais-Suomen väkirikkain kunta on Turku noin 187 000 asukkaallaan ja pienin Kustavi, jossa on vain 895 asukasta. Kesäaikaan elämä maakunnassa vilkastuu huomattavasti, kun mökkiläiset saapuvat alueella sijaitseville yli 40 000 kesämökille.

Eeva Oksman

Varsinais-Suomi väkiluvultaan maan kolmanneksi suurin maakunta. Sen maakuntakeskus on rikkaan historian omaava Turku, joka oli keskiajalta aina 1800-luvun alkuun Suomen keskus sekä autonomisen Suomen ensimmäinen pääkaupunki vuosina 1809–1812. Tällä hetkellä Turku on maan kuudenneksi suurin kaupunki. Kaksikielisen maakunnan yli 470 000 asukkaasta vähän alle 6 % puhuu äidinkielenään ruotsia.

Varsinais-Suomi koostuu Turun, Turunmaan, Vakka-Suomen, Loimaan ja Salon seutukunnista. Turun seutukunnan muodostavat 11 kuntaa, joista ovat Kaarina, Naantali, Paimio, Raisio ja Turku ovat kaupunkeja ja kuntia

ovat Lieto, Masku, Mynämäki, Nousiainen, Rusko ja Sauvo. Asukkaita alueella on noin 300 000. Turunmaan seutukuntaan kuuluvat Paraisten kaupunki ja Kemiönsaaren kunta. Vakka-Suomen seutukunnan muodostavat Uudenkaupungin ja Laitilan kaupungit sekä Kustavin, Taivassalon, Pyhärannan ja Vehmaan kunnat. Loimaan seutukuntaan kuuluvat Loimaan kaupunki sekä Auran, Koski TL:n, Marttilan, Oripään ja Pöytyän kunnat, ja Auranmaan alueeseen kuuluvat kaikki muut paitsi Loimaan kaupunki. Salon seutukunnassakin on useiden kuntaliitosten jälkeen vain kaksi kuntaa, Salon ja Someron kaupungit. Tutustumiskierroksemme alkaa Turusta, ja kierrämme aluetta spiraalinomaisesti myötäpäivään päätyen lopulta Salon Mathildedaliin. Mielenkiintoista lukumatkaa VarsinaisSuomeen!

Suomi 100 kotimaassa Varsinais-Suomi

Kuva: TurkuTouring

Örön saari. Kuva: Visit Turku

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2017

Kuva: Visit Tu rku

ESITTELYSSÄ OLEVAT KOHTEET

PYHÄRANTA

12 LAITILA

ORIPÄÄ*

UUSIKAUPUNKI

PÖYTYÄ*

MYNÄMÄKI

AURANMAA*

VEHMAA

10 KUSTAVI

LOIMAA

NOUSIAINEN

KOSKI TL*

RUSKO

MASKU

TAIVASSALO

AURA*

RAISIO

TURKU

NAANTALI

MARTTILA*

4 LIETO

14 SOMERO

2. Naantali 3. Kaarina Lomakeskus Koivukankare Villa Wolax

4. Lieto Nautelan kartano

SALO

5. Paimio

PAIMIO

KAARINA

1. Turku Turun tuomiokirkko Sibelius-museo Ett Hem -museo Kankaisten kartano, Masku Casa Haartman, Naantali Turun Messukeskus Kauppakeskus Skanssi

SAUVO

6. Sauvo

7. Kemiönsaari Labbnäsin lomakoti

PARAINEN

7 KEMIÖNSAARI © Varsinais-Suomen liitto MML lupa nro 22/17

8. Parainen Tammiluodon Viinitila 9. Taivassalo 10. Kustavi 11. Uusikaupunki Uudenkaupungin museo Kenkäkauppa Alina Vaateliike Amalinda Uudenkaupungin Teatteri 12. Laitila Hyvinvointikeskus Poukanville Ravintola Louhenlinna 13. Auranmaa Aura, Koski Tl, Marttila, Oripää, Pöytyä 14. Somero Pellavakeskus Härkälän kartano 15. Salo Hotel Fjalar Salon teatterit: Salon Teatteri, Teatteri Provinssi Lehmirannan lomakeskus Jazzkahvila Mazzuuni Mathildedalin ruukkikylä

Kuva: Visit Turku

Turun Tuomiokirkk o ja

Aurajoki. Kuva: Jen ni Virta / Iloinen Liftari

www.kotimaassa.fi

Suomi 100 Varsinais-Suomi

eformaation ajatukset rantautuivat Suomeen 500 vuotta sitten. Lisätyn todellisuuden tekniikkaa hyödyntävän Sanan seppä -sovelluksen avulla Suomen uskonpuhdistuksen pääkaupungissa Turussa voi nyt sukeltaa keskelle reformaation keskeisimpiä käänteitä. Saana Jaakkola

Taustakuva: Turun kaupunki / Esko Keskioja

Timo Jakonen

Sanan seppä syntyi reformaation merkkivuoden kunniaksi Turun yliopiston, Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän sekä Kirkkohallituksen yhteistyönä osana pidempiaikaista MIRACLE-tutkimushanketta. Kyseessä on lisätyn todellisuuden teknologiaa hyödyntävä mobiilisovellus, joka tuo 500 vuoden takaiset tapahtumat katsojan silmien eteen aidossa ympäristössä.

Reformaation tapahtumat

heräävät eloon Turun tuomiokirkossa Mikä kumman lisätty todellisuus? Tablettilaitteen johdattama tarinallinen kierros sisältää kahdeksan historiaan pohjautuvaa, Turun tuomiokirkkoon sijoittuvaa kohtausta. Käsikirjoituksen takana on turkulainen kirjailija Tytti Issakainen. Tarinassa seikkailee 49 graafikon luomaa hahmoa, joille Keskiaikaisilta markkinoilta tuttu näyttelijäkaarti on antanut äänet ja liikkeet. Laitteen kameran kautta fyysinen paikka piirtyy tabletin ruudulle, ja sovellus tuo

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2017

hahmot paikan päälle. Tarinassa tapahtumat 150 vuoden ajalta on taitavasti tiivistettynä 30–40 minuutin mittaiseen, uskomattoman todentuntuiseen kierrokseen.

Enää ei tarvitse arvailla. Sanan seppä -sovellus tuo tarinan ja tapahtumat aitoon tapahtumapaikkaan. – Sovellus on ainoa laatuaan – tällaista ei ole toteutettu juuri missään maailmassa.

Täysin uusi kerrontatapa yhdistää kaksi eri tarinankerronnan muotoa. – Sovelluksessa yhdistyvät historiallisen kirjan lukeminen tai elokuvan katsominen ja fyysinen vierailu kohteessa, jossa tavallisesti turisti joutuu kuvittelemaan, mitä paikalla on joskus saattanut tapahtua, sovelluksen kehittämisessä tiiviisti mukana ollut historiantutkija Lauri Viinikkala selvittää.

Sanan seppä on tullut jäädäkseen Sovellusta voivat hyödyntää niin ryhmämatkailijat, yksittäiset turistit kuin oppilasryhmät. Sovelluksen voi ladata omaan tablettiin tai laitteen voi lainata Turun tuomiokirkosta henkilötodistusta vastaan.

Sovelluksen innoittajana on reformaation merkkivuosi, mutta tarina ei vanhene; Sanan seppä on tullut jäädäkseen. Reformaation näyttämönä toiminut Turun tuomiokirkko on pysäyttävä paikka, joka sävähdyttää kerta toisensa jälkeen. – Nykyihmiselle reformaatio on melko abstrakti asia, mutta siihen liittyvät historian henkilöt tuttuja. Sovelluksen avulla voi seurata Mikael Agricolaa, joka on oikeasti kävellyt tuomiokirkon käytävillä 500 vuotta sitten, kertoo Turun yliopiston erikoistutkija Teijo Lehtonen.

– Monesti historiallisessa kohteessa vieraillessa haaveillaan, kunpa seinät osaisivat puhua. Lisätyn todellisuuden sovellus on toiseksi paras vaihtoehto.

Tarina, johon on helppo samaistua Uskonpuhdistuksen vaiheita seurataan fiktiivisen Ferrariuksen suvun näkökulmasta; seppä Olavi Mikonpojan poika Hemminki pääsee Agricolan avustajaksi ja edelleen pappissuvun perustajaksi. Tarinassa seikkailee Ferrariusten ja Agricolan lisäksi muun muassa Kustaa Vaasa.

– Lempikohtaukseni sijoittuu vuoteen 1532. Yhä katolisuuteen kiinnittynyt seppä Olavin vaimo Katariina kertoo nuorelle Hemmingille tarinaa rauta-aidasta, jonka Olavin esi-isä on takonut. Samalla kaksi uskonpuhdistuksesta eri mieltä olevaa pappia kävelee ohi. Kohtauksessa käy osuvasti ilmi reformaation syvin olemus: hämmennys ja pelko tulevasta mutta myös ilo ja innostus uudesta. Sovellus tuo eri näkökulmat helposti ymmärrettävään ja koettavaan muotoon, Viinikkala tiivistää. www.sananseppa.fi www.reformaatio2017.fi Linkki videoon: https://youtu.be/lsnn7OttSRY

www.kotimaassa.fi

Suomi 100 Varsinais-Suomi

uomen ainoa valtakunnallinen musiikkimuseo tuo pysyvien ja vaihtuvien näyttelyjen lisäksi monipuolisen kattauksen konsertteja Aurajoen rantaan. Saana Jaakkola

Sibelius-museo

Musiikkikulttuurista kertovassa soitinnäyttelyssä esillä on instrumentteja Sibeliusmuseon yli 2 000 soittimen kokoelmasta.

Baeckmanin piirtämä museorakennus sekä museon ylpeydenaihe keskiviikkokonsertit täyttävät 50 vuotta.

– Näyttelystä saa eniten irti opastetulla kierroksella, jonka aikana kuljetaan keskiaikaisen Turun kaduilta ensimmäiseen Ruisrockiin ja tutustutaan keskeisiin paik-

– Helmikuusta alkaen keskiössä on museorakennuksen omaperäinen arkkitehtuuri, jota käydään ihailemassa ympäri maata ja maailmaa. Toinen vaihtuva näyttely huomioi Åbo Akademin 100-vuotista toimintaa. Aihetta juhlaan siis riittää, Toropainen toteaa.

Turun Sibelius-museo

luo iloa ja elämyksiä kaikille aisteille Suomen ruotsinkieliseen yliopistoon Åbo Akademiin kytkeytyvän Sibelius-museon erikoisuuksiin kuuluu museon perustajan, musiikkitieteen ja kansanrunoudentutkimuksen professorin Otto Anderssonin kokoelmiin perustuva musiikkihistoriallinen arkisto, joka on yksi Suomen suurimmista. Pääosassa Sibelius ja soittimet Museo esittelee perusnäyttelyssään Jean Sibeliuksen elämää ja elämäntyötä luonnehtien kuinka suomalaiset ovat nähneet ja kokeneet Sibeliuksen kautta aikojen.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2017

koihin, joissa musiikkia on aikojen saatossa kuultu. Soitinten lisäksi näyttelyssä tulee tutuksi Turun musiikkihistoria ja millaisen muutoksen se on kokenut, kertoo museopedagogi Unna Toropainen. Turussa juhlavuodet jatkuvat Vuoden loppuun asti Sibelius-museossa tutustutaan suomalaisiin kapellimestareihin Conducting Finland – kapellimestarit musiikin viestinviejinä 1917–2017 -näyttelyssä, joka on osa Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaa. Juhlinta jatkuu ensi vuonna, kun Woldemar

Sibelius-museon suositut keskiviikkokonsertit soivat syyskuusta marraskuun loppuun ja helmikuusta huhtikuulle. Syksyn sarjassa kuullaan 13 konserttia klassisesta kansanmusiikkiin, jazziin ja yhteistyössä Turun kitarafestivaalin kanssa järjestettävään kitarakonserttiin. Konsertteja kuullaan ympäri vuoden vaihtelevasti myös lauantai-iltapäivisin. Juhlan aihetta antaa myös suomalaisen musiikin päivä 8. joulukuuta, joka on samalla Sibeliuksen syntymäpäivä. Silloin Turun Sibelius-museoon on kaikilta vapaa pääsy. www.sibeliusmuseum.fi

Ett Hem on avoinna toukokuusta syyskuuhun sekä joulukuun alusta tammikuuhun.

Kotimuseoiden karismaa Turussa, Maskussa ja Naantalissa

Sekä kesällä että joulukuussa museossa järjestetään draamaopastuksia, joissa tutustutaan talon rouvan tai palvelusväen johdolla Jacobssonin perheen ja palvelusväen arkeen. Draamaopastuksia, taideopastuksia sekä tavallisia museokierroksia voi varata ryhmille ympäri vuoden.

bo Akademin Säätiön museoperhe kasvoi elokuussa uudella kohteella. Sibeliusmuseon, turkulaisen porvariskodin Ett Hemin ja Maskun historiallisen Kankaisten kartanon rinnalle säätiö sai merkittävän lahjoituksen myötä Naantalin piilotetun helmen, taiteilijakoti Casa Haartmanin. Saana Jaakkola

Kankaisten kartano huokuu historiaa

Åbo Akademi

Åbo Akademin Säätiö aloitti toimintansa 100 vuotta sitten tarkoituksenaan perustaa ja ylläpitää Turun ruotsinkielistä yliopistoa. Åbo Akademin lisäksi säätiö tukee mm. kulttuuria museokohteidensa kautta. Museoperheen uusin tulokas on arkkitehti Erik Bryggmanin suunnittelema Axel Haartmanin ja Hedvig-vaimon taiteilijakoti Casa Haartman. Haartmanin omien teosten lisäksi museossa on esillä muiden kotimaisten taiteilijoiden, kuten Victor Westerholmin, Helene Schjerfbeckin ja Fanny Churbergin töitä. Casa Haartman on toistaiseksi avoinna tilauksesta ryhmille. Ett Hem huokuu entisajan henkeä Konsuli Alfred Jacobssonin ja hänen vaimonsa Hélènen säätiölle lahjoittama kotimuseo Ett Hem avattiin yleisölle jo vuonna 1932. Nykyisessä rakennuksessaan Piispankadulla, Turun tuomiokirkon naa-

Nykyinen Kankaisten kartanon kivilinna on peräisin 1500-luvulta. purustossa museo on toiminut vuodesta 1965. Kotimuseon lämmin tunnelma antiikki- ja taide-esineineen kuvastaa vanhaa Turkua parhaimmillaan. Ett Hem on avoinna yleisölle toukokuusta syyskuuhun sekä joulukuun alusta tammikuuhun.

Puistomaisen puutarhan ympäröimä Kankaisten kartano on yksi Suomen ja koko Euroopan vanhimmista kivilinnoista. Maskun maaseudulla sijaitseva kartano mainitaan asiakirjoissa jo 1300-luvulla. Museoidun harmaakivilinnan rakennutti tiettävästi Henrik Klaunpoika Horn 1500-luvun puolivälissä. Museokierroksilla tutustutaan rakennuksen historiaan, kartanoa asuttaneisiin aatelisiin sekä kartanon taide- ja antiikkiesineisiin.

Taiteilija Axel Ha artman. – Joulun alla kotimuseon tunnelma on parhaimmillaan. Jacobssonin perheen joulunvietosta kertovat www.stiftelsenabo.fi jouluiset koristeet ja yksityiskohdat kuten www.etthem.fi aito kuusi ja katettu joulupöytä, kertoo www.kankas.fi intendentti Ulrika Grägg.

Kesäkuukausien lisäksi yleisökierroksia järjestetään joulu- ja kevätmarkkinoiden sekä puistotapahtumien yhteydessä. Myös Kankaisten kartanoon ryhmät ovat tervetulleita vuoden ympäri.

www.kotimaassa.fi

Suomi 100 Varsinais-Suomi

Turun Kirjamessut ovat Turun Messukeskuksessa 6.–8. lokakuuta.

Turun Messukeskuksen tapahtumista

säpinää syksyyn

yksyn tullen Turun Messukeskus täyttyy taas kotimaisesta kirjallisuudesta, helmeilevistä viineistä ja tämän hetken kuumimmista ruokatrendeistä – hyvää oloa ja merkkioutletia unohtamatta. Saana Jaakkola

Turun Messukeskus

´Suomen vanhimmat kirjafestarit eli Turun Kirjamessut valtaa Turun Messukeskuksen 6.–8. lokakuuta. Vaihtuvien maateemojen sävyttämillä messuilla juhlistetaan tänä vuonna 100-vuotiasta Suomea. Yksi maa – monta ääntä avaa kävijöille suomalaisen kirjallisuuden moniäänisyyden ja monimuotoisuuden. Messuilla erottuu seitsemän erilaista äänimaailmaa. – Uudet äänet -teema kattaa sekä nuoret ja aloittelevat kirjailijat että nuoret kirjojen aiheena. Sitkeät äänet ovat ääniä, jotka ovat olleet olemassa kauan, mutta jotka eivät ole tulleet kuulluksi. Teemassa erottuvat niin sensuuri, sananvapaus kuin vähemmistötkin, projektijohtaja Päivi Järvelä kertoo. Mahdolliset äänet -teema tuo messuille kokeellista kirjallisuutta ja nykyrunoutta, Järjen äänet tietokirjallisuutta, Sukupolvien äänet Suomen ja maailman historiaa eri aikakausina ja Korkeammat äänet puhuvat uskosta ja muista tiedon ja tieteen rajat ylittävistä aiheista.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2017

– Eikä sovi unohtaa Lasten ääniä lukijoina, kokijoina ja sanataiteen tekijöinä, Järvelä lisää.

Kirjojen seurana ruokaa, olutta ja viiniä Samaan aikaan kirjamessujen kanssa järjestetään Turun Ruoka- ja Viinimessut. Evento Awards palkitsi tapahtumakokonaisuuden kuluneena vuonna Suomen parhaana messutapahtumana. Yhteislippu tuo pääsyn molempiin tapahtumiin yhdellä pääsymaksulla.

Kokkikoulujen, ruoka- ja viinimaistiaisten, olutpihan sekä ruokatrendien siivittämän tapahtuman aikana lavalla nähdään muun muassa Kari Aihinen, Sikke Sumari ja Alex Nurmi. – Tänä vuonna pinnalla on erityisesti kasvisruoka. Myös hunaja, eurooppalaiset ruokatrendit sekä uutena erikoisuutena ötökkäruoka ovat esillä messuilla, Järvelä toteaa.

Osaava Nainen on enemmän kuin antaa ymmärtää Lokakuun lopulla messuhallit täyttyvät matkailijaryhmiäkin houkuttelevasta Osaava Nainen, Terve Olo ja Outlet -tapahtumasta. Viikonlopun pääkohderyhmänä on naiset, mutta Terve Olo -teema houkuttelee paikalle myös miesväkeä.

Noin 23 000 kävijällään Kirja-, Ruoka- ja Viinimessut on Turun Messukeskuksen suosituin tapahtuma, jonka tunnelmasta saavutaan nauttimaan ympäri Suomea.

– Tapahtuma on paljon enemmän, mitä nimi antaa ymmärtää. Messuilla on niin muotia ja muotinäytöksiä kuin kauneudenhoitoa, plastiikkakirurgiaa ja hiustenhoitoa. Toisaalta tapahtumassa näkyy myös ammatillinen osaaminen – naisyrittäjyys, uudelleenkouluttautuminen ja käsillä tekeminen.

Samaan aikaan kirjamessujen kanssa järjestetään Turun Ruoka- ja Viinimessut.

Terve Olo painottaa fyysistä ja henkistä hyvinvointia ja tarjoaa vinkkejä, miten yhdistää kiireiseen arkeen terveellinen ravinto ja treenaaminen mutta myös riittävä lepo ja uni. Brändioutlet tuo Turun Messukeskukseen muun muassa vaatteita, käsilaukkuja, kenkiä, kosmetiikkaa ja kodintekstiilejä vähintään 30 prosentin alennuksella. – Osaavan Naisen ohjelmassa on mielenkiintoisia puheenvuoroja; Uskalluksen resepteistä puhuvat muun muassa kehittäjä ja kouluttaja Jaana Villanen ja televisiosta tuttu unelmien tavoittelija Kristiina Komulainen, esittelee tapahtuman projektijohtaja Krista Ahonen. Sami Sykön moderoimaan Suureen kauneuskeskusteluun osallistuu muun muassa ex-huippumalli Pipsa Hurmerinta, joka haluaa elää luomusti mutta on käyttänyt myös plastiikkakirurgiaa. Osaava Nainen, Terve Olo ja Outlet -messut järjestetään 27.–29. lokakuuta. Kevään odotetuin tapahtuma on huhtikuinen Piha & Puutarha sekä Mökki & Meri -messukokonaisuus. – Tuntuva ryhmäalennus on voimassa kaikilla messuilla vähintään 10 hengen ryhmille, Ahonen muistuttaa. www.turunmessukeskus.fi

Lokakuun lopulla messuhallit täyttyvät matkailijaryhmiäkin houkuttelevasta Osaava Nainen, Terve Olo ja Outlet -tapahtumasta.

www.kotimaassa.fi

Suomi 100 Varsinais-Suomi

urun ja Kaarinan rajalla sijaitsevassa Skanssissa moni asia tehdään toisin. Katolla aurinkopaneelien seurana asustelee Skanssin nimikkohunajaa tuottava mehiläisparvi, ja vanhat banderollitkin päätyvät ekokassien materiaaleiksi. Saana Jaakkola

Kauppakeskus Skanssi

Ekotekoihin tähtäävä Skanssi on sertifioidusti Euroopan vihrein kauppakeskus. Tammikuussa Skanssille myönnetty platinatason LEED-sertifikaatti on korkein mahdollinen ympäristöluokitus, joita on Euroopassa vain kahdella kauppakeskuksella. Vuonna 2009 avatun Skanssin vihreä ajattelutapa on kantanut suunnittelusta tähän päivään, ja se onkin Euroopan ensimmäinen ostoskeskus, jolla on platinaluokituksen lisäksi myös rakentamisen aikainen LEED-sertifikaatti. Ekologisuus on jatkuvaa ja pitkäjänteistä työtä, joka vaatii jokaisen kauppakeskuksessa työskentelevän panostusta. Vihreä käsikirja ohjaa henkilökunnan jokapäiväistä

toimintaa. Panostusten myötä Skanssin hiilijalanjälki on pienentynyt 80 prosenttia ensimmäisen toimintavuoden jälkeen. – Skanssi käyttää vain vihreää sähköä ja jätteiden hyötykäyttöaste on täydet 100 prosenttia. Uusin panostus oli pysäköintihallin valaistuksen uusiminen liiketunnistimilla toimiviin LED-lamppuihin. Muutos säästää 20 omakotitalon vuosittaisen sähkönkulutuksen, kertoo tuore kauppakeskuspäällikkö Sari Puhilas.

Skanssissa pörisee ulkona ja sisällä Eittämättä erikoisin ominaisuus on kauppakeskuksen katolla asusteleva mehiläisparvi. Ajatus lähti aikoinaan Skanssin vartijalta Panu Kuusikolta, joka on kokenut mehiläistarhuri. Urbaanit mehiläiset ovat Euroopassa arkipäivää mutta Suomessa melko tuntematon ilmiö. Myyntiin asti ei Skanssin omaa hunajaa aivan riitä, vaan mehiläisten tuotokset pakataan liikelahjoiksi.

Viihtyisä Skanssi on Suomen vihrein kauppakeskus Kauppakeskuksen ka asustelee mehiläisp tolla arvi.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2017

Mehiläisten seurana Skanssin katolla lepäilee 400 neliömetrin edestä aurinkopaneeleja – juuri sopivasti kattamaan kauppakeskuksen LED-mainosvalojen vuosittaisen energiantarpeen. Vuosittaisten hintakampanjoiden lisäksi Skanssissa tapahtuu ympäri vuoden. – Meillä on aktiivinen yhteistyökumppanien verkosto, joka järjestää erilaisia tempauksia kauppakeskuskävelyistä askartelutapahtumiin. Paikallisten oppilaitosten kanssa on järjestetty työpajoja, joissa on opittu lisää hyötykasveista ja laitettu fillarit kesäkuntoon, Puhilas esittelee. Yli 90 liikkeen lisäksi Skanssin palveluihin kuuluu Rinki-kierrätyspiste, Emmymerkkivaatekierrätys sekä uutena palveluna Turun kaupungin, Varsinais-Suomen TEtoimiston, Poliisin, Kelan, Maistraatin sekä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän yhteinen palvelupiste Monitori, joka tuo palvelut entistä helpommin paikallisten saataville.

Tavoitteena moderni ja elämyksellinen kauppakeskus Skanssin helppo saavutettavuus Turku–Helsinki moottoritien varrella vain viiden kilometrin päässä Turun keskustasta on ihanteellinen niin lähiseudun asukkaiden kuin ohikulkevien matkailijoiden kannalta. Suuren pysäköintialueen ja parkkihallin lisäksi linja-autoille ja matkailuautoille on oma pysäköintitilansa. Asiakkaiden käytössä on myös neljä maksutonta sähköautojen latauspistettä.

Skanssin kattavasta liikevalikoimasta löytyvät niin päivittäistavaroiden, nuorisopainotteisen muodin kuin urheilu- ja retkeilyvälineiden erikoisliikkeet. Ravintolamaailmaa ja kauppakeskuksen viihtyvyyttä kehitetään ja monipuolistetaan jatkuvasti. – Keväällä pääsisäänkäynnin viereen tuotiin hyötykasvien viljelyslaatikoita, joista asiakkaat saivat poimia yrttejä vapaasti mukaansa. Pikku puutarhassamme kasvoi yrttien lisäksi mansikoita, tomaatteja, maissia ja kurpitsaa, Puhilas täydentää. www.skanssi.fi

www.kotimaassa.fi

Suomi 100 Varsinais-Suomi

aantalissa Suomen juhlavuotta on vietetty niin vauhdikkaan ja mielenkiintoisen ohjelman merkeissä, ettei juhlinta jää vain yhteen vuoteen. Suositut opastukset vievät Kultarannan juorujen ja kummituskartanon salaisuuksien äärelle myös jatkossa.

Suomen Rockefellerin ja

Kupiaisen käsipuolessa Naantalissa Saana Jaakkola

Ei ole ihme, että Suomen juhlavuosi on näkynyt Naantalissa merkittävässä osassa – onhan Kultaranta Suomen tasavallan presidentin kesäkoti ja aurinkoinen merenrantakaupunki sen myötä juhlahumun keskipisteessä. Eivätkä juhlan aiheetkaan Naantalista kesken lopu, nimittäin ensi vuonna Kultarannan rakennuttajan Alfred Kordelinin – Suomen Rockefellerin – syntymästä tulee kuluneeksi 150 vuotta.

Huipputapahtumista valoa syksyyn Naantalin tapahtumavuosi ei suinkaan ole taputeltu. 30. syyskuuta Maijamäen liikuntahallissa kajahtaa 27 naisen koskettava Rakkaudentunnus isänmaalle kiitoksena sotavuodet kokeneille naisille. Karmaisevat kummituskierrokset Louhisaaren kartanoon järjestetään 23. ja 30. syyskuuta.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2017

Naantalin Matkailu

– Herman Flemingin rakennuttama Louhisaaren kartanolinna on marsalkka Mannerheimin synnyinkoti. Moni ei tiedäkään, että Mannerheim oli villi poika, jolla oli vaikeuksia totella äitiään. Lieneekö kartanon kummitusten syytä, Visit Naantalin toimitusjohtaja Tarja Rautiainen vihjaa salamyhkäisesti. Lokakuussa kuudetta kertaa järjestettävä Lux Gratiae 2017 tuo Naantaliin konsertteja, taidenäyttelyjä, runoutta ja liikunnan iloa pyhiinvaeltajien hengessä. – Naantalin kirkolta Rymättylään johtava Jaakobin kävely kerää vuosittain kymmeniä patikoijia – satoi tai paistoi, Rautiainen iloitsee. Musiikkitarjonnasta 27.–29. lokakuuta järjestettävässä tapahtumassa vastaavat muun muassa Club for Five ja Johanna Försti. Perjantain ohjelmassa on Visit Finlandin kärkituotteena palkittu Sisarten laulu -elämysmatka luostariaikaan birgittalaissisarten johdolla.

Presidenttien jalanjäljissä Kultarantaan Moni on päässyt vierailemaan Kultarannassa, mutta tarinoiden värittämät teemaopastukset avaavat uusia ovia ja näkökulmia presidenttien elämään. Naantalin oppaiden ideoima 100 vuotta ja 12 presidenttiä -uutuusopastus luo kulttuurihistoriallisen katsauksen persoonallisiin presidentteihimme hauskojen anekdoottien sävyttämänä.

– Kultarantaan pääsee tutustumaan myös presidenttejä palvelleen mamselli Kupiaisen johdolla. Vahvaa Turun murretta veikeästi veistelevällä mamsellilla on paha tapa juoruta presidenttien asioista. Myös Louhisaaren kummituskierrokset jatkuvat ensi vuonna. Kuolema kulkee idyllissä -opastus johdattaa naantalilaisten dekkarikirjailijoiden jäljissä kurkistamaan vanhankaupungin synkkiin salaisuuksiin. Uutuuskierroksella Suomen Rockefellerin elämä ja teot tutuksi tulee Alfred Kordelinin matka köyhyydestä Kultarantaan. Tapahtumien ja opastuksien rinnalle ryhmät voivat varata mielenkiintoisen Presidenttien puolisot -luennon, jossa tutustutaan kunkin presidentin puolisoon ja heidän elämäänsä Kultarannassa omalla aikakaudellaan.

Kesässä sopiva sekoitus uutta ja vanhaa Uutena ohjelmana Naantalista järjestetään ensi vuonna illallisretkiä Kustaviin ArtTeatro-kaksikon henkeäsalpaaviin sirkusakrobatiaesityksiin. Uutuuksien rinnalla Naantalin kesässä hurmaavat perinteiset kestosuosikit – höyrylaivaristeilyt Ukko-Pekan kyyditsemänä, herkuilla ja saaristomaisemilla hellivät rantaravintolat, Muumimaailman asukkaat sekä tietenkin sataman ja vanhankaupungin lumo. www.visitnaantali.com

Kultaranta.

www.kotimaassa.fi

Suomi 100 Varsinais-Suomi

Littoistenjärvi.

aarina on merellinen, keskisuuri kaupunki VarsinaisSuomessa. Keskeinen sijainti, monipuolinen luonto ja kiinnostavat nähtävyydet tekevät Kaarinasta mainion vierailukohteen. Sanna Varjanne

Kaarinan kaupunki

Nauti luonnosta ja kulttuurista Kirkas Littoistenjärvi houkuttelee

i’. odendron ’Hellikk Alppiruusu Rhod Vehreä Kuusiston saari kätkee historiallisia nähtävyyksiä Koko Kuusiston saaren itäkärki muodostaa maisemallisesti, kulttuurihistoriallisesti ja luonnoltaan mahtavan kokonaisuuden, jossa arjen kiireet unohtuvat. Kuusiston kartanon ja linnan alueet henkivät entistä aikaa. Kuusiston linnanraunioiden alueelta löytyvät Kaarinan arvokkaimmat historialliset nähtävyydet, keskiaikaiset piispanlinnan rauniot sekä 1730-luvulta peräisin oleva Kuusiston kartano. Kartanolta pohjoiseen kohoaa 58 metriä meren pinnan yläpuolelle Kappelinmäen metsäalue ja samaisen rinteen kasvillisuuden seassa piilottelee linnan vanha hautausmaa. Metsähallituksen LightsOn! -hankkeen myötä raunioille saadaan sarjakuvan muotoon piirrettävät opastetaulut.

Toukokuussa 2017 kunnostettu järvi on suosittu vapaa-ajan virkistyskohde. Kesäsesonkina Littoistenjärvi houkuttelee virkistäytymään, pehmeähiekkainen uimaranta odottaa. Uimarannalla palvelee kesäkioski ja rohkeimmat vuokraavat SUP-laudat melontaan. Aivan uimarannan kupeesta löytyy myös Littoisten lava, jossa tanssitaan useina lämpiminä kesäiltoina. Järvi sijaitsee Kaarinan ja Liedon rajalla; järvimaisemassa näkyy pittoreski 1820-luvulla perustettu Verkatehtaan alue. Littoistenjärvi on myös linnustollisesti monipuolinen; lintuja voi tarkkailla poluilta ja lintutorneista. Kukkaloistoa, teatteria, näyttelyitä Arboretum Yltöisten puutarhan ylpeys ovat 1970-luvulla istutetut, nyt jo neljän metrin korkeuteen yltävät kesäkuussa kukkivat alppiruusut. Kaarinan keskustan veteraanipuistoon on istutettu yli 250 ruu-

Kuusiston linnanrauniot. Kuva: Pertti Suurhasko

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2017

sulajiketta. Puiston rauhallinen tunnelma ja huumaava tuoksu ovat kokemisen arvoisia. Kaarinassa toimii useita tasokkaita teatteriryhmiä, joiden esityksiä nähdään kesäisin myös kesäteatterinäytöksinä. Kaupungin olohuone on keskustaan tammikuussa 2018 avautuva Kaarina-talo. Sieltä löytyvät kirjasto, matkailuinfo, palvelupiste, kahvila ja vaihtuvat näyttelyt. Tähtitaivaan ihmeellisyydet esittäytyvät Tuorlan planetaariossa. Kaarinassa järjestetään monia suosittuja tapahtumia: Musiikkiviikko, Meripäivä, Piispanpäivät ja Muinaistulet. Suomen festivaalikauden avaa Saaristo Open. Festivaalivieraille ja muille matkailijoille yösijan tarjoavat majatalo, tilat ja kartanot, sekä keskustan hotelli. Majoituspaikoissa voi myös nauttia herkullisista aterioista. www.visitkaarina.fi

Rennon menon lomakeskus rengasreitin varrella

Merimaisemien koristamassa ravintolassa tarjoillaan lounasta ja à la cartea loppukeväästä alkusyksyyn. Aamiaista valmistetaan majoittujille ympäri vuoden, mutta muutoin ravintola toimii talvella tilauskäytössä. Lomakeskuksen asuntolan 19 huoneen lisäksi pihapiiristä löytyy sähköistettyjä vaunupaikkoja sekä tilaa telttailijoille.

aarinassa sijaitseva Kuusiston saari mainitaan historiankirjoissa ensi kertaa 1200-luvulla, jolloin raunioitunut Kuusiston piispanlinna nousi saaren pohjoiskärkeen Piikkiönlahden rannalle. Saana Jaakkola

Lomakeskus Koivukankare

Parin kilometrin päässä rauniolinnasta, rauhallisen maalaismaiseman keskellä, Lomakeskus Koivukankareen sydämiä sulattava hurmuri vastaanottaa matkalaisia häntäänsä iloisesti heilutellen. – Tämä meidän Ninni-koira on varsinainen vetonaula, joka tunnetaan jo ympäri maailmaa, yrittäjä Reijo Sillanpää naurahtaa. Turun Seudun Invalidit ry:n omistama lomakeskus muodostuu kahdesta maatilasta, Koivukankareen ja Hermukken tiloista. Sillanpäät ottivat roolin ravintola- ja majoitusyrittäjinä vuonna 2014. Kolmessa vuodessa on saatu paljon aikaan: lämmitysmuodoksi vaihtui ekologinen maalämpö, kesän tapahtumatarjontaa on monipuolistettu ja aktiviteettien valikoima kasvaa vuosi vuodelta.

– Samalla uudistettiin laiturit, ja hiekkarantaa parannettiin lapsiystävällisemmäksi. Nyt rantaveteen pääsevät leikkimään turvallisesti ihan pienimmätkin taaperot, yrittäjä vinkkaa. Laiturin päälle rakennetun rantasaunan voi vuokrata oman seurueen käyttöön. Lähimetsässä piilevään kotaan sekä viereiselle nuotiopaikalle on muiden tilojen tapaan esteetön pääsy. Tapahtumia ja aktiviteetteja joka makuun

Suomen ainoa esteetön uimaranta

Koivukankare sijaitsee suositun Saariston Rengastien varrella, vain 15 kilometrin Lomakeskus Koivukankareen kaikki tilat päässä Turun keskustasta. Kesällä se onkin on esteettömiä. Viime syksynä jopa rannasta suosittu lounas- ja yöpymispaikka rengasreittehtiin koko Suomen ainoa esteetön uimatiä kiertävien Ravintola Paviljongin terassilla Saimaan järvimaisemat pääsevätmatkailijoiden oikeuksiinsa. keskuudessa. ranta.

Kesäviikonloppuina Koivukankareessa riittää vilinää: tapahtumia järjestetään karaoketansseista rosvopaistijuhliin, konsertteihin ja markkinatoreihin. Pihapelien, kuten tikanheiton, sulkapallon ja minigolfin lisäksi Koivukankareesta voi vuokrata kajakin, kanootin, polku- tai soutuveneen. Nuorison suosikkeja ovat vesihiihto ja moottoriveneen perässä vedettävät lautat, joihin mahtuu 1–3 hurjapäätä kerrallaan. www.koivukankare.com

www.kotimaassa.fi

Suomi 100 Varsinais-Suomi

uonna 1899 aatelinen Johan Oswald Wasastjerna rakennutti kesähuvilaksi kauniin pitsikartanon Kuusiston saaren länsikärkeen. Tänä päivänä Villa Wolax kestitsee erilaisia ryhmiä saaristoluonnon rauhassa ympäri vuoden. Saana Jaakkola

Villa Wolax Kuusistossa Vuolahden rannalla jo vuodesta 1899.

Villa Wolax

Hurmaava Villa Wolax

houkuttelee saaristoon läpi vuoden Villa Wolax säilyi aatelissuvun omistuksessa 1970-luvulle asti. Vuonna 1997 huvilan osti moottoriurheilun parissa koko ikänsä vaikuttanut Tino Aaltonen. Alkuun hän toi Alastaron moottoriradalla isännöimiään vieraita saunomaan Kuusiston rantaan. Näin alkoi Villa Wolaxin kehittäminen ympärivuotiseksi kohteeksi nykyaikaisiin vaatimuksiin vastaten mutta vanhaa kunnioittaen.

”Ei moottorin pärinää vaan luonnon rauhaa” Päärakennuksessa voi aistia huvilan historian, jota täydentävät koristeelliset yksityiskohdat sekä olohuoneen seinien yläosaa kiertävät Axel Haartmanin freskomaalaukset. Henkilökunta tuntee talon tarinat, joiden jakaminen on osa elämystä. Autourheilusuvun kolmen polven saavutukset ovat näkyvästi esillä. Aaltosen isän, Monte Carlon rallin ja Euroopan mestaruuden voittaneen rallilegenda Rauno Aaltosen muistot ja palkinnot koristavat huvilan saleja. Vaikka Villa Wolax viihdyttää vieraitaan vauhdikkain ohjelmanumeroin, ei Kuusiston kannaksilla kaasutella. – Sukuni historia on vahvasti läsnä, mutta täällä ei kuulla moottorin pärinää, vain luonnon rauhaa, Aaltonen lupaa.

Aitoja elämyksiä ja yksityiskohtia Kauniisti sisustetuissa, talon historiaa arvostaen remontoiduissa huoneissa on majoitustilaa 25 hengelle. Huvilan tyylille uskolliset Kommodorin ja Kapteenin ranta-

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2017

huvilat sauna- ja kokoustiloineen taipuvat monenlaisiin tilaisuuksiin ja illanviettoihin. Perinteiset puukiukaat tarjoavat tunnelmalliset löylyt, ja vilvoittelemaan pääsee meren lisäksi huviloiden edustalla lepäileviin ulkoporealtaisiin. Aitoutta arvostetaan myös keittiössä. Englantilainen keittiömestari yhdistelee taidokkaasti perinteisiä saariston makuja ja kansainvälisiä herkkuja. Keittiössä kunnioitetaan puhtaita raaka-aineita; kalat savustetaan paikan päällä ja makkaratkin valmistuvat käsityönä. – Emme hienostele turhaan, vaan haluamme tarjota asiakkaillemme hitusen parempaa ruokaa niin à la carten kuin noutopöydän muodossa, Aaltonen kertoo. Villa Wolaxin päärakennuksessa voidaan järjestää 120 hengen illallistilaisuuksia. Kesällä koristeellisen puutarhamiljöön ympäröimässä kartanossa juhlitaan häitä lähes joka viikonloppu. Villa Wolaxin tilat taipuvat jopa neljän eri asiakastilaisuuden järjestämiseen kerrallaan. Silti jokaisella ryhmällä oma rauha on taattu.

Kapteenin rantahuvila. Äitien- ja isänpäivän juhlalounaille, joululounaille sekä syyskuisille sadonkorjuujuhlille toivotetaan tervetulleiksi myös yksittäiset vieraat. Sadonkorjuujuhlia vietetään tänä vuonna 23. syyskuuta.

Lyhyeen taukoon tai pidempään pysähdykseen Elämyksiä tarjoillaan myös erilaisten aktiviteettien merkeissä. Käytössä on kuusi Soling Classic -purjevenettä purjehduskilpailujen ja -koulutusten järjestämiseen sekä saaristopurjehduksiin. Vesiurheilu-, ammunta- ja joukkuelajeista räätälöidään kullekin ryhmälle mieluinen ohjelma.

– Mistään extremelajeista ei ole kyse, vaan aktiviteeteista löytyy jokaiselle sopivia, yhteishenkeä kohottavia ajanviettotapoja, Aaltonen lupaa. Sijainti Saariston Rengastien varrella, 16 kilometriä Turusta ja 1,5 tunnin ajomatkan päässä Helsingistä tekee Villa Wolaxista helposti saavutettavan niin iloiseen illanviettoon kuin kahvi- tai lounastaukoon. Aaltonen muistuttaa, ettei saaristoluonto ole kaunis vain kesällä. – Talvessa on oma taikansa lumen valaistessa aikaisin hämärtyviä iltoja. www.villawolax.fi

Kommodorin rantahuvila.

www.kotimaassa.fi

Suomi 100 Varsinais-Suomi

Vietä hetki menneisyydessä Nautelan kartanossa

iedon maalaismaisemassa ilmassa leijailee tuoreiden leivonnaisten tuoksu. Lähes 20 vuoden ajan ryhmämatkailijoita kestinneen Nautelan kartanon emäntä Merja Jokila odottelee uusia vieraita saapuvaksi. Saana Jaakkola

Nautelan kartano

Historiallinen Nautelan kartano on ollut Jokilan koti 70-luvun lopulta lähtien. Ensimmäiset maininnat kartanosta on 1400-luvulta. Kartanon kiviosa on vuodelta 1762 ja puurakennus perua 1880-luvun lopulta. Vuosikymmenten saatossa on kartanon historiasta selvinnyt mielenkiintoisia vaiheita. – Omistajaluettelossa on pilkahdellut merkkejä niin papistosta, aatelistosta kuin armeijastakin. Kartanon omistajien joukossa mainitaan myös Naantalin nunnaluostari, Jokila kertoo. Nautelan kartano on tehnyt historiaa sittemminkin. Vuonna 1998 kartano avautui yleisölle ensimmäisenä maaseutumatkailuyrityksenä Liedossa.

Vain vartin päässä Turun vilskeestä Pihapiirin puistoa koristavat yli satavuotiaat puut. Aurajoen rannassa laiduntavat lampaat hoitavat maisemaa ja sulattavat niin pienten kuin isompienkin vieraiden sydämiä. On vaikea uskoa, että Nautelan kartanon kaltainen rauhan tyyssija sijaitsee vain 15 minuutin ajomatkan päässä Turusta. Tilauksesta auki oleva Nautelan kartano on suosittu juhla- ja kokouspaikka. Kartanon historia ja tiluksien tarinat tulevat ryhmämatkailijoille tutuksi kahvi- tai lounastauon aikana. – Teemme tiivistä yhteistyötä LietoOppaiden kanssa. Liedon seutu on täynnä kulttuurihistoriallisesti merkittäviä kohteita, jotka sijaitsevat vain kivenheiton päässä kartanosta, Jokila vinkkaa. Samalla kannattaa piipahtaa ainakin Nautelankosken museolla ja keskiaikaisessa Pyhän Pietarin kirkossa.

Kartanokahvilaan jokainen on tervetullut Neljästi vuodessa Nautelan kartano muuttuu kodikkaaksi kahvilaksi. Silloin myös Lieto-Oppaat ovat paikalla kertomassa talon tarinoita. Kahvilapäivien tarkoituksena oli alun perin antaa ihan jokaiselle mahdollisuus tutustua kartanon salaisuuksiin, ja tapahtumat ovatkin yllättäneet suosiollaan – eikä vähiten makunystyröitä hellivien leivonnaisten vuoksi. Seuraavan kerran kartanokahvilan antimista saadaan nauttia itsenäisyyspäivänä. Kahvila avataan myös joulun alla, palmusunnuntaina sekä kesällä Lieto-viikon kunniaksi. www.nautelankartano.fi

This is Finland!

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2017

ireä maaseutukaupunki Paimio tarjoaa lämminhenkistä yhteisöllisyyttä.

Ravintolapäivä Iskulla.

Paimiossa uskotaan

yhteisöllisyyteen Matleena Ikonen

Paimion kaupunki

Turun ja Salon puolivälissä, vain pienen poikkeaman päässä Turku–Helsinkimoottoritieltä sijaitseva Paimio on kodikas, kasvava kaupunki varsinaissuomalaisen maaseudun syleilyssä.

Työväentalo muuttuu yhteiseksi olohuoneeksi Yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen ovat nyt sopivasti Suomen juhlavuonna kovassa nosteessa Paimiossa. Uudenlaisen yhdessä olemisen keskiössä on Paimion paraatipaikalla sijaitseva entinen työväentalo Iskun talo, joka on paikallisen yrittäjän aloitteesta heräämässä uuteen elämään kaupunkilaisten olohuoneena. Tavoitteena on tehdä Iskun talosta kulttuuritoiminnan, matkailun ja käsityöläisyyden tyyssija.

– Tähän mennessä Iskun talossa on järjestetty konsertteja, huutokauppa, muotinäytös ja vähävaraisten ruokailuja. Yhdistyksillä on omia vuorojaan, joissa pyörii erilaisia harrastepiirejä. Iskun talo on paikka, jossa kaupunkilaiset voivat kokoontua yhteen, nähdä toisiaan ja vaihtaa kuulumisia. Se on havahduttanut myös osallistumaan myös sellaisia ihmisiä, jotka eivät aiemmin ole olleet niin kovin aktiivisia, Merita Seppälä iloitsee.

Ruoka kokoaa ihmiset yhteen Toinen paimiolaisia aktivoiva ja yhteen tuova ilmiö on vuonna 2014 startannut REKO-lähiruokaryhmä, joka 2500 jäsenellään on yksi Suomen suurimmista ja aktiivisimmista REKO-renkaista.

Paimion REKO-aktiiveihin kuuluva Riina Immaisi kertoo, että Paimiossa ruuan ympärille kokoonnutaan pidemmäksikin aikaa turisemaan – niin kuin ruuan ympärillä on tehty maailman sivu, nyt vain kokoontumispaikka on kaupungin tori. – REKO-tapahtumissa tuntuu, että aika pysähtyy ja ihmiset pääsevät aidon äärelle. Ruoka on tuonut ihmisiä Paimiossa yhteen, ja REKOn kautta moni aloittava yrittäjä on päässyt hyvin liikkeelle. Paimiossa on paljon aktiivisia tuottajia ja hyviä tuotteita, Immaisi sanoo. REKO-menestys on innostanut tuottajia jalkautumaan myös muihin kaupungin tapahtumiin. – Suosituilla Sukselan maalaismarkkinoilla on 90 % REKO-tuottajista myymässä tuotteitaan, ja tänä vuonna rekolaiset jalkautuivat Suomi 100 -juhlavuoden paimiolaiseen päätapahtumaan, Jokipuiston tapahtumaan. Siellä tuottajien Ruokka lähelt jokke -teemaosasto osoitti sen, että paimiolaiset ovat ottaneet lähiruuan omakseen. Laadukas ja aktiivinen lähiruokatuotanto on myös matkailun näkökulmasta tärkeää, Immaisi pohtii. www.paimio.fi/matkailu

– Iskun talo on ollut unohduksissa ja huonossa kunnossa jo vuosikymmeniä. Nyt taloa on peruskorjattu ja ympäristöä siistitty ja sitä käytetään monipuolisesti erilaisiin tilaisuuksiin, tapahtumiin ja harrastustoimintaan, kertoo Tapahtumatalo Iskun toimintakoordinaattori Merita Seppälä. Iskun talossa toimii paikallisen käsityöyrittäjän paja ja puoti ja kesäaikaan kesäkahvila. Seppälän mukaan tavoitteena on luoda talosta matalan kynnyksen paikka, jonka kaupunkilaiset tuntisivat omakseen.

Paimionjoki.

Paimiossa lähiruok a tulee läheltä. Kuva: Heidi Turune n

www.kotimaassa.fi

Suomi 100 Varsinais-Suomi

Puodin yhteydessä toimiva B&B-majoitus on saanut vieraita eurooppalaisten lisäksi myös Intiasta, Kiinasta ja Mongoliasta. Asiakkaat ovat kiittäneet ruoan ohella lämminhenkistä ja asiakaslähtöistä palvelua. Vuorion mukaan tänne on helppo tulla nauttimaan aidosta maalaisidyllistä: pelloista, metsistä ja merestä.

aariston sylissä sijaitseva Sauvo tarjoaa paikallisia makuja, merenrantaa ja maalaisidylliä sekä monenlaista nähtävää ja koettavaa kaikenikäisille. Jouko Parviainen

Moni tuntee sauvolaiset maustekurkut, herneet, mansikat ja perunat. Lähiruoantuotanto on viime vuosina laajentunut muihinkin vihanneksiin ja juureksiin. Suomen parhaan tittelistä kilvoittelevat Salmensuun tilan Hereford-karjasta valmistetut burgerit, joita tullaan maistelemaan Rantolan Puotiin aina pääkaupunkiseudulta. – Naapuriimme, Rantolan Kievariin, poikkeavat pitsan ystävät, ja vierestä löytyvät myös Sauvon Käsien kesänäyttely, luomutila kotieläimineen ja Kalliorannan tanssi- ja juhlapaikka. Merenrannalla sijaitsevalle, jykevälle Karunan kivikirkollekin on vain kolmisen kilometriä, kertoo Rantolan Puodin emäntä, Anne Vuorio.

Pienet suuret elämykset Vasta toista vuotta matkailijoita Sauvon kirkonkylällä majoittanut Elämys Ämmi on saanut asiakkaita lähes kaikista Pohjoisja Keski-Euroopan maista, kaukaisimmat Japanista, Iranista, Vietnamista ja Australiasta. Eri kansallisuuksia on vieraskirjassa jo parikymmentä.

Hännilän tila.

Suosio on yllättänyt paikkaa pyörittävän Sanna Katajaisen. Ulkomaalaiset ovat tulleet booking.com ja airbnb:n kautta. Ämmi on yltänyt arvioinneissa eteläisen Suomen top 10:een: booking.comin keskiarvo on 9,6 ja airbnb:n viisi tähteä. – Asiakkaamme haluavat rauhoittua, seurata paikallista elämää ja tutusta paikkakunnan luontoon ja kulttuuriin sekä maistella paikallisia makuja – jopa osallistua ruoanvalmistukseen, sanoo Katajainen.

Suu makiaks, mieli keviäks Raitin varrella

TERVETULOA!

Sauvon keskustaa.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2017

Sauvon kirkko.

Tekemistä, nähtävää ja tapahtumia Sauvossa voi patikoida ja pyöräillä kauniissa pelto- ja kalliomaisemissa tai meloa saariston sylissä. Liikuntakeskuksessa pääsee palloilemaan sisällä tai kuntoilemaan salilla. Hännilän hevos- ja matkailumaatilalla voi kokeilla hyvinvointihetkiä hevosten parissa ja majoittua viihtyisässä rintamamiestalossa. Myös nähtävää on moneen makuun. Kulttuurikohteita ovat Sauvon keskiaikainen kirkko ja kauniilla paikalla merenrannalla seisova Karunan kirkko, kodikas kotiseutumuseo näyttelyineen, Timperin Kuppikivikallio ja vanhassa meijerirakennuksessa toimiva kirjasto.

Luonnonystävää taas kiinnostavat Kirveskallio luolineen, Maalun näköalatorni, Pirunpelto ja Paratiisimäki. Uusia kokemuksia hakeva kokeilee Eco Camp Grelsbölessä, millaista on yöpyä tentsilessä, puiden varaan kiinnitetysemi. Wanha Liesni sä teltassa, kuten teki ranskalainen hääparikin. Grelsbölen Tilan omaa saaristolaisleipää ja tyrni-omenaglögiä tilataan Lappiin asti.

Yhteinen Raitti 181 Sauvon vahvuutena Vuorio ja Katajainen pitävät yritysten ja lähiruoantuottajien hyvää yhteishenkeä, josta osoituksena on Raitti 181 -brändi. Sen kotisivut antavat lisätietoa eri palveluista ja maatilojen tuotteista.

Sauvon tapahtumista tunnetuin on heinäkuun lopun Elopäivät. Niihin johdattavan Rantolan Unikeon markkinat ja Wanhan Liesniemen Keskiaikamarkkinat. Loppuvuodesta makumatkalle houkuttelee joulumarkkinat. Raittilaisten Tentsile. Kuva: Ki kokoama herkkukori vaaTekemistä.fi oli jo viime joulun hittituote.

Sauvolaisia makuja pääsee nauttimaan vierailemalla suoraan tiloilla ja kesäkahviloissa tai vaikkapa Kalle´s Backan tilausravintolassa tai kodassa. Paikan tunnelmallisessa miljöössä järjestetään myös musiikkitapahtumia ja illanviettoja. Olutpubin tunnelmaa tarjoaa puolestaan Tapper´s Inn. Näiden lisäksi Matin Maku Matkat tuo liikkuvan keittiön herkkunsa paikan päälle, toritapahtumista jopa mökkijuhliin.

www.visitsauvo.fi www.raitti181.com

Paikkakunnan oma pienpanimo, Sauvon Panimotupa, valmistaa käsin aitoja maalaisoluita, kuten Rantolan Puodille pantua Rantgalloa ja matkailuyritysten innoittamaa Raitti 181 -olutta. Näiden kera sopivat nautittavaksi Puotipuksujen kehittämät makumakkarat ja Katajainen mallassinappi.

Maalun maisemaa.

Elopäivät.

www.kotimaassa.fi

Suomi 100 Varsinais-Suomi

Auringonlasku Örön linnakesaarella. Kuva: Herrick Ramberg

Saariston helmet Kemiönsaarella

nen veistokselli Bengtskärin portaikko.

Bengtskärin majak ka on eteläisin asuttu paikk Suomen a. Kuva: VisitFinland

emiönsaaren siivuun Saaristomerestä mahtuu neljä kovin erilaista matkailukohdetta, joilla kaikilla on jotain täysin ainutlaatuista tarjottavanaan. Sam Cygnel

Kemiönsaaren kunta

Nelikon muodostavat Bengskärin majakka, Rosalan Viikinkikeskus, Örön linnakesaari ja Söderlångvikin kartano. Sotahistoriasta kiinnostunut voisi yhdistää Bengtskärin ja Örön. Kulttuurista kiinnostunut vastaavasti Rosalan Viikinkikeskuksen Söderlångvikin kartanon, ja niin edelleen. Kohteet sijaitsevat sen verran lähellä toisiaan, että noin kahteen ehtii yhden päivän aikana. Se, kuinka niitä yhdistelee, on kiinni jokaisen omasta mausta. Kokonainen päivä yhdessä kohteessa on sekin harkitsemisen arvoista.

Aavaa merta tai viikinkejä Bengtskärin majakka on Suomen eteläisin asuttu paikka. Graniitista rakennettu majakka on Pohjoismaiden korkein, ja se tunnetaan toisen maailmansodan aikaisesta dramaattisesta taistelustaan. Saaressa on majoitusmahdollisuus, kahvila, merellisiä näyttelyitä sekä opastettuja kierroksia. Bengtskärin luotomaisen saaren sijainti keskellä avomerta on voimakas kokemus monelle matkailijalle. Myös majakan torniin kiipeäminen on varsin mieleenpainuvaa – kuvittele kierreportaat, jotka johdattavat maisemaan, jonka horisontissa ei näy muuta kuin merta ja taivasta.

Rosalan Viikinkikeskus on rakennettu tarkasti alkuperäisiä esikuviaan seuraten. Lopputulos on kuitenkin elävä ja nykyaikaisille kävijöille sopiva, suurilta osin monien aktiviteettien ja käytännönläheisen kerronnan ansiosta. Viikinkikeskuksen alueelle on muun muassa rakennettu mahtavan oloinen Päällikköhalli Rodeborg, viikinkien asuinrakennus, roomalaiskatolilaistyylinen Helgakappeli ja museorakennus kahviloineen. Päällikköhallissa yöpyminen on taatusti jäänyt monen kouluretkeläisen mieleen.

Sotahistoriaa tai paljasrintaisia veistoksia Örön linnakesaari jaksaa yllättää kohteessa moneen kertaa käyneen matkailijan. Voisi sanoa, että ensimmäinen kerta kuluu sotahistorian, 12-tuuman tykkien ja mukulakivikatujen luomissa puitteissa – vaikka jo tällöin aavistaa, että pinnan alta löytyy enemmän. Pieni syventyminen saaren

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2017

Örön satama.

Söderlångvikin autotallin toinen vartija.

olemukseen johdattaa kävijän saaristooloissakin uniikkiin luontoon ja sen tyyneen ilmapiiriin. Saarella sijaitsee yöpymis- ja ravintolapalveluiden ohessa taitelijaresidenssi, jonka vieraat hyvin todennäköisesti hyötyvät ympäristöstään. Örö siirtyi puolustusvoimilta Metsähallitukselle pari vuotta sitten, jonka jälkeen sen korjaus- ja parannustöihin on panostettu miljoonia euroja.

Venäjän ajalta. Örön Pitkä Ikävä -mukulakivitie Söderlångvikin kartano on edesmenneen liikemies Amos Andersonin kesähuvila, joka yhdessä muiden omistusten kanssa testaSutjakkaasti saaristoon mentattiin kulttuurityötä vaalivalle, varta Kasnäs on Bengtskärin, Rosalan vasten perustetulle yhdistykselle. Kartanon Viikinkikeskuksen ja Örön solmukohta, kun kulttuuriperinnöstä kielivät sen kuvataidepaikalle saavutaan bussilla. Bengtskäriin ja näyttely, vuosittain uusittavat taidenäyttelyt Öröseen kulkee vesiliikennettä Kasnäsista. sekä yksityiskohdat, joita tarkkasilmäinen Kolmeen suurimpaan alukseen mahtuu yli 50 kävijä löytää kartanon rakennuksista. matkustajaa. Rosalan Viikinkikylään voi kulTunnetuimmat näistä lienevät paljasrintaiset kea joko matkustaja-aluksella tai yhteysaluknaisveistokset, jotka koristavat Andersonin sella bussilla kulkien. Söderlångvikin kartano autotallin yhtä julkisivua. sijaitsee mantereella. Kartanolla on mittavat omenapuutarhat, www.VisitKemiönsaari.fi joiden hedelmiä jalostetaan mm suoramyyntiin paikalla sijaitsevaan Café Vivaniin.

Söderlångvikin kartano on entinen Amos Anderssonin kesähuvila.

www.kotimaassa.fi

Suomi 100 Varsinais-Suomi

abbnäsin lomakodin historia juontaa 1600-luvun lopulle, jolloin se tunnettiin Dragsfjärdin pappilana. Siihen aikaan papilla oli tapana soutaa Dragsfjärdin-järven yli sunnuntaiaamun jumalanpalvelusta pitämään. Saana Jaakkola

Labbnäsin Lomakoti

– Meillä tilaisuudesta tehdään aina asiakkaan näköinen kattausta, koristeluja ja tarjoiluja myöten. Jokainen tapahtuma on ainoa laatuaan, lomakodin johtaja Eva Magnusson-Tamminen lupailee. Kartanon päärakennuksessa ruokailevat tilaisuuden luonteesta riippuen 15–120 hengen seurueet. Kesällä käytössä on pihamaalle rakennettu Liiteri, joka taipuu niin hääjuhliin, joogatunteihin kuin taidekursseihin ja konsertteihin.

Koko Kemiönsaari käden ulottuvilla Labbnäsin lomakodin huoneissa ja huoneistoissa on majoitustilaa 38 vieraalle. Päärakennuksessa voi yöpyä kauniisti sisustetuissa 1–4 hengen huoneissa ja rivitalon 1–7 hengen huoneistoissa. Rantasaunan löylyistä mahtuu nauttimaan 20 hengen seurue kerrallaan. Talvisin järven jäälle tehdään avanto, ja viikoittaisiin avantouinti-iltoihin saavutaan kauempaakin.

Labbnäs on portti

Kemiönsaaren saaristoluontoon

1950-luvulla arvostettu liikemies ja taiteen tukija Amos Anderson osti pappilan ja lahjoitti sen Kemiönsaaren martoille. Siitä alkoi marttojen ylläpitämän Labbnäsin lomakodin tarina – ja edelleen Labbnäsin saunarannassa lepää soutuvene, jolla vieraat voivat soudella kirkon suuntaan pappien venevanaa seuraten.

Labbnäs on erinomainen tukikohta päiväretkille Kemiönsaaren silmiä hivelevään saaristoon. Päivän voi viettää Taalintehtaalla, Bengtskärin majakalla tai Örossa ja palata illan tullen valmiiseen pöytään, rantasaunan löylyihin ja puhtaiden lakanoiden väliin seuraavan päivän seikkailuja suunnittelemaan.

Tänä päivänä Labbnäsin vieraanvaraisuudesta nauttivat niin matkailijaryhmät, harrasteporukat kuin yksittäiset matkailijat.

Hyvää ruokaa à la Martha Kartanon sykkivä sydän on sen keittiö, jossa tarjoilut valmistuvat omin käsin lähiseudun raaka-aineita hyödyntäen. Erityisen hyvin Labbnäs tunnetaan suussa sulavasta limpustaan. Itse tehtyä näkkileipääkin on tarjolla kahta erilaista.

www.labbnas.fi

– Liiterissä tunnelma on kuin puutarhajuhlissa. Se rakennettiin pidentämään kesää ja antamaan suojan juhlijoille sateen sattuessa.

Tilausasiakkaille – oli kyseessä hääjuhla, syntymäpäivä tai matkailijaryhmän lounastauko – menu muokkautuu aina asiakkaan toiveiden mukaan.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2017

Viininmaistelua ja puutarhakierroksia

ehreä omenapuiden valtameri levittyy Paraisten Lemlahdensaaren rannoilla. Tammiluodon tilalla omenanviljelyllä on pitkät perinteet – ensimmäiset puut istutettiin omenatarhaan 60-luvun alussa. Saana Jaakkola

Puutarhapuolella polvi vaihtui vuonna 2010, jolloin viljelyksistä vastuun otti Jokisen poika, Jani. Paljon on ehtinyt tapahtua; puutarhassa kasvaa nyt 10 000 omenapuuta ja tuhat päärynäpuuta.

Tammiluodon Viinitila

Omenaisen raikas visiitti Tammiluodon Viinitilalle

Vuonna 1995 Suomessa astui voimaan viinitilat salliva laki. Siihen aikaan seitsemättä vuotta omenatilan yrittäjänä toiminut Timo Jokinen pohti, pitäisikö tilaisuuteen tarttua. Ajatus jäi muhimaan Jokisen mieleen. – Kun pienet ja lievästi pintavialliset omenat lajittelussa karsittiin priimaomenista, ajatus niitten jatkojalostamisesta vahvistui. Jo seuraavana vuonna omenatilasta tuli Tammiluodon Viinitila, yrittäjä muistelee.

Upeat tilat erilaisiin tilaisuuksiin Valtaosa omenatarhan käsin poimitusta sadosta kulkeutuu kauppoihin ja toreille. Loput sadosta käytetään viinien, kuohuviinien, siiderien ja liköörien valmistukseen.

Tammiluodon Viinitilan tuotteita, kuten tyrnillä maustettua omenaviiniä Tyyraa, omena-karviaisviini Roosaa ja puolimakeaa Mansikkakuohua voi ostaa tilan omasta puodista. Viinipuoti ja rantakahvila Viinitupa ovat kesäkuun alusta elokuun loppuun avoinna päivittäin. Muina vuodenaikoina viinitila on avoinna tilauksesta. Juhlarakennuksessa voidaan järjestää 120 hengen tilaisuuksia ympäri vuoden. Viinitupa sopii enintään 50 hengen tapahtumiin, ja osittain veden päälle rakennetun rantasaunan paljuineen voi varata 15–20 hengen illanviettoon. Kesällä Tammiluotoon voi saapua myös vesiteitse. Sähköistetyn piensataman suojissa voi viipyä vaikka yön yli.

Jatkossa tilausryhmille voidaan järjestää vierailuja puutarhaan, joiden perään onkin kyselty jo pitkään. – Moderni omenanviljely kiinnostaa ihmisiä, mikä tuntuu tosi upealta. Puutarhasta kysellään paljon viininmaistelutilaisuuksissa, joita järjestämme tilalla vieraileville ryhmille, Jokinen kertoo. Tilausasiakkaille räätälöidään aina oma ohjelmansa mielenkiinnon ja käytettävissä olevan ajan mukaan. Moni Saariston Rengastien kiertävä bussiryhmä pysähtyy lounaalle ja ostoksille, mutta yhä enemmän yrityksetkin löytävät tiensä Tammiluodon Viinitilan tunnelman ja makujen pariin. www.tammiluoto.fi

www.kotimaassa.fi

Suomi 100 Varsinais-Suomi

atkailulehti Mondon lukijat valitsivat Saariston Rengastien vuoden kotimaan matkailukohteeksi, eikä suotta. Kävijämäärien kasvaessa palvelut, käyntikohteet ja yhteydet reitillä monipuolistuvat. Saana Jaakkola

Paraisten kaupunki

Parainen porskuttaa

Saariston Rengastiellä ja jännillä ennätyksillä Suosion myötä myös tiedon määrä lisääntyy, mutta haasteitakin yhä on. Saarihyppely vaatii yllättävän paljon suunnittelua ja valmistautumista – moni reitille innoissaan lähtevä ei ymmärrä ottaa etukäteen selvää esimerkiksi lautta-aikatauluista. – Varsinkin pyöräilijälle pettymys on karvas, jos viimeinen lautta on jo mennyt. Huonossa tapauksessa edessä on pitkä paluumatka lähimpään taajamaan, kun eteneminen ei onnistukaan, huomauttaa Paraisten kaupungin matkailupäällikkö Niclas Gestranius. Linja-autoryhmien määrä on räjähdysmäisessä kasvussa. Ryhmämatkan suunnittelu kannattaa aloittaa ajoissa ja avuksi ottaa asiantunteva saaristo-opas, sillä varsinkin majoitus on saaristossa suurten ryhmien kannalta haastavaa.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2017

– Toki reitin voi kiertää päivässä, mutta parhaimman elämyksen saa rauhallisesti edeten ja mahdollisimman monessa paikassa pysähtyen.

Suunnittelu alkaa matkailuneuvonnasta Oli matkaan lähdössä yksin tai yhdessä, ensimmäinen askel on yhteydenotto Paraisten matkailuneuvontaan. Soittamalla tai nettisivujen kautta voi tilata ilmaiset esitteet ja kartat suunnittelun tueksi. Samalla voi ostaa omaksi

Lauri Hokkisen kirjoittaman oppaan, johon on koottu kaikki, mitä matkalla on syytä ottaa huomioon. Viimeisetkin lauttayhteydet Pikku Rengastien varrella loppuvat syyskuun alussa. Töitä reittien avaamiseksi ympärivuotiseen käyttöön tehdään ahkerasti, mutta rahoituksen luomien haasteiden vuoksi se on vielä kaukainen haave. Paljon parannuksia on saatu aikaan – uusia vierailukohteita avataan, palveluja parannetaan ja uusia majoituskohteita syntyy.

aitsee mm. Turun Seilin saarella sij laitos. omeren tutkimus yliopiston Saarist yliopisto n ru Tu / n ne sa Kuva: Hanna Ok

Saariston kesä päättyy sadonkorjuujuhlaan Paraisilla puuhastellaan aina jotakin uutta ja innostavaa. Vuonna 2011 Parainen ansaitsi paikkansa Guinnesin ennätystenkirjassa rakentamalla maailman pisimmän pöydän, jota hyödynnetään vuosittain syyskuun kolmantena viikonloppuna vietettävissä sadonkorjuujuhlissa.

Seiliin pääsee nyt myös päiväretkelle Merkittävin muutos on Seilin saaren palvelujen monipuolistuminen. Synkän mutta mielenkiintoisen historian Seili on ollut vieraille avoinna pitkään, mutta pientä kioskia lukuun ottamatta palveluja ei ole ollut. Nyt Seilissä on opastusten lisäksi majoitusta ja ravintola. Ensimmäistä kertaa saaren vieraat ovat päässeet kurkistamaan mielisairaalan entiselleen jätettyyn potilashuoneeseen, jossa menneestä muistuttaa karu tunnelma pakkopaitoineen. – Uutta on myös päivittäinen laivayhteys Aurajoen länsirannalta Seilin kautta Nauvoon. Tällaista päiväretkimahdollisuutta ei ennen ole ollut, vaikka kysyntä on ollut kovaa, Gestranius vinkkaa.

Vitharun-yritys järjestää reittiliikenteen ulkopuolella myös tilausristeilyjä. Uusia reittejä saaristoon on avannut myös Aspö Charter, joka risteilee ulkosaaristossa keväästä syksyyn. Lähtöpaikka on Korpöströmin Saaristokeskus, jossa palvelee hotelli ja ravintola. Uusia majoituskohteita on avattu ainakin Houtskariin ja Iniön saareen. Luontopolkuja kunnostetaan ja viitoitetaan ensi kesää silmällä pitäen.

– Maailmanennätyksen lisäksi lähes 164-metrinen pöytä toi meille kuntamarkkinoinnin SM-tittelin, joka oli Guinnesiakin arvokkaampi saavutus, Gestranius hehkuttaa. Tänä vuonna 10. kertaa järjestetyissä sadonkorjuujuhlissa tempauksena oli Suomen ensimmäiset kalansavustuksen SM-kilpailut. Kuka tietää, mitä Paraisilla keksitään ensi vuonna. www.saaristo.org | www.saaristonrengastie.fi www.visitseili.fi | www.lautta.net www.ostern.fi | www.sadonkorjuujuhla.fi

Lehmillä ja lampailla on tärkeä rooli Seilin saaren perinnemaisemien hoidossa. Kuva: Hanna Oksanen / Turun yliopisto

www.kotimaassa.fi

Suomi 100 Varsinais-Suomi

Lähes 500 metriä pitkä Kaitaisten silta. Kuva: Kari Hirvo

Taivassalo

– kappale kauneinta Suomea T

aivassalon rannikkoalueet houkuttelevat matkailijoita kauniilla maisemillaan ja meren tarjoamilla virkistysmahdollisuuksilla. Kuka voisikaan vastustaa meren tuoksun, historiallisten asuinsijojen ja rikkaan paikalliskulttuurin kutsua! Eeva Oksman

Taivassalon kunta

Taivassalon seutu kiinnosti jo viikinkejä, ristiretkeläisiä sekä kauppa- ja aatelismiehiä, jotka kaikki jättivät Taivassaloon omat merkkinsä. Kunnanjohtaja Vesa Rantala toteaakin, että Taivassaloa ei ole koskaan perustettu, vaan se on ollut aina olemassa. Se oli aikoinaan suomalaisen sivistyksen kehto, josta länsimaiset tavat ja kulttuuri levisivät muualle Suomeen. Taivassalo omaleimaisine saarineen ja rannikkoalueineen on edelleen portti merelle. Kunnan alueella on yli 180 saarta, yli 300 kilometriä merenrantaa sekä 2000 kesämökkiä. Taivassalossa toimii myös useita mat-

a. Graniittilouhokselt j Skön Ka / lo va sta Va Kuva:

kailu-, majoitus ja ravitsemusalanyrityksiä. Kesäisin torin torikahvila houkuttelee ostoksille ja virkistäytymään. Heinäkuun alussa järjestettävä Silakrysäys on silakan ympärille rakentunut markkinarieha, jossa tarjolla on maittavia herkkuja, ohjelmaa sekä torimyyntiä. Myynnissä mm. paikallisten tuottajien tuoretuotteita ja kuuluisia kalajalosteita.

Helsinginrantaa. Kuva: Tomas Björkroth

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2017

Taivassalon Pyhän Ristin kirkko. Kuva: Mikko Savela

okunta. Taivassalo on saarist Hirvo Kuva: Kari

vuonna 1420 Pietari Henrikinpojan johdolla ja ne säväyttävät kirkkokävijöitä edelleen. 1460-luvun lopulla kirkko maalattiin kalkitsemisen jälkeen uudelleen, ja silloin maalauksia tehtiin myös kattoon. Viiasten k artano. Ku va: Mikko Savela

Harvinainen kirkko Kirkonkylässä sijaitseva upea harmaakivinen Pyhän Ristin kirkko on 1300-luvulla rakennettu kivikirkko, joka on harvinainen arkkitehtoninen kokonaisuus. Sen sakaristo on peräisin aiemmin paikalla sijainneesta 1200-luvulla rakennetusta puukirkosta. Taivassalon kirkolla on selvä yhtäläisyys Turun Tuomiokirkon kanssa läpikäytävine harmaakivisine asehuoneineen ja länsipäädyn kaksoisikkunoineen. Taivassalon Pyhän Ristin kirkko on ensimmäisiä Suomen kirkoista, joissa on tehty kaikkien pintojen kuvallinen maalaus. Vanhimmat seinämaalaukset valmistuivat

Kirkon arvokkain aarre on 1300-luvulta peräisin oleva krusifiksi, jonka lisäksi kirkon keskiaikaisesta sisustuksesta on säilynyt alttarikaappi ja viisi puuveistosta, jotka on lahjoitettu Kansallismuseolle. Ryhmät voivat varata tutustumiskäynnin kirkkoon arkipäivisin.

Historian havinaa Taivassalossa on aikojen saatossa elänyt useita mahtavia pappis- ja aatelissukuja herraskartanoineen. Kartanoista merkittävin on Viiaisten kartano, joka toimii nykyään Taivassalon museona. Sen rakensi Wiialan kylän maat 1370-luvulla haltuunsa saanut aatelismies Anders Garp, ja se pysyi GarpKarpelainen-Carpelan -suvulla aina vuoteen 1796 asti. Kartanossa on yöpynyt mm. kuningas Kustaa IV Adolf.

Nykyinen, museona toimiva päärakennus on rakennettu vuonna 1779. Päärakennuksen yläkerrassa, kartanon työväenasunnossa ja näyttelyhallissa on yli 8500 esineen kokoelma, joka kertoo rakennusten historiasta, perinteisistä saariston elinkeinoista sekä Taivassalon kulttuurista ja historiasta. Viiasten kartanon alakerta on sisustettu 1800-luvun tyyliin, josta saa käsityksen siitä, miten aateliset aikanaan asuivat. Museon lisäksi kartano toimii vaihtuvien teema- ja taidenäyttelyiden pitopaikkana. Taivassalossa muinainen Postitie on erityisen hyvin säilynyt ja Museovirasto onkin luokitellut tien Taivassalossa sijaitsevat osuudet valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Posti saapui mereltä Taivassalon Helsinginrantaan, jossa vanhaa tietä laitureineen on vielä jäljellä. www.taivassalo.fi

Hakkenpää suviaamuna. Kuva: Kari Hirvo

www.kotimaassa.fi

Suomi 100 Varsinais-Suomi

ustavin kunta on perustettu vuonna 1874, mutta sen historia kantaa vuoteen 1783, jolloin Ruotsin kuningas Kustaa III antoi luvan seurakunnan perustamiselle.

Saana Jaakkola

Kustavin kunta

Saariston Kuningaskunta Kustavi

ei jätä kylmäksi talvellakaan Silloin Kustavin Kivimaalle pystytettiin uusi, puinen kirkko, jonka viimeisen päälle veistellyt votiivilaivat kielivät menneisyyden merikarhujen kiitollisuudesta kotiseurakunnalle. Kustaan ajoista muistuttaa myös kunnan käyttämä lisänimi Saariston Kuningaskunta. Kuninkaallinen Kustavi on tärkeä lenkki Saariston Rengastien varrella, ja kesällä matkailijat saapuvatkin nauttimaan saariston lumosta niin autoillen, pyöräillen kuin

veneillenkin. Vaikka suositun rengasreitin varrella syyskuun tullen hiljenee, Kustavissa kalastusmatkailu houkuttelee väkeä myöhäiseen syksyyn asti. – Kustavissa moni majoituskohde pitää ovensa avoinna ympäri vuoden, ja vuokrattavissa on runsaasti hyvin varustettuja mökkejä. Syyskausi on saaristossa kauneimmillaan – meri lämmittää siihen asti, kunnes se jäätyy, kertoo Kustavin kunnan vapaaaikasihteeri Maritta Jalonen.

Kustavissa merimaisemaa pilkkoo parisentuhatta saarta ja rantaviivaakin riittää yli 900 kilometrin verran. Kalannarrauspaikat eivät Kustavista lopu kesken. Kalastuskausi ei pääty jäidenkään jälkeen. Silloin kaivetaan kairat kesävarastosta – Kustavin maine on pilkkimiesten keskuudessa vähintäänkin legendaarinen. Kevään tullen ongitaan siikaa, seuraavaksi narrataan silakkaa. Kesällä saaliiksi jää haukea, meritaimenta, ahventa ja kuhaa. Suuria lahnojakin on Kustavin rannoilla matoon napannut.

ArtTeatron tr apetsitaiteilij a Pauliina Räs änen.

Vartsalan Vanha Koulu.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2017

Kustavi on kalannarraajan taivas

Kustavin monet kalastusoppaat tutustuttavat vasta-alkajat lajin pariin. Kun mies mielii merille kalansaaliin toivossa, kipittää naisväki silmät kiiluen marjametsään tai tehtaanmyymälöiden tarjonnasta nautiskelemaan.

Ostosmatkalle myös joulun alla Moni tehtaanmyymälä pitää ovensa avoinna ympäri vuoden. – Laadukkaita vaatteita valmistava Merineule sekä itse suunnittelemiaan naisten vaatteita valmistava ompelimo Studio di Moda palvelevat Kustavin keskustassa, Jalonen vinkkaa.

– Idyllinen Vartsalan Vanha Koulu lahjatavara- ja kynttiläputiikkeineen sekä kahvioineen palvelee päivittäin kesäkuusta elokuuhun. Syyskuusta joulukuuhun ostoksille pääsee viikonloppuisin, Jalonen lisää.

Ainutlaatuisia teatterielämyksiä Kustavin suuri ylpeydenaihe viihteen saralla on Matkailun Oskari -palkinnonkin napannut sirkus- ja varieteetaiteen ohjelmapalveluyritys ArtTeatro. Cirque du Soleilista tuttu trapetsitaiteilija Pauliina Räsänen ja maailmanmestariakrobaatti Slava Volkov viihdyttävät tilausryhmiä huikeilla esityksillään ympäri vuoden. Heinäkuussa Kustavi muut-

tuu kansainvälisen sirkustaiteen tyyssijaksi, kun Saariston sirkusfestivaali valtaa pienen saaristopitäjän. Kesäkaudella Kustavissa toimii oma harrastajateatteri Teatteri TuulenHuutajat, joka naurattaa Nissilän pihalla varta vasten Kustaville kirjoitetuilla kesäteatteriesityksillään. – Meidän kesäteatterissa ei Reinikaiset pyöri, vaan tarjolla on takuuvarmasti uniikkia ja ennennäkemätöntä viihdettä, Jalonen toteaa. www.kustavi.fi

Vartsalan Vanha Koulu.

Kesällä ja marras-joulukuun viikonloppuina Kustavin Savipajan pihapiiri laajenee kokonaiseksi käsityökyläksi, missä keramiikkapajan ja -myymälän lisäksi palvelee Paratiisipajan kynttilä- ja sisustusmyymälä, sepän paja, hopeapaja, tekstiilitupa sekä kahvio.

TuulenHuutajat.

Kustavin kirkko Kivimaalla.

www.kotimaassa.fi

Suomi 100 Varsinais-Suomi

änä vuonna 400-vuotisjuhlaansa viettävä Uusikaupunki on nuorekas muutenkin kuin nimeltään. Autotehtaan suurrekrytoinnit näkyvät katukuvassa – merellinen Uusikaupunki ei hiljene talvellakaan.

Saana Jaakkola

Kaks Ruusua

Aitojen nautintojen Uusikaupunki Saana Jaakkola

Autotehtaan läsnäolosta huolimatta Uudessakaupungissa ei autoa tarvita, mikä onkin osa kaupungin viehätystä. Kiireen voi jättää kotiin, sillä kiehtovat käyntikohteet sijaitsevat kävelyetäisyydellä toisistaan. Uusikaupunki nostaa päätään myös pyöräilykohteena – silmiä hivelevien saaristomaisemien koristamalla Velhoveden rengasreitillä pyöräilijämäärät vain kasvavat. – Velhoveden reitin voi kiertää päivässä tai venyttää viikonlopuksi. Opasteet ja taukopaikat tarinoineen tuovat kierrokseen elämyksellisen lisän ja mikä parasta, ei reitillä tarvitse panikoida lautta-aikatauluista, matkailusihteeri Irmeli Laaksonen vinkkaa. Matkailuneuvonnasta ja leirintäalueelta voi vuokrata nyt myös sähköavusteisia pyöriä, jotka tekevät 55 kilometrin Velhoveden reitistä kevyemmän polkea.

Uudenkaupungin matkailu

Suomen kauneimman saariston suulla Uudessakaupungissa merestä voi nauttia monin eri tavoin; suosittu Pakkahuoneen vierasvenesatama ja rantabulevardi ravintoloineen vievät ajatukset kauas arjesta. Kesällä risteily- ja purjealukset kuljettavat Selkämeren kansallispuistoon Isonkarin majakalle, Katanpään linnakesaareen ja jopa tutkimusmatkalle merenpohjaan jääneille laivanhylyille. Parin tunnin mittaiset teemaristeilyt saivat kuluneena kesänä suursuosion. – Lasten merirosvoristeilyjen ja aikuisempaan makuun sopivien pubivisaristeilyjen kysyntä yllätti, ja ne pysyvät ohjelmistossa myös ensi vuonna, Laaksonen iloitsee.

Sopivasti vanhaa, uutta ja utopiaa Uusikaupunki on yksi Suomen parhaiten säilyneistä empiretyylisistä puutalokaupungeista, jonka ainutlaatuisuus huokuu meren läheisyydestä. Puutalojen ohessa kaupungin 400-vuotista historiaa ilmentää tupakkatehtailija Fredrik Wahlbergin rakennuttama Wahlbergin museotalo. Ympärivuotisista kohteista vetovoimaisin on Automuseo, jossa juhlavuotta vietetään kestävän kehityksen teeman ympärillä. Täysin uniikkeja elämyksiä voi kokea tuulesta temmattujen keksintöjen ihmemaassa Bonk-museossa sekä taiteen ja tarinoiden värittämässä, matkailijaryhmien suosimassa Taidetalo Pilvilinnassa.

Niin ryhmämatkailijoille kuin yksittäisillekin vieraille löytyvät saman katon alta majoitus- ja ruokailupalvelut hotelli Aquariuksesta. Viereisessä kulttuurikeskus Crusellissa voi nauttia Uudenkaupungin Teatterin esityksistä.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2017

– Taiteilija Raija Nokkalan kierrokset saavat vieraat haltioitumaan ihastuksesta. Yllätyselementin luo suuri piha, jonka taideteoksiin pääsee tutustumaan fingerporimaisen huumorin siivittämänä. http://uusikaupunki.fi/matkailu

Uudenkaupungin vuosisadat

heräävät eloon museossa Matleena Ikonen

Uudenkaupungin museo

ahlbergin museotalo henkii vanhaa porvaristunnelmaa.

Uusikaupunki on 400-vuotisella historiallaan yksi Suomen vanhimmista kaupungeista. Merellisen kaupungin historia aukeaa elävästi Uudenkaupungin museoissa, joista erityisesti Wahlbergin museotalon porvariskotitunnelma vie kävijänsä aidolle matkalle menneeseen.

Kylässä laivanvarustajan kotona Laivanvarustaja ja tupakkatehtailija Fredrik Wahlberg rakennutti itselleen komean talon Uudenkaupungin keskustaan 1870-luvulla. Lähes alkuperäisessä asussaan säilynyt talo toimii nykyisin museona, jossa kävijä saa konkreettisen käsityksen siitä, millaista oli elämä yli sata vuotta sitten uusikaupunkilaisessa porvariskodissa. Talon alakerran koristeelliset kattomaalaukset, käsinmaalatut tapetit ja upeat kaakeliuunit tempaisevat mukanaan aikaan, jolloin talon isäntä poltteli työhuoneessaan piipputupakkaa afääriensä hoitamisen äärellä ja rouvan silkkipuku kahisi hänen liikkuessaan huoneissa. Wahlbergin matkoiltaan hankkimaansa esineistöä on edelleen tallella, kuten salin katossa riippuva italialainen kristallikruunu.

Wahlbergin talo ei ole varsinainen kotimuseo, sillä kaikki sen esineistö ei ole peräisin laivanvarustajan kotoa. Museossa saa kuitenkin vähän erilaisen käyntikokemuksen. – Moni hämmästyy, miten hieno tunnelma museossa on – kuin tulisi Wahlbergille kylään, kuvailee museonjohtaja Mari Jalava. – Korkeat, yli neljämetriset huoneet, koristeelliset ikkunat ja erikoisemmat tavarat luovat aidon tunnelman, jota harvoin museoissa kokee.

Merenkulun ytimessä Wahlbergin talon yläkerta toimii merenkulun kulta-aikaa esittelevänä museona.

Myös siellä on haluttu antaa kävijälle hieman toisenlainen käyntikokemus: kun huoneisiin astuu, on kuin menisi sisään vanhaan purjelaivaan. Merimieskirstut, matkamuistot maailman meriltä, upeat laivataulut ja kapteenin navigointivälineet kertovat elävästi ajasta, jolloin koko Uusikaupunki tavalla tai toisella eli ja hengitti merta. Merenkulku toi Uuteenkaupunkiin myös oman kansainvälisen vivahteensa, kun muotivirtaukset ja eurooppalaiset tavat rantautuivat merenkävijöiden mukana Suomeen. Wahlbergin talo on mielenkiintoinen käyntikohde ympäri vuoden. Ryhmille museokäyntiä maustamaan tarjolla ovat rooliopastukset, joissa talon emäntä Elisabeth Wahlberg ottaa museovieraat vastaan ja tuo terveisiä vuosisadan takaa. www.uudenkaupunginmuseo.fi

www.kotimaassa.fi

Suomi 100 Varsinais-Suomi – Myymme ns. ”kunnon” kenkiä, eli valtaKonnuksen osa kengistämme on nahkaa. Juurikanava-alue. valikoima ja palvelu ovat niitä asioita, joiden takia tänne kannattaa ajaa pidemmältäkin. Moni tulee meille varta vasten esimerkiksi Helsingistä – kaikki ei ole aina rahasta kiinni, Nurmi sanoo.

Suomen tunnetuin kenkäkauppa on myös

Kenkien mersut Alinasta

matkailunähtävyys K

enkäkauppa Alina lupaa löytää kengät jalkaan kuin jalkaan.

Matleena Ikonen

Kenkäkauppa Alina

Uudenkaupungin Alisellakadulla sijaitseva Kenkäkauppa Alina tunnetaan laajalti eteläisessä Suomessa ja valtaosa sen asiakkaista tuleekin muualta kuin Uudestakaupungista. Kauppias Outi Nurmi suhtautuu positiivisesti siihen, että liikkeestä on muodostunut matkailunähtävyys. Alina valittiin Vuoden Kenkäkaupaksi vuonna 2015. – Se on kiva asia! Meillä käy paljon linja-autoryhmiä erityisesti kesäisin, mikä on hienoa. Haluan tehdä Uuttakaupunkia

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2017

tunnetuksi, sillä täällä on paljon nähtävää, Nurmi kertoo. Alinan on tehnyt tutuksi paitsi se, että liike kiertää ahkerasti messuja ja tapahtumia myös se, että sen valikoima on poikkeuksellisen laaja ja myös tavanomaista erikoisempi. Outi Nurmi lupaa, että Alinan valikoimista löytyy jokaisen jalkaan sopivat kengät: naisille kokoon 45 ja miehille kokoon 53 asti. – Vaikeajalkaiset asiakkaat ovat meille hyvin mieluisia. He ovat todella onnellisia, kun heille löytyy meiltä kengät. Turvonneet jalat, vaivaisenluut, nivelrikot ja vasaravarpaat ovat meille tuttuja asioita, Nurmi kertoo. Alinassa on paljon mm. värivaihtoehtoja ja Nurmen mukaan valikoimista löytyy useita sopivia kenkävaihtoehtoja asiakkaan tyyliin, tilanteeseen ja asuun.

Sanotaan, että suomalainen nainen ostaa vuodessa noin viisi kenkäparia – miehet hankkivat uudet kengät vain kerran tai kaksi kahdessa vuodessa. Outi Nurmi uskaltaa olla eri mieltä. – Kyllä meillä näkyy se, että ostetaan enemmän, ja asiakkainamme on normaalia enemmän miehiä. Ehkä siksi, että pidämme valikoimissamme paljon värillisiäkin kenkiä myös miehille – rohkeitakin värejä. Ne myös menevät kaupaksi. Meidän kokemuksemme mukaan suomalainen mies käyttää paljon muutakin kuin mustaa kenkää, Nurmi kertoo. Alina on vienyt uusikaupunkilaista kenkäfilosofiaa muualle Suomeen jo reilun 13 vuoden ajan. Liike näkyy Suomen outlettapahtumissa ja messuilla, ja toimii paitsi kenkien myös Uudenkaupungin lähettiläänä. – Uusikaupunki on ihana matkailukohde. Kesäaikaan meillä on liike auki kellon ympäri, joten matkailijat myös kohtaavat meidät, Nurmi kertoo. – Uudessakaupungissa on kaikkea ihanaa tekemistä. Kaupunki on erityisen tunnettu Suomen ainoana autonvalmistuskaupunkina. Samalla reissulla, kun käy Mersukaupungissa, voi poiketa Alinaan ostamaan kenkien mersut, Outi Nurmi vinkkaa. www.alina.fi

Vaateliike Amalinda

– yksilöllinen ja palveleva vaatekauppa

eväällä 2016 Uudenkaupungin keskustassa avautui uusi naisten- ja lastenvaateliike täynnä silmänruokaa. Vaateliike Amalindan valikoimissa erottuvat pirteät värit ja muodikkaat kuosit. Vaatevalikoimaa täydentävät luonnonmukaiset hemmottelutuotteet. Saana Jaakkola

Erilaisia elämyksiä ryhmille Sisarukset panostavat yksilölliseen ja ystävälliseen palveluun. Liikkeessä on järjestetty myös asiakasiltoja, jotka on otettu innokkaasti vastaan. Iltojen ohjelmassa on ollut muun muassa stylistin vinkkejä pukeutumiseen, ihon hemmottelua kosmetiikkatuotteilla ja piilotetun lahjakortin metsästystä.

Vaateliike Amalinda

Erilaisia tapahtumailtoja järjestetään tilauksesta myös ryhmille. Muuttumisleikki, hemmotteluilta tai alusasuesittely on elämyksellinen lisä vaikkapa teatterimatkan ohjelmaan.

Putiikkia pyöritetään oman perheen voimin. Yrittäjä Tanja Välimäen apuna myyjänä työskentelee sisko Teija Välimäki. Vaateliike Amalindasta jokaiselle naiselle löytyy jotakin ikään ja kokoon katsomatta. Naistenvaatteiden lisäksi valikoimissa on naisten alusasuja, lastenvaatteita, sisustus- ja lahjatavaroita, Cavaletin matkalaukkuja sekä uutuutena ekologisia kosmetiikkatuotteita.

Ei ostoskeskustavaraa Myynnissä on runsaasti kotimaisia tuotteita, mutta myös mielenkiintoisia merkkejä Euroopasta. Tuotemerkkien valinnassa vaikuttavat erityisesti omaperäisyys, ekologisuus sekä tuotteen alkuperän tiedostaminen.

– Kotimaisista merkeistä edustettuina ovat muun muassa Ehta, Myllymuksut, Kaino ja PaaPii. Olemme myös Ruska-lastenvaatteiden eteläisin jälleenmyyjä – näitä käsityönä valmistettuja, lähes uniikkeja vaatteita on saatavilla Amalindan lisäksi vain muutamasta paikasta Pohjois-Suomessa, Välimäki esittelee.

– Illan kulku suunnitellaan toiveiden mukaan. Vain taivas on rajana – meidän päämäärämme on saada naiset unohtamaan itsekritiikki. Meille on tärkeää, että asiakas tuntee vaatteissaan olonsa kotoisaksi ja kauniiksi, Välimäki korostaa. Vaateliike Amalindan tuotevalikoimaan voi tutustua kesällä avatussa verkkokaupassa, joka palvelee koko Suomea ympäri vuorokauden. www.amalinda.fi

www.kotimaassa.fi

Suomi 100 Varsinais-Suomi

udenkaupungin Teatterin näytäntösyksy tuo katsojille hyvän mielen elämyksiä, kun lavalla nähdään Ilosia aikoja, Mielensäpahoittaja ja iloinen musikaali Housut pois. Matleena Ikonen

Uudenkaupungin Teatteri

Uudenkaupungin teatterisyksyssä

otetaan housut pois ja pahoitetaan mieltä

Tuomas Kyrön luoma Mielensäpahoittaja on viime vuosina tullut suomalaisille hyvin rakkaaksi, ja hahmon kannanottoja on esitetty niin radiossa, televisiossa, teattereissa kuin elokuvissakin. Ilosia aikoja, Mielensäpahoittaja on elämänmakuinen, kitkeränsuloinen tarina yksinjäämisestä, läheisistään huolehtimisesta ja oikeudesta päättää omasta elämästään.

näyttelijä Raimo Nummela, joka ohjaaja Jari Luolamaan mukaan on rooliin itsestään selvä valinta. Luolamaan mukaan Nummelan luoma hahmo on vanha tuttu, mutta samalla vanhasta jäärästä saadaan esiin myös hieman lämpöisempi puoli. Luolamaa luottaa siihen, että Mielensäpahoittajan perin suomalainen elämänasenne puree yleisöön myös Uudessakaupungissa.

Ilosissa ajoissa elämänsä tärkeimpään matkaan valmistautuva Mielensäpahoittaja päättää rakentaa itse itselleen arkun – eikä hän olisi Mielensäpahoittaja, jos ei päätyisi kirjoittamaan itse myös omaa muistokirjoitustaan, sillä ”enemmän luotaan omiin sanoihin, kuin runoilijan värssyyn.”

– Jokainen suomalainen varmasti tunnistaa hahmon, joko omasta lähipiiristään tai omasta itsestään. Mielensäpahoittajassa kiehtoo tunnistettavuuden lisäksi hahmon ristiriitaisuus: jääräpäisyytensä ja kiukkunsa alla hän on hyvinkin hyväsydäminen ja lämmin ihminen, Luolamaa toteaa.

Mielensäpahoittajan roolissa Uudessakaupungissa nähdään pitkän linjan

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2017

Tavisten selviytymistarina Uudenkaupungin teatterisyksyä leimaa tavallisuus: näytelmien keskiöissä ovat aivan tavalliset ihmiset ja heidän ongelmansa – kuten marraskuussa ensi-iltansa saavassa musikaalissa Housut pois. Musikaali perustuu jo vuonna 1997 ilmestyneeseen samannimiseen brittielokuvaan, josta tuli hitti heti valmistuttuaan. Vielä 20 vuotta myöhemmin työnsä menettäneiden duunareiden selviytymistarina laman kourista parrasvaloihin on edelleen ajankohtainen, pohtii ohjaaja Pauliina Salonius. – Uskon, että teksti puhuttelee suomalaista yleisöä myös tässä ajassa: työttömyys ja huoli toimeentulosta ovat todellisuutta monelle myös nykyään, ja moni kamppailee musikaalin teemojen – ihmisarvon, miehisyyden ja itsetunnon – kanssa nykyäänkin. Moni voi samastua näytelmän päähenkilöihin, Salonius uskoo. Housut pois -musikaali on Uudenkaupungin Teatterin historian suurin tuotanto, jonka työstäminen aloitettiin jo alkuvuodesta. – Luvassa on paljon musiikkia, paljon koreografioita ja paljon laulua ja mukana on iso joukko tekijöitä: live-bändi sekä noin 15 näyttelijää. Pääroolit miesjoukon johtajina tekevät Petri Aulin Jerrynä ja Mika Sjöblom Davena, Pauliina Salonius kertoo. www.uudenkaupunginteatteri.fi

Mielensäpahoittajan roolissa nähdään pitkän linjan näyttelijä Raimo Nummela.

Poukan talo toimii Laitilan matkailuinfopisteenä.

arsinais-Suomen virkeä Laitila tunnetaan munista ja virvokkeista. Pikkukaupungin kauniit kylät tempaavat matkailijan keskelle kiehtovaa talonpoikaistunnelmaa.

Laitila yllättää

kiehtovilla kulttuurikohteillaan Saana Jaakkola

1700-luvulta kirkonkylän vanhimpana puutalona säilynyt Poukan talo toimii matkailun ja Laitilan oppaiden tukikohtana. Sen huoneita koristavat näyttelyt ilmentävät Laitilan mainetta muna- ja virvokepitäjänä. Murrekirjailija Heli Laaksosen luoma humoristinen Pali muni -näyttely on ihastuttanut matkailijoita jo yli 10 vuotta. Lemunaari Laitlast tutustuttaa virvoitusjuomatuotannon historiaan. – Pihan Kattesen kivelle voi istahtaa kadehtimaan kaikenmaailman asioita, elinkeinoasiamies Esa Buri naurahtaa. – Eräskin mies kadehti vaimoaan, koska hän on ymmärtänyt naida niin hienon miehen. Palvelut, putiikit, keskiaikainen Pyhän Mikaelin kirkko ja kulttuuritalo Kustaa Hiekan lukutupa sijaitsevat kävelyetäisyydellä. Kaupungin käyntikortteina Buri mainitsee yli 100-vuotiaassa talossa palvelevan Tiihosen kahvilan sekä Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan ja Saloniemen Juustolan uudet tehtaanmyymälät.

Laitilan kaupunki

Kulttuurikierros Laitilan kylissä Koukkelan kylässä sijaitseva Kauppilan umpipiha on kansainvälisesti arvostettu museokokonaisuus, joka tunnetaan myös kotimaisten elokuvien estradina. 1800-luvun rakennukset seisovat alkuperäisillä paikoillaan esitellen lounaissuomalaista talonpoikaiskulttuuria esineiden, kädentöiden ja tarinoiden avulla. Samaa talonpoikaistunnelmaa luo Untamalan kylänraitti, jonka varrelta löytyy kotiseutumuseo luhtiaittoineen, kulttuuripolku, kesäkahvila ja vanhaan kanalaan tehty taidegalleria. Puisia kyläkirkkoja Laitilassa on kaksin kappalein; Untamalan kaunis Pyhän Pietarin kirkko ja Soukaisten kylän Perttelin kirkko. Soukaisissa sijaitsee lisäksi rautakautinen kalmistoalue Savenmäki sekä Elon laskuopin kehittäjän Efraim Elon kotitalo. Jazzia ja markkinahumua Munamarkkinat on Laitilassa niin vahva perinne, että juhannuksen sanotaan tulevan viikko markkinoiden jälkeen eikä toisinpäin. Vuodesta 1972 järjestetty viikonlopputapah-

Poukan talolla on Heli Laaksosen kaksi pysyvää näyttelyä; kokoama Pali M uni ja Lemunaari Laitl ast.

tuma pitää sisällään konsertteja, toritansseja sekä Vuoden Kukon valinnan. Kukkotittelinkin ansainnut, kansainvälisen uran tehnyt jazzmuusikko Kari Antila on tuonut Laitilan kesään Jazzkukko-festivaalin, joka on lyhyessä ajassa vakiinnuttanut paikkansa kesätapahtumien kärjessä. Jazzkukko soi Laitilassa taas 26.–29. heinäkuuta 2018. Tammikuun lopulla Kustaa Hiekka -kulttuuriviikko tuo Laitilaan laadukkaita konsertteja, taidenäyttelyjä ja mielenkiintoisia yleisöluentoja. www.laitila.fi www.jazzkukko.fi

www.kotimaassa.fi

Suomi 100 Varsinais-Suomi

aitilan Terveyskodin Hyvinvointikeskus Poukanville tähtää monipuolisella terveyttä edistävien hoitojen tarjonnalla asiakkaidensa kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin – pientä hemmottelua unohtamatta. Saana Jaakkola

Hyvinvointikeskus Poukanville

Poukanvillestä

pirteyttä ja hyvää oloa Keskeinen sijainti Kasitien varrella tuo Poukanvillen palvelut myös matkailijoiden saataville. Lounaspöytään katetaan maittavaa kotiruokaa, jota on tarjolla Poukanvillen ravintolassa maanantaista lauantaihin sekä arkisin Laitilan kaupungintalolla. Lounaan yhteyteen voi varata aikaa pieneen hemmotteluun; hyvinvointikeskuksesta löytyy aromaja kuumakiviterapiaa, kylpyjä ja hierontoja, suolahoitoa sekä täydet kosmetologin palvelut.

Uusia kuntoutuskursseja omaishoitajille

omaishoitajille, joilla on haasteita jaksamisen kanssa, uupumusoireita tai fyysisesti raskasta. Vuoden 2018 aikana järjestetään yhteensä kuusi kurssia, joista puolet on omaishoitajille ja puolet parikursseja, joissa myös hoidettava on mukana.  – Kurssien tavoitteena on antaa omaishoitajille eväitä arjen haasteisiin, mahdollisuuden nähdä oma elämäntilanne arjen ulkopuolella ja keskustella siitä muiden kuntoutujien ja osaavien ammattilaisten kanssa. Huomioita kiinnitetään erityisesti omaan jaksamiseen ja elpymiseen – kurssi tarjoaa irtioton arjesta, hemmottelua, virkistystä,

Tänä vuonna Terveyskodissa aloitettiin omaishoitajille suunnatut, Kelan rahoittamat kuntoutuskurssit. Kela myöntää maksutonta kuntoutusta Länsi-Suomessa asuville

rohkaisua ja mahdollisesti uusia elämyksiäkin, selvittää Terveyskodin kehittämispäällikkö Paulina Iiskala.

”Me teemme tunnelman, ihmiset tekevät juhlan” Terveyskodin kuntoutus- ja hyvinvointipalvelujen lisäksi Poukanvillestä löytyy laadukasta pitopalvelua koko maakuntaan. Poukanvillen tiloissa järjestetään oman maun mukaiset juhlat 4–80 henkilölle. Poukanvillessä on helppo järjestää esimerkiksi oman työporukan tai yhdistyksen pikkujoulut; tilat tarjoavat rauhallisen miljöön erilaisille tapahtumille keskellä keskustaa. Talon puolesta järjestyy myös musiikkiohjelmaa, ja pikkujouluihin jopa laulava joulupukki. Parran takana musisoi laitilalainen iskelmälaulaja Sauli Soini. Maukkaat tarjoilut lähiseudun raaka-aineista ja kauniit tilat tekevät kokouspäivästäkin yhtä juhlaa. Kokous- tai koulutuspäivään voi helposti yhdistää Poukanvillen rentouttavia hemmotteluhoitoja. www.terveyskoti.fi

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2017

aitilan metsissä piilee luonnon muovaamia linnavuoria ja jääkauden jälkeensä jättämiä valtavia siirtolohkareita – sekä yksi linna, jonka kiviseinien suojassa on luotu tunnelmallisia muistoja jo yli 20 vuoden ajan. Saana Jaakkola

Kotimaista ja käsin tehtyä perinneruokaa Louhenlinnan ensimmäiset juhlat vietettiin ystävien kesken linnan valmistuttua vuonna 1996. Siitä lähtien linnan tiloissa on tanssittu häitä, juhlittu syntymäpäiviä, vietetty yritysjuhlia ja erilaisia tilaisuuksia lyhyistä kahvi- ja lounaspysähdyksistä pitkän kaavan pikkujouluihin. Linnan salissa ja parvella on yhteensä 170 asiakaspaikkaa.

Ohjelma osana onnistunutta iltaa Joka tilaisuuteen suunnitellaan toiveiden mukainen ohjelma yhdessä asiakkaan kanssa. Usein asiakkaalla on mielessä tuttu esiintyjä, joka halutaan linnan saliin tunnelmaa luomaan. Sellaisen puuttuessa Louhenlinnan verkostosta apu löytyy läheltä – vieraita ovat viihdyttäneet niin taikurit, koomikot kuin muusikotkin.

on avain ikimuistoiseen tapahtumaan Louhenlinna

Mieleenpainuva miljöö Käynti Louhenlinnan ovista saa vieraat haltioitumaan kerta toisensa jälkeen. Arkkitehti Ilpo Vuorelan kynästä syntynyt linna yhdistelee taidokkaasti luonnonkiveä ja puuta, kulmikkaita ulkomuotoja ja yksityiskohtia, mystistä salaperäisyyttä ja modernia nykypäivää. Kynttilänliekit lepattavat kalliomaalausten ja Juhani Vuorisalmen pronssitöiden koristamassa ravintolasalissa. Takkatuli tuo lämmintä tunnelmaa viilenevään syysiltaan.

Kauniisti koristeltuun pitopöytään katetaan omassa keittiössä loihdittua kotoisaa ruokaa kotimaisista, mahdollisimman lähellä tuotetuista raaka-aineista. Loimulohi valmistuu suuren takan äärellä, ja perinteikkäästi juureen tehty ruislimppu sekä itse leivotut piimälimput kypsyvät puu-uunin arinalla.

Pitkään ohjelmassa olleet tarinalliset Louhen pidot ovat jääneet taka-alalle. Tilalle on tullut Soturien pienoisnäytelmä, reilun puolen tunnin ohjelmanumero, joka ottaa vieraat mukaan tarinan kulkuun. Urotöillään ja ryöstöreissuillaan kehuskelevat soturit ajautuvat sanaharkkaan, kun ryöstetyn aarteen omistajuudesta ei päästä yhteisymmärrykseen. Silloin tarvitaan yleisön apua. – Kenenkään ei tarvitse yksin estradille astella, vaan yleisöstä valitaan innokkaita osallistujia kahteen joukkueeseen. Aarteen omistajuudesta saatetaan kisailla vaikkapa oluenjuontikilpailun merkeissä, linnanemäntä vinkkaa.

Linnanemäntä Anne-Maria Antola-Pilppula valmistautuu vastaanottamaan vieraitaan.

www.louhenlinna.com

www.kotimaassa.fi

Suomi 100 Varsinais-Suomi

Taidetta ja talonpoikaiskulttuuria

arsinais-Suomen sydämessä luonnonläheinen Auranmaa hurmaa maaseudun rauhalla, lähiruoalla ja rikkaalla kulttuurilla. Aura, Marttila, Koski TL, Oripää ja Pöytyä muodostavat kartallakin suorastaan sydämellisen kokonaisuuden. Saana Jaakkola

Auranmaan kunnat

Auranmaan joka kunnalla on omat ainutlaatuisuutensa.

Kosken Myllyranta on upea pysähdyspaikka Hämeen Härkätien varrella, missä ihastella kosken voimaa. Kesäsunnuntaisin paikalla palvelee Museokahvila Kahviaitta, jossa kahvikupposen ohella voi tutustua vuosittain vaihtuvaan näyttelyyn. Samassa pihapiirissä sijaitsee ympäri vuoden avoinna oleva Yrjö Liipolan taidemuseo, jonka vanhimmat teokset ovat vuodelta 1900. – Marttilassa Härkätien vartta koristavat Arto Ali-Eskolan taideteokset. Kesäisin avoinna olevat Nostalgiamuseo ja kotiseutumuseo kertovat elämästä entisajan Marttilassa, avaa Auranmaan elinkeinoasiantuntija Riikka Peippo.

Oripäässä ihastuttaa taiteilija Viljo Syrjämän ateljeekoti, italialaisluostarin inspiroima Villa Ville. Aurassa Koskipirtti ja Museotalo kuvastavat talonpoikaiskulttuuria Lauri Jäntin kokoelmien myötä. – Pöytyällä vierailun arvoinen kohde on kansantaiteilija Kyösti Iitin kierrätysmateriaaleista valmistamien metallipatsaiden täyttämä Enkelipuisto, Peippo vinkkaa. Yläneen kotiseutumuseo Pöytyällä on Varsinais-Suomen parhaita paikallismuseoita. Kesällä kannattaa vierailla ammattikäsityöläisten Helyjä ja heinäseipäitä -myyntinäyttelyssä.

Auranmaalla luonto,

Kurjenrahkan kansallispuisto, Pöytyä.

kulttuuri ja lähiruoka kohtaavat

Ammattikäsityöläisten Helyjä ja heinäseipäitä -myyntinäyttely Pöytyällä.

Viljo Syrjämän ateljeekoti, Oripää.

Noin 70 kilometrin pituinen Aurajoki alkaa Oripään harjualueilta ja virtaa läpi Auranmaan. Amazing Aurajoki SUP on vuosittain toteutettu tapahtuma Aurajoella.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2017

Huutolaispoika. Yrjö Liipolan taidemuseo, Koski TL.

Marttilan Eräkorven reitistö . Monta tapaa nauttia luonnosta Marttilankorven eräreitistö tarjoaa luonnon ystäville karuja soita ja jännittäviä luontokohteita, kuten pontikkatehtaana aikoinaan toimineen lippaluolan Lotikon baarin ja Lotikon kellariksi kutsutun rotkon, jotka saavat hengityksen salpautumaan ihastuksesta. Koskella eteläsuomalaista harjumaisemaa, laavuja ja näkötorneja löytyy Hevonlinnan ulkoilukeskuksen ympäristöstä. Puhtaan pohjaveden Oripäässä piilevät Aurajoen alkulähteet sekä Pohjoismaiden suurimmaksi kutsuttu Myllylähde.

topöytä, Yläne. Kuralan kartanotilan nou

Valasrannan ta nssileiri taas 20 .–29.7.2018.

Pöytyälle retkeilijöitä houkuttelee Kurjenrahkan kansallispuisto palveluineen. – Osuuskunta Onnenjuuri vie matkailijoita hyvää oloa ja terveyttä edistäville metsämieli- ja metsäjoogaretkille kansallispuistoon. Perinnepata puolestaan tutustuttaa villiyrttien ihmeelliseen maailmaan. Yläneen ympäristökasvatukseen erikoistunut luontokeskus Luontokapinetti on hyvä lähtöruutu retkille Pöytyän ja Auranmaan luontokohteisiin. 600 neliön luontonäyttelyyn on mahdutettu koko maailmankaikkeus.

Missä maaseutu, siellä lähiruoka Auranmaalla riittää vaihtoehtoja liikenneasemille. Auran keskustassa palvelee monipuolisen ravintolamaailman lisäksi Auranmaan Leivän kahvila sekä Auran Palvituotteen tehtaanmyymälä. Aurassa valmistettuja, palkittuja Jymy-luomujäätelöitä pääsee maistelemaan ravintola Hullussa Ponissa. Marttilassa ryhmiä vastaanottaa Kylämäen hevostila, jonka keittiön erikoisuuksia ovat riistaruoat ja savuhevonen. Pöytyällä Rintalan luomutilalla kasvatetaan suomenlampaita. Tilauksesta vieraita vastaanottavassa tilapuodissa myynnissä on monipuolisia

lammastuotteita: lihaa, makkaraa, savulammasta, villatuotteita, taljoja ja pohjallisia. Yläneellä Kuralan Kartanotilalla ryhmiä hemmotellaan lähiruoalla ja perinteisellä savusaunalla. Kartanotila on oiva tukikohta retkille läheisiin Kuhankuonon retkeilyreitistön, Kurjenrahkan kansallispuiston ja Vaskijärven luonnonpuiston maastoihin. Pöytyän Riihikoskella matkailijoita houkuttelee maailman monipuolisin myllymyymälä Riihipuoti ja Karinaisissa Isontuvan jäätelötehdas, jonka herkulliset jäätelöt valmistuvat oman tilan maidosta. www.visitauranmaa.fi

www.kotimaassa.fi

Suomi 100 Varsinais-Suomi

Kartanoromantiikkaa ja lavatanssien hurmaa Somerolla H

Badding-kioski.

ämeen Härkätie on syy siihen, miksi Somerolla kartanokulttuuri kukoistaa. Kartanoita perustettiin aikansa aatelisille yösijaa antamaan heidän matkatessaan Turun ja Hämeenlinnan välillä. Saana Jaakkola

Torkkomäki

Someron kaupunki

Baddingin jalanjäljissä

Hämeen Härkätiellä on Someron kaupungille edelleen ikoninen ja matkailuvirtoja kaupunkiin tuova merkitys. Onhan se maailmankuulun Santiago de Compostela -pyhiinvaellusreitin pohjoisin osa.

Kartanokierrokset ja historiallinen Hämeen Härkätie kuuluvat Someron matkailun ikivihreisiin, mutta ensi vuosi tuo tullessaan uusia tuulia myös muunlaiseen matkailuun. Ikivihreiden äärelle vie Someron oman pojan muistolle koottu teemakierros Baddingin jäljillä – koko kansan tulkitsijan synnyinseudulla.

Someron 14:stä yksityisomisteisesta kartanosta kaksi on avoinna vieraita varten. Matkailijaryhmille suunnatuilla opastetulla kartanokierroksella vieraillaan ja lounastetaan Hovilan ja Härkälän kartanoissa. Hämeen Härkätietä kulkiessa tutuksi tulee myös osa suljetuista kartanoista, joiden värikkäät tarinat heräävät eloon asiantuntevan oppaan kertomusten kautta. Kierros huipentuu ostosretkeen Pellavakeskuksessa, missä myynnissä on yli sadan lähialueen kädentaitajan tuotteita.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2017

Hovilan kartano. Kuva: Matti

– Kierros on kuin Rauli Badding Somerjoen muistoksi luotu pyhiinvaellusreitti, jonka varrella vieraillaan Badding-kioskissa, jossa hän vietti aikaansa ja työskenteli, hiljennytään Raulin haudalla ja piipahdetaan ottamassa selfiet keskustan Badding-pysäkillä, esittelee elinkeinoasiantuntija Tanja Uusitalo. Päivä päättyy tanssimusiikin pyörteisiin lavoilla, joilla Baddinkin aikoinaan tanssikansaa viihdytti.

Luontoelämyksistä virtaa arkeen Rauhallisempaan menoon Someron lähiluonto tarjoaa aimo annoksen kiireettömyyttä. Kaupungin rajalla sijaitseva Torronsuon kansallispuisto pitkospuineen ja lintutorneineen, Skotlannin mystisiin nummiinkin verratut Häntälän notkot, Iso-Valkeen erämaajärvi luontopolkuineen ja laavuineen sekä valtakunnallisesti merkittäväksi maisemaalueeksi luokiteltu Paimionjoki houkuttelevat hengähtämään luonnon helmassa. Keskeinen sijainti suurten kaupunkien läheisyydessä historiallisen Hämeen Härkätien varrella tekee Somerosta ihanteellisen päiväretkikohteen. Noin sadan kilometrin säteellä Somerosta sijaitsevat niin Turku, Helsinki, Hämeenlinna kuin Tamperekin. www.visitsomero.fi Muotiputiikki Helmen kellohamevalikoimaa esittelee aurinkoinen Anita.

Kellohameita ja kenkien kopsetta Somero on tunnettu tanssipitäjä, jonka lavoilla pyörähtelee kesät talvet jopa 100 000 matkailijaa. Ensi kesänä Somerolla koetaan Jännitystä naistenhaussa – kellohameita ja kenkien kopsetta tanssilattialla. Uusi naismatkailijoille suunnattu teemapäivä alkaa some-kansankin hullaannuttaneesta Muotiputiikki Helmestä.

Talvikaudella kengänkannat kopisevat Teeriharjun lavalla keskiviikkoiltapäivisin ja perjantain iltatansseissa.

Kuninkaanki vi.

Tampere 113 km

– Valtavan kellohamevalikoimansa ja aurinkoisen omistajansa ansiosta Helmestä ihan jokainen astuu ulos tuntien itsensä maailman kauneimmaksi naiseksi, Uusitalo kuvailee.

Forssa 26 km Salo 36 km Turku 88 km

SOMERO Helsinki 104 km

Härkälän kartano.

Pellavakesku s.

Helmestä matka jatkuu kampaajan käsittelyyn ja rohkaisuryypylle kesäterassille. Parrasvaloissa pyörähdellään legendaarisilla Esakallion tai Suomen kauneimmaksi kesälavaksi äänestetyllä Ämyrin tanssilattialla. – Kesäisin molemmilla lavoilla järjestetään myös päivätansseja, joten tanssiteemaisen retken voi tehdä vaikka keskellä päivää, Uusitalo huomauttaa.

Suomen kauneimmaksi kesälavaksi äänestetty Ämyri.

www.kotimaassa.fi

Suomi 100 Varsinais-Suomi

omeron Pellavakeskuksen hyllyt ja rekit notkuvat toinen toistaan upeampia, paikallisten kädentaitajien taidonnäytteitä ja design-tuotteita.

Saana Jaakkola

Someron Pellavakeskus

Pellavakeskuksessa

välittyy rakkaus kotimaisuutta ja käsillä tekemistä kohtaan

Pohjoismaiden suurimman öljypellavajalostajan Elixin elintarvikkeiden lisäksi valikoimissa on käsin tehdyt saunatekstiilit, asusteet, keramiikkatuotteet, korut, kynttilät – ja paljon muuta. Valtaosa Pellavakeskuksen valikoimista on paikallista, mutta asiakkaiden toiveesta tuotteita otetaan myyntiin kauempaakin, jos ei läheltä löydy. Kotimaisuudesta ei kuitenkaan tingitä. Taustalla toimii somerolainen Osuuskunta Härkätien Tuottajat, jonka ansiosta asioimalla Pellavakeskuksessa kuluttaja tukee samalla kotimaista pientuotantoa.

Astetta parempaa palvelua Pellavakeskuksen tavoitteena on viedä asiakaskokemus astetta pidemmälle, ja siinä on myös onnistuttu. – Me tiedämme tuotteiden alkuperän ja tarinan tekijän takana. Jos asiakkaalla on ajatus tuotteesta, eikä sitä valikoimista löydy, me tartumme haasteeseen ja etsimme halutulle tuotteelle tekijän. Olemme linkki asiakkaan ja tekijän välillä, ja siitä saamme myös hurjasti positiivista palautetta, kertoo Irma Mäkinen.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2017

voidaan kattaa Matkailijaryhmille rjoiulu tai ita kokoustilaan kahv s. uu ais maistelutil Elixin pellavalakritsi on yksi monista uniikeista tuotteista, joiden vuoksi Pellavakeskukseen tullaan jopa satojen kilometrien päästä. Myös muut myynnissä olevat elintarvikkeet, kuten paikallinen lampaanliha, hunaja, härkäpapu, Kolatun maankuulut juustot ja gluteeniton kvinoa yllättävät kävijän. Tilauksesta ryhmille saa vaikka paikallista Pirttilän tilan ternimaitoa.

Elämyksellinen ostospaikka Matkailijaryhmille voidaan kattaa kokoustilaan kahvitarjoilu tai maistelutilaisuus, jonka lomassa katsellaan Museoviraston video kuitupellavan työvaiheista.

– Vielä 50-luvulla kuitupellavaa viljeltiin omiin tarpeisiin useilla tiloilla. Video herättelee monella vanhemmalla vieraalla muistoja tuoden tunteita pintaan, Mäkinen sanoo. Kokoustilassa on jatkuvasti esillä vaihtuvia taidenäyttelyjä. Ryhmille voidaan järjestää myös työnäytöksiä ja taiteilijatapaamisia. Tila soveltuu tapahtumapaikaksi niin pieniin juhlatilaisuuksiin kuin koulutustai teemapäiviin, kuten kesällä järjestettyihin villiyrttikursseihin. – Erityisen hyvin on mieleen jäänyt marttojen tilaama keramiikkakurssi. Mikä olisikaan parempi matkamuisto kuin omin käsin taiteiltu esine tai taideteos. www.pellavakeskus.fi

elsingin, Tampereen ja Turun muodostaman kolmion keskellä sijaitseva Somero on kartanoiden keidas. Saana Jaakkola

Härkälän kartano

pariskunnan järjestämillä kartanokierroksilla, jotka sopivat mainiosti matkailijaryhmien kahvitauon ohjelmaan. – Erityisen kiehtova ja tunnelmallinen vierailukohde on pihamaan harvinainen, kaksiosainen holvikellari, joka on vanhin ensimmäisestä päärakennuksesta säilynyt osa, isäntäpari kertoo.

Itä kohtaa lännen Yhteisen taideharrastuksen myötä kartanon saleihin on kertynyt kattava kokoelma antiikki- ja taide-esineitä aina Japanista ja Kiinasta asti.

Enkeli-salissa huomio kiinnittyy suureen, lautoihin maalattuun enkeliin, jonka Soilin täti pelasti jätelautakasasta 70-luvun alussa, kun Someron kirkkoa remontoitiin. – Yläkerrassa esillä on vuosittain vaihtuvia taidenäyttelyjä. Myös Japani- ja Kiinasaleissa taide-esineet vaihtuvat, joten esillä on aina jotakin uutta, Hurme avaa. Keskustan tuntumassa sijaitseva Härkälän kartano on kulttuuria arvostavan päiväretkeilijän paratiisi, jossa itä kohtaa lännen. Myös kartanon puutarha on ilo silmälle – oven edustalla pulppuaa koristeellinen suihkulähde, ja patsaspuiston kupeesta avautuu romanttinen järvimaisema.

Juhlapaikka vailla vertaa

Soili Suominen-Hurme ja Raino Hurme pelastivat romahtamaisillaan olleen Härkälän Kartanon vuonna 2005 ja ovat jo kymmenen vuoden ajan kestinneet kotikartanossaan matkailijaryhmiä, erilaisia tapahtumia ja uniikkia majoitusta arvostavia matkailijoita. Kartanon historia alkoi 1500-luvun lopulla kuningas Sigismundin aikaan. Monivaiheinen menneisyys, häikäisevät salit kristallikruunuineen sekä kartanoa ja sen pihamaata koristava taide tulevat tutuksi

Matkailijaryhmien lisäksi Härkälän kartano isännöi erilaisia tapahtumia perhejuhlista yritysten ja yhdistysten tilaisuuksiin. Sisätilat taipuvat 100 vieraalle, ja kesäterassille mahtuu saman verran lisää. Kartanon päärakennuksessa ja holvikellareiden yläpuolella sijaitsevassa puutarhahuvila Oxwillessa on yhteensä seitsemän täysin uniikisti sisustettua, järvimaiseman viimeistelemää huonetta. Majoitustilaa huoneet tarjoavat yhteensä 13 hengelle.

Kymmenen vuotta

Jotta elämys olisi täydellinen, voi illan kruunata niemen kärjessä sijaitsevan rantasaunan leppoisissa löylyissä. Virkistävään veteen pulahtaessaan voi kuulla vastarannalta Someron kirkon kellon kajahduksen.

kulttuurielämyksiä Härkälän kartanossa

www.harkalankartano.fi

www.kotimaassa.fi

Suomi 100 Varsinais-Suomi

Suomen paras tori – Salon tori ja Salon kesätorstainen iltatori.

Suloinen Salo

Varsinais-Suomen iloinen yllättäjä M

onipuolinen Salo tarjoaa matkailijalle luonnossa liikkumisen iloa, ruukkikylien ja aateliskartanoiden kuiskimaa kulttuurihistoriaa sekä ainutlaatuista tunnelmaa Suomen parhaana palkitulla Salon torilla. Saana Jaakkola

Salon kaupunki

Ryhmäretkillä pääsee tutustumaan moniin ainutlaatuisiin kohteisiin, joita täydentävät oppaiden mielenkiintoiset kertomukset. Salon tarinaa kulttuurin syntysijana kuvastavat alueen historialliset aateliskartanot sekä ruukkikylät Teijo, Mathildedal ja Kirjakkala. Kylät sijaitsevat muutaman kilometrin etäisyydellä toisistaan muodostaen yhtenäisen kulttuurihistoriallisen nähtävyyden. Matkailupalvelut ruukkikylissä kukoistavat,

Mielenkiintoisia kohteita koko perheelle.

ja niiden keskiössä luonnon helmaan houkuttelee vuonna 2015 perustettu Teijon kansallispuisto palveluineen.

Liikkujan paratiisi Liikunnasta ja luonnosta voi nauttia Salossa lasketellen, patikoiden, meloen, uiden, ratsastaen tai vaikka rinneautolla huristellen. Golfareille löytyy kolme golfkenttää suomen pisimmillä pelikausilla, ja Teijo kansallispuistoineen tarjoaa tekemistä koko perheelle ympäri vuoden. – Pyöräilystä nauttivan matkailijan kannattaa polkea Rannikkoreitti Salosta kolmen ruukkikylän kautta saaristoon, vihjaa Salon kaupungin markkinoinnin suunnittelija Sanna Lammervo.

Taidetta ja torielämää Salolaisten oma olohuone Salon tori valittiin vuonna 2016 Suomen parhaaksi toriksi. Jo 35 vuoden ajan kesätorstaisin viihdyttäneet iltatorit houkuttelivat jälleen kuluneena kesänä yli 60 000 kävijää nauttimaan konserteista, lettukahviloiden antimista, torimyyjien tarjonnasta ja iloisesta tunnelmasta. Seuraavaksi Salon torin valtaa perinteiset syysmarkkinat 28.–30. syyskuuta. Taidemuseo Veturitallissa ihaillaan 30. syyskuuta alkaen yhdysvaltalaisen Elliott Erwittin valokuvanäyttelyä. Taidemuseon tornissa esillä on Esko Keski-Vähälän monitaiteellinen valokuvainstallaatio Syli. Salon elektroniikkamuseon Made in Salo -näyttelyssä pääsee kurkistamaan salolaisen puhelinvalmistuksen historiaan ensimmäisistä suljetun verkon puhelimista Microsoftin viimeisiin Lumia-malleihin. Kulttuurin ystäville Salo tarjoilee monipuolisia tapahtumia, tasokkaita konsertteja ja näyttelyjä, teematapahtumia ja teatteritarjontaa vain puolen tunnin päässä Turusta ja reilun tunnin ajomatkan päässä Helsingistä. www.visitsalo.fi

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2017

arva yhdistää Saloa Nokian menestystarinan synnyinsijaksi. Harva myöskään tietää, että yli 2000 henkeä työllistänyt Saloran televisiotehdas ja Mobiran matkapuhelimet saivat alkunsa kahden miehen nyrkkipajasta. Saana Jaakkola

Hotel Fjalar

Mies salolaisen elektroniikkavallankumouksen takana on vuorineuvos Fjalar Nordell (1903–1976), joka rakennutti hulppean yksityiskotinsa Rinteentielle lähelle kaupungin keskustaa vuonna 1974. Muistoja 1920-luvun radiopajasta alkunsa saaneesta menestystarinasta on yhä nähtävillä Nordellin kotitalossa, jossa matkailijoita on jo 20 vuoden ajan palvellut omaperäinen Hotel Fjalar.

Aidosti ainoa laatuaan Hotelliyrittäjä Tina Kesälälle oli alusta asti selvää, että vuorineuvoksen nimi halutaan säilyttää. Hotel Fjalarin ainutlaatuisuudesta kertoo myös sijainti – vain harvoin matkailija voi majoittua keskellä rauhallista omakotialuetta. Kytkös Saloraan saa vieraiden suut loksahtamaan. Talon historia kiinnostaa, ja se onkin vahvasti läsnä hotellin tiloissa. – Vieraamme kyselevät usein rakennuksen alkuperästä ja omistajasta. Erityisesti rakennuksen koko ihmetyttää, kun kerromme sen valmistuneen herra Nordellin yksityiskodiksi, Kesälä kertoo. Menneestä muistuttavat Nordellin muotokuva, vanhat radiot ja televisiot Saloran ajoilta, alakerran vitriinissä koreilevat matkaradiot sekä Mobiran ja Nokian matkapuhelimet.

Monien mahdollisuuksien majapaikka Vaikka rakennus on alkujaan yksityiskoti, on Hotel Fjalarin 19 yksilöllisesti sisustetussa huoneessa oma wc ja suihku. Alakerran sauna- ja allasosasto on päivittäin asiakkaiden käytössä. Aamiainen tarjoillaan valoisassa aamiaishuoneessa vastaanoton vieressä. Illallisravintolaksi suositellaan paikallisia yrityksiä, joista muun muassa Salon Seurahuone tarjoaa Hotel Fjalarin asukkaille alennuksen. Kivenheiton päässä sijaitsevassa Liikuntakeskus Hanhivaarassa hotellivieraat kuntoilevat maksutta. Tiivistä yhteistyötä tehdään myös Salon upeiden juhlapaikkojen, kuten Pukkilan ja Wiurilan kartanoiden sekä Haukkalan juhlatilan kanssa. – Reilun 30 hengen juhlavierasryhmä voi varata vaikka koko hotellin omaan käyttöön, Kesälä huomauttaa. Viihtyisä Hotel Fjalar on sijaintinsa ansiosta mainio tukikohta Turun ja Helsingin tapahtumille sekä päiväretkille eteläiseen Suomeen. Tunnissa tavoittuvat niin Kemiönsaari, Hanko kuin Saariston rengastie – läheisiä Teijon kansallispuistoa ja ruukkikyliä unohtamatta. www.fjalar.fi

Aamiaistila.

omaleimaisimman hotellin historia yllättää

Salon

Vaikka rakennus on alkujaan yksityiskoti, on Hotel Fjalarin 19 yksilöllisesti sisustetussa huoneessa oma wc ja suihku.

www.kotimaassa.fi

Suomi 100 Varsinais-Suomi

Lokakuussa Salon Teatterin raameja järisyttää harrastajateatterin historian suurin produktio Jekyll ja Hyde.

Hyytävä Hyde, räväkät revyyt ja lempeät lastentarut

värittävät salolaista teatterivuotta

alo tarjoaa ilahduttavan monipuolisen kattauksen estradiviihdettä. Viikonloppuretkeen voi yhdistellä kutkuttavaa jännitystä, ratkiriemukasta komediaa sekä kotimaisia konserttilavojen tähtiä. Saana Jaakkola

Salon Teatteri on toteuttanut perinteikästä mutta ajan hengessä elävää teatteria vuodesta 1961. Paraatipaikalla kaupungin keskustassa sijaitsevan päänäyttämön lisäksi kesäesityksiä seurataan tunnelmallisessa Vuohensaaren kesäteatterissa.

Jännitystä ja pikkujouluilottelua Lokakuussa Salon Teatterin raameja järisyttää harrastajateatterin historian suurin produktio. Jekyll ja Hyde vie katsojan Lontoon sateisille kaduille seuraamaan hyvän ja pahan taistoa Broadway-kappaleiden ja lähes 30 taitavan roolisuorituksen siivin. – Vaikka tarina on fiktiivinen, se koskettaa ihan jokaista aikuista. Esitys menee syvälle ihon alle ja herättää katsojassa vahvoja tunteita, tuottaja Jonna Ruohonen kuvailee. Tohtori Jekyllin ja pahansuovan sivupersoonan kamppailua seurataan 6.10.– 16.12.2017. Kevyempää viihdettä syyskaudel-

la tarjoilevat Katastrofiklubi-impovisaatioillat sekä 5. ja 15. joulukuuta Salossa vieraileva Burleski is Back -pikkujouluesitys.

Vares valtaa Vuohensaaren Helmikuussa Salon Teatteri ja teatteritaiteen perusopetus toteuttavat yhteistyössä ikiihanan suosikkikappaleen Ronja Ryövärintytär, jonka rooleissa nähdään aikuisnäyttelijöiden lisäksi 28 lasta. Keväällä ensiiltansa saa myös Woody Allenin ratkiriemukas Jumala.

Vuodesta 2001 toiminut yksityinen ammattiteatteri Teatteri Provinssi tasapainottaa tarjontaa sekoittamalla mukaan laajan valikoiman teatteria, konsertteja ja stand up -komiikkaa. Teatteri Provinssin toiminta kattaa neljä estradia; Salon Astrum-keskuksessa sijaitsevan päänäyttämön, Rikalan näyttämön sekä Mathildedalin ja Mustion Linnan kesäteatterit.

piössä. at Salon Teatterin läm Katastrofiklubi-iltam Teatteri Provinssin saliin mahtuu 353 katsojaa.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2017

– Ensi vuosi tulee olemaan täynnä huikeita elämyksiä. Vuohensaaren kesäteatterissa nähdään Reijo Mäen Vares ja huhtikuun tytöt, ja syksyllä on vuorossa megaspektaakkeli, jonka nimeä en ihan vielä paljasta, Ruohonen vihjaa salamyhkäisesti.

Vaikuttavan vaihteleva ohjelmisto Teatteri Provinssin syksyssä nähdään jopa 60 eri esitystä Tatusta ja Patusta nostalgiseen Saiturin jouluun, Pete Poskiparran taianomaiseen Mielenmagiaa-esitykseen sekä Martti Suosalon ja Mika Nuojuan tähdittämään Kiviä taskussa -komediaan. Joulun alla Rikalassa räiskyy perinteinen pikkujoulurevyy. Salon kaupungin 130-vuotisjuhlan kunniaksi 28. syyskuuta ensi-iltansa saa Turkka Hautalan kirjaan perustuva Salo.

Helmikuussa ensi-iltansa saa Kirkamusikaalin kantaesitys Varrella virran, jonka rooleissa nähdään niin ammattilaisia, harrastajia kuin teatterin oman nuorisoryhmän väkeä. Ensi kesänä Mathildedalin kesäteatterissa nähdään klassikkokomedia Reinikainen, ja Mustion Linnan kesäteatterissa farssi Tenorit liemessä sekä historiallinen näytelmä Viimeinen patruuna.

Teatteri ja esiintyjät katsojan luo Ryhmille järjestettävät teosesittelyt antavat mahdollisuuden tavata näyttelijöitä esityksen jälkeen. Toinen Teatteri Provinssin erikoisuus on tilausohjelmisto, joka tuo esityksen asiakkaan luo. Salon Teatteri sijaitsee paraatipaikalla kaupungin keskustassa.

– Salo-näytelmä kietoo yhteen liikkuvan kuvan, aidot ihmistarinat sekä Salon monivaiheisen historian, tuottaja Seppo Suominen kertoo.

Teatteri Provinssin Kirka-musikaali Varrella virran on ensi-illassa helmikuussa.

– Matkalaukkumalliset esitykset kiertävät eri tilaisuuksissa ympäri Suomea. Musiikkipitoinen stand up -show Jaakko Tepon jalanjäljissä kuuluu kiertävien tilausesitysten kestosuosikkeihin, Suominen vinkkaa.

ri. an kesäteatte Mustion Linn

www.salonteatteri.com www.teatteriprovinssi.fi

Katastrofiklu bi.

Mika Nuojua ja Martti Suosalo Kiviä taskussa -komediassa. Kuva: Tapio Vanhatalo

www.kotimaassa.fi

Suomi 100 Varsinais-Suomi

Lehmirannan lomakeskuksessa

korostuvat yhteisöllisyys ja turvallisuus

läkeliiton ylläpitämä Lehmirannan lomakeskus järjestää ohjelmallisia teemalomia ja kursseja piristämään ikäihmisten arkea. Monipuolinen ja viihtyisä lomakeskus kylpylöineen palvelee kaikenikäisiä matkailijoita ja on oiva tukikohta Teijon kansallispuistossa retkeileville. Saana Jaakkola

Lehmirannan lomakeskus

Eläkeliiton läsnäolo näkyy Lehmirannassa ohjelmallisten lomien tarjonnassa ja tilojen soveltuvuudessa ikäihmisille. Rauhallisen Lehmijärven rannalla Salon maaseudulla turvallisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota; henkilökunta osallistuu säännöllisesti ensiapukoulutuksiin, palohälytykset ohjataan suoraan hälytyskeskukseen ja varageneraattorit varmistavat valojen ja keittiön toiminnan myös sähkökatkon sattuessa.

Tärkeintä on kuitenkin henkilökohtainen suhde asiakkaisiin – Lehmirannan lomakeskuksessa ei kenenkään anneta hukkua massaan.

Riemua, rytmiä ja rentoutumista Helppous ja huolettomuus houkuttelevat nauttimaan Lehmirannan palveluista. Saman katon alla voi nauttia kylpylän poreista, hemmotteluhoidoista ja piristävistä aktiviteeteista. Samanhenkistä seuraa ja vertaistukea on aina tarjolla. Teemaviikot tuovat loman keskelle tuulahduksen kansainvälisyyttä. – Elämää kaikilla aisteilla -kulttuuriviikoilla sukelletaan kreikkalaisen, karibialaisen, itämaisen ja italialaisen kulttuurin pyörteisiin sekä maistellaan kotimaisia makuja Riistapeijaisten ja Saaristolaislounaan merkeissä, kertoo markkinointisuunnittelija Jonna Elovaara.

Musiikki on Lehmirannassa vahvasti läsnä. – Pelimanniviikoilla nautitaan eri puolilta Suomea saapuvien pelimannien musisoinnista, Nuoruusajan ikivihreät tuo 40–60-lukujen tanssimusiikin helmet, kukkamekot ja pussihousut takaisin tanssilattialle ja Lehmiranta tanssii ja soi -viikoilla voi musiikista nauttia laulaen, tanssien, soittaen tai kuunnellen.

Lisävirtaa luonnosta ja päiväretkistä Teijon kansallispuisto houkuttelee kaikenikäisiä retkeilijöitä nauttimaan luonnon rauhasta. Telttailun sijaan Lehmirannassa voi syödä hyvin, nauttia kylpylän palveluista ja majoittua mukavasti hotellitason huoneessa. – Talossa on myös auktorisoituja oppaita, joiden kanssa ryhmät voivat lähteä retkeilemään turvallisin mielin, Elovaara vinkkaa. Päiväretkiä on helppo tehdä esimerkiksi Teijon ja Fiskarsin ruukkikyliin, Hankoon ja Turun saaristoon. Salon alue tarjoaa matkailijoille runsaasti kulttuurihistoriaa sekä mielenkiintoisen kurkistuksen Nokian menneisyyteen. www.lehmiranta.fi

Teemaviikot tuovat tuulahduksen kansainvälisyyttä.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2017

Tuolijumppaa.

Jazzkahvila Mazzuuniin on

helppo hullaantua T

oukokuussa Teijon Masuunissa ovensa avasi taiteen, musiikin, italialaisvivahteisen tunnelman ja käsinleivotut herkut yhteen kietova jazzkahvila Mazzuuni. Saana Jaakkola

Jazzkahvila Mazzuuni

Ilo ja innostus suorastaan tarttuu toimitusjohtaja Ulla Erosen kerratessa tohkeissaan ensimmäisen toimintakesän kohokohtia. Musiikin – ja erityisesti jazzmusiikin – ystävänä kahvilan tyyliä ja nimeä ei tarvinnut kauaa pohtia. – Kotimaisena käsityönä valmistetut kaiuttimet olivat ensimmäinen elementti, jolla jazzkahvila Mazzuunia ryhdyttiin sisustamaan, Eronen naurahtaa. Korkealaatuisen äänentoiston ansiosta hiljaisesta taustamusiikista äänet ja aallonkorkeudet erottuvat puhtaina luoden rauhoittavan tunnelman kahvikupin kruunaamaa lukuhetkeä häiritsemättä ja keskustelun läpi tunkeutumatta. – Mazzuuni on paikka, jonne tullaan rentoutumaan ja nauttimaan. Taidegalleria ja kevyt jazzmusiikki sointuvat sulavasti masuunin historialliseen miljööseen.

Tunnelmalliset tilaisuudet ruukkikylän sydämessä Mazzuunissa vierailee säännöllisesti laadukkaita live-esiintyjiä. Kahvilan kulmassa piano odottaa parhaillaan jazzpianistia, joka saapuisi Mazzuuniin silloin tällöin luomaan vastapainoa levymusiikille. Talvikaudella Mazzuuni on avoinna viikonloppuisin, mutta ryhmät toivotetaan tilauksesta tervetulleiksi myös muina aikoina. Noin 60 hengen tilaisuuksiin taipuvaan kahvila-galleriaan tarjoilut ja taustamusiikki suunnitellaan toiveiden mukaan.

Uunituoreen tuoksua ja artesaanierikoisuuksia Kahvilan suolaiset ja makeat herkut valmistetaan omin käsin lähituotantoa suosien. Vakiomenuta ei Mazzuunissa tunneta, vaan valikoima vaihtelee inspiraation mukaan. – Sen lupaan, että korvapuusteja on tarjolla joka päivä, Eronen toteaa hymyillen. Mazzuunissa asiakas on etusijalla. Allergiat pyritään ottamaan mahdollisimman hyvin huomioon, ja toiveesta on valmistettu niin brownie-pohjaisia juustokakkuja kuin suklaakakkujakin. Vain artesaanijäätelöt ja -sorbetit tulevat valmiina; Tampereen Jäätelötehtaan taidonnäytteitä tarjoillaan kauniista, Italiasta asti tuodusta vitriinikärrystä makuja vaihdellen. Makuja, joita ei kauppojen pakastealtaista löydy. – Maistuisiko mustikkawasabi, mansikka-chili, kahvi-kardemumma tai hubbabubba? www.jazzkahvila.fi

– Meidän kauttamme voi varata vaikka koko päivän ohjelman konserttia, aktiviteetteja ja majoitusta myöten, Eronen lupaa. Mazzuunissa on aina vireillä jotakin uutta ja innostavaa. Seuraavaa jazzbrunssia suunnitellaan marraskuulle.

www.kotimaassa.fi

Suomi 100 Varsinais-Suomi

Matleena Ikonen

1800

-luvulta peräisin oleva ruukin alue rouheine rakennuksineen, tunnelmallisine punamultaisine taloineen ja vieressä huokailevine merimaisemineen kätkee sisäänsä modernin kyläyhteisön, joka elää ympäri vuoden.

Idyllinen ruukkikylä on Etelä-Suomen Täydellinen kattaus kyläidylliä

suurin salaisuus

Viime vuosina hiljalleen eloon herännyt ruukkikylä on erinomainen kulttuurimatkakohde kaikille teollisesta historiasta, luontomatkailusta ja käsityöläisyydestä kiinnostuneille. Vanhoihin teollisuusrakennuksiin kunnostettujen tilojen suojissa toimii useita pieniä yrityksiä: käsityöläisiä, taiteilijoita ja matkailuyrittäjiä. Käsillä tekeminen ja yrittäjähenki ovat tehneet vahvan paluun jo hiljaiseloon vaipuneelle ruukkialueelle.

kasvava matkailijajoukko. Teijon kansallispuiston avaaminen muutama vuosi sitten on vaikuttanut myös sen sylissä lepäävän Mathildedalin suosioon, ja yhä useampi pääsee toteamaan sen, jonka Mathildedalissa asuvat ja työskentelevät jo tietävät: ruukkikylässä on jotain taianomaista. – Mathildedalin kyläidylli on kuin olisi ulkomailla, kuvailee hotelli Ruukin Majatalon yrittäjä Krista Gustafsson.

Noin 150 hengen asukkaan kylä on oma pieni maailmansa, jota viikonloppuisin ja kesäisin vilkastuttavat noin 2000 vapaa-ajanasukasta ja yhä

– Täällä vallitsee ihan omanlaisensa henki, jonkinlainen sisäinen rauha. Sitä ei osaa määritellä sen tarkemmin, mutta kaikki täällä käyneet sanovat samaa. Se on koettava itse. Myös Helsingistä Mathildedalissa käymässä olleen Elina Rantamäen ruukkikylä lumosi ensi visiitillä kahdeksan vuotta sitten. Vierailu oli kohtalokas: Rantamäki ja hänen miehensä Tuomo Holm muuttivat kotinsa Mathildedaliin, jättivät varsinaiset päivätyönsä ja pyörittävät nyt kyläläisten perustamaa kyläpanimoa ja Elinan kyläleipomoa. Kyläleipuri leipoo kaiken leivän ja myös pullan juureen, myös pal-

venet. Voissa paistetut ah

Mathildedalin satama elokuisena iltana. Kuva: Kristjan Photograhpy

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2017

Ruukin Majatalon huone.

ti menossa. Laituripilates-tun

kittu näkkileipä saa makunsa ruisjuuresta. Kyläpanimon oluet on pantu pieteetillä ja isolla sydämellä, ja etiketeissä on sympaattisia kuvia kylältä. Tuoreen leivän ja maltaan tuoksu kylän Mathildedalin Ky läleipurin tuoretta raitilla johdattaa yhteiseen leipää. Kyläpuotiin, josta vierailijat voivat ostaa mukaansa näitä oman kylän artesaaniherkkuja. luojina, vaan varmistavat Ruukin Kehräämön raaka-aineen saatavuuSaariston portilla den. Ruukin Kehräämö on Suomen ainoa alpakanvillakehräämö, kertoo Mathildedal sijaitsee aivan meren ranyrittäjä Sini Honkala. nalla, vain noin tunnin venematkan päässä Hangosta. Toistaiseksi suurin osa vieraili– Alpakan villa on monella tavalla erinjoista tulee autolla, mutta veneilijät ovat omaista kuitua. Se on hypoallerginen ja pikkuhiljaa löytämässä ruukkikylän idyllin ja pistelee paljon vähemmän kuin lampaanvilla. pienvenesataman tarjonnan. Laadukas alpakanvilla on lämpöarvoltaan 7-kertainen lampaanvillaan verrattuna ja – Vuosi sitten vappuna avasimme täysin lisäksi se on maailman kolmanneksi kestävin uudistetun rantaravintolamme, jonka yhteykuitu, Honkala kertoo. dessä on myös 300 veneen satama kaikkine palveluineen. Meiltä löytyvät tilaussaunat Ruukin Kehräämössä langoiksi valmistesekä kokous- ja majoitustilat mahdollistavat taan paitsi omia myös muiden lähettämiä monenlaisten tilaisuuksien järjestämisen villoja. Itse kehrätyistä langoista valmisteisoillekin ryhmille, kertoo rantaravintola taan naapurissa sijaitsevassa kutomossa laaMathildan Marinan yrittäjä Maria Rantanen. dukkaita lopputuotteita: neuleita, shaaleja, huiveja ja torkkupeittoja – jopa miesten Ihmisten lisäksi ruukkikylään elämää tuopukukankaita. vat laitumilla käyskentelevät alpakkalaumat. Ne eivät ole Mathildedalissa vain tunnelman-

tori. Kahvila Kyläkont Kuva: Sara Hornig

Merellinen Mathildedal sopii matkakohteeksi ympäri vuoden. Ruukin Majatalossa ja Mathildan Marinassa majoittua voi hotellitasoisissa huoneissa, ja ravintoloiden listoilta löytyvät upeat lähituottajien raaka-aineista valmistetut ruuat. Kesäsesongin ulkopuolella ruukkikylän palvelut ovat avoinna viikonloppuisin läpi vuoden, ja Teijon kansallispuiston upea luonto antaa parastaan kaikkina vuodenaikoina. Mathildedal odottaa löytäjäänsä. www.mathildedal.fi www.ruukinkehraamo.fi www.kylapanimo.fi www.kylaleipuri.fi www.mathildanmarina.fi

Mathildedalin Kyläpanimon Tuomo.

Ruukin Kehräämön alpakkoja. Kuva: Sara Hornig

www.kotimaassa.fi

Suomi 100 Varsinais-Suomi Teatterit ja konsertit

P. 02 8451 5440

Esitykset: pe 17.11. la 18.11. pe 24.11. la 25.11. ke 29.11. pe 01.12. la 02.12. pe 08.12. la 09.12.

OPISKELIJAT KYMPILLÄ SISÄÄN! klo 19. klo 18. e-i klo 19. klo 18. klo 19. klo 19. klo 18. klo 19. klo 18.

Liput 22/25 €

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2017

pe 17.11. la 18.11. pe 24.11. la 25.11. ke 29.11. pe 01.12. la 02.12. pe 08.12. la 09.12.

la 13.01. pe 19.01. la 20.01. ke 31.01. la 03.02. pe 09.02. la 10.02. la 03.03. la 17.03.

klo 13. klo 19. klo 13. klo 19. klo 13. klo 19. klo 13. klo 18. klo 13.

la 24.03. klo 18.

la 13.01. pe 19.01. la 20.01. ke 31.01. la 03.02. pe 09.02. la 10.02. la 03.03. la 17.03. la 24.03.

eski-Uudenmaan Teatterin syksyn näytäntökausi on kunnianhimoinen: ohjelmistossa on koetellun klassikon lisäksi kaksikin kotimaista kantaesitystä.

Suomenhevosen tarina. Kuva: Sami Lamberg

Matleena Ikonen

Hevosia, suurmies ja

naistennaurattaja – KUT vie tunnelmasta toiseen Mechelin. Kuva: Sebastian Rosenberg Syksyn alkajaisiksi KUT kotiutuu Krapin Pajalle, Tuusulaan. Krapin pellon kulttuurimaisemassa nähdään Mika Waltarin paljon esitetty ja rakastettu musta komedia Gabriel, tule takaisin. Vaikka Waltarin tarina on vanha, se on edelleen ajankohtainen, sillä ihminen ei muutu, sanoo teatterinjohtaja Heikki Lund. – Gabriel on perinteinen huijaritarina. Se on hyväuskoisuuden ylistys, joka muistuttaa siitä, miten helposti ihmiset ovat huijattavissa. Aiheesta huolimatta luvassa on takuuvarma naurattaja, Lund lupaa. Mies, jonka Suomi unohti Huijarin vastapainoksi KUTin teatterisyksyssä nähdään tarina unohdetusta suomalaisesta suurmiehestä Leo Mechelinistä. Heikki Lundin kirjoittama Mechelin on tarina suuresta valtiomiehestä ja hänen katoamisestaan ihmisten mielistä. – Leo Mechelin oli itsenäisyytemme merkittävimpiä takuumiehiä, joka esimerkiksi kirjoitti suomalaisille ensimmäisen valtiosäännön ja siten pohjusti itsenäisyytemme, Lund kertoo.

Gabriel tule ta kaisin. Kuva: Sa mi Lamberg

– On käsittämätöntä, että tämä pesunkestävä pasifisti ja tiukka laillisuusmies on jäänyt sotilaiden jalkoihin. Toivon, että KUTin Mechelin nostaa unohdetun valtiomiehen esiin ja palauttaa hänen arvoaan. Musiikkiteatteria ratsastuskeskuksessa Suomen itsenäisyyden juhlavuosi päättyy KUTissa ainutlaatuiseen kantaesitykseen. Keski-Uudenmaan Teatteri ja Ratsastuskeskus Aino toteuttavat yhteistyössä musiikkinäytelmän Suomenhevosen Tarina, joka on matka halki Suomen itsenäisyyden vuosikymmenten – matka, jota kuljetaan suomenhevosen johtamana. Mukana on hevosaiheisia kappaleita sadan vuoden ajalta. – Suomenhevosessa pääasia ei ole sotahistoria, vaan yhteiskunnallinen kehitys ja eri aikakausien erilaiset arvostukset, Heikki Lund kertoo.

– Asiat tulee ja menee, mutta yksi pysyy – suomenhevonen. Näytelmä kunnioittaa eläintä, joka on ollut sotilas, työvoimaa, lemmikki ja sekä miesten että naisten ja tyttöjen paras kaveri, uskottu, jolle on uskallettu avata ne mielen mustimmatkin ajatukset. Eläintä, jonka historia kytkeytyy niin tiiviisti Suomen ja suomalaisten historiaan. Suomenhevosen tarina kerrotaan siellä, missä hevosia on – ratsastuskeskuksessa. Kyseessä on ainutlaatuinen tuotanto: ratsastuskentälle rakennetaan 1000 henkilön katsomo ja sinne tuodaan kaikki modernin musiikkinäytelmän tuotannon vaatimat puitteet. Rooleissa nähdään mm. Anu Sinisalo, Antti Reini ja Pertti Koivula, ja itseoikeutetusti esiintymään pääsevät myös näytelmän päähenkilöt – suomenhevoset. www.kut.fi

www.kotimaassa.fi

Teatterit ja konsertit Suomi 100 Varsinais-Suomi

Peter Pan (Saara Jokiaho) ja Kapteeni Koukku (Henri Halkola).

yväskylän kaupunginteatterissa syksy tarjoaa katsottavaa koko perheelle. Matleena Ikonen

Jiri Halttunen

Kasvamisen kipuilua ja

onnen odotusta

Syksyn pimeys ja arjen ankeus työnnetään syrjään Jyväskylässä. Kaupunginteatterin lavalla on tällä kaudella väriä, vauhtia ja suuria tunteita, kun estradin valtaa menestysmusikaali Peter Pan. Yli satavuotias tarina on kertomus aikuiseksi kasvamisen vaikeudesta, jokaisessa meissä elävästä sisäisestä lapsesta ja luovuudesta. Rakastetut hahmot Peter, kadonneet pojat, Kapteeni Koukku ja muut tutut satuhenkilöt seikkailevat Ritva Holmbergin käsikirjoittamassa koko perheen koukuttavassa musikaalissa. Näytelmässä on Jukka Linkolan säveltämä ja Jukka Virtasen sanoittama musiikki, joka erilaisilla kerroksillaan puhuttelee eri-ikäisiä katsojia ja tarjoaa elämyksiä niin lapsille kuin aikuisille. Musikaalin nimiroolia esittävä Saara Jokiaho pitää Jyväskylän Peter Pania hyvin onnistuneena teoksena.

– Se mukailee alkuperäistä tarinaa uskollisemmin kuin esimerkiksi Disneyn versio, mutta on kuitenkin tuoreella otteella tehty. Jyväskylän versiossa Peter Pan ei ole vain kiva sankari, vaan monisyinen hahmo, josta löytyy niin itsekäs ja ilkeä kuin välittävä ja herkkä puoli, Jokiaho kuvailee.

Ikuisuuskysymyksiä ja onnensirpaleita Saara Jokiaho on mukana myös toisessa klassikossa, Anton Tsehovin Kolmessa sisaressa, jossa hän näyttelee trion nuorinta siskoa Irinaa. Androgyyniin Peter Paniin verrattuna Irina on hyvin erilainen hahmo, mutta nuorena naisena Jokiaho löytää Irinasta paljon tarttumapintaa.

– Nuoren tytön kamppailu omien haaveiden ja odotusten kanssa on hyvin tunnistettavaa ja Irinan hahmo on yllättävän helposti lähestyttävä, Jokiaho miettii. Jyväskyläläisten Kolme sisarta on alkuperäisteosta riisutumpi ja rohkealla kädellä dramatisoitu versio. – Tekstiä ei ole varsinaisesti modernisoitu, mutta aikakausi ei tässä versiossa ole keskeistä. Näytelmässä keskitytään enemmän tunnesisältöön, elämän merkityksen etsimiseen ja siihen, miten kaikki odottavat ’jotain’, mutta eivät kuitenkaan uskalla mennä sitä kohti, Jokiaho sanoo. Jokiaholle kuluva näytäntökausi on kiireinen, sillä Peter Panin ja Kolmen sisaren lisäksi hän on mukana musiikkinäytelmä Onnensirpaleissa, joka on kantaesitys. Siinä paneudutaan keskeiseen kysymykseen: mitä onni on? Miljoonasateen musiikki kuljettaa läpi tarinan, jonka on käsikirjoittanut Tommi Kainulainen. Sekä Lahden ammattikorkeakoulusta että Helsingin Konservatoriosta muusikoksi valmistunut Jokiaho pääsee Onnensirpaleissa esittämään monipuolisuuttaan myös soittajana. www.jyvaskyla.fi/kaupunginteatteri

Kolme sisarta. Kuvassa etualalla Olga (Hanna Liinoja).

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2017

Oulun kaupunginteatterissa on käynnissä neljän upean ensi-illan syksy

Mielensäpahoittaja. Kuvassa Hannu Pelkonen ja Antti Launonen. Kuva: Kaisa Tiri

Eeva Oksman Matleena Ikonen Wiurilan kartano

Perinteinen ja moderni kohtaavat Oulun teatterisyksyssä

Rautatie. Kuva : Jussi Tuokkola Ikinuori Saituri ja lasten suosikki

Puntti Valtonen on. – Saituri Harpag ri Ti isa Ka : va Ku

Syyskauden aloitti Tuomas Kyrön Ilosia aikoja, Mielensäpahoittaja. Syyskuun alussa ensi-iltansa sai Oulun kaupunginteatterin ja JoJo – Oulun Tanssin Keskuksen yhteistuotanto, Juhani Ahon klassikkoromaaniin perustuva Rautatie. Seuraava ensi-ilta nähdään 28.10., jolloin vuorossa on ikinuori klassikkonäytelmä Saituri. Syksyn viimeisessä ensi-iltanäytelmässä muutamaa päivää myöhemmin suosittu Lasse-Maijan etsivätoimisto lähtee tällä kertaa ratkomaan jännittävää hotellin arvoitusta. Ilosia aikoja, Mielensäpahoittaja Pienellä näyttämöllä nähtävässä uusimmassa Mielensäpahoittaja-näytelmässä vanha jäärä alkaa miettiä elämän viimeistä matkaa. Tapansa mukaan hänen pitää hoitaa kaikki asiat itse, sillä vain siten asiat menevät oikein. Hoidettavana on niin arkun rakentamiset, muistokirjoitus, testamentti kuin hautajaisjärjestelytkin. Lämminhenkisen

tarinan on ohjannut Toni Wahlström ja pääroolissa nähdään Hannu Pelkonen. Rautatielle tanssin ja musiikin kuljettamana Juhani Ahon esikoisromaaniin pohjautuva Rautatie kuvaa korvessa asuvan vanhan pariskunnan elämää, jonka rauhallinen elinpiiri järkkyy naapuripitäjään ilmestyvän rautatien myötä. Tanssin ja musiikin kuljettama esitys lähtee liikkeelle 1800-luvun lopun maisemista, mutta junamatka kiidättää Matin ja Liisan kohti tulevaisuutta. Junamatkan jälkeen Matin ja Liisan elämässä mikään ei ole enää entisellään. Näytelmän on ohjannut Heta Haanperä ja päärooleissa nähdään Merja Pietilä ja Mikko Leskelä.

Molièren modernisoitu klassikko Saituri nähdään Oulun kaupunginteatterin suurella näyttämöllä entistäkin tuoreempana ja vauhdikkaampana versiona. Saituri Harpagon (Puntti Valtonen) ja hänen lapsensa juonittelevat toisiaan vastaan. Rahalla ja rakkaudella käydään kiivasta kauppaa ja meno kiihtyy niin että tennarit savuavat. Poliisitkin tarvitaan paikalle ennen kuin päästään onnelliseen loppuun ja jokainen saa sen jota eniten rakastaa. Kari-Pekka Toivosen ohjaama näytelmä on tehty yhteistyössä Nätyn kanssa. Vinttikamarissa lapset ja lapsenmieliset pääsevät seuraamaan suursuosion saavuttanutta Lasse-Maijan etsivätoimistoa. Etsiväkaveruksia tarvitaan jälleen, kun Vallilan hienoon kaupunginhotelliin majoittuneen Viikarin perheen silmäterä, erittäin arvokas ja hienorotuinen sylikoira katoaa. Lasse-Maijan etsivätoimisto, Hotellin arvoitus -näytelmän on ohjannut Mikko Korsulainen ja rooleissa nähdään mm. Tuuli Turunen (Maija) ja Vili Saarela (Lasse). http://teatteri.ouka.fi

www.kotimaassa.fi

Museot ja Suomi 100 Varsinais-Suomi Teatterit janäyttelyt konsertit

lmajoen Musiikkijuhlien viimekesäinen Mannerheim-ooppera oli sellainen menestys, että se nähdään myös ensi kesänä. Matleena Ikonen

Mannerheim (Waltteri Torikka), Annicka (Annami Hylkilä) Kuva: Jussi Niukkala

Jussi Niukkala

Mannerheim nähdään Ilmajoella myös ensi kesänä

Ilmajoen Musiikkijuhlille Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi ponnistettu Mannerheimooppera onnistui yli odotusten: kaikki näytökset myytiin loppuun. Jatkoa seuraa ensi kesänä.

Sankarin elämä alusta loppuun Tasokkaan työryhmän lisäksi Mannerheimin suosiota selittää aihe – ja mikä sopisikaan 100-vuotisjuhlaoopperan aiheeksi paremmin kuin dramaattisen elämän elänyt suomalaisten sankari, joka seurasi aitiopaikalta Suomen kohtalon hetkiä sen itsenäistymisestä aina talvi- ja jatkosotien taisteluihin.

– Ooppera onnistui 110-prosenttisesti. Menestys siivittää ensi vuoteen: liput ovat jo myynnissä, ja merkit näyttävät hyvältä. Varaustilanne on jo nyt hyvä, toiminnanjohtaja Sari Hanka kertoo. Onnellinen liitto Mannerheim-ooppera oli tilaustyö, jonka libreton kirjoittivat äiti ja tytär, Laila Hirvisaari ja Eve Hietamies – libretto oli molemmille kirjailijoille ensimmäinen. Hirvisaarelle Mannerheim oli tuttu jo entuudestaan, sillä hän on kirjoittanut paljon Suomen itsenäistymisen ajoista ja sitä edeltävistä tapahtumista. Lisälyriikat librettoon kirjoitti Tuomas Parkkinen, joka myös dramatisoi ja ohjasi oopperan. Musiikin sävelsi lähinnä elokuvapuolelta tunnettu, kansainvälistä uraa tekevä Tuomas Kantelinen. Nimiroolissa nähtiin suursuosion saavuttanut Waltteri Torikka, ja hänen rinnallaan taloudenhoitaja Idan roolin tekevä Johanna Rusanen-Kartano.

Sari Hanka ja ohjaaja Tuomas Parkkinen uskovat, että nimekäs tekijäjoukko oli suuri syy siihen, että Mannerheim onnistui niin hyvin. – Työryhmässä on rautaisia ammattilaisia. Waltteri Torikka tuli suurelle yleisölle tutuksi viihteellisemmistä ympyröistä, ja hänen mukana olonsa puhuttelee hieman toisenlaista yleisöä kuin perinteisiä oopperakävijöitä, Hanka sanoo. – Teoksen taiteilijat – solistit, kuorot, Ilmajoen musiikkijuhlien sadat vapaaehtoiset – ylittivät itsensä. Säveltäjä, libretistit sekä pääosan esittäjä kasvoivat itseään suuremmiksi ja onnistuivat. Tämä oli kovan työn, satumaisen tuurin ja oikean ajoituksen onnellinen liitto, kommentoi Parkkinen.

Ooppera kuvaa Mannerheimin koko elämänkaaren etuoikeutetusta aatelispojasta venäläiseksi upseeriksi, Suomen presidentiksi ja lopulta Sveitsiin erakoituneeksi vanhukseksi. – Mannerheim kiinnostaa suomalaisia. Kesällä oli nähtävissä se, että teos keräsi Ilmajoelle paljon myös sellaista yleisöä, joka ei ole perinteisiä oopperakävijöitä. Onnistuimme löytämään uutta yleisöä, Sari Hanka iloitsee. Tuomas Parkkinen odottaa ensi kesää innostunein mielin. – Palaan Ilmajoelle täynnä riemua ja paloa. Sama tarina ja totta kai samat sävelet. Mutta ensi kesänä yleisö näkee vielä paremman esityksen. Me osaamme sen jo, esitys on kypsynyt ja jalostunut. Solistit tykkäävät esittää Mannerheimia ja kuoro rakastaa laulaa Kantelisen melodioita, Parkkinen sanoo. www.musiikkijuhlat.fi

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2017

Tervetuloa meille!

Myrskyn silmässä Kesäkuussa 2014 lensin Suomessa vietetyn miniloman jälkeen takaisin silloiseen asuinkaupunkiini Düsseldorfiin. Normaalisti reilun parin tunnin lento hujahti hetkessä, usein vielä puolityhjässä koneessa, jossa sai vallata koko penkkirivin itselleen. Vaan ei tällä kertaa. Sulavan lentoelämyksen sijaan matkalla koettiin kuoppa poikineen. Turbulenssintäyteisen lennon päätteeksi kone jäi kiertelemään Düsseldorfin ylle tunniksi. Meille matkustajille syytä ei kerrottu, mutta sen selvittämiseksi ei tarvinnut olla kummoinenkaan asiantuntija. Koneen ulkopuolella salamat räiskyivät. Meno oli niin hurjaa, että päässä huimasi ja vatsa heitti kuperkeikkaa. Sitten alkoivat pelonsekaiset kiljahdukset matkustamossa. Se lisää mukavasti tunnelmaa muutenkin myrskyisellä lennolla.

Düsseldorfin kenttä suljettiin ja meidät käännytettiin Brysseliin, missä meitä matkustajia pidettiin koneessa kolmen tunnin ajan. Jossain vaiheessa kapteeni kuulutti, että konetta tarkastetaan teknisen vian vuoksi. Sen jälkeen selviäisi, pääsisimmekö vielä lentämään Düsseldorfiin.

V aihmalantie 144, l empäälä | +358 (0)20 766 1810 V aihmalanhoVi . fi | /V aihmalan h oVi palVelemme

Tekninen vika? Kiitos, jään mieluummin Belgiaan.

Vuoden jokaisena päiVänä, olet aina terVetullut!

Tuntien odotuksen jälkeen saimme viimein bussikyydin Düsseldorfiin. Perille päästyäni näin, mistä myrskyssä todella oli kyse. Tutut kadut olivat täynnä autojen ja rakennusten päälle kaatuneita puita. Asuntoni viereinen puisto, jossa päivittäin lenkkeilin, oli täysin tuhoutunut. Koko kaupunki oli kuin sotatantere. Kuusi ihmistä menetti Ela-myrskyssä henkensä.

Seuraava LEHTI

5/17 ILMESTYY MARRASKUUSSA VIIKOLLA 46

Tapahtuma oli vahvasti mielessä seuratessani Irmamyrskyn etenemistä ja kaikkea sitä, mitä hirmumyrsky tuhosi tieltään Karibialla ja Floridassa. Häpesin, että olin juuri valittanut jälleen yhdestä saderintamasta, joka pilasi retkiviikonlopun ties kuinka monetta kertaa tänä kesänä. Sade voi muuttaa suunnitelmia, mutta se ei tuhoa koteja ja elämiä tieltään.

Aineistopäivä 2.11.

Tänään en valita sateesta, vaan otan sen vastaan avosylin. Sade tuo mukanaan paljon hyvää, toisin kuin Irman tai Elan kaltaiset myrskyt, jotka muistuttavat, että luonnonvoimien edessä ihminen on lopulta pieni ja voimaton.

AN! TULE MUKA TIIN N SOITA MY Y 212 044 702 1

Kolumni

Saana Jaakkola

www.kotimaassa.fi/mediakortti

www.kotimaassa.fi

Saisiko olla Sinullekin

pitkäkestoista viestintää koko Suomeen? Matkailu kotimaassa

Matkailu kotimaassa

on kotimaanmatkailuun keskittynyt erikoislehti matkailuaktiiveille.

on luettavissa verkossa lehden ilmestymisen jälkeenkin.

PRINTTILEHTI

VERKKOLEHTI

Matkailu kotimaassa

SOMEKANAVAT kertovat aktiivisesti matkailutarjonnasta kotimaassa.

www.kotimaassa.fi Tule Sinäkin mukaan, ja kerro palveluistasi koko Suomelle – Matkailu kotimaassa on ihan parasta!

Tervetuloa Saloon

VIERAAKSEMME

Raikkaat, valoisat ja kotoisat huoneet on huoliteltu sinua varten. Valitsetko kuuman suihkun vai pitkän ja rentouttavan kylvyn? Hotellin aulassa voit nauttia kupin kuumaa kahvia tai teetä - veloituksetta! Kaikki kolme parkkialuettamme on sinulle veloituksetta käytettävissäsi aivan hotellin kyljessä. Osaan huoneista voi tuoda mukaan lemmikin ja lähes kaikkiin saamme rakennettua lisävuoteen, joista tosin osan suosittelemme vain pienikokoisille vieraillemme. Kaupungin vapaa-ajan tarjonta on kuin tarjottimella: teatteri, museot, sporttipuisto ja yllin kyllin shoppailtavaa - kaikki lähellä! Kulttuuri, kaupat, urheilupaikat ja puhtaat, valkoiset lakanat odottavat sinua. Uniikkiravintolamme Rikala Bar&Grill on loihtinut sinulle maisteltavaksi lähialueen parhaista raaka-aineista koostuvan ruokalistamme Ruokaa Läheltä!

Sydämellisesti tervetuloa Saloon ja Original Sokos Hotel Rikalaan!

VARAA HUONEESI: Asemakatu 15, Salo 02 7744 100 rikala.salo@sokoshotels.fi

SOKOSHOTELS.FI > Sokos Hotelleissa Omistajalle jopa 30 % ja vähintään 10 % hintaetu.