Matkailu_kotimaassa.fi#5-2010 by Matkailu kotimaassa.fi

KYLPYLÄNAUTINTOJA AULANGOLLA Kulttuurihistoriallinen kylpylähotelli Aulangon luonnonpuistossa, Hämeenlinnassa on täynnä tekemistä, mieleistä toimintaa, hyvää oloa ja nautintoa. Allasosasto 800 m2, hieroma-altaat, porealtaat, kylmäaltaat, 25 m kuntouintiallas, liukumäki, lasten allas, ulkoallas, laguuni, allasbaari, saunoja, Eila Hellgren Spa&Beauty, Areena, 4event hyvinvointiklinikka, liikuntamaailma, 6 keilarataa, hohtokeilaus. Tervetuloa rentoutumaan!

KYLPYLÄLOMA alk.

82,50

Sis. yö/henkilö/2 hengen huoneessa, runsas buffet-aamiainen, kylpylän allasosaston ja kuntosalin vapaa käyttö.

KYLPYLÄLOMA PERHEELLE alk.

170,-

Sis. yö/2 hengen huone,1 lisävuode lapselle (2 aik.+1-2 lasta), runsas buffetaamiainen, kylpylän allasosaston ja kuntosalin vapaa käyttö.

Hinnat voimassa YkkösBonus- ja K-Plussa-korteilla, ilman korttia 92-189,-

VARAUKSET WWW.RANTASIPI.FI TAI 020 055 055

KYLPYLÄHOTELLI RANTASIPI AULANKO, Aulangontie 93, Hämeenlinna, puh. 03-658 801, fax 03-682 1922, aulanko.rantasipi@restel.fi

SI A ITSELLE VARMIST OTELLI- JA H T PARHAA DUT. Liity: E KYLPYLÄ nside tasipi.fi/i n a .r w w w

Se Aidompi Joulu • Joulun avajaiset - Tule joulu Porvooseen 20.11. klo 11 • Porvoon Teatterin pikkujouluvarietee “Ei paha” 26.11., 27.11., 1.12., 3.12., 4.12., 8.12., 10.12. ja 11.12. klo 19 • Vanhan Porvoon joulunavaus 27.11. klo 15 • Aapelin Tonttupolku lapsille lauantaisin ja sunnuntaisin 27.11.–19.12. klo 11.00 ja 12.30. • Täti Monika ja Saiturittaren joulu -vaellusnäytelmä 28.11., 5.12., 11.–12.12. ja 19.12. klo 16. O PORVO • Eino Grönin joulukonsertti Tuomiokirkossa 3.12. klo 19

PORVOON JA LOVIISAN JOULU • Kungsbackan kotieläinpihan joulu 5.–6.12. sekä 12.12 klo 11–15 • Porvoon Mieslaulajien joulukonsertti Tuomiokirkossa 10.12. klo 18 • Wanhan ajan joulumarkkinat Palokunnantalolla 11.–12.12. klo 10–15 • Porvoon joulumarkkinat 18.–19.12. Raatihuoneentorilla klo 10–16 • Pellingin joulumarkkinat 19.12. klo 11–14

LÄHDE RYHMÄRETKELLE www.porvootours.fi • Joulun avajaiset 26.11. klo 18–22 • Vanhan tallin joulumarkkinat 27.11. klo 12–19 ja 28.11. klo 10–17 • Loviisan Joulumarkkinat torilla 30.11. klo 7–18 • Wanhan Ajan Joulukodit avoinna yleisölle 4.–5.12. ja 11.–12.12. klo 10–16 • Strömforsin Ruukin Joulu 4.–5.12. klo 10–16 • Joulumatka Helsingistä Malmgårdin kartanoon ja Loviisaan 11.12. LOVII • Malmgårdin kartanon joulumarkkinat 11.–12.12. klo 10–16 SA • Laivasillan perinteiset käsityöläismarkkinat 11.–12.12. klo 10–16 • Aapelin Tonttupolku lapsille 11.–12.12. klo 16 • Kuusenhakuretki metsään 19.12. klo 9–15 LOVIISA PORVOO

Lisää tapahtumia: www.porvoo.fi 0 www.loviisa.fi 0 www.evenemax.fi

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2010

Lähes kaksi vuotta sitten ilmestyi ensimmäinen Matkailu kotimaassa.fi –lehti. Nyt, toisen julkaisuvuoden päättyessä, vuorossa on lehden kymmenes numero. Jokaisessa numerossa olemme esitelleet jonkun tietyn matkailullisen alueen. Sen vuoksi olemme vierailleet monissa kymmenissä kaupungeissa ja kunnissa sekä tavanneet suuren joukon kotimaanmatkailun ammattilaisia, joiden kanssa syntynyt yhteistyö on ollut hyvää ja hedelmällistä. Taaksepäin katsottaessa aika on mennyt nopeasti, mutta vastaavaa aikaa eteenpäin ajatellessa tunne on päinvastainen. Aika kuitenkin kuluu yllättävän nopeasti.

TÄSSÄ NUMEROSSA Erikoishaastattelussa Riitta Uosukainen............ 4-5 Alue-esittelyssä Etelä-Karjala............................ 6-20 Alue esittelyssä Kymenlaakso.......................... 22-34

Kotimaiset matkailutoimijat tietävät, että markkinoinnissa ja myynnissä on haasteita, koska kilpailu asiakkaista on kova. Miten saadaan matkailijat juuri meidän alueellemme, meidän kaupunkiimme tai kuntaamme, meidän yritykseemme? Miten matkailijat saadaan käyttämään meidän palvelujamme? Vanhoilla menetelmillä ei enää menestytä. On uudistuttava ja löydettävä uusia kanavia asiakkaiden tavoittamiseksi. On aktiivisesti haettava myös uusia ideoita ja uusia yhteistyökuvioita. Vanha voi olla turvallista, mutta saako sillä tulosta? Uusi on ehkä pelottavaa ja epävarmaa, mutta kaikki on voitettavana.

Hyvinvointi....................................................... 35-45 Ajankohtaista................................................... 46-49 Reissun päällä....................................................... 51

Matkailu kotimaassa.fi -lehti www.kotimaassa.fi 2. vuosikerta Päätoimittaja: Ahti Oksman puh. 0500 439 857 ahti.oksman@kotimaassa.fi

Tilanne on sama lehtialan – siis myös matkailulehtien – suhteen. Oleellista ei ole kuinka vanhoja tai nuoria toimijoita olemme kustantajina ja julkaisijoina, vaan se, pystymmekö vastaamaan tämän hetken haasteisiin. Itse asiassa pitäisi olla edelläkävijä jossakin uudessa, niin kivikkoista kuin se saattaa ollakin.

Tilaukset:

Rohkeasti haasteisiin tarttuen lehtemme on näiden kahden vuoden aikana saavuttanut oman paikkansa matkailualan lehtien joukossa. Selkeästi kotimaanmatkailuun keskittyväksi erikoislehdeksi profiloitunut lehti on löytänyt niin ryhmämatkanjärjestäjien kuin tavallisten matkustavaisten käsiin.

Toimitussihteeri: Eeva Oksman puh. 0500 439 863 eeva.oksman@kotimaassa.fi Toimittajat: Matleena Ikonen puh. 0400 302 066 matleena.ikonen@kotimaassa.fi Suvi Roselli puh. 044 437 362 suvi.roselli@kotimaassa.fi Anne Pentti anne.pentti@kotimaassa.fi Valokuvaaja: Joni Rantasalo puh. 0400 316 414 joni.rantasalo@adphoto.fi

Tässä numerossa esittelemme Etelä-Karjalaa ja Kymenlaaksoa. Etelä-Karjalalla on pitkät matkailuperinteet, mutta se on myös hyvä esimerkki ennakkoluulottomasta, tulevaisuuteen panostavasta matkailusuunnittelusta. Saimaa Gardensin alue ja Imatra Spa Resorts ovat suurhankkeita, joilla tähdätään pitkälle tulevaisuuteen.

puh. (02) 841 8404 myynti@kotimaassa.fi www.kotimaassa.fi/tilaus Tilaushinnat (5nroa) -määräaikaistilaus 30 € -kestotilaus 27 € -irtonumero 6,80 €

Viime vuosina Kymenlaaksoa on koetellut metsäteollisuuden vaikeudet, mutta katse on sielläkin suunnattu tulevaisuuteen. Hiljattain julkistettiin tieto Kotkan ja Haminan satamien yhdistämisestä. Toukokuussa 2011 aloittava HaminaKotka Satama Oy on Suomen suurin satama niin vienniltään kuin pinta-alaltaankin. Kymenlaakson historiaa esitellään uutta arkkitehtuuria edustavassa Merikeskus Vellamossa, joka näin yhdistää sujuvasti uutta ja vanhaa. Myös voimavaroja on yhdistetty, sillä saman katon alla toimivat Suomen merimuseo, Kymenlaakson museo ja Tietokeskus Vellamo, jotka kukin hyötyvät synergiasta.

Myyntipäällikkö: Marjut Koikkalainen puh. 050 512 5311 marjut.koikkalainen@kotimaassa.fi Taitto: Mainostoimisto Penbox puh. 044 375 3254 www.penbox.fi

Yhteistyössä on voimaa!

Painopaikka: Jaakkoo-Taara Oy www.jt.fi

Koko lehtemme toimituskunnan puolesta haluan kiittää lehtemme lukijoita ja yhteistyökumppaneitamme vuodesta 2010 ja toivottaa teille hyvää joulua ja menestyksekästä vuotta 2011.

Internet-sivut ja verkkolehti: webmaster@kotimaassa.fi Julkaisija: Menuetti Group Oy puh. (02) 841 8404 asiakaspalvelu@menuetti.fi www.menuetti.fi

Kansikuvassa lumikenkäilyä talvisella Saimaalla © GoSaimaa

Ahti Oksman

ISSN 1798-0445 (painettu lehti) ISSN 1798-0453 (verkkojulkaisu)

www.kotimaassa.fi

Erikoishaastattelu

4. Onko joku paikkakunta tai kohde yllättänyt erityisen positiivisesti matkoillanne? Millä tavalla? Olen ihastunut Kotkassa Merikeskus Vellamoon ja Suomen Puuvenekeskukseen, mutta hämmästynyt en ole. Kotka on minun merikaupunkini, koska pikkutyttönä näin siellä meren ensimmäisen kerran.

5. Minkälaisesta lomasta nautitte ja missä vietätte mieluiten lomanne Suomessa? Rakastan aurinkoa, luontoa, liikuntaa, lukemista, läheisiä lähimmäisiä, sienestystä, lähiruokaa. Ehdoton lomapaikkani on siksi kesämökkimme Ruokolahden Utulassa. Siellä elpyy nopeastikin.

Erikoishaastattelussa valtioneuvos

Riitta Uosukainen Eeva Oksman

1. Mitä Etelä-Karjala merkitsee Teille, valtioneuvos Riitta Uosukainen? Etelä-Karjala on identiteettini tyyssija ja psyykkisesti, fyysisesti ja sosiaalisesti akkujen lataamispaikka.

2. Olette suosittu puhuja ja kysytty vieras. Kuinka paljon ja miten liikutte työmatkoilla Suomessa?

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2010

Joni Rantasalo

Vierailen ”matkapuhujana” ainakin kerran viikossa eri puolilla Suomea. Liikun omalla autolla; tosin puolisoni ajaa.

3. Minkälaisiin kohteisiin haluatte tutustua matkaillessanne Suomessa? Minulle esitellään kaikkialla parasta paikkakunnalla. Suomi on ihana maa, ja pidän paljon maakunnistamme ja murteistamme.

7. Miksi veisitte vieraanne Ukonniemeen? Vien Imatralla vieraani toisaalta luontoon, toisaalta rakennettuun ympäristöön. Ensin menemme Ukonniemeen Saimaan rannalle, missä upea ja polveileva harjumaasto on ihana kesin ja talvin. Siellä on kylpylämmekin, ja sieltä alkaa tuleva Saimaa Gardens -alue. Luontoa edustaa myös Vuoksen virta ja Imatran koski, Suomen ensimmäinen matkailunähtävyys.

8. Olisiko teillä opas mukana arkkitehtikierroksella, vai opastatteko itse kierroksen? Miksi valitsitte juuri nämä kohteet?

”Harvassa ovat naisten nimikkopatsaat!

9. Teillä on koti Imatralla ja ”leikkikoti” – kuten asian ilmaisitte – Helsingissä. Valokuvaus sovittiin Helsinkiin, jossa halusitte tulla kuvatuksi Larin Paraskeen patsaalla. Miksi valitsitte tämän kuvauspaikan? Larin Paraske on Karjalankannaksen edustaja keskellä Helsinkiä. Inkerin Lempaalassa ja Sakkolan Vaskelassa elänyt runonlaulajaihme on ansainnut patsaan aivan omalla nimellään. Harvassa ovat naisten nimikkopatsaat! Tunnen syvää myötätuntoa Larin Paraskea kohtaan.

Arkkitehtuurikierroksen opastan ihan itse. Esittelemäni kohteet kertovat, että Imatralla on ollut vuodesta 1903 lähtien jokaisella vuosikymmenellä valtakunnan huippuarkkitehtuuria edustava rakennettu kohde. Kiinnostavat miljööt seuraavat toisiaan. Koska kaupunki on laaja, kohteet on aihetta esitellä erikseen, sillä muuten niistä ei tiedetä.

Tunnen syvää myötätuntoa Larin Paraskea kohtaan.”

6. Mitä esittelisitte vieraillenne EteläKarjalassa? Vien Imatralla vieraani toisaalta Ukonniemeen, toisaalta arkkitehtuurikierrokselle katsomaan Usko Nyströmin piirtämää Imatran Valtionhotellia, Alvar Aallon Kolmen Ristin kirkkoa, Elsi Borgin Immolan funkisvaruskunta, Väinö Vähäkallion Kaukopään funkisaluetta, Einari Teräsvirran Urheilutaloa, Arto Sipisen Kaupungintaloa ja Kulttuurikeskusta, Käpy ja Simo Paavilaisen Mansikkapaikkaa ja Virastotaloa sekä Ilmo Valjakan Valtionhotellin lisärakennusta. Kierrosta laajentaisin Lappeenrannan linnoitukseen ja satamaan sekä jokaisen pitäjän kirkonseutuun.

10. Minkälainen on tyypillinen eteläkarjalainen vai onko sellaista? Eteläkarjalainen on karjalainen, minkä näkee toreilla ja turuilla ja tapahtumissa: avoin, vilkas, hetipuheinen, osaa itkeä ja nauraa.

11. Miten kiteyttäisitte Imatran kolmeen sanaan?

Imatra on helmi: Vedestä voimaa, puusta paperia, romusta rautaa, mestareiden herkkuja, musiikkia ja rajatonta rakkautta. Siinä on tämän paikan henki, jota semiootikot ovat ansiokkaasti selvittäneet.

Vuoksi, Saimaa ja raja.

Kuvauspaikka: Suomen kansallismuseo

www.kotimaassa.fi

Etelä-Karjala

Ihmeteltävää ja ihasteltavaa Lappeenrannan hiekkalinnassa.

telä-Karjalassa itä ja länsi lyövät kättä hyvässä yhteisymmärryksessä, ja kahden kulttuuriperinteen pitkä rinnakkaiselo antaa Etelä-Karjalan maakunnalle sen ainutlaatuisen leiman, jonka jokainen matkailija tuntee Saimaan rannoilla vieraillessaan. Maakunnan matkailutarjonta on yhtä rikas kuin sen kulttuuri: aktiviteetteja, nautintoja ja elämyksiä löytyy Etelä-Karjalasta hakematta, sillä Etelä-Karjala on elämys jo itsessään.

goSaimaa!

Matleena Ikonen

goSaimaa.fi / MIkko Nikkinen

Rikas, raikas ja reipas Etelä-Karjala kiehtoo ja koukuttaa

Etelä-Karjala on kautta aikojen ollut väylä Suomesta itään ja varsin kansainvälinen maakunta. Se on sitä edelleen: esimerkiksi kokousmatkan päätteeksi voi kätevästi piipahtaa Pietarissa vaikkapa nopealla Allegro-junalla. Myös lentoyhtiöt airBaltic ja Ryanair lentävät Lappeenrannasta Euroopan eri kohteisiin vieden suomalaisia ja tuoden turisteja tutustumaan tämän niin kulttuuriltaan kuin matkailutarjonnaltaankin rikkaan maakunnan tarjontaan.

Upeat puitteet kokouksille Mikset järjestäisi kokousta vaihteeksi jossain muualla kuin pääkaupunkiseudun tiheästi varatuissa kokoustiloissa? Lappeenranta ja Imatra sijaitsevat vain muutaman tunnin ajomatkan päässä ruuhka-Suomesta ja tarjoavat tunnelmalliset ja toimivat puitteet niin isompien kuin pienempienkin kokousten ja tapahtumien viettoon. Tunnelmalliset Karhupirtit Taipalsaarella, upea Lauritsalan kartano Lappeenrannassa tai Neitsytniemen historiallinen kartano

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2010

Imatralla nostavat kokoustamisen arjen yläpuolelle ja idyllisine ympäristöineen ruokkivat aivojen lisäksi myös aisteja. Tai mitäpä jos veisit kokousvieraasi linnaan? Legendaarinen, ylellinen Rantasipi Imatran Valtionhotelli huokuu menneiden aikojen tunnelmaa ja luo varmasti nostattavan kokouskokemuksen. Virkistävä vaihtoehto kokouspaikaksi on Imatran Kylpylä, jossa rankkojen kokouspäivien rasitukset huuhdotaan pois kylpemällä. Isommillekin kokouksille löytyy moitteettomat puitteet Lappeenranta-salista ja Imatran Kulttuurikeskuksesta. Olipa kokouksesi iso tai pieni, tiloista ei niiden onnistuminen Etelä-Karjalassa jää kiinni. Kattavaa kokouspaikkatarjontaa täydentää vielä rakenteilla oleva Saimaa Gardensin alue, jolle nouseva Holiday Club Saimaa tarjoaa upouudet kokoustilat niin suurille kuin pienille tapahtumille. Kokouksen vastapainoksi Etelä-Karjala tarjoaa huvituksia off road -safareista täysmittaisiin golfkenttiin. Intensiivisten kokouspäivien rassaamia aivoja voi tuulettaa vaikkapa

Vuoksen kuohuissa tai Saimaan aalloissa. Monipuoliset ja ammattitaitoisesti kootut ohjelmapaketit kruunaavat kokouksesi!

Saimaa ympäri vuoden Eteläkarjalainen luonteenlaatu sykkii täysillä läpi vuoden eikä Saimaa hiljene talvellakaan. Etelä-Karjalassa talvi on kokemisen arvoinen, sillä tekemistä riittää ja erilaisten aktiviteettien tuoksinassa arjen murheet hautautuvat syvälle Saimaan jään alle. Talviset mönkijä- ja kelkkasafarit laittavat lumen pöllyämään ja nostavat punan poskille. Safareita järjestää useampi matkailuyrittäjä, ja lääniähän riittää järven jäältä metsien siimekseen. Vauhdikas meno ei jättäne ketään kylmäksi, mutta rauhallisemmasta menosta nauttivienkaan ei tarvitse jäädä takkatulen ääreen kyyristelemään: miltäpä kuulostaisi vaikkapa kylmävesikellunta, retkiluistelu Saimaalla tai ohjatut lumikenkäretket? Pakkaa toppapuku mukaan – EteläKarjalan talvessa riittää kokemista!

Saimaalla kesä saa uuden merkityksen Kesä on monelle se ainoa oikea aika kokea Etelä-Karjala. Kesän tullen ja jäiden luovutettua otteensa, Saimaa herää henkiin ja suorastaan vaatii rannoilleen ja laineilleen. Saimaalla on merkittyä laivaväylää yli 3 000 kilometrin verran, ja matkalle mahtuu lukuisia unohtumattomia maisemia. Saimaa onkin ehdottomasti koettava ulapalta käsin, sillä risteily sisävesilaivalla on mieleenpainuva kokemus. Erilaisten risteilyvaihtoehtojen kirjo on laaja: opastettuja jokiristeilyjä pitkin Vuoksen virtaa halki Imatran kaupungin, kanavaristeilyjä, joilla tutustutaan historialliseen Saimaan kanavaan ja muutaman tunnin mittaisia saaristoristeilyjä unohtamatta perheen pienempien suosimia lasten teemaristeilyjä. Ehdottomasti kokemisen arvoinen on myös viisumivapaa risteily Viipuriin, idän ja lännen portille.

Hiekkalinnan murut huuhtoutuvat kosken kuohuissa Kesäisin Lappeenrannan sataman tuntumaan nouseva hiekkalinna on perheille jokavuotinen must, joka tarjoaa lapsille ja lastenmielisille ihmeteltävää ja ihasteltavaa. Niiden rohkeiden, jotka kaipaavat elämäänsä jännitystä, kannattaa suunnata Imatrankoskelle,

Lumikenkäily on rankkaa, mutta hauskaa liikuntaa. jossa vaijeriliuku Imatra Express kuljettaa 20 metrin korkeudessa vauhdilla yli kosken kuohujen. Uskallatko? Jos kantti ei ihan riitä, voi haukkoa henkeään kuivalla maalla hurjia koskinäytöksiä katsellen. Golfin ystäville Etelä-Karjalassa on tarjolla peräti kolme luonnonkaunista kenttää. Saimaan rannalla sijaitsevaa Lappeenrannan Tuosan 18-reikäistä kenttää monet kehuvat Suomen kauneimmaksi, eikä Imatran Immalanjärven rannalla sijaitseva, niin ikään 18-reikäinen puistokenttä jää yhtään huonommaksi. Lähellä Lappeenrannan keskustaa

sijaitsevalla 9-reikäisellä Kahilanniemen kentällä mielenkiintoa peliin tuovat kentän korkeuserot ja rantamaisema Saimaan äärellä. Näillä kentillä kelpaa laittaa maila viuhumaan!

Lemin särä – yksi Suomen seitsemästä ihmeestä Maankuulu Lemin särä on eteläkarjalaista ruokaperinnettä aidoimmillaan, sillä tätä lampaasta ja perunoista valmistettu perinneruokaa on nautiskeltu jo tuhansien vuosien ajan. Lemillä tämä pitkä perinne on säilynyt elinvoimaisena 2000-luvulle saakka, ja se houkuttelee Lemille vuosittain kymmeniä tuhansia matkailijoita herkuttelemaan säräaterialla. Paikkakunnalle särä on keskeinen matkailuvaltti, jota vaalitaan rakkaudella ja perinteitä kunnioittaen.

goSaimaa.fi – aarteenetsinnän alkupiste Mikäli mielit matkustaa Etelä-Karjalaan, kannattaa aloittaa matka internetistä. goSaimaa.fi -matkailuportaalista löytyy tietoa niin ryhmämatkailijalle, yksin matkustavalle kuin kokousmatkailijallekin. Sivustolla on esitelty maakunnan nähtävyyksiä ja aktiviteettimahdollisuuksia sekä majoitusja ruokailupalveluita. Ryhmä- ja kokousmatkailijoille löytyy sivustolta runsaasti valmiita kokouspakettiesimerkkejä oheisohjelmavaihtoineen. Sukella syvälle Saimaan houkutuksiin – goSaimaa.fi. Kysy lisää: info@gosaimaa.fi tai käänny loma-asioissa Lappeenrannan ja Imatran seudun matkailuneuvontojen puoleen! Imatran kosken kuohuja.

www.kotimaassa.fi

Etelä-Karjala

Kansainvälinen Lappeenranta katsoo rohkeasti tulevaisuuteen

ulttuuriltaan ja tieteeltään rikas yliopistokaupunki Lappeenranta hersyy naurua, ystävällisyyttä ja avoimuutta. Lappeenranta on aina ollut kansainvälinen kaupunki, ja sitä perinnettä vaalien kaupunki on avannut väylänsä paitsi itään, myös muualle Eurooppaan: Ryanair ja airBaltic lentävät säännöllisesti Lappeenrannasta vieden suomalaisia maailmalle, mutta myös turisteja tuoden. Lappeenranta on saavuttamassa merkittävää asemaa Suomen matkailussa – siitä pitävät huolen johdonmukainen sitoutuminen turisteihin ja alueen ennakkoluuloton ja pitkäjänteinen kehittäminen. Matleena Ikonen

Lehmusten kaupunki

ei lepäile laakereillaan Saimaa Gardens matkailun veturina Lappeenrannan matkailun veturiksi on muodostumassa lähivuosina rakentuva Saimaa Gardens, nykyaikainen ja Suomen oloissa ainutlaatuinen matkailu-, hyvinvointi-, elämys- ja innovaatiokeskittymä. Saimaan rannalle, Rauhan ja Tiuruniemen alueelle nousee matkailukohde ja virkistysalue, jollaista ei Suomessa ole toista. Alue on kooltaan 300 hehtaaria, ja sille ollaan parhaillaan rakentamassa palvelukokonaisuutta, johon kuuluu mm. hotelli, loma-asuntoja, golf-kenttä, ulkoilualueita ja ostosmahdollisuuksia.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2010

Saimaa Gardens jatkaa pitkää lappeenrantalaista kylpylä- ja hoitokulttuuria. Alue sijaitsee Saimaan rannalla luonnonkauniilla paikalla, jolla on vahva kylpylä- ja hotellitausta alkaen jo 1800-luvulta. Se sijaitsee loistavalla paikalla, jonka vaikutuspiirissä on lähes kahdeksan miljoonaa asukasta. Lappeenrannan lisäksi alueen läheltä löytyy myös Imatran keskusta ja Pietari on ainoastaan 215 km matkan päässä. Alueesta odotetaankin Lappeenrannalle merkittävää matkailuvalttia.

Holiday Club Saimaa – pala Amerikkaa Saimaan rannalla Saimaa Gardens -alueen vetonaulaksi tulee Holiday Club Saimaa – 221 huoneen kylpylähotelli, jonka konsepti on Suomessa ennennäkemätön. Kylpylä-, hotelli- ja ravintolatoimintojen lisäksi Holiday Club Saimaahan rakentuu täydellinen lomakeskus, johon sijoitetaan mm. monitoimiareena, vesipuisto, golf-kenttä, keilahalli ja kokonainen wellnes-siipi erilaisille hemmotteluhoidoille. Hotellin lisäksi Holiday Club rakennnuttaa Saimaa Gardensin alueelle eritasoisia vapaaajan asuntoja aivan kylpylän välittömään läheisyyteen.

Ilmakuva Saimaa Gardensin alueelta elokuulta 2010. Kuva: Raimo Suomela.

Vanhan ajan laivatunnelmaa m/s Brahella Lujaa uskoa lappeenrantalaisen matkailuelinkeinon kasvuun kuvastaa myös paikallinen matkatoimisto Matkaverkko, joka osti kesällä legendaarisen matkustajalaiva m/s Kristina Brahen. Laivan uusi kotisatama on Lappeenrannassa, johon se saapui syyskuun lopulla. Lappeenrannasta alus tekee pitkiä risteilyjä Saimaalle uuden nimen, m/s Brahen alla. Ensimmäiset Saimaan-risteilyt tehdään m/s Brahella jo marraskuussa, ja pikkujouluaikana alus on ahkerassa käytössä vieden pikkujouluporukoita juhlimaan Saimaalle. M/S Brahe on Suomen suurin sisävesilaiva. Siinä on yhteensä 57 hyttiä ja viisi eri hyttiluokkaa neljällä eri kannella. Vuodepaikkoja laivalla on yhteensä 128.

Saimaa Gardensiin kuuluvalle Kohoniemen alueelle valmistuu täysimittainen, 18-reikäinen golfkenttä ratoineen ja lähipeluualueineen. Kentän oheen valmistuu lisäksi 9-väyläinen pitch & put -kenttä lasten ja muiden golfaloittelijoiden tarpeisiin. Alueelle tehdään lukuisia ulkoilu- ja virkistysreittejä, jotka liitetään osaksi Imatran Ukonniemen alueen reitistöä. Myös Saimaa Gardensin rannat ovat pääosin yleisessä virkistyskäytössä, ja Rauhan satamatorin rantaan rakennetaan huvivenesatama. Ensimmäisessä vaiheessa satamaan on jo valmistunut 50 venepaikkaa ja tarvittavat veneilijöiden peruspalvelut. Satamaan on tulossa laiturit myös matkustaja- ja risteilyaluksille.

Asuntomessut upouudelle alueelle

Holiday Club Saimaan kustannusarvio on huikeat 64 miljoonaa euroa. Hanke käynnistyi jo vuonna 2007, ja rakentaminen päästiin aloittamaan viime keväänä. Kylpylähotellin avajaisia vietetään syksyllä 2011.

Hyvää oloa ja elämyksiä Saimaa Gardensiin on suunniteltu kattavaa wellness-toimintaa eli hemmotteluja liikuntapalveluita kaikille ikäryhmille. Suunnitelmissa ei ole unohdettu myöskään shoppailua, vaan ajatuksissa on rakentaa alueelle ostosmaailma, joka koostuisi erilaisista outlet- ja erikoistavaramyymälöistä.

Kesän 2012 loma-asuntomessut päästään pitämään upouudella Saimaa Gardensin alueella, mikä varmasti lisää alueen houkuttelevuutta. Messualue rakennetaan Vipelen alueelle, Rauhan ja Tiuruniemen tuntumaan, ja sillä on 25 tonttia, joista viisi on rannalla. Saimaa Gardens valikoitui messualueeksi, koska se on hyvä esimerkki tulevaisuuden loma-asuntoalueesta ja erinomainen perhelomakohde. Siellä yhdistyvät upea luonto ja ympärivuotiset palvelut kuten kylpylä, ravintolat, liikuntapaikat ja uimarannat. Lisäksi alueen tiivis rakentaminen on ekologista ja Lappeenrannan sekä Imatran kaupunkikeskustat sijaitsevat lähietäisyydellä. Messujen teemoiksi on alustavasti kaavailtu loma-asumista palvelujen äärellä, energiaratkaisuja ja kesäajan harrastuksia.

M/S Brahe Suomen suurin sisävesilaiva. Laivalla on ainutlaatuinen historia. Vuonna 1943 Chicagossa saattaja-alukseksi rakennettu m/s Kristina Brahe ylitti Atlantin sodan aikana tiettävästi kertaalleen Yhdysvaltain lipun alla. Alus on toiminut olemassaolonsa aikana mm. sukellusvenekorvettina, matkustaja-autolauttana ja postilaivana. Suomeen laiva ostettiin vuonna 1971, ja sai tuolloin kotipaikkansa Ristiinan mukaan nimekseen m/s Kristina Brahe. Neitsytmatkansa Suomessa m/s Kristina Brahe suoritti toukokuussa 1975. Vaikka alusta on vuosien varrella korjattu ja modernisoitu, sen tyyli ja aidot materiaalit ovat säilyneet näihin päiviin saakka. M/s Brahen viehätys onkin nimenomaan vanhan hyvän ajan laivatunnelmassa.

www.kotimaassa.fi

Etelä-Karjala

Imatran Kylpylän ulkoaltaan tunnelmaa.

Ennakkoluuloton Imatra uskoo matkailuun

matralla on pitkät matkailuperinteet, sillä kaupungin matkailuhistoria on alkanut jo 1770-luvulla. Jo vuosisatojen ajan ovat Saimaa, Vuoksi ja luonnonkauniissa ympäristössä kuohuva Imatrankoski tuoneet ihmisiä tähän Itä-Suomen helmeen. Imatra ei kuitenkaan nojaudu pelkästään vanhoihin matkailuvaltteihin, vaan kaupungissa katsotaan rohkeasti eteenpäin ja luodaan kunnianhimoisia suunnitelmia Imatran matkailutarjonnan kehittämiseksi. Matleena Ikonen

Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy

Lähivuosien tärkein hanke Imatralla on Imatra Spa Resort, josta odotetaan muodostuvan monipuolinen matkailun, loma-asumisen, virkistäytymisen ja hyvinvointipalvelujen keskittymä. Saimaan rannalle, kauniille Ukonniemen alueelle rakentuvan Imatra Spa Resortin odotetaan lisäävän alueen vetovoimaa niin matkailijoiden, paikallisten asukkaiden kuin sijoittajien keskuudessa. Alueen toiminnan ja palvelujen keskuksena on Imatran kylpylä, jonka läheisyyteen nouseva kansainvälinen vapaa-aikakeskus tarjoaa monipuolisia, ympärivuotisia palveluja ja aktiviteetteja sekä majoitusvaihtoehtoja. Tulevan Imatra Spa Resortin alueella matkailuvuorokausien kehitys on jatkuvasti ylittänyt ennusteet. Vuonna 2008 matkailuvuorokausia alueella oli noin 117 000, ja vuonna 2015 yöpymismääräksi on ennustettu 352 000 vrk / vuosi. Nyt käynnistetyt hankkeet ovatkin edellytys alueen kaupan ja palvelualan positiivisen kehityksen jatkumiselle.

Yhteisen päämärän hyväksi Imatra Spa Resortista tulee kaikkiaan noin 300 hehtaarin laajuinen, ja yhdessä läheisen, Lappeenrannan puolella sijaitsevan Saimaa Gardensin alueen kanssa se muodostaa

Taiteilijan näkemys tulevasta Imatra Spa Villas 1:stä, joka muodostuu 14 asunnon kokonaisuudesta. Kuva: YIT Group

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2010

yhden Pohjoismaiden johtavista matkailu- ja vapaa-aikakeskuksista, johon sijoittuu arviolta noin 13 000 vuodepaikkaa. Saimaa Gardens ja Imatra Spa Resorts eivät kuitenkaan kilpaile keskenään, vaan alueita kehitetään yhteistyössä, tavoitellen matkailijan kannalta mahdollisimman monipuolista ja hyvin palvelevaa kokonaisuutta. Alueiden välinen työnjako on suunniteltu toteutettavaksi siten, että Imatran puolelle sijoittuu erityisesti urheilupalveluja ja perheloma-aktiviteetteja, kun taas Lappeenrannan Rauhan alueelle sijoittuu ennen kaikkea viihde-, kulttuuri- ja elämyspalveluja sekä golfkenttä.

Liikuntaa jos jonkinlaista Ukonniemen alue on toiminut imatralaisten ulkoilualueena jo ennen viime sotia, ja Imatra Spa resort halutaan jatkossakin säilyttää kaupunkilaisten ja turistien monipuolisessa virkistyskäytössä. Alueen suunnittelun perustana on ollut Imatran yleiskaava ”Kestävä Imatra 2020”, jossa Ukonniemen alue on varattu pääosin matkailuun ja lomaasumiseen sekä virkistysja urheilupalveluille.

Kattavan ja monipuolisen liikuntapalvelutarjonnan rakentaminen Ukonniemeen on jo alkanut. Tänä vuonna alueelle on valmistunut tennishalli, ja sen viereen on kesällä alettu rakentaa jäähallia. Jäähalliin tulee kaksi kaukaloa ja 1500-paikkainen katsomo. Uuden hallin viereen valmistuu myös tekojäärata, jonka paikalla kesäisin on pesäpallokenttä. Hiihdon ystäviä hemmotellaan Ukonnimeen rakennettavalla hiihtoputkella, jonka lähtöpää tulee jäähallin viereen. Reitin pituus on noin 1,5 kilometriä, josta noin kilometri on kaksisuuntaista osuutta. Niin ikään jo olemassa olevaa ensilumen latua jatketaan hiihtoputken suulle, jolloin ladun kokonaispituudeksi tulee noin 1,5 kilometriä. Kesäaikaan ladun pohjoisosa toimii rullahiihtoratana. Imatra Spa Resortin alueelle sijoittuu myös monipuolinen ulkoilu- ja retkeilyreittiverkosto, joka on osa laajempaa, olemassa olevaa seudullista verkostoa. Saimaan rantaviivaa noudatteleva asfaltoitu ja valaistu kevyen liikenteen väylä eli rantaraitti alkaa Kylpylän rannasta ja ulottuu Lappeenrannan rajalle Kurenlahteen. Parin vuoden kuluessa rantaraitti yhdistää Imatran ja Rauhan kylpylät toisiinsa muodostaen luontevat yhteyden kahden alueen välille.

Puuhaa perheille Imatra Spa Resortista halutaan tehdä koko perhettä houkutteleva lomakeskus. Kylpylän riemujen lisäksi perheille tarjotaan tekemistä ja näkemistä uudessa teemapuistossa, joka sijoittuu tekojääradan viereen. Teemapuistosta tulee perhematkailukohde, josta löytyy mm. huvipuisto laitteineen, leikkipuisto, vesiliukumäki ja liikennepuisto. Suunnitelmissa on lisäksi tuoda teemapuistoon maatilan pihapiiri ja kotieläinpuisto sekä muita luontokohteita kuten arboretum ja luonnonniitty. Imatra Spa Resortin sydämenä sykkii itseoikeutetusti Imatran Kylpylä, jonka majoituskapasiteettia laajennetaan. Kylpylään valmistuu uusia hotellihuoneita, ja sen yhteyteen on suunniteltu myös erilaisia loma-asuntoja kuten pientalotyyppisiä ranta-asuntoja. Kylpylänniemelle on suunniteltu sijoittuvaksi myös erilaisten vesiaktiviteettien, ulkoilun ja ohjelmapalveluiden tukikohtia. Imatra Spa Resort valmistuu vaiheittain lähivuosien aikana. Valmistuttuaan alue tarjoaa aivan uudenlaisia mahdollisuuksia aktiivisen ja elämyksellisen loman viettoon Imatralla.

Vauhdikkaasti läpi Imatran Kylpylän vesiseinän.

www.kotimaassa.fi

Etelä-Karjala Rastiniemen rantaa

Päihäniemen portaat

Reppu selässä

Tarassiinlahden torni

retkelle Etelä-Karjalaan! Matleena Ikonen

ille, jota veri vetää luontoon, Etelä-Karjala on unelmakohde. Maakunnan loputtomilta tuntuvat luontoelämykset retkeilyreitteineen, järvimaisemineen, satamineen ja kalapaikkoineen tarjoavat ohjelmaa pidemmänkin loman ajaksi.

Saimaan rantamilta löytyy upeita hiekkarantoja, joilla viettää aurinkoiset kesäpäivät. Autolla saavutettavissa ovat mm. EteläKarjalan virkistysaluesäätiön ylläpitämät Päihäniemi tai Rastinniemi Taipalsaarella sekä Huuhanranta Ruokolahdella. Noin 20 kilometrin päässä Lappeenrannasta sijaitseva Päihäniemen virkistysalueen ranta hellii rantaelämästä nauttivia: reilun kilometrin mittaiselle, etelän suuntaan aukeavalle hiekkarannalle mahtuu auringonottaja jos toinenkin. Virkistysalueella on korkealla rantatöyräällä sijaitseva hieno näköalapaikka, jolle pääsee kiipeämään puuportaita pitkin. Alueelta löytyy myös Salpalinjan käytäväkaivantoja.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2010

Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö/Hanna Ollikainen

Tasainen, helppokulkuinen maasto soveltuu kaikille, ja alueella on grillikatoksia sekä wc:t. Keskellä kauneinta Saimaata sijaitseva Rastinniemi on ihana päivämatkakohde autolla tai veneellä liikkuville. Laitureita Rastinniemessä ei ole, mutta niemeen pääsee rantautumaan helposti. Autolla matkustavat pääsevät nauttimaan viimeisellä etapilla idyllisestä lossimatkasta!

Saimaan saarissa mieli lepää Omalla veneellä liikkuville Saimaan laajat ulapat tarjoavat monia upeita satamia. Imatran ja Lappeenrannan välisen laivaväylän varrella sijaitsevassa Satamosaaressa laguunimainen, suojaisa lahti tarjoaa erinomaisen retkisataman saunoineen, laitureineen ja grillikatoksineen. Satamosaareen tehdään kesäisin myös risteilyjä Imatrasta ja Lappeenrannasta. Ilkonsaari Taipalsaarella, Suur-Saimaan selkien keskellä tarjoaa jopa kaksi retkisatamaa. Saaren eteläpään ranta on kallioista, ja keskiosan kannaksella on hiekkainen lahti, johon Haukkavuoren maisemia.

voi rantautua myös kanootilla. Ilkonsaaren erikoisuutena ovat saarelle rakennetut ortodoksiset tsasounat eli kappelit. Saimaan Skiitat ry:n rakentamat kappelit ovat kaikille avoimia ja tarjoavat veneilijöille paikan, jossa hiljentyä ja rauhoittua. Ensimmäinen tsasouna vihittiin käyttöön viime vuonna ja toinen on juuri valmistunut. Kaikkiaan saarelle tulee seitsemän tsasounaa, mikä tekee Ilkonsaaresta mielenkiintoisen tutustumiskohteen.

Kalojen narraajille ja tipujen tiirailijoille Rautjärvellä, aivan 6-tien kupeessa sijaitseva Hiitolanjoki on kalastuksesta innostuneelle ”must”. Hiitolanjoesta on kehittymässä monipuolinen retkikohde, sillä jokea myötäilee noin kilometrin mittainen maisemapolku, joka kiertää kahden voimalaitoksen läheisyydessä. Polun varrella on nuotiokatos ja lintutorni, ja reitille pystytetyissä tauluissa esitellään voimalaitosten ja joen historiaa sekä luontoa. Viime kesän kovat myrskyt koettelivat Hiitolanjokea kovalla kädellä kaataen lukuisia puita reitin varrelle. Raivaustyöt ovat käynnissä, mutta osa kaatuneista puista jätettäneen paikoilleen muistoksi ja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi.

Etelä-Karjala on rikas myös linnustoltaan, ja bongailuun tarjoutuukin maakunnassa erinomaiset puitteet. Parikkalan kunnassa sijaitsevaa Metsähallituksen omistuksessa olevaa Siikalahtea on tituleerattu jopa sisämaan parhaaksi lintujärveksi, ja siellä sijaitsee luontotupa, lintutorni ja liikuntaesteisillekin sopivaksi suunniteltu lintujenkatselulava. Kesäisin luontotuvalla tai lintutornilla päivystää lintuopas. Niin ikään Parikkalassa sijaitsevan PienRautjärven pohjoispäässä sijaitsevalla Pohjanrannalla pääsee keväisin bongaamaan runsaasti vesilintuja ja kahlaajia. EteläKarjalan virkistysaluesäätiön hallinnoimalla Natura-alueella on kaksikin säätiön hallinnoimaa lintutornia, joille on opasteet 6-tieltä.

kuuntelemassa luontoa tai nauttimassa eväitä luonnon helmassa. Ruokolahden päässä on mahdollista tehdä myös lyhyempiä, reilun 10 kilometrin mittaisia retkiä. Ruokolahti-Parikkala-reitistöllä järjestetään myös Pyhät Polut -vaelluksia: eripituisia patikointeja, hiihtovaelluksia, kanoottiretkiä, polkupyörävaelluksia ja kirkkovenesoutuja, joiden aikana mieli virkistyy kauniin luonnon, kulttuurin ja hartaushetkien äärellä. Lyhyempiäkin retkeilyreittejä ja luontopolkuja on tarjolla, ja myös pyörällä ja kanootilla liikkuville on paljon reittivaihtoehtoja Etelä-Karjalassa. Näistä kaikista saa tietoa osoitteessa www.ekarjala.fi/retkikohteet.

Jalkapatikassa – jos jaksat! Sille, joka haluaa taittaa taivalta jalan, Ruokolahdelta Rautjärven kautta aina Parikkalaan kulkeva pitkä reitistö tarjoaa parasta eteläkarjalaista luontoa aidoimmillaan. Noin 90 kilometrin mittainen reitti on vaativa, mutta sen varrella on myös useita levähdyspaikkoina toimivia laavuja, joilla voi viivähtää

www.kotimaassa.fi

Etelä-Karjala

eri salia, jotka saa jaettua kätevästi neljään eri tilaan. Ravintolassa voi siis järjestää neljä tilaisuutta yhtäaikaisesti. Avarat tilat mahdollistavat myös tanssien ja konserttien järjestämisen, joten yrityksille Lappeen Ruustinna tarjoaa mielenkiintoisen ja erilaisen mahdollisuuden esimerkiksi asiakastilaisuuksien järjestämiseen.

Lappeen Ruustinna kunnioittaa pappilan perinteitä Matleena Ikonen

anhaan rovastin pappilaan perustettu ravintola Lappeen Ruustinna hyväilee sekä makuhermoja että esteettistä silmää. Tunnelmallinen ja idyllinen tilausravintola sijaitsee Lappeenrannan keskustassa ja on avoinna tilauksesta ympäri vuoden. Lappeen Ruustinna on tarjoillut herkullista ruokaa ja järjestänyt juhlatilaisuuksia vuodesta 2005 lähtien. Vuonna 1871 rakennetussa pappilassa on yrittäjä Erja Myllyksen johdolla vietetty monet häät, kaste- ja muistotilaisuudet, rippijuhlat ja syntymäpäivät. Myllys kertoo, että Lappeen Ruustinnan

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2010

selkeästi suurin kävijäryhmä ovat yksityiset henkilöt, jotka haluavat perhejuhlilleen arvokkaan miljöön. Ravintola on kuitenkin myös matkailijaryhmien varattavissa – se tarjoaa kaupunkikierroksen lomassa tunnelmallisen hengähdyshetken, jotka siivittävät pappilan mielenkiintoinen historia ja ravintolan perinteitä kunnioittava ruoka.

Sen seitsemän salia Lappeen Ruustinnassa on hulppeasti tilaa myös isommille ryhmille. Yli 380 neliömetrin kokoisessa rakennuksessa on seitsemän

Ravintola ottaa vastaan myös matkailijaryhmiä. Ryhmille järjestetään ruokailun yhteydessä esittelykierroksia, joiden aikana kurkistetaan pappilan menneisyyteen ja tutustutaan päärakennukseen sekä sitä ympäröivään viehättävään pihapiiriin. Vanhassa navetassa toimivassa Galleria Pihatossa nähdään säännöllisesti vaihtuvia taidenäyttelyitä, ja kesäisin taide levittäytyy myös pappilan pihamaalle, jossa toimii taidelainaamo.

Perinteitä kunnioittaen Vanha pappila on näytellyt merkittävää paikallista roolia Lappeenrannan historiassa. Se toimi aikanaan rovastin pappilana, jonka maat ovat aikanaan levittäytyneet peräti 1300 hehtaarin alueelle. Pappilassa ehti asua kaikkiaan neljä rovastia, heistä viimeisimmäksi Leo Gummerus. Tästä vahvasta perinteestä Lappeen Ruustinna ammentaa toimintaperiaatteensa edelleen. Ruokalistalle on kelpuutettu perinteisiä, paikallisia ruokia kuten Saimaan antimia, sieniä ja kaalia. Lappeen Ruustinnassa kunnioitetaan perinteisiä raaka-aineita ja tekotapoja, ja esimerkiksi perinteiset vatruskat kuuluvat itseoikeutetusti ravintolan ruokalistalle.

Asko ja Maija Saikon maatilalla matkailusta on jo tullut pääelinkeino.

Matleena Ikonen

Eero Juntunen

ProAgria Etelä-Karjala ry

yritysten apuna P

roAgria Etelä-Karjala ry:llä on yli 160 vuoden kokemus maaseudun pienyritysten neuvonnasta. Vaikka ProAgria on perinteisesti painottunut maatilojen tarvitsemiin palveluihin, on muiden elinkeinojen osuus kasvanut jatkuvasti. Palvelut eivät siis ole toimialasidonnaisia. Asiantuntijapalvelujen toteutus lähtee asiakkaan tarpeista elinkaarimallin mukaan ja sisällössä huomioidaan tasapainoisen johtamisen ja jatkuvan kehittymisen tavoite.

Toimialakohtaista erityisosaamista ja asiantuntevia tilitoimistopalveluita ProAgria Etelä-Karjalan palveluksessa on asiantuntijoita myös erityistehtäviin. Näitä ovat yrityksen laatu- ja ympäristöjärjestelmät, omavalvonta ja hygienia, ruokapalvelujen kehittäminen, ravintoainelaskelmat, anniskelulupa-asioiden neuvonta, matkailutilojen laatuluokitus (MALO), rakennussuunnittelu- ja kustannusarviot, matkailuyrittäjyys, elintarvikeyrittäjyys, naisyrittäjyys, ruokapalvelut, maiseman- ja luonnonhoitosuunnitelmat sekä Maakuntien Parhaat -laatumerkkiin liittyvät asiat.

Neuvontaa sekä aloitteleville että jo toimiville yrityksille

Neuvonnan lisäksi ProAgria Etelä-Karjala tarjoaa asiakkailleen pitkäaikaista kumppanuutta. Tarvittaessa ProAgria hoitaa yrityksen erilaiset taloushallinnon tehtävät, kuten kirjanpidon, palkkahallinnon, alvilmoitukset, verotukseen liittyvät asiat, ostolaskujen käsittelyn tai myyntilaskutuksen. Taloushallinnon palvelut tarjoaa ProAgria Etelä-Karjalan ry:n yhteydessä toimiva ProTalous Etelä-Karjala Oy. ProAgria Etelä-Karjalan yhteystiedot löytyvät osoitteesta: www.proagria.fi/ek ja ProTalous Etelä-Karjala Oy:n www.protalous.fi. Toimitilat sijaitsevat osoitteessa Pormestarinkatu 6, 53100 Lappeenranta, 020 747 2600.

Aloittaville yrityksille ProAgria tarjoaa palveluita yritysidean arviointiin (mm. ProStartkonsultointi), yritysmuotojen valintaan ja perustamisasiakirjojen laatimiseen sekä rahoituksen suunnitteluun ja tarvittavien hakemusten tekemiseen. Toimivia yrityksiä ProAgria palvelee tekemällä liiketoimintasuunnitelmien ohjausta (mm. PK-LTS ja Viestinvaihto-konsultointi), talous- ja investointisuunnitelmia, rahoitusja kehityssuunnitelmia, yritystukihakemusten laadintaa, tuotteistus- ja markkinointisuunnitelmia sekä tulosanalyysejä ja toimenpideohjelmia.

Askon ja Maijan Maatilamajoituksen keittiössä meossa miesten kokkikurssi.

www.kotimaassa.fi

Etelä-Karjala

Matleena Ikonen

Imatran kylpylä

Arjen yläpuolelle

Imatran Kylpylässä

loinen Etelä-Karjalan henki näkyy Imatran Kylpylässä: päivät pidetään hauskaa vesileikkien merkeissä, iltaisin tanssitaan ja nautitaan elämästä hyvän ruoan ja juoman kera. Imatran Kylpylä on enemmän kuin kylpylä – se on monipuolinen vapaa-ajankeskus, jossa aika ei käy pitkäksi.

Taikametsän tarinoita Imatran Kylpylän sydän on Kylpylä Taikametsä, josta nautitaan kaikilla aisteilla – miltä tuntuisi lähteä vaikkapa Sateiden Sillalle tai Louhen Luolaan? Perinteinen polskuttelu on Taikametsässä out – Imatralla kylpijöitä hemmotellaan erilaisilla elämysohjelmilla, jotka täyttävät allasosaston musiikilla, äänillä, väreillä tai esimerkiksi sumulla. Taikametsä loihtii mieleenpainuvia kokemuksia vaihtelemalla tunnelmatiloja ja loihtimalla erilaisia sääilmiöitä.

Imatran Kylpylän toimintafilosofia on tarjota monenlaista toimintaa kaikenikäisille, kertoo kylpylän myynti- ja markkinointijohtaja Harri Hirvelä. – Haluamme palvella kaikkia ikäryhmiä ”vauvasta vaariin”. Meillä on monipuolinen ja tasokas ohjattu vapaa-ajanohjelma, sekä allasosasto jossa riittää tekemistä kaikille, myös perheen pienimmille. Aktiivi-ikäisille tarjoamme viihteen ja hemmottelun lisäksi muun muassa fitnesskursseja, työhyvinvointipalveluita ja kuntoremontteja, Hirvelä sanoo.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2010

– Allasosastomme Kylpylä Taikametsä on puhtaasti virkistäytymistä ja vapaa-ajan viettämistä varten. Toista vastaavanlaista kylpylää ei vielä ole koko Itä-Suomessa – Caribia Turussa tai Aulanko Hämeenlinnassa hakevat omilla teemoillaan vähän samantapaista konseptia, kertoo Harri Hirvelä. Kallioputous, suloinen Yorokobi -kuumaallas, ulkoallas, hierovat suihkut, porealtaat ja terapia-allas, liukumäki ja lastenallas takaavat koko perheen viihtymisen Taikametsässä.

Taikametsän lumoa.

Ruusukylpy ei pistele.

Kuntouimareitakaan ei Taikametsässä ole unohdettu: kuntoa voi pitää yllä 20 metrin uimaradoilla. Taikametsässä voi toteuttaa myös erilaisten fantasiateemojen ympärille koottuja iltatilaisuuksia – esimerkiksi toogajuhlat tai coconut-juhlat kokouksen päätteeksi.

Anna Venlan ja Wellamon hemmotella Imatran Kylpylä on suosittu matkailukohde, sillä vuosittain allasosastolla käy noin 300 000 kävijää, ja kohteessa yöpyy yli 100 000 ihmistä vuodessa. Kylpylä ei kuitenkaan ole vain kaukaa tulevien hotellivieraiden käytössä, vaan myös imatralaiset ovat ottaneet Imatran Kylpylän omaksi vapaaajanvietto- ja hemmottelupaikakseen. Arjen yläpuolelle onkin helppo päästä niin matkailijan kuin kaupunkilaisen, sillä kylpylän hoitolat tarjoavat parasta hemmottelua arjen piristykseksi. Vesihoitola Venlan hieronnat, aromaterapia sekä vesi- ja turvehoidot puhdistavat, rentouttavat ja poistavat stressiä. Venlassa on tarjolla myös intialaista päänhierontaa, vyöhyketerapiaa ja jopa kuppausta.

Myös lapset viihtyvä Taikametsässä.

Kauneushoitola Wellamo tarjoaa puolestaan kaikki kauneuteen liittyvät meikkauspalvelut ja ihonhoidot, joiden jälkeen on hyvä singahtaa yöelämään täysin uudistuneena! Wellamo antaa myös erilaisia ihonhoito- ja ehostusopastuksia – hauska ohjelmanumero vaikkapa työpaikan tyttöjen iltaan.

Kunto remonttiin! Hauskanpidon ja hemmottelun lisäksi Imatran Kylpylässä tehdään monipuolisesti ja asiantuntevasti töitä työikäisten työkyvyn ja jaksamisen sekä ikäihmisten kuntouttamisen parissa. Kuntoremonttikursseja toteutetaan eri teemoilla, esimerkiksi mielihyväkurssi stressin hallintaan, yläkroppaan keskittyvä niska-selkäkurssi tai Paineet pois -kurssi korkeasta verenpaineesta kärsiville. Vaikka ei ihan kuntoremontin tarpeessa olisikaan, oman kunnon itsenäiseen ylläpitämiseen löytyy Imatran Kylpylästä hyvät puitteet, sen takaa Imatran Kylpylä Fitness nykyaikaisine ja monipuolisine tiloineen ja ammattitaitoisesti ohjattuine ryhmineen. Erilaisista opastetuista ryhmistä jokainen löytää varmasti itselleen ja omalle kunnolleen sopivan tavan liikkua.

Loma-asuntoja.

Virkistävä kokous vaihteeksi – ja sitten vapaalle! Imatran Kylpylässä on helppo järjestää myös tasokas kokous virkistävine ja monipuolisine oheisohjelmineen. Kylpylässä on kokous- ja ryhmätyötiloja 10 – 400 hengelle, ja kaikissa tiloissa on toimiva perusvarustus fläppitauluineen, internetliittymineen ja dataprojektoreineen. Vuonna 2008 kokoustiloja rakennettiin lisää vastaamaan lisääntyneeseen kysyntään. Kokouspäivät sujuvat tehokkaasti kun kaikki tarvittava löytyy saman katon alta. Iltaohjelmaan on Imatran Kylpylässä panostettu erityisesti syys- ja talvisesongeilla. Ravintola Tähtitaivaassa tanssitaan elävän musiikin säestyksellä aina tiistaisin ja torstaisin, välipäivinä laulellaan karaokea. Sesonkiviikonloppuisin estradille astelee ajoittain Suomen eturivin bändejä ja muusikoita. Ruuan ja juoman ystäville tarjolla on useita ravintoloita ja baareja, sekä kahvila, joiden valikoimista löytyy jotakin jokaiseen janoon ja nälkään.

Buffet valmiina!

www.kotimaassa.fi

Etelä-Karjala

Lappeenrannan kylpylässä pulikoinnilla pitkät perinteet

Eliitin elämyksistä

koko kansan kylpyläksi Matleena Ikonen

Lappeenrannan kylpylä

appeenrannan kylpylä on maamme vanhin kylpylä, joka on ollut toiminnassa vuodesta 1824 lähtien. Yli satavuotisen historian aikana kerättyä hoitotietämystä vaalitaan edelleen, ja pitkä historia sekä sen mukanaan tuoma kokemus ovatkin Lappeenrannan kylpylän valtteja. Ne houkuttelevat rentoutujia Saimaan rannalle läheltä ja kaukaa. Alkuaikoina Lappeenrannan kylpylä tunnettiin kansainvälisenä, eliitin suosimana rentoutumispaikkana, ja ensimmäisen sadan toimintavuoden aikana Lappeenrannassa kävi kylpemässä erityisesti venäläisiä aristokraatteja, joita houkutteli Saimaan rannoille Pikkalan lähteen kylmän veden terveyttä edistävä vaikutus. Kerrotaan, että paikallinen kappalainen, joka tunnettiin hyvin sekä alkoholinkäytöstään että naisseikkailuistaan, olisi eräänä päivänä juhlimisen jälkeisissä apeissa tunnelmissa pudonnut lähteeseen ja

todennut olonsa sen jälkeen taas erinomaiseksi. Näin alkoi lähdeveden hyödyntäminen kylpylätoiminnassa. Rautatien valmistuttua 1880-luvun lopulla kulkuyhteydet Lappeenrantaan paranivat huomattavasti. Venäjän keisari vieraili kylpylässä usein, mikä lisäsi kiinnostusta Venäjällä. Lisääntyvä asiakkaiden virta sai kaupungin myöntämään kylpylälle lainan, ja uusi Gustaf Strengellin suunnittelema jälkijugendia edustava kylpylärakennus valmistui vuonna 1912. Kaunis rakennus on käytössä edelleen ja on museoviraston suojelema.

Valohoitoa kylpylässä entisaikaan.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2010

Rentouttava juomahetki kylpylän Talvipuutarhassa.

Makkosen mukaan nimenomaan erilaiset rentouttavat hoidot ja rentoutumisryhmät ovat nykyisin hyvin suosittuja, sillä työelämän kiristyneet vaatimukset paineineen näkyvät myös siinä, mitä asiakkaat palveluilta odottavat. Makkosen mukaan Lappeenrannan kylpylän erottautumistekijöitä ovatkin juuri rauha ja pienuus. – Emme ole suuri viihdekylpylä eikä tänne tulla hulinoimaan. Haluamme tarjota kävijöillemme rauhan tyyssijan, jossa on aikaa itselle ja omille ajatuksille, mahdollisuus ladata akkuja ja olla vaan, Makkonen kuvailee.

Perinteiden voimalla tulevaisuuteen Kiireettömän ja stressittömän ympäristön lisäksi Lappeenrannan kylpylän vahvuuksia ovat Makkosen mukaan pitkä historia ja sijainti. Kylpylä on maamerkki keskellä kaupunkia, kuitenkin aivan Saimaan rannalla. Kylpylälomalla myös kaupunkielämän mahdollisuudet ovat aivan kulman takana. Pitkä historia luo Makkosen mukaan erittäin vakaalla pohjalla olevat toimintatavat, ja ”organisaation muisti” tuo toimintaan historian koettelemaa asiantuntijuutta, jota harvalla on tarjota 186 vuoden ajalta.

Rauhan tyyssija Uuteen nousuun Venäläisten vieraiden virta tyrehtyi ensimmäiseen maailmansotaan, joka oli tuhoisa myös kylpylätoiminnalle. Vuonna 1917 kaupunki lunasti kylpylän varoineen ja velkoineen, ja hetken sen toiminnan jatkuminen oli vaakalaudalla. Kaupunki kuitenkin päätti jatkaa toimintaa, ja kun kylpylän lähteen vesi todettiin radioaktiiviseksi vuonna 1920, väkeä alkoi taas virrata Lappeenrantaan. Sotavuosien jälkeen alkoivat kävijämäärät kohota vuosi vuodelta, ja 1940-luvun lopulla Lappeenrannan kylpylän luonne oli muuttunut viihdekylpylästä hoitolaksi, jossa erityisesti reumaatikot ja sodissa loukkaantuneet kävivät hakemassa helpotusta vaivoihinsa. Vuonna 1974 kylpylä alkoi toimia ympärivuotisesti, ja samana vuonna kylpylälle valmistui oma hotellirakennus. Samalla päättyi yli sata vuotta kestänyt perinne kylpylävieraiden majoittamiseksi lappeenrantalaisten koteihin. Laki veteraanikuntoutuksesta astui voimaan vuonna 1980, minkä jälkeen sotaveteraanit olivat pitkään suurin käyttäjäryhmä. Myös työikäisten kuntoutus alkoi pikkuhiljaa saada jalansijaan Lappeenrannan kylpylässä.

Viime aikoina veteraanien määrä kylpylässä on luonnollisesti vähentynyt, ja Lappeenrannassa on taas siirrytty lähemmäksi alkuperäistä terveyskylpylän ajatusta. Nykyisin Lappeenrannan kylpylä toimii monipuolisena lomamaailmana, kuitenkaan kuntoutusta unohtamatta. Asiakaspalvelupäällikkö Maarit Makkonen kertoo, että nykyisin kylpylän pääasialliset kohderyhmät ovat seniorikuntoutujat, työikäiset kuntoutujat sekä koti- ja ulkomaiset turistit.

Vaikka vuosien saatossa painopisteet ja asiakaskunnat ovat muuttuneet, perusteet ovat pysyneet samoina. Hoitomaailma on avoin kaikille kaupunkilaisille, jotka voivat oman arkensa sallimissa rajoissa piipahtaa hoitoihin nauttimaan arjen luksuksesta. Lappeenrannassa ollaan ylpeästi koko kansan kylpylä, osa kaupunkilaisten elämää niin kuin aina on ollut. Myös kylmän veden vaikutuksen nimiin vannotaan Lappeenrannan kylpylässä edelleen. Vaikka lähde ei ole sama, käytössä on edelleen kylmä lähde, jonka veden tervehdyttävään syleilyyn kylpylävieraat pääsevät pulahtamaan ympäri vuoden.

– Tarjoamme monipuolisesti palveluita työikäisten kuntoutukseen, mikä sisältää paitsi fyysisen kuntoutuksen, monesti myös henkisen kuntoutuksen, joka on tärkeää esimerkiksi työnhakijoille. Työporukoille ja yrityksille tarjoamme virkistäytymistä ja rentoutumista sekä mm. työnohjausta, Maarit Makkonen sanoo. – Hoitomaailmastamme saa monenlaisia hoitoja kuten perinteisiä terveyshoitoja (vesi-, savi-, turve- ja suolahoitoja) sekä modernimpia hemmotteluhoitoja. Kaikki palvelumme ovat asiakkaidemme käytössä ympäri vuoden.

www.kotimaassa.fi

Etelä-Karjala Nummisuutarien Topias (Raimo Grönberg) ja Esko (Riku Nieminen). Kuva: Ari Nakari.

eitsemänkymmentäluvun lopulta aina vuoteen 1988 Humppafestivaalit kokosi tanssikansaa kesäiseen Lappeenrantaan. Festivaalien organisaattorina toimi Heikki Hietamies ennen siirtymistään Tangomarkkinoille. Nyt humppafestivaalit ovat palanneet Lappeenrantaan - musikaalina Lappeenrannan kaupunginteatterin näyttämölle.

Eeva Oksman

Janne Saarakkalan ohjaamassa ja käsikirjoittamassa Suuressa humppamusikaalissa eletään vuotta 1980. Lähtökohtana on kaupungin suhde humppaan, ja erityisesti se viha-rakkaussuhde, minkä humppafestivaalit tapahtumana synnytti. Humppafestivaaleja mm. pidettiin liian äänekkäinä, liian pinnallisina ja liian kaupallisina. Musikaalissa keskitytään maratonhumpan kilpailuihin, joissa ennätyspari tanssi humppaa yhtäjaksoisesti 65 tuntia 15 minuuttia. Tositapahtumiin pohjautuvassa, villissä musikaalissa soivat mm. ikivihreät Tulipunaruusut, Jätkän humppa, Kappale kauneinta Suomea - ja tietenkin ikuisen jäljen jättänyt Lappeenranta-humppa!

Nummisuutarit Linnoituksen kesäteatterissa Lappeenrannan Linnoituksen kesäteatterin kesän 2011 näytelmä on Aleksis Kiven Nummisuutarit. Musiikkikomediaksi teoksen sovittaa ja ohjaa Jukka Keinonen, joka myös sovitti ja ohjasi kahtena edelliskesänä esitetyn menestyksekkään Votkaturistit-näytelmän. Maratonhumpan tahdissa tanssipari Lahtinen (Ilona Pukkila ja Jussi Johnsson) ja vasemmalla Matti J. Kuronen elvistelee (Seppo Kaisanlahti). Kuvat: Aki Loponen

Nummisuutarit on kuvaus kesäisestä häämatkasta, joka kääntyy humalahakuiseksi pakoreissuksi. Hyväuskoinen ja Kreetaansa rakastunut Esko rakastuu ja pettyy, uhmaa ja katuu, juo, hullaantuu ja melkein tappaa. Kaiken tämän hän tekee ja kokee 110-prosenttisesti. Nummisuutarit on suomalaisen komiikan kivijalka, ylistyslaulu hulluudelle ja suurelle sydämelle. Nummisuutarit on suurta tunnetta, kaunista kieltä, hauskoja tyyppejä, tarttuvaa musiikkia ja vauhdikasta tanssia.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2010

Etelä-Karjalan taidemuseo

Kristiinankatu 8–10, Linnoitus, Lappeenranta

SYKSYN OHJELMISTO

15.5.–18.9.2011

Taiteen Vuoksi – Saimaa kuvataiteessa

Jari Juutinen Ahti Taponen - Kaj Chydenius

KEKKONEN! Musiikillinen satiiri vallasta ja sen käyttäjistä 16.12. asti

Munsterhjelm Hjalmar, Aikainen aamu Saimaan rannalla, 1880 –1890

Franz Xaver Kroetz Lauri Maijala Ei lintu eikä kala Ajankohtainen ja puhutteleva draama 16.12. asti

Vuoksen vesistö Pieliseltä ja Kallavedeltä Suur-Saimaaseen on inspiroinut taiteilijoita kautta aikain. Etelä-Karjalan taidemuseon kesänäyttely esittelee taiteilijoita ja heidän teoksiaan Vuoksen laajan vesistön virtausten varrelta. Mukana on teoksia Eero Järnefeltin Koli-maisemista Tapani Raittilan Kyläniemeen ja Kristiina Uusitalon Saimaa-näkymiin. Näyttely toteutetaan yhteistyössä Mikkelin ja Kuopion taidemuseoiden kanssa.

Etelä-Karjalan museo

Elämän alku, Marja Suna

8.5.2011– 8.1.2012

Kiven henki – The Spirit of Stone -näyttely

Kuva: Teemu Töyrylä

Kristiinankatu 15, Linnoitus, Lappeenranta

Näyttely on Etelä-Karjalan museon, Saimaan ammattikorkeakoulun ja Kalevala Korun yhteistyöprojekti, jossa esitellään kiveä esihistoriassa, kansainvälisen koruopiskelijakilpailun parhaimmistoa, kansainvälinen kivikorutaiteilijoiden kutsunäyttely ja Kalevala Korun kivikorunäyttely. Kiven henki -teemaa käsitellään myös yleisöltä kerättyjen Minulle tärkeä kivi -tarinoiden muodossa.

ss 1s1331.1.131.11..1. eesisietyty sity kkaaknnatatanta

Tunnettujen humppasävelien Liput (05) 616 2290 siivittämä musikaali suomalaisesta Ryhmät (05) 616 2300 tanssihulluudesta! teatteri@lappeenranta.fi www.lappeenrannanteatteri.fi Perustuu tositapahtumiin.

Linnoitus, Lappeenranta www.lappeenranta.fi/museot Tiedustelut ja ryhmävaraukset puh. 05 616 2261 tai museot@lappeenranta.fi

Risto ja Johanna ovat koko pikkukaupungin unelmapari ja heidän häänsä ovat vailla vertaa, mutta arjen paineissa on heidänkin onnensa koetteilla. Sirkku Peltolan kirjoittama ja Matti Puurtisen säveltämä, koskettava musikaali suurella näyttämöllä. Laulut Heikki Salo. Tanssit Marjo Kuusela Liput 26 / 28 / 30 €. Useita päiväesityksiä. Tilaa esite tai katso esitysajat ja muut tiedot:

www.kotkanteatteri.fi

Puh. (05) 234 4170 ma - pe klo 9-16 234 4199 ma - pe klo 11 - 17 Tiedustelut myös: teatteriliput@kotka.fi

www.kotimaassa.fi

Kymenlaakso

Kymenlaaksolaisten elämä on kulkenut vuosisatojen ajan käsi kädessä Kymijoen pyörteiden kanssa. Suvi Roselli

Mikko Nikkinen

ymenlaakson asukkaiden suurena ylpeyden aiheena on maakunnan läpi vuolaana virtaava Kymijoki, sillä sen ansiosta alueelle on syntynyt runsaasti monipuolista teollisuutta ja sitä kautta myös vaurautta. Kymijoen merkitys vihreän kullan kulkureittinä ymmärrettiin jo 1860-luvulla, jolloin joki avautui tukinuitolle ja sen varrelle alettiin perustaa höyrysahoja. Myöhemmin niistä kasvoi suuria tehtaita, joissa jalostettiin raakapuusta teollisuustuotteita. Kymijoen varrelle syntyi myös lasi- ja konepajateollisuutta.

Kymenlaakso

– maakunta virran var

Kymenlaakson mahtavaan teollisuusperintöön voi tutustua parhaiten Kouvolan lähellä sijaitsevassa Maailmanperintökohde Verlassa, missä Verlan tehdasmuseo esittelee kävijöille vanhan puuhiomon sekä pahvitehtaan. Ne on säilytetty sellaisena kuin ne olivat toiminnan lakkautushetkellä heinäkuussa 1964.

Kymenlaakso tunnetaan myös paikkana, joka on saanut menneisyydessä toimia kahden suurvallan, Ruotsin ja Venäjän, välisten poliittisten kiistojen näyttämönä. Muistona tästä ovat lukuisat vanhat linnoitukset, joita Kymenlaaksosta löytyy muun muassa Haminan keskustasta sekä Kotkan edustalta, missä sijaitsevat Ruotsinsalmen merilinnoitukset.

Kymenlaakson rannikosta ja erityisesti Kotkasta kasvoi maakunnan teollistumisen myötä merkittävä satamatoiminnan keskus. Tehtaiden tuotteet lastattiin laivoihin Kotkan satamassa, mistä ne kulkivat edelleen merimiesten matkassa maailmanmarkkinoille. Kaupungin merellisen menneisyyden Lukuisten teollisuuslaitosten ohella ja myös nykyisyyden huomioon ottaen on Kymijoen virrasta ammensivat voimansa Langinkosken keisarillisessa kalastusmahelppo ymmärtää, miksi Suomen merenkumyös vesivoimalat, joista ensimmäisiä alettiin lun sekä Kymenlaakson historiaa esittelevä jassa kävijät voivat tutustua tsaariperheen rakentaa 1800-luvun lopulla. Tänä päivänä Merikeskus Vellamo perustettiin juuri Kotkan kesänviettoon. Kyseessä on kaksikerroksinen Kymijoessa tuotetaan sähköä kahdentoista huvila, joka valmistui 1880-luvun lopulla. vanhaan kantasatamaan. vesivoimalan sekä useiden säännöstelypatoRakennus on poikkeuksellinen nähtävyys, jen avulla. koska se on ainoa Venäjän rajojen ulkopuo-

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2010

Raftingia eli kumivenekoskenlaskua Kymijoen kuohuissa.

Kymenlaaksolle antaa oman leimansa myös sen luonnon kaksijakoisuus. Sisämaassa maisemaa hallitsevat enimmäkseen mäntyvaltaiset metsät. Hyvänä esimerkkinä tästä on Repoveden kansallispuisto, joka on suosittu retkeilykohde ja muodostuu laajoista asumattomista metsistä, jylhistä kalliojyrkänteistä sekä kymmenistä kirkkaista järvistä ja lammista. Kotkan ja Pyhtään rajalla sijaitsevassa Valkmusan kansallispuistossa voi ihailla myös laajoja suomaisemia. Toisaalta rannikolle mentäessä luonto muuttuu aivan toisenlaiseksi. Siellä maisemaa hallitsevat kivikkoiset rannat sekä saariryhmät, joista suurin osa on jyrkkärantaisia, tyrskyjen pieksemiä metsättömiä kalliokareja. Niihin voi tutustua Itäisen Suomenlahden kansallispuistossa sekä Kaunissaaressa, joka on tunnin merimatkan päässä Pyhtäällä sijaitseva matkailijoiden suosima kesäparatiisi.

eläinfarmi. Kohteessa järjestetään pitkin kesää monenlaista hauskaa ohjelmaa. Toinen lapsiperheille erinomaisesti soveltuva kohde on Kotkassa sijaitseva Akvaariotalo Maretarium, joka esittelee kävijöille vedenalaista elämää. Akvaariotalo Maretarium on käyntikohteena ainutlaatuinen, sillä se esittelee ainoana maailmassa suomalaisten vesistöjen kalalajeja.

rella

Kymenlaakson yksi ylpeydenaiheista on Kouvolan Elimäellä sijaitseva pohjoismaiden huomattavin metsäpuisto Arboretum Mustila, joka on toiminut lukuisten Suomessa harvinaisten lajien geenipankkina. 120 hehtaarin puistoalueella riittää nähtävää, sillä siellä kasvaa yhteensä satoja erilaisia havupuita, lehtipuita ja koristepensas-, köynnös- ja perennalajeja.

lella säilynyt keisariperheelle rakennettu rakennus. Lähempänä nykyaikaa käydyistä sodista muistuttaa Salpalinja, joka on Virolahdelta Savukoskelle ulottuva 1200 kilometrin mittainen viimesotien aikainen Suomen puolustuslinja. Siihen voi tutustua esimerkiksi Virolahden Bunkkerimuseossa ja Miehikkälän Salpalinja-museossa.

Luonnonihmeitä Monille lapsiperheille Kymenlaakso tarkoittaa samaa kuin Tykkimäki, joka on Suomen kolmanneksi suurin huvipuisto ja sijaitsee Kouvolassa. Puistossa on lähes 40 erilaista laitetta ja peliä sekä pienimuotoinen

www.kotimaassa.fi

Kymenlaakso

Mustilan metsäpuistossa riittää nähtävää ympäri vuoden

Metsän siimeksessä Suvi Roselli

ouvolassa yksi suosituimpia kohteita on pohjoismaiden huomattavin metsäpuisto Arboretum Mustila, jonka 120 hehtaarin puistoalueella kasvaa lähes sata erilaista havupuulajia, noin 150 lehtipuulajia sekä satoja koristepensas-, köynnös- ja perennalajeja. Arboretumin perusti valtioneuvos A.F. Tigerstedt vuonna 1902. Puiston perustamisen syynä oli pelko puutavaran loppumisesta Suomessa tehostuneen puunjalostusteollisuuden vuoksi. Arboretum toimi paikkana, jossa kehitettiin metsätalouden tarpeisiin uusia puulajeja. Tigerstedt istutti ensimmäiset puut Mustilan Pohjoisrinteeseen. Hän istutti sinne muun muassa kontortamäntyjä sekä douglaskuusia, sillä niitä pidettiin erittäin lupaavina puulajeina.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2010

Mustila Arboretumista

– Mustilan puulajeista näyttävimpiä ovat douglaskuuset, jotka ovat kaksi tai kolme kertaa suurempia kuin suurimmat kotimaiset puut. Tarvitaan kolmen ihmisen käsivarret ennen kuin kädet yltää rungon ympäri, tirehtööri Maria Tigerstedt kertoo. Arboretum Mustilassa kasvaa myös komea Tammimetsä. Sieltä löytyy muun muassa Mustilan vanhin vaahtera, joka on pitkälti yli 200-vuotias. Parhaiten Arboretum Mustila tunnetaan kuitenkin alppiruusuistaan, joita kasvaa puiston Alppiruusulaaksossa. Erilaisia alppiruusulajeja löytyy yhteensä noin 30. Niistä tärkeimpänä pidetään mustilanalppiruusua, joka on kestävyytensä ansiosta toiminut lähes kaikkien Suomessa jalostettujen alppiruusujen kantaäitinä.

Maistiaisia Joulupuodista Arboretum Mustila on näyttävimmillään kesäisin, mutta katseltavaa riittää myös talviaikaan.

Mustila Arboretum tunnetaan parhaiten alppiruusuistaan. – Puistossa kulkee ympäri vuoden polkuverkosto. Merkittyjä reittejä yhdistelemällä voi kulkea pisimmillään jopa kymmeniä kilometrejä ilman, että täytyy kahta kertaa kulkea samaa polunpätkää. Lumitilanteen salliessa teemme puistoon myös latuja. – Erityisesti havupuut pääsevät oikeuksiinsa talvella, kun kukat eivät vedä huomiota puoleensa. Arboretumissa kasvaa runsaasti jyhkeätä erikoispuustoa. Kotimaiset puut ovat satoja vuosia vanhoja ja istutetuistakin puista vanhimmat yli satavuotiaita. Arboretum Mustilan välittömässä läheisyydessä sijaitsee Mustilan viinitila,

Metsäruokailu

joka valmistaa käymisteitse alle 13%:n marja- ja hedelmäviinejä sekä liköörejä. Viinivalikoima kattaa valkoviinit, punaviinit ja roseeviinit. Viinitilan tuotteita voi hankkia Viinipuodista, joka on avoinna yleisölle keväästä syksyyn sekä talviaikaan tilauksesta. Niitä voi käydä maistelemassa Viinituvassa, joka on Viinipuodin pihapiirissä sijaitseva pieni anniskeluravintola. Joulusesongin aikaan Viinipuoti muuttuu Joulupuodiksi, jossa on esillä lukuisten paikallisten kädentaitajien töitä sekä herkkuja ja lahjatavaraa. Asiakkaille tarjoillaan glögiä sekä maistiaisia myynnissä olevista elintarvikkeista.

Rakkautta ja salaisuuksia Kouvola tarjoaa nähtävää myös kulttuurinnälkäisille. Kouvolan Teatterin talven ja kevään ohjelmistoon sisältyy muun muassa musikaaliuutuus Rebecca sekä lämmin komedia Viimeinen sikari. Rebecca on kertomus rakkaudesta ja salaisuudesta, ja sen tapahtumat sijoittuvat tarunhohtoiseen Manderleyn kartanoon. Tarinan keskiössä on kartanonisäntä sekä nuori palvelustyttö, jonka kartanonisäntä on vienyt vihille lomamatkallaan. Tuoreen avioparin elämään ilmaantuu kuitenkin ongelmia, sillä Manderley pitää sisällään salaisuuksia, jotka uhkaavat tuhota vasta löydetyn onnen. – Kyseessä on rakkaustarina ja musiikillisesti hieno kokonaisuus, jonka toteutus on onnistunut hyvin. Juttu vangitsee katsojat, koska se on paitsi romanttinen, myös

hieman jännärimäinen. Esityksestä onkin tullut todella suosittu, kertoo tyytyväinen teatterinjohtaja Henrik Timonen. Kouvolan teatterin toinen suosittu näytelmä on kotimainen uutuus Viimeinen sikari, joka kertoo salaisista paheista sekä täydellisestä päivästä, joka päätyy miltei skandaaliin. Komedian pääosassa on pitkään naimisissa ollut eläkeläispariskunta, jonka tasalaatuisessa suhteessa suurimmat ongelmat aiheutuvat pienistä paheista, kunnes paljastuu jotain paljon järisyttävämpää. – Viimeinen sikari on komedia, mutta samalla puhutteleva näytelmä. Se kertoo vanhenevista ihmisistä, jotka käyvät läpi elämäänsä. Näytelmä antaa katsojille ajateltavaa

Valloittava musikaali Rebecca jatkaa kevään ohjelmistossa, kuvassa näyttelijä Tytti Vänskä. Kuva: Marja Seppälä

positiivisessa mielessä. Siinä nousee esiin ihmissuhteita sekä yllätyksiä jotka vavisuttavat vakiintunutta liittoa. Näytelmä muistuttaa siitä, että elämä on rajallinen. Teatterimatkalla kannattaa pistäytyä hakemassa tuliaisia Kouvolan keskustan tuntumassa sijaitsevasta Kaunisnurmen museo- ja käsityöläiskorttelista. Suurin osa alueen puutaloista rakennettiin alun perin veturinkuljettajien asunnoiksi 1900-luvun alussa. Miljöö on säilytetty muistona Kouvolan rautatieläisten historiasta. Matkailijat löytävät sieltä kiinnostavia museoita sekä käsityöläisten ja taiteilijoiden työpajoja ja myymälöitä. Reissun päätteeksi voi poiketa Kouvolan kupeessa sijaitsevan Iitin idyllisessä kirkonkylässä.

Näyttelijät Tommi Rantamäki ja Kati Solehmainen

www.kotimaassa.fi

Kymenlaakso

Museot kunnioittavat menneiden sukupolvien työtä

Koneenhoitaja Alfret (1900-luvun alun tyyliin puettu mallinukke) konevanhuksen vierellä.

nkkapurhan Teollisuusmuseossa esitellään Ankkapurhan varhaisvaiheita, henkilökunnan työ- ja elämänoloja sekä teollisuuden kehitystä runsaan sadan vuoden aikana.

Eeva Oksman

Ankkapurhan Teollisuusmuseo

Metsäteollisuuden mielenkiintoista historiaa Kouvolan Inkeroisissa, Stora Enson tehdasalueella sijaitseva Ankkapurhan Teollisuusmuseo toimii Anjalan kosken Lohisaarella, vanhan, vuonna 1872 perustetun puuhiomon ja kartonkitehtaan tiloissa. Museovirasto on nimennyt teollisuusalueen Suomen metsäteollisuuden muistomerkiksi. Tehtaiden välisellä asuinalueella sijaitseva Museotalo Warpunen tuo lisävalaistusta työntekijöiden ja tehtaan elämästä. Molempia museoita hallinnoi ja kehittää Ankkapurhan teollisuusmuseosäätiö.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2010

Arvokas Pahvimankeli Ankkapurhan Teollisuusmuseossa voi tutustua Saksasta ostettuun, alkuperäiselle paikalleen entisöityyn kartonkikoneeseen, joka käynnistyi vuonna 1897. Ainutlaatuisen konevanhuksen pituus on 60 metriä ja työleveys puolitoista metriä. Sen huippunopeus oli 30 metriä minuutissa ja keskimääräinen vuosituotanto 6 000 tonnia. Suomen ensimmäisen jatkuvakäyntisen kartonkikoneen lempinimi oli Pahvimankeli. Se on Ankkapurhan Teollisuusmuseon ydin ja arvokkain kokonaisuus.

Näyttelyssä on yli 220 valokuvaa, joista monet kävijät ovat tunnistaneet itsensä, vanhempansa tai isovanhempansa. Lisäksi esillä on karttoja ja taulukoita sekä yli 160 esinettä, jotka on koottu eri tehdasosastoilta tai saatu lahjoituksena yksityisiltä henkilöiltä. Osa näyttelystä on vanhan vesivoimalaitoksen generaattorisalissa. Teollisuusmuseossa on myös infotila esittelyjä, neuvotteluja ja kokouksia varten sekä vapaata tilaa, jossa on järjestetty esimerkiksi konsertteja ja teatteriesityksiä.

Toimiva museopaja Teollisuusmuseoon kuluu toimiva museopaja, joka kunnioittaa useiden sukupolvien teollisuusseppien työtä ja asettaa heidän työvälineensä esille aitoon pajaympäristöön. Museon syntyyn vaikutti merkittävästi vanhan pajan esineistö, jonka Jorma Rantanen lahjoitti Ankkapurhan teollisuusmuseosäätiölle. Pajassa on Hennalan purkutiilistä rakennettu ahjo, 150 kiloa painava Lokomon valmistama alasin sekä Jorma Rantasen lahjoittama, yli 120 vanha nahkapalje, joka on edelleen toimintakunnossa. Museopajassa järjestetään tilauksesta työnäytöksiä.

Neljä asuntoa – neljä tarinaa Viime vuosituhannen alussa tehtaan työntekijöille rakennettiin neljän perheen taloja ulkorakennuksineen. Taloista muodostui tehtaan läheisyyteen linjojen alue, johon kuului valkoinen, punainen ja keltainen linja.

– Talojen seinissä oli nimikilvet ja asuinrakennuksille annettiin lintujen nimet todennäköisesti jonkinlaisiksi postiosoitteiksi, kertoo museo-opas Ritva Korri.

esineitä. Niistä tehtiin Warpusen viimeiseen asuntoon niin sanottu Heteka-ajan koti. Siellä esitellään muun muassa oikea heteka asiaan kuuluvine peittoineen ja seinävaatteineen sekä sodan aikaisia puu- ja paperikenkiä.

– Putka oli pieni, ikkunaton tila, jossa vuorotyötä tekevä perheenisä sai nukkua rauhassa, kertoo Korri. Asunnon kalustus, käyttöesineet ja käsityöt kertovat ison perheen elämästä 40 neliön Yksi taloista oli nimeltään asunnossa. Keittiö oli todellinen Warpunen, joka säästettiin muimonitoimihuone ja kamaria korisden talojen purkamisen yhteytivat taidokkaat käsityöt. dessä. Nyt museotalo Warpusessa esitelläänkin neljä mielenkiin– Konttorihuoneeseen ja toista kokonaisuutta: 1900-luvun Billnäs-huonekaluilla kalustetalun työntekijäkoti, 1920-luvun tuun eteiseen saatiin täydellinen konttori, konttorikonenäyttely ja 1920-luvun tunnelma vahaamalla 1940-luvun lopun ”Heteka-ajan korkkimattolattia sekä polttamalkoti”. la konttorissa avajaispäivänä kunnon sikaari, selvittää Korri. Yhteen talon asunnoista on luotu viime vuosisadan vaihteen Yhteen asuntoon alettiin kerätä paperin- ja kartongintekijän koti. tehtaan konttoreista poistettuja Haastattelemalla linjojen vanhoja konttorikoneita ja muita vanhoja asukkaita selvitettiin, miten tuon konttoritarvikkeita. Näyttelyssä ajan työntekijäperhe asui ja eli. on nähtävänä ja ihmeteltävänä läRitva Korrin mukaan tehtaalaiset hes sata esinettä. olivat innokkaasti mukana ja esiKerättäessä tavaraa ensimmäinelahjoituksia saatiin runsaasti. seen kotiin saatiin runsaasti myös Työntekijäkodissa on keittiö, ka1930ja 1940-lukujen kalusteita ja mari sekä makuuputka.

Ritva Korri toteaa tyytyväisenä, että Ankkapurhan Teollisuusmuseo ja Museotalo Warpunen ovat osoitus menneiden sukupolvien työn ja paikallisen teollisuushistorian arvostamisesta. Tarvittiin rahaa ja työtä, myönteistä asennetta ja tuhansia talkootunteja, ennen kuin museot voitiin avata yleisölle. Molempiin museoihin pääsee tutustumaan sopimuksen mukaan ympäri vuoden. Teollisuusmuseo on avoinna yleisölle toukokuun puolivälistä elokuun puoliväliin keskiviikosta sunnuntaihin.

1920-luvun konttorihuoneen tunnelmaan kuuluu sikarin haju.

Serlachius-museot Gustaf ja Gösta tarjoavat

elämyksellistä

ohjelmaa ryhmille! Uutuus!

Mestarillisia maalauksia, sietämättömiä töherryksiä - tuokio taidemuseossa todellisen taiteentuntijan seurassa.

Suosituin!

Yhtiölle töihin! - draamaopastuksen tiukka, mutta hauska komento saattelee 1950-luvun työelämään.

Lisää ohjelmapalveluita ja teemaopastuksia www.serlachius.fi Tervetuloa

Teollisuusmuseon rakentaminen

sen säilyttämisestä tehtiin seuraavana vuonna, kun kartonkikone 2 pysäytettiin ja purettiin.

Ajatus teollisuusmuseosta ja vanhan kartonkitehtaan ykköskoneen säilyttämisestä heräsi ensimmäisen kerran 1960-luvun puolivälissä, kun Inkeroisiin rakennettiin uusi, uljas kartonkitehdas.

Kartonkikone 1:n entisöiminen ja teollisuusmuseon rakentaminen alkoi syksyllä 1996. Päätökseen vaikutti tulossa oleva juhlavuosi 1997, jolloin Enson ja Inkeroisten Puuhiomon perustamisesta tuli kuluneeksi 125 vuotta, kartonkikone 1:n käynnistämisestä 100 vuotta ja paperiosaston perustamisesta 90 vuotta.

Koneen tuotanto jatkui vuoteen 1978, jolloin se pysäytettiin lopullisesti 14. päivänä marraskuuta kello kymmenen. Päätös

Suunnittelu ja valmistelutyöt alkoivat ripeästi. Aikataulu oli tiukka. Museovirastolta, Tekniikan Museolta ja Kymenlaakson maakuntamuseolta saatiin asiantuntija-apua. Vanha kartonkikone purettiin, puhdistettiin ja koottiin, näyttelyesineitä kerättiin, kunnostettiin ja luetteloitiin, valittiin valokuvia, koottiin tietoja ja laadittiin tekstejä. Pienryhmissä työskenteli 50 ja talkoisiin osallistui 256 ihmistä. Mukana oli miehiä ja naisia, työssä olevia ja eläkeläisiä.

SERLACHIUS-MUSEOT MÄNTTÄ p. (03) 488 6800 www.serlachius.fi GÖSTA | Joenniementie 47 GUSTAF | R. Erik Serlachiuksen katu 2 Avoinna ympäri vuoden, talvella 1.9.–30.4. ke 14–20, to–su 12–17 Yhteislippu 8e / 5e / 1e / perhe 16e

www.kotimaassa.fi

Kymenlaakso

Matkailijat saavat maistaa entisaikojen merimiesten elämää

uomenlahden rannikolla sijaitseva Kotka on mitä suurimmassa määrin merikaupunki. Erityisen hyvin sen voi aistia Kotkan keskustassa, joka sijaitsee merensaaressa. Kaupungin menneisyyttä on lisäksi leimannut merkittävä satamatoiminta, joka sai alkunsa Kymijoen suulle 1800-luvun loppupuolella syntyneestä sahateollisuudesta. Suvi Roselli

Kotkan kaupunki

Merikaupunki 1950- ja 1960-luvulla Kotka tunnettiin vilkkaana ja kansainvälisenä kohtauspaikkana. Kantasatamassa viihtyivät paikallisten lisäksi lukuisat merimiehet, jotka saapuivat sinne laivojen matkassa eri puolilta maailmaa.

Kotka

– Näyttelyissä on huomionarvoista myös se, ettei niissä ole mitään pakollista kulkusuuntaa esihistoriasta nykypäivään, vaan ne on rakennettu pikemminkin teemakokonaisuuksiksi, joita voi kiertää haluamallaan tavalla, Merikeskus Vellamon tiedottaja Marja Puukka kertoo.

Kotkan menneisyyden huomioon ottaen ei ole yllättävää, että vanhaan Kantasatamaan perustettiin vuonna 2008 merenkulun sekä Kotkan ja Kymenlaakson historiaa esittelevä Merikeskus Vellamo. Perinteikkään satamaympäristön keskellä sijaitsevassa rakennuksessa toimivat Suomen merimuseo, Kymenlaakson museo sekä Tietokeskus Vellamo. Museoiden näyttelyt on rakennettu poikkeuksellisen kiinnostavalla tavalla, sillä niissä on hyödynnetty huomattavassa määrin nykyaikaista tekniikkaa. Historiaa on elävöitetty muun muassa liikkuvalla kuvalla, äänellä sekä erilaisilla toimintapisteillä, joissa vierailijat voivat maistaa entisaikojen merimiesten elämää käytännössä. He voivat esimerkiksi kokeilla ankkurin nostamista tai solmujen tekemistä, haistella tervan tuoksua tai testata omia pelastustaitojaan meripelastussimulaattorilla.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2010

Suomen merimuseon päänäyttelyn – Pohjantähti, Etelän risti – pääteemoja ovat merenkulkija, merikauppa, laivat, laivamatkustaminen, navigointi ja talvimerenkulku. Näyttely koostuu yli tuhannesta esineestä. Esillä on muun muassa tavallisen merimiehen käytössä olleita esineitä 1600-luvulta sekä Pietarin ylimystölle matkalla olleita Meissenin posliinitehtaan astioita 1700-luvulta. Kymenlaakson museon Virtaa –näyttely tarkastelee kymenlaaksolaista elämää muun muassa aika, raha, raja ja huvittelu –teemojen kautta. Näyttelyiden lisäksi Merikeskus Vellamo herättää kiinnostusta erikoisella arkkitehtuurillaan, josta vastaa Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki ja pääsuunnittelijana arkkitehti Ilmari Lahdelma. Kuva: Jussi Tiainen

Merikeskus Vellamon näyttelyihin voi tutustua myös opastusten kautta. Merta ja menneisyyttä -opastus perehdyttää kävijät museoiden keskeisimpiin teemoihin. Muotoa ja sisältöä –opastuksella tarkastellaan Merikeskus Vellamoa arkkitehtuurin näkökulmasta.

Museokierroksen päätteeksi kävijät voivat poiketa Merikeskus Vellamon museokaupassa sekä nauttia maittavan aterian Merikeskuksen ravintolassa. Vellamosta löytyy myös kokoustiloja ryhmille.

Vedenalaista elämää Merikeskus Vellamon lähellä sijaitsee Akvaariotalo Maretarium, joka on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen vedenalaista elämää esittelevä kohde. Akvaariotalo Maretariumin tekee ainutlaatuiseksi nimenomaan se, että se esittelee suomalaisten vesistöjen kalalajeja. Eri lajeja on edustettuna yhteensä yli 50. Ne asustelevat 22 erikokoisessa akvaariossa, joista suurin on seitsemän metrin syvyinen Itämeri-allas. – Kalalajeista ylivoimaisesti harvinaisin on rautanuoliainen, jota esiintyy vain Kotkan ja Pyhtään edustalla sekä Rautjärven Hiitolanjoessa. Päivällä sen löytäminen on erittäin vaikeaa, sillä se kaivautuu heti hiekan sisään, jos joku tulee lähelle. Onnistuimme kuitenkin saamaan tänne yhden yksilön yösukelluksella, Akvaariotalo Maretariumin toimitusjohtaja Sari Saukkonen kertoo.

Maretariumin kalalajeista suurimpia ovat lohet ja taimenet. – Täällä asustelee muun muassa Suomen ennätyskokoinen venäjänsampi. Se on vähän reilun metrin mittainen. Enimmillään sampi voi elää jopa satavuotiaaksi ja sille voi tulla mittaa 2,5 metriä.

Yleisö pääsee Akvaariotalossa seuraamaan läheltä kalojen luonnonmukaista vuodenkiertoa, sillä altaissa olevan veden lämpötila noudattaa luonnonrytmiä. – Vesi pumpataan akvaarioihin Kotkan edustalta, Suomenlahdelta, joten kesällä se on lämmintä ja talvella jääkylmää. Tämän ansiosta esimerkiksi kalojen kudut tulevat oikeaan aikaan. Kaikkein näyttävin on marraskuussa tapahtuva lohen kutu, koska lohi on niin suuri kala. Lohen kutuun liittyy reviiritaisteluja ja kosiomenoja ja yleisö pääsee myös näkemään, kuinka lohi peittelee mädin ja maidin pohjahiekan sekaan. Maretariumin erikoisuus on sukeltaja, joka pulahtaa aika ajoin Itämeri-altaaseen ruokkimaan kaloja. Sukellusnäytöksiä järjestetään kesällä päivittäin ja muina vuodenaikoina muutaman kerran viikossa. Vuodenvaihteessa altaaseen sukeltaa yleisön riemuksi joulupukki. Maretariumissa voi nähdä kalojen lisäksi myös rapuja sekä Suomen vesistöjen pieneläimiä ja ötököitä, kuten sammakoita, vesiliskoja ja vesimittareita. Eri lajeista saa tietoa akvaarioiden ja terraarioiden vieressä olevista valotauluista sekä kosketusnäytöistä. Kävijät voivat tutustua vedenalaiseen elämään myös dvd-esitysten kautta. Niissä kerrotaan muun muassa kalojen ruokinnasta sekä harmaahylkeestä. www.visitkotka.fi www.maretarium.fi www.vellamo.fi

Kotkan Meripäivät. Yllä sukeltaja ja villasaksirapu Akvaariotalo Maretariumissa.

www.kotimaassa.fi

Kymenlaakso

Matkailijoita odottaa Haminassa monta mielenkiintoista tarinaa

uomenlahden rannikolla sijaitseva Haminan kaupunki hurmaa matkailijat kiehtovalla historiallisella miljööllään, jolla on kerrottavanaan monta tarinaa. Rajan lähellä sijaitseva kaupunki eli pitkään kahden suurvallan, Ruotsin ja Venäjän, puristuksessa ja on siksi saanut menneiden vuosisatojen aikana kokea omakohtaisesti maiden välisten suhteiden nousut ja laskut.

Suvi Roselli

hurmaa historial Haminan keskustassa on muun muassa kolme erilaista kirkkoa - Carl Ludvig Engelin suunnittelema uusklassinen luterilainen kirkko, Pietarin ja Paavalin ortodoksinen kirkko sekä Marian kirkko, joka on Pyhälle Marialle omistettu keskiaikainen kivikirkko. Marian kirkko on merkittävä kohde myös siitä syystä, että se on Kymenlaakson vanhin rakennus.

Historian käänteistä muistuttaa kaikkein silmiinpistävimmin kaupungin keskustaa ympäröivä linnoitus, jonka rakentamisen aloitti ruotsalainen kenraali Axel von Löwen 1720-luvulla. Linnoituksen perustamisen syynä oli Ruotsin halu turvata Venäjän vastainen raja Suuren Pohjan sodan eli niin kutsutun isovihan jälkeen. Ruotsin menetettyä Haminan venäläisille pikkuvihan seurauksena 1740-luvulla, jatkoi Venäjä linnoituksen rakentamista turvatakseen oman rajansa. Kuusikulmaisen tähtimäisen kuvion muodostavan linnoituksen esikuvana toimi italialainen, tähdenmuotoinen renessanssiajan linnoitus 1500-luvulta. Haminan linnoituksen bastionit eli sakarat nimettiin 1700-luvun suomalaisten linnoitettujen kaupunkien mukaan. Niitä olivat Helsinki, Hamina, Savonlinna, Lappeenranta, Hämeenlinna ja Turku. Bastioneista jokainen oli mahdollista varustaa tykistöllä ja kiväärimiehillä. Matkailijat voivat tutustua linnoitukseen kesäisin kävelemällä valleja kiertävää polkua. Talvella

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2010

Kuninkaallisia vieraita

Nymalm ja piiat. Kuva: Jaana Peltola linnoitusta täytyy tutkia hieman etäämpää, vaikkapa linnoituksen sisään jääviä ympyräkatuja kulkemalla. Historialliseen miljööseen voi tutustua myös vierailemalla lukuisissa vanhoissa rakennuksissa.

Yksi Haminan keskustan vanhoista rakennuksista on Haminan kaupunginmuseo. Sen historiaan liittyy kiinnostava yksityiskohta vuodelta 1783. Rakennus toimi tuolloin kahden kuuluisan serkuksen kohtaamispaikkana. Nämä serkukset olivat Venäjän keisarinna Katariina Suuri ja Ruotsin kuningas Kustaa III. Kohtaaminen oli kaikin puolin loistelias ja värikäs. Katariina Suuri vastaanotettiin Haminassa kunnianlaukauksin. Kaksi paimenpukuista tyttöä sirotteli

Ilmakuva Haminasta Kuva: Haminan kaupunki Oik. Raatihuoneen torni kohoaa kattojen yläpuolelle. Kuva: Janne Leppänen

Opastuksen päätteeksi voi pistäytyä viehättävässä Konditoria-kahvila Huovilassa maistelemassa herkullista täytekakkua ja muita tarjottavia. Konditoria-kahvila sijaitsee Tanelinkulmassa, joka oli alun perin Haminassa 1800-luvulla vaikuttaneen venäläistä alkuperää olevan Aladinin suvun uusrenessanssi-tyylinen kaupunkipalatsi.

Suomen Salpa

laan

Virolahdella ja Miehikkälässä matkailijat voivat tutustua yhteen Suomen merkittävimmistä sotahistoriallisista nähtävyyksistä. Kyseessä on Salpalinja, viralliselta nimeltään Suomen Salpa, joka on Virolahdelta Savukoskelle ulottuva 1200 kilometrin mittainen vuosina 1940–1944 rakennettu Suomen puolustuslinja. Sen luona ei käyty koskaan taisteluja, mutta jatkosodan alussa se oli useiden viikkojen ajan miehitettynä ennen kuin taistelujoukot lähtivät etenemään itään. Salpalinjan rakentaminen aloitettiin ylipäällikkö marsalkka Mannerheimin käskystä.

Salpalinja koostuu taisteluhaudoista, erilaisista esteistä sekä kantalinnoitteista ja kenttälinnoitteista. Kantalinnoitteet olivat teräsbetonista tai kivistä rakennettuja erityisen kestäviä sotilaiden suoja-asemia sekä panssarivaunun kiviesteitä, kallioon louhittuja asemia ja taisteluhautoja. Suoja-asemista tyypillisin oli konekivääri- ja majoituskorsu. Kenttälinnoitteet olivat sotilaiden rakentamia, rakentamishetkellä saatavilla olevista aineista, kuten puusta, maa-aineksista ja kivenlohkareista valmistettuja suoja-asemia, esteitä ja taisteluhautoja. Salpalinjaan voi tutustua Miehikkälän Salpalinja-museossa ja Virolahden Bunkkerimuseossa. Museoiden ulkomuseoalueella kulkee opastettuja reittejä, joiden varrella on lukuisia kunnostettuja taisteluja yhdyshautoja sekä teräsbetonikorsuja ja panssarikaivantoesteitä. Niihin voi tutustua joko itsenäisesti tai oppaan johdolla. Museovierailun aluksi kävijöille esitetään viidentoista minuutin mittainen lyhytelokuva, joka perehdyttää katsojat Salpalinjan rakentamisen syihin, rakennusvaiheisiin ja merkitykseen. Elokuva on koottu Suomen Elokuva-arkiston Puolustusvoimain elokuvakokoelman sekä Yleisradion arkistomateri-aaleista.

ruusuja hänen eteensä ja kaksi poikaa ojensi hänelle onnitteluadressin. Kuningas Kustaa III saapui kaupunkiin seuraavana päivänä. Koska tapaaminen haluttiin pitää ulkopoliittisista syistä salassa, oli kuningas Kustaa pukeutunut valeasuun. Suunnitelma ei kuitenkaan onnistunut, sillä hänet tunnistettiin jo rajalla. – Kustaa III oli tunnetusti mieltynyt teatraalisuuteen. Niinpä hän esiintyi Gotlannin kreivinä ja naamioi itsensä sekä seurueensa espanjalaistyylisillä hoviasuilla, matkailusihteeri Tuula Malo kertoo. Haminan mielenkiintoisiin tarinoihin voi tutustua elävimmin varaamalla ryhmälle rooliopastuksen. Reilun puolentoista tunnin mittaisen kävelykierroksen aikana tarkastellaan Haminan historiaa muun muassa wapaaherratar Gustawa Maria Langenstiernan tai apteekkarin rouva Amalia Wilhelmiina Nymalmin näkökulmasta.

www.kotimaassa.fi

Kymenlaakso

Kesäparatiisi houkuttelee

lomanviettäjiä Pyhtäälle Suvi Roselli

unnin merimatkan päässä Kotkasta sijaitseva Pyhtään Kaunissaari muodostaa ihanteellisen kesäparatiisin veneilijöille ja muille lomanviettäjille. Matkailijoita houkuttelee saarelle erityisesti pitkät hiekkarannat sekä saaren eteläkärjessä sijaitseva viehättävä kalastajakylä, jonka vanhimmat rakennukset ovat peräisin 1800-luvulta. Kalastajakylä punaisine ranta-aittoineen on säilynyt elämäntyyliltään ja rakennuksiltaan aitona. Kaunissaaren Saaristolaismuseossa kävijät voivat tutustua entisaikojen saaristolaiselämään. Saaren omaleimaista elämänmuotoa esitellään siellä esineiden ja esimerkkien kautta. Kaunissaareen kulkee kesäkuukausina säännöllinen vuoromoottoriliikenne Kotkan Sapokasta sekä Pyhtään kirkonkylästä.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2010

Saareen voi saapua myös omalla veneellä, sillä siellä toimii Pyhtään kunnan ylläpitämä vierasvenesatama. Kaunissaaresta löytyy myös kauppa, matkamuistopuoti, kahvila, ravintola sekä majoituspalveluja.

Pyhtään kunta

täyttävät sadattuhannet arktiset vesilinnut ja kahlaajat, jotka ovat matkalla kohti pohjoisia pesimäseutujaan.

Sisämaassa, Pyhtään ja Kotkan rajalla, sijaitsee toinen merkittävä luontokohde, Valkmusan kansallispuisto, joka muodostaa täysin erilaisen luontokokonaisuuden, sillä se Arktisia vesilintuja ja kahlaajia koostuu kansainvälisestikin arvokkaista suoalueista. Kansallispuiston alueella esiintyy yli Kaunissaaren eteläpuolella sijaitsee toi30 erilaista suotyyppiä. Suot ovat kuuluisia nenkin kohde veneilijöille, nimittäin Itäisen Suomenlahden kansallispuisto, johon kuuluu runsaasta perhos- ja lintulajistostaan, joka siItäisen Suomenlahden rannikkokuntien uloin sältää useita harvinaisia ja uhanalaisia lajeja. saaristo, yhteensä noin sata saarta ja luotoa. Valkmusan kansallispuistossa kulkee lyhyt Kansallispuisto tunnetaan erityisesti luontopolku, joka on pitkospuilla varustettu sotahistoriastaan sekä monipuolirengasreitti. Talvisin sesta linnustostaan. Mustaviirissä ja kansallispuisRistisaaressa on edelleen nähtätoon voi tutustua vissä sodanaikaisia rakennelmia. myös hiihtämällä. Mustaviiri on tunnettu myös jatulinLuontopolun varreltarhastaan. Lisäksi siellä on Struven la on luontotorni, kolmiomittausketjun mittauspiste. josta aukeaa näköala Lintuharrastajille paras vierailulaajalle suoalueelle. ajankohta on toukokuun loppu, kun kansallispuiston taivaan

Katso pakettimkattavat ryhm채me www.sa osoitteesta

ntalahti.fi

Kuvatekstiiii.......

www.kotimaassa.fi

Kymenlaakso

Kotkan kaupunginteatterin esityksiä myös ravintolassa

Kairo onkin

Kotkassa Eeva Oksman

Kotkan kaupunginteatteri

otkalaisen teatterin juuret vievät aina vuoteen 1908 asti. Nykyään Kotkan kaupunginteatteri on laadukkaaseen draamaan ja musiikkiteatteriin panostava ammattiteatteri. Teatterilla on esityksiä vuosittain 200– 250 ja ensi-iltoja on 6-7. Kotkan kaupunginteatteri toimii kolmella näyttämöllä, joista Suuren näyttämön esityksiin mahtuu 362 katsojaa. Naapurinäyttämön salissa tilaa on 160 hengelle. Suunnilleen saman verran teatteriyleisöä mahtuu Satamakadulla sijaitsevaan Ravintola Kairoon, joka on tunnelmaltaan aivan erilainen kuin perinteiset teatterisalit, ja esityksiä katsotaan pöydissä. Suurella näyttämöllä esitettävä musikaali Suruttomat ymmärtää rakkauden ehdottomuutta ja vaatii sille edellytyksiä elää

myös arjessa. Sirkku Peltolan Minna Canthin näytelmän pohjalta kirjoittama musikaali sai ensiesityksensä Tampereen Työväen Teatterissa vuonna 2004. Matti Puurtisen musiikki ja Heikki Salon laulut kuljettavat sykähdyttävän herkistä hetkistä elämän kohokohtien raisuun riemuun sekä takaisin sydäntä satuttaviin kohtalon hetkiin. Musikaalin on ohjannut Raija-Sinikka Rantala ja koreografina vierailee Marjo Kuusela. Musiikin on sovittanut ja johtaa kapellimestari Ari Ismälä. Päärooleissa ovat säteilevät nuoret näyttelijät Kaisa Leppänen, Lauri Tanskanen ja Anna Lipponen. Suurella näyttämöllä nähdään myös Michael Cooneyn farssi Puhtaana käteen. Päähenkilö on jo pari vuotta elättänyt itsensä huijaamalla sosiaaliviranomaisia ja huomaa, ettei sen lopettaminen ota onnistuakseen, vaikka yrittäisikin. Eräänä päivänä ovelle saapuu tarkastaja… Ohjelmistossa jatkavat myös suositut Klubit stand up -vieraineen ja improesityksineen.

Musikaali Suruttomat vie lopulta kohtalon hetkiin. Kuvassa etualalla Anna Lipponen ja Jarkko Sarjanen. Kuva: Juha Metso Naapurissa nauretaan Naapuri-näyttämöllä on yleisöä huvittaa Rob Beckerin vallattoman hauska yhden miehen show Luolamies. Tämän päivän Luolamies yrittää ymmärtää naisten ihmeellistä maailmaa ja selvittää, miksi se on miehelle joskus niin vaikeaa. Samalla Luolamies oppii jotain valaisevaa itsestäänkin. Kotkassa luolamiestä esittää Antti Leskinen ja esityksen ohjaa itsekin luolamiestä esittänyt Sixten Lundberg. Musiikki valloittaa Kairossa Ravintola Kairon lavalla nähdään fantastinen musiikkishow Universal Garden ohjaaja Hilkka-Liisa Iivanaisen johdolla. Musiikkinäytelmässä menneen ja nykyisen maailman orkesteri toteuttaa karaokehittejä ja listasuosikkeja uusista näkökulmista ja hakee vastausta kysymykseen, keitä me olemme ja keitä haluaisimme olla. Mitä lauluvalinnat kertovat laulajistaan? Kotkan kaupunginteatterin syksyn ohjelmistoa täydentävät myös vierailuesitykset.

Suruttomissa tytöt (Roosa Kivelä ja Krista Nyman) tanssin pyörteissä. Kuva: Juha Metso

Kairon musiikkishow Universal Garden tempaa mukaansa. Vas. Irja Korhonen, Jarkko Sarjanen, Jarmo Tulonen ja Kaisa Leppänen. Kuva: Pekka Korhonen

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2010

MeriKoivula – paratiisi saariston sydämessä! MeriKoivula on vanha kalastajatila, joka tarjoaa tiloja arkeen ja juhlaan. MeriKoivula sijaitsee Varsinais-Suomessa meren rannalla Lokalahden Pitkäluodossa aivan saariston sydämessä. Avantoon!

• Tunnelmalliset saunatilat • Erilaiset yritystapahtumat • Kokoukset, virkistyspäivät, pikkujoulut • Juhlatilat majoituksella • Vuokramökit • Vaunupaikat

Kaikkiin tapahtumiin RUOKAILUT iveiden asiakkaan to mukaan!

Varaa nyt helposti kokonaisvaltainen paketti kokous- ja virkistyspäiviin!

Koivulantie 198, 23450 Lokalahti Puh. 0440-872-875 • info@merikoivula.fi www.merikoivula.fi Postiosoite: Ykskoivuntie 16, 23500 Uusikaupunki

Ihania naisten juhla- ja kävelykenkiä.

Lukuisia malleja! Naisille kokoon 45 ja miehille 50 asti.

Kenkäkauppa Alina

Alinenk. 36 Uusikaupunki Puh. 02-844 3553 Avoinna Ark. 9-17.30 La 9-14

nkä T-ketaa jal ia! B M vis aks vahjen lih ko

Ganterhedelmäkenkä vain Alinasta!

Kenkäkauppa Alina on...

Ihmeellinen. Kummallinen. Ihana. Erilainen. Alinassa löytyy kengät jokaiselle. Ihan totta. Varmasti löytyy. Voiko tällaista kauppaa olla olemassa? Kyllä! Tule Alinaan ja koe löytämisen riemu. Ja palvelu!

www.alina.fi

Alinenkatu 27, Uki (Alinaa vastapäätä) Avoinna ark. 10 - 17, la 9 - 14

www.kotimaassa.fi

Hyvinvointi

Säässä kuin säässä

Iloista mieltä O Eeva Oksman

Esko Ruoranen

n marraskuinen ilta. Maa on jäätävän liukas, taivaalta sataa räntää, päivä on ollut harmaa ja tuuli tuivertaa. Ei todellakaan tee mieli lähteä ulos, mutta on pakko lähteä asioille. Kaupungilla vastaan tulee iloisia ihmisiä. Yksi on ollut hiihtämässä, toinen pyöräilemässä ja kolmas sauvakävelyllä loistavissa olosuhteissa. He ovat tulossa VahterusRingistä.

Keväällä 2005 käyttöön otettu VahterusRing on Uudessakaupungissa, Varsinais-Suomessa sijaitseva urheilun monitoimiareena. Sen moderni, ekologinen jäähdytysjärjestelmä käyttää hiilidioksidia. Kilometrin pituinen Kuntoputki on yksi Pohjoismaiden pisimmistä katetuista rakennuksista.

putkiliikunnasta

VahterusRingin vastaanotto-kahvio, pukutilat, välinevuokraus ja curlinghalli sijaitsevat vastaanottorakennuksessa. Siihen yhdistyy vaihtelevaa maastoa myötäilevä, lenkkinä mutkitteleva putkimainen rakennus, joka kätkee sisäänsä kaksi erillistä osaa. Sisäkehällä on viisi metriä leveä hiihto-osa, jonka rinnalla kulkee asfaltoitu kuntoiluosa. Pituutta putkella on 1000 metriä ja korkeuseroa on 16 metriä, joten matkaan mahtuu kunnon ylä- ja alamäkiä.

Ulkoilman vaihtelut eivät VahterusRingin vakio-oloissa haittaa, vaan keli on hyvä ja suksi luistaa säällä kuin säällä. Hiihto-osassa ilman lämpötila on aina nollan ja miinus yhden välillä lumen ollessa -1,0 – -1,5 astetta.

Hiihto-osassa voi hiihtää sekä perinteisellä että vapaalla tyylillä. Ladulla viihtyvät kaikenikäiset ja tasoiset hiihtäjät, sillä vaihteleva maasto tekee hiihdosta miellyttävän. Hiihdon lisäksi suurimmassa mäessä voi laskea pulkalla. Välillä lumilenkkiä viilettää kovan tason potkukelkkailijoita, ja sopimuksesta siellä voidaan harjoitella jopa ampumahiihtoa! Myös monet yritykset tuovat vieraitaan kokemaan lumen ihmemaailman. Eräskin kiinalaisvieras viipyi kilometrin lenkillä tunnin. Seuraavana päivänä hän kertoi löytäneensä kehostaan lihaksia, joiden olemassa olosta hänellä siihen asti ei ollut ollut mitään tietoa!

Kuntoiluosa käy moneen VahterusRingin kuntoiluosa on suorastaan kuntoilijan unelma. Päiväsaikaan kuntoillaan luonnonvalossa, muulloin lenkki on valaistu. Lämpötila on talvisaikaan kahdeksan astetta. Siellä lenkkeily, sauvakävely, rullaluistelu ja pyöräily onnistuvat ympäri vuoden. Urheilijoita varten kuntoiluosassa on kaksi 150 metriä pitkää, kumipäällysteistä

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2010

varusteet löytyvät hallilta. Uusiin lajeihin tutustuminen on aina hauskaa, mutta ohjatusti siitä saa vielä enemmän irti. – Järjestämme tilauksesta ryhmille ohjausta eri lajeista, kertoo VahterusRingin markkinoinnista ja isännöinnistä vastaava Jarno Ihala. Opastusta voi saada vaikka eri hiihtotyyleistä, oikeasta juoksutekniikasta, sauvakävelystä tai rullaluistelusta, mutta suosituin laji on ollut curling. VahterusRingin palveluihin on helppo yhdistää esimerkiksi uinti, sillä VahterusRingin välittömässä läheisyydessä sijaitsee Uudenkaupungin Uimahalli, jonka mottona on osuvasti ”Väsymys on vesiliukoista”. – Ryhmät voivat käyttää Uimahallin pukutiloja, tulla putkeen Uimahallin luona olevasta ovesta ja palata kuntoilun jälkeen Uimahallille uimaan ja saunomaan, kertoo Ihala sujuvasta yhteistoiminnasta. Uimahallissa riittää tekemistä sekä lapsille että aikuisille. Allasosastolla on kuntouintiin ja vesijuoksuun soveltuva 25 metrin allas vastavirtalaitteineen. Lapsille on oma lasten allas. Nuorisoa – ja miksei vähän vanhempiakin – viehättää hyppyallas kolmine hyppytasoineen sekä 52 metrin vesiliukumäki.

juoksumatto-osuutta, joista toinen on tasaisella suoralla ja toinen mäessä. Ne tuovat mukavaa pehmeyttä juoksun lomaan myös muille lenkkeilijöille. Kuntoputken reitin mutkat ja korkeuserot antavat haastetta lenkin kiertämiseen. Hurjapäisimmät osallistuvat putkessa vuosittain juostavaan Rinkimaratoniin, joka on yksi monista VahterusRingissä järjestettävistä liikuntatapahtumista.

Reippailua ryhmille VahterusRing soveltuu erinomaisesti yhdistysten, yritysten ja seurojen liikunta- ja virkistyspäivien viettoon. Haluttaessa koko urheiluareena voidaan varata yksityiskäyttöön. Monipuolisesta lajivalikoimasta löytyy varmasti jokaiselle sopiva liikuntamuoto. Varusteistakaan tulo ei ole kiinni, sillä vastaanotosta voi vuokrata niin kävelysauvoja, suksia ja monoja kuin rullaluisteluvälineitä. Curlinghalliin tarvitaan ulkoiluvaatteiden lisäksi omat sisäpelikengät, mutta muut

Lisämahdollisuuksia ryhmien ohjelmaan tuovat kuntosali sekä judo- ja jumppasali sekä kokoustila, jonne kokoustarjoilut voi tilata näppärästi Uimahallin kahviosta. – Pystymme järjestämään yhteistyökumppaniemme kanssa monenlaisia mukavia ohjelmakokonaisuuksia, joissa mukana on asiakkaan toiveiden mukaan liikuntaa, kulttuuria ja ruokailua, tarvittaessa jopa majoitusta, kertoo Jarno Ihala innostuneena, ja kehottaa ottamaan rohkeasti yhteyttä toivomusten tai kysymysten kanssa. www.vahterusring.fi

www.kotimaassa.fi

Hyvinvointi

auskoista murrerunoistaan tunnettu Heli Laaksonen asuu Laitilassa. Positiivista laitilalaisenergiaa tarjoaa myös Laitilan Terveyskodin Hyvinvointikeskus Poukanville, jonne matkaa on Turusta 60 km ja Raumalta 30 km. Uusikaupunki sijaitsee naapurissa vain 18 kilometrin päässä, joten VahterusRingin hiihtolenkin jälkeen matkaa voi jatkaa luontevasti Poukanvillen virkistäviin hoitoihin.

Hyvinvointia, terveyspalveluja, liikuntaa ja hemmotteluja

Poukanville pohjaa osaamiseen Eeva Oksman

Poukanville

Poukanvillessä työskentelee lukuisia terveydenhuollon osaajia, onhan sillä vahva kuntoutustausta jo Laitilan Veljeskodin ajoilta. Nykyään Poukanvillen ammattilaisten palvelut ovat kaikkien halukkaiden käytettävissä, ja palvelutarjontaa on täydennetty työhyvinvointipalveluilla. Hoitojen lisäksi Poukanvillessä järjestään ohjattua liikuntaa, erilaisia hyvinvointiin liittyviä kursseja ja luentoja sekä tehdään testauksia ja kuntokartoituksia. Toimintaa kehitetään jatkuvasti, hemmottelua ja virkistystä unohtamatta. – Hoidoillamme on kuitenkin aina terveyden ja hyvinvoinnin päämäärä, toteaa vastaava fysioterapeutti Elina Harikkala-Maikola.

Yhdessä kokeilemaan Erilaisiin hoitomuotoihin pääsee mukavasti tutustumaan ryhmille järjestettävillä hoitokierroksilla. Ryhmä jaetaan pienempiin ryhmiin, jotka kokeilevat muun muassa käsi- ja jalkahoitoa sekä vesipatjahierontaa siirtyen aina hoitopisteestä toiseen. Hoitojen

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2010

Todellinen äijäsauna vai viehkeä naistenilta? Monet tahot tarjoavat erilaisia saunapalveluja, mutta Poukanvillen saunaterapiat ovat kokonaisvaltaisia elämyksiä. Saunoja Poukanvillessä on kaksi, ja kerrallaan saunoa voi korkeintaan kymmenen henkilöä.

päätteeksi tämän ylellisen päivän kruunaa terveellinen ja maukas ateria Poukanvillen ravintolassa. Poukanvillen hoitovalikoima on laaja. Terapiapalveluiden, suolahuonehoidon, kuumakivihoidon, vesihieronnan, aromaterapian, kasvo-, käsi- ja jalkahoitojen lisäksi tarjolla on myös erikoisempia hoitoja. Ylellinen suklaahoito hivelee kaikkia aisteja ja kosteuttavat, kiinteyttävät, ravitsevat, elvyttävät ja vahvistavat ihoa. Suihkurusketusmenetelmä taas antaa luonnollisen ja tasaisen rusketuksen, joka näkyy heti ja on täysin kehittynyt kuudessa tunnissa. Kylvyistä eksoottisimpia ovat ehkä kuningatar Kleopatran kuuluisa maito-hunajakylpy, meren luonnollisiin mineraaleihin perustuva Elämänsuolakylpy sekä aivan uusi, hemmotteleva viinikylpy!

Miehinen tervasauna alkaa tervaisella pesulla. Saunassa löylytellessä koko keho sivellään oliiviöljy-hautatervaseoksella hieroen kipeitä lihaksia. Pukuhuoneen puolella nautitaan kuuma tervatoti.

Maaseudun helmi Poukanville on ylpeä kotikaupungistaan ja on halunnut profiloitua laitilalaiseksi ja maaseutumaiseksi. Kooltaan Poukanville on juuri sopiva kotoisan tunnelman luomiseksi. – Poukanville on nimenomaan tällainen helposti lähestyttävä, pieni ja nätti, hyvin kotoinen. Emme edes pyri ”fiiniksi ja eksoottiseksi”, kuvailee Harikkala-Maikola.

Naisten Kleopatran hoitosaunassa peseytymisen jälkeen siirrytään saunan lämpöön, jossa odottaa jokaiselle oma viileä kookosmaitojalkakylpy. Saunassa kookosöljy-oliiviöljy-hunajaseos hierotaan rauhallisesti koko keholle. Kuivatellessa on tarjolla yrttiteetä ja mehua.

Pienemmässä, kompaktissa yhteisössä asiat sujuvat luistavasti, ja joustaminen on mahdollista. Poukanvillen käytävillä kulkee niin toimintaterapiassa käyviä lapsia, fysioterapeutilla käyviä työikäisiä kuin päivätoiminnan ryhmävoimisteluun osallistuvia vanhuksia. Ravintolan herkullinen ruoka tuo lounasaikaan myös monet lähialueen asukkaat ja työläiset nauttimaan talon maukkaista aterioista. Paikka palveluineen on varsinainen helmi nykyisessä kiireisessä ja eriyttävässä maailmassa! www.poukanville.fi

Ruusuhoitosaunassa peseydytään ruusutuotteilla. Saunaan, jossa odottaa viileä ruusujalkakylpy. Koko keholle hierotaan villiruusu-jojobaöljy-kuorintasuola. Saunan jälkeen kasvoille levitetään kosteuttava naamio. Lopuksi kääriydytään puhtaaseen lakanaan ja kuivatellaan rauhassa yrttiteetä siemaillen. Turvesaunahoito alkaa peseytymisellä ja saunan lämmössä oleskelulla. Lämmittelyn jälkeen iho huuhdellaan ja hoitoturve levitellään iholle itse tai toisen auttamana. Turpeen annetaan olla iholla, jona aikana nautitaan saunan lämmöstä, kevyesti löylytellen. Turvesaunahoito vilkastuttaa aineenvaihduntaa, joten juominen on tärkeää ennen turvehoitoa, hoidon aikana sekä sen jälkeen. Saunaosastolle on juuri valmistumassa vilvoittelutila, jonka seiniä koristavat kauniit valokuvamaisematapetit. Pihalle rakennetaan kuumavesipaljua, joka tunnelmavalaistuna täydentää nautinnon.

www.kotimaassa.fi

Hyvinvointi Opastuskeskus Suppa tarjoaa alueen matkailuinfoa ja sen kautta voi varata majoitusja ohjelmapalveluja. Supassa on mm. Rokuan alueesta kertova näyttely, kahvio, pieni matkamuistomyymälä sekä vuokrattavia kokoustiloja ja saunoja.

Patikkaretkelle oman taitotason mukaan Rokuan alue soveltuu hyvin päivän tai parin mittaisiin patikkaretkiin. Rokualla on noin 57 km merkittyjä retkeilyreittejä, jotka on merkitty maastoon opasteviitoilla ja väreillä. Patikointireitit ovat vaikeusasteeltaan helppoja tai keskivaativia. Ulkoilureittien varrella on rakennettuja taukopaikkoja, joissa on yleensä laavu tai kota, avotulentekopaikka, polttopuut ja kuivakäymälä. Reittien lähtöpisteitä ovat mm. Opastuskeskus Suppa, Rokuan kansallispuiston pysäköintialue Keisarintien varrella, Rokua health & spa, Hotelli Rokuanhovi ja Rokuan leirikeskus. Retkien suunnittelu ja toteutus onnistuu parhaiten retkeilykarttojen avulla, joita voi ostaa alueen majoitusyrityksistä sekä Opastuskeskus Supasta. Rokualla liikuttaessa tulee käyttää merkittyjä polkuja, sillä jäkäläkankaat ovat erityisen herkkiä tallaukselle.

okua on oiva paikka rauhoittua ja ihailla luontoa tai vaikkapa nostaa kuntoa kovavauhtisella liikunnalla. Sen luonto muodostuu harjuista ja jääkauden synnyttämistä harjukuopista, kangasmetsistä, jäkälämatoista, vanhoista männiköistä, muinaisista rantavalleista ja lukuisista pikkujärvistä tarjoten monipuoliset mahdollisuudet tehdä, harrastaa ja nauttia. Rokualla voi patikoida, retkeillä ja kalastaa sekä hiihtää ja kelkkailla. Yöpyä voi tasokkaasti hotellissa tai erilaisissa loma-asunnoissa, joita Rokualla on korkeatasoisista huviloista kodikkaisiin mökkeihin. Lähialueella on myös leirintäalueita ja maatilamatkailutiloja.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2010

Reipas liikunta luonnossa virkistää mieltä.

Rokuan Geoparkin geopolulla on yhdeksän opastetaulua ja reitin pituus on noin 8 kilometriä. Polku on merkitty maastoon maalimerkein ja viitoin. Reitin varrella on myös taukopaikkoja joissa voi tulistella kodassa sekä järviä joissa voi uida. Matkailijan kannalta paras lähtöpaikka polulle on Opastuskeskus Suppa. Oikealla Palovartijan tupa Pookivaaran huipulla.

Upeat ladut kutsuvat Talviaikaan Rokuan vaaramaisemassa kiertelevät huolletut, erinomaiset hiihtoladut. Rokualla on hiihtoreitistöä yhteensä noin 70 km, joista valtaosaa hoidetaan latukoneella. Valaistuja latuja on 6 km. Hiihtoreittien varrella on nuotiopaikkoja, joten kauniina aurinkoisena talvipäivänä voi pysähtyä laavulle tai kodalle keittämään nokipannukahvit ja paistamaan makkaraa.

Lähtöpisteissä on myytävänä latukarttoja. Opastuskeskus Supasta voit myös sen aukioloaikana vuokrata hiihtoretken ajaksi vaatekaapin ja käydä suihkussa ja saunassa. Rokua health & spa tarjoaa hiihtäjille monipuolisia palveluja hiihtopäivän lomaan. Rokuan hiihtostadionin ympärillä on myös kansainvälisesti kilpailukykyiset, koneellisesti hoidetut kilpaladut vaativankin huippuurheilijan harjoittelua varten.

Rokua Geopark – Suomen ensimmäinen ja maailman pohjoisin

Geopark on UNESCOn suojeluksessa oleva ainutlaatuisten geologisten kohteiden verkosto. Rokua Geoparkin vahvuuksia ovat erinomaisesti näkyvä ja tulkittu jääkauden perintö, runsas matkailun palvelutarjonta hyvine majoitusmahdollisuuksineen, Rokuan kansallispuiston, Oulujärven ja muun alueen runsaat ja monipuoliset ulkoilureitit sekä erityisesti vahva alueellinen tuki jäsenyydelle. Tällä hetkellä Geopark-verkostossa on yhteensä 77 kohdetta, joista 42 on Euroopassa ja 24 Kiinassa. Pohjoismaissa on Suomen lisäksi vain kaksi muuta Geopark-kohdetta, molemmat Norjassa.

Rokua Geopark kattaa 1326 km² laajuisen alueen, joka ulottuu Muhokselta Manamansaloon. Jo vuonna 1956 perustettiin Rokuan kansallispuisto suojelemaan Rokuan luonnontilaisia jäkäläkankaita ja erikoisia geologisia piirteitä. Kansallispuisto yltää kahden kunnan alueelle ja on maamme tärkein karukkokankaiden suojelualue. Nyt Rokua kansallispuistoineen, Oulujärvi ja Oulujokilaakso ovat myös osa maailmanlaajuista Geopark-verkostoa, sillä 1.10.2010 Euroopan Geopark-verkosto hyväksyi Rokua Geoparkin jäsenekseen.

www.kotimaassa.fi

Hyvinvointi

hä useampi ikäihminen hakee elämäänsä nykyisin virkeyttä ja laatua erilaisista hyvinvointipalveluista. Lamminniemen Hyvinvointikeskuksessa senioreita ja senioriryhmiä hemmotellaan muun muassa suolahuonehoidolla. Lamminniemen Hyvinvointikeskus sijaitsee Somerolla luonnonkauniissa ympäristössä. Se tunnetaan ennen kaikkea monipuolisena kuntoutus- ja virkistyspaikkana, jonka asiakaskunta koostuu pääasiassa ikääntyvistä aikuisista.

Suolahuonehoidosta on tullut viime aikoina erittäin suosittu hoitomuoto. Siinä asiakkaat istuvat lepotuoleissa hengittäen suolalla vuoratun huoneen suolapitoista ilmaa. Katossa olevien kaiuttimien kautta voidaan soittaa rentouttavaa musiikkia.

ta se kulkeutuu hengitysilman mukana keuhkojen perimmäisiin sopukoihin saakka, markkinointisihteeri Annika Himanen selittää. Hänen mukaansa suolahuonehoidolla on todettu olevan lukuisia terveysvaikutuksia.

atopia, proriasis sekä nenä- ja poskiontelotulehdukset. Suola vähentää tulehduksia ja irrottaa limaa, minkä seurauksena hengitys helpottuu. Se myös imee kosteutta ja desinfioi ja parantaa siten ihon kimmoisuutta. – Jotkut asiakkaat ovat ihmeissään, kuinka näin helposti voi saada aikaan niin isoja vaikutuksia.

– Se auttaa moniin hengitys– Generaattori puhaltaa huotie- sekä iho-oireisiin. Tyypillisiä neeseen hoidon aikana hienon sairauksia, joihin siitä on apua, hienoa suolapölyä. Se on niin hieovat astma, erilaiset allergiat, noa, ettei sitä edes huomaa, mut-

Hyvinvointipalveluista haetaan virkeyttä ja laatua elämään

Mieli ja keho Suolahuonehoidossa käytettävä suola on puhdasta vuorisuolaa. Lamminniemen Hyvinvointikeskuksessa voi hoitaa itseään myös toisella suolankäyttöön perustuvalla hoitomuodolla, nimittäin MeineBase-suolakylvyllä. MeineBase-kylpysuola sisältää erittäin hienoksi jauhettuna arvokkaita emäksiä muodostavia kivennäisaineita ja jalokiviä, kuten safiiria, vuorikristallia ja onyxia. MeineBase-kylpysuolan avulla iho puhdistuu sekä tuntuu joustavalta ja pehmeältä. Se myös vähentää muun muassa jalkojen turvotusta sekä kipuja ja särkytiloja. Lamminniemen Hyvinvointikeskuksen uusin hoitomuoto on infrapunasauna,

Infrapunasaunalla on lukuisia terveysvaikutuksia.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2010

kuntoon joka eroaa perinteisestä saunasta monessa suhteessa. Lämpötila on siinä matalampi, vain 45-50 astetta, eikä siellä heitetä lainkaan löylyä.

Suvi Roselli

Lamminniemen Hyvinvointikeskus

mukaiseksi. Lamminniemi onkin saanut erityistä kiitosta erilaisten erityisryhmien huomioimisesta.

Infrapunasaunalla on todettu olevan lukuisia terveysvaikutuksia. Se muun muassa puhdistaa elimistöä syvältä, stimuloi verenkiertoa, rentouttaa lihaksia ja lievittää stressiä.

Hyvinvointikeskuksessa voi viettää myös useamman päivän. Virkistyspaketteihin voi sisältyä Infrapunasaunan lämpö perusliikuntapainotteista toimintaa tuu lämpöelementteihin, jotka sekä erilaisia hoitoja, kuten suotuottavat pitkäaaltoista, kuivaa Kynttiläuinnille lahuonehoitoa. Asiakkaiden nälän lämpöä. Toisin kuin perinteisessä saunassa, infrapunasaunassa Lamminniemen Hyvinvointikes- pitää kurissa Lamminniemen ravintolan herkullinen noutopitkäaaltoinen lämpö lämmittää kuksessa vierailee runsaasti pöytä. Yöpyminen tapahtuu ihmisen kudoksia suoraan ja erilaisia yhdistyksiä sekä eläkeHyvinvointikeskuksen majoitussyvältä, minkä johdosta hikoilu järjestöjen edustajia. Tarjolla tiloissa. on infrapunasaunassa erittäin on muun muassa päivätoivoimakasta. mintapaketteja, joihin sisältyy Lamminniemessä viihtyvät monenlaista mukavaa toimintaa. myös monet yritykset, jotka järHimasen mukaan kyseessä on Ohjelmaan voi kuulua esimerkik- jestävät siellä henkilökunnalleen täysin turvallinen hoitomuoto. si tuolijumppaa, tasapainoilua, työ- ja toimintakykyä edistävää – Infrapunasaunassa käytetään rentoutusta, askartelua, bingon tyky-toimintaa. Tyky-päivät ovat samoja säteitä kuin keskoskaapis- pelaamista tai kaskujen kertouseimmiten liikuntapainotteisia sa, joten ei se voi kovin vaarallis- mista. Ohjelma räätälöidään aina ja niihin voi sisältyä esimerkikta olla. asiakkaan toiveiden ja tarpeiden si sauvakävelyä, vesijumppaa

tai kuntonyrkkeilyä. Liikunnan lomassa on tavallisesti muutakin virkistystoimintaa, kuten pelejä ja leikkejä tai vaikkapa tiimihenkeä kohottavaa aartenmetsästystä. Vauhdikkaan päivän päätteeksi sopii mainiosti rentoutuminen ja rauhoittuminen tunnelmallisella kynttiläuinnilla. – Kynttiläuinnissa tunnelmaa luovat altaan reunoille sytytetyt kynttilät. Kynttiläuinti on oikein nautinnollinen tapa rentoutua. Siinä yhdistyy kaksi ihmismieltä rauhoittavaa elementtiä, vesi ja tuli. Päälle iltapala ja lasillinen viiniä hyvässä seurassa, niin muuta ei enää kaipaakaan, Himanen toteaa pilke silmäkulmassa. www.lamminniemi.fi

www.kotimaassa.fi

Hyvinvointi

Rauhalahteen - totta kai Tanssia, karaokea, teatteria, huippuesiintyjiä, kylpylä, hemmotteluhoitoja, suuri savusauna, Jätkänkämppä. Pyydä tarjous.

Talven ohjelmaa Tiistaisin Jätkänkämpällä savusauna ja perinneilta. Torstaisin 4.11.-16.12. ravintolassa huumorilla höystetty musiikkinäytelmä Ratio Joulutunnelmissa. Keskiviikkoisin naistentanssit ja huippuartistit, viikonloppuisin kotimaiset tanssiorkesterit. Karaoke ma-pe. Monipuoliset ohjelmapalvelut ja Jätkänkämppä yksityistilaisuuksiin.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2010

KUOPIO www.rauhalahti.fi

Puh. 030 608 30 lankaliittymistä 0,032 e/min. + 0,0821 e/puhelu, matkaviestinliittymistä 0,19 e/min.

Voi hyvin, elä täysillä! Kerää ryhmä tule retkelle Lamminniemi on suosittu retkikohde erilaisille ryhmille. Tarjottavana on monenlaista ohjelmaa mm. monipuolisia liikuntaryhmiä, askartelua, mielenkiintoisia luentoja tai tietoiskuja ja luonnollisesti hyväätekeviä hemmottelevia hoitoja.

Piristyspäivä ryhmälle 9.00 Aamukahvi ja päivän ohjelman esittely 10.00 Valitse yksi seuraavista  Teema-askartelu  Kanan muistista norsun muistiksi?  Pienet elämän helpottajat –esittely Halukkailla mahdollisuus ostaa pienapuvälineitä 11.30 Lounas noutopöydästä 12.30 Ihanan rentouttava käsiparafiinihoito Suositellaan sorminivelien kulumista, kivuista ja säryistä kärsiville sekä erityisesti reumaa sairastaville. Hoidon jälkeen rentoutumisen kokemus tuntuu koko kehossa. 13.30 Bingo 14.30 Iltapäiväkahvi ja mukava yhteinen päätös päivälle 15.00 Kotimatka alkaa Hinta alk. 29 € / hlö Asiakkaan halutessa voidaan retkipäivään yhdistää myös erilaisia yksilöhoitoja. Suosittuja ovat mm. erilaiset hieronnat, kylvyt, infrapunasauna sekä suolahuone. Kysy myös edullisia majoituspaketteja!

Työhyvinvointi- ja virkistyspäiviä työyhteisöille ja muille ryhmille ympäri vuoden. Huippuvälineet, osaavat ohjaajat, hyvä ruoka, persoonallinen ympäristö ja mielekäs toiminta kasvattavat voimavaroja ja vahvistavat ryhmän yhteishenkeä.

Tule jouluksi Lamminniemeen! Tule nauttimaan perinteisestä, rauhallisesta joulusta. Ohjelmassa mm. joululauluja, musiikkiesityksiä, vanhanajan piparien paistoa ja koristelua, tunnelmallinen lyhtyretki...

Tutustu tarjontaamme akkujen lataamisesta talviajoon www.henkilohuoltamo.fi.

Joulupaketti sisältää:  majoitus 4 vrk 2 hh 23.-27.12.2010  täysihoitoruokailut  kuntosalin käyttöoikeus  runsaasti jouluista ohjelmaa

Se on huollon paikka! Lisätiedot: Irma Juusela henkilo.huoltamo@hel.fi p. 09 310 87702

439 €

Tutustu Lamminniemen monipuolisiin virkistysja kuntoutuspaketteihin osoitteessa

Rastila Camping

www.lamminniemi.fi!

Karavaanikatu 4, 00980 Helsinki www.rastilacamping.fi

/hlö

Oikeudet muutoksiin pidätetään.

Tiedustelut ja varaukset puh. 02-77 990 tai neuvonta@lamminniemi.fi.

Lamminniemen Hyvinvointikeskus Oy Jänistie 1, 31400 Somero Puh. 02-77 990 neuvonta@lamminniemi.fi www.lamminniemi.fi

www.kotimaassa.fi

Ajankohtaista Mahtavat avajaiset Kulttuuripääkaupunki-vuoden avajaisia vietetään 14.–16.1.2011 ja se on koko vuoden suurin yksittäinen tapahtuma. Konsertit ja koko perheen ohjelma keräävät yleisön keskustaan ja sunnuntaina juhlinta jatkuu kaupunginosissa ja ympäri maakuntaa. Yksi kulttuuripääkaupungin tärkeä periaate on eurooppalainen yhteistyö, joka toteutuu Turussa myös avajaisjärjestelyissä. Avajaisviikonlopun päätapahtuman rakentaa englantilainen Walk the Plank -ryhmä yhdes-

Logomossa tapahtuu koko vuoden Ulkoilmatapahtuman jälkeen avajaisia jatketaan sisätiloissa. Logomossa kello 19 alkavaan LogoMotion Turku 2011 Partyyn odotetaan tuhatpäistä yleisöä seuraamaan kotimaisten ja kansainvälisten huippunimien esityksiä. Mukana ovat muun muassa turkulaiset kiintotähdet Michael Monroe sekä Tommi Läntinen, jolla on vieraanaan Suurlähettiläiden Jussu. Lavalla nähdään myös suomalaisen pop-rockin legenda Hector, jazzorkesterit Jukka Eskola Quintet sekä turkulainen TSMO Big Band, souljazzmuusikko Tuomo Prättälä, laulaja Emma

Kulttuurin ja taiteen avulla lisätään hyvinvointia

Tervetuloa Eurooppa

urussa valmistaudutaan kulttuuripääkaupunkivuoden alkamiseen. Tunnelma tiivistyy h-hetken lähestyessä. Turku 2011-ohjelmalle odotetaan lähes kahta miljoonaa osallistujaa. Pian se alkaa!

Kulttuuripääkaupunkivuoden aikana Turussa järjestetään tuhansia erilaisia tapahtumia lähes 150 hankkeen, tuhansien tekijöiden ja 200 vapaaehtoisen voimin. Avoimen hankehaun kautta saatiin 1006 erilaista ohjelmaehdotusta. Lopullisesta Turku 2011 –ohjelmasta peräti kolme neljäsosaa koostuu avoimen hankehaun tuloksista. Kulttuuripääkaupunkien historiassa tämä on ennätyksellisen suuri määrä ja kuvastaa Turku 2011 -prosessin lähtökohtia: avoimuutta ja laajaa osallistumista. Valtaosa vuoden ohjelmasta on ilmaista.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2010

Eeva Oksman

Turku 2011

– Turku kutsuu!

sä paikallisten taiteilijoiden ja vapaaehtoisten kaupunkilaisten kanssa. Lauantai-illan mittavan esityksen tekemiseen osallistuu toista tuhatta turkulaista, ja sitä katsomaan odotetaan tuhansia ihmisiä. Avajaistapahtumasta haluttiin tehdä koko kansan juhla. Ja jotta se olisi nähtävissä ja koettavissa mahdollisimman laajalla alueella, se päätettiin järjestää ulkona, kelistä riippumatta. Upea spektaakkeli levittäytyy merikeskus Forum Marinumin edustalle, molemmin puolin Aurajoen rantaa sekä joen ylle. Luvassa on ilma-akrobatiaa, musiikkia, valoja, pyrotekniikkaa ja ilotulitteita. Huikean elämyksellisten esityksen teemana on viestintä. Tarina ammentaa sisältönsä Turun historiasta tähän päivään, viestitulista aina nykyaikaiseen telekommunikaatioon asti. Noin puoli tuntia kestävää esitystä voi seurata myös suorana lähetyksenä televisiosta, mutta tunnelma on ainutlaatuinen juuri Aurajoen rannoilla.

Avajaisten päätapahtumassa nähdään Walk the Plank -ryhmän show.

Salokoski, Paleface ja vielä heviklassikoita versioiva Turun Nuoren Teatterin 1827 Infernal Musical. Kello kahteen asti jatkuvan, energiaa pursuavan illan päättää brittiläisen soulfunkin kärkinimi The Brand New Heavies. Mukana ovat myös Jori Hulkkonen sekä dj:t Borzin ja Esko Routamaa.

Walk the Plank -ryhmän valoshow Aurajoen rannassa.

Vain 700 metrin päässä Turun torilta sijaitseva Logomo rakentuu vanhaan rautateiden konepajaan, jonka kunnostus valmistuu sopivasti kulttuuripääEläydy Turun historiaan! Yksi Logomon näyttelyistä, vaikuttava Tuli on irti! -näyttely, rakentuu noin 1200 neliömetrin tilaan. Näyttely on toteutettu Heurekan ja Turun museokeskuksen yhteistyönä. Suurien kohteiden kautta se kertoo tulen aiheuttamista tuhoista ja sen vaikutuksista katukuvaan.

kaupunkivuoden avajaisiin. Niiden jälkeen Logomo on auki viikon jokaisena päivänä aina 18.12.2011 asti. Logomon lähes 9 000 neliömetriä täyttyvät pitkäkestoisista näyttelyistä ja suuren mittaluokan esityksistä, kuten erilaisista näytelmistä, oopperoista, konserteista ja taide-elämyksistä. Satamanpuoleiseen länsipäätyyn tulee viisi suurnäyttelyä ja itäpäätyyn puolestaan rakennetaan esitystila ja katsomo 1 200 ihmiselle. Lisäksi tiloihin rakennetaan kahvila sekä 2011-kauppa. Vuoden 2011 aikana Logomo odotetaan kävijöitä noin 150 000.

Turku palaa -kohde kertoo Turun palon 1827 leviämisestä kaupunkikuvassa. Kohdetta varten Heureka rakennuttaa näyttelytilaan teatterihuoneen, jonne sijoitetaan katsomo ja pienoismalli Turusta. Pienoismalli kertoo teatterisavu- ja valoefektein palon etenemisen. Neljän minuutin pituisen esityksen aikana pienoismallin takana olevalle valkokankaalle heijastetaan animaatio, joka nostaa esille yksityiskohtia palon etenemisestä ja katastrofin aikaisesta ihmisten säikähdyksestä mutta myös neuvokkuudesta. Pienoismalli on kooltaan noin 10 m sivunsa. Kohde on yksi näyttelyn suuritöisimmistä rakenteista – myös sisällöltään. Toinen näyttelyn massiivinen kohde on Tiirikkalankuja, joka sijaitsi Aurajoen varrella (nykyinen Linnankatu 1) ennen Turun paloa. Nyt kuja rakennetaan näyttelyyn mahdollisimman hyvin olemassa ollutta kujaa

mukaillen. Noin 20 metriä pitkä kuja kertoo 1800-luvun alun elämästä. Kuja täyttyy äänistä ja illan hämärästä tunnelmasta, kävijä pääsee kurkistamaan leipuri Wahlgrenin saliin ja tasapainottelemaan mukulakivetyksellä. Palanutta kujaa varten Heureka rakennuttaa kujan varren talot ja polttaa ne osittain, sekä siirtää hiiltyneen kujan näyttelytilaan. Kulttuuripääkaupunkiohjelman avulla EU haluaa lisätä Euroopan kansalaisten vuorovaikutusta sekä esitellä Euroopan kulttuurien rikkautta ja moninaisuutta. Turun kulttuuripääkaupunkivuosi antaa perinnöksi Euroopalle esimerkiksi malleja siitä, miten kulttuuri ja taide lisäävät hyvinvointia tai millaisia uusia yhteistyömuotoja kulttuurin ja tieteen välille voidaan synnyttää. Paikallisesti vuosi 2011 lisää kaupungin viihtyisyyttä sekä vahvistaa alueen kulttuurielämää ja -osaamista. Turun kulttuuripääkaupunkivuoden toteutuksesta vastaa Turku 2011 -säätiö Turun kaupungin toimeksiannosta. Vuoden 2011 kulttuuritarjonnan runsaus ja kirjo ovat Turun lahja paitsi turkulaisille myös kaikille suomalaisille ja kauempaakin Turkuun matkaaville. Turussa tapahtuu, joka päivä. www.turku2011.fi

Logomossa valmistaudutaan Turku 2011 -ohjelmaan. Vasemmalla Tommi Läntinen yksi avajaisten esiintyjistä.

www.kotimaassa.fi

Ajankohtaista

atka 2011 -messujen vuoden teema on Kuvittele tulevaisuus – Future It! Tämä Pohjois-Euroopan suurin matkailualan tapahtuma järjestetään Helsingin Messukeskuksessa 20.–23.1.2011. Messuille on tulossa 1200 näytteilleasettajaa yli 70 maasta. Viime vuonna Matka- ja Caravan -messuilla vieraili lähes 82 000 kävijää, joista noin 18 000 oli matkailualan ammattilaisia.

Turussa Matkamessujen Kotimaan Helmi -status nähdään arvostuksen osoituksena. – Matkamessut on kansallisesti merkittävä tapahtuma, ja arvostamme sitä, että saimme Kotimaan Helmi -statuksen tukemaan kulttuuripääkaupunkivuottamme, kertoo Turku Touringin markkinointipäällikkö Tomi Karjalainen. Turku on jo nyt Suomen mittakaavassa oikea eurooppalainen kaupunki. Kulttuuripääkaupunkina se on Suomen ikkuna maailmalle. Turku on houkutteleva matkakohde kotimaisille ja ulkomaisille vieraille. Kaupunki on tunnettu tapahtumistaan, jotka ovat monimuotoisia ja sijoittuvat merellisistä paikoista aina historialliseen kaupunkimiljööhön.

Matkamessujen ohjelma on jälleen täynnä mitä erilaisimpia esityksiä ja tietoiskuja. Ohjelmaa esitetään ykköshallin Show-lavalla sekä kuutoshallin Shampanja-loungessa ja Mondo-lavalla, jossa perjantaina 21.1. vietetään perinteistä Traveller-iltapäivää. Kuutoshallissa yleisöä viihdyttää myös Iskelmä-kahvila. Kotimaahan keskittyvässä kolmoshallissa on maisteltavina eri maakuntien ruokakulttuurien parhaimpia herkkuja, ja siellä on myös kotimaisten viinitilojen maistelualue.

mielenkiintoista tarjottavaa matkailijoille. – Valinta oli tällä kertaa erityisen helppo. On luontevaa, että Kotimaan Helmi –tittelin saa kaupunki, joka kantaa koko Euroopan mittakaavassa erittäin tärkeää ja merkittävää arvonimeä. Euroopan kulttuuripääkaupungilla on erityisen paljon annettavaa myös Matka 2011 –tapahtumalle, kertoo Matkamessujen näyttelytoiminnan tuotekehityspäällikkö Rilla Engblom.

Turku on Matka 2011 -messujen Kotimaan Helmi Turku tuli kesäkuussa valituksi Matkamessujen Kotimaan Helmeksi vuodelle 2011, kertoo Matkamessujen näyttelyryhmäpäällikkö Anita Mäkelä. Titteliä sai hakea alue, kaupunki tai kunta, joka haluaa nostaa profiiliaan kotimaisena matkakohteena, ja jolla on aidosti

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2010

Turku ja Tallinna käsi kädessä Viro on Matkamessujen vuoden 2011 partnerimaa, ja Viron pääkaupunki Tallinna on toinen vuoden 2011 Euroopan kulttuuripääkaupungeista. Turku ja Tallinna tulevatkin tekemään paljon yhteistyötä Matkamessujen tiimoilta. – On erittäin mukavaa, että Matkamessujen partnerimaana pystymme Suomessa antamaan ison lähtölaukauksen Viron kulttuuripääkaupunkivuoteen, kertoo Viron matkailun edistämiskeskuksen Suomen aluejohtaja Toomas Tärk.

Yksittäisten markkinakojujenkin edessä on ohjelmaa houkuttelemassa väkeä ostoksille. On huilunsoittoa, kansantanhua, haitarinsoittoa ja lapsi-kuoroja, sulassa sovussa. Sovussa kannattaakin olla, sillä vanhan ajan malliin häiriköt pannaan jalkapuuhun!

Menneen ajan

joulutunnelmaa Lohjalla Eeva Oksman

Jaakko Kivistö

aas on aika virittäytyä jouluun. Tunnelmalliset ja lämminhenkiset Menneen ajan joulumarkkinat järjestetään Lohjan keskiaikaisella kirkonmäellä ja sen ympäristössä nyt jo kuudennentoista kerran. Tänä vuonna joulumarkkinapäivät ovat lauantai 11.12. ja sunnuntai 12.12.2010.

Myyntikojuja pystytetään yli 200 ja tarjolla on jälleen korkealaatuisia itse valmistettuja tuotteita, kuten käsitöitä tekstiileistä puutöihin, jouluisia makeita ja suolaisia, perinteisiä ja paikallisia herkkuja, lahjatavaroita, kuusenkoristeita, kransseja, taontatöitä ja paljon muuta mielenkiintoista. Joulumarkkinoiden tunnelma on kiireetön ja sinne tullaan viettämään aikaa. Kiertelyn välissä joko istahdetaan nuotion ää-

reen lämmittelemään tai nautitaan makoisia herkkuja myyntikojuista ja kahviloista. Tarjolla on myös monenmoista nähtävää. Mitä olisi joulunodotus ilman Tiernapoikia tai jouluista kuorolaulua! Oman tunnelmansa tuo seppien kilkuttelu. Roolipelaajat miekkailevat ja syöksevät tulta markkinayleisön hämmästellessä.

Lohjan Pyhän Laurin kirkossa on ohjelmaa lähes koko tapahtuman ajan. Lauantaina luetaan mm. jouluevankeliumi, tietysti Lohjan murteella. Lauantaina on myös Lohjan Kaupunginorkesterin perinteinen joulu-konsertti, jossa solisteina ovat sopraano Johanna Rusanen ja tenori Hannu Jurmu. Musiikin johtaa Markus Lehtinen. Sunnuntain markkinapäivä aloitetaan juhlavasti jumalanpalveluksella. Koko markkina-alue on täynnä erilaista ohjelmaa. Museon alueella on Taitopaja, jossa käsityöläiset esittelevät työtään. Museon aitassa on joulupukilla oma postikontti, jossa lapset voivat tavata pukin. Ohjelmaa on myös kouluilla, Lohjan Pääkirjastossa, seurakuntakeskuksessa ja Kirkkokentällä. Mielenkiintoisen lisän päivän ohjelmaan saa osallistumalla kaivoskierrokselle. Kumpanakin joulumarkkinapäivänä järjestetään Tytyrin Kaivosmuseoon opastetut kierrokset, joihin ei yksittäisten vieraiden tarvitse tehdä ennakkovarausta. Ryhmien tulisi kuitenkin varata kierros Lohjan Matkailupalvelukeskuksesta. Viime vuonna Lohjan joulumarkkinoilla kävi noin 25 000 vierasta kahden päivän aikana.

www.kotimaassa.fi

Älä tuhlaa lomaasi miettimällä mitä sillä tekisit.

Matkailu kotimaassa.fi kertoo mitä voisit kokea lomallasi.

Tee Viisas Valinta! Tilaa kotisivuiltamme Matkailu kotimaassa.fi yritykseesi tai kotiisi. Vuosikerta 27e kestona tai 30e määräaikaisena Kotimaan matkailun erikoislehti

30e vuosi/5 numeroa

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2010

LIITY MYÖS MATKAILUN PALVELUHAKEMISTOON!

Reissun päällä

Tapahtuma- ja mainoskuvaukset

RISTISIDE POIKKI JA TALVI PILALLA? Viime helmikuun alussa napsahti vasemman polven ristiside poikki. Parhaaseen lasketteluaikaan. Elämä tuntui loppuvan siihen paikkaan. Suomi oli täynnä valkoisia puuterilumisia rinteitä ja lumilauta oli laitettava varastoon pölyttymään. Kun polvinivelestä oli poistettu sinne kertynyt neste ja raajaa oli viilennetty jääpusseilla muutama päivä, iskivät henkiset vaivat oikein kunnolla. Sohvalleko sitä pitäisi talvikaudeksi linnoittautua? Kumppani ehdotti tasaisen maan varovaista murtomaahiihtoa. Ensihalveksunnan jälkeen päätin kokeilla. Surkean typerältä tuntunut peltohiihto olikin yllättävän mukavaa. Seuraavalla viikolla hiihtoseuralainen pakkasi reppuun termospullon ja eväsleivät ja kantoi sukset venerantaan. Aurinkoinen päivä meren jäällä, luistavilla suksilla ja kahvitauko pikkusaaren rantalaiturin nokassa oli elämys. Maaliskuun alun Etelä-Suomen talvi tarjosi parastaan.

Katso kuvagalleria netissä ja kysy lisää!

AdPhoto

Muutamana sunnuntaiaamupäivänä hiihdimme sopiviin pilkkipoukamiin, istuimme auringossa ja nostelimme jäälle soppakalat. Löysimme kotikaupungin talvisen pururadan, jonka hiihtolatu pidettiin huhtikuuhun saakka erinomaisessa kunnossa. Lähimetsikön maisema oli jokaisena talviaamuna erilainen. Välillä satoi lunta, joskus viileä aamuaurinko paistoi häikäisevästi matalalta ja muutaman kerran maiseman hämärsi kostea, tiheä ja satumainen aamusumu.

Joni Rantasalo | Photography www.adphoto.fi | 0400 316 414

Pääsiäisen aikaan polven kestävyyttä kokeiltiin Muoniossa, Jerisjärven jäällä. Rauhallisen 15 kilometrin sivakoinnin jälkeen oli suloista pulahtaa Jerismajan pikkuruisen rantakylpylän lämpöisiin vesiin. Savusaunan tuoksuva löyly lämmitti ihon ja ravintolan kuuma kalakeitto sisukset. Leviltä löytyi jäälle aurattu luistelureitti ja polvi kesti varovaisen retkiluistelun sauvojen tuella. Toukokuun alussa innostuin vielä kokeilemaan kotimaakunnan muutamaa hiihtoputkea. Eipä sekään ollut yhtään hullumpaa, eikä sen kummempaa kuin kuntouinti uimahallin köysillä rajatulla radalla.

SEURAAVA NUMERO 1/2011

Katkennut ristiside avasi ovet hienoon ja monipuoliseen kotimaiseen talveen. Huomasin, että talvista elämää löytyi hiihtokeskusten ja rinnekuppiloiden ulkopuoleltakin. Kotimaan talvikauden ulkoilu- ja liikuntamahdollisuudet ovat uskomattoman hyvät. Tulevana talvena taidan ilmoittautua laturetkelle, ostaa uuden pilkkijakkaran ja antaa lumilaudan vielä odotella varaston hyllyllä.

ILMESTYY TAMMIKUUSSA VIIKOLLA 2. Silloin maakuntaesittelyssä on vuorossa

POHJOIS-SAVo

Valtakunnallisina teemoina ovat mm. • Museot ja näyttelyt • Kartanot ja linnat • Laulujen kaupungit II • ym. ym.

www.kotimaassa.fi

20.–23.1.2011 Helsingin Messukeskus

YLITTÄMÄTTÖMÄT MESSUTARJOUKSET

Kotikylistä maailman ääriin! MAAILMAN

YMPÄRI PÄIVÄSSÄ

KOKO SUOMI MINIKOOSSA 1200 NÄYTTEILLEASETTAJAA YLI 70 MAASTA

Juna – Kätevin tapa tulla messuille

Partnerimaa:

Aukioloajat: pe klo 12–19, la klo 10–18, su klo 10–18. Liput 9/13 ¤