Matkailu kotimaassa nro 5-2015 by Matkailu kotimaassa.fi

Via Karelia

Käsikirjoitus Heikki Lund

Ohjaus Katja Krohn

Päärooleissa Jussi Lampi ja Anna-Leena Sipilä Ensi-ilta 5.2.2016 Keravan Keuda-talolla Muut esitykset 7.2.– 13.3.

13.11.2015–27.3.2016

1715. Taistelu Itämerestä. 1700-luvun alussa Suuri Pohjan sota riehui ympäri Itämerta. Alueen hallitsijat kävivät armotonta valtataistelua, jossa panoksena oli Itämeren herruus. Sotalaivojen miehistöt elivät niukkuudessa ja epävarmuudessa. Näyttely kertoo näiden ihmisten tarinaa.

4.12. alkaen

Mutkat suoriksi Suuri Rantatie on kasvanut keskiajan vaatimattomasta ratsupolusta ensin valtatieksi ja lopulta moottoritieksi. Nykyisin sen tunnistaa numerosta E18.

Liput ja tiedustelut KUT:n toimisto p. (09) 2735 4000 info@kut.fi www.kut.fi

Merikeskus Vellamo, Tornatorintie 99, Kotka

NYT LÄHDETÄÄN TEATTERIIN

MAJOITU MUKAVASTI

Farssikomedia

Ke La Ke Pe La

11.11. 14.11. 18.11. 20.11. 21.11.

klo 19 klo 19 klo 19 klo 19 klo 19 LM

Ke Pe La Ke La

25.11. 27.11. 28.11. 2.12. 5.12.

klo 19 klo 19 klo 19 klo 19 klo 19 LM

Hotelli Siikarannassa lähellä pääkaupunkia, Nuuksion rauhassa

Su Ke Pe La

6.12. 9.12. 11.12. 12.12.

klo 19 klo 19 klo 19 LM klo 19

Vietä kunnon loma Hotelli Siikarannassa!

Sijaintimme Espoon Nuuksion kansallispuiston upeissa maisemissa tarjoaa mahtavan yhdistelmän luonnon rauhaa ja aktiviteetteja.

ENSIIL 30.1.2 TA 016 klo 16

VARAA LIPUT: 040 569 6897 www.forssanteatteri.fi

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2015

HOTELLI SIIKARANTA

NARUPORTINTIE 68, 02860 ESPOO puh.09 867 971 MYYNTI@ SIIKARANTA.FI WWW.HOTELLISIIKARANTA.FI

Torikatu 8, 30100 Forssa

Mikä vetää matkailijoita Miehikkälään? TÄ SSÄ NUMEROSSA

Itärajalla sijaitseva Miehikkälä on historian melskeestä saanut osansa. Itäisen ja 1 s. 10-1 läntisen kulttuurin rajalla sijaitsevasta kunnasta tuli viime sotien jälkeen myös maantieteellinen rajapitäjä, jossa sodan jäljet ovat vielä elävästi esillä.

Lyhyesti........................................................................... 4 Pääkirjoitus..................................................................... 5 Via Karelia yleistä........................................................................ 6-7 Virolahti.................................................................... 8-9 Miehikkälä............................................................ 10-11 Etelä-Karjala.......................................................... 12-13 Lappeenranta........................................................ 14-27 Imatra.................................................................... 28-33 Rautjärvi..................................................................... 34 Parikkala.................................................................... 35 Kitee...................................................................... 36-38 Tohmajärvi............................................................ 40-43 Ilomantsi............................................................... 44-47 Lieksa.................................................................... 48-59 Nurmes.................................................................. 60-64 Kuhmo........................................................................ 65 Suomussalmi......................................................... 66-71 Kuusamo............................................................... 72-75 Salla....................................................................... 76-82 Matkan varrelta............................................................ 83

Matkailu kotimaassa.fi -lehti toimitus@kotimaassa.fi www.kotimaassa.fi 7. vuosikerta Päätoimittaja: Ahti Oksman puh. 0500 439 857 ahti.oksman@kotimaassa.fi

Lemin särä maistuu ulkomaalaisillekin Lemin särä valittiin jo vuonna 1972 yhdeksi Suomen seitsemästä matkailuihmeestä. Vuonna 1978 perustettua ravintola Säräpirtti Kippurasarvea on isännöinyt vuodesta 2004 lähtien toisen polven yrittäjä Esko Hietaranta.

Mediamyynti, tilaukset ja osoitteenmuutokset:

Silmäkin lepää kylpylähotellin näköalapaikalla

Toimitussihteeri: Eeva Oksman puh. 0500 439 863 eeva.oksman@kotimaassa.fi Toimittajat: Matleena Ikonen puh. 0400 302 066 matleena.ikonen@kotimaassa.fi Saana Jaakkola puh. 044 328 2113 saana.jaakkola@kotimaassa.fi Maiju Junko puh. 040 963 1396 maiju.junko@kotimaassa.fi

p. 044 702 1212

s. 58–59

myynti@kotimaassa.fi www.kotimaassa.fi/tilaus Tilaushinnat (5 nroa) -määräaikaistilaus 30 € -kestotilaus 27 € -irtonumero 6,80 € (sis. alv 10%)

Painopaikka: Eura-Print Oy www.euraprint.fi

Kolille lähdetään viettämään huoletonta ja rentouttavaa lomaa. Auton voi unohtaa koko vierailun ajaksi, sillä kaikki tarvittava löytyy vain muutaman askeleen etäisyydeltä.

Nurmeksessa päästellään höyryllä

Moona Laakso puh. 040 736 2744 moona.laakso@kotimaassa.fi Taitto: Mainostoimisto Penbox puh. 044 375 3254 www.penbox.fi

sivu 27

Internet-sivut ja verkkolehti: webmaster@kotimaassa.fi

Julkaisija: Menuetti Group Oy asiakaspalvelu@menuetti.fi www.menuetti.fi ISSN 1798-0445 (painettu lehti) ISSN 1798-0453 (verkkojulkaisu) Kansikuva: Poro Sallassa.

Kuva: Sallan kunta

sivu 63

www.kotimaassa.fi

Via Lyhyesti Karelia

Kaamoksen kuvia elokuvafestivaaleilla Inarissa Inarissa jälleen 21.–25.1.2016 järjestettävä Skábmagovat-alkuperäiskansojen elokuvafestivaali tuo esille saamelaisten ja muiden alkuperäiskansojen elokuva- ja tvtuotantoa. Sajoksen ja Siidan auditorioiden lisäksi elokuvia katsotaan tunnelmallisessa Revontuliteatterissa, lumesta rakennetussa lumiteatterissa, jossa taivas on kattona.

SuperPark Särkänniemeen kesällä 2016 SuperPark Särkänniemi on ketjun viides sisäaktiviteettipuisto, joka on suunnattu lasten ja aikuisten aktiiviseen ajanviettoon ja yhdessä liikkumiseen. Delfinaariolta vapautuviin tiloihin rakentuva yli 3000 m² kokoinen SuperPark Särkänniemi täydentää huvipuiston nykyistä tarjontaa monipuolisella liikunnallisella sisällöllä, joka palvelee matkailijoita ja alueen asukkaita ympärivuotisesti.

Lue SuperParkeista nrosta:

www.kotimaassa.fi/juttuarkisto

4•15

Vuoden 2016 teemana on Kaamoksen kuvia – Reflections of the Endless Night. www.skabmakovat.fi

Alamäkiluistelukisa Jyväskylässä! Jyväskylän Laajiksen hiihtokeskuksessa kisataan 29.–30.1.2016 kansainvälisen Red Bull Crashed Ice -kauden kolmas osakilpailu. Rata Laajiksen rinteillä on alamäkiluistelun historian pisin ja yksi maailman jännittävimmistä luonnonradoista. Suomen osakilpailussa sinivalkoista väriä kannattelevat mm. Miikka Jouhkimainen (8. kaudella 2015) ja Paavo Klintrup (7. kaudella 2015). http://www.redbullcrashedice.com/fi_FI/ event/jyvaskyla-laajis

Kuva: Andreas Langreiter / Red Bull Content Pool

TILAA JouluLAHJAKSI Elämälle-ooppera jatkaa Ilmajoen Musiikkijuhlilla Kesällä 2015 Ilmajoen Musiikkijuhlat juhli 40-vuotista taivaltaan tuottaen uuden kotimaisen oopperateoksen. Kriitikoiden ylistämä Elämälle-ooppera kertoo säveltäjä Oskar Merikannon (1868–1924) elämästä, ja sen voi nähdä Ilmajoella vielä kesällä 2016. Ilmajoen Musiikkijuhlien ohjelmassa on myös esimerkiksi 11.6.2016 klo 20 Waltteri Torikan ja Johanna Rusanen-Kartanon yhteiskonsertti, jonka johtaa Jaakko Kuusisto. Konsertissa on mukana myös Ilmajoen oopperakuoro johtajanaan Antti Nissilä.

Lue koko juttu numerosta:

www.kotimaassa.fi/juttuarkisto

Matkailu kotimaassa.fi -lehti Kestotilaus

27€/vuosi tai

Määräaikainen

30€/vuosi 5 numeroa/vuosi

4•15 Tilaa netistä: www.kotimaassa.fi/tilaus tai soita p. 044 702 1212

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2015

Tervetuloa Malmgårdin kartanoon!

ädessäsi on vuoden viimeinen Matkailu kotimaassa.fi -lehti, jonka teemana on Suomen vanhin matkailutie, Via Karelia eli Runon ja rajan tie. Virolahdelta Sallaan kulkevalla reitillä on pituutta lähes 1100 km.

Kiertelin kolmen viikon ajan tutustumassa alueeseen, ja kilometrejä kertyi mittariin reitin pituuteen nähden lähes kolminkertainen määrä. Tuona aikana minulla oli 82 tapaamista, jossa sain tavata reitin varrella toimivia kuntien ja kaupunkien edustajia ja matkailuyrittäjiä.

KARTANOPUODIN AUKIOLOAJAT (vuoden ympäri): ti–to 10–16 | pe 10–18 | la–su 11–16 Kiertokäynti linnassa (kesäisin), panimokäynti ja olutmaistatus ennakkoon sovittuina aikoina. Lisätietoja: 040 168 5271

Pyrin aina välttämään yleistyksiä, mutta oli kuitenkin mielenkiintoista huomata eroja pohjoisessa ja etelässä asuvien ihmisten välillä. Sain huomata, että kiire on suhteellinen käsite. Eroja eri maakuntien välillä oli myös puheliaisuudessa ja ulospäinsuuntautuneisuudessa sekä luonnostaan tulevassa vieraanvaraisuudessa.

www.malmgard.fi

Yksi asia kuitenkin selvästi yhdisti Via Karelian varrella asuvia: Itärajan läheisyys on jättänyt jälkensä ihmisten elämään kaikkialla Virolahdelta Sallaan. Sotien aikana rajaa on siirretty useamman kerran, mikä on merkinnyt luovutetun alueen asukkaille siirtolaiseksi lähtemistä ja rakkaan kodin jättämistä. Raja on merkinnyt monessa tapauksessa myös luopumista sukulaisista ja ystäväistä. Vaikka jatkosodan päättymisestä on kulunut jo 71 vuotta, sodan merkit ja muistot on edelleen nähtävissä Via Karelian varrella.

Tervetuloa Sipoon kauniiseen saaristoon – 30 minuuttia Helsingin keskustasta! 3 tasokasta 8 hengen mökkiä merinäköalalla ja kaikilla mukavuuksilla! Lisäksi 22 hengen Villa isommalle seurueelle.

Rajan läheisyys yhdistää rajaseudun asukkaita myös positiivisella tavalla. Nykyään itärajalla on useampikin rajanylityspaikka, ja yksistään Lappeenrannan Nuijamaan ja Imatran rajanylityspaikkojen kautta kulkee vuosittain miljoonia matkailijoita. Sillä on suuri merkitys alueen hyvinvoinnille. Rajan läheisyys on myös rikastuttanut lähiseutujen kulttuuria, uskontoa ja elämää.

Mökeissä sähkösauna, suihku, wc ja keittiö tiskikoneineen. Upeat hiekkarannat sekä viheralueet polkuineen. Rannassa grillit ja savustusuunit.

PL 24, 01151 Söderkulla • Puh. 010 3466 144 (ark. 9-16) info@seasongtravels.fi • www.seasongtravels.fi

Uhkasta on tullut mahdollisuus.

vene! Vuokraa

Ahti Oksman

www.kotimaassa.fi

Via Karelia

tärajan kuntien vuonna 1966 perustama Runon ja rajan tie on Suomen vanhin matkailutie. Kuitenkin vasta 2000-luvun alussa reitti sai kehittämishankkeen ansiosta Tiehallinnon myöntämän virallisen matkailutiestatuksen sekä tienvarsiviitoitukset. Kuuden maakunnan halki kulkevan reitin pituus on 1.080 kilometriä.

Salla Sallatunturi

Ruka

KUUSAMO

Eeva Oksman

Via Karelia

Hossa

kuljettaa pitkin

Raate

Suomussalmi

Lentiira

KUHMO

Runon ja rajan tietä

Via Karelia NURMES

Koli

Reitin varrella olevissa ruskeapohjaisissa kylteissä JOENSUU Ilomantsi on Runon ja rajan tien RRlogo sekä teksti Via Karelia. Nimitys otettiin käyttöön vuosina 2001–2004 toimineen Tohmajärvi Runon ja rajan tien kehittämishankeen aikana, sillä hankkeen Niirala tarkoituksena oli muodostaa KITEE Suomen ja Venäjän Karjalan tasavallan matkailukohteet yhdistävä Via Karelia -kokonaisuus liitännäisreitteineen. Viitoitettu reitti noudattelee kuitenkin vain vanhaa Runon ja rajan tien reittiä.

SAVONLINNA

Parikkala Ruokolahti

LIEKSA

Rautjärvi

IMATRA LAPPEENRANTA Ylämaa

Miehikkälä Vaalimaa

Virolahti

Näkymä Kolilta. Kuva: Asko Saarelainen

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2015

in Herraniemen Kestikievar ia ais jal kar pöydällä ruokaperinteitä.

Hankkeen projektipäällikkönä toiminut Runon ja rajan tie ry:n toiminnanjohtaja Juha Rantalan mukaan Via Karelia -kokonaisuuteen kuuluvat myös ortodoksinen matkailu- ja pyhiinvaellusreitti Karjalan kirkkotie Heinävedeltä Ilomantsin Hattuvaaraan, Vienan Karjalassa kulkeva Ontrei Malisen kannelreitti sekä Pielisen kierros.

Tässä lehdessä kuljemme pitkin viitoitettua Via Kareliaa eli Runon ja rajan tietä, joka alkaa eteläisen Suomen järvimaisemista ja kulkee kohti metsäisten vaaramaisemien ja Kainuun korpien kautta Lapin tunturiseudulle. Matkan varrella tulevat tutuiksi niin ortodoksisuus, iloinen karjalaisuus kuin eri ruokaperinteetkin. Reitin varrella on nähtävissä lukuisia merkkejä sodista – onhan itärajan seutu ollut kiivasta taistelukenttää, jossa valtioiden rajoja on piirretty uudelleen.

Maamme vanhin ortodoksinen kirkko vuodelta 1785 sijaitsee Lappeenrannassa.

Kymenlaaksosta Kainuuseen Itärajan tuntumassa kulkeva Via Karelia johdattaa kuuden maakunnan halki. Reitti alkaa KYMENLAAKSOSTA, Virolahden Vaalimaan rajanylityspaikalta, josta lähdetään seututietä 387 pitkin kulkemaan kohti Lappeenranta. Tie kulkee Miehikkälän poikki, vaikka varsinaisen kuntakeskuksen kautta se ei kuljekaan. Alueen historiasta kertova Salpakeskus koostuu Virolahden Bunkkerimuseosta ja Miehikkälän Salpalinja-museosta.

useo. Salpalinja-m Miehikkälän

Parikkalasta Via Karelia opasteet johdattavat edelleen kuutostietä pitkin kohti POHJOIS-KARJALAA ja Kiteen kaupunkia. Kiteen keskustaan päästään kääntymällä valtatie 6:lta seututielle 486. Samaa tietä jatketaan Tohmajärven kirkonkylään, josta reitti suuntaa valtatie 9:ää pitkin kohti Niiralan rajanylityspaikkaa. Rajan tuntumasta matka jatkuu seututietä 500 pitkin kohti iloisten karjalaisten Ilomantsia, jossa kannattaa poiketa Suomen itäisimmässä kylässä, Möhkön ruukkikylässä. Ilomantsista jatketaan rajan läheisyydessä kulkevaa seututietä 522 kohti Lieksaa, jossa nähtävää on molemmin puolin Suomen 4. suurinta järveä, Pielistä. Lieksasta Parikkalan Pats kantatie 73 johtaa Nurmekseen, aspuiston väkeä. jossa on kuuluisa Bomban matkailualue. Nurmeksesta matkataan kantatietä 75 kohti KAINUUTA ja Kuhmoa, josta on kirjoitettu runsaasti edellisen lehden Tervan tie -teemassa.

Vaaramaisemista tunturiseudulle Seututie 912 johtaa Kuhmon Lentiiran kylän kautta Suomussalmelle, jossa on muun muassa kaikkien suomalaisten sotahistoriasta tuntema Raatteen tie. Suomussalmelta matka jatkuu valtatietä 5 pitkin ja Hossan kautta kohti POHJOIS-POHJANMAATA ja Kuusamoa, joka on tunnettu erityisesti Rukan matkailukeskuksesta. Jonkin matkaa Rukan jälkeen Via Karelian reitti kääntyy seututielle 950, suuntana LAPPI ja Salla. Sallatunturin seudun matkailupalvelut sijaitsevat reitin varrella jo ennen kunnan keskustaa. Keskustassa on muun muassa mielenkiintoinen Sota- ja jälleenrakennusajan museo. Viimeinen osuus pitkin Via Kareliaa kulkee kantatietä 82 pitkin aina Venäjän rajalle asti. Siellä on hyvä tehdä täyskäännös, ja lähteä jälleen ajamaan kohti etelää. Jotain jäi reitin varrella vielä menomatkalla varmasti näkemättä!

Seututie 387:n varrella siirrytään ETELÄ-KARJALAN alueelle. Tien varrella sijaitsee Lappeenrantaan kuuluva Ylämaa, jossa voi ihailla spektroliitin ja muiden jalokivien säihkettä. Lappeenrannassa on monenlaista mielenkiintoista nähtävää ja tekemistä. Sieltä reitti jatkuu valtatie 6:tta pitkin Imatralle, jossa myös on runsaasti nähtävää ja koettavaa. Kuutostietä eteenpäin jatkettaessa saavutaan Rautjärvelle, jossa järjestetään mielenkiintoisia desantti-draamakierroksia. Parikkalassa kannattaa hiljentää jo ennen kuntataajamaa, sillä aina avoinna oleva, mielenkiintoinen Parikkalan Patsaspuisto on aivan reitin varrella.

Maastopyöräilyä Sallassa aivan Via Karelia -reitin pohjoispäässä lähellä rajaa.

www.kotimaassa.fi

Via Karelia

Ulkonäyttelyä täydentää erilaisia sodissa käytettyjä tykkityyppejä esittelevä tykkipiha. Kuva: Karo Holmberg

irolahdelta Suomenlahden rannikolta saa alkunsa Salpalinja, joka jatkuu aina Jäämerelle saakka. Virolahden Bunkkerimuseo valottaa Salpalinjan rakentamista. Matleena Ikonen

Bunkkerimuseo

avaa puolustuslinjan rakentamista Bunkkerimuseon perusnäyttely uusittiin viime kesänä, ja nyt Bunkkerimuseo tuo Salpalinjan rakentamisen vaiheet elämyksenä kaikille aisteille. Näyttelyn rakentamisessa on hyödynnetty visuaalisia keinoja: isoja kuvia ja paljon värejä, mutta myös moniaistillisuutta. Näyttelyssä kävijä pääsee kulkemaan pätkän hämyistä, aitoa yhdyshautaa ja kurkistamaan tervantuoksuisen puukorsun sisälle. Näyttelyn luontohuone esittelee sitä, kuinka luonto kätkee massiivisen puolustuslinjan maisemiinsa. Luonnossa olemista kuvastavat myös eläinlajit, joille linnoitteet tarjoavat otollisen elinpaikan.

en . Kuva: Emmi Juvon Mannerheim-näyttely

Taistelu- ja yhdyshau taa. Kuva: Ksenia Ky lmälä

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2015

Bunkkerimuseo muodostaa yhdessä Miehikkälän Salpalinja-museon kanssa Salpakeskuksen. Museoiden näyttelyt täydentävät toisiaan, mutta toimivat hyvin myös itsenäisinä käyntikohteina. Museot sijaitsevat 55 kilometrin pituisen Salpapolkuretkeilyreitin varrella, jossa voi vapaasti käydä tutustumassa korsuihin ja linnoituskohteisiin. Matkan varrella on hyvät opasteet ja tauko- ja yöpymispaikkoja tasaisin välimatkoin.

Sisänäyttelytilana toimiva parakki on rakennettu ja sisustettu sota-ajan henkeen, ja valokuvien lisäksi siellä esitetään Suomen Salpa – viimeinen este -multimediaa, joka johdattaa kävijät mm. alkuperäisen elokuvamateriaalin välityksellä sota-ajan tunnelmiin ja niihin syihin, miksi Salpalinja aikanaan rakennettiin. Näyttely jatkuu ulkoalueella, jossa ympäröivässä kangasmaastossa ja suoalueella on aitoja, teräsbetonisia linnoituslaitteita, joihin pääsee myös sisälle. Korsuja yhdistää noin kilomerin mittainen maastoreitti, jonka voi kulkea joko itsenäisesti tai oppaan johdolla. Ulkonäyttelyä täydentää erilaisia sodissa käytettyjä tykkityyppejä esittelevä tykkipiha.

Pate tuo puolustuslinjan tutuksi myös lapsille Bunkkerimuseo on perinteisesti ollut ikäihmisten ja sotahistoriasta kiinnostuneiden kohde, mutta viime vuosina museossa

Sisänäyttelytilana toimiva parakki on rakennettu ja sisustettu sota-ajan henkeen. Kuva: Mika Honkalinna on vieraillut myös entistä enemmän perheitä. Lapsille museossa onkin kehitetty oma lasten kierros, jota isännöi Bunkkerimuseon maskotti, Pate-lepakko. Lasten kierrosta varten on toteutettu kirjanen, jossa museon teemaa tuodaan esiin lasten silmin. Saatavilla on myös museon teemaan liittyviä puisia leikkiaseita, jotka lapset voivat ottaa mukaansa kierrokselle. www.salpakeskus.fi

SAVONLINNA Parikkala Rautjärvi

Ruokolahti

IMATRA LAPPEENRANTA Miehikkälä Virolahti

Ylämaa Vaalimaa

Via Karelia

Tykkipihaa. Kuva: Ksenia Kylmälä

Museossa on vieraillut myös entistä enemmän perheitä. Lapsille museossa onkin kehitetty oma lasten kierros. Kuva: Karo Holmberg

www.kotimaassa.fi

Via Karelia

i e h i k k ä l ä n S a l pa l i n ja - m us e o tarjoaa matkailijalle ainutlaatuisia kokemuksia autenttisessa sodan ajan ympäristössä.

Salpalinja-museo on

Miehikkälän matkailuvaltti Matleena Ikonen

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2015

Mika Honkalinna

Taistelu- ja yhdyshautaa. Kuva: Mika Honkalinna Alla orivarsojen laitumelle lasku. Kuva: Jenni Timlin

SAVONLINNA Parikkala Rautjärvi

Ruokolahti

IMATRA LAPPEENRANTA Miehikkälä Virolahti

Ylämaa Vaalimaa

Via Karelia

Kokous korsussa?

Itärajalla sijaitseva Miehikkälä on historian melskeestä saanut osansa. Itäisen ja läntisen kulttuurin rajalla sijaitsevasta kunnasta tuli viime sotien jälkeen myös maantieteellinen rajapitäjä, jossa sodan jäljet ovat vielä elävästi esillä.

Ainutlaatuinen Salpalinja Välirauhan aikana ja jatkosodan lopussa Miehikkälän peltojen ja metsien halki rakennettiin 1200 kilometrin mittainen, Suomenlahdelta Savukoskelle ulottuva puolustusasema, Salpalinja. Nykyään Salpalinja on niin kansallisesti kuin kansainvälisesti merkittävä monumentti- ja matkailukohde, jota on verrattu mm. Ranskan Maginotlinjaan tai Saksan Atlantin valliin. Salpalinjan järeimmin linnoitettu osa sijaitsee Suomenlahden ja Saimaan välisellä alueella. Siellä sijaitsee myös Miehikkälän tärkein matkailukohde, Salpalinja-museo, joka tuo kuntaan vuosittain tuhansia matkailijoita.

Salpalinja-museo on vuonna 1987 perustettu Salpalinjan rakennushistoriaa esittelevä sotahistoriallinen museo. Sisänäyttelytilojen tarjontaa täydentää useiden hehtaarien laajuinen ulkoalue, jonka jylhään kalliomaastoon rakennettuja erimittaisia reittejä voi kiertää joko itsenäisesti tai oppaan johdolla. Ryhmille on tarjolla erilaisia teemaopastuksia, esimerkiksi kivirakentamisen näkökulmasta tai ”rakennusmestari Arvo Rissasen” vetämä draamakierros. Yrityksille ja yhdistyksille Salpalinja-museo on mitä mainioin paikka kokouksiin ja muihin tilaisuuksiin. Museon kahvilassa voi järjestää yksityistilaisuuksia: modernissa ja valoisassa museokahvilassa on 64 asiakaspaikkaa, joten sinne mahtuu isompikin ryhmä. Tunnelmallinen Salpamaja-hirsirakennus sopii vaikka juhlatilaksi, ja erityisesti yritysjohtajien suosiossa on Korsukabinetti viime sotien aikaiseen teräsbetonikorsuun kunnostetussa kokoustilassa, jossa sodan aikana tulenjohto hioi strategioitaan. Korsukabinetin miljöö ruokkii mielikuvitusta, ja kun betoniseinien sisällä eivät kännykätkään toimi, lopputuloksena ei voi olla muuta kuin onnistunut kokous!

Kuin varsat kevätlaitumella Salpalinja ja siihen liittyvä historia ovat olleet lähtöpotkuna Salpavaellukselle, opastetulle linnoitushistorialliselle luontoretkelle, joka kulkee vuosina 1940–41 ja 1944 rakennettua Salpalinjaa pitkin. Ensi vuonna vaellus järjestetään heinäkuun ensimmäisen viikonloppuna 23. kerran, ja se kerää vuosittain satoja patikoitsijoita. Vaellus päättyy Salpalinja-museolle, jossa vietetään yhteistä maanpuolustusjuhlaa. Oman juhlansa saavat joka vuosi myös Miehikkälän orivarsat, jotka lasketaan laitumelle keväisin. Orivarsojen laitumelle lasku on 1960-luvulta asti vietetty tapahtuma, joka kerää tuhatpäisen yleisön ihailemaan varsojen keväistä kirmailua pitkän ja pimeän tallitalven päätteeksi. Kymenlaakson hevosjalostusliiton omistamalle laitumelle tuodaan keväisin parikymmentä yksityisten ihmisten omistamaa hevosta, jotka saavat käyskennellä kesän vapaana suurella laitumella. Sanonta ”kuin varsat kevätlaitumella” todellakin herää eloon mieleen painuvalla tavalla Miehikkälässä! www.miehikkala.fi/matkailu www.salpakeskus.fi

www.kotimaassa.fi

Via Karelia

Kuva: Mikko Nikkinen

aimaa on Etelä-Karjalan helmi. Wall Street Journal listasi kesällä 2014 Saimaan maailman viiden vaikuttavimman järvikohteen joukkoon ja totesi, että se on oma maailmansa ja kaunis ympäri vuoden. Saimaasta riittää koettavaa, oli sitten kesä tai talvi, tyyni tai myrsky.

Etelä-Karjalan omaleimaisuus kumpuaa Saimaasta ja itärajasta Ahti Oksman

SAVONLINNA Parikkala Ruokolahti

Rautjärvi

IMATRA LAPPEENRANTA Miehikkälä Virolahti

Ylämaa Vaalimaa

arkea, kulkeehan Lappeenrannan Nuijamaan ja Imatran rajanylityspaikkojen kautta vuosittain miljoonia matkailijoita. Rajaan voi tutustua myös risteilemällä Saimaan kanavaa pitkin historialliseen Viipuriin.

Rajan ja matkailun historiaa

Via Karelia

Etelä-Karjala on vesistöjen ja rajan maakunta, jossa on lähes 8 000 kilometriä rantaviivaa. Saimaan rannalla riittää kiinnostavaa koettavaa useammallekin käynnille. – Kannattaa tutustua esimerkiksi Lappeenrannan valmistumassa olevan ja Imatralle rakentuvan teatterin tarjontaan. Uusia teattereita ei kovin usein oteta Suomessa käyttöön, mutta Etelä-Karjalaan niitä saadaan kaksin kappalein, kertoo EteläKarjalan liiton maakuntasuunnittelija Anu Talka. Itäraja on vuosisatojen ajan vaikuttanut siellä asuvien ihmisten elämään. Edelleen raja ja rajalla eläminen on eteläkarjalaista

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2015

kkinen Aikanaan rajan turvaksi rakennettu Kuva: Mikko Ni Lappeenrannan linnoitus on tänä päivänä mieliinpainuva ja vireä vanhakaupunki museoineen, kahviloineen ja tapahtumineen. Rajaseudun historiasta siellä muistuttaa myös Suomen vanhin ortodoksinen kirkko. Rautjärven Haukkavuori on kolmen rauhan rajapyykki. Se on Etelä-Karjalan maakunnan korkein kohta, jonka huipulta avautuvat sykähdyttävät näkymät. Haukkavuoren laella kallioon on hakattu Uudenkaupungin rauhan rajaviiva, jonka itäpuolella on tähti ja länsipuolella kruunu, Venäjän ja Ruotsin symbolit. Muita mielenkiintoisia retkeilykohteita Etelä-Karjalasta löytyy sekä muualta mantereelta että Saimaan saarista.

Etelä-Karjalalla on pitkät kylpyläperinteet. Kuva: HC Saimaa

Saimaan kanava. Kuva: Rauno Suomela

Suomen vanhin matkailukohde on Imatra, jonka kuohuvia koskia on saapunut ihailemaan mm. Venäjän keisarinna Katariina Suuri vuonna 1772. Edelleen Imatrankosken kesäiset koskinäytökset houkuttelevat kosken partaalle tuhansia matkailijoita joka vuosi.

Pulsan Asema. Kosken rannalle vuonn Kuva: Pentti Potkone na 1903 avattu Imatran Valtionhotelli tarjosi tasokasta majoitusta vauraille ulkomaalaisille, lähinnä pietarilaiselle ylimystölle. Edelleen toiminnassa oleva Omintakeisia matkailukohteita Valtionhotelli on nähtävyys jo itsessään. Perinteisten matkailukohteiden lisäksi Etelä-Karjalassa on erikoisuuksia, joita muualta ei löydy. Saimaan rannalla Hyvinvointia ja virkistystä Ruokolahdella sijaitseva Rantalinna oli Anu Talka luonnehtii karjalaista vieraanvalmistuttuaan vuonna 1912 Venäjän varaisuutta välittömäksi, hyväntuuliseksi ja keisarin lähipiirin omistuksessa. Nykyisin avoimeksi. Ei siis ihme, että jo parin Rantalinnassa toimii tilausravintola ja pieni sadan vuoden ajan ihmiset ovat saahotelli. Vastaavantyyppinen kokonaisuus puneet tänne rentoutumaan, virkistäy- löytyy Savitaipaleelta, jossa matkustavaisia tymään ja saamaan apua vaivoihinsa. palvelee Kartanohotelli Olkkolan Hovi. Lappeenrannan Pulsassa historiallisella – Maakunta tarjoaa mahdollisuuksia Pietarin radan asemalla avautui vuosi sitten niin lepoon ja rentoutumiseen kuin uusi ja ihastuttava matkailukohde, joka tarmonipuoliseen liikkumiseen unohjoaa menneen ajan tarinoiden ja tunnelman tamatta hyviä ostosmahdollisuuksia, lisäksi herkkuja, majoitusta sekä sisustusTalka kertoo. tavaroita. Pulsan maisemissa sveitsiläinen Pitkät perinteet omaava pankkiirikin sanoo nähneensä täydellisen Lappeenrannan kylpylä tarjoaa edeltähtitaivaan. leen mahdollisuuden nautinnollisiin Haukkavuoren www.ekarjala.fi rajamerkki. Ku hoitoihin, rentoutumiseen ja lepoon. va: Hanna Olli kainen Vauhdikkaampaa menoa kaipaaville soveltuvat Holiday Club Saimaa ja Imatran kylpylä, joiden altaissa ja aktiviteeteissa viihtyy koko perhe. Etelä-Karjala tarjoaa myös hyvät liikuntamahdollisuudet. Hyvinvointia voi hakea golfkentiltä, hiihtoladuilta ja muilta liikuntapaikoilta, joita on erityisesti Rauhan ja Ukonniemen alueella.

Imatrankoski. Kuva: Ritva-Liisa Pulkkinen

Rautjärven Haukkavuori on Etelä-Karjalan maakunnan korkein kohta, jonka huipulta avautuvat sykähdyttävät näkymät. Kuva: Hanna Ollikainen

www.kotimaassa.fi

Via Karelia

Jalokivimessut ovat Jalokivikylän vuotuinen päätapahtuma. Seuraavat messut ovat 1.–-3.7.2016. Messujen keskuksena toimii Jalokivimuseo.

lämaan spektroliitti on jalokivi, joka täyttää tärkeimmät jalokivelle asetetut vaatimukset: kauneuden, kovuuden ja harvinaisuuden. Ahti Oksman

Spektroliitti Spectrolite crystal rough classic blue. (Jalokivimuseo)

loistaa sateenkaaren väreissä

Ylämaan ainutlaatuinen spektroliittialue löydettiin ensi kerran 1940-luvulla sattumalta Salpalinjan rakentamisen yhteydessä. Spektroliitin ja muidenkin jalokivien rikkauteen ja loistoon voi tutustua Ylämaan Jalokivikylässä, joka sijaitsee aivan Via Karelian varrella, 35 km päässä Lappeenrannan kaupungista etelään.

Jalokivimuseo n erikoinen kivi lattia.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2015

Jalokivimuseo

Ylämaan Jalokivimuseo johdattaa jalokivien ihmeelliseen maailmaan. Museossa on nähtävänä mm. maailman kuuluisimpien timanttien replikakokoelma, neljännestonnin painoinen ruusukvartsi Madagaskarilta sekä eri malmikiviä ja 4000 muuta näytettä. Kiehtovia ovat myös esihistorialliset fossiilit, korallit ja meteoriitit. – Museon yli sadalta vitriinimetriltä löytyvät niin timantti, rubiiini, safiiri, smaragdi ja muut tunnetut jalokivet, kuten topaasi ja opaali, unohtamatta Ylämaan omaa spektroliittia, kansallisjaokiveämme, kertoo Jalokivimuseon johtaja Esko Hämäläinen.

Suuren suosion saavuttaneet vuotuiset Ylämaan kansainväliset jalokivi- ja mineraalimessut järjestetään Jalokivikylässä jälleen 1.-3.7.2016. – Jalokivimuseo järjestää kaikille halukkaille ja ryhmille myös huippukiinnostavia pari tuntia kestäviä Jalokivikierroksia, jonka aikana kävijät saavat kaivokselta mukaansa arvokkaita spektroliitti jalokiviä, Hämäläinen muistuttaa.

Jalokivi voidaan myös hioa asiakkaan koruun sopivaksi (Ylämaan Korukivi).

Ylä

SAVONLINNA Kivestä koruja ja käyttöesineitä Yhdessä Jalokivikylän hirsirakennuksessa sijaitsee Ylämaan Korukiven valoisa kivimyymälä ja hiomo. Myymälässä hohtavat erilaiset ja erikokoiset hiotut ja hiomattomat jalokivet, käsintehdyt spektroliittikorut ja -käyttöesineet. Teuvo Tielinen perusti kivihiomon Ylämaalle vuonna 1981. Myynnissä olevissa koruissa Tielinen käyttää vain Ylämaan omaa spektroliittiä.

– Yrityksemme tärkein yhteistyökumppani on ollut Suomen Rahapaja Oy, jolle olemme toimittaneet mitalien ja juhlarahojen osia, kertoo yhtiön omistaja Hannu Heinonen. – Osa koruistamme on uniikkikoruja ja näitä voit löytää myymälästämme Jalokivikylässä, Heinonen jatkaa.

Parikkala Rautjärvi

Ruokolahti

IMATRA LAPPEENRANTA Miehikkälä Virolahti

Ylämaa Vaalimaa

Via Karelia

koruksi asti. Mystisen hiomopäivän aikana Jalokivikylän kivipajassa koetaan hiomon taikaa ja kivenkäsittelyn haasteita valmistamalla kivikoru joko itse löytämästä tai Mystiquehiomosta hankitusta raakakivestä.

Ravintola Korupirtti tal tuttaa

hiomo. n myymälä ja maan Korukive

Tuoreita leivonnaisia ja perinneherkkuja

nälän ja janon.

– Jos kuitenkin sattuisi, ettei sopivaa korua tai kiveä myymälästä löydy, voidaan jalokivi hioa asiakkaan koruun sopivaksi, Tielinen vinkkaa.

Kivisepän designia.

Viihtyisän ravintola Korupirtin omassa keittiössä leivotaan tarjolla olevat pullat, munkit ja muut leivonnaiset joka aamu. Maittava kotiruoka tai runsaat á la carte -annokset taltuttavat pahimmankin nälän. Ravintolan keittiössä valmistetaan myös ylämaalaista perinneherkkua hakkoopiirakkaa.

Persoonallista muotoilua ja laadukasta käsityötä Kiviseppä on perheyritys, jolla on vankka osaaminen jalokivien hiojana ja korujen valmistajana yli 40 vuoden ajalta. Yritys siirtyi vuonna 1978 Lahdesta Ylämaalle ja rakensi 1982 myymälän Jalokivikylään. Kiviseppä valmistaa kaikki korunsa itse alusta loppuun saakka. Kulta- ja hopeakorujen valmistuksesta vastaa Rainbow Jewelry, joka on osa Kiviseppä Ky:tä. Jalometallikoruissa käytetään 3D-mallinnusta ja uusinta valutekniikkaa.

Spektroliitit ovat kotoisin Ylämaan louhokselta.

Elämysmatka jalokivien maailmaan Teuvo Tielisen, Hannu Heinonen ja Ylämaalla kaivostoimintaa harjoittavan Martti Kälviäisen yhteistyön tuloksena perustettiin yhtiö Ylamaa Mystique Oy, joka on tuotteistanut raakakivien etsinnän ja kivien hiomisen mielenkiintoisiksi, ostettaviksi tuotepaketeiksi.

Kivisepän myymälä.

Sulan maan aikaan löytämisen riemua tarjoaa Sateenkaari-aarreretki, jonka aikana louhokselta etsitään oma aarrekivi. Raunin aarteet – kivestä koruksi -retkillä louhokselta löytynyt ”sateenkaariaarre” valmistetaan

Kesällä asiakkaiden käytössä on 60-paikkainen ulkoterassi. Ravintolan yhteydessä matkailijoita palvelee myös asiakasposti, lasten leikkipaikka ja polttoaineen jakelupiste. www.ylamaanjalokivimuseo.fi www.korukivi.fi www.kiviseppa.fi www.ylamaamystique.fi www.korupirtti.com

www.kotimaassa.fi

Via Karelia

Lappeenranta

uudelleenmäärittää teatterikäynnin Matleena Ikonen

un Lappeenrannan uusi kaupunginteatteri valmistuu ja otetaan käyttöön loppuvuodesta, teatterikäynti Suomessa ei enää ole kuin ennen.

3 in 1 – kolme yhdessä Lappeenrannassa teatterikäynti nostetaan loppuvuodesta aivan uudelle tasolle. Elämykset eivät rajoitu vain teatterin katsomoon, sillä uusi kaupunginteatteri sijaitsee kauppakeskus IsoKristiinan laajennusosassa, ostosmahdollisuuksien ja Original Sokos Hotel Lappeen naapurissa. Hotellin, kauppakeskuksen ja teatterin kolmiyhteys on ainutlaatuinen Suomessa ja koko maailmassa – vastaavaa ei löydy mistään muualta.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2015

Lappeenrannan kaupunginteatteri

Kokonaisuus on kuin ruotsinlaiva, mutta kuivalla maalla: saman katon alla voi käydä syömässä, poiketa drinkillä, tehdä ostoksia, nähdä tasokkaita teatteriesityksiä ja nukkua. Kun kaikki on vieressä hotellihuonetta myöten, ei tarvita siirtymisiä, ei ole parkkiongelmia, ei palelua talven tuiskuissa… Etenkin muualta tulevan teatterimatkailijan silmin teatterireissu ei voisi helpompi ja vaivattomampi olla! Kaupunkiin voi saapua hyvissä ajoin ja kuluttaa aikaa ostoskeskuksen palveluiden parissa. Illan tullen teatteriin lähtiessä ulkovaatteet voi jättää hotellihuoneeseen ja siirtyä teatteriin pikkukengillä kuivin jaloin. Väliajalla ei tarvitse jonottaa vessaan – sen kuin poikkeaa vain ”omassa” kylpyhuoneessa melkein seinän takana. Menemisiään ei tarvitse aikatauluttaa etukäteen, kun kaikki on kätevästi käden ulottuvilla.

Suuri näyttämö. Tulevaisuuden teatteri on esteetön

SAVONLINNA Parikkala Ruokolahti

Rautjärvi

IMATRA LAPPEENRANTA Miehikkälä Virolahti

Lappeenrannan kaupunginteatteri lupaa, että se tarjoaa tulevaisuuden teatteria. Erityisen hyvää tulevaisuutta Lappeenrannan uusi teatterirakennus tietää niille, joilla on erityistarpeita. Esteettömyys on nimittäin otettu huolellisesti huomioon uutta teatterirakennusta suunniteltaessa. Kaikkiin yleisötiloihin on esteetön pääsy: teatterin yleisöaulaan pääsee suoraan hissillä kauppakeskuksen kaikista kerroksista, myös parkkihallista, ja koko teatteri näyttämöineen on yhdessä tasossa ilman kynnyksiä. Suuressa salissa on yhdellä rivillä irrotettavat tuolit, joiden tilalle pääsee pyörätuolilla. Myös näkö- ja kuulorajoitteiset on otettu huomioon mm. induktiosilmutekniikkaa ja opasteita käyttäen.

Ylämaa Vaalimaa

Via Karelia

Sympaattinen Mummo ja viihteellinen laulunäytelmä avaavat ohjelmiston Upouusi kaupunginteatteri otetaan käyttöön marraskuun lopulla, kun pienen näyttämön valloittaa sympaattinen, hauska ja hieman pisteliäskin Mummo. Lappeenrantalaistaustaisen Anni Nykäsen palkittuun sarjakuvaan perustuva Mummo pohtii maailman menoa sutjakkaasti savokarjalaisittain. Virallisesti uuden kaupunginteatterin avajaisia juhlitaan 15.−16.1.2016, kun laulunäytelmä Kolmen pennin ooppera valmistuu teatterinjohtaja Timo Sokuran ohjaamana ensi-iltaan suurelle näyttämölle. Sokuran mukaan Lappeenrannan kaupunginteatteri tarjoaa alkavalla kaudella ohjelmistoa moneen makuun. Kevätkaudella ohjelmistoon tulevat Mika Myllyahon Paniikki, jonka ensi-ilta pienellä näyttämöllä on 11. maaliskuuta sekä koko perheen näytelmä, Katja Krohnin Iso paha susi, joka nähdään suurella näyttämöllä 8. huhtikuuta alkaen. Lisäksi kevään aikana nähdään kolme vierailuesitystä. www.lprteatteri.fi

Teatterinjohtaja Tim o Sokuran katse on jo suunnattu tammiku un avajaisiin.

www.kotimaassa.fi

Via Karelia

eatterimatka vieraaseen kaupunkiin voi olla aikamoista säätämistä – paitsi Lappeenrannassa. Original Sokos Hotel Lappee laajeni alkuvuodesta ja on nyt kiinteä osa kauppakeskus IsoKristiinaa aivan keskellä Lappeenrannan kaupunkia.

Original Sokos Hotel Lappee – kuivin jaloin teatteriin ja takaisin

Hotelli kuin teatterin Ole osa teatteria jo alkuhetkistä Original Sokos Hotel Lappeen ja Lappeenrannan kaupunginteatterin yhteistyö tarjoaa teatterimatkustajille aivan uudenlaisia mahdollisuuksia. Hotellin teatteripaketit ovat kätevä tapa yhdistää kulttuurielämys, ruumiinravinto ja kaupunkiloman edut. Majoitus keskellä kaupunkia ostosmahdollisuuksien kupeessa, kiireetön ruokailu ja helppo siirtymä sisäkautta teatterin tiloihin houkuttelee varmasti niin ryhmiä kuin yksittäisiä matkailijoita.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2015

lämpiö

Matleena Ikonen

Original Sokos Hotel Lappee

Teatteri-illan tunnelmaan on helppo siirtyä jo ennen esitystä, sillä osasta Original Sokos Hotel Lappeen uusista huoneista avautuu näkymä teatteriin johtavaan portaikkoon ja lämpiöön. Sieltä on mukava katsella, kuinka teatteriyleisö hiljalleen saapuu paikalle, ja pujahtaa itse sopivan hetken tullen osaksi kulttuurielämystä. Esityksen jälkipuinti onnistuu mainiosti hotellin baarissa tai ravintolassa, jonne siirtyy hetkessä kuivin jaloin.

Suloisen Saimaan sävyissä Koska Original Sokos Hotellit kunnioittavat paikallisia perinteitä ja kulttuuria, Lappeessakin paikallisuus näkyy, kuuluu ja maistuu. Hotellin hiljattain remontoidut korkeatasoiset kokous- ja juhlatilat mahdollistavat erilaisten tilaisuuksien järjestämisen. Historiaa henkivässä ravintola Rakuuna Banquetissa on tilat jopa 220 ruokailijalle, ja ryhmäruokailua maustamaan on mahdollista saada myös ohjelmaa – vaikkapa aito Rakuunatervehdys paikallisen Rakuunakillan suorittamana tai musiikkiesityksiä.

SAVONLINNA

Maailman maut kohtaavat karjalaisen välittömyyden

Ruokalistaa maustavat perinteiset paikalliset herkut, savulohimousse ja aito ruisleipä sekä aamiaispöydän valikoimiin kuuluva perunalepuska. Kaikissa hotellin huoneissa on luettavissa fiktiivinen tarina, joka alkaa kaukaa historiasta ja päättyy kauppakeskuksen rakentamiseen. Hotellin 260 huoneesta 52 on aivan uusia ja niiden sisutuksessa näkyy Saimaan vaikutus: syksyisen Saimaan harmaan sävyt tekstiileissä. Raikas valkoinen ja elävöittävät puupinnat kevyen kalustuksen kanssa luovat rauhallisen tunnelman. Saimaa Superior -huoneen tekstiileihin on tuotu sininen teema. Hotelli päivittää vuosittain myös vanhempia huoneita ja samat mukavuudet löytyvät kaikista huoneista; esimerkiksi vedenkeitin ja hiustenkuivain. Kaikissa huoneissa on allergikoille soveltuva kovapintainen lattia, ja koko hotelli on savuton.

Rakuuna Banquetin lisäksi Original Sokos Hotel Lappee tarjoilee maittavaa ruokaa myös muissa, vastikään uudistetuissa ravintoloissaan. S-ketjuun kuuluva Trattoria Casa tuo eteen ihanat italialaiset maut. Casassa risotot ja pastat ovat isossa roolissa – kaikki alusta asti itse käsityönä tehtynä. Momento Coffee & Salad -kahvilassa yhdistyvät kahvila- ja moderni lounaskulttuuri. Momenton salaattibaarissa on vaihtoehtoja joka lähtöön, ja makuja, joita ei yleensä ole totuttu salaattipöydissä näkemään.

Parikkala Ruokolahti

Rautjärvi

IMATRA LAPPEENRANTA Miehikkälä Virolahti

Ylämaa Vaalimaa

Via Karelia

Soul Bar & Piano -ravintola on mainio paikka illan aloittamiseen drinkin tai pienen syötävän kera. Musiikki on Soulissa ratkaisevassa osassa, ja onpa siellä piano ja kitara asiakkaidenkin vapaassa käytössä. Original Sokos Hotel Lappee yhdistää oivallisesti maailman maut ja kansainväliset kulttuurivirtaukset – ja maustaa ne aimo annoksella välitöntä ja iloista karjalaista palveluasennetta!

www.sokoshotels.fi/fi/lappeenranta/sokoshotel-lappee

www.kotimaassa.fi

Via Karelia

des muualta Euroopasta ei löydy IsoKristiinan tapaista kokonaisuutta.

Matleena Ikonen

IsoKristiina

Monipuolinen IsoKristiina

on lappeenrantalaisten olohuone Lappeenrannan ydinkeskustassa sijaitsevalla kauppakeskus IsoKristiinalla on kaupungissa pitkät perinteet. Syyskuun lopussa IsoKristiinan tarinassa aloitettiin uusin luku, kun kauppakeskuksen massiivinen laajennus ja remontti saatiin valmiiksi.

– IsoKristiinan yhteydessä olevan Original Sokos Hotel Lappeen alakerta on osa kauppakeskusta, mikä elävöittää kokonaisuutta mukavasti. Kaikkiaan IsoKristiinassa on noin 75 liikettä, mikä on paljon sekä Lappeenrannan että koko Kaakkois-Suomen mittakaavassa.

Kaikkea villasukista viihteeseen IsoKristiinan laajennusprojekti käynnistyi maaliskuussa 2013, ja nyt, 2,5 vuotta myöhemmin kaikki on valmista. Remontin myötä kauppakeskus sai lähes tuplaten lisää tilaa ja siitä muodostui sekä suomalaisittain että eurooppalaisittain ainutlaatuinen kokonaisuus, jossa ostosmahdollisuuksia täydentävät hotelli sekä viihde- ja kulttuuritarjonta teattereineen ja elokuvateattereineen.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2015

– Meillä oli tavoitteena tehdä IsoKristiinasta kaupunkilaisten oma olohuone, jossa voi viihtyä, ja siinä tavoitteessa olemme onnistuneet. Kauppakeskuksessa on poikkeuksellisen paljon kahviloita ja ravintoloita sekä oleskelualueita, joissa asiakkaat ovat alkaneet hyvin viihtyä ostosten lomassa, kertoo kauppakeskuspäällikkö Jukka Nieminen.

– Meillä on sekä isoja päivittäistavaraliikkeitä että mm. sisustukseen ja ruuanlaittoon keskittyviä pieniä erikoisliikkeitä, joita ei löydy muualta kaupungista. Yksi erikoisuuksistamme on Loft no 2, uudenlainen konseptimyymälä, joka tuo arkeen hieman luksusta, Nieminen kertoo.

vaikka taloudellinen tilanne onkin tiukka, ihmiset tykkäävät panostaa jouluun, ja venäläiset turistit jatkavat joulusesonkia pitkälle tammikuuhun, Nieminen sanoo.

K- ja S-liikkeiden päivittäistavaraliikkeiden lisäksi IsoKristiinassa on peräti kaksi tavarataloa, kotimainen Anttila sekä suomalaisittain hieman harvinaisempi Marks & Spencer. Kauppakeskuksessa on myös kaksi infopistettä, joista molemmista saa palvelua myös venäjäksi.

Valoisa ja avara IsoKristiina panostaa asiakkaiden viihtyvyyteen ja palaute onkin Niemisen mukaan ollut positiivista.

SAVONLINNA Helppo tulla ja viihtyisä olla

Parikkala Ruokolahti

Rautjärvi

IMATRA LAPPEENRANTA Miehikkälä Virolahti

Ylämaa Vaalimaa

Via Karelia

Vaikka IsoKristiina on tehty pääasiassa lappeenrantalaisille, tärkeä asiakaskunta ovat myös venäläiset ostosmatkailijat, jotka tuovat lisämyyntiä. Sopivasti joulusesonkiin avatun IsoKristiinan joulumyynnistä Nieminen odottaa positiivista. – Joulunavauksessamme marraskuun lopulla on Tiernapoikia ja muuta jouluista ohjelmaa. Odotukset ovat positiiviset –

– Asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä ilmeeseen. Paljon kuulee ihmettelyä, että ”ollaanko me todella Lappeenrannassa”, Nieminen nauraa. – Tilava parkkihalli ja oma P-alue linja-autoille mahdollistavat sen, että IsoKristiinaan on helppo tulla mistä vain. Uskomme, että IsoKristiina on Lappeenrannalle vetovoimatekijä, joka tuo kaupunkiin niin matkailijoita kuin kokousvieraitakin, Nieminen päättää. www.isokristiina.fi

www.kotimaassa.fi

Via Karelia

Etelä-Karjalan museo. Kuva: Seppo Pelkonen

Lappeenrannan linnoituksen alueella

historia herää eloon

lun perin ruotsalaisten rakentama linnoitusjärjestelmä on nykyisin elävä kaupunginosa, jossa kulttuuri, kaupankäynti ja moderni elämänmeno kohtaavat. Matleena Ikonen

1900-luvun alkuvuosikymmeninä Lappeenrannan linnoitus toimi kotina suomalaiselle ratsuväelle, jolla oli tärkeä osuus maamme itsenäisyyden alkuajan sotaväessä. Linnoituksen kaduilla voi vieläkin kuulla hevosten kavioiden kopseen, ja Linnoitukseen johtavan Viipurin portin vieressä, Lappeenrannan vanhimmassa rakennuksessa sijaitsevassa Ratsuväkimuseossa voi tutustua ratsuväen historiaan.

Lappeenrannan kaupungin museoista myös Etelä-Karjalan museo ja Lappeenrannan taidemuseo sijaitsevat Linnoituksessa vanhoissa kasarmi- ja varastorakennuksissa Kristiinankadun varrella. Vaihtuvien näyttelyiden lisäksi niissä esitellään museoiden omia kokoelmia. Linnoituksen vanhat venäläiskauden sotilasrakennukset on muutettu museoiden käyttöön vuosikymmenien kuluessa. Nykyään Linnoitus on paitsi oleellinen osa suomalaista historiaa, myös yksi Lappeenrannan kaupunginosista – asuttu ja elävä alue, joka palveluidensa ja kulttuuriperintönsä ansiosta on kehittynyt kaupungin tärkeimmäksi matkailuvaltiksi. Pienet puodit, kahvilat, ravintolat ja museot vaalivat kukin omalla tavallaan kulttuuriperintöä vuosisataisten mukulakivikatujen ja Saimaan tyrskyjä uhmaavien vallituksien rinnalla.

Kahvila Majurska on yksi Lappeenrannan suosituimmista kahviloista.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2015

Kehruuhuoneen nuorempi emäntä Kiisa kemppainen.

Kahvila Majursk an lasiterassi.

Yhteisöllisyys elää Majurskan talossa Entisessä upseeriperheiden asuinrakennuksessa toimiva kahvila Majurska on yksi Lappeenrannan suosituimmista kahviloista, joka tunnetaan rauhallisesta ilmapiiristään, historiaa huokuvasta miljööstään ja herkullisista leivonnaisistaan. Majurskan kodikas idylli on vuosien mittaan tullut kaupunkilaisille hyvin rakkaaksi ja kahvila on tullut tunnetuksi herkullisten leivonnaistensa ohella kulttuuritarjonnastaan. Kahvilayrittäjä Arja Ylä-Outinen haluaa kehittää ohjelmatarjontaa myös tulevaisuudessa.

SAVONLINNA Parikkala

ppo Pelkonen lleja. Kuva: Se va iä is nt lä en Linnoituks Käsityöläisten ja kahvilayrittäjän yhteistyössä entinen upseerien asuintalo kehittyy tulevaisuudessa entistä paremmin kaupunkilaisten ja matkailijoiden omaksi sopeksi, jossa käsillä tekeminen ja yksilöllinen palvelu tuntuu, tuoksuu ja maistuu.

– Erilaisia tilaisuuksia ja tapahtumia järjestetään myös aukioloaikojen ulkopuolella, kahvilayrittäjä kertoo.

Kehruuhuoneella tapahtuu koko ajan

Kahvilan lisäksi ”Majurskan talossa” toimii käsityöläisten suloisia puoteja, ja vanhasta talosta onkin muodostunut tunnelmallinen olohuone, jossa voi nauttia leivoskahvit ja tehdä ostoksia kiireettömästi, historiallisessa miljöössä. Erityisesti ryhmämatkailijat arvostavat mahdollisuutta nauttia kahvit ja tehdä ostoksia yhdellä pysähdyksellä.

Historiallinen Linnoitus ei ole menneisyyteen jumahtanut muinaismuisto, vaan elävä ja kehittyvä alue. Viime vappuna avattu kulttuuri- ja tapahtumakeskus Kehruuhuone entisen naisvankilan tiloissa haluaa olla mukana elävöittämässä Linnoituksen aluetta. Ja Kehruuhuoneella tapahtuukin koko ajan paljon: kokouksia, perhejuhlia, konsertteja ja lounastilaisuuksia…

Rautjärvi

Ruokolahti

IMATRA LAPPEENRANTA Miehikkälä Virolahti

Ylämaa Vaalimaa

Via Karelia

Kehruuhuoneen monipuoliset tilat muokkautuvat helposti hyvin erilaisten tilaisuuksien tarpeisiin. Päivisin Kehruuhuoneen oma keittiö tarjoaa kaupunkilaisille hyvää lounasruokaa, ja iltaisin tiloja vuokrataan erilaisiin tarkoituksiin. Kehruuhuoneen pirteät emännät Kiisa Kemppainen ja Sari Kaasinen järjestävät myös itse tilaisuuksia, joihin koko kaupunki on kutsuttu. Joka sunnuntai Kehruuhuoneella kuullaan iltapäivän kahvikonsertti, jossa esiintyy aina joku lähialueen muusikko tai esiintyjäryhmä. Ryhmämatkailijoille Kehruuhuoneen avarat, esteettömät tilat ovat oiva taukopaikka, jossa voi syödä lounaan tai nauttia kahvit – ja isolle, ilmaiselle parkkipaikalle mahtuu helposti useampikin linja-auto. – Olen kuullut paljon, että Lappeenrannassa ei olisi mitään, minkä vuoksi pysähtyä, Kaasinen sanoo. – Haluamme vastata haasteeseen ja olla mukana rakentamassa Linnoituksen alueen uutta tulemista. www.lappeenranta.fi/museot www.majurska.com www.kehruuhuone.fi

Kulttuuri- ja tapahtumakeskus Kehruuhuone. Kuva: Lauri Heino

www.kotimaassa.fi

Via Karelia

aimaata ei sanoilla selitä, se on seilattava! kuuluu Saimaan rannoilla raikaava sananparsi. Ja tottahan se on – 120 järvellään Saimaa on Suomen ja koko Euroopan suurin yhtenäinen järvialue. Saimaan laineilla kulkee yli 3 000 kilometrin mittainen veneilyreittien verkosto, jonka kauneutta ei sanoin voi kuvailla. Saana Jaakkola

Saimaa Travel

Tuhansien salmien ja saarien pirstoman järviseudun tunnetuin asukki on uhanalainen Saimaan norppa, ja sen erikoisuus on vuonna 1856 liikenteelle avattu Saimaan kanava, joka yhdistää Saimaan ja Suomenlahden toisiinsa. Kanavan avajaiset oli sen ajan kansalle suuri ilonaihe, jota juhlistettiin niin näyttävästi, että Viipurin linnan tornikin leimahti liekkeihin.

Portti idän ihmeisiin Viisumivapaisiin Venäjän-matkoihin erikoistunut Saimaa Travel on toiminut Lappeenrannassa jo yli kymmenen vuoden ajan.

Matka Saimaan kanavaa pitkin Lappeenrannasta Viipuriin on niin vaikuttava kokemus, että risteilylle kannattaa lähteä jo pelkän elämyksen vuoksi. Laivan kannella pääsee seuraamaan aitiopaikalta M/S Carelian verkkaisesti etenevää kulkua kahdeksan sulun laskiessa risteilijän matkustajineen 76 metriä Saimaalta alas Suomenlahdelle. Saimaan kanava on totisesti portti idän ihmeisiin, sillä se on ainoa EU-maista Venäjälle johtava kanava. 43 kilometrin mittainen kanava on puoliksi Suomen ja puoliksi Venäjän alueella, mutta suluista vain kolme on Suomen rajojen sisäpuolella.

Rentoudu risteilyllä Saimaan syleilyssä

ja kasino. Lappeenrannan kylpylä

Viisumivapaa matka m/s Carelialla Saimaan kanavaa pitkin Lappeenrannasta Viipuriin on vaikuttava kokemus.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2015

Parhaiten Saimaan sulosta pääsee nauttimaan hyvässä seurassa Saimaa Travelin ryhmille suunnatuilla retkillä.

M/S Carelialla matkattavien Viipurin- ja Pietarin-risteilyjen lisäksi matkatoimiston toinen alus M/S Brahe risteilee Haminasta Lappeenrantaan ja Savonlinnaan. Varattavissa on myös päiväretkiä Saimaan leppoisilla laineilla.

Eteläkarjalaisia elämyksiä ryhmille Parhaiten Saimaan sulosta pääsee nauttimaan hyvässä seurassa Saimaa Travelin ryhmille suunnatuilla päiväretkillä. Matkatoimiston valikoimissa on valmiita retkipaketteja joka makuun, mutta toimitusjohtaja Kirsti Laine vannoo räätälöityjen retkien nimeen.

– Pakettiin voidaan sisällyttää ihan mitä tahansa ryhmä toivookin, Laine vakuuttaa. – Lappeenrannassa on mainiot ostosmahdollisuudet, ja erityisesti kesäaikaan erilaisia tapahtumia riittää jokaiselle päivälle, aina markkinoista ja konserteista maatilaeläinten silittelyyn.

Perunasta ja la mpa tettu paikallinen asta valmisLemin särä on yksi Suomen seitsemästä ihmeestä. SAVONLINNA

Porukalla pikkujouluristeilemään Saimaa Travelin risteilykausi alkaa normaalisti toukokuun puolivälissä jatkuen syyskuun alkuun asti. Talvikaudella risteilijät lepäävät M/S Brahen pikkujouluristeilyjä lukuun ottamatta. Haminan satamasta lähtevillä neljän tunnin pikkujouluristeilyllä nautitaan jouluherkkuja notkuvan buffetpöydän antimista ja laitetaan jalalla koreasti tanssiorkesterin tahdittamana. Pikkujouluristeilyille on 18 vuoden ikäraja.

Parikkala Ruokolahti

Rautjärvi

IMATRA LAPPEENRANTA Miehikkälä Virolahti

Ylämaa Vaalimaa

www.saimaatravel.fi

Via Karelia

– Ikimuistoisin retki syntyy yhdistelemällä pakettiin omalle ryhmälle mieluisia asioita. Kiintoisia kohteita ovat esimerkiksi Lappeenrannan historialliset nähtävyydet ja museot, Imatrankoski ja Valtionhotelli sekä Ylämaan jalokivikylä, Laine esittelee. – Ruokamatkailu on nyt suuressa suosiossa, ja alueella on paljon hyviä ravintoloita. Eikä sovi unohtaa paikallisia erikoisuuksia eli perunasta ja lampaasta huolella valmistettua Lemin särää, joka on yksi Suomen seitsemästä ihmeestä, sekä Lappeenrannan omia herkkuja, vetyä ja atomia. Ryhmäretket ovat kestoltaan muutamasta tunnista useampaan päivään. Majoitus hoituu kätevästi Saimaa Travelin yhteistyökumppaneiden kautta, ja matkailuopas kulkee ryhmän mukana retkikohteesta toiseen.

Vuonna 1903 valmistunut upea jugendlinna Imatran Valtionhotelli on yksi alueen tärkeimmistä nähtävyyksistä.

www.kotimaassa.fi

Via Karelia

Kynttiläuinti.

ylpylä keskellä kaupunkia, Saimaan idyllisen poukaman rannalla, on aina ollut erottamaton osa Lappeenrannan maisemaa ja kulttuuria. Vanhoja kylpyläperinteitä vaalien Lappeenrannan Kylpylässä hemmotellaan ja hoidetaan vieraita yhä tänäkin päivänä.

Luonnollisen hyvinvoinnin lähteillä Lappeenrannan Kylpylässä Saana Jaakkola

Lappeenrannan Kylpylä

Lappeenranta nousi kylpyläkaupunkien eliittiin jo vuonna 1824, jolloin puheet Pikkalan rikkilähteestä ja sen nuorentavasta ja tervehdyttävästä vedestä levisivät kansan tietoisuuteen. Alkuperäinen lähde pulppuaa yhä Lauritsalan kaupunginosassa.

sisustettu vuosisadan alun henkeen modernein mukavuuksin. Ravintolapalvelut ovat vieressä sijaitsevalla ravintola Kasinolla, jonka toiminnasta vastaa Fazer.

Vuonna 1912 valmistuneen valloittavan Wanhan Kylpylän nykyinen sijainti valikoitui aikoinaan luonnonlähteen perusteella. Virkistävä luonnonlähde viileine vesineen on edelleen Lappeenrannan Kylpylän sydän.

Anna kehon ja mielen levähtää

Kolmen rakennuksen kokonaisuus Wanhaa Kylpylää vastapäätä sijaitseva Kylpylähotelli valmistui 70-luvulla vastaamaan majoitustarpeeseen. 21 huoneen lisäksi Kylpylähotellin tiloissa on virkistysaltaat poreineen, perinteiset suomalaiset saunat ja höyrysauna sekä viileä talvipuutarha, missä voi virkistäytyä löylyjen välillä. Wanhaan Kylpylään valmistui 28 hotellihuonetta keväällä 2013. Huoneet on

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2015

Wanhan Kylpylän hoito-osasto edustaa aitoja kylpyläperinteitä nykyaikaisella kosketuksella. Luonnonlähteen vaikutusta täydentävät erilaiset erikoishieronnat, suolahuonehoidot, luonnonöljyin viimeistellyt kylvyt sekä musiikkikylvyt. – Hyvinvointi kumpuaa ihmisestä sisältä, kehon ja mielen rentoutumisesta. Lappeenrannan erikoisuus on kylpyosasto Helmin varaaminen yksityiseen käyttöön omalle porukalle, jolloin kylvettäjämme huolehtii jokaisen vieraan hemmottelusta ja hoidoista, kertoo Marjukka Pitko Lappeenrannan Kylpylästä.

Kokonaisvaltainen hyvinvointi on monen osatekijän summa. – Työikäisten ja senioreiden kuntoutus ja fysikaaliset hoidot ovat toimintamme toinen peruselementti. Sotainvalidien ja veteraanien kuntoutus on aina ollut meille kunnia-asia, Pitko täydentää. – Kylpylät mielletään nykyään valtaviksi viihdekeskuksiksi. Lappeenrannan Kylpylässä vaalitaan vanhoja terveyskylpyläperinteitä. Kylpylä tarjoaa rauhalliset puitteet rentoutumiseen ja itsensä hoitamiseen. www.kylpyla.info

uhatvuotisen valmistushistorian omaava Lemin särä on oiva esimerkki perinneruuan matkailullisesta hyödyntämisestä. Tuorein tunnustus tuli lokakuussa, kun sitä valmistava ravintola Säräpirtti Kippurasarvi valittiin ulkomaalaisten kuluttajien ja matkanjärjestäjien toimesta yhdeksi Suomen TOP10 -kulttuurimatkailutuotteista! Eeva Oksman

Säräpirtti Kippurasarvi

Lemin särä

Nikkinen Kuva: Mikko Kippurasarvi.

– ruokakulttuuria parhaimmillaan

– Tämä pätee sekä särän valmistukseen että syömiseen, Hietaranta toteaa. Hänen mukaansa ruokailuun kannattaa varata aina muutama tunti, vaikka pisimmillään vieraat ovat viipyneet säräaterian äärellä viisikin tuntia.

Lemin särä valittiin jo vuonna 1972 yhdeksi Suomen seitsemästä matkailuihmeestä. Vuonna 1978 perustettua ravintola Säräpirtti Kippurasarvea on isännöinyt vuodesta 2004 lähtien toisen polven yrittäjä Esko Hietaranta. – Toiminnan alussa säräateriaa kävi vuosittain nauttimassa 500 vierasta, kun nykyisin määrä on 35 000, Hietaranta toteaa tyytyväisenä.

Särän kanssa nautitaan tuoretta rieska ja kotikaljaa. Jälkiruokana tarjotaan sekahedelmäkeittoa eli makiaa soppaa. Ruokailu on elämys

Yhden ruokalajin ravintola Säräpirtti Kippurasarvessa tarjotaan vain yhtä ruokalajia, mutta sitä saa sitten syödä niin paljon kuin jaksaa. Särään käytetään vain karitsanpaistia, perunaa ja suolaa, ja sen valmistus leivinuunissa pitkään hauduttamalla kestää uunin lämmityksineen jopa yhdeksän tuntia. Omaleimaista aromia ruokaan antavat niin valmistuksessa käytettävät, koivusta koverretut särät eli puukaukalot kuin niiden alle laitettavat tuoreet leppäpulikat, jotka estävät kaukalon palamista.

Leivinuunit sijaitsevat ravintolasalissa, joten asiakkaat pääsevät todistamaan särän valmistumista. Ennen ateriaa isäntä tarinoi lupsakkaasti särästä, yrityksestään ja ruokailusta. – Kolme kierrosta maistellaan, ja sitten syödään, Hietaranta ohjeistaa ruokalijoita. Kaikkiaan ohjeita on neljä: Ensinnäkin särä syödään heti kuumana, ja toiseksi ruoka tarjoillaan ensin miehille. Neljäs sääntö on perinteinen lemiläinen 11. käsky: ”Ei siun piä hätäilemän”.

Koska särän valmistus on pitkä prosessi, Säräpirtti Kippurasarvessa noudatetaan kattausaikoja, joihin varauksen voi tehdä yrityksen internet-sivuilla. Yli 10 hengen ryhmille särää valmistetaan tilauksesta myös muina aikoina. Lappeenrannan kauppahallissa on Säräkauppa ja kahvila, jossa tarjotaan myös keittolounasta. Kaupan lihatiskiltä voi ostaa kotiin mm. erilaisia vakuumipakattuja säräherkkuja. www.sarapirtti.fi

www.kotimaassa.fi

Via Karelia

TT-kisojen kulta-aika oli 70-luvulla, jolloin Imatranajoja saapui seuraamaan jopa 50 000 ihmistä. Entisaikojen kunniaksi järjestetty Muistojen Imatranajot on kerännyt useana vuonna katuradan varteen muutamia tuhansia katsojia. Ensi kesänä elokuun toiseksi viimeiselle viikonlopulle suunniteltuun RRosakilpailuun odotetaan yli 30 000 hengen yleisöä. Imatran kaupungin viestintä- ja markkinointipäällikkö Heikki Laine kuvailee elokuista tapahtumaa Imatran superviikonloppuna, jolloin Imatralla on tilaisuus näyttää todellinen potentiaalinsa isojen tapahtumien isäntäkaupunkina.

oni muistelee haikeana aikaa, jolloin Imatra oli kotina moottoriurheilun tähtitapahtumalle. Imatranajot toi kaupunkiin kymmeniätuhansia ihmisiä joka kesä seuraamaan katumoottoripyöräilyn MMosakilpailua. Elokuussa 2016 prätkien pärinä palaa isosti Imatralle yli 30 vuoden tauon jälkeen. Saana Jaakkola

Imatran kaupunki

– Aiemmin TT-kisojen aikaan ihmiset leiriytyivät teltoissa radan läheisyydessä. Nyt Imatralla on tuhansia vuodepaikkoja sekä runsaasti erityylisiin ja -kokoisiin tapahtumiin soveltuvia tiloja, Laine pohjustaa.

Liikuntamatkailun suosio näkyy Imatralla Imatralla on panostettu urheilumatkailuun toden teolla, ja Ukonniemen alueelle kehittyvä liikunta- ja majoituskeskittymä Imatra Base Camp sekä Lappeenrannan puolella sijaitseva Rauhan alue soveltuvat erinomaisesti isojen urheilutapahtumien, messujen ja konserttien järjestämiseen. Suurten urheiluhallien lisäksi alueelle on juuri valmistumassa kansainväliset vaatimukset täyttävä urheilustadion, joka on jo valittu pesäpallon Itä–Länsi-ottelun estradiksi vuonna 2017. Ensimmäiset SM-hiihdot sivakoidaan stadionilla jo tammikuussa.

SAVONLINNA

rta. Kulttuurikeskus Vi

Parikkala Ruokolahti

Rautjärvi

IMATRA LAPPEENRANTA Miehikkälä Virolahti

Ylämaa Vaalimaa

Via Karelia

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2015

Pienistä kokouksista tunnelmallisiin konsertteihin Imatran kylpylä sekä Suomen kauneimmaksi rakennukseksikin äänestetty Imatran Valtionhotelli tarjoavat täyden palvelun kokouspaketteja oheispalveluineen. Kokous-, konferenssi- ja konserttikäyttöön soveltuvat Imatran kulttuurikeskuksen yli 500-paikkainen Karelia-sali sekä pienempi 100-paikkainen Kaleva-sali. Kokoustiloja löytyy myös kaupungintalolta sekä ammattikorkeakoulun tiloista, ja kesäisin käytössä on kauniiden jokimaisemien ympäröimä ulkoauditorio Vuoksi. Imatralla on kaikkea, mitä vetovoimaiselta tapahtumakaupungilta voi odottaa.

– Kulkuyhteydet ovat hyvät, ja Imatralle on helppo saapua mistä suunnasta tahansa. Saimaa valloittaa vuodenajasta riippumatta ja tarjoaa erinomaiset puitteet rentoon ulkoiluun, mutta myös seikkailulliseen oheisohjelmaan kokouspäivän päätteeksi, Laine sanoo. – Suosittelisin kokeilemaan esimerkiksi liitovarjoilua moottoriveneen vetämänä tai koskikelluntaa Vuoksen virran vietävänä, mitä voi lämpimän kelluntapuvun ansiosta harrastaa ympäri vuoden.

Imatrankosken kuohut hiljenevät hetkeksi Hillitympään ajanvietteeseen Laine kehottaa tutustumaan Vuoksen ympäristöön.

– Runollinen Vuoksi on geologisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittävä kohde. Helppokulkuisen kulttuurireitin varrella on kartanoita, museoita ja monia muita kiinnostavia kohteita. Imatralle saapuvan ei sovi ohittaa kaupungin tunnetuimpia nähtävyyksiä, upeaa Valtionhotellia sekä koko Suomen vanhinta matkailukohdetta Imatrankoskea. – Ensi kesänä koskinäytöksiä on lauantaisin. Sen jälkeen tulee voimalaitoksen remontin vuoksi kahden vuoden tauko, jolloin kosken kuohuja voi nähdä virtuaalisesti. Nyt on siis hyvä aika käydä katsomassa koskea livenä! Laine toteaa. www.imatra.fi www.imatrabasecamp.com

Imatrankoski.

li. Imatran Valtionhotel

Muistojen Imatranajoissa yhä rataennätyksen omistava v. 1981 500-kuutioisten maailmanmestari Marco Lucchinelli ja oik. lajin 15-kertainen maailmanmestari Giacomo Agostini.

www.kotimaassa.fi

Via Karelia

aimaan rannalla kohoava Imatran Kylpylä on vuosien saatossa kehittynyt kuntoutuskeskuksesta kotimaisen hyvinvointi- ja aktiivimatkailun ykköskohteeksi. Kylpylää ympäröivästä Ukonniemen alueesta on kovaa vauhtia rakentumassa kansainvälisesti merkittävä täyden palvelun liikuntamatkailukeskittymä, joka tunnetaan jo nyt nimellä Imatra Base Camp.

Liikkumisen iloa, hyvää oloa ja yhteisiä hetkiä

Imatran Kylpylässä Saana Jaakkola

Urheiluharrastukset ja aktiivisen elämäntavan suosio ovat tuoneet kotimaanmatkailuun aivan uudenlaisen sysäyksen. Tänä päivänä liikuntamatkailu on kaikkea muuta kuin harrastavan nuorison yksinoikeus – kun leirin tai turnausmatkan kohteena on Imatra Base Camp, Imatran Kylpylässä kannustetaan hyödyntämään tilaisuus lähtemällä virkistävälle lomamatkalle koko perheen voimin.

Urheiluhostellista luksusviitteihin Hostellityylinen Sport Camp -majoitus on urheilujoukkueiden ja kilpailunjärjestäjien mieleen, ja aktiivinen nuorisokin nauttii

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2015

Imatran Kylpylä

saadessaan jakaa turnausmatkalla huoneen hyvien ystävien kesken. Kannustamaan saapunut kotiväki sen sijaan valitsee omiin tarpeisiinsa parhaiten sopivan hotellitason perhehuoneen, lomahuoneiston tai vaikkapa ihan ikioman villan. Yhtään perheenjäsentä ei sovi jättää kotiin, ja tästä syystä Imatran Kylpylässä on tarjolla myös koiraystävällisiä huoneita.

kunnollista palautumista, rentoutumista ja maittavia aterioita – pienistä herkutteluhetkistä puhumattakaan. Palvelujen keskittyminen Ukonniemeen on niin urheilujoukkueen, lomailevan perheen kuin hyvää oloa kaipaavien paikallisten asukkaiden etu.

Ympäristön tarjoamat monipuoliset harrastusmahdollisuudet tukevat harjoittelua loman ja leirin aikana, oli omana päälajina jalkapallo, jääkiekko, pesäpallo, hiihto, maastotriathlon tai frisbeegolf. Treenaaminen on tärkeää, mutta urheilijan ei sovi unohtaa

Normaalisti äitiä harmittaa, kun isä ei osaa irrottautua työnteosta lomallakaan. Tällä kertaa isä saa kuitenkin tavata asiakkaitaan upeissa, järvimaisemien koristamissa kokoustiloissa kaikessa rauhassa, sillä kylpylälomalla äidilläkin on mahdollisuus irrottautua arjen kiireistä.

Omaa aikaa äidille ja isälle

Vesihoitola Venlan Kylpylähoidot tekevät ihmeitä!

Kylpylä Taikametsässä kohdataan luonnonvoimat uudella tavalla ja nautitaan taianomaisista elämyksistä.

Yhteistä tekemistä senioreista sylilapsiin

Ympäröivä järviluonto ja koko lähiseudun kattava yhteistyöverkosto mahdollistavat monia ikimuistoisia lomahetkiä aina Saimaan-risteilyistä seikkailupuiston temppuratoihin, golfiin ja hohtokeilaukseen tai kodinomaisen Veteraani- ja Lottamuseon sotahistoriallisiin kokoelmiin.

Veden lämpö altaissa on ylellinen +28 - +30 astetta. Yorokobi -kuuma-altaassa jopa +38 astetta.

Isovanhemmatkin ansaitsevat oman yhteisen hetkensä – mummon ja vaarin laittaessa jalalla koreasti senioreille suunnatuissa päivätansseissa viihtyy muu perhe kylpylä Taikametsässä pulikoiden. Onhan paikalla myös merenneito Riia, joka pyrstöineen ja simpukkakoruineen saa pikkuväen päät ihmetyksestä pyörälle. www.imatrankylpyla.fi

SAVONLINNA Parikkala Äidin aamupäivä hujahtaa hetkessä keskustan kaupoissa. Ostosretken jälkeen on aikaa nauttia Vesihoitola Venlan ja Beauty Spa Wellamon rentouttavista hoidoista. Intialainen päänhieronta kuulostaa taivaalliselta, myös kasvohoito, manikyyri ja pedikyyri houkuttelevat.

Kokousten ja hemmotteluhoitojen jälkeen alkaa äidin ja isän ikioma ilta. Romanttista illallista ravintola Kastanjassa siivittävät puhtaat, pohjoismaiset maut, kynttilän kajo ja lasillinen laadukasta viiniä tai kupillinen kuohuvaa. Illallisen jälkeen nautinnollinen ilta jatkuu teatteriesityksen tai konsertin merkeissä.

Ruokolahti

Rautjärvi

IMATRA LAPPEENRANTA Miehikkälä Virolahti

Ylämaa Vaalimaa

Via Karelia www.kotimaassa.fi

Via Karelia

Veteraanin kotimuseo henkii

isänmaallisuutta Saana Jaakkola

matran Veteraani- ja Lottamuseo sijaitsee kulttuurihistoriallisessa ympäristössä Valtionhotellin ja Imatrankosken tuntumassa. Näyttävä, 1920-luvun uusklassismia edustava rakennus toimii paitsi isänmaallisuutta juhlistavana museona, myös pitkäaikaisena kotina Ikävalkon perheelle. SAVONLINNA Parikkala Ruokolahti

Rautjärvi

IMATRA LAPPEENRANTA Miehikkälä Virolahti

Ylämaa Vaalimaa

Via Karelia

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2015

Harri Åman

Legendaarinen lääkäri Heikki Piponius rakennutti talon vuonna 1925 kodikseen ja vastaanottotiloikseen. Tohtorin kuoltua jo vuonna 1927 taloon tuli vuokralle toinen imatralaislääkäri R. R. Rima, jonka kotina ja vastaanottona rakennus toimi yli 40 vuoden ajan.

Vastaanotosta kiintoisaksi kotimuseoksi Piponiuksen talo on ollut Ikävalkojen kotina 70-luvulta lähtien. Varatuomari ja sotaveteraani Reino Ikävalko alkoi rakentaa museota vaimonsa, lääkintälottana toimineen Eilan kanssa parisenkymmentä vuotta sitten. Nykyisin se on veteraanin kotimuseo ja Eila Ikävalkon koti runsaine esineistöineen ja kodinomaisine tunnelmineen. Aikaisemmin talo oli Reinon äidin Olga Ikävalkon ja vanhimman pojan Jarmon perheen kotina. Myöhemmin talossa asui myös nuorempi poika Sakari.

Sortavala -huoneen takka jonka yllä D.J. Pesun taulu Laatokan rannoilta.

YK-kenraali Lauri Koho.

Piponiuksen talo on valmistunut 1925-26. Edessä It-tykki ja taustalla kenttätykki vuodelta 1915. Kuva: Jarmo Ikävalko

Yhdeksän huonetta täynnä sotamuistoja Museon Sortavala-huoneessa esitellään autonomian ajan, kansalaissodan ja itsenäisyyden ensimmäisten vuosikymmenten historiaa sekä Sortavalan ja Laatokan historiaa. Yläkerrassa on lisäksi vuonna 1954 perustetun Lions Club Imatran historiasta kertova huone. Reino Ikävalko oli yksi klubin perustajajäsenistä.

Sotahuoneessa on nähtävillä suomalaisen sotaesineistön ja aseiden lisäksi neuvostoliittolaisia ja saksalaisia esineitä. Viimeisimpänä lahjoituksena museoon on muun YKesineistön ohessa saatu kenraali Lauri Kohon univormu. Esillä ovat myös venäläisen kontra-amiraalin ja kenraalin univormut. Lottien historiaan voi tutustua hallissa. Varatuomari Ikävalkon elämäntyö on esillä kirjastossa, jossa on vanha, Viipurista peräisin oleva senaattorin kirjoituspöytä, jota perimätiedon mukaan on käyttänyt yksi tsaareistakin vierailullaan. Urheiluhuoneessa on muistoja Pariisin, Helsingin, Mexico Cityn ja Münchenin olympialaisista.

Ruokasalia koristavat muun muassa upea vihreä kaakelitakka sekä vanha, pietarilaista alkuperää oleva taffelipiano. Kotimuseon pihassa on kaksi tykkiä, joista toinen on Laatokan puolustajien ilmatorjuntatykki ja toinen kenttätykki. Museo on avoinna talvikaudella päivittäin kello 12–16, kesällä kello 12–18 ja ryhmille aina sopimuksen mukaan. Museolla järjestetään ajoittain myös teemaluentoja ja pieniä konsertteja. www.veteraanimuseo.fi (tulossa)

www.kotimaassa.fi

Via Karelia

autjärven metsissä vallitsee jännittävä tunnelma. Armeijan harmaisiin sonnustautuneet sotilaat hiiviskelevät puiden varjoissa, ja ympärillä on hiirenhiljaista. Yhtäkkiä ilmoille kajahtaa laukaus!

Vakoojana vihollisen leirissä Saana Jaakkola

Teemu Heikkinen

Elämys, joka houkuttelee ikään katsomatta

Linnut pyrähtävät lentoon puiden latvustosta. Suomalaissotilaiden joukkoon on ujuttautunut venäläinen vakooja, desantti. Onnistutko pelastamaan oman nahkasi, vai olisitko valmis uhrautumaan vakoojatovereidesi puolesta? Venäläisvakoojat ovat piileksineet Rautjärven metsiköissä jo lähes vuoden ajan. Käsikirjoitettu Desantti-draamakierros on seikkailullinen elämysretki jatkosodan ensimmäisistä päivistä sodan päättymiseen. Desantin roolissa on hiiviskellyt jo lähes 200 uskaliasta miestä ja naista.

Uudenlainen tapa tutustua alueen historiaan Matkailuhankkeen projektipäällikkö JuhaPekka Natunen on tyytyväinen draamakierrosten suosioon, ja uusia tuotteita kehitellään tulevalle vuodelle.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2015

Draamakierroksen suositeltu osallistujamäärä on 7–12 henkilöä, mutta Desanttia on järjestetty myös pienemmille ja vähän suuremmillekin ryhmille. Pakettiin sisältyy kahvitukset sekä hernekeittolounas kierroksen päätteeksi.

– Desantti on matkailijalle ainutlaatuinen kokemus, sillä hän ei ole vain sivustaseuraaja. Vaikka kierros onkin käsikirjoitettu ja ohjattu, voi osallistuja vaikuttaa itse tapahtumien kulkuun, Natunen kertoo. – Kuluneena kesänä järjestimme tapahtumien yhteydessä myös Kasarminkankaan draamakierrosta, jonka aikana käydään läpi Miettilän kasarmialueen historiaa. Hyvän vastaanoton myötä otamme sen ensi vuonna vakituiseen ohjelmistoon. Täysin uutena elämyskierroksena tulevana vuonna koetaan myös kaukopartion uskalias retki rajalinjan yli.

Osallistujilta ei vaadita sota-ajan tietämystä, vaan kierros alkaa työpajalla, jossa Rautjärven tapahtumia pohjustetaan ryhmälle. Desantteja vastassa on joukko näyttelijöitä suomalaissotilaiden rooleissa. Ideoita ja vaikutteita on haettu muun muassa sotavideopelien maailmasta. – Haluamme, että kierrokset soveltuvat kaikenikäisille. Fyysisiltä vaatimuksiltaan ne ovat sovellettavissa kullekin ryhmälle sopivaksi, Natunen tarkentaa. – Kierroksilla ovat käyneet niin koululaisryhmät, polttariporukat kuin eläkeläiset, ja jokaiselta ryhmältä olemme saaneet hurjasti kehuja ja kiitoksia, mikä kannustaa kehittelemään uusia elämyksiä ensi vuodelle. www.rautjarvi.fi/fi/rautjarvellatapahtuu

SAVONLINNA Parikkala Rautjärvi

Ruokolahti

IMATRA LAPPEENRANTA Miehikkälä Virolahti

Ylämaa Vaalimaa

Via Karelia

Lintujen ja patsaiden R

eilun 5000 asukkaan Parikkala sijaitsee hyvien kulkuyhteyksien päässä. Kunnan läpi kulkee valtatie 6, jonka varrella sijaitsee myös kuuluisa Parikkalan Patsaspuisto. Luonnonharrastajia Parikkalaan houkuttaa linnuistaan kuuluisa Siikalahti.

Parikkalassa viihtyy pidempäänkin, sillä tarjolla on runsaasti tekemistä ja näkemistä. Majoitukseen on valittavana runsaasti vaihtoehtoja hotelleista leirintäalueisiin. Parikkalan kahviloissa ja ravintoloissa voi nauttia vaikkapa paikallisia herkkuja tai muuta maistuvaa lähiruokaa. Vinkkejä matkan suunnitteluun löytyy runsain mitoin Parikkalan uudelta visitparikkala-matkailusivustolta.

ITE-taiteen keidas Parikkalan Patsaspuisto Koitsanlahdessa on Suomen tunnetuin ITE-taiteen teoskokonaisuus. Veijo Rönkkösen (1944–2010) yli 50 vuotta kestäneen taiteellisen työn tuloksena puistossa on yli 550 moni-ilmeistä ja -aiheista betonipatsasta. Patsaspuistossa käy vuosittain kymmeniätuhansia vierailijoita ympäri maailman.

Parikkala Eeva Oksman

Parikkalan kunta

Patsaspuisto on pääsymaksuton, ja siellä voi vierailla mihin vuorokauden aikaan tahansa. Valaistusta siellä ei kuitenkaan ole. Kesäaikaan puisto on kukkaloistossa kylpevä puutarha, jossa betonilaatoilla päällystetyt polut johtavat patsasryhmältä toiselle. Pihateitäkin reunustavat luonnollista kokoa olevat ihmispatsaat. Patsasryhmien aiheina ovat niin leikkivät lapset, eri kansallisuudet, vanhan ajan pyykkärit kuin Kalevalakin. Patsaspuistoon on tehty uusi sisäänkäynti viereiseltä levähdysalueelta. Sieltä kulkuyhteys johtaa puiston Joogatarhaan, jossa on peräti 256 eri asennoissa olevaa joogahahmoa.

Siikalahden lintuparatiisi Siikalahti on poikkeuksellisen monimuotoisen pesimä- ja muuttolinnustonsa ansiosta Sisä-Suomen arvokkain lintukosteikko.

Merialueetkin mukaan lukien se on maamme kolmanneksi paras lintuvesi. Kesäisin siellä pesii 70 eri lintulajia, yhteensä pari tuhatta lintuparia. Toukokuun lopulta lähtien Siikalahdella voi ihailla myös sudenkorentoja, joita siellä on yli 20 lajia. Lintuja voi tarkkailla Siikalahdella ympäri vuoden, mutta otollisin seuranta-aika on aikaisesta keväästä myöhäiseen syksyyn. Lintuja voi seurailla kahdesta lintutornista, katselulavalta tai piilokojusta. Lintutornille johtaa kilometrin mittainen luontopolku. www.visitparikkala.fi

www.kotimaassa.fi

Via Karelia

itee tunnetaan erityisen hyvin kolmesta asiasta – pontikasta, pesäpallosta ja Nightwishista. Vuonna 2013 Kesälahti liittyi Kiteeseen mukanaan Saana jaakkola Kiteentuoden kaupunki myös houkuttelevia luontokohteita, kuten kirkkaudestaan tunnetun Puruveden. Saana Jaakkola

Jarno Artika

Kuutostietä kiemurrellen Kesälahdelta

kuuluisuuksien Kiteelle

Näillä kirkkailla vesillä järjestetään Puruveden Lohikuningas -soutu-uistelukisa ja Muikkumarkkinat. Puruveden rannalla sijaitsee myös Ruokkeen lomakylä, jonka kultaiset hiekkarannat ovat kuin etelästä ja maukkaat muikut tunnettuja ympäri Suomen.

Ruokkeen lomakylän herkullisten kalaaterioiden jälkeen matka jatkuu kuutostietä kohti Kesälahden taajamaa, jossa vanha kansakoulu puutarhoineen kutsuu koolle niin oman kylän väkeä kuin ohikulkevia. Sovintolan tiloissa on leivonnaismyyjäisiä, kirjakammari, kahvila ja kesägalleria, jossa paikalliset ja kotimaiset kädentaidot saavat ansaitsemaansa kunniaa.

Kesälahden keskustasta Kiteelle päin kulkiessa ei voi ohittaa idyllistä Varmon kyläkauppaa, joka huokuu 50-luvun tunnelmaa. Kyläkaupan kellertävä kauppa-auto on tuttu näky Kiteen kylänraiteilla ympäri vuoden.

Pajarinhovista Puhokseen Kyläkaupan jälkeen on pidemmän pysähdyksen aika. Kiteen kaupunginjohtaja Eeva-Liisa Auvinen suosittelee viipymään Viihde- ja vapaa-aikakeskus Pajarinhovissa vaikka koko viikonlopun.

ungin tytöt Pesäpallokaup nkeitossa. hutu

Samalla voi pyörähtää Puhoksessa, missä rakennettiin Suomen ensimmäinen höyrylaiva Ilmarinen. Siellä on myös Suomen suurin ja vanhin lehtikuusimetsä sekä yksi koko Pohjois-Karjalan vetovoimaisimmista tapahtumista, Puhoksen Perinnepäivät, joka houkuttelee Puhoksen Kartanon ympäristöön tuhansia kävijöitä joka kesä.

Koivikon Kievarissa maistuu niin kahvi kuin päivällinenkin.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2015

– Pajarinhovin ympäristössä on jotain jokaiselle – ostosmahdollisuudet, sisävesipuisto Aquapark, Kiteen Eläinpuisto ja kokonainen lomakylä.

Karelia Country Cottages luksusmökit houkuttavat lomanviettoon.

Sivistys- ja kulttuurikeskus Ilmarinen tarjoaa tilat konserteille ja isoille tilaisuuksille aivan kaupungin keskustassa. Konserttitilojen lisäksi rakennuksessa toimii Monttu-Studio, josta ponnahtelee lahjakkaita muusikkoja maailmalle tiuhaan tahtiin. Montusta maailmalle on Kiteen oma poika Tuomaskin aikoinaan ponnistanut.

– Kiteeläisen musiikin isähahmo on bulgarialaissyntyinen Plamen Dimov, joka on paitsi taitava muusikko ja markkinoinnin ekspertti, oikea haukka n ee Nightwish-yhty havaitsemaan ja kouluttamaan en in Tuomas Holopa musiikkilahjakkuuksia, Auvinen toteaa.

Pietarhovin Puut arhassa.

Jo kolmena kesänä Kiteellä järjestetystä Nightwish-viikosta on nyt muodostumassa kahden viikon mittainen suurtapahtuma Kitee International Music and Art Weeks.

NURMES

Pekka Parkkulaise n kalastusretkellä.

Koli

LIEKSA

JOENSUU

Ilomantsi

Tohmajärvi

Via Karelia ”Aimo annos urheilua” Kitee on tunnettu pesäpallokaupunki, ja Rantakentän katsomossa vallitsee kesäisin täysin ainutlaatuinen tunnelma. – Kitee on harrastajan paratiisi. Lajivalikoimaa riittää mäkihypystä mobiilisuunnistukseen ja kaikkea siltä väliltä. Kiteen AIMO -monitoimikeskus on vauhtiurheilun mekka, ja oman lentokentän ansiosta siellä voi harrastaa vauhdikkaita lajeja ilmailusta motocrossiin, Auvinen esittelee.

Supertapahtuma rantautuu Kiteelle Kiteen pontikkaperinteet kukoistavat edelleen, ja Suomen Pontikkakeskuksessa voi tutustua pontikankeittoon ja pontikan pitkään historiaan. Valmistusvälineitä on nähtävillä Kiteen museossa. Pesäpallon ja pontikan rinnalla Kiteellä on vielä yksi erikoisuus, joka on nostanut kaupungin maailmankartalle – musiikilliset lahjakkuudet, joista tunnetuin on Nightwish-yhtyeen Tuomas Holopainen.

Niirala

KITEE

– Nightwish-viikko on aina ollut tunteita herättävä tapahtuma, johon saapuu lahjakkaita nuoria ympäri maailmaa, kertoo Auvinen. Kitee International Music and Art Weeks järjestetään 8.–22. heinäkuuta 2016. Samalle ajankohdalle sijoittuvat muun muassa Ilosaarirock, Savonlinnan oopperajuhlat ja Puhoksen Perinnepäivät, joten kyseessä on oikea supertapahtumien kaksiviikkoinen pienessä, mutta eläväisessä Kiteen kaupungissa ja sen ympäristössä. www.kitee.fi

www.kotimaassa.fi

Via Karelia

otellimajoitus voi olla myös elämys – kuten Kiteenhovissa Kiteellä.

Helppoja elämyksiä Kiteenhovissa Matleena Ikonen

Hotelli Kiteenhovi

Hotelli Kiteenhovi on kodikas kaupunkihotelli aivan Kiteen keskustassa. Ystävällinen ja yksilöllinen palvelu, hyvä ruoka ja monipuolinen viihdetarjonta ovat Kiteenhovin valtteja, jotka saavat monet vieraat palaamaan hotelliin uudestaan ja uudestaan.

Kelkkasafari kruunaa kokouksen Kiteenhovi on sijaintinsa ansiosta myös suosittu kokoushotelli. Ryhmä- ja kokousvieraille Kiteenhovi tarjoaa työputken katkaisevia aktiviteetteja, kuten moottorikelkkasafareita ja ohjattuja kalastusretkiä. – Aloitimme moottorikelkkasafarit yhteistyökumppanimme Veikko Vanhasen kanssa viitisen vuotta sitten ja ne ovat olleet hyvin suosittuja, kertoo Aki Sutinen Kiteenhovista.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2015

– Toki vuokraamme talvisaikana kelkkoja myös yksityisille vieraille, mutta etenkin porukassa safari on hauska elämys. Ulkomaalaisille yritysvieraille safari on ainutlaatuinen kosketus Suomeen.

taan mahdollisuuksien mukaan kevyt lounas luonnon helmassa, ja kokemukset perataan illalla Kiteenhovin saunan löylyissä.

Kelkkareitille pääsee suoraan hotellin takapihalta turvallisesti, joten myös kokemattomammat kuljettavat voivat uskaltautua mukaan. Safarin mukana on aina opas, joka ennen retken alkua antaa perusohjeet kelkan kuljettamiseksi. Kaikki varusteet löytyvät paikan päältä, joten osallistujalta ei tarvita muuta kuin paljon reipasta seikkailumieltä.

Hyvää ruokaa paikallisista raaka-aineista

Ryhmän toiveiden mukaan kelkkasafari voi olla muutaman tunnin mittainen tai kestää koko päivän – erimittaiset merkityt reitit kulkevat keskellä kauneinta pohjoiskarjalaista luontoa kuljettaen metsästä järven jäälle ja takaisin metsään. Koko päivän retkillä nauti-

Kodikkaassa Kiteenhovissa on 34 savutonta huonetta ja ravintola, joka on kuuluisa kaupungin parhaasta ruuasta. Kiteenhovin keittiössä arvostetaan paikallisia raakaaineita, joista tehdään maukasta ruokaa rakkaudella ja ammattitaidolla. Arkisin ja lauantaisin käytössä päivällä lounaslista, ja muina aikoina kattavalta à la carte -listalta löytyy paikallisiin perinteisiin pohjautuvaa ruokaa kansainvälisillä mausteilla. www.kiteenhovi.com

Eino Leino -talo Kajaanin Paltaniemellä

SuperParkit liikuttavat joka säällä!

Eino Leino -talon kesää 2016: - Avoinna su, ti-pe 8.6.–14.8.2016, kesäkahvila talon aukioloaikoina - Eino Leinon ja Elias Lönnrotin elämäntyön pysyväisnäyttelyt - Eino Leino -talon kirjapäivät 16.–17.7.2016 - Paltaniemen teatteri esittää Simpauttajan. Näytökset 5.7.–26.7.2016. - talon läheisyydessä Paltaniemen kuvakirkko - heinäkuussa Kouta-höyrylaiva liikennöi välillä Kajaani-Paltaniemi Eino Leino -talo, Sutelantie 28, 87850 PALTANIEMI Puh. 045 884 9350, einoleinotalo@gmail.com

Lastaajantie 3, 88610 Vuokatti

www.angrybirdsvuokatti.fi

Tyrnäväntie 16, 90400 Oulu

www.SuperPark.fi

www.joutenlampi.fi

Hyvä syy tulla Sokos Hotelliin No 581

Lepotauko www.joutenlampi.fi

hyvän tuulen paikassa.

SIVAKAT

Lepotauko

hyvän tuulen paikassa.

kyytiin ja Vuokattiin!

MONIPUOLISET MAJOITUSPALVELUT Joutenlampi tarjoaa majoituspalveluja moneen makuun: Joutenlampi tarjoaa majoituspalveluja moneen makuun: viisi paritaloa kauniilla mäntykankaalla ja seitsemän lomamökkiä erämaisen lammen toisella puolella. ja seitsemän lomamökkiä viisi paritaloa kauniilla mäntykankaalla Joutenlampi sijaitsee lähellä palveluja - vain 15 km Kajaanista pohjoiseen. Tervetuloa viihtymään erämaisen lammen toisella puolella.hyvän palvelun ja upean MONIPUOLISET kainuulaisen luonnonMAJOITUSPALVELUT keskelle - Joutenlammelle! Joutenlampi sijaitsee tarjoaa majoituspalveluja makuun: lähellä palveluja - moneen vain 15 km Kajaanista Joutenlammentie 294 viisi paritaloa kauniilla mäntykankaalla ja seitsemän lomamökkiä 87930 Salmijärvi pohjoiseen. Tervetuloa viihtymään hyvän palvelun ja upean erämaisen lammen toisella puolella. puh: (08) 6873 361 Joutenlampi sijaitsee lähellä palveluja - vain 15 km Kajaanista toimisto@joutenlampi.fi kainuulaisenTervetuloa luonnon keskelle - Joutenlammelle! pohjoiseen. viihtymään hyvän palvelun ja upean www.joutenlampi.fi kainuulaisen luonnon keskelle - Joutenlammelle!

Varaa talvilomasi nyt www.sokoshotels.fi

Joutenlammentie 294 87930 Salmijärvi puh: (08) 6873 361 toimisto@joutenlampi.fi www.joutenlampi.fi

www.kotimaassa.fi

Via Karelia

Järventauksen kylämaisema. Saana Jaakkola

Tuomo Eronen

Tohmajärven tarina

kaikuu sen kymmenissä kylissä

unon ja rajan tie kulkee kiemurrellen Kiteeltä kohti itärajalla sijaitsevaa Tohmajärven kuntaa. Lähes 5 000 asukkaan Tohmajärven elinvoimaisuus kumpuaa pienistä, mielenkiintoisista yksityiskohdista ja sen valloittavista kylistä.

Tohmajärven Niirala on yksi Suomen vilkasliikenteisimmistä rajanylityspaikoista. Itänaapurin läheisyys näkyy erityisen hyvin rajaseudun pienissä kylissä, kuten Niiralan eteläpuolella sijaitsevassa 25 asukkaan Petravaarassa. Tunnelmallisten maalaismaisemien koristaman ortodoksikylän nähtävyyksiä ovat Vilho Suonmaan suunnittelema tsasouna eli ortodoksinen rukoushuone ja vanhassa navetassa toimiva käsityöyritys Galleria Savipaja.

Nymanin talo on apteekkari Karl Johan Nymanin perheensä kodiksi ja apteekiksi vuonna 1874 valmistunut talo, joka nykyisin on koti- ja apteekkimuseona.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2015

la, akylän laitumel Emolehmiä Rant vi. är taustalla Tohmaj Kulttuuri- ja sotahistoriaa huokuva Kaurila Venäjälle johtava valtatie 9 kulkee läpi Niiralan länsipuolella sijaitsevan Kaurilan tuoden 160 asukkaan kylään 1,5 miljoonan ajoneuvon läpikulkuliikenteen vuosittain. Tohmajokeen ja Jänisjokeen rajoittuvan Kaurilan historia juontaa 400 vuoden taakse, ja se valittiin vuonna 2015 Pohjois-Karjalan vuoden kyläksi. Se on myös ”koko kansan Äiteen”, kilpahiihtäjä Siiri Rantasen kotikylä, ja kylästä löytyykin liuta Äiteen mukaan nimettyjä nähtävyyksiä ja tapahtumia. Kaurilan keskipiste on entisessä kansakoulussa toimivat kylätalo ja koulumuseo. Kylätalossa on esillä paikallisesta sotahistoriasta kertova Mannerheimin jalanjäljillä -valokuvanäyttely. Jatkosodan alussa koulurakennuksessa oli linnoituspatteristo 5:n komentopaikka. Talo toimi talvisodan alussa evakkojen yöpymispaikkana sekä haavoittuneiden kokoamispaikkana. Näiltä ajoilta muistoksi on jäänyt lotta-asuja ja muuta sotaesineistöä.

tyminen an ensiesiin Katri Helen Kaurilan lavalla.

Kaurilan kylän kulttuuripolku.

NURMES

Koli

Kylätalon pihaan on pystytetty siviilisotavankien muistomerkki. Kaurilan kylässä on sotaajoilta muistona myös linnakkeita ja tykin poteroita. Kylän kulttuurihistoriaan voi tutustua kävellen helppokulkuisella Siirin polulla, jonka varrella sijaitsevat Siiri Rantasen kotitalo ja hänen kunniakseen pystytetty patsas, sotahistoriallisia kohteita sekä Myllypuron laavu.

LIEKSA Tuntemattoman sotilaan jäljillä Värtsilässä

JOENSUU

Ilomantsi

Tohmajärvi

Via Karelia

Jänisjoen Patsolankoski.

Niirala

KITEE

Sotahistoria on vahvasti läsnä myös Värtsilän alueella. Värtsilä on entinen kunta, joka menetti kuntakeskuksensa Neuvostoliitolle sodanjälkeisessä rajankäynnissä. Tuntematon sotilas -romaanin esikuvana olleen joukkueen sotataival jatkosotaan kulki Värtsilän Kaustajärvellä sijaitsevan Huoltotien kautta. Värtsilän kunta yhdistyi Tohmajärven kuntaan vuonna 2005.

Tohmajärvi on lintubongarin paratiisi Värtsilä on tunnettu luontoharrastajien keskuudessa erityisesti erinomaisista lintuvesistään. Sääperi on oikea unelmakohde muuttolintujen tarkkailuun, ja siellä tavataan runsaasti harvinaisia lintulajeja. Värtsilän läpi virtaava Jänisjoki ja läheiset järvet muodostavat yli 200 kilometrin mittaisen verkoston melontareittejä erinomaisine kalastuspaikkoineen. Tohmajärvi on automatkailijalle upea kohde, vaikka olisikin vain läpikulkumatkalla. Monipuolinen luonto, historialliset nähtävyydet ja elinvoimaiset kylät lumoavine yksityiskohtineen antavat matkailijoille säkkikaupalla syitä saapua Tohmajärvelle. www.tohmajarvi.fi

Harvinainen viirusirkkalintu Uudenkylänlammella Tohmajärven kirkko Kirkkoniemessä. Kuva: Katriina Puustinen

www.kotimaassa.fi

Via Karelia

Tunnelmallinen Galleria Savipaja Ahti Oksman

uija Ohvanaisen Galleria Savipaja sijaitsee pienessä Petravaaran kylä-idyllissä, lähellä Venäjän rajaa. Tohmajärven keskustasta on matkaa Petravaaraan noin 16 kilometriä. Kylään johtavan tien varrella on pieni tsasouna, ortodoksinen rukoushuone, kylän runsaan parinkymmenen asukkaan oma pyhäkkö. Petravaarassa perheineen asuva Tuija Ohvanainen oli valinnan edessä reilut 20 vuotta sitten, kun vaikea selkäsairaus oli vienyt työkyvyn ja edessä oli uuden ammatin etsintä. Keramiikkakurssi antoi inspiraation omien savituotteiden tekemiseen, ja pikku hiljaa savi alkoi elää tekijänsä käsissä. Ensimmäiseksi oman tuotesarjan aiheeksi valikoitui kuin luonnostaan enkelit – olihan vakavat sairaudet koetelleet niin Ohvanaista itseään kuin hänen lähipiiriäänkin. Enkelit ovat edelleen Gallerian suosituimpia tuotteilta. Niiden lisäksi Savipajan valikoimaan kuuluu yksilöllisiä kastemaljoja, erilaisia kynttilänjalkoja, mukeja, maljakoita sekä tuikku- ja kukka-amppeleita.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2015

Suurin osa myytävistä tuotteista on Tuija Ohvanaisen suunnittelemia. – Mielikuvitus, luonnon rauha ja intuitio tuovat minulle uusia ideoita savesta toteutettavaksi.

Galleria Savipaja

Murretut luonnon värit ovat mainiosti yhdistettävissä erilaisiin kattauksiin ja sisustuksiin. Kaunis lahja on samalla myös toimiva ja kestävä käyttöesine.

Navetan uusi elämä

– Savi on kaunis ja muotoiltava materiaali, joka inspiroi kokeilemaan uutta. Esimerkiksi patsaiden muotoilu on äärimmäisen kiehtovaa, Ohvanainen kertoo. – Myös ortodoksisuus, lapset ja lastenlapset tuovat uusia ideoita tuotevalikoiman täydentämiseen, taiteilija toteaa. Savipajan tuotteiden värimaailma on poikkeuksellisen kaunis ja houkutteleva.

Ohvanaisen työhuone on vanhan navetan maitohuoneessa. Varsinainen vanha navetta avattiin galleriakäyttöön vuonna 2005 täysin kunnostettuna. Valoisan ja avaran kauniin Galleria Savipajan jokainen yksityiskohta on tarkkaan harkittu. Näyttelytilan pöydät ja vitriinit ovat kaikki löytäneet oikean paikkansa. – Galleria Savipaja antoi uuden elämän jo hiljentyneelle navetalle, Ohvanainen toteaa. Ryhmille ja yksittäisille matkailijoille Galleria Savipaja tarjoaa mahdollisuuden päästä nauttimaan hiljaisuudesta, rauhasta ja inspiroivasta käsityötaiteesta. www.galleriasavipaja.com

Hotelli Joki tarjoaa

historian havinaa moderneilla mausteilla Ahti Oksman

ia Karelia kulkee Tohmajärven Niiralan rajanylityspaikan läheisyydestä kohti Värtsilän kylää. Teiden yhä kaventuessa pohdin, josko olen kääntynyt edellisestä risteyksestä väärään suuntaan. Juuri silloin näen opasteet sovittuun yöpymispaikkaani. Yllätys Susirajalla Etukäteen olen saanut tietää, että Hotelli Joen perustaneet kaksi nuorta naista päättivät muutama vuosi sitten lähteä tekemään muuttovirralle vastavirtaa ja remontoivat entisestä palvelutalosta tasokkaan hotellin. Rakennus sijaitsee 1800-luvulla rakennetun Niiralan hovin pihapiirissä, maaseudun rauhassa. Hotelli on saanut matkailijoilta hyvät arvosanat, joten on syytä käydä tutustumassa siihen.

Hotelli Joki

Boutique-hotelli Jänisjoen rannalla Hotellin ovella tapaan iloisesti hymyilevän, 33-vuotiaan yrittäjä Elina Pesosen. Vastaanoton kristallikruunujen ja kullan sävyjä heijastelevien kehysten elegantti tyyli jatkuu myös tilavassa huoneistossani. Mainitsen Pesoselle, että kaikki näyttää juuri remontoidulta. – Omin pikku kätösin nämä paikat on laitettu, ja Minna Hirvosen sisustusmaulla, hän toteaa ja hymyilee entistä leveämmin. Minna on kuulemma lähtenyt maailmalle jatkamaan uraansa sisustusremonttien ammattilaisena, ja Elina pyörittää nyt Värtsilän esteetöntä boutique-huoneistohotellia ja tilausravintolaa kokkipoikaystävänsä kanssa. Paikkakunnan pienuudesta huolimatta asiakkaita riittää.

– Kesällä hotellissa käy turisteja, keväällä ja syksyllä lintuharrastajia ja talvisin on liikematkailijoita ja juhlia, Elina luettelee. Hän kertoo, että varsinkin isommista kaupungeista, kuten Helsingistä tai Pietarista, tulevat arvostavat erityisesti paikan kiireetöntä hiljaisuutta ja luonnonläheisyyttä – ja tietysti hyvää hinta-laatusuhdetta. Käyn iltakävelyllä pellolla näkyvällä lintutornilla ja katselen Jänisjoen hiljaista virtaa. Ennen nukkumaanmenoa nautin vielä saunan lempeistä löylyistä. Täällä ei yökerhon melukaan häiritse, vaan vain egyptiläisten yövalojen kiehtovat varjokuvat tuudittavat matkamiehen uneen. Kaksi Karjalaa vierekkäin Aamulla myös juhlatilana toimivan hotellin ravintolan täyttää tuoreen leivän tuoksu, ja Elina nauraa sen olevan oiva herätyskello. Muuten moni aamuvirkkukin nukkuisi täällä kuulemma pommiin. – Ehkä se on tuota Karjalan mystiikkaa, hän pohtii. Vain neljän kilometrin päässä olevalta Niiralan rajanylityspaikalta avautuu toinen Karjala, se rajantakainen. Minä kuitenkin jatkan virkistäytyneenä matkailua kotimaassa, pitkin Runon ja rajan tietä. www.hotellijoki.com

www.kotimaassa.fi

Via Karelia

uomen itäisimmässä kunnassa on opittu elämään sulassa sovussa luonnon ja siellä asustelevan metsän kuninkaan karhun kanssa. Ilomantsissa ei vähästä hätkähdetä, kun karhu saapuu etsimään apetta pellon laidalle. Karhu on usein myös puuveistosten aiheena, ja siitä syntyi alkujaan ajatus Karhufestivaalille.

Ensimmäistä Karhufestivaalia vietettiin Ilomantsissa kesällä 2014. Tapahtuman suosio löi festivaalia yhteistyössä järjestäneet tahot, Maaseudun sivistysliiton, Ilomantsin kunnan, Suomen puunveistäjien yhdistyksen sekä paikalliset yrittäjät ja yhdistykset ällikällä. Viikonlopun aikana Karhufestivaalilla vieraili 4 000 ihmistä. Ilomantsista kerrotaan, että ensimmäisen Karhufestivaalin aikana kylältä loppuivat maito, bensa ja pizza, mutta ainakin selvisi, että tapahtumalle oli kysyntää ja se saisi jatkoa.

Ilomantsin

Karhufestivaali

on aidosti erilainen kesätapahtuma Saana Jaakkola

Ilomantsin kunta

1. palkinto, 25 tunnin kisa 2014. Maailmanmestari Esko Heikura

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2015

NURMES

Koli

LIEKSA

JOENSUU

Ilomantsi

Tohmajärvi

Via Karelia Leppoisa koko perheen toritapahtuma Puunveisto ja lajissa kisailu ovat tapahtuman sydämenä, mutta karhuaiheen ympärille on luotu monipuolista ohjelmaa koko festivaaliviikonlopun ajalle. Timo Nevalainen, Pikaveisto 3. sija 2014

– Niinhän se sitten saikin. Kuluneen kesän festivaalin aikana ei loppunut kesken mikään muu kuin täytekakku, ja sekin saatiin maukkaasti korvattua marjapiirakalla, naurahtaa Ilomantsin kunnan sivistysjohtaja Marjut Ahokas.

– Kyseessä on leppoisa ja lämminhenkinen koko perheen toritapahtuma – aidosti erilainen festivaali, jossa yhdistyy monta eri tapahtumaa, Ahokas kuvailee. – On taidenäyttelyjä, luentoja, karhulauluja, maalaistoria ja sirkustemppuja. Parppeinvaaran Runokylän ravintola Parppeinpirtissä vietetään perinteisiä karhunpeijaisia musiikkiesityksineen ja karhuaterioineen.

Niirala

KITEE

Varaa aikaa karjalaisille perinteille Karhufestivaalin ajankohta elokuun lopulla jatkaa Ilomantsin matkailukesää. Ahokas kehottaa tutustumaan majoitustarjontaan hyvissä ajoin ja vertailemaan eri vaihtoehtojen välillä. – Kannattaa miettiä etukäteen, mikä olisi mieluisin tapa majoittua, sillä valinnanvaraa on hotellihuoneista maatila- ja mökkimajoitukseen, Ahokas esittelee. – Erilaisia vaihtoehtoja on tarjolla, mutta kapasiteettia on melko vähän, joten kannattaa olla ajoissa liikkeellä. Ahokas vihjaa, että Ilomantsiin saapuessa on syytä varata aikaa myös karjalaisuuteen ja karjalaisiin perinteisiin tutustumiselle.

Ensi kesänä juhlitaan mesi kämmenellä Seuraavan Karhufestivaalin ajankohta on 18.–20. elokuuta 2016. Maaseudun sivistysliiton aluepäällikkö Timo Reko vihjaisee, että suunnitelmia on tehty jo vuoteen 2018 asti. Tarkempi ohjelma selviää talven ja kevään aikana, mutta yksi asia on varmaa – karhut tulevat olemaan tapahtuman keskipisteenä vuodesta toiseen.

– Ilomantsista saa ihan oikeasti käsin leivottua karjalanpiirakkaa, jota paikalliset kutsuvat nimellä piiroo. www.karhufestivaali.fi

Karhufestivaali rakentuu puunveiston ympärille. Elokuussa 2016 Ilomantsissa kilpaillaan moottorisahaveiston suomenmestaruudesta. Tapahtumaa vietetään tuolloin teemalla ”Mesi kämmenellä”. Vuoden 2017 Karhufestivaalilla kilpaillaan karhunveiston maailmanmestaruudesta. Festivaalivuosien myötä tavoitteena on saada Ilomantsiin karhupatsaista koostuva veistospuisto Tuhannen karhun maa. Ilomantsin keskustassa sijaitsevassa Katri Vala Kulttuurikeskuksessa on nähtävillä jo mukava valikoima mesikämmeniä.

www.kotimaassa.fi

Via Karelia

lomantsin taajaman tuntumassa sijaitseva Parppeinvaaran Runokylä ja koko Suomen itäisimmän kylän Möhkön historiallinen rautaruukki kuljettavat karjalaisen kulttuuriperinnön alkulähteille. Kohteita ylläpitää ja palveluja tarjoaa Ilomantsin Museosäätiö yhteistyössä alueiden muiden toimijoiden kanssa. Saana Jaakkola

Topi Ylä-Mononen

NURMES

LIEKSA

Koli

JOENSUU

Ilomantsi

Tohmajärvi

Via Karelia

Niirala

KITEE

Runokylä ja rautaruukki

johdattavat karjalaisen kulttuurin juurille Karjalaisuuden ja Kalevalan tarujen ohessa sota-ajan tapahtumat itärajan metsissä ovat vahvasti läsnä sekä Möhkössä että Parppeinvaaralla. Kohteita yhdistää myös monivuotinen taidenäyttely Möhkönvirta, joka tuo nykytaiteen keskelle historiallista miljöötä.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2015

n pajassa. Seppä ruuki

– Pytinki oli aikoinaan ruukinhoitajan asuintalo ja sota-aikana rakennus toimi neuvostojoukkojen tukikohtana. Ambarissa toimi ruukkikylän puoti, esittelee museoamanuenssi Maija Luostarinen.

Möhkön lähellä sijaitsee myös Suomen itäisin ja pienin kansallispuisto, Petkeljärven kansallispuisto, jonka jääkauden muovaamat kapeat harjut, kirkasvetiset lammet ja kangasmetsät houkuttelevat luonnon helmaan.

Perinneruokia ja kartanomajoitusta rajan tuntumassa

Suomen itäisin kylä kasvoi rautaruukin ympärille

Järvimalmista rautaa. Kuva: Ilomantsin Mus eosäätiö

1850-luvulla toimintansa aloittanut Möhkön järvimalmiruukki oli aikoinaan Suomen suurin rautaruukki, joka toi töitä ja vaurautta itärajalle. Moni ruukkitoiminnan aikainen rakennus seisoo yhä kylän läpi virtaavan Koitajoen varrella, ja raudanvalmistuksen kulta-ajasta kertovat myös vanha puinen uittokanava sekä esiin kaivetut masuunien rauniot.

Päärakennus Ruukinkartano Pytinki tarjoaa tilat rautaruukin ja sota-ajan historiasta kertoville näyttelyille sekä museokaupalle. Kaupparakennus Ambarissa on esillä Metsien Möhkö -näyttely.

Sotarakennelmia ja jääkauden jättämiä jälkiä Sotien aikana Ilomantsi menetti kolmasosan maa-alueistaan, ja sotavuodet koettelivat Möhköä kovin ottein. Ruukkikylän lähistöllä sijaitsevalla Öykkösenvaaran taistelualueella kulkee sotahistoriallinen reitti, jonka varrella on monia sota-ajan rakennelmia – kallioon louhittuja tykistö- ja konekivääriasemia, panssarieste ja panssarintorjuntakanuuna.

Möhkön ruukkiympäristö on kesäaikaan aktiivinen matkailukylä, jonne monet saapuvat isoisän tarinoiden johdattelemana. Kylällä on omaleimainen historia, monipuoliset palvelut ja vilkas tapahtumakesä – kesäkausi alkaa Möhkön vapusta, jota seuraa juhannus sekä kesän kohokohta ruukkipäivä. Elokuun lopulla ruukilla vietetään Valon yötä. Tapahtumien ja palvelujen taustalla puuhastelee Möhkön Matkailuyhdistys, joka kokoaa yhteen kylän toimijat. Mantan Majatalo kestitsee vieraita ympäri vuoden, ja kesäisin vanhassa asuntoproomussa palvelee Savottakahvila Möhkön Manta. Möhkön Rajakartano tarjoaa majoitusta kauniissa jokimaisemissa vanhalla raja-asemalla.

Runonlaulajien säkeiden synnyinsijoilla Parppeinvaaran Runokylä on yksi harvoista paikoista Suomessa, missä voi kesäisin kuulla kanteleensoittoa päivittäin. Runonlaulajan Pirtti valmistui vuonna 1964, ja hiljalleen sen ympärille nousi kokonainen kylä. Myös runonlaulaja Mateli Kuivalattaren, jonka säkeitä Elias Lönnrot keräsi Kantelettareen, syntymäkodin aitat löytyvät Parppeinvaaralta. Runokylän rakennuksiin kuuluvat myös museoaitat, ortodoksinen pyhättö eli tsasouna, legendaarisen sotakenraalin Erkki Raappanan Rajakenraalin maja sekä Raappanan lemmikkikarhun mukaan nimetty Luontopirtti Mesikkä. Ravintola Parppeinpirtissä matkailijat pääsevät karjalaisten ruokapatojen ja piiroiden äärelle. Kesäkuukausina Parppeinpirtin nykykarjalainen ateria on katettuna päivittäin, talvikaudella sunnuntaisin ja muina aikoina tilauksesta. www.mohkonruukki.fi www.parppeinvaara.fi

Kanteleensoittajia Runonlaulajan Pirtissä.

maja. Rajakenraalin

www.kotimaassa.fi

Via Karelia

Koskien kuohua ja koskematonta salomaata

ielinen on Suomen neljänneksi suurin järvi, ja se erottaa Lieksan itäisen ja läntisen osan toisistaan. Sekä Kolilla että itärajan tuntumassa sijaitsevalla Ruunaan retkeilyalueella on pitkät matkailuperinteet. Myös vanha kulttuurimatkaajien reitti kulkee Lieksasta Venäjän Karjalaan. Eeva Oksman

Kolin maisemat ovat houkutelleet matkailijoita jo yli sata vuotta sitten. Kolin kansallispuistoon suuntautuva retki kannattaa aloittaa luontokeskus Ukosta, josta saa hyviä vinkkejä retken suunnitteluun. Tutustumisen arvoinen on myös kylän keskustassa sijaitseva Kolin Ryynänen, jonka punamultaisten hirsirakennusten muodostamassa pihapiirissä on tunnelmallinen kahvila, luhtiaittoja sekä alueen vanhaa esineistöä ja valokuvia esittelevä kotiseutumuseo.

Asko Saarelainen

Rajaseudun kuohuvista koskista voi nauttia Ruunaan retkeilyalueen läpi virtaavalla Lieksanjoella. Koskenlaskua joella voi harrastaa koko kesän, joskin keväisin kosken virtaus ja sen antama vauhti on voimakkaimmillaan. Ruunaan kosket välijärvineen ovat myös virkistyskalastajien ja koskimelojien suosiossa. Retkeilyalueella käy vuosittain peräti 80 000 vierailijaa.

Lieksassa arvostetaan perinteitä mutta eletään vahvasti myös tätä päivää. Vientimarkkinoille kaupungissa tuotetaan niin kartonkeja, liimapuu-, saha- ja höylätavaraa kuin kumi- ja muovituotteita. Lieksalaisia tuotteita löytyy monesta suomalaiskodistakin, sillä suositut Aino- ja Reino-tossut valmistetaan Lieksassa. Lieksan Vaskiviikko.

NURMES

Koli

LIEKSA

JOENSUU

Ilomantsi

Tohmajärvi

Via Karelia

Niirala

KITEE

Luonto ja kulttuuri

kohtaavat Lieksassa

Pielisen museon ulkomuseoalueella on yli 70 rakennusta.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2015

Ruunaan kosket ovat parhaimmillaan keväisin.

Kulttuurimatkaajien reitillä Monet kansanperinteen kerääjät, kuten Elias Lönnrot, ja karelianismin kauden taiteilijat Juhani Ahosta Eino Leinoon ovat kulkeneet laukkukauppiaiden viitoittamaa reittiä Lieksasta kohti Venäjän Karjalaa. Vanhan kulttuurimatkaajien reitin varrella sijaitsee nykyäänkin monta mielenkiintoista kulttuurikohdetta. Reitti kulkee Kolilta Pielisen rantaa pitkin Vuonislahden kylään, jossa sijaitsevat Taiteilijatalo Hupeli sekä Eva Ryynäsen taitelijakoti Paateri. Lieksan keskustassa ehdoton tutustumiskohde on Pielisen museo, joka on Seurasaaren jälkeen Suomen suurin ulkomuseo. Rukajärvikeskus toimii Timitran linnan tiloissa. Sen näyttely kertoo Rukajärventiestä, joka jatkosodan aikaan toimi 14. divisioonan huoltotienä. Samassa pihapiirissä oleva Rajaperinnetalo esittelee 1200 esineen kokoelmallaan paikallista rajaperinnettä 1600-luvulta alkaen.

Ruunaan aluetta voi ihastella myös patikkapoluilta tai retkeilyalueen korkeimmalla paikalla sijaitsevasta Huuhkajanvaaran näkötornista. Ruunaan luonnonsuojelualueen koskemattomat salomaat soveltuvat hyvin ympärivuotiseen samoiluun. Alueen länsireunalla kulkeva Karhunpolku johtaa Patvinsuon kansallispuistoon, jossa on erityyppisiä soita sekä kaunis erämainen Suomujärvi upeine hiekkarantoineen. Puistossa on runsaasti merkittyjä reittejä, joiden suo- ja kosteikko-osuudet on varustettu pitkospuilla. – Patvinsuo on kansainvälinen tutkimus- ja suojelukohde, jossa vierailee vuosittain 13 000 kävijää, kertoo Lieksan kansalaisopiston rehtori Asko Saarelainen. Hän kehuu Patvinsuota hyväksi marjaseuduksi lakkoineen ja karpaloineen.

Nykytaiteilijatk in inspiroituva t Kolista.

Vaikuttavaa musiikkia ja taidetta Kesäisen Lieksan Vaskiviikon lisäksi korkeatasoisia musiikkiesityksiä tarjoaa ympärivuotinen Pielinen Soi -kamarimusiikkifestivaali. Taidetapahtuma käsittää lähes 40 konserttia, joiden pääpaino on kesässä. Ohjelmistoon kuuluvat niin taidenäyttelyt ja galleriakonsertit Pielisen ympäristössä, intiimit konsertit Paaterin kirkossa kuin suuren suosion saavuttaneet illalliskonsertit Kolin huipulla. Toisenlaista taidetta luodaan Lieksan Saarivaarassa sijaitsevassa Kirsikodissa, kehitysvammaisten taiteilijoiden työskentely- ja asuinyhteisössä, jonne pienillä ryhmillä on mahdollista sopia vierailukäynti. Taiteilijoiden töitä on ollut esillä mm. Kiasmassa sekä eri taidemuseoissa ja kirjastoissa ympäri Suomea. www.lieksa.fi/matkailu

Eva Ryynäsen kotitalo, yksi Paaterin näyttelykohteista.

www.kotimaassa.fi

Via Karelia

ielisen museo tarjoaa mahdollisuuden tutustua monipuolisesti puurakentamisen historiaan. Museon vanhimmat rakennukset ovat 1700-luvulta, ja siellä voi nähdä rakennustaidon kehittymisen. Noin 30 kilometrin päässä Lieksan keskustasta sijaitsevassa Paaterissa voi puolestaan ihmetellä, mitä kaikkea kuvanveistäjä Eva Ryynänen on puusta saanut aikaan. Eeva Oksman

Pielisen museo

Pappilanniemessä, kauniissa Lieksanjoen maisemissa sijaitseva Pielisen museo yllättää laajuudellaan – se on Pohjois-Karjalan suurin museo ja Suomen toiseksi suurin ulkomuseo. Museon rakenteellisesti tiivis kokonaisuus on koottu eri puolilta Lieksaa ja Pielisen Karjalan alueetta siirretyistä yli 70 rakennuksesta. Museon päärakennus on avoinna ympäri vuoden. Näyttelyhalleissa olevat perusnäyttelyt esittelevät mm. Lieksan alueen esihistoriaa, kansanomaisia elinkeinoja, talonpoikaisia työkaluja ja käyttöesineitä, kansanparannusta, Lieksan säätyläisiä, leikkikaluja sekä toista maailmansotaa. Museorakennuksen aulassa on nähtävänä vaihtuvia näyttelyjä. Kesäaikaan päärakennuksessa vierailijoita palvelee myös kahvila.

Taitajien käsissä puu taipuu

taloiksi ja tavaro Toukokuun puolivälistä syyskuun puoliväliin avoinna olevalla ulkomuseoalueella on kolme eri vuosisadoilta olevaa pihapiiriä sisustettuine tupineen, ulkorakennuksineen ja karjasuojineen. Ne kertovat elävästi menneiden vuosisatojen elämäntavoista ja talonpoikaisesta kulttuurista.

Myös teemaosastoja ja tapahtumia Ulkomuseoalueella on laaja metsäosasto Savottaranta, joka kuvaa havainnollisesti perinteistä metsätyötä 1800-luvun loppupuolelta 1950-luvulle. Neljän kämpän lisäksi osastoon kuuluvat savotan sauna, talli ja ampari eli hartsuaitta sekä uittotöihin liittyvät uittomaja, laavut, hartsuva, Pielisen ponttuu, soho sekä tukkilautta. Esillä on myös runsaasti metsätöihin ja uittoon liittyvää välineistöä ja työkaluja koneellistumista edeltävältä ajalta. Metsäosaston lisäksi museossa on myllyosasto tuuli- ja vesikäyttöisine myllyineen sekä vanhaa maatalouskalustoa esittelevä maatalousosasto. Palo-osastossa on nähtävänä paloautoja, sammut-

Paaterin kirkko sisältä ja ulkoa.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2015

Pielispihan paritupatyyppinen päärakennus, Pielisen museo. Ihastuttava Paateri Puunveistoon erikoistunut kuvanveistäjä Eva Ryynänen (1915–2001) oli kotoisin Pohjois-Savosta, mutta avioiduttuaan maanviljelijä Paavo Ryynäsen kanssa vuonna 1944 nuoripari asettui Vuonisjärven Paateriin viljelemään maata ja hoitamaan karjaa. Eva Ryynänen oli opiskellut 1930-luvulla kuvanveistoa Ateneumissa, jonne hän pääsi veistettyään kuuluisan teoksensa Seitsemän veljestä Hiidenkivellä. Ryynänen oli tuottelias taitelija, joka 1970-luvulla alkoi tulla tunnetuksi näyttelyjen ansiosta. Vähitellen maanviljelys saikin väistyä taiteen tieltä, ja maatila muuntui yleisölle avoinna olevaksi taitelijakodiksi ateljeineen, kirkkoineen ja galleriakahviloineen.

NURMES

Koli

oiksi

n museo. Aittarivi, Pielise

LIEKSA

JOENSUU

Ilomantsi

Tohmajärvi

Via Karelia

Niirala

KITEE

timia ja ruiskuja sekä palojunan vaunut. Kun kesäisin ulkomuseoalueella järjestetään vielä työnäytöksiä ja musiikkiesityksiä, hurahtaa Pielisen museossa helposti kokonainen päivä!

Kelovaaran tupa, Pielise n museo.

Paateri sijaitsee kauniilla paikalla järven rannalla. Kaikki rakennukset ovat Evan suunnittelemia ja niiden sisällä voi ihailla hänen kättensä jälkiä, veistoksia, reliefejä sekä ainutlaatuisia rakenteita ja kalusteita. Kaikkiaan Ryynäsen veistoksia on noin 500, joista suurin, Paaterin kirkko, valmistui kesällä 1991. Paateri on yksi Lieksan suosituimmista matkailukohteista. Sekin on avoinna yleisölle toukokuun puolivälistä syyskuun puoliväliin, mutta ryhmille ovet aukeavat ennakkovarauksesta myös muina aikoina. www.lieksa.fi/museo www.lieksa.fi/paateri

Hartsuva joen rannalla, Pielisen museo.

www.kotimaassa.fi

Via Karelia

Kulttuurikeskus

tarjoaa elämyksiä Eeva Oksman

Kimmo Varjoranta

ieksan keskustassa sijaitseva kulttuurikeskus on ollut Pielisentien varrella vuodesta 1985. Rakennus peruskorjattiin 2009, ja se palvelee ansiokkaasti monipuolisena kulttuurin ja nuorison toimitilana. Vireästi toimivassa talossa vierailee vuosittain noin 30 000 kävijää.

Matti Hintikka: Lepäävä, kivilitografia

suuksien järjestämiseen. Kulttuurikeskuksessa onnistuvat tilauksesta myös buffettilaisuudet tarjoiluineen.

Kesänäyttelyssä Matti Hintikan grafiikkaa

inen Kuva: Asko Saarela

Kulttuurikeskuksen suurin tila on 400-paikkainen Brahe-sali, jossa järjestetään vuosittain noin 300 tilaisuutta, kuten erilaisia konsertteja, elokuvaesityksiä, juhlia sekä luentoja koulutustilaisuuksia. Lieksan oman teatteriyhdistyksen näyttelijöiden lisäksi Brahe-salin lavalla nähdään vierailevia teatteriryhmiä.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2015

Lieksan Vaskiviikon aikaan Brahe-salissa on konsertteja lähes päivittäin. Esitysten vaikuttavuutta lisäävät salin muunneltavissa oleva esiintymislava sekä erilaisilla valoilla luotu musiikin mukainen tunnelmavalaistus.

Kulttuurikeskuksen monitoimisali soveltuu esimerkiksi erilaisten palaverien ja kokousten järjestämiseen. Monitoimisalissa lieksalaiset harjoittelevat myös ahkerasti erilaisia tansseja. Talossa sijaitseva nuorisokahvila Nuokkari on nuorten oma kokoontumispaikka.

Kulttuurikeskuksen ala- ja yläaulassa järjestetään vaihtuvia näyttelyjä, ja aulatilat sopivat myös esimerkiksi cocktailtilai-

Kulttuurikeskuksen kesänäyttelyissä esillä on ollut tunnettujen kuvataiteilijoiden, kuten Kuutti Lavosen, Tapani Mikkosen ja Matti Peltokankaan töitä. Vuoden 2016 kesänäyttely koostuu taidegraafikko Matti Hintikan grafiikasta. Hintikan pääasiallisena ilmaisuvälineenä on kivilitografia, ja hänen teoksilleen alkulähteenä on luonto, maisema, jonka voi ymmärtää joko konkreettisena tai mentaalisena. Näyttely on avoinna 16.6.–19.8.2016 maanantaista perjantaihin klo 11.00–17.00 sekä heinäkuun lopulla Vaskiviikon konserttien yhteydessä. Näyttelyyn on vapaa pääsy. Kesän 2017 näyttelyssä esillä on espoolaisen taidegraafikko Tiina Kivisen töitä. www.lieksa.fi/kulttuurikeskus

ieksan Vaskiviikko kerää jälleen 22–30.7.2016 upeisiin pohjoiskarjalaisiin maisemiin niin vaskimusiikin harrastajat ja ammattilaiset kuin korkeatasoisista konserteista nauttivan runsaslukuisen yleisön.

Pitkät perinteet omaava kymmenpäiväinen tapahtuma koostuu klassisen musiikin konserteista, eritasoisille soittajille suunnatusta kurssitarjonnasta sekä kansainvälisestä kilpailusta, jossa soittimena tällä kertaa on käyrätorvi. Näiden lisäksi festivaali näkyy myös Lieksan katukuvassa ja lähiympäristössä. Yleisö saa nauttia muun muassa eri puolilla kaupunkia järjestettävistä pihasoittotapahtumista sekä Vaskiteltan kevyemmästä ohjelmistosta.

Tasokasta koulutusta Vaskiviikon musiikkikurssien mestariluokka on suunnattu ensisijaisesti ammattilaisille, mutta perusopetukseen ei ole ikärajoja tai tasovaatimuksia. Niinpä kaikilla vaskisoittimen hankkineilla on mahdollisuus saada tasokasta, pääosin yksityistunneilla tapahtuvaa opetusta. Yhteissoittoa voi opetella seitsikko- ja yhtyekurssilla. – Meille on tulossa taas huikeita opettajia, vakuuttaa Lieksan Vaskiviikon toiminnanjohtajana 1.10.2015 aloittanut Hanna Vienonen. Uuden toiminnanjohtajan valinta julkistettiin kesän 2015 festivaalin lopussa.

– Olin paikalla koko tapahtuman ajan, ja täytyy sanoa, että se oli aivan mieletön kokemus, Vienonen hehkuttaa. Sitä tunnetta hän haluaa vaalia ja pyrkii jakamaan myös muille. Vienosen mukaan festivaali perustuu vahvalle pohjalle, joten tarvetta suurille muutoksille ei ole. Pientä poikkitaiteellista lisämaustetta on kuitenkin luvassa, kun suunnitelmissa on Suomen itsenäisyyden juhlavuosi 2017.

Tasokkaita esiintyjiä Vaskiviikon konserttiohjelmiston kokoamisesta vastaa festivaalin taiteellinen johtaja Jouko Harjanne. Kesällä 2016 Lieksaan saapuu mm. lontoolaisista huippuvaskimuusikoista koostuva Septura, joka esiintyy seitsemän soittajan kokoonpanolla. Soittajat ovat soolopuhaltajia Euroopan maineikkaimmista orkestereista. Tulonsa Vaskiviikolle on vahvistanut myös portugalilainen vaskikvartetti Trompas Lusas. – Eturivin käyrätorven taitureista koostuva kvartetti on ihastuttanut ympäri maailmaa omaperäisellä ohjelmistollaan sekä virtuoosimaisella osaamisellaan, Vienonen kertoo.

Kuva: Takaaki Ko shiba

Lieksan Vaskiviikolla on vieraillut viime vuosina noin 10 000 kävijää. www.lieksabrass.com

mo Varjoranta Vaskiviikko. Kuva: Kim

Vasket kuuluvat Lieksan kesään Eeva Oksman

Lieksan Vaskiviikko

Jouko Harjanne. Kuva: Takaaki Koshiba

www.kotimaassa.fi

Via Karelia

ieksan Vuonislahden kylässä Pielisen rannalla koreilee tiettävästi koko Pohjois-Karjalan vanhin majatalo. Historiankirjat kertovat, että Herranniemessä on kestitty kulkijoita jo 1800-luvun alusta lähtien, jolloin tila toimi hevoskestikievarina. Saana Jaakkola

Harri Joensuu

Karjalaisia herkkuja ja

hemmottelevia löylyhetkiä Kestikievari Herranniemessä

Tämän päivän Kestikievari Herranniemessä kunnioitetaan karjalaisia perinteitä jo neljännessä sukupolvessa. Nykyinen isäntä Tapio Nevalainen kertoo olleensa vain kolmen päivän ikäinen vanhempiensa toivottaessa ensimmäiset vieraat tervetulleiksi vuonna 1958. Vuonna 2007 Herranniemen päärakennus tuhoutui tulipalossa. Tilan sydämeksi löytyi 1850-luvun tupa, joka siirrettiin palaneen rakennuksen paikalle, jotta vieraat voisivat jatkossakin nauttia aidosta vanhanajan tunnelmasta. – Perinteet ja historia ovat tärkeä osa elämystä, ja ne kiinnostavat vieraita, Nevalainen kertoo.

Pielisen rannalla viihtyy helposti pidempäänkin – talvella Herranniemessä majoittuu 35 henkeä, kesäkuukausina noin 50. Jäätävän hyviä löylyhetkiä Rentoon illanviettoon Nevalainen suosittelee kolmen saunan kierrosta. – Päärakennuksen yhteydessä on hoitava infrapunasauna ja rannassa perinteinen puulämmitteinen sauna sekä savusauna. Saunojen välillä voi virkistäytyä kylpypaljussa, ja saunailtaan voi yhdistellä myös ihoa helliviä yrttikylpyjä sekä hunaja- ja turvehoitoja.

Talven tullen Herranniemen vieraille rakennetaan suomalaisiinkin saunatottumuksiin verraten eksoottinen erikoisuus, jääsauna. Lähes puoli metriä paksut jääseinät kestävät käytössä maaliskuun lopulle asti. Jääsaunassa löylyt höyrystyvät turkkilaisen saunan tavoin, ja lämpötila kohoaa 50–60 asteeseen. – Todellisen talvielämyksen saadakseen voi käydä ajelemassa ensin

Jääsauna sisältä .

Karjalaisia makua ja majoitusta Tilausravintolana toimivan Herranniemen pitopöydän kantava teema on tietenkin karjalaisuus, ja herkulliset, pitkään haudutetut liha- ja pataruoat ovat olennainen osa kattausta. Tarjolla on usein myös erilaisia piiraita sekä Pielisen parasta antia eli tuoretta kalaa.

Lieksan ja Kolin välisellä jäätiellä, joka kulkee Pielisen poikki, ja tulla sitten jääsaunaan höyryntäyteisiin löylyihin, suosittelee Nevalainen.

Herranniemeen saapuvat ryhmät viettävät usein päivän ympäröivissä kansallismaisemissa retkeillen tai alueen nähtävyyksiä kierrellen, jonka jälkeen he saapuvat katettuun illallispöytään.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2015

www.vuonis.net/kestik

ieksan Salonkylässä sijaitsevan eläinpuisto PikkuKilin tiluksilla temmeltävät kesäisin monet erikoiset eläinlajit, joita Suomessa tapaa vain harvoin. Maatilaeläinten lisäksi kävijöitä houkuttelevat pihamaan antelias lohilampi ja lähiseudun monipuoliset metsästysmaastot. Saana Jaakkola

PikkuKili

Elämyspiha PikkuKili

on paljon muutakin kuin maatila Erikoisuuksia ja eläinvauvoja Kesäaikaan PikkuKilin vetonauloja ovat lähes 300 suloista karvakorvaa. – Meillä on paljon lintuja – ankkoja, hanhia ja kanoja, jotka nostavat kokonaismäärän korkealle. Lisäksi meillä on useita perinteisiä eläinlajeja, kuten vuohia, lampaita, kissoja ja kaneja, Leinonen kertoo.

Retkikohde, johon ei kyllästy PikkuKilin pihamaata riittää niin pitkälle, että siellä voi kiertää oman ryhmän kesken jopa linja-autolla. Purtavaa on tarjolla paikan päällä, mutta moni varaa mukaan omat eväät, joita nauttia alueen monilla grillikodilla. Huimapäät voivat kiivetä näköalatorniin maisemia ihailemaan.

Näköalatorni.

– Vakiovieraat käyvät täällä jo toisessa polvessa. He ovat olleet täällä ensi kertaa lapsina ja tulevat nyt oman jälkikasvunsa kanssa, kertovat PikkuKilin tyytyväiset yrittäjät.

PikkuKilin tarina alkoi 90-luvun alkupuolella pihalammesta, jonka rannalle kalastajat saapuivat kirjolohia narraamaan. Kalastajia tuntui kiinnostavan muukin kuin runsas kalasaalis – herttaisia maatilaeläimiä oli mukava katsella, ja lisääntyneen kävijämäärän myötä myös PikkuKilissä asustavien eläinten määrä kasvoi nopeasti. Eläinten silittelyn ja kalastuksen ohessa läheiset metsästysmaat houkuttelevat vierailijoita vaaran laelle myös kesäkauden ulkopuolella. PikkuKilin mökeissä voi majoittua ympäri vuoden, ja metsästysporukat ovat tervetulleita istahtamaan aterialle ilman yöpymistäkin. – Metsästää voi kaikessa rauhassa, kun ei tarvitse itse huolehtia ruokien laitosta, vaan tänne voi saapua valmiiseen pöytään, esittelee PikkuKilin isäntäpari Jarmo Leinonen ja Mirva Wickstrand.

Tekemistä ja näkemistä riittää niin paljon, että moni palaa PikkuKiliin uudelleen.

www.pikkukili.net

PikkuKilissä majailevat myös erikoisemmat eläinlajit. On laamoja ja alpakoita, emuja ja villisikoja. Tuttujen lehmien lisäksi Kelvässä laiduntaa myös ylämaankarjaa ja muutama pohjoisen poro. Tuoreimpia tulokkaita PikkuKilin eläinpuistossa ovat kattohaikarat. – Eniten ihastusta herättävät erilaiset eläinvauvat. Pieni on söpöä, on kyseessä sitten kissa, possu, kani tai karitsa, Leinonen toteaa.

www.kotimaassa.fi

Via Karelia

olin kansallismaisema on houkutellut matkailijoita 1800-luvun lopulta alkaen. Kolin kauneudesta ovat inspiraationsa saaneet monet nimensä historiankirjoihin kirjoittaneet suomalaiset, kuten Eero Järnefelt, Juhani Aho ja Jean Sibelius.

Kolin talvimatkailu on kulkenut pitkän matkan siitä, kun ensimmäinen syöksylaskurinne avattiin vuonna 1938. Tänä päivänä Kolilla toimii kaksi laskettelukeskusta – vaativa kuuden rinteen Ukko-Koli sekä perheille ja aloitteleville laskijoille soveltuva seitsemän rinteen Loma-Koli. Molempiin rinnekeskuksiin pääsee samalla lipulla. Kolilla kulkee talvisin yli 60 kilometrin mittainen hiihtolatujen verkosto, johon kuuluu Suomen pisin yhtenäinen valaistu hiihtolatu. Perinteisten talviaktiviteettien, moottorikelkkailun ja huskyvaljakkoajon lisäksi suosiotaan kasvattaa lumikenkäily, jota voi Kolilla harrastaa joko omatoimisesti tai oppaan johdolla. Eksoottisin talvielämys koetaan Pielisen jäällä. Järven poikki kulkeva jäätie lyhentää Lieksan ja Kolin välistä matkaa 60 kilometrillä. Kyseessä on koko Euroopan pisin sisävesien jäätie, jonka taittaminen on huikea kokemus kokeneellekin talvimatkailijalle.

vuodenaikaan katsomatta Saana Jaakkola

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2015

Kolin Matkailuyhdistys

Kevät on parasta patikointiaikaa Talven väistyessä Koli muuttuu patikoijan paratiisiksi. – Keväällä ilma on mukavan raikasta ja viileää eivätkä hyttysetkään kiusaa, vinkkaa Kolin matkailuyhdistyksen toiminnanjohtaja Veli Lyytikäinen. – Kolin luonto on kauneimmillaan, kun se on juuri puhkeamaisillaan kukkaan. Eritasoisia retkeilyreittejä on noin 80 kilometrin edestä, ja lumoavia maisemia riittää joka askeleelle. Kevään korvilla melonta- ja veneilyreitit sekä taimenen ja kuhan kalastus alkavat houkutella matkailijoita puoleensa. Kevät on myös suosittua aikaa kylpylälomalle. Lyytikäinen painottaa, että Kolin tarjonnasta löytyy jokaiselle sopiva vaihtoehto myös kylpylälomaa ajatellen. Koli Relax Spa sopii aikuiseen makuun, Koli Spa Lotus on kuntoilijoiden ja lapsiperheiden mieleen.

Kesä kuluu Pielisellä Kesämatkailun keskipisteenä on Pielinen ja sen tarjoamat virkistysmahdollisuudet. Kesäkuukausina Lieksan ja Kolin välillä kulkee kahdesti päivässä Suomen ainoa sisävesien autolautta. Pielistä ylittäessä ehtii mainiosti nauttimaan laivaravintolan herkuista sekä lumoavista järvimaisemista.

Retkeilijöiden käytössä on neljä leirintäaluetta, ja kansallispuiston alueella on lisäksi erikseen merkattuja telttapaikkoja ja vuokratupia. – Retkeilyreittien varsilla on reilusti majoituspaikkoja, joten vaellukseen voi huoletta varata pari kolmekin päivää. Yösija löytyy varmasti, Lyytikäinen huomauttaa.

Kesä- ja heinäkuun vaihteessa järjestetään perinteinen Kolin Retkiviikko, jonka aikana tutustutaan erilaisiin aktiviteetteihin ja ulkoilumahdollisuuksiin vaihtelevien teemojen myötä. Myös ruoka on tärkeässä roolissa.

Syksyn tullen ruskan väriloisto kasvattaa jälleen patikkaretkeläisten määrää. Syksyn ehdoton kohokohta on lokakuun alun supersuosittu Vaarojen Maraton, johon osallistui tänä vuonna 800 juoksijaa.

– Matkailijoita palvelee Kolilla kymmenkunta ravintolaa, jotka tarjoavat luonnollisista raaka-aineista valmistettua lähiruokaa, kertoo Lyytikäinen.

– Kulunut vuosi on muutenkin ollut Kolilla oikea huippuvuosi, Lyytikäinen toteaa tyytyväisenä.

Monta tapaa majoittua Yli 350 vuokramökin lisäksi matkailijat voivat valita tasokkaista hotelleista edullisempaan hostelli- tai maatilamajoitukseen.

– Eikä se mikään ihme ole. Kolin maisemiin ei kyllästy koskaan, täällä luonto muuttaa muotoaan ja värejään monta kertaa päivässä. www.koli.fi

NURMES

Koli

LIEKSA

JOENSUU

Ilomantsi

Tohmajärvi

Via Karelia

Niirala

KITEE

www.kotimaassa.fi

Via Karelia

Ainutlaatuisia saunakokemuksia. Kuva: Annika Sorjonen

orkeuksiin kohoavat vaaramaisemat heijastuvat horisonttiin katoavan Pielisen pintaan. Break Sokos Hotel Kolilta avautuvia näköaloja on vaikea päihittää. Ei ole siis ihme, että samalta paikalta sai aikoinaan alkunsa koko Kolin seudun matkailu – tuon saman vaaran laelle avattiin vuonna 1896 Kolin ensimmäinen majatalo.

Kylpylähotelli

Suomen parhaalla näköalapaikalla Saana Jaakkola

Break Sokos Hotel Koli

Seuraa omaa saunapolkuasi Kolille lähdetään viettämään huoletonta ja rentouttavaa lomaa. Auton voi unohtaa koko vierailun ajaksi, sillä kaikki tarvittava löytyy vain muutaman askeleen etäisyydeltä. Kolin parhaalle näköalatasanteelle on vain 200 metrin matka, ja kansallispuiston patikointireitit sekä Ukko-Kolin vauhdikkaat laskettelurinteet alkavat heti hotellin ovelta. Tuolihissi kuljettaa laskettelijat aivan hotellin nurkalle, eikä mikään rentouta paremmin rinnepäivän jälkeen kuin nautinnollinen luksuskylpylä Koli Relax Spa.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2015

Koli Relax Spa tuo hemmottelun täysin uudelle tasolle. Kylpylän ovella vastassa on Lumenen tuotteilla täytetty kylpykiulu, jonka seurassa voi kulkea kaunistavaa, virkistävää, vahvistavaa, rentouttavaa tai palauttavaa saunapolkua. Kylpykiulun sisältämistä tuotteista riittää mainiosti kahdelle, ja ne sopivat sekä naisille että miehille. Pariskunnat voivat halutessaan vaihtaa toisen tuotekiulun vaikkapa kuplajuomaan, jota siemailla kylpylän maisematerassilla porealtaan lämmössä miljoonien tuikkivien tähtien alla.

Suihkuttele Kolin kuohussa Näin uniikkia ja intiimiä kylpylää ei Suomessa ole ennen nähty. – Suihkuissa voi valita lämpötilan, värit, valot, äänet ja tuoksut omien tuntemustensa mukaan, esittelee hotellinjohtaja Jukka-Pekka Pesonen. – Voit vaikkapa suihkutella villinä virtaavien vesiputousten alla sademetsän äänien ja tuoksujen ympäröimänä tai virkistyä kylmän Kolin Kuohu -suihkun alla.

NURMES

LIEKSA

Koli

JOENSUU

Ilomantsi

Tohmajärvi

Via Karelia

Kirjastobaari Hiek kapaikka. Kuva: Annika Sorjo nen

Kylpylän kivilauteiset saunat ovat sekasaunoja, ja niissä käydään uima-asuun pukeutuneena. Jatkuvan riisuuntumisen ja pukeutumisen voi siis unohtaa. Sen sijaan kylpylävieraat voivat keskittyä olennaiseen – ainutlaatuisesta kylpyläelämyksestä nauttimiseen. Koko kylpylä on anniskelualuetta, ja kello 16:00 jälkeen kylpylään on 18 vuoden ikäraja. Ei vesiliukumäkiä, ei pommihypyistä nousevia hyökyaaltoja – vain täydellistä irtiottoa arjesta hemmotteluhoitoineen, hedelmälautasineen ja vaaran laelta avautuvine kansallismaisemineen.

Koli Relax Spa on saanut huomiota myös kansainvälisissä piireissä, ja lokakuussa se ansaitsi paikkansa Luxury Travel Guide -luksusmatkailuoppaan listoilla.

Nautiskellen kohti iltaa Rentouttavan kylpyläkokemuksen jälkeen iltaa voi jatkaa hotellin Grill it! -ravintolassa. Ravintolan erikoisuus on puuhiiligrilli, joka tuo annoksiin lempeän leppäsavun aromin. Illallisen kruunaa Pieliselle avautuvat näköalat. – Kolin ravintoloissa kunnioitetaan karjalaisia makuja moderneilla vivahteilla. Luonnolliset raaka-aineet, lähiruoka ja tuoreus ovat Kolilla arvossaan, Pesonen täydentää.

Niirala

KITEE

Kylpylän vieressä sijaitseva kirjastobaari Hiekkapaikka on omiaan rauhaisalle yömyssylle hyvän kirjan parissa. Tilan voi vuokrata myös yksityiseen illanviettoon, kuten työporukan yhteistä karaokeiltaa varten. Rentoon villasukkakokoukseen soveltuu kolmannen kerroksen takkakabinetti, jonka lisäksi hotellissa on kolme muuta kokoustilaa. Isompiin tilaisuuksiin voi hyödyntää pihapiirissä sijaitsevaa luontokeskus Ukkoa, jonka auditorioon mahtuu yli 200 henkeä. – Luontokeskus Ukon avulla matkailija saa kokonaisvaltaisen kuvan Kolin perinnemaisemista ja sen rajattomista virkistysmahdollisuuksista, Pesonen tiivistää. www.kolirelaxspa.fi

www.kotimaassa.fi

Via Karelia

urmeksen kaupunkikuvassa korostuvat Suomen eteläisimmät vaaramaisemat, jotka sulautuvat suuren Pielisen pohjoisimpaan kärkeen. Kahden vesistön välissä sijaitseva Nurmeksen kaupunki puutalokeskuksineen on vuosisatojen saatossa kehittynyt historiallisesta kauppalasta monipuoliseksi matkailukaupungiksi. Saana Jaakkola

Nurmeksen kaupunki

Nurmes

– pienestä kauppalasta moderniksi kaupungiksi Pielisen ja Nurmesjärven väliselle harjulle noussutta Vanhaa Kauppalaa asuttivat aikoinaan sotilaat, kauppiaat ja virkamiehet. Kauppalasta kumpuaa Nurmeksen kulttuuririkas identiteetti ja yrittäjämyönteinen ilmapiiri. Perinteiset elinkeinot ovat Nurmeksen kantava voimavara – metsä- ja maatalous tuovat leivän monen perheen pöytään. – Nurmeksessa on monipuolinen yrityskanta, ja yrittäjät puhaltavat yhteen hiileen. Tästä on mainiona esimerkkinä Nurmeksessa ja Valtimolla toimivien yritysten yhteistyöprojekti Majatalosta majataloon, joka valittiin vuonna 2015 Suomen parhaaksi ruokamatkailutuotteeksi, kertoo Nurmeksen kaupunginjohtaja Asko Saatsi. Tänä päivänä Nurmeksen Vanha Kauppala on suojeltu puutaloalue, jossa eletään leppoisaa ja luonnonläheistä elämää.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2015

ja Nurmeksen arvostettu kaupunginkirjasto. – Keväällä 2015 Nurmes valittiin koko maailman parhaaksi kirjastokunnaksi, kehuu Saatsi. – Suomessa kirjastoja käytetään enemmän kuin missään muualla maailmassa. Nurmeksessa kirjastossa käydään suhteessa eniten asukasta kohden. Nurmes-talo on kulttuurin kehto Nurmes on vahva kulttuurikaupunki. Erityisen hyvin Nurmes tunnetaan joululauluista, tanssista, taiteilijoista ja kirjastosta. Ensi kesänä Nurmes on tapahtumapaikkana vuoden 2016 Karjalaisille Laulujuhlille. Kulttuuritapahtumien keskipisteenä on Nurmes-talo, jonka Hanninkaisen sali on kotina konserteille, tanssiesityksille ja elokuvateatteri Kino Hanninkaiselle. Nurmes-talossa sijaitsevat myös Kötsin museo, Galleria Tyko

Suomen ja Euroopan Joululaulukaupunki Nurmekselta eivät kunniamaininnat lopu kesken. Tiesitkö, että Nurmes on ollut Euroopan virallinen Joululaulukaupunki jo vuodesta 2009 lähtien? – Nurmeksen Joulumusiikki -tapahtumalla on yli 20-vuotiset perinteet. Lisäksi kirjastostamme löytyy Euroopan laajin joululaulukokoelma, esittelee Saatsi.

Perinteet elävät Bomban karjalaiskylässä Monipuolisen tapahtumatarjonnan ohessa matkailijaa Nurmekseen houkuttelee luonnonkauniilla paikalla Pielisen rannalla sijaitseva Bomban karjalaiskylä. Karjalaista kulttuuriperintöä vaalivalla Bomban alueella toimii laaja matkailuyritysten verkosto majoitus- ja ohjelmapalveluineen, kylpylöineen ja kesäteattereineen.

– Tärkeä osa Joululaulukaupunki-statusta on Nurmeksen kaduilla perinteisesti esitettävä Immanueljouludraama. Ja kuuluuhan kaikkien tuntema Joulupukkikappale Nurmeksessa syntyneen säveltäjän P. J. Hannikaisen tuotoksiin.

Nurmeksessa toimii aktiivinen matkaopaskerho, joka järjestää eri aihepiirien ympärille rakennettuja kierroksia. Oppaiden johdolla voi tutustua vaikkapa Nurmeksen kauniisiin kirkkoihin, Puu-Nurmeksen rakennusten ja siellä eläneiden käsityöläisten historiaan tai kaupungin mielenkiintoisiin museoihin. – Vaikka historia on tärkeä osa nurmeslaisten arkea, on Nurmeksessa aina eletty ajan hermolla. Meillä on muun muassa eniten henkilökohtaisia sähköpostiosoitteita asukaslukuun suhteutettuna, naurahtaa Saatsi. www.nurmes.fi/matkailu

NURMES

Koli

– Lähistöltä löytyy lisäksi Hyvärilän Matkailu- ja nuorisokeskus sekä liikunta- ja monitoimihalli PielisAreena, joka soveltuu mainiosti erilaisten urheiluja juhlatilaisuuksien järjestämiseen, Saatsi lisää.

LIEKSA

JOENSUU

Ilomantsi

Tohmajärvi

Via Karelia

Niirala

KITEE

www.kotimaassa.fi

Via Karelia

Rantolan talo, Ikolan ulkomuseo.

Nurmeksessa

museopäivän voi viettää myös ulkosalla Saana Jaakkola

Nurmeksen museo

Veturinkuljettaja n polkua.

urmeksen museo tutkii ja tallentaa alueen kulttuuriperintöä. Kötsin museon ja Ikolan ulkomuseoalueen näyttelyjen ja esineistön lisäksi kaupunginmuseo jakaa tietoa muista kulttuurihistoriallisesti merkittävistä kohteista, jugendtyylisestä rautatieasema-alueesta sekä vanhan kauppalan puutaloalueesta. Ikolan ulkoilmamuseo on avoinna juhannuksesta koulujen alkuun. – Ikolassa oppaina toimivat paikalliset koululaiset. Nuoret saavat museosta ensimmäisen kesätyökokemuksen ja oppivat samalla kotiseudun historiasta, kertoo museonjohtaja Meri-Anna Rossander. Ikolassa on kaikkiaan 12 rakennusta. Navetassa esitellään rautaruukin, meijerin ja palokunnan vaiheita sekä maatalouden historiaa. Pihasta löytyy 1700-luvun luhtiaittoja sekä aito savupirtti, jossa asuttiin 1950-luvun puoliväliin asti. – Viime kesän suurin hitti oli Uddin kauppapuoti, joka toimi kauppalassa 1900-luvun alusta 2000-luvun alkuun, Rossander sanoo.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2015

Museoon on ilmainen sisäänpääsy, ja vaihtuvien näyttelyjen ansiosta esillä on aina jotakin uutta. Museon tiloissa on myös pieni elokuvateatteri, missä voi katsella vanhoja Nurmes-aiheisia kaitafilmejä.

Veturinkuljettajan polku opettaa ja viihdyttää Ikolan laitumilla on kesäisin lampaita, joita kaupungin lapset odottelevat innokkaina joka kevät. Ikolassa nähdään usein muitakin eläimiä, sillä myös koirat ovat tervetulleita museovieraita.

Kötsin museoon vapaa pääsy Kötsin museo sijaitsee Nurmes-talon alakerrassa. Ympäri vuoden avoinna oleva perusnäyttely esittelee Nurmesta esihistoriasta nykypäivään sekä 1900-luvun alun elämää kauppalassa. Nurmeksen museo tallentaa myös romanikulttuuria, ja Kötsin perusnäyttelyn yhteyteen on juuri avautumassa romaniaiheinen kokonaisuus.

Tänä syksynä Nurmekseen valmistui koko perheen seikkailureitti Veturinkuljettajan polku, joka kulkee Nurmeksen Museovarikon veturitalleilta asema-alueen halki vanhan kauppalan kaduille ja päättyy Kötsin museolle. Polun varrella on junavaunujen muotoisia betonipenkkejä, jotka toimivat taukopaikkoina ja maamerkkeinä polkua kulkeville. Saatavana on myös erilaisia karttoja kohdekuvauksineen. – Seikkailupolku on hieno tapa tutustua Nurmeksen, vanhan kauppalan ja siellä sijaitsevan Puu-Nurmeksen historiaan, Rossander tiivistää. www.nurmes.fi/museo

Säännöllinen höyryjunaliikenne jäi historiaan jo vuosia sitten. Nurmeksen Museovarikolla mennyt aika herää henkiin ainutlaatuisella tavalla. Suomen yhdeksästä toimivasta höyryveturista kaksi asustaa tänä päivänä Nurmeksessa, ja joka vuosi nämä raiteidemme veteraanit kulkevat ahkerasti Pohjois-Karjalan kiskoilla. Tapani Laaksomiehelle museojunaliikenne on sydämen asia. – Höyryveturi on elävä kone, jolla on sielu ja pitkä historia. Vanhin veturimme Hv3 995, tuttavallisemmin Heikki, luovutettiin VR:lle jatkosodan syttymispäivänä. Veturin 75-vuotista taivalta juhlistetaan 26. kesäkuuta 2016 näyttelyn, historiikin ja juhlajunan muodossa. Hv3 995 on Euroopan ainoa toimintakuntoinen halkopolttoinen henkilöliikenneveturi, ja se lienee koko maailman suurin puupolttoinen veturi. – Veturi on kuljettanut sotiemme ylipäällikköä Marsalkka Mannerheimiä veturin ollessa sijoitettuna Sortavalaan, josta se liikennöi Viipuriin ja Äänislinnaan, Laaksomies tietää.

Höyryjuna saa ajan pysähtymään Museojunalla matkustaminen on elämys, joka on koettava ainakin kerran elämässä. – Vanhemmalle väelle kokemus on ennen kaikkea nostalginen – matka nostaa pintaan tunteita ja muistoja entisestä. Nuorisolle kokemus on erikoinen ja opettavainen, Laaksomies kuvailee. Vaikka veteraanissa vauhtia riittäisikin, museojunalla matkaa taitetaan verkkaisesti nautiskellen ja maisemia ihaillen. Vanhoissa matkustajavaunuissa vallitsee ainutlaatuinen tunnelma, ja museojuna on nähtävyys jo itsessään. Tulevan kesänä museojunan tunnelman voi kokea myös Yöttömän yön junassa 2. heinäkuuta.

toiveiden mukaan – juna kulkee minne kiskot vievät. Junamatkaan voi yhdistellä tarjoilua, musiikkia tai katseenvangitsevia pysähdyksiä asemilla matkan varrella. Nurmeksen Museovarikolla järjestetään opastettuja kierroksia tilauksesta ympäri vuoden. Laaksomiehen mukaan moni puolivahingossa paikalle tullut matkailija on lähtenyt varikolta täysin haltioituneena. Täydellinen kokemus syntyy vasta matkustajavaunuun istahdettuaan. – Höyryjunan kyydissä matkustaja kokee merkittävän elämyksen – matkan kadonneeseen aikaan, menneeseen maailmaan. www.steamrail.fi

Raiteille myös oman ryhmän kesken Ainutlaatuisiin juhlahetkiin tai vaikkapa virkistyspäivää varten voi varata museojunasta yksityisen vaunuosaston tai vaikka koko junan, jolloin aikataulun ja reitin voi suunnitella omien

Museojuna vie

matkalle menneeseen Saana Jaakkola

Nurmeksen Museovarikko

www.kotimaassa.fi

Via Karelia

urmeksen keskustassa komeilee vaalea funkkistyylinen rakennus, jolla on pitkät perinteet niin hotellina kuin tasokkaana ruoka- ja tanssiravintolana. Vuonna 1939 Nurmeksen katukuvaan nousseen Nurmeshovin nimi tiedetään kaikkialla kaupungissa, ja sen keskeisen sijainnin ansiosta on matkailijoidenkin helppo löytää perille. Saana Jaakkola

Nurmeshovi

Majoitu mukavasti keskellä kaupunkia Nurmeshovi on erityisesti työkseen matkustavien suosiossa, sillä rautatie- ja linja-autoasemilta on vain parinsadan metrin matka. Pysäköintitilaa on hotellin välittömässä läheisyydessä reilusti, joten Nurmeshoviin saapuu sujuvasti jopa bussilastillinen matkailijoita aterioimaan tai majoittumaan. Kaikkien yöpyjien käytössä on asiakassauna, joka lämpenee viikon jokaisena iltana. Nurmeshovin vastaanotto on suljettu sunnuntaisin, mutta se ei estä majoittumista koko viikonlopun ajaksi. – Sunnuntaiyöpyjät saavat käyttöönsä avainkortin, jolla he pääsevät kulkemaan vapaasti hotellin tiloihin ulko-oven ollessa suljettuna, ohjeistaa Martikainen.

Illallisravintolasta yökerhon humuun Buffetaamiainen katetaan katutasossa sijaitsevaan Ravintola Nurmeshoviin. Arkipäivisin tarjolla on monipuolinen lounaspöytä. – Erityisesti salaattipöytämme saa valtavasti kehuja, sillä meillä ei käytetä valmiita salaattisekoituksia, vaan asiakkaat voivat rakentaa salaattinsa aidosti tuoreista raakaaineista, Martikainen toteaa. Iltaruokaan panostetaan entistä enemmän, ja asiakkaiden erityistoiveita kuunnellaan tarkkaavaisesti. Ravintolan tiloissa järjestyvät myös juhlat ja kokoukset aina sadan hengen tilaisuuksiin asti.

Perinteikäs Nurmeshovi on kolmen ravintolan keskustahotelli Sari Martikainen on ollut Nurmeshovin yrittäjänä reilun vuoden ajan. Talon tavat ovat tuorehkolle hotellinpitäjälle ennestään tuttuja, sillä Martikainen on tehnyt Nurmeshovissa lähes 25 vuoden työuran.

Nurmeshovin alimmassa kerroksessa sijaitseva yökerho Safir sekä katutason kuppila Pub Remu & Elsa ovat avoinna perjantaisin ja lauantaisin. Kahdesta kolmeen kertaan kuussa Nurmeshovin ravintolasalissa tanssitaan sunnuntaipäivän ratoksi perinteikkäät iltapäivätanssit.

– Rakennus on valloittava, ja täällä todella aistii aitouden. Vaikka pientä pintaremonttia on tietenkin tehty, vanha Nurmeshovi näkyy hotellissa yhä vahvana, Martikainen kertoo.

www.nurmeshovi.com

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2015

Kuva Vili Vornanen

Tanssin taikaa Kainuussa

Elämässä kaikki ei suju kuin tanssi, mutta lomallasi näinkin voi olla! Tutustu: www.kajaanidance.fi | www.routacompany.fi www.kainuunliitto.fi

Kainuu

Pieni ja kodikas Hyvinvointi Sampo tarjoaa mahdollisuuden luonnonläheiseen ja rauhoittavaan hotellimajoitukseen. Huoneemme ovat inva-mitoitettuja ja rakennus on yhdessä tasossa – soveltuu erinomaisesti myös liikuntarajoitteisille! Majoitukseen voit yhdistää Wellnesshemmotteluhoitoja tai ohjattuja kalastusretkiä Kuhmon lukemattomille koskille. Soita ja kysy lisää! Me palvelemme mielellämme!

Väinämöinen 2, 88900 KUHMO Puh. 08 655 7111 tai 040 849 1841 KURKKAA KOTISIVUMME! www.hyvinvointisampo.fi

www.kuhmo.fi | www.wildtaiga.fi

www.kotimaassa.fi

Via Karelia

uomi-neidon vyötäröllä viekoittelevan Suomussalmen sota-ajan tapahtumat tunnetaan kaikkialla maailmassa. Eniten matkailijoita Suomussalmelle kuitenkin houkuttelee upea luonto, jossa jääkauden jättämät jäljet erottuvat edelleen. Vetovoimaisuutta lisäävät uskomattoman suosittu teatterituotanto, ympärivuotinen tapahtumatarjonta sekä erikoinen tilataide.

Saana Jaakkola

Suomussalmen kunta

Villipetoja, luonnonrauhaa, kulttuuria ja – Suomussalmi miellyttää monenlaista matkailijaa

Luontomatkailu ja erityisesti luontokuvaus tuovat Suomussalmelle vuosittain merkittävän määrän matkailijoita. Suosituinta antia ovat ohjelmapalveluyritysten järjestämät karhunkuvausretket, joita on tehty Suomussalmella 1990-luvulta alkaen. nlinnaan. Huolella suunnitellut kuvauskojut ja Kianta-laivalla Turja asiantunteva opas varmistavat, että Pääsiäislauantaina hii villipetojen bongaus sujuu turvalhdetään perinteinen Ha – silloin on vuorossa Vienanhiihto llan-hiihto. lisesti. Karhujen lisäksi retkillä voi Suomussalmen Kuivajärvellä. tavata ahman ja hirven, lähistöllä pesivän maa- ja merikotkan ja jopa harvinaiTapahtumakesän aloittaa perinteiseskoko syyspäivän täydeltä oheisohjelmaa sen haarahaukan. ti toukokuinen Raatteen marssi, joka kerää markkinatorista tansseihin. Raatteentielle vuosittain satoja osallistujia. Raatteentien sotahistoriallisissa maisemissa juostaan elokuun lopulla myös Raatteen Retkeilijällä on varaa mistä valita Suomussalmella tapahtuu Maraton. Suomussalmen suosituin luontokohde ympäri vuoden Suomussalmen kesän hittitapahtuma on on Hossan retkeilyalue kalliomaalaukheinäkuinen Suomussalmi Rock. Koko viikonsineen, mutta se ei suinkaan ole ainoa. Talvikauden tapahtumat pyörivät hiihtolopun kestävässä tapahtumassa rokki soi Martinselkosen ja Murhisalon luonnonharrastuksen ympärillä. Pääsiäislauantaina suojelualueet sekä Ylivuokin virkistysalue järjestetään perinteinen Hallan hiihto -laturet- ympäri pitäjää, ja pääosassa ovat suomussalmelaisten omat bändit – sekä 70-luvulla nuotarjoavat runsain määrin retkeilyreittejä ki, jonka pisin matka Ukkohallan hiihtoruusvuosinaan soitelleet kokoonpanot että sekä sienestys- ja marjastusmaastoja. keskuksesta Hyrynsalmelta Suomussalmen varta vasten tapahtumaan kootut yhtyeet. Suomussalmella järjestetäänkin vuosittain taajamaan on kaikkiaan 61 kilometriä. Marjastuksen MM-kisat, joka tuo mukanaan Pääsiäissunnuntaikin kuluu hiihdon parissa

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2015

Suosittuja karhunkuvausretkiä on tehty Suomussalmella jo 1990-luvulta alkaen.

Kulttuurin huumaa tilataiteesta Kiantoon Samaan aikaan Suomussalmi Rockin kanssa soi Maitolaituriblues heinäpäisen Hiljaisen Kansan äärellä. Reijo Kelan tilataideteos houkuttelee vuosittain pellon laidalle valtavan määrän matkailijoita ihmettelemään värikkäisiin vaatteisiin puettuja puisia hahmoja. Hiljainen Kansa ei ole ainoa luonnon helmaan taiteiltu teos – Suomussalmen Soivan Metsän suurikokoisia soittimia voi kuka tahansa käydä soittelemassa Kaunisniemen harjun kupeessa.

Suomussalmi Rock soi jälleen heinäkuussa.

Kaunisniemi on tunnettu muustakin kuin Soivasta Metsästään – Kaunisniemen kesäteatteri on yksi Suomen suurimmista ja menestyneimmistä kesäteattereista, ja sen esityksiä käy seuraamassa jopa 10 000 katsojaa kesässä. Hossa

sotahistoriaa

Raate

Suomussalmi

Muina aikoina teatteriesityksiä nähdään Teatteri Retikassa, joka sijaitsee samassa rakennuksessa virkistyskylpylä ja hotelli Kiannon Kuohujen kanssa.

Lentiira

Kirjailijalegenda Ilmari Kiannon taiteilijakoti Turjanlinna on teatterin ohessa Suomussalmen kiinnostavimpia kulttuurikohteita. Turjanlinnaan järjestetään kesäkuusta elokuuhun opastettuja päiväristeilyjä, joiden aikana kuullaan mielenkiintoisia tarinoita värikkään taiteilijapersoonan elämänvaiheista.

KUHMO

Via Karelia Alvar Aallon pronssine n Liekkipatsas.

www.suomussalmi.fi/matkailija www.wildtaiga.fi

SA-kuva.

Evästauko Muikkupuron laavulla Hossan retkeilyalueella.

www.kotimaassa.fi

Via Karelia

uomussalmen kunnan pohjoisosassa sijaitseva Hossa on koko perheen retkikohde. Leveiden pitkospuiden ja laiturien ansiosta Hossan vaikuttavista harjumaisemista nauttivat helposti myös liikuntarajoitteiset luonnonystävät. / Suomussalmen : Alpo Rissanen Värikallio. Kuva o matkailutoimist

sopii myös esteettömään retkeilyyn Monipuolinen Hossa Saana Jaakkola

Hossassa kulkee 90 kilometrin edestä helppokulkuisia retkeilyreittejä. Maan ollessa lumen peitossa hoidettuja hiihtolatuja kiertää retkeilyalueella 60 kilometrin verran. Hossan tunnetuin nähtävyys on Värikallio, jonka kalliomaalauksia saavutaan ihailemaan varta vasten kauempaakin. Kirkkaat vedet, houkuttelevat harjut Hossan maasto on suurimmaksi osaksi jääkauden muovaamaa erämaaluontoa, ja lähes neljäsosa sen alueesta on kristallinkirkkaana kimaltelevia vesistöjä. Korkeiden harjujen erottamia järviä ja lampia on yhteensä noin 130, ja korkeuserojen luoma kontrasti saa retkeilijät haltioitumaan. Yhdessä hiljalleen virtaavien jokien ja kuohuvien koskien kanssa Hossan vesistöt muodostavat 100 kilometrin

Maailmasta Oy

melontareittien verkoston, jonka varrella on runsaasti aloittelijalle sopivia helppoja reittejä, mutta myös kokeneen melojan haastavia osuuksia. Hossan vedet kuhisevat kalasta, ja leveiden laiturien ansiosta Hossassa kalastavat myös liikuntarajoitteiset retkeilijät. Matkailijan tietopankkina ja palvelupisteenä toimiva Hossan luontokeskus on myös täysin esteetön. Hossa

Mystisten kalliomaalausten jäljillä Raate

Suomussalmi

Lentiira

KUHMO

Via Karelia

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2015

Luontokeskuksessa voi tutustua etukäteen Värikallion kalliomaalauksiin, joiden arvioidaan olevan noin neljäntuhannen vuoden takaa. Somerjärven rantakallio seisoo ylväänä muinaisen vesireitin varrella retkeilyalueen pohjoisosassa. Kalliosta on tunnistettu yli

60 erilaista punamullan ja veren seoksella maalattua kuviota, joiden epäillään liittyvän joko šamanismiin tai metsästykseen. Hossa kansallispuistoksi 2017? Hossassa on erinomaiset palvelut, ja alueella toimii monia matkailuyrityksiä lomakeskuksista poroajelujen ja karhunkuvausretkien järjestäjiin. Retkeilyreittien varsilla on leiriytymiseen sopivia laavuja, autiotupia, eräkämppiä ja mökkejä nuotiopaikkoineen ja käymälöineen. Hossan retkeilyalue on syystäkin ansainnut monia tunnustuksia. Vuonna 2011 se valittiin vuoden retkikohteeksi, ja viimeisimpänä Yle Luonto valitsi Hossan kesän 2014 parhaaksi luontokohteeksi. Nyt Suomussalmella tehdään lujasti töitä, jotta Hossan retkeilyalue saisi kansallispuiston statuksen vuoden 2017 alusta alkaen. www.luontoon.fi/hossa www.suomussalmi.fi/hossa

Yrittäjä Pirjo Kähkönen suosittelee tutustumaan alueeseen ajan kanssa ja oppaan avustuksella. – Raatteentien varrella on monia muistomerkkejä, joista vaikuttavin on kivikenttä. Se todella konkretisoi Suomea kohdanneen tragedian.

Talvisodan monumenttina tunnetulla kentällä on lähes 20 000 kivenlohkaretta, jotka edustavat sodassa kaatuneita sotilaita. Dramaattisen näkymän täydentää keskellä kohoava muistomerkki Avara syli, jonka 105 vaskikelloa – yksi sodan jokaiselle päivälle – kaikuvat sodan runtelemissa metsissä tuulen tahdissa.

uomussalmella on museo, jonka nimen kuullessaan moni suomalainen havahtuu, vaikka ei paikalla olisi käynytkään. Raatteentiellä käytiin yksi talvisodan tunnetuimmista taisteluista, eikä missään pääse tutustumaan sen tapahtumiin paremmin kuin Raatteen Portin talvisotamuseossa.

Historian perässä maailman ääriin Raatteen Portti on avoinna toukokuun alusta syyskuun loppuun. Muina aikoina museo on avoinna ryhmille tilauksesta. – Ei meillä yksittäisiä matkailijoita pois käännytetä, vaan jos historia kiinnostaa, voi pienemmälläkin porukalla tiedustella opastusta, Kähkönen naurahtaa. Hän kertoo tavanneensa museovieraita Japanista ja Australiasta asti. – Raatteentien tapahtumista on luettu kirjoista, ja traagisen paikan nähdäkseen ihmiset ovat valmiita matkustamaan toiselle puolen maailmaa.

Tapahtumia marssista maratoniin

Näe, koe ja tunnustele

Raatteentien tapahtumien ympärillä järjestetään erilaisia tapahtumia, kuten toukokuinen Raatteen Marssi. Kesäkuussa soi koko perheen Raate Rock, ja elokuussa talvisodan maisemissa juostaan Raatteen Maraton.

Museon suosituin huone on filmihuone. 14 minuutin dokumenttielokuva kertaa tiivistetysti talvisodan tapahtumia ja seuraamuksia. – Filmi uusittiin vuonna 2014. Tämä Pekka Lehtosaaren laatima dokumentti soveltuu hyvin myös lapsille ja nuorille, Kähkönen kertoo.

– Viime maaliskuussa järjestettiin sodan muistoksi Talvisotahiihto, joka hiihdettiin yhdessä oppaan kanssa. Tapahtuma sai valtavasti positiivista palautetta, joten katsotaan, järjestämmekö sen tänä talvena uudelleen.

Esillä on runsaasti valokuvia Suomussalmesta ennen ja jälkeen talvisodan. Yksi kantavista teemoista on evakkoon lähtö – näyttely kuvaa dramaattisesti mihin kuntoon koti jää, kun on paettava sodan alta.

www.raatteenportti.fi

– Nähtävillä on runsaasti puna-armeijan esineistöä, aseita sekä panssarivaunu. Erityisesti nuorten suosiossa on pakastimessa säilytetty kranaatti, jota pitelemällä voi kokea, miltä aseiden käsittely purevassa pakkasessa tuntuu.

avaa tien talvisodan tapahtumiin Saana Jaakkola

Raatteen Portti

Talvisodan Monumentin muistomerkki Avara Syli, jossa 105 vaskikelloa ja teksti: ”Vaikka ihminen kuolee-muisto elää”.

www.kotimaassa.fi

Via Karelia

Suomussalmella

sydämet sykkivät hyvälle ruoalle

ahvi- ja ruokaravintola Kultainen Kukko on palvellut Suomussalmen taajamassa jo vuodesta 1993 alkaen. Tyytyväisten asiakkaiden toiveesta ravintolan oheen syntyi pian pitopalvelu, jonka myötä sai alkunsa myös viitostien varrella sijaitseva tilausravintola Vanha Kurimo. Saana Jaakkola

Kultainen Kukko

Huovisen ravintolaperheessä vaalitaan perinteitä ja puhtaita makuja jo toisessa polvessa. Pari vuotta sitten pitkän ravintolauran päättänyt Veikko Huovinen antoi vetovastuun ravintoloista pojalleen Pekalle. Sukupolvenvaihdoksesta huolimatta perheyrityksen arvot säilyvät ennallaan – sekä Kultaisen Kukon että Vanhan Kurimon kulmakiviä ovat erinomainen palvelu, viihtyisä tunnelma ja rakkaus hyvään ruokaan.

Pikkusuolaisesta pihveihin ja burgereihin Kultaisen Kukon lounasbuffet on katettuna jokaisena arkipäivänä. Höyryävän herkullisen keittolounaan lisäksi tarjolla on päivittäin kaksi lämmintä ruokaa sekä monipuolinen ja raikas salaattipöytä. Leipä saadaan lounaspöytään tuoreena paikalliselta leipomolta. Keittiössä kunnioitetaan luonnollisia ja tuoreita raaka-aineita. Lähiruoka on suuressa arvossa, ja kala on aterian kuninkaana niin usein kuin mahdollista. Hauskoista hampurilaisistaan tunnetun Kultaisen Kukon listalta löytyy muun muassa rukiin kruunaama merilohiburger. Kahvikupin kaveriksi on valittavana sekä suolaista että makeaa.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2015

Kultaisen Kukon tilat muuntuvat tyylikkäästä cocktailtilaisuudesta rentoon illanistujaiseen tai perinteiseen perhejuhlaan. Ryhmät ovat tervetulleita ruokailemaan Kultaiseen Kukkoon myös normaalien aukioloaikojen ulkopuolella.

Tuoksujen ja makujen tunnelmaa Vanhassa Kurimossa Tunnelmallinen maalaistalo Vanha Kurimo on ollut osa ravintolaperhettä jo lähes 15 vuoden ajan. Tilausravintolana palvelevan hirsirakennuksen avarassa pirtissä arkinenkin ruokailu muuntuu ikimuistoiseksi juhlahetkeksi. Idyllisen ilmapiirin kruunaavat ilmassa leijuva lämpimäisen tuoksu, lempeästi lepattavat kynttilänliekit ja kaunis, juhlallinen kattaus. Vanha Kurimo sijaitsee valloittavien maalaismaisemien ympäröimänä, keskellä vehreitä heinäpeltoja. Lämpimänä kesäpäivänä aterioida voi myös ulkosalla, ja ensi kesäksi lähimetsään valmistuu alueen historiaa esittelevä kulttuuripolku, jonka varrella on mukava verrytellä pitkän ajomatkan puuduttamia raajoja. www.kultainenkukko.fi

altatie 5:n varrella ohikulkijoiden vauhti hidastuu ja päät kääntyvät. Suomussalmen heinäpäinen Hiljainen Kansa on ainutlaatuinen nähtävyys koko maailmassa, mutta se ei suinkaan ole ainoa syy pysähtyä tämän erikoisen pellon laidalle – Hiljaisen Kansan Niittykahvilassa valmistuvat mitä maukkaimmat nokipannukahvit ja nuotioletut. Saana Jaakkola

Niittykahvila

Hiljaisen Kansan Niittykahvila on

lettukestien ykkönen Hossa

– Tunnustan, että olin ensin itsekin epäileväinen, mutta raparperin ja vaniljan yhdistelmä on taivaallinen ja sopii nuotiolettuihin täydellisesti, Huttunen kehuu.

Emäntä Ritva Huttunen muistelee ensimmäisiä toimintavuosia lämmöllä. – Kesällä 1998 tarjoilin toritelttakatoksesta kahvia ja korppuja, hän naurahtaa. Seuraavana kesänä otettiin käyttöön paikalle siirretty heinälato, joita sittemmin on tullut vielä kaksi lisää. Vuosi vuodelta toiminta ja tarjonta laajenivat, ja nyt Niittykahvilan maailmankartalle ilmestyy vuosittain merkintöjä yli 40 eri maasta. – Jokainen vieras saa merkitä nuppineulalla karttaan oman kotipaikkansa, Huttunen kertoo.

Kuin retkellä olisi, paitsi parempaa! Niittykahvilan erikoisuus on nuotiolla paistetut letut ja nokipannukahvi. Pärelautaselta tarjoiltujen lettujen perinteinen seuralainen on vadelmahillo, mutta raparperivaniljahillo on tämän hetken hitti.

Raate

Suomussalmi

Niittykahvilasta saa myös suolaista purtavaa, mm. HiukoPalaa. Kotitekoinen luomusämpylä on täytetty nakkimakkaralla ja maukkaalla kaalisalaatilla eli coleslawilla. – Tuotekehityksessä tärkeintä on hauskat ja mielikuvitukselliset yksityiskohdat, luonnolliset raaka-aineet ja lähituotannon hyödyntäminen.

Lounasta tuvassa, hyppele heinissä Pirttitunnelmaisessa Niittytuvassa tarjoillaan lounasta ryhmille tilauksesta ympäri vuoden. Menusta voi valita vaikkapa Perinteistä Kauraa, Kuvuntäytettä Haravatytölle tai Heinämiehen puolisen lentolavalla. Niittykahvila on kesäaikaan avoinna päivittäin. Ainutkertainen miljöö antaa aihetta pidempäänkin pysähdykseen, sillä heinäladossa voi viettää maksutta vaikka koko yön. – Heinissä pomppiminen on myös hauskaa ja liikunnallista ajanvietettä, Huttunen vinkkaa.

Lentiira

KUHMO

Via Karelia Hiljaisen Kansan uudet kuteet Vuoden kohokohta on kesäkuun alussa, kun Hiljainen Kansa riisutaan talvivaatteistaan ja puetaan uusiin asuihin. Samalla suosta kuokitaan kansalle uudet päät. – Seuraavan kerran Hiljainen Kansa vaatetetaan 9. kesäkuuta 2016. Kyseessä on hauska ja erikoinen tapahtuma, johon saavutaan pitkienkin matkojen päästä. www.niittykahvila.fi www.kuutamokeikat.fi

www.kotimaassa.fi

Via Karelia

Original Sokos

– todellinen lom

napapiirin

Matl

riginal Sokos Hotel Kuusamo on lähellä helppoja luontoelämyksiä, kuitenkin keskellä kaupunkia. Kuusamon tarjoamat elämykset nousevat entistä suurempaan arvoon, kun ne saa kokea yhdessä porukalla. Kuusamo on viime vuosina kasvattanut suosiotaan helppona ryhmämatkakohteena, mihin osaltaan on vaikuttanut Original Sokos Hotel Kuusamon kattava tarjonta ryhmämatkalaisille.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2015

Kaamos kaatuu jo 24. kerran Hyvä ruoka, tilava ravintola, helposti saatavilla olevat hyvinvointipalvelut ja monipuolinen ohjelmatarjonta houkuttelevat ryhmiä Original Sokos Hotel Kuusamoon kaikkialta Suomesta. Erityisen suosituksi on noussut tammikuussa jo 24. kerran järjestettävä Ikinuorten Kaamoksen Kaatajaiset -tapahtuma, joka vuosi toisensa jälkeen vetää hotellin täyteen ikinuoria, jotka haluavat pitää hauskaa.

Tapahtuman ohjelmassa on niin luentoja, tansseja, karaokea kuin naurojoogaakin – jos ei kaamosmasennus näillä eväillä taltu, niin sitten ei millään! Kaamoksen Kaatajaisissa tavataan samanhenkisiä ihmisiä ja nautitaan elämän pienistä iloista. Senioreille on suunnattu myös Senioritanssijoiden Atimo -tapahtuma, jota Original Sokos Hotel Kuusamo isännöi aina toukokuussa – ensi vuonna jo 16. kerran. Atimoissa laitetaan jalalla koreasti: tanssia eri muodoissa aamusta iltaan, välissä hyvästä ruuasta nauttien ja iltaisin askelmerkkejä hotellin tanssilattialla hioen. Eikä niin kiire ole, ettei päivien aikana ehtisi nauttia kuusamolaisen luonnon kauneudesta.

Hulppeat näkymät Konttaiselta.

Salla Sallatunturi

Ruka

Via Karelia

KUUSAMO

Kuusamojärven rannassa kulkee historiapolku.

Hotel Kuusamo

makeidas

n tuntumassa

leena Ikonen

Sydämellisesti suomalainen, rohkeasti paikallinen

. -neuvottelutila Leppoisa Aalto

Original Sokos Hotel Kuusamo

Kesäteatteri takapihalla Kulttuuri on Original Sokos Hotel Kuusamossa lähempänä kuin todennäköisesti missään muualla – paikallinen kesäteatteri nimittäin pitää majaansa hotellin takapihalla. Vaivattomammin ei kesäteatteriin enää pääse! Ensi kesänä Kuusamon kesäteatterissa nähdään komedia Kolmen naisen koukussa, josta ei vauhtia ja nopeasti vaihtuvia tilanteita puutu. Ennen teatteriesitystä tai päivän päätteeksi on hyvä rauhoittua hotellin takapihalta lähtevällä, noin kilometrin mittaisella luontopolulla, historian polulla. Sinne on hyvä lähteä nauttimaan luonnon tervehdyttävästä seurasta, kiireettä ja turvallisesti.

Jo vuosikymmeniä Original Sokos Hotel Kuusamo on vastaanottanut sydämellisesti Koillismaalle saapuvat. Hotellia rakennettaessa lähtökohtana oli, että sen piti kuvastaa Kuusamoa ja paikkaa, jolle se pystytettiin. Tarinan mukaan Torankijärvi, jonka rannalle hotelli nousi, olisi saanut nimensä jo aikojen alussa paikalla kotarakennuksissa asuneilta metsäsaamelaisilta. Heidän jättämäänsä perintöä kunnioittaen hotellin julkisivua hallitsee suuri kota, jossa toimii hotellin ravintola Hotku. Paikallisuus näkyy myös muualla hotellissa: sisustuksessa on käytetty kuusamolaista punahonkaa, ja ravintolan tanssilattia on valmistettu Lapin marmorista. Hotellin ulkoseinissä käytettävä kivi on saatu paikallisesta lippakivikaivoksesta läheltä Venäjän rajaa. www.sokoshotels.fi/fi/kuusamo/sokos-hotelkuusamo

Uutena pakettina Original Sokos Hotel Kuusamo tarjoaa kaamoksen nujertamiseksi Koillismaan Terveys Oy:n asiantuntijoiden kanssa elämyksellisen ja kokemuksellisen hyvinvointipaketin. Irtautuminen arjesta -viikonlopun aikana tarjotaan välineitä arjessa ja työelämässä jaksamiseen sekä lievitetään hektisen elämäntyylin tuomaa stressiä. Paketti on suunnattu työyhteisöille sekä yhdistyksille, joissa on kiinnostusta ja tarvetta tukea yhteisön jaksamista arjessa.

Hotellin julkisivua hallitsee suuri kota, jossa toimii hotellin ravintola Hotku.

www.kotimaassa.fi

Via Karelia Karhunkierros. Kuva: Siru-Leena Mukkala

Kuusamon kutsu

Palosaaren poroja kalastustila

ei vaimene

uusamo tarjoaa puhdasta luontoa, liikunnan riemua ja erämaaelämyksiä. Ei tarvitse ihmetellä, miksi tuhannet matkailijat kuulevat Kuusamon kutsun joka vuosi.

Kuusamo on Pohjois-Pohjanmaan maakunnan sekä pohjoisin että itäisin kunta, johon kuuluu myös vetovoimainen Rukan alue. Matkailukeskuksen lisäksi Kuusamon kaupungin alueella on lukuisa joukko matkailuyrityksiä, joiden tarjonnasta löytyy elämyksiä ja kokemuksia kaikkina vuodenaikoina.

uusamossa Palosaaren poroja kalastustilalla tehdään poronhoitotyötä jo kolmannessa polvessa. Matkailijoille porotila tarjoaa lukuisia erilaisia aktiviteetteja ja virkistäytymismahdollisuuksia.

Porotilalla sijaistee kauniiden maisemien keskellä. Tilalla voi tutustua poroihin ja niiden hoitajien elämään vaikkapa poroerottelua seuraten. Lapset saavat tilalla kuulla salaisuuden joulupukin poroista! Talvella porotilalta järjestetään erimittaisia poroajeluja RukaKuusamon upeisiin vaaramaisemiin – voivatpa vieraat osallistua poromiehenhaasteeseenkin tai suorittaa poronajokortin. Pilkkiretki läheiselle lammelle laavulla nautittuine nuotiomakkaroineen ja nokipannukahveineen on mieleenpainuva kokemus.

Kuusamon kuuluisin vaellusreitti on pääosin Oulangan kansallispuistossa kulkeva Karhunkierros, jonka pituus Ristikalliolta on noin 70 kilometriä. Kansallispuiston polut ja muut vaarojen rinteillä risteilevät retkeilyreitit kutsuvat nauttimaan upeasta luonnosta puhtaimmillaan, oli liikkeellä sitten kävellen, pyörällä tai lumikengillä. Kuruihin, kanjoneihin ja jokiuomiin ei hiihtosirkuksen häly ylety, vaan luonnosta pääsee nauttimaan täydessä rauhassa joko talven hankien ympäröimänä tai kesällä yöttömän yön valaistessa.

Lapin kesä ja valoisat kesäyöt tarjoavat monia mahdollisuuksia. Porotilalla voi kokeilla poron lypsämistä tai poronmaitolettujen valmistamista. Kalamiehet voivat lähteä mieliinpainuvalle öiselle kalaretkelle luonnon rauhasta ja kauniista vaaramaisemista nauttien. Naisille Poro- ja kalastustila järjestää kursseja, joissa tutustutaan perhokalastuksen kiehtovaan maailmaan kanssasisarten positiivisessa ja energisessä seurassa.

Luontoelämyksiä täydentävät Kuusamon monipuoliset palvelut, joita ei tarvitse hakea kaukaa. Ravintolat, aktiviteetit ja hoidot muodostavat houkuttelevan kokonaisuuden, jossa kaikki on kätevästi lähellä, juuri niin kuin hyvällä lomalla kuuluukin olla.

Kaikki Palosaaren tilan ohjelmat on muokattavissa asiakkaiden toiveiden mukaisesti.

www.luontoon.fi/karhunkierros

www.palosaarenporotila.fi Ahti Oksman

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2015

Palosaaren poroja kalastustila

arjat, sienet, riistat ja kala ovat hyvän suomalaisen ruuan raaka-aineita, joita maassamme on metsät ja vedet pullollaan. Muissa Pohjoismaissa ruokamatkailu on jo voimakas trendi, ja Kuusamossa uskotaan vahvasti sen tekevän tuloaan myös Suomeen. Matleena Ikonen

Villiruokamatkailu tekee tuloaan Suomeenkin

Kuusamo on

villin ruuan koti

Naturpolis

Sieniruokia. Kuusenkerkkä on todellinen terveyspommi. Kuva: Eeva Oksman

Palkinto ruokakulttuurin edistämisestä

Kuusamon seudulla on aktiivisesti kehitetty luonnosta saatavien raaka-aineiden hyödyntämistä. Kaksi vuotta toiminut Kuusamon kaupungin, Taivalkosken kunnan, Pohjois-Pohjanmaan liiton ja EU:n rahoittama ja kehittämisyhtiö Naturpoliksen hallinnoima villiruokaan keskittyvä Luonnollisesti läheltä -hanke lisäsi kuusamolaisten yrittäjien yhteistyötä ja nyt yhteinen visio villiruoan kotipaikasta alkaa toteutua. Helmikuun alussa alkaneen uuden Elintarvikkeista ja luonnosta elinvoimaa Koillismaalle -hankkeen avulla pyritään edistämään nimenomaan villiruuan ympärille kehittyvää matkailu- ja muuta elinkeinotoimintaa.

– Hankkeen tavoitteena on edistää yhteistyötä elintarviketuotannon ja -jalostuksen, kaupan ja matkailun kesken. Mukana on 44 yritystä: elintarvikeliikkeitä, ravintoloita, maatilamatkailuyrityksiä ja yrittäjäyhdistyksiä, kertoo projektipäällikkö Elisa Kangasaho. Matkailijalle hanke näkyy lisääntyvänä villiruokatarjontana Kuusamon ja Taivalkosken alueella. – Hankkeessa mukana olevissa ravintoloissa on jo tarjolla joitakin villiruoka-annoksia, ja ravintola Rukan Kuksassa kaikki annokset on valmistettu paikallisista villeistä raakaaineista, Kangasaho kertoo.

Hankkeessa mukana olevilla yrityksillä on oikeus käyttää Wild Food -tavaramerkkiä. Wild Foodista ollaan rakentamassa vahvaa brändiä, joka houkuttelisi ruokamatkailijoita Kuusamoon paitsi Suomesta myös muista Pohjoismaista ja Euroopasta asti. Hankkeen puitteissa myös tuotteistetaan villiruokatuotteita, järjestetään villiruokakursseja ja ylipäätään lisätään tietoisuutta siitä, mitä villiruoka on ja opetetaan ihmisiä arvostamaan sitä. – Lähtökohtana ovat puhtaat, upeat raakaaineet. Välillä tuntuu, että ne ovat meille liiankin itsestään selviä, Kangasaho sanoo. Laajaa alueellista yhteistyötä luonut villiruokahanke on saanut myös tunnustusta. Se palkittiin hiljattain Suomalaisen ruokakulttuurin edistämissäätiö ELOn Lentävä lautanen -palkinnolla, joka myönnetään vuosittain suomalaisille ruokakulttuuriteoille.

www.kotimaassa.fi

Via Karelia

Itärajan tuntumassa sijaitseva Salla on tuntureiden, revontulien ja porojen valtakunta.

– Salla on Murmanskissa hyvin tunnettu brändi, mutta myös Pietarin ja Moskovan seuduilta on totuttu vierailemaan Sallassa, kertoo Sallan hallinto- ja kehittämisjohtaja Pekka Huhtala. Sallan kansainvälisellä rajanylityspaikalla Kelloselässä tehtiin viime vuonna noin 200 000 rajanylitystä. – Venäläismatkailijoiden määrä on maan taloudellisen tilanteen ja ruplan heikkenemisen vuoksi vähentynyt, mutta uskomme, että määrät lähtevät tulevaisuudessa taas nousuun. Venäläisten turistien vähenemistä paikkaavat osaltaan Keski-Euroopasta tulevat turistit, Hollannin lisäksi heitä tulee paljon myös Iso-Britanniasta, Saksasta ja Espanjasta.

houkuttelee erämaahan

os kaipaa vapaa-ajaltaan luontoelämyksiä, rauhaa ja persoonallisia tapahtumia sopivassa mittakaavassa, Salla on loman arvoinen paikka. Saana Jaakkola

Sallan Matkailu

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2015

Idässä ihastutaan Sallan erämaakutsu on kaikunut kauas. Vuosittain tähän Lapin itäosan pieneen kuntaan löytävät tiensä tuhannet ulkomaiset turistit, heistä suurimpana ryhmänä hollantilaiset sekä rajan takaa Venäjältä tulevat. Sallatunturin hiihtokeskus houkuttelee venäläisiä perheitä hyvien palveluidensa ja korkeatasoisen infrastruktuurin ansiosta.

Matkailu on siis Sallalle tärkeä elinkeino, jota kunta tukee erilaisin investoinnein. Yhteistyössä Holiday Clubin kanssa aloitetaan yhteishanke, jonka lopputuloksena Sallaan saadaan noin 200 lisävuodepaikkaa talvikaudelle 2016–17. Kaavoituksella ja tonttihankinnalla on pyritty avittamaan myös ostoskeskushanketta, ja Huhtala toivookin, että lähivuosina Sallaan kohoaisi uusi ostoskeskus palveluita täydentämään.

Koko perhe harrastaa Myös luontomatkailun puolella on Sallassa tehty kehitystyötä. Alkavalle talvelle on valmistumassa talvipyöräily- ja kävelyreittejä, jotka mahdollistavat luonnossa liikkumisen lihasvoimin myös lumen aikana. Noin kolmen kilometrin mittaisia reittejä on kaksi, joista toinen kulkee valaistun ladun vierellä, joten sillä näkee liikkua myös iltaisin. Myös talviliikuntaan sopivia pyöriä on vuokrattavissa paikan päältä. Uutta on myös Sallatunturin hiihtokeskuksessa alkavat perhehiihtokoulut. Usein hiihtokoulut ajatellaan vain lasten ja aloittelevien laskijoiden jutuksi, mutta Sallassa halutaan muistuttaa, että myös vanhempien ja kokeneempien laskijoiden on syytä silloin tällöin palautella mieleen tekniikoita – ja onhan yhdessä oppiminen mitä parasta perhedynamiikan parantamista!

Äinpäin-päivää ja hiihtäen viinakauppaan Vaikka sydäntalvi on Sallassa parasta matkailusesonkia, kunnassa tapahtuu ympäri vuoden. Kesän kohokohta on Äinpäin-päivä – heinäkuinen koko perheen tapahtuma, jossa vuorokausirytmi käännetään nurin, eli äinpäin, niin kuin Sallassa on tapana sanoa. Koska kesäisin riittää Sallassa valoa vuorokauden ympäri, äinpäin-päivänä kylän kaupat ovat auki keskiyöhön asti, ja raitilla riittää ohjelmaa ja tekemistä pikkutunneille asti. Samasta ajatuksesta on saanut alkunsa myös edellisenä viikonloppuna yöttömässä yössä tuntureilla juostava Salla Midnight Trail Maraton. Maaliskuun auringon jo lupaillessa kevättä, lähtevät sallalaiset porukoissa viinakauppaan. Ensi vuonna jo 15:ttä kertaa hiihdettävän viinakauppahiihdon idea on yksinkertainen: ehtiä Saijan kylästä 43 kilometrin päähän ”pitkäripaiseen” ennen sulkemisaikaa. ”Nautinnossa säilyy maku, kun sitä ei saa liian helpolla”, tuumataan Sallassa, ja lähdetään matkaan. Joukkoon mahtuu jos jonkinlaista hiihtäjää!

Perhematkailu on muutenkin Sallassa keskiössä. Kunnassa järjestetään ympäri vuoden erilaisia koko perheelle suunnattuja tapahtumia, joissa perheen pienimmät on huomioitu, ja rauhallinen, turvallinen ympäristö tekee lasten kanssa kulkemisesta helppoa ja huoletonta.

www.loma.salla.fi

Salla Sallatunturi

Ruka

Via Karelia

KUUSAMO

www.kotimaassa.fi

Via Karelia

Nimestään huolimatta museo ei ole vain sotamuseo, museossa esitellään nimittäin myös vuosisadan alun elämää Sallassa.

Ulkonäyttelyalue.

Sallan sota- ja jälleenrakennusajan museo vetää yhteen sallalaisen sodan ja jälleenrakennusajan historian. Sodat koettelivat Sallaa erityisen raskaasti, sillä Suomi menetti Neuvostoliitolle suuren osan kunnasta. Sodan vaiheisiin päästään museossa tutustumaan esineiden ja valokuvien avulla. Mutta sodan päättymisen jälkeen alkoi myös voimakas jälleenrakentamisen kausi, joka myös huomioidaan museossa.

allan sota- ja jälleenrakennusajan museo avaa niin sallalaisten kuin suomalaisten kannalta tärkeitä ajanjaksoja.

Sotahistorian harrastajalle ja muille Suomen historiasta kiinnostuneille Salla tarjoaa paljon nähtävää. Sotahistoriallisia nähtävyyksiä Sallassa ovat muun muassa Paikanselän sotamuistomerkkialue, Salpalinja sekä Sallatunturilla Sotkan kellari, jossa neljä suomalaissotilasta pelastautui venäläisten hyökkäykseltä.

Museo -oppaat Elina Jok ela

ja Jarkko Sipola.

– Emme halunneet jäädä sodan ikäviin kokemuksiin, vaan katsoa myös valoisasti tulevaisuuteen, kertoo museonjohtaja Nina Sipola.

Museo avaa sodan ja

jälleenrakennuksen aikoja Sallassa Saana Jaakkola

Sallan sota- ja jälleenrakennusajan museo

Tieopaste kehoittaa museon kohdalla poikkeamaan näyttelyyn ja kampanisukahville.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2015

Museokauppa.

Jatkosodan aikaa.

kronologisessa järjestyksessä päättyen viimeisessä huoneistossa jälleenrakennusaikaan. Museon valoisissa huoneissa on paljon monille tuttua.

– Siksi kerromme myös siitä valtavasta jälleenrakennusurakasta, jossa sodassa koeteltu Salla ponnisteli uuteen alkuun.

– ”Ihan kuin mummolassa” on meillä paljon kuultu lause, kertoo Sipola.

Kollektiivinen muisti

variperina tuodaan esille kie Sallan Rajakievariss t. ny ja tkailua ennen nettä sekä Sallan ma

Nimestään huolimatta museo ei ole vain sotamuseo. Sodan ja jälleenrakennusajan lisäksi museossa esitellään nimittäin myös vuosisadan alun elämää Sallassa: perusnäyttely kertoo 1900-luvun alun elämästä Kuolajärvellä, maa- ja metsätaloudesta ja arjen elämästä. Museo on perustettu viisi vuotta sitten EU-tuella VR:n entisten työntekijöiden asuttamaan rivitaloon. Näyttely etenee 1900-luvun alusta lähtien huoneesta toiseen

– Vaikka museo luonnollisesti kiinnostaa erityisesti niitä kohderyhmiä, jotka ovat itse kokeneet sodan, meillä käy paljon myös lapsiperheitä. Myös paikallisille ihmisille museo on hyvin tärkeä. Se kertoo Sallan värikkäästä lähihistoriasta ja miten tapahtumat liittyvät maailmanpolitiikkaan. Tämä on sellainen kollektiivinen muistin eheyttämisen paikka, Sipola sanoo. Sallan sota- ja jälleenrakennusajan museo on avoinna ympäri vuoden, talvisin tiistaista lauantaihin klo 10–17. www.salla.fi/museo

Savottatyö on aina ollut tärkeä elinkeino Sallassa.

www.kotimaassa.fi

Via Karelia

Poropuiston noin 40 poroa saavat sulanmaan ajan käyskennellä vapaina.

allan Poropuistossa matkailijaa odottavat luonnon rauha, kiireettömyys ja yksilöllinen palvelu. Ja tietenkin noin 40 poroa. Matleena Ikonen

Sallan Poropuisto

Poropuistossa elämys

syntyy yksinkertaisista asioista Sallan Poropuistossa viime vuosien trendi kohtuullistamiseen ja elämän hidastamiseen on huomattu koko ajan lisääntyvinä asiakasvirtoina. – Tänne hakeutuvat hiljaisuutta ja luontoa rakastavat ja luonnossa liikkuvat ihmiset – pariskunnat ja perheet, mutta myös ryhmät ja yksittäiset henkilöt, kertoo Poropuiston emäntä Tarja Mattila. – Asiakkailla on kova kaipuu luonnolliseen kohtaamiseen luonnon kanssa ja kaipuu nähdä aitoa ympäristöä paikallisen ihmisen kanssa. Poropuiston henkilökunta pyrkii aina luomaan matkailijoille kiireettömän vierailun, jossa jokaisen tarpeet huomioidaan ja jokainen kävijä otetaan huomioon yksilönä. – Vaikka meillä sesonkiaikana käy päivässä satoja ihmisiä, retket tehdään aina pienissä ryhmissä. Sen lisäksi että asiakkaat pitävät siitä, myös henkilökuntamme inspiroituu ja nauttii retkistä joka kerran uudestaan, Mattila sanoo.

Ryhmä se on pienikin ryhmä Poropuiston kärkituote on ehdottomasti retket poronhoitoalueelle. Puiston noin 40 poroa saavat sulanmaan ajan käyskennellä vapaina 200 hehtaarin alueella, jonne myös matkailijat pääsevät patikoimaan ja kohtaa-

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2015

maan porot niiden ikiaikaisella hoitoalueella. Kingi, Kiela, Nappula ja niiden lajitoverit ovat vasasta asti tottuneet ihmisiin ja tekevät mielellään tuttavuutta turisteihin. Loortin poro -ohjelmapaketti vie matkailijat ohjatulle retkelle poroja ruokkimaan. Ruokinta- ja rapsutteluhetken jälkeen nautitaan nokipannukahvit paikallisten leipomusten kera. Kesäaikaan Poropuistosta järjestetään ohjattuja melontaretkiä Hangasjärvelle, ja ympäri vuoden tehdään paikallista kulttuuria ja historiaa valottavia Sallan kulttuuri- ja historiakierroksia. Poropuiston ryhmäajattelu lähtee pienestä. – Meillä ryhmän minimikoko on neljä henkeä. Matkaan ei tarvitse lähteä bussilastillisella, vaan ”minä ja minun kaverit” on meille riittävän iso ryhmä, Tarja Mattila korostaa.

Vaikka Poropuistolla on valmiita retkipaketteja, se pystyy tarjoamaan asiakkaille myös heidän toiveitaan vastaavia aktiviteetteja. – Mottomme on: ”Kerro toiveesi, tehdään yhdessä”. Oppaamme ovat asiantuntevia eräoppaita, paikallisia ihmisiä – kutsun heitä ”tunturipurossa uitetuiksi pojiksi”, Mattila nauraa. – He ovat asuneet tunturissa ikänsä, joten heillä on erityistuntemus Sallan alueesta. Oppaat toimivat aina ryhmän omista lähtökohdista, oli toiveena sitten sykettä kohottava kuntoretki tai huonosti liikkuvien opastus. Meillä upeat luontoelämykset eivät ole kunnosta kiinni. www.sallareindeerpark.fi

Matleena Ikonen

Sallaiset Oy

allaiset Oy tarjoaa majoitusta caravan-alueella ja mökeissä ympäri vuoden.

Luonnonläheistä majoitusta

Sallatunturin kupeessa Salla Sallatunturi

Ruka

Sallaiset caravan-alueen 105 sähköistettyä caravan-paikkaa ovat käytössä ympäri vuoden – talvisinkin kausipaikoilla on parisenkymmentä vaunua. Ympärivuotinen matkailualue houkuttelee turisteja etenkin talvisaikaan, mutta myös kesäsesonki kasvaa jatkuvasti.

Sallaiset caravan-alue sijaitsee aivan Sallatunturin juurella. Koko tunturialue palveluineen sijaitsee melko pienellä alueella, joten siirtyminen majoituksesta rinteeseen ja muihin kohteisiin on kätevää. – Ei täällä välttämättä tarvitse autoa, sillä ravintolat, kylpylä, liikuntahalli, Poropuisto ja ladut ovat kaikki tässä ihan vieressä, kertoo Sallaiset Oy:n toimitusjohtaja Jussi Seppänen.

– Talvi on meillä ilman muuta pääsesonki, kuten koko Lapissa. Kesäsesonkia ja välikausia kehitämme koko ajan. Ihmiset ovat onneksi pikkuhiljaa heränneet huomaamaan, että Lapissa on myös muita hienoja vuodenaikoja kuin talvi. Esimerkiksi toukokuu talven jälkeen on hienoa aikaa, kun luonto herää – samoin marraskuu, kun pimeys laskeutuu. Ne ovat kokemisen arvoisia aikoja! – Sitkeässä elää myös harhaluulo, että kesäisin Lapissa olisi hirveästi sääskiä. Se ei kyllä pidä paikkaansa, Seppänen kertoo.

Via Karelia

KUUSAMO

Mukavasti vaunussa tai ylellisesti mökissä Vuonna 2013 SF-Caravan ry:n talvisuositusalueeksi valitulla caravan-alueella on paitsi vaunupaikkoja myös 12 saunallista parimökkiä, joissa on makuuhuoneet yhteensä neljälle henkilölle sekä oma keittiö. Alueella on myös siistit ja tilavat suihku- ja saunatilat sekä takkahuone. Tunnelmallinen grillikota on niin ikään asiakkaiden vapaassa käytössä. Isommille porukoille majoitusta tarjoaa Sallaiset Oy:n lomakylä PAN Village muutaman kilometrin päässä caravan-alueesta, sekin sopivan matkan päässä tunturista. Lomakylän suurissa korkeatasoisissa hirsitaloissa on kussakin neljä huoneistoa, ja jokaisessa huoneistossa makuupaikkoja kolmessa makuuhuoneessa yhteensä kuudelle henkilölle. Lisäksi huoneistoissa on avara oleskelutila, keittiö, kaksi kylpyhuonetta, kaksi vessaa ja oma sauna. Huoneistot on sisustettu nykyaikaisesti, ja oleskelutilan mukavuuksiin kuuluvat muun muassa suuri TV, DVD-soitin ja tulisija. www.sallaiset.fi | www. panvillage.fi

www.kotimaassa.fi

Via Karelia

Elämyksiä Lapajärven kylässä Ahti Oksman

Isäntä Matin museo

apajärven kylä sijaitsee 40 km Sallan kirkonkylästä länteen. Vieraanvaraista kylää ympäröivät upeat maisemat, luonnonkauniit järvet ja monet retkeilyreitit. Kalaisan Lapajärven rantatörmällä, Lapajärvelle johtavan tien päässä, sijaitsee alueen historiasta kertova Isäntä Matin museo.

ympäri vuoden. Puolukat ja mustikat poimitaan lähimetsistä, ja elokuulla kypsyvät korpihillat.

Isäntä Matin Museo

Vuoden 1944 rauhansopimuksessa puolet silloisen Sallan pitäjän pinta-alasta luovutettiin Neuvostoliitolle. Lapajärven kylän asuttivat ja rakensivat vanhan Sallan Lampelan kyläläiset. Nykyään Lapajärven kylässä asuu vakituisesti kolmekymmentä henkeä, mutta kesäisin mökkiläisten myötä väkimäärä kasvaa. Osa paluumuuttajien ja uusien asukkaiden taloista toimii ns. kakkoskotina ympärivuotisesti. Elämä Lapajärven kylässä on luonnonläheistä. Lapajärvestä saadaan siikaa, muikkua, ahventa ja haukea. Metsästys täyttää elämän syksyisin ja riistaa syödään joka talossa

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2015

Museoisäntä Seppo Leinonen osti äitinsä syntymätalon itselleen reilut viisitoista vuotta sitten. Hän rakensi tilan entiseen navettarakennukseen museon, jonka nimi tulee talon vanhasta isännästä, isäntä Matista. Museossa esitellään sallalaista elämää ennen ja jälkeen toisen maailmansodan. Navetan porstuvassa on vanha separaattori, jolla lypsetystä maidosta eroteltiin pois rasva eli kerma. Navetan nurkassa on talon vanha astiakaappi patoineen, kattiloineen ja muine sen aikaisine keittiötarvikkeineen. Varsinaisen museon pihapiirissä on kaksi entisöityä rakennusta ja yksi uudisrakennus. Niistä löytyy hevosten valjaita, rekiä, kalastusvälineitä ja paljon erilaista maalaistaloissa käytettyjä työkaluja – löytyypä sieltä vanha puimakonekin!

Hyvä ruoka on isännän kunnia Ruokailu tekee museovierailusta todellisen elämyksen – onhan Seppo Leinosella vuosikymmenien mittainen kokemus keittiömestarin ja opettajan työstä. Museorakennuksen toiseen päähän on rakennettu hirsinen ruokasali vanhoja menetelmiä käyttäen. Saliin mahtuu kerralla ruokailemaan noin 50 henkeä. Ruuat valmistetaan kylän emäntien perinteisillä resepteillä luonnontuotteita hyödyntäen ja asiakkaiden toivomukset huomioon ottaen. Isäntä suosittelee illalliseksi vaikkapa erilaisia salaatteja, graavattua siikaa, haukipateeta, uunissa haudutettuja muikkuja, kermalla höystettyä sallalaista nauris-riisikeittoa ja lappilaista perinneruokaa kampsua. Museokierrokset päättyvät päärakennuksen pirtissä vanhan Sallan kuvaesitykseen, joka alkaa elää isännän kertomien tarinoiden myötä. Lopuksi juodaan vielä sallalaiset torttu- eli kampanisukahvit. www.lapajarvi.fi/museo

Loviisan Joulu 2015

Lipoptena cervi ja suuri kurpitsa

5.-6.12. & 12.-13.12.

Wanhan Ajan Joulukoteja

Naapurini kertoi kyselyikäisestä tyttärestään ja siitä, miten heidän päivänsä ovat täynnä ihmettelyä. Hän jatkoi, miten surullista on, ettei meillä aikuisilla ole aikaa pysähtyä pohtimaan vaikkapa luonnon ihmeitä.

Strömforsin ruukin joulu

Kolumni

Matleena Ikonen

Matkan varrelta

5.-6.12.

Malmgårdin joulumarkkinat

Itse olen koittanut säilyttää lapsekkaan hämmästelyasenteen – jo siksi, että toimittajan työssä siitä on hyötyä, mutta toisinaan voi myös naurattaa lähipiiriään pohdinnoillaan.

12.-13.12.

Lenkkeilen paljon metsässä, ja luonto kyllä tarjoaa yhtä ja toista hämmästeltävää. Vaikkapa sen, onko hyttysellä reviiri. Kun ympärilläni parveilee koko ajan ärsyttävästi inisevä hyttysparvi, ovatko ne hyttyset koko lenkin ajan samoja? Vai loppuuko niiden reviiri jossain? Jos jälkimmäistä, miten hyttynen reviirinsä merkkaa?

www.visitloviisa.fi/loviisanjoulu www.facebook.com/loviisanjoulu

Seuraava LEHTI nro 1-2016

Tänä syksynä olen sattuneesta syystä äitynyt pohtimaan myös hirvikärpäsiä. Itse olen yliherkkä sille mönkimisen tunteelle päänahassa, ja kokemukseni mukaan Lipoptena cervi ärsyttää myös koiraa. Mutta tunteeko hirvi sen? Ja jos tuntee, niin mitä se voi sille tehdä? Pystyykö se vääntämään itsensä sellaiseen asentoon, että se voi takajalallaan raaputtaa vaikkapa kylkeään?

ILMESTYY TAMMIKUUSSA VIIKOLLA 3 TU MUK LE SOIT AAN! AM 044 E 702 ILLE 1212

Marraskuun vaihteen viikonloppuna jäin pohtimaan suomalaisuutta ja sen arvostamista. Kaupat ja kavereiden Facebook-päivitykset olivat täynnä kurpitsoita ja naamiaisasuja – Halloween on toden totta tullut jäädäkseen. Hämmästelin sitä, miksi suomalainen kulttuuri ei meille kelpaa. Olemmeko niin amerikkalaistuneita vai kaupan läpikotaisin aivopesemiä? Pohdin asiaa myös julkisesti ja sain vastaukseksi sen, että mikä tahansa juhlan aihe tähän pimeään vuodenaikaan on tervetullut. Ymmärrän sen hyvin, mutta tällaisena suomalais-ugrilaisena jääränä soisin, että juhlisimme mieluummin kekriä kuin suurta kurpitsaa.

Aineistopäivä: Ke 30.12.2015