Matkailu kotimaassa.fi nro 1-2014

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2014

2

N

äinä päivinä on EteläSuomessa voinut jokainen havaita lumen piristävän vaikutuksen. Tähän asti ulkona on ollut ankean pimeää jouluvaloistakin huolimatta. Pienikin lumipeite valaisee maiseman aivan toisenlaiseksi.

TÄSSÄ NUMEROSSA

Pimeään aikaan ihmiset jäävät helposti sisätiloihin eikä sade- tai loskakeli houkuta lähtemään ulos. Vielä suurempi merkitys pakkaskelillä ja lumentulolla on monelle matkailuyrittäjälle. Ilman niitä odotettu kauden pääsesonki menee ohi, kun talvisten lajien sijaan joulukuussa pelataankin golfia.

Pääkirjoitus............................................................. 3 Pohjanlahden Rantatie yleistä................................................................. 4-5 7 Sillan Saaristo............................................... 6-17 Kokkola.......................................................... 18-21 Kalajoki.......................................................... 22-27 Pyhäjoki......................................................... 28-29 Raahe............................................................. 30-33 Museot ja näyttelyt.......................................... 34-38 Matkan varrelta.................................................... 39

Matkailu kotimaassa.fi -lehti toimitus@kotimaassa.fi www.kotimaassa.fi 6. vuosikerta

Vähäinenkin lumi saa ihmiset lähtemään ulos ja nauttimaan ulkoilun ja liikunnan riemusta. Lapset hihkuvat innosta, kun pulkat, sukset ja luistimet kaivetaan taas esille.

Lumen aikaansaamalla valoisuudella on merkitystä myös mielialaan. Vaikka aurinko ei näyttäytyisikään, lumen heijastama valo todistaa, että pilvien takana aurinko paistaa kuitenkin. Kevättä kohden mentäessä päivä päivältä valon määrä kasvaa. Aurinkoisina talvipäivinä auringonpaiste kimmeltää hangilta kirkkaammin kuin koskaan keskikesällä!

Näinä taantuman taloudellisesti vaikeina aikoina myös me ihmiset voimme toimia lumen tavoin. Kun synkät ennusteet ja konfliktit eri puolilla maailmaa vyöryttävät negatiivisuutta kaikkialle, tulisi meidän silloinkin etsiä niitä positiivisia valonpilkahduksia, jotka estävät meitä vaipumasta synkkyyteen. Pienetkin positiiviset asiat tuottavat iloa ja lisäävät uskoa huomiseen. Niiden kautta saatamme löytää myös uusia ideoita ja mahdollisuuksia. Samalla levitämme lumen tavoin valoa ja toivoa myös ympäristöömme.

Mediamyynti, tilaukset ja osoitteenmuutokset:

Päätoimittaja: Ahti Oksman puh. 0500 439 857 ahti.oksman@kotimaassa.fi

Valon lisäksi levolla on tärkeä merkitys jaksamiseen.

Joululomien aikaan moni sai irrottautua hetkeksi arkisesta aherruksesta. Yrittäjillä on kuitenkin taipumus unohtaa itsensä pyrkiessään tekemään työnsä mahdollisimman hyvin.

Työtunteja ei lasketa, ja työtä tehdään itseään säästämättä.

Omaa kehoa tulisi kuitenkin kuunnella, sillä muuten liika yrittäminen kostautuu. Terveys kärsii, kun ei osata välillä hellittää.

Toimitussihteeri: Eeva Oksman puh. 0500 439 863 eeva.oksman@kotimaassa.fi Toimittajat: Matleena Ikonen puh. 0400 302 066 matleena.ikonen@kotimaassa.fi Irmeli Kojonen puh. 0440 533 303 irmeli.kojonen@kotimaassa.fi Suvi Roselli puh. 0440 437 362 suvi.roselli@kotimaassa.fi

Painopaikka: Sata-Pirkan Painotalo Oy sata-pirkanpainotalo.fi

Tilaushinnat (5 nroa) -määräaikaistilaus 30 € -kestotilaus 27 € -irtonumero 6,80 € (sis. alv 10%)

Lepo saa voimavarat uudistumaan. On hyvä muistaa, että kukaan meistä ei ole korvaamaton. On opeteltava olemaan armollisempi niin itselle kuin toisille. Näin jaksamme ja voimme säteillä positiivisuutta myös ympäristöön. Väsynyt yrittäjä ei ole kenenkään etu, mutta virkeänä hän on yrityksensä paras käyntikortti. Näitä innosta puhkuvia yrittäjiä olemme saaneet kohdata tehdessämme tätä lehteä, ja se on antanut uskoa tulevaan.

Internet-sivut ja verkkolehti: webmaster@kotimaassa.fi

Maiju Junko puh. 040 963 1396 maiju.junko@kotimaassa.fi Taitto: Mainostoimisto Penbox puh. 044 375 3254 www.penbox.fi

puh. 044 702 1212 myynti@kotimaassa.fi www.kotimaassa.fi/tilaus

Julkaisija: Menuetti Group Oy asiakaspalvelu@menuetti.fi www.menuetti.fi ISSN 1798-0445 (painettu lehti) ISSN 1798-0453 (verkkojulkaisu)

Kuudennen toimintavuoden nyt alkaessa voimme todeta, että Matkailu kotimaassa.fi -lehti on löytänyt paikkansa matkailulehtien joukossa. Omalla tyylillään, teemoillaan ja kohderyhmällään se on saavuttanut hyvän maineen matkailutoimijoiden keskuudessa laadukkaana mediana. Tästä on hyvä jatkaa.

Kansikuva: Raahen perustajan Pehr Brahen patsas. Kuva: Leena Harju

Ahti Oksman http://www.facebook.com/matkailukotimaassa

3

www.kotimaassa.fi

Pohjanlahden Rantatie

V

uonna 2010 valtakunnallisen matkailutiestatuksen saanut Pohjanlahden Rantatie on uusin valtakunnallinen matkailutie mukaillen Suomen länsirannikkoa Vehmaalta Tornioon. Numerossa 4/2013 aloittamamme Rantatien esittelysarja on edennyt jo kolmanteen osaan käsittäen tällä kertaa osuuden Uudestakaarlepyystä Raaheen.

Pohjanlahden Rantatie – lähes 900 km luontoa, kulttuuria ja lähimatkailua Eeva Oksman

Historiaa ja kulttuuria Länsirannikolla kulkeva matkailutie on vaihtoehto nykyisille nopeille, suorille valtateille. Sen valitseva joutuu toki käyttämään matkantekoon enemmän aikaa, mutta saa samalla matkasta enemmän irti. Reittiä on kuljettu jo vuosisatojen ajan, ja siksi Rantatiellä on oma, valtateistä poikkeava luonteensa. Tiehän on yhdistänyt länsirannikon jokisuiden kaupunkeja jo keskiajalla, sillä jo 1500-luvun lopulla tieyhteys ylsi Pohjanlahden ympäri Tukholmasta Turkuun.

1600-luvulla muodostettu postilaitos käytti tietä silloin, kun kelirikko tai myrskyt sulkivat suoran merireitin valtakunnan osien välillä.

Pohjanlahden Rantatie toimii maantieteellisesti kokoavana historiallisena tienä, jolta erkanevat muun muassa Revontultentie, Tervan tie, Sininen tie ja Saariston Rengastie.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2014

Rantatietä kulkiessa saa muun muassa kattavan kuvan Suomen länsirannikon kaupunkien historiasta. Reitin varrella on nähtävänä eri aikakausien asutusta ja rakennustapoja.

Alueelle tyypillisen maankohoamisen myötä on rannikon lähelle sisämaahan jäänyt hyvin säilyneitä asuinalueita eri aikakausilta, kun ihmiset ovat muuttaneet lähemmäs merenrantaa.

Majakkaa kuvaavat matkailutiekyltit innostavat poikkeamaan yksitoikkoiselta Kasitieltä. Kylttejä seuraamalla löytää sivuteiden varrelta hyvin säilynyttä rakennusperintöä sekä merellisiä luontokohteita. Luonto ja kulttuuri yhdessä luovat omintakeisen maiseman. Esimerkiksi Porin seudulla kannattaa poiketa päätieltä tutustumaan Ahlaisten kulttuurimaisemaan tai Ulvilan keskiaikaiseen historiaan. Kulttuurimatkailijan kannattaa suunnata vaikkapa Pohjanlahden idyllisiin puukaupunkeihin. Luontoharrastajaa

UUSIKAUPUNKI

KUSTAVI

4

Kokkolan Neristanin puutaloja.

edustalla sijaitseva Tankarin majakkasaari on monipuolinen matkailu- ja retkeilykohde.

Kokkolan lisäksi länsirannikon upeista hiekkarannoista voi nauttia myös Kalajoen kuuluisilla Hiekkasärkillä, jolloin rantaloman jälkeen tuliaisostoksilla kannattaa poiketa Iso-Pahkalan keramiikkapajalla ja perinteikkäällä Tyngän Myllyllä.

kiinnostaa varmasti Merenkurkun luonnonperintö, Selkämeren uusi kansallispuisto ja rannikon lintukosteikot. Mutkaiset vanhat tieosuudet tarjoavat elämyksiä myös motoristeille ja pyöräilijöille. Lähiseudun asukkaille Rantatie mahdollistaa päivän tai parin lyhytloman kotinurkilla.

Hyvinvointimatkailua Rantatiellä Hyvinvointimatkailu on yksi Pohjanlahden Rantatien vahvuusalueista. Se pystyy tarjoamaan matkailijoille suomalaisen hyvinvointiloman, jonka tunnuspiirteitä ovat muun muassa irtautuminen arkirutiineista, luonnosta ja rauhasta nauttiminen, rentoutuminen, akkujen lataaminen sekä luontoon tutustuminen. Tarjolla on henkilökohtaista palvelua, terveys- ja kuntoliikuntaa sekä hemmottelua ympäristö ja kestävä kehitys huomioiden.

Lähde: Maunu Häyrynen ja Mikael Lähteenmäki: Tie meren ympäri, Pohjanlahden Rantatien matkailutie -osatutkimusraportti.

OSA 3: Uudestakaarlepyystä Raaheen Tämä Pohjanlahden Rantatien osuus alkaa mielenkiintoiselta 7 Sillan Saariston alueelta. Vuonna 1620 perustettu idyllinen Uudenkaarlepyyn pikkukaupunki tunnetaan muun muassa Zacharias Topeliuksen kotikaupunkina. Aktiivilomailuun sopivan Pedersören kunnan historia ulottuu peräti 660 vuoden taakse. Pitkä merenkulun historia on puistojen ja puutarhojen Pietarsaarella, joka tunnetaan myös Johan Ludvig Runebergin syntymäkaupunkina.

Myös pienen Luodon kunnan saarilla on paljon mielenkiintoista nähtävää, kuten upea tonttukylä. Kruunupyyn kunnan historiaan voi puolestaan tutustua kesäisin avoinna olevalla Torgaren museoalueella.

Pyhäjoella kuvankaunis Kielosaari leirintäalueineen ja liikuntapuistoineen sekä meri ja joki koskineen ovat kokemisen arvoisia.

Kesäkuun lopussa kymmenet tuhannet ihmiset suuntaavat kohti pientä Pyhäjoen kuntaa osallistuakseen siellä järjestettäviin vuoden 2014 Suviseuroihin.

Tämän osuuden päätepiste on kreivi Pietari Brahen vuonna 1649 perustama Raahen kaupunki. Nykyisin Raahe on merkittävä satama-, koulu- ja teollisuuskaupunki.

Uuteen keskustaan kiinteästi nivoutuva Vanha Raahekaan ei ole museoalue, vaan elävä kaupunginosa. Raahen edustan saaristo kuuluu Natura 2000 -verkostoon linnustonsa, kasvillisuutensa ja luontotyyppinsä perusteella.

Näkemistä ja kokemista siis riittää, joten Pohjanlahden Rantatiellä kulkiessa kannattaa varata runsaasti aikaa. Kiireettömästi matkustaessa ehtii nauttia kauniista ja vaihtelevista maisemista sekä poiketa reitin varrella sijaitsevissa monissa mielenkiintoisissa kohteissa.

Matka jatkuu Kokkolaan, jonka vanhakaupunki Neristan on yksi maamme yhtenäisimmistä ja en jäätelöannos. laajimmista säilyneistä puuRantakallan herkullin kaupungeista. Kaupungin

Jäätä pitkin Taskuun. Taskun saari on yksi Raahen saariston suosikkikohteista Kuva: Leena Harju

5

www.kotimaassa.fi

Pohjanlahden Rantatie

7

Sillan Saaristo avaa matkailijalle mahtavat maisemat ja aktiviteettien kirjon. Meri- ja saaristoluonto, polveilevat metsät ja järvi-idyllit monine harrastusmahdollisuuksineen ja tapahtumineen takaavat onnistuneen loman koko perheelle.

Erä- ja meriluonto

parhaimmillaan

Maiju Junko

7 Sillan Saaristo ry.

Matkavaihtoehtoja on 40 kilometriin asti.

Avosoiden ja kosteikkojen yli on rakennettu yli kaksi kilometriä pitkospuita. Niitä pitkin samoilijat saavat lähikosketuksen kauniisiin suopaikkoihin, joihin muuten olisi mahdoton tutustua.

Pedersören 50 kilometrin pituinen Saukonreitti kulkee harvimpaan asuttujen alueiden läpi. Vaeltaja pääsee osaksi koskematonta luontoa, virkistysmetsiä ja puhdasta erämaata. Elämyksiä tarjoavat niin ojittamattomat suot, pienet erämaajärvet kuin aarniometsien kalliotkin.

Eläimistö on rikas. Kulkija voi tehdä tuttavuutta liito-oravien, hirvien ja valkohäntäpeurojen kanssa. Reitillä voi törmätä myös nimikkoeläimeen, saukkoon. Onpa alueella tavattu kaikkia maamme isoja petoeläimiämmekin. Saukonreitin vesistö on kalaisa.

Esimerkkinä Ähtävänjoki, joka on kuulu isoista hauista, harjuksista ja taimenista.

Valloita Ilveskivi Saukonreitillä voi kiivetä turvallisesti Suomen suurimmalle siirtolohkareelle.

Ilveskiveksi ristityn kivenjärkäleen huipulle pääsee kätevästi kierreportaita pitkin. Laella on viehättävä parveke, jolta aukeaa upea erämaisema. Ilveskiven lähellä on laavu, hyviä telttapaikkoja ja kuivakäymälä.

Reitillä on kaikkiaan kahdeksan tulisijallista laavua, joissa vaeltajat voivat yöpyä, pitää taukoa, syödä eväitä ja grillata makkaraa.

Bockabron-silta on luonnonkaunis piknik- ja kalastuspaikka.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2014

Alueella on uusi lyhyt vaellusreitti, Runoilijoiden polku. Se on omistettu paikalliselle kirjailijapariskunnalle Hjalmar Krokforsille ja Viola Renvallille.

Pohjanmaan Punkaharju Kruunupyyn Seljesiä voi hyvällä syyllä kutsua Punkaharjun kansallismaiseman pikkuveljeksi. Luonnonkaunis, kahden kilometrin harjumaisema tarjoaa monet mahdollisuudet vapaa-aikaan.

Harjumaisemassa sijaitseva Lomakylä Seljes Camping tarjoaa ravintola- ja majoituspalveluita. Matkailija voi kalastaa ja uida kirkasvetisessä Seljesissä. Saunarannassa kutsuu kylpytynnyri, uimaranta on lapsiystävällinen, ja kalastajille tarjoutuu mahdollisuus niin mato-ongintaan kuin lohikalastukseenkin.

Ammattitaitoiset oppaat 7 Sillan Saariston alueella toimii monia ammattitaitoisia erä- ja kalastusoppaita.

Melontaan, kiipeilyyn ja geokätkentäänkin on omat innostavat oppaansa. Tarjolla on myös metsästysretkiä. Pietarsaareen ja Pedersöreen tulevat ryhmät saavat tunnin ilmaisen opastetun kiertoajelun ryhmän omalla linja-autolla.

Tarkemmat tiedot ovat kätevästi katsottavissa 7 Sillan Saariston nettisivuilta. Sivustolta aukeaa myös kätevä linkki koko alueen mökkitarjontaan. Valittavana on niin luksusasumista kuin erämaan sydämessä olevia metsämökkejä – ja kaikkea tältä väliltä. www.7siltaa.com

Lukuisat retkeilypolut kutsuvat samoilemaan, ja kaunista harjumaisemaa voi ihailla vaikka kanoottisafarilla Perhonjoella.

Kruunupyy on tunnettu monista luontopoluistaan.

Vaihtelevasta reitistöstä löytävät omansa niin aloittelijat kuin kokeneetkin vaeltajat.

6

Pohjanmaa

Pohjanmaa

Leirintäalueen luonnonkaunista tunnelmaa.

V

astasavustetun kalan tuoksu. Tuoreet maut. Kiukaan sihinä. Järvimaiseman alati vaihtuva kauneus. Elämyskohde Strandis on kaikkea tätä ja paljon muuta!

Strandis Luodon kunnassa Pohjanmaan kauniissa saaristossa tarjoaa ikimuistoisia saaristokokemuksia kaikkina vuodenaikoina.

Elämyksien metsästäjälle saunalaiva M/S Gloskär on ohittamaton.

– Saunalaivan kannelta kesäisen saariston pääsee kokemaan läheltä ja turvallisesti.

Laivan voi vuokrata vaikka yhdeksi illaksi.

Miehistömme vie sinut seikkailulle kauniille Luotojärvelle ja voit rentoutua, ihailla maisemia ja nauttia hyvästä ruoasta ja saunoa – keskellä järven selkää, maalailee yrittäjä Anders Högberg.

Löylyttelijöille on myös rantasaunavaihtoehto.

– Saunaan mahtuu jopa 60 henkeä, mutta se sopii myös pienemmille seurueille.

Rannassa on oma uimalaituri, josta pääsee pulahtamaan vilpoiseen järveen. Talvella pidämme saunan yhteydessä avannon auki ”jääkarhuille”, joten tervetuloa uimaan myös silloin.

Strandis

– elämyksiä kaikille aisteille Maiju Junko

Valikoima elää, joten savustamolta kannattaa kysyä myös graavattua, kylmäsavustettua ja tuoretta kalaa.

Pietarsaaren Kala-Aitan kautta meillä on suora linkki kalastajiin, ja meren anti saadaan tuoreeltaan ravintolan keittiöön.

Strandiksessa palvelee lisäksi kauppa, asiamiesposti ja bensa-asema.

Paikallisuus maistuu myös pizzalistassa.

Saisiko olla vaikkapa Gloskärin erikoinen tai Strandiksen oma Lohipizza?

Kotiseudun makuja Strandiksen ravintolan ruokalista on kuulu paikallisesta väristään ja lähialueiden raaka-aineistaan.

– Ruoka on yksinkertaista, suoraviivaista ja runsasta. Liharuokien raaka-aineet tulevat pääasiassa paikallisilta tuottajilta, ja vihannekset hankitaan myös lähialueilta.

Kahvilassa voit nauttia piristävän aamukahvin aamiaisineen tai iltapäiväkahvin leivoksineen.

– Erikoiskahvilla saa nautintohetkeen ripauksen ylellisyyttä.

Leiri luonnon keskellä Leirintäalue Strandcamping sijaitsee luonnonkauniilla alueella Luotojärven rannalla. Hieno uimaranta ja hyvät palvelut kruunaavat lomalaisten nautinnon. Alueella on 80 karavaanaripaikkaa ja nykyaikainen, toimiva ja tyylikäs palvelurakennus.

Tarjolla on myös yksinkertaisia, mutta elämyksellisiä yöpymismökkejä hienossa saaristomaisemassa.

Savukala vailla vertaa

Yksityistilaisuuksille Strandis tarjoaa oivalliset puitteet.

Monen matkailijan mielestä Strandiksen savukalaa ei voita mikään.

– Savustamme perinteisellä menetelmällä, jota luotolaiset ovat käyttäneet jo monien sukupolvien ajan. Kala tulee tarjonnan ja vuodenajan mukaan sekä paikallisilta ammattikalastajilta että kauempaa. Eniten savustamme siikaa ja lohta, toisinaan taimenia ja ahveniakin, Högberg kertoo.

Ab Strandboden Larsmo Oy

– Tilat sopivat niin juhliin kuin yritystilaisuuksiinkin, saaristolaisyrittäjä Anders Högberg kutsuu. www.strandis.fi

Avantouimareiden unelman täyttymys.

7

www.kotimaassa.fi

Pohjanlahden Rantatie

Houkuttelevaa historiaa, kiehtovaa kansanperinnettä Maiju Junko

7

Sillan Saariston historialliset kohteet kiinnostavat kaikenikäisiä.

Topeliuksen lapsuudenkoti, arktinen museo, tonttuja, nukkeja… Voipa alueella aistia elämää vanhan karjamajan maisemissakin.

Pietarsaaren monipuolisen museokattauksen kirsikka on arktinen museo Nanoq.

Jääkarhua grönlannin kielellä tarkoittavan museon laaja kokoelma on täynnä toinen toistaan jännittävämpiä kertomuksia.

Fäbodassa,

7 Sillan Saaristo ry.

seitsemän kilometriä Pietarsaaren keskustasta sijaitseva Suomen ensimmäinen arktinen museo Nanoq on naparetkeilijä Pentti Kronqvistin ja suuren talkoojoukon rakentama museokokonaisuus. Se on syntynyt Kronqvistin naparetkiltään keräämän esineistön ympärille.

on myös arktisen Kanadan inuiittien vuolukiviveistoksia ja muuta taidetta.

Päärakennuksen mallina on ollut pohjoisgrönlantilainen turvemaja. Esikuvansa lailla Nanoq-museo sulautuu ympäristöönsä ja mukautuu vuodenaikojen vaihteluihin.

Sisätilat sen sijaan ovat kaikkien nykystandardien mukaiset.

Satusedän kammarissa

Alueen Karhunpesä-kylän erikoiset mökit on suureksi osaksi rakennettu vanhoista purkuhirsistä. Kiehtovia, vanhoja ja ekstoottisia käyntikohteita ovat myös muun muassa pyyntimaja Huippuvuorilta ja kullankaivajan mökki vaskooleineen ja huuhdontakenttineen.

Nanoqin pysyväisnäyttelyissä voi tutustua retkikuntavarusteisiin ja arktisiin pyyntivälineisiin aina 1600-luvulta lähtien. Esillä

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2014

8

Museo järjestää lisäksi vuosittain erikoisnäyttelyitä yhteistyössä sekä suomalaisten että ulkomaisten alan laitosten kanssa.

Satusetä, runoilija, kirjailija, professori – Zacharias Topeliuksen ansiot suomalaisessa yhteiskunnassa ovat kiistattomat.

Kirjallisuushistorian ystävät voivat kurkistaa kirjailijan lapsuudenkotiin Kuddnäsin museossa, Uudessakaarlepyyssä. Kotimuseossa voi mietiskellä, miten Välskärin kertomusten, Maamme-kirjan, Koivu ja tähti -sadun ja tutun Varpunen jouluaamuna -sanoituksen luoja on viettänyt poikavuosiaan.

Kuddnäsin museorakennukset näyttävät, millainen oli 1800-luvun alun vauras koti.

Topeliuksen lapsuudenkoti on toiminut museona jo vuodesta 1934 lähtien. Valkoisen päärakennuksen perusnäyttely esittelee talon elämää Topeliuksen perheen aikana. Huonekalut ja muut esineet viestivät porvarillisesta elämäntyylistä 1800-luvun

Pohjanmaalla. Keltaiseen taloon puolestaan on kalustettu Sipoon Koivuniemestä peräisin oleva Zacharias Topeliuksen kirjastohuone, jonka esineistö kuuluu Suomen kansallismuseolle.

Torgare – pappilamuistoja Torgaren pappila on vuosisatojen ajan ollut Kruunupyyn kulttuurin keskus. Nykyinen pappilarakennus on vuodelta 1796. Vanhassa navetassa sijaitsee maatalousmuseo ja renkituvassa koulumuseo. Alueen erikoisuuksia ovat myös maito- ja sotilasmuseo.

Torgaren rakennukset ja pihapiiri kuvastavat selkeästi kulttuuria ja rakennustapaa vaiheessa, jolloin pappiloiden talous perustui maanviljelykseen. Rakennukset on sijoitettu kahteen pihapiiriin. Päärakennuksessa on symmetrinen pohjakaava keskeissaleineen.

Pihapiirissä on 1840-luvun renkitupa, mankelitupa ja kivinavetta.

Kruunupyyn suuri empirepuukirkko tapuleineen hallitsee maisemaa. Kirkonseutu edustaa perinteistä pohjalaista jokivarsiasutuksen keskusta. Kirkko ympäristöineen ja Torgaren pappila ovatkin päässeet valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen listalle.

Lelu- ja tonttutaivas Bjärgas-museo keskellä Luotoa tarjoaa kesäkävijöille näyttelyitä ja tapahtumia.

Bjärgasissa on esillä muun muassa lelu- ja sotanäyttely sekä tekninen näyttely. Museossa voi ihastella myös naisten koreiluun ja elämän juhliin liittyvää esineistöä sekä Luodon kylien pienoismalleja.

Uudessakaarlepyyssä pääsee pistäytymään ainutlaatuiseen Tonttu- ja Nukkemuseoon sekä Tonttupuotiin. Museoalueella toimii työpaja, jossa järjestetään näyttelyitä sekä Pohjanmaa kursseja. Esillä on kattava valikoima tonttuja, nukkeja ja vanhoja joulukoristeita. Matkailija voi tutustua myös puutarhaan, nauttia nukketeatterista tai seurata sepän töitä pajassa.

Luodon Tyynelän Tonttukylä tarjoaa unohtumattoman tunnelmointiretken 1700-luvun pihapiiriin. Tonttulassa seikkailevat Tyynelän Tontut, joita on mahdollisuus ostaa kotiin vietäväksi.

Pohjanmaa

Fagerbackan alueella on viisi tupaa, kaksi navettaa, kolme latoa, maakellari, kolme kaivoa ja lähes 200 metriä vanhanajan risuaitaa.

Useimmissa rakennuksissa on autenttinen sisustus. Karjamaja-alue on suosittu retkeilykohde: yli 2 000 vieraskäyntiä vuosittain.

Fagerbacka-yhdistys järjestää vuosittain kesäjuhlan, jossa esitetään ohjelmaa ja esitellään vanhanajan työtapoja. www.7siltaa.com

Karjamajat elävät Pedersören Fagerbackan karjamajalla voi aistia vuosisatojen takaista henkeä.

Karjamajakulttuurilla on pitkät perinteet Pohjoismaiden historiassa. Kauimmaisia luonnonniittyjä laidunnettiin kesäaikana ja säästettiin näin kotipuolen maita.

Pedersöressä on tallennettu ansiokkaasti karjamajapaikkojen perinteitä.

Nanoqin nimikkoeläin, jääkarhu, vartioi arktisen museon pihamaata myös kesähelteellä.Torgaren pappilan ulko- ja sisämiljöö henkivät 1800-luvun aikaa (pikkukuvat yllä). Zacharias Topeliuksen lapsuuskoti puhuu porvariston, karjamajat tavallisen kansan kieltä (edellinen sivu).

9

www.kotimaassa.fi

Pohjanlahden Rantatie

P

ietarsaarelainen fregatti Concordia purjehti ensimmäisenä kauppalaivana Suomesta aina Kaukoitään asti, Hercules-parkki puolestaan seilasi historiaan maailmanympärimatkallaan. Ainutlaatuisen merikaupungin museot kutsuvat sukellukselle suolanmakuiseen historiaan.

Pietarsaaren kaupunginmuseo tarjoaa mielenkiintoisen aikamatkan merenkulun ja laivanrakennuksen historiaan. Malmin talo on vanha laivanvarustajakoti, jonne on rakennettu kauniita kokonaisuuksia ja sisustuksia. Alueella pääsee tutustumaan myös Tupakkamakasiiniin sekä kesäaikana Runebergin tupaan ja Westmaninmuorin tupaan.

Suomen vanhimpia Pietarsaaren kaupunginmuseo perustettiin vuonna 1904, ja kaupunki otti sen hoitaakseen vuonna 1906. Museo onkin yksi vanhimmista kunnallisista museoistamme.

Kaupunginmuseon päätoimipiste on Malmin talo, jossa esitellään kattava otos merihistoriaa ja kaupunkikulttuuria sekä kaupungin tärkeimmät kokoelmat. Valkoisen rakennuksen näyttävine puutarhoineen rakennutti laivanvarustaja ja kauppamies Peter Malm, ja se valmistui vuonna 1838.

Malmit kuuluivat Suomen suurimpiin kauppias- ja laivanvarustajasukuihin.

Ensimmäinen suomalainen maailman ympäri purjehtinut parkki, Hercules, oli juuri Peter Malmin omistuksessa. Enimmillään patruuna omisti 42 alusta.

Kuuluisa Concordia 1700-luvun jälkipuoliskolta alkanut laivanrakennus- ja varustamotoiminta loi pohjan nykypäivän Pietarsaaren satama- ja

Meri Pietarsaaren

teollisuuskaupungille. Merkkipaalu maamme kauppamerenkulussa ja pietarsaarelaisten itseoikeutettu ylpeydenaihe on fregatti Concordia, joka purjehti ensimmäisenä suomalaisena laivana Itä-Intiaan jo 1782–1785.

Nimi Concordia tarkoittaa sydämellistä yhteisymmärrystä. Perinteet velvoittavat: samalla nimellä on kastettu vuosisatojen saatteessa monia Pietarsaaren seudulla rakennettuja aluksia.

Hääleninki Malmin helmi Malmin talossa on näytteillä perheen kaunista sisustusta ja muistoesineitä. Amalie Malmin hääleninki vuodelta 1855 kuuluu museon helmiin. Lisäksi kokoelmassa on suvulle kuuluneita käsitöitä ja pukuja sekä muita säätyläis- ja talonpoikaistekstiilejä.

Kattavaan taidekokoelmaan kuuluu muun muassa Fanny Churbergin ja Helena Westermarckin teoksia Suomen kuvataiteen kultakaudelta. Lisäksi nähtävillä on maalauksia, grafiikkaa, veistoksia, kunniamerkkejä, valokuvataidetta ja pienoismalleja.

Edustettuna ovat erityisesti pietarsaarelaistaiteilijat Karin Sidorow ja Erik Knif.

museoiden suola Maiju Junko

Museon tärkein toimipiste sijaitsee Malmin talossa, jonka rakensi laivanrakentaja Peter Malm.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2014

10

Pietarsaaren museo

Laivanvarustajakotiin on luotu kauniita sisustuksia esineillä, taiteella ja tekstiileillä.

Museon piharakennuksessa on ennallistettuna muun muassa 1950-luvun kampaamo.

Askel aitoon historiaan Malmin talon piharakennukseen on ennallistettuna monia sisustuksia aitoine esineineen. 1950-lukua kuvaavat kyläkauppa, kampaamo ja työläisasunto. Maalaistalossa taas on 1800-luvun sisustus. Takilakamarissa säilytetään purjealusten purjeita, köysiä ja muita merenkulkuun liittyviä tykötarpeita.

Pietarsaaren museoissa riittää katsomista kaikkina vuodenaikoina, ja kaupunginmuseo on mukana myös monissa vuodenkiertoon liittyvissä tapahtumissa. Yksi tärkeimmistä on jouluaikaan järjestettävä Joulu Etelänummella -tapahtuma.

Kansallisrunoilijan kesäkoti...

Kesäaikaan suosittu vierailukohde on J.L. Runebergin tupa, jonka kansallisrunoilijan isä ja eno rakensivat metsästys- ja kalastusmajaksi Itälään vuonna 1811. Heidän kanssaan Runeberg vietti siellä suuren osan kesälomistaan metsästäen ja kalastaen.

Tupa kertoo J. L. Runebergin lapsuus- ja nuoruusvuosien tarinaa. Paikka on ollut Pietarsaaren kaupungin omistuksessa jo reilut sata vuotta, ja siitä on vuosikymmenien saatossa tullut tärkeä muistomerkki ja matkailijoiden suosima retkikohde.

…ja koululuokka Yksi kesäkävijöiden suosikeista on 1790-luvulla rakennettu Westmaninmuorin tupa. Se esittelee vierailijoille vaatimattoman opinahjon, jossa Runeberg kävi ensimmäiset kouluvuotensa. Yksityinen alakoulu toimi tuvan vintillä, ja pieni luokkahuone on säilynyt autenttisena meidän päiviimme asti. Merimiehen leski Anna Lena Westman ansaitsi elantonsa monien aikalaisleskirouvien tapaan opettamalla pikkulapsia omassa kodissaan. Vastaavanlaisia alakouluja lienee ollut nelisenkymmentä tuon ajan Pietarsaaressa.

Suuret, valoisat salit sopivat erityisen hyvin taiteen esittelyyn. Suurin osa onkin taidenäyttelyitä, mutta myös esimerkiksi kulttuurihistorialliset kokoelmat ovat tilassa omiaan. Monet ulkomaiset taiteilijat pystyttävät näyttelynsä mielellään juuri Tupakkamakasiiniin. Kaupunginmuseon vuotuiset lastentapahtumat järjestetään niin ikään täällä. www.pietarsaari.fi/museo

Makasiini sykkii taiteelle Tupakkamakasiini on vuonna 1905 rakennettu kaunis punatiilirakennus, joka on osa Pietarsaaren arvokasta rautatieaseman maisemaa. Rakennus heijastaa Pohjanmaan rannikon 1800-luvun teollistumisvaihetta. Makasiini tarjoaa pittoreskit tilat taiteelle ja kulttuurihistoriallisille näyttelyille.

11

Pohjanmaa

www.kotimaassa.fi

Pohjanlahden Rantatie

Koko vuosi kotimaan matkailua 27 eurolla!

Matkaile Suomen ympäri, mielenkiintoisimmmat kohteet kotiovellesi 5 kertaa vuodessa!

Etelä-Pohjanmaan Närpiössä pienessä kylässä on viileällä kesäsäälläkin trooppinen tunnelma. Kun kurvaa valtatie kahdeksalta pikkutielle ja astuu sisään Lind’s Kökiin, tuntuu kuin lennähtäisi hetkessä 3000 kilometriä etelään. Mansikan ja tomaatintaimet, hedelmäpuut ja syötävät kukat toivottavat tervetulleiksi kasvihuoneravintolaan. Paikan erikoisuutena ovat ravintolasalin sisustuksen lisäksi yllättävät tuoreiden makujen yhdistelmät. Hyvä retkikohde, ryhmille, perheille y.m.

Varaa syksyn ja talven retkikohde jo nyt!

Kestotilaus

KESÄLOUNAS JOKA PÄIVÄ 1.7.–11.8. klo 12–15 ilman pöytävarauksia Tervetuloa!

27€/vuosi Määräaikainen

Tilausravintola – auki ympäri vuoden!

30€/vuosi

Lasikasvihuone-ravintola löytyy Närpiöstä, lähellä valtatie 8, Vaasan ja Porin välillä.

Kartta löytyy netistä:

Tilaa netistä: www.kotimaassa.fi/tilaus tai puh. 044 702 1212

www.lindskok.fi

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2014

12

Puistot ja puutarhat – viheridylli 7

Sillan Saariston arvokkaiden puistojen ja puutarhojen vihreä perintö on kaikkien saatavilla. Matkailijalla on valittavanaan kaikkea mahtavista kaupunkipuistoista pieniin, idyllisiin kotipuutarhoihin.

Maiju Junko

7 Sillan Saaristo ry.

Pietarsaaren kaupunkialueella Rosenlundin pappila sitä ympäröivine rakennuksineen ja Aspegrenin puutarha muodostavat historiallisen ja ainutlaatuisen kokonaisuuden. Rovasti Gabriel Aspegren perusti puutarhan 1700-luvulla, ja se on yksi vanhimmista pappilapuutarhoista Suomessa.

Koulupuutarha puolestaan tarjoaa tietoa kauniissa paketissa. Tämä kasvitieteellinen puutarha perustettiin 1900-luvun alussa oppikoulun kasviopin tueksi. Apteekkari Victor Schaumanin suku lahjoitti kaupungille kasvihuoneen, maa-alueen ja rahasumman puiston perustamista varten vuonna 1915.

Kasvitieteellisen puutarhan suunnitteli puutarha-arkkitehti Bengt Schalin, joka jakoi sen arkkitehtonisesti ja kasvitieteellisesti eri osastoihin. Puutarhan alaosa on englantilaistyylinen luontoa mukailevine muotoineen ja

vesiaiheineen. Yläosan barokkityylinen muotopuutarha taas on jaettu eri osiin kasvien heimojen ja käyttötarkoitusten mukaisesti.

Versailles mallina Alapuutarhassa on kaarevia kävelyteitä ja istutusten reunustamia nurmikoita.

Vuoripuro solisee ja kalalammikon keskellä komeilee suihkulähde. Keskusaukion mallina on ollut Versaillesin puutarha. Alueen aurinkokello on näyttänyt aikaa jo vuodesta 1920.

Hyötytarhassa kasvatetaan vihanneksia, mausteita, viljoja sekä muun muassa lääke- ja muita vanhoja kulttuurikasveja.

Perinnöllisyysosassa näytetään havainnollisesti kasvien muotojen ja värien periytymistä risteytymissä. Systemaattisessa osastossa kasvit on ryhmitelty heimoittain.

Luonnonvaraisille kasveillekin on varattu oma osastonsa.

Puutarha voi ylpeillä yli sadan lajikkeen ruusutarhallaan. Yhteensä puistoa elävöittää noin 1 000 eri kasvilajia. Puutarhan yhteydessä on ulkonäyttämö kesätapahtumia varten.

Noin 1,35 hehtaarin laajuisen puiston eri osien välille on rakennettu luiskat helpottamaan pyörätuolilla liikkumista. Alueelle on vapaa pääsy.

Monta kiinnostavaa kohdetta

Pohjanmaa

tuttuuden hän siirtää taustamateriaalinaan käyttämäänsä purkulautaan. Itse taustalautaa hän ei väritä, vaan antaa sen kertoa omaa kieltään rakenteensa ja patinansa kautta.

Teokset ovat joko tauluja tai pienoistaloja.

Mielenkiintoinen käyntikohde on myös Luodon Bjärgasin kotiseutumuseo. Sen yhteydessä on yrttimaa vuosittain vaihtuvine teemoineen. Maata hoitaa kotiseutuyhdistys, joka panee yrttimaan monipuolisen sadon syksyisin myyntiin.

Ruusujen ja omenien ystävät viihtyvät Pedersören Lepplaxin kylässä. Blomqvistin puutarhan isäntä, Leif Blomqvist, on tunnettu puutarhakirjoistaan ja laajoista kanadanruusutarhoistaan. www.7siltaa.com

Kruunypyyssä viherpeukaloitten kannattaa piipahtaa taiteilija Sixten Ahlsvedin ateljeessa, jonka yhteydessä avautuu upea pihapuutarha. Vierailija pääsee ihailemaan lajirunsautta ja väriloistoa polveilevassa maastossa.

Taiteilija itse ammentaa luomisvoimansa pitkälti kotimaisemasta, jonka tunteen ja

13

www.kotimaassa.fi

Pohjanlahden Rantatie

P

ietarsaaressa sijaitseva historiallinen Rosenlundin alue sai alkunsa vuonna 1754, kun seurakuntaan valittiin uusi pappi. Tämä oli jo pitkään haaveillut pappilasta, jonka alueella vallitsisi kaikenpuolinen harmonia. Tätä unelmaansa Gabriel Aspegren ryhtyi heti toteuttamaan innokkaasti.

Irmeli Kojonen Kuva: Jan Holmgård

1700-luvun pappilamiljöö Paikalle kohosi kohta komea, kartanomainen päärakennus, jota kehystävät tilan sivurakennukset. Pappilasta avautuu viehättävä näkymä alas muotopuutarhaan.

Puiden katveessa sijaitsee aikakaudelle ominainen huvimaja. Uutta ja outoa oli ansari, englanninkieliseltä nimeltään orangerie, jossa idätettiin keväisin taimia, ja josta löytyi niinkin harvinaisia etelän kasveja kuin appelsiineja. Tämä lasiseinäinen kasvihuone sijaitsee puutarhassa itä-pohjoisnurkassa.

Tilan jykevä kivinavetta on säilynyt hyvin meidän päiviimme asti. Siinä toimii nykyisin kotiseutumuseo, joka on tutustumisen arvoinen.

herää unestaan

Puutarhan kukoistuskausi kesti Aspegrenin elinajan. Hänen seuraajiensa aikana puutarha rapistui hiljalleen. Ajatus puutarhan jälleenrakentamisesta heräsi 1990-luvun lopulla, jolloin siihen haettiin myös EU-tukea. Suureksi hyödyksi koituivat Aspegrenin aikanaan puutarhasta piirtämät kartat, joista yksi löytyi Pietarsaarenseudun seurakuntayhtymän arkistosta ja toinen Tukholman valtionarkistosta.

Jälleenrakennus päästiin toteuttamaan näin Aspegrenin mallien mukaan vuosina 2001–2003. Aspegrenin puutarha on tänä päivänä seutukunnan ylpeys.

sekä kokous- ja juhlatilat, Carina Wikman, Aspegrenin puutarhasäätiön asiamies kertoo.

Tiloja voi vuokrata eri tilaisuuksiin ja tarvittaessa saatavilla on myös ruokatarjoilu.

Pappilan uusi aika

– Luvassa on myös elämyksellisiä opaskierroksia tilauksesta ryhmille pappilassa, kotiseutumuseossa ja puutarha-alueilla, Wikman paljastaa. – Tapahtumien yhteydessä voi olla myös säännöllisiä opaskierroksia.

Rosenlundin pappila avaa ovensa kesällä 2014 entistä ehompana, sillä paraikaa on käynnissä pappilan peruskunnostus- sekä restaurointityöt. Museovirasto on mukana miljoonahankkeessa, jolla halutaan palauttaa rakennus alkuperäiseen loistoonsa oikeaa huonejakoa myöten. Hankkeen päärahoittaja on ELY-keskus, mutta tukea on saatu muiltakin tahoilta, kuten kunnilta ja yrityksiltä. Talkootyötä on tehty paljon.

Osa seinämateriaaleista on hyvin säilyneitä, kuten eteisen roiskemaalaus. Tavoitteena on, että kävijät voivat aistia 1700-luvun pappilan aidon ja alkuperäisen tunnelman.

Kuva: Aspegrenin puutarhasäätiö

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2014

Kuva: Pirjo Salo nen

– Pappila avaa ovensa kaikille. Tänne rakennetaan sitä ajatellen myös kahvila

14

Puutarhan loistoa ja tapahtumia Suosittu hyötypuutarha on parhaimmillaan loppukesästä syksyyn, mutta Rosenlundissa järjestetään tapahtumia lähes ympäri vuoden. Perinteeksi ovat muodostuneet muun muassa joulumarkkinat, pääsiäiskokko, juhannussalon pystytys ja sadonkorjuumarkkinat, joiden ohella ohjelmassa on myös kulttuuritarjontaa.

Perheet ja yksittäiset vieraat ovat ryhmien ohella tervetulleita tutustumaan puutarhaan. Keväisin hyötypuutarhaan ilmestyvät infokyltit, joissa kerrotaan tarkemmin viljelyksistä. Kesällä voi nähdä seurueita nauttimassa piknikkiä Rosenlundin ikivanhojen puiden katveessa.

– Ja jos eväät unohtuivat matkasta, ei haittaa. Meiltä voi ostaa valmiin eväskorin ja nauttia talon antimista, Wikman kertoo. www.rosenlund.fi

Pohjanmaa

Maiju Junko

V

iherpeukalon ja -sisustajan navigaattori osoittaa väistämättä Sundin Puutarhakeskukseen Pietarsaareen. Valtaisa puutarha koostuu modernista, 1400 m2:n kukkatalosta, 3000 m2:n puutarhamyymälästä sekä 2500 m2:n viljely- ja kasvihuoneista.

Puutarhan motto, ”Elämys kaikille aisteille”, toteutuu heti ensimmäisellä ovenavauksella. Paikka on tulvillaan huumaavia tuoksuja, silmäähiveleviä värejä ja kukkaloistoa.

– Puutarhakeskus on toimintamme ydin, jossa sijaitsevat myös leikkokukka- ja ruukkukasviviljelmämme. Kävijät pääsevät tutustumaan taidokkaisiin sidontatöihin, trendikkääseen sisustusosastoon ja saavat tuoreita vinkkejä alan asiantuntijoilta.

Lapsillekin on oma leikkiosastonsa, kertoo myymäläpäällikkö Carola Snellman.

Kasvisisustuksen trendit Sundin puutarhaosasto on viherharrastajan unelmien täyttymys! Näyteistutuksista voi ammentaa ideoita, ja unelmapuutarhan toteuttamiseen saa asiantuntevaa neuvontaa.

Puutarhaosaston valikoimassa on muun muassa puita, pensaita, perennoja, ruukkuja, pihakiviä, siemeniä, multaa, lannoitteita ja puutarhatarvikkeita. Mukaan mahtuu myös laaja kirjo sisustuselementtejä.

– Kasveilla sisustaminen kasvattaa jatkuvasti suosiotaan. Meillä on tarjota myös harvinaisia kasveja. Vihreät ja kukkivat kasvit luovat kotiin viihtyisyyttä ja hyvinvointia.

Miellyttävä kokonaisuus syntyy ruukuista, pöytäliinoista, kynttilöistä ja muista yhteensopivista sisustusesineistä, joihin voi tutustua meillä saman katon alla, Carola Snellman vinkkaa.

Sundin Puutarhakeskus

Puutarhakeidas lunastaa lupauksensa

Sundin Puutarhassa on edustettuna monia arvostettuja alan tuotemerkkejä, kuten Miljögården, Nordal, Chic Antique, IB Laursen, Olsson & Jensen, Broste, House Doctor ja Bloomingwille.

Tutustumisen arvoinen on myös Sundin orkideaosasto, jossa nämä sensuellit kämmekät kukkivat mahtavissa väreissään.

– Orkideoiden lajikirjo on valtava: värija kokovalikoima on lähes loputon. Lajeja ja kasvatusvinkkejä on niin aloitteleville orkideaharrastajille kuin pitkälle ehtineillekin.

Orkidea on helppohoitoisempi kuin moni uskookaan. Se palkitsee hoitajansa verrattomalla kukinnolla, myymäläpäällikkö Carola Snellman lupaa.

saa nauttia makuelämyksistä ja näkymistä sekä rentoutua rauhallisessa puutarhaympäristössä.

Oléa on oliivipuun latinalainen nimi ja kahvila on sisustettu muun muassa oliivipuilla.

– Viihtyisä Puutarhakeskus on oiva retkikohde, Carola Snellman vinkkaa. www.sunds.fi

Puutarhakahvila Oléa Kukkaostosten ja sisustusideoiden keruuretken lomassa kannattaa piipahtaa Puutarhakahvila Oléaan, joka on avoinna toukokuusta syyskuun loppuun. Talvisin voi virkistäytyä sisäkahvilassa.

– Halusimme panostaa kahvinautintoon ja viihtyvyyteen entistä enemmän. Loimme kotoisan, lasitetun ulkokahvilan, josta aukeaa näkymä koko puutarhaosastolle. Oléassa

15

www.kotimaassa.fi

Pohjanlahden Rantatie

Laatikkoautoralli Uudessakaarlepyyssä.

Maiju Junko

7 Sillan Saaristo ry.

Tapahtumien ja kulttuurin

7

Sillan Saaristo tarjoaa monia aktiviteetteja. Tapahtumia on kaikkien makuun ja jokaiselle vuodenajalle omansa. Suurimmat keräävät jopa 60 000 kävijää, mutta mukana on myös pieniä, mielenkiintoisia käyntikohteita.

Yksi suurimmista alueen tapahtumista on Pietarsaaren Jaakon Päivät heinäkuun lopussa. Perinteisen ohjelman lisäksi kaupunkifestivaalilla tapahtuu aina myös jotakin uutta.

Suomen suurimat rompepäivät, Juthbackamarkkinat järjestetään Uudessakaarlepyyssä joka elokuu. Myyjämäärä hipoo jo tuhatta ja kävijöitä on kaikkiaan 30 000.

Kirpputoripöydiltä voi löytää mitä tahansa vanhoista leluista moottoripyörän osiin ja keräilyfiguureista himottuun vanhaan Arabiaan.

kohtaamispaikka Jazzin ja teatterin lumoa

Jazz elää vahvasti alueella. Pietarsaaren uusin jazztapahtuma on Jacobstad Music & Arts in Pietarsaari -festivaali, jonka kattava viiden päivän ohjelma lokakuussa kerää innokkaita kuulijoita. Intensiivisiin jazztunnelmiin päästään myös Luodossa, Fagernäsin vanhassa navetassa pidettävässä FöusJazztapahtumassa. Teatterin ystäville on tarjolla aktiivisten teatteriseurueiden esityksiä niin talvella kuin kesälläkin.

Golfin ja rautateiden ystäville Golfin harrastajatkin löytävät 7 Sillan Saaristosta omansa, sillä alueella toimii kaksi golfkenttää. Pietarsaaren Golf on 18-reikäinen luonnonkenttä, jossa on vesiesteitä ja upeat näköalat. Pedersöressä pelaajia palvelee 9-reikäinen Remson Golf.

Monipuolisen koulutus- ja palvelutarjonnan kruunaa 400-paikkainen Schaumansali orkesterimonttuineen. Galleria G.R.O.:n taidenäyttelyt lisäävät Campus Allegron kulttuurisen kohtaamispaikan statusta.

Virkisty Köpmanholmenissa Soutumatkan päässä mantereelta sijaitseva vehreä ja luonnonläheinen Köpmanholmen-saari on Luodon kunnan virkistysalue. Erikoisuutena saarella on maankohoamisnäyttely TerraMare. Se havainnollistaa maankohoamisilmiötä muinaisaikana, nykyaikana ja tulevaisuudessa. Näyttelyyn kuuluu myös luontopolku ja näköalatorni. www.7siltaa.com

Uudessakaarlepyyssä pääsee rautatieromantiikan vietäväksi. Vanhan aseman maisemiin on rakennettu Kovjoen museorautatie, jolla kesäsunnuntaisin näkee vanhoja vetureita puksuttamassa.

Elävä kulttuurikortteli Pietarsaaren kulttuurikeskittymä, Campus Allegro, on sopiva sekoitus uutta ja vanhaa. Torin laidalla, kaupungin sydämessä elämää sykkivä kortteli on elävän taiteen, luovuuden ja hyvinvoinnin keskus. Campus Allegro toimii kolmen uudelleen löydetyn, 1700-luvulta peräisin olevan kadun varrella.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2014

16

Pohjanmaa

T

yynelän tonttukylän veikeät tontut nostavat hymyn kävijöiden huulille.

Pukin apulaisia

Suvi Roselli

Aki Paavola

arkipuuhissaan

Joulun aikaan moni toivoo näkevänsä tonttuja ikkunoiden takana kurkistelemassa. Harmillisen usein nämä vikkelät veijarit ehtivät kuitenkin karata tiehensä ennen kuin lasten pienet silmät ovat tavoittaneet heidät.

Tyynelän tonttukylässä tilanne on toinen.

Siellä kymmenet pienet pukin apulaiset puuhastelevat arkitouhuissaan ympäri vuoden ilman aikomustakaan vilistää tiehensä.

Mestarileipuri Jalmari aloittaa päivänsä jo aamuvarhaisella, kun muut vielä nukkuvat.

Hänen tehtävänään on pitää tonttuväen suut makeana ja tonttula pullantuoksuisena. Päätonttu Topi huolehtii järjestyksen ylläpitämisestä ja työvuorojen jakamisesta.

Aamupuuron jälkeen tontut rientävät päivän askareisiinsa. Illan hämärtyessä he kokoontuvat takkatulen ympärille kuuntelemaan Elmerin tarinoita.

myös vierailla Tyynelän tilalla katsomassa Porkolan luomaa upeaa tonttukokonaisuutta.

Niinpä Eija Porkola päätti ryhtyä tonttumuoriksi ja avasi Tyynelän satumaisen miljöön yleisölle kahdesti vuodessa, joulukuussa ja heinäkuussa.

Talonpoikaisantiikkia maalaismaisemassa Tyynelä on jo sinällään näkemisen arvoinen, sillä se pursuaa viehättävää talonpoikaisantiikkia. Perinteisen pysähtyneen museon sijaan se on kuitenkin täynnä elämää, kun joka puolella keikkuu hymyileviä harmaanuttuisia tonttuja punalakit päässään. Osa istuskelee paikallaan ja toisilla on selvästi puuhat kesken.

Antiikin vaalijasta tonttumuoriksi Tyynelän tonttukylä sijaitsee ihastuttavassa 1700-luvun pohjalaismiljöössä Luodon kunnassa, Kokkolan ja Pietarsaaren välillä.

Se koostuu päärakennus Tyynelästä, joka on tonttujen koti, sekä kirkkovärdin talosta, jossa toimii tonttukylän kahvila ja myymälä.

Pohjanmaa

Tonttujen touhut eivät rajoitu pelkästään päärakennukseen. Iloisia sankareita voi nimittäin tavata myös Tyynelän pihamaalla kaivon luona vettä noutamassa tai nurmella pitämässä piknikkiä.

Päärakennuksen vieressä sijaitsevasta kirkkovärdin talosta löytyy istumapaikat noin 50 kahvittelijalle. Perusteellisen remontin läpikäynyt rakennus avattiin yleisökäyttöön joulukuussa.

Kesäisin vierailijat pääsevät tutustumaan myös lukuisiin aittoihin, joissa on esillä muun muassa vanhanajan leluja, antiikkikäsitöitä, suutarin välineistöä ja leipomistarvikkeita. Kappeliaitassa voi istua hetken ja rauhoittua vanhanajan kirkkokaluston äärellä.

Kesäaikaan kahvia voi nauttia myös tonttukylän pihapiirissä tai suuressa kasvihuoneessa, josta avautuu silmien eteen maalauksellinen maalaismaisema lehmineen ja niittyineen.

Kävijät ovat lähes poikkeuksetta ihastuneet tonttukylän taianomaiseen tunnelmaan.

– Moni lapsi on kysynyt, että voiko tänne jäädä asumaan. Vierailu on ollut suuri elämys myös iäkkäille, jotka ovat voineet täällä tehdä aikamatkan lapsuuteensa, Eija Porkola toteaa.

Tyynelän tonttukylä syntyi, kun antiikkikauppiaana pitkään työskennellyt talonpoikaisantiikin vaalija Eija Porkola hankki perheelleen Tyynelän tilan kesäpaikaksi ja valmisti sinne somistukseksi tonttuja.

Vähitellen niitä kertyi yhä enemmän ja samalla muutkin alkoivat kiinnostua Porkolan tontuista. Niitä haluttiin ostaa ja moni halusi

www.tyynelantontut.fi

17

www.kotimaassa.fi

Pohjanlahden Rantatie

T

unnelmallinen Kokkola tarjoaa upeita luonto- ja saaristoelämyksiä sekä laajan kirjon kulttuuria. Merenrantakaupungissa koet ainutlaatuisen läpileikkauksen vuosisatojen elämästä.

Vanha merikaupunki – elämyskeskus Maiju Junko

Kokkolan kaupunki

Museoiden aarreaitta Neristanin tuntumassa, laivanvarustajaperhe Roosin talossa (1813) sijaitsee K.H. Renlundin taidemuseo, joka on saanut nimensä peruskokoelmansa lahjoittaneen suurliikemiehen (1850–1908) mukaan. Museossa on esillä Suomen taiteen kultakauden töitä 1800–1900-lukujen taitteesta.

Kuningas Kustaa II Adolfin vuonna 1620 perustama Kokkola on 47 000 asukkaan vireä Keski-Pohjanmaan maakuntakeskus. Kokkolan vanhakaupunki, Neristan, on yksi maamme yhtenäisimmistä ja laajimmista säilyneistä puukaupungeista.

Museokorttelissa sijaitsevat ITEtaidetta täynnä oleva Pedagogio (1696), vaihtuvien näyttelyjen tila Näyttelyhalli (1818) sekä Lassanderin talo (1748), jossa puolestaan näkee, miten kauppiasperhe asui Kokkolassa 1750-luvulla.

Kahden kaupungin väkeä – Historiallisessa Kokkolassa varallisuus vaikutti kaupunkilaisten asuinpaikan valintaan jo varhain. Kaupunki onkin jaettu puhekielessä Neristaniin ja Oppistaniin, alakaupunkiin ja yläkaupunkiin, kertoo toimitusjohtaja Jaska Pensaari Kokkolan Matkailu Oy:stä.

– Samassa pihassa sijaitsee Kokkolan luonnontieteellinen museo, Kieppi, jossa on ihailtavana Veikko Salkion elämäntyönä syntynyt laaja luontokokoelma lintuineen, nisäkkäineen ja muine luontoon liittyvine materiaaleineen. Esillä on myös huomattavat Viljo Nissisen mineraalikokoelma ja Armas Järvelän perhoskokoelma.

Eteläisen yläkaupungin, Oppistanin, tonteilla asuivat kaupungin varakkaat kauppiaat ja laivanvarustajat. Siellä sijaitsivat myös julkiset rakennukset, kuten raatihuone ja kirkko.

Alakaupungissa, Neristanissa, tontit ja rakennukset olivat vaatimattomampia. Aluetta asuttivat käsityöläiset ja merimiehet.

– Neristanin sisällä oli myös oma hierarkiansa. Isokadun varsi oli hienointa seutua, ja sen varrelle sijoittuivat mahtavimmat talot ja tontit.

Väärentämätön tunnelma Nykyään Kokkolan vanhallakaupungilla viitataan Neristanin alueeseen, joka on yksi Suomen parhaiten säilyneitä suurvalta-ajan kaupunkikokonaisuuksia.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2014

– Neristan on onnistunut säilyttämään alkuperäisen leimansa vanhana puukaupunkina. Se on vakiinnuttanut asemansa elävänä perinnekaupunkina ja kansallisesti merkittävänä kulttuurihistoriallisena alueena, Jaska Pensaari selvittää.

Neristanin valtteja ovat vanhan kaupungin henki, vuosisatojen mukanaan tuoma rauha ja aito tunnelma.

– Näistä pääsee osalliseksi vaikkapa osallistumalla opastetulle kävely- tai bussikierrokselle Kokkolan Matkailuoppaiden johdolla.

18

– Museokorttelissa voi myös herkutella Vohvelikahvilan antimilla ja ostaa paikallisten taiteilijoiden töitä, kutsuu Jaska Pensaari.

Torin tuntumassa on monia hotelleja.

Kauppatori on Kokkolan sykkivä sydän iltatoreineen ja tapahtumineen.

Herkkuja ja historiaa Kauppakaupungin perinne elää Neristanin viihtyisissä putiikeissa. Miljöö on omiaan vaikkapa onnistuneille antiikki- ja käsityöostoksille. Ystävällinen ja henkilökohtainen palvelu ovat perinteitä, joita Neristanin kauppiaat pitävät edelleen kunnia-asianaan.

Kokkolan omaleim ainen vanhakaupu nki kertoo monta tarina a.

Tankar, jota 1500-luvulla kutsuttiin nimellä Klippan, on noin 15 kilometrin päässä Kokkolan satamasta.

Saaren sydän on 125-vuotias majakka.

Vanhassakaupungissa pääsee kurkistamaan myös harvinaislaatuiseen kotimuseoon, Frederik ja Anna Draken kotiin.

– Sisarukset lahjoittivat testamentissaan kotitalonsa irtaimistoineen Kokkolan kaupungille vuonna 1997. Lahjoituksen ehtona oli, että talo säilyisi koskemattomana ja se nimettäisiin heidän vanhempiensa mukaan.

Draken talo on harvinaislaatuinen kotimuseo, jossa sama käsityöläisperhe on asunut neljän sukupolven ajan.

Rakennukset, ympäristö ja yksittäiset esineet ovat eri aikakausilta 1700-luvun lopulta 1900-luvun loppupuolelle.

Matkailijoille on tarjolla runsas kirjo upeita luonto- ja saaristoelämyksiä: lumoavia kesäöitä meren helmassa, vene- ja kanoottiretkiä jokitaipaleilla, vaelluksia metsien ja soiden halki… Merelle pääsee mukavasti m/s Jennyllä. Risteilykohteina on majakkasaari Tankar.

Mahdollisuuksien meri Merellä ja saaristolla on aina ollut suuri merkitys Kokkolan rannikkoseudulle.

Vanhassa satamakaupungissa on aikojen kuluessa rakennettu tuhat purjelaivaa ja käyty tervalla kauppaa. Meri on edelleen tärkeä osa Kokkolan arkea ja juhlaa.

Majakkasaaren syke Kokkolan edustalla sijaitseva karu ja kallioinen Tankarin majakkasaari on monipuolinen matkailu- ja retkeilykohde. Saarella sijaitsee vuonna 1889 rakennettu majakka, vanha kalastajakylä ja vuodelta 1754 oleva kirkko sekä lintu- ja luotsiasema.

Auringonpalvojan paratiisi Kokkola on kuulu upeista hiekka- ja uimarannoistaan. Lohtajan Ohtakari ja Lohtajan uimaranta ovat auringonpalvojien ja lapsiperheiden paratiisi: avaraa hiekkarantaa ja dyynejä ja puhdas merivesi! Upean alueen linnusto on myös huomionarvoinen.

Vattajanniemen kärjessä, pengertien päässä sijaitsee Ohtakarin saari ja kalastajakylä.

Näkötornit, luontopolut ja kalastusmuseo ovat suosittuja käyntikohteita. www.visitkokkola.fi

– Tankar tarjoaa vieraalleen unohtumattomia luontokokemuksia ja makupaloja vanhasta saaristolaiselämästä.

Suosittelen kohdetta erityisesti luontomatkailijoille.

Rannikko puolestaan takaa kalastajille mahtavat apajat.

et ovat uljas näky. laiturin purjevene rin ka sta Mu n ola Kokk

Omatoimisesti veneileville on ankkurointimahdollisuus.

Saarella voi myös yöpyä saaristohenkisissä majoituspaikoissa.

19

Keski-Pohjanmaa

www.kotimaassa.fi

Pohjanlahden Rantatie

Motion Trio- Kuva: Kokkolan Talviharmonikka / Jacek Poremba

a a r m k h k o i n i v l a T

– Harmonikka on enemmän kuin soitin. Se on asenne, lataa Kokkolan Talviharmonikka -tapahtuman taiteellinen johtaja Raimo Vertainen.

Helmikuussa kaupunki muuttuu jo 16:nnen kerran musiikilliseksi talvitaivaaksi.

Maiju Junko

valtaa

Kokkolan

Kokkolan Talviharmonikka on vireä ja vuosi vuodelta tasaisesti kasvava festivaali.

– Totuttuun tyyliin tapahtuman anti on yllätyksellinen, monipuolinen ja mielenkiintoinen. Kahdeksaan festivaalipäivään mahtuu paljon kuultavaa ja nähtävää, lupaa Raimo Vertainen.

Tapahtuma käynnistetään juhlajumalanpalveluksella Kokkolan kirkossa. Uutuutena festivaali tekee syväluotauksen Kokkolan kaupungin elämään.

– Kuulemme minkälaista on ollut talvisen rannikkokaupungin meininki tuulen tuiskutessa ja lumen narskuessa virsujen alla. Viikon aikana on Loiskiksen lastenkonsertteja ja Muistojen polulla sukellamme Unto Jutilan vuosiin. Nuoret virtuoosit irrottelevat, laskemme mäkeä ja tutustumme Vanhaan kaupunkiin. Harmonikka soi ympäri kaupunkia, sisällä ja ulkona, maalailee Vertainen.

että yhteispeli sujuu. Näen Kokkolassa ja Pietarsaaressa vahvaa yhteistä historiaa ja kihelmöintiä, jotka kannattaa hyödyntää, Vertainen pohdiskelee.

Torstain konsertissa esiintyy pietarsaarelainen Vestersundsby spelmän -yhtye, joka esittää helmikuussa julkaistavan, ensimmäisen levynsä musiikkia.

Mia Willnäsin johdolla pelimannit tarjoavat viihdyttävän repertuaarin. Mukana ovat viulut, harmonikat, kitarat, basso, mandoliini ja shamaanirumpu. Yhtyeen tunteikkaat laulajat tulkitsevat niin herkänkauniita lauluja kuin tulisia tangojakin.

Suomenruotsalaisia, klassisia kansanmusiikkisäveliä esitetään uusin sovituksin.

Mukana on myös merimieslauluja 1800-luvun laivanrakennus- ja merenkulkukaupunki Pietarsaaresta. Schaumansalissa kuullaan myös maailmanmusiikkia ja soittajien omia sävellyksiä.

Kokkolassa, toteaa Vertainen tyytyväisenä.

Perjantai-iltana esiintyvät myös Hehkumo ja Pauli Hanhiniemi.

Tekemisen meininkiä Kokkolan Talviharmonikka ry:n hallituksen puheenjohtaja Teuvo Lempiälä kiittää yhdessä tekemisen henkeä.

– Mukana on iso joukko yhteistyötahoja varmistamassa omalta osaltaan ohjelman suorituspaikkojen järjestelyistä ja valvonnasta eri puolilla kaupunkia.

Tärkeä rooli on myös festivaalin tukijoilla.

– Taloudellinen tuki mahdollistaa vuosittain kotimaisten ja kansainvälisten, korkeatasoisten artistien esiintymisen Kokkolan Talviharmonikassa. Viikon ohjelmarungon muodostaa kuitenkin Kokkolan ja lähialueen ohjelmansuorittajista koostuva laaja joukko, Lempiälä kiittelee.

Musiikillinen matka

Loistava Motion Trio

Uutta festivaaliviikolla on Pietarsaari-päivä, jolloin nautitaan musiikista uutuuttaan hohtavassa Schaumansalissa.

Puolalaista harmonikkataituruutta tarjoaa Motion Trio.

Hän korostaa festivaalitarjonnan monipuolisuutta.

– Olen haaveillut kauan Motion Trion konsertista, ja nyt se toteutuu. Loistokas puolalainen kolmikko on lyönyt läpi muun muassa New Yorkin Carnegie Hallissa, ja se soittaa ainoan Suomen konserttinsa juuri

– Talvinen tapahtuma tarjoaa myös paljon ilmaistilaisuuksia.

– Torstaipäivä on omistettu kokonaan Pietarsaaren tapahtumille. Viime kevään junioriorkesterimme vierailu ja yhteiskonsertti pietarsaarelaisten kanssa osoittivat,

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2014

20

www.talviharmonikka.com

Guardia Nueva – tangon sielu ja syke

Keski-Pohjanmaa

S

uomen parhaaksi tangoorkesteriksikin tituleeratun Guardia Nuevan Suuri viihdekonsertti huipentaa Kokkolan Talviharmonikka -tapahtuman helmikuussa.

Maiju Junko

Tango on suomalaiseen mielenmaisemaan mukautuvaa tanssimusiikkia. Ei siis ihme, että Guardia Nuevan näyttävät konsertit jazzahtavine rytmeineen ovat voittaneet kuulijoiden sydämet. Raimo Vertainen perusti johtamansa 16-jäsenisen tango- ja viihdeorkesterin vuonna 2001.

Piazzollan jalanjäljillä Keskipohjalainen menestystarina, Guardia Nueva on ihastuttanut yleisöä niin kotimaassa, Turkissa kuin Argentiinassakin.

Orkesterin repertuaari on kasvanut argentiinalaisesta tangosta suomalaiseen viihdemusiikkiin, elektrotangoon, kirkko- ja joulumusiikkiin.

Orkesteri on niittänyt mainetta niin kuulijoiden kuin arvostelijoidenkin keskuudessa.

Esimerkiksi Helsingin Sanomien musiikkikriitikko Hannu-Ilari Lampila on nimennyt Guardia Nuevan Suomen parhaaksi tangoorkesteriksi.

– Musiikillisena runkona on ollut alusta alkaen suomalainen ja argentiinalainen tango ja erityisesti Astor Piazzolan musiikki.

Ohjelmistoon on vuosien aikana päässyt myös ikivihreitä iskelmiä ja suomalaisen viihdemusiikin helmiä, kertoo Raimo Vertainen.

Astor Piazzolla (1921–1992) aloitti uransa perinteisen tangomusiikin parissa. Hän lähti opiskelemaan jazzmusiikkia Yhdysvaltoihin, jossa alkoi ranskalaisen opettajansa kehotuksesta käsitellä kotimaansa musiikkia.

Kuva: Keski-Pohjanmaan kirjapaino Oyj/Clas-Olav Slotte

Mies loi omintakeisen tyylin, jossa yhdistyvät perinteisen tangon soundi ja tunnelma, jazzfiilikset ja klassinen musiikki.

Huippusolisteja kautta vuosien Jo 13 vuoden olemassaolonsa aikana Guardia Nueva on ehtinyt tehdä yhteistyötä monien merkittävien solistien kanssa.

Omasta kotikaupungista löytyivät espanjaksi ja suomeksi esiintyvä karismaattinen laulaja Tuomas Airola ja Kokkolan oma tangokuningas Matti Korkiala.

– Yhteistyö laulaja-näyttelijä Merja Larivaaran kanssa kesällä 2006 sai yleisöltä erinomaisen palautteen argentiinalaisen tangotanssin MM-kilpailujen yhteydessä pidetyssä juhlakonsertissa.

Solisteina ovat toimineet myös muun muassa Johanna Rusanen, Tapani Kansa, Jari Sillanpää, Angelika Klas, Tomi Metsäketo ja Arja Koriseva.

– Mielenkiintoinen aluevaltaus oli myös keväällä 2008 Guardia Nuevan ja tanssitaiteilija Jorma Uotisen kantaesitys, Astor Piazzollan Enkeli-sarja Kokkolan kaupunginteatterissa, Vertainen listaa.

21

Upea viihdekonsertti Kokkolan Talviharmonikka -viikon kruunaa Guardia Nuevan Suuri viihdekonsertti lauantaiiltana 22. helmikuuta. Snellman-salissa solisteina ovat Mari Palo, Mika Pohjonen ja Jonna Pirttijoki.

Ooppera- ja viihdelaulaja Mika Pohjonen on monialainen taiteilija, joka voitti tangokuninkuuden vuonna 1992. Muutaman vuoden viihdeuran jälkeen Pohjonen siirtyi klassiseen musiikkiin ja sai kiinnityksen Suomen Kansallisoopperaan.

Oopperalaulaja Mari Palo on ansainnut kannuksensa muun muassa Merikantolaulukilpailussa, Suomen Kansallisoopperassa ja Savonlinnan oopperajuhlilla.

Sibelius-Akatemiasta vastavalmistunut harmonikkataiteilija ja laulaja Jonna Pirttijoki puolestaan on osallistunut voittoisasti moniin suomalaisiin harmonikkakilpailuihin. www.guardianueva.net

www.kotimaassa.fi

Pohjanlahden Rantatie

Maiju Junko

Rantakalla

Rantakallan

merinäköala

vailla vertaa

H

otelli Rantakalla Kalajoen hiekkasärkän korkeimmalla huipulla tarjoaa ainutlaatuisen, lumoavan merinäköalan. Uudessa Timantissa merta voi katsella jopa saunanlauteilta.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2012

22

Mystinen meri lumoaa kaikkina vuodenaikoina. Se vangitsee katsojansa, oli sitten kesäisen tyyni sää, pirteä purjehduskeli tai jylisevä myrsky.

– Meillä meri- ja hiekkarantanäköala avautuu niin ravintola-, kokous- kuin hotellitiloistakin. Uutuutemme ja lippulaivamme ovat Timantti-huoneistot, joissa Pohjanlahden ulappaa voi ihailla jopa saunanlauteilta, kertoo hotellinjohtaja Paula Palola.

Rantakalla tarjoaa matkailijalle vaihtoehtoja aina luksuksesta leirintään.

Suosituimpia perhekohteita Hotelli Rantakalla monipuolisine majoitus- ja ravintolapalveluineen tarjoaa puitteet onnistuneelle matkalle. Kalajoella järjeste-

tään loma-asuntomessut kesällä 2014, mikä vilkastaa Hiekkasärkkiä entisestään.

– Kalajoen Hiekkasärkät on yksi Suomen suosituimmista perhelomakohteista, jossa on valinnanvaraa kaikenikäisille.

Ehdottomia valttejamme ovat kilometrien pituinen hiekkaranta ja aava meri, mutta alue tarjoaa runsaasti myös muita elämyksiä, yllätyksiä ja toimintoja. Lapsiperheiden suosikkeja ovat kylpylä, JukuPark ja Meriluontokeskus, tietää Paula Palola.

Pohjois-Pohjanmaa

Aktiviteetteja Rantakallan maastossa riittää, lomailet sitten kesällä tai talvella.

– Heti Hotelli Rantakallan pihapiiristä löytyy minigolfrata ja lentopallokenttä.

Kävelymatkan päässä pääsee golfaamaan, keilailemaan, rullaluistelemaan ja surfaamaan. Kaunis luonto tarjoaa valaistut hiihtoladut ja vaihtelevat maastopolut.

Lohilaaksossa voi narrata kalavonkaleita.

Sauvakävelijöille oma puisto Suomi on kuntoilijoiden luvattu maa.

Hiekkasärkkien alueella toimii myös ihka oikea Sauvakävelypuisto.

– Laji on virkistävä ja kuntoa kasvattava. Suosittelen kokeilemaan rohkeasti. Kävelysauvoja voi vuokrata meiltä Rantakallan vastaanotosta, Paula Palola kannustaa.

Loma-aikoina Rantakallan ohjaaja suunnittelee ohjelmaa niin aikuisille kuin lapsillekin.

– Järjestämme muun muassa vesibussiretkiä Kallan kareille, kalastusmatkoja, hiekkaolympialaisia ja moottorikelkkasafareja.

Hiekkasärkät tarjoaa monipuolista virkistystä ja elämyksiä lomalaisille.

– Aktiviteettilista on hyvin värikäs ja kiinnostava: jäävaellus, hiihtoretki, moottorikelkkasafari, laivaristeily, lintubongausretki, sumopaini, allasjumppa, uintikisat, hohtokeilaus, golfkierros, formulakisat, sauvakävely, opastettu kiertoajelu... Valinnanvaraa riittää!

Luksusta ja lomamökkejä Rantakallassa on valittavana kaikkea huippuvarustelluista ja tyylikkäästi sisustetuista hotellihuoneista ja -huoneistoista aina leiritason perusmökkeihin. Uusimmat ovat Timantti A:n huoneistohotellin rinnalle nousseet Timantti B:n huoneistot sekä Rantahiekkojen uudet rivitalolomaasunnot. Kesällä matkailijoita palvelee lisäksi hotellin lähellä sijaitseva Rantakalla Camping.

– Alueella on kolmekymmentä leiritason mökkiä. Vuokraamme myös matkailuvaunu- ja telttapaikkoja, Paula Palola muistuttaa. www.rantakalla.fi

23

www.kotimaassa.fi

Pohjanlahden Rantatie

T

apion Tupa palvelee Valtatie 8:n varrella, Kalajoen Hiekkasärkkien monipuolisella matkailualueella.

Maiju Junko

Tapion Tupa

Perinteet elävät

Tapion Tuvassa – Talonpoikaisuus elää Tapion Tuvan koko toiminnassa, niin aterioissa kuin aktiviteeteissakin. Olemme yhdistäneet nykyaikaisuuden ja perinteiset arvot. Panostamme vieraiden viihtyvyyteen, palveluun ja puhtaaseen lähiruokaan, kiteyttää yrittäjä Kari Seikkula.

Hyvä ruoka kruunaa loman – Meillä tarjotaan reilusti pohjalaista, aitoa ja puhdasta kotiruokaa. Hankimme raaka-aineet mahdollisimman läheltä, kertoo Kari Seikkula.

Paikan oma erikoisuus on Kalajokinen Pitoateria, jossa noutopöytä notkuu keskipohjalaisia perinneruokia.

Toimintaa kalenterin ympäri Tapion Tupa toimii kaikkina vuodenaikoina.

– Hiekkasärkillä tapahtuu ympäri vuoden, ja olemme vahvasti mukana alueen tapahtumissa. Kesällä nautitaan auringosta ja lämpimästä vedestä Tapiolandin maauimalassa. Käytössä ovat saunat, suihkut ja vesiliukumäki. Talvella kisaillaan jään- ja lumenveistotaidoista, hiihdetään kuutamoi-

Perinteinen noutopöytä katetaan joka päivä. Tarjolla on lämminruokavaihtoehtoja, maustekaloja, salaatteja, kotitekoista leipää ja kotikaljaa. Aterian päättää herkullinen jälkiruoka kahvin kera.

Keidas vai Pytinki?

Tapion Tupa tarjoaa monipuolista majoitusta perinteisessä ympäristössä Kalajoen Hiekkasärkillä.

– Majoitustarjonnastamme mainittakoon Tapionkeidas-huoneistot ja paritalot, tunnelmallinen Pytinki ja kesäkäytössä olevat romanttiset aitat.

– Ateriaelämykset ja makukokemukset ovat osa onnistunutta lomaa. Haluammekin panostaa makunautintoihin. À la carte -listaltamme jokainen löytää mieleisensä vaihtoehdon pikkupurtavasta suurempaankin nälkään. Kasvissyöjille ja lapsille on tarjolla monipuolisia vaihtoehtoja, lupaa Seikkula.

Kesän majoituskapasiteetti on noin 150 ja talven noin 100 henkeä. Kaikki Tapion Tuvan majoitustilat sijaitsevat lähellä päärakennusta. Lisäksi Tapion Tuvassa on 120-paikkainen ravintola, 60 hengen kahvila ja kolme erillistä 10–60 hengen kokoustilaa.

Pihapiiriä koristavat taidokkaat puuveistokset ja sisällä pääsee tutustumaan kuukausittain vaihtuviin taidenäyttelyihin. Esillä on myös metsäkulttuuriin liittyviä kokoelmia.

Tapion Tupa järjestää myös ikimuistoisia retkiä luontoon ja laavuille.

– Tarjoilemme maittavan ja maisemaan sopivan ruokailun luonnon helmassa.

Räätälöimme kullekin ryhmälle yksilöllisen, juuri heille sopivan ateriakokonaisuuden.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2014

sella jäällä. Syksyllä vaelletaan luonnossa ja rannalla sekä marjastetaan.

Lisäksi syksyllä vietetään perinteisiä Venetsialaisia, Seikkula listaa.

www.tapiontupa.com

24

T

yngän Mylly ainutlaatuisessa perinnemaisemassa jauhaa aitoa kotimaista viljaa. Perinteiden ystävän ehdoton poikkeamiskohde sijaitsee Kalajoen kaupungissa.

Maiju Junko

Tomi Tirri

Pohjois-Pohjanmaa

Puhtaat jauhot pussissa!

Tyngän Mylly kertoo monta tarinaa. Niitä kuullakseen tulee ajaa Kalajoen kaupungista kymmenisen kilometriä Ylivieskan suuntaan.

Vastaan tulee Tyngän kylä, jonka läpi virtaa kaksi jokea. Kauniilla paikalla perinnemaisemassa seisoo Tyngän Mylly, joka on ollut kylän itseoikeutettu maamerkki jo vuodesta 1916.

Mylly toimii perustehtävänsä lisäksi sahana, kauppana ja kahvilana. Tullijauhatusta asiakkaiden omasta viljasta tehdään parina päivänä viikossa.

Perinteen vihreä vaalija Tyngän Mylly toimii paikallisen ruokaperinteen ja -kulttuurin vaalijana, mutta luo myös uusia perinteitä. Ympäristöystävällinen mylly pitää vanhat rakennukset kunnossa ja edistää luomutuotteiden myyntiä.

– Tyngän myllytuotteita syntyy erinomaisia leivonnaisia ja maistuvaa kotiruokaa. Jauhot ja ryynit pirteissä pakkauksissaan ovat

myös oivallisia tuliaisia. Kaikki tuotteemme tehdään perinteisin menetelmin kotimaisesta viljasta eivätkä ne sisällä lisäaineita, kertoo toimitusjohtaja Risto Tiinanen Tyngän Myllyosuuskunnasta.

Tuotekavalkadi on näyttävä. Kaupan on kaikkiaan parisenkymmentä tuotenimikettä: jauhoja, ryynejä ja rouheita. Omansa löytävät niin vehnän, ohran kuin rukiinkin ystävät.

Ruislestyä ja muinaisviljaakin, kuten spelttiä, on tarjolla.

Historiallinen mylly on kiinnostava matkailukohde perheille ja ryhmille.

– Olemme rakentaneet erityisen Myllytarinat-paketin. Filmiesitys perehdyttää vieraat myllyn historiaan ja sen moniin tarinoihin. Samalla tulee tutuksi viljan kierto aina kylvämisestä leiväksi asti. Päätteeksi nautitaan kahvit ja oman myllyn jauhoista leivotut pullat, Risto Tiinanen lupaa.

Kosken kala-apajat Mylly tarinoi tilauksesta Mylly ja saha ovat olleet aina tärkeä osa kylän elämää. Heti toiminnan käynnistyttyä kyläläiset alkoivat vedota osuuskuntaan sähkövalojen saamiseksi taloihin. Sähköasia sai lopullisesti tuulta purjeisiin vuonna 1921.

Osuuskunta otti pankista 400 000 markan lainan, jolla rahoitettiin turbiini, generaattori ja muu tarvittava kalusto. Sähkölinjat rakennettiin ja historiallinen hetki koitti joulukuussa 1921. Sähkövalot syttyivät ensimmäisen kerran.

25

Tyngän kyläkuvaa koristavat kauniit, viljavat peltoaukeat ja jokirantamaisemat. Vanha sananparsi sanoo, että Tynkä on Kalajoen pönkä. Se kuvastaa kylän omavaraisuutta ja kertoo myös, että viljavat vainiot ovat aina tuottaneet satoa myös muiden kalajokisten käyttöön.

Tyngän kylän läpi virtaa kaksi jokea, Kalajoki ja Vääräjoki. Myllyn kupeessa olevalle koskelle pääsee myös kalastamaan.

Kalastuslupia voi ostaa Myllyltä. www.tynganmylly.fi

www.kotimaassa.fi

Pohjanlahden Rantatie

I

Meriantiikkia ja matkamuistoja

so-Pahkalan keramiikassa näkyy meren innoittava vaikutus.

Tuotteita myydään keramiikkapajan myymälässä, joka on avoinna ympäri vuoden.

Samassa rakennuksessa toimii myös merihenkinen kahvila Seili, jossa voi nauttia keittolounasta ja herkkuja kiinnostavien esineiden keskellä.

Kipparin kodiksi sisustettu kahvila muistuttaa pohjalaista pirttiä, mutta kätkee sisäänsä myös aitoa meriantiikkia ja meriaiheisia matkamuistoja ympäri maailmaa. Esillä on muun muassa laivojen kompasseja ja ruoreja. Kahvilan tammipöydät on valmistettu laivan rungosta.

Komeat purjeveneiden pienoismallit on rakentanut Antti Isopahkalan veli Tomi Isopahkala, joka valmistaa työkseen pienoismalleja muun muassa museoihin ja kirkkoihin.

Purjehtijan paja Suvi Roselli

Keramiikka Iso-Pahkala

Perämeren rannikolla sijaitseva Kalajoki tunnetaan ennen muuta merellisenä kaupunkina. Siksi ei olekaan yllättävää, että meri on tarjonnut innoituksen myös monille Kalajoella asuville taiteilijoille ja käsityöläisille. Yksi heistä on Antti Isopahkala, Keramiikka Iso-Pahkalan toimitusjohtaja.

– Meri on kiehtova elementti. Se merkitsee rauhaa, mutta siitä saa myös voimaa, inspiraatiota ja perspektiiviä tekemiseen, purjehdusta koko ikänsä harrastanut Isopahkala kuvailee.

Keramiikka Iso-Pahkala valmistaa käyttökeramiikkaa ja taide-esineitä korkeapolttoisesta kivitavarasavesta. Materiaali koostuu neljästä eri raaka-aineesta: kaoliinista ja pallosavesta, joita saadaan Englannista, sekä kvartsista ja maasälvästä, joita löytyy kotoSuomen maaperästä.

Meren innoittava vaikutus näkyy useissa yrityksen tuotteissa aihevalintana tai muotokielenä. Esimerkkinä voi mainita sinivalkoisen Majakan, jonka sisälle voi laittaa lämpökynttilän loistamaan ikään kuin

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2014

majakan valona tai Majakkalampun, joka on sähköinen versio Majakasta.

Merellistä tunnelmaa heijastavat myös keraaminen Lokki sekä Hiekka-vaasi ja -maljakko, joiden kylkiä koristaa heinikkoinen hiekkaranta. Tuikkutaloja keräämällä voi koota itselleen kokonaisen kalastajakylän, sillä sarjan valikoimasta löytyy muun muassa pohjalaistalo, tupa, huvimaja, mylly, kansakoulu ja kirkko.

Tuikkutalon sisälle laitetaan lämpökynttilä, joka heijastaa ympäristöön lämmintä valoa talojen pienten ruutuikkunoiden kautta.

Hieman modernimpaa muotoilua edustaa pelkistetyn linjakas Vene, joka on tarjoiluastiaksi soveltuva uuninkestävä kulho. Veneessä voi säilyttää myös kynttilöitä tai muita pieniä esineitä.

26

Kahvilaan mahtuu reilu bussilastillinen väkeä. Kesällä lounasta ja kahvia voi nauttia myös myymälärakennuksen suurella aurinkoterassilla kesäisen kukkaloiston ja keskieurooppalaisen tunnelman keskellä.

Kurkistus saven maailmaan Ryhmille ja virkistyspäivän viettäjille Keramiikka Iso-Pahkala tarjoaa mahdollisuuden tutustua saven kiehtovaan maailmaan. Havainnollisten työnäytösten aikana kävijöille valkenee, miten savi taipuu keraamikon käsissä valmiiksi tuotteeksi.

Kierroksen varrella nähdään dreijoja, kurkistetaan polttouuniin sekä kuullaan kiinnostavia yksityiskohtia perheyrityksen vaiherikkaasta historiasta.

sai työskennellä Ruotsin yhden sen hetken nimekkäimmän keramiikkataiteilijan, Stig Lindbergin, ateljeessa.

Koti-ikävä sai pariskunnan palaamaan takaisin kotikonnuilleen ja perustamaan oman keramiikkapajan Kalajoelle vuonna 1972. Dreija pyöri ahkerasti ja tuotteita valmistui, ensin punasavesta ja sittemmin korkeapolttoisesta kivitavarasavesta, joka on käytössä edelleen. Pienestä alusta kasvoi keramiikkatehdas, joka työllistää nykyisin kuusi ihmistä.

Harvinainen lajissaan Toimitusjohtaja Antti Isopahkala astui yrityksen remmiin sukupolvenvaihdoksen kautta vuonna 2008.

Yrityksen tarina sai alkunsa, kun Antti Isopahkalan vanhemmat, Irma ja Kari Isopahkala, päättivät 1960-luvun lopussa lähteä Etelä-Ruotsissa sijaitsevaan Höganäsin savikaupunkiin opiskelemaan keramiikan valmistusta. Heidän tiensä kulki pienten savipajojen kautta suureen keramiikkatehtaaseen, missä he viettivät muutaman antoisan vuoden kansainvälisessä seurassa työskennellen ja keramiikan valmistuksen niksejä opetellen. Karille avautui jopa mahdollisuus päästä kuuluisalle taideosastolle, missä hän

Keramiikkapajan liepeillä lapsesta saakka kasvanut Isopahkala valitsi keramiikan valmistuksen elämänurakseen jo nuorena.

Ennen nykyiseen tehtävään astumista hän toimi itsenäisenä keramiikka-alan yrittäjänä reilun kymmenen vuoden ajan.

– Minua on aina kiinnostanut luova käsillä tekeminen ja oman kädenjäljen näkeminen.

Myös uusien lasitteiden kehittäminen on kiehtovaa, hän kertoo.

Pohjois-Pohjanmaa

Keramiikka Iso-Pahkala on lajissaan melko harvinainen nyky-Suomessa, sillä sen kotimaisuusaste on varsin korkea.

– Tämän kokoluokan keramiikkapajoja on hyvin vähän jäljellä, koska tuotantoa on viime vuosina siirretty yhä enenevässä määrin ulkomaille. Pieniä pajoja toki löytyy.

Suomalaista käsityötä kannattaa suosia, koska siten voi samalla edesauttaa käsityöperinteiden ja ammattitaidon säilymistä tulevillekin sukupolville. Pelkona on, että Suomesta loppuvat muutoin osaavat tekijät, Isopahkala toteaa.

Keramiikka Iso-Pahkalan tuotteille on myönnetty Avainlippu-tunnus, joka takaa niiden suomalaisen alkuperän. www.iso-pahkala.fi

Merihenkinen Kahvila Seili on sisustettu kipparin kodiksi

27

www.kotimaassa.fi

Pohjanlahden Rantatie

Pyhäjoella Maiju Junko

Pyhäjoen kunta

virtaa

M

eri sekä joki koskineen ja penkkateineen avaavat Pyhäjoella mahdollisuuksia yhtä lailla aktiiviliikkujille kuin luonnonrauhaa arvostaville lomailijoillekin.

Kielosaaren leirintäalue ja liikuntapuisto muodostavat ainutlaatuisen matkailualueen aivan kuntakeskuksen palvelujen läheisyydessä. Energinen kunta on tunnettu myös Annalan kotiseutumuseosta ja Kielosaaren vieressä sijaitsevasta Suomen vanhimmasta puusillasta. Pyhäjoen pohjoispuolella sijaitsevaa Hanhikiveä pidetään mahdollisena vuoden 1323 Pähkinäsaaren rauhan rajakivenä.

Tiesitkö, että Pyhäjoella toimii myös yrittäjyyteen ja omatoimisuuteen opettava yrittäjyyslukio? Oppilaiden osaamiseen voi tutustua Pyhäjoen virallisen Kuulumisetlehden välityksellä tai jokasyksyisillä Syysmessuilla. Kuulumiset ja Syysmessut ovat molemmat lähes kokonaan oppilaiden omia tuotoksia.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2014

Pohjanlahden rannikkopitäjän päävesistö on kahtena koskisena suuhaarana mereen laskeva Pyhäjoki. Kunnassa onkin hyvät ulkoilu- ja kalastusmahdollisuudet. Vedet tarjoavat kalannarraajille haukea, ahventa ja siikaa. Pyhäjoessa näkemisen arvoisia paikkoja ovat Ruukinkoski, Pirttikoski, Hellaakoski ja Kupuliskoski sekä Hourunkoski, jonne on kulku myös liikuntaesteisille.

Kielosaaren harrastusmahdollisuuksia täydentää sen vieressä oleva Kielosaaren liikuntapuisto. Puistossa on jokaiselle liikkujalle jotakin innostavaa: tennis- ja pienpelikentät, beach volley -kenttä, monitoimitalo, jäähalli, yleisurheilukenttä… Liikuntapuistosta kävelymatkan päässä houkuttelevat liikkumaan Annalan frisbeegolfpuisto, Rautiperän mäkinen pururata ja Pyhäjokea molemmin puolin myötäilevät penkkatiet. Veteen pulahtamisen mahdollistavat monet uintipaikat joen ja meren rannalla.

Leirintää ja liikuntaa Kielosaaressa

Suomen vanhin puusilta

Kuvankaunis Kielosaari sijaitsee aivan Pyhäjoen kuntakeskuksen läheisyydessä.

Saaresta löytyvät mökkien ja vaunupaikkojen lisäksi uimaranta, leikkipuisto, nuotio- ja kalastuspaikkoja, luontopolku ja lintutorni. Kosken kohina ja saniaisten paljous saavat unohtamaan arjen kiireet. Saaren alue on kuin luotu rentouttavaan perhelomailuun. Kielosaari on kauneutensa ja sijaintinsa vuoksi ainutlaatuinen matkakohde Pohjois-Pohjanmaalla.

Pyhäjoella kannattaa käydä ihailemassa myös Kielosaaren vieressä olevaa Etelänkylän Isosiltaa. Suomen vanhin käytössä oleva 77,5 metrin pituinen tukiansassilta on valtakunnallinen tiemuseokohde. Se on rakennettu vuonna 1837.

Pyhäjoen kuohuvat kosket

28

Hirsien ikä on saatu selville ristiinajoittamalla. Sillä tarkoitetaan puiden vuosilustosarjojen ajoittamista toisiinsa rinnastaen.

Puulustotutkimuksilla pystytään määrittämään ikä vuoden tarkkuudella.

Kalarantaperinteet

Annalan kotiseutumuseo

Kaukon, Jokipuojin ja Parhalahden vanhat kalarannat kertovat alueen kalastusperinteestä. Ne edustavat Pohjanmaan merikalastukselle ja jokien suualueilla tyypillisiä tiiviisti rakennettuja venerantoja ja vaja-alueita.

Pyhäjoen kolme kalasatamaa käsittävät useita kymmeniä venevajoja, verkkovajoja ja kala-aittoja. Osa kalamajoista on rakennettu jo 1900-luvun alussa.

Kylien jakokuntien rakentamat kalasatamat ja venerannat muodostavat pitkin jokisuistoa levittyviä tiiviitä rakennusryhmiä, joiden sisällä on pieniä aukioita ja kalastukseen liittyviä rakennelmia. Ranta on kylien yhteismaata ja rakennukset kunkin talon omia.

Matkailijoille on etenkin kesäaikaan tarjolla monenlaista nähtävää, esimerkiksi Tervon kalasataman vuosittainen Haukikuningaskilpailu. Veneilijöiden käytössä on uusittu Tervon pienvenesatama.

Kotiseutumuseohanke sai kipinän vuonna 1957 pidetyn pitäjänäyttelyn museo-osaston esineistä. Hanke toteutui vuonna 1963, jolloin kotiseutumuseoksi muuttunut Annalan tila avattiin yleisölle.

Pohjois-Pohjanmaan museo on inventoinut Annalan museorakennukset, ja samassa yhteydessä arvioitiin museorakennusten kunto ja kulttuurihistoriallinen arvo.

Inventoinnin tuloksena Annala on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi kohteeksi.

Se on yksi Pohjois-Suomen suurimmista kotiseutumuseoalueista, jossa on 22 rakennusta ja yli 8 000 esinettä.

Kiinnostavia ovat esimerkiksi kalastukseen liittyvät kokoelmat, hevosaikakauden maatalousteemat ja pula-ajan kyläkauppa.

Kesäisin Annala muuntuu myös lasten taideleirin ja kotiseutujuhlien pitopaikaksi sekä kesäteatterinäyttömöksi. Annalan kotiseutumuseo avaa ovensa jälleen kesällä 2014.

Pohjois-Pohjanmaa

Tapahtumien Pyhäjoki Pyhäjoella tapahtuu läpi vuoden.

Vakiintuneita tapahtumia ovat muun muassa Perheviikko huhtikuussa, Motoristikirkko vappupäivänä, Haukikuningas-kilpailu ja Tornien taisto -lintutornikisa toukokuussa, Pyhäjoki-melonta kesäkuussa, Kotiseutujuhla ja Merikirkko heinäkuussa sekä yrittäjyyslukiolaisten järjestämät Syysmessut syyskuussa. Kesäkuussa 2014 järjestään Pyhäjoen Yppärissä yksi Pohjoismaiden suurimmista kesätapahtumista, Suviseurat. www.pyhajoki.fi

: Leena Harju Puusilta. Kuva

29

www.kotimaassa.fi

Pohjanlahden Rantatie

R

Matkailijan

aahe tarjoaa ainutlaatuisen Natura 2000 -saaristonsa ja historiallisen puukaupunkinsa vastapainoksi huipputekniikkaa: terästä, kultaa ja energiaa!

kultakaivos Raahessa saa hengähtää, kurkistaa vanhoille pihoille ja aistia meren tuoksuja.

Oman erikoisleimansa antaa uuteen keskustaan kiinteästi nivoutuva Vanha Raahe. Se on yksi parhaiten säilyneistä suomalaisista 1800-luvun puukaupungeista. Kaupungin historia ulottuu kuitenkin aina vuoteen 1649, jolloin kreivi Pietari Brahe perusti nimeänsä kantavan kaupungin. Ajan mittaan Raahesta on kehittynyt merkittävä satama-, koulu- ja teollisuuskaupunki.

Elävä kaupunginosa – Vanha Raahe ei ole museoalue, vaan elävä, virkeä ja värikäs kaupunginosa. Se kertoo asuinrakentamisen vuosisataisista vaiheista ja antaa historiallista syvyyttä nykyaikaiselle teräksen ja tietotekniikan kaupungille, kaupunginjohtaja Kari Karjalainen luonnehtii.

Vanhan Raahen säilyttämispäätös on vuodelta 1977, ja sittemmin alueella on korjattu satakunta päärakennusta.

Yhteensä kaupunginosassa on noin 150 vanhaa asuintaloa ja 200 talousrakennusta.

Vanha Raahe tarjoaa paljon katseltavaa ja koettavaa.Kansallisromanttinen kirkko on tehty Raahen saarten ja rantojen graniitista.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2014

30

Wanha Herra on esillä Kruununmakasiinissa.

Museonranta (alla) on vilkas tapahtumakeskus.

Yksityiskohta Kari Juvan veistospuistosta (vas.).

Tutustu Wanhaan Herraan Raahessa sijaitsee useita mielenkiintoisia käyntikohteita. Pakkahuoneen museo on erikoistunut purjelaivakauden esineistöön ja kirkkoveistoksiin.

Kruununmakasiinimuseossa puolestaan esitellään poimintoja raahelaisesta elämänmenosta aina esihistoriasta nykypäivään asti. Raahen museon luultavasti kuuluisin nähtävyys, maailman vanhin säilynyt sukelluspuku Wanha Herra on tätä nykyä ihmeteltävänä Kruununmakasiinin sukellusosastolla.

Museon läheisyydessä kesäturisteja palvelee kahvila Ruiskuhuone.

– Museorannassa on kesällä vilkasta.

Tarjolla on ilmaisia vierasvenepaikkoja, melontavälinevuokrausta ja -opastusta, uimaranta ja paljon muuta oheistoimintaa.

Rannasta lähtevät myös yleisölle tarkoitetut saaristoristeilyt.

Suojeltu saaristo lumoaa Raahen edustan saaristo kuuluu Natura 2000 -verkostoon linnustonsa, kasvillisuutensa ja luontotyyppinsä perusteella. Raahen saaristo onkin ainoa merkittävä saaristo Kalajoen Rahjan ja Oulunsalon välisellä alueella.

– Saaristoa ovat muovanneet maankohoaminen ja varhaiset elinkeinot, kuten laidunnus, kalastus ja merenkulku. Koko alue on maisemallisesti arvokas kokonaisuus. Tutustumisen arvoisia ovat niin rannikon lähellä olevat metsäsaaret kuin avomeren pienet luodotkin.

Halleja bongaamaan

Saaristo tarjoaa virkistyskäyttöä kaikkina vuodenaikoina.

Raahen saarilla on värikäs historia ja värikkäitä ovat nimetkin.

– Veneily- ja melontaretket ovat suosittuja, moniin saariin on veneelläkin helppo rantautua. Marjastus ja sienestys ovat jokamiehenoikeuksien nojalla sallittuja. Talvisin saaristossa ulkoilee väkeä hiihtäen, kävellen ja luistellen, Karjalainen luettelee.

Yhteen kasvaneet saaret on kastettu Ämmä-Äijäksi, Iso-Kraaselissa matkailijaa tervehtii käärmekuusi – metsäkuusen harvinainen muoto. Konikarilla puolestaan pääsee kurkistamaan kaunista lehtometsää; eteläkärjen hiekkaranta ja pohjoispuolen kuiva niitty ovat nekin saaren arvokasta maisemaa.

Suosittuja retkikohteita ovat myös aikoinaan kalastajien tukikohtana toiminut Tasku, runsaslajinen Smitti ja vaikkapa kivikkoinen Ulkopauha.

– Raahen saaristo voi ylpeillä upealla flooralla ja faunalla. Saaristossamme elää rikas vesi- ja rantalinnusto. Arvokkaimpia pesimispaikkoja ovat vähäkasvuiset ja puuttomat riutat, kuten Selkämatala ja Kallanriutta.

Pohjois-Pohjanmaa

Merkittävimmät kalalajit ovat siika, ahven, taimen, lohi ja hauki.

– Vesialueillamme esiintyy myös rauhoitettuja, sympaattisia harmaahylkeitä eli halleja.

Karvanvaihtoaikaan keväällä ja alkukesällä niitä voi havaita lepäilemässä ulkoluodoilla.

31

Terästä, kultaa ja energiaa Teollisuuskaupunki Raahe tarjoaa mielenkiintoisia teemoja myös modernista tekniikasta kiinnostuneille matkailijoille.

Kaupunki tunnetaan paitsi Laivakankaan kultakaivoksistaan myös panostuksestaan uusiutuvaan energiaan.

– Rannikkokaupungin ehtymätön luonnonvara on tuuli. Paraikaa onkin käynnissä iso, neljän tuulivoimalan hanke. Tuulipuistosta tullee vierailukohde myös matkailijoille, kaupunginjohtaja Kari Karjalainen kirjaa.

Rautaruukin Raahen tehdas on Pohjoismaiden suurin ja Suomen ainoa, joka käyttää masuuneja. Raudan saloihin ja masuunin pienoismalliin pääsee kukistamaan myös Kruununmakasiinin museotiloissa.

Rautaruukin terästehtaan sijoittuminen juuri Raaheen on pitkälti presidentti Urho Kekkosen ansiota. Kaupunki onkin muistanut maanisää komealla näköispatsaalla. Kekkospatsaan on veistänyt kuvanveistäjä, kuvataiteilija Matti Peltokangas. www.raahe.fi

www.kotimaassa.fi

Pohjanlahden Rantatie

Kuva: Matti Koutonen

P

yhäjoki tarjoaa hulppeita elämyksiä koskenlaskun parissa Merijärven Tynkilästä Pyhänkosken alle. Tämä lähes yhtenäinen koskiosuus kattaa 10 koskea. Viimeisenä seuraa Pyhänkoski, jossa on noin kolmen metrin köngäs.

Luontoa ja elämyksiä

Raahen seudulla Irmeli Kojonen

– Tarjoamme tällaista ryhmääntymistä esimerkiksi työporukoille. Ryhmään mahtuu 5–8 henkeä kerrallaan.

Reitti kulkee jylhien, paikoin varsin jyrkkienkin kalliomaisemien lomitse. Vaikka ollaan keskellä Pohjanmaata, alueella Ylivieska– Kalajoki–Raahe, voisi maisemien puolesta hyvin kuvitella olevansa pohjoisemmilla seuduilla. Koskenlaskun jälkeen on hyvä hellitellä lihaksiaan savusaunan pehmeissä löylyissä ja nauttia sen päälle makoisasta ateriasta.

Koskenlasku onnistuu jäitten lähdöstä 3–4 viikon ajan, jolloin koskien virtaama on riittävä. Käytännössä tämä on vapulta touko–kesäkuun vaihteeseen kevään tulosta riippuen. Koskenlaskun ohella Pikkulahden Luontopalvelut tarjoaa toki myös lukuisia muita elämysretkiä alueella.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2014

Raahen Taitopaja on käsityöläisohjelmapalveluyritys, joka toimii vanhassa 1950-luvun valimossa. Pajassa pääsee tutustumaan monenlaiseen käsityöläistoimintaan, ennen kaikkea pronssivaluperinteeseen.

Pronssivalu tapahtuu hiekkavalumenetelmällä. Sen lisäksi täältä löytyy lasipaja, joka tarjoaa erilaisia käsintehtyjä lasituotteita mm. sulatus-, tiffany- ja hiekkapuhallustekniikoilla toteutettuna. Aikoinaan raahelaiset merimiehet toivat meriltä kotiin palatessaan tuliaisiksi englantilaisia posliinikoiria, joiden pohjalta suunniteltiin 30 vuotta sitten oma paikallinen laivakoiraversio eli Raahe-koira.

Raahen Taitopajalla on valmistettu tätä tuotetta viimeiset kolme vuotta seuraamalla Kirsti Niemelän viitoittamaa perinnettä.

Pajassa voi ennakkovarauksesta kokeilla vaikkapa lasihimmeleiden, perinteisten himmeleiden sekä korujen valmistusta. Kynttiläpajassa pääsee valamaan itse kynttilöitä.

32

Pajapäivät on tarkoitettu ryhmille ja niihin voi osallistua maksimissaan 15 henkeä kerrallaan. Tutustumaan pääsee isommissakin ryhmissä.

Näkemisen arvoinen on myös 40 erilaista himmeliä käsittävä näyttely. Näyttely sisältää niin perinteisiä oljesta valmistettuja kuin lasisiakin himmeleitä. Raahen Taitopaja on avoinna sopimuksen mukaan.

– Järjestämme tilauksesta lisäksi valunäytöksiä, Tuija Rajamäki kertoo.

– Auktorisoituna paikallisoppaana toteutan myös opastettuja kaupunkikierroksia. www.pikkulahdenpalvelut.fi www.himmeli.com

ja aitopa Kuva: T

– Kun aloitimme tämän uutuusretkemme viime kesänä, kaikki osallistuneet olivat ensikertalaisia, Jouni Kippola Pikkulahden Luontopalveluista paljastaa.

Raahen Taitopajassa valimoperinnettä ja kädentaitoja

Kuva: Taito paja

Koskenlaskukokemusta ei melojilta vaadita, sillä ammattitaitoinen kippari vastaa turvallisuudesta. Retki tehdään tukevilla kumilautoilla, ja se kestää noin 2-3 tuntia.

Matkaa kertyy viitisen kilometriä. Kosken alla juodaan hyvin ansaitut nokipannukahvit.

R

aahen vanhalla rautatieasemalla käy vilske. Arvokas 1900-luvun alun jugend-rakennus on taas täynnä elämää siirryttyään keväällä 2013 Työja kehitysosuuskunta Kuutos-Tiimin käyttöön.

Pohjois-Pohjanmaa

Vanhan aseman Irmeli Kojonen

Työ- ja kehitysosuuskunta Kuutos-Tiimi

tunnelmaa Paikallisia tuotteita suoraan tuottajilta

Asemarakennus tuli myyntiin noin vuosi sitten oltuaan tyhjillään vuodesta 2002. Hienoa on, että nykyinen omistaja, Sepän Asema Oy, arvostaa rakennusta ja haluaa vaalia vanhaa rakennusperintöä.

Asemarakennusta entisöidään pikkuhiljaa, ja myös toimintaa sen ympärille kehitetään koko ajan lisää.

Rustiikeissa mutta valoisissa asematiloissa toimii käsityö- ja lahjamyymälän ja kahvilan ohella myös tilausompelimo sekä Galleria Asemamestari, joka on avoin erilaisille näyttelyille. Galleriaa voivat vuokrata yksittäiset näytteilleasettajat tai pienet ryhmät.

Monesti galleriatilat ovat niin suuria, että yksittäisen taiteilijan voi olla vaikeata saada riittävää määrää teoksia kasaan näyttelyä varten.

– Galleria Asemamestari soveltuu taidenäyttelyiden ohella vaikkapa erilaisten käsityönäyttelyiden pitämiseen, Eila Siurua kertoo.

Vanhan asemarakennuksen ovi käy tuon tuosta, sillä paraikaa eletään sesonkia.

Moni tuliaisia tai lahjatavaraa etsivä tietää suunnata tänne. Myymälä tarjoaa jotakin, mikä erottuu valtavirrasta: sekä raahelaista että muualtakin tulevaa uniikkia tuotantoa ja takuulla erilaista lahjatavaraa. Esillä on niin keramiikkaa kuin lasitöitäkin sekä kynttilöitä ja sisustustuotteita. Monenlaista tekstiilityötä löytyy huovutetuista taideteoksista taidolla sommiteltuihin tilkkutäkkeihin ja kangaspainannaisiin. Herkkupuolta ei ole myöskään unohdettu: paikallisia marjatuotteita voi täältä ostaa mukaan viemisiksi.

Työ ja kehitysosuuskunta Kuutos-Tiimi on toiminut Raahessa vuodesta 1997 ja pyörii nyt ahkerien yrittäjänaisten vetämänä.

Mukana osuuskunnassa on yhteensä 22 eri pientuottajaa, jotka tekevät työtään kotipajoissa. Paikan päällä toimivan ompelimon puolelta löytyy mittatilaus-, korjaus- ja sisustusompelupalvelu. Tilausompelimo Eila Siurua on toiminut jo vuodesta 1987 ja on omana yrityksenä mukana osuuskunnassa.

Ompelupalvelun lisäksi tuotannossa ovat brodeeratut tekstiilit ja lasten tarvikkeet.

Lättähattu ja Pekanpäivät Tunnelma asemarakennuksessa on autenttinen. Ulkoa kantautuu lähestyvän junan ääni, sillä raideliikenne ei ole tältä rataosuudella täysin loppunut, vaan ohitse liikkuu yhä rahtijunia. Raahen kesätapahtuma Pekanpäivät on suuri tapahtuma, ja silloin Lättähattu-junakin saapuu Raaheen ajeluttaen yleisöä Raahe–Tuomioja välillä. Siuruan mukaan tavoitteena on saada Lättähattu käymään useammin Raahessa, ja tulevana kesänä ajeluttamistapahtumia onkin jo useampia.

Rautatieasemalla myymälän yhteydessä sijaitseva kahvila on löytänyt hyvin oman asiakaskuntansa. Vanhan aseman oma kondiittori leipoo päivittäin tuoreet leivonnaiset kahvilan vitriiniin, mutta niitä on myynnissä myös myymälähyllyssä mukaan ostettavaksi.

Myös pienille ryhmille järjestetään kokousja kahvitilaisuuksia. www.facebook.com/Kuutostiimi

Olkiluoto

33

www.kotimaassa.fi

Museot ja näyttelyt

Afrodite nousee

vaahdosta Vapriikkiin

A

froditen valtakunta -näyttely johdattaa katsojat kauneuden, rakkauden ja erotiikan maailmaan. Näyttely pystytetään maaliskuussa Museokeskus Vapriikkiin Tampereelle.

Maiju Junko

Museokeskus Vapriikki

Tunnetun kreikkalaisen myytin mukaan kauneuden, rakkauden ja hedelmällisyyden jumalatar syntyi meren hopeanhohtoisesta vaahdosta kauneimpana kaikista naisista.

Koko Välimeren alueella tunnetulla jumalattarella oli monta nimeä: Afrodite, Venus, Hathor ja Ishtar.

Afroditen kahdet kasvot Antiikin aikaan kaunis ulkonäkö, rakkaus ja perhe olivat aivan yhtä tavoiteltuja kuin nykyisinkin. Niiden saavuttamiseksi turvauduttiin Afroditen suojelukseen. Myöskään voiteita, meikkejä ja parfyymejä ei säästelty.

Vapriikin näyttelyssä antiikin ajan Kreikan, Rooman, Egyptin ja Mesopotamian naiset kaunistautuvat, rakastuvat, nauttivat erotiikasta, menevät naimisiin ja saavat lapsia.

Näyttelyssä esitellään myös Afroditen toinen puoli: turhamaisuus, mustasukkaisuus ja väkivaltaisuus. Rakkaus voi päättyä riitaan, eroon tai puolison kuolemaan.

arkeologisesta kokoelmasta Rijksmuseum van Oudhedenistä Leidenistä. Suurin osa esineistä on aikakaudelta 0–500 ennen ajanlaskun alkua.

Afroditesta on tehty useita tunnettuja taideteoksia, ja niissä hänet on yleensä kuvattu täydellisen kauniiksi naiseksi. Usein kuva-aiheena on Afroditen syntymä: meren vaahdosta nouseva jumalatar, jonka upeaa vartaloa peittää vain muutama rihmankiertämä.

Afroditen tunnuksia olivat muun muassa kyyhkynen ja kultainen omena, jonka Afrodite sai tarun mukaan Parikselta ennen Troijan sotaa.

Vapriikin Afrodite-näyttely tarjoaa elämyksellistä katseltavaa sekä paljon mielenkiintoista tietoa antiikin naisten elämästä ja mystisestä rakkauden jumalattaresta, jonka suojelukseen naiset usein turvautuivat.

Vuoden 2014 muut vaihtuvat näyttelyt kertovat tamperelaisista vaikuttavista naisista, Suomen Trikoon 1960-luvun Revontuli-brändistä sekä lasten elämästä Rudolf Koivun kuvittamana.

Koko perheen museo Vapriikki on monipuolinen museokeskus Tammerkosken rannalla. Talo tarjoaa nähtävää ja koettavaa koko perheelle. Vuosittain ohjelmistossa on kymmenkunta näyttelyä, joiden teemat vaihtelevat historiasta tekniikkaan ja luonnontieteisiin.

Vapriikissa pääsee tutustumaan muun muassa Suomen Jääkiekkomuseoon, joka on yksi maailman kuudesta lajin historiaan erikoistuneesta museosta. Perusnäyttely esittelee monipuolisesti jääkiekon suomalaista ja kansainvälistä historiaa.

Kyyhky ja kultaomena Näyttelyyn tulee esille noin 300 esinettä Alankomaiden kansallismuseon

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2014

34

Muita mielenkiintoisia näyttelyitä on esillä Kenkämuseossa, Nukkemuseossa ja Luonnontieteellisessä museossa. Lisäksi kävijöitä palvelevat Museoravintola Valssi ja Vapriikin museokauppa, jonka antia ovat hyvä kirjallisuusvalikoima, mieluisat lahjat ja mukavat tuliaiset. www.vapriikki.fi

T

ampereella toimiva Poliisimuseo tarjoaa tavallisille kansalaisille mielenkiintoisen näköalan poliisin ammattiin ja työhön. Koko perheelle suunnattu museo on kaikille avoin ja ilmainen.

Lasten omas sa poliisikam ari Pokelass pukeutua po a voi liisiunivorm uun ja koke erilaisia polii illa sin tehtäviä .

Poliisimuseo valottaa poliisin työtä kiehtovalla tavalla Irmeli Kojonen

Poliisiammattikorkeakoulu/Poliisimuseo

Museon perusnäyttely 900 vuotta poliisin historiaa Suomessa kuvaa Suomen poliisin toimintaa ja historiaa keskiajalta nykypäivään saakka. Laaja näyttely tutustuttaa kävijän poliisien erilaisiin toimintaympäristöihin, eri aikojen univormuihin ja kulkuneuvoihin.

Näyttelyä elävöittävät sadat valokuvat sekä lukuisat harvinaislaatuiset filmit. Voipa museovieras myös kokeilla, miltä tuntuu istua oikeassa mustassamaijassa.

Poliisin työ on jaettu teemojen mukaan.

Museossa voi esimerkiksi perehtyä poliisin erikoisyksikkö Karhun toimintaan ja nähdä heidät suorittamassa haasteellista tehtävää.

Näyttelyssä esitellään myös joukkojenhallintaan erikoistuneiden poliisien valmistautumista kenttätehtäviin. Monenlaista mielenkiintoista vempaintakin on esillä, kuten toimintavalmis pommirobotti, ensimmäinen lottokone sekä vanha rikostutkimuslaboratorio.

Poliisi fiktiossa Vaihtuvat näyttelyt uusitaan 1–2 kertaa vuodessa. Ajankohtainen Poliisi fiktiossa

-erikoisnäyttely avattiin keväällä 2013. Se kuvaa sitä, miten kotimainen fiktiivinen kirjallisuus, elokuvat ja tv-tuotannot ovat muovanneet kansalaisten mielikuvia poliisista ja poliisityöstä. Näyttely luotaa historiaa 1800-luvun pilkkarunoista tämän päivän moni-ilmeiseen tuotantoon.

– Järjestimme keväällä 2012 leikkimielisen äänestyksen kansalaisten suosikkipoliisihahmosta, Maritta Jokiniemi Poliisimuseosta kertoo. Facebookissa toteutetussa Unohda faktat - keskity fiktioon -äänestyksessä ylivoimaisiksi voittajiksi selviytyivät Reinikainen sekä komisario Palmu apulaisineen.

Reinikaisen ja Palmun ohella näyttelyssä esiintyy runsaasti muitakin fiktiivisiä poliisihahmoja.

Eläväksi näyttelyn tekevät multimediat, joiden avulla pääsee tutustumaan virassa olevien poliisien kommentteihin dekkarien poliisihahmoista. Poliisien näkemyksiä verrataan myös tavallisten kansalaisten käsityksiin. Lisäksi nykypäivän kirjoittavat poliisit Marko Kilpi, Mikko Karppi ja Pasi Lönn kertovat näyttelyssä omakohtaisia ko-

35

kemuksiaan siitä, miten he ovat yhdistäneet poliisin ja kirjailijan työn. Näyttely jatkuu 31.10.2014 asti.

Niin miesten kuin lasten suosiossa Poliisin ammatti koetaan useasti jännittäväksi, ja se kiehtoo monia. Maritta Jokiniemen karkea arvio on, että aikuisista kävijöistä iso osa on miehiä, enemmän kuin yleensä museoissa.

– Museosta löytyy kiinnostavia sisältöjä aivan kaiken ikäisille, Jokiniemi toteaa.

Monelle pienelle lapselle poliisin työ on palomiehen toimen ohella toiveammatti.

Museo onkin lasten suosiossa. Täällä käy runsaasti koululais- ja päiväkotiryhmiä, joita palvelee lastenosasto Poliisikamari Pokela.

Siellä voivat pienet kävijät museokierroksen jälkeen vaikkapa pukea univormun ylleen ja hypätä auton rattiin. Jokiniemen mukaan myös erilaiset esillä olevat poliisiaiheiset lelut, etenkin legot, ovat suosittuja nekin. www.poliisimuseo.fi

www.kotimaassa.fi

Museot ja näyttelyt

G

östa Serlachiuksen taidesäätiö laajentaa Mäntässä sijaitsevaa taidemuseo Göstaa kertaheitolla 5000 neliömetrin verran. Uuden museorakennuksen avajaisia vietetään kesällä 2014.

Serlachius-museoissa uusi ja vanha kohtaavat Irmeli Kojonen

Laajennos toteutettiin arkkitehtuurikilpailun avulla. Matkailijoita hemmotellaan jatkossa modernin taiteen näyttelyillä, parhaimmilla suomalaisen keittiön antimilla ja elämyskierroksilla.

– Taidemuseo Göstan tilat viisinkertaistuvat laajennoksen myötä, Päivi Viherkoski Serlachius-museoista kertoo.

– Järjestimme hankkeen tiimoilta vuonna 2011 Suomen kaikkien aikojen suurimman kansainvälisen arkkitehtuurikilpailun, johon tuli yhteensä 579 kilpailuehdotusta ympäri maailmaa. Tämä on maassamme ennätyksellisen paljon. Kilpailun kautta etsimme uudelle rakennukselle suunnittelijoita, ja sitä kautta voittajaksi valikoitui barcelonalaisarkkitehtitoimisto MX_SI:n suunnittelijakolmikko Boris Bezan, Héctor Mendoza ja Mara Partida. Heidät palkittiin hiljattain myös Espanjan kansainvälisellä arkkitehtuuripalkinnolla.

Serlachius-museot

Puuta sen olla pitää Göstan laajennoksessa on paraikaa käynnissä sisätilojen rakentaminen. Yleisölle ovet aukeavat 14.6.2014. Suomessa on oltu viime vuosina todella huolissaan julkisesta puurakentamisesta. Göstan uudisrakennus on loistava esimerkki siitä, miten kauniisti puu taipuu rakennusmateriaalina suurempiinkin kokonaisuuksiin. Uudesta museorakennuksesta löytyy muutamia mielenkiintoisia rakenteellisia seikkoja, kuten kantavana mutta myös ulkonäköä rytmittävänä osana toimivat 106 liimapuukehää, joista kukin koostuu viidestä palkista. Julkisivua hallitsevat suuret lasipinnat, jotka peilaavat upeasti historiallista, englantilaistyyppistä kartanonpuistoa. Lasin ohella julkisivussa on käytetty hienosahattua kuusilautaa.

Havainnekuva Göstan laajennuksen julkisivusta takaapäin.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2014

36

– Lisärakennuksen suunnittelu tällaiseen vanhaan kartanomiljööseen oli suorastaan huikea haaste. Ja siinä on mielestäni onnistuttu loistavasti, Viherkoski toteaa iloisena.

Vanhaa ja uutta Gösta Serlachiuksen aikoinaan rakennuttamassa kartanossa toimiva vanha taidemuseo jää edelleen palvelemaan uudisosan rinnalle.

Uudisosaan tulee kolme erikokoista salia, joista suurin kohoaa 11 metrin korkeuteen.

Uusiin tiloihin on luvassa mittavia nykytaiteen näyttelyitä.

– Kartanon puolella tullaan jatkossakin näkemään omia kokoelmiamme, kuten suomalaisen kultakauden taiteen merkkiteoksia. Mahdollisuuksien mukaan siellä

Havainnekuva valmistuvasta Expo-hallista.

Rapukartano

esitellään lisäksi meidän hienoa, Suomessa aika harvinaista vanhan eurooppalaisen taiteen kokoelmaa, Viherkoski huomauttaa.

Laajennoksen myötä museo saa myös uudet, hyvät konservointitilat sekä oman konservaattorin. Uudisrakennukseen tulee juhlasali, joka toimii erilaisten tapahtumien ja juhlien näyttämönä.

– Palvelutarjontamme laajenee huomattavasti. Saamme ison museokaupan sekä ravintolan, jota luotsaamaan tulee sellaisia suomalaisia huippukokkeja kuin Pekka Terävä ja Henry Tikkanen.

Herraskartanosta erämaamiljööseen Serlachius-museot eivät jätä vierailijaa kylmäksi. Tarjonta on hätkähdyttävän monipuolista. Gustaf-museon dramatisoidut kierrokset, joilla paperipatruuna G. A. Serlachiuksen ja metsäteollisuuden vaiherikkaat käänteet heräävät eloon, avaavat jännittävän näköalan maamme lähihistoriaan.

Paperipaikkakunnan elämänmenoon ennen ja nyt voi kurkistaa niin ikään hauskoilla, vuorovaikutteisilla opaskierroksilla. Ohjelma sopii hyvin myös ulkomaalaisille vierailijoille, sillä opastusta on tarjolla eri kielillä.

– Käytössämme on viereinen Taavetinsaari, jossa voi samoilla pitkin metsiä, ja nauttia vaikka nokipannukahvit, Viherkoski vinkkaa. – Saman veden äärellä sijaitsee ainutlaatuinen erämaakartano, Rapukartano, jonne pääsee venekyydillä parissakymmenessä minuutissa. Siellä voidaan jatkaa vaikkapa hyvän ruuan parissa esim. rapukesteillä ja päälle vielä saunoa ja yöpyä.

Päivi Viherkosken mielestä tämän parempaa kokonaisuutta on vaikeata kuvitella.

– Tässä on mukana niin suomalaisille kuin ulkomaisillekin vieraille tärkeät elementit: hyvä ruoka, puhdas luonto sekä museoalueen aivan upea kulttuurihistoriallinen

tarjonta kansallisaarteineen. Näistä ja muista palveluistamme räätälöimme sitten ryhmän toiveiden mukaisen paketin, lupaa Viherkoski. www.serlachius.fi

Kansallismaisemista innoituksensa saaneet kotimaiset taideaarteet tekevät vahvan vaikutuksen, kun niitä pääsee ihailemaan paikan päällä Göstassa. Kartanon ympäristö tarjoaa puolestaan ainutlaatuisia virkistysmahdollisuuksia matkailuryhmille.

Serlachius-museo Gustaf valmistui vuonna 1934 ja se toimi vuoteen 1986 G. A. Serlachius Osakeyhtiön pääkonttorina. Valkoisenakin talona tunnettu rakennus sijaitsee aivan Mäntän keskustassa Koskelanlammen rannalla.

37

www.kotimaassa.fi

Museot ja näyttelyt Porvaristalon förmaaki.

Kuva: Eva Tordera Nuno

H

istoriallinen puukaupunki – yksityiskohtien runsaus. Taidemaalari Helene Schjerfbeck – pelkistyksen lumoavuus. Tammisaaren museokeskus EKTA tarjoaa monipuolista apetta kulttuurinnälkäisille.

Aikamatka puukaupunkiin ja Schjerfbeckin sieluun

Helene Schjer fbeckin Omak uva v. 1895

Maiju Junko

Tammisaaren torin lähellä sijaitseva museokeskus rakentuu monista eri rakennuksista. Käyntikohteita ovat museohalli, Porvaristalo ja Lindbladin taloon rakennettu valokuvaamo.

Alkuperäinen punatiilinen museohalli rakennettiin vuonna 1963. Tässä kolmikerroksisessa vanhassa osassa järjestetään vaihtuvia näyttelyitä. Uusi osa avattiin vuonna 2006, ja siellä pääsee perehtymään seudun historiasta kertovaan pysyväisnäyttelyyn Kaikkien aikojen Tammisaari. Näyttely johdattaa katsojansa aikamatkalle LänsiUudenmaan historiaan.

Uusin pysyväisnäyttely on Helene Schjerfbeckin elämä ja taide.

Porvariselämän ytimessä Porvaristalossa on säilynyt alkuperäinen kaksikerroksinen asuintalo ja niin ikään alkuperäinen ulkorakennusrivistö.

Miljöö näyttää, miten varakas käsityöläinen asui ja eli 1800-luvulla. Keltainen päärakennus on peräisin 1790-luvulta, ja tyylillisesti talon eri huoneet edustavat kustavilaisuutta, myöhäisbiedermeieria ja uusrokokoota.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2014

Punamullatussa ulkorakennusrivistössä sijaitsevat kellari, renkitupa, leivintupa, ruoka-aitta, puuliiteri, vaunuvaja, talli, navetta ja ulkokäymälä.

Etsimessä Lindblad Lindbladin talossa voi tutustua 1950-luvun pienkaupunkivalokuvaajan työtiloihin.

Näyttelyn perustana on tammisaarelaisen valokuvaajan Harry Holmströmin tekemä noin tuhannen esineen lahjoitus. Itse rakennus, mansardikattoinen Lindbladin talo, on rakennettu jo 1730-luvulla. Nykypaikalleen se on siirretty 1960-luvulla.

Kävijä pääsee kurkistamaan kuvaamon sydämeen, ateljeehen, missä itse valokuvaus tapahtui sekä kehittämisen ja vedostuksen ytimeen eli pimiöön. Tiloihin on kalustettu myös kauppapuoti filmeineen, kameroineen ja kuvakehyksineen. Tämän lisäksi tiloissa on myös pieni kameranäyttely.

Schjerfbeckin silmin Taidemaalari Helene Schjerfbeckin tuotanto on EKTAn upeaa antia. Esillä on mestarin elämää ja taidetta valottava pysyväisnäyttely.

38

Helene Schjerfbeck asui Tammisaaressa vuosina 1925–1941, ja alue oli taidemaalarille monella tavalla merkittävä. Useat hänen maisemistaan on maalattu seudulla, ja hänen sukujuurensa molempien vanhempien puolelta ovat Tammisaaressa. Näyttelyssä on esillä Schjerfbeckin taideteoksia ja tarveesineitä, kuten hänen monista taideteoksistaankin tuttu keinutuolinsa.

Pelkistäjä, keskittäjä Läpi elämänsä Schjerfbeck maalasi omakuvia, jotka taltioivat koruttomasti taiteilijan elämänkaarta.

Hän loi omakuvia, joissa hän kuvasi rohkeasti ikääntymistään paljastaen samalla ruumiinsa ja sielunsa rehellisesti muiden nähtäväksi.

Vuosien saatossa posket kapenivat ja muuttuivat yhä koruttomammiksi. Vähän ennen kuolemaansa Schjerfbeck kuvasi itsensä enää vain muutamalla harkitulla, mutta tunnistettavalla vedolla. Pitkän elämänsä aikana Schjerfbeck onnistuikin viemään pelkistämisen ja keskittämisen taidon huippuunsa. www.raasepori.fi/museo

Seuraava LEHTI nro 2-2014

Matkailuyrittäjä – luovan työn tekijä?

ILMESTYY MAALISKUUSSA VIIKOLLA 12

Talven peruuntuminen, lumen, jään ja pakkasen puuttuminen, on kuluvana talvena ollut suomalaisten ykköspuheenaihe. Päivittelyä on riittänyt, mutta monelle matkailuyrittäjälle talven peruuntuminen on oikeasti kriittinen paikka: erityisesti laskettelukeskukset ja talvimatkailusta paljolti elävät pohjoisen Suomen matkailuyritykset ovat olleet helisemässä toimeentulon epävarmuuden kanssa.

Kolumni

Matleena Ikonen

Matkan varrelta Talven peruuntuminen, lumen, jään ja pakkasen puuttuminen, on kuluvana talvena ollut suomalaisten ykköspuheenaihe. Päivittelyä on riittänyt, mutta monelle matkailuyrittäjälle talven peruuntuminen on oikeasti kriittinen paikka: erityisesti laskettelukeskukset ja talvimatkailusta paljolti elävät pohjoisen Suomen matkailuyritykset ovat olleet helisemässä toimeentulon epävarmuuden kanssa.

AINEISTOPÄIVÄ 3.3.2014

tule mu kaan!

SOITA M EDIAmyy ntiin p. 044

Talven ihmemaan kumistessa kuraa ja jääkiipeilyseinien tiputtaessa vettä on laitettava luovuus peliin ja koitettava kehitellä vaihtoehtoista ohjelmatarjontaa niille koti- ja ulkomaalaisille turisteille, jotka ovat tulleet nauttimaan talven riemuista.

702 1212

Onneksi suomalainen matkailuyrittäjä on luova. Kun moottorikelkkasafareille ei pääse, vedetään veneet sulille vesille ja viedään vieraat kalaan – elämyksen täydentää itse pyydetyn kalan valmistaminen ruuaksi ja sen nauttiminen luonnossa nuotion ääressä. Kun koiravaljakot joudutaan jättämään talliin, valjastetaan käyttöön hevoset ja lähdetään maastoratsastukselle tai kärryajelulle – taputuksille ja silityksille löytyy kiitolliset vastaanottajat myös siellä.

www.kotimaassa.fi/mediakortti

Sydämentykytyksiä on alkutalven aikana varmasti koettu monessakin matkailu- ja ohjelmapalveluyrityksessä, mutta poikkeuksellisen luovat ja kekseliäät suomalaiset yrittäjät löytävät keinot selviytyä poikkeuksellisista olosuhteista. He näyttävät, että luova ajattelu ei ole mainostoimistojen ja taiteilijoiden yksinoikeus. Luovuus kunniaan!

39

www.kotimaassa.fi

Koe kulttuuria

Junassa