Matkailu kotimaassa.fi nro1-2015 by Matkailu kotimaassa.fi

Kuninkaantie

Ryhmämatka Ahvenanmaan saaristoon! Saapumalla Turun saaristoreittiä pitkin voitte valita eteläisen reitin joka kulkee kauniin ja karun ulkosaariston Kökarin kautta. Tai pohjoinen reitti, joka vie teidät kauniiseen Brändöön, pienten saarien ja luotojen muodostaman saariston halki.

Saaristoreitti 2 yötä alkaen 172 € /henkilö

Inspiroidu ja hae lisäinfoa matkapaketeistamme www.alandsresor.fi tai tilaa uusi esitteemme!

(kun ryhmässä vähintään 20 henkilöä)

Mökkiloma Ahvenanmaalla Varaa oma mökkisi ja rentoudu keskellä kauneinta saaristoa!

MA A N A EN AHV LAND Å

Viikkovuokra alkaen 208 € /4 hengen mökissä mme Palvele i! ks suome

201

Puh. 018-28 040. www.alandsresor.fi

NÄHDÄÄN MESSUILLA!

LÖYDÄ OMAT AARTEESI

21.–22.3.2015

20.–23.8.2015 Neljä päivää elämyksiä, iloa ja ostoksia! www.turunmessut.fi Tiedustelut p. 02 337 111 www.turunmessukeskus.fi

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2015

uusi vuotta sitten kun lehtemme ensimmäinen numero ilmestyi, perustelin pääkirjoituksessani lehtemme mottoa, Matkailu kotimaassa – viisas valinta. Totesin tuolloin, että matkailu kotimaassa on viisas valinta siksi, että Suomesta löytyy varmasti jokaiselle ihmiselle kotiseudustaan poikkeavaa koettavaa ja nähtävää. Totesin myös, että kotimaanmatkailu on viisas valinta niin ekologisesti kuin kansantaloudellisestikin.

TÄSSÄ NUMEROSSA Pääkirjoitus............................................................. 3 Kuninkaantie yleistä................................................................. 4-5 Turku................................................................ 6-15 Kaarina........................................................... 16-17 Paimio............................................................ 18-25 Salo................................................................. 26-41 Museot ja näyttelyt.......................................... 44-66 Matkan varrelta.................................................... 67

Matkailu kotimaassa.fi -lehti toimitus@kotimaassa.fi www.kotimaassa.fi 7. vuosikerta

Voin edelleen täysin yhtyä noihin silloin kirjoittamiini ajatuksiin. Itse asiassa matkailu kotimaassa on kansantaloudellisesti tänä päivänä entistä tärkeämpää, kun Venäjä-pakotteet, ruplan kurssin radikaali heikkeneminen ja yleinen epävarmuus ovat vaikuttaneet siihen, että loma- ja ostosmatkailu Venäjältä Suomeen on kokenut rajun pudotuksen. Erityisesti Kaakkois-Suomessa lomakohteet ja erikoisliikkeet ovat jo joutuneet irtisanomaan henkilökuntaa tai jopa lopettamaan koko liiketoiminnan. Myös ekologisesti on viisasta valita kaukokohteiden sijaan kotimaan lomakohteet. Kotimaassa matkaileminen kuormittaa ilmastoa huomattavasti vähemmän kuin pitkien lentomatkojen päässä olevat, eikä kotimaan matkan jälkeen tarvita edes toipumisaikaa matkarasituksesta selviämiseen.

Mediamyynti, tilaukset ja osoitteenmuutokset:

Päätoimittaja: Ahti Oksman puh. 0500 439 857 ahti.oksman@kotimaassa.fi

Näiden kuuden vuoden aikana olen vieraillut lähes jokaisessa Suomen kaupungissa ja kunnassa sekä käyntikohteessa, joista olemme kirjoittaneet. Hämmästyttävän laaja, tasokas ja moni-ilmeinen on kotimaamme matkailutarjonta.

Toimitussihteeri: Eeva Oksman puh. 0500 439 863 eeva.oksman@kotimaassa.fi Toimittajat: Matleena Ikonen puh. 0400 302 066 matleena.ikonen@kotimaassa.fi Saana Jaakkola puh. 044 328 2113 saana.jaakkola@kotimaassa.fi Maiju Junko puh. 040 963 1396 maiju.junko@kotimaassa.fi

Taitto: Mainostoimisto Penbox puh. 044 375 3254 www.penbox.fi

Työ- ja elinkeinoministeriön 10.12.2014 päivätyn raportin mukaan matkailu on yksi harvoista toimialoista, joka on jatkanut kasvuaan yleisestä taloudellisesta tilanteesta huolimatta. Vaikka ministeriön mukaan kasvua haetaankin ulkomailta, matkailun peruskysyntä tulee edelleen kotimaasta. Viime vuoden rekisteröidystä yöpymisistä peräti 71 prosenttia tuli kotimaasta.

Tilaushinnat (5 nroa) -määräaikaistilaus 30 € -kestotilaus 27 € -irtonumero 6,80 € (sis. alv 10%) Internet-sivut ja verkkolehti: webmaster@kotimaassa.fi

Irmeli Kojonen puh. 0440 533 303 irmeli.kojonen@kotimaassa.fi Suvi Roselli puh. 0440 437 362 suvi.roselli@kotimaassa.fi

puh. 044 702 1212 myynti@kotimaassa.fi www.kotimaassa.fi/tilaus

Julkaisija: Menuetti Group Oy asiakaspalvelu@menuetti.fi www.menuetti.fi

Näin vuoden alussa haluan haastaa jokaisen suomalaisen matkailijan ja matkanjärjestäjän asettamaan tänä vuonna kotimaan ensisijaiseksi matkailukohteeksi. Jokainen euro, jonka panostamme kotimaan matkailuun, auttaa palvelualojamme ja kansantalouttamme selviämään niistä haasteista, joita meistä johtumattomat tilanteet ovat aikaansaaneet.

ISSN 1798-0445 (painettu lehti) ISSN 1798-0453 (verkkojulkaisu) Kansikuva: Abraham Wuchtersin vuonna 1661 maalaama muotokuva kuningatar Kristiinasta.

Ahti Oksman

Painopaikka: Sata-Pirkan Painotalo sata-pirkanpainotalo.fi http://www.facebook.com/matkailukotimaassa

www.kotimaassa.fi

Kuninkaantie

Turun linna. Kuva: Turun kaupunki

uninkaantie on Suomen ensimmäinen virallinen matkailutie. Tie kulkee eteläisen rannikon mielenkiintoisimpien kulttuuriseutujen halki. Eeva Oksman

TURKU KAARINA

Paimio Piikkiö

Pornainen

SALO Muurla LOHJA

Perniö

Kuninkaantie osa 1: Turku – Perniö

Ruotsinpyhtää

Fiskars Pohja

Tenhola

KARJAA

VANTAA KAUNIAINEN Siuntio ESPOO Kirkkonummi

Sipoo

Pernaja LOVIISA PORVOO

Vaalimaa Vehkalahti Virolahti Karhula HAMINA Pyhtää KOTKA

HELSINKI

Inkoo TAMMISAARI HANKO

Kuninkaantie liitti aikoinaan Ruotsin suurvallan läntiset ja itäiset osat toisiinsa. Tie tunnettiin muun muassa nimillä Suuri rantatie ja Alinen Viipurintie. Vanhimmat kirjalliset tiedot tiestä ovat vuodelta 1385, mutta reitin oletetaan syntyneen ratsupoluksi Turun ja Viipurin linnojen välille jo 1200-luvun lopulla. Siihen aikaan tärkeimmät kylät sijaitsivat lounaisten ja eteläisten jokisuiden lähellä, ja oli luonnollista ratsastaa kylästä kylään seudulla, jossa oli mahdollista majoittua ja ruokailla. 1400-luvun alussa reitin varrelle oli jo rakennettu matkantekoa helpottavia siltoja, ja viimeistään 1500-luvulla tie oli ajettavissa jo ajoneuvoillakin.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2015

Palveluja matkustavaisille Kuninkaantie tarjosi vaihtoehdon purjehdukselle, joka oli pitkään yleisin matkustustapa Turun ja Viipurin välillä. Maitse kuljettiin erityisesti talviaikaan tai kun merellä oli uhkaa merirosvoista tai vihollislaivastoista. Kuninkaantie palveli verollepanosta ja lainkäytöstä vastannutta hallintoa sekä armeijan joukkoja. Se helpotti myös kirkon yhteydenpitoa seurakuntiin. Tien varrelle syntyi kartanoita, maatiloja, majataloja, krouveja ja kestikievareita, ja jokaisella tien varren talolla oli velvolli-

suus huolehtia omasta tieosuudestaan. Kestikievareiden tehtävänä oli tarjota ruokaa, juomaa, yösijaa sekä kyyti seuraavaan kievariin, ja myös tien varrella sijaitsevat maatalot saivat lisätuloja matkalaisten huoltamisesta. Ruotsin kuninkaat ja Venäjän tsaarit majoitettiin kuitenkin mahtavien aatelissukujen kartanolinnoihin, jotka sijaitsevat yleensä rauhallisella paikalla, kauempana tiestä. 1700–1800-luvulla tie oli tärkeä LänsiEuroopan ja Pietarin yhdistävä kansainvälinen väylä.

Vas. Wiurilan kartanon päärakennus Halikossa. Kuva: Lauri Hollmén Keskellä Salmenvirran silta Haminassa. Kuva: Niera / wikipedia.org Alla katulyhtyjä Turun jokirannasta. Kuva: Esko Keski-Oja

Päätiestä matkailutieksi Vielä 1930-luvulla Turusta Helsinkiin johtanut päätie noudatti perinteistä tielinjaa, jossa Salon jälkeen käännyttiin etelään reitin kulkiessa mäkistä tietä Perniön kautta kohti Helsinkiä. Sen jälkeen tielinjauksia on oikaistu tälläkin osuudella, ja vanha Kuninkaantie kulkee enimmäkseen näiden nykyaikaisten pääteiden tuntumassa.

1900-luvun alussa valmistunut rautatie noudattelee edelleen vanhan tien reittiä. Niinpä rantaradalla voi nähdä junan ikkunasta historiallisen Kuninkaantien monin paikoin jopa lähietäisyydeltä. Kuninkaantiestä tuli Suomen ensimmäinen matkailutie vuonna 1997, ja reitti Turusta Vaalimaalle viitoitettiin virallisilla ruskeavalkoisilla matkailutiekylteillä. Viitoitus ei vastaa kaikilta osin tien alkuperäistä reittiä yksityisteiden ja käytöstä poistuneiden tieosuuksien vuoksi, mutta noin 80% tiestä on edelleen yleisenä tienä.

Kuninkaantie on idän ja lännen kohtaamisesta on syntynyt ainutlaatuinen kulttuurien yhdistelmä, jonka aarteistoon on tänä päivänä helppo tutustua. Reitin varrella olevat keskiaikaiset kirkot, upeat kartanot, maalaukselliset ruukkikylät sekä viehättävät satamakaupungit ja kylät kertovat Kuninkaantien rikkaasta historiasta.

Tielaitos on suojellut Kuninkaantiellä museokohteina kolme siltaa ja kaksi tieosuutta. Halikon, Espoon kartanon, Savukosken ja Salmen siltojen lisäksi reitin varrella on toki monia muitakin vanhoja siltoja kauniine ympäristöineen. Suojellut tieosuudet ovat kilometrin mittainen Fagervikin tie Inkoossa sekä 35,2 km Tallimäki–Virojoki-maantie Vehkalahden ja Virolahden alueella. Kaikki museokohteet on viitoitettu erityisellä nähtävyysmerkillä ja niihin liittyy levähdysalue, joissa on nelikielinen kohteen historiaa esittelevä opastetaulu.

Lähde: C.J Gardberg ja Kaj Dahl: Kuninkaantie, Keuruu 1991, Otava

Viipurin linna. Kuva: A.Savin / commons.wikipedia.org

www.kotimaassa.fi

Kuninkaantie

Turun tuomiokirkon lattian alle on haudattu menneillä vuosisadoilla tuhansia kaupunkilaisia. Varakkaimmilla suvuilla oli omat hautakammionsa kirkon kappelien alla. Kaarina Maununtyttären sarkofagin juurelta vievät portaat kahteen hautakammioon, joihin on haudattu Kurck- ja Horn-sukujen esivanhempia.

urun tuomiokirkon lattian alta paljastuu kiehtova maailma, joka kertoo lukuisia tarinoita sääty-Suomen historiasta.

Matleena Ikonen

Timo Jakonen

Turun tuomiokirkon

lattian alla avautuu kiehtova maailma

Yli 700-vuotias Turun tuomiokirkko on pitkän historiansa aikana nähnyt kaikenlaista. Kirkko on toiminut paitsi messuja rukouspaikkana, myös kaupunkilaisten turvana vihollisia vastaan sekä vilkkaana kaupankäynnin näyttämönä. Se on nähnyt ympäröivän kaupungin tulipaloja ja jälleenrakennuksen ja on palanut myös itse useaan otteeseen. Kirkko on myös tuhansien kaupunkilaisten viimeinen leposija: vuosisatojen saatossa kirkkoon on haudattu noin 4500 vainajaa. Suurin osa haudattiin kirkon maalattian penkkien alle kaivettuihin kuoppiin, loput siunattiin kirkon ulkopuolella olevalle kirkkomaalle. Keskiajalla rikkaat kauppiasja aatelissuvut ostivat kirkolta käyttöönsä hautakammioita, joihin haudattiin useita merkkisukujen jäseniä. Nämä hautaholvit

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2015

sijaitsevat edelleen Tuomiokirkon lattian alla tarjoten pyhän ja rauhallisen leposijan sinne haudatuille. Hautaholveihin, arkkuihin ja 1600-luvun säätyläisten hautauskulttuuriin on mahdollista tutustua Tuomiokirkon virtuaalisella hautakammiokierroksella. – Hautarauhan vuoksi holvit eivät ole yleisölle avoimia ja niihin pääsykin olisi jyrkkien portaiden vuoksi hankalaa. Virtuaalinen hautakierros tehtiin, jotta yleisökin pääsisi tutustumaan tähän osaan kirkon historiaa. Tiettävästi tällaista palvelua ei ole missään muualla, kertoo Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän tiedotuspäällikkö Paula Heino. Virtuaalikierros on käytettävissä sekä nettiselaimessa että mobiililaitteilla.

Vainajan asema näkyi myös haudassa Sääty-yhteiskunnassa aatelisten sukujuurien korostaminen oli tärkeää, ja lattianalaisiin holveihin sijoitetut arkut kertovatkin yksityiskohtaisesti niissä lepäävien vainajien asemasta yhteiskunnassa. Sukujuuria haluttiin korostaa myös kuoleman hetkellä arkkuihin kiinnitetyin tunnuksin ja vaakunoin. Niiden lisäksi arkkujen koristuksissa käytettiin kristillisiä symboleja ja raamatunlauseita muistuttamaan ylösnousemuksen toivosta. Esimerkiksi 4-vuotiaana kuolleen Brita-tytön arkun kannessa on krusifiksi ja saksankielinen teksti, joka tarkoittaa: ”On kurjuus ja valitus ihmisen elämä kohdusta hautaamiseen, maahan joka meidän kaikkien äiti on. Herra Jeesus sinulle elän, sinulle kuolen, sinulle kuulun kuolleena ja elävänä.” Britan arkku muistuttaa nykyihmistä 1600-luvun suuresta lapsikuolleisuudesta, jolta varakkaimmatkaan eivät olleet turvassa. Hautaaminen Tuomiokirkon sisälle kiellettiin hygieniasyistä vuonna 1784 kuninkaan määräyksellä. 1920-luvulla suoritettujen Tuomiokirkon restaurointitöiden yhteydessä hautaholveista siirrettiin hyvin säilyneitä vainajien päällä olleita hautavaatteita varastotiloihin tutkijoita varten. Tuolloin otettiin talteen lukuisien vainajien vaatteita, mm. hattuja, sukkia ja leninkejä.

1600-luvulla rikkautta ei piiloteltu, ja säätyerot saivat näkyä myös kuoleman hetkellä. Kaikkien holveihin haudattujen vainajien henkilöllisyyttä ei kuitenkaan tiedetä. Nämä upeasti koristellut arkut ovat Stålhandsken kappelin alla sijaitsevassa hautakammiossa. Sotapäällikkö Torsten Stålhandsken arkku on nykyään esillä kappelissa.

Säätyjen merkitys oli suuri vielä kuoleman jälkeenkin. Arkun sivuja koristavat vaakunat kertovat vainajan asemasta ja hänen sukujuuristaan, sen päässä olevat pääkallo ja sääriluut puolestaan muistuttavat kuolemasta.

Kirkon monet roolit Turun Tuomiokirkolla on sen historian aikana ollut suomalaisille suuri symbolinen merkitys. Tuomiokirkossa on vihitty, kastettu ja ripittäydytty vuosisatojen ajan, ja sen ympärillä on syntynyt, kasvanut ja kukoistanut kokonainen kaupunki. Vielä nykyäänkin YLE:n puolenpäivän aikamerkiksi kaikuvat Turun Tuomiokirkon kellot. Hautakierroksen lisäksi myös kirkkoon ja sen historiaan kokonaisuutena pääsee tutustumaan virtuaalikierroksella, joka esittelee Suomen kansallispyhäkön tarinaa yli seitse-

mänsadan vuoden ajalta. Kierroksella oppii Tuomiokirkosta monia mielenkiintoisia yksityiskohtia, kuten sen, että massiivisen kirkon sisään mahtuisi kahdeksankerroksinen talo ja että ulko-ovelta on alttarille matkaa yhtä paljon kuin tornin huippuun. Virtuaalikierros esittelee kuvin ja tekstein kirkon historiaa, arkkitehtuuria ja esineistöä.

Vuosisatoja hyvin säilynyttä historiaa Tuomiokirkon historia ulottuu 1200-luvun puoliväliin, jolloin nykyisen Turun kaupungin Unikankareen kummulle rakennettiin pieni Pyhän Marian seurakuntakirkko. Tuo alun perin puinen, ja myöhemmin tiilistä rakennettu seurakuntakirkko sai piispankirkon statuksen vuonna 1300, ja se sai toiseksi suojelijakseen Marian lisäksi Pyhän Henrikin, jonka pyhäinjäännökset siirrettiin Turkuun Nousiaisista.

Tiilestä rakennettu kirkko oli pitkään Suomessa harvinainen, sillä tiili oli kallista ja siksi sitä käytettiin kirkoissa lähinnä koristeina. Turussa toimineen Pyhän Olavin Dominikaaniluostarin munkkiveljet osasivat kuitenkin holvata tiilillä, ja heidän opeillaan Tuomiokirkko rakennettiin tiilestä. Keskiajalla olikin Suomessa vain kolme suurta tiilirakennusta: Hämeen linna, Hattulan kirkko ja Turun tuomiokirkko. Turun tuomiokirkko on vierailijamäärillä mitattuna yksi maamme suosituimmista kohteista: kirkossa käy vuosittain lähes 200 000 ihmistä. Itse kirkon lisäksi kävijän kannattaa tutustua Tuomiokirkkomuseoon, jonne pääsee kirkon aulasta nousevia portaita pitkin. Museon vanhimmat esineet ovat katoliselta ajalta 1300-luvulta, ja siellä voi ihastella pientä maksua vastaan mm. kirkon rakennusvaiheita kuvaavia pienoismalleja. Kirkon historia avautuu hyvin myös kirjasta, jonka on tehnyt Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän intendentin tehtävästä eläkkeelle jäänyt Riikka Kaisti. Turun tuomiokirkko – rakkaudella rakennettu -kirja kertoo kirkosta ja sen syntyvaiheista ja avaa kirkon merkitystä myös hautapaikkana. Kaisti on ammentanut kirjaan elämäntyönsä ja tietoutensa Suomen kansallispyhäköstä. www.turuntuomiokirkko.fi

TURKU KAARINA

Paimio Piikkiö

SALO Muurla

Perniö

www.kotimaassa.fi

Kuninkaantie

uningatar Kristiinasta (1626–1689) kertovaa elokuvaa The Girl King kuvattiin Mika Kaurismäen ohjaamana Turun linnassa keväällä 2014. Osittain elokuvan innoittamana syntyi ajatus aiheen ympärille keskittyvän näyttelyn tuottamisesta Turun linnaan. Näyttely esittelee Kristiinan elämänvaiheita, persoonaa, kasvatusta ja valmistamista hallitsijan rooliin, toimintaa kuningattarena sekä luopumista kruunusta ja muuttoa Roomaan. Hanna-Sanni Lähdeniemi

Abraham Wuchtersin maalaus Kristiinasta vuodelta 1661.

Turun museokeskus

Näyttely Turun linnassa 5.2.–27.9.2015

Tyttökuningas Näyttelyssä tuodaan esille myös elämää Turussa ja Turun linnassa aateliston kultaaikana 1600-luvulla. Suurelliset aateliston elämäntavat heijastuivat myös turkulaiseen virkamieskuntaan ja varakkaampaan väestönosaan. Linnan isäntänä toiminut kreivi Pietari Brahe oli tunnettu hyvistä valtiomiestaidoistaan, mutta myös hyvän ruuan ystävänä. Hän toteutti monia uudistuksia kuningatar Kristiinan määräyksestä, kuten perusti Suomeen monta uutta kaupunkia, järjesti postilaitoksen, uudisti maantieverkostoa ja kehitti majatalotoimintaa, hotellimatkailun edelläkävijää.

Tyttökuningas – Made in Turku -näyttely kertoo myös elokuvan The Girl Kingin valmistumisesta ja esittelee elokuvan upeita pukuja, lavasteita ja rekvisiittaa. Esille asetetaan yli 20 historiallista pukurekonstruktiota, hattuja ja kenkiä sekä elokuvassa käytetty valtaistuin katoksineen, kopiot regaaleista eli kruununjalokivistä ja paljon muuta.

Sivistynyt ja päämäärätietoinen hallitsija Kristiina syntyi joulukuussa 1626 kuningas Kustaa II Aadolfin ja kuningatar Maria Eleonoran lapsena. Kristiina oli hallitsijaparin ainut hengissä selvinnyt jälkeläinen, joten

hänelle annettiin sama koulutus ja kasvatus kuin olisi annettu miespuoliselle kruununperilliselle. Kustaa II Aadolf kaatui kolmekymmenvuotisessa sodassa vuonna 1632, jolloin 6-vuotias Kristiina peri Ruotsin kruunun, ja valtaoikeudet hän sai täyttäessään 18 vuotta vuonna 1644. Eurooppa tunsi Kristiinan sivistyneenä hallitsijana. Hän otti tehtäväkseen nostaa valtakunnan hovikulttuuri ja sivistys uutta suurvalta-asemaa vastaavalle tasolle ja teki Tukholmasta oppineisuuden keskuksen, jonne saapui filosofeja, tiedemiehiä ja taiteilijoita eri puolilta Eurooppaa. Luonteeltaan Kristiina oli hyvin itsevarma ja päämäärätietoinen. Hän käyttäytyi ja pukeutui miesmäisesti ja halveksi naiseutta. Ajatukseen avioliitosta ja perillisten synnyttämisestä hän suhtautui kielteisesti. Kristiina kohahdutti koko Eurooppaa luopumalla kruunustaan muutama vuosi virallisten kruunajaisten jälkeen ja kääntymällä katoliseen uskoon ja muutti Roomaan. No entäpä näyttelyn nimi, Tyttökuningas – Made in Turku. Se tulee tietenkin siitä, että Kristiina itse eräässä kirjeessään kirjoittaa, että hänet on saatettu alulle Turun linnassa, jossa Kustaa II Adolf ja Maria Eleonora vierailivat alkuvuodesta 1626. Näyttely on avoinna 5.2.–27.9.2015. Elokuva saa ensi-iltansa vuoden 2015 aikana. www.turku.fi/turunlinna

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2015

isteilymatkustamisen synty ja kehitys avautuu tänä keväänä Forum Marinumin uudessa näyttelyssä.

Matleena Ikonen

Forum Marinum

Turun sydämessä Aurajoen rannalla sijaitseva Forum Marinum on paitsi merenkulun ja merivoimien historian erikoismuseo, myös toiminnallinen merikeskus, jossa järjestetään erilaisia yleisötapahtumia ja juhlatilaisuuksia. Forum Marinumin päätehtävä on tutkia, tallentaa ja esittää Merivoimien ja erityisesti Lounais-Suomen merenkulun historiaa. Näihin aiheisiin perehtyy museon perusnäyttely Skuutasta Ro-Roon, Kaleerista ilmatyynyyn, ja sen lisäksi museo tuottaa vuosittain erilaisiin teemoihin keskittyviä vaihtuvia näyttelyitä.

Risteilymatkailun historiaa Tämän vuoden huhtikuussa Forum Marinumissa avataan risteilymatkustuksen historiaa esittelevä näyttely. Turku on ollut portti maailman merille jo vuosisatoja. Sodan jälkeen risteilymatkailu alkoi lyödä läpi, ja Ruotsin-risteilyjen ansiosta myös tavallinen kansa alkoi päästä osalliseksi kansainvälisistä tuulista. Uusi näyttely on osa Trafiikki-museot ry:n Suomi liikkeelle -hanketta, jonka tavoitteena on erilaisten näyttelyiden avulla tuoda esiin sitä, miten Suomi kehittyi ja lähti nousuun sotien jälkeen. Jokainen Trafiikki-verkostoon kuuluva museo tuo aikakautta esiin omaan alaansa sopivan näyttelyn avulla ja museot tekevät mm. markkinointiyhteistyötä. Forum Marinumin suunnittelija Otto Holmborg

kertoo, että Forum Marinumissa on luvassa paitsi perinteinen museonäyttely, myös kokemusperäistä ohjelmaa ja tapahtumia erityisesti näyttelyn avajaispäivänä 25.4.2015.

Hän muistuttaa kuitenkin, että on pidettävä mielessä asioiden tärkeysjärjestys.

Myös perusnäyttely uudistuu Forum Marinum avattiin vuonna 1999 ja sen perusnäyttely on pysynyt samana vuodesta 2002 lähtien. Nyt on tullut aika uudistaa ja nykyaikaistaa sitä. – Meiltä on puuttunut mm. englanninkielisiä tekstejä, ja myös venäjän kielelle alkaa olla kysyntää, kertoo Otto Holmborg.

– Ei ole tarkoituksenmukaista muuttaa museota huvituskeskukseksi, sillä perustehtävämme kuitenkin on esitellä varsinaissuomalaista merellistä kulttuurihistoriaa. Näyttelyn uudistus on pääasiassa olemassa olevan aineiston freesaamista ja uudistamista, Holmborg korostaa. Perusnäyttelyn uudistuksen on tarkoitus valmistua toukokuussa 2016. www.forum-marinum.fi

– Meillä käy paljon ulkomaisia vieraita, joten näyttelynkin tulee olla kansainvälisen vaatimustason mukainen. Forum Marinum haluaa kuunnella myös yleisöä perusnäyttelyn uudistamisessa. – Suunnittelutyössä on ollut mukana noin 10-henkinen asiakasraati, jonka kanssa on yhdessä pohdittu sitä, mikä nykyisessä näyttelyssä on hyvää ja miten sitä pitäisi kehittää, Otto Holmborg kertoo.

TURKU KAARINA

Paimio Piikkiö

SALO Muurla

Perniö

www.kotimaassa.fi

Kuninkaantie

Mellakka-komediassa lavalla nähdään Santtu Karvonen ja Teemu Aromaa.

urun Linnateatterin tuore taiteellinen johtaja Petteri Summanen ottaa talon haltuun kahdella kovalla esityksellä. Mellakka tarjoilee irtioton järjestelmästä ja musiikkikomedia Råck marssittaa estradille makupaloja turkulaisesta musiikkiperinteestä. Maiju Junko

Linnateatteri / Matti Rajala

Linnateatteri

mellakoi ja rokkaa – Haluan liittyä osaksi Linnateatterin perinnettä astumalla sisään omalla ohjauksellani. Mellakan aihe on pyörinyt mielessä jo vuosia. Oivalsin, että idea taipuu parhaiten teatterilavalle, Linnateatterin taiteellinen johtaja, ohjaaja Petteri Summanen taustoittaa. Mellakan perheenisän elämä tuntuu täydelliseltä. – Hän on kuitenkin tahtomattaan ajautunut pankin orjaksi. Elämään kuuluvat tontti, talo ja nelihenkinen perhe, autoilua edestakaisin kehyskunnan ja kantakaupungin välillä. Kotona ehditään olla lähinnä öisin. Tilanne alkaa käydä mahdottomaksi ja irtiotto väistämättömäksi, Summanen paljastaa.

Uutuuskomedian rankka irtiotto! Summanen listaa Mellakalle muutamia esikuvia: Arto Paasilinnan kirjaan perustuva Risto Jarvan elokuva Jäniksen vuosi kertoo 1970-luvun mainosmiehestä, jonka mitta tulee täyteen ja mies jäniksineen pakenee hektistä yhteiskuntaa. 1980-luvulta Summasen takaraivoon on jäänyt niin ikään Paasilinna ja Hirtettyjen kettujen metsä. Kunnianosoitus

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2015

turkulaisittain

kuuluu myös 1990-luvun alkupuolen Rankka päivä (Falling Down) -elokuvalle, jossa tavalliselta liikemieheltä palaa lopullisesti päreet aamuruuhkassa. Summanen on tunnettu komediallisesta otteestaan, joten huumoria ei Mellakastakaan puutu. – Tavoitteena on humoristinen tarina, josta jokainen voi tunnistaa itsensä. Draamassa riittää vauhtia ja yllättäviä käänteitä. Kun on kaksi tietä, kaksi vaihtoehtoa, on tehtävä valintoja. Tavoitteena on onnellinen elämä ja vapaus, joita kohti mennään ennalta arvaamattomien käänteiden ja valintojen kautta.

Makupaloja Turku-Råckista Toinen Summasen lempilapsi tuoreella kaudella on musiikkikomedia Råck. – Idea paukahti päähän, kun kiertelimme kaupunkia toimitusjohtaja Maija Palonheimon kanssa. Tajusin, ettei turkulaiselle pop/rockhistorialle kunniaa tekevää näytelmää ole vielä tehty. Syntyi näytelmä fiktiivisestä bändistä, joka hakee hittiä.

Komediallinen kolmikko tuo lavalle parhaat makupalat Turun komeasta musiikkiperinteestä. Tie huipulle on mutkainen, mutta kuten näytelmässä sanotaan: ”Jos se kelpaa turkulaisille, se kelpaa kenelle vaan.”

Linnateatteri toteuttaa toiveita Linnateatterin toimitusjohtaja Maija Palonheimo on innoissaan vuoden 2015 ohjelmistosta. – Linnateatteri tarjoilee jälleen uusia ensi-iltoja erityisesti komediannälkäisten katsojien iloksi lapsia unohtamatta. Hän toivottaa erityisesti ryhmät mukaan. – Linnateatteri räätälöi ryhmille toivomusten mukaan omanlaisen illan tai vaikka aamupäivän. Esitysten yhteyteen pystyy järjestämään monenlaisia tilaisuuksia ja tapahtumia tarjoiluineen. Palonheimo vinkkaa kysymään ryhmäalennuslippuja ja -pöytävarauksia. www.linnateatteri.fi

Keskellä Turku-pyyhe, joka on tehty vanhasta mallista 50-luvulta. Matleena Ikonen

Sylvi Salonen Oy

Sylvi Salonen vaalii

suomalaisia kädentaitoja ajan hengessä

erinteikäs Sylvi Salosen käsityöliike Turussa on ollut suomalaisten kädentaitojen säilyttäjä, edistäjä ja uudistaja jo lähes 90 vuoden ajan. Aurajoen rannalla Linnankadulla sijaitseva Fortuna-kortteli on yksi Turun vanhimmista kortteleista, josta on kehittymässä uudenlainen kauppakortteli, kulttuurin, käsityön ja designin koti Turussa. Sylvi Salonen oli ensimmäinen uusi yritys korttelissa: sen vanhaan tallirakennukseen remontoidussa kodikkaassa ja tunnelmallisessa myymälässä myydään korkeatasoisia suomalaisia ja skandinaavisia käsityötuotteita: lahjatavaroita, sisustustuotteita ja kodintekstiilejä sekä käsityötarvikkeita. Edustettuina ovat laadukkaat, trendikkäät ja kestävät tuotteet mm. Lapuan Kankureilta ja Ekelundilta.

Katoavat perinteet uuteen kukoistukseen Sylvi Salonen elää rakkaudesta kädentaitoihin jo kolmannessa polvessa. Perustajansa mukaan nimen saanutta liikettä johtaa nykyisin Sylvin tyttärentytär, Sanna Suomi. Paljon on vuosikymmenten saatossa muuttunut ja kädentaitojen arvostuskin alkanut hiljalleen muuttua kertakäyttökulttuurin suosion kasvaessa.

Sylvi Salosen toiminta perustuu edelleen kädentaitojen kunnioittamiseen ja kestäviin arvoihin, ja yritys haluaa omalta osaltaan olla elvyttämässä katoavaa kansanperinnettä. Perinteiden kunnioittaminen ei kuitenkaan ole historiassa roikkumista, vaan menneiden sukupolvien osaamisen tuomista nykypäivään ja sen kehittämistä modernein keinoin. – Meiltä on tämän vuoden aikana tulossa ulos oma mallisto, jolla haluamme tuoda uudestaan esille katoavia perinnetekniikoita ja -kuvioita. Hyödynnämme hallussamme olevia, yrityksen historian ajalta tallessa olevia vanhoja kuvioita ja malleja, joita arvokkaasti uudistamalla kehitämme uusia tuotteita, Sanna Suomi kertoo.

Shoppailureissulta elämyksiä mielelle ja kielelle Sylvi Salosen liike on mitä parhain kohde elämykselliselle ostosmatkalle. Liikkeen asiantuntevilta myyjiltä saa neuvoja ja ohjeita oikeiden tuotteiden valintaan, ja vieraille kerrotaan mielellään myös yrityksen pitkistä perinteistä. Erilaisten teemojen ympärille voidaan rakentaa esittelyjä, joissa tutustutaan tekniikoihin yhdessä. Kahvitarjoilu onnistuu tilauksesta, ja tulevana kesänä kannattaa kysellä myös mahdollisuutta päästä tutustumaan Ruissalon huvilasaaren loistoon.

– Ryhmien on kauttamme mahdollista päästä vierailemaan yhdessä Ruissalon suloisista 1850-luvun pitsihuviloista, jotka normaalisti ovat suljettuja. Sinne on mahdollista järjestää ruokailuja ja kahvitilaisuuksia. Kannattaa kysellä, Sanna Suomi vinkkaa. www.sylvisalonen.fi

www.kotimaassa.fi

Kuninkaantie

Päänäyttämö.

Suomen vanhin teatteritalo

Turun palon jälkeen Åbo Svenska Teaterille rakennettiin uusi komea kivitalo Turun kauppatorin laidalle. Suomen vanhin teatterirakennus näyttää edelleen ulospäin samanlaiselta kuin avautuessaan 21.1.1839. Sen sijaan alkuperäinen sisutus paloi tuhoisassa tulipalossa vuonna 1881. – Teatterissahan oli alkuperäisten öljylamppujen sijaan käytössä jo kaasulamput, mutta palovaara oli edelleen suuri. Palo oli vaikeasti sammutettavissa, ja se kesti kolme päivää, kertoo Olin. Tulipalon jälkeen rakennettu teatterisali sai ”teatterinpunaisen” värityksen ja kullatut kruusaukset. Sellaisena nykypäiviin säilynyt, historia pursuava sali on mykistävä näky. – Kaunis sali vie suorastaan jalat alta, huokaa Olin. Permannon lisäksi salissa on kaksi parvea, joista ylempi oli alkujaan rahvaan käytössä.

Åbo Svenska Teater S

uomen vanhin teatterirakennus sijaitsee keskellä Turkua, torin laidalla. Åbo Svenska Teater on näkyvä osa Turun historiaa ja nykypäivää. Eeva Oksman

Pette Rissanen

– pala Turun historiaa Suomen kieli riittää

Puutteellinen kielitaito saa monet epäröimään ruotsinkieliseen teatteriin lähtemistä. Se on turhaa, sillä esimerkiksi koko Åbo Svenska Teaterin henkilökunta puhuu suomea.

Åbo Svenska Teaterin toiminta alkoi vuonna 1817 puisessa rakennuksessa, nykyisen Forumin paikalla. Näytelmäkieli oli tuolloin riikinruotsi, ja näyttelijätkin tulivat pääosin Ruotsista.

– Teatteriin saavuttaessa tarjolla on suomenkielinen tiivistelmä esitettävästä näytelmästä, ja teatterisalissa musikaalin vuorosanat on tekstitetty näyttämön yläpuolella suomeksi, Maria Olin selvittää.

– Suomenruotsia näytelmissä puhuivat vain laitapuolenkulkijat, vammaiset ja maalaisjuntit, kertoo teatterin tiedottaja Maria Olin silloisista asenteista. Nykyään riikinruotsia voi kuulla pääasiassa musikaaleissa, ja syynä on ruotsalaisten musikaalitähtien korkea ammattitaito – ei kieli.

Olinin mukaan suomenkieliset ovat monesti kielitaidon suhteen turhan ankaria itselleen, sillä näytelmän juonta pystyy seuraamaan, vaikka ei ymmärtäisikään yksittäisiä sanoja.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2015

– Ja jos joku sana jää vaivaamaan, tekstityksestä voi aina kurkata, mitä se nyt tarkoittikaan, hän muistuttaa.

TURKU KAARINA

Paimio Piikkiö Perniö

SALO Muurla

– Rahvas ei saanut tulla Aurakadulla sijaitsevasta pääovesta, vaan heidät ohjattiin sisään Eerikinkadun puolelta, sivuovesta. Heidän piti olla mahdollisimman hiljaa ja huomaamattomasti, eikä heille ollut lainkaan väliaikatarjoilua niin kuin hienommalle väelle, kertoo Olin. Alkujaan salissa oli yli 500 paikkaa, joista osa oli seisoma- ja kuulijapaikkoja. Nykyisin teatterisali on mitoitettu 364 vierailijalle, ja näin jokaiselta paikalta pystyy seuraamaan esityksiä.

– Meillä on todella paljon kivaa kerrottavaa ja näytettävää, kehuu Olin. Salin jälkeen ryhmä jaetaan tarvittaessa pienemmiksi ryhmiksi, jotka pääsevät näyttämölle tutustumaan lavastajan työhön ja lavasteisiin. Kierroksen aikana käydään myös verstaalla, ompelimossa, tarpeistossa ja maskeeraamossa. – Jos näyttelijä on juuri silloin meikattavana, hänkin saattaa kertoa ryhmälle pari sanaa omasta työstään, tietää esittelykierroksiakin vetävä Olin kertoa.

– Parhaat paikat ovat edelleenkin permannolla ja ykkösparven keskiosassa, vinkkaa Olin.

Koko perheen Ronja

Maria Olinin mukaan Åbo Svenska Teater kasvattaa uutta teatterisukupolvea, ja esityskaudella 2015 teatteri satsaakin vahvasti perheisiin.

Kierrokselle kulisseihin

Åbo Svenska Teater järjestää tilauksesta opastettuja kierroksia talon kulisseihin. Koko talon kattava kierros aloitetaan salista, jossa esitellään talon historiaa ja toimintaa.

jaa. Julia Korander esittää Ron

Astrid Lindgrenin tunnettu näytelmä Ronja Rövardotter (Ronja Ryövärintytär) saa ensiiltansa päänäyttämöllä 29.1.2015. Upeassa teatterimiljöössä toteutettu sympaattinen ja sadunomainen esitys on kokonaisvaltainen elämys myös suomenkielisille lapsille.

Näytelmä kertoo rohkeudesta, uhmakkuudesta ja ystävyydestä. Näytelmä kestää 2 tuntia 20 minuuttia, ja sen ikäsuositus on 6 vuotta.

Perhedramaa Studionäyttämöllä ja kiertueella

Åbo Svenska Teaterilla on virallinen alueteatterin status. Niinpä se järjestää esityksiä eri puolella ruotsinkielistä rannikkoaluetta Ahvenanmaalta Tammisaareen. Vuosittain kiertue tekee viikon retken länsirannikon ruotsinkieliselle alueille aina Ouluun asti. Tämän vuoden kiertue-esitys on Åbo Svenska Teaterin Studionäyttämölläkin nähtävä draama Batman bor inte här längre (Batman ei asu enää täällä). Kasvu- ja perhetarina kertoo ystävyydestä, elämänsä löytämisestä, perhesalaisuuksiin suhtautumisesta ja sovinnosta – jos se ei ole jo liian myöhäistä.

Myrskyluodon Maija syksyllä

Syksyllä 2015 päänäyttämöllä nähdään Anni Blomqvistin kirjoihin perustuva musikaali, Stormskärs Maja (Myrskyluodon Maija), joka kertoo vahvaa tarinaa omasta saaristolaishistoriastamme. – Monet ryhmät ovat jo varanneet lippuja esityksiin, ja liput tulevat yleiseen myyntiin 24. helmikuuta 2015, kertoo Olin. Teatterin koko ohjelmistoon ja mielenkiintoisiin vierailuesityksiin voi tutustua Åbo Svenska Teaterin internet-sivustolla – myös suomen kielellä. www.abosvenskateater.fi

Turun palon jälkeen Åbo Svenska Teaterille rakennettiin uusi komea kivitalo Turun kauppatorin laidalle.

www.kotimaassa.fi

Kuninkaantie

Eeva Oksman

Turun Messu- ja Kongressikeskus

Ideoita ja aarteita messuilta Meri Kutsuu + Outdoor 13.–15.3.2015 Meri kutsuu -tapahtuma järjestettiin ensimmäisen kerran jo vuonna 1963. Pitkät perinteet omaava keväinen venealan huipputapahtuma on säilyttänyt suosionsa veneilijöiden ykköstapahtumana. Meri Kutsuu -messuilla on esillä perinteiseen tapaan uusia veneitä ja veneilytarvikkeita. Tänä vuonna tapahtumaa täydentää uusi OUTDOOR-kokonaisuus, joka on suunnattu aktiivisille ulkoilmaihmisille. Outdoorosiossa kerrotaan aiempaa laajemmin saariston liittyvistä harrastusmahdollisuuksista ja aktiviteeteista. Siellä voi tutustua muun muassa saaristomatkailuun, retkeilyyn ja muihin ulkoilmaharrasteisiin. Tarjolla on tuotteita ja palveluita ulkoiluun ja liikuntaan, kuten kalastukseen, vesiurheiluun ja geokätköilyyn.

urun Messu- ja Kongressikeskuksessa järjestetään kevään mittaan mielenkiintoisia tapahtumia. Veneilijät saapuvat katsastamaan tulevan kesän uutuuksia Meri Kutsuu + Outdoor -messuille 13.–15.3.2015. Seuraavana viikonloppuna messuhallissa voi tehdä taide- ja antiikkilöytöjä tai ihailla kädentaitajien töitä samaan aikaan järjestettävillä Kädentaitomessuilla. Huhtikuun alussa viherpeukalot saapuvat Messukeskukseen saamaan vinkkejä omaa puutarhaa tai parveketta varten.

Piha & Puutarha 10.-12.4.2015 Piha & Puutarha -messuilla nähdään keväistä loistoa ja tunnelmaa. Toimivia pihaja puutarhavinkkejä huokuva tapahtuma hakee tällä kertaa vaikutteita muun muassa Englannista sekä Suomen ainutlaatuisesta keväisestä vuodenajasta. Messuilla esiintyvät mm. arboristi-puutarhuri Minna Toivanen ja puutarha-alan ohjelmajuontajana tuttu Sonja Lumme. Messujen juontaja Hanna Sumari kertoo messuilla myös puutarhatrendeistä. Puutarhamessujen yleiskoristelun pääsuunnittelijana toimii hortonomi Marianne Blom-Salola. Runsaasti värejä sisältävän koristelun teemoitus tulee tällä kertaa keväästä. Piha & Puutarha -messuilla näkyvät teemat ovat Unelmapuutarha, Piha & Terassi, Keittiöpuutarha, Puutarhanhoito ja Kesämökki.

Turun Taide- ja Antiikkimessut ja Kädentaitomessut 21.–22.3.2015 Turun Taide- ja Antiikkimessuille sekä Mediapro Messujen järjestämille Kädentaitomessuille on maaliskuussa tulossa palveluitaan ja tuotteitaan esittelemään noin 350 yritystä. Messukokonaisuudessa on mukana myös Turun Rahan Päivä, Old Toy Swap -leikkikalumarkkinat sekä Nukkekoti- ja Nukkemessut. Keväinen messutapahtuma kokoaa yhteen taiteen, antiikin, kädentaitojen, vintagen ja designin ystävät. Myynnissä

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2015

olevien tuotteiden lisäksi messut tarjoavat arviointipalvelua ja aiheeseen liittyvää ohjelmaa.

Messut järjestetään yhteistyössä Lounais-Suomen Puutarhayhdistyksen, Kauppapuutarhaliiton Varsinais-Suomen piirin, Suomen Kukkakauppiasliiton V-S piirin sekä Ammattiopisto Livian kanssa. www.turunmessukeskus.fi

auppakeskus Skanssi tarjoaa lifestylen, pukeutumisen ja muodin ystäville yli 90 erikoisliikettä ja monipuolisen kattauksen ravintolapalveluja. Lapsiperheet otetaan erityisesti huomioon.

TURKU KAARINA

Lähes sadan erikoisliikkeen kirjo lupaa paljon katseltavaa kauneuden, terveyden ja hyvinvoinnin alueelta. Vapaa-aika ja urheilu sekä koti ja sisustaminen ovat myös hyvin esillä.

Paimio Piikkiö

SALO Muurla

Perniö

Ansaitut herkutteluhetket sujuvat mutkattomasti, sillä 14 erilaista ravintolaa ja kahvilaa tarjoilevat perinteistä suomalaista ruokaa, kiinalaista, salaatteja, leivoksia, italialaisia jäätelöitä, hampurilaisia…

Ympäristöarvot kohdallaan Skanssissa on otettu ympäristöasiat aidosti huomioon jo rakennusvaiheesta asti.

Skanssi – ostoksia ja elämyksiä Turussa Maiju Junko

Arkkitehtuuristaan kiitosta saaneessa talossa on paljon ikkunapintaa, ja auringonsäteet valaisevat ja lämmittävät mukavasti. Vihreistä arvoistaan ylpeä keskus panostaa myös aurinkoenergiaan ja kierrätykseen.

Skanssi kuin pieni kaupunki Kauppakeskus Skanssi on kuin viehättävä oma pieni kaupunkinsa vain neljän kilometrin päässä Turun keskustasta. Turku– Helsinki-moottoritien varrella, erinomaisten liikenneyhteyksien päässä sijaitsevaan Skanssiin onkin helppo tulla. Kauppakeskuksen arkkitehtuuri viehättää silmää. – Rakentamisessa on yhdistetty italialaista kalkkikiveä, laattaa, tiiltä ja puuta. Isot lasialueet myös katossa antavat paljon luon-

Kauppakeskus Skanssi

nonvaloa ja aurinkoisella ilmalla sisätiloissa kelpaa paistatella päivää, maalailee markkinointipäällikkö Tiina Mikkola. Skanssin kauppakeskus on saanut vuosien varrella seurakseen monia piipahtamisen arvoisia naapureita. 85 hehtaarin alueella voi kauppakeskusvierailun yhteydessä poiketa vaikkapa Gigantissa tai Plantagenissa. Aivan vieressä sijaitsee myös seikkailupuisto Flowpark.

Trendejä ja herkkuja joka makuun Muodin ja pukeutumisen keskittymä tarjoaa paljon tunnettuja brändejä. Myös lapset on otettu erityisen kattavin valikoimin huomioon.

– Skanssi on Euroopan ensimmäinen kauppakeskus, jolle puolueeton kansainvälinen U.S. Green Building Council on myöntänyt sekä rakentamisen että toiminnan aikaisen LEEDympäristöluokituksen. Voimme siis rehellisin mielin toivottaa asiakkaat meille vihreille ostoksille, iloitsee Tiina Mikkola. Skanssi haluaa olla ekologisena esimerkkinä muille suomalaisille kauppakeskuksille. Kestävää kehitystä tukevat myös aurinkopaneelit, joiden energialla valaistaan mainoskilvet. Kattotasanteelta löytyy talon harvinaisuus: mehiläispesät. – Mehiläiset viihtyvät hyvin ja tuottavat hunajaa. Pesiä lisätään ja kevään korvalla lapsivieraat pääsevät osallistumaan mehiläispesien maalaustalkoisiin.

Lapsiperheiden mieleen Skanssi on panostanut esteettömyyteen, ja käytävillä onkin helppo liikkua pyörätuolilla ja lastenvaunujen kanssa. Viihtyisä ja turvallinen lasten leikkipaikka tarjoaa vanhemmille mukavia nojatuoleja, joissa voi hengähtää ja seurata jälkikasvun touhuja. Hyvin varustellut lastenhoitohuoneet ovat omiaan vaikkapa imettämiseen, lasten ruokailuun ja vaipanvaihtoon. www.skanssi.fi

www.kotimaassa.fi

Kuninkaantie

Kuusiston linnanrauniot.

un suomalaisilta loppuvuodesta kysyttiin mielipidettä siitä, mikä on Suomessa houkuttelevin asuinpaikka, voittajaksi selviytyi merellinen Kaarina Turun kupeessa. Matleena Ikonen

Kaarinan kaupunki

Historia ja nykypäivä kohtaavat Kuusistossa

Matkailijalle Kaarinan pitkä historia avautuu parhaiten Kuusiston saaressa. Piikkiönlahden rannalla sijaitsevat keskiaikaisen piispanlinnan rauniot, upea vanha kartano ja Kappelinmäen kaunis luonto polkuineen muodostavat eheän kulttuuriympäristökokonaisuuden, jossa nähtävää riittää niin luonnon, taiteen kuin historian ystäville.

Vuosittain järjestettävillä Piispanpäivillä historia ja nykypäivä kohtaavat, kun paikallisten käsityöläisten tuotteita myyvät Kuusiston markkinat ottavat paikkansa historiallisten raunioiden keskellä. Osa Piispanpäiviä on myös lastentapahtuma Datum in Custu, joka on saanut nimensä piispa Maunu I:n kirjeestä vuodelta 1295.

Edelläkävijä kunnioittaa perinteitä Kaarinaa kuvailtiin mm. edelläkävijäksi uusien asioiden suhteen. Edelläkävijyys syntyy historian ja perinteiden kunnioittamisesta: jotta voi mennä eteenpäin, täytyy tietää, mistä on tulossa. Kaarinasta on ensimmäinen maininta asiakirjoissa jo vuodelta 1309, joten kaupungilla on paljon perinteitä, joilta ponnistaa eteenpäin.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2015

Kuusiston keskiaikainen piispanlinna rakennettiin Suomen katolisen kirkon piispojen turvapaikaksi, joka palveli piispoja uskonpuhdistukseen asti. Linna oli käytössä parin vuosisadan ajan, ja matkan varrella sitä rakennettiin, korjattiin ja laajennettiin, kunnes se purettiin kuningas Kustaa Vaasan käskystä vuonna 1528. Kuusiston linnanrauniot on suosittu pikinik-paikka ja arkeologinen matkailukohde.

Piispa päiväsi kirjeensä tekstillä ”Datum in Custu”, joka on ensimmäinen kirjallinen maininta Kuusistosta. Lapsille on tapahtumassa järjestetty erilaisia aktiviteetteja, kuten ratsastusta, satuja, työpajoja ja konsertteja. Piispanpäivien kirkkokonsertti ja juhlajumalanpalvelus pidetään Kuusiston kirkossa. Tänä vuonna Piispanpäivät järjestetään 15.–16.8.2015.

Livian Maaseutuopiston Tuorlan päärakennus.

TURKU KAARINA

Paimio Piikkiö

SALO Muurla

Perniö

Kuvanveistäjä Heidi Limnelli Lemun taistelu n n muistomerkk teos Kuoleva soturi, i. Kuva: Juha Ha anpää

Meren rannalla sijaitseva kartano onkin mitä parhain miljöö kokouksille, sillä historiallinen ympäristö ruokkii mielikuvitusta ja inspiroi. Kokouspäivän hiet pestään pois rantasaunassa – paikalla, jossa uskotaan sijainneen Suomen ensimmäinen venesatama jo 1300-luvulla.

inen. Arboretum Yltö

Kokonaisvaltaisia taide-elämyksiä Kuusiston alueen sydämenä sykkii Kuusiston kartano, joka historiansa aikana on palvellut niin piispanlinnan latokartanona kuin Ruotsin armeijan komentajan virkatalona. Nykyisin se toimii taidekartanona, jossa taiteilija Merja Markkulan kokoama monialainen taidenäyttely nähdään ensi kesänä jo kolmatta kertaa. Merja Markkula kertoo, että taidekartanon tavoitteena on ollut luoda Kuusistosta paikka, jossa aikalaistaide kohtaa kulttuurihistoriallisesti ja luonnonarvoiltaan merkittävän miljöön tasavertaisena. – Kartano ei ole vain taiteen ripustuspaikka, vaan historiallinen kartanomiljöö ja ainutlaatuinen luonto muodostavat kokonaisuuden, joka tarjoaa elämyksen kaikille aisteille, Markkula sanoo. Kahtena aikaisempana kesänä näyttelyn teemana on ollut vesi, ja ensi kesänä käsitellään aikaa. Taidekartanolla järjestetään myös työpajoja ja tapahtumia. Sen kahvilassa on tarjolla artesaanileipomuksia ja maatilajäätelöä. ”Taide kuuluu kaikille” -konseptin mukaisesti sisäänpääsy ja taiteilijoiden osallistuminen

ovat maksuttomia. Taidekartano on avoinna 18.6.–24.8.2015 torstaista maanantaihin klo 12–18.

Lemun taistelun maisemissa Ruotsin ja Venäjän välinen Suomen sota (1808–1809) on jättänyt jälkensä myös Kaarinaan. Kaarinan Lemunniemessä nimittäin käytiin kaksipäiväinen Lemun taistelu. Sodan seurauksena Suomi liitettiin osaksi Venäjän keisarikuntaa. Vuonna 2008 Vänrikki Stoolin tarinoihinkin päätyneestä taistelusta tuli kuluneeksi 200 vuotta, minkä muistoksi Lemun taistelun muistolehtoon pystytettiin muistomerkki. Se mukailee Runebergin runon kuolevaa soturia. Muistolehdon läheisyydessä Ala-Lemun kartanoalueella alueen historiallisia arvoja säilyttää Piispanrannan juhla- ja kokouskartano. 1500-luvulla perustetun kartanon nykyisen päärakennuksen ja pihapiirin talliin rakennetut ravintolatilat toimivat niin kokousten kuin juhlien näyttämöinä ja tarjolla on lisäksi myös pienempiä kokoustiloja sekä majoitusta.

Kasveista katse tähtitaivaalle Luonnon ihmeisiin ihastuneille Kaarina tarjoaa hämmästeltävää niin ruohonjuuritasolla kuin ylemmissä sfääreissä. Piikkiössä sijaitseva Tuorlan planetaario esittelee tähtitaivaan ilmiöitä elokuvien, esitelmien ja muiden ohjelmanumeroiden avulla. Havainnollisten, koko perheelle sopivien elokuvien avulla avaruuden ja tähtien salat aukeavat ehkä hieman helpommin, ja observatoriokierroksella päästään tutustumaan teleskooppeihin ja muihin avaruuden tutkimuksessa käytettäviin laitteisiin. MTT:n Arboretum Yltöinen puolestaan tutustuttaa alueella koti- ja ulkomaisiin kasveihin. Noin 10 hehtaarin alueella on nähtävillä yli 200 lajia, lajiketta tai muotoa yli 300 vuotta vanhoista männyistä yli nelimetrisiin alppiruusuihin. Laajalla alueella riittää nähtävää, tuoksuteltavaa ja ihasteltavaa. Alueella kulkeminen on helppoa merkittyjä, erimittaisia polkuja pitkin. Lyhyin reitti on 200 metrin mittainen ja pisin, 1,2 kilometrin reitti kuljettaa koko alueen läpi. www.vistikaarina.fi

www.kotimaassa.fi

Kuninkaantie

Saana Jaakkola

Seppo Väli-Klemelä

Käsityöperinnettä ja

suuren urheilujuhlan tuntua M

aaseutumaisemien ympäröimässä Paimion kaupungissa vaalitaan käsityöperinteitä ja kulttuurintuntemusta. Varsinaissuomalaisesta pikkukaupungista löytyykin useita mielenkiintoisia vierailukohteita kirkkojen, museoiden ja arkkitehtuurisesti merkittävän Paimion parantolan myötä. Kesäkuussa Paimioon on odotettavissa vilinää ja vilskettä, kun Jukolan viesti tuo kaupunkiin kymmeniä tuhansia ihmisiä. Louna-Jukolaksi nimetty suunnistustapahtuma järjestetään Paimiossa jo kolmatta kertaa.

Paimion parantola lukeutuu koko Suomen merkittävimpien rakennettujen kulttuuriympäristöjen kermaan. Alvar Aallon suunnittelema, funktionalistista tyylisuuntaa edustava rakennus on kansainvälisestikin yksi Aallon tunnetuimmista taidonnäytteistä, ja sen säilyttämiseksi Alvar Aalto -säätiölle myönnettiin hiljattain mittava apuraha. Huhtikuussa

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2015

Paimiossa

2014 Paimion parantolaan tuli uutta elämää, kun Mannerheimin Lastensuojeluliiton lasten ja nuorten kuntoutussäätiö keskitti sinne toimintansa. Tauolla olleet rakennuksen arkkitehtuuriin perehdyttäneet säännölliset opastuskierrokset jatkuvat jälleen kesällä 2015. Kierroksille voi osallistua juhannusviikonloppua lukuun ottamatta kesäkuun alusta elokuun loppuun lauantaisin klo 10 ja sunnuntaisin klo 16. Ryhmille opastettuja kierroksia järjestetään tilauksesta ympäri vuoden.

Käsityömuseo Miilalle kunniamaininta Paimion museoperheen uusin jäsen on keväällä 2014 avattu Käsityömuseo Miila. Testamenttilahjoitukseen perustuva käsityömuseo sai alusta alkaen runsaasti mediahuomiota, ja tuoreimpana tunnustuksena alueen museotoimijat myönsivät Miilalle VarsinaisSuomen museoteko 2014 -kunniamaininnan. Lyyli Tuomola Säätiön hallinnoimassa museossa esitellään arjen käsitöitä. Monellaissi

kärentöit -perusnäyttelyssä nähtävillä on Tuomolan suvun tekstiili- ja puukäsitöitä sekä lähialueilta saatuja lainatöitä ja lahjoituksia. Miilassa voi tutustua erityisesti käsitöiden historiaan ja syntyyn. – Nykyään käsityöt ovat useimmille mukava harrastus, mutta entisaikaan kädentaidot olivat välttämättömiä. Jos jotakin tarvittiin, se piti tehdä itse, kertoo Paimion kaupungin kulttuuriasiainhoitaja ja Käsityömuseo Miilan toiminnanjohtaja Jouni Lehtiranta. Perusnäyttelyn lisäksi Miilassa on esillä vaihtuvia teemanäyttelyitä. Keväällä 2015 nähtävillä on muun muassa Paimion Karjalaseuran 70-vuotisjuhlan kunniaksi evakkokäsitöiden näyttely. Miilan museokaupassa myynnissä on monipuolinen valikoima maakunnan käsityöläisten tuotteita ja taidonnäytteitä. – Ryhmille on mahdollista järjestää myös työpajoja ja opastettuja kierroksia paikallisten käsityöyrittäjien tiloissa, Lehtiranta kertoo.

Miilan vieressä sijaitseva Sähkömuseo on niin ikään vierailemisen arvoinen kohde. – Järjestämme tarpeen mukaan ryhmille erilaisia kokonaisuuksia, joihin voi opastettujen museokierrosten lisäksi sisältyä ruokailu tai vaikkapa majoitus upeassa Kuninkaantien Kestikartanossa, Lehtiranta selvittää.

Louna-Jukolassa jokainen on voittaja 67. kertaa järjestettävä Jukolan viesti juostaan Paimiossa 13.–14. kesäkuuta 2015. ”Suunnistajien jouluksi” luonnehdittu tapahtuma on maailman suurin viestisuunnistuskilpailu, joka toteutetaan perinteisesti Aleksis Kiven Seitsemän veljeksen hengessä: Jukolan viestissä on seitsemän viestiosuutta ja kussakin joukkueessa on seitsemän jäsentä. Venlojen viesti käydään neljän suunnistajan voimin. Louna-Jukolan ajaksi Paimioon odotetaan kilpailijoiden, toimitsijoiden ja

yleisön myötä jopa 60 000 kävijää. Louna-Jukolan kilpailunjohtaja Janne Virtanen on oikea Jukola-konkari, sillä hän on ollut tapahtumassa mukana jo 25 vuotena joko kilpailijana tai katsojana. – Jukolan viesti on tapahtumana ainutlaatuinen, sillä viestissä kilpailevat niin huiput kuin kuntoilijatkin. Olipa kyseessä suunnistaja tai toimitsija, Louna-Jukolassa jokainen on voittaja, Virtanen kehuu. Miesten lähtö tapahtuu lauantai-iltana klo 23, mikä on kokemisen arvoinen hetki sekä kilpailijalle että kannustajalle. Kyseessä on siis yön yli juostava kilpailu, ja voittajat saapuvat maaliin varhain sunnuntaiaamuna. Kilpailukeskukseen rakennetaan ruokapaikkoja, kahviloita sekä urheiluvälineiden myynti- ja esittelypisteitä. Suurin osa kilpailijoista yöpyy kilpailukeskuksen alueella teltoissa, ja viikonlopun ajaksi Paimion neitseellisen luonnon keskelle nousevaan ”pikkukaupunkiin” rakentuu myös telttasauna ja suihkut. 17 000 kilpailijasta neljäsosa saapuu ulkomailta, pääasiassa Skandinaviasta, Venäjältä ja Keski-Euroopasta.

Paimion sairaala. Kuva: Jarmo Fredriksson

– Paikalle odotetaan jopa 200 toimittajaa ja Louna-Jukola nähdään myös suorana televisiolähetyksenä, joten kyllä voidaan sanoa, että tapahtuma nostaa Paimion maailmankartalle, Virtanen toteaa.

Käsityömuseo Miila Kuva: Satu Rantala Ompelunurkkaus ja yllä vas. räsymattovitriini. Kuvat: Jarmo Fredriksson

Jukolan viestiin voi ilmoittautua vaikkapa urheiluintoisella työ- tai kaveriporukalla. Ilmoittautumisia otetaan vastaan toukokuun alkuun asti. www.paimio.fi/matkailu www.käsityömuseomiila.fi www.jukola.com/2015

TURKU KAARINA

Paimio Piikkiö

SALO Muurla

Perniö

www.kotimaassa.fi

Kuninkaantie

otileipomo Tanniset Paimiossa leipoo pullat ja leivät yli 50 vuoden kokemuksella.

Matleena Ikonen

Kotileipomo Tanniset

Muutaman kuukauden kuluttua viisilapsinen Tannisen perhe muutti Maariaan omakotitaloon, jonka alakertaan kunnostettiin leipomo kaasu-uuneineen. Lapsikatras kasvoi ja asuinpaikkaa piti vaihtaa muutamaan kertaan – kaikkiaan perheeseen syntyi seitsemän poikaa, jotka vartuttuaan jatkoivat isänsä jalanjäljillä leipomoyrittäjinä.

Pullantuoksua

Kotona leivottu maistuu asiakkaille

Voimalla seitsemän veljeksen

Kotileipomo Tanniset on vielä yli 50 vuoden jälkeenkin perheyritys. Veljeksistä neljä on yrityksessä osakkaina, ja viides osakas on yhden veljen poika – pullaa leivotaan Paimiossa siis jo kolmannessa polvessa. Nykyisissä tiloissaan leipomo on toiminut vuodesta 1982. Leipomon yhteydessä on myös kahvila, jossa tarjoillaan tuoreen kahvin keralla oman leipomon vastapaistettuja herkkuja.

Vuonna 1961 Jussi, eli M.J. Tanninen perusti oman leipomoyrityksen Turun kupeeseen Raisioon. Siellä sai alkunsa rakkaus ”kotona leivottuihin” laadukkaisiin leipomotuotteisiin, joita Jussi vuoropäivinä itse valmisti ja myi.

Eero Tanninen kertoo, että vaikka kiristyvä byrokratia, tiukka kilpailu isojen leipomoiden kanssa ja nykyinen taloudellinen tilanne tuovat omat haasteensa leipomoyrittäjien arkeen, laadukkaat pienleipomossa valmistetut tuotteet maistuvat asiakkaille.

Paimiossa

Turun ja Salon puolivälissä, moottoritien lähellä, Paimion Tammisillassa syntyvät Tannisen kotileipomon tuotantotiloissa perinteiset pullat, maistuvat piiraat ja makeat piparkakut. Vuonna 1961 perustettu perheyritys on herkkujen ystävien asialla jo kolmannessa polvessa.

– Suosituin tuotteemme ovat piparkakut. Niiden sesonkiaika on toki joulu, mutta niitä myydään kyllä läpi vuoden, Eero Tanninen paljastaa. – Muita suosikkeja ovat canapéet ja omenaleivokset.

TURKU KAARINA

Paimio Piikkiö Perniö

SALO Muurla

Tannisten tuoteperheeseen kuuluvat myös muut pikkuleivät ja kakut, perinteiset pullat, leivokset sekä piirakat. Täytekakkuja ja muita leivonnaisia valmistetaan tilauksesta esimerkiksi asiakastilaisuuksiin ja perhejuhliin. www.tanniset.com

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2015

a k t a m u Mak

www.ollinmaenviinitila.fi

anttolanhovi.fi

! e l l i m h ry

Tervetuloa makumatkalle kokemaan aitoa maaseudun tunnelmaa Ollinmäen viinitilalla, lähiruuan makuja Anttolanhovissa ja monipuolinen Kenkäveron pappilamiljöö.

Makumatka Anttolanhoviin

Viinipruuvi

2 päivää (1 yö)

Alk.

97€ / hlö

sis. kahvit ja maistiaiset Ollinmäen viinitilalla, majoitus 2 hh, aamiainen sekä päivällinen Anttolanhovissa ja lounas Kenkäverossa.

10/hlö€

Anttolanhovin DaySpa, saunat ja allasosasto sekä ympäröivä Saimaan järviluonto tarjoavat erinomaiset mahdollisuudet nauttia kiireettömästä olosta.

Katso koko ohjelma anttolanhovi.fi

☎ 020 757 5200 • myyntipalvelu@anttolanhovi.fi

TERVETULOA AISTIMAAN KOTIMAISEN VIINITILAN TUNNELMAA! Viiniä maistellessa kartutat viinitietouttasi ja samalla kuulet mielenkiintoisen tarinan viinitilan historiasta. Tuliaismyymälästä voit ostaa mukaasi palkitut siiderit, tila- ja kuohuviinit.

Anttolantie 1640, 52100 Anttola Puh. (015) 653 620, 0400 657 275 sirpa.villanen@ollinmaenviinitila.fi

Puheluhinnat lankapuhelinlittymästä 8,35 snt/puhelu + 7,02 snt/min (alv 24%), matkapuhelinliittymästä 8,28 snt/puhelu + 17,17 snt/min (alv 24 %)

Pyydä tarjous ryhmäll esi!

VIRKISTYSTÄ KEHOLLE JA MIELELLE Ruissalon Kylpylässä nautit lämpimistä altaista, hyvästä ruuasta ja runsaasta vapaa-ajan ohjelmasta. Luonnonkaunis merellinen ympäristö, upeat ulkoilumahdollisuudet, golfkenttä vieressä ja Turku nähtävyyksineen noin 12 km päässä.

Loma Ruissalossa 2 vrk alk. 99,-/hlö

Kuntoutusta keholle ja mielelle

Sisältää majoituksen 2 hengen Standard-huoneessa, buffetaamiaisen, kylpylän ja kuntosalin käytön sekä ohjattua vapaa-ajan ohjelmaa.

Maskun neurologinen kuntoutuskeskus tarjoaa asiantuntevaa neurologista avo- ja laitoskuntoutusta sekä virkistysviikonloppuja. Lue meistä lisää nettisivuiltamme.

www.ruissalospa.fi p. 02 44 55 100 | info@ruissalospa.fi Ruissalon puistotie 640, 20100 Turku

kuntoutuskeskus.fi

www.kotimaassa.fi

Kuninkaantie

Café Atsalean puutarha

Piipahdus paratiisissa Maiju Junko

Café Atsalea

Rehevän ja monilajisen puutarhan hengettären sukunimi on – tietysti – Tuominen. – Perustin puutarhan kahdeksan vuotta sitten vanhaan pihapiiriin. Vuosien varrella nälkä on kasvanut ja lajimäärä lisääntynyt. Palveluita täydentää nyt kesäkahvila Café Atsalea ja kesällä 2015 on tulossa myös Aittapuoti, Asta Tuominen vinkkaa.

äri- ja tuoksumeri aukeaa Café Atsalean puutarhassa Paimiossa. Tutustu laajaan, 4 000 neliön kukka- ja kasvitarhaan ja vietä virkistävä hetki kesäkahvilassa, tunnelmallisessa huvimajassa tai vaikkapa upeitten jalopuitten katveessa. Ihasteltavaa riittää!

Eksoottiset magnoliat ja persikat

Kivetyksien rakentamiseen on satsattu vahvasti. Muutamaa nurmikenttää lukuun ottamatta koko piha on kivetty. – Kivetykset korostavat kasvien kauneutta. Olen hyödyntänyt tontilta löytyneitä luonnonkiviä, ja ne ovat löytäneet oman paikkansa pihamaastossa. Luonnonkivien lisäksi viherrakentamisessa on käytetty muun muassa betonikiveystä. Monipuolinen ja värikäs puutarha on saanut osakseen vuosien varrella monia huomionosoituksia. Piha on valittu Paimion kauneimmaksi, ja se on ollut mukana myös Nelosen Eden Pihaklubi -ohjelmassa.

Rukkijoentien varrella sijaitseva Café Atsalean puutarha tarjoaa kaunista katsottavaa ja koettavaa. Puita, pensaita ja perennoita pullisteleva piha-alue innoittaa multasormia ja antaa mukavia vinkkejä omaan puutarhanhoitoon.

Astan puutarhassa kiinnostuneita kävijöitä riittää koko kesälle. Valtakunnallisena pihapäivänä elokuussa puutarhaa ihasteli yhtenä päivänä yli 250 vierasta!

Asta on sijoitellut kasvit helppohoitoisiin ryhmiin ja kohopenkkeihin. Kasvilajeja on paljon.

Astan puutarha on vuosittain mukana myös valtakunnallisessa Avoimet puutarhat -tapahtumassa.

– Olen halunnut panostaa monilajisuuteen. Mukana on perinteisiä, suomalaiseen puutarhaan kuuluvia tuttuja lajeja, mutta myös monenlaisia kokeiluja, kuten erilaisia magnolioita. Puutarhassa kukkii myös kirjavalehtinen alppiruusu ja löytyypä mailta myös persikka, Asta luettelee viherpeukalon ylpeydellä.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2015

Kivet korostavat kukkien kauneutta

Brita kahvittelijoiden suosikki Asta on paitsi harrastelijapuutarhuri myös kondiittori.

Café Atsalea rengintuvassa Pihapiirissä sijaitseva, 1800-luvulta peräisin oleva rengintupa valjastettiin kesällä 2014 kahvilakäyttöön. Perinteinen henki kuitenkin säilytettiin.

– Café Atsaleassa pääsen toteuttamaan sekä harrastusta että ammattiani miellyttävällä tavalla. Kaikki kahvilan leivonnaiset tehdään paikan päällä puhtaista raaka-aineista. – Meille tärkeätä on käyttää ainoastaan aitoja ja laadukkaita raaka-aineita.

Hyödynnämme oman puutarhan antia ja lähiseudun tuotetarjontaa mahdollisimman paljon. Leivonnaiset maistuvat ja niissä on kotitekoisuuden leima. Britakakku on kondiittorin bravuuri. Kakku tehdään aina gluteenittomana, ja se on kiilautunut asiakaskunnan ehdottomaksi suosikiksi.

Aittapuoti aukeaa kesällä Puutarhan uusin tulokas on kesällä 2015 aukeava Aittapuoti puutarhan perällä.

– Halusin kunnioittaa vanhaa rakennusperinnettä ja tehdä mahdollisimman vähän muutoksia. Punamultainen ulkoasu ja ikkunat tietysti pidettiin ennallaan. Myös sisätilojen alkuperäiset hirret jätettiin näkyviin.

– Aittapuoti on vähän kuin vanhanaikainen sekatavarakauppa. Kerään sinne myyntiin sekalaista tavaraa, uutta ja vanhaa. Kesämatkailijat voivat tehdä löytöjä puutarhaan tutustumisen ja kahvittelun yhteydessä, Asta Tuominen maalailee.

Kahvila on avoinna yleisölle huhtikuusta syyskuun loppuun perjantaisin klo 16–20 ja lauantaisin klo 10–17. Perjantaisin kahvilaherkkujen lisäksi on tarjolla perjantaibuffet ja lauantaisin lounas.

Katsottavaa tarjotaan myös kulttuurinnälkäisille. Café Atsalean tiloissa pääsee tutustumaan kesäisin myös vaihtuvien taidenäyttelyiden antiin.

Sesongit vaikuttavat vahvasti kahvilan ruokalistaan. Marja-aika muokkaa valikoimaa, samoin sadonkorjuu.

www.cafeatsalea.fi www.avoimetpuutarhat.fi

– Syksyn lähestyessä menu täydentyy muun muassa sieniohukaisilla, Asta kertoo. Ryhmille 25-paikkainen kahvila on avoinna tilauksesta ympäri vuoden. Vierailupäivän ruokailu tilataan etukäteen, jolloin ryhmämenusta voi valita vaikkapa salaattibuffetin saaristolaisleivällä tai keittoaterian.

TURKU

Café Atsalean valikoima ottaa hyvin huomioon myös erityisruokavaliot.

KAARINA

Paimio Piikkiö

SALO Muurla

Perniö

www.kotimaassa.fi

Kuninkaantie

aimionjokilaakson polveilevat maisemat ympäröivät Alanteen Tilaa, joka tarjoaa maaseutuelämyksiä ja maatilamajoitusta kaikenikäisille. Mansikat ovat tilan lippulaiva, ja näitä makeita ”rubiineja” pääsee poimimaan myös itse! Maiju Junko

Alanteen Tila

Mansikanmakuinen maalaisidylli Alanteen Tilalle on helppo tulla joka suunnasta. Paimion keskustaan on matkaa 10 ja Lietoon 15 kilometriä. Turusta ajelee Alanteen mansikkamaille alle puolessa tunnissa ja Naantali Muumimaailmoineenkin on vain reilun 50 kilometrin päässä.

Tilan omaa metsää on nelisenkymmentä hehtaaria, ja matkailijoiden käytössä ovat jokamiehenoikeuden nojalla upeat marja- ja sienimaat.

Idylli – aktiviteetteja ja rentoutusta Alanteen tilalla voi rentoutua kauniin luonnon helmassa, täyttää päivänsä monenlaisella ohjelmalla tai valita vähän kumpaakin! Mansikanpoiminta on luonnollisesti yksi suosituimmista aktiviteeteista. – Tarjoamme ryhmille monipuolista ohjelmaa aina kanoottiretkistä sumopainiin. Tuttuja ryhmiä ovat tietysti matkailijat, leirikoululaiset ja urheiluseurueet, kuten suunnistajat. Luontoretkeilijätkin ovat löytäneet meidät, maaseutuyrittäjä Antti Alanne kirjaa. Luonto näyttää matkailijalle kauneimmat puolensa. Paimionjoki ja kumpuileva maisema kutsuvat samoilemaan. Monelle kaupunkilaiselle on kokemisen arvoinen elämys seurata naapurissa laiduntavaa Angus-karjaa.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2015

Maissia ja sulaa voita, nam! Tilan viljelypinta-ala on 170 hehtaaria, ja valikoimaan mahtuu mansikan lisäksi monia muita lajeja. Vadelmien ja mustaherukoiden lisäksi herneet ovat kävijöiden kestosuosikkeja. Viljelyssä ovat myös parsakaali, sokerimaissi, kumina, rypsi, rapsi ja vehnä. – Mukava elämys on käydä poimimassa itse kypsä, kullankeltainen maissintähkä suoraan pellolta, grillata takuutuoreena ja sivellä päälle voisulaa, isäntä Alanne maalailee.

– Matkailijat voivat viettää meillä vaikka koko kesäisen päivän. Ohjelmaan voi sovittaa niin retkeilyä, uintia, saunomista kuin kalastustakin ja lopuksi kerätä komeat korilliset mansikoita kotiin viemisiksi.

Tilapuodin laaja valikoima Tilapuodissa on myynnissä sesonkiaikaan laaja kirjo tilan omia tuotteita: tietysti mansikoita, vadelmia, herneitä, parsakaalia, maissia…

Alanteen Matkailutilalla on majoitustiloja kolmikerroksisessa päätalossa ja piharakennuksessa, jossa on neljä huonetta ja hyvin varusteltu keittiö. Tilalla on yöpymistilaa kaikkiaan 33 hengelle. Matkailijat voivat kokata itse tai tilata aamiaisen ja muut ruokailut etukäteen. Lammen rannalla on sauna ja kota, joita voi vuokrata erikseen. Paimionjokilaakson laavu puolestaan on vapaassa käytössä.

Lajikkeiden kirjoa

Todellisen maalaispuodin tunnelmaa korostavat kaupan olevat lampaantaljat, koivuklapit ja oma marjaglögi.

Narraajien onnen päivät

– Kautta vuoden tarjolla ovat myös lisä- ja säilöntäaineettomat mehutiivisteet ja Aarnin Aitomehu. Mehujen lisäksi valikoimassa on marjahilloja, ruokaherneitä sekä mansikka-, vadelma- ja mustikkapakasteita. Puodin valikoimien helmiä ovat pellavatuotteet. Herkkusuille suositellaan Hereford-makkaroita, ja Alanteen mukaan myös lähituottajien jauhot sekä leseet, hiutaleet ja ryynit tekevät hyvin kauppansa. Kotiin viemisiksi isäntä ehdottaa saaristolaisleipää, hunajaa ja spelttituotteita. Herkutteluhetken takaa suussa sulava kotimainen jäätelö.

Mato-onkijat voivat kalastella vapaasti pihapiirin omassa lammessa. Kalastuskortti puolestaan tarvitaan kivenheiton päässä olevalla Paimionjoella narraamiseen. Suolaisen veden ystäville aukeavat apajat noin 15 kilometrin päässä Paimion- tai Pikkiönlahdella, jossa pääsee merikalan makuun. – Pihapiirin hiekkapohjainen lampi sopii oivallisesti myös uimiseen. Se saa puhtaan vetensä lähteestä, ja lammen ympärillä on pieni hiekkarantakin auringonpalvojien iloksi, Antti Alanne vinkkaa.

Alanteen kasvihuoneet ja pellot kasvavat peräti kymmentä eri mansikkalajiketta. Tutut keskikesän Polka ja Sonata ovat saaneet kaverikseen helposti poimittavan, suuren ja syvänpunaisen aikaisen Rumban ja miellyttävän Honeoyen. Kokeilemisen arvoisia ovat myös aikaiset lajikkeet Clery, Flair ja Wendy sekä kasvihuonekauden suuri, makea ja kovapintainen Elsanta. – Uusia lajikkeita ovat myöhäinen tummamarjainen Malwina ja varhainen Daroyal, jotka sopivat hyvin sadon laajaan ajoitukseen ja suoramyyntiin, Antti Alanne suosittelee. Marjatilalta voi tilata marjat myös valmiiksi pakastettuina, ja asiakas voi noutaa ne tilapuodista itselleen sopivana aikana. Isäntä kertoo, että tuulitunnelissa marja pakastuu tavallista kotipakastinta nopeammin. Marjat pysyvät erillään ja koostumuksensa ansiosta sulavat tasaisemmin. www.alanteentila.fi

Tilan juuret 1800-luvulla Tilan juuret juontavat aina 1800-luvulle asti. Nykyinen omistaja Antti Alanne on toiminut päätoimisena maatalousyrittäjänä vuodesta 1990.

TURKU KAARINA

Paimio Piikkiö

SALO Muurla

Perniö

www.kotimaassa.fi

Kuninkaantie Salonjoki iltavalaistuksessa. Kuva: Salon kaupunki © Milla Rasila, Vastavalo

alo sijaitsee E18:n varrella, runsaan tunnin ajomatkan päässä Helsingistä ja puolen tunnin ajomatkan päässä Turusta. Salossa on paljon nähtävää ja koettavaa kaikkina vuodenaikoina. Aateliskartanot, ruukit ja museot kertovat alueen roolista kulttuurin syntysijana. Ahti Oksman

Salon kaupunki

– visiitin arvoinen Liikkujan paratiisi Salo on todellinen liikuntakaupunki. – Teijon retkeilyalueen muuttuminen kansallispuistoksi vie Salon monipuolisen luontomatkailun uusiin ulottuvuuksiin, toteaa Salon markkinoinnin suunnittelija Sanna Lammervo.

Wiurilan kartano .

lon iltatori. Kesätorstainen Sa

Teijon kansallispuistossa voi lyhyelläkin retkellä nähdä hyvin erilaista luontoa, kuten kaunista järvimaisemaa, suon ja metsän mosaiikkia, puroja ja jopa merta. Kansallispuistossa voi harrastaa suunnistusta, marjastusta ja sienestystä, uintia ja kalastusta, patikointia ja maastopyöräilyä sekä talvisin hiihtoa ja lumikenkäilyä, johon varusteet voi vuokrata Teijon luontokeskuksesta tai läheisestä Meri-Teijo Skin laskettelukeskuksesta. Merkittyjä polkuja on kansallispuistossa yhteensä noin 50 kilometriä, ja eritasoisista reiteistä löytyy jokaiselle sopiva – myös liikuntaesteisille. Kesäaikaan luontokeskuksessa on vuokrattavana kanootteja, kajakkeja ja soutuveneitä sekä järville että merelle. Rannoilla ja saarissa on tulentekopaikkoja sekä laavuja ja telttapaikkoja yöpymiseen.

Liikuntaa voi harrastaa myös lähellä kaupungin keskustaa, sillä monipuolisessa urheilupuistossa tekemistä ja lajivaihtoehtoja riittää ympäri vuoden. Golffareille Salossa on kolme kansainväliset mitat täyttävää golfkenttää, joiden pelikaudet ovat Suomen pisimmät. – Yöpymiseen voi valita keskustahotellin, tunnelmallisen maatilamajoituksen, oman mökin tai vaikka ”miljoonan tähden majoituksen” taivasalla, Sanna Lammervo luettelee.

– Ostosmatkalaiset saavat asiantuntevaa ja yksilöllistä palvelua lukuisissa keskustan kivijalkaliikkeissä sekä kauppakeskuksissa. Lisäksi etäisyydet ovat lyhyitä, ja auton parkkeeraus pääsääntöisesti maksutonta, toteaa Lammervo. Kesätorstaisin väki kokoontuu torille, sillä suositut Iltatorit kesäkuusta elokuun loppuun tuovat paikalle torimyyjien, lettukahviloiden ja vanhan tavaran myyjien lisäksi kotimaisia huippuesiintyjiä. Lapsillekin on oma kirpputori. www.visitsalo.fi www.visitteijo.fi

Shoppailijan Salo Lammervon mukaan Salo sopii hyvin myös shoppailuun.

TURKU KAARINA

Paimio Piikkiö Perniö

Teijon kaunista maisemaa.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2015

SALO Muurla

Tutustu historiaan Salon rikkaaseen historiaan voi tutustua vierailemalla alueen kartanoissa ja ruukkikylissä sekä monissa museoissa. Kesäisin kannattaa poiketa Suomusjärven, Kiikalan ja Kiskon kotiseutumuseoissa, Perniön ja Halikon museoissa sekä Trömperin kestikievarimuseossa. Halikossa sijaitsevan Kreivinmäen ulkomuseon alueeseen voi tutustua vapaasti ympäri vuoden. Kaupungin keskustassa sijaitsevassa Meritalon museo vie 1900-luvun alun koulutunnelmaan.

– Saloran tuotantoon keskittyvän näyttelyn radiot ja televisiot kertovat salolaisen, suomalaisen ja kansainvälisen radioja televisiovalmistuksen historiasta, teknisistä innovaatioista, muotoilusta sekä niiden merkityksestä meille, kertoo intendentti Mia Juva.

Monipuolista taidetta Veturitallissa

Elektroniikkakaupungin erikoisuuksia ja vanhan ajan glamouria on esillä keväällä 2014 avautuneessa Salon Elektroniikkamuseossa. Museon Loisto Toisto -radionäyttely esittelee 1920–1980-lukujen radiovastaanottimia kidekoneesta stereoihin. Uusi televisionvalmistuksen historiasta kertova näyttely avautuu 16.6.2015. Näyttelyssä on televisioita 1950–2000-luvuilta, mustavalkoisista, mulkosilmäisistä kuvaputkitelevisioista litteisiin taulutelevisioihin.

Yli 100-vuotiaassa veturitallissa toimivan Salon taidemuseo Veturitallin vuoden 2015 ohjelmiston avaa 31.1.2015 Nick Brandtin kansainvälinen valokuvanäyttely On This Earth, A Shadow Falls. Lontoossa vuonna 1966 syntynyt valokuvaaja kuvaa Afrikan uhattua ja ainutlaatuista villieläinluontoa. Brandt loi uransa Yhdysvalloissa 1990-luvulla valokuvaajana ja lyhytelokuvaohjaajana. Vuonna 1995 Brandt lumoutui Afrikan luonnosta, ja on sen jälkeen omistautunut täysipäiväisesti Afrikan eläinten kuvaamiselle ja luonnonsuojelulle. Ruotsalaisen Fotografiska Museetin tuottama näyttely on esillä 17.5.2015 saakka.

Toukokuun lopulla avautuva näyttely Kaukainen rakkaus luo kokonaiskuvan suomalaisen kuvataiteilija Leena Luostarisen (1949– 2013) tuotantoon varhaisista 1960-luvun lopun teoksista aina viimeisimpään tuotantoon asti. Taiteilija matkusti elämänsä aikana runsaasti ja haki vaikutteita taiteen historiasta. Maalaukset välittävät hänen omaa kokemusmaailmaansa. Maalausten aiheista tunnetuimpia ovat lepäävät kissaeläimet sekä iibislinnut, sfinksit ja kukat. Lokakuun alkupäiville avoinna olevan näyttelyn kuraattorina on taiteilijan monikymmenvuotinen ystävä piispa Arseni. Syksyllä Veturitalliin saapuu Finnish Contemporaries, New Narrative and Reader -suomalaisen nykytaiteen näyttely, joka on kesällä esillä Manchesterissa. Näyttelyyn osallistuu 13 eri alojen nuorta kuvataiteilijaa, Erno Enkenberg, Sami Havia, Pauliina Kaasalainen, Laura Konttinen, Teemu Korpela, Sampo Malin, Niina Mantsinen, Karoliina Paappa, Sami Parkkinen, Tiina Pyykkinen, työpari Maria Teeri & Janne Nabb sekä Taneli Rautiainen ja Camilla Vuorenmaa. Kuraattorina toimii FM Laura Köönikka Finnish Art Agencysta. Näyttely on Veturitallissa 17.10.2015–17.1 2016. www.salomus.fi www.salontaidemuseo.fi

Yllä Leijona ennen myrskyä II, Masai Mara, 2006. Kuva: ©Nick Brandt Vas. Metsänvartija pitelemässä tapetun norsun syöksyhampaita 2011. Kuva: ©Nick Brandt Leena Luostarinen Tukholmassa 1980-luvun puolivälissä.

www.kotimaassa.fi

Kuninkaantie

Ankkalinnasta alkoi

Astrum-keskuksen aika jälkeen käydä salilla, teatterissa tai ostoksilla ilman, että hänen tarvitsee siirtyä fyysisesti rakennuksesta mihinkään, kertoo Jari Huuhtanen Astrum-keskuksen myyntipalvelusta.

egendaarinen Saloran radioja tv-tehdas Salossa on saanut uuden elämän salolaisten olohuoneena. Matleena Ikonen

Potentiaalia myös matkailijoille

Astrum-keskus

Salolaisen yrittäjyyden uusi aika Kivenheiton päässä Salon keskustasta sijaitsevalla teollisuusalueella ei uskoisi löytävänsä monipuolista ja nykyaikaista viihdeja elämyskeskusta. Uuden elämän saaneet Saloran entiset tehdastilat ja pääkonttori ovat kuitenkin vuodesta 2011 lähtien tarjonneet kaupunkilaisille ja matkailijoille uuden tavan viettää vapaa-aikaa. Radioita ja televisioita valmistettiin Salossa 65 vuoden ajan, minkä jälkeen Ankkalinnaksi nimetyssä tehtaassa alettiin valmistaa matkapuhelimia. Teollisen tuotannon hiljettyä Ankkalinna vaipui hiljaiseloon moneksi vuodeksi.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2015

Nyt yhteensä noin 3,5 hehtaarin kokoisessa Astrum-keskuksessa toimii saman historiallisen katon alla uusi sukupolvi salolaista yrittäjyyttä: hotelli, liikuntakeskus, teatteri, ravintola, lääkärikeskus, megamyymälä ja lasten sisäseikkailupuisto. Lisäksi Astrumkeskus palvelee myös paikallista yrityselämää työ- ja kongressitiloineen. ”Kaupunkilaisten olohuoneesta” onkin kehittynyt keskus, joka palvelee monenlaisia tarpeita. – Hotel Salora toimii hyvin kauempaa tulevien yritysvieraiden tukikohtana ja Astrumkeskuksen muut toimijat täydentävät hotellivierailua hyvin. Vieraan ei tarvitse tyytyä ”hotellikuolemaan”, vaan hän voi työpäivän

Vanhassa teollisuuskiinteistössä tilaa riittää, ja Astrum-keskuksessa järjestetäänkin paljon myös isompia tilaisuuksia. Teatterin tilat soveltuvat hyvin esimerkiksi seminaaritilaisuuksiin, ja Astrum Areenalla onnistuu erilaiset juhlat, kongressit ja tapahtumat suurellekin yleisölle. – Areenalla on järjestetty monenlaisia tapahtumia ja messuja, joissa kävijämäärät on laskettu tuhansissa: messuja, kansainvälinen rotukissanäyttely, käärmenäyttely, rockja viihdetapahtumia jne., Jari Huuhtanen sanoo. Yhdessä talon eri toimijoiden kesken on järjestetty mm. Pohjoismaiden maajoukkueiden sulkapalloleiri sekä yön yli kestäviä konferensseja ja kokouksia.

Megamyynti Areena on Suomen suurin outlet-myymäläketju.

– Teatteriinkin voi tulla kauempaa kun voi jäädä yöksi. Uusimpana juttuna on lasten seikkailukeskus Namila, jonne lapsiperheiden kannattaa suunnata säällä kuin säällä, Huuhtanen mainitsee. – Viihtyisä Salon kaupungin keskusta sijaitsee vain 600 metrin päässä, joten meiltä voi piipahtaa vaikka torilla joen rannassa ja todeta, että Salo on kuin Turku pienoiskoossa.

Tekemistä koko perheelle Sisäseikkailupuisto Namila on hauska paikka viettää aikaa perheen kanssa. Namilassa eri-ikäiset lapset, ja vanhemmatkin, saavat leikkiä, temmeltää ja seikkailla mielin määrin. Namilassa on useita seikkailuratoja ja leikkialueita, joissa viettää aikaa – perheen pienimmätkin turvallisesti. Isommat Lääkäriasema NEO. voivat koetella rohkeuttaan korkeassa liukumäessä tai ryömimällä putkissa. Pomppulinnat ja kiipeilyseinät auttavat kaikki saman katon alta. kuluttamaan loppumatonta energiaa. Tuotevalikoima uudistuu koko ajan sesongin mukaan, Vanhemmille Namilan kahvila tarjoaa joten Megamyynti Areena on tilaisuuden hengähtää vaikka hierontatuokäymisen arvoinen useamleissa ja seurata lasten menoa turvallisessa minkin. Salon myymälä on ympäristössä. ketjun toinen, ja siellä on tähän mennessä käynyt jo noin satatuhatta kävijää. Shoppailijan suosikki Megamyynti Areena on Suomen suurin outlet-myymäläketju, josta löytyy ostettavaa jos johonkin tarpeeseen. Astrumkeskuksessa sijaitsevan Megamyynti Areena Salon noin 4500 neliön valikoimista löytyy ostettavaa koko perheelle: vaatteita, sisustus- ja lahjatavaroita, työkaluja, lemmikkitarvikkeita… Megamyynti Areenalta löytyy

Lääkäripalvelut käden ulottuvilla

torstaihin klo 10–18 ja perjantaisin klo 10–17, ja ajan saa yleensä helposti jo samalle päivälle. NEO:ssa on joka arkipäivä saatavilla niin yleislääkärin kuin ortopedin palvelut. NEO:ssa on myös kaupungin modernein röntgenlaitteisto.

Ravintola Mama’s.

Astrum-keskuksessa sijaitseva yksityinen lääkäriasema NEO auttaa matkailijaa sairastapauksissa, tapaturmissa ja reseptiasioissa. Kotimainen NEO on avoinna maanantaista

Myös päivystykselliset tutkimukset, kuten sydänfilmit sekä päivystykselliset laboratoriotutkimukset onnistuvat vastaanottokäynnin yhteydessä ja tulokset saa saman tien. Turussa NEO palvelee myös viikonloppuisin.

Vatsat täyteen Astrum-keskuksen Mama’s on täyden palvelun lounas- ja tilausravintola, joka päivittäisen lounaan lisäksi tarjoilee kokousja seminaarivieraille aamiaiset, kahvitukset, lounaat ja päivälliset. Mama’s toimii myös catering-palveluna, josta saa tilausruuat niin pieniin kuin suuriinkin juhliin ja tapahtumiin. Mama’silla on Salon seudulla tyytyväinen asiakaskunta, ja sen ammattitaitoinen ja huolehtivainen henkilökunta sekä pitkät perinteet takaavat onnistuneen ruokailuelämyksen. Sisäseikkailupuisto Namila.

www.kotimaassa.fi

Kuninkaantie Hanhivaaran Liikuntakeskus.

Astrum Areena Astrum Areena tarjoaa huikeat puitteet erilaisille tapahtumille: Areenalla tanssitaan, lauletaan, juhlitaan, messuillaan ja paljon muuta. Areenan suuret, noin 700 Teatteri Provinssi on Suomen suurin harrastajateatteri. neliön tilat taipuvat helposti hyvin erilaisiin tarpeisiin. Messut ja näyttelytapahtumat, konsertit, rastajateattereista, kotoista huonetta. kongressit, tanssikurssit – ja miksei vaikka ja se järjestää esityksiä lähes Hotel Salorassa on 25 häät – onnistuvat Astrum Areenalla vaivattovuoden jokaisena päivänä: oman masti ympäri vuoden. tuotannon ensi-iltoja nähdään neljä tai viisi vuosittain, ja lisäksi teatterin Hanhivaarassa on myös upeat pelikentät näyttämöllä nähdään lukuisia vierailuesimm. sulkapallolle ja salibandylle, ja vuotyksiä. Tänä keväänä Provinssi isännöi mm. Korkeatasoista kulttuuria den 2012 keilahalliksi Suomessa valitun Ismo Leikolan ja Ulla Tapanisen hulvattomia harrastajavoimin Hanhivaaran keilahallin kymmenellä radalla stand-up -esityksiä ja musiikkitarjonnasta kelpaa keilata niin kilpa- kuin harrastusKulttuurinnälkäisiä Astum-keskus hemmaistiaisia antavat mm. sinivalkoinen Katri mielessä. Liikuntakeskuksen monipuolisiin mottelee Teatteri Provinssin teatteriesitykHelena sekä suomalaisen bluesin ja slidepalveluihin kuuluvat myös golfsimulaattori, sillä, konserteilla ja estradiviihteellä. Teatteri kitaran virtuoosi Erja Lyytinen. pelimaailma, hieronta ja paljon muuta. Myös Provinssi on yksi Suomen suurimmista harEnsi-iltojakin teatteri Provinssin keväässä liikuntaharrastuksissa tarvittavat välineet saa nähdään. Mika Myllyahon käsikirjoittama ja hankittua Hanhivaarasta. Liikuntakeskuksen Pauliina Saloniuksen ohjaama Paniikki kertoo yhteydessä oleva Hanhis Spa tarjoaa hemkolmen miehen ystävyydestä, välienselvitmottelu- ja luontaishoitoja ja siellä pääsee telystä ja tunteista puhumisesta. Hulvaton myös infrapunasaunaan. Salon historia puolestaan kertoo kaupungin synnyn ja kehittymisen kahdessa tunnissa komedian keinoin. Provinssin nuorisoteatHyvää yötä! terilaiset tuovat lavalle koko perheen sadun Elokuussa 2013 avatun Hotel Saloran 25 Lumikki ja seitsemän kääpiötä yhteistyössä Salon Kansalaisopiston kanssa. Tämä klassik- kotoista huonetta taipuvat paitsi liikematkailijoille, myös perheiden lomamajoittuko ei vanhene koskaan! miseen. Tilavat huoneet ovat viihtyisiä, ja kaikki tarvittavat palvelut löytyvät aivan käden ulottuvilta. Liikunnan riemua Hanhivaarassa Kokousvieraiden käytössä on toisen Hanhivaaran Liikuntakeskuksessa voi kerroksen VIP-huoneen yhteydessä oleva koliikkua ja kohottaa kuntoa yksin ja ryhmässä. koustila, johon mahtuu 10 henkilöä ja jossa Suureen ja hyvin varusteltuun Technogym- on nykyaikainen kokousvarustelu. kuntosaliin voi poiketa verryttelemään www.astrumkeskus.fi työpäivän aikana jäykistyneitä lihaksia, ja ryhmäliikunnasta nauttivalle tarjolla on monipuolisesti tunteja saunajoogasta zumbaan. Astrum Areenan juhlakattaus.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2015

urku–Helsinki-moottoritien varrella sijaitseva Design Hill tuo muotoilun jarrupolkimen päähän. Laadukkaiden kotimaisten design-tuotteiden vuoksi ei tarvitse lähteä kaupunkien keskustojen pikkuputiikkeihin. Parkkipaikkojen hakemisen, liikkeestä toiseen siirtymisen ja pysäköintikolikoiden etsimisen sijaan muotoilun ja laadukkaiden käyttöesineiden ystävä pääsee Design Hillissä sujahtamaan suomalaisen designin pariin helposti viihtyisissä ja avarissa tiloissa.

Laadukkaiden tuotteiden näyteikkuna Design Hillin toiminta-ajatuksena on tarjota suomalaisia ja skandinaavisia design-tuotteita helposti ja kohtuuhintaan. Saman katon alta löytyvät niin Marimekon, Nanson, Arabian, Pinetan kuin Finnlaysoninkin tuotteet.

– Idea on tuoda pienet tehtaanmyymälät ja shop-in-shopit saman katon alle, jolloin asiakkaan ulottuvilla ovat kätevästi kaikki tuotemerkit, kertoo Design Hillin myymäläpäällikkö Anu Pelander. – Design Hill ei ole käsityöpuoti tai lahjatavarakauppa. Design Hill on laadukkaiden tuotteiden näyteikkuna. Meillä edustettuina ovat sekä vaate- että kodintarvikepuolen suurimmat brändit.

Toisenlainen taukopaikka Asiakkaalle ostostapahtuma Design Hillissä on helppo ja vaivaton. Parkkipaikkaa on riittävästi, eri myymälöiden tuotteet voi maksaa yhdellä ja samalla kassalla ja shoppailun välissä voi nauttia erikoiskahvista sekä salaatti- ja keittolounaasta Design Hillin viihtyisässä kahvilassa. Ei ihme, että asiakkaat ovat löytäneet Design Hilliin: myymälässä käy vuosittain noin 140 000 ihmistä. – Meillä on todella hyvä sijainti Suomen vilkkaimpiin kuuluvan väylän varrella, Anu Pelander sanoo.

– Moottoritiellä liikennöi 15 000 autoa vuorokaudessa, ja liikennemäärät ovat kasvussa. Design Hill on toisenlainen taukopaikka. Moottoritien taukopaikasta ei välttämättä odota löytävänsä korkeatasoisia muotoilutuotteita. Anu Pelander sanookin, että Design Hillin juju on juuri sen yllätyksellisyys. – Hyviä, kestäviä tuotteita, hyvää palvelua, hyvää kahvia ja hetken tauko nauttia ja hengähtää, kuuluu menestysresepti.

Pohjalla kestävät arvot Design Hill avattiin vuonna 2009. Hankkeen taustalla oli Pinetta-Tuote Oy:n toimitusjohtaja Tony Pelander : alun perin tarkoitus oli siirtää tontille Pinetan vanha tehtaanmyymälä. Syntyi kuitenkin ajatus viihtyisästä pysähdyspaikasta ja ”ihmisen kokoisesta erikoiskaupasta” johon saatiin mukaan hieno yhdistelmä laadukkaita toimijoita ja brändejä. Pinetan perinteiden mukaisesti Design Hill perustettiin reilun, vastuullisen ja ympäristöä kunnioittavan kaupanteon varaan. Konsepti on osoittautunut toimivaksi ja suosituksi, ja Design Hillistä on tullut moottoritietä matkustavien ryhmien, perheiden ja yksittäisten matkailijoiden keidas. www.designhill.fi

Designia helposti Matleena Ikonen

Design Hill

TURKU KAARINA

Paimio Piikkiö

SALO Muurla

Perniö

www.kotimaassa.fi

Kuninkaantie

alon Teatterissa vuosi käynnistyy vauhdikkaasti. Tammikuun lopulla ensi-iltansa saa Sirkku Peltolan kirjoittama komedia Yksiöön en äitee ota, ja maaliskuusta alkaen näyttämöllä nähdään koko perheen kestosuosikki Pieni merenneito upeilla tanssikoreografioilla höystettynä. Salon Teatterin lauantai-iltoihin naurunpurskahduksia tuo paikallisten teatteriharrastajien tähdittämä improvisaatioshow Katastrofiklubi.

Teatteritaiteen opiskelijat tuovat Salon Teatteriin koko perheelle sopivaa viihdettä. Maaliskuussa ensi-iltaan tulevassa Pieni merenneito -esityksessä on yhdistetty teatteri sekä tanssi, joten luvassa on visuaalinen ja nuoruuden intoa huokuva elämys.

Salossa teatteritoiminnan juuret juontavat vuoteen 1905, jolloin Saloon perustettiin näyttämöseura. Nyt 110 vuotta myöhemmin harrastajateatteri kukoistaa Salossa useamman toimijan voimin, joista Salon Teatteri palkittiin vuonna 2013 avostetulla Vuoden harrastajateatteri -palkinnolla. Tärkeä osa teatterin toimintaa on hedelmällinen yhteistyö Salon kansalaisopiston kanssa, mikä mahdollistaa teatteritaiteen perusopetuksen peruskouluikäisille lapsille ja nuorille.

– Esityksiin ei ole ikärajaa, mutta pienimmät lapset on syytä jättää kotiin, sillä huumori saattaa toisinaan heittäytyä härskiksi, Tanja Kuusela ohjeistaa.

Katastrofiklubilta vauhtia lauantai-iltoihin Salon Teatterin improvisaatioiltama Katastrofiklubi viihdyttää varttuneempaa yleisöä sekä kevät- että syyskaudella kahdesti kuussa. Lauantai-iltoja ilostuttava show koostuu mukaansatempaavista, vaihtuvien esiintyjien improvisoimista sketseistä ja leikeistä sekä stand up- ja musiikkiesityksistä.

Katastrofiklubi-iltoina teatterin ovet avautuvat klo 19. Ohjelmaa on tarjolla puolen tunnin mittaisissa seteissä klo 20–22, ja nauruhermoja kutkuttavien esitysten lisäksi yleisöllä on mahdollisuus nauttia baarin antimista.

Kesäteatteria luonnonkauniissa Vuohensaaressa Kesäkaudella Salon Teatterin esitykset siirtyvät Vuohensaaren upeisiin järvimaisemiin. 350-paikkaisen, osittain katetun kesäteatterin lisäksi leirintäalueenakin toimiva Vuohensaari tarjoaa kävijöille monenlaista ajanvietettä. Vierassataman ansiosta teatteriesitystä voi lähteä katsomaan vaikkapa omalla veneellä, ja kuumana kesäpäivänä on mukava pulahtaa virkistävälle uinnille. Uimarannan lisäksi Vuohensaaressa lapsia viihdyttää leikkipaikka. Perheen kesken päivää voi viettää myös piknikin tai minigolfin parissa tai luontopolkuun tutustumalla. Aikuisten suosikkeja Vuohensaaressa ovat kesäteatterin lisäksi aurinkoterassilla varustettu ravintola sekä tanssilava. Salon Teatteri ja Vuohensaari muistetaan erityisen hyvin vuodelta 1967, jolloin Vuohensaaren kesäteatterin lavalla nähtiin Mauno Blomqvistin ohjaamana itsensä Väinö Linnan sovittama Täällä pohjantähden alla. www.salonteatteri.com

– Teatteri on erinomainen harrastus lapsille, sillä se antaa eväitä elämään ja opettaa tärkeitä perustaitoja, kuten sosiaalisuutta ja ryhmätyöskentelyä, kertoo Salon Teatterin teatterisihteeri Tanja Kuusela.

Koko perheen klassikoita ja

ratkiriemukkaita improiltamia Salon Teatterissa Saana Jaakkola

Salon Teatteri

Yksiöön en äitee ota.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2015

IHANA KEVÄT SAAPUU JÄLLEEN Pihapiiri 2015 Piha- ja puutarhamessut 24.-26.4.2015 Toivotamme ryhmänne tervetulleeksi vastaanottamaan kevät Lahden Messuille. Ryhmäliput ennakkoon 8 euroa/hlö (sis. alv.). Ryhmän minimikoko 10 henkilöä. liput.lahdenmessut.fi Odotettu hyvän mielen tapahtuma pihanlaittajille, viherpeukaloille ja elämännautiskelijoille! Tervetuloa!

www.pihapiirimessut.fi

Tilaa haluamasi

irtonumero!

Hinta

VAIN

680 kpl

sis. postimaksun.

Puh. 044 702 1212 kotimaassa.fi/lehti

www.kotimaassa.fi

Kuninkaantie

erinteinen lasinpuhallus ja moderni muotoilu yhdistyvät Muurlassa. Lasitehtaalla toimii tehtaanmyymälän lisäksi ravintola ja oma leipomo.

Maiju Junko

Muurla Design Marketing

TURKU KAARINA

Paimio Piikkiö

SALO Muurla

Perniö

Muurlan Lasitehdas

– perinteitä ja uusinta uutta

Muurla sijaitsee kätevästi Helsingin ja Turun välisen päätien varrella, ja se on toiminut tutulla paikallaan jo vuodesta 1974. Valikoimissa on käyttö-, sisustus- ja lahjatavaroita. Arkipäivisin pääsee myös seuraamaan tehtaan lasinpuhaltajien työvaiheita.

Muodikas emali yksi suosikeista – Muurlan yhdeksi supersuosikiksi on noussut nostalginen emali. Meillä on kehitetty lähes unohtuneesta emalista teknisesti nykyaikainen, tiukimmat kansainväliset elintarvikevaatimukset täyttävä tuotesarja, kertoo Muurlan Lasin toimitusjohtaja AnneMaria Laakso-Uoti.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2015

Emali toimii Muurlan oman suunnittelun esimerkkinä siitä, kuinka perinteinen materiaali voidaan herättää asiakkaiden suosioon uusilla ideoilla ja korkealaatuisella teknisellä tuotanto-osaamisella. Uusien emaliastioiden muotoilusta sekä niiden kuoseista ja värimaailmoista vastaavat suunnittelijat Noora Eerikäinen ja Kata Nowak-Kiminki. He yhdistävät moderneihin astioihin nostalgisen hengen. – Emalituotteitamme voi käyttää sähköhellalla, keraamisella ja induktioliedellä sekä uunissa ja avotulella. Ne kestävät myös konepesun, Anne-Maria Laakso-Uoti lupaa.

Merkit Muumeista Kamuihin Tehtaanmyymälän monipuolinen valikoima tarjoaa mielenkiintoisia tuotteita niin kattamiseen, keittiöön kuin sisustamiseenkin. Tarjolla on myös muun muassa koruja ja lemmikkieläintuotteita. Muurlan oman tuotemerkin lisäksi tarjolla on monia huippumerkkejä, kuten Muumit, Angry Birds, Ristomatti Ratia, Tommy Tabermann, Art Viilu…

Tove Janssonin rakastetut hahmot elävät tuotteissa kestosuosikkeina. Uudessa lemmikkituotesarjassa seikkailee sarjakuvamaailmasta tuttu Kamut, kansainväliseltä nimeltään Mutts. Laakso-Uoti paljastaa, että Muurla on juuri tehnyt sopimuksen Astrid Lindgrenin hahmojen lisensoinnista, joten keväällä 2015 Muurlan tuotteissa alkaa seikkailla myös Peppi Pitkätossu ja Vaahteramäen Eemeli.

Kotiruokaa, luomulihaa – Muurlan ravintolassa kokeillaan aina uutta ja tarjoillaan ruokailijoille elämyksiä. Sesongin herkut ja lähiruoka ovat keittiömestarillemme ykkösasia, vakuuttaa Laakso-Uoti. Hänen mukaansa perinteinen kotiruoka saa kiitosta, ja listan kärkeen nousee lähilihatilan liha. Hereford-burger on yksi talon suosituimmista annoksista. Vihannekset tulevat läheltä ja aina taatusti tuoreina. Keittiössä käytetäänkin pääasiassa kotimaisia raaka-aineita, erityisesti suositaan lähialueen pienviljelijöiden tuotteita.

– Meille tuttuja raaka-aineita ovat myös itse poimitut sienet ja marjat, jotka ovat lähiruokaa parhaimmillaan, iloitsee AnneMaria Laakso-Uoti.

Leipomo talon tuoksuva keskus Uunituore, itse leivottu leipä ja leivonnaiset ovat Muurlan ylpeys. Koko henkilökunta on käynyt tukholmalaisen Restaurangakademienin kuuluisan Jan Hedhin opissa ja soveltaa taitojaan omassa huippuvarustellussa keittiössään. Muurlan uuneissa valmistuu muun muassa ruis- ja vehnäjuureen leivottua maalaisleipää sekä saaristolaisleipää. Lämpimäisiä voi ostaa myös kotiin viemisiksi. – Suosittelen tutustumaan myös oman leipomomme monipuoliseen kahvileipävalikoimaan, Laakso-Uoti vinkkaa. Ryhmämatkalaiset tervetulleita Tehtaanmyymälässä on tilaa noin sadalle hengelle. Lisäksi terassipaikkoja on 60 vieraalle.

Muurlan pysäköintialueen ja saniteettitilojen suunnittelussa ryhmämatkalaisten tarpeet on otettu erityisesti huomioon. Ostosneliöitä on kaikkiaan 1 200. Ennakkoon ilmoittautuneille ryhmämatkalaisille tarjotaan merkittäviä etuja. Vähintään 15 hengen ryhmäläiset saavat ylimääräisen 20 prosentin ryhmäalennuksen kaikista tuotteista ja vielä 15 prosentin alennuksen kahvilatuotteista. Matkanjohtajia muistetaan kiitoslahjalla.

Muurla toiminnan sydän Muurlan lasitehdas on perustettu vuonna 1974, ja heti alusta alkaen keskiössä on ollut oma tuotanto ja suunnittelu. Perustajakuusikkoon kuuluivat Jaakko Uoti, insinööri Juhani Ruuskanen, DI Kalevi Lystimäki, lasinpuhaltajat Pertti ja Olli Kähönen sekä suunnittelija Tauno Wirkkala. Monet Kähösen veljesten suunnittelemat käsityöt ja suupuhalletut linnut ovat edelleen yhtiön tuotannossa Muurlan lasitehtaalla. Yhtiön omat lasinpuhaltajat vastaavat edelleenkin lasituotteiden tuotekehityksestä. Muurlan jälleenmyyjiä on eri puolilla Suomea ja vienti vetää Pohjoismaita, Japania ja Etelä-Koreaa myöten. Muurlan tehtaanmyymälä kuitenkin vastaa noin viidesosasta yrityksen koko myynnistä.

Luonto vahva innoittaja Muurlan lasitehtaan tuotantoprosessissa ympäröivällä luonnolla on aina ollut oma roolinsa innoittajana alkaen suunnittelusta ja jatkuen korkealaatuiseen ja ympäristöystävälliseen tuotantovaiheeseen. Takeena tästä ovat Muurlan tuotteiden lyijyttömyys ja kierrätettävät pakkaukset. www.muurla.com

www.kotimaassa.fi

Kuninkaantie

– Ravintolan lista vaihtelee kauden mukaan, ja meillä on esimerkiksi Riistaviikkoja, kertoo Johansson.

alon ydinkeskustassa sijaitseva Original Sokos Hotel Rikala palvelee asiakkaita ympäri vuorokauden. Hotellin aulassa on kaupungin info-piste, josta on saatavana esitteitä. Lisätietoa alueen tapahtumista ja kohteista saa vastaanoton henkilökunnalta. Eeva Oksman

Original Sokos Hotel Rikala

Palvelua keskellä Saloa Rikalan hotellirakennus valmistui Salonjoen varrelle 1980-luvun alkupuolella, ja sitä laajennettiin vuonna 1988. Nykyään Rikalassa voi saman katon alla majoittua, kokoustaa, järjestää juhlia, saunoa, herkutella ja huvitella. Kokoustiloja on muutaman hengen kabineteista jopa satojen henkien tiloihin. Autoilijoille on ilmainen pysäköinti hotellin katutasossa, hotellin katolla ja viereisellä tontilla. Hotellista on helppo lähteä läheiselle ostoskadulle tai torin kuhinaan. Turun ja Helsingin välillä matkustaville Rikala on sopiva ”puolimatkan krouvi”.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2015

– Juuri keskeinen sijainti sekä henkilökohtaisen palvelu ovat parhaita valttejamme, toteaa hotellinjohtaja Jaana Johansson.

Herkkuja isoon ja pieneen nälkään Rikalan tirisevän hyvä oma ruokaravintola Rikala Bar & Grill on avoinna päivittäin. Lauantaisin iltaa voi jatkaa mukavasti Rikalan yömaailmassa. Rikalan pitkä historia sitoo sen vahvasti Saloon. Johanssonin mukaan ravintola panostaa lähiruokaan ja tiiviiseen yhteistyöhön paikallisten tuottajien kanssa. Keittiömestari Markus Jokisen uusitulla ruokalistallakin on paikallistuotteiden lisäksi mukana tarinoita niiden tuottajista. – Muikut ostamme salolaiselta Kalaliike Aspilta, ja lihatuotteet ovat Atrian sekä Inkeren kartanon, jonka lehmät kasvavat vapaana valoisissa pihatoissa ja pääsevät ulos jaloittelemaan myös talvella. Juustot tulevat Kolatun Vuohijuustolasta Somerolta. Makeannälkään tarjoamme Isontuvan Jäätelön käsityönä oman maitotilan lehmien vastalypsetystä maidosta valmistamaa jäätelöä tai kauden marjoista valmistettua sorbettia, jotka tulevat meille suoraan maatilalta, luettelee Johansson. Paikallisista herkkupaloista koostuu myös ravintolan erikoisuus, Ripas – Rikalan tapas, joka sopii niin maistiaisiksi kuin alkuruuaksikin. Isommankin nälän taltuttaa kotimainen Grill the Pihvi.

Salonjoen varrella Rikalan hotellihuoneista on kaunis näkymä Salon halki virtaavalle Salonjoelle, jossa on kesäisin pienveneliikennettä. Jokirannan kesätunnelmasta voi nauttia myös kaupungin parhaalla paikalla sijaitsevalla Rikalan kesäterassilla. Jokea pitkin voi lähteä myös seikkailulle. – Pystymme järjestämään asiakkaillemme vaikkapa melontaretken Rikalasta Vuohensaaren leirintäalueen rantaan, vinkkaa Johansson.

Suositut kesätorit Kesällä Saloon kannattaa suunnata erityisesti torstaisin, joka on perinteinen iltatoripäivä. Silloin torilla on usein tähtiesiintyjiä ja tunnelma on korkealla. Torstaisin järjestetään myös lähiympäristöön bussiretkiä, joihin ilmoittaudutaan joko Rikalassa tai netin kautta. Retki päättyy aina niin, että ehtii vielä nauttimaan kesätorin annista. www.sokoshotels.fi/fi/salo/sokos-hotel-rikala

Wiurilan kartanon komea talouskeskus.

iurilan kartano sijaitsee viiden kilometrin päässä Salon keskustasta, historiallisesti arvokkaalla Halikon alueella. Päärakennus on edelleen asuinkäytössä, mutta Wiurilan komea talouskeskus on monipuolinen matkailukohde Ahti Oksman

Wiurilan kartano

Kartanoelämää Wiurilassa Historiallinen tila Halikonlahden rannalle rakennettu kartano mainitaan ensimmäisen kerran historiankirjoissa jo 1400-luvulla, jolloin omistajana oli Magnus Johansson till Wiorela. Hänen tyttärensä Elseby avioitui Henrik Flemmingin kanssa. Tytär peri Wiurilan, ja sen jälkeen kartano periytyi äidiltä tyttärelle 300 vuoden ajan. Vuonna 1787 vapaaherra, kenraalimajuri Magnus Wilhelm Armfelt osti Wiurilan säterin. Hänen poikansa August Philip rakennutti Wiurilaan vuonna 1811 uusklassismia edustavan uuden päärakennuksen. Päärakennuksen on piirtänyt Carlos Bassi. August Philipin pojan, Magnus Reinholdin aikana Wiurilassa oli tiilitehdas, saha, myllyjä, meijeri, viinantislaamo ja vanhin tiedetty suomalainen olutpanimo. Hän rakennutti vuosina 1935–45 talouskeskuksen, jonka julkisivun luojana oli C.L.Engel. Maanluovutusten ja perinnönjakojen vuoksi välillä pienentynyt tila lähti uuteen nousuun vuonna 1951, kun suvun maita alkoivat hoitaa Carl August Armfeltin tytär Anna Louise Standertskjöld-Brüninghaus ja hänen miehensä Günter Brüninghaus. Nykyään tilaa pitää Brüninghausien tytär Anne Marie Aminoff.

TURKU KAARINA

Paimio SALO Muurla

Piikkiö Perniö

Golffarin ja ratsastajan unelmakohde

Vierailulle puotiin ja museoihin Talouskeskuksessa on kesäisin avoinna museopuoti, jonka kautta kuljetaan varsinaisiin museoihin. Wiurilan kotimuseossa on esillä päärakennuksessa käytössä ollutta esineistöä sekä suvun historiaa. Hevosvaunumuseossa on puolestaan kattava kokoelma seudun eri kartanoiden ajopelejä 1700-luvulta alkaen. Nähtävänä on vaunuja, rekiä, pieniä ponirattaita sekä suuria valjakkovaunuja. Museossa on myös kartanon vanha paja ja puuverstas pienoiskoossa. Ryhmille on saatavana museoihin opastettuja kierroksia, jotka johdattavat tilan vaiheisiin läpi vuosisatojen. Vaihtuvia näyttelyjä järjestetään Avaingalleriassa, Vanhassa Viljavarastossa sekä Kaariholvin galleriassa.

Wiurilan rakennusten ympärille levittäytyy Wiurila Golf & Country Clubin 18-reikäinen golfkenttä. Golfklubin yläkerrassa, talousrakennuksen siivessä, on Wiurilan Hostellin neljä kahden hengen huonetta, jotka tarjoavat rauhallisen majoitusvaihtoehdon. Kartanoravintolan komea juhlasali on suosittu juhlapaikka, johon mahtuu jopa 200 henkilöä. Pienempiä kokouksia ja koulutuksia pidetään 10–50 henkilölle soveltuvissa kabineteissa. Ravintola terasseineen on golfkaudella avoinna päivittäin avoinna ja muulloin tilauksesta. Wiurilassa on pitkät perinteet hevostoimintaan, ja niinpä tilan nykyaikainen hevostalli tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet hevosharrastajille ympäri vuoden. www.wiurilankartano.fi

www.kotimaassa.fi

Kuninkaantie

läkeliiton ylläpitämä Lehmirannan lomakeskus sijaitsee entisen Perniön kunnan alueella, noin 13 kilometrin päässä Salon keskustasta. Kulttuuririkas seutu on ollut perinteinen pysähdyspaikka Kuninkaantien varrella. Hotellija virkistyspalveluita tarjoava Lehmirannan lomakeskus antaa kotimaanmatkailijoille monta hyvää syytä pysähtyä Lehmijärven rantaan yhä tänäkin päivänä. Saana Jaakkola

TURKU KAARINA

Lehmirannan lomakeskus

Paimio Piikkiö

SALO Muurla

Perniö

Lehmirannan lomakeskuksessa

vanhakin vetristyy Lehmirannan lomakeskus soveltuu erityisesti iäkkäämpien ihmisten yhdessäoloon ja virkistäytymiseen, mutta monipuolinen luonto, kulttuurihistoria ja erilaiset aktiviteetit tekevät Lehmirannasta erinomaisen rentoutumispaikan kenelle tahansa. Lehmirannan huoneet ovat hotellitasoisia kahden hengen huoneita, joista suurimmasta osasta avautuu kaunis järvinäköala. Lomakeskuksen kylpyläja hoitopalvelut suolahuoneineen ja infrapunasaunoineen auttavat irrottautumaan arjen kiireistä.

Luonto kutsuu ulkoilemaan Upea sijainti Lehmijärven rannalla luo lomailijoille paljon mahdollisuuksia luonnossa liikkumiseen. Lehmirannan rauhallisen kylpylän tarjontaa täydentää kaksi hiekkapohjaista uimarantaa, ja lomakeskuksesta voi myös lainata veneen souturetkeä varten. Hiljattain valmistunut, 2,5 kilometrin mittainen valaistu kuntopolku taittuu kävellen tai talvella hiihtäen vaihtelevassa kalliomaastossa.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2015

Isolla pihamaalla on senioreille suunnitellut tasapainotelineet, pihareitistö sekä runsaasti tilaa ulkopelejä varten. Suosittu retkeilykohde Teijon kansallispuisto sijaitsee noin 15 kilometrin päässä Lehmirannasta. Kulttuurinnälkäisille lähistöltä löytyy historiallisia ruukkikyliä ja aateliskartanoita, joihin kannattaa tutustua Lehmirannassa vieraillessa. Salon seudulta löytyy myös kolme golfkenttää, joten kesäisin golfaamaan pääsee niin merenrantamaisemissa kuin idyllisessä kartanomiljöössäkin.

Teemalomalta puhtia eläkepäiviin Lehmirannan ikäihmisille suunnatut Hyvän mielen lomaviikot on suunniteltu erilaisten teemojen mukaan. Lomalla korostuu yhdessä tekeminen ja virkistäytyminen liikunnan, yhteislaulun sekä aivojumpan merkeissä. Vertaisohjaaja on lomalaisten seurana koko viikon ajan.

Harrastekursseja ja lomapaketteja eri tarpeisiin Lehmirannan harrastekursseilla vanhakin oppii helposti uutta. Harrastekurssit ovat kestoltaan joko kolmen tai kuuden vuorokauden mittaisia. Monipuoliseen kurssivalikoimaan lukeutuu muun muassa tietoteknisten taitojen opettelua, valokuvausta, matkailuenglannin alkeita, paritanssia ja harmonikan soittoa. Vuoden 2015 uutuuksia ovat muun muassa Kuntosali- ja terveyskurssi 60+ sekä parisuhde- ja elämänhallintakurssit. – Kehitämme Lehmirannan palveluja jatkuvasti kysynnän ja saamamme palautteen perusteella, toteaa Jonna Elovaara. Lehmiranta sopii niin ryhmille, kokousasiakkaille kuin yksittäisille matkailijoillekin. – Lomaohjaajamme ovat oman alansa asiantuntijoita. He ovat sosiaalisia ja aktiivisia ihmisiä, joihin lomalaisten on helppo samaistua. Ohjaajan tärkeimpiin tehtäviin kuuluu yhteishengen luominen, ja ohjaajamme saavatkin lomalaisilta runsaasti positiivista palautetta, kertoo Lehmirannan markkinointisuunnittelija Jonna Elovaara. Ohjelmantäyteisten lomaviikkojen teemat vaihtelevat muun muassa vuodenaikojen mukaan. Hyvinvointiviikolla kuullaan aiheeseen liittyviä luentoja ja kuntosaliohjaajan vinkkejä. Keväisellä lomaviikolla voi tuntea Karibian tunnelman ja tutustua latinotanssien maailmaan, kun taas sadonkorjuuviikolla muun muassa herkutellaan syksyn sadon antimilla. Runsaslukuisista teemalomista suosituimpia ovat lähes kuukausittain järjestettävät Pelimanniviikot.

– Musiikilla on toiminnassamme tärkeä merkitys. Musiikkiesitysten ja yhteislaulun lisäksi teemalomien ohjelmaan kuuluvat ohjatut sali- ja vesijumpat sekä yhteiset illanvietot tanssin merkeissä, Jonna Elovaara esittelee.

Ryhmille voidaan järjestää räätälöityjä kokonaisuuksia, joihin on mahdollista sisällyttää esimerkiksi päiväretkiä lähiympäristöön. Hemmottelupaketti on omiaan pariskunnille, ja lomaan voi helposti yhdistellä hieronta- ja kauneudenhoitopalveluja. Uusi vuosi toi tullessaan omat lomavaihtoehdot karaoken harrastajille, retkeilystä kiinnostuneille sekä seniorisinkuille. Kokous- ja juhlakäyttöön Lehmiranta tarjoaa tilat aina 10–100 hengen kokousja luentosaleista yli 250-paikkaiseen juhlasaliin. Kaikkiin Lehmirannan lomapaketteihin sisältyy hotellimajoitus puolihoidolla sekä kylpylän ja kuntosalin vapaa käyttö. Aamiainen ja lounas katetaan Lehmirannan ravintolan seisovaan pöytään, jossa tarjolla on aitoa ja herkullista paikan päällä valmistettua ruokaa. Ruokaravintolan lisäksi lomailijoita palvelevat seurustelukahvila Amanda sekä kylpyläosaston Allaskahvila. www.lehmiranta.fi

www.kotimaassa.fi

Kuninkaantie Mathildedalin valimo ja alpakat.

anhat ruukkialueet ja -rakennukset on kunnostettu ja otettu elävään matkailukäyttöön Teijon ruukkikylissä Salossa. Kaunis luonto ja kansallispuisto lisäävät vetovoimaisuutta.

Vetovoimaisen Teijon

ruukit ja luonto lumoavat Maiju Junko

Ruotsin rautamalmialueiden metsät alkoivat huveta 1600-luvun alkupuolella ja raudantuotantoa siirrettiin Suomeen. Perniössä energiaan tarvittavaa puuta oli yllin kyllin. Lisäksi sijainti rannikolla ja Kuninkaantien varrella vaikutti rautateollisuuden syntyyn. Meri takasi hyvät kulkuyhteydet ja merenpinnan yläpuolella sijainneet järvet tarjosivat vesivoiman ruukkien pyörittämiseen. Teijon alueen ruukeista Teijo ja Kirjakkala ovat syntyneet jo 1686, Mathildedalin ruukki puolestaan aloitti toimintansa 1800-luvun puolivälissä. Teijon alueen ruukkikylät valittiin vuoden kyläksi vuonna 2011. Luontopolut vievät kulkijan kierrokselle harvinaisen kauniin luonnonsuojelualueen ympäri. Nähtävää riittää: tunnelmallisia lehtoja, vesiputouksia siltoineen ja kiviportaineen, jyrkkiä kalliorinteitä ja tietysti puhdasvetiset Hamarijärvi, Sahajärvi ja Matildanjärvi. Matkailijoilla on myös mahdollisuus tilata opastettu Kolmen ruukin kierros.

Teijon ruukkikylät

Kirjakkala henkii historiaa Kirjakkalan Ruukkikylä on Museoviraston suojelukohde. Suomen 11. vanhimmassa ruukissa elämyksiä riittää kaikkina vuodenaikoina. Kirjakkalan patruuna Risto Elo kertoo ryhmille mielellään ruukin tarinaa. Alueen historia elää myös rakennusten, kuten Patruunatalon ja Insinööritalon, nimissä. Patotalon juuret juontavat aina 1600-luvun lopulle, jolloin veden voimaa alettiin varastoida. – Kunnostetut rakennukset soveltuvat hyvin B&B-majoitukseen ja salit tilaisuuksien järjestämiseen. Viehättävät vanhat talot tarjoavat tunnelmallisia yöpymistiloja. Rannassa on lisäksi saunarakennus ja takkatupa, kertoo Risto Elo.

Tunnelmallista ruukkimiljöötä reunustavat vanhat, suuret jalopuut, kuten tammet ja pähkinäpensaat. Luonto on kaunis kaikkina vuodenaikoina. – Kanoottiretkillä ja luontopoluilla pääsee ihailemaan kaunista maisemaa. Keväällä Hamarijärven lintujensuojelualueella näkee kevätmuuton ja soitimen, jossa pääosissa ovat kurjet, metsot ja jopa merikotkat. Monipuolinen latureitistö tarjoaa talvielämyksiä ja kallioilta aukeavat upeat maisemat, patruuna lupaa. Hän korostaa lähiruoan merkitystä. – Riistapöytämme on kruununjalokivemme: tilausravintola tarjoaa usein muun muassa hirveä ja peuraa. Myös kalaruoat, kuten savulohi, silakat ja ahvenet ovat suosittuja.

Puhdasvetinen Hamarijärvi. Vas. Insinöörintalo sekä Patruunatalo Kirjakkalan Ruukkikylässä.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2015

on säilytetty nykyisen Teijon vanha masuuni numenttina. rakennuksen sisällä mo

Mielenkiintoisen syntytarinan omaava Teijon ruukin kirkko.

Teijon Masuuni sykkii taidetta Teijon Masuuni on taiteen ja kädentaitojen keskus ruukkikylän sydämessä. – Rokokootyylinen kartano, Suomen pienin kivikirkko ja Masuuni muodostavat historiallisen kolmiyhteyden. Katsottavaa ja koettavaa riittää, lupaa Juha Bäckmand Teijon Masuunista. Taidenäyttelyjen ja kahvilan yhteydessä on useita taide- ja käsityömyymälöitä sekä -pajoja. Putiikissa myydään lähialueen taiteilijoiden töitä: grafiikkaa, keramiikkaa, taidelasia, taidejulisteita ja -kortteja sekä käsitöitä. Bäckmand vinkkaa pysähtymään taidenäyttelyiden ja ostosten lomassa kahville nauttimaan paikallisia herkkuja. Uuteen Masuuniin on jätetty näkyviin historiaa aina 300 vuoden takaa. – Masuunin kiviseinän äärellä voi tehdä aikamatkan esi-isien työmaalle. Kuumuus ja savu toki ovat väistyneet, mutta kotimaisen teollisuuden syntysijoilla pystyy aistimaan menneen maailman hengen, Bäckmand maalailee. Masuunivierailun lisäksi Bäckmand suosittelee tutustumaan alueen muihin rakennuksiin ja perimätietoon. Hän kertoo esimerkkinä Teijon kirkkoon liittyvän tarinan.

Mylly Mathildedalin ruukissa.

– Teijon ruukinpatruuna Robert Bremer ennusti tuhoavan vedenpaisumuksen. Kun näin ei tapahtunutkaan, mies rakennutti vuonna 1829 ruukinkirkon kiitokseksi ihmiskunnan säästämisestä.

Mathildedal – industrialismia ja romantiikkaa Mathildedalin Ruukkitehtailla maalaisromanttinen tyyli ja industrialismi yhdistyvät sulavasti. 1800-luvun ruukkimiljöö on elävä matkailukohde, joka kuuluu Museoviraston suojelukohteisiin. – Alkuperäinen henki on säilytetty ja industrialismi saa näkyä. Kohteen omintakeisuus ja laadukkaat palvelut tekevät matkailijoihin vaikutuksen, tietää Krista Gustafsson Mathildedalin Ruukkitehtailta. Rouheus antaa oman leimansa. Esimerkiksi ravintolan katossa on säilytetty alkuperäiset kiskot. Tunnelmapaloja alueella riittää. Krouvin terassilta aukeaa merinäköala, mummokahvilassa tuoksuvat pannukahvi ja itse tehdyt leivonnaiset.

– Talon porkkanakakku on ehdoton ykkönen. Käytämme paljon lähituotteita ja rehti, runsas kotiruoka sekä aamiaisemme keräävät kiitosta. Oman talon tuotteista Krista suosittelee muun muassa Fudge Factoryn pehmeää toffeeta ja saaristolaisleipää. Hotelli Ruukin Majatalossa pääsee maistamaan luksusta sopivan rustiikissa ympäristössä. – Mukavuudesta ei tingitä: huoneissa on muun muassa Unikulman sängyt. Booking.com on rankannut hotellillemme neljä tähteä. Mukavaa seurattavaa antavat alueella laiduntavat alpakat. Krista vinkkaa, että Mathildedalissa toimii Pohjoismaiden ainoa alpakanlankakehräämö. Kiinnostava kohde on myös antiikkiliike Huldan puoti. Kesäteatterissa esitetään kesällä 2015 Unto Monosen elämästä kertova Satumaatangomusikaali. www.visitteijo.fi www.ruukkikyla.fi www.teijonmasuuni.fi www.mathildedal.fi

TURKU KAARINA

Paimio Piikkiö

SALO Muurla

Perniö

Teijon kartanoa pidetään Suomen kauneimpana rokokooaikakauden rakennuksena ja sitä ympäröivät mahtipontiset puukujat.

www.kotimaassa.fi

Kuninkaantie

AVOINNA ma-pe 9-20 la-su 9-18

20 vuotta

upea merimaisema

Kotimaista puutarhaosaamista jo 20 vuoden ajan. Neljä puutahakeskustamme palvelevat joka päivä ympäri vuoden! Laajalla omalla tuotannolla ruukkukukissa ja -kasveissa sekä suoralla omalla tuonnilla takaamme edulliset hinnat. Olemme hyvien kulkuyhteyksien varrella ja meillä on runsaasti paikoitustilaa. Tervetuloa!

Pirilän

tunnelmallinen perheravintola

hohtokeilaus

Soita meille! perhehuone alk. 79 €/perhe

Me järjestämme kaiken, mitä tarvitsette; kokoukset, perhejuhlat, oheisohjelmat, yms.

tarjous voimassa 1.6-31.8.2015

www.kukkatalo.fi

KUKKATALO

Kullervontie 11 Uusikaupunki • puh. 02-8413 123

HELSINKI RAISIO RIIHIMÄKI TUUSULA

Hotelli Aquarius www.hotelliaquarius.fi • myynti@hotelliaquarius.fi Kullervontie 11 Uusikaupunki p. 02 8413 123

www.hotelliaquarius.fi myynti@hotelliaquarius.fi

MEILTÄ MAISTUVAT KAKUT, PULLAT JA LEIVÄT ARKEEN JA JUHLAAN

oiva tk e r ikohde!

Huittisten satulinna muoti ja koti

Omat myymälämme

on iloinen ja itsenäinen ajanviettopaikka. tule tutustumaan!

VEHMAA Koivukuja 2 Vinkkilä Ma-Pe 6-17 La 8-13 Puh. 02-4332 500

UUSIKAUPUNKI Alinenkatu 27 Ma-Pe 8-17 La 9-13 Puh. 02-841 6450

Risto Rytin katu 30, Huittinen

Puh. 02 561 055, info@huittistensatulinna.ﬁ, www.huittistensatulinna.ﬁ

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2015

www.askondi.fi

Tervetuloa Ruusuhoviin! a Ryhmille avoinn! ympäri vuoden

U peat puitteet

avintola Niinipuu Okkolan pihapiirin kivinavetassa tarjoaa suomalaista lähiruokaa. Sesongista ja saaliista riippuen tarjolla voi olla edellisyönä Saimaasta nuotalla vedettyjä muikkuja tai isännän itse poimimia kantarelleja.

tapahtumien ja juhlien pitopaikaksi Rantasalmella Rauanveden rannalla Etelä-Savossa.

rikoisuutemme ovat lankkulohi ja mustikkakukko. Kesäsunnuntaisin tarjoillaan Niinipuun Vintissä runsas noutopöytä. Laivalaituri Hätinvirran varrella suuremmillekin veneille.

Tervetuloa maalaismaisemaan!

www.okkola.fi Ylössaarentie 35 (Niinisaari) 52200 Puumala puh. 0500 259 378

Hovintie 135, 58900 Rantasalmi • Puh. 020 728 9800 info@ruusuhovi.fi • www.ruusuhovi.fi

Monipuolinen loma- ja kokoushotelli

Hotelli Heimari sijaitsee Saimaan rannalla, laivareitin varrella ja metsän reunassa samalla vain 14 kilometrin päässä Mikkelin keskustasta. Alueella sijaitsevat itse hotelli, kurssirakennus Kerhola, Honkapirtti, saunarakennukset ja Aurala sekä Auralan sauna.

Panu Hemminki, öljy kankaalle

Laitialantie 190 52330 RISTIINA heimari.com

Myyntipalvelu ja vastaanotto puh. +358 15 7273 100 (ma-pe 9-16)

Kesän 2015 vieraileva taiteilija: Panu Hemminki TERVETULOA! Ylössaarentie 240, Niinisaari, Puumala Galleria avoinna 2.6.–16.8.2015, klo 12–17 (ma suljettu) Pääsymaksu €2,00/hlö www.puumala-honeymoon.fi Puh. +358 50 591 2846/Paula Lamio-Matinen

hotelli@heimari.com

www.kotimaassa.fi

Museot Kuninkaantie ja näyttelyt

ovaniemellä sijaitseva Arktikum-talo on suosittu nähtävyys ja kulttuurikohde, joka kätkee sisäänsä museon ja tiedekeskuksen sekä modernin kokousja kongressitalon. Mielenkiintoisia näyttelyitä vierailijoille tarjoavat Arktikumissa toimivat Lapin maakuntamuseo ja Arktinen keskus. Eeva Oksman

Lapin maakuntamuseo

Arktikum on portti pohjoiseen Arktikum on hyvä lähtöpiste matkalla pohjoiseen. – Meiltä saa tarvittavan taustatiedon niin Lapista kuin arktisesta alueestakin, ja sen turvin on sitten helpompi lähteä tutustumaan tähän erikoislaatuiseen alueeseen, toteaa Arktikumin toimitusjohtaja Hannele Koskiniemi. Arktikumiin tullaan sisään talon eteläpäässä sijaitsevasta puolikaaren muotoisesta uudisrakennuksesta. Sen jatkona on pitkänomaisen talon näkyvin osa, 172 metriä pitkä lasiputki, joka johdattaa vieraat fyysisestikin kohti pohjoista. Vaikuttavassa rakennuksessa on hyödynnetty runsaasti luonnonmateriaaleja. Arktikumin näyttelyt esittelevät mielenkiintoisella ja monipuolisella tavalla Suomen Lappia ja arktisia alueilta. Näyttelyt on sijoitettu maan alle, aivan kuten pohjoisen eläimet suojautuvat lumen alle arktisessa talvessa.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2015

Lappilaisten elämää Lapin maakuntamuseo on lappilaisen kulttuurin, esihistorian, historian, rakennusperinteen ja luonnon asiantuntija. Maakuntamuseon perusnäyttely Pohjoiset keinot esittelee laajasti pohjoisen ihmisen ja luonnon selviytymistarinaa. Näyttelyssä on eroteltu kolme aluetta, Rovaniemi, Peräpohjola ja Ylä-Lappi. Näyttelysalien aiheet johdattavat muinaisuudesta nykyaikaan valottaen yksityisen ja yleisen kulttuurikehityksen syitä ja seurauksia. Näyttelyssä voi tutustua kymmeniin lappilaisiin pienoistarinoihin laajojen dioraamojen, pienoismallien, kuvakollaasien, filmi- ja äänimaailman, karttojen ja näyttöpäätteiden avulla. Nähtävänä on myös satoja kulttuuriesineitä ja kymmeniä pukuparsia sekä Lapin luonnon tunnusomaisin kasvi- ja eläinmaailma.

Eine Kleine Finnin. Vuoristojääkäri Kurt Pawlatan valokuva-albumi. Lapin maakuntamuseo.

Lappilaisten mailla Arktikumissa toimiva Lapin yliopiston Arktinen keskus on valtakunnallinen ja kansainvälinen arktisen osaamisen keskus, joka tekee huipputasoista tutkimusta, kouluttaa arktisten kysymysten osaajia sekä välittää tietoa arktisesta alueesta ja siihen liittyvästä tutkimuksesta. Arktisen keskuksen tiedekeskusnäyttely Muuttuva Arktis esittelee pohjoisten alueiden olosuhteita, luontoa, kulttuureja ja ääriolosuhteisiin sopeutumista sekä monitieteellistä arktista tutkimusta kiinnostavalla ja interaktiivisella tavalla. Arktiset alueet näyttäytyvät tämän päivän ja tulevaisuuden arktisen tutkimuksen valossa. Näyttelyssä tuodaan esille pohjoisten alueiden kohtaamia muutoksia, kuten ilmastonmuutosta ja alkuperäiskansojen asemaa muuttuvassa maailmassa. Yksi perusnäyttelyn vetonauloista on revontuliteatteri, jossa voi seurata kattoon heijastettavaa kolmiulotteista revontulianimaatiota. Näyttelyssä on myös kylmähuone, jossa on ympäri vuoden jäätä. Vaihtuvat erikoisnäyttelyt esittelevät arktisen tieteen saavutuksia, pohjoista luontoa ja alueesta kertovaa taidetta. Lisätietoa kiinnostuneille tarjoaa Arktisen keskuksen kirjasto, joka tuo arktista tietoa kaikkien kiinnostuneiden saataville. Arktikum-talo on avoinna ympäri vuoden. Näyttelykierroksen jälkeen kannattaa poiketa kahvilla Arktikum Caféssa ja ostoksilla Arktikum Shopissa, josta voi ostaa tuliaisiksi aitoja lappilaisia käsitöitä. www.arktikum.fi

Saksalaisten ja suomalaisten kohtaamisia Lapissa 1940–1944

”WIR WAREN FREUNDE – OLIMME YSTÄVIÄ” Saksalaiset ja 1940-luku Keväällä 2015 Arktikumissa avautuu Lapin maakuntamuseon omana tuotantona toteutettu erikoisnäyttely ”WIR WAREN FREUNDE – OLIMME YSTÄVIÄ”, joka kertoo saksalaisten ja suomalaisten kohtaamisista Lapissa vuosina 1940–1944. Vuoden 1940 syksyllä lappilaiset ihmettelivät kotiseuduilleen yllättäen ilmestyneitä komeita, univormuihin pukeutuneita saksalaisia sotilaita, jotka ottivat vähitellen käyttöönsä rakennukset ja kentät. Tästä alkoi suomalaisten ja saksalaisten neljä vuotta kestänyt yhteiselo, joka päättyi dramaattisesti Lapin tuhoutumiseen syksyllä 1944. Sodan aikaan Lapin alueella oli noin 210 000 saksalaista, joita yksistään Rovaniemen alueella oli arviolta 6 000, eli lähes yhtä paljon kuin paikallista väestöä.

Rovaniemestä kehittyikin Saksan 20. Vuoristoarmeijan hermokeskus, jossa sijaitsivat päämaja, esikunnat ja lukuisat parakkileirit kasinoineen ja vankileireineen. Alkuun nämä vierasta kieltäkin puhuvat tulijat kummastuttivat paikallisia, mutta vähitellen kohtaamisista tuli arkipäivää. Heidän kanssaan tehtiin kauppaa, ja osa oli heillä töissä. Saksalaisten kanssa ystävystyttiin ja vietettiin yhteisiä iltoja. Aseveljeyden ystävyyssidettä syvennettiin myös kulttuurija urheilutapahtumilla. Näyttelyn valokuvat ja esineistö on pääosin koottu Lapin maakuntamuseolle vuosien varrella tulleista lahjoituksista, mutta mukana on myös ennen näkemättömiä kotialbumien kuvia sekä Vuoristoarmeijan miesten otoksia. Rintaman takana, Rovaniemellä otetuissa valokuvissa sota näyttää olevan kaukana. Kuvien erityislaatuisuutta korostaa se, että ne ovat arkisissa tilanteissa tallennettuja hetkiä. Näyttelyn avajaisia vietetään Lapin sodan päättymisen 70-vuotismuistopäivänä 27.4.2015 ja se on esillä 10.1.2016 asti.

Kahden vuoristojääkärin ja suomalaismiehen juttutuokio. Kuva: Hannes Mungai.

www.kotimaassa.fi

Museot ja näyttelyt Kuninkaantie

www.lusto.fi lusto@lusto.fi 015 345 100 Lustontie 1 58450 PUNKAHARJU

Tiesitkö?

Kaikki lehtemme jutut ovat luettavissa netissä. Voit lukea selattavaa nettilehteä tai yksittäistä juttua juttuarkistosta.

Kokeile! www.kotimaassa.fi/lehti Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2015

MOB – mies yli laidan -näyttelyssä pääsee mm. muovaamaan maata ja merta.

ulun Museo- ja tiedekeskus Luuppi tarjoaa mielenkiintoisen kattauksen tiedettä, taidetta ja paikallishistoriaa kivikaudesta nykypäivään.

Oivalluksia Oulussa Eeva Oksman

Talviaikaan Luupin toiminnat keskittyvät Oulun keskustan kupeessa sijaitseviin Tiedekeskus Tietomaahan, Oulun taidemuseoon ja Pohjois-Pohjanmaan museoon. Toukokuusta lähtien lisää nähtävää tarjoaa Turkansaaren ulkomuseo. Tänä kesänä 90 vuotta täyttävä ulkomuseo sijaitsee kahdella Oulujoen saarella, noin 14 km Oulun keskustasta. Turkansaaren perinteiset kesätapahtumat, kuten juhannus, perinneviikko ja syysmarkkinat, ovat hyvin suosittuja. Turkansaaren vanhassa pienessä kirkossa on aina kesäsunnuntaisin jumalanpalvelus. Yli-Iissä sijaitseva Kierikkikeskus kertoo kivikauden elämästä. Se on avoinna yleisölle toukokuun alusta myöhäiseen syksyyn, mutta tilauksesta keskus hotelleineen ja ravintoloineen palvelee ympäri vuoden.

Paikallishistoriaa ja juhlavuosia Pohjois-Pohjanmaan museo sijaitsee Oulun Hupisaarilla, Ainolan puistossa. Museon kolmeen kerrokseen sijoittuva perusnäyttely esittelee Pohjois-Pohjanmaan ja Oulun kaupungin historiaa. Lisäksi pohjakerroksessa on lapsille suunnattu Koiramäki-osasto,

Museo- ja tiedekeskus Luuppi

jossa voi ihastella taidokkaasti rakennettuja kohtauksia Mauri Kunnaksen kirjoista. Pohjakerroksen vaihtuvien näyttelyjen tiloissa on helmikuusta toukokuuhun nähtävänä Kalervo Jussinniemen lähes 200 kappaleen Arabian kastikeastioiden kokoelma. Kesän ajan esillä on näyttely Sara Wacklinin jäljillä, joka juhlistaa 225 vuotta sitten syntyneen oululaisen kirjailijan ja vaikuttajan nimikkovuotta. Kesä-heinäkuussa on nähtävänä myös Varuskuntakaupunki Oulu -pienoisnäyttely. Sitä seuraava pienoisnäyttely kertoo puolestaan 90-vuotisjuhlavuotta viettävän Turkansaaren ulkomuseon vaiheista 1920-luvulta lähtien.

kertoo Luupin tiedottaja Marjatta Savolainen. Hyvät mielessä – taidemuseon johtajien kokoelmakimara on esillä elokuun loppuun asti. Mielenkiintoisessa kesänäyttelyssä Quilt Visions – Amerikkalaista nykytilkkutaidetta on esillä tilkkutaidetta Yhdysvalloista, jossa tilkkutaide, quilt art, on erittäin arvostettua ja korkeatasoista sekä aiheiltaan ja tekniikoiltaan monipuolista. Yksi näyttelyn kahdeksasta taiteilijasta on Joe Cunningham – mies, joka on tehnyt ammattimaisesti tilkkutaidetta vuodesta 1979 lähtien.

Tietomaassa lähdetään merelle Taidetta tilkuistakin Lähes sata vuotiaassa teollisuusmiljöössä sijaitsevan Oulun taidemuseon näyttelyihin liittyy yleisöopastuksia, jotka sisältyvät pääsymaksun hintaan. Ryhmille opastus järjestyy tilauksesta. – Taidemuseon alkuvuonna avautuvassa näyttelyssä taidemuseon entiset johtajat ovat valinneet lukuisten hankintojen joukosta mieleen jääneitä ja innoittavia teoslöytöjä,

Tiedekeskus Tietomaan näyttelyissä on yli 150 elämyksellistä kohdetta. Yksi näyttelykokonaisuuksista on lokakuussa avautunut MOB – Mies yli laidan, joka tarkastelee meren ja ihmisen vuorovaikutusta. Monipuolinen näyttely tutustuttaa mereen ja vesistöihin, merenkäynnin historiaan ja nykyisyyteen sekä aiheeseen liittyviin tieteellisiin ilmiöihin. Näyttely aktivoi myös tekemään itse. – Venesimulaattorilla voi lähteä vaikkapa tutustumaan saaristoon. Käsistään kätevä voi rakentaa pienen purjeveneen ja testata luovimistaitojaan ystäviensä kanssa, kertoo Savolainen. Tietomaan digitaalisessa 3D-jättielokuvateatterissa tuntuu kuin voisi jopa koskettaa valkokankaan tähtiä. Kevään esityksissä uivat hait, ja toukokuusta alkaen tutustutaan keisaripingviinien elämään. www.oulunluuppi.fi

Kulttuurihistoriallinen maakuntamuseo sijaitsee Oulun Hupisaarilla, Ainolan puistossa. Vuonna 1931 valmistunut talo edustaa lähinnä 1920-luvun klassismia.

www.kotimaassa.fi

Museot Kuninkaantie ja näyttelyt

avonlinnan maakuntamuseon ja Metsähallituksen ylläpitämä, Olavinlinnan kupeessa sijaitseva Riihisaari on Saimaan järviseudun kulttuurihistorian koti. Entisajan eloa Saimaan rannoilla kuvaavan perusnäyttelyn lisäksi esillä on lukuisia vaihtuvia näyttelyitä. 7.11.2014–15.11.2015 Riihisaaressa ihastuttaa Höyryt Saimaalla – museolaivojen juhlavuoden näyttely. Saana Jaakkola

Savonlinnan maakuntamuseo

Höyrylaivojen matkassa saimaannorpan synnyin Vierailulle museolaivan hyttiin Höyryt Saimaalla -näyttelyssä esillä ovat 110-vuotias matkustajalaiva s/s Savonlinna, 140 vuotta täyttänyt höyrykuunari s/s Salama sekä 100-vuotias tervahöyry s/s Mikko. Näyttelyssä hyödynnetään runsaasti elävää kuvaa, ja tunnelmaa luovat myös Savonlinnan Taidelukion oppilaiden akvarellityöt. Näyttely alkaa filmillä, jossa s/s Mikko saapuu Oravin satamaan. – Tervahöyry tarkoittaa puurunkoista, omalla koneella varustettua höyrylotjaa, jonka ulkopinta on suojattu tervalla. Samantyyppisiä laivoja on toki olemassa, mutta koska muut vastaavat alukset ovat metallikylkisiä, on Mikko ainoa aito tervahöyry koko maailmassa, kertoo näyttelymestari Anssi Taskinen.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2015

Höyryt Saimaalla -näyttely on toteutettu yhteistyössä Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston sisustusalan opiskelijoiden ja opettajien kanssa. Museorakennuksen toiseen kerrokseen on luotu kullekin museolaivalle ominainen hytti pienintä yksityiskohtaa myöten. Salamaa edustaa tupakkasalonki, ja Savonlinnasta esillä on alkuperäisten mittojen mukainen matkustajahytti. Mikon ohjaamossa voi kokea miltä Saimaan upeat järvimaisemat näyttävät kapteenin ruorin takaa. Museolaiva ei suinkaan tarkoita vitriinissä makaavaa, vesille kelpaamatonta alusta. Entisajan tyyliin koivuhaloilla kulkevat s/s Savonlinna ja s/s Mikko risteilevät joka kesä, joten kenen tahansa on mahdollista päästä ikimuistoiselle tervahöyryristeilylle saimaannorpan kotivesille. S/s Savonlinna risteilee kaupungin satamasta, ja muut museolaivat ovat ankkuroituna Riihisaareen. Alukset ovat avoinna vierailijoille toukokuusta syyskuu-

hun. Aluksia voi vuokrata tilauskäyttöön, ja vihkitilaisuuksien myötä on aluksilla purjehdittu myös avioliiton satamaan.

Sankaritarinoita tosielämästä Riihisaari on kotisatamana myös höyryhinaaja s/s Ahkeralle, joka on nimensä ansainnut. Vuonna 1898 s/s Salama upposi s/s Ilmarin törmättyä sen kylkeen. Ilmari jatkoi matkaansa, mutta lähistöllä seilannut Ahkera kiirehti pelastamaan vaaraan ajautuneet matkustajat ja henkilövahingoilta vältyttiin. Salama makasi Saimaan pohjassa yli 70 vuoden ajan, kunnes se vuonna 1970 saatiin vihdoin nostettua ylös ja entisöityä osaksi Savonlinnan museolaivastoa. Museon tiloihin on rakennettu ”palloSaimaa”, jossa pienet näyttelyvieraat saavat peuhata. Leikkikaveriksi teetettiin Ahkeran näköispehmolelu.

S/s Mikko risteilee syksyyn saakka.

Savonlinnan maakuntamuseon ja Metsähallituksen tiiviin yhteistyön tavoitteena on sulauttaa alueen luonto ja kulttuurihistoria yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Tulevaisuudessa myös museon perusnäyttely toteutetaan yhdessä, ja Riihisaari tunnetaan nimellä Saimaan luonto- ja kulttuurikeskus. Nestorinpäivä on saimaannorpan syntymäjuhla

nsijoilla – Pehmolelusta tuli niin suuri ja komea, että se juuri ja juuri mahtuu pallo-Saimaaseen, Taskinen naurahtaa. – Tavoitteenamme on luoda lasten museovierailusta positiivinen ja unohtumaton kokemus, joka innostaisi lähtemään museoretkelle toistekin.

Metsähallituksen ylläpitämä Saimaan luontonäyttely on yksi Riihisaaren mielenkiintoisista tutustumiskohteista. Näyttely esittelee Saimaan monipuolista luontoa, ja erityisesti suojeltua saimaannorppaa. Museon ja Metsähallituksen voimin järjestetään erilaisia tapahtumia, kuten helmikuun lopulle sijoittuva Nestorinpäivä. – Nestorinpäivänä juhlistetaan kuuttien syntymää ja julistetaan saimaannorpille pesimärauha, kertoo Riihisaaren asiakkuusvastaava Anne Väänänen. Syksyisin yhteistyönä järjestetään suurta suosiota kerännyt opastettu Lepakkoretki, jolloin Riihisaaren ja Olavinlinnan ympäristö täyttyy lepakkobongareista. Riihisaaressa on tarjolla myös retkeilyneuvontaa lähiseudun kansallispuistoihin ja luonnonsuojelualueille.

Savonlinnassa tapahtuu ympäri vuoden Riihisaari on osa Wanhan Savonlinnan toimijoiden verkostoa. Aktiivisten toimijoiden ansiosta Savonlinnassa riittää nähtävää ja koettavaa koko vuodelle. Tärkeimpiä yhteisiä tapahtumia ovat heinäkuinen Pyhän Olavin päivä, Wanhan Savonlinnan joulunavaus sekä Olavinlinnan ja Riihisaaren loppiaistapahtuma. Syksyllä 2014 yhteistyössä järjestettiin myös Savonlinnan ensimmäiset keskiaikamarkkinat. – Keskiaikaisten asusteiden, ruoan ja turnajaisten täydentämä tapahtuma oli mahtava elämys, Anne Väänänen kehuu. Suosion myötä keskiaikamarkkinoista syntyikin uusin vuosittainen perinne Savonlinnan tapahtumarikkaaseen kulttuuritarjontaan. www.savonlinna.fi/riihisaari

Hanhenmarssia Riihisaaressa.

www.kotimaassa.fi

Museot Kuninkaantie ja näyttelyt

ikkelin kaupungin museoiden vuoden 2015 näyttelyissä on luvassa niin sotahistoriaa, sarjakuvia, ITE-taidetta kuin julisteistakin.

Monipuolinen museovuosi Mikkelissä Eeva Oksman

Lapsille suunnattu taideseikkailu päättyy nimensä mukaisesti saareen. Kuva: Juuso Laatio

Taidemuseon yläkertaan rakentuu 26.9.2015 avautuva näyttely Saareen. Lapsille suunnattu taideseikkailu alkaa veneestä, vie veden alle, sukelluskelloon ja lopulta saareen. Merelliset tarinat elävät eri taiteenalojen ammattilaisten luomassa kokonaisvaltaisessa ja moniaistisessa taidemaailmassa 14.2.2016 asti.

Suuren koulurakennuksen toisessa päädyssä sijaitseva Päämajamuseo on muutaman remonttivuoden jälkeen taas avoinna yleisölle. Näissä tiloissa toimi talvi- ja jatkosodan aikana Suomen puolustusvoimien Päämaja. Museossa voi tutustua Mannerheimin työhuoneeseen, Päämajan toimintaan ja sotavuosien keskeisiin tapahtumiin. Museon vuoden 2015 vaihtuva erikoisnäyttely Sodasta rauhaan – Suomi 1944–1945 kertoo maamme poliittisen elämän kiihkeistä vaiheista ja dramaattisista käänteistä. Päämajamuseoon kuuluvat myös kesäisin ja tilauksesta avoinna oleva jatkosodan aikainen päämajan viestikeskus Lokki, joka toimi Naisvuoren luolassa, sekä Mannerheimin salonkivaunu, joka on avoinna yleisölle vain puolustusvoimain lippujuhlan päivänä 4. kesäkuuta, joka on myös Mannerheimin syntymäpäivä.

Taidemuseossa tyylilajista toiseen Mikkelin taidemuseossa on tänä vuonna pysyvien näyttelyjen lisäksi mielenkiintoisia vaihtuvia näyttelyjä. Kevätkauden avaa valtakunnallisesti ja kansainvälisesti tunnetun taidemaalari Ville Löppösen (s. 1980) laaja yksityisnäyttely Ville Löppönen – Maalari ikonin ja maiseman välissä, joka on esillä 27.2.–10.5.2015.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2015

Hattumuotia 1900-luvun al usta. Kuva: Mikkelin kaupungin m useot

Taidemuseon kesänäyttely on nimeltään Hullu luovuus – Nyrjähtänyttä suomalaista sarjakuvahuumoria. Vapaana toimittajana ja kriitikkona työskentelevä Ville Hänninen kuratoi näyttelyä, jossa kymmenkunta erilaisella tavalla erikoista taiteilijaa esittelee suomalaisen sarjakuvan salaisen reseptin: hullun luovuuden. Arte Povera – Jussi Tukiainen -näyttely osoittaa, että toisen romu on toisen aarre. 18.9.– 15.11. esillä olevassa näyttelyssä on vuonna 1937 syntyneen kuvataiteilijan teoksia, joissa jätteistä muokkautuu humoristisia, ironisia ja satiirisia esinekollaaseja, joiden osat ei ole sitä miltä ensi silmäykseltä näyttää.

Vuoden viimeinen näyttely on kattava läpileikkaus tunnetun graafikon Kari Piipon julistetaiteesta lähes 50-vuotisen uran ajalta. 27.11.2015–14.2.2016 nähtävänä olevassa näyttelyssä on esillä myös Kari Piipon luomia tunnuksia, postimerkkejä ja piirroksia.

Päähineitä Suur-Savon museossa Otavankadulla sijaitseva Suur-Savon museo on Mikkelin kaupungin kulttuurihistoriallinen museo, jonka kesänäyttely on nimeltään Pääasia – päähineitä museon kokoelmasta. Päähine kertoo kantajansa sosiaalisesta asemasta, uskonnosta ja yleisestä tapakulttuurista. Näyttelyssä on päähineitä Suur-Savon museon kokoelman lisäksi myös yksityiskokoelmista. Kesäaikaan voi tutustua myös keskellä Porrassalmenkatua sijaitsevaan ja Mikkelin museoihin kuuluvaan Kivisakastiin, jossa on esillä kirkollisia museoesineitä. www2.mikkeli.fi/fi/museot

Kun Woikosken isäntä auton

osti… Matleena Ikonen

WHD Gård

ala suomalaista teollisuushistoriaa avautuu Etelä-Savon sydämessä Mäntyharjulla. WHD Gårdin noin vuosi sitten avatun automuseon kokoelma on yksi Pohjoismaiden kattavimmista.

Nurmaan kylän maalaismaisemassa, 22 kilometrin päässä Mäntyharjun keskustasta sijaitseva WHD Gårdin automuseo johdattaa kävijän 1900-luvun alun teollistumisen aikaan ja kaasuntuottaja Woikoski Oy:n kehittymisen alkuvuosiin. Woikosken ja suomalaisen teollisuuden historiaa esitellään noin 50 auton avulla, joista suuri osa liittyy jollain tavalla Woikosken yrityshistoriaan.

Suvullinen autoharrastajia Woikosken perustajasuku Palmbergien miehet ovat kautta aikojen olleet innokkaita automiehiä. WHD Gårdin automuseon kokoelma on Woikosken hallituksen nykyisen puheenjohtajan ja vankkumattoman autoharrastajan Claes Palmbergin kokoama ja siinä näkyy hyvin rakkaus autoihin. Yhden miehen harrastuksesta on syntynyt ainutlaatuinen pala kulttuurija suomalaisen teollisuussuvun perhehistoriaa.

Kyseessä ei ole vain kokoelma mitä tahansa autoja, vaan suurin osa museossa näytillä olevista autoista liittyy jollain tavalla yrityksen historiaan. Monet autoista ovat palvelleet yhtiön työkaluina, joilla on aikoinaan tehty pitkiä matkoja yhtiön kasvattamiseksi. Kokoelmasta löytyy myös useita eläintarhanajojen kilpureita, joista osa on todellisia harvinaisuuksia. Kyseessä on harvinaisen laaja kokoelma, jonka vanhimmat autot ovat 1920-luvulta. Automuseo on avoinna ryhmille tilauksesta, mutta myös kaikille avoimia näyttelypäiviä järjestetään vuoden aikana. Opastetuilla kierroksilla kävijöille kerrotaan tarinoita kustakin autosta ja miten ne ovat liittyneet Woikoskeen ja Palmbergien sukuun. Kierroksilla saakin hyvän kuvan paitsi Woikosken kehittymisestä, koko Suomen teollisuushistoriasta pienoiskoossa.

Kehittyvä museo WHD Gårdin automuseo kehittyy jatkuvasti. Tänä keväänä museoon valmistuu ulkonäyttely, jossa esillä on Woikosken tilalla käytössä olleita vanhoja traktoreita, vanhimmat niistä ovat 1930-luvulta.

Myös autokokoelma kasvaa, sillä Clas Palmberg etsii jatkuvasti uusia Woikosken historiaan liittyviä autoja ja moottoripyöriä lisättäviksi kokoelmiin. Viimeisin lisäys on vuoden 1927 mallin Packard, joka on aikoinaan kulkenut vedyllä. Vastaava auto on aikoinaan ajellut myös Woikosken teillä. Vedyn käyttö polttoaineena ymmärrettiin jo 1930-luvulla, ja Woikoskella on vedyn tuotannosta yli sadan vuoden kokemus. Yhtiöllä on nykyisin myös oma vedyn tankkausasema. www.whdgard.fi

Automuseon avoimet yleisöpäivät alkuvuonna 2015: 21.2. / 1.5. / 6.6. / 27.6. / 4.7. 11.7. / 18.7. / 25.7. / 1.8. / 8.8. Automuseossa vierailevat voivat yöpyä WHD Gårdin tasokkaassa GuestHousessa ja tilausravintolat palvelevat isoja ja pieniä ryhmiä.

www.kotimaassa.fi

Museot Kuninkaantie ja näyttelyt

poliisimuseo.fi

POLIISIN KOKO HISTORIA Vapriikin 2015 uutuusnäyttely seuraa vaeltajien taivalta Suomen ja Pohjoismaiden pyhiinvaelluskohteisiin sekä aina tunnetun maailman ääriin Roomaan, Santiago de Compostelaan ja Jerusalemiin asti.

ILMAINEN SISÄÄNPÄÄSY

ALAVERSTAANRAITTI 5, TAMPERE PUH. 03 5656 6966 WWW.VAPRIIKKI.FI / 10/4¤

Vaajakatu 2, TAMPERE

Tilaa

Matkailu kotimaassa.fi -lehti

Kestotilaus

27€/vuosi tai

Määräaikainen

30€/vuosi 5 numeroa/vuosi

Tilaa netistä: www.kotimaassa.fi/tilaus tai soita p. 044 702 1212

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2015

yhiinvaellus on vuosituhansia vanha tie etsiä Jumalaa ja ilmaista omaa uskoaan. Museokeskus Vapriikissa avautuu 30.1.2015 uutuusnäyttely Suomalaisten pyhiinvaellukset keskiajalla, joka seuraa vaeltajien taivalta Suomen ja Pohjoismaiden pyhiinvaelluskohteisiin sekä aina tunnetun maailman ääriin Roomaan, Santiago de Compostelaan ja Jerusalemiin asti.

Nykyajan pyhiinvaeltajat Viime vuosina pyhiinvaellus on alkanut jälleen kiinnostaa ihmisiä, ja eripituisille pyhiinvaelluksille lähdetään yksin tai ryhmissä kokemaan jotain pyhää tai etsimään itseään. Matkaa tehdään perinteiseen tapaan jalkaisin tai vaikkapa pyöräillen, meloen tai hiihtäen. Vapriikin näyttelyn lopuksi tutustutaan nykyajan pyhiinvaelluksiin. Näyttelyssä toivioretkeläiset voivat jakaa kuviaan, muistojaan ja kokemuksiaan. Näyttelyyn liittyy myös eri-ikäisille soveltuvaa monipuolista oheisohjelmaa.

British Museumin relikvaario eli pyhäinjäännöslipas.

Kivimuseon noin 7000 kohdetta on koottu yli 80 maasta. Kuva: Reetta Tervakangas

pyhiinvaeltajien matkassa

Keskiajalla pyhiinvaellukselle lähti vuosittain jopa puolet Euroopan aikuisväestöstä, ja se kuului normaalina suorituksena ihmisten elämään. Kristityistäkin lähes jokainen osallistui ainakin kerran elämässään pyhiinvaellukselle. Pyhiinvaeltajien käyttämä asu erotti heidät muista matkalaisista. Matkan tarkoituksena oli osoittaa kunnioitusta, avunpyyntöjä tai kiitollisuutta tiettyä pyhimystä kohtaan. Lähtöön vaikuttivat myös kirkon opetukset, aneet ja syntien anteeksi anominen. Vaikka matkanteko oli vaivalloista ja toisinaan jopa vaarallista, tien päälle houkutti myös seikkailunhalu, pyhiinvaelluskirkkojen ja pyhäinjäännösten hienous sekä arjesta irtaantuminen.

Suomalaisten Eeva Oksman

Tampereen museot

Yksi lippu – 14 näyttelyä

Vapriikin uusi Luonnontieteellinen museo avautuu puolet aiempaa suurempana 27.3.2015. Joulukuussa Vapriikissa avautui myös Kivimuseo, joten vuonna 2015 Vapriikissa näkee peräti 14 näyttelyä yhdellä pääsylipulla. Lisäksi Vapriikissa on museoravintola, kauppa ja kokoustiloja, joten oheispalvelut ovat kattavat. – Meillä on nyt nähtävää aivan jokaiselle, ja etenkin perheille olemme oiva matkakohde, sillä täällä on kiinnostavaa nähtävää ja koettavaa kaikenikäisille, toteaa Vapriikin viestintäsuunnittelija Tähtitalvikki Poikajärvi. Hän kertoo, että tällä hetkellä lapsiperheiden suosikit ovat Aika leikkiä -näyttely, Luonnontieteellinen museo ja Jääkiekkomuseo.

Vapriikin näyttelyssä selviää, miten tavallinen keskiajan suomalainen pystyi jättämään kaiken ja vaeltamaan pyhiin läpi Euroopan. Näyttelyn esineistöön kuuluu keskiajan suomalaisten pyhiinvaeltajien matkamuistoja, kirkkojen pyhimysveistoksia ja reliikkejä. Täydennystä näyttelyyn on saatu Ruotsin, Norjan ja Tanskan kansallismuseoista. Näyttelyssä on mukana myös British Museumin loistokkaita esineitä, joiden kaltaisia suomalaiset vaeltajat ovat voineet kohdata matkoillaan Euroopan halki.

– Mutta veikkaanpa, että Kivimuseosta tulee uusi suosikki – aarteet ovat sen verran upeita, hehkuttaa Poikajärvi. www.vapriikki.fi

www.kotimaassa.fi

Museot Kuninkaantie ja näyttelyt

Eeva Oksman

Forssan museo

oimijoen rannalla, Forssan historiallisen Kehräämöalueen vanhassa tiilisessä puuvillamakasiinissa toimii Forssan museo, joka kertoo Forssan tehdasyhteisön kasvusta ja elämästä.

Forssan elämänmakuista historiaa 70-luvun huone.

Vuonna 2013 uusittu museon perusnäyttely Kirjavan kankaan kaupunki valottaa Forssan tehdaskylän tarinaa 1800-luvun alusta 1900-luvun lopulle. Näyttely rakentuu museoesineistä ja valokuvista, Forssaa koskevasta historiatiedosta ja yksittäisten ihmisten tarinoista. – Näyttely on kaunis, nykyaikainen ja perinteinen yhtä aikaa. Näyttelyarkkitehti Taina Väisänen teki hienoa työtä, kehuu museonjohtaja Kati Kivimäki. – Halusimme näyttelystä kauniin, viihdyttävän ja koskettavan – sekä tietysti anniltaan rikkaan. Halusimme siihen runoutta ja huumoria. Halusimme, että lapsetkin viihtyvät, Kivimäki kertoo. Museo onnistui tavoitteissaan, sillä kiitosta on tullut niin kävijöiltä kuin museoalan ammattilaisilta, ja se sai Suomessa ensimmäistä kertaa vuonna 2014 myönnetyn Vuoden museo -palkinnon ja kisaa nyt Vuoden 2015 Eurooppalainen museo -palkinnosta.

valita itselleen 1900-luvun alun tehtaalaisammatin tai halutessaan voi kutoa kappaleen yhteistä villahuivia, Kivimäki luettelee tekemisen mahdollisuuksia. Kristiina Huttusen näyttelytekstit ovat sujuvaa ja mieluisaa luettavaa. Näyttelyssä kuullaan myös muisteluita ja tehosteääniä, vaikka nykytekniikkaa on käytettykin maltillisesti. Kosketusnäyttöihin sijoitetut sadat valokuvat ja elokuvanurkkauksessa valittavana olevat kuusi elokuvaa tarjoavat tuntikausiksi nähtävää. Museokierroksen voi tehdä myös oppaan johdolla. Varsinkin kesäisin tarjolla on pumpulienkeliopastuksia, joissa opas on pukeutunut 1890-luvun asuun. Lasten käsinukkeopastuksissa Petra Heikkilän luoma pikku pumpulienkeli-käsinukke kertoilee, millaista oli tehdaslapsen elämä 150 vuotta sitten.

Katsottavaa ja kosketeltavaa Museon vanhat esineet on sijoitettu vitriineihin ihasteltaviksi ja ihmeteltäviksi. Näyttelyssä pääsee myös kokeilemaan ja ottamaan näppituntumaa. – Osa esineistä on luukuissa ja laatikoissa, kangasnäytteet jätetty hypisteltäväksi, krinoliini kokeiltavaksi. Ammattionnenpyörällä voi

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2015

Kiintoisa kokonaisuus Opastetun kehräämökierroksen aikana tutustutaan tehtaan rakennusten lisäksi Kehräämöalueen alkuperäisiin asuinrakennuksiin, tehtaankouluun sekä englantilaistyyppiseen Yhtiönpuistoon, jota aikanaan tultiin ihailemaan kauempaakin.

Historiallisella Kehräämöaluella sijaitseva Tekstiilimuseo Tyyki on toistaiseksi suljettu yleisöltä, mutta Forssan Luonnonhistoriallisessa museossa voi tutustua esillä oleviin noin 6000 esineeseen, mm. kattavaan kokonaisuuteen suomalaisista ja erityisesti lounaishämäläisistä linnuista ja nisäkkäistä. – Forssan museota vastapäätä on lounasravintola, johon mahtuu helposti isompikin ryhmä, ja parinsadan metrin päästä löytyy ravintola Köökki sekä Elävienkuvienteatteri, vinkkaa Kivimäki. Kehräämöalueeseen voi tutustua myös itsenäisesti opaskirjan tai mobiiliopastuksen avulla. Kalliomäen 2. linjalla sijaitsee Ronttismäen tehtaalaismuseo, joka käsittää kolme asuinrakennusta ja ulkorakennuksen esimerkkinä tehtaalaisten asuinoloista 1900-luvun alusta 1960-luvulle. Kesällä 2015 on museolla keskiviikkoiltaisin ja sunnuntaiiltapäivisin leppoisaa ohjelmaa edellisvuosien tapaan. Keväisin ja syksyisin tehtaalaismuseota esitellään tilauksesta. www.forssanmuseo.fi www.piipunjuurella.fi

Saana Jaakkola

Panssarimuseo

Sotahistoria herää henkiin Panssarimuseossa

arolassa sijaitseva Panssarimuseo on ainutlaatuinen vierailukohde, jossa viihtyy koko perhe. Museovierailuun voi sisällyttää vaikkapa piknikin museon pihamaalla, ja museon tiloista löytyy myös lapsille oma leikkipaikka. Suosiotaan kasvattava museo keräsi vuonna 2014 huikeat yli 30 000 kävijää.

Sotahistoriallisessa erikoismuseossa esitellään etenkin 1930–1940-lukujen neuvostopanssarikalustoa. Kyseessä on laajin neuvostokalustokokoelma Venäjän ulkopuolella. Ainutlaatuiseen kokoelmaan kuuluu myös sellaisia panssarivaunuja, joita ei löydy edes itärajan takaa. Panssarimuseossa ei suinkaan tarvitse ihailla vitriinin sisään suljettua sotakalustoa, vaan panssarivaunun päälle kiipeämällä ja sisään kurkistamalla elävöityvät historiantuntien opit ja sotaelokuvien faktat. Kahdessa suuressa sisähallissa sekä ulkoalueilla esillä olevan perusnäyttelyn lisäksi museossa on vuosittain vaihtuvia erikoisnäyttelyitä.

Panssarivaunut liikkeellä Panssarimuseon jokavuotiset tapahtumat saavat liikkeelle niin museokaluston kuin ihmisetkin. Kesäkauden avaa vapunpäivän perinteinen Kewätsawutus-tapahtuma. Yhdessä Hämeen Mobilistien kanssa toteutettavassa koko perheen tapahtumassa liikkeellä ja esillä on panssarikaluston lisäksi vanhoja autoja.

Heinäkuun ensimmäisenä lauantaina järjestetään Panssarimuseon suurin tapahtuma Perhepäivä, joka houkuttelee paikalle vuosittain noin 2 500 vierailijaa. Ohjelmassa on paitsi sotilasajoneuvojen kokoontuminen, myös lapsille suunnattuja näytöksiä ja musiikkiesityksiä, maatilaeläimiä, poniajelua ja pomppulinna. Sotahistorian harrastajia on usein mukana elävöittämässä Panssarimuseon tapahtumia sota-ajan asusteisiin pukeutuneina. Elokuun ensimmäisenä lauantaina harrastepäivä eli Hobby Day tuo museon tiloihin runsaan joukon pienoismalli- ja historiaharrastajia. Panssarimuseolla on muutaman kerran järjestetty myös netissä pelattavan World of Tanks -tankkisotapelin ympärille rakennettu tapahtuma, joista viimeisin keräsi paikalle yli 1 000 pelaajaa.

Suomalaisten sotilaiden kunniaksi Panssarimuseon erikoisnäyttelyt vaihtuvat joka kevät, ja toukokuista esillepanoa odottaa kolme uutta näyttelyä.

– Luvassa on Parolannummen historiaa sotilaskoulutusalueena 1500-luvulta alkaen, 1930-luvun panssarikalustohankintoja Englannista sekä jatkosodan jälkeistä Kevyen Prikaatin perustamisen historiaa, kertoo museoamanuenssi Jari Saurio. Ympäri vuoden avoinna olevassa Panssarimuseossa järjestetään tilauksesta ryhmille opastettuja kierroksia, ja asiantunteva henkilökunta opastaa mielellään myös yksittäisiä kävijöitä. Panssarimuseossa panostetaan erityisesti yksilöityyn historiaan. – Harvassa museossa voidaan tarkasti kertoa tietyn esineen historia vaihe vaiheelta, missä ja milloin mikäkin laite on palvellut ja keitä miehistöön on kuulunut, Saurio tarkentaa. – Panssarimuseo kokoelmineen on ennen kaikkea kunnianosoitus suomalaisille sotilaille ja heidän saavutuksilleen, mutta myös konkreettinen muistutus siitä, että itsenäisyys ei ole aina ollut itsestäänselvyys. www.panssarimuseo.fi

www.kotimaassa.fi

Museot Kuninkaantie ja näyttelyt

Ranskalaisen Théophile Steinlenin Cocorico-juliste vuodelta 1899.

ahden taidemuseon yhteydessä vuodesta 1975 lähtien toimineen Julistemuseon kokoelmiin on kuluneen 40 vuoden aikana kertynyt peräti 71 000 painotuotetta. Juhlanäyttelyssä yleisö pääsee ihailemaan lukuisia upeita julistekokonaisuuksia, joita on rakennettu eri teemojen ympärille.

Lahden Julistemuseo

40 vuotta Eeva Oksman

Lahden museot

Saksalainen 1930-luvun matkailujuliste Henri Palmqvistin lahjoittamasta kokoelmasta.

Kaikki Julistemuseon teokset ovat omana aikanaan levityksessä olleita alkuperäisiä painotuotteita. Kokoelmista pääosa on suomalaista alkuperää ja noin kolmannes ulkomailta, kuten esimerkiksi saksalaiset matkailujulisteet 1930-luvulta. Vanhin suomalainen juliste on painettu vuonna 1852. Ulkomaisia teoksia on kertynyt runsaasti Lahden kansainvälisistä Julistebiennaleista. Julistemuseo toimii Lahden taidemuseon tiloissa, joten julisteita ei ole jatkuvasti esillä. – Olemme pyrkineet vuosittain järjestämään vähintään yhden julistenäyttelyn, kertoo Julistemuseon tutkija Kari Savolainen, joka aloitti työt museossa kolme vuotta sen perustamisen jälkeen. Nykyään Savolainen on kansainvälisestikin tunnettu, yksi maamme johtavista alan tutkijoista.

Julisteiden vaikuttavuus Julistetaiteen katsominen on aina esteettinen elämys, jossa kokemukseen vaikuttavat sekä katsojan mielikuvat ja mieltymykset

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2015

että eletyn elämän muistot. Kari Savolainen kertoo, että esimerkiksi helsinkiläisvieraille Elanto-näyttelyn vanhat julisteet palauttivat mieliin myös makuja ja tuoksuja. Julisteiden lisäksi museon kokoelmissa on etikettejä, ex libriksiä ja taidepainojäljennöksiä.

Viimeinen näyttely Savolaiselle Julistemuseon 40-vuotisjuhlanäyttely Julisteita turuilta ja toreilta on esillä Lahden taidemuseon tiloissa 6.2.–10.5.2015. Se on samalla viimeinen Kari Savolaisen järjestämä näyttely ennen hänen siirtymistään eläkkeelle vuonna 2016. Juhlanäyttelyssä on esillä museon upeita kokoelmia 1890-luvulta aina 1960-luvun alkuun. Näyttelyyn sisältyy muun muassa ranskalaisia art nouveau -julisteita sekä makeis-, elintarvike- ja virvoitusjuomateollisuuden tuotteita mainostavia julisteita.

Yksi osa juhlanäyttelystä rakennetaan ilman Savolaista: Yläkertaan tehdään Tribute to Kari -kokonaisuus kunnioittamaan Kari Savolaisen pitkäaikaista työtä julistetaiteen parissa. Näyttelyyn on pyydetty juliste yhdeksältä suomalaiselta ja yhdeltä venäläiseltä tämän ajan graafiselta kärkimuotoilijalta. Savolaisen kunniaksi tehtävät julisteet hän itse näkee vasta niitä esille ripustettaessa. – Nämä edustavat reaaliaikaista julistetaidetta, ja näyttelyn jälkeen ne päätyvät Julistemuseon kokoelmiin, toteaa Savolainen selvästi haikeana. Juhlanäyttelyn jälkeinen aika Savolaiselta menee varastojen järjestelyssä, jotta muilla olisi helpompaa jatkaa Julistemuseon toimintaa ilman Savolaista. www.lahdenmuseot.fi

antaan Tikkurilassa sijaitseva tiedekeskus Heureka tarjoaa tietoa ja oivallusta tavalla, josta innostuu koko perhe.

Uusi Älykäs kaupunki

Maan alle

Heurekassa Ahti Oksman

Tiedekeskus Heureka

Älykäs kaupunki -näyttely kertoo siitä, kuinka tieto- ja viestintätekniikkaa hyödynnetään esimerkiksi liikenteen, turvallisuuden, energiatehokkuuden ja ympäristöystävällisyyden parantamisessa. Näyttelyssä voi muun muassa tutkia ajankohtaista liikennetietokuvaa Euroopan lentoliikenteestä, Suomenlahden laivoista tai pääkaupunkiseudun joukkoliikenteestä sekä tutustua satelliittipaikannuksen toimintaperiaatteisiin. Ajosimulaattorilla pääsee kokeilemaan ajamista Tampereen keskustasta uudelle Rantaväylälle auton uusien älyominaisuuksien avustamana. Pelastusvenesimulaattorissa yritetään etsiä Helsingin edustalla mereen pudonnut uhri.

Suojaan!

Maan alle -uutuusnäyttely johdattaa kävijät geologian, kaivosten ja maanalaisen rakentamisen maailmaan. Näyttely kertoo ihmisen kaikenlaisen maanalaisen toiminnan vaikutuksesta jokapäiväiseen elämäämme. Näyttely muodostuu kolmesta kokonaisuudesta, maanalaisesta rakentamisesta, kaivosteollisuudesta ja geologiasta.

Malmikoiran matkassa Suomessa koulutettiin 1960-luvulla malminetsintään koiria, jotka erinomaisen hajuaistin avulla löysivät malmikiviä niiden tuoksun perusteella. Maan alle -näyttelyssä Malmikoira-maskotti ohjaa kävijöitä erityisesti lapsille sopiviin kohteisiin. Iso piirroshahmo johdattaa ohjaamaan kaivuria, kokeilemaan kallioporaussimulaattoria, ja vaskaamaan kullanhuuhdontapisteellä hiekasta aitoa kultaa. Löytäjä saa pitää kultahipun muistona näyttelystä, jossa kerrotaan myös kullanhuuhdonnan menetelmistä ja välineistä sekä kultaryntäyksistä.

Äänen, valaistuksen ja muotoilun avulla toteutetussa aidontuntuisessa kaivostunnelissa tutustutaan maankuoren rakenteeseen sekä tutkitaan mineraalien syntyä ja kallioperän kivilajeja. ”Kaivoksessa” kerrotaan myös kaivosteollisuudesta ja sen historiasta sekä havainnollistetaan mineraaliteollisuuden vaikutusta arkeemme. Kaivoksen toiminnoista on nähtävänä pienoismalleja, ja kallion uumenissa pääsee myös kokeilemaan tunnelin perän panostamista, kallionporausta ja kaivurilla lastaamista.

Heurekan Suojaan!-näyttely vie jännittävälle matkalle kuvitteelliseen Suojatutkimuskeskukseen. Näyttelyn eri kohteissa kerätään virtuaaliseen tutkimuspassiin tehtäväpalautteita. Vältä yllätykset -kohteella esitellään erilaisia tapoja saada tosiaikaista tilannetietoa ympäristöstä. Muuta näkymättömäksi -kohteella voi kokeilla suojavärityksen tekemistä metsä- ja kaupunkiympäristöissä. Vältä läpäisy -kohteella verrataan luonnossa esiintyviä suojakuoria ja ihmisten suojavarusteita sekä teknologian avulla kehitettyjä entistä parempia materiaaleja. Näyttelyn lopuksi voi kerrata eri suojautumistapoja uuden Laivanupotus 2.0 -pelin avulla. Näyttely on toteutettu yhteistyössä Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen kanssa. Heurekassa voi samalla lipulla tutustua näiden lisäksi myös kaikkiin muihin esillä oleviin näyttelyihin. www.heureka.fi

www.kotimaassa.fi

Museot Kuninkaantie ja näyttelyt Urheilumuseon pysyvässä näyttelyssä voi tutustua suomalaisen urheiluhistorian merkittävimpiin tapahtumiin kuten Helsingin olympialaisiin 1952.

Elokuva, musiikki ja urheilu kohtaavat

tsi kansan Tapio Rautavaara oli pai ös my i, äht det viih a am rakast ssa soi oki arv ssä lisi kansainvä menestynyt urheilija.

Urheilumuseossa Henriikka Heikinheimo

Urheilumuseo

Rautavaaran elokuvaura oli alkanut jo vuonna 1945, kun hän sai ensimmäisen elokuvaroolinsa elokuvasta Vain sinulle. Sittemmin hän esiintyi yli 20 elokuvassa. Tapio Rautavaara on myös yksi Suomen pidetyimmistä laulajista. Laulelman mestariksi kuvaillun Rautavaaran esittämistä kappaleista tunnetuimpia ovat muun muassa Reppu ja reissumies, Päivänsäde ja menninkäinen sekä Sininen uni.

Erikoisnäyttelyn aiheena Tapio Rautavaara Tapio Rautavaaran syntymästä tulee kuluneeksi 100 vuotta 8.3.2015. Urheilumuseo juhlistaa merkkivuotta Reissumies – Tapio Rautavaaran tarina -erikoisnäyttelyllä – olihan Rautavaara paitsi koko kansan tuntema reissumies ja rakastettu kestotähti, myös kansainvälisissä arvokisoissa menestynyt urheilija. Tapio Rautavaara saavutti urheilu-uransa aikana kaikkiaan viisi keihäänheiton Suomen mestaruutta. Olympiadebyyttinsä hän teki vuonna 1948 Lontoon olympialaisissa, jossa voitti keihäänheiton olympiakultamitalin. Myöhemmin keihäs vaihtui jouseen, ja lahjakkaana urheilijana Rautavaara kehittyi nopeasti hyväksi jousiampujaksi menestyen sekä SM- että MM-tasolla.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2015

Reissumies-näyttelyssä tutustutaan Rautavaaraan niin urheilijana, laulajana kuin näyttelijänäkin. Näyttelyä elävöittävät esineet, valokuvat ja filmit, ja se avautuu yleisölle 7.3.2015.

Tietoa ja elämyksiä pysyvässä näyttelyssä Reissumies-näyttelyn lisäksi Helsingin Olympiastadionilla sijaitsevassa Urheilumuseossa on mahdollista tutustua pysyvään näyttelyyn, jossa perehdytään suomalaisen urheiluhistorian merkittävimpiin tapahtumiin ja ilmiöihin. Myös monet urheilusankarit ovat edustettuina: näyttelystä löytyy monien vaiheiden jälkeen museoon tiensä löytänyt Matti Nykäsen mitalikokoelma sekä juoksijalegenda Paavo Nurmen kuuluisa kullattu piikkari. Uudemmillakin maailmantähdillä on osansa näyttelyssä, ja esillä ovat esimerkiksi Mika Häkkinen, Jari Litmanen ja Teemu Selänne.

Museossa on oma osionsa olympiakisoille ja suomalaisten olympiasankareiden saavutuksille sekä kesä- että talviolympialaisissa. Myös Helsingin olympialaisista 1952 on runsaasti tietoa ja esineistöä.

Urheilumuseo uudistuu Olympiastadionin perusparannuksen myötä Vuosi 2015 on Helsingin Olympiastadionilla sijaitsevan Urheilumuseon viimeinen toimintavuosi ennen stadionin perusparannusta. Parannuksen myötä museo saa käyttöönsä lisää näyttelytilaa ja perusnäyttely uusitaan täydellisesti. Uudistunut Urheilumuseo avaa ovensa yleisölle taas vuonna 2019. www.urheilumuseo.fi Tapio Rautavaara Lontoon olympialaissa vuonna 1948.

Vuonna 1940 syntyneen Ismo Höltön elämänmakuisissa valokuvissa 1960- ja 70-luvun suomalaiset ovat keskellä omaa elinympäristöään, niin Helsingissä kuin maaseudullakin. Herkkävaistoisena tarkkailijana ja lämpimänä humoristina valokuvaaja Hölttö välittää ihanaa ajankuvaa pienine yksityiskohtineen. Ateneumin viestintäpäällikkö Johanna Eiramo uskoo 10.4.–31.5. esillä olevan näyttelyn tuovan elämyksiä monille. – Valokuvat herättävät tuolla aikakaudella eläneissä varmasti monenlaisia muistoja, kun taas nykyajan poseerauksiin tottuneet nuoret saattavat ihmetellä ihmisten konstailematonta olemusta kameran edessä. Tässä näyttelyssä tullaan hymyilemään paljon, Eiramo nauraa.

teneumin taidemuseossa on perusnäyttelyn lisäksi keväällä suomalaisen Ismo Höltön valokuvanäyttely 1960–70-luvun Suomesta. Juhannusviikolla avautuu Suomen ja Norjan 1800–1900-lukujen vaihteen mielikuvituksen syvyyksiä tutkiva Tarujen kansat -näyttely. Vuoden lopun valokuvanäyttelyssä on ranskalaisen valokuvajournalismin isän, Henri Cartier-Bressonin vaikuttavia valokuvia.

Mielenkiintoinen samankaltaisuus Kesällä juuri ennen juhannusta Ateneumin koko toisen kerroksen valtaa Tarujen kansat -näyttely, joka kertoo kansoista, myyteistä ja tarinoista Suomen ja Norjan taiteessa 1900-luvun taitteessa. Ateneumin ja Norjan Nasjonalmuseetin yhteisnäyttelyn keskeisiä taiteilijoita ovat mm. Edvard Munch, Gerhard Munthe, Akseli Gallen-Kallela, Hugo Simberg ja Theodor Kittelsen. Näyttelyn kuratoivat Timo Huusko ja Vibeke Waallann Hansen. Yhteisnäyttelyn teoksissa on havaittavissa niin temaattista kuin tyylillistä samankaltaisuutta. Suomen ja Norjan 1800–1900-lukujen vaihteen taiteessa vaikutti vahva symbolismi. Kansantarut, legendat ja luontoon liittyvät myytit synnyttivät Norjan ja Suomen taiteeseen omanlaisensa symbolistisen kuvaston, joka piti

sisällään kuitenkin kaikkia koskettavia inhimillisiä piirteitä. – Näyttely on esillä Oslossa tammikuusta toukokuuhun, Ateneumissa siihen voi tutustua 27.9.29015 asti, kertoo Eiramo.

Näkemyksiä Wirkkalasta Tapio Wirkkalan syntymästä tulee kuluneeksi 100 vuotta, ja sen kunniaksi Ateneumissa on esillä 2.6.–6.9.2015 taiteilijan tyttären, Maaria Wirkkalan kuratoima pienimuotoinen näyttely Tapio Wirkkala toisin silmin, jossa kahdeksan eturivin taiteilijaa esittää oman henkilökohtaisen näkemyksensä Suomen kansainvälisesti tunnetuimmasta muotoilijasta.

Henri Cartier-Bresson – ajoituksen mestari

Ismo Höltön valokuva vuodelta 1968.

Valokuvajournalismin isäksikin luonnehdittu Henri Cartier-Bresson (1908–2004) on yksi viime vuosisadan nimekkäimmistä valokuvaajista. Ratkaisevan hetken vangitsijana tunnettu kuvaaja muistetaan erityisesti mm. Espanjan sisällissodan, Kiinan sosialistisen vallankumouksen sekä Mahatma Gandhin kuoleman tallentajana. Hän kuvasi myös Pariisin vapautusta sekä Vietnamin sotaa. Ateneumissa esillä oleva Cartier-Bressonin retrospektiivinen näyttely sisältää lähes 300 valokuvaa, arkistomateriaalia ja elävää kuvaa, jotka kertovat kansainvälisen valokuvataiteen klassikon tarinan.

Eeva Oksman

Näyttely järjestetään yhteistyössä pariisilaisen Magnum Photo -kuvatoimiston ja Fondation HCB:n kanssa, ja se on esillä 23.10.2015–17.1.2016. www.ateneum.fi

Ateneum. Kuva: Hannu Pakarinen

www.kotimaassa.fi

Museot Kuninkaantie ja näyttelyt

äivälehden museo kertoo suomalaisen uutistyön historiaa Helsingin Ludviginkadulla. Peruskokoelman lisäksi aiheeseen pääsee tutustumaan vaihtuvien teemanäyttelyiden ja työesitysten kautta.

Päivälehden museossa

ovet auki median maailmaan Maiju Junko

kuitenkin on ja pysyy: lehti on saatava painetuksi ja jaetuksi niin, että tilaaja voi lukea sen aamukahvia nauttiessaan, museonjohtaja listaa.

Päivälehden museo on yksi Suomen suosituimmista erikoismuseoista. Sen toiminta on maksutonta, ja antiin voi tutustua joko itsenäisesti tai asiantuntevan oppaan johdolla. Myös opastus on ilmainen. Opastuksia järjestetään Uutisten aika -päänäyttelyyn, Painokellariin ja ajankohtaisiin vaihtuviin näyttelyihin. – Opastus on hyvä tilata muutama päivä ennen vierailua, museonjohtaja Saila Linnahalme ohjeistaa.

Työnäytöksiä Painokellarissa Painokellari on suomalaisen kirjapainohistorian elävä keskus. Museolla on riveissään perinteisen painotyön taitajia, jotka kertovat kiinnostavia tarinoita ja antavat työnäytteitä. – Lehdenteko on mittava prosessi, johon sisältyy lukuisia työvaiheita. Tekniikan kehittyessä monet ammattikunnat ja laitesukupolvet ovat joutuneet väistymään. Yksi asia

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2015

Milla von Konow

jättää kantamuksensa ja kierrellä museokäynnin jälkeen vaikka lähiympäristössä. Kävelymatkan päässä ovat niin kauppatori kuin Esplanadikin monine kohteineen ja katukahviloineen. Päivälehden museoon on katutasosta esteetön pääsy.

Juuret vuodessa 1889 Päivälehden museo perustettiin Helsingin Sanomien muutettua Sanomataloon. Ludviginkadun tiloilla on kuitenkin pitkät perinteet sanomalehdenteossa ja paikka haluttiin säilyttää museona. Museon pysyvä päänäyttely Uutisten aika esittelee suomalaista sanomalehtityötä 1800-luvun loppupuolelta aina nykypäivään. Historia alkaa Päivälehden perustamisvuodesta 1889. Päivälehden ja sen seuraajan Helsingin Sanomien tarinaa kerrotaan uutisten, uutiskuvien, esineiden, filmien, pelien ja multimedioiden avulla.

Matkailijoille oiva tukikohta Saila Linnahalme antaa matkailijoille mukavan vinkin. – Päivälehtimuseo on ryhmämatkailijoille oivallinen kaupunkitukikohta. Meillä on käytössä myös säilytyslokerot, jonne voi

Topelius pääosassa 2015 Sakari Topeliuksen satukokoelma Lukemisia lapsille (Läsning för barn) ilmestyi vuonna 1865. Ensimmäisestä painoksesta tulee kuluneeksi 150 vuotta, ja museo kunnioittaa sitä Satumaan sankarit -näyttelyllä 18.2.–20.8.2015. Loppuvuodesta 2015 museo käy läpi perusteellisen remontin ja aukeaa joulukuussa. Museo profiloituu entistä enemmän sananja tietämisenvapauden kysymyksiin. – Suomen sananvapaustilanne on kansainvälisesti vertailtuna erittäin hyvä ja kelpaisi vaikka vientituotteeksi. Päivälehden museon uusi konsepti on ainutlaatuinen: en tiedä toista vastaavanlaista, kertoo museonjohtaja Saila Linnahalme. www.paivalehdenmuseo.fi

Observatoriorakennus pyörivine torneineen valmistui nykyiselle paikalleen vuonna 1834. Paikka oli tarkkaan harkittu, sillä rakennuksen piti sijaita niin, että sieltä oli esteetön näköala taivaalle ja se näkyi hyvin myös kaupungin satamaan. 1900-luvulle asti joka päivä tasan kello 12 pudotettiin Observatorion keskitornin mastosta aikamerkkipussi, jotta muun muassa Eteläsataman laivat saivat tarkistettua kronometrinsä. Navigointihan edellytti tarkkaa tietoa ajasta.

Näe, koe ja oivalla! Upeasti restauroidun Observatorion salit on nimetty näyttelyn aihepiirien mukaan. Aurinkokuntasalissa ja Tähtisalissa kerrotaan Aurinkokunnan ja maailmankaikkeuden rakenteesta sekä oman tähtitaivaamme ilmiöistä, kun taas Meridiaanisalissa ja länsirotundassa perehdytään Suomen tähtitieteen historiaan. Tiedesalissa saa kosketuksen tutkimuksen eturintamaan tai historiaan vaihtuvan näyttelyn kulloisenkin aiheen mukaan. Opastettujen kierrosten aikana vieraillaan myös vanhoissa havaintotorneissa. Holvikellarissa sijaitsevassa planetaariossa opitaan planetaarioesityksen avulla tunnistamaan yleisimpiä tähtikuvioita ja seurataan, miten taivas liikkuu yön aikana.

Kierrokselle yleisökeskukseen Observatorion yleisökeskuksen aamupäivät on arkisin omistettu koululaisryhmille. Muulle yleisölle näyttely on avoinna tiistaista sunnuntaihin klo 12–16 ja torstaisin iltakahdeksaan asti. Yleisökeskukseen on pääsymaksu, mutta näyttely on sen arvoinen. Missäpä muualla voi kosketella oikean meteoriitin pintaa tai tutustua tähtitieteen historiallisiin esineisiin! Ryhmien tulee varata ennakkoon opas, mutta joka kuukauden toisena lauantaina klo 14–15 järjestetään kaikille avoimia yleisöopastuksia. Silloin paikalle kannattaa tulla heti avaamisen aikoihin. Kierrokselle mahtuu 20 ensimmäistä paikan päällä ilmoittautunutta, ja osallistujilla opastus sisältyy pääsylipun hintaan. – Poikkeavista aikatauluista tiedotetaan kotisivuillamme, muistuttaa Observatorion päällikkö Päivi Harjunpää.

elsingin observatorio sijaitsee kauppatorin tuntumassa, Olympiaterminaalin viereisellä Tähtitorninvuorella. Puiston keskellä sijaitsevassa rakennuksessa avautui muutama vuosi sitten Helsingin yliopistomuseoon kuuluva yleisökeskus, joka tutustuttaa avaruuden ihmeellisyyksiin ja tähtitieteen historiaan. Eeva Oksman Timo Huvilinna / Helsingin yliopistomuseo

Observatorio yhdistää vapaasti historiallista esineistöä ja uusinta teknologiaa multimediaesityksineen. Näyttelyssä saa muun muassa selville oman painonsa Aurinkokuntamme eri planeetoilla. Päiväkoti-ikäiset lapsetkin viihtyvät paikassa, jossa oppiminen tapahtuu kokemisen kautta. Myös aikuisille mukaansatempaava näyttely on elämys ja unohtumaton kokemus, joka herättää kiinnostuksen tähtitieteen ihmeellisyyksiä kohtaan. Observatorio kätkee sisäänsä myös erilaisia vuokrattavia kokousja juhlatiloja. Rakennuksessa on myös Ursa ry:n toimitiloja sekä Yliopiston almanakkatoimisto ja Observatorion Tiedekahvila, joka on talvikautena avoinna tilauksesta. www.observatorio.fi

Tähtitieteen lumoissa 61

www.kotimaassa.fi

Museot ja näyttelyt Kuninkaantie

elsingin Kaapelitehtaalla sijaitsevassa Teatterimuseossa on nähtävää ja koettavaa kaikenikäisille. Eeva Oksman

Teatterimuseo

Sukellus teatterimaailmaan

Teatterimuseon mielenkiintoiset näyttelyt kertovat teatteritaiteen eri puolista kokemisen kautta. Moniammatillisena yhteistyönä toteutetut näyttelyt hyödyntävät vuorovaikutteisuutta, teatteridramaturgiaa ja työpajoja. Vierailijoille museokäynti on teatteriesityksen tapaan mieleenpainuva elämys.

Vanhimmat näytteillä olevat pukuaarteet ovat Ida Aalbergin ja Axel Ahlbergin Suomalaisen Teatterin aikaiset rooliasut 1800-luvun lopulta. Näyttelyn kuvakavalkadissa vertaillaan eri teatteriperinteitä: suomalaisia ja kansainvälisiä näyttelijöitä, esittämisen lähtökohtia ja tapoja.

Tunteet pelissä -näytelmäkaraokessa vierailija hyppää mukaan esityksen tapahtumiin ja ottaa kohtauksesta puuttuvan kolmannen näyttelijän roolin lukien vuorosanansa joko plarista tai tekstityksestä.

Teatterin lavalle Kurkistus kulisseihin Teatterissa yleisö näkee vain näyttelijät, mutta esityksen tuottamiseen tarvitaan aina monikertainen määrä tekijöitä. Teatterimuseon pysyvä näyttely Backstage vie näyttämön taakse kurkistamaan, miten esityksiä tehdään, mistä esittämisessä ja teatterissa on kyse ja minkälaista esittäjän työ oikeastaan onkaan. Näyttelyssä on esillä suomalaisen esittävän taiteen historiaa ja nykyisyyttä valottavia upeita pukuja sekä lavastuspienoismalleja, jotka on valaistu aidonnäköisiksi räätälöidyin kuituvaloin. Teatteripuvuissa voi läheltä katsottuna nähdä pukusuunnittelijan ja ompelimon käyttävän mielikuvitusta varsin luovasti. – Haluttu vaikutelma on voitu saada aikaan vaikkapa PVC-muovista, ilmastointiputkesta tai lattiamopeista, paljastaa Teatterimuseon tiedottaja Ilona Kemppainen.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2015

Itse kokeilemaan Backstagella on parikymmentä kokeilupistettä, joissa vierailijat pääsevät itse kokeilemaan teatterin tekemistä. Hauskat ja mielenkiintoiset tehtävät antavat samalla tietoa koko teatterialasta. Esimerkiksi vanhasta radiosta voi vääntää kuuluville legendaaristen näyttelijöiden kertomia teatterimuistoja tai valita jukeboksista näytelmistä tuttua teatterimusiikkia. Valo- ja äänilaboratoriossa voi yhdistellä valaistusta ja musiikkia, ja dubbauskaraokessa voi kokeilla ääninäyttelijän työtä. Takuulla hauskaa on muodonmuutospelissä, jossa kasvonsa voi yhdistää kuuluisan näyttelijän vartaloon tai konkreettisesti kokeilla vartaloa muokkaavia pukuja. Sinistudiossa voi taustalle heijastetun taustan edessä kokeilla kuinka helppoa on muuttua näkymättömäksi tai kertoa säätiedotus.

Toinen Teatterimuseon pysyvistä näyttelyistä on Arkadia-teatteri, jonka koristeellinen lava on rakennettu pienoiskokoon C. L. Engelin piirtämän Arkadia-teatterin mukaiseksi. Ennen lavalle nousemista pukuhuoneen kirjavasta pukuvalikoimasta voi pukea päälleen haluamansa roolivaatteen. Arkadiateatterissa voi kokeilla myös ohjaamista tai toimia puku-, valo-, tai äänisuunnittelijana.

Nukketeatteria Museon kolmas pysyvä näyttely on Teatterin ullakko, joka sopii erityisesti lapsille. Aika kuluu kuin siivillä teatterien tarpeiston, vanhojen efektilaitteiden ja lavasteiden keskellä. Ullakolla on myös nukketeatterin nukkeja sekä nukketeatteri, jossa voi myös kokeilla nukketeatterin tekemistä.

lavastajana, pukusuunnittelijana kuin kuvataiteilijanakin. 25-vuotisjuhlanäyttely Skenographia avautuu maaliskuussa ja esillä on kymmeniä lavastuspienoismalleja, luonnoksia ja piirroksia. Unelmien kuteita ja Salvesenin lavastuksia Vaihtuvien näyttelyiden Kantti-tilassa on 13.2.2015–10.1.2016 esillä pukunäyttely Unelmien kuteita. Näyttely tuo nähtäville kymmeniä historiallisia teatteripukuja kotimaisten teattereiden esityksistä 1800-luvulta 2000-luvulle. Puvut ovat merkittävä osa koko teoksen kokonaisestetiikkaa, ja ne vievät katsojan toiseen aikaan, paikkaan ja kulttuuriin. Teatteripuvutkin ovat oman aikansa tuotteita, joten muodin ja ihanteiden muutokset näkyvät epookkipuvuissakin. Esillä olevat puvut tuovat muistoja esityksistä ja pukuja käyttäneistä esiintyjistä, mutta myös pukusuunnittelijoista ja pukujen toteuttajista, joita ilman puvuista ei tulisi totta. Teatterimuseon toinen vaihtuva näyttely esittelee vahvasta ja omaperäisestä kielestään tunnetun Erik Salvesenin niin

Työpajoja ja lomaseikkailuja Teatterimuseon toiminnallisia työpajoja on saatavana eri teemoilla, ja ne soveltuvat niin lapsi- kuin aikuisryhmille. Työhyvinvointia tukevissa työpajoissa parannetaan teatterin keinoin työntekijöiden yhteishenkeä, kommunikaatiotaitoja ja työssäjaksamista. Teatterimuseossa voi järjestää myös mieleenpainuvia juhlia, kokouksia ja tapahtumia.

Lapsiperheille on koulujen loma-aikoina tarjolla osallistavia Teatterikissan lomaseikkailuja, joiden pyörteissä tutustutaan Teatterimuseon maailmaan ja sen kokeilupisteisiin. Seikkailussa ytimenä olevaan tarinaan tutustutaan osin ohjatusti ja osin omatoimisten tehtävien sekä pienten draamallisten kohtausten avulla. Teatterimuseolla järjestetään vuoden mittaan myös erilaisia tapahtumia, joista tietoa saa museon nettisivujen tapahtumakalenterista. Ilona Kemppaisen mukaan suosiotaan nostanut Teatterimuseo saattoi vuonna 2014 hipoa jopa kävijäennätystä. Se ei ole ihme, sillä museon värikäs valikoima teatteripukuja, lavastuspienoismalleja ja rekvisiittaa lumoaa sekä aikuiset että lapset. www.teatterimuseo.fi

www.kotimaassa.fi

Museot ja näyttelyt Kuninkaantie

Sonja Lumme Puutarha-messuilla perjantaina 17.4. ja lauantaina 18.4. Kuva: sonjalumme.com

upermessut järjestetään Tampereella 17.–19.4.2015, ja tällä kertaa kokonaisuuden muodostavat Puutarhamessut, Kotimaan Matkailumessut, Keräily-messut sekä OutdoorErä. Kaikkiin tapahtumiin pääsee samalla pääsylipulla.

Supermessut 2015 Ahti Oksman

Samuli Niva

Kuva: Saara Salmi

Tampereella

Maagikko – mentalisti Noora Karma sunnuntain a 19.4.

Supermessujen neljä samanaikaista, mutta itsenäistä tapahtumaa kokoavat saman katon alle alan toimijat ja harrastajat. Eri alojen messuista muodostuva mielenkiintoinen kokonaisuus on myös hyvä ostospaikka. Erilaiset esittelyt sekä monipuolinen ohjelma takaavat sen, että messuilla vierähtää helposti kokonainen päivä.

Vinkkejä puutarhaan Perinteiset Puutarha-messut on suosittu tapahtuma. Viherpeukalot tulevat messuille hakemaan ideoita ja inspiraatiota oman puutarhan uudistamiseen ja rakentamiseen ja hankkimaan samalla uusia taimia ja tarvikkeita omalle pihamaalle ja puutarhaan. Puutarha-messujen Ideapihat ovat oikeita pihoja, joista käytännön esimerkkien kautta on helposti saatavana ideoita esimerkiksi kukkien ja kasvien yhdistelemisestä erilaisiin kalusteisiin ja pihakivetyksiin. Messuilta

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2015

saa myös neuvoja juuri omaa puutarhaa koskeviin kysymyksiin. Kattavasta ohjelmatarjonnasta saa vinkkejä ja niksejä niin pihasuunnitteluun kuin puutarhan ylläpitoonkin. Sonja Lumme on viime vuosina opastanut kotipuutarhureita ahkerasti niin kirjoissa, televisiossa kuin radiossakin. Messuilla hän neuvoo yrttien kasvatuksessa ja käytössä sekä valmistaa hurmaavan keväänvihreän ja helpon yrttiherkun. Hän esittelee myös uunituoreen, kolmannen puutarhakirjansa Sonjan yrttitarha.

Kotimaamme koko kuva Suomessa on todella paljon mielenkiintoista nähtävää ja koettavaa. Seitsemännen kerran järjestettävät Kotimaan Matkailumessut esittelevät ko-

timaan matkailukohteita eteläisen Suomen saaristosta aina Pohjois-Lapin tuntureille. Matkailumessuilta saa hyviä vinkkejä vaikkapa kesälomamatkalle. Matkailumessujen lavalla on luvassa mielenkiintoisia esityksiä, kuten sunnuntainen Noora Karman esitys. Karma on kansainvälisesti tunnettu ja palkittu suomalainen naismaagikko, mentalisti ja hypnoositaiteilija, jonka messushow sisältää taikuutta, ajatustenlukua ja mentalismia.

Luontoretkeilijöille uusi tapahtuma Riihimäen Messuilla on pitkät perinteet erämessujen järjestämisessä. Tampereen ja Riihimäen Messujen yhteistyön tuloksena Supermessuilla on mukana uusi eräalan ja luontoharrastusten erikoismessutapahtuma OutdoorErä 2015. Tapahtuma esittelee retkeilyä, kalastusta, metsästystä sekä muita lähiluonnon tarjoamia harrastusmahdollisuuksia. – Haluamme innostaa ihmisiä luontoharrastusten pariin yhdistämällä Riihimäen Erämessujen ainutlaatuisen tunnelman Tampereen Messujen hienoihin puitteisiin. OutdoorErä 2015 sopii hyvin toteutettavaksi suurta yleisöä kiinnostavien Supermessujen yhteydessä, kertoo toimitusjohtaja Pirjo Vilpponen Riihimäen Messut Oy:stä. OutdoorErä 2015 -messuilla on C-hallin lisäksi myös ulkonäyttelytilaa sekä oma ohjelmalava, jossa on aihetta käsitteleviä ohjelmanumeroita jokaisena messupäivänä.

Ryhmäretkelle messuille Vähintään 10 hengen ryhmille Supermessuilla on tarjolla ryhmälippu, joka on normaalin pääsylipun hintaa edullisempi. Ryhmänjohtaja ja linja-autonkuljettaja pääsevät messuille veloituksetta. – Ryhmänjohtaja saa lisäksi kakkukahvit, kun ilmoittautuu Infossa, vinkkaa Tampereen Messujen projektipäällikkö Pauliina Lindgren.

Kuva: Riihimäen Messut Oy

Ajan patinaa Keräilyssä Jo 46. kerran järjestettävä Keräily on tänä vuonna osa Supermessuja. Keräily-messut houkuttelevat aina tuhansia keräilystä ja vanhoista esineistä kiinnostuneita. Messuilla on myynnissä monenlaista tavaraa huonekaluista postimerkkeihin.

Viime vuoden Supermessut kokosivat Tampereen Messukeskukseen 450 näytteilleasettajaa ja 20 329 vierailijaa. Matkailu kotimaassa.fi -lehti on tänäkin vuonna mukana Kotimaan Matkailumessuilla. Osastomme on E820, joten tervetuloa käymään! www.supermessut.fi

Supermessut Tampereen Messukeskuksessa 17.–19.4.2015 Pe 12–18, La 9–17 ja Su 10–17

www.kotimaassa.fi

Museot ja näyttelyt Kuninkaantie Hämmästeltävänä Forssan museon pienoismalli Sepänhaan kaupunginosasta 1900-luvun alun asussa. Kuva: Forssan museo

oneen muuhun maahan verrattuna suomalaiset vierailevat museoissa harvakseltaan. Toukokuussa 2015 Suomessa ensimmäistä kertaa käyttöön otettavan valtakunnallisen Museokortin tarkoitus on madaltaa museovierailun kynnystä. Eeva Oksman

Museovierailut ovat usein osa matka- tai retkiohjelmaa. Ne suunnitellaan etukäteen, eikä museoihin juurikaan poiketa ohimennen, vaikka mielenkiintoinen museo sattuisikin yllättäen matkan varrelle. Pikavisiitti ei kiinnosta senkään vuoksi, että suurin osa museoista on pääsymaksullisia, joten raha tuntuisi menevän pikavierailussa hukkaan. Niinpä vierailu siirretään mieluummin hamaan tulevaisuuteen, jolloin se saattaa jäädä kokonaan tekemättä. Myös oman paikkakunnan tai lähiseudun museoihin tulee harvemmin poikettua. Museokortin kanssa on helppo piipahtaa museoon vaikka vain hetkeksi. Kortti on henkilökohtainen pääsylippu, jolla voi vierailla järjestelmässä mukana olevissa museoissa niin monta kertaa kuin tahtoo. – Museokortti kannustaa ex tempore -museovierailuihin, sillä kortti valmiina taskussa on helppo poiketa ovesta sisään, toteaa Museoliiton pääsihteeri Kimmo Levä.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2015

Museoita laidasta laitaan Museokorttijärjestelmää on valmisteltu jo vuodesta 2012 lähtien. Vuoden 2015 alussa mukaan on ilmoittautunut jo 165 museota, ja määrän odotetaan nousevan edelleen. Ajantasaisen tiedon Museokortin piirissä olevista museoista löytää www.museot.fi -sivustolta rastittamalla Etsi museo -sivulla kohdan Museokortti. Haun voi rajata käsittämään myös ainoastaan tiettyä aluetta. Kortti tulee käyttöön muun muassa Helsingissä Suomen kansallismuseossa ja Kansallisgallerian museoissa, Serlachiusmuseoissa Mäntässä, Pohjois-Karjalan museossa Joensuussa sekä Kuopion, Tampereen, Hämeenlinnan, Hyvinkään ja Rauman museoissa. Eteläisin Museokorttimuseo on Hangossa ja pohjoisin Inarin Saamelaismuseo Siida.

Tässä lehdessä esitellyistä museoista kortti tulee käyttöön Turun museokeskuksen kohteissa, Forum Marinumissa, Arktikumin Lapin maakuntamuseossa, Oulun Museo- ja tiedekeskuksesta Oulun taidemuseossa, Pohjois-Pohjanmaan museossa ja Turkansaaren ulkomuseossa, Tampereen museokeskus Vapriikissa, Forssan museossa sekä Helsingissä Ateneumissa, Observatoriossa ja Teatterimuseossa. Toukokuusta 2015 alkaen 54 euroa maksavan kortin voi ostaa mistä tahansa järjestelmään liittyneestä museosta tai Museoliiton verkkokaupasta. Oston jälkeen Museoliitto toimittaa asiakkaalle nimellä varustetun henkilökohtaisen Museokortin. Luottokorttia muistuttava Museokortti on voimassa vuoden ostopäivästä, ja sen voi ladata uudelleen joko verkkokauppojen kautta tai museon lipputiskillä. Jatkossa on tarkoitus ottaa käyttöön myös älypuhelimella toimiva sovellus. www.museot.fi

Suomen museoliitto

Oman maan profeetat

Seuraava LEHTI nro 2-2015

”Kukaan ei ole profeetta omalla maallaan”, tavataan sanoa. Kansantanssia vuosikaudet harrastaneena olen tämän joutunut toteamaan lukuisia kertoja.

ILMESTYY MAALISKUUSSA VIIKOLLA 12

Kolumni

Matleena Ikonen

Matkan varrelta

Kokemukseni mukaan suurimmalle osalle suomalaisista kansantanssi on yhtä kuin Paavo Väyrynen pyörähtelemässä kansallispuvussa kyynärkoukkupyörintää jonkun suomalaisen seuratalon lavalla. Kun koulun juhlissa oli kansantanssiryhmän esiintymisvuoro, yleisön läpi saattoi kuulla leviävän tuskastuneen ”Taas näitä tanhuja” -huokailun. Yleisö syventyi vilkuilemaan kelloa, kaivamaan nenää ja supattelemaan vieruskaverille – jos älypuhelimia olisi 1980-luvun koululaisilla ollut, ne eittämättä olisivat olleet tanhunäytösten aikaan kovassa käytössä.

AINEISTOPÄIVÄ 5.3.2015

Onnekseni sain harrastusvuosieni aikana olla mukana ryhmässä, joka kävi esiintymässä ulkomailla kansainvälisillä kansamusiikin ja -tanssin festivaaleilla. Niihin osallistui ryhmiä kaikkialta maailmasta, ja näillä reissuilla kävikin niin, että yhtäkkiä me, jotka kaikilla kotimaisilla folkore-juhlilla jäimme flamencotanssijoiden ja sambaajien varjoon, olimme villapukuinemme eksoottisia. Meidän hameitamme ihailtiin ja meidän esityksissämme yleisö osoitti suosiota seisten. Annoimme nimikirjoituksia ja meitä kuvattiin niin kansallisiin tv-kanaviin kuin lukuisiin yksityisiin kameroihin. Festivaalien päätösnäytöksissä, joihin pääsivät vain muutamat kymmenistä ryhmistä, me olimme aina mukana.

tule mukaan! SOITA MEDIAmyyntiin

p. 044 702 1212

Miksi näin? Miksi me emme osaa arvostaa kulttuuriamme? Meillä on rikas kansanperinne, jonka mytologiasta, tarinoista ja musiikista voisimme ammentaa paljon. Ehkä se kuuluisa kansallinen itsetuntomme kohoaisi edes vähän?

Viime kesänä kävin lomalla Irlannissa ja haltioiduin siitä, miten saarivaltiossa arvostetaan ja vaalitaan omaa kulttuuriperintöä. Jokaisessa pubissa soitetaan ja lauletaan kansanlauluja, ja tanssinäytöksiä järjestetään joka ilta jossain. Kansanperinne näkyi ja kuului – se oli osa arkista elämää eikä vitriinin sullottua pölyistä pönötystä kuten meillä.

www.kotimaassa.fi/mediakortti

”Täytyy mennä kauas, jotta näkee lähelle”. Suomi ja suomalaiset globalisoituvat vauhdilla, mutta ehkä me emme sittenkään ole vielä käyneet tarpeeksi kaukana nähdäksemme sen, minkä muut meissä näkevät.

www.kotimaassa.fi

WHD GÅRD

lvelevat Matkailijoita tilalla pa vintola ra us WHD Automuseo, tila useHilupilttuu sekä Guestho myös majoitus. Järjestämme at tum ah monipuoliset tap n. juhlista kokouksii

WHD GÅRD MAJOITUS RAVINTOLAT METSÄSTYS JA KALASTUS AUTOMUSEO HEVOSPALVELUT JUHLAT JA KOKOUKSET Nurmaankyläntie 90, 52960 Nurmaa Puh. 040 656 5981 • whd@woikoski.fi • www.whdgard.fi