Matkailu kotimaassa.fi #2-2012 by Matkailu kotimaassa.fi

Kulttuuriloma

Järviloma

Kalastusloma

Suomen suurin kiertävä ammattiteatteri

esittää kesällä 2012

Löydä Oulujärvi

Ensi-ilta 20.6. Katso muut esiintymisajat osoitteesta www.te4.fi Kiertueohjelmisto:

ja sen mahdollisuudet

www.oulujarvi.fi Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2012

www.te4.fi myynti@te4.fi p. 040 3000 800

arkkaavaisimmat lukijamme saattoivat huomata, että lehden tämä numero julkaistiin viikko ilmoitettua myöhemmin. Asioiden soisi aina menevän hyvin, mutta elämässä kaikki ei aina käy niin kuin on suunniteltu. Eteen voi tulla asioita, joihin ei ole voinut tai osannut varautua. Taittajamme mursi kätensä jalkapallopelissä, ja käsi jouduttiin leikkaamaan. Kipsi kädessä hidasti ja haittasi oleellisesti työntekoa ja olimme mahdottoman edessä. Aikataulua oli pakko muuttaa.

TÄSSÄ NUMEROSSA Kesätapahtumat...................................... 4-19, 24-39 Kotimaan Matkailumessut.............................. 20-23 Kesäteatterit.................................................... 40-50 Reissun päällä....................................................... 51

Käsi oli kipsattuna toki pidempään kuin viikon, joten lehden ilmestyminen olisi voinut viipyä pidempäänkin. Löysimme kuitenkin kaipaamiamme taitavia ihmisiä, jotka voivat jatkossakin olla mukana lehden teossa. Nämä osaavat tekijät rikastuttavat nyt omalla tyylillään lehden ilmettä. Ikävällä asialla oli myös positiivisia vaikutuksia!

Matkailu kotimaassa.fi -lehti toimitus@kotimaassa.fi www.kotimaassa.fi 4. vuosikerta

Päätoimittaja: Ahti Oksman puh. 0500 439 857 ahti.oksman@kotimaassa.fi

Yllättävissä vastoinkäymisissä joudumme – tai saamme – miettiä uusia toimintatapoja. Asioiden sujuessa edes tyydyttävällä tavalla toiminnan kehittämiselle ei koskaan tunnu olevan riittävästi aikaa. Pakon edessä on hyvä mahdollisuus tarkistaa kurssia ja näissä tilanteissa voi syntyä uusia ideoita ja toimintatapoja, joita ei aiemmin ole osannut ajatella.

Tilaukset ja osoitteenmuutokset:

Nykyisessä hektisessä elämänmenossa koko elämän kestävä, yhden alan työura alkaa olla jo harvinaisuus. Työpaikkoja siirtyy ulkomaille ja supistuksia tehdään lähes kaikilla aloilla. Työsuhteet ovat usein määräaikaisia ja varmanakin pidetty työpaikka saattaa mennä alta.

Toimitussihteeri: Eeva Oksman puh. 0500 439 863 eeva.oksman@kotimaassa.fi Toimittajat: Matleena Ikonen puh. 0400 302 066 matleena.ikonen@kotimaassa.fi Suvi Roselli puh. 0440 437 362 suvi.roselli@kotimaassa.fi Anne Pentti puh. 044 774 9179 anne.pentti@kotimaassa.fi Valokuvaaja: Joni Rantasalo puh. 0400 316 414 joni.rantasalo@adphoto.fi

Vaikeissa tilanteissa meillä on aina valinnan mahdollisuus. Käperrymmekö itseemme ja ongelmiimme, yritämmekö väkisin eteenpäin ”hakaten päätä seinään” vai uskallammeko avartua miettimään jotain uutta? On ihmisiä, jotka menetettyään työpaikkansa vuosikymmenten työuran jälkeen ovat uskaltautuneet kouluttautumaan alalle, josta nuoruudessaan unelmoivat. Tappio on käännetty voitoksi.

puh. 044 702 1212 myynti@kotimaassa.fi www.kotimaassa.fi/tilaus Tilaushinnat (5nroa) -määräaikaistilaus 30 € -kestotilaus 27 € -irtonumero 6,80 €

Totutusta poikkeaminen vaatii rohkeutta. On helpompi pitäytyä vanhassa. Moni suunnittelee kyllä elämäänsä ajatellen, että sitten kun…niin sitten…Kun pääsen eläkkeelle, niin sitten… Ensi syksynä… Ja aika kuluu. Ei koskaan tule sopivaa aikaa. Elämä jää elämättä, se valuu käsistämme arjen tohinoissa.

Mediamyynti: puh. 044 702 1212 myynti@kotimaassa.fi

Mutta mitä sinä todella haluat elämältä? Olisiko aika kokeilla harrastusta, joka sinua on kiinnostanut, mutta jostain syystä jättänyt kokeilematta? Aloita vaikkapa pienistä irtiotoista. Hymyile. Sano ystävällinen sana läheisillesi. Vie perheesi piknikille tai tunnelmalliseen ravintolaan. Lähde avoimin mielin päiväretkelle koti- tai naapurikaupunkiin. Tarkista kurssisi. Aika on nyt.

Taitto: Mainostoimisto Penbox puh. 044 375 3254 www.penbox.fi Painopaikka: Jaakkoo-Taara Oy www.jt.fi Internet-sivut ja verkkolehti: webmaster@kotimaassa.fi Julkaisija: Menuetti Group Oy asiakaspalvelu@menuetti.fi www.menuetti.fi

Kansikuva: Hämeen Keskiaikamarkkinat / Katja Klemola

Ahti Oksman

ISSN 1798-0445 (painettu lehti) ISSN 1798-0453 (verkkojulkaisu)

www.kotimaassa.fi

Kesätapahtumat

Matleena Ikonen

Kurt Back

ohjanmaa on monimuotoinen ja -ulotteinen maakunta. Matkailijalle Pohjanmaa tarjoaa omintakeista, rikasta kulttuuria, monipuolisia tapahtumia sekä luonnon moninaisuutta karusta saaristosta ja laajoista lakeuksista ruotsinkielisen Pohjanmaan pikku kyliin, jotka ovat kuin ulkomaanmatka minikoossa. Maailmanperintö on Merenkurkussa

Meri karuine rannikkoalueineen lyö vahvasti leimaa Pohjanmaahan, ja Merenkurkun ainutlaatuinen ympäristö on ehdottomasti kokemisen arvoinen. Maailmanlaajuinen ilmiö maankohoaminen on erityisen hyvin nähtävissä juuri Merenkurkussa, ja siksi Merenkurkun saaristo onkin listattu UNESCOn maailmanperintökohteiden listalle, ainoana luontokohteena Suomessa. Merenkurkun saaristo on yksi Suomen 27 kansallismaisemasta, ja se tarjoaa erinomaiset puitteet luontomatkailulle. Alueella kulkee neljä luontopolkua ja kaksi vaellusreittiä. Melojille ja veneilijöille Merenkurkku tarjoaa rauhallisia ja suojaisia sisäsaaristoalueita. Erityisesti Björköbyn ja Raippaluodon välisellä vesialueella meloja voi seikkailla umpeen kasvavien fladojen ja kapeiden salmien labyrintissä.

Idyllinen Stundars tuo menneen nykyaikaan Idyllinen Stundarsin käsityöläiskylä Mustasaaressa on sekä ulkomuseo että kulttuurikeskus, jonka kaikki talot ovat peräisin seudun kylistä. Useimmat taloista siirrettiin Stundarsiin 1960- ja 1970-luvuilla – monet viime hetkellä ennen purkutuomiota. Stundarsin alueella saakin hyvän käsityksen 1900-luvun vaihteen ruotsinkielisen Pohjanmaan elämästä. Stundarsissa järjestetään vuosittain erilaisia tapahtumia: kesäteatteria, käsityöläispäiviä, kalaaseja ja markkinoita. Stundarsissa sijaitseva tilaus- ja kokousravintola Hemmer yhdistää menestyksekkäästi modernin ja innovatiivisen suomalais-skandinaavisen ruuan historialliseen ja perinnerikkaaseen ympäristöön. Hemmerin toiminnan kulmakiviä ovat hyvä palvelu, korkea oman

käsityön osuus ruoanlaitossa ja käytettävien raaka-aineiden ensiluokkainen laatu. Kesäisin Stundarsissa toimii myös kahvila ja kotiteollisuuskauppa. Puutalokaupungissa vanha ja uusi kohtaavat Kristiinankaupungin ja Kaskisten idylliset puutalokaupungit ovat erinomaisia koko perheen kesäkohteita. Hyvin säilyneet, eläväiset puukaupungit tarjoavat suuren annoksen kulttuurihistoriaa ja erityisesti kesäisin ison liudan hauskoja ja mielenkiintoisia tapahtumia kuten konsertteja, markkinoita, näyttelyitä ja liikuntatapahtumia. Myös muualla Pohjanmaalla tapahtumatarjonta on rikasta. Lisää Pohjanmaan matkailutarjonnasta www.pohjanmaanmatkailu.fi

Pohjanmaasta on moneksi Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2012

Matleena Ikonen

Vaasan kaupunki

ohjanmaan ”pääkaupunki” Vaasa on kompaktin kokoinen kaupunki, jossa merellinen luonto yhdistyy kaupunkielämän vilinään. Rikas kulttuuritarjonta, lukuisat tapahtumat ja monipuoliset harrastusmahdollisuudet houkuttelevat käymään – ja jäämään – Suomen aurinkoisimpaan kaupunkiin.

Aurinkoinen ja vireä

Perheille onnistunut Riemuloma

Vaasa viehättää Koe merellisyys M/S Tiiralla Paras tapa kokea Vaasan saaristo on saaristoristeilyllä Vaasan sisäsaaristossa, jonne M/S Tiira risteilee kesäaikaan joka päivä. Noin kolme tuntia kestävillä risteilyillä pysähdytään Kuusisaaressa sijaitsevassa Jannen Saluunassa, jossa on halutessaan mahdollisuus ruokailla. M/S Tiiralla tehdään myös tilausristeilyjä niin sisä- kuin ulkosaaristoon, esimerkiksi Rönnskäriin tai Mikkelinsaarille. Saaristoristeily on edullinen ja helppo tapa nauttia kesäpäivästä ja raikkaasta merituulesta. M/S Tiira lähtee Vaasan sisäsatamasta päivittäin klo 12 ja 15.30.

Lilliputin matkassa

Avaruuden arvoitukset avautuvat Meteoriihessä

Vain 10 kilometrin päässä Vaasan keskustasta sijaitsee meteoriittikraateri Söderfjärden, koko maailmankin mittakaavassa harvinainen paikka. Keskellä kraateria on ainutlaatuinen vierailukeskus Meteoriihi, jonka moniulotteinen näyttely havainnollistaa Söderfjärdenin satoja miljoonia vuosia vanhaa historiaa aikojen alun meteoriitin törmäyksestä nykyaikaiseksi maanviljelys- ja Natura 2000 -alueeksi. Avaruuden ihmeisiin voi tutustua Söderfjärdenin korkeatasoisessa observatoriossa. Ympäröivä luonto avautuu Söderfjärdenin lintutornissa, joka sijaitsee keskellä Suomen tärkeintä kurkien levähdyspaikkaa.

Iloinen ja vaivaton tapa tutustua Vaasaan on hypätä Lilliputti-kaupunkijunan kyytiin. Lilliputin reitti lähtee Kauppatorilta, ja matkan varrelle osuu monen lapsiperheen suosikkikohteet, huvipuisto Wasalandia ja vesipuisto Tropiclandia. Lilliputti kuljettaa myös Top Camping -leirintäalueelle sekä modernin taiteen museo Kuntsille, jossa ensi kesänä esillä on taidemaalari Lauri Laineen retrospektiivinen näyttely. Lilliputti liikennöi kesäaikana joka päivä.

Vaasan matkailupäällikkö Margit Sellberg kertoo, että kesäaikana Vaasassa on tarjolla edullisia yhden ja kahden vuorokauden Riemulomia. Yhden vuorokauden lomapakettiin sisältyvät kahden aikuisen ja kahden lapsen yöpyminen, aamiainen ja rannekkeet huvipuisto Wasalandiaan. Kahden vuorokauden Riemulomaan sisältyy lisäksi meren rannassa sijaitseva vesipuisto ulko- ja sisäkylpylöineen. – Ympäri vuoden on tarjolla edullisia kylpyläpaketteja ja syksystä kevääseen myös teatteripaketteja. Kaikissa paketeissa voi valita mieleisensä hotellin, toteaa Sellberg. Tapahtumia kaiken kesää Vaasassa kesä kuplii ja sykkii elämää, tapahtumia ja aktiviteetteja. Kesän tapahtumaputki polkaistaan käyntiin jo huhtikuussa Pohjanmaan Suurmessuilla ja Vaasan Kirjamessuilla. Musiikin ystävät Vaasaan kerää mm. Vaasan Kuorofestivaalit ja Korsholman Musiikkijuhlat, ja urheilun ja liikunnan tarjonnasta vastaavat mm. Wasa Footballcup, Postisoutu, Vaasan Marssi -kävelytapahtuma ja Vaasa Marathon. www.visitvaasa.fi | www.wasalandia.fi

www.kotimaassa.fi

Kesätapahtumat

Katarina Andersson & Matleena Ikonen

Pohjanmaan museo

Helene Schjerfbeck; Puistokuja Pohjanmaan museon kokoelmat Kuva: Erkki Salminen

Pohjanmaan museo juhlistaa suomalaisia naistaitelijoita

Helene Schjerfbeck ja hänen aikansa V

uonna 2012 on kulunut 150 vuotta taiteilija Helene Schjerfbeckin (1862-1946) syntymästä, ja vuosi 2012 onkin Suomessa julistettu viralliseksi Schjerfbeck-juhlavuodeksi, jonka suojelijana toimii presidentti Tarja Halonen.

Schjerfbeck-juhlavuoden aikana suomalaiset kulttuurilaitokset, järjestöt ja yhdistykset suunnittelevat ja toteuttavat Schjerfbeckteemaan liittyvää ohjelmaa kuten. näyttelyitä, julkaisuja, luentosarjoja ja oppimateriaalia kouluille.

Näyttelyn yhteydessä julkaistaan runsaasti kuvitettu luettelo ja järjestetään luentosarja, jossa merkittävimmät Schjerfbeckasiantuntijat valaisevat aiheeseen liittyviä teemoja.

Helene Schjerfbeck – yksinäisyydessä hiottu timantti

Juhlavuoden kunniaksi Pohjanmaan museossa Vaasassa on kesällä 2012 (25.5.–23.9.) esillä Helene Schjerfbeckin taidetta. Maalarinuransa alkuvaiheessa hän toteutti aiheensa naturalistisen tyylin mukaisesti, mutta kehitti vähitellen tavaramerkikseen muodostuneen oman pelkistetyn mutta herkän synteettisen ilmaisutekniikan. Näyttelyssä on esillä paitsi museon omia Schjerfbeck-töitä, myös muilta museoilta lainattuja teoksia, joita ei aikaisemmin ole esitelty Vaasassa.

Helene Schjerfbeck on eräs Suomen arvostetuimpia modernistisia kuvataiteilijoita. Hänen runsas tuotantonsa alkoi ranskalaisvaikutteisesta realismista sekä ulkoilmamaalauksesta ja kehittyi vähitellen kohti pelkistettyjä, sisäistä elämää luotaavia henkilökuvia ja asetelmia. Lapsena saadun lonkkavian vuoksi Helene joutui lapsena monesti tovereidensa vauhdikkaampien leikkien sivustakatsojaksi, ja myöhemminkin hänen elämäänsä leimasivat yksinäisyys, syrjäänvetäytyminen ja erakoituminen. Näitä samoja piirteitä nähdään usein myös Schjerfbeckin taiteessa, ja taiteilijan itsenäistä ja persoonallista tyyliä on pidetty usein irrallisena muusta saman ajan suomalaisesta taiteesta.

Schjerfbeckin rinnalla esitetään hänen aikalaistensa naistaiteilijoiden töitä aikakaudelta 1870 - 1950. Suomen merkittävien naistaiteilijoiden, kuten Fanny Churbergin, Ellen Thesleffin ja Maria Wiikin taiteen ohella esillä on pohjalaistaiteilijoiden Aina Håkanssonin, Elin A. Nordlundin ja Anni Krokforsin töitä. Työt

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2012

edustavat aikaa, jolloin Suomi kehittyi itsenäiseksi valtioksi ja naisen asema vakiintui sekä yhteiskunnassa että taiteen alalla. Näyttelyssä Schjerfbeckin ja muiden naistaiteilijoiden töitä rinnastetaan aiheittain, ajallisesti ja tyylillisesti.

Järvi-Pohjanmaan kunnalliset erikoismuseot

Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseo Pekkolantie 123; Alajärvi www.nelimarkka-museo.fi 06 557 2129 Taiteilija, professori Eero Nelimarkan tuotantoa vuosilta 1910–75 sekä vaihtuvia nykytaiteen näyttelyitä. Avoinna: ti-pe 11–17, la 12–16, su 12–17, ma suljettu.

SUOMEN PESÄPALLOMUSEO VIMPELI

Kangastie 7; Vimpeli 044 465 9680 Kansallispelin vaiheita Tahko Pihkalan ajoista tähän päivään. Avoinna kesällä 2012 pesiksen juhlavuoden merkeissä 19.6–12.8. ti-su 12– 17, ma suljettu.

HELENE SCHJERFBECK ja hänen aikansa 25.5. - 23.9.

POHJANMAAN MUSEO Vaasa Museokatu 3, museo.vaasa.fi 06 3253800 ti, to, pe, la & su 12-17, ke 12-20

www.kotimaassa.fi

Kesätapahtumat

012 9.6.-15.7.2 T E S K Y IT SA ES TEATTERIS Ä S E K N A RAUM

Elämänmakuinen ja hauska kertomus mieheksi kasvavasta pojasta, jonka elämän käännekohtiin Kirkan musiikki liittyy lähes mystisellä tavalla... ROOLEISSA: Ria Kataja, Petja Lähde ja Tatu Siivonen

Lipunmyynti: RAUMAN KAUPUNGINTEATTERI

puh. (02) 8376 9900 (ma-pe klo 10-17), www.raumanteatteri.fi

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2012

esämenosta ja -kohteesta toiseen siirtymiseen on monia eri tapoja. Pohjanmaalla Seitsemän Sillan Saariston melontareitille osuu jos jonkinlaista kokemisen aihetta: kolmen kaupungin tapahtumat, kulttuuri ja ainutlaatuiset museot, kaikki saavutettavissa vesitse. Melonta on liikunta- ja harrastusmuotona kasvattanut suosiotaan viime vuosina. Melonta sopiikin hyvin sekä luontoystävällisyytensä että kiireettömyytensä vuoksi näihin ”kohtuullistamisen” aikoihin. Vesillä liikkuen pääsee näkemään ympäristöä aivan uudesta näkökulmasta ja luontoon saa ihan toisenlaisen kosketuksen. Seitsemän Sillan Saaristo -reitti kulkee pitkin kaunista länsirannikkoa Uudenkaarlepyyn Pedersören, Pietarsaaren, Luodon, Kruunupyyn ja Kokkolan merimaisemissa. Reittiä leimaavat saaret, metsät ja järvet, mikä tekee Seitsemän Sillan Saaristosta ihanteellisen luontomatkailukohteen. Seudulla on viisi jokea sekä pienempiä ja suurempia järviä, jotka kaikki ovat erilaisia. Melontareiteille pääsee joko itsenäisesti tai opastetuilla retkillä ja niiden lisäksi alueella on monipuoliset vaellus-, ratsastus- ja kalastusmahdollisuudet.

Tulevaksi kesäksi on saatavilla uudistettu melontakartta, joka mahdollistaa paitsi huolellisen etukäteissuunnittelun myös turvallisen tavan elää hetkessä ja hypätä uudelle reitille ihan ex-tempore.

liittyviä aluksia, joiden muistoksi pystytetyt muistomerkit kertovat aselaiva John Graftonin, aseita salakuljettaneen Equityn sekä hieman nuoremman aluksen, Virve av Panaman karusta kohtalosta.

Tee melontaretkestä kulinaristinen kokemus Luonnossa liikkuessa ruokahalu herää. Seitsemän Sillan Saaristo tarjoaa upeita kesäravintoloita, jotka houkuttelevat valmiiksi katettuun pöytään nauttimaan kesämenusta aivan veden äärellä. Tuoksuva savustettu kala, tuoreet ja rapeat salaatit, grillatut pihvit kastikkeilla ja aito pohjalainen leipä... Makuja, jotka muuttuvat nautinnollisiksi kesämuistoiksi.

Kävellen vanhalla merenpohjalla Melontaretki on täynnä historian siipien havinaa. Reitille osuu monia mielenkiintoisia käyntikohteita, kuten Köpmanholmenin Terra Mare -näyttely, joka havainnollistaa sitä, miten maan kohoaminen etenee. Terra Maressa liikutaan vanhalla merenpohjalla, joka kohoaa edelleen. On vaikeaa kuvitella, että jääkaudella jää oli noin kolme kilometriä paksua. Meren pohjassa Länsirannikon tuntumassa makaa useita maamme historiaan

Bosundin kalastus- ja venemoottorimuseo kertoo länsirannikon kalastuksen ja metsästyksen historiasta. Tankar on Kokkolan kaupungin ulkopuolella sijaitseva majakkasaari, joka on hyvin suosittu retkeilykohde. Tankarissa voi syödä, käydä museoissa, saunoa ja jopa vierailla saaristokirkossa. Saarella on myös yöpymismahdollisuudet, joten kanootti kannattaa todellakin parkkeerata Tankarille! Karussa, kivisessä ulkosaaristossa tai saaririkkaassa sisäsaaristossa kajakki on monesti paras mahdollinen kulkuväline. Kun olet liikkeellä itsenäisesti, voit itse suunnitella reittisi ja hyödyntää monia viihtyisiä taukopaikkoja, joista suurimmassa osassa on grilli, tuulensuoja ja wc. Alueen luonto on vaihtelevaa ja merikotkakin voi tulla matkaasi ilahduttamaan.

Seitsemän Sillan Saaristossa – vaikkapa meloen

Menosta menoon

Matleena Ikonen

7 Sillan Saaristo ry

www.kotimaassa.fi

Kesätapahtumat

erellinen ja historiallinen Satakunta tunnetaan suurtapahtumista, Rauman maailmanperintökohteista, upeasta merellisyydestä ja hauskan oudoista murteista. Eeva Oksman

Timo Nieminen

Elämysten Satakunta Monimuotoinen meri aavan meren kesyine laineineen tai suurempine tyrskyineen tarjoavat Selkämeren kansallispuistossa mahdollisuuden kokea uskomattomia elämyksiä kiireettömässä ja kauniissa ympäristössä. Kiintopisteiksi voi valita vaikkapa upeat Säpin tai Kylmäpihlajan majakkasaaren. Maakrapukin pääsee nauttimaan kauniista saaristosta esimerkiksi kaljaasi Ihanan kannella. Kauniista saaristosta löytyy merellisiä helmiä koko rannikon pituudelta. Satakunta on myös kalastajien suosiossa. Meren lisäksi alueen joet ovat suosittuja kalastuskeitaita. Koskikalastuksesta innostuneet tietävät suunnata Merikarvialle. Lasten lupsakka lomakohde Satakunnassa lapsiperheille on runsaasti mukavaa tekemistä. Merikarvian Koivuniemen Herran MuuMaassa tutustuttaa maatilan tohinaan. MuuMaassa pääsee vaikkapa ruokkimaan eläimiä, keräämään kananmunia, lypsämään lehmiä tai kiertoajelulle traktorikyydillä.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2012

kaikki Kirjurinluodon palvelut ovat leikkipuiston lähettyvillä.

Porin Kirjurinluoto on keidas keskellä kaupunkia. Se on kokonaisuudessaan hoidettua, vehmasta puistoa kukkasineen, pensaineen, koristekasveineen ja käytävineen. Kirjurinluodon Pelle Hermannin leikkipuisto ympäristöineen on valtavan suuri ilmainen temmellyspaikka, jossa eri-ikäisille lapsille on myös omia juttuja. Kirjurinluodon uimarannassa lasten on hyvä uida ja kahlata, sillä hiekkarannan rantavesi on matalaa. Hiekkaleikkien jälkeen hiekat saa huuhdeltua rannan suihkussa. Nurmialue pöytineen soveltuu omien eväiden nauttimiseen. Syötävää voi ostaa myös paikanpäältä, sillä

Yyterin pitkillä hiekkarannoilla nauttivat pulikoimisesta, hiekkaleikeistä ja pallopeleistä niin lapset kuin aikuisetkin. Vaihtelua rantalomaan saa viettämällä päivän kylpylässä tai jatkamalla matkaa Reposaareen, jossa voi aistia aidon saaristokylän tunnelmaa. Saaren kärjessä sijaitsevasta Merimestasta on upea merinäköala. Kalaravintola Merimesta on tunnettu mahtavan makuisista kala-aterioistaan. Samassa rakennuksessa sijaitsevasta kalakaupasta saa myös takuulla tuoretta kalaa tai savukalaa ja muita kalavalmisteita kotiin viemisiksi. Esihistoriaa ja aktiviteetteja Satakunta on toki muutakin kuin merta. Viikinkiajan tunnelmaan johdattaa Eurassa sijaitseva Naurava Lohikäärme. Se on Suomen ensimmäinen esihistorian opastuskeskus, jossa esillä on runsaasti muinaisten mallien mukaan valmistettuja esineitä, mm. miekka, astioita, ja leikkikaluja, joihin kaik-

Rauma 570 vuotta - Rauma-päivän juhlaviikko 16.–22.4.2012 www.rauma.fi Purjelautailun MM-kisat Yyterissä Porissa 11.–16.06.2012 www.yyteri.fi

Kuva: Tuomas Heinonen

Tapahtumat TOP-10 Jämi Fly In -ilmailutapahtuma 7.-8.7.2012 www.jamiflyin.com Rauma Blues 13.–14.7.2012 www.raumablues.com Pori Jazz Festival 14.–22.7.2012 www.porijazz.fi

Maakuntalintu

SuomiAreena Porissa 16.–20.7.2012 www.suomiareena.fi Rauman Pitsiviikko 21.–29.7.2012 www.pitsiviikko.fi

Satakunnan maakuntalintu

Rauma Festivo 5.–11.8.2012 www.raumanfestivo.fi

on sinitiainen, joka on puuha-

Pohjois-Satakunnan Taideviikko Kankaanpäässä 27.8.–2.9.2012 www.taideviikko.fi

kas pikkuinen lintu Satakunnan

Lainsuojattomat-teatterifestivaali Porissa 6.–9.9.2012 www.rakastajat.com

väreissä. Sen vatsa on keltainen, päälaki, pyrstö ja siivet ovat siniset sekä selkä harmaanvihreä. Sinitiainen viihtyy rehevissä lehti- ja sekametsissä. Talvisin sinitiainen vierailee mielellään lintulaudoilla ja valitsee rasvaosaston useammin kuin muut tiaiset.

Satakunnan satoihin matkailukohteisiin, ostospaikkoihin, ravintoloihin ynnä muuhun on helppo tutustua internetissä.

Pori Jazz Kids Festival

Valitut suosikkikohteet tulostuvat tietoikiin on lupa koskea. Siellä voi myös kokeilla langan kehräämistä värttinällä sekä kankaan kutomista pystykangaspuilla. Pohjois-Satakunnassa sijaitseva Jämi on tunnettu mahtavista harjumaisemistaan ja monipuolisista liikunta- ja seikkailumahdollisuuksistaan laskuvarjohypyistä erilaisiin safareihin. Aistien Satakunta Satakunta pulppuaa aitoja makuja, huumaavia tuoksuja, käsintehtyjä tuotteita, lähiruokaa ja leivonnaisia. Aitoja elämyksiä

voi kokea niin idyllisessä kahvilapöydässä, tilapuodin penkillä kuin huippuravintolassa. Luomu- ja lähiruoka ovat lähellä satakuntalaista sydäntä ja puhdas ruoka on suorastaan kunnia-asia. Tarjolla on suussa sulavia sieniä, kirpeää tyrniä, rouskuvia juureksia, erikoisia perinneruokia, tuoretta kalaa, tuoreutta tuoksuvaa leipää ja kotimaista lihaa sekä kanaa. Niitä löytää myös ihanista pienistä puodeista, tunnelmallisista myymälöistä, kauppahallista Porissa sekä paikkakuntien omilta toreilta. Pelkästään Vanhan Rauman idyllisessä ympäristössä on toista sataa pikkuputiikkia.

neen kartalle osoitteessa: www.satakunta.fi/palveluhakemisto Lisää matkailuvinkkejä löytyy: www.satakunta.fi esite: www.issuu.com/satakuntaliitto www.visitrauma.fi www.maisa.fi www.pohjois-satakunta.fi

www.kotimaassa.fi

Kesätapahtumat

Leineperin Ruukki V

Matleena Ikonen

-kulttuuriympäristössä

uonna 1771 perustettu Fredriksforsin, eli satakuntalaisittain Leineperin Ruukki Ulvilassa, on olennainen osa alueen ja Suomen teollisuushistoriaa. Nykyisin matkailukohteena toimiva ruukin alue on erinomaisesti säilynyt kulttuuriympäristö ja monipuolisen rakennuskantansa vuoksi, sisältäen mm. masuunin, se kuuluu maamme täydellisimpiin ruukkialueisiin.

Ruukki perustettiin vesivoiman ja hyvien puuvarojen ääreen meren läheisyyteen. Ruukin kulta-ajat sijoittuvat 1800-luvun puolivälin jälkeen, jolloin ruukki kasvoi voimakkaasti ja siitä muodostui oman aikansa mittapuulla suuri teollisuusyhteisö. Tänä päivänä Leineperin Ruukki kiinnostaa matkailijoita kulttuurihistoriallisena ympäristönä, jossa tarinat, käsityöpajat ja tapahtumat ovat osa ruukin nykyarkea. Alueen kauniit rakennukset Kankipajoineen, meijereineen, Härkätalleineen sekä seppien mökkeineen ja Savipakareineen ovat tapahtumien keskiössä. Kaarlo Kangasniemen urheilumuseo, seppien mökeissä toimivat käsityöpajat ja lähiruokaa tarjoava Perinnekahvila Savipakari täydentävät aluetta palveluillaan. Ruukin alueella saa vierähtämään kokonaisen päivän ja seuraavaan kertaankin jää vielä koettavaa. Ruukki on palkittu sekä Europa Nostra -palkinnolla että valittu Suomen Matkailun Helmeksi. Savipakarista lähiruokaa käsityönä Leineperin Ruukin ytimessä toimii tunnelmallinen perinnekahvila Savipakari. Perinnekahvila toimii ruukinaikaisessa yhteisleipomossa, jonka neljä massiivista, yli 30 leipää vetävää uunia paistoivat aikoinaan koko ruukkityöväen leivät. Uuneista yksi on käytössä edelleen ja siellä paistuu kesäsunnuntaisin ruukin myllyn omista jauhoista juuren valmistettu ruisleipä sekä tietysti kahvilan tarjoamat lounaslaatikot ja padat. Perinnekahvila jatkaa rakennuksen perinteitä myös siinä, että Savipakari oli jo ruukin aikana yhteisön juhla- ja kokoontumispaikka – siellä vietettiin niin ilon kuin surunkin juhlat. Perinnekahvila Savipakari palvelee kesäaikana lounaskahvilana ja tilausravintolana ympäri vuoden. Kahvila on avoinna toukosyyskuussa ti-pe klo 11-16, la klo 11-17 ja su klo 12-18. Ruoka valmistetaan käsityönä paikallisia ja luomuraaka-aineita mahdollisimman pitkälle käyttäen. Savipakari järjestää myös kursseja ja erilaisia ohjelmallisia paketteja: kahvilassa on toteutettu esim. kuparisavi-, käsityö- ja leivänleipomiskursseja. Ryhmille järjestetään vaikkapa seppämestarin pidot tai juhlia eri teemoilla. Savipakarin juhlatiloihin mahtuu 70 henkeä, ja siellä on A-oikeudet.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2012

Ulvilan kaupunki / Marika Keitaanniemi

tapahtuu Tapahtumien Ruukki Ruukin alueella toimii useita käsityöläispajoja, joiden valikoimista löytyy mm. rauta-, lasi- ja keramiikkaesineitä sekä hopea-, tekstiili- ja kudontatöitä. Käsityöläisten työtapoja ja tuotteiden valmistusta voi seurata myös paikan päällä pajoissa tai oppia kädentaidon kursseilla. Elävä ruukkialue toimii myös monenlaisten tapahtumien näyttämönä. Leineperissä tapahtuukin ympäri vuoden: antiikkimessut, metallitaiteen viikot, kesäteatteri, motoristien kokoontumiset sekä lähiruokatorit. Markkinahenkiset kevät-, syys- ja joulutorit vetävät paitsi kauppiaita myös tuhansia kävijöitä. Toripäivien aikaan ruukin alueella käykin kuhina, kun myyjien toripöytien välissä kävijät tekevät ostoksia, tapaavat tuttuja ja nauttivat Leineperin ainutlaatuisesta toritunnelmasta. Metallitaiteen viikkoja vietetään tulevana kesänä kesäkuun alusta elokuun puoliväliin. Viikkojen aikana Leineperissä on esillä suomalaisten taiteilijoiden metallista tehtyjä taideteoksia sekä opastettuja kierroksia, joiden aikana tutustutaan mm. näyttelyyn, masuuniin ja sepän pajaan. Heinäkuun lopulla ruukin alue isännöi METALLIruukki-tapahtumaa, jossa takojat mittelevät paremmuudesta ja yleisöllä on mahdollisuus oppia kädentaitoja ja tekniikoita workshopeissa. Workshoppien ohjaajia tulee aina Tsekeistä ja Liettuasta asti.

Kesäteatteria keskiajalta Leineperissä toimii myös oma harrastajateatteri, joka toteuttaa tulevana kesänä ruukin uudistetussa teatterissa keskiaikaisen näytelmän Decamerone. Alun perin italialaisessa näytelmässä ruhtinas sulkeutuu palatsiinsa ruttoa pakoon ja kutsuu sinne teatteriseurueen viihdyttämään itseään ja vieraitaan. Rutto on kuitenkin surmannut koko teatteriseurueen ja sen sijaan linnaan saapuukin köyhä, mutta lahjakas teatteriseurue, joka viihdyttää ruhtinaan hovia vauhdikkailla ja välillä hieman härskeilläkin tarinoillaan. Decamerone ei siis ole aivan lasten juttu, mutta vahvan teatteriperinteen Ulvilassa on teatteritarjontaa myös perheen pienimmille. Palkittu ja tunnustettu Teatteri Ulpu www.teatteriulpu.fi toteuttaa koko perheen musiikkinäytelmän Peter Pan, jossa on laulua, tanssia ja seikkailua niin, että lapset varmasti viihtyvät. www.leineperinruukki.fi

www.kotimaassa.fi

Kesätapahtumat

Kesänäyttely: Picassosta Vanniin – Pertti Ala-Outisen taidekokoelma

Emil Cedercreutz (1879–1949) nuorena miehenä.

Emil Cedercreutzin museon kesä kutsuu L

uonnonkauniilla Kokemäenjoen rantatörmällä Harjavallassa sijaitseva Emil Cedercreutzin museo tarjoaa ainutlaatuisen yhdistelmän taidetta ja satakuntalaista kulttuurihistoriaa. Museokokonaisuus perustuu vapaaherra Emil Herman Robert Cedercreutzin (1879–1949) laajaan elämäntyöhön. Emil Cedercreutz tunnetaan laajasti kuvanveistäjänä ja siluettitaiteilijana. Hän oli myös aktiivinen kulttuurivaikuttaja, eläinten oikeuksien puolestapuhuja ja satakuntalainen kotiseutuaktiivi.

Museotoimenjohtaja Henry Flinkman suosittelee kaikille taiteen ja kulttuurin ystäville tutustumista Emil Cedercreutzin museon laajaan ja mielenkiintoiseen kokonaisuuteen. – Museo käsittää perustajansa pysyvät veistos- ja siluettinäyttelyt, hänen maaseutuateljeekotinsa Harjulan sekä kansatieteellisen esinekokoelman eli Maahengen temppelin. Cedercreutz oli myös innokas taiteen kerääjä. Museon perusnäyttelyihin kuuluu hänen keräämänsä, 1900-luvun alun kotimaisia virtauksia ja aikansa kansainvälisiä vaikutteita peilaava laaja taidekokoelma, selvittää Flinkman. Emil Cedercreutzin museo toimii myös aktiivisena satakuntalaisena kulttuurisen vuoropuhelun ylläpitäjänä ja edistäjänä. Tätä tavoitetta toteutetaan monipuolisen tapahtumatuotannon ja ajassa liikkuvien vaihtuvien näyttelyiden myötä.

Ainutlaatuinen taidekokonaisuus kesänäyttelynä

Kesällä 2012 Emil Cedercreutzin museo esittelee läpileikkauksen satakuntalaisen kuvataiteilijan ja taiteenkerääjän Pertti AlaOutisen kokoelmasta otsikolla ”Picassosta Vanniin”. Värikäs, syvällinen ja moniulotteinen näyttely koostuu maalauksista, grafiikasta, piirroksista, veistoksista sekä kokeellisemmista taidemuodoista. – Tämän lisäksi ”Picassosta Vanniin” kertoo monipuolisesta taiteen kerääjästä kokoelman takana, kertoo Flinkman. – Säkkijärvellä vuonna 1932 syntynyt ja Porissa elämäntyönsä tehnyt taiteen moniosaaja Pertti Ala-Outinen on ollut Porin taidekoulun rehtori, opettaja, taiteilija, kulttuurivaikuttaja, kirjoittaja ja kriitikko. Hänen nimeään kantava lahjoituskokoelma on sijoitettu Etelä-Karjalan taidemuseoon ja Emil Cedercreutzin museoon, ja näyttely toteutetaan näiden kahden asiantuntijaorganisaation yhteistyönä. Harjavallasta näyttely jatkaa Etelä-Karjalan taidemuseoon, jossa se on esillä vuoden 2013 kevätkaudella. Maakuntarajat ylittävää yhteistyötä Henry Flinkmanin mukaan Pertti AlaOutisen kokoelma ei ole aiemmin ollut esillä nyt tuotettavassa mittakaavassa. Emil Cedercreutzin museossa säilytetään Ala-Outisen kokoelman satakuntalaista näkökulmaa. Mukana on sekä Ala-Outisen omia, että useita Porin taidekoulussa opiskelleiden taiteilijoiden töitä. Heistä monet ovat syntyperäisiä satakuntalaisia tai pitkään Satakunnan alueella vaikuttaneita. Joukossa on mm. Aarre Elomaa, Pekka Solin, Arja Korja, Erik Sermala, Immo Tuominen, Pekka Mattila, Eija Hannus, Raimo Huittinen ja Sirpa Koskinen. Lisäksi kokoelmaan kuuluu virolaistaiteilijoiden teoksia. Etelä-Karjalan taidemuseossa, Ala-Outisen suvun synnyinseudulla, on pääasiassa grafiikkaa sisältävä kokoelma, joka kes-

Emil Cedercreutzin museo yhdistelee ainutlaatuisella tavalla taidetta ja satakuntalaista kulttuurihistoriaa

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2012

Kotinsa sisustuksessa Emil Cedercreutz halusi yhdistää aateliskartanon, maalaispappilan ja talonpoikaiskodin piirteitä. kittyy 1960–1970 -lukujen tekijöihin. Heihin kuuluvat mm. Eino Ahonen, Simo Hannula, Kimmo Kaivanto, Raimo Kanerva, Kuvassa taitei Pentti Kaskipuro, lij Cedercreutz pystytti Harjulan taiteilijakodin Kokemäenjoen Harjulan puna an kirjoituspöytä Unto Koistinen, isessa salissa rantatörmälle vuonna 1914. Hänen omien sanojensa mukaan . Into Linturi, Pentti Harjula oli hänelle maailman rakkain paikka. Harjavaltalaiset Lumikangas, Erkki ovat kutsuneet Harjulaa Satakunnan Satulinnaksi. Tanttu, Tuulikki Pietilä ja Matti Waskilampi. Tämän lisäksi kokoelmaan kuuluu ulkomaisia teoksia kuten derneihin taidevirtauksiin, toteaa Flinkman mm. Pablo Picasson keramiikkalautanen ja odottaen innokkaana kesänäyttelyn avaupienet grafiikan vedokset. tumista. Kesän erikoisnäyttely Picassosta – Emil Cedercreutzin museolle ja EteläKarjalan taidemuseolle nyt toteutettava näyttely on luonteva tapa tarkastella omia kokoelmiaan sekä suhteessa taiteenkerääjä Pertti Ala-Outiseen että laajemmin kotimaisiin ja kansainvälisiin 1900-luvun lopun mo-

Vanniin - Pertti Ala-Outisen taidekokoelma on nähtävissä Emil Cedercreutzin museossa 30.4. – 22.7.2012.

Pablo Picasso: La Celestine.

Emil Cedercreutz kuvattuna kotinsa pihamaalla. Taustalla näkyy taiteilijan uran alkuvaiheeseen kuuluva veistos Työn jälkeen.

Pekka Solin: Tyttö, kettu ja pihlajanmarjat, 1969.

Arja Korja, Swing, 1986, öljy kankaalle, 120 x 100 cm.

www.kotimaassa.fi

Kesätapahtumat

Oboen soittoa opettava Washington Barella Kuva: Ian Vecchiotti

21.-28.7.2012

udessakaupungissa järjestetään Crusell-viikko nyt jo 31. kerran.

Musiikki nousee siiville Ahti Oksman

Crusell-viikko

teokset, jotka on tilattu viideltä säveltäjältä, Veli-Matti Puumalalta, Juan Antonio Murolta, Asko Hyväriseltä, Minna Leinoselta ja Charles Neidich’ilta.

Uutena taiteellisena johtajana aloittaa klarinetisti Harri Mäki. Hän aloitti klarinetinsoiton vuonna 1977 opettajanaan Kari Kriikku jatkaen opintojaan Helsingin Konservatoriossa sekä myöhemmin Baselissa Antony Morfin johdolla. Mäki opiskeli myös Geneven musiikkikonservatoriossa suorittaen Premier Prix de Virtuositen erinomaisin arvosanoin vuonna 1987. Palattuaan Suomeen Mäki opiskeli vielä Sibelius-Akatemiassa Kullervo Kojon johdolla. Yksityisesti Harri Mäki on opiskellut Osmo Vänskän, Antony Pay’n, John McCaw’n ja Charles Neidich’in opastuksella. Mäki on esiintynyt solistina ja kamarimuusikkona kotimaansa lisäksi useissa Euroopan maissa, Etelä- Amerikassa, Kaukoidässä ja USA:ssa. Vuodesta 1988 lähtien Harri Mäki on toiminut klarinettiryhmän äänenjohtajana Tapiola Sinfoniettassa, jonka perustajajäseniin hän kuuluu. Hän toimii myös aktiivisesti kamariorkesteri Avanti!:ssa. Harri Mäki on klarinetinsoiton lehtori Sibelius Akatemiassa. Mestarikursseilla festivaali hakee tänä vuonna kosketuspintaa saksalaisen koulukunnan puhallintaitureihin ja heidän kykyynsä yhdistää äärimmäinen intensiteetti ja yhtyemäinen, kollektiivinen soittotapa. Opettajat Washington Barella (oboe), Ralph Manno (klarinetti) ja Eberhard Marschall (fagotti) edustavat saksalaisia huippuorkestereita ja musiikkikorkeakouluja. Suomen puupuhallinosaamisen huippua kursseilla edustavat mm. Petri Alanko ja Christoffer Sundqvist.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2012

Festivaali huipentuu Soile Isokosken ja Hannu Linnun johtaman Tapiolan Sinfoniettan Isokoski ja Lintu – Cuckoos from Tapiola -konserttiin, jossa tämä unelmatiimi tulkitsee klassikoita. Konsertin päättää Beethovenin kuudes sinfonia eli Pastoraalisinfonia, jonka muoto on poikkeuksellinen. Lopussa kolmen osan yhteen nivominen kertoo tapahtumien peräkkäisyydestä: maalaisten tanssit, ukkoskuuro ja sen jälkeinen paimenidylli, joka yhdessä toisen osan puro- ja lintupanoraaman kanssa tuo esille säveltäjän hartauden luonnon äärellä. Soile Isokoski

www.crusell.fi

Linnut vuoden teemana Puupuhallinpainotteisen kamarimusiikin ohjelmistossa on paljon lintuaiheista soitettavaa. Lainahöyhenissä – Classic Remix -konsertissa tutut teokset kuullaan tavallisuudesta poikkeavalla tavalla. Yölinnut – Nightingales -konsertissa tulkitaan korkealentoisesti Mozartin, Schubertin ja Schumannin lauluja. Muuttolinnut – Migrations soi kaukokaipuuta ja kaihoa. Mustarastas ja Satakieli – Abyss of Birds konsertissa kohtaavat O. Messiaenin kulttiteos ja Ilmestyskirjan teksti. Viikon aikana koetaan Riikinkukkohetkiä ja ääneen pääsee myös Vivaldin Tilhi. Konserttisarjan aihetta täydentävät lintuteemaan liittyvät lyhyet aforistiset

Uusi taiteellinen johtaja Harri Mäki. Kuva: Sami Perttilä

Menestystarinat on sähköisen markkinoinnin asiantuntijayritys. Tehtävämme on tuoda asiakkaillemme mitattavaa liiketoimintaa ja lisäarvoa.

Palvelumme ovat:

• Google AdWords hakusanamainonta • www-sivujen toteutukset • Facebook-markkinointi • Hakukoneoptimointi • Verkkoliiketoiminnan optimointi Kilpailuta sähköinen markkinointisi nyt: www.menestystarinat.fi (09) 231 63118

Leijat!

Ikivanhaa lentämisen ideaa nähden ja tehden! ERIKOISNÄYTTELY 30.11.2011 – 27.5.2012

AA E K U A 14.3.! Tervetuloa keväällä KAMUssa avautuvaan upeaan kansainväliseen näyttelyyn! Marco Polo ryhmäpaketti vain 20 €/hlö (min. 15 hlö) sisältäen lounaan, sisäänpääsyn Näyttelykeskus WeeGeen viiteen museoon sekä opastuksen Marco Polo näyttelyyn.

näyttelykeskus

weegee

Avoinna ti, to, pe klo 11–18, ke klo 11–20, la–su klo 11–17, ma suljettu. Ahertajantie 5, Tapiola, Espoo. www.weegee.fi Tietotie 3, 01530 Vantaa. Suomen Ilmailumuseo on valtakunnallinen erikoismuseo Helsinki-Vantaan lentoaseman läheisyydessä. Koululaisten Leijatyöpajavaraukset ja lisätiedot info@ilmailumuseo.fi tai 09 8700 870. www.suomenilmailumuseo.fi Yhteistyössä Suomen käsityönmuseo Jyväskylä ja Leijaseura.

www.kotimaassa.fi

Kesätapahtumat

Kustavi tarjoaa unohtumattomia

ustavin kaunis saaristolaismaisema houkuttelee kävijöitä meren ääreen ympäri vuoden, mutta erityisesti kesällä. Kesäaikaan saaristokunnan elämä vilkastuu toden teolla, sillä kunnan väkimäärä kymmenkertaistuu kesäasukkaiden ja matkailijoiden saapuessa.

Kesäisin Kustavissa järjestetään paljon tilaisuuksia ja tapahtumia kunnan yli 3000 kesämökin asukkaille ja satunnaisille matkailijoille. Kustavi tarjoaa niin majoitusta kuin valmiita kiertoajeluita sekä monia nähtävyyksiä ja runsaasti kulttuuria hyvän ruoan parissa. Toukokuussa saaristoteemalla Kesä otetaan Kustavissa vastaan toukokuussa saaristoteeman ympärillä. 18.–19.5. pidettävässä saaristoruokatapahtumassa Ruokamatka Kustaviin

on katettuna saaristolaisruokia notkuvat ruoka- ja toripöydät yli 20 ruokatuottajan voimin. Tiedossa on siis hyvällä ruualla herkuttelua ja mukavia kotiinviemisiä saaristoruuan lähituottajilta: kalaa, luomulihaa, vihanneksia ym. Tarjontaa täydentävät saaristolaiskäsityöt sekä lahja- ja kodintavarat. Saaristorakentamiseen ja kesäasumiseen paneudutaan 26.–27.5. Kustavin Saaristotapahtumassa, jonka järjestää Kustavin kunta yhteistyössä Kustavin Lootholman ja Metsäkeskuksen puutuotehankkeen kanssa. Viikonlopun aikana perehdytään loma-asumiseen ja erityisesti saaristorakentamiseen, sen tuomiin velvollisuuksiin ja mahdollisuuksiin. Ympäristöministeri Ville Niinistön avaaman tapahtuman ohjelmassa on rakentamiseen ja loma-asumiseen liittyvien toimijoiden osastoja, tietoiskuja mm. jätevesiasetuksesta, vapaa-ajan rakentamisesta ja valokuituyhteyksistä. Tarjolla on myös tietoa kustavilaisis-

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2012

ta yhdistyksistä ja niiden toiminnasta sekä kustavilaisia tuotteita käsitöitä ja kunnan infopiste. Koko perheen viihtymisestä vastaavat mm. sirkustaiteilijat Pauliina Räsänen ja Slava Volkov. Volter Kilpi -viikko Kustavissa järjestetään vuosittain Kustavista kotoisin olleelle kirjailija Volter Kilvelle omistettu kirjallisuusviikko. Tapahtuman ohjelma on monipuolinen kokonaisuus, joka käsittää kirjallisuusaiheisia yleisöluentoja, teatteria, musiikkia sekä retkiä Volter Kilven lapsuuden maisemiin maalla ja merellä. Kilpi-viikko on tunnettu korkeatasoisesta ohjelmastaan ja kotoisasta tunnelmastaan. Tänä vuonna Volter Kilpi -viikko järjestetään 11.–16.7., ja tapahtuman teemana on kirjasto ja lainat. Kirjallisuusviikon aikaan Kustavissa järjestetään myös talonpoikaisveneiden purjehduskilpailu, Volter Kilpi -purjehdus. Talonpoikaisveneiden purjehduskilpailulla on Kustavissa pitkät perinteet: entisaikaan saaristossa purjehdittiin kilpaa parhaille kalapaikoille ja uskottiin että se, joka sai verkkonsa ensiksi veteen, sai myös parhaan saaliin. Koska veneet enimmäkseen tehtiin itse, syntyi myös kilpailua siitä kuka osasi tehdä parhaimman ja nopeimman veneen. Talonpoikaisveneiden kilpailu on elämyksellinen ja mieleenpainuva tapa tutustua saariston menneeseen elämään. Paikan päällä saa kokea nautintoa kauniista veneistä ja ihailla perinteisiä käsityötaitoja, nauttia runsaasta oheisohjelmasta ja vanhaan tapaan pukeutuneista veneiden miehistöistä sekä nautiskella merellisyydestä tervan ja suolaisen veden tuoksussa. TuulenHuutajat pirtunpolttajien matkassa Kustavilaisen Teatteri TuulenHuutajien ensi kesän näytelmänä nähdään Matti Niemen kirjoittama ja Anja Siusluodon ohjaama ’Virtanen ja piispa’, joka kuvaa Kustavin kuuluisaa pirtuaikaa. Näytelmä on jatkoa viime vuoden ’Oi onnen kultaista aikaa’ -esitykselle, ja sitä esitetään idyllisessä ympäristössä Nissilän talon pihalla kahdeksana iltana heinä-elokuussa. Ryhmille järjestetään tilauksesta teatteripaketti tarpeiden mukaan. Näytöksistä kannattaa tiedustella etukäteen Kustavin kunnan matkailuneuvonnasta.

saarist Kalamiehen Kustavi

Kalastamisesta ja kalastusretkistä kiinnostuneelle matkailijalle Kustavin kuuluisilla kala-apajilla on tarjota paljon valinnanvaraa. Noin 900 kilometriä rantaviivaa sekä 2000 saarta ja luotoa tarjoavat monipuoliset saalispaikat, joilta tarttuu kiikkiin haukea, ahventa ja kuhaa – myös siian pohjaongintaa kannattaa kokeilla kevätkaudella. Meritaimenen istutukset ovat tuottaneet Kustavissa hyvää tulosta, ja koukkuun on jäänyt runsaasti jopa 3–4 -kiloisia vonkaleita.

oelämyksiä Matleena Ikonen

Esko Ruoranen

Kustavin valttikorttina ovat kirkkaat vedet suurten ulapoiden – Kihdin ja Iniön aukon – tuntumassa. Rakkolevä viihtyy Kustavin kirkkaissa vesissä – ja kuten kaikki kalamiehet tietävät: missä rakkolevä, siellä suurimmat vonkaleet. Ken kiipeää korkeimmalle?

Omatoimimatkailijoita Kustaviin houkuttelevat kunnan kallioiden majesteetilliset kiipeilymahdollisuudet. Hopiavuoren, Isoniitun, Kräkiniemen ja Kuulivuoren

kallioilla otteiden pitävyyttä voi testailla kymmenillä ja taas kymmenillä eri reiteillä. Tarjolla on sisäkulmia, kantteja, kattoa, släbiä ja paljon negaa – pulteilla ja ”luomuna”. Vaikeustasojakin on kaikille, alkaen helpoista aloittelijoiden reiteistä aina vaativiin ja harkintaa vaativiin reitteihin. Uskallatko kokeilla? www.kustavi.fi

Hymer-konserniin kuuluvat nykyään Hymerin lisäksi Eriba, Bürstner, Carado, Laika, Niesmann+Bischoff, Dethleffs, Sunlight, LMC ja TEC.

www.kotimaassa.fi

KOTIMAAN MATKAILUMESSUT 2012 13.–15.4.2012 Tampereen Messu- ja Urheilukeskus

Kotimaan Matkailumessut 2012: Matkailuvinkit etelästä pohjoiseen ja viihdyttävää ohjelmaa Kotimaan Matkailumessut tarjoavat paljon mielenkiintoisia kesälomaideoita Ahvenanmaan saaristosta aina Pohjois-Lappiin saakka. Messuilla on myös runsaasti mukavaa tekemistä ja nähtävää koko perheelle. Messuviikonloppuna esitellään tänä vuonna erityisen paljon mm. kotimaan kulttuuritarjontaa. Messuilla nähdään esityksiä muun muassa Seinäjoen kaupunginteatterilta, Tampereen Teatterilta, Musiikkiteatteri Palatsilta sekä Ypäjän musiikkiteatterilta ja Keuruun kesäteatterilta. Lisäksi perjantaina 13.4. messuvieraita viihdyttävät Koop Arponen & Flute of Shame. Sunnuntaina 15.4. messuilla nähdään TV:stä tuttu sketsihahmo ihastuttava Leena Hefner os. Herppeenluoma. Joka päivälle on luvassa myös stand-upia.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2012

Aktiivialue

Ohjelmalava

Viinibaari Viini-lava

Puutarha-messut

Kirja-lava

Voima-lava

Keräily-tapahtuma

C-hallissa Kotimaan Matkailumessut Aktiivialue ja ohjelmalava

A-hallissa Puutarha-messut

www.puutarhamessut.fi

Tampereen Viinimessut Viinibaari ja Viini-lava

Tampereen Kirjamessut Kirja-lava ja Voima-lava

D-hallissa Keräily-tapahtuma www.kerailymessut.fi

MESSUINFO Pysäköinti Paikka ja aika Maksettaessa lipunmyynnissä Tampereen Messu- ja 4 €, ulkoalueelta ostettuna 6 €. Urheilukeskus Ilmailunkatu 20, 33900 Tampere Pysäköintilipuke esitetään pysäköintialueelta poistuttaessa 13.–15.4.2012 Näyttelyhalli C-halli Aukioloajat pe klo 11–18 la klo 9–17 su klo 10–17 Sisäänpääsy • Aikuiset 12 € • Lapset alle 15-v. aikuisen seurassa maksutta • Opiskelijat ja eläkeläiset 10 € (voimassaolevalla kortilla) • Kolmen päivän ranneke 16 € • Ryhmälippu 9 € (ryhmässä vähintään 10 hlöä) Samalla lipulla samana päivänä myös Puutarha-messuille, Tampereen Kirjamessuille, Tampereen Viinimessuille ja Keräily-tapahtumaan.

Ensiapu C- ja D-hallien välisellä käytävällä, infopisteen takana, puh. 050 356 1236 Info-piste, neuvonta Pääaula, puh. 0207 701 222 Lehdistöhuone Pääaula, 2. krs, puh. 050 536 8133 Liikenneyhteydet Tampereen keskustasta Tampereen joukkoliikenteen linjat 1 ja 7 Tampereen joukkoliikenne, puh. 03 5656 4700, mobiili: aikataulut.tampere.fi/mobile Taksi, puh. 0100 4131 Finnair, puh. 0600 140 140 VR, puh. 0600 41 900

Löytötavarat Info, pääaula, puh. 0207 701 222 Ravintolat/kahviot Finnresta, 0207 701 270 Vaatesäilytys Pääaula, 1,50 €

Järjestäjä

Tampereen Messut Oy Ilmailunkatu 20, PL 163, 33901 Tampere Puh. 0207 701 200, Fax 0207 701 201 Asiakaspalvelu, puh. 0207 701 222 asiakaspalvelu@ tampereenmessut.fi www.tampereenmessut.fi www.kotimaanmatkailumessut.fi

www.kotimaassa.fi

Aktiivialueella Temppurata, Aikuisparkki ja Satupiha Messuille toteutetaan liikkumiseen ja leikkimiseen innostava Aktiivialue. Varalan Urheiluopiston toteuttamalla Temppuradalla lapset ja nuoret voivat kokeilla ketteryyttään ja taitojaan tasapainoillen sekä sirkustellen. Aikuisparkkiin lapset voivat puolestaan jättää aikuiset levähtämään ja tutustumaan tamperelaisen Varalan Urheiluopiston suosittuihin vapaa-ajan kursseihin.

Varalan Temppurata & Aikuisparkki osasto

Seikkailupuisto Peukkulan Satupihalla tutustutaan Merirosvo Arpinaamaan ja merten tarinoihin. Arpinaaman miehistökurssilla harjoitellaan miekkailemista ja solmuja sekä aarteen etsintää. Paikalle on lentänyt myös Noita Nokkonen, jonka lentokouluun vain rohkeimmat uskaltautuvat. Lisäksi Satupihalla on nukketeatteria, kädentaitojen pajoja sekä iloisia lastenlauluja!

A. Ahlström Osakeyhtiö C 915 www.vierastoiminta.a-ahlstrom.fi Ab Kristinestads näringslivcentral Kristiinankaupungin elinkeinokeskus Oy C 110 www.kristiinankaupunki.fi Aikalomat Oy C 921 www.aikalomat.fi Aikamatkat Oy C 813 www.aikamatkat.fi Ali-Ketolan tila C 911 www.ali-ketolantila.fi Ametistikaivos C 432 Anneli Keinonen Oy C 512 www.annelikeinonen.fi Anttilan Tila - Kartano Hostel C 911 www.anttilantila.fi Arktikum-Korundi-Pilke C 614 www.arktikum.fi Asuntomessut Tampereella 2012 C 101 www.asuntomessut.fi/tampere

Kansanlääkintäkeskus C 426 www.kansanlaakintakeskus.com Kaskisten Kaupunki C 110 www.kaskinen.fi Kauhajoen Ruokamessut C 110 www.ruokamessut.fi Kauhavan kaupunki C 110 www.kauhava.fi/matkailu Keuruun kaupungin matkailutoimi C 102 www.keurusselanseutu.fi Keuruun Kaupunki Keurusselänseudun Yhteismarkkinointi C 102 www.keurusselanseutu.fi Kokemäenjokilaakson matkailuyrittäjät ry C 814 KOKKOLA-KESKI-POHJANMAA C 426 www.keski-pohjanmaa.fi Komiikkaa Kansalle ry C 1024 www.tomaattejatomaatteja.com Koskenkorvan Trahteeri C 1117 www.trahteeri.com Kouvola Innovation Oy Kouvolan Matkailu C 418 www.visitkouvola.fi Kouvolan kaupungin museot C 418 www.kouvola.fi/museot Kouvolan Ydinkeskusta ry C 418 www.kouvolanydinkeskusta.fi Kuortaneen kunta C 110 www.kuortane.fi

www.kotimaanmatkailumessut.fi www.facebook.com/kotimaanmatkailumessut

NÄYTTEILLEASETTAJAT

Kangasalan Karjalainen Kulttuurikeskus Äijälä / Raippaluodon silta. Kangasalan Karjalaseura C 922 www.karjalanliitto.fi/kangasalankarjalaseura Kuva: Vaasan matkailutoimisto

Kuortaneen Urheiluopisto C 110 www.kuortane.com Kurkikorven mummola C 911 www.kurkikorpi.fi Eliisa Marjaana C 512 www.eliisamarjaana.fi Enjoy Parra/Parran alueen yritysyhteisö Luonto-Parra C 326 Etelä-Pohjanmaan Matkailu Oy C 110 www.epmatkailu.fi Femtolasik C 520 www.femtolasik.fi/ Future Cup Rallisprint C 126 www.futurecup.fi

Kustavin kunta Matkailuneuvonta C 612 www.kustavi.fi Kylpylähotelli Peurunka C 206 www.peurunka.fi Käkigolf C 1111 www.kakigolf.fi Lahden Kaupungin Museo C 318 www.lahdenmuseot.fi Lahden Kaupunginteatteri C 318 www.lahdenkaupunginteatteri.fi Lapland Hotel Luostotunturi C 432

Hellsten Hotel Apartments C 1115 www.hellstenhotels.fi

Lappajärven kunta C 110 www.lappajarvi.fi

Herra Hakkaraisen talo/ Satakunnan käsi- ja taideteollisuus ry C 512 www.herrahakkaraisentalo.net

Lapuan kaupunki C 110 www.lapua.fi

Holiday Club Resorts Oy C 316 www.hcresorts.com Hotelli Ellivuori Oy C 512 www.ellivuori.fi Hotelli-ravintola Vaihmalan Hovi C 230 www.vaihmalanhovi.fi Hämeenkyrön kunta, Matkailupalvelut C 811 www.hameenkyro.fi Härmän Kylpylä - Härmän Kuntokeskus C 110 www.harmankylpyla.fi

Lasistudio Jan Torstensson Oy C 911 www.lasistudio.fi Lentoasema Frankfurt-Hahn C 1026 www.hahn-airport.de Liikuntakeskus Piispala C 119 www.piispala.fi Loma-alue Bernkastel-Kues C1026 www.bernkastel.de/svensk/ Lomabil Oy C 132 www.lomabil.com Lomakivi Oy C 418

Best Western Premier, Bellevue Rheinhotel C 1026 www.bellevue-boppard.de

Ilmajoen Musiikkijuhlat ry C1117 www.musiikkijuhlat.fi

Lomatähdet Oy C 924 www.lomatahdet.fi

Bremer Touristik-Zentrale Bremen C 1026 www2.bremen-tourismus.de

Jyväskylän kaupunginteatteri C 412 www.jyvaskyla.fi/kaupunginteatteri

Lomavalkama Oy C 815 www.lomavalkama.fi

Bussi-Manninen Oy C 1119 www.busmanni.fi

Jyväskylän Seudun Matkailu C 412 www.jyvaskylanseutu.fi/matkailu

Dna Kauppa C 125 www.dnakauppa.fi

Kaljaasi Ihana Oy C 913 www.ihana.fi

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2012

LuostoClassic ry C 432 www.luostoclassic.fi Luvian kunta C 913 www.luvia.fi

Maatilamatkailu Koivuniemen Herra C 327 www.koivuniemenherra.fi Markkinointitoimisto Johdin Oy C 234 www.johdin.fi Matka- ja Nahkatavara C 1014 www.matkajanahkatavara.com Matkailu kotimaassa.fi -lehti Menuetti Group C 516 www.kotimaassa.fi Matkailulehti C 1022 www.matkailulehti.fi Matkailupalvelu Luna Oy/Twin Lake City C 719 www.twinlakecity.fi Matkapojat Oy C 920 www.matkapojat.fi Matkatenava C 1017 www.matkatenava.fi Matkatoimisto Ingves C 1021 www.ingves.fi Matkatoimisto Matkalakeus Mapitex Oy C 615 www.matkalakeus.fi Merikarvian Matkailu ry C 327 www.merikarvia.fi/?/matkailu_ja_vapaa_aika Mobilia säätiö C 922 www.mobilia.fi MOBILIAN AUTOKYLÄ C 922 www.mobilia.fi Multian kunta C 102 www.multia.fi Murikka C 226 www.murikka.fi Musiikkiteatteri Palatsi ja Musiikkiteatteri Koitto C 308 www.palatsiteatteri.fi Muuramen Riihivuori Oy C 412 www.riihivuori.fi Mänttä-Vilppulan kaupunki C 102 www.manttavilppula.fi Mäntän Klubi Oy C 117 www.klubin.fi Naantalin Matkailu Oy C 218 www.naantalinmatkailu.fi

Pyynikin kesäteatteri Pyynikin kesäteatterisäätiö C 926 www.pyynikinkesateatteri.com

Tampereen Komediateatteri Komediateatteri Säätiö C 926 www.komediateatteri.fi

Päijänne Risteilyt Hilden C 412 www.paijanne-risteilythilden.fi

Tampereen Teatteri C 722 www.tampereenteatteri.fi

Rauman kaupunki C 715 www.visitrauma.fi

Tampere-talo Oy C 718 www.tampere-talo.fi

Rauman kaupunki/ projekti 501031 Rauman seudun matkailun tuotteistamishanke C 324 www.visitrauma.fi

Tapahtumaverkko ry C 526 www.pieksamaki.info/

Restel Kylpylähotellit Oy Rantasipi Eden C 124 www.rantasipi.fi/hotellit/eden Ruikan Mylly Oy C 911 www.ruikanmylly.fi

Teatteri Siperia Siperian teatteriyhdistys ry C 1016 www.teatterisiperia.net

Saaristokaupunki Parainen C 218 www.pargas.fi Sanoma Magazines edustus Irmeli Rinne C 1012 www.sanomamagazines.fi Sastamalan Seudun Yrityspalvelu Oy / Matkailu C 512 www.sastamala.fi/ Satakunnan Maakuntien Parhaat Pro Agria Satakunta C 914 www.proagria.fi/satakunta

UIT Hakaniemen Musiikkiteatteri Oy C 1113 www.uit.fi

Seinäjoen Kaupunginteatteri C 310 www.seinajoenkaupunginteatteri.fi

Ulvilan kaupunki C 818 www.ulvila.fi

Seinäjoen Matkailuyrittäjät ry C 110 www.seinajokimatkailu.com Serlachius-museot Gustaf ja Gösta C 115 www.serlachius.fi SF-Caravan Pirkanmaa ry C 2004 www.sfcpirkanmaa.fi

Verlan tehdasmuseo / maailmanperintökohde Verla C 418 www.verla.fi

Vihreä Kolmio Voimaa! -hanke C 610 www.vihreakolmio.com

Sokos Hotels Ilves-Tammer-Villa C1121

Pakkalan Villa Amanda C 922 www.villa-amanda.fi

Strandbo Group C 724 www.strandbo.fi

Pellas gästhem C 712 www.pellas.ax

Suomen Ardino Oy C 2050

Vesilahden kunta C 113 www.vesilahti.fi Vienan Lomat C 518

Skyview Flycam Oy C 1020 www.flycam.fi

Spa Estonia C 615 www.spaestonia.ee/

Pyhä-Luosto ja Sodankylä C 432 www.luosto.fi , www.pyha.fi, www.sodankyla.fi

Varalan Urheiluopisto C 2 www.varala.fi

Sinfonia Lahti - Lahden kaupunginorkesteri C 318 www.sinfonialahti.fi

Oxygene Tampere Matermac Oy C 716 www.oxygenediving.com/tampere

Porin Seudun Matkailu Oy MAISA C 816 www.maisa.fi

Valkeakosken kaupunki C 109 www.valkeakoski.fi

Vehoniemen Automuseo C 605 www.automuseo.com

Solifer Center Tampere C 2002, U www.solifercenter.fi

Pohjois-Lapin Matkailu Oy C 332 www.saariselka.fi

Uudenkaupungin Matkailutoimisto C 612 www.uusikaupunki.fi

Sim Finland Oy C 2050 www.sim.fi

Oriveden kaupunki Oriveden Suvi C 1019 www.orivesi.fi

Pohjanmaan Matkailu ry - Österbottens Turism ry C 110 www.pohjanmaanmatkailu.fi

Turku Touring - Matkailu- ja Kongressitoimisto C 218 www.turkutouring.fi

Seikkailupuisto Peukkula Grow Time Oy C 1 www.peukkula.fi

Sirpan Bussimatkat C 813 www.sirpanbussimatkat.fi

Pirkanmaan Karting ry C 922 www.pirka.fi

Toivo Kuula -laulukilpailu Alavuden kaupunki C 110 www.toivokuula.fi

Tykkimäen huvipuisto (Tykkimäen vapaa-aikakeskus) C 418 www.tykkimaki.fi

Nordic Comedy Oy C 1024

Pirkan Kierros Pirkan Hölkkä C 1018 www.pirkankierros.fi

Teiskon Viini C 226 www.teiskonviini.fi

Satakuntaliitto C 812 www.satakunta.fi

Sinisen tien Helmi Öijänniemen Loma Oy C 119 www.sinisentienhelmi.fi

Närpiön matkailu ry C 110 www.narpes.fi/turism

Team Koskikellujat C 714 www.koskikellujat.fi Teatteri 2.0 C 1016 www.teatterikaksipistenolla.fi

Ruoveden kunta C 102 www.ruovesi.fi

Nature Craft Satakunta Turun yliopisto C 911 www.naturecraft.fi Nostalgiakauppa C 1117 www.nostalgiakauppa.fi

Tapsan Tahdit/Finland Events Oy C 3 www.tapsantahdit.fi

Vihreä Sydän - Green Heart Matkailuyrittäjien yhdistys ry C 719 www.vihreasydan.fi Villa Royal C 512 www.suomenvillaroyal.com Virtain kaupunki, Kulttuurimatkailu C 102 www.juhannusvirrat.com Visit Tampere C 101 www.visittampere.fi

Suomen Hopealinja Oy C 926 www.hopealinja.fi

Visit Åland C 522 www.visitaland.com

Suomen Matkailijayhdistys SMY ry C 1022 www.matkailijayhdistys.com

C 916

Suomussalmen Matkailutoimisto C 518 www.suomussalmi.fi Tahko Spa Oy C 720 www.tahkospa.fi Taivassalon Kunta C 612 www.taivassalo.fi Tallipiha C 917 www.tallipiha.fi Tampere Filharmonia C 718 www.tampere.fi/filharmonia

Wanha WPK Ravintola ja Ilonan Maalaispuoti

www.wanhawpk.fi Wild Taiga Kuhmo-Suomussalmi C 518 www.wildtaiga.fi Ähtärin Matkailu C 110 www.ahtari.fi

Tilanne 7.3. , katso päivitetyt näytteilleasettajatiedot Kotimaan Matkailumessujen kotisivuilta www.kotimaanmatkailumessut.fi Muutokset mahdollisia

www.kotimaassa.fi

Kesätapahtumat

Laukon kartano Kuva: Raija Kolehmainen

30 vuotta

Matleena Ikonen

Vesilahden kunta

Klaus Kurjen tiellä V

esilahti Pirkanmaalla tunnetaan erityisesti historiallisesta, Kurki-suvulle kuuluneesta Laukon kartanosta ja siihen liittyvästä historiallisesta matkailureitistä, Klaus Kurjen tiestä. Tällä reitillä on matkailtu jo kolmen vuosikymmenen ajan, ja Vesilahdessa juhlitaankin tulevana kesänä Klaus Kurjen tien 30-vuotista historiaa.

Klaus Kurki kuului yhteen Ruotsi-Suomen merkittävimmistä aatelissuvuista, joka vuosisatojen ajan hallitsi koko Ylä-Satakuntaa ja asui Laukon kartanossa Vesilahdessa. Kurkisuvun vaiheet nivoutuvat olennaisena osana Vesilahden historiaan, ja luovat pohjan myös Vesilahden matkailulle: Laukon kartanon ja Klaus Kurjen tien hohto ei laannu vaan ne edelleen houkuttelevat Vesilahdelle vuosi toisensa jälkeen Kurki-suvun historiasta ja sitä kautta Suomen historian kehitysvaiheista kiinnostuneita matkailijoita.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2012

Juhlavuonna juhlakierroksia

Noin 20 kilometrin mittainen Klaus Kurjen tie johdattaa kulkijansa Vesilahden historiaan ja tutustuttaa historiallisiin hahmoihin. Tie alkaa kirkonkylältä ja se kulkee Vesilahden kylien läpi päätyen lopulta Laukon kartanoon. Reitin voi kiertää joko itsenäisesti autolla, moottoripyörällä tai pyöräillen, tai oppaan johdolla linjaautolla. Reitin varrella olevat opastustaulut valottavat Vesilahden historiaa kuvin ja tekstein. Ne tutustuttavat mm. alueelta tehtyihin hautalöydöksiin, historiallisiin asumuksiin, rautakautisiin sankareihin sekä Elias Lönnrotin Kantelettaressa julkaisemaan Elinan surma -kansanballadiin ja sen historiallisiin juuriin. Elinan surmarunon Elinan kerrotaan olleen Klaus Kurjen vaimo, jonka mustasukkainen kartanonisäntä kiivauksissaan otti hengiltä. Tosiasiallisesti Elinan surmaruno lienee

Kuva: Raija Kolehmainen

kulkeutunut Laukkoon tanskalaisen palvelusväen mukana eikä sillä näin ollen olisi todellisuuspohjaa ainakaan Laukkoon. Niin tai näin, vuosisatainen myytti elää edelleen, mikä osaltaan lisää Vesilahden kiehtovuutta ja vetovoimaa. 30-vuotisen matkailuhistorian kunniaksi Vesilahdessa järjestetään tulevana kesänä ns. juhlakierroksia eli opastettuja yleisökierroksia Klaus Kurjen tielle. Noin viisi tuntia kestävän kierroksen aikana reitti kuljetaan linja-autolla oppaan kanssa, joka kertoo Vesilahteen ja Kurki-sukuun liittyviä tarinoita. Kierrokseen kuuluu myös alkukahvit Savipaja Samotissa, lounas Hukianhovin tilausravintolassa sekä käynti Laukon kartanossa, jossa kartanonrouva Leena Lagerstam opastaa vieraat talon historiaan. Kaikille avoimia yleisökierroksia on tulevana kesänä kolme, ja niihin tulee ilmoittautua ennakkoon Vesilahden matkailuneuvontaan. Tilauksesta ryhmille järjestetään samoja kierroksia, joihin on mahdollista lisätä myös muita vierailukohteita ryhmän toiveiden mukaan. Kuvat: Yrjö Punkari

Varokaa, mummo tulee! Kurki-suvun lisäksi Vesilahti tunnetaan aktiivisista kylistään, joista kuuluisin lienee Narvan markkinakylä. Siellä järjestetään maankuulut Narvan markkinat joka viides vuosi. Välivuosina, niin tänäkin vuonna, samalla paikalla vietetään minimarkkinoita, jotka koostuvat perinnepäivästä ja maalaistorista. Tarjolla on, kuten ”isoillakin” markkinoilla, tapahtumia ja kädentaitajien töiden esittelyä joskin pienimuotoisemmin. Vesilahden kylillä järjestetään myös opastettuja kävelykierroksia, joilla kerrotaan kylien historiasta ja nykyelämänmenosta.

Rämsöön kylässä toimii aktiivinen kesäteatteri, jonka näytökset keräävät vuosittain katsojia paitsi Vesilahden kesäasukkaista ja paikallisista, myös kauempaa. Ensi kesänä Rämsöössä nähdään koko perheen hulvaton ja vauhdikas näytelmä Varokaa, mummo tulee! Rami Saarijärven ja Ilkka Malmin käsikirjoittamasta näytelmästä ei puutu vauhtia tai vaarallisia tilanteitakaan – ja kun mummojen kanssa ollaan tekemisissä, myös opetus tarinasta löytyy.

Näytelmän päähenkilö, hulvaton ja ikivirkeä Mummo huijaa tyttärensä luokseen, sillä mummo on päättänyt pelastaa kaikesta valittavan tyttärensä elämästä elämää, jota tämä ei halua. Mummon suuri salainen suunnitelma sisältää mm. mansikkakakku-ansan, naamioituneen kylän miehen, järveen lentävän kännykän, katolla mököttävän mummon, kaatuvat tikapuut ja tietenkin saavillisen jos toisenkin sitä ihanaa kesää. Varokaa, mummo tulee! on Vammalan Teatterin, Teatteri Kurjen ja Rämsöön Kesäteatterin yhteistuotantoa ja esityksiä on kesän aikana 16.

Antti Saarela: Klaus Kurki kosii Elinaa / Laukko Historicum

www.kotimaassa.fi

Choro | Classical | Fado | Fingerstyle | Tango

oni suomalainen on tänä päivänä matkaillut ulkomailla ja tutustunut paikalliseen kulttuuritarjontaan. Espanjan flamenco, Portugalin fado ja monet muut tyylit ovat tulleet tutuiksi. Matkoja tehdään usein myös juuri kulttuurin vuoksi. Paljon on maailmalla kuitenkin tarjottavaa ja kuultavaa, eikä kulttuurinnälkäisen tarvitse välttämättä matkustaa kotimaata kauemmaksi. Tomi Tolvanen

Tampere Guitar Frestival

Kitaran juhlaa Tampereella

Kirsi Poutanen (FIN)

Tampere Guitar Festival tarjoaa kesäkuussa kotimaisen kulttuurimatkavaihtoehdon. Tapahtuma on tunnettu korkealaatuisista konserteistaan. Akustisen kitaran kärkiesiintyjät saapuvat Tampereelle konsertoimaan, ja festivaaliviikon aikana on erinomainen mahdollisuus luoda laaja katsaus eri tyyleihin huippuartistien johdolla. Kitara saattaa alkuun kuulostaa kovin rajatulta valinnalta festivaalin sisällöksi, mutta sen mahdollisuudet ovat lähes rajattomat. Kitara on mukana hyvin monessa eri tyylilajissa, ja juuri tähän monipuolisuuden esittelyyn Tampere Guitar Festival on erikoistunut. Tampere Guitar Festival on vuonna 2005 perustettu tapahtuma. Se järjestetään vuosittain kesäkuun alussa. Pääkonsertit kuullaan erinomaisesta akustiikastaan tunnetussa Tampere-talossa. Erityisesti sen Pieni sali soveltuu mainiosti akustiselle kitaramusiikille. Konsertteja järjestetään myös Tampereen

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2012

keskustan klubeilla ja ravintoloissa sekä lähikuntien kirkoissa. Tapahtuman artistit opettavat kitaransoitosta kiinnostuneita monilla kursseilla ja työpajoilla. Erilaiset seminaarit tarjoavat kiinnostavaa kuultavaa aiheeseen vihkiytymättömällekin. Musiikkia monelta mantereelta Tänä vuonna Tampereelle saapuu jälleen mielenkiintoisia artistivieraita eri puolilta maailmaa. Tampere-talossa kuultavissa pääkonserteissa esiintyvät brasilialainen Yamandu Costa, suomalainen fado-laulaja Kirsi Poutanen yhdessä portugalilaisen kitararyhmän kanssa, sekä espanjalainen Ricardo Gallén.

Yamandu Costa on Brasilian kenties tunnetuin choro-muusikko. Hän on seitsenkielisen kitaran poikkeuksellinen virtuoosi, jonka konsertit eivät jätä kuulijaa kylmäksi. Choro-tyylissä brasilialainen ja afrikkalainen perinne sekoittuvat jazzin ja länsimaisen musiikin traditioon. Yamandu Costa on vieraillut aikaisemminkin Suomessa muun muassa Pori Jazzeilla. Costa on tuttu myös Mika Kaurismäen elokuvasta Brasileirinho. Terveiset Portugalista tuo teemakonsertti ”Fadon taikaa! Amália Tribute”. Suomalaisiin fadon huippuihin lukeutuva Kirsi Poutanen esiintyy yhdessä legendaaristen portugalilaisten kitaristien kanssa. Yksi näistä on

Ricardo Gallén (ESP)

Pohjoismaiden laajin kitarafestivaali • Vuosittain lähes 4000 kävijää • Perustettu 2005 Järjestäjä Tampere Guitar Festivalin kannatusyhdistys ry • Perustaja ja festivaalijohtaja Tomi Tolvanen Kuuluu European Guitar Network -verkostoon Yamandu Costa (BRA)

portugalilaisen kitaran taitaja José Manuel Neto. Konsertti on lähtölaukaus suomalaisportugalilaiselle yhteistyölle. Kokoonpanolle on suunnitteilla äänite suomalaisen levyyhtiön toimesta. Klassista kitaransoittoa edustaa espanjalainen kitaravirtuoosi Ricardo Gallén. Tinkimättömästä musiikin tekemisestä ja poikkeuksellisesta teknisestä osaamisestaan tunnetun Gallénin konsertti on oiva tapa aloittaa tutustuminen klassiseen kitaramusiikkiin. Muita tämän genren esiintyjiä ovat Tampereen tuomiokirkossa esiintyvä espanjalainen Àlex Garrobé, meksikolainen Cecilio Perera ja suomalainen Patrick Vena yhdessä runoilija Risto Rasan kanssa. Myös suomalaisduo Dryades, jossa soittavat Ranskassa asuva Kristina Kuusisto, bandoneon, ja decacorden taitaja Mari Mäntylä, tarjoaa kiintoisaa kuultavaa ranskalaisen ja argentiinalaisen musiikin ystäville.

Mirta Álvarez (ARG) Fingerstyle ja Tango Fingerstyle-kitaristi Don Ross Kanadasta on yksi festivaalin tähtiesiintyjistä. Ainutlaatuisesta ja tarttuvasta soittotyylistään tunnettu Ross on ilmiö, jonka esiintymiset ovat hyvin intensiivisiä ja viihdyttäviä. Festivaalin päätösjuhlaa vietetään Argentiina-teemalla. Mirta Álvarez esittää Suomessa hyvin suosittua argentiinalaista tangoa. Argentiinalaisen Álvarezin herkkä soitto ja laulu on tangoa aidoimmillaan. Kitara soi Pyhäjärven sylissä Tämän kesän uutuus festivaaleilla on kitarakonsertti Viikinsaaressa. Konserttiin kuljetaan idyllistä Pyhäjärven selkää Hopealinjan laivalla, ja laivamatka on elämys jo itsessään. Viikinsaari on myös oiva retkikohde koko perheelle.

Paras tapa osallistua kitarafestivaaleille on varata festivaalipaketti. Paketteihin sisältyy hotelliyöt ja konserttiliput. Konserttien lomassa jää hyvin aikaa tutustua kesäiseen Tampereeseen ja poiketa vaikkapa Särkänniemessä. Tampereella riittää paljon koettavaa jokaiselle. Kahdeksas Tampere Guitar Festival järjestetään 2.-10.6.2012. Lisätietoa konserteista ja lipunmyynnistä löytyy tapahtuman verkkosivuilta osoitteessa www.tampereguitarfestival.com. Kätevä tapa seurata festivaalia ja sen uutisointeja on liittyä faniksi Facebooksivulle Tampere Guitar Festival. Kitara soikoon!

www.kotimaassa.fi

Kesätapahtumat

Virallista juhannusta Virroilla

irrat on jo kymmenen vuoden ajan toiminut Suomen virallisena Juhannuskaupunkina keräten yhteen perheitä ja välittäen juhannustunnelmaa. Juhlavuotenaan Virtain juhannus on, mikäli mahdollista, entistä vetovoimaisempi.

on mm. voimamiesleka ja lapsille karuselli, taloutta kuin satunnaiset juhannusmatkalaisetkin tarjoten maistiaisia menneiden aikojen Ylimys kertoo. juhannusjuhlista, jolloin juhannusjuhliin – Luonnollisesti ohjelmassa on perinteilähdettiin koko kylän voimin. seen tapaan kansantanssiesityksiä, kuorolaulua ja pelimannimusiikkia, ja markkinoilta voi Go West ostaa mukaan koruja, käsitöitä ja leivonnaisia juhannuksen iloksi. Juhlavuoden juhannuksena Virroilla juh-

JuhannusVirrat-tapahtumaa on paikkakunnalla vietetty jo vuosituhannen alusta lähtien, ja vuodesta 2002 Patentti- ja rekisterihallituksen myöntämän ”Virrat – Suomen Juhannuskaupunki” -tavaramerkin alla. Ilman virallista nimeä tai asemaakin Virtoja voi hyvällä syyllä kutsua juhannuskaupungiksi. Kaupungin alueella nimittäin on noin 300 järveä – ja minnepä muualle suomalainen juhannuksena suuntaisi kuin järven rannalle, saunan, vihdan ja hyttyskarkotteen tuoksuun.

litaan lännenteemalla. Perinnekylän koko perheen päätapahtuma aloitetaan perinteisesti aamukymmeneltä, ja se päättyy klo 14 lipunnostoon ja juhannusjulistuksen lukemiseen. Siinä välissä Perinnekylä muuttuu lännenkyläksi. Lännenteema näkyy kaikissa pääjuhlan tapahtumissa, ja luvassa on mm. rodeohärkää, rivitanssiopetusta ja tuttuja kappaleita lännenelokuvista itsensä ”Elviksen”, alias Juha Leppäsen, esittäminä. Aivan villin lännen meiningiksi ei Virtain juhannus kuitenkaan karkaa, lupaa kulttuuri- ja matkailusihteeri Päivi Ylimys.

Virroilla juhannus on paitsi oman perheen tai ystävien kesken rauhoittumista, myös yhteisöllisyyttä ja yhdessä olemista. Aaton juhannusjuhla Perinnekylässä tuo yhteen niin vakituiset asukkaat, alueen 2500 kesäasukas-

– Perinnekylän tapahtuma on lämminhenkinen koko perheen juhla, josta varmasti löytyy mieluista näkemistä ja tekemistä kaikille. Perinteisten Wanhanajan juhannusmarkkinoiden ja lännenohjelman ohessa

Perinnekylän Wanhanajan juhannusmarkkinoilta voi ostaa kaikenlaista mukavaa juhannuksen viettoon.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2012

Juhannusaattoillan ohjelmaan kuuluvat myös kokko ja juhannustanssit Myllyniemen lavalla Vaskivedellä, tai rauhallisemmasta ohjelmasta pitäville juhannusaattoillan konsertti Virtain kirkossa, jossa esiintyy Hanna Ekola. Juhannuspäivän aamuna rantapuistossa järjestetään jokavuotinen, suosittu jumalanpalvelus. Juhannus yhdistää Kymmenvuotisen juhannusjuhlinnan aikana Virroilla on huomattu, että koko perheen yhteiselle juhannusjuhlalle on ollut tilausta. Perinnekylän päätapahtumassa juhlivat rinta rinnan niin paikalliset asukkaat kuin kesävirtolaisetkin, ja Virtain juhannusjuhliin matkataan myös pidemmältä.

jo kymmenen vuotta

Matleena Ikonen

Päivi Ylimys

Hän tunnustaa, että joka vuosi juhannuksen jälkeen hän lupaa itselleen, että menneet juhlat olivat hänen viimeisensä – ”ei ikinä enää”, mutta silti, aina vuoden alussa hän taas tempautuu mukaan suunnitteluun ja huomaa odottavansa juhannusta innolla. Virtain juhannuksessa kun vain on Sitä Jotakin, joka täytyy päästä kokemaan aina uu– Koska tapahtuma-aika on niin lyhyt, on destaan. Tänä vuonna juhlitaan kymmenettä hyväkin, että on vain yksi henkilö, joka vastaa ”Virrat – Suomen juhannuskaupunki” -vuotta, asioista. Tällaisessa tilaisuudessa organisointi ja kun tavaramerkkikin on saanut kymmenen on yleensä kriisijohtamista, jolloin ei ole aivuoden jatkoajan, todennäköisesti myös kaa pyöritellä päätöksentekoa usean ihmisen seuraavat kymmenen vuotta. Sen verran kesken, Ylimys sanoo. kova tekemisen meininki tuntuu virtolaisella kulttuuri- ja matkailusihteerillä olevan. harteilla. Täysin yksin Päivi Ylimys ei työtään kuitenkaan tee, vaan hänen apunaan on noin sadan henkilön talkooporukka, joka koostuu paikallisien yhdistysten jäsenistä, pelimanneista, kuorolaisista ja kansantanssiryhmistä. Langat täytyy kuitenkin olla yhden ihmisen käsissä.

Juhannusjuhlien ohjelmaan kuuluu Markku Sorvarin kirjoittaman juhannusjulistuksen lukeminen – tässä Henri Kivistön esittämänä. – Virtain juhannus tunnetaan valtakunnallisesti, sillä joka vuosi meille tulee muualta Suomesta linja-autoryhmiä juhannusta juhlistamaan, Päivi Ylimys kertoo. – Perinnekylän sijainti aivan 23-tien varressa houkuttelee myös ohiajavia juhannusmatkalaisia poikkeamaan tapahtumaamme. Viime vuonna päätapahtumassa kävi noin 4000 henkilöä. Tapahtuman ajankohta puolenpäivän molemmin puolin on ihanteellinen, sillä sen jälkeen ehtii hyvin vielä omiin juhannustouhuihinkin.

Elvis alias Juha Leppänen esittää lännenelokuvista tuttuja lauluja tulevana juhannuksena. Kuva: AronMusic

Melkein yhden naisen show Päivi Ylimys on Virtain juhannusjuhlien sydän, aivot ja kädet. Ylimys on vuodesta 2004 asti vastannut Virtain juhannuksen tapahtumien ideoinnista koordinoinnista, esiintyjien rekrytoinnista, markkinoinnista ja muista käytännön tehtävistä. Juhannusihmiseksi tunnustautuva kulttuuri- ja matkailusihteeri kertoo, että on alusta asti uskonut siihen, että koko perheen alkoholittomalla tapahtumalla on vetovoimaa myös pienessä pirkanmaalaisessa kunnassa. Vuodesta toiseen jatkunut yleisön suosio on osoittanut Ylimyksen uskon todeksi. Monipuolinen ja tapahtumarikas kansanjuhla on suuri ponnistus, etenkin kun suurin vastuu järjestelyistä lepää yhden ihmisen

www.kotimaassa.fi

Museot ja näyttelyt

uolen tunnin päässä Tampereelta sijaitseva Orivesi profiloituu voimakkaasti luonnon ja kulttuurin kaupunkina. Oriveden kulttuuritarjonnan veturi on Oriveden Suvi – kulttuuritapahtumien ketju, jonka monet konsertit, näyttelyt ja tapahtumat jatkuvat läpi koko kesän kesäkuun alusta syyskuun alkuun tuoden kaupunkiin kesävieraita ja matkailijoita ympäri Suomea.

Rönnin kesäteatterin kuva esityksestä Pitkäjärveläiset vuodelta 2010. Kuva: Sanna Hellekoski Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2012

Matleena Ikonen

Oriveden Suvi houkuttelee Rönnin huvikeskus Längelmäveden rannalla on perinteikäs viihdekeskus, joka tunnetaan lähes kaikkialla Suomessa. Rönnillä on tanssittu jo vuodesta 1949, ja Rönnin tansseihin tullaan kesälauantaisin pitkänkin matkan päästä – siitä pitävät huolen korkeatasoiset esiintyjät ja aito, perinteinen tanssilavatunnelma. Tanssien lisäksi Rönnillä järjestetään kesäisin monenlaisia tapahtumia painonnostokilpailuista kesäteatteriin. Rönnin kesäteatteri sijaitsee aivan Rönnin huvikeskuksen kupeessa luonnonkauniilla Rönninsalmella. Teatterissa on nouseva 350-paikkainen selkänojallinen katsomo, josta on esteetön

näkymä lavalle. Ryhmille on tarjolla erilaisia teatteripaketteja. Kesällä 2012 Rönnin kesäteatterissa nähdään Jari Tervon Rikos ja rakkaus.

Suvi Design muotoilun ja taiteen asialla Heinäkuu kokoaa suomalaisia designin ammattilaisia Orivedelle Suvi Design -tapahtumaan. Suvi Design on muotoilun ja taideteollisuuden myyntinäyttely, jossa kävijöillä on ainutlaatuinen tilaisuus hankkia itselleen muotoilu- ja taideteollisuusalan tuotteita ja tutustua niiden valmistajiin. Suvi Design on kutsunäyttely, jossa on mukana

designin ammattilaisia laadukkaine ja monipuolisine tuotteineen. Tarjolla on mm. asusteita, astioita, koruja ja käyttöesineitä. Tulevana kesänä Suvi Design järjestetään Purnun taidekeskuksessa viidettä kertaa, ja mukana on tuttuun tapaan eri materiaalien ja tyylisuuntien taitajia ympäri Suomen.

Reikäreuna-elokuvafestivaalilla kuvia laidasta laitaan Oriveden Suven päättää syyskuun alussa pidettävä Reikäreuna-elokuvafestivaali, kotimainen festivaali, jossa elokuvien lisäksi tarjolla on kuvataidetta ja musiikkia. Syksyllä 2012 festivaali järjestetään jo kahdeksannen kerran. Festivaalin idea on alusta alkaen ollut elokuvien esittämisen ja kilpailun lisäksi tuoda yleisön eteen alan ammattilaisia kertomaan työstään ja esittelemään omaa tuotantoaan. Aikaisempina vuosina päävieraina ovat olleet esimerkiksi elokuvaohjaajat Markku Pölönen ja Arto Halonen sekä interaktiivisen elokuvan ammattilaiset Chris Hales ja Teijo Pellinen. Reikäreuna-elokuvafestivaali on viime vuosina kerännyt yli 2000 elokuvista kiinnostunutta kävijää, ja laadukas ohjelma ja nimekkäät vieraat ovat nostaneet festivaalin yhdeksi maamme kiinnostavimmista kulttuuritapahtumista.

Reikäreuna-elokuvafestivaali. Kuva: Paavo Pykäläinen.

www.kotimaassa.fi

Kesätapahtumat

Matleena Ikonen

Lopen kunta

antahämäläinen Lopen kunta luottaa mielenkiintoiseen historiaansa ja korkeatasoisiin palveluihinsa.

Sehän on itse Marski! – Vai onko..? Punelia-järven rannalla sijaitsevassa aidossa Marskin Majassa on muutamana kesämaanantaina erityislaatuinen tilaisuus nähdä Mannerheim ”melkein elävänä” näyttelijä Timo Närhinsalon muodossa. Marskin Majan Ohjelmallisissa iltamissa Närhinsalo esittää itse kirjoittamansa monologin ’Viimeinen päiväkäsky’, joka kertoo Mikkelin päämajassa viimeistä tuntiaan viettävän marsalkan mietteistä sodan päätyttyä. Monologissa Mannerheim pohtii sotaa, sen syitä ja seurauksia. Timo Närhinsalo on esittänyt Mannerheimin roolia jo toistakymmentä vuotta, ja on paitsi ulkoiselta olemukseltaan rooliin sopiva, myös hyvin tutustunut sekä marsalkan persoonaan että Suomen historian vaiheisiin. Siksi ’Viimeinen päiväkäsky’ onkin mukanaan vievä esitys, joka tarjoaa taatusti muistettavan

Lomailijan Loppi lupaa ja vavahduttavan kokemuksen. Monologin päätteeksi tilausravintolassa on tarjolla Marskin perinneateria, johon myös näyttelijä Närhinsalo osallistuu, edelleen marsalkan roolissa. Aterian aikana yleisöllä on mahdollisuus jututtaa Mannerheimia, ja joku onnellinen voi saada hänet omaan pöytäseurueeseensa.

historiaa ja

’Viimeinen Päiväkäsky’ nähdään tulevana kesänä ainakin kahtena maanantaina, 25.6. ja 30.7. Vähintään 40 henkilön ryhmille ohjelman voi tilata ympäri vuoden. Heinäkuussa maanantaisin Marskin Maja tarjoaa ohjelmaa kulttuurinnälkäisille kesälomanviettäjille: luvassa on erilaista kulttuuriohjelmaa, mm. lauluiltoja. Majan yhteydessä sijaitsevaan kenttävartiomuseoon pääsee niin ikään koko kesän ajan. www.marskinmaja.fi Timjami maustaa kesäteatterimatkan Vuoden verran Lopella toiminut ravintola Timjami tarjoaa ravintolakokonaisuuden, joka palvelee niin pikaista pistäytyjää, kiireetöntä nautiskelijaa kuin ryhmiäkin. Timjamin 30-paikkaisessa Cafe & Delissä tarjoillaan arkisin kotiruokalounasta ja kahvilatuotteita. Tilassa toimii myös korkeatasoinen À la carte -ravintola. Ruokalista vaihtuu viikoittain, ja se sisältää niin lähiruokaa kuin makuja maailmalta. Saatavilla on mm. Lopen Pappilanpuiston juureksia ja kyytön lihaa sekä oman hyötypuutarhan salaatteja ja yrttejä. Ravintolassa on myynnissä myös itse leivottua leipää, juustoja ja muita herkkutuotteita. À la carte -ravintolan ja Cafe & Delin lisäksi Timjamissa toimii 130-paikkainen tilausravintola, jossa ryhmille on tarjolla erilaisia ruokailuvaihtoehtoja. Tilausravintolassa on mahdollista järjestää niin kokoukset kuin juhlatkin. Ensi kesänä Timjami tekee yhteistyötä Lopen teatterin kanssa tarjoten Sajaniemen kesäteatteriin tuleville ryhmille mahdollisuuden Näyttelijä Timo Närhinsalo Mannerheimina.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2012

Tapahtumia Lopella vuonna 2012 Lankalauantain markkinat 7.4. Lopen torilla klo 9-14

lähiruokaa

Juhani Peltosen seuran kirjallisuustapahtuma 11.-12.5. kirjaston Fallesmannissa Tule tutuksi – tavataan torilla la 9.6. Lopen kunnan järjestämä ohjelmallinen toritapahtuma klo 10-13. Torimyyntiä klo 9-14. Perunankukkapäivä la 30.6. Lopen torilla klo 8-14 Korsuorkesterin kirkkokonsertit 24.7. klo 19 Lopen kirkossa Tohvelisankarin rouva Lopen kesäteatterissa Sajaniemessä. Ensi-ilta 30.6., esitykset heinäkuussa Lopen Yrittäjien Rompe- ja markkinatoritapahtuma su 29.7. klo 11-16 koulukeskuksen piha-alueella (Opintie 2-4) Korsuorkesteri Vojakkalan lavalla ke 8.8. Lopen Maalaismarkkinat la 29.9. koulukeskuksen pihalla klo 9-14 Poronpolku, koko perheen ulkoilutapahtuma su 30.9. Lähtö Riihisalosta klo 9-12.

Ravintola Timjami palvelee arkilounastajia ja ryhmiä.

ruokailla teatteriretken yhteydessä joko ennen tai jälkeen näytöksen. Teatterin ensi kesän ohjelmistossa on Maria Jotunin Tohvelisankarin rouva. Ravintola Timjami avattiin Lopella vuosi sitten toukokuussa. Tiloissa toimi aiemminkin tilausravintola. Tiloihin tehtiin mittava remontti, jonka yhteydessä rakennettiin myös täydellinen ammattikeittiö, joka vastaa nykyajan vaatimuksia. Viime kesä meni toimintaa aloitellessa, mutta yrittäjäpariskunta on optimistinen tulevan kesän osalta. He uskovat omaan konseptiinsa ja luottavat siihen, että paikallisten asukkaiden lisäksi sekä muualta tulevat ryhmät että Lopen kesäasukkaat löytävät Timjamiin tulevan kesänä.

Sajaniemen Suvi -kuvataidenäyttely Villa Vesperissä. Avoinna kesäaikaan ti-su klo 11-17, muulloin sopimuksen mukaan. Tied. Mikael Vesper 041 452 8555. Seppo Tammisen kotiateljee Launosissa Santamäen Kartanossa avoinna sopimuksen mukaan. Tied. 040 570 3906. Marskin Maja, Suomen Marsalkka Mannerheimin Metsästysmaja avoinna 1.6.-15.8. ti-su klo 11-17 (juhannusaattona suljettu), muina aikoina tilauksesta ympäri vuoden. Kesäsunnuntaisin noutopöytä. Tied. 040 548 0525. Kotiseutumuseo Lukkarin Puustelli ja Lopen Vanha kirkko avoinna kesäaikaan ti-su klo 12-16, to myös klo 18-20. Kesätorstaisin iltahartaus klo 20. Tied. (019) 758 6035. Äijämäen juoksuhaudat Joentakana. Tiedustelut ja opastukset; Joentaan kyläyhdistys puh. 040 587 4916 tai 040 5454 958. Kartanoputiikki Punainen Tupa Topenolla on avoinna arkisin klo 10-18 ja lauantaisin sekä sunnuntaisin klo 11-16, maanantaisin suljettu, muina aikoina sopimuksen mukaan. Tied. 040 194 3846. Kirjaston Fallesmannissa kuukausittain vaihtuvat näyttelyt. Tied. (019) 758 6035 Lisää tapahtumia ja tekemistä: www.loppi.fi

www.ravintolatimjami.com

Vuosi sitten remontoiduissa tiloissa toimii nykyajan vaatimukset täyttävä ravintola.

Marskin Majaan pääsee tutustumaan myös talvella.

www.kotimaassa.fi

Kesätapahtumat

Hämeen Keskiaikamarkkinoilla kohtaavat

Matleena Ikonen

ämeenlinnan Linnanpuisto muuntautuu 14. kertaa keskiajan näyttämöksi kun kaupungissa järjestetään Hämeen Keskiaikamarkkinat elokuun puolivälissä. Hevoset korskuvat, neidot tavoittelevat taitojaan mittelevien ritarien suosiota ja markkinahumu tempaa mukaansa jos jonkinlaista onnenonkijaa.

Ulla Seppälä

Keskiaikamarkkinoilla on Hämeenlinnassa pitkät perinteet, ja tapahtuman suosio on kasvanut jatkuvasti vuosien varrella. Toiminnanjohtaja Sanni Hallanvaara kertoo, että perustamisvuonna 1997 markkinat olivat oikeastaan vain muutama käsityöläisten pystyttämä koju, joilla pyrittiin elävöittämään vanhassa linnassa esillä ollutta, kuningatar Margaretasta kertovaa näyttelyä. Kävijöitä tuolloin oli muutama tuhat, mutta innostuksen idea oli istutettu, ja sen jälkeen tapahtuma on kehittynyt kansainväliseksi keskiaikailotteluksi, jossa on jopa kymmeniä tuhansia kävijöitä. – Me emme ole mitenkään tietoisesti tai johdonmukaisesti kasvattaneet keskiaikamarkkinoita, mutta yleinen innostus ja yhdessä tekemisen ilo tarttuu, Sanni Hallanvaara sanoo. Talkootyön voimannäyte Hämeen Keskiaikamarkkinat järjestetään talkootyönä Hämeen linnan Keskiaikayhdistyksen koordinoimana. Mukana tapahtuman järjestelyissä on vuosit-

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2012

tain satoja henkilöitä: torimyyjiä, esiintyjiä, yhdistyksiä, koululuokkia ja yksittäisiä ihmisiä. Myyjiä ja esiintyjiä tulee paitsi Hämeenlinnasta ja muualta Suomesta, aina ulkomailta asti. – Esiintyjiä ja kauppiaita on noin kymmenestä maasta, Sanni Hallanvaara kertoo. – Se tuo lisäväriä tapahtumaan ja sopii siihen oikein hyvin: keskiajallahan oltiin itse asiassa hyvinkin kansainvälisiä täällä Suomessakin. Keskiaika kiinnostaa Viime vuonna Keskiaikamarkkinoilla vieraili yli 20 000 ihmistä. Mikä keskiajassa niin kiehtoo? Sanni Hallanvaara uskoo, että kävijöitä kiinnostaa markkinoiden tarjoama eksoottinen aikamatka, jossa Suomen ja Hämeenlinnan todellinen historia yhdistyy kiehtovaan fantasiamaailmaan. Viime vuosina viihteen ja kulttuurin alalla on nähty useita keskiajasta ammentavia kirjoja, elokuvia ja pelejä, minkä Hallanvaara uskoo vetävän markkinoille aina myös uutta sukupolvea.

Markkinoilla vallitsee hyvin todentuntuinen keskiaikainen meininki: on talonpoikia ja käsityöläisiä myymässä tuotteitaan, on tempuntekijöitä ja musikantteja. Voit törmätä vaikkapa munkkiin jakelemassa siunauksia, pyöveliin tai neitojensa ja rouviensa kanssa markkinoilla vierailevaan linnanrouvaan. Yksi Keskiaikamarkkinoiden kiinnostavimmista kohteista on viime vuosina ollut keskiaikaleiri, jossa keskiajan elävöittäjät kuljettavat kävijän hyvin autenttiseen keskiajan tunnelmaan. Leirissä oli viime vuonna noin 40 telttakuntaa, joissa osanottajat elivät omaa keskiaikaista rooliaan puvuin ja rekvisiitoin. Ohjelmaa koko viikonlopuksi Hämeen Keskiaikamarkkinat pidetään elokuisena viikonloppuna, 17.-19.8. Hämeenlinnan Linnanpuistossa. Viikonlopun ajalle mahtuu monenlaista ohjelmaa, josta riittää katsottavaa koko perheelle, lastenteatterista musiikkiesityksiin, lupaa Keskiaikamarkkinoiden ohjelmasta vastaava Carita Rantala. – Joka vuosi jo ainakin kymmenen vuoden ajan katsotuin ohjelmanumero on ollut näytelmälliset turnajaiset, ja ne ovat ohjelmassa tänäkin vuonna. Tiedossa on ritarien taistelua ja ihania neitoja, Rantala lupaa. Turnajaisissa yksi pääosa on ritareita kantavilla hevosilla, ja hevosia nähdään myös nyt toista kertaa Keskiaikamarkkinoille tulevassa Barbarian Horse Show’ssa. Näytöksessä taitoratsastajat näyttävät osaamistaan hevosten selässä – show keräsi ison joukon katsojia viime vuonna, ja varmasti kiinnostaa myös tulevana kesänä. Lauantai-illan iltapidoissa nähdään huikea tulishow, ja viikonlopun aikana areenalle astelevat Fight Club Finlandin showpainijat, jota ottavat miehestä mittaa oikein keskiajan tyyliin. Voimien mittelöä tarjoaa myös uutuutena Keskiaikamarkkinoilla nähtävä Highland Games, eräänlainen keskiaikainen voimamieskilpailu, jonka lajeina ovat mm.

kivikuulan työntö, hirrensyöksy ja säkin heitto. Alun perin skotlantilaisella Highland Gamesilla on pitkät perinteet, ja kilpailuja järjestetään nykyisin ympäri maailmaa. Linnanpuistossa Highland Games nähdään ensi kesänä esittelylajina, ja vuoden päästä kilpailun SM-finaali saadaan Hämeenlinnaan.

14. Hämeen Keskiaikamarkkinat 17.-19.8.2012 Hämeenlinnan Linnanpuistossa

Pe 17.8. Markkinatori klo 14-20, vapaa pääsy Säädyttömien yö klo 20, liput ovelta 10 / 5 €

La 18.8. Markkinatori avoinna klo 10-18. Liput: 10 € / aikuiset, 5 € / lapset. Lippu sisältää sisäänpääsyn Linnanniemen museoihin. Veli Eugeniuksen ehtookestit klo 19. Ruokailuliput 60 / aikuiset, 30 € / lapset Pelkkä ohjelma: 10 € / aikuiset, 5 € / lapset

Su 19.8. Markkinatori avoinna klo 10-17. Liput: 10 € / aikuiset, 5 € / lapset Lippu sisältää sisäänpääsyn Linnanniemen museoihin. Lisätietoa: www.keskiaikamarkkinat.net

www.kotimaassa.fi

Kesätapahtumat

Tänä vuonna Jazztori järjestetään jo toukokuun 22.–27.5., kun se tähän asti on ollut elokuussa aloitusvuodesta 1989 lähtien. Jazztori muuttuu nyt myös enemmän kaupunkifestivaalimaisemmaksi, sillä musiikin lisäksi myös muotoilu ja muoti ovat näkyvästi esillä.

uomalaisessa musiikkimaailmassa tärkeimpien jazzfestivaalien joukkoon kuuluva Lahden Jazztori on tullut tunnetuksi korkeatasoisista ja monipuolisista esiintyjistä, ammattimaisista tapahtumajärjestelyistä sekä yleisöystävällisistä palveluista.

Vahva ohjelma Jazztorin jazzillinen ohjelmisto on koottu nykyjazzista, bluesista ja soulista sekä eri kulttuureja yhdistelevästä maailmanmusiikista. Jazztorin housebandia johtaa Siim Aimla ja vierailevina solisteina ovat mm. Panu Savolainen, Raivo Tafenau, Hele-Riin Uib ja Marilin Kongo. Avajaispäivänä svengataan Jukka Perko & Streamline Jazztet -yhtyeen tahdissa. Kansainvälisen huipputason jazzmuusikoistamme koostuvan yhtyeen ohjelmisto tarjoilee niin suomalaiskansallisia ikivihreitä, bebop -klassikoita kuin Perkon uusia sävellyksiäkin.

Lahden omat huiput Keskiviikkona 23.5. Sinfonia Lahti kapellimestarinaan Okko Kamu esiintyy Jazztorilla tarjoten mm. klassisia jazzstandardeja. Maailmankuulu orkesteri saapuu kotikaupunkinsa jazztapahtumaan useiden vuosien tauon jälkeen. Sinfonia Lahti on tunnettu mm. lukuisista poikkeuksellisista levytysprojekteista, joista se on saavuttanut yhteensä seitsemän kultalevyä ja kolme platinalevyä. Platinalevyt ovat tulleet Sibeliuselokuvan soundtrackista sekä lauluyhtye Rajattoman kanssa tehdyistä ABBA- ja Queen-levyistä. Torstaina Lahti Big Band esittelee uuden blueshenkisen ohjelmistonsa solistinaan Suomibluesin taidokas ammattilainen Ismo Haavisto. Tämä lahtelainen tunnetaan loistavana huuliharpistina ja laulajana. Perjantain-illan lahtelaisannista vastaa Lahden Gospelkuoro johtajanaan Marjaana Turunen. Kuoro esiintyy ammattimuusikoista kootun bändin kanssa ja sen ohjelmisto koostuu hengellisestä musiikista ja jenkkigospelista.

Jazztori - makuja, musiikkia, muotoilua ja muotia

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2012

Torstaina esiintyjä maailman huipulta Jazztorille saapuu torstaina 24.5. legendaarisen Toto-yhtyeen alkuperäislaulaja Bobby Kimball (s.1947) yhtyeineen. Kimball lauloi Toton neljällä ensimmäisellä levyllä, joista elämään ovat jääneet erityisesti kappaleet ”Rosanna” ja ”Hold the Line”. Kimball on jatkanut uraansa eri areenoilla kiertäen viime vuosina aktiivisesti ympäri Eurooppaa ja Amerikkaa. Illan aikana kuullaan Toto-klassikoiden parhaimmistoa.

Iltaa jatkaa Balkan Fever Helsinki, joka tarjoilee musiikkia suomalaisilta yhtyeitä, joilla on vähänkin tekemistä Balkan-musiikin tai muuten vain hytkymään pistävän maailmanmusiikin kanssa.

Perjantaina Jo Stance Perjantai-illan kirkkaana tähtenä loistaa Jo Stance. Laulajalahjakkuus Johanna Försti on noussut nopeasti Suomen viihdetaivaalle. Moni muistaa hänet Tanssii tähtien kanssa -ohjelmasta, jossa hän esiintyi Sami Pitkämö Orkesterin solistina. Jo Stance livebändi on iso seitsenhenkinen ryhmä, joka on kasattu Suomen todellisesta muusikkokermasta. Jo Stance show nähtiin viime kesänä mm. Porin Jazzin päälavalla ja se esiintyi myös Presidentinlinnassa vuoden 2010 itsenäisyyspäivän vastaanotolla.

Soul of Design -muotoilutapahtuma Lauantaiksi Lahden ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutin tuottaa Jazztoritelttaan näyttelyn, joka esittelee koulusta lähtöisin olevien suunnittelijoiden töitä ja työuria. Opiskelijat rakentavat Jazztoritelttaan myyntinäyttelyn lauantaiksi 26.5. ja tuottavat muotinäytöksen, jossa voi tutustua tämän hetken ja tulevaisuuden tekijöihin. Soul of Design -muotoilutapahtuman työpajoissa voi seurata opinnäytetöiden esityksiä ja suunnittelijoiden työnäytöksiä. Soul of Design- tapahtuma on osa Lahden World Design Capital kokonaisuutta. Lapsiesiintyjiä ja erikoisia soittimia Sunnuntain Lasten OMA:ssa päivässä ”stage on avoin” musiikkikoulun opiskelijoiden esityksille. Viimevuotiseen tapaan mm. Musiikkikoulu Hauskat Sävelet tuo Jazztorille opiskelijoidensa sekä opettajiensa upeita esityksiä. Viime vuonna lasten päivä oli Jazztorin suosituin keräten huippuyleisön, yli 1 300 vierasta. Päivän aikana voi myös tutustua ja kokeilla Pro Puun toteuttamia erikoisia soittimia sekä osallistua työpajaan.

Lauantai-iltana maailmanmusiikkia Afrocola brass band sekoittaa Senegalin, Suomen ja Balkanin rytmejä ja sävelmiä tehden maailmanmusiikkia uusista ja vanhoista sävelmistä. Yhtyettä vahvistaa pitkän linjan muusikko Sakari Kukko, joka tunnetaan erityisesti etnovaikutteisesta musiikistaan.

Taiteellinen johtaja

Taisto Reimaluoto Suven Runoilija

Mirkka Rekola Tutustu ohjelmaan: www.runoviikko.fi 37

www.kotimaassa.fi

Kesätapahtumat

Eino Leino -talo kertoo runoilija Eino Leinon lapsuudesta ja Elias Lönnrotin asumisesta Paltaniemellä.

altaniemelle on matkaa Kajaanin keskustasta vain noin 10 kilometriä. Nykyään Paltaniemi on osa Kajaania, mutta aikanaan se oli Kainuun emäpitäjän Paltamon kirkonkylä.

Kajaanin Paltaniemen kautta Kainuuseen

Esko Piippo

Paltaniemellä on viihtynyt myös muita kulttuurivaikuttajia, kuten näyttelijä Aarne Orjatsalo, joka vietti lapsuutensa Eino Leinon naapurina. Myöhemmässä vaiheessa Hövelössä asui kuvataitelija T. G. Tuhkanen.

Paltaniemi sijaitsee Oulujärven rannalla, Hyrynsalmen ja Kuhmon tervankuljetusreittien yhtymäkohdassa. Sen luonnonkauneus on kesäisin unohtumaton elämys. Sata vuotta sitten sitä sivuava koskireitti oli Suomen suosituin turistireitti, jossa riitti jännitystä ja erämaan tuntua.

Vanha Hövelö purettiin 1970-luvun alussa, mutta Eino Leinon perinnettä vaalitaan Hövelön piirustuksien mukaan tarkkaan alkuperäistä noudattaen rakennetussa Eino Leino -perinnetalossa, joka vihittiin nykyiselle paikalleen Leinon 100-vuotissyntymäpäivänä vuonna 1978. Talossa voi tutustua Leinon elämästä ja elämäntyöstä kertovaan näyttelyyn, Leinon kirjojen kokoelmaan ja ostaa antikvariaatista Leinon teoksia.

Historiallinen keskuspaikka Paltaniemi on ollut satoja vuosia yksi Kainuun keskuspaikoista ja moni kiinnostava kohde muistuttaa Paltaniemen pitkästä historiasta. Paltaniemi onkin Kajaanin alueen matkailullinen helmi. Kaunis Paltaniemen kuvakirkko on vuodelta 1726. Kuvakirkko on avoinna matkailijoille kesäaikaan päivittäin. Kirkon kupeella sijaitsee vainajien varvikko, johon on haudattu myös Eino Leinon vanhemmat sekä kolme sisarta.

Paltaniemi-päivät ja Eino Leino -talon kirjapäivät 13.–15.7.2012

Kuvakirkon vieressä sijaitseva Keisarintalli on Suomen vanhin kotiseutumuseo. Nimi juontuu Keisari Aleksanteri I:n Suomen vierailusta vuonna 1819, jolloin hän seurueineen nautti tallissa aamiaista. Talli on siirretty nykyiselle paikalleen vuonna 1826, mutta kalusteet ovat keisarin käynnin aikaiset. Vuodesta 1883 vuoteen 2010 toiminut Paltaniemen koulu on nykyään kyläyhdistyksen omistuksessa. Kylätalon kouluaitoissa on nähtävänä vanhaa Paltaniemen kouluun ja koulunkäyntiin liittyvää esineistöä.

Monien kiinnostavien kohteiden ja rikkaan kulttuurihistorian ympärille käynnistettiin viime kesänä Paltaniemi-päivät ja Eino Leino -talon kirjapäivät. Tapahtuma palkittiin Koti-Kajaani-lehden vuoden 2011 kaupunkitekona. Tänä kesänä tapahtuma järjestetään 13.–15.7.2012. Päivät sisältävät erilaisia tapahtumia, myyntitoreja, esittelyjä, esitelmiä, esittelykohteita, iltatilaisuuksia sekä vanhojen paltaniemeläisten tapaamisen. Tutustumiskohteita on eri puolilla Paltaniemeä. Kajaanin oppaat esittelevät Paltaniemen kuvakirkkoa ja Keisarintallia. Eino Leino -talolla on Kajaanin kuvataitelijoiden näyttely, kirjailijaesitelmiä sekä kirjojen myyntitori. Paltaniemen koulupihassa esitellään kotiseutuyhdistyksen koulumuseoaittojen kouluesineitä. Taiteilija Matti Koskelan ateljeessa on nähtävissä professori Aarno Minkkisen ja mediataitelija Kimmo Koskelan valokuvia Paltaniemeltä, kultaseppä Juha Koskelalta hopeisia uniikkikoruja ja professori Matti Koskelalta akvarelleja ja piirroksia. Alueella sijaitseva siirtolapuutarha ja Paltaniemen ratsastustalli tarjoavat kesäelämyksiä, kuten myös Paltaniemen vanhimman talon Immolan savupirtti ja pihapiiri, jossa on mm. MTK Kajaanin Päivä maalla -tapahtuma.

Kulttuurin merkkimiehiä Paltaniemen alueella on myös runsas kulttuurihistoria. Kajaaniin muutettuaan Elias Lönnrot asui Hövelössä, jossa hän kokosi ensimmäistä, vuonna 1835 ilmestynyttä Kalevalaa. Parhaiten Hövelö tunnetaan kuitenkin runoilija Eino Leinon syntymäkotina, jossa syntyi myös hänen kirjailijaveljensä Kasimir Leino. Hövelössä he elivät lapsuutensa ja opiskeluvuosien kesänsä ja seutu on vahvasti esillä heidän teksteissään.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2012

TULOSSA KESÄLLÄ 2012:

Peppi 27.6. - 5.8.

Pitkätossu

liput 22/19/15

10. - 31.7. liput 10/12/14

KIVITIPUN KESÄ 20-vuotisjuhlia viettävä Halkosaaren kesäteatteri tuo kesäkaudeksi näyttämölle nauruhermoja kutkuttavan ”Lekaa ja Leivoksia” -menestysnäytelmän. Rooleissa mm. ikisuositut Pekka Autiovuori, Marjukka Halttunen ja Pekka Räty. Varaa teatteripakettisi Kivitipusta! Teatteriloma 88 €/hlö/1 vrk 2 hh, 1 x buffet-ateria, lippu Halkosaaren kesäteatteriin

Teatteripäivä 36 €/hlö

Buffet-ateria ja lippu kesäteatteriin

Porukalla edullisemmin!

Ryhmämajoitus 150 €/hlö/3 vrk. 2 hh, puolihoitoruokailut, voimassa su-pe. Ryhmän minimikoko 20 hlöä.

Ammaaikesäteaaeria Seinäjoella vuodesta 1992!

Lappajärven kesä kutsuu

Halkosaaren tanssilavalla tanssitaan taas huippuartistien tahtiin. Mainioita pistäytymiskohteita mm. Punaisen Tuvan Viinitila, taidegalleria Ateljee Autio ja lappajärveläisiä VM-Carpetin mattoja myyvä Verho- ja Mattotalo sekä Nelimarkka-museo ja Jääkäri-museo.

www.tornavankesateaaeri.net

Kylpylä Kivitippu Nykäläntie 137, 62600 Lappajärvi, (06) 561 5000, www.kivitippu.fi, kivitippu@kivitippu.fi

Lieksan Vaskiviikko 20.–28.7.2012

1.–7.7. 2012

To 19.7. Ameriikan Poijat.

Toisen polven amerikansuomalaiset lavalla! Hannikaisen sali, Nurmes klo 19. Liput 15 €, S-Etu -2 €.

La 21.7. Pohjan sotilassoittokunta kapellimestarinaan musiikkikapteeni Jaakko Nurila. Mätäsvaaran kaivoslaguuni klo 15. Liput 15 €, Karjalaisen etukortilla -2€

Su 22.7. Töölö Brass; Nocturne.

Koe öisen kaivoslaguunin ainutlaatuinen tunnelma! Mätäsvaaran kaivoslaguuni klo 22. Liput 15 €.

Tule mukaan melontaseikkailuun!

Ti 24.7. Boston Brass. Maineikas

amerikkalainen vaskikvintetti ensimmäistä kertaa Lieksassa. Lieksan kulttuurikeskus klo 18. Liput 15 €.

Suomen ja Ruotsin rajalle. Seitsemän päivää – 295 km pitkin Muonion- ja Tornionjokea!

To 26.7. Jyväskylä Sinfonia kapellimestarinaan Tibor Boganyi. Lieksan kirkko klo 18. Liput 15 €.

Mahdollisuus osallistua myös viestijoukkueena tai meloa vain osan matkasta.

Pe 27.7. Trumpettigaala.

Arvomme melojien kesken kaksi kajakkia! (Prijon Seayak 520 ja Jackson Journey)

Konsertillinen maailman parhaita trumpetisteja. Lieksan kulttuurikeskus klo 17. Liput 15 €. Koko viikon ohjelma, konserttiliput ja lisätiedot:

www.lieksabrass.com, p. 045 132 4000, info@lieksabrass.com

www.midnightsuncanoeing.eu

www.kotimaassa.fi

Museot ja näyttelyt

Halkosaaren

Marjukka Halttunen Suomen Kansallisteatterista näyttelee tänä kesänä Halkosaren kesäteatterissa.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2012

kesäteatteri tarjoilee

Matleena Ikonen

Halkosaaren kesäteatteri

Lekaa ja leivoksia H

alkosaaren kesäteatteri Lappajärvellä juhlii tulevana kesänä 20-vuotisjuhlavuottaan. Pienen kunnan kesäteatteri on sinnitellyt Suomen kilpaillulla kesäteatterikentällä, ja pärjännytkin hyvin. Menestyksen reseptiin tarvitaan pohjaksi hyvät näytelmävalinnat, lisukkeeksi kourallinen erittäin hyviä näyttelijöitä ja mausteeksi aimo annos tinkimättömyyttä.

Teatterinjohtaja Antti Vartiala kertoo, että Rauli Jokelinin ja Panu Raipian kirjoittama Lekaa ja leivoksia jatkaa samalla, hyväksi todetulla linjalla kuin millä Halkosaari on lunastanut paikkansa menneiden kahden vuosikymmenen aikana. Vuonna 2010 Komediateatteriin alun perin tehty näytelmä on komedia, joka Vartialan mukaan sopii hyvin maaseudulle. – Näytelmä on erittäin hauska ja sopii ajankohtaisuutensa vuoksi suomalaiselle maaseudulle, sillä siinä sekoillaan EU-tukien kanssa, Antti Vartiala kertoo. – Toinen syy kappaleen valintaan on se, että kun saimme mukaan tähtinäyttelijät, pitää tekstinkin olla hyvä. Valitsemme aina esitettävät näytelmät näyttelijöiden mukaan. Tänä vuonna rooleissa nähdään Pekka Autiovuori ja Marjukka Halttunen Suomen Kansallisteatterista sekä Pekka Räty, Irmeli Hirvonen ja Taina Reponen. Näytelmän ohjaa Rauli Jokelin. Lahjoja säästämättä, laadusta tinkimättä Kun näytelmää on tekemässä joukko vankkoja ammattilaisia, ei kesäteatterikappaleen työstämiseen tarvita pitkiä aikoja. Antti Vartiala kertoo, että Lekaa ja leivoksia -harjoitukset alkavat kesäkuun alussa, ja ensi-iltaa näytellään totutusti jo vajaan kolmen viikon päästä juhannuspäivänä. Kaikkiaan esityksiä on kesän aikana kolmisenkymmentä.

Halkosaaressa on 800 hengen katettu katsomo. Oikealla Pekka Räty.

20-vuotisjuhlavuotta juhlitaan Halkosaaressa täysin rinnoin. Vartiala toivoo ja uskoo, että kesäteatterin ystävät ympäri Suomen löytävät tiensä Halkosaareen myös tänä kesänä niin kuin menneinäkin vuosina. Vartialan mukaan Halkosaari on yksi maamme suosituimmista ja arvostetuimmista teattereista. Syitä tähän ovat aina erittäin hyvät näyttelijä- ja näytelmävalinnat sekä se, että jokainen juttu tehdään aina erittäin hyvin. Haudanvakavaa asiaa komedian keinoin Vuonna 2010 ilmestynyt Lekaa ja leivoksia vyöryttää näyttämölle kipeiltäkin tuntuvia teemoja komedian keinoin. Henna ja Helmeri ovat menneet naimisiin, mutta nuorelta parilta on rahat loppu: hautausbisnes ei luista, sillä ihmisiä kuolee liian vähän. Kuin taivaan lähettämänä tulee grynderi Oiva Mäyrä sisään ja tekee tarjouksen, josta nuorten on vaikea kieltäytyä. Mutta mitä tapahtuu kun firman oikeat omistajat Camilla ja Aurora palaavat pitkältä lomalta ja rahat ovat menneet? Lekaa ja leivoksia on riemukas taistelu rahasta, rakkaudesta ja hautaustoimistosta. Luvassa on napakkaa vuorosanailua, hurjia juonenkäänteitä ja hauskoja henkilöhahmoja, jotka takaavat hauskuutusta koko puolitoistatuntiseksi.

Pekka Autiovuori

www.kotimaassa.fi

Kesäteatterit

eatteri Eurooppa Neljä toteuttaa ensi kesänä kunnianhimoisen esityksen, jollaista ei kukaan ole koskaan aikaisemmin Suomessa tehnyt. Mahdollisesti Keski-Suomea vesitse kiertävä, teatterilaivaksi muunneltu 33-metrinen proomu on ensimmäinen vastaava koko maailmassa.

Eurooppa Neljän uutuudet Eurooppa Neljän vuokraama vanha puunkuljetusproomu toimii Haavelaiva-nimisen esityksen näyttämönä. Proomu lähtee liikkeelle Suolahden satamasta ja etenee sieltä Keitele-Päijänne -kanavia pitkin Päijänteelle ja edelleen Jyväskylään. Matkalle osuu neljä satamaa, joihin rakennetuista katsomoista yleisö pääsee näytelmää seuraamaan. Itse esitys tapahtuu kokonaisuudessaan rantaan ankkuroidulla proomulla.

Speden muistolle – Tässä on monta sellaista elementtiä, joita ei yleensä nähdä kesäteatterissa. Varmasti Haavelaiva on monelle sellainen elämys, jota ei ole hetkeen saanut, Matti Hämäläinen uskoo.

– Kyllähän tässä on monta liikkuvaa osaa, jotka luovat projektille omat haasteensa. Eurooppa Neljän lisäksi Haavelaivaa ovat tekemässä yhteistyökumppanimme KeiteleMuseo, joka omistaa proomun, sekä ne neljä satamaa, joissa näytelmää esitetään. On mielenkiintoista, miten kaikki saadaan pelaamaan yhteen, Hämäläinen sanoo.

Omanlaisensa elämyksensä voi kokea myös Haavelaivan ensi-illassa: katsojat voivat matkata Suolahdessa pidettävään ensi-iltaan Keitele-Museon omistamalla museojunalla Jyväskylästä. Suolahden vanhalta asemalta on vain muutaman kymmenen metrin matka esityspaikalle satamaan.

Jotta homma ei kävisi liian helpoksi, kesän kohokohdaksi on suunniteltu järvinäytöstä, jossa proomu lavasteineen ja näyttelijöineen pysäköidään keskelle Päijännettä, ja yleisö pääsee seuraamaan näytelmän tapahtumia proomun viereen ankkuroiduilta laivoilta.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2012

Jiri Halttunen

vanha puunkuljetusproomu toimii Haavelaivanimisen esityksen näyttämönä.

Tuottaja Matti Hämäläinen kertoo, että hanke on paitsi mielenkiintoinen, myös hullunrohkea. Haasteita riittää voitettaviksi, jotta kaikki saadaan sujumaan juohevasti, ajallaan ja onnistuneesti.

Teatteria keskellä järveä

Matleena Ikonen

Haavelaiva on Outi Poppin käsikirjoittama ja Kimmo Lavasteen ohjaama tarina laivasta, joka kokoaa yhteen joukon onnekkaita, jotka ovat voittaneet lipun parempaan elämään matkalla olevaan Haavelaivaan. Mutta kun kapteeni ja koordinaatit ovat kateissa, kuka päättää kenen parempaan elämään ollaan menossa? Pääroolissa on kaikkien tuntema näyttelijätär Ritva Oksanen.

Eurooppa Neljän tulevan kesän toisena produktiona Sappeessa nähdään legendaarisen Spede Pasasen Noin seitsemän veljestä. Matti Hämäläinen on innoissaan. – Speden tuotantoa ei kukaan muu ole aikaisemmin tehnyt teatteriin. Me onnistuimme saamaan MTV3:lta luvat Noin seitsemään veljekseen ja kaiken kukkuraksi saimme tekstin sovittajaksi Ilkka Talasrannan, joka yhdessä alkuperäisen kirjoittajan Jukka Virtasen avustuksella muokkaa tekstin näyttämölle sopivaksi. Vuonna 1968 tehdyn elokuvan juoni soveltuu hyvin Sappeen luontoon. Kesäteatterinäytelmä on oiva tapa kunnioittaa 12 vuotta sitten edesmennyttä tv-persoonaa ja keksijää. Tuttuun tapaan Eurooppa Neljälle on tulossa vilkas ja mielenkiintoinen teatterikesä: kaksi uutuusnäytelmää, yhteensä melkein 100 esitystä ja nimekkäät näyttelijät luovat positiivista odotusarvoa korkeatasoiselle teatterille.

t y j Hä

tuloo Törnävälle

Matleena Ikonen

– Monella tavalla Peppi on railakkaampi, rajumpi ja raflaavampi kuin moni muu sen jälkeen kirjoitettu kirja, sanoo Sarianne Paasonen.

Puukkojunkkareita odotetaan innolla Häjyt on tarina nykyajan puukkojunkkareista, pohjalaisista uhoajista Jussi Murikasta (Jani Johansson) ja Antti Karhusta (Harri Huttunen), jotka pääsevät vankilasta kärsittyään tuomion pankkiryöstöstä. Miehet palaavat kotikonnuilleen Pohjanmaalle ja jatkavat samanlaista elämää kuin ennen kiven sisään joutumistaan. Häjyt pohjautuu Aleksi Bardyn elokuvakäsikirjoitukseen, jonka tuottaja Sarianne Paasonen sovittaa näyttämölle ja ohjaa. Paasonen kertoo, että Häjyt löytyi ohjelmistoon vähän vahingossa. – Se oli oikeastaan vahinko-oivallus kun mietimme ohjelmistoon sellaisia aiheita, jotka sopisivat ulkona esitettäviksi, kiinnostaisivat paikallista yleisöä ja jotka olisivat vähän erilaisia muusta kesäteatteritarjonnasta, Sarianne Paasonen sanoo.

Törnävän kesäteatteri

ei ole ihan yksinkertaista. Tarkoitukseni on omassa sovituksessani saada tekstiä teatterimaisemmaksi. Häjyt on saanut Seinäjoella aikaan positiivista ennakkokuhinaa. – Paikalliset tuntuvat olevan innoissaan, mutta katsotaan sitten, miten se näkyy katsojamäärissä, Paasonen sanoo. - Aikaisemmin tällaiset Pohjanmaalle sijoittuvat näytelmät ovat kyllä kiinnostaneet paikallisia katsojia.

Peppilotta Sikuriina Rullakartiina...

Elokuva Häjyt sai ensi-iltansa jo vuonna 1999, mutta teattereissa tekstiä ei ole juurikaan nähty. Paasonen kertoo, että Häjyt on viime kesänä tehty Nakkilan kesäteatteriin, mutta ei aikaisemmin ammattilaisvoimin. Paasonen uskoo sen johtuvan siitä, että teksti on haastava kappale sisällä esitettäväksi.

Maailman vahvin tyttö tunnetaan kaikkialla, ja Seinäjoellakin Peppiä on esitetty edellisen kerran reilu kymmenen vuotta sitten. Näytelmää on kuitenkin toivottu paljon, ja kun ohjaaja Viivi Saarela löysi rooliin täydellisen Pepin (Nelli Ojapalo), Törnävällä saadaan taas ensi kesänä nauttia Pepin anarkistisesta tyttöenergiasta.

– Häjyt-elokuva on tyyliltään ”road-movie”, minkä vuoksi tarina on hyvin sirpaleinen, ja siksi sen sovittaminen näyttämölle

Vaikka Astrid Lindgrenin Peppi Pitkätossu ilmestyi alun perin jo 1940-luvun alussa, tarina sopii hyvin myös nykypäivään.

– Tarina, sen teemat ja päähenkilöt ovat hyvin ajattomia. Peppi Pitkätossu on hyvä kesäteatterinäytelmä myös siksi, että se on niitä harvoja näytelmiä, joiden pääosassa on tyttö ja jota pojat silti suostuvat lähteä katsomaan. Sarianne Paasonen näkee, että Peppi ja Häjyt ovat tietyllä tavalla hyvin samanlaisia näytelmiä. – Molemmat tekstit kertovat jonkinasteisesta anarkiasta ja erilaisuudesta. Ne ovat hyvä pari myös siksi, että ne sopivat samaan peruslavastukseen, hän sanoo. Yhteinen lavastus ei ole ainoa haaste, jonka kahden ison tekstin tuottaminen ja esittäminen samassa teatterissa yhden kesän aikana tuo. Sarianne Paasonen sanookin, että kahden näytelmän yhtäaikainen esittäminen on ”armottoman aikatauluttamisen” tulos. – Näyttelijät ovat molemmissa näytelmissä pitkälti samat ja kappaleilla on eri ohjaajat. Kyllähän se haasteita tuo, mutta toisaalta moni tulee Seinäjoelle kesäksi muualta vain kesäteatteria varten, joten eipähän ole ainakaan vapaa-ajan ongelmia, Paasonen nauraa.

www.kotimaassa.fi

Kesäteatterit

12.7. – 11.8.2012 www.hmlkesateatteri.fi

✆ (03) 612 0414

musiikkia, muotia ja muotoilua keskellä Lahtea

Liput ennakkoon Lippupalvelusta alk. 10€ + toim.kulut

Balkan Fever, Jo Stance, Lahti Big Band, Sinfonia Lahti, Jukka Perko Streamline jazztet, Bobby Kimball Band

www.jazztori.com

VOI HYVÄ TAVATON mitä Mänttä-Vilppulassa on ryhmille!

Ympäri vuoden: Serlachius-museot, Taidekeskus Honkahovi, Mäntän kirkko, Peltolan luomutila. Kesällä: Mäntän kuvataideviikot (10.6.–31.8.2012). Ja paljon muuta, kysy lisää matkailutoimistosta. Kysy myös Rapukartanon rapujuhlista.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2012

Mänttä-Vilppulan matkailutoimisto. R. Erik Serlachiuksen katu 2, 35800 Mänttä. P. 03 488 6841, info@manttavilppulamatkailu.fi www.manttavilppulamatkailu.fi

Tuukka Huttunen näyttelee keväällä Teatteri Siperian näytelmässä Mister Finland. Kuva: Snoopi Siren

aikka ei suuri William Shakespearen tuntija tai sukkahousuteatterin ystävä olisikaan, ensi kesänä kannattaa kuitenkin suunnata Hämeenlinnan kesäteatteriin, jossa Shakespearea vedetään ”korkealta ja kovaa” tamperelaisen teatteri Siperian voimin.

Matleena Ikonen

Shakespeare

kääntyy komediaksi Hämeenlinnassa

Sakespearen kootut theokset on kesäteatteria isolla T:llä, virkistävä poikkeus alueen muusta kesäteatteritarjonnasta, lupaa näyttelijä ja Siperian teatteriyhdistyksen puheenjohtaja Tuukka Huttunen. Tavoitteena on, ei enempää eikä vähempää, kuin murtaa yleinen käsitys kesäteatterista, kun lavalle vyörytetään kaikki 37 Shakespearen näytelmää kahdessa tunnissa ja kolmen näyttelijän voimin. Kuulostaa hengästyttävältä – ja onkin sitä, mutta vain näyttelijöille. Huttunen sanookin, että esitys on voimakkaasti ”näyttelijöiden teatteria”.

kotimaassa Iso-Britanniassa. Huttunen uskoo, että teksti on hyvin istutettavissa myös 2000-luvun Hämeenlinnaan. – Huumori, joka on toiminut USA:ssa ja Briteissä, ei välttämättä toimi Suomessa, koska Shakespeare-tuntemus meillä on aivan toista luokkaa kuin siellä, missä sitä saadaan jo äidinmaidossa. Tekstin on aina oltava sitä esittävän ryhmän näköinen, ja siksi me teemme näytelmän voimakkaasti juuri Hämeenlinnaan ja juuri kesäteatteriin, Tuukka Huttunen sanoo.

– Esitys vaatii näyttelijöiltä tietynlaista virtuositeettia, heittäytymistä, kunnianhimoa ja oikeanlaista otetta tekemiseen, Huttunen sanoo.

Vaikka ollaankin tekemisissä kirjallisuushistorian kenties suurimman merkkihenkilön teosten kanssa, mitään pölynmakuista Hamlet-kimaraa ei Hämeenlinnassa kuitenkaan nähdä eikä katsojan tarvitse kertailla Romeon ja Julian juonenkäänteitä ja sukulaisuussuhteita etukäteen pysyäkseen näytelmässä kärryillä. – Suurimalle osalle suomalaisista joku Macbeth ei varmasti sano yhtään mitään eikä katsojan todellakaan tarvitsekaan tietää mitään Shakespearesta etukäteen, Huttunen lupaa. – Suurin osa teoksista ja hahmoista ovat näytelmässä hyvin viitteellisiä ja käsitellään ohuesti. Shakespeare antaa hyvät puitteet tehdä vauhdikas ja hauska esitys, kuitenkin kunnioittaen hänen tuotantoaan niin, että näytelmä antaa katsojalle siitä jonkinlaisen kuvan. Tarkoituksemme onkin vähän sivistää hämeenlinnalaista kesäteatteriyleisöä, Huttunen heittää piloillaan.

Katsojalta sen sijaan ei vaadita muuta kuin avointa mieltä ja hyvää naurunkestävyyttä, sillä sitä tarvitaan: luvassa on nimittäin valloittava ja vauhdikas esitys, Huttunen lupaa.

Sakespearen kootut theokset -näytelmän ensi-ilta Hämeenlinnassa on 12.7. Rooleissa nähdään Tuukka Huttusen lisäksi Mikko Nousiainen ja Teemu Palosaari.

Pikakurssi Shakespeareen Sakespearen kootut theokset on alun perin amerikkalainen teksti, joka kantaesitettiin 1980-luvulla ja joka sai suuren suosion Yhdysvalloissa ja Shakespearen

www.kotimaassa.fi

Kesäteatterit

urussa kuullaan tänä vuonna historian siipien havinaa kun Turun Kesäteatteri ja Turun kaupunginteatteri yhdistävät voimansa yhteisproduktioon ensimmäistä kertaa 60 vuoteen. Yhdistävänä voimana on kaikkien lasten ja aikuisten sankari, punatukkainen rämäpää Peppi Pitkätossu.

Matleena Ikonen

Kalle Karlsson

Rumpali muuntuu rosvokuninkaaksi Turun Peppi-näytelmään Peppi Pitkätossun Huvikumpu avautuu katsojille Turun Vartiovuoressa kesäkuun 15. päivänä, ja elokuun 12. päivään mennessä esityksiä nähdään neljänä iltana viikossa, yhteensä peräti 50. Kesän aikana siis sattuu ja tapahtuu, niin kuin Pepille ja hänen ystävilleen aina. Pepin seikkailut eivät kuitenkaan lopu kesän kanssa, vaan syksyn tullen näytökset jatkuvat Turun Kaupunginteatterin päänäyttämöllä. Turun Kesäteatteria ylläpitävän Turun Työväen Teatterin Kannatusyhdistyksen puheenjohtaja Petja Raaska pitää yhteistyötä ”uusia uria aukovana”. – Vielä on aikaista sanoa, mitä hyötyjä tällainen uudenlainen yhteistyö tuottaa. Sen voi varmuudella sanoa, että tuotanto on erilainen kuin mihin on totuttu, mutta Turun kesäteatterin parhaat perinteet säilyvät.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2012

Työryhmän kokoonpanosta ja ideoista päätellen Peppi Pitkätossusta ollaan saamassa unohtumaton versio, Petja Raaska uskoo. Remu merirosvojen kuninkaana Turkuun Pepin ohjaa Marika Vapaavuori, ja näytelmän itseoikeutettuna tähtenä nähdään Pepin isää, merirosvokuningas Efraim Pitkätossua esittävä muusikko Remu Aaltonen. Remu on jo mediassa ehtinyt kertoa, että Efraimin rooli sopii hänelle kuin nenä päähän, sillä merirosvoelämä on lähellä rumpalin sydäntä eikä kyseessä ole ”mikään siloposkien rooli”, kuten Remu on Yle Turun haastattelussa todennut.

Osa Peppi Pitkätossun työryhmää. Kuvassa takana Pilvi Hämäläinen, Remu Aaltonen ja Tomi Alatalo. Edessä Valtteri Lipasti ja Outi Ikonen. Remu on kertonut samastuvansa hyvin Efraimin rooliin: elämä on koitellut rosvokuningasta monella tapaa ja jättänyt tähän jälkensä. Remu sanookin Ylelle, että Pepin isällä ja hänellä itsellään on paljon yhteistä: – Pepin on varmaan synnyttänyt juuri sellainen isä kuin minä olen. Mä menen rannalta rannalle ja tapaan ihmisiä siellä, tai sitten mennään taas eteenpäin. Peppi Pitkätossun roolin Turussa tekee Pilvi Hämäläinen. Tommin roolissa nähdään Tomi Alatalo ja Annikana Elina Aalto. Iki-ihana villikko Astrid Lindgrenin Peppi Pitkätossu kestää aikaa ja pysyy niin aikuisten kuin lasten kestosuosikkina hyvästä syystä: Peppi on reipas luovien ratkaisujen mestari, jonka rohkeutta ihastellaan ja kauhistellaan. Peppi julistaa omaa rohkeaa elämänfilosofiaansa ja rohkaisee meitä kaikkia ottamaan elämämme ohjat omiin käsiimme. Ehkäpä juuri siksi raisusta ja villistä punapäästä on tullut paitsi monen tytön ja pojan suosikki, myös monen aikusen supersankari.

Oi ihana toukokuu tuo höpsöt Larkinit lavalle Salossa Matleena Ikonen

Salon Teatteri

Oi ihana toukokuu muuttaa 2000-luvun salolaisen kesäteatterimiljöön 1950-luvun sodanjälkeiseksi englantilaiseksi maalaiskyläksi, jossa hyväsydäminen monitoimimies ’Pop’ Larkin, hänen rouvansa Ma ja heidän sekalainen suurperheensä koittavat tulla toimeen miten parhaaksi näkevät. Pop ja Ma eivät suuremmin ota paineita toimeentulostaan, vaan elelevät kotitilallaan boheemisti omintakeisella tyylillään ja välillä lain tiukkaa kirjainta... no, hieman luovasti soveltaen. Pappa Larkin nimittäin ei liiemmin ole piitannut yleisistä velvollisuuksista, kuten nyt esimerkiksi verojen maksamisesta, ja niinpä hän eräänä toukokuun iltapäivänä saa vieraakseen nuoren innokkaan verovirkailijan, herra Charltonin. Luvassa on leppoisa ja rehevä tarina, jossa on lämmintä huumoria ja jos jonkunlaista sotkua ja mutkaa matkassa.

Paikallisin voimin Salon Teatterin kesäteatteriin Vuohensaareen Oi ihanan toukokuun ohjaa itsekin alkuperäinen salolainen Ari Wirta. Tuottaja Marcus Lindén kertoo, että tekstivalinta oli alun perin ohjaajan ehdotus.

uohensaaren kesäteatterissa Salossa eletään koko kesäkausi siinä ihanassa toukokuun tunnelmassa, kun kesä on vasta nupuillaan ja kaikki on mahdollista… Salossa nähdään nimittäin tv:ssä huippusuosion saavuttaneen, H.E. Batesin kirjoittaman Oi ihana toukokuu -näytelmän suomenkielinen kantaesitys.

Näytelmän suomenkielinen käännös on valmistunut vasta hiljattain, ja Lindén katsoi, että teksti voisi hyvin sopia Saloon. Tekstin on näyttämölle sovittanut Jussi Tuominen. Suomessa näytelmää ei ole aikaisemmin toteutettu, joten Salossa juhlitaan kesäkuun lopussa paitsi ensi-iltaa myös uutta suomalaista kantaesitystä. – Oi ihana toukokuu on totuttu näkemään vain tv-sarjana, joten kukaan ei varmaan ole osannut ajatella, että siitä voisi tehdä näytelmän, Lindén pohtii.

Hän uskoo, että näytelmä vetää katsojia Saloon ja uppoaa suomalaiseen kesäteatteriyleisöön. – Tarina on ihanan rehevä ja huumoripitoinen ja sen pääpari on ronski, boheemi pari, joka elää hetkessä. Näytelmässä eletään ihanassa kesän odotuksessa ja naureskellaan brittiläiselle aristokraattiselle elämänmenolle. – Vaikka tarina tapahtuu toisessa ajassa ja maassa, luulen, että siitä löytyy kosketuspintaa myös suomalaiseen yhteiskuntaan. Näytelmä toteutetaan pitkälti paikallisin voimin. – Mukana on muutama vahvistus ulkopuolelta, mutta muuten rooleissa nähdään salolaisia harrastajanäyttelijöitä, Lindén kertoo. Oi ihana toukokuu on ensi-illassa Vuohensaaren kesäteatterissa 30.6. ja siitä nähdään 18 näytöstä. Viimeinen näytös on 21.7.2012.

www.kotimaassa.fi

Kesäteatterit

Matleena Ikonen

Putkinotkossa tanssitaan

Talkootanssit

avonlinnan Teatteri tuottaa kesällä 2012 Putkinotkon idylliseen kesäteatteriin laulunäytelmän Talkootanssit. Esitys on Savonlinnan Teatterin kunnianosoitus 100 vuotta täyttäville Savonlinnan Oopperajuhlille.

Pylväinen, Päivi Niskanen SibeliusAkatemiasta sekä Matti Muhonen, paikkakuntalainen näyttelijätrubaduuri. Lisäksi mukana on joukko osaavaa harrastajaporukkaa, Tiina Luhtaniemi sanoo.

Talkootanssien ohjaaja Tiina Luhtaniemi Savonlinnan Teatterista kertoo, että Talkootanssien valitseminen Oopperajuhlien 100-vuotisjuhlavuoteen ei ollut sattumaa. Näytelmän ja Oopperajuhlien historia nimittäin kietoutuvat tiiviisti yhteen.

Talkootanssit on osa Savonlinnan Oopperajuhlien yhteydessä järjestettävää Fringe-festivaalia, joka tarjoaa oopperajuhlavieraille, paikallisille asukkaille ja matkailijoille laajan kirjon kulttuuria: konsertteja, teatteriesityksiä, performansseja, esitelmiä, näyttelyitä ja tapahtumia. Festivaalilla nähdään mm. Munamies.

– Talkootanssit esitettiin Oopperajuhlilla jo vuonna 1930. Ilmari Hannikainen sävelsi teoksen juhlien silloisen johtajan Aino Acktén tilauksesta, Luhtaniemi kertoo.

Luhtaniemen mukaan Talkootanssit sopii hyvin esitettäväksi Putkinotkossa, sillä se on vanhan ajan laulunäytelmä, jossa pääosa on romanttissävyisellä kansanmusiikilla. Kolminäytöksisen näytelmän tutuimpia lauluja ovat tunnelmalliset ja maalaisromantiikka hehkuvat ”Pentin serenadi” sekä ”Juhla ja juhannusilta”. Laulunumeroita Talkootansseissa on kaiken kaikkiaan 25, jotka kuullaan kolmihenkisen orkesterin säestämänä.

Tiina Luhtaniemi kertoo, että kesäteatteri Putkinotkossa on jo puitteiden puolesta elämys: teatteri katsomoineen ja lavoineen sijaitsee hieman kauempana – Putkinotko on kirjailija Joel Risteillen teatteriin varsinaisesta museoalueesta. Lehtosen syntymäkoti, ja toimii Talkootansseja on tekemässä Miljöön vuoksi katsomoa ei ole nykyisin museoalueena. Se on hynoin kaksikymmenpäinen joukko. katettu, vaan se on rakennettu vin koskematon, lintukotomainen Pääosissa nähdään Lasse Pajunen luonnonmukaiseen amfiteatteriin miljöö, joka asettaa omat haasHelsingin kaupunginteatterista, nousevaan rinteeseen. teensa valittaville näytelmille. Seinäjoen kaupunginteatterin Jari Keskiviikon ja torstain esityksiin on järjestetty meno-paluu kyytimahdollisuus linja-autolla. – Putkinotkoon pääsee lisäksi perjantaisin ja lauantaisin höyrylaivalla Savonlinnan satamasta. Laiva risteilee vesillä kaksi tuntia, minkä aikana laivalla voi vaikkapa ruokailla, Luhtaniemi kertoo. – Laiva saapuu aivan Putkinotkon omaan laituriin, ja paluumatka tehdään linja-autolla. Talkootanssien rooleissa nähdään mm. ylh. vas. Ottilia Kavakka ja Laura Vartio; alh. vas. Lasse Pajunen, Jari Pylväinen ja Matti Muhonen. Kuva: Jarmo Hirvonen

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2012

Talkootanssien ensi-ilta nähdään 7.7. ja sitä esitetään kaikkiaan 16 kertaa heinäkuussa.

PUUMALA – SUOMEN KUUMALA Leppoisia kesäpäiviä veden, veneiden ja tapahtumien äärellä

Saimaan kauneimmat sävelet konserttisarja 11.-15.7. Siltakemmakat 2.-4.8. Markkinat, kesäteatterit, lavatanssit...

Puumalan matkailuinfo

Keskustie 14, 52200 Puumala | Puh. 050 562 0706 puumalan.matkailu@puumala.fi | www.puumala.fi

www.puumala.fi/tapahtumat

Hei, missä olet

Kerro itsestäsi ja palveluistasi suoraan

ryhmämatkaajille

ja mitä teet?

ja matkailuaktiiveille

printtilehdessä tai verkkopalvelussa.

www.kotimaassa.fi

Kesäteatterit

Kuopion Uusi Kesäteatteri vie matkalle läpi kesäisen Suomen

un suomalainen nainen joutuu antamaan potkut koko henkilökunnalleen ja kaiken huipuksi saneeraamaan myös itsensä ulos yrityksestä, ollaan vakavien valintojen edessä. Niitä joutuu kohtaamaan kiltti tyttö Maruzella Pöyhönen Kuopion Uuden Kesäteatterin ensi kesän ilottelussa ’Buona Sera Signorina’.

Luvassa on kesäinen road movie, hyväntuulinen ilottelu italoiskelmien tahdissa. Kojonen sanoo kuitenkin, ettei ”Buona Sera Signorina” ole mikään heppoisilla juonenkäänteillä kokoon kursittu hittikavalkadi vaan vahvasti tarinaan nojaava näytelmä, jota on maustettu mukaansatempaavalla musiikilla. – Tavoitteemme on kaikissa teksteissämme käsitellä päivänpolttavia ilmiöitä ja suomalaisia kiinnostavia asioita huumorin keinoin. Vaikka kyseessä on musiikkinäytelmä, näytelmä perustuu vahvalle tarinalle, jonka ympärille rakennetaan siihen soveltuva musiikki.

Kuopion Uuden Kesäteatterin tuottaja Juha Kojonen kertoo, että ”Buona Sera Signorina” on kertomus suomalaisen naisen ja punaisen (totta kai) Fiatin ystävyydestä. Se on itsenäisen naisen kasvutarina ja matka läpi kesäisen Suomen. – Etsiessään elämälleen uutta suuntaa Maruzella päätyy autokauppaan, josta mukaan lähtee aito italialainen, kirkkaanpunainen Fiat 600. Maruzella huomaa pian, että kyseessä ei olekaan mikään tavallinen auto, vaan auto, jolla on sielu. Ajomatkalla Suomen halki Maruzellan ja persoonallisen Fiatin välille kehittyy syvä ystävyys, Kojonen paljastaa juonesta.

Matleena Ikonen

Huumorin keinoin, mutta ei helposti Kuopion Uuden Kesäteatterin perusti kiertävä revyyteatteri Tahtiteatteri keväällä 2010. Alusta alkaen ryhmän perustajat, Sami Kojonen, Johanna Keinänen ja Kimmo Virtanen ovat kirjoittaneet itse esittämiensä näytelmien käsikirjoitukset. – Vahvan tarinan lisäksi näytelmillemme tyypillisiä elementtejä ovat iskelmämusiikki, monitasoinen huumori ja tanssillisuus. Haluamme tehdä hauskoja tekstejä, mutta ei vain helppoa huumoria, Juha Kojonen sanoo. ”Buona Sera Signorina” on Kuopion Uuden Kesäteatterin kolmas näytelmä, ja se on teatterin Suomi-trilogian kolmas osa. Ensimmäisenä toimintakesänä vuonna 2010 Kuopiossa nähtiin rakennusaiheinen Matti ja Teppo -musikaali ’Kaiken takana on nainen!’, ja viime kesänä ryhmä

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2012

Joonas Kojonen

vyörytti lavalle kertomuksen suomalaisen miehen urheiluhulluudesta Olen Suomalainen! -musiikkinäytelmässä. Kuopion Uusi Kesäteatteri toimii ammattilaisvoimin, ja tänäkin kesänä päärooleissa nähdään kivenkovat ammattilaiset, laulajavirtuoosi Sami Kojonen, suomalaisen teatterin ’Grand Old Man’ Oiva Lohtander (yllä) sekä YLE:n kanavilta tuttu ”Rouva Ruutu”, Jaana Pesonen (vas.). Mukana ovat myös Liisa Ruuskanen ja Jukka Väinölä sekä viime kesän tapaan joukko innostuneita nuoria avustajia. – Toimintakauden aikana suunta on ollut ylöspäin. Vuonna 2010 meillä kävi 4500 katsojaa, mutta viime vuonna jo yli 9000 eli yleisö on löytänyt meidät kiitettävän hyvin. On ilahduttavaa, että meille ei tulla ainoastaan Kuopiosta ja Pohjois-Savosta, vaan aivan eri puolilta Suomea. Vastaanotto on ollut hyvin positiivinen, joten odotamme tulevaa kesää innolla, Juha Kojonen sanoo.

Reissun päällä

Anne Pentti

Anne Pentti on naantalilainen kirjoittaja, joka arvostaa kotimaataan.

UNOHTUMATON METSÄHIIRI Mitä tulee mieleen sanasta teatteri? Jos olet kuusikymppinen mies, niin todennäköisesti tunnet kravatin puristuksen kaulan ympärillä ja mietit, miten pysyä hereillä kolmen tunnin mittaisessa kaupunginteatterin draamaesityksessä, jonka taiteellinen taso pyyhkäisee hilseen yli viileämpänä kuin kevättalven myrskytuuli. Kesäinen kotimainen teatteri tarkoittaa kuitenkin sotilasfarsseja, avioliittokomediaa, Törnävän häjyjä ja Peppi Pitkätossun seikkailuja. Huumoria, iloa, musiikkia ja paikallishistoriaa parhaimmillaan. Kesäteatteri kuuluu suomalaiseen kesälomaan yhtä vankasti kuin sauna lauantai-iltaan. Kesällä suomalainen uskaltaa nauraa ääneen pelkäämättä, mitä vierustoveri ajattelee, kuumana kesäiltana suomalainen saattaa jopa laulaa. Piikkiön kesäteatterissa katsomo täyttyy jo tuntia ennen esityksen alkua. Perinteenä on, että teatterin taustajoukot laulattavat ja kertovat tunnin verran hauskoja tarinanpätkiä, eikä kukaan halua jäädä paitsi tästä yhteisestä ilosta.

Tapahtuma- ja mainoskuvaukset

Perinteiset kesäteatterin tehokeinot, humalassa toilailevat miehet, kärttyiset vanhat naiset, kauniit nuorikot, köyhät mutta rehelliset rengit, kepeä kiroilu ja kaksimieliset sutkaukset elävät maalaisnäyttämöillä edelleen vahvoina, mutta esityksissä uskalletaan nauraa myös vakaville asioille. Huumoria löydetään Euroopan Unionin byrokratiasta, kuntauudistuksen kiemuroista ja Naantalissa käsittelyyn on uskaliaasti otettu presidentinvaalivuoden kunniaksi valtiollisen ikonimme Urho Kekkosen elämä – räväkän huumorin keinoin.

Katso kuvagalleria netissä ja kysy lisää!

AdPhoto

Suomussalmella kesäteatterissa ollaan kansalaissodan kynnyksellä, maaliskuussa 1917, jolloin Venäjän vallankumous käynnisti Suomen itsenäisyyteen johtaneen tapahtumien vyöryn. Huumoria, rakkautta ja omaa murretta on esitykseen sijoitettu sen verran, että iloinen tunnelma kesäillassa säilyy.

Joni Rantasalo | Photography www.adphoto.fi | 0400 316 414

Seuraava numero 3/2012 ilmestyy TOUKOKUUSSA viikolla 20

Viisitoista vuotta sitten Kalajoen Hiekkasärkkien kesäteatterissa katsomon editse juoksi pikkuinen hiiri kesken esityksen. Eturivin naiset kiljahtelivat, lapset olivat innoissaan yllätysesiintyjästä ja näyttelijöiden vuorosanat menivät hetkeksi sekaisin. Enää en muista, mitä näytelmää esitettiin, mutta hiirijuoksun tunnelma on jäänyt elävästi mieleen. Suomen kesäteatterinäyttämöt ovat täynnä yllätyksellisiä elämyksiä.

n! tule mukaa myyntiin SOITA media 4478 puh. 02 841

www.kotimaassa.fi/mediakortti 51

www.kotimaassa.fi

KOTIMAAN

MATKAILU MESSUT KOTIMAAN

MATKAILU i k t MESSUT e r ö ee löyt

T Suomeen!

13.–15.4.2012

SUOMEN SUVI on täynnä kutsuvia lomakeitaita, mieleenpainuvia tapahtumia

Tampereen Messu- ja Urheilukeskus

UUDESTAAN!

ja kiinnostavia matkakohteita; nautiskelijalle hemmotteluhetkiä mökkilaiturin nokassa, seikkailijalle uusia valloituksia ja mutkattomasta lomasta haaveilevalle etukäteen suunniteltuja reissupäiviä.

KOTIMAAN MATKAILUMESSUILLA ovat esillä niin kaupunkien ja kuntien monipuolinen matkailutarjonta, hotellit sekä idylliset maatila- ja perhemajoitusvaihtoehdot kuin upeat nähtävyydet, tapahtumat ja näyttelytkin. Lisäksi messutapahtumasta löydät muun muassa eri matkatoimistot ja matkanjärjestäjät, auto- ja venevuokraamot, sekä muut alan palvelut ja tuotteet.

NYNNE TULEE -myynti- ja markkinointitapahtuma järjestetään perjantaina 13.4. Kotimaan Matkailumessujen yhteydessä. Tapahtumassa pirkanmaalaiset mat-

TELOANNOKSET KESAN PARHAAT JAA

kailuyrittäjät ovat esittelemässä tuotteitaan ja palveluitaan. Asiakkaiksi kutsutaan sekä yritysasiakkaita että matkanjärjestäjiä.

”Messuilta saat ideoita ja vinkkejä, jotka antavat lomallesi täysin uudet koordinaatit.” Lisätiedot www.kotimaanmatkailumessut.fi

Ilmailunkatu 20, PL 163, 33901 Tampere puh. 0207 701 200, fax 0207 701 201 www.tampereenmessut.fi, info@tampereenmessut.fi