Matkailu kotimaassa.fi nro 2-2013 by Matkailu kotimaassa.fi

PORTAAN NAHKURINVERSTAS Hämeen

Härkätien

varrella Ainutlaatuinen nahkatehdasmuseo Kahvila-ravintola, ruokailut ja kahvitukset myös ryhmille Tunnelmallinen kokous- ja juhlatila 50 hengelle Viihtyisät huoneet ja huoneistot majoitukseen ympäri vuoden

www.nahkurinverstas.fi Kappelintie 26, Tammela toimisto@nahkurinverstas.fi 040 861 5555 / 040 767 5928 Kuva: Jarmo Tikka

Inkalan Kartano Oy Inkalantie 91, 13500 Hämeenlinna www.inkalankartano.fi

Kokoukset • Perhejuhlat • Savusauna Leila Ylitalo (03) 652 4150 0500 767 150 leila.ylitalo@inkalankartano.fi

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2013

äivien pidentyessä ajatukset karkaavat yhä useammin tulevaan kesään, vaikka ulkona on vielä hanki. Kesäsuunnitelmia tehdään monessa kodissa ja yhdistyksessä täyttä päätä. Tässä numerossa jatkamme tutustumista Suomen Siniseen Tiehen, josta löysimme paljon mielenkiintoista nähtävää.

TÄSSÄ NUMEROSSA Pääkirjoitus............................................................. 3 Haastateltavana Eino Grön.................................. 4-5 Sininen Tie yleistä................................................................. 6-7 Kyyjärvi.............................................................. 8-9 Karstula.......................................................... 10-15 Kannonkoski.................................................. 16-17 Lomaseutu..................................................... 18-21 Keitele............................................................ 22-25 Pielavesi......................................................... 26-29 Maaninka....................................................... 30-31 Vesanto ja Tervo............................................. 32-33 Syvänniemen kylä.......................................... 34-35 Kesäteatterit.................................................... 36-51 Kesätapahtumat............................................... 52-58 Matkan varrelta.................................................... 59 Matkailu kotimaassa.fi -lehti toimitus@kotimaassa.fi www.kotimaassa.fi 5. vuosikerta

Useimmille meistä kesä merkitsee sama kuin loma. On kuitenkin paljon niitä, jotka tekevät kesällä töitä, ja juuri heidän ansioistaan meidän lomamme tuntuu Lomalta. Näitä kesäntekijöitä ovat muun muassa kaikki innokkaat kesäteatterilaiset. Teatterin tiedotuskeskuksen mukaan Suomessa on noin 400 kesäteatteria tekevää teatteria tai ryhmää. Jokaiseen näytelmään ja näytökseen tarvitaan runsaasti tekijöitä. Lavalle nousee joskus jopa kymmeniä esiintyjiä, ja työtä riittää myös lavan ulkopuolella. Teatterissa voi mennä koko varsinaisesta työstä ansaittu kesäloma. Mikä saa ihmiset antamaan kesästään ison osan kesäteatterille? Tätä numeroa tehtäessä olemme tutustuneet eri puolilla Suomea toimiviin kesäteattereihin. Yksi on ollut yhteistä kaikille teatterintekijöille. ”Odotan innolla”, oli tyypillisin kommentti sekä kokeneilta näyttelijöiltä että uusilta harrastajilta. Kesällä tuo palava into välittyy lavalta meille katsojille. Ehkäpä siksi kesäteatteriesitykset ovatkin niin viihdyttäviä. Tänä kesänä monessa kesäteattereissa voi siirtyä menneiden vuosikymmenten tunnelmiin. Musiikki vie Samppalinnan Kesäteatterissa Turussa 1950-luvulle. Riihivuoren Aploodi-teatterissa nautitaan toukokuussa Paul Ankan 1950–60-luvun musiikista, ja kesää jatketaan Leevi and the Leavingsin ja Rauli Badding Somerjoen tahdissa. Kuopion Uusi Kesäteatteri vie aikamatkalle 1970-luvulle, kun taas Laajavuoren Kesäteatterissa ollaan kasaritunnelmissa.

Tilaukset ja osoitteenmuutokset:

Päätoimittaja: Ahti Oksman puh. 0500 439 857 ahti.oksman@kotimaassa.fi Toimitussihteeri: Eeva Oksman puh. 0500 439 863 eeva.oksman@kotimaassa.fi Toimittajat: Matleena Ikonen puh. 0400 302 066 matleena.ikonen@kotimaassa.fi Irmeli Kojonen puh. 0440 533 303 irmeli.kojonen@kotimaassa.fi Suvi Roselli puh. 0440 437 362 suvi.roselli@kotimaassa.fi Tapani Mylly puh. 044 281 4446 Valokuvaaja: Joni Rantasalo puh. 0400 316 414 joni.rantasalo@adphoto.fi Mediamyynti: puh. 044 702 1212 myynti@kotimaassa.fi Taitto: Mainostoimisto Penbox puh. 044 375 3254 www.penbox.fi Painopaikka: Allatum Oy www.allatum.fi

Perinteiseen kesäteatteriin luottaa Keravalla toimiva Krapin kesäteatteri, joka on valinnut kesän näytelmäkseen Aleksis Kiven Nummisuutarit. Sen ohjaa Suomen tunnetuin ja arvostetuin Kiviohjaaja Juha Hurme.

puh. 044 702 1212 myynti@kotimaassa.fi www.kotimaassa.fi/tilaus

Kesäteatterilavoilla loistavat myös tähdet, kuten Eino Grön Valkeakoskella, Krisse Salminen Tampereen Komediateatterissa, Hannele Lauri Keuruulla, Lena Meriläinen ja Oskari Katajisto Mustion Linnan Kesäteatterissa sekä Sami Saari ja muut taitavat muusikot Samppalinnassa.

Tilaushinnat (5 nroa) -määräaikaistilaus 30 € -kestotilaus 27 € -irtonumero 6,80 € (sis. alv 10%) Internet-sivut ja verkkolehti: webmaster@kotimaassa.fi

Sinisen Tien varrellakin on monia kesäteattereita. Karttulassa Wanhat Wehkeet -kesäteatterissa muistellaan rakasta Karjalaa. Pielavedellä harrastajateatterin Viulunsoittaja katolla -laulunäytelmässä mukana on myös oopperalaulaja Marjatta Airaksen oppilaineen. Syvännimen Teatteri Hermannin ensi kesän laulunäytelmässä palataan ajassa 1950–60-luvuille, jolloin oman pitäjän laulutähti Vieno Kekkonen valloitti suomalaisten sydämiä.

Julkaisija: Menuetti Group Oy asiakaspalvelu@menuetti.fi www.menuetti.fi ISSN 1798-0445 (painettu lehti) ISSN 1798-0453 (verkkojulkaisu)

Minkälaista kesäteatteria mahdamme nähdä 20 vuoden kuluttua? Tämä päivä on huomisen historiaa.

Kansikuva: Maaningalla sijaitseva Korkeakoski on Suomen korkein koski, jonka pudotuskorkeudeksi on määritelty 36 metriä. Kuva: Juho Pelkonen, Maaningan kunta.

Ahti Oksman

http://www.facebook.com/matkailukotimaassa

www.kotimaassa.fi

Erikoishaastattelu

Kaikki suomalaiset tuntevat Eino Grönin. Miten itse luonnehtisit itseäsi?

Mitkä konsertit ovat olleet erityisen mieleenpainuvia?

Missä viihdyt parhaiten vapaa-ajallasi Suomessa?

Pidän itseäni laulajana tai viihdetaiteilijana. Laulaminen on pääasiallinen ammattini.

Olet esittänyt monenlaista musiikkia. Mikä tyylilajeista on lähinnä sydäntäsi?

Olen ollut mukana muuna muassa Tapio Rautavaaran ja Olavi Virran muistokonserteissa. Muistokonsertit ovat vaikuttavia, mutta niiden tunnelmaa latistaa se, ettei tilaisuuden päähenkilö ei voi olla enää läsnä, eturivissä kuuntelemassa esityksiä.

Ihastuin jazzahtavaan balladiin jo 1950-luvulla, ja olen laulanut sitä siitä lähtien. Yleisesti ottaen pidän laulelmapohjaisesta musiikista, siis kaikesta, missä pitää paneutua sanoman tulkintaan. Haluan aina löytää lauluista tarinan ja siitä omintakeista kerrottavaa.

Ulkomailla on ollut todella eksoottisia konserttipaikkoja, kuten Nepalin kuningashuone ja Perun suurlähettilään residenssi. Mieleenpainuvia ovat olleet myös amerikansuomalaisten keskuudessa pitämäni konsertit. Olen heille ollut tuulahdus Suomesta!

Viihdyn mökeillä Porin Reposaaressa ja Hangossa. Reposaaren mökkini valmistui vuoden 2008 loma-asuntomessuille. Niissä lapsuudenmaisemissa on aina kiva käydä. Hangon mökkiä taas olen itse laittanut ja kunnostanut 1970-luvulta lähtien. Minulla ei siis ole vapaa-ajan ongelmia!

Eeva Oksman

Marika Mäkelä

Erikoishaastattelussa

Eino Grön Mikä pitkään uraasi mahtuvista kappaleista on ollut itsellesi tärkein ja miksi? Niitä löytyy joka osastolta. Hengellisten laulujen puolelta Suvivirsi koskettaa aina ja saa tunteet nousemaan pintaan. Myös muut hengelliset laulut ovat minulle tärkeitä, sillä lauloin niitä paljon jo nuorena. Joskus niiden sanoma on jopa niin koskettava, että on minun vaikea laulaa. Tangoista tärkein on Sä kuulut päivään jokaiseen. Junnu Vainio teki sen meidän perheellemme ja minulle laulettavaksi.

Minkälainen on mieluinen esiintymispaikka? Niitä on paljon! Eniten olen pitänyt pienistä ja tunnelmallisista akustisista laulelmailloista, jossa yleisö on lähellä. Hengellisissä konserteissa tekstit nostattavat pintaan muistoja lapsuudesta, ja merelliset maisemat muistuttavat nuoruudesta.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2013

Sinulla on koti kahdella mantereella. Minkälainen on suhteesi Floridaan ja Suomeen? Suomi on minulle kotimaa ja Florida loma- ja irrottautumispaikka. Laulan toki Pohjois-Amerikassakin, mutta ohjelma ja aikatauluni siellä eivät ole samalla tavalla tiukkoja.

Miltä tuntuu matkustaa kahden mantereen väliä? Matkustaminen ei minulle ole koskaan ollut ongelma. Asennoidun aina niin, että on kiva mennä. Suomeen on aina mukava tulla, mutta lokakuun alussa, kesäisen työrupeaman päätyttyä on taas kiva lähteä Floridaan muutamaksi kuukaudeksi. Marraskuun lopullahan palaan jälleen Suomeen tekemään joulukonsertteja, vaikka jouluksi lennänkin sitten taas Floridaan, jolloin jouluhössötys jää luontevasti pois.

Miten rentoudut? Rentoudun kuntoilemalla – vedän hikeä päähän! Se on tullut jo äidinmaidosta. Olen ollut aktiivinen jo nuoruudessa, mutta urheilu jäi musiikin jalkoihin. Saan liikunnasta paljon, eikä minun tarvitse koskaan pakottaa itseäni siihen. Siitä tulee hyvä olo, ja voin tyytyväisenä ”lyödä itseäni rintaan” suorituksen jälkeen. En niinkään enää lenkkeile, mutta golfaan ja pelaan tennistä. Tällä hetkellä yksi päällimmäisistä liikuntamuodoista on kuntosaliharjoittelu. Myös rullaluistelu sopii minulle, sillä se ei rasita polvia samalla tavoin kuin esimerkiksi tennis.

Tänä kesänä esität itseäsi Suomen Kesäteatterin On kesäyö -musikaalissa Valkeakoskella. Oletko ennen näytellyt lavalla, ja miten päädyit tähän mukaan? Olen kerran aikaisemmin, 1980-luvun lopulla, ollut mukana teatterinäyttämöllä laulamassa. Kyseessä oli Pentti Haanpään Noitaympyrä (Helsingin kaupunginteatteri), jonka ohjasi Kalle Holmberg. En ollut heti ”satavarma”, kun minua nyt pyydettiin mukaan tähän Suomen Kesäteatterin On kesäyö -musikaaliin, mutta myönnyin, kun se sopi aikatauluunikin. Näytelmässä on kyse kolmen laulajan, Topin (Topi Sorsakoski), Olan (Olavi Virta) ja Eikan (Eino Grön) kohtaamisesta, joten nyt luvassa on laulamisen lisäksi puheosuuksia.

Uskon, että tulossa on elävää ja totta olevaa tekstiä, sillä ohjaaja Heikki Paavilainen on jo nyt kysellyt minulta kohtaamisistamme. Lopullinen teksti muotoutuu sitten harjoituksissa. Siitä tulee varmasti hyvä, sillä mukana on meidän kaikkien kolmen laulajan kansan suosimaa musiikkia!

Mitä muita esiintymisiä ja konsertteja sinulla on tiedossa täksi kesäksi? Meillä on Vuosikymmenten suosikit -konsertit Pirkko Mannolan, Marjatta Leppäsen, Vieno Kekkosen ja Sami Pitkämön kymmenhenkisen orkesterin kanssa huhtikuussa Jyväskylän Paviljongissa ja kesäkuussa Ilmajoen Musiikkijuhlilla. Voimme yhdessä muistella vanhoja. Vappuna olen Porissa laulamassa Laila Kinnusen tyttären Milana Misic’in kanssa upean Pori Sinfoniettan säestyksellä. Sekin on aivan fantastista, Laila kun aloitti laulamisen samoihin aikoihin kuin minä!

Mihin veisit suomalaiset vieraasi Suomessa? Hanko on aivan uskomaton paikka, jossa yllättävän harva suomalainen on käynyt. Veisin vieraat mökille savusaunaan. Hangossa on hienoja veneilyreittejä muun muassa majakkasaarille, ja esimerkiksi Hangon rintamamuseo on mielenkiintoinen.

Kiteytä Suomi kolmeen sanaan. Kotimaani ompi Suomi.

Vietin 1950-luvun Reposaaren eteläkärjessä. Reposaari on nähtävyys sinällään, se on omintakeinen merellinen ruutukaavakaupunki. Nykyäänhän sinne pääsee pengertietä, mutta lapsuudessani sinne mentiin veneellä. Reposaaressa on upeat merinäköalat ja kauniita puistoja. Kalaravintolat ovat erittäin suosittuja, ja suoramyyntipisteestä saa tuoretta kalaa myös kotiin. En muuten ole kuullut kenenkään puhuvan pahaa Reposaaresta!

Mitä esittelisit ulkomaalaisille vieraille, jotka saapuvat Suomeen ensimmäistä kertaa? Helsingissä on kivoja kahviloita, kuten omassa vierassatamassammekin Espoon puolella. Suomalainen ruoka kiinnostaa monia. Tutustuisimme myös Helsingin nähtävyyksiin, kuten Sibeliusmonumenttiin, Olympiastadioniin sekä Eteläsataman seutuun, jossa on myös meriravintoloita ja monenlaista nähtävää. Moni haluaa nähdä ainakin ulkoapäin Marskin museon (Mannerheim-museo, Mannerheimin entinen koti).

www.kotimaassa.fi

Sininen Tie

– historiallisesta nykyaikaiseksi matkailureitiksi Vaasa Tohmajärvi

Mustasaari

Vaasa

Eeva Oksman

uomen Sininen Tie on yksi Suomen vanhimmista virallisista matkailuteistä. Reitti on merkitty virallisilla ruskeapohjaisilla kilvillä, joissa on selkeästi näkyvillä Sinisen Tien nimi ja oma tunnus.

Vähäkyrö Isokyrö

Kyyjärvi

Lapua

Laihia

Sininen Tie seuraa vesireittiä pitkin tuhansia vuosia vanhaa väylää lännestä itään. Reitti alkaa Atlantin rannalta Norjasta ja jatkuu aina Äänisjärven rannalle Venäjän Karjalaan. Sinisen Tien Suomen osuuden länsipäästä, Vaasasta, pääsee meritse Ruotsin puolelle ja sieltä edelleen Norjan Siniselle Tielle. Idässä Sinistä Tietä voi jatkaa Tohmajärven Niiralan raja-asemalta Venäjän Karjalaan.

Maaningan kirkonkylä luonnonkauniilla paikalla Maaninkajärven rannalla.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2013

Alajärvi Karstula

Viiden maakunnan reitti Suomen Sininen Tie on lähes 550 kilometrin pituinen kulkien peräti viiden maakunnan läpi. Merenkurkun rannikkoalue, Pohjanmaa, Keski-Suomi, Savo ja Karjala tarjoavat mielenkiintoiset puitteet aktiiviseen vapaa-ajan viettoon. Reitin varrella olevat aluekokonaisuudet poikkeavat toisistaan niin maantieteellisesti, luonnonolosuhteiltaan,

Kannonk

Kaupungin vilinää ja maaseudun rauhaa

vaellusväylästä

koski

Sinisellä Tiellä voi viettää kaupunkilomaa nauttien vilkkaasta torielämästä, tapahtumista ja nähtävyyksistä. Maaseudulla sen sijaan kiire unohtuu. Retki maalle tarjoaa lepoa ja rauhaa, mutta myös monenlaista toimintaa luonnosta eri tavoin nauttien.

Pielavesi Maaninka

Keitele Viitasaari Tervo Vesanto

Karttula

Kulttuurimatkaajalle Sinisellä Tiellä on tarjolla niin kesällä kuin talvellakin muun muassa suuri valikoima teattereja, kulttuurifestivaaleja, urheilutapahtumia, markkinoita ja kansanjuhlia. Monet tapahtumat järjestetään vuosittain, ja ne voidaan suunnitella etukäteen matkaohjel-

Kuopio

Tuusniemi

kulttuuritaustaltaan, nähtävyyksiltään kuin myös palveluyritystoiminnaltaan. Sinistä Tietä Suomen halki kulkiessa tarjolla on jatkuvasti uusia, erilaisia elämyksiä. Vaasasta lähtiessä reitti halkoo pohjalaismaisemia, joille lakeudet ja jokivarret ovat leimallista. Keski-Suomea taas sävyttävät järvet ja metsät. Savolainen maisema on pinnanmuodostukseltaan vaihtelevaa, ja vesistöjä on runsaasti. Pohjois-Karjalaan tultaessa vaaramaisemissa näkyy jyhkeitä hirsilinnoja. Matkan varrella kielikin vaihtuu rannikkoruotsista pohjalaismurteiksi ja edelleen savolaismurteista karjalaismurteiksi. Jokaisella murrealueella on omia, tyypillisiä mutta ehkä yllättäviäkin sanoja ja sanontoja. Matkalla kannattaa tutustua myös maakuntien perinteisiin arki- ja pitoruokiin.

maan. Osa voi tulla iloisena yllätyksenä matkan varrella – nehän ne ovat matkan suola!

OSA 2 Kyyjärveltä Maaningalle ja Karttulaan lyhyesti Matkamme toinen osio Suomen Sinisellä Tiellä alkaa Kyyjärveltä ja kulkee kohti Kuopiota. Reitti kulkee Kyyjärveltä Karstulan ja Kannonkosken kautta Viitasaarelle, jossa se haarautuu kahdeksi reitiksi. Pohjoinen reitti kulkee kantatie 77:ää pitkin, ja sen varrella sijaitsevat Keitele, Pielavesi ja Maaninka. Eteläinen reitti johtaa Vesannon ja Tervon kautta Kuopion Karttulaan Ja Syvännimen kyliin. Seuraavassa numerossa jatkamme matkaa Kuopiosta, jossa tiet jälleen yhtyvät.

Tällä esillä olevalla osuudella tiet kulkevat Keski-Suomen ja Pohjois-Savon maakuntien alueella. Kyyjärven jälkeen maisemat vaihtuvat Pohjanmaan lakeuksista mäki- ja järvimaisemiksi, ja Etelä-Pohjanmaan viljavat tasangot vaihtuvat pitkiin metsätaipaleisiin, joiden seasta siintää lukuisa joukko alueen järviä. Kylät ja kirkonkylät muodostavat tiiviitä taajamia, joiden ulkopuolella ei asutusta ole juurikaan nähtävissä. Monet kunnista ovat pieniä, noin 2000 asukkaan kuntia. Poikkeuksen tekee Viitasaaren kaupunki, jossa asukkaita on noin 7000. Matkailullisesti kunnat tarjoavat vierailijalle hämmästyttävän määrän mielenkiintoisia käyntikohteita. Alueella on käyty Suomen sodan taisteluja, josta muistuttaa Lintulahden taistelusta on muistomerkki Kyyjärven keskustassa. Karstulan taistelusta muistuttaa Otto von Fieandtin kivet muistomerkki Kokkolantien varrella, Enonjoen rannassa. Sodanaikaisia aseita on nähtävänä Karstulan kotiseutumuseossa. Samalla voi piipahtaa myös Lotta- ja Suojeluskunta-

Joensuu

museossa, joka toimii Kruukkilan kotiseututalossa, Karstulan keskustassa. Alueen historiasta Tohmajärvi Syvänniemellä kertovat Karjalasta tulleiden siirtolaisten rakentama Suomen ensimmäinen ortodoksikirkko sekä hämmästyttävä pienoismalli Syväniemellä olleesta, Herman Saastamoisen omistamasta lankarullatehtaasta. Pielavedellä puolestaan voi tutustua presidentti Urho Kekkosen syntymäkotiin. Reitin varrella on niin ostoskeskuksia kuin tehtaanmyymälöitä, joissa voi piipahtaa tekemään todellisia löytöjä. Alueen monet loma- ja kurssikeskukset tarjoavat mahdollisuuden pidempäänkin lomanviettoon. Mielenkiintoisten tapahtumien lisäksi alueen rikas luonto lukuisine järvineen tarjoaa mahdollisuudet monenlaiseen tekemiseen niin maalla kuin vesillä. Sinisen Tien monet mielenkiintoiset kohteet yllättävät positiivisesti vaativankin matkailijan.

www.kotimaassa.fi

Sininen Tie

yyjärvi on Keski-Suomen ja Pohjanmaan rajaseudulla sijaitseva 1500 asukkaan vireä pikkukunta. Kyyjärveläiset ovat liikkuvaista väkeä, mistä kertoo muun muassa paikkakunnan lentopallojoukkueen hyvä menestys.

Kyyjärvi sykkii elämää Tapani Mylly ja Eeva Oksman

– KyKy-Betset on vireä seura ja kolkuttelee liigan ovia. Se on aika kova suoritus näin pienelle paikkakunnalle, toteaa Kyyjärven kunnanjohtaja Eino Nissinen.

koko perheen voimin vaikkapa temppuradalla, Nissinen kertoo.

Kyyjärvellä liikunnan harrastamisen mahdollistaa hyvällä mallilla olevat liikuntapalvelut, joita kuntalaisten ohella voivat hyödyntää myös vierailijat.

Kyyjärvi sijaitsee hyvällä paikalla Pohjanmaan ja Keski-Suomen välissä. Kulkeepa matkalainen sitten Suomea poikki tai pitkittäin, Kyyjärvi asettuu helposti reitille. Nissisen mukaan tämä näkyy myös kyyjärveläisissä itsessään.

– Koulukeskuksen yhteydessä on todella hyvät mahdollisuudet harrastaa liikuntaa. Siellä on liikuntahalli, urheilukenttä ja tenniskenttä, joka talvisin muuntuu luistelukaukaloksi. Kaksi vuotta sitten valmistui toimintapuisto, jossa voi liikkua ja ulkoilla

– Täällä ollaan aika avoimia, ja vaikutteita on tullut eri suunnista. Kyyjärveläiset ovat myös tottuneet asioimaan moneen suuntaan. Kyyjärveläiset ovat yritteliästä väkeä, ja tulevaisuuteen suhtaudutaan kunnan pienestä koosta huolimatta toiveikkaasti.

Seppo Pirttimäki ja Aaro Toppinen

Suomen sodan muisto Kyyjärvi on Suomen historian tuntijoille tuttu paikka, sillä yksi Suomen sodan merkittävimmistä taisteluista käytiin juuri Kyyjärvellä. Lintulahden taistelussa vuonna 1808 majuri Otto von Fieandtin joukot saivat vallattua venäläisiltä tärkeä Lintulahden tienhaaran. Venäläiset kuitenkin ajoivat majurin joukot pakoon kohti Pohjanmaata hyökkäämällä kaksi kertaa suuremmalla miesvoimalla. Kyyjärvellä taistelun muistoksi on pystytetty muistomerkki, joka sijaitsee aivan kunnan ytimessä terveysasemaa vastapäätä.

Tiekirkko kutsuu Kyyjärven kirkko viettää tänä vuonna 60-vuotisjuhlia. Kirkon on suunnitellut arkkitehti Veikko Larkas, ja se on hänen merkittävimpiä töitään. Kirkko toimii tiekirkkona, eli se on auki kesäisin myös matkailijoille. Kirkon rakennusmateriaaleina on käytetty tiiltä, puuta ja betonia. – Kirkko on varsin valoisa ja kaunis, minkä moni matkailijakin on huomannut, Nissinen sanoo.

Kauppakeskus Paletissa on monien suomalaisten merkkituotteiden myymälät.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2013

Kyyjärvellä kävijän kannattaa tutustua myös kirkon vieressä sijaitsevaan kotiseutumuseoon, jossa pääsee ihmettelemään vanhaa maatalous- ja metsästysesineistöä. Museo on auki sopimuksesta. Samantapaista vanhaa esineistöä on esillä myös Honkalehdon Kievarissa, joka toimi

aikoinaan kestikievarina. Esillä on muun muassa vanhoja työvälineitä, käsitöitä ja leluja. Kievarin historiallisissa tiloissa voi myös järjestää kokouksia.

Pajatson SM-kisat markkinoilla Heinäkuussa Kyyjärvellä järjestetään kesäinen Kyyjärvi-viikko, jonka huipennus on Kyyjärven markkinat. Yksi suosituista ohjelmanumeroista on 20 pennin pajatson pelaamisen SM-kisat, joissa kisataan sekä henkilökohtainen sarja että joukkuekisa. Kisaamassa on ollut myös joukkue Kyyjärven ystävyyskunnasta ”Kuusniemeltä”. – Kerran joukkuekisan voittivat TV:stä tutut kuusniemeläiset, P.A Turpeinen sekä Paula ja Late Jortikka, kertoo Kyyjärven media- ja markkinointisihteeri Aaro Toppinen, joka tietää kertoa, että kanttori Piiparinenkin on nähty ajelemassa mopollaan paikallisen kauppakeskuksen käytäviä. Syy moisten TV-tähtien saamiseen pienelle paikkakunnalle selviää: Kuusniemi- ja Pirunpelto-sarjojen käsikirjoittaja Heikki Luoma on kotoisin Kyyjärveltä. – Kyyjärven tapahtumat ja paljon muuta mielenkiintoista löytyy keskitetysti suomalaisen kansalaismedian pioneerin - Nopola Newsin –sivuilta, vinkkaa Aaro Toppinen.

Kauppakeskus Paletti on sopivan suuri Aivan Kyyjärven keskustan lähellä, teiden

Monet matkailijat pysähtyvät sopivasti reitin varrella sijaitsevaan Kauppakeskus Paletiin nauttimaan virvokkeita. – Meille on helppo pysähtyä, kun emme ole liian suuri. Paletin ehtii kiertämään hyvin vajaassa tunnissa, eikä matkanteko siitä juuri viivästy, Iittala Outletin myymäläpäällikkö Jaana Honkanen toteaa. Paletissa on neljä tehtaanmyymälää ja kymmenen erikoismyymälää. Uusimpana aloittaa maaliskuussa Pentik. – Suomalaiset merkkituotteet ovat hyvin edustettuna, kun Marimekollakin on täällä tehtaanmyymälä, sanoo Honkanen. 13 ja 16 risteyksessä sijaitsee kyyjärveläinen erikoisuus, 4000 neliömetrin kauppakeskus Paletti. Vuonna 1999 aloittanutta kauppakeskusta ihmeteltiin ensin naapurikunnissa, mutta nykyään Paletti on osa koko alueen arkea ja myös matkalaisten suosima pysähdyspaikka.

Pielavesi Maaninka

Keitele Viitasaari

Kyyjärvi

Tervo Karstula

Kannonkoski

Vesanto

Karttula

Honkanen kertoo, että Paletti eroaa valtavista ostoskeskuksista myös mukavan tunnelmansa ansiosta. Kun kauppakeskus ei ole liian suuri, jää asiakkaillekin paremmin aikaa. – Meillä jutellaan asiakkaan kanssa kuulumiset, eikä vain ”oteta kassalla rahoja pois”. Henkilökunta Paletissa on ystävällistä ja aina valmiina palvelemaan. Täällä on liikkeiden ja työntekijöiden välillä hyvä tunnelma, mikä välittyy varmasti myös asiakkaille, kehuu Honkanen. Paletti on täyden palvelun kauppakeskus, josta löytyy liikkeitä jokaiseen makuun ja tarpeeseen. www.kyyjarvi.fi www.palettikauppakeskus.fi www.nopolanews.fi

Kuusniemeläiset juhlimassa 20 pennin pajatson joukkuekisan voittoa.

www.kotimaassa.fi

Sininen Tie

Karstulan kotiseututalon Kruukkilan yläkerrassa on yksi Suomen parhaista lotta-aiheisista kokoelmista.

Historiaa ja

tekemisen meininkiä Karstulassa Irmeli Kojonen

Kehittämisyhtiö Karstulanseutu Oy

ylhien männiköiden ja lukuisten järvien Karstulassa matkailijalla on paljon nähtävää ja koettavaa. Myös historia tulee täällä lähelle monella tapaa.

Kotoisia tarvekaluja ja Suomen sodan muistoja Kotiseutumuseon kokoelmaa voidaan pitää yhtenä parhaimmista pitäjämuseoiden joukossa. Esillä on yli 2 000 esinettä, jotka on sijoitettu viljamakasiinin hinkaloista tehtyihin osastoihin. Museossa voi nähdä entisajan

Vuonna 1858 Karstulaan rakennettiin yhteinen viljamakasiini turvaamaan ravinnonsaanti katovuosina. Kaksikerroksisen hirsirunkoisen makasiinin koosta voi päätellä, että Karstula oli 1800-luvulla varsin väkirikas pitäjä. Tarinan mukaan viljamakasiinin avain annettiin vuoronperään kunkin isännän vastuulle, mutta tehtävä ei ollut mieluisa: vilja punnittiin aika ajoin, ja kun jyvillä on taipumus kutistua kuivassa ollessaan, aina puuttui muutama kappa viljaa. Silloin epäilykset osuivat avainta säilyttäneeseen isäntään, etenkin kun makasiinin seinät oli rakennettu kaksinkertaisiksi varkauksien estämiseksi. Nykyisin viljamakasiinissa toimii KarstulaSeura ry:n perustama kotiseutumuseo.

Poikkea kahville, levähdä hetki ja tankkaaKruukkilan menopelisi! kotiseututalon idyllistä pihapiiriä

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2013

eräkulttuuriin, kalastukseen ja metsästykseen liittyvää välineistöä. Kotiseutumuseoon on myös sisustettu vanhanajan pirtti, josta löytyvät 1800-luvun talouksissa käytössä olleet tarvekalut. Käsityöläisten työvälineille on varattu oma huoneensa, jossa voi tutustua siihen, miten tuolloin nahkurit työskentelivät.

Suomen sodan ajoilta on nähtävillä runsaasti aseita. Samaan ajankohtaan ajoittuu myös kauempana, Kansanopistonmäellä sijaitseva Fieandtin sotatalli. Tallin seinällä oleva kartta esittää Karstulan Enojoella 21.8.1808 käydyn taistelun kulkua, joka oli yksi sodan ratkaisevista taisteluista. Karstulan taistelusta muistuttaa myös Otto von Fieandtin kivet -muistomerkki Kokkolantien varrella, Enojoen rannassa.

hammaslääkärin vastaanottoon tai vanhan ajan koululuokkaan, mikä voi olla hauska kokemus esim. perheille. Kannattaa pistäytyä myös hirsitalovalmistaja Honkarakenteen juhlavuosinäyttelyssä, jossa pääsee kurkistamaan hirsirakentamisen salaisuuksiin. Museovierailun kruunaa kupillinen kahvia nostalgisessa Wanhan Ajan Kahvilassa.

Kesäteatterin mukana Karjalan kannakselle Kruukkilan kokoelma kertoo lottien elämästä Laajan kokoelman omaava Lotta- ja Suojeluskuntamuseo toimii Kruukkilan kotiseututalossa Karstulan keskustassa. Kokoelman lahjoittivat Karstulan kunnalle Sirkka ja Ukko Karstu vuonna 1990. Historiallinen tila oli vuodesta 1723 käytössä Krookin suvulla, johon Ukko Karstu myös itse kuului. Nykyään rakennuksen omistaa Karstulan kunta. Kotiseututalon yläkerrassa sijaitsevassa museossa on näytteillä lottapukuja, astiastoja, valokuvia sekä monenlaista muuta lottien työssään käyttämää esineistöä, mutta myös kunniamerkkejä. Museon ”tutkijan kammiossa” on runsaasti lottia ja suojeluskuntaa koskevaa kirjallisuutta, vuosikertomuksia ja pöytäkirjoja. Mielenkiintoinen harvinaisuus on ns. Amerikan kirja, joka koostuu suomen- ja englanninkielisistä sodanaikaisista lehtiteksteistä. Kirjan kokosi Ellen Korpi Amerikassa ollessaan ja museolle sen on lahjoittanut Eva Roivas.

Kiinnostavat Wanhat Wehkeet Karstulan suurin matkailunähtävyys on automuseotoiminnasta alkunsa saanut Wanhat Wehkeet, joka nykyään käsittää myös 200 hengen tilausravintolan juhlatiloineen, Hotelli Wanhan Kammarin, pienoiskylpylän, keilahallin sekä ulkoareenan.

Wanhojen Wehkeiden ulkoilmanäyttämöllä nähdään kesäisin paikallisen kesäteatterin esityksiä. Katettuun katsomoon mahtuu 400 henkeä. Kesällä 2013 esitettävä Rakas Karjala on jatkoa viime kesänä nähdylle Heikki Luoman käsikirjoittamalle ja Veli-Pekka Halmilan ohjaamalle Pienet kukkivat kummut -näytelmälle. Näytelmä kertoo nimensä mukaisesti Karjalan evakkojen palaamisesta kotikonnuilleen kannakselle kesällä 1944. Luvassa on riipaisevia tunteita ja koskettavia ihmiskohtaloita – karjalaista, lämmintä huumoria unohtamatta.

Aktiivista järjestötoimintaa – Karstulassa on aina jotakin uutta meneillään ja tekemisen halu on täällä vahva, Jenni Päivinen Karstulan kunnasta toteaa hymyillen.

– Yksi syy tähän on vilkas järjestötoiminta paikkakunnallamme. Kyyjärvi Esimerkiksi Karstulan Lions Club on vuonna 2008 rakentaKarstula nut Karstulan Pääjärvenmäelle kuntalaisten ja matkailijoiden käyttöön tarkoitetun hirsisen

näkötornin, jonka juurella on myös kalliolaavu sekä luontokirkko. Tällä hetkellä he ovat suunnittelemassa alueen läheisyyteen ns. Mörkömaata, jolle on myönnetty jo EUrahoitustakin, Päivinen kertoo tyytyväisenä. www.karstulanseutu.fi

Pielavesi Maaninka

Keitele Viitasaari Tervo Kannonkoski

Vesanto

Automuseon näyttely johdattaa vierailijat todelliselle aikamatkalle menneiden vuosikymmenten halki. Esillä on yli 100 ajoneuvoa, joista jokainen on upeasti entisöity alkuperäiseen loistoonsa. Seikkailu alkaa 1920-luvulta, jolta museon vanhimmat autot ovat peräisin. Harvinaisuuksista voisi mainita mm. Morris Oxford Bullnose Touverin sekä T-Ford Touringin vuodelta 1926. Moottoripyöriäkin löytyy: Harley Davidson jo vuodelta 1917 ja Punainen Lokakuu vuodelta 1930. Oheisnäyttelyissä pääsee puolestaan tutustumaan vanhanaikaiseen

www.kotimaassa.fi

Karttula

Sininen Tie

Valinnan runsautta aktiivilomailijoille Karstulaan tullaan maisemien ohella nauttimaan ulkoliikunnasta. Ympäröivä luonto antaa mahdollisuudet monipuoliseen virkistykseen. Opistolla on oma, kirkasvetinen uimaranta, ja opiston yhteydessä toimii melontareitistön tukipiste. Jos uskallusta riittää, voi vuokrata kanootin ja lähteä melomaan vaikkapa Karstula–Saarijärvi-koskireitille. Lomaliikuntamahdollisuudet ovat hyvät, onhan opistolla juuri liikuntapuolen koulutusta. Tarjolla on pingistä, keilailua, soutuveneilyä, koripalloa ja bocciaa. Opistoa sivuaa pururata sekä talviaikaan hiihtolatu. Opiston

uhtaan järvimaiseman keskellä sijaitseva Karstulan Evankelinen Opisto on tullut tunnetuksi monipuolisesta tarjonnastaan. Opistossa toimii syys- ja kevätlukukausina käsityö-, liikunta- ja kasvatusalan koulutuslinjat, mutta niiden ohella järjestetään monenlaista kurssi- ja leiritoimintaa ympäri vuoden. Opisto tarjoaa myös majoitus- ja virkistyspalveluita matkailijoille.

Lasten hiihtolomaviikolla opistolla järjestetään kolmipäiväinen Talven Ihmemaa -päiväleiri. Sen ideoinnissa ja toteutuksessa ovat vahvasti mukana opiston omat koulunkäynninohjaaja- ja perhepäivähoitajaopiskelijat, jotka tuovat projektiin tuoretta näkökulmaa ja otetta. Lapsille ja nuorille kesäisin järjestettävä Satusivellin-taideleiri on jo vakiinnuttanut paikkansa opiston ohjelmassa. Suosittu leiri täytti viime vuonna 10 vuotta. Varsinaisen kurssi- ja leiritarjonnan lisäksi Karstulan Evankelisella Opistolla voidaan järjestää ryhmille räätälöityjä paketteja tai tyky-toimintaa. Opisto tarjoaa myös puitteet esimerkiksi yhdistyksille ja seuroille omien kurssien ja leirien järjestämiseen.

Musiikkileiri vetää vieraita kauempaakin Kurssilaiset tulevat Karstulaan pitkänkin matkan päästä ympäri Suomen. Mieluisaan harrastukseen paneutuminen kurssin puitteissa on antoisaa, etenkin kun samalla saa nauttia Keski-Suomen upeista maisemista ja irrottautua arjen rutiineista.

Karstulan XXXVIII Musiikkiviikko on opiston vuotuinen tapahtuma, joka sijoittuu perinteisesti heinä-elokuun taitteeseen. Tänä vuonna se järjestetään 20.–27.7.2013. Tapahtuma koostuu musiikkileiristä, laululeiristä sekä Puu Soi -konserttisarjasta. Musiikkiviikolla kuullaan alansa huippuja: etupäässä laulajia, kitaristeja sekä jousisoittajia. Heidän lisäkseen esiintymässä nähdään opiston järjestämän musiikkileirin opiskelijoita. Tämän kesän musiikkileiri tarjoaa klassisen musiikin opetusta alkeista mestarikurssiin. Opettajina leirillä toimii mm. sellaisia arvostettuja kansainvälisiä ja suomalaisia musiikin ammattilaisia kuin Maria Ojanperä, Vesa Kytöoja sekä Johannes Wregg (fagotti). Leirin monipuolinen instrumenttivalikoima avaa opiskelijoille mahdollisuuden oppia ja harjoitella kamarimusiikin soittamista. Esiintymistä oppilaat pääsevät harjoittelemaan iltamatineoissa. – Paljon on myös perheitä, joista yksi osallistuu kurssille samalla kun muu perhe tulee mukaan viettämään kesälomaa ja vierailemaan ympäristön moninaisissa kesätapahtumissa, Kuhmonen toteaa.

– Esimerkiksi kesäisin järjestettävälle musiikkileirille ja sen yhteydessä järjestettäviin Puu Soi -konsertteihin tullaan pääkaupunkiseudulta asti, Paula Kuhmonen Karstulan Evankeliselta Opistolta kertoo.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2013

Puu S

omalla tontilla sijaitsee pallokenttä, jossa voi harrastaa lentopalloa. Sisäliikuntasali monipuolisine välineineen on myös matkailijoiden käytössä. Ilmastoitu, hyvin varusteltu kuntosali palvelee vieraita opiston päärakennuksessa. Patikoinnin ystävien iloksi opiston läheisyydessä kulkee luonto- ja puulajipolku. Läheinen vaellusreitti johtaa näkötornille, josta avautuu henkeäsalpaava näkymä Karstulan vaikuttaviin maisemiin.

Majoitusta moneen lähtöön Karstulan Evankelinen Opisto soveltuu erinomaisesti matkaileville perheille. Opistolla on mainiot majoitusmahdollisuudet kaiken kokoisille ryhmille. Päärakennuksen soluasuntojen lisäksi on neljä eritasoista majoitusrakennusta. Opiston ensimmäisenä päärakennuksena muinoin palvellut ja pieteetillä

Soi

Irmeli Kojonen

sisustettu Höyläniemi tarjoaa tunnelmallista majoitusta entisajan henkeen. Lisäksi opiston alueella sijaitsee kolme erillistä matkailurakennusta, joille on annettu kansallisromanttiset nimet: Mäntylä, Koivula sekä Kuusela. Päärakennuksesta löytyy myös perheasumiseen sopivia kaksioita ja kolmioita.

Pitoja ja juhlia isommallekin porukalle Viihtyisä miljöö luo oivat puitteet erilaisten juhlien, mutta myös muistotilaisuuksien järjestämiseen. – Karstulan Evankelisella Opistolla on oma keittiö, joka tunnetaan maittavista antimistaan. Ruoat valmistetaan alusta saakka itse, Kuhmonen kertoo. Pitopalveluruokia voi tilata myös kotiin haettavaksi pieniä tai suuria juhlatilaisuuksia varten.

Opiston tilat soveltuvat niin pienempien ryhmätilaisuuksien kuin jopa 100 hengen juhlatilaisuuksien järjestämiseen. Rannalla sijaitsevassa ns. Rantakabinetissa voi kesäisin kokouksen tai juhlan lomassa nauttia Suomen suvesta saunoen ja uiden. Tila soveltuu 20–30 hengen ryhmille. www.keokarstula.fi

Karstulan Evankelinen Opisto

arstulassa

Pielavesi Maaninka

Keitele Viitasaari

Kyyjärvi

Tervo Karstula

Kannonkoski

Vesanto

Karttula

www.kotimaassa.fi

Sininen Tie

uomalainen eränkävijä tietää, mikä merkitys on oikealla varustuksella silloin kun liikutaan luonnossa. Sen oivalsi aikoinaan myös nuori Allan Halme, joka yhdessä vaimonsa kanssa perusti retkeilyvälineitä valmistavan yrityksen, Pylkönmäen Nahkatyön, joka sittemmin tuli tunnetuksi Finn-Savotta Oy:nä. Jo kolmas sukupolvi jatkaa nyt perheyrityksen perinteitä.

Oikeat varusteet

luontoon ja erälle

Vain muutaman kilometrin päässä FinnSavotan Karstulan tehtaalta, 13-tien varrella, sijaitsee Savotta Outlet, jossa matkailija voi tehdä todellisia löytöjä kattavasta ja ajantasaisesta valikoimasta. Finn-Savotta valmistaa kaikenlaisia retkeilyyn, vapaaaikaan, eränkäyntiin ja ulkoiluun liittyviä varusteita repuista ja rinkoista telttoihin asti. Tehtaanmyymälästä löytyy lisäksi laaja valikoima perinteisiä ulkoiluvaatteita.

Vahva panostus tuotesuunnitteluun Finn-Savotta on alusta lähtien panostanut sekä kotimaisuuteen että tuotesuunnitteluun. Edelleen valikoimasta löytyy avainlippumerkin omaavia, täysin kotimaisia tuotteita. Vahvan tuotekehittelyn kantavana ajatuksena on ollut, että tuotteiden

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2013

Irmeli Kojonen

tulisi kestää vaativaa, jopa ammattimaista käyttöä. Kuluttajatuotteiden laadusta kertoo jotain sekin, että rinkkoihin ja telttoihin on saatavilla varaosia, kuten hihnoja, solkia ja kangasta. – Tuotteemme on tarkoitettu kestämään kovaa kulutusta. Isojen rinkkamalliemme takuu on jopa 25 vuotta, Finn-Savotta Oy:n yhteyspäällikkö Elmo Valkeinen huomauttaa.

Käytössä katastrofialueillakin Finn-Savotan teltat ovat tulleet tunnetuiksi maailmalla mm. Suomen Punaisen Ristin kautta. Vuonna 1999 Kosovon kriisin aikaan Albanian pakolaisilla ollut kenttäsairaala toimi kahdessa Karstulan tehtaalla valmistetussa teltassa. Vaikka sääolot olivat todella haasteelliset, teltat täyttivät tehtävänsä niin

Finn-Savotta

vuodeosastona, apteekkina, lääkärin vastaanottona, rokotustilana kuin kahvihuoneenakin. Aikansa palveltuaan teltat siirrettiin pakolaisten mukana takaisin Kosovoon helpottamaan siviiliväestön kotiinpaluuta. Telttasängyt toimitettiin puolestaan Kreikan maanjäristysalueelle, jonne ne tulivat kipeään tarpeeseen. SPR on toimittanut Finn-Savotan telttoja lukuisille muillekin katastrofialueille ympäri maailman. Asuntotelttoja vietiin mm. Turkin maanjäristysseudulle. Sairaalatelttoja lähetettiin Intian valtameren tsunamialueille samoin kuin Kiinan ja Haitin maanjäristysalueille. Saunatelttoja toimitettiin puolestaan Japanin maanjäristyksen jälkeen Fukushiman ydinvoimalan ympäristöön tsunamilta pelastuneiden peseytymistiloiksi.

Designia arkikäyttöön

Tarpeen mukaan kasvava rinkka

Suomalaisille kenties tutuin tuote lienee Savotta 123 -reppu, jota on valmistettu vuodesta 1950 – ja valmistetaan edelleen.

Toinen vanha klassikko on putkirinkka Savotta 906. Se on menestynyt jo aiempina vuosina erinomaisesti mm. Tekniikan Maailman testissä ja Kauppalehti Optiossa, joka valitsi rinkan lajinsa parhaaksi tuotteeksi vuonna 2009. Rinkka on suunniteltu soveltumaan leveytensä ja rakenteensa puolesta kaikille ihmistyypeille. Tämä on mahdollista liivikannon ja lantiovyön portaattoman säädön vuoksi.

– Tämä retrotuotteeksi noussut reppu on yhä kansan suosiossa, mutta uusiakin klassikkohenkisiä malleja toki löytyy, Valkeinen kertoo. Tuoreinta Savotan retrobrändiä edustaa suunnittelija Harri Koskisen mukaan nimetty uusi tuotesarja. Koskinen on Karstulan omia poikia ja on uudistanut mm. laskuvarjojääkäririnkan putkituksen sekä rinkan yksityiskohdat. Hän on myös suunnitellut rinkkaan liittyvän päivärepun. Sekä reput että rinkat ovat avainlipputuotteita, joissa on aidot nahkahihnat perinteiseen malliin.

– Rinkka on ideaali esim. partionjohtajalle, sillä siihen voi tarvittaessa helposti ottaa lisäpakkauksen pikkupartiolaisen kuormasta, Valkeinen selittää. Rinkalla on muutenkin legendaarinen historia. Savotta 906 on ollut mukana mm. Suomen rajojen ympärivaelluksella. Se on ollut käytössä myös Huippuvuorten jäätiköitä tutkivalla tutkimusryhmällä.

Telttasaunassa kelpaa löylytellä Finn-Savotan telttasaunassa voi nauttia leppeistä löylyistä sielläkin, missä ennen ei ole voinut. – Eränkävijät ovat ottaneet uuden tuotteen omakseen, mutta se on myös karavaanareiden suosiossa, Valkeinen toteaa. – Monelle kesämökkiläiselle se on myös ratkaisu saunaongelmaan. Jos rakennuslupaa rantasaunalle ei lohkea, telttasauna on mukava ratkaisu. Se on myös kohtuullisen helposti purettavissa ennen talvikelejä. Telttasaunoja valmistetaan erikokoisia aina pienemmistä versioista jopa 30 hengen käyttöön, hän kertoo. Kesäisin telttasaunaan pääsee kurkistamaan sisälle Savotta Outletissa Karstulassa. www.savottastore.fi

Pielavesi Maaninka

Keitele

Savotta outlet tehtaanmyymälä on retkeilijän paratiisi. Savotta 101 reppu ja putkirinkka Savotta 906.

Viitasaari

Kyyjärvi

Tervo Karstula

Kannonkoski

Vesanto

Karttula

www.kotimaassa.fi

Sininen Tie

Nuoret viihtyvät Piispalassa Piispala on monipuolinen matkailukohde aivan Sinisen tien varrella, Kivijärven rannalla Kannonkoskella. – Nuoret ovat keskeisin vierailijaryhmämme, mutta toivotamme tietysti tervetulleiksi myös kaikki muut lomailijat, Piispalan johtaja Kari Hietaharju sanoo. Piispala on tuttu monelle ennen kaikkea nuorten suosittuna leirikoulukohteena. Piispala on Suomen suurin leirikoulujen järjestäjä, ja keskuksessa vierailee yli 5000 oppilasta vuosittain. Koululaisia Piispalaan vetävät erityisesti monipuoliset mahdollisuudet tehdä ja touhuta, ympäri vuoden.

Jääkiekko ja jalkapallo ovat yksittäisistä urheilulajeista Piispalassa suosituimmat, sillä molempia voi harrastaa ympäri vuoden. Hyvät tilat löytyvät lisäksi mm. hiihtämiseen, vesiliikuntaan, kiipeilyyn ja tietysti eri urheiluhallipeleihin. Piispalassa pääsee myös keilaamaan, ja talvisin Piispalassa on lumilautailukeskus, jossa on mm. reilun kokoinen half-pipe ja harjoitusrinne. – Meillä on laduille lumetusjärjestelmä, jolloin pääsemme usein aloittamaan hiihtokauden jo marraskuun lopussa. Valaistua latua on viisi kilometriä, jossa korkeuseroa on 35 metriä, selvittää Hietaharju.

Kokouksia ja koulutusta Piispala on lasten, nuorten ja perheiden matkailukohde, mutta se sopii hyvin myös kokoustoimintaan. Erityisen hyvin Piispalan ympäristö ja toiminnat sopivat työhyvinvoinnin palveluihin. – Kokousten välillä on hyvä irrottaa ajatukset työstä ja kokeilla vaikkapa kiipeilyä tai curlingia. Meiltä löytyy osaavat ohjaajat mukaan toimintaan, ja tarjoamme myös muita työhyvinvoinnin palveluja, kertoo Hietaharju. Kokoustiloja Piispalasta löytyy moneen erilaiseen käyttöön. Suurimpaan saliin mahtuu 140 osallistujaa, mutta tiloja on myös pienryhmien työskentelyyn.

Aktiivisen lomailijan monipuolinen kohde Tapani Mylly

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2013

Piispala

– Voimme myös neuvotella tarpeen vaatiessa kokonaisen huvilan myynnistä. Alueella asuessaan pääsee samalla nauttimaan Piispalan palveluista sopivasti erillään, toteaa Hietaharju. Sinisen tien Helmen huvilat ovat isoja, joissa jokaisessa on neljä makuuhuonetta ja kolme wc- ja pesuhuonetta. Näin esimerkiksi kaksi perhettä mahtuu varsin hyvin yhteen huvilaan. Piispalassa ja Sinisen tien Helmessä myös ympäristövastuullisuus otetaan tosissaan.

– Ja tietysti meillä on kokousasiakkaidemme käyttöön myös toimivat sauna- ja majoitustilat, tarkentaa Hietaharju.

– Huvilat ovat erittäin energiatehokkaita, ja niiden varustelussa on otettu ympäristöasiat huomioon. Sinisen tien Helmestä aikaa myöden saatava mahdollinen liiketoiminnan voitto menee lisäksi alueen palvelujen kehittämiseen, joten huvilassa asuva tukee samalla nuorisotyötä, muistuttaa Hietaharju.

Omaa rauhaa Vaikka Piispala ja Sinisen tien Helmi muodostavatkin erittäin monipuolisen lomakeskuskokonaisuuden, aikuisten ravintolatyyppistä illanviettopaikkaa paikalta ei löydy. Tämä on Kari Hietaharjun mukaan tietoinen päätös. – Haluamme säilyttää alueella iltarauhan. Täällä ei siis ole iltaisin muuta viihdettä kuin ladut ja liikuntasalit, kehuu Hietaharju. Kesäisin iltaa voi toki viettää myös vaikkapa laajan Kivijärven aalloilla ahvenia narraten, tai nauttia Piispalan upeasta hiekkarannasta. – Täällä matkailijalla on mahdollisuus touhuta tai rentoutua hiljaisuudessa oman tahdon mukaisesti, lupaa Hietaharju. Pielavesi Maaninka

Keitele

Laadukasta loma-asumista

Viitasaari

Kyyjärvi

Piispalan läheisyyteen on rakentumassa uusi loma-asuntoalue Sinisen tien Helmi, jonne on jo valmistunut ensimmäinen huvila. Liiketoiminnan ajatuksena on myydä täysin varusteltuihin moderneihin loma-asuntoihin viikko-osakkeita 26 eri rakennuspaikalle.

Tervo Karstula

Kannonkoski

Vesanto

Karttula

www.kotimaassa.fi

Sininen Tie Olhavaisten Loman hulppea huvila.

Kivoja käynt tasokkaita majoi Lomase

innulan, Kivijärven, Pihtiputaan ja Viitasaaren muodostama Lomaseutu-alue pohjoisessa Keski-Suomessa tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia rentouttavan ja elämyksellisen loman viettoon kaiken ikäisille!

Kestikievarin jalanjäljillä Tarvaalassa Viitasaaren Vuorilahdella, entisen kestikievarin paikalla sijaitsee Tarvaalan luomu- ja matkailutila, joka jatkaa kestikievariperinnettä ja tarjoaa Keski-Suomessa matkaileville idyllisen miljöön yöpymiseen ja erilaisiin luontoaktiviteetteihin. Talvisaikaan pääsee hiihtoladulle, ja kesällä voi lähteä vaikkapa pyöräilemään, kalastamaan tai kanoottiretkelle. Tarvaalan tilan paikalla on kautta aikojen sijainnut maanviljelystila, joten tilaa nykyisin isännöivä Kolarin pariskunta jatkaa pitkiä perinteitä. Tilan emännän käsissä syntyvät niin tilalla majoittuvien ateriat kuin suurten juhlien tarjoilut. Raaka-aineet saadaan pitkälti omasta pellosta, läheisistä metsistä ja viereisestä Vuosjärvestä. Talvisaikaan Tarvaalan perinnehirsitalossa on kahdeksan vuodepaikkaa, mutta kesällä majoituskapasiteetti kasvaa kun pihapiirin aitat ja takkahuoneet otetaan käyttöön. Kaupunkilaiselle majoittujalle Tarvaalan perinteitä huokuva rauha ja Vuosjärven laaja selkä takaavat elämyksiä, joita harvoin kotikulmilla saa.

Vapaa-ajan aktiviteetteja koko perheelle Viitasaaren Viihdekeskuksessa

Tunnelmallinen Tarvaalan tila

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2013

ruokailuun: arkipäivisin tarjolla on lounasruokaa, muina aikoina käytettävissä on á la carte -lista. Viikonloppuiltaisin ravintolan baari palvelee viihdekeilailun asiakkaita A-oikeuksin. Viihdekeskuksen toinen yrittäjä Mari Kärkkäinen kertoo, että keilailu on hyvä tapa viettää vapaa-aikaa lomallakin. – Keilailu on liikuntamuoto, joka sopii kaikenikäisille. Sitä voi harrastaa hauskapidon merkeissä tai vaikka kilpailumielessäkin, hän toteaa. Kärkkäisen tavoitteena on kehittää keilahallia ja sen ympäristöä lähivuosina koko perheen yhteiseksi vapaa-ajan viettopaikaksi. Kärkkäinen pyörittää yhdessä Ilkka Kemppaisen kanssa myös Niemenharjun hotellia ja Viihdekeskusta. Viihtyisäksi remontoidussa hotellissa on 14 kahden hengen huonetta, ja hotellin ravintolasta saa arkipäivisin kotiruokalounasta. Tulevana kesänä Niemenharjun camping- ja leirintäaluetta kehitetään edelleen, joten Pihtiputaalle saadaan vielä lisää majoituskapasiteettia. Kärkkäisen ja Kemppaisen tavoitteena onkin kehittää sekä Viitasaaren Viihdekeskusta että Niemenharjua edelleen koko perheen lomailu- ja vapaa-ajanviettokohteiksi.

Jätski on hyvää kun Pihtiputaalla syö

Viitasaarella vierailevalle vapaa-ajan aktiviteetteja tarjoaa moderni keilahalli Viitasaaren Viihdekeskus, jossa on ammattilaistasoinen, 6-väyläinen rata. Kaksi vuotta sitten avatussa Viihdekeskuksessa on keilaamisen lisäksi tarjolla biljardipöytä, ilmakiekkoa, minigolfia ja opastusta keilailun alkeisiin.

Osa Italiaa muutti viime kesänä Pihtiputaalle kun paikallisen maitotilan toiminta laajeni tilajäätelön valmistamiseen ja myyntiin. Liisankankaan Jäätelö valmistaa Pihtiputaalla jäätelöä italialaisittain, ja jo ensimmäisen kesän aikana tilajäätelöstä tuli hitti, ja ihmekös tuo Suomessa kun syödään jäätelöä vuosittain moninkertaisesti muuhun Eurooppaan verrattuna.

Keilailun ja muun pelailun ohella aivan Viitasaaren keskustassa sijaitseva Viihdekeskus tarjoaa mahdollisuuden

Liisankankaan Jäätelö sai alkusysäyksensä kun yrittäjä Juha Lamminniemi puolisonsa Jaana Aholan kanssa mietti, miten pieni kar-

Viitasaaren Viihdekeskuksessa on tekemistä koko perheelle.

ntikohteita ja itusvaihtoehtoja eudulla Matleena Ikonen

jatila voisi laajentaa toimintaansa ja saada lisää tuloja. Tilajäätelön valmistus aloitettiin heinäkuussa, ja ensimmäinen kesä oli Lamminniemen mukaan ”yhtä hulinaa”. Liisankankaan Jäätelön tiskiltä löytyy 25–30 eri jäätelömakua, ja pikareiden lisäksi jäätelöä myydään viiden litran pakkauksissa. Juha Lamminniemen mukaan parhaillaan tehdään töitä, jotta myyntiin saataisiin myös pienempiä pakkauskokoja. Suosikkimaku ensimmäisen kesän perusteella tuntuu oleva ”emännän erikoisuus” – salaisella reseptillä valmistettu herkku. Sen lisäksi vanha kunnon vanilja sekä kesäiset mansikka ja banaani ovat myyneet hyvin. Tulevana kesänä Liisankankaan Jäätelö laajentaa toimintaansa pyörille, sillä Lamminniemen myyntiauto lähtee kiertämään Suomen kesätapahtumia ja kasvattamaan tunnettuuttaan. Jäätelömyymälä Pihtiputaan Muurasjärvellä avaa ovensa taas touko-kesäkuussa.

Kodikas loma mökissä Kivijärvellä tai Kinnulassa Lomaseutu on mitä parhainta mökkeilyseutua, ja alueella onkin paljon korkeatasoisia loma-asuntoja niin kesä- kuin talviasumiseen.

Holiday Club Hannunkivi Kivijärvellä on oiva paikka viettää koko perheen lomaa hyvin varustetuissa loma-asunnoissa. Hannunkivestä voi joko vuokrata lomamökin tai hankkia oman lomaviikko-osakkeen. Lomakylä sijaitsee luonnonkauniilla niemellä Kivijärven rannalla, jossa aito suomalainen maisema ja kiireetön ilmapiiri tekevät lomasta Loman. Hannunkivessä voi harrastaa kaikkia perinteisiä mökkeilyyn kuuluvia juttuja: uimista, soutelua, marjastusta, pyöräilyä, metsässä samoilua ja pihakeinussa rentoutumista – kaikkea sitä, josta hyvä ja rentouttava loma on tehty. Talvella kutsuvat ladut ja Kivijärven kalaisat pilkkivedet, ja perheen pienimmille Hannunkivessä on myös oma harjoittelurinne laskettelun alkeiden opetteluun. Läheisyydessä sijaitsee Salamajärven kansallispuisto, jossa on laaja Peuran Polku -retkeilyreitistö laavuineen ja nuotiopaikkoineen. Olhavaisen Lomamökit Kinnulassa sijaitsevat rauhallisella paikalla niin ikään Kivijärven rannalla. Kaikki Olhavaisen ”mökit” ovat korkeasti varusteltuja ja luokitukseltaan viiden Kyyjärvi tähden huviloita – täällä kelpaa majoittua vaikka hieman vaativammallakin Karstula

porukalla! Huviloista löytyy kaikki modernia elämää helpottavat asiat kodinkoneineen ja internet-yhteyksineen. Vaihtelua mökkilomailuun tuovat mönkijäsafarit läheisessä Metsokorven mönkijäpuistossa. Olhavaisen Loman yrittäjä Juha Tuikkanen kertoo, että noin 9 kilometrin mittainen safarireitti kulkee läheisen metsätilan uumenissa. Radan varrella on kaksi laavua sekä kota, joissa voi pysähtyä keittelemään nokipannukahvit ja ihastelemaan ympäröivää erämaaluontoa. Kesäisin Lomaseudulla järjestetään monenlaisia hauskoja kesätapahtumia: konsertteja, kesäteatteria, markkinoita ja kyläjuhlia. Lisää tietoa Lomaseudun matkailupalveluista löytyy matkailusivuilta: www.lomaseutu.fi

Pielavesi Maaninka

Keitele Viitasaari Tervo Kannonkoski

Vesanto

Kivijärven vedet ovat melojien ja veneilijöiden suosiossa.

www.kotimaassa.fi

Karttula

Sininen Tie

Irmeli Kojonen

Wiikin Kartano

Wiikin Kartanon rustiikeissa maisemissa

iitasaarella, Nelostien varrella sijaitseva Wiikin Kartano on idyllinen taukopaikka matkailijoille. Mervi Someron emännöimässä kartanossa voi myös majoittua mukavasti pittoreskissa maalaisympäristössä. Maalaismiljöössä on hyvä rauhoittua Tilan hirsinen päärakennus on vuodelta 1920. Mahtava, 12 asuinhuonetta käsittävä entinen kivinavetta on muunnettu taidokkaasti hotellikäyttöön, ja siellä on sänkypaikkoja yhteensä kolmellekymmenelle hengelle. Interiööri on itävaltalais-saksalaista tyyliä, ja kokonaisuus on viihtyisä tammiovineen ja lautaparketteineen. Jokainen huone on sisustettu yksilöllisesti vanhan rakennuksen ilmettä kunnioittaen. Kaikki huoneet ovat savuttomia, ja niihin kuuluu oma kylpyhuone/wc. Huoneiden koot vaihtelevat kahden hengen huoneesta aina kuuden hengen perhehuoneeseen. Kaksikerroksisen rakennuk-

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2013

sen alakertaan on rakennettu kaksi saunaosastoa sekä takkahuone. Niitä vuokrataan myös yrityskäyttöön. Pihapiiristä löytyy vielä kaksi talviasuttavaa mökkiä, joissa on myös keittotilat ja wc:t. Kolme pienempää mökkiä palvelevat kesäaikaan majoittuvia vieraita.

Huopataiteilijasta kartanon emännäksi Mervi siirtyi vanhempiensa Riitta ja Markku Someron aiemmin johtaman perheyrityksen puikkoihin jo kolmisen vuotta sitten. Ratkaisu tuntui luontevalta, onhan kartano Mervin lapsuuskoti. Majoitus- ja pitopalvelun ohessa Mervi pyörittää kartanon yhteydessä myös omaa taidegalleriaa nimeltään Punainen Paja. Siellä voi tehdä uniikkeja hankintoja omaksi iloksi tai tuliaisiksi. – Olen jo pienestä asti nauttinut käsillä tekemisestä ja tiennyt aina rakastavani luovaa työtä, Mervi kertoo.

Taidelukion ja Kuopion Muotoiluakatemian käytyään Mervi ryhtyi valmistamaan huovasta monenlaisia tuotteita. Mervin taitavissa käsissä lampaanvillasta muotoutuu huovuttamalla upeita kaula- ja korvakoruja sekä käsilaukkuja. Hänen tekemissään tauluissa hehkuvat suomalaisen suvimaiseman ja pohjolan ruskan vahvat värit. Jokainen taulu on ainutlaatuinen, käsin valmistettu taideteos. Mervi käyttää taulujensa materiaaleina huopaa, villaa, pajua ja muita luonnosta saatavia kuituja. Osa tauluista on maalattu huovalle.

À la carte -ruokaa herkkusuille Päärakennuksen avaran tuvan uunissa rätisee takkavalkea. Jostakin häivähtää vastapaistetun leivän suloinen tuoksu. Se on peräisin Wiikin Kartanon omasta riihiruisleivästä, jota Mervin äiti, Riitta Somero, paistaa myös suoramyyntiin. Tunnelmallisessa ympäristössä aika tuntuu kuin seisahtuvan. Mervi kertoo, että 90-vuotiaan päärakennuksen iso tupa palvelee paitsi hotellin ravintolana, myös pitojen ja juhlatilaisuuksien järjestämispaikkana. Kartanon omassa keittiössä valmistuu tilauksesta maukasta pitoruokaa sekä perinteistä kotiruokaa myös lounas- ja päivällisbuffetin muodossa. Kahvilan erikoisuuksia ovat suolaiset lätyt, lättytaskut, eli suolaisilla tai makeilla täytteillä täytetyt lätyt sekä makeat lätty–jäätelö-annokset, joita on vaikea vastustaa. – Paikka on kuin luotu häiden viettoa varten, Mervi toteaa. – Muutkin juhlatilaisuudet ovat tavallisia. Järjestämme paljon myös yritystilaisuuksia. Mervi pitää Wiikin kartanon keskeistä sijaintia yhtenä tärkeänä tekijänä yritystapahtumien järjestämisessä. – Ja toinen tärkeä tekijä on tietenkin osaava kokki, hän huomauttaa hymyillen.

Lampaita ja niittykukkia Merville ympäröivä luonto ja kiireettömyys merkitsevät paljon. Taiteilijana hän ammentaa inspiraatiota työhönsä vuodenaikojen vaihtelusta sekä valon ja värien leikistä Viitasaaren upeissa maisemissa. Matkailijan kannalta Viitasaaren ympäristö tarjoaa monenlaista nähtävää. Voi harrastaa melontaa ja tutustua vaikkapa seitsemän kosken tyrskyihin. Myös kalliokiipeily on mahdollista. Yhteistyökumppanit järjestävät hotellivieraille tarvittaessa monipuolista ohjelmaa. Wiikin kartanon läheisyydessä on lisäksi viehättäviä lampia sekä hienot ulkoilumahdol-

lisuudet aivan järvien läheisyydessä. Paikka soveltuu hyvin perhematkailuun. Kartanon pihamaalle on rakennettu lapsivieraiden käyttöön mm. oma leikkipaikka. Kesäaikaan pihapiirissä voi nähdä lampaita, jotka hoitavat ruohonleikkuun aivan huomaamatta – ja ekologisesti! – Paraikaa harkitsen mahdollisuutta siirtyä huovutustöissä alpakanvillaan, joka olisi pehmeämpää eikä myöskään allergisoi, Mervi kertoo. – Alpakoita voisi myös laiduntaa kartanon omilla mailla. Pielavesi Maaninka

Keitele Viitasaari

Kyyjärvi

Tervo Karstula

Kannonkoski

Vesanto

Karttula

www.kotimaassa.fi

Sininen Tie

Matleena Ikonen

Keiteleen kunta

Keitele – keidas Sinisellä

eiteleen kunta sijaitsee Sinisen Tien varrella aivan Savon ja historiallisen Hämeen rajamailla. Pysyvää asutusta Keiteleelle muodostui 1500-luvun tienoilla, mutta alueelta on löydetty hämäläisten erämiesten leiripaikkoja jo 1300-luvulta.

Keiteleen ehdoton rikkaus on sen luonto. Kunta on vesistörikasta seutua, josta pääosa kuuluu Rautalammin reitin latvavesistöihin. Suurimmat järvet ovat Nilakka ja Koutajärvi, ja niiden lisäksi veneilijöitä ja virkistyskalastajia houkuttelevat lukuisat muut kalaisat järvet ja useat jokireitit. Keitele on elinvoimainen pieni kunta, joka on ylpeä siitä, että sillä on maakunnan korkein työpaikkaomavaraisuus, tasapainoinen kuntatalous ja hyvin hoidetut peruspalvelut. Kunta on yksi Suomen teollistuneimmista,

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2012

ja elinkeinoelämän perustana ovat kunnassa toimivat tehtaanmyymälät, jotka houkuttelevat myös matkailijoita edullisille ostoksille. ”Aja, souda, kävele – aina kutsuu Keitele” Aktiivilomailijalle Keitele tarjoaa monenlaista tekemistä. Veneilylle ja kalastukselle alueella on monenlaisia reittivaihtoehtoja, ja uuden kanavan kautta Keiteleelle pääsee myös todellista ”sinistä tietä” pitkin aina Päijänteeltä asti. Vierassatama sijaitsee aivan kunnan keskustassa. Lintu- ja eläinbongareille Keiteleen Lahnasjärvet tarjoavat luontoelämyksiä:

alueelta voi kiikariin napata kymmeniä eri lintulajeja, muun muassa joutsenia, sorsalintuja, metsähanhia, kurkia ja jopa maakotkia. Lahnasjärvien ympäristössä tavataan runsaasti riistalintuja ja -nisäkkäitä, ja harvinaisen kasvillisuuden ohella saattaa Lahnasjärvillä nähdä metsäkauriin, ilveksen, saukon tai ketun – tai jopa itsensä metsän kuninkaan jälkiä. Lahnasjärvien alue koostuu kolmesta aikoinaan rantaniityiksi kuivatetuista järvistä, jotka 1990-luvulla kunnostettiin vedenpintaa nostamalla ja rakentamalla vesiväylä sekä pesimis- ja levähdyspaikkoja muuttolinnuille. Alueelle on rakennettu useita lintutorneja, joista voi bongailla luontoa.

suureen saliin. Pihalle rakennettiin erillinen katos muutamille kirkonkelloille.

Tiellä

Konevitsan luostari piti sijaansa Keiteleellä reilut kymmenen vuotta, kunnes toiminta päätettiin siirtää Heinävedelle Valamon uuteen luostariin. Keiteleellä entisestä luostarista muistuttaa metsittynyt hautausmaa.

Myös lompakkoa kannattaa ulkoiluttaa Keiteleellä, sillä M.A.S.I Company Oy:n tehtaanmyymälässä on myytävänä omien mallistojen edellisten sesonkien malleja sekä tuotannon kakkoslaatua edullisin hinnoin. M.A.S.I Company:n tuttuja tuotemerkkejä ovat mm. Lee Cooper, Very Nice, Sail & Ski ja Tiklas, joista kotimaisiksi klassikoiksi ovat nousseet mm. Fredriksonin ylioppilaslakit sekä Lee Cooperin farkut.

Käyntikohteita kaikille Keiteleen kävijän kannattaa pistäytyä Saukonlähteellä, historiallisen Karjala–Oulukauppatien varrella sijaitsevalla luonnonsuojelualueella. Korpimaiseman keskellä sijaitseva lähde on aivan harjun juurella ja siitä kumpuaa vesi runsaana maan pinnalle. Saukonlähde on matkailijoiden suosiossa, ja sen ympäristössä kulkee patikointireittejä. Kulttuurihistoriasta kiinnostuneille oivia käyntikohteita ovat Keiteleen kirkot. Kunnan evankelisluterilainen, tornillinen ristikirkko on yli 120 vuotta vanha, ja se on rakennettu paikkakunnalta lahjaksi saaduista puista. Kirkon on piirtänyt Volmar Westling, ja sen vieressä sijaitseva kauniin sankarihauta-alueen on suunnitellut Ilmari Virkkala. Toinen kiinnostava kirkko on ortodoksinen Arsenin kirkko. Vuonna 1965 käyttöön vihitty Pyhän Nikolaoksen tsasouna vihittiin kirkoksi vuonna 2000, ja tuolloin kirkon myös omistettiin myös pyhälle Arseni Konevitsalaiselle Konevitsan luostarin muistoksi. Arsenin kirkko on avoinna tilauksesta.

Lee Cooper -farkuilla kelpaa kiivetä vaikka puuhun.

Pielavesi Maaninka

Keitele Viitasaari

Kyyjärvi

Tervo Karstula

Kannonkoski

Vesanto

Lahnasjärville on rakennettu tiet ja helppokulkuisia polkuja, joita täydentävät pitkospuut. Polut kulkevat rantaa pitkin lintutornien, nuotiopaikkojen ja laavujen välillä. Eläimiä ajatellen rannoille on rakennettu telkän pönttöjä ja ruokintapaikkoja. Kappale Konevitsaa Keitele tunnetaan myös siitä, että se toimi Laatokan Konevitsan luostarin väliaikaisena kotina kun luostari joutui lähtemään sotia pakoon 1940-luvulla. Väliaikainen luostari sijoitettiin Keiteleen Hamulan kylään: ”Sinne Keiteleen Hiekkaan”, Saastamoinen Oy:ltä ostetulle tilalle. Erillistä kirkkoa ei rakennettu, vaan se sisustettiin tilan päärakennuksen

Lahnasjärvet ovat lintujen ja muiden eläinten suosimaa seutua.

www.kotimaassa.fi

Karttula

Sininen Tie

Lossisaaresta täydet palvelut lomanviettoon

Nilakkajärvi kutsuu kalastamaan M

atkailukeskus Lossisaari sijaitsee keskellä kauneinta Järvi-Suomea. Tarjolla onkin harvinaisen hyvät mahdollisuudet narrata vieressä olevasta Nilakkajärvestä monenlaista kalaa tai pysähtyä vain nauttimaan kahvila-ravintolan antimista.

Tapani Mylly

Matkailukeskus Lossisaari

Lossisaari on monipuolinen matkailukeskus Nilakkajärven rannalla Keiteleellä. Matkailijalle Lossisaari tarjoaa monenlaista tekemistä, mutta ennen kaikkea vieressä oleva Nilakkajärvi saa monet viihtymään pidempäänkin. Lossisaaressa on majoittujille tarjolla kahdeksan kodikasta, omarantaista loma-asuntoa ja kesäisin lisäksi kolme aittaa. Lossisaaren toimitusjohtaja Erkki Hartikainen kertoo, että loma-asunnon vuokraan sisältyy myös vene. – Sillä pääsee näppärästi Nilakan hyville kala-apajille. Järvestä nousee tyypillisiä järvikaloja, muun muassa kuhaa ja myös taimenta. Muutama vuosi sitten tuosta edustalta nousi verkoilla lähes kymmenkiloinen kuha. Hartikainen paljastaa, että Lossisaaressa panostetaan nyt tosissaan kalastukseen. Rakenteilla on Nilakka Fishing Center, josta matkailijoille tarjotaan kalastusvälineitä vuokralle ja järjestetään myös vetouistelu ja heittokalastusreissuja. Jo nyt järvelle saa halutessaan mukaan asiansa tuntevan oppaan. – Kyllä meiltä silti hyvät kalapaikkavinkit saa ilmaiseksikin kun vaan kysyy, naurahtaa Hartikainen. Nilakka on osa Päijänteen vesistöä ja sitä kautta yhteydet muualle JärviSuomeen ovat erinomaiset myös veneellä. Tätä silmällä pitäen Lossisaareen ollaan rakentamassa vierasvenesatamaa, jonka rakennustyöt alkavat ensin kesänä.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2013

– Veneilijöiden osuus onkin kasvamassa kävijöistämme. Niinpä asennamme satamaan septitankit, vesiletkut ja sähköt palvelemaan veneilijöitä. Lossisaari elää muutenkin voimakkaan kasvun aikaa, erityisesti kalastusmatkailijat ja yöpyjät ovat lisääntyneet viime vuosina paljon.

– Meiltä saa tietysti myös mukaan kaikkia leipomotuotteitamme pitkoista sämpylöihin ja karjalanpiirakoihin. Isommissa määrissä kannattaa tosin ottaa yhteyttä etukäteen.

Karavaanareiden kohde

– Ulkomaisia vieraita on myös yhä enemmän. Majoitamme myös erityisesti talven aikana paljon paikkakunnalle työhön tulevia työmiehiä, Hartikainen kertoo.

Lossisaaressa on myös paikkoja karavaanareille. Sijainti keskeisen Suomen halkovan Joensuu–Vaasa-tien varrella takaa säännöllisen liikenteen, varsinkin kun automatkailijalle reitti tarjoaa upeita maisemia.

Hyvä paikka pysähtyjälle

Kolmetoista sähköistettyä sekä viisi sähkötöntä vaunupaikkaa palvelevat pidempääkin viipyviä. Karavaanareiden alueella on myös huoltorakennus, sauna, oma uimaranta, laituri sekä kaksi grillikatosta. Myös kemiallisen wc:n voi tyhjentää. Lossisaari on karavaanareiden virallinen Matkaparkki, ja maksuista saa karavaanarialennuksen.

Lossisaari tunnetaan laajemminkin herkullisista munkeistaan ja muista leivonnaisistaan. Viime kesänä grillikahvilaa laajennettiin niin, että nyt paikalle mahtuu vaikka bussilastillinenkin ihmisiä kerralla. – Ravintolassamme on joka päivä tarjolla maistuva lounas, jossa on mukana myös pizzaa. Ruoka on yleensä perinteistä kotiruokaa, erityisesti kalaa. Tarvikkeet saamme paikkakunnan tuottajilta, Hartikainen lupaa. Leivonnaiset ovat keränneet mainetta ehkäpä sen takia, että ne leivotaan Lossisaaren omassa pienessä leipomossa. Samassa leipomossa syntyy kaksi kertaa viikossa myös perinteiseen juureen tehtyä ruisleipää ja tarpeen vaatiessa voileipäkakkuja tai muita juhlien isompia herkkuja.

Harrastustoimintaa varten karavaanarialueelta löytyvät muun muassa tenniskenttä ja lentopallo- sulkapallokentät. Kysymällä saa tarjouksen paikan vuokrasta vaikka pidemmäksikin aikaa. Automatkailijoita Lossisaari palvelee myös huoltoasemallaan sekä päivittäistavaroita myyvällä kaupallaan. Hartikainen kertoo, että kaupasta löytyy peruselintarvikkeita, olutta ja myös Veikkauksen myyntipiste sekä viisi RAY:n peliautomaattia.

n Keiteleelle

– Myymme myös lahjaesineitä, pelejä ja muuta mukavaa tuliaistavaraa tai viihdykettä matkan ajaksi. Lisäksi täältä saa kalastusluvat alueen vesistöille, Hartikainen lupaa.

Pielavesi Maaninka

Keitele Viitasaari

Kyyjärvi

Tervo

www.lossisaari.fi Karstula

Kannonkoski

Vesanto

www.kotimaassa.fi

Karttula

Sininen Tie

ielavesi on 5000 asukkaan kunta aivan Savon sydämessä. Kuntaa hallitsevat kaksi suurta järveä, Pielavesi ja Nilakka. Järvien ansiosta Pielavedellä on erittäin paljon rantaviivaa. Tapani Mylly

Kekkosen syntymäkunta on tunnettu lentopallosta

– Rantaviivaa on peräti noin 1500 kilometriä, ja sitä kautta myös kesämökkejä noin 1600, Pielaveden kunnanjohtaja Mika Sivula kertoo. Matkailijalle rantaviiva ja järvet tarkoittavat monenalaisia mahdollisuuksia viihtyä luonnon parissa.

Pielavesi Maaninka

Keitele Viitasaari

Kyyjärvi

Tervo Karstula

Kannonkoski

Vesanto

Karttula

– Järvistä kalastetaan tyypillisiä järvikaloja ja metsistä metsästetään alueelle tavallista riistaa. Ympäröivistä metsistä pääsee nauttimaan vaikkapa Urkin poloku -nimistä 25 kilometrin retkireittiä pitkin, lupaa Sivula.

Pielaveden Sampo pelaa lentopalloa Suomen huipulla. Kuvassa selin Sammon hakkuri Luis Salgado. Kuva: Pielavesi-Keitele/ Janne Taskinen

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2013

Savon sydämessä on hyvä asua Urkin Polun maasto on Pielavedelle tyypillisesti varsin vaihtelevaa, matkalla pääsee nauttimaan niin järvistä, korkeista mäistä kuin soistakin. Pielavedellä voi harrastaa myös jokikalastusta. Lampaanjoki on nykyään varsin suosittu kalastuskohde, josta nousee myös haluttuja taimenta, harjusta ja kirjolohta. Jos ei halua kalastaa rannasta käsin, voi joella liikkua kanootilla tai veneellä. Näppärimmin vesille pääsee liuskoista, jotka on rakennettu kahden joen rannalla olevan nuotiokatoksen yhteyteen. Pielavesi on Päijänne-Keitele Kansallisvesi -reitin pohjoisin piste. Pielavettä ja siihen kanavalla yhdistettyä Nilakkaa pitkin pääsee veneellä Rautalammin reittiä Päijänteelle ja sitä kautta veneellä Lahteen asti. Veneilijöitä varten kylän yhteydessä on vierasvenesatama, josta voi myös ostaa NordTopkunniakirjan muistoksi vierailusta paikalla.

Kekkosen syntymäkoti Edesmennyt presidentti Urho Kekkonen näkyy Pielavedellä monella tapaa. Virastotalon edustalla on Kekkosen näköispatsas, ja kunnan yksi suosituimmista nähtävyyksistä

on Kekkosen synnyinkoti Lepikon torppa. Se on säilytetty mahdollisimman paljon alkuperäisessä asussaan, ja paikalla voi nähdä suomalaisen menestystarinan synnyn ja kehityksen. – Minusta Kekkosen synnyinkoti kertoo ennen kaikkea siitä, miten hienosti Suomessa kaikilla on mahdollisuus nousta menestykseen. Kekkonen lähti hyvin köyhistä ja vaatimattomista oloista, kuten kuka tahansa Lepikon torpalla käyvä voi nähdä, mutta nousi kuitenkin tärkeäksi valtiomieheksi ja Suomen pitkäaikaisimmaksi presidentiksi, sanoo Sivula.

Kirkkosaaren tapuli Pielavedessä oleva Kirkkosaari on suosittu pielaveteläinen käynti- ja turistikohde. Pielaveden vanha kiekko sijaitsi saaressa, mutta nykyään kirkosta on jäljellä enää vanha tapuli. Tapuli on rakennettu vuonna 1784. – Sellainen sanontahan on, että ahdasta kuin Pielaveden kirkossa. Sanonta viittaa juuri vanhaan kirkkoon, joka oli saarella 1700-luvulla. Kirkonkylällä olevaan 1800-luvun lopulla rakennettuun uuteen kirkkoon mahtuu sen sijaan puolitoista tuhatta ihmistä, joten siellä on harvoin täyttä, naurahtaa Sivula. Kolmas tärkeä kirkollinen kohde Pielavedellä on sotien jälkeen rakennettu ortodoksinen kirkko. Pielavedelle tuli Jatkosodan jälkeen noin 1400 evakkoa lähinnä Laatokan pohjoispuolelta. He toivat mukanaan omaa kulttuuriaan. – Evakot rakensivat oman kirkon kylän lähelle, malli otettiin Valamon luostarin Johannes Kastajan skiitasta. Kirkko on erittäin kaunis pieni kirkko, toteaa Sivula.

Pientilaelämä tutuksi Pielaveden kotiseutumuseo esittelee näyttelyllään paikallista pientilaelämää vuosisatojen ja kymmenten varrelta. Myös vanhaan rakennuskantaan pääsee tutustumaan. – Esillä on myös paikkakunnan käsityöperinnettä sekä elämän osa-alueita arjesta juhlaan ja kuolemaan saakka, kertoo Sivula. Sivula kertoo, että aktiiviselta mökkiläisneuvostolta kysyttiin, mitä pielaveteläisiä nähtävyyksiä kesäasukkaat näyttäisivät vierailleen. Lepistön torppa erottui joukosta, mutta myös ravintola ja juhlapaikka Juhlaranta sekä Säviän kylä olivat kärjessä. – Myös vierasvenesatama on suosittu ajanviettopaikka kesäisin. Ja onhan meillä kylällä farkkutehtaan tehtaanmyymälä. Joku kyselyssä totesi, että käy aina ostamassa farkkunsa sieltä puoleen hintaan kaupunkiin verrattuna, sanoo Sivula.

Lentopalloa ja sympatiaa Pielavesi on tietysti tunnettu valtakunnallisesti lentopallosta. Kohta satavuotias yleisurheiluseura Pielaveden Sampo pelaa lentopalloa ylimmällä sarjatasolla mestaruusliigassa. Sivula kertoo, että urheilu on muutenkin kunnassa suuressa roolissa, viime aikoina myös Pielavedellä asuvan Antti Ruuskasen myötä. Paikkakuntaa värittää savolaisuus. Itse Etelä-Suomesta muuttaneena Sivula kertoo yllättyneensä savolaisten ystävällisyydestä. – Ihmisluonne muuttuu kun tulee tänne Savoon, täällä ollaan lämpimiä ja ystävällisiä. Ei siis tarvitse pelätä ihmisten kanssa huastamista, kunhan vain ymmärtää, mitä toinen sanoo, nauraa Sivula.

Muun muassa sotilasvirkatalona ja kestikievarina toiminut Puustelli on Pielaveden vanhimpia rakennuksia. Sen vanhimmat hirret ovat 1700-luvulta. Punainen talo on peruskorjattu vanhaa kunnioittaen, ja toimii nykyisin kunnanvirastona. Kuva: Pielavesi-Keitele / Timo Kasurinen

www.kotimaassa.fi

Sininen Tie

Hyviä raaka-aineita rakkaudella kokaten

Juhlaranta p ruokaa

auniin Pielaveden rannalla oleva Kivenheitto Sinisestä Tiestä Juhlaranta on hyvän, paikan päälJuhlaranta sijaitsee lä tehdyn ruuan ja sujuvien juhlaSäviällä, aivan Sinisen Tien järjestelyjen paikka. varrella. Ruotsalaisen muHyvästä ruuasta nauttivalle kulinaristille Juhlaranta on loistava paikka pysähtyä matkan varrella tai järjestää tilaisuuksia. Pielaveden rannalla kuvankauniilla paikalla sijaitseva keskus panostaa hyvään ruokaan. – Ruoka on meille suuri asia. Kokkimme tekevät keittiössä kaiken alusta asti, ja käytämme mahdollisuuksien mukaan kausittain vaihtuvia raaka-aineita, Juhlarannan keittiömestari Seppo Ruotsalainen kertoo. Kausiruuan tarjoaminen tarkoittaa myös sitä, että Juhlarannan keittiössä voidaan panostaa lähiruokaan – keittiössä kypsyvätkin monesti Pielaveden kalat ja paikallisten maanviljelijöiden kasvikset.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2013

kaan sijainti tuo paikalle paljon matkalla olevia lomailijoita. Juhlaranta on päivittäin auki kesäisin, talvikaudella tilauksesta. – Pystymme ruokkimaan bussilastillisenkin ihmisiä hyvin nopealla aikataululla. Tuntia ennen soittaville tarjoillaan tosin ruokaa niistä raaka-aineista, joita on jo paikalla, naurahtaa Ruotsalainen.

Juhlia ja tilausruokaa Nimensä mukaisesti Juhlaranta toimii myös häiden ja muiden juhlien järjestämispaikkana. Tilaa on sisällä 125 vieraalle, terassilla 50:lle ja yläkerrassa 25:lle, joten aivan heti ei tila häitä suunnittelevalta

lopu kesken. Ruotsalainen lupaa, että Juhlarannassa juhlat räätälöidään järjestäjän toiveiden mukaisiksi, mutta tarjolla on myös apua juhlien suunnitteluun. – Voimme tarpeen vaatiessa hoitaa kaikki häiden tai pikkujoulujen järjestelyt. Usein ihmiset kantavat huolta järjestämistään juhlista aivan turhaan, tällä tavalla stressistä pääsee eroon ja voi vain nauttia illan tai päivän kulusta, Ruotsalainen neuvoo. Koska Juhlaranta on kuitenkin erittäin suosittu häiden ja muiden juhlien paikka, kannattaa omaa tärkeää tilaisuutta varten olla yhteydessä heihin hyvissä ajoin.

panostaa an ja palveluun Tapani Mylly

Juhlaranta

– Kesän viikonloput alkavat mennä aina alkuvuodesta, ja kevään aikana varataan aina joitakin pikkujoulujuhliakin, sanoo Ruotsalainen.

Majoitus järjestyy Juhlien järjestäjien helpotukseksi Juhlarannassa voi myös majoittua. Juhlapaikan vieressä sijaitsevasta Motelli Pielasta saa majapaikan 27 ihmiselle, huoneita on 15. – Motellillekin voimme järjestää tarvittaessa palveluita juhlan järjestäjän toiveiden mukaisesti, lupaa Ruotsalainen. Juhlarannassa on myös kokoustiloja, suurimmillaan 125 kokousvieraalle. Ruotsalainen lupaa, että kokoustajillekin voidaan tehdä räätälöityjä paketteja. – Menemme asiakkaan toiveiden mukaisesti.

Jatkossa matkailua Ruotsalainen kertoo, että Juhlarannassa on jatkossa tarkoitus panostaa yhä enemmän matkailupalveluihin ravintola- ja juhlapalveluiden lisäksi. Jo ensi syksyksi rakentuu kymmenen kilometrin päähän Tooton tupa, joka on miehittämätön retkimaja. Sinne Juhlarannasta voidaan toimittaa ruokaa odottamaan retkeilijöitä tai vaikkapa metsästäjiä. – Lisäksi voimme jo nyt järjestää Pielavedellä esimerkiksi pilkkireissuja työporukoille. Siitä on sitten pilkillä vietetyn päivän jälkeen helppoa siirtyä tänne ravintolan Kyyjärvi ja kokoustilojen puolelle pitämään muuta ohjelmaa. Kannonkoski Karstula

Ruotsalaisen mukaan Juhlarannan kaltainen keskus ei ole koskaan valmis.

Nyt suunnitteilla on kattaa ulkoterassi, jotta kesän juhlijat voivat olla ulkona hiukan epävarmemmallakin kelillä. Toiminnan kehittämisen periaatteena on Ruotsalaisen mukaan asiakkaiden kuunteleminen. – Viemme toimintaa eteenpäin siihen suuntaan, johon asiakkaamme toivovat. Toisaalta meillä on mahdollista kehittää keskusta useaan eri suuntaankin, esimerkiksi kalareissuja olemme tehneet nyt paikallisten ammattilaisten alihankkijoiden kanssa, Ruotsalainen kertoo. Pielavesi Maaninka

Keitele Viitasaari Tervo Vesanto

Karttula

www.kotimaassa.fi

Sininen Tie

Maaninka Irmeli Kojonen

Maaningan kunta

– Suomen korkeimman kosken pitäjä

aaningan kirkonkylä sijaitsee luonnonkauniilla paikalla Maaninkajärven rannalla. Aktiivisille lomalaisille on tarjolla niin kalastusta, patikointia kuin vesillä liikkumistakin. Ennen kaikkea täältä, PohjoisSavon sydämestä, löytyy maamme kansallismaisemien todellisia helmiä.

Maaninka on tullut tunnetuksi maamme korkeimmasta koskesta – Korkeakoskesta, jonka putouskorkeudeksi on määritelty 36 metriä. Koski on komeimmillaan keväisin, mutta sen kuohuvia pärskeitä kannattaa lähteä katsomaan muulloinkin. Korkeakosken alue on Pohjois-Savon tunnetuimpia ja vanhimpia luonnonsuojelualueita. Jo Elias Lönnrotin arvellaan tutustuneen Korkeakoskeen kiertäessään Suomea. Sakari Topelius kirjoitti aikoinaan Lönnrotin matkoista ja kertomusta kuvitti Lennart Forstenin kivipiirros koskesta. Putousmaista koskea pääsee ihailemaan porrastettua ja kunnossapidettyä polkua pitkin. Liikkuminen onnistuu vaivattomasti hieman huonokuntoisemmaltakin. Läheisessä koskikahvilassa voi nauttia maittavat pullakahvit. Kahvila palvelee matkailijoita vapun tienoilta alkusyksyyn asti.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2013

Omaleimaisia kyläidyllejä kansallismaisemassa Korkeakoskelta lähtee Kanjonin kierrokseksi ristitty luontopolku, joka johtaa Maaninkalahden pohjukassa sijaitsevaan Tuovilanlahden kylään. Sen omaleimaisessa kyläidyllissä on vielä paljon vanhaa rakennuskantaa jäljellä. Rakennukset ovat peräisin 1800-luvun lopulta ja vuosisadan vaihteesta. Tuovilanlahden kulttuurimaisema-alue on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi. Sinisen Tien varrella sijaitsevat myös Kinnulanlahden ja Käärmelahden kylätaajamat. Maaningalla on myös hienoja lintujärviä, kuten Patajärvi, Patalahti, Lapinjärvi ja IsoValkeinen. Nämä lintukohteet muodostavat kansainvälisestikin merkittävän lintukohteiden verkoston. Patalahteen on rakennettu lintutornit ja pitkospuut helpottamaan lintujen elämän seurantaa, ja järven ympäri kulkee opastettu polku.

Perhokalastusta ja vanhoja kanavia Maaningan kanavat ovat tarjonneet liikenneyhteyden Iisalmesta Kuopioon ja Savonlinnaan ja sieltä edelleen Saimaan kanavaa pitkin merelle. Viannon kanava oli käytössä 1870-luvulle asti, jolloin avattiin puu-uitoille ja suuremmillekin aluksille sopiva Ahkionlahden kanava. Viannankoskella voi edelleen ihastella sekä vanhaa kanavaa että sen ympäristössä jäljellä olevia, ajan patinoimia rakennuksia ja raunioita. Viannankoski on nykyään erityisesti kalastajien suosiossa, ja varsinkin perhokalastajat käyvät sen kuohuissa kokeilemassa kalaonneaan. Koskella järjestetään aika ajoin myös koskenlaskun suomenmestaruuskisoja. – Sinisellä Tiellä liikkuessa kannattaa pysähtyä ihailemaan myös Ahkionlahden vanhaa ja 1980-luvulla rakennettua kanavaa, kunnanjohtaja Timo Kiviluoma muistuttaa. Tunnelmaa luo kanavissa iltaisin oleva valaistus. Ahkiolahden levähdyspaikalla on Kanavakahvila, josta voi ostaa pientä purtavaa.

Kesäteatteri Vätys ja Huiluuruppeemat Maaningan kulttuuritoiminta vilkastuu kesäisin. Kesäteatteri Vätys esittää ohjelmaa paikallisin voimin Kurolanlahden Nuorisoseurantalon ulkonäyttämöllä, jossa on katettu katsomo. Kesän 2013 näytelmänä nähdään Arsenikkia ja vanhoja pitsejä. Kesäkausi huipentuu heinäkuussa järjestettävään viikonvaihteen mittaiseen Huiluuruppeemattapahtumaan, jonka ohjelma vaihtelee vuosittain. Se sisältää yleensä mm. musiikkia, teatteria, näyttelyitä ja piknikkejä. – Useana vuonna tapahtuman yhteydessä on järjestetty myös viehekalastuskilpailut, kertoo Kiviluoma, jonka mukaan värikkäässä tapahtumassa vieraskin pääsee hyvin sisään savolaishuumorin ryydittämään letkeään elämänmenoon.

Akateemista tutkimusta Kulttuuritoimen ohella elinkeinoelämä on Maaningalla virkeää, ja kunnan alueella tehdään myös merkittävää tutkimustyötä. MTT:n Halolan tutkimusasemalla on käynnissä mm. maatalousalan biokaasututkimus. Tutkimusasema tekee tiivistä tutkimusyhteistyötä mm. Itä-Suomen yliopiston kanssa.

Mökkimajoitusta luonnon helmassa

Italialaisarkkitehdin käsialaa Maaningan kirkonkylän ilmettä hallitsee massiivisenkokoinen puukirkko, joka on peräisin 1800-luvun alusta ja on italialaissyntyisen arkkitehti Carlo Bassin suunnittelema. Mittavaan kirkkosaliin mahtuu jopa tuhat henkeä. Kirkko on kunnostettu huolellisesti vuonna 2005. Kirkossa pääsee ihailemaan tunnettujenkin taiteilijoiden teoksia. Alttaritaulun on maalannut kuuluisa taiteilija

Ferdinand von Wright. Puureliefit ”Sallikaa lasten tulla minun tyköni” ja ”Nuorukainen, minä sanon sinulle: nouse” ovat taiteilija Finellin käsialaa. Kappelia koristaa Kyyjärvi kirkkomaalari Mikael Toppeliuksen maalaama alttaritaulu joka esittää Karstula Johannesta kastamassa Jeesusta Jordanissa. Taulu on peräisin jo 1700-luvulta.

Maaningalla vierähtää mukavasti useampikin päivä. Majoittua voi vaikkapa vuokramökissä, jossa pääsee nauttimaan alueen ainutlaatuisesta luonnosta ja kiireettömästä tunnelmasta. Mökkejä on useammalla palveluntarjoajalla aina bed and breakfast -tyyppisestä majoituksesta omatoimiseen kanavanrantamökkeilyyn. Maaningalta löytyy myös ruokapaikkoja ja kahviloita matkailijoiden tarpeisiin. www.maaninka.fi Pielavesi Maaninka

Keitele Viitasaari Tervo Kannonkoski

Vesanto

Karttula

www.kotimaassa.fi

Sininen Tie

Vesanto virkistää

Sinisen Tien kulkijaa Verkosta ja uunista suoraan tiskille

inisen Tien varrella virkistäytymiseen hyvä vaihtoehto on Vesanto, jossa palvelu pelaa niin ravintoloissa kuin huoltoasemallakin. Matleena Ikonen

Vesannon kunta

Eineksiin tottuneille kaikki tuore ja itse tehty on luksusta. Vesannon keskustassa sijaitseva suoramyyntipiste ja kahvila Vestori tarjoaa itse tuotettuja ja tuoreita tuotteita. Paikallisten toimijoiden muodostaman osuuskunnan ylläpitämän Vestorin tiskiltä voi ostaa tuoretta leipää ja pullaa, samana aamuna ongittua kalaa sekä jauhoja ja käsitöitä, kertoo Hillevi Ruokonen osuuskunnasta. Kesän hittituote ovat luonnollisesti mansikat, mustikat ja viinimarjat. Näitä tuotteita kannattaa pysähtyä maistamaan ja ottaa matkallekin mukaan!

Vesanto tunnetaan erityisesti musiikkipitäjänä, mistä kunnan vaakunassa kuvattu nuottiviivastokin kertoo. Musiikin lisäksi Vesannolla riittää nähtävää, kuten Syvälahden pajutila ja arboretum, jotka ovat mielenkiintoinen käyntikohde kasvien ja käsityön ystävälle. Arboretumissa on noin 170 harvinaista puu- ja pensaslajiketta. Tilalla valmistetaan pajutöiden lisäksi perinne- ja pulmaleluja sekä järjestetään tutustumiskierroksia, työnäytöksiä ja kurssitoimintaa. Mikäli ei itse halua pajusta taivutella pajukoria tai -koristetta, voi sellaisen ostaa mukaan.

Tankki täyteen Vesanto on matkailijalle oiva paikka pysähtyä tankkaamaan niin itseään kuin kulkupeliään. Pienessä kylässä hyvä palvelu on elinehto, joten matkailijan kannattaa kokea aito savolainen palveluasenne. Vesannon Teboilin tankille pysähtyvä saattaa kokea melkoisen yllätyksen, kun yhtäkkiä auton kimpussa pyörii jo avulias huoltoasematyöntekijä. ”Tankki täyteen?” -kysymystä ei nykyään enää kuule tässä itsepalvelun luvatussa maassa – paitsi Vesannolla, jossa yrittäjä Aki Siren ylläpitää katoavaa hyvän palvelun kansanperinnettä. Sillä aikaa kun autosi tankki täytetään puolestasi, sinä voit nauttia vaikkapa väliaikakahvit huoltamon kahvilassa.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2013

kahvila nhan koulun Vesannon Va

Nostalgiaa rakastavan kannattaa tehdä pieni poikkeama Siniseltä Tieltä Vanhan koulun kesäkahvilaan ja eläinpihaan. Rakennus oli koulukäytössä 1970-luvun puoleenväliin asti, mistä lähtien se on ollut yksityisomistuksessa ja nyt muutaman vuoden ajan avoinna matkailijoille. Koulu on vanha puurakennus, jonka alakerroksen kaikissa tiloissa pääsee kiertelemään ja omistaja kertoo koulun historiasta mielellään. Rakennukseen on nostettu esille koululta löytyneitä Syvälahden pajutilan pajutunneli

vanhoja urheiluvälineitä, koulutauluja ja muita aarteita. Kahvilassa myydään mainioita munkkeja, ja sen yhteydessä sijaitsevan eläinpihan suloisia eläimiä voisi jäädä rapsuttelemaan pidemmäksikin aikaa.

Perushyvää lounasruokaa Suuremman nälän vaivaamille Vesannolla on luvassa helpotusta huhtikuussa, kun paikallinen yrittäjä Sari Liimatainen avaa kylän keskustaan uuden lounasravintolan. Liimatainen lupaa, että parhaillaan remontoitavan ravintolan listalta löytyy huhtikuussa jokaiselle jotakin: tavallisesta kotiruuasta grilliannoksiin. Liimatainen kertoo, että tarkoituksena on tuottaa myös pitopalvelua kuten kakkuja ja kokoustarjoiluja tilauksesta. Liimataisen mukaan ravintolasta on tulossa ”perussiisti” ruokapaikka, jossa ei ole alkoholitarjoilua. Uusi ravintola palvelee arkipäivisin, sesonkiaikana myös viikonloppuisin sekä tilauksesta.

Matleena Ikonen

Tervon kunta

Golfia ikä kaikki Eerikkala Golf Tervon keskustan tuntumassa, upeissa järvimaisemissa tarjoaa 9-väyläisen kentän golfin ystäville. 18-väyläisenä kentän par on 72 ja pituus on 5402 metriä. Monipuoliset väylät pitävät pelin mielenkiintoisena: väylillä tulee vastaan vesi- ja hiekkaesteitä ja jopa suo, ja väylien välillä salakavalakin kaltevuus ottaa pelaajan pelisilmästä mittaa.

Tervossa riittää tekemistä

Aktiivilomailua Sisä-Savon syleilyssä

Kentän väylissä on mahdollisuuksia moneen makuun. Eerikkala Golfissa on tilaisuus niin rentoon lätkimiseen kuin haastetta sitä kaipaaville. Aloitteleville kolopallon harrastajille Eerikkala Golfin harjoitusalueilla on hyvä ottaa tuntumaa lyönteihin ja tarjolla on myös opastusta ja kursseja. Klubitalon kahvio ja terassi kutsuvat nauttimaan virvokkeita ja seuraamaan kentän pelitoimintaa.

eskellä järvirikasta Sisä-Savoa, Tervon luonnonläheisen kunnan paikkeilla, Sininen Tie levenee siniseksi valtaväyläksi, sillä kesäasukkaiden suosiossa olevan Tervon pinta-alasta peräti kolmannes on järvien peittämä.

Tervo onkin mitä suurimmassa määrin mökki- ja vesistömatkailun kunta. Veneilyn ja järvikalastuksen ohella Tervoon kannattaa matkata myös koskikalastusta harrastamaan. Tervon Lohimaan sanotaan nimittäin olevan Pohjolan paras koskikalastuspaikka, ja Äyskosken kalasto hakee Suomessa vertaistaan. Mikäpä rauhoittaisi mieltä paremmin kuin kosken pauhujen partaalla kalojen narraaminen – todellista arjesta irrottautumista!

Näyttelyssä nähdään Suomen luontokuvauksen huippujen, Kai Fagerströmin ja Heikki Willamon, kuvia, joita he ovat työstäneet useiden vuosien ajan kotikulmillaan Etelä-Suomessa. 24.5. avattava näyttely on avoinna koko kesän, ja sinne on ohikulkumatkallakin olevan mukava poiketa.

Jos kalastaminen ei ole se ”juttu”, voi Lohimaassa löytää paljon muutakin tekemistä, sillä vuodenajasta riippuen Lohimaassa järjestetään erilaisia luontoaktiviteetteja. Toisaalta myös siisti ravintola, tyylikkäät hotellihuoneet, kodikkaat hirsimökit ja upeat saunat riittävät hyvään lomaan – ja kaiken kruunaa hyvä ruoka ja sitä täydentävät viinit.

Luontokuvakesää täydentää laaja valikoima kursseja, joilla valokuvauksen harrastajat pääsevät syventämään osaamistaan. Kurssien kouluttajina on tunnettuja valokuva-alan ammattilaisia, joten Luontokuvakesä on todella ainutlaatuinen tilaisuus päästä syvemmälle sisään luontokuvauksen saloihin.

Luontoa linssin läpi Tulevana kesänä Tervossa järjestetään jo toista kertaa Luontokuvakesä-tapahtuma, joka on oiva tapa päästä tutustumaan luontoon hieman toisenlaisella tavalla. Luontokuvakesän pääkohde on Lohimaassa järjestettävä Viimeiset vieraat -näyttely, joka on jännittävä ja haikeankaunis sarja valokuvia autiotaloista ja niiden uusista asukkaista.

Teoskuva Kai Fagerströmin ja Heikki Willamon Viimeiset vieraat -näyttelystä.

– Valokuvausta harrastaa jo noin miljoona suomalaista, ja henkilökohtaiset luontoelämykset halutaan yhä useammin jakaa kuvien kautta, sanoo tapahtuman tuottaja Riitta Raatikainen. Kyyjärvi – Monille luonnon valokuvaaminen on myös tapa hiljentyä, keskittyä ja ajatella. Karstula Luontokuvakesä tuo valokuvauksen ammattilaiset ja harrastajat yhteen sekä näyttelyissä että kursseilla ja muissa kohtaamisissa.

Pielavesi Maaninka

Keitele Viitasaari Tervo Kannonkoski

Vesanto

www.kotimaassa.fi

Karttula

Sininen Tie Teatteri Hermanni toimii upeassa, vuonna 1906 valmistuneessa kivirakennuksessa.

Kuopioon kuuluvassa Karttulassa Sininen Tie kulkee kumpuilevien itäsuomalaisten metsä- ja järvimaisemien halki ohittaen pienen mutta sitäkin vireämmän Syvänniemen kylän. Kylä sijaitsee kalaisan Kuttajärven rannalla, puolen tunnin ajomatkan päässä Kuopiosta. Siellä vierailijoita odottaa lomanviettopaikka, jossa he saavat maistaa maalaiselämää parhaimmillaan, sillä kylässä vallitsee edelleen entisajoilta tuttu yhteen hiileen puhaltamisen henki. Matkailijoille se näkyy erityisesti lämminhenkisinä majoituspalveluina, herkullisina aterioina, elämyksellisinä luontoaktiviteetteina sekä rikastuttavana kulttuuritarjontana. Hyvänä kiintopisteenä Syvänniemellä toimii viihtyisä Maaseutuhotelli Eevantalo, joka tunnetaan erityisesti erinomaisesta savolaisesta ruoastaan. Arkisin Eevantalossa maistuvat kotoisat ruokailut ja maukkaat keitot, ja tilauksissa ja juhlissa pöydät notkuvat herkkuja - järvikalaa, paisteja, ruisleipää, savolaista rieskaa, mustikkakukkoa sekä muita perinneruokia, joista suurin osa on valmistettu lähialueella tuotetuista raaka-aineista. Kevätkesällä tarjoilupöydästä saattaa löytyä myös raikkaita villivihanneksia sekä metsänantimia, kuten maukkaita marjoja ja sieniä.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2013

avolaisherkkuja, maaseudun rauhaa ja musiikkiteatteria. Muun muassa niitä matkailijat löytävät Karttulasta. Suvi Roselli

Ruokailupaikkana toimii viihtyisä juhlasali, joka muuntautuu tarpeen vaatiessa myös hyvin varustelluksi kokoustilaksi tai juhlapaikaksi. Aterioita voi nauttia myös Eevantalon kodikkaassa tuvassa, jonka sydämenä on ihastuttava perinteinen puu-uuni sekä kesäaikaan katetulla ulkoterassilla, josta on suora näköyhteys vieressä kimaltelevalle kauniille Kuttajärvelle. Eevantaloon mahtuu yhteensä lähes sata ruokavierasta tai noin 40 kokousvierasta. Sitä suuremmat tilaisuudet järjestetään kivenheiton päässä sijaitsevalla Hermannitalolla, josta voi vuokrata käyttöönsä tilavan juhlasalin tai teatterisalin. Eevantalon majoitustilat sijaitsevat päärakennuksessa sekä sataman lähellä olevassa rivitalorakennuksessa, mistä on hyvät näkymät järvelle. Huoneet ovat pääsääntöisesti kahden ja kolmen hengen huoneita, joihin voi tarvittaessa sijata lisävuoteita lapsille. Rivitalon hyvin varustellut saunalliset neljän hengen huoneistot sopivat vaikka omatoimilomailuun. Yhteensä majoitustilaa on tarjolla 32 hengelle.

Maailmanmatkaajan kotiinpaluu Maaseutuhotellin tarmokkaana omistajana toimii yrittäjä Eeva Partanen. Reipasotteinen nainen työskenteli aikaisemmin vuosikausia ulkomailla, ensin EteläAfrikassa Suomen lähetystössä ja sen jälkeen Norjassa, Kanadan lähetystössä. Sieltä matka jatkui Lontooseen Merimieskirkon palvelukseen, mistä Partanen lopulta kotiutui takaisin Suomeen 1990-luvun lopulla ja perusti nimeään kantavan hotellin. Siitä lähtien hän on rakentanut yhdessä Syvänniemen kyläläisten ja paikallisten matkailualan toimijoiden kanssa pitkäjänteisesti palvelukokonaisuutta, joka sisältää roppakaupalla mielenkiintoista tekemistä matkailijoille, kokousvieraille ja virkistyspäivän viettäjille.

Hotelli luonnon keskellä Syvänniemeä ympäröi kaunis metsä- ja järviluonto, joka tarjoaa erinomaisen ympäristön opastettujen retkien tekemiseen mitä moninaisimmilla tavoilla ympäri vuoden. Halutessaan voi esimerkiksi lähteä vuokrave-

neellä soutelemaan järvelle tai tehdä ryhmän kanssa 12-paikkaisella Synne-lautalla tai 15 hengen kirkkoveneellä retken Ukko Lokille. Jääkauden muotoileman jylhän kalliosaaren laelta avautuvat upeat näköalat Kuttajärvelle. Saarilaavussa voi paistaa makkarat ja keittää perinteiset nokipannukahvit tai nauttia jopa kokonaisen aterian. Lautan kyytiin pystyvät menemään myös lapset ja liikuntarajoitteiset.

Maaseutuhotelli Eevantalo sijaitsee kauniilla paikalla, vain pieni kylätie erottaa senKuttajärvestä..

Toinen vaihtoehto on lähteä oppaan johdolla patikoimaan tai maastopyöräilemään metsäpoluille. Hyvien mustikka- ja puolukkamaiden ansiosta matkailijat voivat loppukesästä kerätä itselleen kotiin viemisiä marjojen ja sienien muodossa. Eksotiikkaa kaipaavat voivat tehdä syksyllä retken karpalosuolle. Luontoaktiviteettejä kehittää kylämatkailuhankkeen myötä syntynyt Syvänniemi Seikkailu osuuskunta.

Pielavesi Maaninka

Keitele Viitasaari

Kyyjärvi

Tervo

Kekkosia ja 1950-lukua kesäteatterissa Kulttuurin ystäville Syvänniemi tarjoaa muun muassa kesäteatterielämyksiä. Teatteri Hermannin ensi kesän laulunäytelmä Tangoa, rautalankaa ja muita riitasointuja kertoo vaiherikkaista 1950- ja

Karstula

Kannonkoski

Vesanto

Karttula

Ainutlaatuinen talonpoikaismuseo Tutustumisenarvoinen kulttuurikohde Karttulassa on myös noin puolen tunnin ajomatkan päässä Syvänniemeltä sijaitseva talonpoikaismuseo Riuttala. Kyseessä on ainutlaatuinen 1800-luvun talonpoikaiselämää esittelevä rakennuskokonaisuus, joka sisältää yhteensä 20 alkuperäisellä paikallaan sijaitsevaa rakennusta. Museossa voi tutustua esimerkiksi pääkartanoon, navettaan, riiheen ja pajaan sekä aittakartanoon, jonka yhteydessä olevassa isännän aitassa säilytettiin viikatteita, sirppejä ja heinähankoja ja ruoka-aitassa valmistettiin suolalihat ja -kalat ja puolukkasurvokset.

Yksi rakennuksista, ruumisaitta, saattaa tuntua oudolta nykyajan ihmiselle, mutta entisaikaan kuolema oli luonnollinen osa elämää. Ruumisaitassa säilytettiin ruumiita ennen niiden hautaamista, ja tästä muistutuksena aitan penkille on laitettu kapaloihin kääritty nukke ”nukkumaan ikiunta”. Maalaistalon pihapiiriä elävöittävät kesäisin kotieläimet, jotka kiinnostavat varmasti perheen pikkuväkeäkin. www.eevantalo.fi www.syvanniemiseikkailu.com www.teatterihermanni.fi www.riuttala.fi

1960 -luvuista Suomessa ja Syvänniemellä. Paikkakuntalaisten kahvipöytäkeskusteluja hallitsi tuolloin tavan takaa nimi Kekkonen, sillä presidentiksi valittiin 1950-luvun puolivälissä Urho Kekkonen ja samanaikaisesti suomalaisten sydämiä valloitti musiikin keinoin Karttulan oma tähti, Vieno Kekkonen. Seuraavalla vuosikymmenellä tango ja valssi saivat varteenotettavan haastajan, kun rautalankamusiikki niitti suosiota erityisesti nuorison keskuudessa. Samalla moni jätti tutun kotiseutunsa ja suuntasi Kuopioon, Helsinkiin tai Ruotsiin. Teatteri Hermanni on esittänyt kylän historiasta ja nykyelämän koukeroista kertovia suosittuja laulunäytelmiä jo 16 vuoden ajan. Teatteri toimii upeassa, vuonna 1906 valmistuneessa Jugend-tyylisessä kivirakennuksessa.

Synne-lautalla pääsee myös kylän historiakohteisiin ja kalliosaariin.

www.kotimaassa.fi

Kesäteatterit

ielavesi-Teatteri on aktiivisesti toimiva harrastajateatteri, jonka kesäkauden esiintymisareena sijaitsee luonnonkauniilla paikalla Pielavesi-järven rannalla, aivan kirkonkylän kupeessa.

Viulunsoittaja katolla

Pielaveden kesässä Saara Koskinen ja Maija Nousiainen

Veera Airas

Tänä kesänä teatteri on valinnut esitettäväkseen rakastetun klassikkomusikaalin, jossa arvot ovat kohdallaan: lavalla nähdään Joseph Stein’in Viulunsoittaja katolla. Katsojat kaikkialla maailmassa rakastavat hyviä laulunäytelmiä, ja juuri tämä on rakastetuimpia vuodesta toiseen. Tarina on melankolinen ja uskonnollinenkin, mutta sen huumori on lämmintä ja laulumusiikki kaunista. Esitys on lapsiperheille mitä sopivin. Teatteriyhdistyksen puheenjohtajan Jouko Partasen mukaan Viulunsoittaja katolla on suuri koitos pienen pitäjän harrastajateatterille. – On hienoa, että näyttelijät saavat haastaa itsensä erilaisen teatterin tekemiseen, Partanen sanoo. Tarina Anatevkan kylän asukkaista Viulunsoittaja katolla on klassikkomusikaali, joka perustuu Sholom Aleichemin jiddishinkielellä kirjoitettuun kirjaan Tevye, maitomies. Jerry Bockin sävelmistä kappaleista kaikkien tuntemia ovat Rikas mies jos oisin sekä Nousee päivä, laskee päivä. Musikaali kertoo elämästä juutalaisten asuttamassa Anatevkan kylässä Venäjällä vuonna 1905, juuri ennen vallankumousta. Päähenkilöt ovat maitomies Tevye ja hänen vaimonsa Golde perheineen. Teemoja ovat hilpeä kyläelämä ja tyttärien avioliitot, mut-

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2013

ta myös venäläisten juutalaisiin kohdistama joukkovaino ja sen seurauksena perinteisen juutalaisyhteisön hajoaminen. Harrastajia ja ammattilaisia Pielaveden omien teatterilaisten lisäksi esityksessä on mukana myös paikallisia muusikoita ja kuopiolaisia vahvoja ammattilaisia. Maitomies Tevyen roolissa on Jyrki Ojapelto. Tevyen puoliso Golden roolissa nähdään oopperalaulaja Marjatta Airas, joka muutenkin viihtyy kesät Pielavedellä. Airas tuo mukanaan esitykseen myös omia lauluoppilaitaan. Kuopiolaisista ammattimuusikoista ja musiikinopiskelijoista koostuvaa orkesteria johtaa kapellimestari Rauno Tikkanen, jonka juuret ovat niin ikään Pielavedellä. Näytelmän ohjaa dramaturgiohjaaja Veera Airas. Ammattilaiset arvostavat harrastajia Marjatta Airas on tehnyt paljon oopperaja musiikkiteatteriesityksiä harrastajateattereissa ympäri Suomen. Hänen mielestään amatöörien kanssa on tavattoman antoisaa työskennellä. – Amatööreissä on se jokin, ja vaativankin musikaalin voi toteuttaa harrastajavoimin. – Jokaisella on musiikki sisällään, vaikka ei edes olisi erityisen musikaalinen. Musiikki on silta äärettömyyteen. Se herättää ihmi-

sen aistit ja niin jokainen voi löytää jotain ainutlaatuista. Viulunsoittajan musiikkia on hienoa toteuttaa, koska siinä on hyvä poljento ja meno. Pielavedellä on iso hyvä joukkue koossa, saamme varmasti aikaan nautittavan teatterielämyksen, uskoo Marjatta Airas. Monipuolisesti teatteri- ja elokuvataidetta pääasiassa Englannissa ja Skotlannissa opiskellut ohjaaja Veera Airas arvostaa myös suuresti amatöörejä. – Harrastajanäyttelijöissä tulee ensiksi esille aito ihminen, sitten vasta näyttelijä. Ihmisissä, jotka uskaltautuvat teatterin lavalle, on tavallisen arki-kuoren alla aina pieni lapsi. Heissä on ihanaa hulluutta, he tekevät teatteria rakkaudesta esiintymiseen, ei rahasta kuten ammattilaiset usein tekevät, hän hehkuttaa. Harrastajien kanssa työskentely vaatii ohjaajalta kuitenkin kärsivällisyyttä ja taitoa lukea erilaisia ihmisiä ja heissä piileviä mahdollisuuksia. Veera Airas kertoo, että harjoitusten alussa heillä on edessä valkoinen kangas, johon he yhdessä maalaavat tarinan. Ensi kesänä Pielaveden kesäteatterin kaunis järvimaisema muuttuu siis Anatevkan kyläksi. Sitä saa todistaa yleisö, jonka on hyvä seurata esitystä kesäteatterin 350 hengen nousevasta, katetusta katsomosta.

Yhdistä lomailu ja kulttuurielämykset

Lieksan Vaskiviikolla 26.7.–3.8.2013! Espanjalainen Spanish Brass – Luur Metalls la–su 27.–28.7. Itävaltalainen Sonus Brass ma–ti 29.–30.7. Norjalainen Tine Thing Helseth & tenThing pe–la 2.–3.8.

Lisäksi ohjelmassa Lieksan 3. kansainvälinen tuubakilpailu, Joensuun kaupunginorkesteri kapellimestarinaan Yuri Nitta ja lukuisia muita konserttielämyksiä!

Koko viikon ohjelma, konserttiliput ja lisätiedot: www.lieksabrass.com • p. 045 132 4000 info@lieksabrass.com

PUIJON TORNI 2013

50 VUOTTA Juhli kanssamme!

Seuraa juhlavuoden tapahtumia

www.puijo.com tai www.facebook.com/ puijontorni.puijonmaja

Puijon Torni & Matkamuistomyymälä p. 017 255 5253

AVOINNA YMPÄRI VUODEN! Liput: Aikuiset 6 €, lapset 3 €, Perhe (2 aik. + 2 lasta) 14 € Ryhmät (yli 10) 4 € /hlö, Alennuslippu 4 €

(opisk., eläkel., työttömät, varusm.)

Torniravintola p. 017 255 5255

Puijon Maja

p. 017 255 5250 • Hotelli • Ravintola • Saunat • Kokoustilat

Puijontie 135, Kuopio myynti@puijo.com p. 044 552 4810

www.kotimaassa.fi

Kesäteatterit Kuopion Rauhalahden kesäteatterilavalla on nähty viime vuosina Mattia ja Teppoa, suomalaisia urheiluilmiöitä ja viimeisimpänä kirkkaanpunainen Fiat 600. Tänä kesänä sama käsikirjoittajatiimi, Johanna Keinänen, Sami Kojonen ja Kimmo Virtanen, vie katsojat nostalgishenkiselle aikamatkalle 1970-luvulle Toivotaan, toivotaan -C-kasettimusikaalin myötä. – Kesäteatterimme tuottaa huumorilla, upealla musiikilla ja näyttävällä koreografialla höystettyä kesäteatteria, jossa olennaisinta kuitenkin on yhteiskunnallinen sanoma. Haluamme käsitellä ajankohtaisia asioita, niitä, jotka puhuttavat juuri nyt ihmisiä, sanoo tuottaja Juha Kojonen. – Koska kesäteatterissa on tarkoitus viihtyä, asioita lähestytään kuitenkin huumorin keinoin, hän lisää.

Historiaa ja nykypäivää Toivotaan, toivotaan -näytelmän keskeisiä teemoja ovat yrittäjyys, Kekkosen odottaminen, aurinkotyttökilpailut sekä poliittinen valveutuneisuus. Tuottaja Kojosen mukaan esillä olevat aiheet ovat jatkumoa entisestä ajasta, ja niillä on vahva kiinnekohta nykypäivään. – Vuosien saatossa tulkinta ilmiöistä muuttuu. Nyt voimme nauraa hyväntahoisesti ilmiöille, jotka silloin olivat totisinta totta, hän sanoo hymyillen.

eljättä toimintavuottaan aloittavassa Kuopion Uudessa Kesäteatterissa laitetaan tänä kesänä C-kasetti soimaan. mihinkään. Juuri siksi onkin antoisaa hypätä toiselle vuosikymmenelle ja tehdä havaintoja ja tulkintoja menneestä, Kojonen toteaa.

C-kasettia kuunnellen 1970-luvulla eläneille C-kasetti oli erittäin konkreettinen asia. Niihin nauhoitettiin radiosta suosikkilaulajan rakkaimmat kappaleet, ja niitä kuunneltiin uudelleen ja uudelleen. Välillä nauha sotkeutui koneistoon, mutta sen saattoi saada kierrettyä takaisin – parhaiten kulmikkaalla lyijykynällä. Ja niin kasetti toimi taas. C-kasetti on tärkeässä roolissa myös Toivotaan, toivotaan -musikaalissa, joka lähtee liikkeelle 1970-luvulla rakennetun homevaurioisen kongressihotellin purkutyömaalta. Sieltä löytyy muovikassillinen C-kasetteja, joissa on tallennettuna hotelliyrittäjän vanhat äänipäiväkirjat sekä suosikkikappaleet. Kasettien myötä kuljetaan ajassa 1970-luvun loistoon, voittoon ja tappioihin – aikakauden ihania sävelmiä unohtamatta.

– Eivät nämä teemat, yrittäjyys, vahvan johtajan odottaminen, erilaiset kilpailut sekä ismien perässä kulkeminen ja tunteiden palo, ole kadonneet

Eeva Oksman

Kuju jälleen mukana Äänipäiväkirjoja pitäneen hotelliyrittäjä Toivosen roolissa nähdään Kai ”Kuju” Hyttinen. Tuottaja Kojonen on erittäin mielissään onnistuttuaan saamaan hänet mukaan. – Kuju on artisti, joka on laulanut monella vuosikymmenellä, ja hän toimi oikeasti kolmena kesänä aurinkotyttökilpailun juontajana, hän tietää. Laulaja-näyttelijä Sami Kojonen esittää näytelmässä kaikkitietävää savolaista myyntimies Huikkasta, joka viettää runsaasti aikaa Toivosen kongressihotellissa. Siellä työskentelevän Ritan roolissa vuorottelevat tanssija-koreografi-näyttelijä Liisa Ruuskanen ja tanssitaiteilija-koomikko-koreografi Johanna Keinänen. Nuorta miestä Japea, esittää Tuomas ”Tumppi” Juntunen. Lavalle tuovat myös liikettä nuoremman polven näyttelijä Valtteri Haliseva ja iso joukko avustavia näyttelijöitä. Toivotaan, toivotaan -musiikkinäytelmän ohjaa Kimmo Virtanen, koreografiasta vastaa Johanna Keinänen, pukusuunnittelusta Riikkamaria Korhonen ja lavastuksesta Arvo Jokiniemi. Musiikin on sovittanut Olli Heikkinen.

Oma suosikkikappale mukaan Näytelmän musiikkina kuullaan 1970-luvun rakastetuimpia hittejä. Myös yleisö pääsee ehdottamaan itselleen muistorikkainta kappaletta Toivotaan, toivotaan musikaaliin. Ehdotusten perusteella järjestetään äänestys, josta valitaan mukaan otettavia kappaleita.

Petra Tiihonen/Alias Studiot

Aikamatka

kultaiselle 1970-luvulle Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2013

Laajavuoressa teatteria kaikille

L Matleena Ikonen

aajavuoren Kesäteatteri Jyväskylässä haluaa profiloitua koko perheen teatteriksi. Ohjelmistossa on tulevanakin kesänä ohjelmaa sekä aikuisille että lapsille.

Laajavuoren Kesäteatteri

Rumat vaatteilla koreilee

Levottomia jalkoja – ja juttuja…

Tulevan kesän koko perheen ohjelmistoa edustaa rakastetun satusedän H.C. Andersenin satuun perustuva ja Anu Raipian musiikkinäytelmäksi dramatisoima satu Keisarin uudet vaatteet.

Suomessa viime vuosina suosituksi noussut Suomirockmusikaalien genre näkyy myös Laajavuoren tulevan kesän ohjelmistossa, kun kasarimusikaali Levottomat jalat räjäyttää liveorkesterin voimin Laajavuoren kesään Suomirokkia ja iskelmää sekä autenttista kasaritunnelmaa.

Anu Raipa kertoo, että Laajavuoren lavalla nähtävä näytelmä on uskollinen Andersenin sadun perimmäiselle idealle, mutta että muuten näytelmä on aivan uusi. Modernisoitua satua kirjoittaessaan Raipia sanoo yllättyneensä siitä, miten ajankohtainen teksti edelleen on.

Levottomien jalkojen keskiössä on jyväskyläläisen nuorenparin tarina, jota maustetaan 1980-luvun Jyväskylässä nuoruutensa viettäneiden muistelmilla. Mukana on faktaa ja fiktiota, urbaania legendaa ja kytköksiä todellisuuteen. Käsikirjoituksen on todellisten ihmisten tarinoiden pohjalta kirjoittanut Panu Raipia, ja sen tuottaa Teatteri Bravo.

- Näytelmä on tuotu nykypäivään. Siinä on valtakunta, joka on tiukasti taloudellisissa vaikeuksissa, mutta keisari on huono johtaja eikä suostu näkemään maansa tilaa. Satua lukiessani havahduin itsekin siihen, että tämähän tapahtuu parasta aikaa! Ei tämä olekaan satua, Raipia sanoo.

Luvassa on lavan täydeltä kasarinostalgiaa tupeerattuine hiuksineen, olkatoppauksineen ja nuoruuden vimmalla tykitettäviä, kaikille tuttuja biisejä elävän orkesterin säestämänä.

Satua hieman muokkaamalla vanhasta lasten sadusta on saatu myös aikuisia kiinnostava näytelmä.

Levottomien jalkojen rooleissa nähdään mm. Salkkaritähdet Tommi Taurula ja Saija-Reetta Kotirinta.

- Olen sitä mieltä, että koko perheen näytelmien pitää viihdyttää sekä aikuista että lasta ja todellakin olla koko perheen katsottavissa. Aikuiset kuitenkin tekevät ostopäätökset ja tuovat lapset teatteriin, Anu Raipia toteaa.

Elokuussa Laajavuoren lavalle nousee yksi suomalaisen imitaation ja komiikan kärkinimi Jukka Puotila, joka tuo vuosi toisensa jälkeen suositun show:nsa Laajavuoren lavalle. Jukka Puotilan myötä lavalla nähdään kymmeniä erilaisia henkilöhahmoja – niitä perinteisiä, mutta myös monia tämän hetken kuumia nimiä pintajulkkiksista poliitikkoihin. Takuuvarma naurattaja!

Hän lupaa, että Laajavuoren Keisarin uudet vaatteet on ”iso”, jopa Brodway-tyyppinen musikaali, jossa on paljon laulua ja tanssia. Tony Sikström on säveltänyt näytelmään uusia lauluja, jotka Anu Raipia on sanoittanut. Pääosassa turhamaisena keisarina nähdään Harri Penttilä, ministereinä AnniIlona Hiltunen ja Jukka Saarinen, huijareina Merituulia Pöysti ja Sini Salo sekä kamarineitona Ronja Alatalo.

www.kotimaassa.fi

Kesäteatterit

ploodi-Teatterin kesä on omistettu suomalaiselle musiikkiteatterille. Ohjelmistossa on peräti kolme suomalaista musiikkiteatteriesitystä.

Eeva Oksman

Aploodi-Teatteri

Aploodi-Teatteri Aploodi-Teatteri toimii Muuramen Riihivuoren upeisiin maisemiin kesällä 2012 valmistuneessa tasokkaassa teatterissa, jossa asiakkaiden viihtyvyyteen ja tilojen käytännöllisyyteen on paneuduttu jo suunnitteluvaiheessa. Teatteri on kokonaan katettu ja sen nousevassa katsomossa on yli 600 numeroitua, selkänojallista istumapaikkaa. Kaikista istumapaikoista on esteetön näkyvyys näyttämölle. Nousevan takaseinän takaa avautuu upea näköala Päijänteelle. Oheispalvelut kuten parkkipaikat, ravintola, oleskelu- ja wc-tilat sijaitsevat teatterin pihapiirissä. Tunnelmallinen ja tasokas ravintola Riihikello palvelee teatteriyleisöä kesällä jo kaksi tuntia ennen näytännön alkua. Sisätiloissa on 150 asiakaspaikkaa ja katetulla terassilla 170 asiakaspaikkaa. Lisäksi teatterivieraiden käytössä on uusi 60-paikkainen kota.

Paul Anka ja kaikkivoipa rakkaus Aploodi-teatterin kausi alkaa toukokuussa Matti Kuikkaniemen käsikirjoittamalla näytelmällä Mistä rakkaus alkaa? Luvassa on rakkautta ja vauhdikasta menoa, minkä takaavat hauskat roolihenkilöt, yllättävät juonenkäänteet ja iki-ihanaa 1950–60-luvun musiikkia!

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2013

Tarinassa kaksi tahoillaan hyljättyä ihmistä, toinen jätetty ja toinen hakattu, kohtaavat sattumalta toisensa. Yhdistäväksi tekijäksi nousee rakkaus, jonka avulla he pystyvät pelastamaan niin erikoisen ja omanlaisensa yhteisön kuin toisensakin. Tunnelmasta toiseen johdattava musiikki koostuu Paul Ankan loistavista ja svengaavista ikivihreistä, kuten Diana, My way, Put your head on my shoulder ja You are my destiny. Näytelmän on käsikirjoittanut Matti Kuikkaniemi, ja sen ohjaa Mikko Kauranen. Musiikista vastaa Matti Lindén ja kuorosta Panu Skyttä. Koreografian näytelmään on tehnyt Laura Suonperä. Keskikesällä Leevi and the Leavingsin tahdissa Kesä-heinäkuussa lavan valtaa Veera Tyhtilän käsikirjoittama Teuvo - Leevi and the Leavings -musikaali, joka kertoo suomalaisesta perusteuvosta. Teuvon elämä lipuu ylä- ja alamäkineen Leevi and the Leavingsin -musiikin siivittämänä. Musikaalissa vilahtavat monet Gösta Sundqvistin suosikkikappaleista kuten Teuvo, maanteiden kuningas Unelmia ja toimistohommia, Itkisitkö onnesta, Laura Jenna Ellinoora Alexandra Camilla Jurvanen, Vasara ja nauloja sekä Raparperitaivas. Musiikista vastaa teatterin oma orkesteri, kapellimes-

tykittä

tari Matti Ekman (digihaitari), Markku Rosti (kitara), Petri Mutikainen (basso), Mikko Rekonen (rummut). Näytelmän ohjaa Erkki Teittinen, ja rooleissa nähdään muun muassa Pauliina Salonen, Aaro Vuotila, Kunto Ojansivu, Neija Välilä, Anna-Maija Ojansivu, Sipriina Kauranen, Kimmo Riikonen ja Tuomas Koskela. Lavastus on Kalle Nurmisen ja puvustus Iiris Halmilan. Musikaalin tuottaa Jussi Rekonen.

Baddingin kanssa raitilla elokuussa Elokuussa Riihivuoressa ollaan ”Raitilla”, kun teatterin lavalla kaikuvat rakastetun laulajan Rauli Badding Somerjoen ikimuistoiset sävelet. Muusikon mahtavan laaja tuotanto pitää sisällään tangoa, humppaa, iskelmää ja tietenkin rock´n rollia. Legendaarinen laulaja ehti lyhyen mutta myrskyisän elämänsä aikana rakentaa huikean uran, vaipua unohdukseen ja palata vielä toistamiseen huipulle. Tätä tuovat ilmi nuoret, energiset ja lahjakkaat näyttelijät elävän bändin säestyksellä. Uuden kotimaisen musiikkinäytelmän, Raitilla – Rauli Badding, ovat käsikirjoittaneet Satu Säävälä ja Väinö Weckström.

ää koko kesän Risteillen teatteriin

Kaikkiin kolmeen kesäteatteriesitykseen on yhdistettävissä kesäinen höyrylaivaristeily Jyväskylän satamasta Päijänteelle s/s Suomi-laivalla. Mikä olisikaan mukavampaa kuin nauttia runsaan kesäisen noutopöydän antimista Pohjois-Päijänteen saariston maisemia ihaillen, ja siirtyä sitten seuraamaan mukavaa kesäteatteriesitystä! Risteilylle voi lähteä myös illalla, teatterin päivänäytöksen jälkeen.

Huippuvierailuja Musiikkiteatteri kesää täydentävät toukokuun huippuvierailut. Toukokuun 3. päivä nähdään Gogolin Mielipuolen päiväkirja Martti Suosalon esittämänä. Tarina kertoo tunnollisesta pikkuvirkamiehestä, jonka työhön kuuluu mm. lyijykynien teroittelua. Yksi rutiininomainen työ-matka muuttaa virkamiehen elämän, kun hän alkaa ymmärtää koirien puhetta. Hurjien käänteiden jälkeen virkamies ymmärtää todellisen luonteensa: Hän on Espanjan kuningas – ei tarvitse enää nöyristellä, vaan ottaa ja vaatia! Tarina luo kirkkaan kuvan siitä, miten ihmismieli alkaa järkkyä ja todellisuudentaju kaikkoaa.

Toinen huippuvierailu on Seela Sellan esittämä ”Ottaa sydämestä” – tarinoita terveydenhuollosta, joka nähdään Riihivuoren kesäteatterissa 13.–14. toukokuuta. 2000-luvun kabareeksikin luonnehdittu esitys sisältää lyhyitä monologeja, jotka käsittelevät terveydenhuollon nykyisiä ongelmia sekä ihmisten suhdetta terveyteen ja sen hoitamiseen. Esitys käsittää sekä tosipohjaisia että täysin fiktiivisiä tarinoita sisältäen niin komiikkaa kuin tragiikkaa. Mukana on myös lauluja, joista kuusi on tätä tarkoitusta varten kirjoitettuja ja Kaj Chydeniuksen säveltämiä.

Jää yöksi! Riihivuoren jylhissä maisemissa voi viipyä myös pidempään, sillä keväällä 2012 sinne valmistui Hotelli Vuorikelo. Laskettelukeskuksen, Aploodi-teatterin ja ravintolan läheisyydessä sijaitsevassa upeassa kelohonkarakennuksessa on yhteensä kuusi modernin tunnelmallista 2-4 hengen huonetta. Myös caravan-alue palvelee matkailijoita ympäri vuoden aivan Aplooditeatterin ja laskettelurinteiden välittömässä läheisyydessä. Alueella on 60 sähköistettyä paikkaa ja vaunupaikan vuokraan sisältyy muun muassa upouusien huoltotilojen- ja saunan käyttömahdollisuus.

www.kotimaassa.fi

Kesäteatterit

äyttelijä Hannele Lauri on muuttamassa kesäksi Keuruulle, koska häntä on pyydetty toimimaan ministerinä. Kyseessä ei kuitenkaan ole valtionhallinnon virka, vaan näytelmärooli Keuruun kesäteatterissa. Eeva Oksman

– Haluan yleensä pitää kesän vapaana, mutta nyt tähän tuotantoon liittyi monta niin hyvää asiaa, että suostuin, hän toteaa. Hän oli keväällä mukana Helsingin kaupunginteatterin Sian morsian -näytelmässä, jonka esitysten päättymisen jälkeen hän oli sopivasti vapaa tarttumaan ehdotukseen. Lisäksi näytelmän teksti ja tuotantotiimi vaikuttivat mukavilta. Kun kutsu esittivät vielä Mikko Rasila ja Markus Aho, oli ratkaisu helppo. – Minulla on aina hyvä fiilis tehdä hommia heidän kanssaan, he ovat niin mukavia kundeja, kehuu Hannele.

Ministerille sulhanen -näytelmä on satiirinen musiikkikomedia, jota esitetään Keuruulla Haapamäen Höyryveturipuistossa kesäkuun puolesta välistä heinäkuun lopulle asti. Näytelmän on käsikirjoittanut Anneli Kanto, ja sen ohjaa Mikko Rasila, joka nähdään Hannele Laurin ohella myös lavalla näyttelemässä. Muissa rooleissa Haapamäellä nähdään jälleen Kassilan Aseman laulavat näyttelijät. Musiikin on sovittanut Janne Viitaniemi, ja näytelmän on tuottanut Markus Aho.

Monta hyvää syytä Hannele Lauri on niitä näyttelijöitä, jotka eivät helposti lähde mukaan kesäteatteriproduktioihin.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2013

– Olen ennenkin työskennellyt Mikon kanssa, ja meillä on nytkin vaikka mitä suunnitelmia muun muassa televisioon, hän vihjaa. Näyttelijätär on tyytyväinen myös siihen, että Haapamäellä kesäteatteri toimii sisätiloissa, jolloin sekä näyttelijät että katsojat ovat suojassa sadesäälläkin.

Lomailua töiden välillä Hannele Lauri on tyytyväinen myös sovittuihin asumisjärjestelyihin, sillä tuotannon ajan hän asuu Keuruulla omakotitalossa. Näin hänen on helppo ulkoiluttaa kahta koiraansakin, jotka matkustavat emännän mukana Keuruulle. Kesäteatterissa työtahti on tiivis, sillä esityksiä on viitenä päivänä viikossa.

Enterno Oy

– Kesäteatterikin on kovaa työtä, ja on tarpeen saada välillä huilata, hän toteaa. Järven rannan läheisyydessä sijaitseva talo ja kesäinen ympäristö antavat siihen hyvät mahdollisuudet.

Vauhdikas ministeri Tulevaa kesää Hannele Lauri odottaa jo innolla. Ministerille sulhanen -musiikkikomedia kertoo politiikan huipulla olevasta naisesta – hänen miesseikkailuistaan sekä julkisuuden kipeydestä ja kirouksesta. Nainen pyrkii etenemään urallaan keinoja kaihtamatta. Vaikka kyseessä on satiirinen musiikkikomedia, Hannele löytää näytelmästä myös syvemmän ajatuksen. – Elämähän on oikeastikin valintoja täynnä. Näytelmä osoittaa sen, että itsekeskeisen ihmisen käy aina lopulta huonosti. Keuruun kesäteatterissa tullaan näkemään jälleen viihdyttävä esitys, jossa on mukana sekä laulua että tanssia. Ministerille sulhanen -näytelmän vikkelää ja hauskaa tarinaa ryydittävät ikimuistoiset iskelmät. – Teemme parhaamme, jotta yleisö viihtyy, Hannele Lauri lupaa ja toivottaa kakki tervetulleiksi katsomaan esityksiä. Hän muistuttaa, että kannattaa käydä tutustumassa eri kesäteattereihin, joita Suomenmaassa riittää. – Jokaisella on varmasti paljon pieniä ihania kaupunkeja ja kyliä käymättä, joten kannattaa matkustaa Suomessa, Hannele kehottaa. Ensi kesänä hän itse saa mahdollisuuden tutustua ensimmäistä kertaa Keuruuseen.

KEISARIN UUDET VAATTEET

! TULOSSA

Dramatisointi ja ohjaus ANU RAIPIA Musiikki TONY SIKSTRÖM

Shrektaakkelimainen musikaalikomedia ENSI KERTAA SUOMESSA SYKSYLLÄ 2013!

Rooleissa mm. HARRI PENTTILÄ, SINI SALO, RONJA ALATALO ja JUKKA SAARINEN

Päärooleissa Otto Kanerva (Shrek) ja Maria Lund (Fiona) Perustuu DreamWorksin animaatioelokuvaan ja William Steigin kirjaan

Teksti ja laulujen sanat DAVID LINDSAY-ABAIRE

Musiikki JEANINE TESORI

Ensi-ilta 13.5.

Liput alk. 16 €, lapsiryhmät 9 €

Ohjaus KARI ARFFMAN • Kapellimestari JYRKI HEIKKILÄ • Koreografia SARI LOUKO

ma 13.5. klo ti 14.5. klo ma 20.5. klo ti 21.5. klo su 9.6. klo ti 9.7. klo ke 10.7. klo ti 16.7. klo

Broadwayn alkuperäisesityksen tuottivat DreamWorks Theatricals ja Neal Street Productions. Alkuperäisesityksen ohjasi Jason Moore.

Vapaudenkatu 36, Jyväskylä Lippumyymälä, p. 014 266 0110 Avoinna ti-pe klo 14-19, la klo 12-19 Liput 36 € / 34 € / 28 € (+ mahdolliset palvelumaksut)

www.jyvaskyla.fi/kaupunginteatteri

10 10 10 10 14 18 18 18

ke 17.7. klo ti 23.7. klo ti 30.7. klo ti 6.8. klo ke 7.8. klo to 8.8. klo pe 9.8. klo

18 18 18 18 18 18 18

Laajavuorentie 15, 40740 JYVÄSKYLÄ puh. 0207 288 384 | www.laajavuorenkesateatteri.fi

Esitykset Muuramen Riihivuoressa 600 paikkaisella täysin säältä suojassa olevalla Aploodi-areenalla. Hinnat

ryhmille alkaen 23€, kahvituksella 27€ ja ruokailulla 33€.

TEUVO - LEEVI AND THE LEAVINGS MUSIKAALI Esitykset 18.6.–31.7.2013 Göstä Sundqvistin hittien siivittämä musikaali suomalaisen miehen elämästä. Päärooleissa Kunto Ojansivu, Pauliina Salonen ja Aaro Vuotila.

RAITILLA - RAULI BADDING Esitykset 14.8.–14.9.2013 Musikkinäytelmä legendaarisesta laulajasta, joka ehti lyhyen elämänsä aikana rakentaa huikean uran.

Lisätiedot www.aplooditeatteri.fi Varaukset ja lisätiedot 010 423 1250 info@riihivuori.fi

www.kotimaassa.fi

Kesäteatterit

Puhelinluettelo naurattaa Komediateatterissa T

Tampereen Komediateatteri

– Uskon, että näytelmä menestyy, sillä meillä käy katsojia ympäri Suomen, ja ohjelmistoamme seurataan koko maassa. Katsojat asettavat meille kovia odotuksia, mikä haastaa meitä positiivisesti tekemään aina vain parempaa teatteria.

ampereen Komediateatteri luottaa tulevana kesänä tuttuun reseptiin, joka yhdistää nimekkäät näyttelijät, hyvät puitteet ja naurettavan tekstin.

Puhelinluettelo tarjoaa mahdollisuuden myös kokeelliseen lavastukseen. Komediateatterin Puhelinluettelon lavastaa Jyrki Seppä, ja odotettavissa on Raipian mukaan kaikkea mielenkiintoista, kuten kuminauhaseinät, jotka mahdollistavat seinien läpi kävelemisen ja näyttelijöiden putkahtelemisen lavalle sieltä täältä.

Vaikka elementit ovat vanhat tutut, jotain hieman totutusta poikkeavaakin sisältyy Komediateatterin kesään 2013. – Esitämme nyt pitkästä aikaa kotimaista komediaa, kertoo teatterinjohtaja Panu Raipia. – Olemme viime vuosina tuottaneet useita englantilaisia ja ranskalaisia näytelmiä – edellinen kotimainen komedia oli ohjelmistossa vuonna 2007. Olemme kuunnelleet herkällä korvalla yleisön toiveita, sillä meiltä on paljon pyydetty kotimaista, ajan hermolla olevaa tekstiä.

Puhelinluettelosta nähdään kesällä 2013 kaiken kaikkiaan 40 näytöstä, ja ensi-ilta esitetään 8.6.2013. Raipia odottaa, että viime kesänä sisään ajettu, 800 ihmistä vetävä ja täysin katettu katsomo on täynnä illasta toiseen.

Mitä hauskaa on puhelinluettelossa? Komediateatterin kesän ohjelmistosta vastaa Puhelinluettelo – Raipian sanoin”tämän päivän ilveilynäytelmä”, josta ei puutu vauhtia ja huvittavia sattumuksia. Komedian sydämessä kulkee kolme kuvitteellista tositapahtumaa, kaupunkikertomusta, joiden tarinat muodostavat Puhelinluettelon draamallisen selkärangan. Raipian mukaan Puhelinluettelo on röyhkeä, häpeämätön, aurinkoinen, ilakoiva ja naurattava näytelmä, joka risteyttää satiiria ja kansannäytelmää, sekoittaa siihen melodraamaa, kaupunkikomediaa ja lähiönaapurien tirkistelyä. Ja kaikkia näytelmän henkilöitä yhdistää katoava kansanperinne – joka kodin itsestään selvä tuki ja turva – puhelinluettelo. – Näytelmän idea on osoittaa, että puhelinluettelon lukeminenkin on hauskaa, kun sitä lukee oikea ihminen, Raipia sanoo.

Lunastaako Krisse odotukset? Komediateatterissa luetteloa plärää koko kansan suosikki, koomikko Krisse Salminen, ja muissa rooleissa nähdään Samuli Muje, Jukka Leisti, Emilia Pokkinen ja Jere Riihinen. Puhelinluettelo kantaesitettiin kesällä 2007 Turun Linnateatterissa, jossa se keräsi yli 20 000 katsojaa. Raipia odottaa näytelmältä paljon myös Tampereella.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2013

Matleena Ikonen

Pia Vaittinen, Merja Koivula, Topi Sorsakoskea esittävä Ilkka Koivula ja Natalil Lintala.

uomen Kesäteatteri Valkeakosken Apianniemessä on jo monta vuotta vannonut Suomi-nostalgian nimeen. Tuleva kesä ei tee poikkeusta kun Apianniemen lavalle nousevat rakastetut suomalaiset muusikot Olavi Virta, Topi Sorsakoski ja Eino Grön.

Valkeakosken Apianniemessä

On kesäyö Matleena Ikonen

Ari Samuel Lahti

On kesäyö on Heikki Paavilaisen kirjoittama ja ohjaama musikaali, joka kertoo kuvitteellisen tarinan kolmen suomalaisen laulajalegendan kohtaamisesta. Luvassa on unohtumattomia säveliä, legendaarisia kohtauksia ja dramaattisia vaiheita komediallisessa ja fiktiivisessä tapahtumasarjassa, joka saa alkunsa kun kolme muusikkoa astuu Helsingissä samaan keikkabussiin ja aloittaa matkan halki Suomen. Miehet käyvät läpi elämäänsä, ja tarinan keskiössä on jo edesmenneen Topi Sorsakosken elämä.

sikkana kakun päällä, naisroolia esittävä, Suomen parhaisiin laulaviin naisnäyttelijöihin lukeutuva Natalil Lintala on tavannut Topin ollessaan pikkutyttö: Natalin isä toimi aikoinaan Tangomarkkinoiden toimitusjohtajana, ja kun Topi Sorsakoski oli vieraillut Seinäjoella ja tavannut pikku-Natalin, hän oli nostanut tytön syliinsä ja sanonut: ”Minä adoptoin sut.” Nyt ympyrä jännästi sulkeutuu, kun Natalil, joka ei kohtaamista muista, esiintyy Topin elämää kuvaavassa näytelmässä, Paavilainen summaa.

Ilkka Koivula kertoo, että rooliin valmistautuessaan hän on kohdannut Topi Sorsakoskessa miehen, joka oli maanläheinen, suomalainen kaveri – kansanmies, jolla oli jalat maassa. Koivulan on ollut helppo samastua näytelmän päähenkilöön. – Itsekin olin alun perin maalaispoika, joka nuorena viritteli bändikuvioita. Kyllä omasta elämästä löytyy yhtymäkohtia Topin elämään, Koivula sanoo.

Legendat lavalla Faktaa ja fiktiota Heikki Paavilainen kertoo, että vaikka näytelmä on vahvasti fiktiivinen, sillä on useita kosketuspintoja todellisuuteen. – Ensinnäkin, Topi Sorsakosken veli Antti Tammilehto soittaa näytelmän bändissä, ja tuo näytelmään todella mielenkiintoisen tason jo pelkällä läsnäolollaan. Antti on ollut myös korvaamaton apu kirjoitusvaiheessa, sillä hän luonnollisesti tunsi Topin erittäin hyvin, Paavilainen kertoo. – Toinen kosketuspinta tositapahtumiin on omaa itseään näytelmässä esittävä Eino Grön, joka on tavannut sekä Sorsakosken että Olavi Virran useaan kertaan. Ja kir-

Maanläheisen miehen saappaissa Jos on käsikirjoittaja-ohjaaja innoissaan tulevasta produktiosta, niin on myös näytelmän nimiroolia esittävä Ilkka Koivula, joka astuu Topi Sorsakosken suuriin saappaisiin. – Odotan kesää todella suurella innolla. Kattaus on niin huima, että oikein kihelmöi, hehkuttaa Koivula, joka tunnustautuu suureksi Topi Sorsakoski -faniksi. – Kävin paljon Topin ja Agentsin keikoilla opiskellessani Helsingissä 1980-luvulla. En koskaan päässyt tapaamaan Topia – vaikka kiersimme paljon samoja keikkapaikkoja, emme valitettavasti koskaan osuneet samoille keikoille.

Ilkka Koivulalle Valkeakosken Apianniemi on tuttu näyttämö, sillä hän esiintyi siellä myös Pirkko ja Åke -näytelmässä muutama vuosi sitten. Myös työskentely Heikki Paavilaisen kanssa on tuttua. – Varmasti tulee hauska kesä. Heikillä on taito koota hyvä ryhmä, joka toimii hyvin yhteen. Tässä ryhmässä on paljon luomisvoimaa, joten uskon, että yleisökin viihtyy. Bändissä soittaa parikin tyyppiä Topin Kulkukoirat -bändistä, ja Olavi Virtaa esittävä Jani Koskinen on pitkän linjan Virta-tulkki – puhumattakaan elävästä legendasta, Eino Grönistä… Tulossa on uskomaton kesä, huippukattaus! Ilkka Koivula iloitsee. www.suomenkesateatteri.fi

www.kotimaassa.fi

Kesäteatterit

Laurents - Bernstein - Sondheim - Robbins

WEST SIDE STORY

Musikaali rakkaudesta, vihasta ja kohtalon voimasta. ENSI-ILTA 7.9.2013 SUURELLA NÄYTTÄMÖLLÄ Ohjaus Miika Muranen lipunmyynti on alkanut / LIPUT 25 - 44€ Ryhmämyynti (03) 752 6000 Lippumyymälä 0600 30 5757 (1,53 €/min +pvm) Lippupiste 0600 900 900 (1,98 €/min+pvm) www.lahdenkaupunginteatteri.fi

Loistava

PUOTILA! JUKKAO W SH

M E I KÄ LÄ I NE N M A I JA OK VARUBODEN-OSLA HLG 2195 123456

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2013

Heikki Lund

Keski-Uudenmaan teatteri

Viulussa Iida Savolainen

Juha Hurmeen Nummisuutareissa soi musiikki

Sulhasmies harhateillä

”T

aas minä pamppuun sorruin”, parahtaa Martta. ”Minä siivet selkään sain ja pyllyyni pitkän pyrstön”, mongertaa onneton kosiomies Esko. Aleksis Kivi kirjoitti Nummisuutarit vuonna 1864, ja yhä se on Suomen hauskin näytelmä. Ensi kesänä Nummisuutarit naurattaa kyyneliin Krapin kesäteatterissa Tuusulassa.

Aleksis Kiven klassikkokomedia Nummisuutarit on siitä erikoinen näytelmä, että taitavan ohjaajan käsissä siitä löytyy aina uusia vivahteita. Tulevana kesänä Krapin kesäteatterissa Tuusulassa on asialla Suomen tunnetuin ja arvostetuin Kivi-ohjaaja Juha Hurme ja alueen ainoa ammattiteatteri KUT, Keski-Uudenmaan Teatteri. – Aleksis Kivi antaa esikoiskomediassaan valtit tekijöiden kouraan. Nummisuutarit on traagisista aineksista punottu Suomen hauskin näytelmä, sanoo Juha Hurme. Martan ja Topiaan perhe on sekasortoisessa tilassa: Martta lyö, Topias juo, kasvattitytär Jaanaa sorretaan, Iivari on hanttapuli ja Esko ei tajua mistään mitään. Näytelmä etenee julmalla voimalla katastrofista toiseen nuoren kirjailijan huimapäisessä ja mestarillisessa juonikuviossa. Lopussa ajetaan täysillä päin seinää.

– Nummisuutarit esitetään Krapin kesäteatterissa tiiviinä, kaksituntisena pakettina, mutta alkuperäisen käsikirjoituksen ihanaa monimuotoisuutta sortamatta. Ja nämä Nummisuutarit soivat! Esitys on varsin soittoja laulupitoinen uusin, tätä tarkoitusta varten sävelletyin musiikein, Hurme paljastaa. Eskona toilailee Tampereen Työväen Teatterin Hamlet-näytelmässä loistanut Tomi Alatalo. Muissa rooleissa nähdään Metsälintu Pahkinen, Juha Svahn, Annaleena Sipilä, Tiina Karvinen, Susanna Roine, Mikko Pörhölä, Jari Pahkin, Riku Korhonen ja Antti Laukkarinen. Esityksen muusikkona toimii Iida Savolainen.

Kulttuuria ja kulinarismia Elämyksellisiä kesäpäiviä ja -iltoja on vietetty Krapin kesäteatterissa jo vuodesta 2000. Keski-Uudenmaan teatterin huimat esitykset ja Hotelli Krapin monipuoliset palvelut ovat olleet kesäteatterin menestyksen perusta. Tulevana kesänä teatterin katetussa 348 hengen katsomossa on myös uudet istuimet.

Kaikki irti teatteriretkestä Nummisuutareihin voi yhdistää myös ainutlaatuisen kierroksen suomalaisen kulttuurin juurille. Krapin kesäteatteri sijaitsee Tuusulan Rantatien historiallisessa kulttuurimaisemassa. Aleksis Kiven kuolinmökki ja runoilija J.H. Erkon hirsihuvila sijaitsevat entisillä Krapin mailla vain kivenheiton päässä kartanosta. Taiteilija Pekka Halosen kotimuseo komeilee vajaan kahden kilometrin päässä Tuusulanjärven kauneimmalla niemellä. Vähän kauempana on Suomen ehkä tunnetuin taiteilijakoti, Jean Sibeliuksen Ainola. Tuusulan matkailuoppaat tekevät tilauksesta opastettuja kierroksia Rantatiellä. Taiteilijakoteihin ja niiden asukkaisiin voi myös tutustua Eino Leinon opastamana jo kesäteatterin pihapiirissä, Krapin vanhaan hevostalliin kootussa näyttelyssä. Nummisuutareita esitetään Krapin kesäteatterissa, osoitteessa Rantatie 2, Tuusula. Näytelmän ensi-ilta on 7.6.2013 kello 19, ja viimeinen esitys on 18.8.2013.

KUT on 14 vuotta alueella toiminut ammattiteatteri, jonka kesäesitykset muistetaan riemukkaina elämyksinä pitkään. Näyttämöllä on vuosien varrella nähty muun muassa Mia Nuutila, Pertti Koivula, Mika Nuojua, Anu Sinisalo ja monta muuta eturivin näyttelijätähteä. Hotelli Krapi kestitsee teatteriyleisöä väliajalla ja tarvittaessa myös ennen tai jälkeen esityksen.

www.kotimaassa.fi

Kesäteatterit

aaseporissa sijaitsevan Mustion Linnan keskeinen sijainti tekee siitä oivan vierailukohteen Etelä-Suomessa liikkuville: matkaa Helsingistä kertyy 75 km ja Turustakin vain 114 km. Keskellä Mustion Linnan kaunista puistoa tarjoaa kulttuurielämyksiä Mustion Linnan Kesäteatteri. Historiallisessa ympäristössä, Mustionjoen rannalla sijaitsevan kesäteatterin katettuun katsomoon mahtuu jopa 420 katsojaa.

Irmeli Kojonen

Culture House / Mustion Linnan Kesäteatteri

Lomalle farssin tahtiin Juhannuksen jälkeen kesäteatteriareenalla nähdään Suomen kantaesityksenä Johnnie Mortimerin ja Brian Cooken käsikirjoittama Nelinpeli. Tämä tiukkoja tilanteita ja yllättäviä käänteitä sisältävä farssi on Aino Piirolan suomentama ja ohjaus on Jouko Keskisen käsialaa. Tarinan päähenkilöt, Paula (Lena Meriläinen) ja Markus (Oskari Katajisto), ovat jo saavuttaneet keski-iän ankean lakipisteen. Elämä ei ole ollut ruusuilla tanssimista ja turhat unelmat ovat karisseet matkan varrella. Kaikesta huolimatta Paulan sydämessä orastaa toivo viritellä kauan sitten kadonnut romantiikka uuteen kukoistukseen. Haaveensa toteuttamiseksi hän päättää varata itselleen ja puolisolleen etelänmatkan, josta on tarkoitus tulla uusinta heidän kuherruskuukaudestaan. Kaikki ei suju kuitenkaan suunnitelmien mukaan. Kuvion sotkee pahasti mukaan työntyvä sukulaispariskunta Heimo ja Petra, joita esittävät Sixten Lundberg ja Katja Küttner. Küttner on tullut tunnetuksi nimiroolistaan elokuvassa Prinsessa, josta hän myös sai Jussipalkinnon. Muissa rooleissa nähdään Linda Wiklund ja Niina Koponen. Lena Meriläinen odottaa tämän kesän produktiota innolla.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2013

– Tiimimme on myös todella kiva, ja ympäristönä Mustion Linna on aivan hulppea, Meriläinen kehuu tyytyväisenä. Hän on aiemminkin, teatterissa näytellessään, ollut mukana farsseissa, mutta keskittynyt sittemmin televisiotyössä enemmän draamoihin ja komedioihin. – Vaikka farssi on tyylilajina hyvinkin yksinkertainen juoneltaan, se on juuri siksi myös haasteellinen, Meriläinen sanoo. Hän selvittää, että farssissa oikea rytmitys on kaiken a ja o. Nelinpeli-farssi kestää noin kaksi tuntia väliaikoineen, ja esitykset jatkuvat 19. heinäkuuta asti.

Jukka Puotila naurattaa yleisöä kesäkuussa Kesäkuun puolivälissä Mustion Linnan Kesäteatterissa nähtävä Jukka Puotila Show tarjoilee nauruhermoja kutkuttavia sketsejä päivänpolttavista aiheista. Mustion Linnan Kesäteatterin tuottaja ja teatterin johtaja Jarna Jalava-Keskinen kertoo, että Jukka Puotila Show on ollut heidän ohjelmistossaan jo kahtena vuonna, ja siitä on muodostunut yleisösuosikki. – Poliitikoista ja tutuista julkimohahmoista ammentava tykitys on aina tuoretta ja uudenlaista, ja se nostattaa yleisölle naurunkyyneleet silmiin, JalavaKeskinen toteaa. – Jukka Puotilalla on lisäksi ilmiömäinen

Mustion Linnassa kannattaa viivähtää hieman pidempään. Linnan ikivanhat rakennukset englantilaistyylisine puistoineen tarjoavat mahdollisuuden pieneen kulttuurilomaan. Kartanon alueella järjestetään yleisölle myös opastettuja kierroksia, joilla voi tutustua kartanon historiaan. Myynnissä on valmiita teatteripaketteja, jotka pitävät sisällään yöpymisen kartanohotellissa sekä illallisen uusgoottilaisessa Ravintola Linnankrouvissa. Ravintola on sijoitettu vuonna 1859 valmistuneeseen vaunuvajaan, ja siellä voi vieläkin aistia 150 vuotta sitten vallinneen ilmapiirin. kyky eläytyä imitoimiensa hahmojen näköiseksi, hän naurahtaa. Esityksen suunnittelu ja toteutus ovat Taina Westin ja Jukka Puotilan yhteistyötä. Show’n kesto on noin tunti ja 45 minuuttia väliaikoineen, ja esitykset ovat 15. ja 16. kesäkuuta.

– Ravintolan massiivinen takka, jyhkeät takorautaiset kattokruunut ja mahtavat kiviseinät luovat hienot puitteet illalliselle, Jalava-Keskinen sanoo kehuen samalla keittiön meheviä herkkuja. Hän muistuttaa myös, että jos aika ei riitä yöpymiseen, voi teatteripaketin ostaa vain illallismenun kanssa. www.culturehouse.fi

Sydänten Sävelet -konsertti kruunaa kesän Kesän lopulla, aivan kuin sokerina pohjalla, Mustiossa kuullaan kahden maailmantähden, sopraano Riikka Hakolan ja tenori Jyrki Anttilan Sydänten Sävelet -konsertti. Konsertissa rakastettujen operettisävelien siivin etenevä tarina johdattaa yleisön romanttiselle matkalle musiikin maailmaan. Esitykset ovat perjantaina 9. ja lauantaina 10. elokuuta ja konsertti kestää väliaikoineen noin kaksi tuntia. – Elokuun hämyisät illat ikivanhojen puiden katveessa luovat oman, taianomaisen tunnelmansa, mikä tekee konsertista kokonaisvaltaisen elämyksen, Jalava-Keskinen kuvailee. Riikka Hakola ja Jyrki Anttila ovat konsertoineet kahtena aiempanakin kesänä Mustion Linnan Kesäteatterissa, ja heidät tunnetaan muutenkin hyvin Mustion seudulla. Anttila on kotoisin naapurikunnasta, Lohjalta, ja Hakolalla ja hänen miehellään, jotka muutoin asustavat tällä hetkellä Berliinissä, on puolestaan vanha kotipaikka Karjaalla.

Historian havinaa aidossa kartanoympäristössä Jos aikataulu suinkin sallii,

www.kotimaassa.fi

Kesäteatterit

Samppalinnassa svengataan! Eeva Oksman

Samppalinnan Kesäteatteri

uistomaisella teatterialueella Turun keskustassa sijaitsevassa Samppalinnan Kesäteatterissa nähdään kesällä 2013 hulvaton musikaali Five Guys Named Moe – Viisi Veikkoa, joka saa katsojat varmasti hyvälle tuulelle.

Samin odotukset ensi kesän suhteen ovat korkealla.

Vanhan tuulimyllyn juurella sijaitseva kesäteatteri on muodostunut monille jokakesäiseksi retkikohteeksi. Teatterin katettuun, pyörivään katsomoon mahtuu noin 900 katsojaa. Tänäkin kesänä Samppalinnassa on mahdollisuus viihtyä hyvän musiikkiteatterin ja maistuvien väliaikatarjoilujen parissa.

– Ryhmässämme kemiat toimivat, joten kesästä taitaa tulla ratkiriemukas. Huuli lentää, ja ehkä se ei jää vain esityksiin! nauraa Sami. Hän on muuttamassa kesän ajaksi perheensä kanssa puoliksi Turkuun.

Viisi Veikkoa tyhjätaskun apuna Five Guys Named Moe – Viisi Veikkoa -musikaali kertoo niin rakkaudessa kuin ystävyydessäkin asiansa sotkeneen tyhjätaskun elämästä, jonka viiden Veikon bändi hoitaa takaisin raiteilleen. Musikaalin ohjaa Heikki Sankari ja musiikista vastaa Jussi Vahvaselkä. Koreografina toimii Markku Nenonen ja lavastuksesta vastaa Niina Suvitie. Puvustuksesta huolehtii Kaarina Kopola. Louis Jordanin svengaavan 1950-luvun musiikin ympärille rakentuvaa hupailua tähdittävät muun muassa Sami Saari, Jussu Pöyhönen, Markku Haussila, Lauri Mikkola, Antti L.J. Pääkkönen ja Juha Junttu.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2013

”Se yksi ja ainoa – ainutkertainen” Sami Saari on suomalaisten hyvin tuntema muusikko jonka tunnetuimpia hittejä on ”Ainutkertainen”. Sami on kierrellyt Suomea ristiin ja rastiin 30-vuotisen uransa aina. Hänet tunnetaan myös Dallapé-orkesterin laulusolistina. – Syy, miksi lähdin tähän produktioon, on Louis Jordanin huikea musiikki, sanoo Sami suurta kunnioitusta tuntien. Myös Jussu Pöyhösen mukanaolo vaikutti päätökseen, sillä he ovat yhdessä laulaneet Suomi-soulia ympäri Suomea.

– Meillä on pari lasta, ja tarkoituksemme on tutustuttaa heidät Turkuun ja Naantaliin. Olen itse ajatellut hommata polkupyörän ja tutustua pyöräillen Turkuun, Sami kertoo. Hänen mukaansa Turku on Suomen hienoin kesäkaupunki. Five Guys Named Moe -musikaalia hän luonnehtii hurjan hauskaksi ja viihdyttäväksi näytelmäksi, jossa kaikki laulavat ja tanssivat.

Ensi kertaa näyttelijänä Jussu Pöyhönen on siirtynyt Suurlähettiläiden laulajasta ja lauluntekijästä äänenkäytön sekatyöläiseksi sekä laulamisen ja laulun opettamisen opiskelijaksi. Kevään aikana häneltä on tulossa englanninkielinen levy uuden Bel Vel -yhtyeensä kanssa. Näytteleminen on Jussulle uutta, mutta hän päätti kokeilla sitä, ennen kuin on myöhäistä.

Kuvassa vasemmalta Sami Saari, Antti L.J. Pääkkönen, Lauri Mikkola, Jussu Pöyhönen, Juha Junttu ja Markku Haussila. – Odotan tulevalta kesältä lämpöä ja aurinkoa sekä mielenkiintoista kesäteatterikesää, sanoo Jussu. Hän on perheensä kanssa etsimässä kesäksi mökkiä Turun seudulta. – Suhteeni Turkuun on hyvin lämmin, tulihan siellä asuttua pitkään. Turussa on tärkeitä ja rakkaita ihmisiä, jotka ovat säilyneet ystävinä kaupungin vaihtumisesta huolimatta, toteaa Jussu, joka käy usein Turussa. Mökkilomailun lisäksi hän aikoo ehtiä potkimaan palloa Riverside Gladiatorsiin vanhojen kavereiden kanssa. Jussu kehottaa tutustumaan Turussa ennakkoluulottomasti myös vähemmän tunnettuihin kohteisiin. – Kannattaa olla utelias ja nuuskia uusia paikkoja, sieltä voi löytyä kaikkea kivaa! tietää Pöyhönen.

Tuttu Voice of Finlandista Lauri Mikkola eteni viime kauden The Voice of Finland -ohjelmassa semifinaaleihin asti. Laulamisen lisäksi hän soittaa kitaraa, pianoa ja huuliharppua. Aikaisempaa musiikkiteatterikokemusta Laurilla on lukioajoilta, mutta tavoitteena on musiikkiuran lisäksi kartuttaa teatteri- ja musikaaliesiintymisistä. Siksi Laurista oli hienoa päästä mukaan myös Viisi Veikkoa -musikaaliin. – Suhteeni Turkuun on hyvä, sillä veri vetää sinnepäin. Olen nimittäin syntynyt Turussa ja asunut siellä 6-vuotiaaksi asti. Kyllä Turussa joka kuukausi joku keikka on, kertoo Lauri, joka aikoo kesällä tavata

vanhoja tuttuja ja sukulaisia. – Mikä voisi olla kesässä parempaa kuin suunnata Turkuun ja kesäteatteriin sekä jokirannan laivaravintoloihin! toteaa Lauri täynnä odotusta.

Äänellään leikkivä entinen tenavatähti Moni muistaa Antti L.J. Pääkkösen laulamassa Vanhaa holvikirkkoa voittoisassa Tenavatähti-kilpailussa vuonna 1992. Laulukeikkojen lisäksi Antti esiintyi myös kotikylän harrastajateatterin lavalla, mutta on kerryttänyt teatterikokemusta myös mm. Heinolan kesäteatterissa. Vuosikymmenen mittainen ura Antilla on ääninäyttelijänä ja dubbausohjaajana. Kesäteatteritiimistä Antti tunsi ennestään vain ohjaaja Heikki Sankarin, jota hän puolestaan on ohjannut dubbausproduktiossa. Tulevalta kesältä Antti odottaa oppivansa jotain uutta. – Minulle pedagoginen aspekti on numero yksi. Antti ajattelee Turkua lämmöllä. – Opiskellessani Taideakatemiassa vuosina 2000–2005 asuin Puolalanpuistossa, josta oli lyhyt matka niin Köysitehtaalle kuin keskustaan. Kaunis kesäinen ilta Turussa on hieno kokemus, Antti hehkuttaa. Vapaa-aikana hän aikoo käyskennellä Turun katuja verestämässä muistoja. Tarkoitus on myös tavata vanhoja kavereita.

– Harrastan opiskelunostalgiaa! heittää verbaalivirtuoosi, ja toivottaa vielä kaikki tervetulleiksi Samppalinnaan katsomaan iloisen hilpeää ja komeaa poikasekstettiä.

Mukana myös Juha Junttu ja Markku Haussila Juha Junttu on tamperelainen näyttelijä, muusikko ja lauluntekijä, joka on tehnyt jo yli kahdenkymmenen vuoden ajan musikaalirooleja ympäri Suomea. Juha on levyttänyt useita albumeja ja tehnyt yhden suomenkielisen soololevyn. Juntun toinen soololevy, ”Mr. Rock’n’Roll”, julkaistaan tämän lehden ilmestymisen aikoihin. Juha on toiminut myös säveltäjänä ja äänimaailmojen luojana eri tanssija teatteriproduktioissa. Five Guys Named Moe -musikaalissa nähdään myös musiikkiteatterin ammattilainen Markku Haussila, joka Dance-tanssikilpailussa häikäisi taidoillaan vuonna 2010. Monissa tanssikilpailuissa maailmallakin menestyneen Haussilan käden jäljen on voinut nähdä myös monien tunnettujen artistien koreografioissa. Haussila on tällä hetkellä näyttelijänä Lahden kaupunginteatterissa, ja kesällä hänet siis nähdään Samppalinnan lavalla. Kesän tullen nämä kuusi mielenkiintoista ja taitavaa tähtiartistia suuntaa siis katsojien iloksi Turkuun. Five Guys Named Moe – Viisi Veikkoa -musikaalin myötä luvassa on todellinen svengikesä!

www.kotimaassa.fi

Kesätapahtumat

4.-15.6.2O13 www.naantalinmusiikkijuhlat.fi Arto Noras

Johanna Rusanen-Kartano

Elina Vähälä

Grigori Sokolov

Liput: Naantalin Matkailu, puh. (02) 435 9800

Rajaton

Krzysztof Penderecki

KESÄLLÄ KOMEDIATEATTERIN KATETULLA ILKOILMANÄYTTÄMÖLLÄ KESÄN HAUSKIN KOTIMAINEN KOMEDIA

Okko Kamu

ENSI-ILTA 8.6.

PUHELIN LUETTELO

Rooleissa Krisse Salminen, Samuli Muje, Emilia Pokkinen, Jukka Leisti, Jere Riihinen Ohjaus Antti Majanlahti Liput alk. 22/26/28 €, hyvät ryhmäalennukset! TAMPEREEN KOMEDIATEATTERI | Lapintie 3 a, 33100 TAMPERE | Lippuvaraukset puh. 0207 288 388 | www.komediateatteri.fi puhelun hinta lankapuhelimesta 0,069 €/min+pvm, matkapuhelimesta 0,149 €/min+pvm

Satiirinen musiikkikomed

Hannele Lauri

Martti Vainion Haapamäen Höyryveturipuistossa

19.6 -28.7.2013

Liput:

Ennakkomyynti:

Enterno Media Oy Perushinta: 26 € Ryhmät (min. 20 hlöä): 24 € Puh. (09) 672 473 Puh. 040 419 0016 S-Etukortti: 24 € Puh. 050 375 6065

Mikko Rasila

keuruunkesateatteri.fi

Hei, missä olet

Kerro itsestäsi ja palveluistasi suoraan

ryhmämatkaajille

ja mitä teet?

ja matkailuaktiiveille

printtilehdessä tai verkkopalvelussa.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2013

Kamarimusiikin huippuja

aantalin Musiikkijuhlien 34. festivaali juhlistaa upeita kotimaisia ja ulkomaalaisia taiteilijoita, uutta musiikkia ja klassikoita sekä saariston moninaista miljöötä.

Musiikkijuhlien tämän kesän ohjelmassa on mieleenpainuvia kamarimusiikkikonsertteja, resitaaleja sekä saaristokonsertteja. Festivaalin taiteilijoita ovat muun muassa pianotaiteilija Grigori Sokolov, palkitun Barry Douglasin luotsaama Camerata Ireland -kamariorkesteri, Sinfonia Lahti ja kapellimestari Okko Kamu sekä Michelangelo-jousikvartetti. Kesän 2013 taiteilijoistaan Musiikkijuhlat osoittaa kunnioitustaan erityisesti 80-vuotiaalle säveltäjänero Krzysztof Pendereckille, jonka juhlakonsertti kruunaa tämän vuoden Musiikkijuhlat.

Tänä kesänä Naantaliin saapuu Euroopan johtaviin kamariorkestereihin kuuluva Camerata Ireland. Orkesteria johtaa kapellimestari ja pianisti Barry Douglas, joka nähdään myös pianon takana. Douglas esiintyy myös yhdessä Michelangelo-jousikvartetin kanssa, jossa soittaa muun muassa alttoviulisti Nobuko Imaï. Naantalin Kaivohuoneen kamarimusiikkiillassa esiintyvät mm. viulistit Jaakko Kuusisto ja Petteri Iivonen sekä kitaristi Ismo Eskelinen.

Naantalin Musiikkijuhlat 4.–15.6.2013

Suomen johtavan a cappella -ryhmä Rajattomat pitää lastenkonserttiin Teatteri Emmassa maanantaina 10.6.2013. Samana iltana Emman lavalle nousee a cappellan superyhtye LevelEleven, jossa voimansa yhdistävät Rajaton ja Ruotsin a cappella -ylpeys The Real Group. Rajatonta kuullaan vielä Kaivohuoneella tiistain illalliskonsertissa.

Mukana 80-vuotias säveltäjänero Krzysztof Penderecki

Krzysztof Pendereckiä on useasti tituleerattu maailman merkittävimmäksi eläväksi säveltäjäksi. Pendereckin musiikkia kuullaan useissa Musiikkijuhlien konserteissa. Avajaiskonsertissa kuullaan Pendereckin uusimman, viululle ja sellolle sävelletyn konserton maailman kantaesitys. Konserton sooloviulua soittaa Elina Vähälä ja sooloselloa Arto Noras, jonka käsialaa ovat alun perin viululle ja alttoviululle kirjoitetun teoksen sello-osuudet. Iäkäs maestro saapuu johtamaan tunteikkaan juhlakonserttinsa Turun Mikaelinkirkkoon tiistaina 11.6.2013. Konsertin orkesterina toimii Turun filharmoninen orkesteri solisteinaan muun muassa sopraano Johanna Rusanen-Kartano sekä tenori Tuomas Katajala.

Ahti Oksman

Naantalin Musiikkijuhlat

Rajatonta laulumusiikkia Pendereckin juhlakonsertin lisäksi klassista laulumusiikkia edustavat mezzosopraano Laura Nykäsen tähdittämä Schubertiadikonsertti sekä Dominus Krabbe, monologiooppera kontratenorille ja decacordelle, jossa äänellään taituroi kontratenori Teppo Lampela.

Taidokasta resitaalia

Aikamme suurin pianisti Grigori Sokolov esiintyy Naantalin Musiikkijuhlilla torstaina 13.6. Naantalin kirkossa. Täydellisyyttä hipovan pianotaiteilijan resitaalissa kuullaan teoksia Franz Schubertilta sekä Ludwig van Beethovenilta. Maailman ainoan koloratuurisopraanosellistin Piia Komsin uniikissa konsertissa yhdistyy Komsin taituruus niin laulajana kuin sellistinä. Saaren kartanossa kuullaan myös Komsin oman teoksen kantaesitys. Konsertteja kirkoissa ja Seilin saarella Naantalin luostarikirkon lisäksi konsertteja pidetään Merimaskun puukirkossa sekä Rymättylän keskiaikaisessa kivikirkossa. Konserttiristeily suuntaa rikkaan historian omaavalle Seilin saarelle. Saaristokonsertissa esiintyvät muun muassa sellisti Arto Noras ja klarinetisti Michel Lethiec. Naantalin Musiikkijuhlat päättää lauantaina 15.6. meren kunniaksi järjestetty In Honorem Maris -konsertti Naantalin kirkossa. www.naantalinmusiikkijuhlat.fi

Pianisti Grigori Sokolov

www.kotimaassa.fi

Kesätapahtumat

Eeva Oksman

Mikkelin Musiikkijuhlat

uosittain kesä-heinäkuun vaihteessa järjestettävät Mikkelin Musiikkijuhlat on yksi Suomen korkeatasoisimmista klassisen musiikin festivaaleista. Mikkelin Musiikkijuhlien kantavana voimana on pietarilainen Mariinski-teatterin orkesteri, jonka kapellimestari Valeri Gergijev on toiminut Musiikkijuhlien taiteellisena johtajana vuodesta 1993 lähtien. Maailmalla ahkerasti konsertoiva orkesteri saapuu kiireisestä aikataulustaan huolimatta joka vuosi Mikkeliin, joka Gergijeville ja hänen perheelleen on kuin toinen koti. Oman orkesterinsa lisäksi Valeri Gergijevin saa houkuteltua Musiikkijuhlille myös muita maailmanluokan muusikoita. Lämminhenkisen festivaalin järjestää Mikkelin Musiikkijuhlien Kannatusyhdistys ry, ja tapahtumaa on toteuttamassa aina suuri joukko vapaaehtoisia.

Mukavaa tunnelmaa ja tasokkaita konsertteja Lauantai 29.6. Mikkelin oma kaupunginorkesteri luo uuden ylikapellimestarinsa Sasha Mäkilän johdolla siltoja venäläisen ja suomalaisen musiikin välille. Konsertissa kuullaan myös Mozartin pianokonsertto, nyt jousiorkesteriversiona ja solistinaan pianisti Johannes Piirto. Sunnuntaina vuorossa on baritoni Arttu Katajan, basso Timo Riihosen ja pianisti Terhi Dostalin upea ilta, jolloin luvassa on ooppera-aarioita ja -duettoja, lauluja sekä pianosävellyksiä.

Mikkelin Musiikkijuhlat Gergiev Festival Mikkeli 29.6.–7.7.2013

Maanantain kamarimusiikkikonsertissa soittavat Moskovan solistien armenialaiset sisarukset Sergei Khachatrian, viulu ja Lusine Khachatrian, piano. Tiistaina 2.7. klo 20.00 onnitellaan maestroa, joka täyttää 60 vuotta 2.5.2013. Valeri Gergievin 60-vuotisjuhlakonsertissa kuullaan Brahmsin ensimmäinen pianokonsertto venäläisen Denis Matsujevin tulkitsemana sekä harvoin kuultuja venäläisiä sävelrunoja.

Keskiviikon kamarimusiikkikonsertissa sellisti Sergei Roldugin ja pianisti Miroslav Kultiševin soittavat sellokirjallisuuden suosituimpia sonaatteja. Samana iltana esiintyvät Valeri Gergievin johdolla Mariinski-teatterin sinfoniaorkesteri sekä Martti Rousi, sello ja Juri Afonkin, alttoviulu. Luvassa on kaksi loisteliasta sävelrunoa sekä Šostakovitšin kiehtova kymmenes sinfonia. Martti Rousi esiintyy ensi kertaa Mikkelin Musiikkijuhlilla soittaen solistiosuuden Richard Straussin sävelrunossa Don Quixote. Torstaina 25-vuotias valkovenäläinen basso Anatoli Sivko laulaa soolokonsertissaan venäläisiä, italialaisia ja ranskalaisia aarioita ja romansseja. Iltakonsertissa Mariinskiteatterin sinfoniaorkesterin solistina on Ildar Abdrazakov, basso, joka esittää Šostakovitšin Michelangelo-sarjan. Ohjelmassa on myös 100 vuotta sitten ensiesityksensä saanut Igor Stravinskyn Kevätuhri. Perjantaina 5.7. Mariinski-teatterin sinfoniaorkesterin solistina on Musiikkijuhlilla ensimmäistä kertaa esiintyvä pianisti Olli Mustonen, joka on viime vuosina esiintynyt säännöllisesti Valeri Gergijevin johtamissa konserteissa Venäjällä ja muissa maissa. Mariinski-teatterin sinfoniaorkesterin lauantain konsertissa kuullaan Max Bruchin ja Johannes Brahmsin kiinnostavia teoksia. Illan solisteja ovat Juri Bashmet, alttoviulu sekä Ivan Stolbov, klarinetti. Päätöspäivänä, sunnuntaina, Ristiinan kirkossa Moskovan solistit viettävät orkesterin perustamisen 20-vuotisjuhlaa. Tasokkaan kamariorkesterin konserttiohjelmassa suosikkiteos seuraa toistaan. Taiteellisen annin lisäksi Musiikkijuhlien ohjelmassa tiistaina ja perjantaina on professori Eero Tarastin yleisöluento. Keskiviikkona harrastetaan myös ruumiinkulttuuria: päivällä pelataan perinteinen jalkapallo-ottelu Mariinski – Mikkeli.

Mikkelin Musiikkijuhlilla taituroivat tänäkin kesänä kapellimestari Valeri Gergijev ja pianisti Denis Matsujev.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2013

Toiveidesi ryhmäretki idyllisessä perinneympäristössä

Ryhmäretket kädenta idoista kulttuuriin, rohkeimmi lle extreme-ohjelmaa! Tutustuminen esim. vii nitilalle, savipajaan, museoihin, tehtaanm yymälöihin, kulttuurikeskukseen… Meiltä myös: • Ohjelmapalvelut • Leirit • Tyky-päivät • Kokoukset • Juhlat • Herkullinen ruoka • Majoitustilat 130:lle • Saunat ja kota • Liikuntasali • Körttimuseo ja puoti

Tervetuloa palveltavaksi ympäri vuoden! Wanha Karhunmäki Karhunmäentie 923 62100 Lapua 06-437 7757 www.wanhakarhunmaki.fi

www.kotimaassa.fi

Kesätapahtumat

amitupa houkuttelee perinteisillä karamelleilla ja hulvattomilla elämyksillä.

Makeita elämyksiä Ilmajoella Suvi Roselli

Namitupa

Etelä-Pohjanmaalla, Ilmajoen keskustassa sijaitsee mielenkiintoinen tutustumiskohde. Namitupa houkuttelee herkkusuita perinteisillä karamelleilla mutta tarjoaa myös aidon erilaista ja mielenkiintoista tekemistä. Jokiristeilyt ja hulvattomat elämykset soveltuvat niin perheille kuin erilaisille, jopa yli sadan hengen ryhmillekin.

Tunnelmalliset jokiristeilyt

Perinteinen karamellitehdas Nimensä mukaisesti Namitupa on pieni karamellitehdas, joka valmistaa toinen toistaan makoisampia sokerimakeisia 1700-luvulta saakka peräisin olevin käsityömenetelmin. Vierailijat saavat Namituvassa seurata opastettuja karamellileipurin työnäytöksiä lasiseinän takaa ja pääsevät myös maistamaan vielä lämmintä ”karamellitaikinaa”. Tutuksi tulevat myös vanhat konelinjastot, joilla isot massat vedetään, irtokaramellit muotoillaan ja tikkarit kääritään. Opastuksen myötä saa myös palan makeaa historiaa. Namitupa tunnetaan alkujaan perinteisistä ”Polkagris”-karamelleista jotka tunnistaa tankomaisesta muodosta, punavalkoisesta raidoituksesta ja piparmintun mausta.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2013

– Polka-karamellien tarina sai alkunsa Ruotsissa vuonna 1859, kun köyhä yksinhuoltajaleski Amalia Eriksson sai maistraatilta oikeuden leipoa omin käsin sokeri-leivonnaisia ja kutsui niitä nimellä ”Polkagris”. Piparmintun makuiset ”Polkaporsaat” saavuttivat pian suuren suosion. Niitä valmistetaan edelleen, sillä Amalia siirsi tarkoin varjelemansa reseptin tyttärelleen Idalle, joka jatkoi karamellien valmistusta, Namituvan yrittäjä Reijo Laine kertoo. Namitupaa ovat tuoneet tunnetuksi myös omat salmiakkituotteet, ”Pirun Väkevät Pohjalaiset”, perinteiset ”Salmiakkinapit” sekä ”Pöyröö puluveri”, joka voitti salmiakki-Finlandian ja valittiin vuoden 2012 parhaaksi salmiakkimakeiseksi.

Puolentoista tunnin risteily jokilautta Jaakko Ilkalla Etelä-Pohjanmaan suurimmalla joella, Kyrönjoella, on viehättävä kokemus. Omaleimaisessa pohjalaisessa jokimaisemassa leppoisasti risteillessä voi nähdä joen voiman tulvien jättämistä merkeistä sekä kuulla kipparin tarinoita joesta, sen ainutlaatuisen nauha-asutuksen synnystä sekä elämästä ”lakeuren syrämmessä”. Kippari kertoo muun muassa pohjalaisesta jokisaunaperinteestä, johon liittyy myös romantiikan kukoistusta… Jokilauttaan mahtuu peräti 52 matkustajaa, ja se on täysin katettu. Tupamainen sisustus pöytäpaikkoineen mahdollistaa myös kahvitukset ja ruokapalvelut osaksi risteilyä. Lisää tunnelmaa tuo mukaan tilauksesta lähtevä pelimanni. – Jaakko Ilkka -jokilautan omat lauluvihot ovat aina käytössä, ja usein rantaan kaikuukin komea yhteislaulun sointi, kertoo Laine, jonka mukaan heillä on mahdollisuus vastaanottaa jopa yli sadan hengen ryhmiä. Silloin ryhmä jaetaan kahtia, ja puolet risteilee Kyrönjoella samalla, kun toinen puoli hyppää vanhan traktorin vetämän komean,

katetun kärryn kyytiin ja tutustuu lakeus maisemaan ja alueen nähtävyyksiin kärrystä käsin. Matkan varrella ryhmät kohtaavat ja vaihtavat paikkaa keskenään.

Kelluntatuolikisailussa osallistujat suuntaavat puolestaan lähellä virtaavalle Kyrönjoelle, missä he pukevat vaatteidensa ylle kainaloihin saakka ulottuvat kahluusaapashaalarit, vetävät jalkoihinsa räpylät, ottavat tuolit ja vedessä kelluen kisaavat esimerkiksi juomakatiskan metsästyksessä tai aarteen etsinnässä. Kyrönjoella voi tehdä myös räpylävaelluksen.

Laineen mukaan risteilyjä toteutetaan paljon myös erilaisilla teemoilla, ohjelmallisina, aktiivista tekemistä sisältävinä luokkaretki- ja tyky-risteilyinä, kokousristeilyinä yrityksille sekä juhlaristeilyinä yritys- ja perhejuhliin. Niiden toteuttaminen on mahdollista monipuolisten elementtien ja hyvien yhteistyökumppanien ansiosta.

Hurjempaa menoa on luvassa sähköisen rodeohärän selässä yrittäessä pysyä kyydissä sen villissä menossa. Toinen, erilailla hurja elämys on laskeutua köysien avulla Pirunpesään, joka on kallion laella sijaitseva 23 metriä syvä hiidenkirnu.

– Meille miljöö, joka mahdollistaa tämän kaiken, on kuin etuoikeus, toteaa Laine.

– Täällä kun ei maastosta johtuen ylös päästä, niin mennään sitten alas, valottaa Laine eteläpohjalaista extreme-ympäristöä.

Pähkähullua yhdessä tekemistä Namitupa tarjoaa vierailijoille myös makeita elämyksiä järjestämällä ryhmän toiveiden mukaan liikunnallisia ynnä muita hauskoja ja sopivan jännittäviä aktiviteetteja. Ohjelma voi olla kestoltaan tunnista jopa kaksipäiväisiin toimintakokonaisuuksiin.

Hieman rauhallisempaa virkistystoimintaa kaipaaville Namitupa järjestää leikkimielisiä kisailuja, kuten puhallusputki- ja jousiammuntakisoja, tasapainoratoja ja toimintarasteja. Laine kertoo, että eväsretkelläkin voidaan paitsi nauttia eväitä kauniissa niemennokassa, tutustua perinnemaisemaan ja jokisaunaan, herätellä ruokahalua erilaisia tehtäviä luonnossa ratkoen tai vaikkapa ajella suurella luksusveneellä tutustumaan viinitilan kellariin. Yksi hauskimmista kokeiluista on muun muassa virkistys- ja polttaripäiviin mainiosti sopiva Kärpäshyppyseinä, jossa osallistujat pukevat tarrapuvut päälle ja lähtevät hyppelemään tarrapinnoitteella varustettuun pomppulinnaan. Riemukkaassa ja liikunnallisessa leikissä tavoitteena on hypätä siten, että jää seinälle kiinni roikkumaan.

– Meillä mottona on Elämyksillä elämästä makeampaa, Laine tiivistää yrityksen toiminta-ajatuksen.

www.kotimaassa.fi

Kesätapahtumat

Taivalkoski

– kulttuurin, teatterin ja tarinoiden näyttämö

Teatteriesityksiä ympäri vuoden

Minna Lehtola

Taivalkosken kunta

aivalkoski on tuhansien tarinoiden kunta. Taivalkoskella asuu tarinankertojia ja uusia tarinoita luodaan järjestämällä erilaisia tapahtumia. Kesän myötä Taivalkosken neljä museota avaavat ovensa: kirkonkylällä kohta 50-vuotias kotiseutumuseo esittelee taivalkoskelaisen talonpoikaisperheen elämää 1930-luvulla. Metsäkylässä sijaitsee Halkolan kotimuseo, joka on vanha kyläkoulu. Tyrämäen kylämuseo Jokijärvellä on yksi Pohjois-Suomen vanhimmista kylämuseoista, sillä se on perustettu jo 1930-luvun loppupuolella. Kallioniemi, edesmenneen kirjailija-professori Kalle Päätalon koti Jokijärvellä, on kunnostettu perinteitä kunnioittaen kertomaan Päätalon synnyinseutujen ja lapsuuskodin tarinaa. Herman Päätalo, Kalle Päätalon isä, osti Kallioniemen perheelleen vuonna 1922, ja se oli perheen vakituisena asuntona aina vuoteen 1970 saakka. Kalle Päätalon elämään ja tuotantoon voi tutustua myös Päätalo-keskuksen Päätalo-näyttelyssä ympäri vuoden.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2013

Vuonna 2013 Taivalkoski on etenkin teatterin näyttämö. Maaliskuusta lähtien Taivalkosken teatterilla on nähtävänä Taivalkosken näyttämön Tähtijahti-esitys, joka on Pentti Pesän käsikirjoittama ja ohjaama. Tähtijahti on tarina Allanista, ”etenkehteisestä” huijarista, joka ei jää surkeaa kohtaloaan ”nureksimaan”, vaan kiertää ympäri Suomea ja etsii osaavia taitajia uuteen kotimaiseen musiikkielokuvaan. Kuka on Taivalkosken talentti? Se selviää esityksen aikana – vai selviääkö sittenkään? Kesän tullen nauruhermoja kutkuttavat Tähtijahtiesitykset siirtyvät uudelle Herkonmäen teatterialueelle, ja ne jatkuvat aina elokuulle asti. Kesäajan esitysten ensi-ilta on 29.6.2013. Pääsiäisenä Inkeen koulun näyttämöllä loistaa Kosto-Inkee kyläseuran näytelmäryhmä. Harmaat Pantterit -näytelmän ensi-ilta on 28.3.2013 kello 19.00 ja esityksiä on huhtikuun loppuun saakka. Näytelmän pääosissa ovat vanhukset, jotka ovat aktiivisia, eläviä ihmisiä - vaikka ”ainut ehyt paikka rupissa on tekohampaat”, kuten kärttyisä Laimi valittaa. Näytelmä kyseenalaistaa virka- ja luottamusmiesten julkisen hokeman, että hyvä ja asiallinen vanhustenhoito on kiinni rahasta ja henkilöresursseista. Näytelmän käsikirjoitus on Heikki Lundin ja ohjauksesta vastaa

Elsa Ruokangas. Lippuvarauksia hoitaa Leena Inget, jonka tavoittaa puhelimitse numerosta 040 728 6931. Kesän myötä teatterianti saa musiikillisen lisämausteen. Jokijärven kylätalon pihapiirissä, katetussa teatterirakennuksessa toimivan PÖLKKY-teatterin tämän kesän näytelmä on Satumaa-tangomusikaali, jonka ensi-ilta on 28.6.2013 kello 19.00. Kesän aikana on luvassa 14 näytöstä. Tangomusikaali perustuu Unto Monosen elämänkertatietoihin. Mononen syntyi vuonna 1930, ja jo 15-vuotiaana hän sävelsi ja sanoitti lauluja. Musikaalin ovat käsikirjoittaneet Heikki Salo ja Heikki Paavilainen, ja sen ohjauksesta vastaa Mirjami Kela. Lisätietoja löytyy vireän kylän omilta verkkosivuilta www.jokijarvi.com. Sinustako maailmanmestari? Toukokuun neljäntenä päivänä Jokijärven kyläseura järjestää kylätalon pihalla maksuttoman pöllinparkkuukurssin. Jos kuori tuntuu lähtevän pöllistä sujuvasti, voi taitojaan testata kesällä vaikkapa PÖLKKY Pöllinparkkuu MM-kilpailuissa, jotka kyläyhdistys järjestää jo kolmatta kertaa. Ikäkään ei ole este osallistumiselle, sillä tänä vuonna myös yli 70-vuotiaille on oma sarjansa. MMkisa käydään 15.6.2013. www.taivalkoski.fi

Karavaanari?

Karavaanari!

Tapahtuma- ja mainoskuvaukset

Asuntovaunuilu on aina kuulunut minulle niihin ilmiöihin, joita en ole voinut ymmärtää. Mitä ideaa on tunkea itsensä täpötäydelle leirintäalueelle ja tehdä elämästä hankalaa laittamalla ruokansa pienillä keittolevyillä, käymällä suihkussa sottaisissa leirintäaluesuihkuissa ja pitelemällä sadetta leikkimökin kokoisessa tilassa? Kolumni Matleena Ikonen

Matkan varrelta

Katso kuvagalleria netissä ja kysy lisää!

AdPhoto

Viime kesänä kävi kuitenkin niin, että huomasin olevani asuntovaunukaupoilla. Todellakin – yhtäkkiä pihassamme seisoi pikkuruinen Pallas Matkaaja, vuosimallia 1988 ja ruma kuin mikä niin sisältä kuin ulkoa. Pian löysin itseni hankkimasta vaunuun astioita ja vuodevaatteita. Istuimme mieheni kanssa vaunussa ja todistelimme itsellemme, että kaksi aikuista ihmistä mahtuu aivan hyvin nukkumaan 120 cm leveässä sängyssä.

Joni Rantasalo | Photography www.adphoto.fi | 0400 316 414

Seuraava LEHTI nro 3-2013

Antakaas kun perustelen. Harrastamme koiraurheilua ja kierrämme kesät erilaisia koulutuksia ja leirejä lähes joka viikonloppu. Leireillä majoitus tapahtuu useimmiten monen hengen huoneissa leirikeskuksissa, joissa seinät ovat pahvia. Vanhemmiten sitä ei enää jaksa. Osa porukasta istuu aina iltaa aamuyöhön ja juoksevat ovissa, koirat haukkuvat... Vaunussa saamme oman rauhan nukkua silloin kun haluamme. Senhän voi parkkeerata mihin vain ja sinne voi vetäytyä omaan parhaaseen seuraan silloin kun ei ole sosiaalisimmillaan.

ILMESTYY TOUKOKUUSSA VIIKOLLA 20

kaan! tule mu iin IAmyynt D E M A SOIT 02 1212

Viime kesänä vedimme vaunuamme tuhansia kilometrejä ympäri Suomen ja satuimme muutamaan otteeseen yöpymään myös leirintäalueille. Piskuinen Pallaksemme kalpeni kerrostalokaksion kokoisten naapuriensa rinnalla, mutta sinne me vain solahdimme, osaksi karavaanareiden outoa rotua.

p. 044 7

Leirintäalueilla vieraillessamme opin, että monet vaunuväestä ovat keskenään tuttuja jo vuosien takaa. Alueiden henkilökunta tuntee ”kantiksensa” ja saunan lauteilla vaihdetaan kuulumiset sydämellisesti vanhojen tuttujen kesken. Heräsin pohtimaan, kuinka monta hotellinaapuria elämäni aikana tehdyiltä lomamatkoilta tunnistaisin, jos nämä kävelisivät kadulla vastaan. Tai kenen kanssa ylipäätään olisin vaihtanut niin montaa sanaa, että tietäisin heidän lastensa ja lemmikkieläimiensä nimet? Tulin siihen tulokseen, että vaunuilu on elämäntapa, joka yhdistää erilaisia ihmisiä ja rikastuttaa siten monen elämää – leirintäalueilta on varmasti alkanut monta elinikäistä ystävyyttä. Jos vähän kauempaa haetaan niin asuntovaunuissa ja koirissa on jopa jotain samaa: niistä saa aina aloitettua keskustelun ventovieraankin kanssa. Vertaillaan ominaisuuksia ja hintoja ja suunnitellaan matkareittejä.

www.kotimaassa.fi/mediakortti

Viime kesän jälkeen minun on ollut pakko alkaa antaa periksi ennakkoluuloistani. Ei minusta ehkä pesunkestävää karavaanaria tule koskaan, mutta alan pikku hiljaa ymmärtää sitä, mikä harrastuksessa kiehtoo. Tällä hetkellä oma pikku koppimme on myytävänä – halu olisi vaihtaa pikkuisen isompaan

www.kotimaassa.fi

30.6. – 6.7.2013

santasport.fi/lomat Tule viettämään monipuolista lomaa Ounasvaaran huipulle, Rovaniemelle. Tekemisen riemua riittää jokaiselle! Ota kaikki irti kesästä yhdessä perheesi kanssa.

Kesän perhepaketti ajalle 1.6.-31.8.2013: Sporthotel-huone 93 € /vrk /2hh Lakituvat-lomahuoneisto 135 € / vrk /max 6hlöä.

Minimivaraus 2 vrk

Paketti sisältää seikkailuja Lappset Funparkissa, keilausta, kylpylän käytön, aamukuntosalin, viikko-ohjelman, polkuautoilua ja paljon muuta...

Lisätietoja: sales@santasport.fi, puh. 0207 984 222 Santasport Lapin Urheiluopisto Hiihtomajantie 2 96400 Rovaniemi

Sukella iloiseen Forssan Vesihelmeen

TAIVALKOSKI

– KULTTUURIN, TARINOIDEN JA TEATTERIN NÄYTTÄMÖ Kallioniemi

– Kalle Päätalon lapsuudenkoti avoinna 15.6.–31.8.2013 ma-pe 10–18, la 10–16, su 10–18 (muulloin sop. muk.) Tiedustelut: Kallioniemi-Säätiön asiamies, p. 040 140 6005 sekä 040 742 3738 (kesällä).

Taivalkosken näyttämön

TÄHTIJAHTI

Teatteritiloissa maalis-huhtikuun ajan sekä 29.6.–25.8.2013 kesäteatterissa (Herkonmäen tapahtuma-alue) www.taivalkoskenteatteri.fi

Kosto-Inkee kyläseuran näytelmäryhmän

HARMAAT PANTTERIT

ensi-ilta 28.3.2013, näytöksiä huhtikuun loppuun Inkeen koululla Tiedustelut ja varaukset Leena Inget p. 040 728 6931 Kosto-Inkee kyläseura ry. ja Pohjois-Pohjanmaan kulttuurirahasto

Eteläinen Puistokatu 2, 30420 Forssa, puh. (03) 4141 5640.

AVOINNA: ma, ke, pe 6-21 ti, to 10-21 la 10-18 su 12-18

EDULLISET HINNAT: Aikuiset 9e Lapset (4-14v.) 6e Perhelippu: 20e (2 aik.+1 lapsi seuraavat 5€/ lapsi)

Jokijärven kyläseuran näytelmäryhmän

SATUMAA- tangomusikaali 28.6.–28.7.2013 Jokijärven katetulla PÖLKKY-teatterilla Hilturannantie 2, Taivalkoski www.jokijarvi.com