Matkailu kotimaassa.fi nro 2-2014 by Matkailu kotimaassa.fi

Purjehdi Ihanalla kesällä 2014! Koe unohtumaton purjehduselämys Kaljaasi Ihanalla. Purjehduksen lisäksi nautit merellisestä maisemasta ja saaristotunnelmasta. Ihanalla vietät juhlat, kokoukset ja yksityis- ja asiakastilaisuudet. Kysy myös räätälöityjä purjehduspaketteja. Koko laivan vuokra alk. 2250€/4h Yleisöpurjehdukset alk. 50€/aikuinen, 20€/lapsi (2-12v) Hinnat sisältävät keittoruokailun sekä kahvin/teen.

Poliisimuseoon! Vielä ehdit tutustua erikoisnäyttelyyn

Lainahöyhenissä ILMA INE SISÄÄ N NPÄÄS Y

Koko perheen museo Hervannassa Avoinna: ti–pe 10–15, la 12–17 Vaajakatu 2, Tampere www.poliisimuseo.fi

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2014

yksyllä 2012 lehdessämme oli ensimmäistä kertaa aiheena valtakunnallinen matkailutie – Hämeen Härkätie. Seuraavaksi esittelimme Suomen halki kulkevan Sininen Tien. Viime syksystä lähtien kohteena on ollut Suomen uusin matkailutie, Pohjanlahden Rantatie. Viime syksystä lähtien olemme tutustuneet lähes 900 km mittaiseen Pohjanlahden Rantatiehen, jonka esittelysarja päättyy tässä numerossa.

TÄSSÄ NUMEROSSA Pääkirjoitus............................................................. 3 Pohjanlahden Rantatie yleistä................................................................. 4-5 Lumijoki............................................................. 6-7 Liminka............................................................ 8-15 Kempele......................................................... 16-17 Oulu................................................................ 18-27 Ii..................................................................... 28-30 Simo............................................................... 32-33 Kemi............................................................... 34-35 Keminmaa...................................................... 37-39 Tornio............................................................. 40-41 Kesäteatterit.................................................... 42-52 Pirkanmaan kulttuurikierros........................... 53-71 Kesätapahtumat............................................... 72-78 Matkan varrelta.................................................... 79

Matkailu kotimaassa.fi -lehti toimitus@kotimaassa.fi www.kotimaassa.fi 6. vuosikerta

Matkailu kotimaassa.fi -lehden numeroissa on aina ollut erityistarkastelussa jokin kotimaan maantieteellinen alue ja sen lisäksi jokin valtakunnallinen teema. Kokonaisen alueen, reitin tai sen osan esittely on tarkoitettu palvelemaan matkoja suunnittelevia, kun samalta alueelta on valittavissa katsottavaa tai tekemistä jopa useammaksi päiväksi. Moni on löytänyt lehdistämme myös aivan uusia retkikohteita. Ja vaikka matka määränpäähän olisi pitkä, matkan varrella on tarjolla mielenkiintoisia pysähdyskohteita, jotka tekevät matkustamistakin mielekkään ja mielenkiintoisen – osaksi lomaa. Matkailutie on Suomessa Tiehallinnon määritelmän mukaan tie, jolla on sen yleiseen liikenteelliseen merkitykseen nähden poikkeuksellisen runsaasti matkailijoiden kannalta merkittäviä kohteita. Matkailuteitä esitellessämme tarkoituksemme ei ole tietenkään ole tuoda tyhjentävästi esille kaikkea, mitä reitin varrella on tarjolla. Pohjanlahden Rantatiekin käsittää lähes 40 kuntaa ja moninkertaisen määrän käyntikohteita ja nähtävää. Tavoitteena on ollut löytää sellaisia kohteita, jotka herättäisivät lukijoittemme kiinnostuksen lähteä itse paikanpäälle tutustumaan kyseisen alueen tarjoamiin mahdollisuuksiin.

Mediamyynti, tilaukset ja osoitteenmuutokset:

Päätoimittaja: Ahti Oksman puh. 0500 439 857 ahti.oksman@kotimaassa.fi Toimitussihteeri: Eeva Oksman puh. 0500 439 863 eeva.oksman@kotimaassa.fi Toimittajat: Matleena Ikonen puh. 0400 302 066 matleena.ikonen@kotimaassa.fi Maiju Junko puh. 040 963 1396 maiju.junko@kotimaassa.fi Irmeli Kojonen puh. 0440 533 303 irmeli.kojonen@kotimaassa.fi Suvi Roselli puh. 0440 437 362 suvi.roselli@kotimaassa.fi Taitto: Mainostoimisto Penbox puh. 044 375 3254 www.penbox.fi Painopaikka: Sata-Pirkan Painotalo Oy sata-pirkanpainotalo.fi

Saamastamme palautteesta päätellen olemme onnistuneet yrityksessämme hyvin. Moni on kertonut kiinnostuneensa esittelemistämme matkailuteistä. Hiljattain moottoripyöräilevä pariskunta Porista kertoi perheen suunnittelevan kesälomamatkaa Siniselle Tielle nähtyään esittelyn lehdestämme. Toinen taas kertoi kiinnostuneensa Rantatiestä. Olemme kuulleet, että jotkut tekevät matkoja kuljettaen lehtiä mukanaan, kun taas toiset käyttävät niitä etukäteissuunnittelussaan. Joka tapauksessa lehden kaikki numerot säilytetään.

puh. 044 702 1212 myynti@kotimaassa.fi www.kotimaassa.fi/tilaus Tilaushinnat (5 nroa) -määräaikaistilaus 30 € -kestotilaus 27 € -irtonumero 6,80 € (sis. alv 10%) Internet-sivut ja verkkolehti: webmaster@kotimaassa.fi Julkaisija: Menuetti Group Oy asiakaspalvelu@menuetti.fi www.menuetti.fi

Alueiden ja kohteiden esittely vaatii monenlaista tietämystä sekä alueen tuntemista. Ilman paikallisten yhteistyökumppanien apua ja opastusta esittelyjen tekeminen ei olisi mahdollista. Haluankin jälleen kerran kiittää hyvästä, ystävällisestä ja asiantuntevasta yhteistyöstä kaikkia tapaamiani ihmisiä ja yhteistyötahoja, jotka olette mahdollistaneet tämän Pohjalahden Rantatien juttusarjan tekemisen ja tuottamisen.

ISSN 1798-0445 (painettu lehti) ISSN 1798-0453 (verkkojulkaisu) Kansikuva: Suomen ja Ruotsin valtakunnanrajan ylittävä Tornionjoen rautatiesilta. Kuva: TornioHaparanda matkailutoimisto

Supermessuviikonloppu Kotimaan Matkailumessuineen järjestetään Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa 11.–13.4.2014. Tervetuloa silloin osastollemme C 40!

http://www.facebook.com/matkailukotimaassa

www.kotimaassa.fi

Pohjanlahden Rantatie

ohjanlahden Rantatie on uusin valtakunnallinen matkailutie mukaillen Suomen länsirannikkoa. Tässä numerossa Rantatien esittelysarja on edennyt viimeiseen osaan, joka päättyy reitin pohjoiseen päätepisteeseen Tornioon.

Pohjanlahden Rantatie – lähes 900 km luontoa, kulttuuria ja lähimatkailua

Rantatietä kulkiessa saa muun muassa kattavan kuvan Suomen länsirannikon kaupunkien historiasta. Reitin varrella on nähtävänä eri aikakausien asutusta ja rakennustapoja. Maankohoamisen seurauksena sisämaahan on jäänyt eri aikakausilta hyvin säilyneitä asuinalueita, kun uusi asutus on rakennettu lähemmäs kauemmaksi siirtynyttä merenrantaa.

Eeva Oksman

Historiaa ja kulttuuria Pohjanlahden Rantatie on maantieteellisesti kokoava historiallinen tie, jolta erkanevat muun muassa Revontultentie, Tervan tie, Sininen tie ja Saariston Rengastie. Rantatietä pitkin on kuljettu jo vuosisatojen ajan, mikä on tuonut sille oman, valtateistä poikkeava luonteensa. Tie on yhdistänyt länsirannikon jokisuiden kaupunkeja jo 1500-luvun lopulta tieyhteyden yltäessä Pohjanlahden ympäri Tukholmasta Turkuun. 1600-luvulla muodostettu postilaitos käytti tietä silloin, kun kelirikko tai myrskyt sulkivat suoran merireitin valtakunnan osien välillä.

Majakkaa kuvaavia matkailutiekylttejä seuraamalla löytää sivuteiden varrelta myös merellisiä luontokohteita. Luontoharrastajaa kiinnostaa varmasti Merenkurkun luonnonperintö, Selkämeren uusi kansallispuisto ja rannikon lintukosteikot. Lähde: Maunu Häyrynen ja Mikael Lähteenmäki: Tie meren ympäri, Pohjanlahden Rantatien matkailutie -osatutkimusraportti.

UUSIKAUPUNKI

KUSTAVI

Usvaa liminkalaisella niityllä. Kuva: Erkki Toppinen.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2014

sta Näkymä vesitornin kahvila Tornion suuntaan.

OSA 4: Siikajoelta Tornioon Tässä osassa jatkamme matkaa Raahesta pohjoiseen. Aivan rannikon tuntumassa kulkien saavumme Siikajoen kautta Lumijoelle, jossa merkittävimmät elinkeinot olivat aikoinaan hylkeenpyynti ja kalastus. Lumijoella kannattaa poiketa Varjakan kylässä vaikkapa juomassa taukokahvit perinteisellä Hailuotolaivalla. Seuraava kohde on Liminka, joka on tunnettu erityisesti Liminganlahden lintuvesistä ja kosteikoista. Alueen luontoon pääsee parhaiten tutustumaan uudistetussa Liminganlahden luontokeskuksessa. Koko perhe viihtyy kesäretkellä takuuvarmasti myös Kukka- ja eläinpuisto Escurialissa. Kalaruuan ystävien kannattaa ehdottomasti pysähtyä ruokailemaan Limingalla, sillä siellä sijaitsee pelkästään kalaruokaan keskittynyt ravintola Vihiluodon Kala. Perinteiseen pohjalaiseen miljööseen voi tutustua ryhmämatkojen taukopaikkana suositussa Helmen Pirtissä.

Kempeleessä on Pohjois-Suomen suurin kauppakeskus Zeppelin, jonne monet matkailijatkin poikkeavat ostoksille. Samalla voi poiketa myös virkistysuimala Zimmarissa, joka sijaitsee kauppakeskuksen kupeessa. Oulun seudulla riittää tekemistä ja näkemistä. Oulu on monipuolinen kulttuurikaupunki, jossa teatteriesityksiä on tarjolla ympäri vuoden, onhan Oulun kaupunginteatteri yksi Suomen suurista ammattiteattereista ja Meri Oulu puolestaan Suomen suurin kesäteatteri. Ruumiinravintoa saa Oulun monista ruokapaikoista, kuten kulinaristisia elämyksiä tarjoavasta Ravintola Hugosta tai SokeriJussin Kievarista, joka puolestaan tarjoilee hirsimakasiinissa konstailematonta suomalaista perinneruokaa. Kartanotunnelmaa on tarjolla Maikkulan Kartanossa, joka kunnostettu tilausravintolaksi vanhaa kunnioittaen. Ylemmällä lautasella: Sokeri-Jussin kievarin Pikisaaren erikoinen. Alemmalla lautasella: Vihiluodon Kalan Hapankorppu-kuhaa.

Lippoamista ja koskenlaskua Kukkolankoskella.

Oulusta matka jatkuu Iin kuntaan. Iin Wanha Hamina oli keskiajalla Perämeren itärannikon tärkeimpiä kauppapaikkoja. Se on säilyttänyt historiallisen leimansa ja on edelleen keskeinen tapahtuma- ja ajanviettopaikka. Ii tunnetaan myös kansainvälisestä ART Ii Biennaalista, joka järjestetään tänä vuonna neljättä kertaa. Monet pohjoiseen matkaavat pysähtyvät aivan nelostien varrella sijaitsevassa maisemaravintola Merihelmessä, jossa maittavan aterian lisäksi voi nauttia upeista merimaisemista.

Simon kunnan erityispiirteitä ovat avoin maaseudun kulttuurimaisema sekä sodan tuhoilta säästynyt peräpohjalainen rakennuskanta. Uudessa Maankohoamispuistossa noin 8 km alueella kulkee reitti, jonka varrella on 10 kohdetta opastetauluineen kertomassa Perämeren maankohoamisilmiöstä. Kemin matkailun talvisia helmiä ovat LumiLinna ja jäänmurtaja Sampo, joka kyyditsee matkailijoita nyt ensimmäistä kertaa myös kesällä. Kesäisin kannattaa poiketa myös Kemin sisäsatamaan, jonka vanhat makasiinit, kesäravintolat, vehreä Meripuisto ja vilkas vierasvenesatama houkuttelevat viihtymään. Keminmaalla E75-tien molemmin puolin on monipuolinen kaupan keskus, jossa on hyvä poiketa ostoksille. Samoin kannattaa käydä tutustumassa Keminmaan Pyhän Mikaelin kirkkoon, jolla on poikkeuksellisen mielenkiintoinen historia. Keminmaalla sijaitsee myös Paavo Väyrysen isännöimä Pohjanrannan matkailutila.

Pohjanlahden Rantatie päättyy mielenkiintoiseen Tornioon. Kaupunki on kasvanut yhteen Ruotsin Haaparannan kaupungin kanssa muodostaen maantieteellisesti ja kulttuurillisesti yhtenevän kaksoiskaupungin. Näin samalla reissulla voi siis käydä myös ulkomailla! Pohjanlahden Rantatiellä kulkiessa näkemistä ja kokemista siis riittää, ja se on mielenkiintoinen vaihtoehto nopeille ja suorille valtateille. Rannikolla asuvillekin reitti antaa mahdollisuuden avartavaan lähimatkailuun. Mutkaiset vanhat tieosuudet tarjoavat elämyksiä myös motoristeille ja pyöräilijöille. Toivomme, että tämä esittelysarja saa niin yksittäiset matkailijat kuin ryhmätkin suuntaamaan kohti mielenkiintoista länsirannikkoa. Retkeen kannattaa varata runsaasti aikaa, sillä kiireettömästi matkustaessa ehtii nauttia kauniista ja vaihtelevista maisemista sekä poiketa reitin varrella sijaitsevissa monissa mielenkiintoisissa kohteissa. Antoisia retkiä Pohjanlahden Rantatiellä!

www.kotimaassa.fi

Pohjanlahden Rantatie

uontoarvoja kunnioittava merellinen Lumijoki henkii maaseututunnelmaa. Käyntikohteiden kärkeä ovat Varjakan venesatama ja höyrylaiva Hailuoto.

Hailuotolaiva

– Lumijoen keulakoriste Maiju Junko

Lumijoen kunta / Juha Ollila

Varjakan virkeässä kylässä toimii sekä kalastus- että venesatama. Veneilijöitä palvelee huoltorakennus keittiöineen ja saunoineen. Alueella on teltta- ja matkailuvaunupaikkoja sekä siisti ja lapsiystävällinen uimaranta. Luonnonkauniille Lumijoelle pääsee helposti. Oulusta ja Raahesta on ajomatkaa vain puolisen tuntia. Kunnan sisälläkin välimatkat ovat hyvin lyhyet. Eteläisimpään kylään, Varjakkaan, on matkaa vain reilut kymmenen kilometriä.

Alueen ehdoton helmi on matkailukäyttöön valjastettu höyrylaiva Hailuoto.

Ankkuroidu Hailuotoon Pysyvästi Varjakan rantaan ankkuroitu höyrylaiva Hailuoto palvelee matkailijoita tarjoamalla kahvila- ja majoituspalveluita säännöllisesti kesäisin ja tilauksesta kautta vuoden.

– Meri on aina merkinnyt Lumijoelle paljon. Kalastus ja hylkeenpyynti ovat aikoinaan olleet merkittävimmät elinkeinot, ja ne ovat lyöneet leimansa kunnan elämään. Nykyään HL Hailuoto eli puhekielessä Hailuotolaiva meren virkistyskäyttö, kuten vapaa-ajankalastus ja veneily, ovat merkittäviä matkailuvaltte- hoiti yhdysliikennettä Oulun Kauppatorin ja Hailuodon saaren välillä vuodesta 1920 jamme, kertoo kunnanjohtaja Jouko Joensuu. aina vuoteen 1968 saakka. Varjakkaan laiva ankkuroitui vuonna 1998. Varjakka – Pohjan akka Lumijoki on tunnettu ainutlaatuisesta luonnostaan ja linnustostaan. Yksi merkittävimmistä kylistä on Perämeren rannalla, Liminganlahden länsiosassa sijaitseva Varjakka. Nimen synnystä on monta legendaa. Yksi kertoo varjakka-sanan juontavan juurensa aina viikinkiaikaan, toisen tulkinnan mukaan nimi tarkoittaa varj’akkaa, varjojen akkaa eli itseään Pohjan akkaa.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2014

– Kahvilaksi muutettu Hailuoto tarjoaa kesäisin matkailijoille mahdollisuuden tutustua historialliseen alukseen ja nauttia kahvia, virvokkeita tai pikkupurtavaa. Tilauksesta laivassa onnistuu isommankin ryhmän muonitus. Rannan huoltorakennuksessa ovat käytettävissä keittiö- ja saunatilat. Alueen aktiviteeteista ja Hailuodosta kantaa järjestelyvastuun aktiivinen Varjakan kyläyhdistys, kunnanjohtaja Jouko Joensuu kiittelee.

Lintujen Liminganlahti Liminganlahti on luonnoltaan ainutlaatuinen alue. Raikas meri, rantaniityt ja idylliset kyläyhteisöt ovat jo itsessään elämys. Limingan lintuvesistö tarjoaa keväisin lintujen muuttonäytelmän, joka tuo tullessaan lajiharvinaisuuksia. Osa lintulajeista on harvinaisia jopa koko Euroopassa. Alueella on opastuskeskus ja lintutorneja, joille pääsee pitkospuita pitkin. Maastoon on rakennettu myös ruokailukatoksia ja telttapaikkoja.

HL Hailuodon strategisen mitat ovat Matkailija voi piipahtaa myös hiekpituus 21,1, leveys 4,6 ja syväys 1,6 metriä. kakuopasta kunnostetussa maauimala Aikoinaan tämä höyrylaivojen kultakauden edustaja tarvitsi miehistöönsä kuusi miestä ja Luontokeitaassa Luonnostakylässä, kauniin mäntymetsän keskellä. tietysti laivakokin. Alus pysyi liikenteessä yhtäjaksoisesti ennätykselliset 48 vuotta. Meritoiminnasta eläkkeelle päässyt laiva aloitti matkailukohteena ensin Oulun torilla, josta se siirrettiin nykyiseen satamapaikkansa Varjakkaan.

Lumijoen vartta seurailevalla Kankaanpäänraitilla on nähtävillä vanhaa lumijokista rakennusperinnettä.

Pohjois-Pohjanmaa

Talon aamiaisella suositaan lähiraakaaineita ja otetaan huomioon erityisruokavaliot. Vieraskamareissa on keittomahdollisuudet, ja saunasiipi on sovittaessa asukkaiden käytössä.

Majatalo jokivarressa Maatalon tunnelmia tarjoaa idyllinen majatalo Sippa aivan kunnan keskustassa, palveluiden sydämessä. Sippa on suojelukohde, ja se sijaitsee kulttuurihistoriallisen Kankaanpääntien varrella. Vieressä virtaa Lumijoki. Rantasaunan voi lämmittää itse tai tilata valmiiksi lämmitettynä.

Pappilan tunnelmia Lumijoen pappila perinteisen Kankaanpääntien varrella tarjoaa tunnelmallisia yösijoja. Valitse vaikka valoisa Kirkkoherran pikkukammari, jossa on ennen vanhaan kirjoitettu saarnoja ja vihkitodistuksia. Huoneeseen on sisäänkäynti kauniilta lasiverannalta.

Makeat unet saa myös Rengintuvassa. 1800-luvulla rakennettu yksinkertainen, mutta kodikas kesätupa sopii vanhanajan tunnelmaa arvostavalle matkailijalle, joka ei pelkää puuhuussia! Tuvassa on asunut venäläisiä sotilaita, pappilan renki ja kolmekin sukupolvea kerrallaan. Makuupaikan voi valita myös aitan ylisiltä.

Majatalo sopii hyvin tunnelmallisten tilaisuuksien pitopaikaksi, ja lämminhenkiseen pirttiin mahtuu kolmisenkymmentä ruokailijaa. Maalaistalossa on kymmenkunta vuodepaikkaa, lisävuoteitakin järjestellään tarpeen mukaan. Kesäaikana makuupaikan voi valita myös maalaisromanttisesta aitasta. www.lumijoenmatkailu.fi www.lumijoenpappila.fi www.lumifysio.fi (Majatalo Sippa)

Liminganlahden lintuvesistössä tapaa harvinaisuuksia. Majatalo Sipassa yövyt ja saunot mukavasti (yläkuva vasemmalla). Lumijoen kauniin pappilan lasikuistitunnelmaa (yläkuva oikealla).

www.kotimaassa.fi

Pohjanlahden Rantatie

Suokukko. Kuva: Jari Peltomäki

ain 15 minuutin päässä Oulusta sijaitseva Liminka on Suomen nopeimmin kasvava kunta. Nuorekas Liminka tarjoaa matkailijalle laajan valikoiman liikunta-, kulttuuri- ja luontoelämyksiä. Matleena Ikonen

Liminganlahti. Kuva: Kaisa

Korhonen

Lintujen matkassa Limingan-

lahdelle

Pohjois-Pohjanmaa

Liminka on erityisesti luonnonystävälle paratiisi, jossa avara maalaismaisema ja lähellä siintävä meri antavat avaruuden tuntua ja tilaa hengittää. Limingan luonto tarjoaa matkailijalle monia virkistysmahdollisuuksia, joista keskeisin on lintubongarien suosikkikohteena tunnettu Liminganlahti.

Luontokeskus ja eläintarha

Liminganlahti, Perämeren suurin lahti, on Euroopankin mitassa arvokas lintuvesi ja kosteikko. Vuosittain lahdella vierailee yli 200 eri lintulajia, ja pesiviä lajeja on noin 100. Muuttoaikoina keväisin ja syksyisin lahdella voi kuulla ainutlaatuisen musiikkielämyksen, kun satojen tuhansien lintujen liverrys, toitotus, kaklatus, säksätys ja siipien havina yhdistyvät moniääniseksi luonnon omaksi sinfoniaksi.

Liminganlahden helmi on keväällä 2012 uudistunut Liminganlahden luontokeskus, joka tarjoaa hyvät mahdollisuudet tutustua laajasti lintujen elämään. Luontokeskuksen sisällä toiminnallinen Lintujen kahdeksan vuodenaikaa -näyttely tarjoaa elämyksiä kaiken ikäisille, ja raottaa siivekkäiden salaisuuksia koettavaksi kaikilla aisteilla. Ulkona lintujen elämää tarkkailee Lamunkarin videokamera, joka välittää reaaliaikaista luonto-ohjelmaa sisälle luontokeskukseen. Lintuja voi bongata myös livenä läheisellä Virkkulan lintutornilla. Sinne johtaa luontokeskuksen pihasta leveä pitkospuupolku, joka soveltuu myös liikuntaesteisille ja lastenvaunujen kanssa liikkuville.

Melojia Liminganlahdella. Kuva: Kaisa Korhonen

Pysyvän näyttelyn lisäksi luontokeskuksessa nähdään ympäri vuoden vaihtuvia näyttelyitä, mm. maalauksia, veistoksia ja valokuvia. Huhtikuussa jo kahdeksannen

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2014

kerran järjestettävä Lintukuvafestivaali kerää yhteen lintukuvauksen harrastajat ja ystävät. Luontokeskukseen voi tutustua joko itsenäisesti tai opastetuilla kierroksilla. Opastettuja kierroksia järjestetään koko Liminganlahden lintualueelle, talvisin lumikengillä ja kesäisin kajakeilla. Luontokeskuksen henkilökunta järjestää tilauksesta ryhmille monenlaista ohjelmaa, mm. lintukuvauskursseja ja -retkiä sekä talviolympialaisia vaikkapa tyky-päivän ohjelmaksi. Luontokeskuksen ravintola Lintusessa tarjoillaan lounasta joka päivä, ja pihassa on myös nuotiopaikka makkaran paistoon. Luontokeskuksen ohella eläimiin voi tutustua kesäisin Kukka- ja eläinpuisto Escurialissa, jonka tuttuja ja eksoottisia eläimiä kannattaa käydä katsomassa kauempaakin. Escurial tarjoaa mökkimajoitusta ja mahdollisuuden nauttia kodasta, laavusta ja rantasaunasta sekä grillauksesta. Lisäksi puistossa on kauppapuutarha.

Erilainen kokous

Historian havinaa

Liminganlahti on hyvän sijaintinsa ansiosta erinomainen paikka järjestää kokouksia ja muita tilaisuuksia, ja kunnassa onkin useita laadukkaita ja persoonallisia kokous- ja juhlapaikkoja, joissa mieleenpainuvat ohjelmanumerot tekevät kokouksesta elämyksen. Helmen Pirtin historiallisessa maalaismiljöössä kokousvieraat pääsevät syventymään maidon separoinnin saloihin, ja Lumian Ky:n itsekasvattamat etanat paistuvat pannulla herkullisiksi annoksiksi viehättävän vanhan maalaistalon ravintolassa.

Limingan historia ulottuu yli 500 vuoden taakse, ja aikoinaan Liminka oli varsinainen suurpitäjä ulottuen Pohjanlahdesta aina kauas Kainuuseen: nykyiset Oulun ja Kajaanin kaupungitkin olivat ennen osa Liminkaa.

Eksoottisempia kokouselämyksiä kaipaaville hyvä vaihtoehto on Ylilaurin tilalla järjestettävä Jahtitorven fasaanisafari, joka tarjoaa elämyksen myös kokeneemmille metsämiehille. Noin neljä tuntia kestävä safari alkaa perinteisesti jahtitorven töräyksestä, ja sen aikana nautitaan laavulla nokipannukahvit. 1700-luvulta olevalla tilalla lämpiää tilauksesta myös jahtisauna, ja lähes 300-vuotiaassa pirtissä emäntä valmistaa jahtiväelle maukkaan aterian lisukkeineen.

Vanhan Limingan alueella voi vielä nykyäänkin aistia historian siipien havinan. Liminganjoen vartta mukaileva Rantatie oli ennen Limingan keskus, ja maalaistalot joen molemmin puolin muodostivat tyypillisen nauha-asutuksen. Jokivarren asuintaloissa olivat myös kaikki palvelut, liikkeet ja virastot, joita maalaiskylässä tarvittiin. Entisajan henki ja hyvin säilynyt pala aitoa maalaisidylliä on vielä koettavissa Vanhassa Limingassa, joka kuitenkin on elävä, kehittyvä kokonaisuus. Alueella sijaitsee myös Limingan museoalue,

jonka muodostavat kotiseutumuseo, Vilho Lampi -museo sekä liminkalaissyntyisen oopperalaulaja ja laulupedagogi Aabraham Ojanperän museoksi muutettu huvila ja koti, muistokoti Aappola. Museoalue kuuluu Liminganjokivarren maisemakokonaisuuteen, joka on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. www.liminka.fi www.liminganlahti.fi

Kuva: Erkki To ppinen

Peltomäki . Kuva: Jari Luontokeskus

Vilho Lampi -museo. Kuva: Anna Kamula

www.kotimaassa.fi

Pohjanlahden Rantatie

eksoottisempiin asukkeihin. Alpakat, papukaijat ja gekot elelevät rinta rinnan porojen, porsaiden ja lampaiden kanssa noin 7,5 hehtaarin alueella. Pääasiassa eläimet asuvat lajitoveriensa kanssa omissa aitauksissaan, mutta kesäisin lapsia varten rakennetaan oma aitaus, jossa he pääsevät silittelemään mm. pikkukilejä ja tutustumaan eläimiin läheisemmin.

alven selän taittuessa kukka- ja eläinpuisto Escurialissakin alkaa odottava pöhinä kun eläimet ja henkilökunta valmistautuvat tulevaan kesäkauteen.

Limingassa Pohjois-Pohjanmaalla kotiaan pitävä kukka- ja eläinpuisto Escurial on ilahduttanut eläinten ja kasvien ystäviä jo 27 vuoden ajan. Escurial on koko perheen matkailukohde ja oiva retkikohde koululaisille ja muille ryhmille.

Talvi sujuu Escurialissa päivittäisten rutiinien, siivouksen ja eläinten ruokinnan parissa: joka päivä pilkotaan ruuaksi mm. kolme sankoa salaattia ja kaksi sankoa leipää. Koppeja siivotaan ja pahnoja vaihdellaan, ja ehtinevät Esurialin isännät siinä sivussa eläimiä vähän rapsuttelemaankin.

Tuttua ja eksoottista Suomen eläintarhojen joukossa Escurial on yksi monipuolisimmista. Eläintarhassa on noin 350 eläintä, jotka edustavat noin 40:tä eri lajia suomalaisista kotieläimistä aina

Escurial tarjoaa

eläimellisiä elämyksiä Matleena Ikonen

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2014

Kukka- ja eläinpuisto Escurial

Valkoinen riikinkukko

Kevät tuo uudet tuulet Pitkän ja pimeän talven jälkeen eläintarha alkaa heräillä eloon ja kuonot alkavat haistella kevään tuoksuja. Sisätiloista päästään pian muuttamaan ulkotarhoihin, ja niin eläimet kuin henkilökunta alkavat valmistautua tapaamaan tuhannet ja taas tuhannet vieraat, jotka saapuvat Limingalle eläimiä tervehtimään. Escurial pyrkii uudistumaan joka vuosi niin, että vakiovieraillekin löytyisi joka kaudelle jotain uutta. Niin myös tulevana kesänä: papukaijat pääsevät muuttamaan uusiin, entistä isompiin tiloihin, ja eläintarhan lajikirjo kasvaa jälleen kun uudet asukkaat, highlandvasikat ja uudet fasaanilajit pääsevät aloittamaan elämänsä Escurialissa.

Enemmän kuin eläintarha Eläintarhan lisäksi Escurialissa toimii kukkapuisto. Maaliskuun koittaessa Escurialin kasvihuoneet laitetaan lämpiämään, ja kesäkukkiMustajoutse net ja puna en kasvatus alkaa. Puiston kesäkukaulahanhe t. kista noin puolet käytetään puiston somistukseen, ja loput myydään kävijöille. Myynnissä on kaikkia Mustan joutsenen ja valkoisen yleisimpiä lajeja, ja alueen istutuksista voi riikinkukon lumoissa bongata myös harvinaisempia lajikkeita. Escurialin kausi alkaa vappuna ja kestää Vaikka Escurialin vetonaulana ovat sen elokuun loppuun, ja tuona aikana puistossa eläimet, Escurial on paljon enemmän kuin vierailee noin 30 000 ihmistä. Kesä onkin eläinpuisto. Se on kokonaisuus, jossa voi eläintarhassa toisella tapaa työntäyteinen: viettää koko päivän – tai vaikka useammanpitkät aukioloajat aamukymmenestä iltakahdeksaan pitävät isännät kiireisinä lipunmyyn- kin. Puistossa on mökkejä, joissa on 20 yöpymispaikkaa, ja yöpymishinta sisältää nin, neuvonnan ja kasvimyynnin parissa. myös pääsymaksun eläinpuistoon. Eläinten Monesti vierailijat viipyvät vielä pidempäänihailun ohella Escurialissa voi grillailla, uida kin, istuskellen grillipaikalla makkaraa paisja saunoa – pienen lammen rannalla sijaitsetellen ja eläinterapiasta nauttien. Vieraiden va rantasauna on puistokävijöiden käytössä lähdettyä hoidetaan vielä eläinten iltatoimet päivittäin. Perheen pienimpiä huvittavat ruokkimisineen ja tilojen siivoamisineen, joleikkimökki ja pallomeri sekä ratsastuskäyten kesäaikana työpäivä Escurialissa päättyy tössä olevat ponit. usein vasta puolenyön jälkeen. Eläintarhan laajasta lajikirjosta jokainen kävijä löytää varmasti omat suosikkinsa. Pienet lapset rakastavat paijattavia kaneja ja kilejä, mutta suurin mielenkiinto kohdistuu eläintarhan erikoisuuksiin, mustiin joutseniin ja valkoisiin riikinkukkoihin. Mustajoutsen on kotoisin Uudesta-Seelannista ja Australiasta, jossa se myös on LänsiAustralian osavaltion nimikkolintu. Mustat höyhenensä mustajoutsen sai tarun mukaan variksilta, jotka peittivät sen omiin höyheniinsä joutsenen jouduttua kiilapyrstökotkan raatelemaksi. Valkoiset riikinkukot puolestaan herättävät kiinnostusta kokovalkoisella värityksellään – lajin tavaramerkiksi muodostunut pyrstökin on avautuessaan kaikessa valkoisuudessaan kuin morsiushuntu.

www.kukka-jaelainpuistoescurial.fi

Pohjois-Pohjanmaa

www.kotimaassa.fi

Pohjanlahden Rantatie

ihiluodon Kalakauppa ja keittiö vannoo herkullisen kalaruuan nimeen. Suosiosta päätellen niin tekee moni muukin.

Kala muuntuu moneksi herkuksi Vihiluodon keittiössä

Matleena Ikonen

Vihiluodon yrittäjä Seppo Helasella pitää kiirettä. Vihiluodon Kalakauppa ja Keittiö Limingan Tupoksella on pian kolmen toimintavuotensa aikana lyönyt itsensä läpi niin paikallisten lounasravintolana kuin pohjoisen hiihtokeskuksiin suuntaavien matkailijoiden taukopaikkana. 30 prosentin vuosittainen kasvu kertoo siitä, että laadukkaalle kalaruualle on kysyntää.

Idea tuli maailmalta Vihiluodossa tarjotaan ainoastaan kala- ja kasvisruokia, lihaa on ruokalistalta turha etsiskellä. Helasen mukaan profiloituminen on ollut tietoinen valinta, ja idea sai alkunsa maailmalta.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2014

– Olimme kahdeksan vuoden ajan käyneet Saksassa joulumarkkinoilla valmistamassa ja tarjoilemassa kalaruokia saksalaisille. Olin maailmalla törmännyt muutamaan pelkkää kalaruokaa tarjoilevaan ravintolaan, ja koska Suomessa ei vastaavia ollut, päätimme kokeilla täällä jotain uutta, Helanen kertoo. Kalaravintola perustettiin kesällä 2011, kun Helasen vuodesta 1989 asti toiminut Vihiluodon kalajalostamo sai uudet tilat Limingalta. Kalatehtaan yhteyteen rakennettiin lähes 100-paikkainen ravintola kokous- ja saunatiloineen. Kolmen vuoden jälkeen näyttää siltä, että uuden kokeileminen kannatti. – Hyvän sijaintimme ansiosta meillä käy paljon ryhmiä, mutta myös satunnaisia yksittäisiä matkailijoita, erityisesti niitä, jotka

Vihiluodon Kala Oy

matkustavat Leville, Rukalle tai Saariselälle, Helanen kertoo. – Erityisen iloinen olen kuitenkin siitä, että paikalliset ovat löytäneet meidät lounasravintolana. Meillä syö päivittäin noin 200 lounasruokailijaa.

Kalan matka kuluttajalle on lyhyt Vihiluodon kalakeittiössä fraasi ”kahta samanlaista työpäivää ei ole” pitää varmasti paikkansa. Päivän ruokalista nimittäin valmistuu vasta kunkin päivän aamuna, kun selviää, minkälainen yön kalasaalis on ollut. Mitään ei voi ennakoida. Päivittäin listalta löytyy vain lohikeitto, johon raaka-aineet löytyvät

Kokoukset, juhlat ja saunaillat

varmuudella. Suositun keiton herkullisuuden takaa ruodoista keitetty liemi. Keiton lisäksi Vihiluodon vakioannoksia ovat loimulohi, paistetut muikut ja kalalautanen. Perinteisten suomalaisten kalaruokien rinnalle on tuotu kansainvälistä makua antavat, aitobrittiläiseen tapaan valmistettavat kalat ja potut, Fish and chips. Vihiluodon raaka-aineet tulevat vakiokalastajilta Perämerellä, Oulunjärvellä ja Kuusamossa, ja pyydetyt kalat käsitellään tuoreeltaan ravintolan seinän takana omassa jalostamossa. – Pyrimme siihen, että kalan matka kuluttajalle on mahdollisimman lyhyt, Helanen sanoo. Vihiluodon Kalassa luotetaan perinteisiin valmistusmenetelmiin ja käsityöhön. Kalat fileoidaan ja ruodot nypitään käsin ja savustetaan Hailuodon leppälastusavulla samaan tapaan kuin on tehty satoja vuosia.

Päivittäisten ravintolavieraiden lisäksi Vihiluodon Kalakauppa ja keittiö palvelee kokous- ja juhlavieraita avaimet käteen -periaatteella. Vihiluodon Kalan toisessa kerroksessa on kaksi tasokasta kokoustilaa, ja niiden yhteydessä on myös 10 hengen tilaussauna, jossa voi järjestää vaikkapa saunaillan. Alakerran ravintolasali on isompien kokous- ja juhlaryhmien käytössä ravintolan Hauki on (herkullinen) kala aukioloaikojen ulkopuolella. Seppo Helasen mukaan myös kokoustilojen käyttö lisäänHelasen mukaan kalasta on moneksi. tyy koko ajan – tällä hetkellä Vihiluodossa Vihiluodossa on joka päivä tarjolla monta järjestetään 2–5 kokousta viikossa. Keskeinen vaihtoehtoista ruokalajia ja erilaisia variaatioita, joista jokainen ruokailija varmasti löytää sijainti takaa sen, että kokousasiakkaita tulee itselleen mieluisimman. Kalan suosio ruokana ympäri maakuntaa. on myös kasvattanut suosiotaan: kalan terRuokailu Vihiluodossa on kalaruuan ystäveysvaikutukset ovat ihmisillä hyvin tiedossa välle ehdoton kokemus. Makuelämystä voi ja sen menekki kasvaa, Helanen sanoo. jatkaa matkalle, sillä Vihiluodon Kalakaupasta voi ostaa mukaan päivän saalista tuoree– Liekö jotain tekemistä kalan kanssa, na, fileinä tai jalostettuna. Kalojen lisäksi mutta joka päivä kalaa syövästä henkilökunKalakaupan tiskiltä löytyy muiden lähialueen nastamme 10 henkilöä on ollut äitiyslomalla valmistajien tuotteita kuten kalasäilykkeitä, viimeisen parin vuoden aikana, hän lisää tyrnimarjamehua ja paikallista kotijäätelöä. nauraen. Myös kokille kala on mieluisa raaka-aine. Helanen itse pitää haukea yhtenä mielenkiintoisimmista kalalajeista. – Hauesta tuntuu ihmisillä olevan eniten ennakkoluuloja, ja sitä pidetään yleisesti vähempiarvoisena kalana. Kuitenkin kun on hyvät raaka-aineet ja tuore kala, ei hauenkaan valmistamiseen tarvita ihmeitä. Onkin hauska nähdä ihmisten reaktio hauesta valmistettuun hyvään ruokaan: moni ei usko, että hauesta saa sellaista aikaiseksi, kalakauppias kertoo.

www.vihiluodonkala.fi

Pohjois-Pohjanmaa

www.kotimaassa.fi

peassa pohjoispohjalaisessa maaseutumiljöössä sijaitseva Helmen Pirtti tarjoaa upeat puitteet juhlille, saunailloille sekä kokous- ja koulutustilaisuuksille. Kotimuseo.

Pitojen helmet järjestetään Helmen Pirtissä Matleena Ikonen

Limingalla, vain puolen tunnin matkan päässä Oulusta etelään sijaitseva Helmen Pirtti on jo 1700-luvulta peräisin oleva maalaistalo, jonka idyllinen, perinteinen pohjalainen miljöö tarjoaa ainutlaatuiset puitteet erilaisille tilaisuuksille. Helmen Pirtissä on erikokoisia tiloja, joissa järjestyvät niin intiimit perhejuhlat pienellä porukalla kuin isot yritysten kokous- ja koulutustilaisuudetkin.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2014

Pitojen Helmi

Myös ryhmämatkojen taukopaikkana Helmen Pirtti on ihanteellinen: tiivis pihapiiri elämänmakuisine yksityiskohtineen tuo rentouttavaa vaihtelua pitkiin bussimatkoihin, ja kotoisaa perinneruokaa notkuvat pitopöydät iloisen emännän laulun ja kertomusten kera tuovat apetta mielelle ja vatsalle. Hyvä sijainti 4-tien varrella tekee Helmen Pirtistä suositun “puolimatkankrouvin”, ja eteläisestä Suomesta Lappiin hiihto- tai ruskaretkille matkaavat ryhmämatkalaiset pysähtyvätkin usein mennen tullen syömään Limingalla.

Kotimuseo kertoo menneestä elämästä Anne Kiljo-Pietilän ja hänen miehensä Raimo Pietilän isännöimä, historiaa henkivä tila on ollut saman suvun hallussa jo seitsemän sukupolven ajan. Intohimolla ja suurella rakkaudella työtään tekevä isäntäpariskunta on halunnut kunnioittaa menneiden sukupolvien työtä säilyttämällä tilan tunnelman ja perustamalla pihapiirin vanhaan savupirttiin kotimuseon, joka satojen esineidensä kautta kertoo siitä, minkälaista elämä on ennen ollut pohjalaisella maaseudulla.

Separaattorikeskus.

Yritystilaisuuksien ja juhlien sydämenä toimii usein vanha navetta vuodelta 1902, jonka hirsiseinien sisälle mahtuu helposti jopa 150–200 henkilön tilaisuudet. Myös Separaattoriksi nimitetyssä navetassa on esillä vanhaa esineistöä ja entisajan navettahenkeä: vanha vesisäiliö ympäristöineen toimii nykyisin baaritiskinä, ja vanha karjakeittiö on muutettu moderniksi jakelukeittiöksi, josta käsin suurenkin vierasjoukon kestitseminen käy näppärästi. Navetan suureen saliin järjestää helposti myös vaikkapa tanssit tai muuta liikunnallista ohjelmaa. Ryhmille on tilan henkeen sopivasti saatavissa myös maidon separointinäytös, sillä navetassa on edelleen toimiva aito separaattori. Taatusti mieleenpainuva kokousohjelma, jota ei löydy muualta!

Museossa on nähtävillä tilan koko historia vanhasta kestikievarista sotaa edeltävään sekatavarakauppaan. Tilan historian lisäksi museo kertoo entisaikojen maalaiselämästä yleisemminkin: näytillä on tarve-esineitä työkaluista kivimankeleihin ja harvinaisiin leimattuihin kappamittoihin. Jokainen esine on nimikoitu, ja jokaisella niistä on oma tarinansa, jonka isäntäpari tietää ja mielellään jakaa vieraiden kanssa. Museossa vierähtääkin helposti tovi jos toinenkin, sillä se on todellinen aikamatka suomalaiseen maalaishistoriaan. Anne Kiljo-Pietilä kertoo, että museo kiinnostaa erityisesti eläkeläisryhmiä, sillä monet esineistä ovat heille tuttuja lapsuudesta.

Separaattorin suojissa Helmen Pirtti aloitti vuonna 1991 pitopalveluna, ja tilausruokailut ja -leivonnat ovat edelleen yrityksen ydintoimintaa. Ruokailuja järjestetään omalla tilalla, mutta tarvittaessa myös asiakkaan tiloissa.

Sopivan kaukana, sopivan lähellä

Yksi suuri asiakasryhmä ovat PohjoisPohjanmaan alueen yritykset, jotka järjestävät kokouksiaan, juhliaan ja koulutuksiaan Helmen Pirtissä. Anne Kiljo-Pietilä kertoo, että yritysten kannalta Helmen Pirtin sijainti on ihanteellinen, sillä se on kohtalaisen matkan päässä niin Oulusta, Raahesta kuin Kajaanistakin.

Helmen Pirtti on jo miljöönsä puolesta mielenkiintoinen retkikohde kaikenlaisille ryhmille. Pohjalaisen umpipihan pihapiirissä on paljon ihmeteltävää, sillä siellä toimii puoti, kesäkahvila ja kesäisin taidenäyttely. Isäntäpari kertoo mielellään tilan historiasta ja isännöi vieraita lämmöllä ja sydämellä – jokainen vieras, oli sitten juhlaporukassa tai ryhmämatkalla, on aina yhtä tervetullut. Eikä pois ole koskaan kiire. www.pitojenhelmi.fi

Pohjois-Pohjanmaa

www.kotimaassa.fi

Pohjanlahden Rantatie

Pyhän Kolminaisuuden kirkko.

ulun läheisyydessä sijaitsevassa Kempeleessä näkemistä ja tekemistä riittää koko perheelle. Kempeleessä historialliset ja perinteiset nähtävyydet kohtaavat nykyaikaiset vapaa-ajanviettomuodot.

Kempeleen keskustassa sijaitsevat muun muassa kunnan kaksi kirkkoa, ja valtatie 4:n itäpuolella Pohjois-Suomen suurin kauppakeskus Zeppelin.

Kempeleen vanha kirkko on yksi Suomen vanhimmista puukirkoista, ja suosittu nähtävyys. Museovirasto on ehdottanut sitä UNESCOn maailmanperintölistalle sen poikkeuksellisen tukipilarirakenteen vuoksi. Vanhan kirkon maalaukset on tehnyt kuuluisa kirkkomaalari Mikael Toppelius vuosina 1785–1795. Kaunis saarnatuoli on pohjoisranskalaista tyyliä 1700-luvulta, sitä kannattelee puuäijä, jota kutsutaan Simsoniksi. Mikael Toppelius maalasi saarnatuolin peileihin Vapahtajan, evankelistojen ja apostoli Paavalin kuvat symboleineen.

Uusi ja vanha kirkko rinta rinnan Monien värikkäiden vaiheiden jälkeen kempeleläiset saivat vuonna 1688 luvan rakentaa kyläänsä saarnahuoneen. Kuntalaiset, pohjalaisia kun olivat, eivät tyytyneet tavanomaiseen saarnahuoneeseen, vaan rakensivat oikean tornillisen kirkon. Kirkon länsipäädyn korkea torni ei kuitenkaan ollut pelkästään pohjalaista suuruudenhulluutta tai tyylisuunnan sanelema ratkaisu: kirkon pitkälle näkyvä torni toimi aikoinaan myös maamerkkinä merenkulkijoille.

Kempele

Matleena Ikonen

Kempeleen kunta

keskellä kaikkea

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2014

Virkistysuimala Zimmari

Kun 180-paikkainen vanha kirkko alkoi käydä pieneksi, Kempeleen seurakunta järjesti kutsukilpailun uuden kirkon suunnittelemiseksi vanhan kirkon läheisyyteen. Vuonna 1993 käyttöön vihityn uuden kirkon pääkohtia ovat kirkkosalin holvimainen kuorirakenne ja kuori- ja alttarialueen korostaminen sekä salitilassa että koko rakennuksessa. Kempeleen kirkot sijaitsevat vierekkäin Kirkonmäellä, joka on yksi Suomen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä. Uuden ja vanhan kirkon väliin jää hautausmaa, jolla kasvava puusto eristää vanhan puukirkon omaksi kokonaisuudekseen, eikä moderni ja massiivinen tiilikirkko häiritse pientä ja siroa puukirkkoa.

Monipuolinen Zeppelin Parin kilometrin päässä Kempeleen keskustasta, aivan valtatie 4:n varrella sijaitsee Pohjois-Suomen suurin kauppakeskus Zeppelin. Erinomaisten kulkuyhteyksien ansiosta Zeppelinissä asioi Oulun seudun ja ympäristökuntien väestön lisäksi paljon matkailijoita, jotka poikkeavat kauppakeskuksessa ostoksilla pohjoisen matkoillaan. Zeppelinissä käy vuosittain noin 3,8 miljoonaa asiakasta. a kirkko. Kempeleen vanh

Zeppelinissä on noin 100 liikettä, joissa voi hoitaa niin päivittäistavarahankinnat kuin erikoiskaupan ostokset. Kauppojen, kahviloiden ja ravintoloiden lisäksi kauppakeskuksessa on monipuolisesti myös muita palveluita: Zeppelinistä löytyy niin matkatoimisto, kuntosali, kirjasto kuin kappelikin. Pysäköinti kauppakeskuksessa on ilmaista kaikilla sen 1500 autopaikalla.

Zimmari, sammarit, kummarit ja pipo… Koko perheen puuhapaikka on kauppakeskus Zeppelinin kupeessa sijaitseva virkistysuimala Zimmari. Vuonna 1997 avatusta virkistysuimalasta on tullut yksi Ouluseudun suosituimmista vapaa-aikakohteista, eikä ihme, sillä Zimmarissa löytyy puuhaa ja palveluja koko perheelle. Monitoimialtaassa on lämmin vesi, poreallas ja viisi vesihierontaasemaa. 25-metrisessä isossa altaassa pääsee matkauimarikin ottamaan pitkiä vetoja, ja lasten vesileikkejä varten Zimmarista löytyy

opetusallas ja 30-metrinen vesiliukumäki. Lisäksi aivan perheen pienimpiä varten on käytössä Zimppa-krokotiilin kotiallas, jonka kahluualtaassa ja liukumäessä voi turvallisesti totutella uuteen elementtiin. Zimmarissa on myös kahvio, joka tarjoaa pientä purtavaa vesileikkien päätteeksi. Toinen vesipetojen suosikki on uimarannaksi kunnostettu vanha kalliolouhosalue Kalliomonttu, joka sijaitsee suojaisessa paikassa ja silti hyvien kulkuyhteyksien varressa Ouluntullin huoltamoalueen läheisyydessä. Kalliomontun louhosmontussa vesi on pohjasta tihkuvaa kirkasta pohjavettä, joka pitää veden viileänä myös helteisinä päivinä – mikä olisikaan oivallisempi tapa katkaista matkanteko kuin pulahtaa autosta viilentävään ja virkistävään veteen! Rannassa on pukusuojat ja kolme hyppytasoa, ja lapsia varten on rannasta erotettu matalan veden alue. Muualla veden syvyys on parhaimmillaan yli 8 metriä, joten Kalliomonttu on oiva paikka myös sukellusharrastukseen. Talvisin vanhassa louhosmontussa toimii talviuintipaikka lämmitettyine pukutiloineen. www.kempele.fi

Pohjois-Pohjanmaa

Pohjois-Suomen suurin kauppakeskus Zeppelin.

www.kotimaassa.fi

Pohjanlahden Rantatie

ulujokivarren suuriin taloihin jo vuosisatoja kuulunut Maikkulan Kartano vaalii kartanoperiteitä erinomaisesta ruuasta ja laadukkaista palveluistaan tunnettuna tilausravintolana. Matleena Ikonen

Maikkulan kartano

Kartanon herkkuja Maikkulassa Maikkulan Kartano Oulussa tarjoaa ravintoa paitsi vatsalle myös sielulle. Upea, historiallinen kartanomiljöö on kunnostettu perinteitä ja alkuperää kunnioittaen pieteetillä. Maikkulassa pääseekin aistimaan vanhan ajan kartanotunnelmaa. Maikkulassa on ollut asutusta jo 1600-luvun lopulla, ja nykyisin historiallisessa miljöössä toimii tilausravintola, joka palvelee ryhmiä matkailijoista yritys- ja juhlaseurueisiin.

Kartanoperinteen puolesta Maikkulan nykyiset yrittäjät Leena ja Mikko Keisu ostivat tyhjillään ja rapistumassa olleen kartanokokonaisuuden vuonna 1999. Kummallakaan ei ollut ennestään ravintolatai matkailualan kokemusta, mutta he eivät halunneet antaa tilan rapistua paikoilleen. Alkoi kunnianhimoinen kunnostusprojekti, joka johti Maikkulan heräämisen uuteen loistoon ja tilausravintolan avaamiseen vuonna 2001.

– Halusimme herättää henkiin oululaista kartanoperinnettä, kertoo Mikko Keisu. – Maikkula oli aikanaan oikeastaan ainoa kunnon kartano Oulun seudulla: tilalla oli 1400 hehtaaria maata, 4–5 renkiä ja torppareita. Olisi ollut sääli antaa kunniakkaan historian valua hukkaan. Kunnostustöiden suunnittelusta vastasivat arkkitehdit Jukka Laurila ja Antti Pihkala. Leena ja Mikko Keisulle myönnettiin vuonna 2003 Oulun läänin rakennussuojelupalkinto, Viisikanta-palkinto, kartanon perinteitä kunnioittavasta perusparannuksesta. Myöhemmin pihapiirin välittömään läheisyyteen on rakennettu arkkitehti Laurilan suunnittelemia uudisrakennuksia.

Hyvä ruoka on kaiken a ja o Aikojen saatossa Maikkulassa oli jo ollut pienimuotoista ravintolatoimintaa, joka Keisujen myötä sai jatkoa, tosin aivan toisessa mittakaavassa. Kustavilainen sali.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2014

Liiterin sekä aittojen välinen terassi on saanut kuvanoton jälkeen pysyvän katteen.

Historia elää nykypäivässä Maikkulan nykyisistä rakennuksista vanhimmat on rakennettu jo 1700-luvulla, ja nykyisen muotonsa kartanoalue sai 1800-luvulla. Päärakennuksen rakennutti kruununvouti Johan Gustaf Liljeqvist, ja se valmistui vuonna 1831. Liljeqvistin kuoltua hänen leskensä Fredrika (os. Callmeijer) myi tilan nimismies Nordbergille, mutta pidätti oikeuden asua tilalla. Nordberg rakennutti jokitörmälle Fredrikalle pienen talon, joka nykyään tunnetaan Fredrikan talona, ja joka palvelee vieraita tunnelmallisena ja lämminhenkisenä kokous- ja juhlatilana. Fredrikan talon yläkerrassa on myös romanttinen vinttikammari, joka on erityisesti hääparien käytössä. Vierailu Maikkulassa on vierailu jo lähes unohtuneeseen aikaan. Aikaan, joka herää henkiin upean kartanon mailla. www.maikkulankartano.fi

Pohjois-Pohjanmaa

Kartano tunnetaankin nykyisin Oulussa erinomaista ruokaa ja yksilöllistä palvelua tarjoavana tilausravintolana. Kaikki ateriat valmistetaan paikan päällä Maikkulan omassa keittiössä, ja raaka-aineina käytetään vain kotimaisia, lähiseudun tuottajien puhtaita tuotteita. Kartanossa tarjotaan suomalaisen keittiön perinteisiä herkkuja höystettynä hieman erikoisemmillakin herkuilla. Maikkulan Kartanon monipuolisten tilojen ansiosta hyvästä ruoasta voi nauttia hyvin monella tavalla: Ruokatarjoilut voivat olla lähes mitä hyvänsä tutun porukan rennoista grillijuhlista yritysten juhlaviin illallisiin tai todella näyttäviin perhejuhliin päärakennuksessa ja Liiterissä. Mikko Keisu sanoo, että vaikka Maikkulan miljöö kokonaisuutena on ainutlaatuinen, kartanossa on tietoisesti haluttu panostaa voimakkaasti myös hyvään ruokaan. – Asiakkaat tulevat maiseman takia kerran, mutta ravintolan tarjonta tuo asiakkaat myös toisen kerran, Keisu toteaa.

Ohjelmaa ryhmä-matkalaisille Ja asiakkaat tulevatkin, kerta toisensa jälkeen. Maikkulan Kartanossa järjestetään vuoden aikana 500–600 tilaisuutta: häitä, kokouksia, koulutuksia ja juhlia. Parhaina päivinä kartanon alueella on 5–6 tilaisuutta. Asiakkaat ovat pääasiassa oululaisia yrityksiä, jotka järjestävät asiakas- ja henkilöstötilaisuuksiaan Maikkulassa, tai häitä, syntymäpäiviä ja muita merkkipäiviään juhlistavia yksityishenkilöitä. Myös ryhmämatkailijoita käy Maikkulassa jonkun verran, ja heille ruokailut onnistuvat niin ikään tilauksesta. Usein ryhmiä kiinnostaa kartanon historia, ja Mikko Keisu kertoileekin siitä mielellään. Ryhmille on Maikkulassa tarjolla virkistysohjelmaa: ryhmän iän, kunnon ja mielenkiinnon mukaan voidaan järjestää ohjelmaa sisällä ja ulkona. Kartano tekee paljon yhteistyötä oululaisten alan toimijoiden kanssa – pääasiassa ohjelmapalveluista vastaavat Go Arctic! ja Oulu Safarit, jotka vievät ryhmät vaikkapa tervavene- tai kanoottiretkelle tai talvisin kelkka-ajelulle. Tarjolla on myös kulttuuri- ja historia-aiheisia ohjelmapalveluita.

www.kotimaassa.fi

Pohjanlahden Rantatie

Toiset kengät. Kuva: Jussi Tuokkola

Kaisu Innanen

Oulun kaupunginteatteri

Teatterimatkalle

Ouluun

Attached. Ku va: Alex Hinch cliffe

yhteisön tapahtumia. Mukana on runsaita kohtauksia ja lukuisia hahmoja, kuten isä, äitipuolia, laivastoaliupseereita, opettajia, teatterin iltanäyttelijä ja monta muuta. Silmiinpistävien persoonallisuuksien tilannekomiikka ja pohjoinen mielenmaisema kuvittavat nuorukaisen kasvua toisiin kenkiin – taiteilijaksi.

ulun kaupunginteatterin sykähdyttävät ja korkeatasoiset näytelmät takaavat viihdyttävän elämyksen. Monipuolisessa ohjelmistossa on valinnanvaraa laadukkaasta viihteestä vaikuttavaan draamaan.

Suomen ammattiteatteriverkostossa Oulun kaupunginteatteri lukeutuu suurten ammattiteattereiden joukkoon. Oulussa nähdään vuosittain noin kahdeksan ensi-iltaa, kymmeniä vierailuesityksiä ja jopa noin 400 esitystä, joissa käy noin 70 000 – 80 000 katsojaa. Teatteri tuottaa myös oopperaa ja musiikkiteatteria sekä Lasten ja nuorten teatterifestivaalin. Teatterin taiteellinen johtaja on keväästä 2014 alkaen Kari-Pekka Toivonen.

Toiset kengät – kuvia nuoruusvuosilta Suurella näyttämöllä nähdään erityinen kulttuuriteko, oululaislähtöisen Hannu Väisäsen romaaneihin pohjautuva Toiset kengät. Väisänen on sekä Finlandia-palkittu kir-

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2014

jailija että kansainvälisesti menestynyt, taiteen valtionpalkittu kuvataiteilija, ja niinpä hän on suunnitellut myös näytelmän lavastuksen. Rooleissa nähdään suuri joukko teatterin näyttelijöitä ja päärooleissa mm. Mikko Leskelä, Aki Pelkonen ja Elias Salonen. Näytelmä on aistivoimainen kuvaus nuoruusvuosista. Yleisö saa elää mukana lapsuuden ja puberteetin peloissa ja kiihkoissa. Niiden ylle kohoavat oululaispojan tajuntaa laajentavat esteettiset elämykset. Pojan silmin seurataan herkkävireisesti ympäröivän

Mielensäpahoittaja ja miniä. Kuvassa Hannu Pelkonen ja Elina Korhonen. Kuva: Kati Leinonen

Pohjois-Pohjanmaa

ng Moominvalley. Theatre MD, Danci Muumilaakso Dance rs™ cte ara oomin Ch Kuva: Ari Ijäs, ©M

Lasten tasokas teatteritapahtuma

Loputtoman suosittu Mielensäpahoittaja

Komediamusikaali nostaa tunnelman kattoon Yleisön suursuosikiksi noussut Housut pois kertoo työttömien miesten selviytymistarinan. Mustan äijähuumorin alla risteilevät vakavat aiheet: työttömyys latistaa itsetuntoa ja tuo mukanaan huoltajuusongelmia ja rahapulaa. Kaverukset keksivät kreisin idean kuitata ongelmansa strippauskeikan lipputuloilla. Mutta tanssitaito puuttuu... Musikaali seuraa porukan harjoittelua kohti h-hetkeä. Vastassa on salattuja treenejä, noloja tilanteita ja miehisen ylpeyden taivuttelua. Musikaali pohjautuu menestyselokuvaan The Full Monty vuodelta 1997. Näytelmän lavastuksessa nautitaan elokuvamaisuudesta, ja asuja suurelle esiintyjäjoukolle on suunniteltu lähes 120. Teatterin naisnäyttelijät ja -tanssijat antavat sähäkän vastapainonsa miesenergialle. Hienostelematon poprock- ja soul-sävyinen, rouhea esitys huipentuu yleisön villitsevään tanssishow’hun. Rooleissa hurmaavat mm. Tidjân Ba, Santtu Karvonen ja Aki Louhela.

”Kyllä minä niin mieleni pahoitin, kun...” Kirjailija Tuomas Kyrö antoi hahmon oikeamielisten sukupolvelle. Kun tervaskanto nousee lavalle, saa nykyaika – reppulääkärit, audikuskit, tv-persoonat, oliiviöljyt ja muut kuulla kunniansa. Jäärän ääni on jurnuttanut täysille katsomoille jo toista vuotta. Nyt herkkua on luvassa tuplasti, kun ohjelmistossa aloittaa myös näytelmän jatko-osa.

Mielensäpahoittajan miniä Miltä tuntuisi, jos appiukkona olisi valtakunnan virallinen mielensäpahoittaja? Miniän osa ei liene koskaan helpoimmasta päästä, vaikka olisi uranainen Liisa. Mitä tapahtuu, kun Mielensäpahoittaja tulee yllättäen pakkohoitoon keskelle elintärkeää vapaata viikonloppua? Yhteentörmäys on väistämätön, kun miniä ja appiukko; uusi ja vanha maailma; kaupunki ja Sysi-Suomi; venäläisturistit ja talvisota törmäävät. Mielensäpahoittajana molemmissa esityksissä on näyttelijä Hannu Pelkonen, miniän roolissa Elina Korhonen ja muissa rooleissa Tomi Enbuska ja Anne Syysmaa.

Lasten ja nuorten teatterifestivaali 19.–24.5.2014 tuo Ouluun nuoren yleisön iloksi ja elämykseksi vierailevia kotimaisia ammattiteattereita sekä upeita, sanattomia esityksiä ulkomailta. Ohjelmisto ulottuu vauvateatterista kovatasoiseen katutanssiin. Mukana ovat esimerkiksi iki-ihanat muumit Tanssiteatteri MD:n Tanssivassa Muumilaaksossa. Visuaalisesti häikäisevässä, läpisävelletyssä koko perheen nykytanssiteoksessa lähestymistapa muumeihin on uusi, mutta näkymättömyyden ja erilaisuuden teemat ovat muumien lukijoille tuttuja. Tanssiva Muumilaakso -teos esitettiin Shanghai EXPO 2010 Suomen paviljongissa ja palkittiin maailmannäyttelyn Kulttuuripalkinnolla! Kajaanin Kaupunginteatteri tuo festivaalille jännärimäisen tarinan, Jostein Gaarderin kirjana maailmanmenestystä niittäneen Sofian maailman. Sofia on tavallinen 14-vuotias koulutyttö, joka saa nimettömissä kirjeissä tärkeitä kysymyksiä: ”Kuka sinä olet, Sofia?” ja ”Mistä maailma on peräisin?” Tarinassa kuljetaan läpi koko filosofian historian antiikista nykypäivään. Ruotsista festivaalille tuodaan huippusirkusta. Jännittävä Attached-esitys kertoo siitä miten yhden ihmisen tekemiset vaikuttavat aina toisen elämään. Hengästyttävän hauskassa esityksessä kokeillaan uusia tekniikoita ja uhmataan painovoiman lakeja. Attached on osa Flow-sirkus-esityssarjaa. teatteri.ouka.fi teatteri.ouka.fi/festival

www.kotimaassa.fi

Pohjanlahden Rantatie

Suomen suurin kesätea

iskee naurun ytimeen Maiju Junko

uomen suurin kesäteatteri, Meri Oulu, hauskuttaa kestosuosikilla, Tankki täyteen -komedialla. Takuuvarmaa laatua tarjoavat myös Martti Suosalo, Jari Sillanpää ja Jope Ruonansuu.

Kesäteatteri Meri Oulun katsomoon mahtuu 2 600 henkeä, ja se sijaitsee upealla paikalla Oulun Toppilan Möljällä. Tänä kesänä katsomot täyttää Neil Hardwikin ja Jussi Tuomisen kirjoittama, tarkkasilmäisesti, mutta kieli poskessa suomalaista perusluonnetta kuvaava Tankki täyteen. Näytelmä saa ensi-iltansa 10. heinäkuuta.

Sekalaista seurakuntaa Lämminhenkisen perhekomedian tunnistettavat hahmot, tilanteet ja hokemat kuuluvat kotimaisen huumorin klassikoihin. Vilénin perhe pyörittää epäonnista huoltoasemaa uuden pikatien ulottumattomissa. Maksavien asiakkaiden sijaan asemalla vierailee sekalainen seurakunta rakastettavia henkilöitä: konstaapeli Reinikainen puujalkavitseineen, pastori mopoineen, niin ja vielä kirkkokuorokin!

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2014

Oman värinsä tuovat Juhanan epätoivoinen rakkaus ja haaveilu muutosta kaupunkiin sekä Ullan mehevä ihanuus.

Meri Oulu

Sillanpäältä täyskymppi

Komedian pääpari on Emmi ja Sulo Vilénin, joiden roolit Meri Oulussa näyttelevät Ritva Oksanen ja Mikko Kivinen. Keskeinen hahmo on myös kyläpoliisi Artturi Reinikainen, jonka nostalgiseen miekkasuikkaan sonnustautuu Jukka Rasila. Emmin ja Sulon aikamiespoika-Juhanana nähdään Mika Räinä ja kahvila-apulais-Ullana Kirsi Ylijoki.

Suomen viihdyttävin artisti, karismaattinen Jari Sillanpää on Meri Oulun kestosuosikki. Elokuussa Möljällä järjestetään jo kymmenes Jari Sillanpään suurkonsertti. Elämyksellinen Sillanpää Show tarjoaa artistin omia tuttuja hittejä ja persoonallisia tulkintoja maailmantähtien klassikoista. Kesän vauhdikkaassa konsertissa kuullaan varmasti myös makupaloa Sillanpään täysin uudesta musiikista.

Tankki täyteen -näytelmän ohjaa raumalaislähtöinen Olka Horila.

Ennen Jari Sillanpäätä lavalle nousee uuden tulemisen tehnyt iskelmätähti Eini.

Luolamies puree Rakastaa shoppailua? Kysyy eksyessään tietä? Vaihtaa sukat joka päivä? On ehkä mies – mutta ei Luolamies! Kysymykset johdattelevat maailmankuulun stand up -esityksen, Luolamiehen, jäljille. Tikahduttavan hauskan, lämmöllä miesten ja naisten eroja ruotivan esityksen nimiroolissa on itseoikeutetusti Martti Suosalo. Luolamies on Broadwayn pitkäikäisin, vuodesta 1995 pyörinyt yhden miehen show. Sitä on esitetty ainakin 30 maassa 15 kielellä. Näytelmä on kotimaassaan saanut jopa oman kadun ja merkkipäivän. Suomalainen Luolamies kutsuu Meri Ouluun lauantaina 9. elokuuta.

Pellon tyttö Eini nousi suosioon vuonna 1978 laululla Yes Sir, alkaa polttaa. Artistin pitkään uraan mahtuu monia discoiskelmän klassikoita, joiden siivin Meri Oulun tunnelma nousee pilviin. Eini tekee jatkuvasti myös uutta musiikkia, joten Möljällä on luvassa niin nostalgiaa kuin uusiakin rytmejä. Einiä säestää tuttu Boogie-orkesteri.

atteri

Pohjois-Pohjanmaa

Makupaloja kesästä Kaikkiin Meri Oulun kesän 2014 tapahtumiin on mahdollista varata ravintolapalveluita ennakkoon. Ennakkovaraukset on tehtävä viimeistään viikkoa ennen tapahtumaa. Laajalla kesäteatterialueella on yli tuhat katettua, A-oikeuksin varustettua ravintola paikkaa ja anniskelupistettä. Pikkupurtavaa ja juotavaa on saatavilla myös ilman erillisiä varauksia. Etukäteisvarauksen tehneille pidetään istumapaikat varattuina Telakkaravintolassa, ja tilatut tuotteet ovat pöydässä valmiiksi katettuna väliajan alettua.

Kesäteatteribuffet tarjoillaan niin ikään Telakkaravintolassa. Kesän ruokalistalle on nostettu kauden herkkuja. Veden kielelle nostavat muun muassa raikkaat salaatit, savustettu lohi, possunnoisetit ja vuohenjuustoperunagratiini. Makunautinnon kruunaavat marinoidut mansikat ja basilikavaahto.

Yhteislaulua ja -naurua Kesän aloittaa Mikko Alatalon vetämä Suomen suurin lauluilta keskiviikkona 25. kesäkuuta. Täyslaidallisen naurua tarjoaa stand up -trio Ismo Leikola, Ilari Johansson ja Jaakko Saariluoma. Kolmikko viihdyttää kesäteatterin yleisöä perjantaina 27. kesäkuuta.

Ulla Tapaninen ja Nasevat Kurtut tuovat Möljälle perjantaina 4. heinäkuuta sit down -komiikan ja konsertin samassa paketissa. Alku koostuu Tapanisen humoristisesta sanatykityksestä, ja loppu Ullan ja virtuoottisen naiskvintetin räväköistä musiikkiesityksistä. Huumoria ja musiikkia on luvassa myös torstaina 7. elokuuta, kun Jope Ruonansuu valloittaa kesäteatterin. Jope esittää omaa roisia huumoriaan lämmöllä, ketään loukkaamatta, mutta kaikkia naurattaen. Shown loppupuolella Jope myös laulaa omaa tuotantoaan. www.teatteririo.fi www.merioulu.fi

www.kotimaassa.fi

Pohjanlahden Rantatie

pea uusrenessanssityylinen rakennus Oulun torin kyljessä toimii ainutlaatuisena ravintola- ja tapahtumatilana.

– Ravintola Hugo tarjoaa korkeatasoisempaa ruokaa kunkin kauden parhaita raaka-aineita sekä lähi- ja luomuruokaa hyödyntäen. Hyvän ruoan ystäville Hugo tarjoaa parasta laatua ja monenlaisia vaihtoehtoja, kotimaista kalaa, lähituottajan possua sekä yrttejä, riistaa unohtamatta.

– Menuissamme tuntuvat selkeästi myös vuodenajat: kesällä juhlitaan raikkailla ja tuoreilla oman maan antimilla, jotka löytyvät helposti naapuristamme kauppahallista ja lähitoimittajiltamme. Talvellakaan ei mennä merta edemmäs kalaan, vaan pöytä katetaan aineksilla, jotka tulevat läheltä ja lämmittävät niin kielen kuin mielen, Tuhkanen kertoo.

Uusi Seurahuone

– pala historiaa Oulun syd Matleena Ikonen

Uusi Seurahuone, Ravintola Hugo

Yksi marraskuinen päivä vuonna 1882 tuhosi silloisen Oulun, kun kaupungissa riehuvan suurtulipalon liekit nieli kitaansa kaupungin koko keskustan. Tulimeren uhriksi jäi myös paikallinen Seurahuone.

Kaksi vuotta kohtalokkaan palon jälkeen lähelle meren rantaa valmistui merikapteeni Johan Fredrik Petrellin uusrenessanssityylinen yksityistalo, jonka suunnitteli oululaissyntyinen arkkitehti Hugo Neuman. Komea rakennus on Petrellin kodin jälkeen nähnyt paljon ja elänyt monia vaiheita. Tänä päivänä tämä ”Petrellin palatsi” on Ravintola Uusi Seurahuone, joka pitää sisällään monenlaisiin tilaisuuksiin taipuvat tilat sekä korkeatasoisen Ravintola Hugon.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2014

Hugossa nautitaan kauden parhaista mauista Syksystä 2010 lähtien Uutta Seurahuonetta on isännöinyt ravintoloitsija Tommi Tuhkanen, jonka johdolla ravintola Hugossa tarjotaan pohjoisen skandinaavisia makuja alusta asti käsityönä valmistettuna.

Tila jokaiseen tilaisuuteen Uusi Seurahuone ja Ravintola Hugo pystyvät tarjoamaan ruokailumahdollisuuden kaikenkokoisille ryhmille, ja keittiö taipuu räätälöimään seurueille omannäköisensä menut. Nopeat ryhmäruokailut onnistuvat loistavasti, onhan turistibussien pysäkit aivan talon kupeessa Oulun torilla.

dämessä Myös kaikenlaiset tilaisuudet kokouksista perhejuhliin onnistuvat näppärästi Uudella Seurahuoneella, jossa kaikki palvelut ovat saman katon alla. Kaikki rakennuksen tilat ovat entisöityjä, kauniita ja asianmukaista tekniikkaa myöten loppuun asti ajateltuja kokonaisuuksia. Ravintola Hugon ravintolasalin lisäksi Hugon yhteydessä ovat Vekkulija Salonki-kabinetit, ja kellarikerroksessa on myös tunnelmallinen viinikellari. Saleista suurin, Seurahuone-sali, toimii kalusto-

järjestelyillä hyvinkin erilaisten tapahtumien miljöönä. Lisäksi Uuden Seurahuoneen kabinetteja ovat seminaaritila Westerlundin sali ja upea juhlahuoneisto Karl.

Tuhkanen kehottaa tilaisuuksia suunnittelevia ottamaan yhteyttä myyntipalveluun, jonka avulias henkilökunta antaa mielellään lisätietoja. Heidät tavoittaa arkisin 8:30–16 puhelimitse numerosta 020 143 2200 ja sähköpostilla osoitteesta myyntipalvelu@ uusiseurahuone.com. www.ravintolahugo.fi

Pohjois-Pohjanmaa

www.kotimaassa.fi

Pohjanlahden Rantatie

Menneen ajan tunnelmaa vanhan hirsimakasiinin suojissa Matleena Ikonen

Pirjo Lempeä

Kun Sokeri-Jussi siirappiin putosi

ulun Pikisaaressa, vain kävelymatkan päässä Kauppatorista sijaitseva Sokeri-Jussin Kievari tarjoaa hyvää ruokaa historiallisessa miljöössä. Punaiseksi maalatussa, käsinveistetyssä hirsimakasiinissa, jonka suojissa kukoisti aikanaan oululainen laivanrakennus, valmistetaan ja tarjoillaan nykyään konstailematonta, maukasta suomalaista ruokaa. Yksilöllinen ja tunnelmallinen Sokeri-Jussin Kievari ei kuitenkaan ole vain ravintola – se on kokonaisvaltainen kokemus, joka hyvän ruuan tuoman lämpimän olon lisäksi jättää kävijälle muistijäljen viihtyisästä ja kotoisasta paikasta.

Taatusti kotimaista Sokeri-Jussin Kievari luottaa lähellä tuotettuihin, kotimaisiin raaka-aineisiin ja pohjoispohjalaiseen ruokaperinteeseen, jota ovat muokanneet idästä ja lännestä tulleet vaikutteet sekä ripaus Lapin eksotiikkaa. Sokeri-Jussin erikoisuus ja erityisesti matkailijoita kiinnostava vaihtoehto on paikalliseen ruokaperinteeseen pohjautuva Isoäidin menu, jossa pohjoispohjalainen perinne on nostettu esiin herkulliseksi kokonaisuudeksi.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2012

Muun muassa Oulujärven muikut, lohikeitto, hirvenlihapyörykät ja voipottumuusi edustavat maakunnan ruokahistoriaa parhaimmillaan. Sokeri-Jussin Kievarissa on yhteensä 170 asiakaspaikkaa, alakerrassa 70 ja yläkerrassa 100, joten ruokailemaan mahtuu hyvin isommallakin joukolla. Kesäisin jokisuistoon avautuvilla terasseilla on lisäksi 70 asiakaspaikkaa. Tilavalle parkkipaikalle mahtuu hyvin myös linja-autoilla, ja ennen tai jälkeen ruokailun voi piipahtaa myös viereisessä Merimiehen museossa tai kävellä siltaa pitkin Kaupunginteatterin ohi läheiselle Kauppatorille, jossa voi nauttia oululaisesta tunnelmasta ja piipahtaa vaikka ostoksille Kauppahalliin.

Vierailu Sokeri-Jussin Kievarissa on paitsi ruoka- myös elämysmatka. Kievarin vanhat huonekalut, seinillä roikkuvat ryijyt ja käsinveistetyt hirret kertovat tarinaa ajasta, jolloin Oulusta seilasi maailman merille suomalaisen laivanrakennuksen taidonnäytteet. Perimätiedon mukaan rakennus uitettiin nykyiselle paikalleen Iijokea pitkin noin 150 vuotta sitten, mutta tarkkaa tietoa makasiinin alkuperästä ei ole. Nimensä Kievari on saanut vuorineuvos Johan Grundströmiltä, joka aikoinaan vaikutti Oulussa suomenkielisen elinkeinoelämän uudistajana. Nykyaikaan eläneen lempinimen Sokeri-Jussi hän sai pudottuaan tehtaallaan tuhannen litran siirappisäiliöön, josta reppunsa työpaikalleen unohtanut työmies hänet onki ylös. Paljon on tarinoita Sokeri-Jussista ja Pikisaaresta, jonka englantilaiset kertaalleen polttivat maan tasallekin Oolannin sodan aikana. Tarinat elävät Kievarin seinissä, ja jos ruokailun ohessa malttaa laskea ruokailuvälineensä alas ja kuunnella tarkasti, vuosisataisten hirsien saattaa kuulla kuiskivan jokusen tarinan. www.sokerijussi.fi

joka on jo aiemmin tehnyt yhteistyötä Kierikkikeskuksen kanssa. Uuden omistajan myötä hotellin aukioloajat laajenevat, ja toukokuun alusta alkaen hotelli on auki päivittäin. Go Arctic tuo Kierikkiin myös paikan hengen mukaiset, luonnossa tapahtuvat ohjelmapalvelut: ensi talvena luvassa on säännöllinen viikko-ohjelma poroineen ja husky-ajeluineen.

ulun Yli-Iissä, pienen lammen rannalla Arctic Hotel Kierikki tarjoaa luonnonläheistä ja rauhaisaa yöunta paikalla, jossa jo kivikauden ihminen oli kotonaan.

Kierikissä korkkarit vaihtuvat villasukkiin Kierikkikeskus palvelee myös kokous- ja juhlakäytössä. Mikä ruokkisikaan luovuutta paremmin kuin esihistoriallinen ympäristö, upea luonto ja voimaannuttava rauha? Kokoukset saavuttavat Kierikissä aivan uuden tehokkuuden tason, kun tavanomaiset ”kaupunkineukkarit” vaihdetaan tunnelmallisiin hirsirakennuksiin ja jalat pääsevät puristavista kengistä lepoon villasukkiin. Hotellin Meripihka-tila riittää 20–30 henkilölle, ja jos tarve on isommalle tilalle, Kierikkikeskuksen

Arctic Hotel Kierikki tarjoaa

Makoisia unia kivikautisilla

asuinsijoilla Iijoen rannalla sijaitseva16 huoneen hotelli on ehdoton majoituskohde kaikille niille, jotka kaipaavat hiljaisuutta, luonnonrauhaa ja taukoa hektisestä kaupunkielämästä. Hotelli luonnon helmassa Arctic Hotel Kierikki on rakennettu upealle luonnonkauniille paikalle, ja sen huoneet on sijoitettu neljään puurakennukseen, jotka reunustavat alueella sijaitsevaa pientä lampea. Jokaisesta huoneesta avautuu terassi lammelle, ja ikkunoista luonto suorastaan vyöryy sisään. Hotellissa voi todella tuntea sen saman viehätyksen, joka toi ensimmäiset asukkaat paikalle jo satoja, ellei tuhansia vuosia ennen ajanlaskun alkua, ja yöunta vartioi ympäröivä hiljainen luonto ja alkukantaista, hiljaista voimaa uhkuva historia. Täällä jos missä ollaan ”juurilla”.

Matleena Ikonen

Go Arctic Oy

arkeologinen näyttely, esittelee elämää kivikauden Suomessa. Kivikauden kylässä pääsee itse kokemaan, millaisia olivat kivikauden ihmisten asumukset ja arkiaskareet. Kierikkikeskus järjestää aina kesäisin myös arkeologisia kaivauksia, jotka ovat avoinna yleisöllekin. Kaivaukset herättävät joka vuosi runsaasti kiinnostusta ja keräävät innokkaita arkeologiaharrastajia.

päärakennuksen auditorioon mahtuu jopa 80 ihmistä. Hotellin saunatilojen takkahuone tarjoaa intiimin ja tunnelmallisen tilan pienelle ryhmälle, ja Kierikkikeskus soveltuu tiloiltaan erinomaisesti myös häiden, syntymäpäivien ja muiden yksityisten juhlien pitopaikaksi. www.arctichotelkierikki.fi www.kierikki.fi

Uusia tuulia Kierikkikeskuksen hotelli- ja ravintolatoimintaa on tähän vuoteen saakka pyörittänyt Oulun kaupunki, mutta alkuvuodesta toiminnasta otti vastuun kokenut paikallinen matkailu- ja ohjelmapalveluyritys Go Arctic!,

Pohjois-Pohjanmaa

Historiallinen Kierikkikeskus Vuonna 2006 perustettu Arctic Hotel Kierikki on osa laajempaa Kierikkikeskusta, joka on arkeologinen esihistoria- ja kulttuurimatkailukeskus. Kierikkikeskuksessa on kivikautista elämää esittelevä museo ja tiedekeskus: keskuksen perusnäyttely,

www.kotimaassa.fi

Pohjanlahden Rantatie

Ihastutta Matleena Ikonen

i on puhdasta luontoa, monipuolisia tapahtumia ja sykähdyttävää kulttuuria.

Perämeren rannalla, kolmen joen varrella sijaitseva Ii on kulttuurien kohtauspaikka, niin historiallisesti kuin konkreettisestikin. Jo varhain täällä hyvien kulkuyhteyksien varrella kohtasivat meren kautta tullut läntinen ja jokia pitkin saapunut itäinen kulttuuri, minkä johdosta Iissä on vielä nykyisinkin sekä ruotsalaisperäistä että vienalais-karjalaisperäistä nimistöä. Vaikka Ii on pieni, se kasvaa voimakkaasti. Perämeren pohjukassa sykkii vireä kunta, joka tarjoaa upeita luontoelämyksiä, sykähdyttävää kulttuuria ja monipuolisesti tapahtumia. Vuonna 2014 vietetään Iin 640 juhlavuotta.

Iin Hamina – vanha kauppapaikka Vesireitit ovat olleet Iille tärkeitä kautta historian, ja jo keskiajalla Iin satama, nykyinen Wanha Hamina, oli Perämeren itärannikon tärkeimpiä kauppapaikkoja, jonne kauppiaita houkutteli lohi, terva ja turkikset.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2014

700 vuotensa aikana Wanha Hamina on muuttunut vilkkaasta kauppapaikasta monimuotoiseksi asuinalueeksi ja tapahtumapaikaksi, mutta on säilyttänyt oman historiallisen leimansa. Iijoen rannalla olevan kahden kadun molemmin puolin olevat talot ovat pääosin vuosisatoja vanhoja, kunnostettuja rakennuksia, joille tyypillistä on, että ne ovat vieri vieressä – jopa toisissaan kiinni. Wanhassa Haminassa voikin antaa mielikuvituksensa lentää aikoihin, jolloin laivat seilasivat satamaan jokea ja merta pitkin, ja äänekkäät kauppamiehet houkuttelivat asiakkaita kojuilleen. Vielä nykyisinkin Iin Hamina on keskeinen osa kuntalaisten elämää monipuolisena tapahtumapaikkana, jossa vietetään aikaa ja nautitaan historiallisesta miljööstä. Wanha Hamina tarjoaa mieleenpainuvia elämyksiä myös vierailijalle: Iin kotiseutumuseo sijaitsee keskeisellä paikalla kirkon vieressä. Kotiseutumuseo koostuu kolmesta eri näyttelykokonaisuudesta, uitto-, kotiseutu- sekä kalastus- ja maatalousnäyttelyistä, joista saa hyvän käsityksen siitä, minkälaista elämä Perämeren pohjukassa on vuosisa-

Katu Wanhass a

Iin kunta

Haminassa.

tojen ajan ollut. Kotiseutumuseon alueella sijaitsee myös museokahvila Huilinki, jossa voi pysähtyä pullakahville ja merituulia haistelemaan. Eniten Wanhasta Haminasta saa irti opastetuilla kävelykierroksilla, joiden aikana kuullaan alueen historiaa ja kirjavia tarinoita sen ihmisistä ja tapahtumista.

ART Iissä tehdään ihmeitä Tulevana kesänä Ii toimii jälleen pohjoisen taiteen voimannäytön areenana, kun ART Ii Biennaali valtaa kunnan. ART Ii Biennaali on joka toinen vuosi järjestettävä ympäristö- ja veistotaiteen tapahtuma, jossa taiteilijat tuovat teoksensa kaiken kansan nähtäville. ART Iissä taide on aika- ja paikkasidonnaista: taiteilijat luovat teoksensa paikan päällä jokivartta pitkin kulkevalla reitillä,

Praavan kalasatama.

Teosvalmistuksen lisäksi biennaaliin kuuluvat erilliset lasten- ja nuortenkulttuurin ohjelmat, ammattitaiteilijoille suunnattu mestarikurssi, asiantuntijaseminaari ja yhteisötaideprojekti. ART Ii Biennaali järjestetään tänä vuonna neljättä kertaa, ja se avataan 14.6.2014. Vajaat kolmekymmentä teosta kattavan kokonaisuuden kartan saa tapahtuman internet-sivuilta osoitteesta www.artii.fi. Biennaalin infona toimii taidekeskus KulttuuriKauppila, joka on kesällä avoinna 15.6.–17.8. ti–su klo 11–17. Keskuksessa on myös paikallisten ammattitaiteilijoiden ateljeet.

ava Ii

Luonnon villiä voimaa: kolme jokea ja meri Ii sijaitsee sananmukaisesti vesien äärellä: kuntaa halkoo kolme jokea, ja merenrantaa on noin 50 kilometriä. Iin upea rantaviiva ja puhdas luonto, lukuisat saaret, kalaisat vedet ja vierasvenesatamat vetävätkin kuntaan runsaasti niin kesäasukkaita kuin vierailijoita. Yksi tunnetuimmista ja eniten vierailluista Iin edustan saarista on Iin Röyttä, jonne matkaa rannikolta on noin neljä kilometriä. Röyttä on iiläisittäin merkittävä paikka, sillä siellä on ollut vilkasta satamatoimintaa jo 1880-luvulta alkaen.

Iin toivomuslähde / Hekla Dögg Jónsdóttir, Islanti 2012. Metsän siimeksestä, ison kuusen juurelta löytyy Iin oma toivomuslähde, jota reunustavat Islannista tuodut laavakivet.

Saarella on aallonmurtajien suojaama venesatama, ja siellä sijaitsevat historialliset rakennukset Lastaaja ja Luotsila, joita Iin Meripelastajat vuokraavat matkailu-, juhlaja kokouskäyttöön. Käytettävissä on myös tilava rantasauna ja maisemakota. www.visitii.fi www.artii.fi

Iin Röyttä on Perämeren purjehdustapahtumien pysähdyspaikka ja suosittu vapaa-ajanviettopaikka: varsinainen kansanpaljous koetaan aina elokuun ensimmäisenä viikonloppuna, kun paikalliset purjehdus- ja veneilyseurat järjestävät saarella saaristolaistanssit ja Elojuhlat. Pohjois-Pohjanmaa

Iin Röyttä.

joka yhdistää toisiinsa Wanhan Haminan ja Taidekeskus KulttuuriKauppilan. ART Iissä taide on myös voimakkaasti yhteisöllistä, ja tapahtumassa kohtaavat paikallisuus ja kansainvälinen taide: teokset luodaan kymmenessä päivässä biennaaliin kutsuttujen taiteilijoiden ja kuntalaisten, paikallisten ammattitaitelijoiden, harrastajien ja satunnaisten matkailijoiden yhteisvoimin – kuka tahansa saa olla osa luomisprosessia. Teokset kertovat tarinoita karusta ja kauniista pohjoisen luonnosta sekä ihmisistä sen keskellä. Jokirannan juurakot / Timo Jokela, Suomi 2012. Kirveellä veistetty harava, vene ja pieni rakennus kertovat taiteilijan oman perheen tarinaa.

www.kotimaassa.fi

Pohjanlahden Rantatie

Lintuja ja parkettien partaveitsiä – Merihelmi on nelostien varrella ainoa paikka, jossa pääsee näin lähelle meren ääreen, kertoo yrittäjä Jouni Aikio. – Meillä on iso terassi merelle, ja siinä on hyvä istua nauttimassa maisemista. Kun aurinko alkaa lämmittää keväällä, lämpötila terassilla nousee helposti yli kymmeneen, ja ihmiset istuvat siinä jopa tunteja. Ruokaa joka makuun

aisemaravintola Merihelmi nelostien varrella Iissä tarjoaa viihtyisän pysähdyspaikan hyvän ruuan ja silmiähivelevien maisemien parissa.

Kevätviikonloput ovat Merihelmessä vuoden vilkkainta aikaa, sillä Lapin hiihtokeskuksiin matkaavat tai niistä palaavat pysähtyvät mielellään maisemaravintolaan tauolle. Hiihtokeskusten ”vaihtopäivinä” Merihelmessä saattaakin vierailla jopa pari tuhatta ihmistä – kuka tankkaamassa ruokaa, kuka muuten vain hengähtämässä. Parisataapaikkaisessa ravintolasalissa on kuitenkin riittävästi tilaa, ja tarvittaessa käyttöön otetaan myös tanssisali, johon mahtuu ruokailemaan yli 100 henkilöä.

Merihelmi on automatkailijan keidas, jossa matkan tekoon saa kaivatun hengähdystauon. Merihelmi on tienvarsipaikka, jossa tarjotaan hyvää ruokaa, hyvää kahvia ja tuoretta pullaa – maustettuna nelostien komeimmilla näköaloilla. Perämeren selkä nimittäin avautuu aivan maisemaravintolan ikkunoiden takana, ja meren katselu rauhoittaa mukavasti.

Perheiden, pariskuntien ja ryhmämatkailijoiden lisäksi Merihelmessä käy paljon työmatkalaisia. Aikaisin tien päällä oleville Merihelmi tarjoilee aamiaisen joka aamu, ja noutopöydästä saa lounasta syödä päivittäin aina viiteen asti iltapäivällä. Noutopöydässä on salaattibuffetin lisäksi kaksi lämminruokavaihtoehtoa, ja niiden lisäksi valittavana on annoksia kattavalta à la carte -listalta.

Kun vatsa on täynnä, on ruokaa hyvä sulatella ihailemalla aavaa merimaisemaa. Keväisin ja syksyisin muuttolintujen reitti kulkee pitkin maisemaravintolan viereistä merenrantaa, ja silloin Merihelmen lintutornista voikin bongailla tuttuja ja tuntemattomampia lintulajeja. Matkapölyt on hyvä huuhtoa mereen Merihelmen vasta ruopatulla uimarannalla, joka on etenkin pienempien matkantekijöiden suosiossa. Muutaman kerran vuodessa Merihelmessä tanssitaan pohjoissuomalaisten artistien tahdissa. Keväälle on jo tiedossa kolme tanssiiltaa, ja Kuivaniemen pitäjänmarkkinoiden viralliset markkinatanssit tanssahdellaan heinäkuussa. Jouni Aikio kertoo, että tansseihin lähdetään usein oikein isommallakin porukalla: ensin syödään hyvin, tanssitaan ja kotimatkalla lähdetään pikkutunneilla hyvin syöneinä ja virkistäytyneinä. www.rynkynranta.com

Pohjois-Pohjanmaa

Merellisten

maisemien ääressä Matleena Ikonen

Matkailukeskus Merihelmi

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2014

Kun haluat juhlia hyvin...

tai nukkua hyvin,

tervetuloa meille!

Meillä on kolme erillistä toisiinsa liitettävää tilaa esimerkiksi perhejuhliin, kokouksiin ja yritystilaisuuksiin ym. ym.

Laitilan

uhla Helmi

TIEDUSTELUT JA VARAUKSET puh /tel +358 2 857 6100 info@laitilankievari.fi Keskuskatu 20 , Laitila

www.laitilankievari.fi

Elämyksiä Laitilassa, keskellä Suomen vanhinta kulttuuriseutua. Ravintola Villa Tallbo Raumanmeren rannalla

Ravintola Wähä Tallbo Tunnelmallinen lounasravintola

Pitsihuvilan idylliset salit tarjoavat upeat puitteet ryhmien ruokailuun ja juhlien viettoon. Nauti laadukkaasta noutopöydästämme tai menu-kokonaisuudesta toivomustenne mukaan.

Vanhan Rauman sydämessä, keskellä Unescon maailmanperintöä. Monipuolinen lounas ja à la carte -lista. Avoinna ma-pe klo 10:30–19, la 11–16, mahdollisuus ryhmä- ja edustusruokailuihin myös muina aikoina sop. muk.

Petäjäksentie 178, 26100 Rauma Puh. (02) 822 0733

Vanhankirkonkatu 3, 26100 Rauma Puh. (02) 822 6610

maila.sinervaara@tallbo-ravintolat.com www.tallbo-ravintolat.com

www.kotimaassa.fi

Pohjanlahden Rantatie

imo Perämeren pohjukassa tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden tutustua konkreettisesti mannerjään vaikutuksiin uudessa Maankohoumapuistossa. Alue on lisäksi saamassa harvinaisen, valtakunnallisesti arvokkaan maisemanhoitoalueen statuksen.

Maannousu ja kulttuurimaise Maiju Junko

Audia Production Oy

Simon veton

Sodasta selvinnyt miljöö

– Simonkylä ja Simoniemi saarineen sijaitsevat Perämeren maankohoamisrannikolla. Kylät on arvotettu valtakunnallisesti merkittäviksi rakennetuiksi kulttuuriympäristöiksi, jotka muodostavat ainutlaatuisen maisemakokonaisuuden, selvittää Simon kunnanjohtaja Esko Tavia. – Olemme hakemassa alueelle maisemanhoitoalueen statusta. Tämä tarjoaa monet mahdollisuudet luonto- ja kulttuurimatkailulle. Meillä on paljon ainutlaatuista katsottavaa ja koettavaa. Maankohoumapuisto on toinen Simon tärkeistä matkailuvalteista. – Toivon, että pääsemme mukaan kansainväliseen Geopark-verkostoon. Suojelijana ja kattojärjestönä toimii UNESCO, mikä tuo Geopark-kohteille arvostusta ja laajaa kansainvälistäkin näkyvyyttä.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2014

Simon erityispiirteitä ovat avoin maaseudun kulttuurimaisema ja sodalta säästynyt peräpohjalainen rakennuskanta ominaispiirteineen. Rakennuskannassa on lisäksi piirteitä pohjoispohjanmaalaisesta ja ruotsalaisesta rakennuskulttuurista. – Kyliä ei toisen maailmansodan loppuvaiheessa poltettu, ja siksi alue on harvinaisen hyvin säilynyt kokonaisuus. Simon seudun ainutlaatuiseen kulttuurimaisemaan ovat vaikuttaneet satoja vuosia jatkunut eränkäynti ja kalastus, sahateollisuus, kaupankäynti, perinteinen rakentaminen sekä edelleen jatkuva maanviljely ja metsänhoito.

Yhdessä kyläläisten kanssa Ympäristöministeriö tukee alueen käytännön maisemanhoitotyötä. – Lisäarvoa alueelle tuovat lukuisat perinteisen karjatalouden luomat elinympäristöt ja runsas kasvi- ja lintulajisto kotoperäisine lajeineen, luettelee Maisemat Ruotuun -hankkeen projektipäällikkö Marjut Kokko Lapin ELY-keskuksesta.

Maisemat Ruotuun -hanke on laatinut alueelle yhdessä kyläläisten kanssa maisemanhoito- ja käyttösuunnitelman. – Alueella onkin vahvasti panostettu omaehtoiseen maisemanhoitoon ja rakennusten kunnostukseen. Hankkeen on rahoittanut Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto ja ympäristöministeriö.

Nykypäiviin säilynyt sotia edeltävä rakennuskanta on pääosin 1800-luvulta ja 1900-luvun alusta. Luonteenomaisia ovat puolitoista- tai kaksikerroksiset päärakennukset mutterikuisteineen. Mutterikuisteja ei näin laajasti käytettynä Lapista muualta tapaa. Lisäksi alueella näkee harvinaisia kaksoiskuisteja, joita yhdistää lasiveranta. Lappi

Maankohoamispuisto lumoaa Maankohoumapuisto-hanke kertoo mielenkiintoista tarinaa jääkaudesta ja sen vaikutuksista nykyaikaan.

sema

naulat Miljöön runsaat yksityiskohdat Maisemanhoidon tärkein tavoite on kylien elinvoimaisuuden, perinteisen kulttuurimaiseman rakenteen, vanhojen rakennusten, maiseman avoimuuden ja luontoarvojen säilyttäminen. Matkailija pääsee nauttimaan kylä- ja tiemiljöön uniikista luonteesta ja peräpohjalaismaiseman yksityiskohdista, kuten ladoista, kiviaidoista tai vaikkapa maisemapuista.

– Täällä Perämeren pohjukassa luonnonympäristöä leimaa jääkauden seurauksena jatkuva maankohoaminen. Noin 15 000 vuotta sitten aluetta peitti tuhansien metrien paksuinen jäätikkö, joka painoi mannerlaattaa lommolle. Kun jäätikkö on sulanut, lommo pyrkii hitaasti oikenemaan. Maankohoaminen on Perämeren rannikolla voimakkainta ja maa nousee keskimäärin yhdeksän millimetriä vuodessa, selvittää puistoprojektin vetäjä Kimmo Laisalmi. – Ilmiö näkyy parhaiten rannoilla, joissa paljastuu jatkuvasti uutta maata, uusia saaria syntyy ja väylät mataloituvat. Maankohoumapuiston alueella on havainnollistettu maankohoamista ja sen vaikutuksia opastetauluin. Reitti vaeltelee noin kahdeksan kilometrin alueella, ja sen varrella on 10 kohdetta. Ilmiöön pääsee tutustumaan mielenkiintoisten opastetaulujen avulla.

Nauti Pappilan Pehtoorissa Ravintola Pappilan Pehtoori Simonniemessä edustaa vuosisadan vaihteen puuarkkitehtuuria. Talvisaikaan se toimii tilausravintolana, kesällä ovet ovat auki säännöllisesti. Ravintola tarjoaa tasokkaita annoksia à la carte -listalta. Ryhmille

on mahdollista rakentaa ruokailu myös noutopöydästä. Pappilan Pehtoori panostaa puhtaaseen lähiruokaan ja suosii pohjoisen makuja, kuten poroa ja lohta. A-oikeuksin varustetussa ravintolassa on talvisin 100 asiakaspaikkaa, kesäterassi tuo 50 lisäpaikkaa. Päärakennuksesta on upeat näköalat merelle. Rannassa on vuokrattavissa sekä sähkö- että savusauna.

Yövy ylellisesti Rantapappilassa Wanhan Pappilan alueella toimii myös 60-paikkainen huoneistohotelli, Rantapappila. Uniikki hotelli muodostuu kymmenestä punamultaisesta rantamakasiinista. Sijainti on ihanteellinen. Merinäköala avautuu joka huoneistosta, uimaranta ja satamakin sijaitsevat välittömässä läheisyydessä. Rantamakasiinit ovat korkealuokkaisia, täysin hotellitasoisesti varusteltuja huoneistoja, joissa on valmiina kaikki snapsilaseista kylpytakkeihin ja lattialämmityksestä maksuttomaan, langattomaan nettiin! Huoneisiin toimitettava aamiainen on saanut myös paljon hyvää palautetta. www.simo.fi www.maankohoumapuisto.fi www.tasocatering.com (Pappilan Pehtoori) www.wanhapappila.com (Rantapappila)

Rantapappilan makasiineista on upea merinäköala (vas. ylempi kuva). Pappilan Pehtoori (vas. alempi kuva) henkii vuosisadan vaihteen puuarkkitehtuuria. Olkiluoto

www.kotimaassa.fi

Museot ja näyttelyt

Kemi sykkii Maiju Junko

Kemin Matkailu Oy

arktista eksotiikkaa emi lupaa Perämeren eksotiikkaa niin kesällä kuin talvellakin.

LumiLinna Perämeren rannalla on lumirakentamisen taidonnäyte. 2015 avataan jo 20. LumiLinna. Kausi aloitetaan perinteisesti tammikuun viimeisessä viikonvaihteessa, ja sääolojen salliessa se kestää huhtikuun alkuun asti.

– Jo ennen kuin Linna kokonaisuudessaan aukeaa, avaamme LumiLinnan 20-vuotisjuhlanäyttelyn joulun alla. Näyttelyssä luodaan läpileikkaus pähkähulluna ideana alkaneeseen ja Kemin tunnusmerkiksi nousseeseen lumirakentamiseen sen parin vuosikymmenen ajalla.

LumiHotellissa voi majoittua joko kokonaan lumesta rakennetuissa kahden hengen huoneissa tai mukavasti ryhmähuoneessa. Valittavana on myös näyttävästi koristeltu sviitti. LumiHotellin uutuutena ovat Olokolot – suomalainen innovaatio, joka toimii LumiLinnalla sekä majoitus- että safarikäytössä. – Olokolot tarjoavat mahdollisuuden yöpyä tähtisen talvitaivaan alla, lämpimästi ja mukavasti! Onnekkaat voivat nähdä nukkumapaikaltaan taivaan valaisevat eksoottiset revontuletkin. Safarilla pääsee nauttimaan ajelusta Perämeren jäällä ylellisesti, kelkan vetämässä tuulensuojaisessa Olokolossa. Safari on näin nautinto säästä riippumatta.

– LumiLinnan teema vaihtuu vuosittain, ja etenkin Linnan alueella nähtävä lumi- ja jäätaide suunnitellaan teeman mukaiseksi. Vuoden teema on näkyvillä kaikissa tiloissa: LumiRavintolassa, LumiHotellissa, LumiKappelissa ja koko Linnan alueella, hehkuttaa tiedottaja Titta Vuorinen. – Joka vuosi rakennetaan myös vauhdikas tuubimäki ja näköalapaikka, josta pääsee katselemaan Sisäsatamasta aukeavaa merimaisemaa. Liukumäkien lisäksi perheen pienimmille on myös muita lumileikkipaikkoja.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2014

Unet tähtitaivaan alla

Hoviherkuttelua

Kellu kesäisessä meressä

LumiLinnan ruokalista elää vahvasti yhtäältä Perämeren tunnelmissa ja toisaalta linnahengessä. Kulinaristisiin nautintoihin pääsee tilaamalla vaikkapa Perämeren erikoisen tai Sisäsataman makupalat. Kuninkaallisia makuhermoja kutkuttavat Ritarin menu, Hovin kestit ja Linnanpidot. LumiRavintolaan voi myös piipahtaa drinkille tai kuumalle kaakaolle.

Kemissä matkailijoita on kellutettu hyisessä Perämeressä jäiden keskellä jo neljännesvuosisadan ajan. Nyt myös kesämatkailijat voivat tilata merikellunnan.

– LumiRavintolan sisälämpötila on 5 pakkasastetta, joten suosittelemme pukeutumaan lämpimiin talvivaatteisiin.

Jäänmurtajalle myös kesällä Jäänmurtaja Sampo on laiturissa Ajoksen satamassa, noin 11 kilometrin päässä Kemin keskustasta. Aikoinaan uhkarohkeaksi leimattu idea matkailujäänmurtajan hankkimisesta on osoittautunut onnistuneeksi, sillä risteily jäälakeudella on eksoottinen elämys. Nyt Sampo pitää laskusiltansa alhaalla myös kesäaikana. – Piipahdus matkailujäänmurtaja Sampolla on kokemus vuodenajasta riippumatta. Ensi kesänä matkailijat pääsevät tutustumaan Sampoon myös kesäaikana. Sampo on avoinna tiistaista lauantaihin kello 10–14 kesäkuun 23. päivästä elokuun loppupuolelle asti, Titta Vuorinen vinkkaa.

– Kelluntakokemus lämpimissä, turvallisissa pelastuspuvuissa meren aalloilla on eksoottinen ja taatusti unohtumaton kokemus, lupaa Titta Vuorinen.

Lappi

Sampo itse teossa Talviaikaan Sampo tekee neljän tunnin risteilyitä. Laivakierroksella oppaat tutustuttavat matkailijat jäänmurtajan saloihin aina konehuoneesta komentosillalle. Matkan aikana tarjoillaan maistuva keittolounas laivan ravintolassa. Huimapäille tarjoutuu mahdollisuus arktiseen uintiseikkailuun hyisessä vedessä, lämpimissä pelastuspuvuissa. Laivan saavuttua satamaan kapteeni jakaa jokaiselle risteilyllä mukana olleelle osallistumistodistuksen. – Jäämurtaja Sampo tarjoaa elämyksiä ryhmille myös privaatisti. Risteilyohjelma taipuu ryhmän toiveiden mukaiseksi, ja myyntipalvelumme auttaa mielellään suunnittelussa.

Elämyksiä vaativaan makuun Jäänmurtaja Sampo ja LumiLinna oheispalveluineen takaavat ainutlaatuisen arktisen kokemuksen ryhmille. – Ainutkertaiset tilaisuudet aidossa ympäristössä, kymmenien vuosien kokemus incentive-ryhmistä ja luova hulluus: näillä eväin syntyy unohtumaton päivä vaativillekin asiakkaille. – Voit kohdata jäänmurtaja Sampon keskellä jääkenttiä moottorikelkan kyydistä ja nauttia kolmen ruokalajin päivällisen laivan ravintolassa. Pulahtamisesta pelastuspuvussa jäiden keskelle riittää varmasti kerrottavaa, lupaa Titta Vuorinen. www.visitkemi.fi

Ennakkotilauksesta laivalle pääsee toki muinakin aikoina. Myös opastetut kierrokset järjestyvät ennakkotilauksesta. Ryhmän minimikoko on kahdeksan henkeä, ja kierros kestää noin 45 minuuttia.

Olokolo on kotimainen innovaatio. Yöpyminen onnistuu lämpimästi ja tunnelmallisesti kirkkaan tähtitaivaan alla. Pikkukuvassa ylhäällä LumiLinnan pääsisäänkäynti. Jäänmurtaja Sampon alla (vasemmalla) talvisia kellunta- ja kesäisiä satamatunnelmia.

www.kotimaassa.fi

Pohjanlahden Rantatie

Koko vuosi kotimaan matkailua 27 eurolla! Matkaile Suomen ympäri, mielenkiintoisimmmat kohteet kotiovellesi 5 kertaa vuodessa! Kestotilaus

27€/vuosi Määräaikainen

30€/vuosi

Tilaa netistä: www.kotimaassa.fi/tilaus tai puh. 044 702 1212

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2014

emijoen suulla sijaitseva Keminmaan kunta on Meri-Lapin keskeinen palveluiden ja viihtyisän asumisen keskus. Joen molemmin puolin levittäytyy hyvin kaupunkimainen kunta, jossa juureva historia ja moderni elämänmeno yhdistyvät luonnollisella tavalla. Lappi

Modernia

elämänmenoa ja juurevaa historiaa Matleena Ikonen

Keminmaan kunta

Ainutlaatuinen Pyhän Mikaelin kirkko

Boxit, reilit ja pressit löytyvät Kallista

Alueen pitkästä historiasta kertoo yksi Pohjois-Suomen suosituimmista matkailukohteista, Pyhän Mikaelin kirkko. Kemijoen töyräällä sijaitseva kirkko on Keminmaan seurakunnan kolmas, ja se edustaa tyypillistä keskiaikaista suomalaista kirkkoarkkitehtuuria. 1500-luvun puolivälissä valmistuneen luonnonkivikirkon puistossa ja tunnelmallisessa kirkkosalissa voi tuntea hiljaisuuden ja rauhan, jollaista harvoin löytää kiireisen elämän keskeltä.

Kallinkankaan ulkoilukeskus tarjoaa oivalliset mahdollisuudet monipuoliseen luonnossa liikkumiseen ympäri vuoden. Alueella on pururata, suunnistusmaasto ja talvisin yli 17 kilometriä hiihtolatuja, joista noin 7,5 kilometriä on valaistu. Osa laduista on vaativuudeltaan kilpatasoa, mutta myös tavalliselle kuntohiihtäjälle löytyy vaikeusasteeltaan sopivia latuja sivakoitavaksi. Kesäaikaan voi reippailla myös frisbeegolfin parissa.

Tämän Keminmaan Vanhan kirkon kuuluisuus perustuu paljolti luterilaiseen pappiin, Nikolaus Rungiukseen, joka toimi 30-vuotisen sodan aikana Kemin kirkkoherrana. Rungius kuoli vuonna 1629, ja hänet haudattiin kirkon kuoriin lattian alle, niin kuin monet muutkin hänen aikalaisensa. Kirkkoherran lahoamaton ruumis on edelleenkin nähtävänä kirkon tiloissa. Rungiuksen tiedetään sanoneen: ”Jos minun sanani eivät ole tosia, niin ruumiini mätänee, mutta jos ne ovat tosia, niin se ei mätäne.” Nikolaus Rungiuksen julistuksen totuuden voi käydä toteamassa Pyhän Mikaelin kirkossa.

Alueella kulkee kaksi luontopolkua, joiden opastetuilla reiteillä pääsee tutustumaan Kallinkankaan luonnon erityspiirteisiin: karuun lakialueeseen, tuoreisiin kangasmetsiin sekä rehevään, kasvillisuudeltaan arvokkaaseen lehto- ja lettoalueeseen. Kallin alueen sydämenä sykkii Kallin hiihtokeskus, jossa laskettelijat, lautailijat ja pulkkailijat pääsevät harrastamaan suosikkilajejaan. Kallin Snowparkissa on kolmen boxin linja sekä runsaasti erilaisia reilejä, pressejä ja muita suorituspaikkoja lautojen taitajille. Perinteisen laskettelun ystävillekin löytyy valinnanvaraa: pisin rinne on 350 metriä pitkä ja suurin korkeusero on 50 metriä. Kallissa talvipäivä sujuu leppoisasti hiihtäen, laskien, temppuillen ja välillä makkaraa paistellen. Välinevuokraamosta voi ottaa alle tasokkaat välineet, ja hiihtokoulun kautta on

turvallista lähteä rinteeseen. Kallin hiihtokoulu opastaakin joka kausi noin 120 uutta laskettelijaa uuden harrastuksen pariin.

Kauppa käy kauppakeskus Keminmaassa Keminmaan kaupan keskus on matkailijalle luonnollinen pysähdyspaikka. Alue sijaitsee E75-tien molemmin puolin. Kauppakeskittymä on seudun tärkeä työllistäjä, sillä alueella toimii noin 100 yritystä, joissa on lähes 1000 työpaikkaa. Alueen palvelutarjonta on hyvin monipuolinen: merkittävä osa talousalueen auto- ja koneliikkeistä toimii kauppakeskuksessa, ja alueella on tarjolla myös laadukkaita majoitus- ja ravintolapalveluita: kelohongasta ja kivestä valmistettu motelli Savotan Sanni ja MotelliRavintola Käpylä sijaitsevat kauppakeskusalueella. Citymarket sekä erikoisliikkeet houkuttelevat kävijöitä laajalta alueelta. Keminmaa onkin matkailijoiden keskuudessa suosittu kohde, sillä kaikki palvelut löytyvät kätevästi yhdeltä alueelta, ja piristävä shoppailureissu tarjoaa mukavan katkon matkan varrella. www.keminmaa.fi

www.kotimaassa.fi

Pohjanlahden Rantatie

Vuonna 1916 Matti Niemi myi tilan vaivaistaloksi Kemin kaupungille, ja tila toimi sen jälkeen kunnallis- ja vanhainkotina. Vuonna 1998 ympyrä sulkeutui, kun tilan ostivat Vuokko ja Paavo Väyrynen – isäntänä oli jälleen parlamentaarikko.

eminmaalaisten peltojen ja vesien äärellä sijaitseva Pohjanrannan matkailutila ammentaa pitkästä historiasta. Matleena Ikonen

Pohjanranta Oy

Toimitusjohtaja Mikko Lampela kertoo, että tilan pitkä ja värikäs historia kiinnostaa Pohjanrantaan tulevia matkailijoita. Tiedonjanoa sammuttamaan Paavo Väyrynen on laatinut tilan historiasta kirjan, jota myydään matkamuistona Pohjanrannassa.

Parlamentaarikkojen paikka Pohjanranta on viimeisin lenkki pitkässä, vuosisatoja vahassa ketjussa, joka sai alkunsa jo keskiajalla. Tuolloin Kemijoen rannalle perustettiin tila, alun perin Niemi-nimisenä. Nykyinen Pohjanrannan tila seisoo noilla samoilla tiluksilla, joita ovat mittailleet jo useat sukupolvet. Ensimmäiset asiakirjamerkinnät tilasta löytyvät 1500-luvulta, jolloin tilan isäntänä toimi mm. Kemin laajan pitäjän nimismies Heikki Niilonpoika Niemi. 1700-luvulla tila siirtyi reiluksi sadaksi vuodeksi virkamiesomistukseen, kunnes vuonna 1844 isännäksi tuli jälleen talonpoika, parlamentaarikko Eerikki Niemelä, ja hänen jälkeensä poikansa Matti, joka aikanaan toimi niin ikään parlamentaarikkona edustaen talonpoikaissäätyä kolmilla valtiopäivillä sekä Kemin kaupungin pormestarina.

Helppo tulla

Nykyinen Pohjanrannan tila seisoo samoilla tiluksilla Kemijoen rannalla, joita ovat mittailleet jo useat sukupolvet 1500-luvulta lähtien.

Nykyisin Pohjanranta toimii matkailu- ja vapaa-ajankohteena. Entiseen vanhainkotiin on kunnostettu ympäri vuoden toimiva hotelli, jonka 38 huoneessa on yhteensä 80 vuodepaikkaa. Markkinointipäällikkö Kari Pihlajamaan mukaan hotelli on suosittu eteläsuomalaisten, pohjoisen hiihtokeskuksiin suuntaavien matkailijoiden välipysäkkinä. Pihlajamaa pitääkin helppoa saavutettavuutta yhtenä Pohjanrannan vahvuutena. – Sijaitsemme hyvin pääväylien varrella, Pihlajamaa toteaa. – Oli matka sitten Ylläkselle, Leville tai Saariselälle niin Pohjanrantaan on helppo poiketa. Sijainnin lisäksi matkailijoita houkuttelee rauha ja hiljaisuus sekä tilan monipuolinen tarjonta.

Sukupolvien ketju jatkuu Pohjanrannassa Kevään 2010 aikana Pohjanrannan tilalle valmistui 1300-luvun kirkkorakentamista mukaileva paanuilla katettu hirsirakennus. Vaikka rakennusta kutsutaan kirkoksi, kyseessä on ohjelmapalvelurakennus. Sen tiloissa järjestetään konsertteja, häitä ja näyttelyjä.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2014

Lappi

Viineistä ja ruuasta kiinnostuneen kannattaa suunnata Pohjanrantaan syyskuun ensimmäisenä viikonloppuna. Silloin tilalla järjestetään Meri-Lapin Ruokamessut, joiden päätavoitteena on edistää paikallisen, puhtaan ja laadukkaan lähiruoan käyttöä ja saatavuutta. Viime vuonna messut kokosivat Pohjanrantaan kymmeniä näytteilleasettajia sekä yli 6000 lähiruuan ystävää. Lähiruualla onkin pohjoisessa Suomessa pitkät perinteet, sillä Meri-Lapin Ruokamessut järjestetään ensi syksynä jo kymmenettä kertaa.

Tilan maanviljelysperinnettä pidetään nykyisin yllä marjanviljelyllä.

Tanssia ja kesäteatteria Pihlajamaa kertoo, että hiihtomatkailijoiden lisäksi Pohjanranta kiinnostaa erilaisia ryhmämatkailijoita sekä tanssin ystäviä. Pohjanrannan vanhan navetan ylisillä nimittäin tanssitaan jokaisena kesälauantaina Suomen huippuartistien säestyksellä. Maineikkaan Tanssikeskus Tähtirannan parketti on Pohjois-Suomen suurin, ja lisätilaa löytyy alakerran karaokebaarista. Tähtirannassa on kaksi A-oikeuksin varustettua ravintolaa, ja suolaisen nälkää helpottaa ulkoterassin makkaranmyyntipiste. Tähtiranta houkuttelee tanssijoita paitsi korkeatasoisilla esiintyjillään, myös helppoudella: kun yöpyy tanssimatkallaan Pohjanrannan hotellissa, voi pyörähdysten välillä käydä lepuuttamassa jalkoja omassa huoneessa, eikä pois lähdön kanssa tarvitse hätäillä, kun tanssien jälkeen voi kömpiä hotellin lakanoihin – ja seuraavana aamuna valmiiseen aamiaispöytään.

sekä 4000 karviaispensasta, joiden sadosta tuotetaan tilan omassa viinikellarissa Pohjanrannan marja- ja hedelmäviinejä. Oman tilan viinejä tarjotaan Pohjanrannan ravintoloissa, ja niitä myydään myös tilan esitykset omassa viinimyymäkesäteatterin Tähtirannan lkeen. jä n se uk lässä. Tilan viinit ovat hann alkavat heti ju . o Väyrynen suosittuja tuliaisia, eikä Kuvassa Paav ihme: omasta sadosta valmistetut viinit ovat paitsi maistuvia myös kauniisti pakattuja: kauniit siniset viinipullot sopivat tyhjinä vaikkapa maljakoiksi tai kynttilänjaloiksi.

www.pohjanranta.com

Iltaa voi Pohjanrannassa viettää myös kesäteatterin parissa. Tähtirannan kesäteatterin esitykset alkavat heti juhannuksen jälkeen. Luvassa on laulunäytelmää ja Pohjanrannan historiasta kertovia esityksiä.

Viinejä oman maan antimista Tilan yli tuhatvuotista maanviljelysperinnettä pidetään nykyisin yllä marjanviljelyllä. Kemijoen rantapelloille on istutettu 14 000 mustaherukka- ja 6000 viherherukkapensasta

www.kotimaassa.fi

Pohjanlahden Rantatie

orniossa vierailija voi lyödä kaksi kärpästä yhdellä iskulla ja käydä sekä koti- että ulkomaanmatkalla.

Tornio rikkoo rajoja Matleena Ikonen

TornioHaparanda Matkailutoimisto

Kaksiraiteinen rautatiesilta Tornion ja Haaparannan välillä.

Torniossa rajat rikkoontuvat paitsi maantieteellisesti, myös kulttuurillisesti. Suomalaisen ja ruotsalaisen kulttuurin lisäksi alueella vaikuttaa valtakunnanrajoista riippumaton Tornionlaakson kulttuuri persoonallisine meänkielineen.

nen on ollut pitkäaikainen projekti, jonka aikana torin ympärille on kehittynyt PohjoisSuomen suurin kaupallinen keskittymä, jossa sijaitsevat mm. Ikea, kauppakeskus Rajalla ja yhteinen matkakeskus. Raja-alueen kauppakeskittymällä on iso merkitys Tornion matkailulle, sillä alueella vierailee vuosittain noin kolme miljoonaa matkailijaa.

Rajalla Torniosta tuli rajakaupunki, kun Suomi liitettiin Venäjään vuonna 1809. Nykyisin raja on muuttunut lähes näkymättömäksi, ja kaksoiskaupunkina profiloitunut TornioHaparanda ammentaa molempien kaupunkien vahvuuksista. Kaksoiskaupunkia kehitetään vahvasti yhdeksi kokonaisuudeksi, ja kaupunkien keskustat ovatkin pikkuhiljaa lähentyneet ja osittain jopa kasvaneet yhteen. Kaupungit ja maat yhdistyvät Victoriantorilla, josta on tullut TornioHaparandan yhtenäisyyden symboli ja merkittävä turistikohde. Missään muualla maailmassa ei kahden maan raja kulje keskellä toria. Torialueen kehittämi-

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2014

Kiehtovat kirkot Matkailijalle Tornio tarjoaa erityisesti mielenkiintoisia kulttuurikohteita, joista kaupungin kirkot ovat suosituimpia. Ruotsin kuningattaren mukaan nimetty Hedvig Eleonoran kirkko eli Tornion kirkko on koko Pohjoiskalotin vanhimpia ja parhaiten säilyneitä puukirkkoja, ja yksi kaupungin merkittävimmistä turistikohteista. Kirkko on ollut jo varhain kansainvälisen mielenkiinnon kohde, sillä ranskalainen matemaatikko ja tähtitieteilijä Maupertuis teki 1730-luvulla kirkon tornista kolmiomittauksia selvittääkseen maapallon muodon.

Tornion kirkko vuodelta 1686.

Victoriantori rajal la.

ella. Kukkolankosk Siianpaistoa

Lappi

Museo viettää tänä vuonna 100-vuotisjuhliaan, ja sen kunniaksi museorakennus peruskorjataan ja sen perusnäyttely uusitaan. Uusi perusnäyttely Kohtaamisia rajalla avataan elokuun lopussa. Aineen taidemuseo on kuvataiteen ystävien kohtauspaikka, joka tarjoaa yleisölle kokoelmanäyttelyitä, vaihtuvia näyttelyitä, työpajoja ja luentoja. Aineen taidemuseo syntyi kahden yksityisen henkilön, Eila ja Veli Aineen rakkaudesta taiteeseen. Museon kokoelmiin kuuluu monia Suomen kuvataiteen helmiä ja useiden kiinnostavien taitelijoiden kuten Helene Schjerfbeckin, Werner Holmbergin ja Akseli Gallen-Kallelan teoksia. Myös pohjoissuomalaisen taiteen osuus on huomattava aina Reidar Särestöniemestä Kalervo Palsaan ja Tuuli Mukkaan. Nimekkään peruskokoelman lisäksi Aineen taidemuseo järjestää vaihtuvia koti- ja ulkomaisia näyttelyitä. Taidemuseon viihtyisästä kahviosta avautuu näköala Kaupunginlahdelle ja rajan yli Ruotsin puolelle.

Alatornion kirkko vuodelta 1797 edustaa kirkonrakentaja Jaakko Rijfin uusklassillista tyyliä. Kirkon kauneimpia taideteoksia on sen saarnatuoli, jonka etuosaan on veistetty Vanhan ja Uuden Testamentin vertauskuvia, laintaulut ja risti, ja sivuille Jumalan rauhaa julistavat palmunoksat.

Pala villiä luontoa Torniojoen kuuluisin ja Suomen suurin valjastamaton koski, Kukkolankoski, on yksi Tornion suosituimmista nähtävyyksistä. Noin 3,5 kilometriä pitkä ja putouskorkeudeltaan

lähes 14-metrinen Kukkolankoski tarjoaa upeat näkymät ja villin luonnon voimaa. Koskella toimii Torniojoen ainoa perinteinen kalastajakylä, jossa siikaa kalastetaan lippoamalla. Kukkolankoskella on mahdollisuus päästä laskemaan koskea kumiveneellä tai lautalla – tai jos kantti ei ihan siihen riitä, voi nauttia upeasta koskiluonnosta rannan kahvilasta tai siianpaistokodasta käsin. Kosken partaalla sijaitsee myös tilaussauna ja mökkikylä, jossa kosken kuohut tuudittavat matkalaisen rauhoittavaan uneen. Toisenlaisen luontoelämyksen voi kokea Arboretumissa, Tornion kasvitieteellisessä havaintopuistossa, jossa kolmen hehtaarin alueella on noin 300 puulajia sekä noin 200 perennaa. Arboretum tarjoaa mahdollisuuden rauhalliseen vaelteluun sorapoluilla ja mm. pylväskuusien ihailuun. Puisto on avoinna ympäri vuoden. www.haparandatornio.com

TornioHaparanda matkailutoimisto Matkakeskus, Krannikatu 5 95336 Haparanda Puh. +358 50 590 0562 tourist@haparandatornio.com

Tornion kolmas, vierailemisen arvoinen kirkko on Tornion ortodoksinen eli apostolien Pietarin ja Paavalin kirkko, joka rakennettiin alun perin paikallisen venäläisen varuskunnan sotilaskirkoksi vuonna 1884. Vierailuaikatauluja voi tiedustella matkailutoimistosta.

Taidetta ja historiaa museoissa Tornionlaakson maakuntamuseo esittelee kattavasti maakunnan historiaa ja kulttuuria. Yli 90 000 tallenteen avulla Tornionlaakson omaleimainen kulttuuri avautuu kävijälle elävästi: historiallisessa museossa pääsee tutustumaan Länsi-Lapin historiaan ja uppoutumaan mm. Lapin tutkimusmatkailijoiden tarinoihin.

Arboretum, Tornion kasvitieteellinen havaintopuisto.

www.kotimaassa.fi

Kesäteatterit

Irmeli Kojonen

Tampereen komediateatteri / Peero Lakanen

Kesäkuussa Laajavuoren kesäteatterissa

Unohtumaton Kvartetti – naurua kyynelten läpi

esällä 2014 jyväskyläläisiä hemmotellaan harvinaisella herkulla, kun neljä kotimaisen teatterin valovoimaista kiintotähteä valtaa Laajavuoren kesäteatteriareenan. Kvartetti on yksi aikamme menestyksekkäimpiä nostalgisia komedioita, joka on lyönyt katsojaennätyksiä niin kotimaassa kuin ympäri maailman. Näytelmä kertoo neljästä eläkkeellä olevasta oopperalaulajasta, jotka asettuvat asumaan taiteilijoiden vanhainkotiin. Näytelmän kirjoittanut Ronald Harwood sai idean eräästä tv-dokumentista, joka kuvasi ikääntyneiden oopperalaulajien elämää vanhainkodiksi muutetussa Verdin talossa Milanossa.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2014

Komedian kantaesitys pidettiin vuonna 1999 Guilfordissa ja Suomen kantaesityksensä näytelmä sai Helsingin Kaupunginteatterissa vuonna 2002. Siellä Kvartetti esitettiin peräti 481 kertaa ja sen näki 166 958 katsojaa. Kesällä 2014 näytelmä nähdään Tampereen Komediateatterin vierailevana esityksenä Jyväskylän Laajavuoressa. – Kvartetti oli loppuunmyyty Tampereella koko viime talven, ohjaaja Panu Raipia paljastaa. – Kesällä 2014 teemme 12 esityksen vierailun Jyväskylään Laajavuoren kesäteatteriin. Näytelmä on suunnattu aikuisille laadukkaan teatterin ystäville. Teksti tarjoaa neljä hienoa roolia jo eläkkeellä oleville näyttelijöille. Vaikka tarina koskettaa syvältä ja on paikoin jopa riipaiseva, se koettelee samalla myös nauruhermoja. Mukana ovat kaikki hyvän komedian ainekset: suuria tunteita sekä naurua kyynelten läpi.

Rooleissa nähdään loistava kokoonpano suomalaisen teatterin tunnetuimpia konkareita: Esko Roine, Heikki Nousiainen, Liisamaija Laaksonen ja Tuija Vuolle. – He kaikki ovat näyttelijöinä aivan huikeita, Raipia toteaa, ja varoittaa samalla lukijoitamme nukkumasta onnensa ohi. – Esitykset ovat jo kesäkuussa ennen juhannusta! hän muistuttaa. Laajavuoressa tämä teatterivierailu oma tapahtumansa: – Liekö tällaista edes koskaan aiemmin nähty Jyväskylässä – todellista lavasäteilyä: neljä suomalaista huippunäyttelijää, joita pääsee ihailemaan maailmanmenestystä niittäneen näytelmän puitteissa, Raipia hehkuttaa. www.laajavuorenkesateatteri.fi

einolan katetulla kesäteatteriareenalla nähdään kesällä 2014 Michael Cooneyn loistava komedia Ilmasta rahaa.

Ilmasta rahaa

Heinolan kesäteatteriareenalla Irmeli Kojonen

Heinolan kesäteatteri

Erkki Joutsen saa yllättäen potkut töistään. Hän ei halua paljastaa tapahtunutta mistään hinnasta vaimolleen. Kekseliäänä miehenä hän löytää mielestään oivan ulospääsyn kiperästä tilanteesta. Hän päättää keinoja kaihtamatta lypsää sosiaaliturvasta rahaa pariskunnan elintason turvaamiseksi. Pian Erkki on keksinyt itselleen koko joukon epäonnisia sukulaisia ja tuttavia, joiden avulla pitäisi Kelan rahahanojen aueta. Kaikki ei kuitenkaan suju suunnitelmien mukaan. Kun Kelan tarkastaja ilmoittaa yllättäen vierailevansa Erkin kotona, pahat aavistukset täyttävät Erkin mielen: kestääkö taitavasti rakennettu tarina tiukan virkamiehen lähempää tarkastelua? Yllättävää kyllä, tarkastajalla on hyviä uutisia, ilmaista rahaa on tulossa lisää. Kaikki mitä vaaditaan, on ainoastaan allekirjoitus paperiin. Se tosin tarvitaan Ruotsiin muuttaneelta entiseltä alivuokralaiselta, jonka sosiaalietuisuuksia Erkki on käyttänyt viime ajat hyväkseen. Tuottaja Saija Jäppinen luonnehtii näytelmää kesän hulppeimmaksi komediaksi, joka sisältää farssin aineksia nopeine juonenkäänteineen ja toinen toistaan seuraavine väärinkäsityksineen. Näytelmän ensi-ilta nähdään kesäkuun alussa ja viimeinen esitys on heinäkuun lopussa. Tulevaa kesää Jäppinen odottaa toiveikkaana: – Viimeiset kolme kesää näytöksemme ovat olleet loppuunmyytyjä, hän kertoo tyytyväisenä.

– Kesäkauden aikana on kävijöitä ollut noin 30 000. Katoksen suojissa Heinolan kesäteatteri sijaitsee aivan kaupungin keskustassa, ja on osa tiivistä kokonaisuutta, johon kuuluvat WPK-talo ja taidemuseo pihapiireineen. Kesäteatteri valmistui kesällä 2000 ja siellä on siitä lähtien järjestetty mitä erilaisimpia tapahtumia. Sekä näyttämö että katsomo ovat katettuja toukokuulta syyskuuhun. Kerrallaan katsomoon mahtuu yhteensä 700 katsojaa. – Katettu katsomo ja näyttämö takaavat, ettei tarvitse olla säiden armoilla, vaan pääsee täysipainoisesti nauttimaan ulkoilmateatterista parhaimmillaan, Jäppinen toteaa. Jaakko Saariluoman ohjaaman näytelmän pääosissa nähdään Pertti Sveholm, Jaana Saarinen, Risto Kaskilahti, Sampo Sarkola, Ilmari Saarelainen, Pekka Strang, Sari Puumalainen, Eero Saarinen, Pihla Penttinen sekä Milka Ahlroth. Michael Cooneyn vauhdikas tarina kuljettaa katsojaa kutkuttavan jännittävien käänteiden kautta kohti vääjäämätöntä. Voiko Erkki selvitä tästä ehjin nahoin, ja jos voi, niin mikä on hinta? www.heinola.net

www.kotimaassa.fi

Kesäteatterit

Ulvovan myllärin vetovoimaa

– tarina ja tähtipari Maiju Junko

Keski-Uudenmaan teatteri

ksi Arto Paasilinnan suosituimmista tarinoista, koko kansan suosikit, Sari Havas ja Jussi Lampi sekä ohjaaja Milko Lehdon raikas ote takaavat upean kesäteatterinautinnon Keski-Uudenmaan teatterin Krapin kesäteatterissa.

– Tarinan perussanoma on suvaitsevaisuus, erilaisuuden hyväksyminen. Viesti saadaan mukavasti perille huumorin keinoin. Ohjaajamme tuore sovitus ja loistavat näyttelijät takaavat, että hauskaa piisaa, lupaa tuottaja Heikki Lund. Helsingin kaupunginteatterin ohjaajana toimiva Milko Lehto on tuttu vieras Krapissa. Hänen komediansa ovat saavuttaneen aiempinakin vuosina suuren suosion. – Lehdolla on ammattilaisen ote. Hänen sovituksessaan Ulvova mylläri saa tuoretta otetta ja tarina syvyyttä. Etenkin kirjan aikansa elänyt naiskuva päivitetään nykyaikaan.

Yksinäinen ulvoja Arto Paasilinna kirjoitti Ulvovan myllärin vuonna 1981. – Perusteema erilaisuuden kohtaamisesta ja hyväksymisestä on edelleen ajankohtainen. Ulvova mylläri, Gunnar Huttunen, on kapinoiva sissi, kansalaistottelematon yksinäinen susi, jonka luonto ottaa hellään huomaansa. Tämä pohjimmiltaan sydämellinen ja rehti mies pitää kyläläisiä hereillä ulvomalla öisin, valottaa Lund.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2014

– Tätähän kyläläiset eivät siedä. He haluavat lähettää Gunnarin hullujenhuoneelle, vaikka eivät tunnu itsekään ihan täyspäisiä olevan. Mylläriin rakastunut kerhoneuvoja Sanelma Käyrämö tuo Gunnar Huttuselle iloa yksinäisyyteen. Värikkäiden ja vauhdikkaiden vaiheiden jälkeen vainottu mylläri ja kerhoneuvoja tekevät oman ratkaisunsa ja tarina saa onnellisen lopun.

Upea pääpari Heikki Lund on erityisen iloinen, että Krapin kesäteatterin pääpariksi saatiin valovoimaiset kansansuosikit. Sari Havas on tuttu monista televisioohjelmista ja -sarjoista, kuten Puhtaat valkeat lakanat, Peräkamaripojat ja Lehmän vuosi sekä Kemijärvelle sijoittuvasta draamasarjasta Taivaan tulet. Valkokankaalla Havas on loistanut muun muassa elokuvissa Häjyt ja Saippuaprinssi. Teatterilavoilla hänet on nähty muun muassa Improvisaatioteatteri Stella Polariksessa, Espoon Teatterissa ja Kansallisteatterissa.

Jussi Lampi puolestaan muistetaan esimerkiksi rooleistaan elokuvissa V2 – Jäätynyt enkeli, Matti sekä Rölli ja metsänhenki. 201-senttinen näyttelijä on tuttu myös televisiorooleistaan. Lisäksi mies on tehnyt merkittävän uran animaatioelokuvien ääninäyttelijänä ja muusikkona.

Krapin upea alue Krapin kesäteatterin ainutlaatuinen sijainti Tuusulanjärven kupeessa, Rantatien historiallisessa kulttuurimaisemassa antaa teatterivieraille kokonaisvaltaisen kulttuurielämyksen. Mieleenpainuvia ja riemukkaita kesäpäiviä on vietetty Krapin kesäteatterissa jo vuodesta 2000. Katettuun katsomoon mahtuu 312 katsojaa, ja alueella on tarjolla korkeatasoisia ravintola- ja majoituspalveluita. – Krapin monipuoliset palvelut täydentävät hienosti kesäteatteriamme ja ovat sen menestyksen tukiranka. www.kut.fi/kesateatteri

Matti ja Teppo

änä kesänä Samppalinnan kesäteatterissa rokataan kuuluisien veljesten tahtiin.

meet the Blues Brothers Matleena Ikonen

– Nykyään tekijöillä on enemmän itseluottamusta ja näkemystä kotimaisiin aiheisiin – suhtaudutaan luottavaisemmin kotimaiseen tuotantoon, Sankari pohtii. – Meillä Mattia ja Teppoa aiheena on pyöritelty jo aika kauan. Nyt tuntui olevan hyvä aika toteuttaa se.

Samppalinnan kesäteatteri Turussa luottaa tänä kesänä oman kaupungin poikiin. Matti ja Teppo – The Turku Brothers -musiikkikomedia on veljestarina: kertomus veljeydestä, musiikkibisneksestä ja hieman myös turkulaisuudesta. – Näytelmä ei ole henkilökuva eikä dokumentti henkilöistä Matti ja Teppo Ruohonen. Ennemminkin se on satu ilmiöstä nimeltä Matti ja Teppo, kertoo näytelmän käsikirjoittaja ja ohjaaja Heikki Sankari. – Matti ja Teppo ovat suomalaisessa musiikkimaailmassa synnyttäneet aivan omanlaisensa ilmiön – kaikki tietävät, keitä Matti ja Teppo ovat. Näytelmässä pureudutaan juuri siihen ilmiöön: miten se syntyy, voimistuu ja elää. Samppalinnassa ei siis nähdä paljastusmusikaalia siitä, mitä tapahtuu Ruohosen veljesten elämässä oikeasti. Se on fiktio, jonka jotkut juonenkäänteet pohjautuvat löyhästi todellisuuteen, mutta Sankarin mukaan se on ennemminkin ”mitä jos” -näytelmä siitä, mitä olisi voinut tapahtua.

Robert Seger

Erilaiset veljesparit tarinan keskiössä

Ennakkoluulottomasti kotimaista Matti ja Teppo – The Turku Brothers jatkaa viime vuosina suosituksi tullutta näytelmälajityyppiä, jossa suomalaisten musiikintekijöiden tuotantoa käsikirjoitetaan näyttämölle. Tampereella suomirock-musikaali Vuonna -85 pyöri täysille saleille monta vuotta ja taipui elokuvaksi asti, Lahdessa lavalla nähtiin viime vuonna Sleepy Sleepers -musikaali Kuka Mitä Häh?, ja Turussakin kaupunginteatterissa pyörinyt Kakola pohjautui turkulaisten muusikkojen musiikkiin. Heikki Sankari näkee, että nykyään näytelmäkirjailijat luottavat siihen, että aiheiden ei tarvitse olla ”korkealta poimittuja”, vaan näytelmiä uskalletaan kirjoittaa kotimaisista lähtökohdista.

Matin ja Tepon pitkältä uralta löytyy hittejä helposti kymmeniä. Samppalinnan lavalla niitäkin kuullaan, mutta esitys ei perustu pelkästään niihin. Lisämakua ja vauhdikkaita juonenkäänteitä tuo musikaaliin toisen kuuluisan veljesparin, the Blues Brothersin, musiikki. Turkulaisten iskelmät ja amerikkalaisten rock-sävelmät kuljettavat juonta käsi kädessä eteenpäin tarinassa, jossa turkulainen tekemisenhalu yhdistyy globaaliin musiikkibisnekseen. Matti ja Teppo – the Turku Brothers luottaa roolituksessa kotimaisen musiikkiteatterin koviin ammattilaisiin: päärooleissa Mattina ja Teppona nähdään Sami Hintsanen Mattina ja Petja Lähde Teppona, ja näiden isänä pitkän linjan näyttelijä ja yleisön suosikki Ismo Kallio. www.samppalinnanteatteri.fi

www.kotimaassa.fi

Kesäteatterit

IT KES R YK Ä AU SE TEA M T: T AN 7. TE 6. R I -1 S S 3. A 7. 20 14

koko Kesäteatterissa ali! perheen musika

Keisarin uudet

vaatteet

Musikaali naurattaa koko perhettä näppärällä tekstillä ja riemukkailla lauluilla! Ensi-ilta 12.5.2014 MUSIIKKIMATKA 60-LUVULLE! ROOLEISSA: Anna Hanski, Annika Eklund, Sani, Juhani Laitala ja Otto Kanerva

Ohjaus Anu Raipia Suosittelemme yli 3-vuotiaille Tuotanto Suomen Teatteriopisto Liput alk. 16 €

KATETTU KATSOMO!

LIPUNMYYNTI

puh. (02) 8376 9900

raumanteatteri@raumanteatteri.fi

Tampereen Komediateatteri | www.komediateatteri.fi | p. 0207 288 388 Lapintie 3 a, 33100 Tampere puh. hinta 0,069 €/min+pvm, matkapuh. 0,149 €/min+pvm.

UNOHTUMATON KOMEDIA

KVARTETTI ENSI-ILTA 8.6.2014

LIPUT ! NNISSÄ

MYY

NOUSIAINEN VUOLLE HEIKKI

TUIJA

ROINE LAAKSONEN ESKO

LIISAMAIJA

Menestysnäytelmän neljä tähtinäyttelijää takaavat unohtumattoman teatterikokemuksen. Ohjaus Panu Raipia. Esitykset kesäkuussa 8.6.-18.6.2014.

LAAJAVUOREN KESÄTEATTERI

Laajavuorentie 15, Jyväskylä | p. 0207 288 388 | www.lippu.fi puh. hinta 0,069 €/min+pvm, matkapuh. 0,149 €/min+pvm. Liput alk. 32/36/38 €

www.laajavuorenkesateatteri.fi

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2014

Suosikit suoraan sydämiin

auman kesäteatterissa tehdään musiikkimatka kultaiselle 60-luvulle.

Suklaasydämestä tehtiin Raumalla muutama vuosi sitten konserttiversio, jota esitettiin loppuunmyydyille katsomoille. Suosion innoittamina konserttiversio päätettiin sovittaa kesäteatterinäytelmäksi, ja jo aiemmin Raumalla työskennellyt Kanerva pyydettiin projektiin mukaan. – Tämä on kiva projekti. Aihe on hyvä, musiikki on hyvää ja tiimi on hyvä, Otto Kanerva kehuu.

Suklaasydämen keskushenkilönä nähdään suosikkinäyttelijä Juhani Laitela, jonka kanssa lavalla esiintyvät kotimaisen musiikin tähdet Anna Hanski, Annika Eklund ja Sani. Myös Kanerva itse nähdään lavalla näyttelemässä useamman pikkuroolin.

Yhteistyön voimaa Kanervan kanssa Suklaasydäntä käsikirjoittaa Osku Valve. Kaksikko on tehnyt yhteistyötä myös aiemmin, ja homma toimii: – Oskun kanssa yhteistyö toimii siten, että hän toimii pääkäsikirjoittajana, ja minä olen sitten enemmän apukirjoittajan ja sparraajan roolissa. Olemme työskennelleet näin myös aiemmin, ja mielestäni se on hyvä tapa.

Matleena Ikonen

Kesäteatteriin sopivasti näytelmässä on paljon komediallisia elementtejä, jotka pääasiassa kotimaisen musiikin avulla sidotaan kokonaiseksi, yhtenäiseksi tarinaksi. Vaikka Suklaasydän on ennen kaikkea viihdyttävä kappale, juonessa on myös toisenlaisia elementtejä.

Andreas Janett

– Tarinan taustalla on isompi juttu, jota näytelmän henkilöt yrittävät ratkaista, Otto Kanerva vihjaa.

1960-luku mielletään usein kultaiseksi: elämä oli täynnä optimismia, ja ilmassa oli iloisuutta, hauskuutta ja tulevaisuudentoivoa. Onnen vuosikymmenellä myös tehtiin musiikkia, joka on jäänyt elämään aina näihin päiviin asti.

www.raumanteatteri.fi

Bumtsi-bum, bumtsi-bum-bum… Tänä kesänä Rauman kesäteatterissa tehdään tuolle ihanalle vuosikymmenelle nostalginen aikamatka, jota säestävät aikakauden suurimmat hitit. Kesäkuussa ensi-iltansa saavan Suklaasydänmusiikkinäytelmän toinen käsikirjoittaja ja ohjaaja Otto Kanerva uskoo, että Rauman kesässä on luvassa suuria tunteita, jotka nostattavat kyyneleet ja naurun pintaan niillä, jotka elivät nuoruuttaan 1960-luvulla. Muille hän lupaa hyväntuulen musiikki-iloittelua hyvän musiikin parissa. – 60-luku oli sitä aikaa kun tehtiin kunnollisia lauluja. Ei ollut studiotekniikkaa, jolla oikoa mutkia, vaan tehtiin alusta loppuun erittäin hyviä biisejä, Kanerva sanoo. – Laila Kinnunen, Olavi Virta, Carola… 60-luku synnytti todellisia tähtiä, joiden valo loistaa vieläkin.

www.kotimaassa.fi

Kesäteatterit

Veljeni Leijonamieli

vie seikkailuun! A strid Lindgrenin klassikkotarina Veljeni Leijonamieli on huikea seikkailu ja selviytymistarina. Teatteri Ulpu Ulvilassa muuttaa Massin mäntymetsän upeaksi Nangijalaksi Ruusu- ja Kirsikkalaaksoineen. Näytösaika on 13.6.–17.7.2014. Maiju Junko

Nangijalan maisemissa Veljeni Leijonamieli alkaa meidän tuntemassamme maassa, josta siirrytään kuoleman jälkeiseen Nangijalaan. Massin mäntymaasto päästää niin ohjaajan kuin lavastajankin mielikuvituksen valloilleen.

Eeva Meusel

– Luonnonkauniiseen mäntymaastoon saadaan hienoja ohjauksellisia ja lavastuksellisia ratkaisuja.

” Nyt minä rupean kertomaan veljestäni. Veljeni on Joonatan Leijonamieli, hänestä minä kerron. Tämä on melkein kuin satu, tai ihan vähän kuin kummitusjuttu myös, ja silti kaikki on totta. Vaikka ei sitä kyllä kukaan muu tiedä kuin minä ja Joonatan.”

Lavastajana toimii Isva Isoviita, musiikin säveltää Mika A. Merikaita ja puvustus on Maiju Junkon käsialaa.

Teatteri Ulpun kesäteatterinäytelmä Veljeni Leijonamieli kertoo Korpun ja hänen isoveljensä Joonatanin tarinan. Paitsi perinteinen seikkailu hyvän ja pahan taisteluineen, näytelmä on myös upea selviytymistarina ja saaga ystävyydestä ja lojaalisuudesta.

Ryhmille räätälöidään Massilla on katettu katsomo, ja vieraita palvelee puffetti. – Rakennamme mielellämme ryhmille räätälöityjä paketteja. Myös tilausnäytännöt onnistuvat, puheenjohtaja Raija Pipinen muistuttaa.

Joonatanin roolissa nähdään Antti Tuominen ja Korppuna Toni Nikka.

Teatteri Ulpu täytti juuri 20 vuotta. Puheenjohtajan mukaan vahvuus on monipuolisessa ja kunnianhimoisessa teatterintekemisessä. – Tuotamme monta produktiota joka vuosi, lisäksi panostamme koulutukseen ja kerhotoimintaan. Vuosiin mahtuu niin draamaa, dekkaria, komediaa, lastenteatteria kuin vauva- ja musiikkiteatteriakin. Haluamme valita ohjelmistoon aina myös kokeilevaa, uutta ja innovoivaa.

Peter Panista tuttu ohjaaja Näytelmän ohjaa tamperelainen Jyri Siimes, joka tekee teatteria ja toimii Tampereen yhteiskoulun lukiossa ilmaisutaidon opettajana. Viime vuoden ohjaustöitä oli muun muassa Tampereen Poikateatterin Hamlet. Teatteri Ulpulle Siimes on tuttu mies: hän ohjasi Massille toissakesänä Peter Panin, jota näyteltiin koko kesä loppuunmyydyille katsomoille.

Talviaikaan teatteria tehdään Studionäyttämölle, mutta suurin voimainponnistus on kesäteatteri. – Varhaiskeväästä heinäkuun puoliväliin väki lähes asuu kesäteatteriosoitteessa, puheenjohtaja naurahtaa.

Peter Panissa näyttämöllä oli ennätysmäärä näyttelijöitä, peräti kuutisenkymmentä. Isojen joukkojen, etenkin lasten ja nuorten, ohjaaminen onkin Siimeksen ominta osaamisaluetta ja mieluisaa puuhaa. Tanssikoreografioista vastaa produktiossa hänen puolisonsa Liina Siimes.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2014

– Haluan Veljeni Leijonamielessäkin korostaa erityisesti tarinaa lasten näkökulmasta. Toki näytelmä sopii oivallisesti koko perheelle. Siinä riittää väriä, vauhtia ja tasoja kaikenikäisille.

www.teatteriulpu.fi

Natalil Lintala ja Ilkka Koivula.

Valkeakosken

kesäillassa valssataan Matleena Ikonen

Suomen Kesäteatteri

Meiju Suvas ja Matti Esko

uomen Kesäteatteri Valkeakoskella luottaa tulevana kesänä kotimaiseen elokuvaklassikkoon, kun Apianniemen lavalla raikuu rakastettu Kesäillan valssi.

Polkkaa, ripaskaa ja bollywoodia Suomen Kesäteatterin Kesäillan valssissa kotimainen maalaisromantiikka kohtaa globaalin ajattelun. Oman eksoottisen lisänsä valssiin tuo Danny’s Bollywood -tanssiryhmän vauhdikkaat koreografiat, joissa yhdistyvät iloiset intialaiset bollywood-kuviot ja kipakat suomalaiset polkat ja ripaskat. Aidot, Intiasta tuodut bollywood-elokuvan vaatteet ja rekvisiitat yhdessä iloisten sävelten kanssa maustavat suomalaista tekstiä ilolla ja intialaisella auringonpaisteella.

Elokuvaklassikon näyttämölle sovittanut Heikki Paavilainen kertoo, että elokuvan tarinaa on teatteriversiossa käsitelty hellin hansikkain. Perusjuoni noudattelee elokuvan juonta, mutta tapahtumat on tuotu nykypäivään – luonnollisesti kesäteatteriin kuuluvin maustein. – Koska kesäteatterissa pitää olla huumoria ja iloa, luvassa on kaikenlaista kommellusta, riemukkaita hetkiä ja tragikoomisia juonenkäänteitä, Heikki Paavilainen lupaa. Kesäillan valssi kertoo tarinan kahden nuoren, rikkaan perheen tyttären ja köyhän muusikon, epäsovinnaisesta rakkaudesta ja heidän taistelustaan onnensa puolesta. Valkeakoskelaisessa versiossa Eeva-Kaarina Volasen ja Leif Wagerin saappaisiin rakastavaisina astuvat Natalil Lintala ja Ilkka Koivula.

Musiikillinen ilotulitus Apianniemessä nähdään siis toimiva yhdistelmä jotain vanhaa ja jotain uutta. Paavilainen lupaa, että esityksessä kuullaan elokuvasta tutut, Oskar Merikannon rakastetut sävellykset Anniina, Kullanmurunen ja nimikkokappale Kesäillan valssi, joita on käsitelty kunnioittaen.

Merikannon musiikin lisäksi Kesäillan valssi maustuu modernilla musiikilla, sillä tyttären suhdetta paheksuvien vanhempien rooleissa nähdään kansansuosikit Meiju Suvas ja Matti Esko. Heikki Paavilainen sanoo, että vahvan esiintymiskokemuksen omaavien tähtien kanssa työskentely on ”ihanaa”. – Tykkään todella työskennellä tällaisten tähtien kanssa, he tuovat lavalle uskomatonta karismaa. Kun ihmisellä on vuosikymmenien kokemus lavaesiintymisestä, ei se loikka näyttelijäksi ole niin kovin suuri, Paavilainen sanoo.

Apianniemen 850-paikkainen katettu kesäteatteri sijaitsee kauniissa järvimaisemassa Apian kansanpuistossa, vain kävelymatkan päässä Valkeakosken keskustasta. Suomen Kesäteatteri on viime vuosina noussut yhdeksi teatterimatkojen suosikiksi laadukkaiden musiikkinäytelmiensä ja upean miljöönsä ansiosta. Viime vuoden On Kesäyö -musikaalin näki lähes 33 000 katsojaa, ja ennakkomyynnin perusteella Kesäillan valssi päässee samoihin katsojalukuihin tulevana kesänä. www.suomenkesateatteri.fi

– Molemmat ovat lisäksi aivan uskomattoman hyviä laulajia. Kun siihen yhdistetään meidän huikea live-orkesteri, luvassa on todella vahva musiikillinen esitys.

www.kotimaassa.fi

Kesäteatterit

enry Perkinsillä käy uskomaton tuuri, hän saapuu syntymäpäivänään kotiinsa melkein miljoonan rikkaampana. Ja tämä vain siksi, että hän sattui olemaan oikeassa paikassa oikeaan aikaan ja omistamaan salkun.

Riemurahat

naurattaa Tampereella Irmeli Kojonen

Tampereen Komediateatteri

Tampereen Komediateatterin ulkonäyttämöllä esitettävän näytelmän ensi-ilta nähdään 7.6.2014. Esitykset ovat ajalla 5.6.–18.6 ja 8.7.–9.8.2014. – Tyylilajina farssi on haastava. Siksi iloitsen siitä, että olen saanut tähän tuotantoon mukaan kerrassaan upean porukan, Raipia sanoo. Cooneyn käsikirjoitusta hän luonnehtii millintarkaksi. Samalla tarkkuudella hän on myös halunnut sen toteuttaa näyttämöllä. – Farssissahan olennaisinta on oikea ajoitus jopa sekunnin murtoosan tarkkuudella. Tämän vuoksi nojaamme uskollisesti Cooneyn tekstiin. Farssille on myös ominaista, että mitä vakavammin sitä näytellään, sen hauskempi on lopputulos, hän toteaa hymyillen. Näin alkaa farssin mestarin Ray Cooneyn jännityksentäyteinen sekuntipeli, joka pitää yleisön varpaillaan aina loppuratkaisuunsa asti. Mukaan tarinaan sotkeutuvat tuttavapariskunta, poliisi, taksikuski sekä italialainen gangsteri. – Riemurahat on maailman ehkä parhaimman näytelmäkirjailijan Ray Cooneyn tunnetuimpia farsseja, ohjaaja Panu Raipia kertoo. – Minulla puolestaan on käytössäni loistava kaarti maamme parhaita näyttelijöitä, Raipia kiittelee ja toteaa että näillä eväillä produktiota on ollut ilo rakentaa. Rooleissa nähdään Tampereen Teatterin Mari Turunen, Työväenteatterin Petra Karjalainen ja Aimo Räsänen, TV:stä tuttu näyttelijäjuontaja Janne Kataja sekä pääroolia esittävä, Isä osaa -tv-sarjasta tuttu koomikko Tom Lindholm.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2014

Keskeisellä paikalla Tampereen Komediateatteri sijaitsee kaupungin keskustassa, helppojen kulkuyhteyksien varrella. Linnamainen Juhlatalo huokuu tunnelmaa ja herättää ihailua niin ulkoa että sisältä. Sitä ympäröivät sellaiset nähtävyydet kuten Tampereen Tuomiokirkko, museokeskus Vapriikki, legendaarinen hotelli Tammer sekä komeasti kuohuva Tammerkoski. Komediateatterin Juhlatalon pihalla sijaitseva kesäteatteri on uusittu täysin vuonna 2012. Saneerauksen yhteydessä niin näyttämö kuin katsomokin sai täysin uuden katteen. Samalla uusittiin ja laajennettiin yleisön saniteettitilat. Vuonna 2009 rakennettiin kesäteatterin yhteyteen sisäpihalle paviljonki, jossa katsojat voivat herkutella sateellakin. Ulkoilmakatsomossa on tätä nykyä yhteensä 814 paikkaa, joista pyörätuolipaikkoja on 7. Ulkoilmakatsomossa on kiin-

nitetty erityishuomiota myös ilmanvaihtoon. Riemurahojen näytöstä kelpaa siis seurata uusituissa huippuolosuhteissa. Tampereen Komediateatteri tunnetaan monipuolisesta ja hauskasta ohjelmistostaan kaikenikäisille. Katsojaennätyksiä on lyöty useana vuonna. – Teatterin tulos ei kuitenkaan ole lukuja, vaan tunteita – naurua ja kyyneleitä, toteaa Panu Raipia. www.komediateatteri.fi

uomen Teatteriopiston kesänäytelmänä nähdään kesällä 2014 H.C. Andersenin satuun pohjautuva Keisarin uudet vaatteet. Näytelmän on käsikirjoittanut ja ohjannut Anu Raipia ja se esitetään Tampereen Komediateatterin päänäyttämöllä.

Keisarin uudet vaatteet

riemastuttaa suuria ja pieniä Irmeli Kojonen

Komediateatteri / Peero Lakanen

Ohjaaja Anu Raipiaa kiehtoi erityisesti Keisarin uusien vaatteiden tematiikka. Tarinassa päähenkilö haluaa kaikkea mahdollista ihanaa ja kiiltävää. – Käsikirjoitusta laatiessani rakensin tuota ideaa vieläkin pidemmälle. Tässä näytelmässä päähenkilö on varsinainen materialisti, joka siitäkin huolimatta, ettei valtiolla ole yhtään rahaa, haluaa aina vain enemmän ja enemmän. – On sinänsä mielenkiintoista, kuinka meitä ihmisiä manipuloidaan tänä päivänä hankkimaan kaikenlaista, mitä emme itse asiassa tarvitsisi lainkaan, Raipia pohtii.

Alun perin näytelmästä piti tulla pienimuotoinen lastennäytelmä, mutta Raipian yllätykseksi siitä kasvoikin kuuden näyttelijän musikaali. Käsikirjoitusta tehdessään hän huomasi, että tarina alkoi elää hänen sisällään laulukappaleiden dialogin muodossa. Näin syntyi ajatus lauluista ministereiden ja huijareiden esittäminä. Laulujen tekstitys on Raipian käsialaa ja kappaleet on säveltänyt Tony Sikström.

– Aiemmin olen tehnyt lähinnä pienimuotoisia tekstejä, lukuun ottamatta Tirkistelyänäytelmää, jonka toteutimme yhdessä Panu Raipian kanssa, hän sanoo.

– Näytelmässä tämä kulminoituu tilanteeseen, jossa jopa näkymättömät vaatteet ovat todella upeat, jos vain muut niin sanovat. – Alkuperäisen sadun idea on niin hauska, kun päähenkilö ei tajua ollenkaan olevansa nakuna, vaan kuvittelee olevansa hieno, Raipia naurahtaa.

Anu Raipia koki produktion erityisen antoisana juuri siksi, että hän on oivaltanut paljon uutta sitä tehdessään. Omalla tavallaan se on myös ollut uusi aluevaltaus.

– Tony oivalsi jo puolesta sanasta, minkä tyyppistä toteutusta kulloinkin etsin, ja esityksen musiikki syntyi todella helposti yhteistyössä hänen kanssaan, Raipia toteaa.

Musiikkinäytelmän rooleissa nähdään Harri Penttilä, Ronja Alatalo, Jukka Saarinen, Sini Salo, Jere Riihinen ja Merituulia Pöysti. Ronja Alataloa lukuun ottamatta kaikki esiintyjät ovat aikuisia. Muutamassa näytöksessä yhä koulua käyvää Ronjaa tuuraa Alli Untala. Musiikkinäytelmän koreografina toimii Sanna Neuvonen ja puvustuksesta vastaa Kaisa Savolainen. Keisarin uudet vaatteet puhuttelee katsojaa monella tasolla. Ikäsuositus on yli 3-vuotiaille, mutta vanha tarina riemastuttaa tuoreella otteellaan ja näppärillä teksteillään kaiken ikäisiä. Ensi-ilta on 12.5.2014 ja näytelmän kesto on väliaikoineen puolitoista tuntia.

www.kotimaassa.fi

Kesällä 2014 Komediateatterin katetulla ulkoilmanäyttämöllä Ray Cooneyn naseva ja naurettava farssi!

RiemuRahat Ohjaus Panu Raipia Ensi-ilta 7.6.2014 Jos haluat nauraa - niin Riemurahat on oikea valinta!

Liput alk. 26/30/32 €

TOM LINDHOLM

MARI TURUNEN

JANNE KATAJA

AIMO PETRA RÄSÄNEN KARJALAINEN

Tampereen Komediateatteri | www.komediateatteri.fi | p. 0207 288 388 | Lapintie 3 a, 33100 Tampere puh. hinta 0,069 €/min+pvm, matkapuh. 0,149 €/min+pvm.

Krapin Kesäteatterissa 2014

Heinolan katetulla kesäteatterilla

Arto Paasilinnan komedia

ILMAS TA RAHAA

Rooleissa mm.

ohjaus ja sovitus Milko Lehto Päärooleissa Jussi Lampi ja Sari Havas

PERTTI SVEHOLM JAANA SAARINEN SAMPO SARKOLA PEKKA STRANG RISTO KASKILAHTI ILMARI SAARELAINEN www.heinola.net

Ensi-ilta pe 6.6. klo 19 muut esitykset 8.6. – 10.8.

ainoa Alueen ri iteatte t ammat

Liput ja tiedustelut KUT toimisto p. (09) 2735 4000 www.kut.fi / info@kut.fi / www.lippu.fi

Heinolan kulttuuritoimisto p. 03 849 3606 Savontie 5 ma-pe 8.30-15.30

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2014

31.5.–8.6.2014

TAM

10.

TAR

E PER GUI

Juhlavuosi

2014

S T I VA L

TAMPERE GUITAR FESTIVAL

31.5. – 8.6.2014

www.tgf.fi

Lippupiste 0600 900 900 (1,98 e/min+pvm)

Tampere-talo 0600 94500 (1,40 e/min+pvm)

festivaalipassi 179 e elämyspassi 7.-8.6. 119 e myynnissä 30.5. asti

www.tgf.fi

53 53

Pirkanmaan kulttuurikierros www.kotimaassa.fi

Pirkanmaan kulttuurikierros osa 1:

Pirkanmaan kitarakierros

Orivesi

ylöjärvi

2 4

Suomessa järjestetään vuosittain suuri määrä erilaisia nokia kulttuuritapahtumia. Monet niistä järjestetään joko yhdessä paikassa tai maantieteellisesti pienellä alueella. Osan tapahtumista voi toteuttaa kuitenkin myös toisella tavalla. Sen sijaan, että ihmisiä houkutellaan festivaalipaikalle, tapahtuman voi myös viedä ihmisten luokse.

Alati kehittyvä festivaali

tampere

KANGASALA

pirkkala

3 lempäälä

Tampere Guitar Festival juhlistaa tänä vuonna kymmenvuotista taivaltaan. Konsertteja on järjestetty alusta saakka useammalla paikkakunnalla. Kirkot ovat akustiikkansa vuoksi erinomaisia konserttipaikkoja klassisen kitaran konserteille. Tapahtuman tyylillisesti vaihtelevat pääkonsertit puolestaan järjestetään Tampere-talossa. Lisäksi Tampereen keskustan klubeilla ja kuppiloissa järjestetään useita OFFklubeja, jotka ovat pääosin maksuttomia tilaisuuksia.

7 Konsertteja on usealla paikkakunnalla Tampereella ja lähiympäristössä. Kirkot ovat akustiikkansa vuoksi erinomaisia konserttipaikkoja klassiselle kitaralle.

Kitarafestivaali on tehnyt paljon työtä ollakseen saavutettava tapahtuma. Se huomioi erityisryhmiä, kuten vanhuksia, näkö- ja liikuntarajoitteisia, maahanmuuttajia, vähävaraisia, lapsiperheitä ja niin edelleen. Nyt tapahtuma haluaa panostaa myös maantieteelliseen saavutettavuuteen. Pirkanmaan kulttuurikierros tähtää kuntien kulttuuripalvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden parantamiseen. Tavoitteena on kehittää toimintamalli, joka on toteutettavissa missä päin Suomea vain erilaisilla kulttuurisisällöillä.

Kulttuurimatkailua Pirkanmaalla Kitarakonsertit, ja koko kulttuurikierros, ovat hyvä syy lähteä tutustumaan pirkanmaalaisiin miljöisiin, kirkkoihin ja tietysti kitaramusiikkiin. Konsertit on suunniteltu niin, että ne täydentävät sisällöllisesti toisiaan. Kulkemalla koko reitin kuulijalle rakentuu hyvä yleiskuva kitaran eri mahdollisuuksista, askel askeleelta. Konsertteja järjestetään Tampereella, Kangasalla, Lempäälässä, Nokialla, Orivedellä, Pirkkalassa ja Ylöjärvellä. Jos kierroksen ajankohta on huono tai juuri kitaramusiikki ei ole se oma juttu, tarjoavat kunnat, paikkakuntien kirkot ja alueen yritykset paljon mielenkiintoista nähtävää ja koettavaa ympäri vuoden. Pirkanmaalaisille tämä on puolestaan oiva syy harrastaa alati suosiotaan kasvattavaa lähimatkailua. Usein myös aivan omilta kotikulmilta löytyy hyvinkin mielenkiintoisia kohteita, jotka ovat saattaneet jäädä huomioimatta, ehkä juuri niiden helppouden ja läheisyyden vuoksi. Teksti: Tomi Tolvanen festivaalijohtaja, Tampere Guitar Festival

Pirkanmaan kulttuurikierros Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2014

5454

www.tgf.fi

usa

Cross-over

10-vuotisjuhlakonsertti

Al Di Meola Plays Beatles & More

juhlabuffet

Lauantai 7.6. klo 20 Tampere-talo, Iso sali (alk. 35e) Yliopistonkatu 55, Tampere

Tampere Guitar Festivalin upea 10-vuotisjuhlabuffet tarjoillaan Tampere-talossa ennen Al Di Meolan konserttia.

Yhdysvaltalainen Al Di Meola on fuusiokitaran tärkeimpiä vaikuttajia ja kehittäjiä. Al Di Meola Plays Beatles & More -projekti on mestarin pitkäaikaisen haaveen täyttymys, sillä Beatles on juuri se orkesteri, joka on tehnyt häneen kaikkein suurimman vaikutuksen. Tässä Tampere Guitar Festivalin 10-vuotisjuhlakonsertissa lavalle nousee kaikkiaan seitsemän muusikkoa: Al Di Meola Trio vahvistettuna jousikvartetilla. Konsertissa kuullaan Al Di Meolan kehuttuja sovituksia Beatlesin kappaleista sekä hänen omaa tuotantoaan. Ennen konserttia on tarjolla näyttävä juhlabuffet.

Buffet sisältyy kaikkiin tapahtumapasseihin ja sen voi ostaa myös seuraavien tuotteiden yhteydessä: • Al Di Meola plays Beatles and more -konserttilippu • Kitarajuna Helsingistä 7.6. • Hotellipaketit Tampereen Sokos-hotelleissa

Rucolapestokananpoikaa

Al Di Meola on äärimmäisen virtuoosinen kitaristi, jonka soitosta löytyy myös herkkyyttä ja syvyyttä. Hän on soittanut yhdessä muun muassa Paco de Lucian, John McLaughlinin, Stanley Clarken ja Chick Corean kanssa. Di Meola on ollut esikuva myös monille muiden musiikkityylien edustajille, kuten esimerkiksi Yngwie Malmstenille. Al Di Meolalta on julkaistu yli 20 sooloalbumia sekä useita muiden artistien kanssa tehtyjä levyjä.

www.tgf.fi

Marinoituja katkarapuja ja soijapapuja Helmimozzarellaa, tomaattia ja basilikaa Antipasto-luomupastasalaattia Vihreää salaattia ja balsamicokastiketta Ciabattaleipää Lämmin gratiini ilmakuivatusta kinkusta, varhaisperunasta, fenkolista ja parsasta

55 55

Pirkanmaan kulttuurikierros www.kotimaassa.fi

13.-15.6. tanssijuna Tule SottiisiMovesiin junalla – matkalla yllätyksellisiä tanssiesityksiä

Koe kulttuuria

Hinta 108 €, porukkapaketti neljälle 99 € / hlö sisältäen matkat, ohjelman junassa ja tapahtumapassin.

Kiskoilla

www.tapahtumajuna.fi | 044 5633 949 | lähtö: helsinki, pasila, tikkurila, riihimäki

Pirkanmaan kulttuurikierros Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2014

56 56

www.tgf.fi

ESP

Klassinen

The Balkan Story

ZORAN DUKIC

Keskiviikko 4.6. klo 19 Pirkkalan Vanha kirkko (20e) Anian rantatie 226, Pirkkala Kroatialaisen Zoran Dukicin kilpailumenestys on poikkeuksellinen, sillä hän voitti 1990-luvulla kitarakilpailuja enemmän kuin kukaan muu. Nyt on herkullinen tilaisuus tutustua tämän syvällisenä muusikkona pidetyn taiturin tulkintoihin konsertissa, jonka keskiössä on 1900-luvun balkanilaisten säveltäjien teokset. Kuusivuotiaana kitaransoiton aloittanut Dukic valmistui Zagrebin Musiikkiakatemiasta, jonka jälkeen hän jatkoi opintojaan Kölnissä Hubert Käppelin johdolla. Kymmenen kitarakilpailun upeaan voittosarjaan sisältyy ensimmäiset palkinnot sekä Granadan että Palma de Mallorcan Andrés Segovia -kilpailuissa – saavutus, johon kukaan toinen kitaristi ei ole yltänyt. Dukicin repertuaari yltää Bachista espanjalaisen romantiikan klassikoiden kautta nykymusiikkiin, ja hänen tulkintojaan näistä voi kuunnella lukuisilta eri levyiltä. Viimeisin, Naxosin julkaisema 24 Caprichios de Goya, sisältää Mario Castelnuovo-Tedescon musiikkia. Dukic on myös erittäin omistautunut kitarapedagogi, ja tällä hetkellä hän opettaa muun muassa Haagin Kuninkaallisessa Musiikkikorkeakoulussa. Kamarimuusikkona Zoran Dukicia voi kuulla kokoonpanoissa Trio de Cologne ja European Guitar Quartet.

We sing, we dance…

MARGARITA ESCARPA

Sunnuntai 1.6. klo 16 Tampereen tuomiokirkko (20e) Tuomiokirkonkatu 3, Tampere Kitarafestivaalin avajaiskonsertissa esiintyvä Margarita Escarpa on ollut klassisen kitaran kansainvälisellä huipulla jo parinkymmenen vuoden ajan. Hänen soittoaan leimaa teknisen suvereeniuden lisäksi kaikkiin tyylilajeihin taipuva herkkä musikaalisuus. Tampereella Escarpan konsertissa kuullaan teoksia 1800- ja 1900-luvuilta laulun ja tanssin näkökulmasta. Madridissa suoritettujen kitaraopintojen jälkeen Escarpa saavutti 1990-luvun alkupuolella menestystä useissa eri kitarakilpailuissa. Tämä, yhdistettynä hänen poikkeukselliseen lahjakkuuteensa, avasi ovet tärkeimmille musiikkifestivaaleille Euroopassa, Aasiassa ja Amerikassa. Sekä yleisö että alan spesialistit ovat ylistäneet Escarpan soittoa, ja konsertoidessaan Helsingissä vuonna 2001 hän sai täysin haltioituneen vastaanoton muun muassa Helsingin Sanomien kriitikolta. Escarpa on levyttänyt muun muassa Naxos-levymerkille, ja hän opettaa kitaransoittoa luoteisespanjalaisen Vigon kaupungin konservatoriossa.

www.tgf.fi

5 CRO 57 57

Klassinen Pirkanmaan kulttuurikierros www.kotimaassa.fi

Classical Guitar Classics, rakastetuimmat kitaraklassikot

ALEN GARAGIC

Lauantai 7.6. klo 16 Tampere-talo, Pieni sali (29/19e) Yliopistonkatu 55, Tampere

ITA/BRA

Bosnia ja Herzegovinassa syntynyt Alen Garagic tarjoilee konsertissaan kitaramusiikin helmiä, joita on aina ilo kuulla. Tämän oman sukupolvensa merkittävimpiin kitaristeihin lukeutuvan taiteilijan konsertti on oiva tapa vaikka aloittaa musiikillinen löytöretki klassisen kitaran maailmaan. Garagicin soitto on kerännyt kiitosta paitsi teknisellä virtuositeetillaan niin myös teoksesta toiseen vaihtelevan laajan väri- ja dynamiikkaskaalan ansiosta.

Klassinen

Fingerstyle Guitar

ANTONIO FORCIONE TRIO

Perjantai 6.6. klo 19 Tampere-talo, Pieni sali (29/19e) Yliopistonkatu 55, Tampere Kitaristi, multi-instrumentalisti ja säveltäjä Antonio Forcione on tyylilajeja rikkaasti sekoittava fingerstyle-taituri. Hän hallitsee niin jazzin kuin afrikkalaisen ja brasilialaisen musiikin äänenpainot. Lukuisten maailmanluokan artistien kanssa soittanut Forcione esiintyy Tampereella trioprojektinsa kanssa, jonka muut jäsenet ovat perkussionisti Anselmo Netto sekä basisti Matheus Nova Brasiliasta. Luvassa on huikaisevan virtuositeetin ja tulisten rytmien ilakoiva ja yllättävä cocktail. Italiassa syntynyt ja opiskellut, vuonna 1983 Lontooseen muuttanut Forcione on soittanut esimerkiksi Angelique Kidjon ja Omar Sosan kaltaisten tähtien kanssa. Omaa musiikkiaan sisältäviä albumeja hän on julkaissut seitsemäntoista, joista viimeisin, Sketches of Africa, on vuodelta 2012. Forcionen ennakkoluuloton asenne on myös johtanut hänet tutkimaan musiikkiteatterin maailmaa, ja hänen musiikkikomediaa sisältävät projektinsa ovat voittaneet lukuisia palkintoja. Antonio Forcione Trion ohjelmisto koostuu etupäässä Forcionen omista sävellyksistä. Yhtyeen jazzia, flamencoa, kansanmusiikkia, rockia ja oikeastaan mitä tahansa kuviteltavissa olevia tyylilajeja yhdistelevät konsertit ovat riemastuttaneet ja ihastuttaneet yleisöjä eri puolilla Eurooppaa.

Pirkanmaan kulttuurikierros Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2014

58 58

Alen Garagic (s. 1978) on opiskellut kitaransoittoa muun muassa Haagin Kuninkaallisessa konservatoriossa, jossa hänen opettajanaan oli tälläkin festivaalilla vieraileva Zoran Dukic. Garagicin kilpailumenestyksiin kuuluvat voitot muun muassa Andrés Segovia- sekä Princess Cristina -kitarakilpailuissa. Garagic asuu tällä hetkellä Barcelonassa. Vaikka Garagicin ohjelmiston pääpaino on espanjalaisen kitaramusiikin klassikoissa, hän tuo usein mukanaan myös tuulahduksia kotimaansa kansanmusiikista.

BIH

Klassinen

www.tgf.fi

Klassinen

ESP

Early Masters and more

FRANCISCO BERNIER

Ma 19.5. klo 20, Iso sali

Mariza

Maanantai 2.6. klo 19 (20e) Ylöjärven kirkko Kirkkotanhuantie 1, Ylöjärvi

Upeaääninen fado-laulajatar

Tiistai 3.6. klo 19 Lempäälän kirkko Kirkkopolku 1, Lempäälä

Liput alk. 66/52/38 €

Palkittu Francisco Bernier on yksi sukupolvensa johtavista klassisen kitaran taitajista. Tampere Guitar Festivalilla hän keskittyy vanhan musiikin mestareiden teoksiin.

Klassinen

Su 11.5. klo 18, Iso sali

7 Fingers

FIN

Back to the Future

OTTO TOLONEN

Huikeaa nykysirkusta

Liput alk. 42 €, alle 13 v. 31 €, väh. 4 lippua ostavalle -10 %/lippu

Tiistai 3.6. klo 19 (20e) Nokian kirkko Pirkkalaistie 22, Nokia

Mediterranean Guitar Torstai 5.6. klo 19 Oriveden kirkko Keskustie 13, Orivesi

Tampere-talon Lipputoimisto 0600 94500 (1,40 €/min+pvm) www.tampere-talo.fi

Otto Tolonen (s.1980) kuuluu suomalaisten kitarataiteilijoiden ehdottomiin kärkinimiin. Tolonen on mukana latinalaisamerikkalaista musiikkia soittavassa Tjango!-yhtyeessä, joka myös esiintyy tämän vuoden kitarafestivaaleilla.

Klassinen

Lippupisteen palvelumaksu 1,5 €-3,5 €/lippu

ESP

Uusi ravintolalaiva m/s Silver Sky

Uusi ravintolalaivamme aloittaa risteilyt. Nauti lounas-, iltapäivä- ja illallisristeilyistä Tampereen lähivesien kauniissa maisemissa Pyhäjärvellä. Ravintolalaivan risteilyt on helppo yhdistää teatteri Viikinsaaren näytöksiin.

Fernando’s Heritage

JAIME VELASCO

Teatteri Viikinsaari

Uusi katettu teatteri Viikinsaari on vain 20 min laivamatkan päässä Tampereen keskustasta. Tarjolla yksittäis- ja ryhmämatkailijoille valmiita matkapaketteja sisältäen laiva- ja teatterilipun. Teatteriin voi yhdistää risteilyn uudella Silver Sky-laivallamme. Viikinsaaren ravintolassa nautit buffet-ruoan, väliaikakahvit tai vaikkapa virkistävän drinkin.

Keskiviikko 4.6. klo 19 (20e) Kangasalan kirkko Ainontie 1, Kangasala

Kuumia aaltoja & laastareita

Sunnuntai 8.6. klo 16 Rönnin lava Eräjärventie 946, Orivesi

Ensi-ilta ti 17.6. Näytökset ti-su 1.7.-8.8. Pohjautuu Spede Pasasen viimeiseen TV-sarjaan Kuumia aaltoja. Tähdittämässä mm. Hannele Lauri ja Mikko Rasila.

Espanjalainen Jaime Velasco on nuoren sukupolven nousevia kitaralupauksia. Hänen soitossaan yhdistyy rohkea tulisuus ja herkkyys sekä äärimmäisen kuunteleva melodian käsittely.

www.tgf.fi

Puh. 010 422 5600 ● info@hopealinja.fi ● www.hopealinja.fi

59 59

Pirkanmaan kulttuurikierros www.kotimaassa.fi

2014

- Elämyspuisto - Tyky-/tyhypäivät - syntymäpäivät - polttarit - häät - kesäteatteria - musiikkitapahtuma - saunat ja paljut - Korikiipeily - Paintball

Pirkanmaan kulttuurikierros Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2014

60 60

www.tgf.fi

3 Lempäälä on

Lempäälän luontomatkailuvaltti on historiallisen kirkon mukaan nimetty, ympyränmuotoinen retkeilyreitti Birgitan polku, jonka vaihtelevissa ja kauniissa maisemissa on hyvät puitteet niin pienille kävelylenkeille kuin pitkille vaelluksille. Polku kulkee pääosin metsissä, joista silloin tällöin avautuu silmiä hivelevät näkymät järvenselälle. Vuoden 2006 Retkikohteeksi valitulla Birgitan polulla on merkittyjä patikointireittejä noin 50 kilometrin verran. Kosteitten osuuksien pitkospuut sekä kymmenet sillat helpottavat matkantekoa, ja reitti on hyvin viitoitettu. Matkan varrella on myös runsaasti tauko- ja nuotiopaikkoja sekä kotia ja laavuja yöpyjiä varten.

matkan varrella

Tampereen eteläinen naapuri Lempäälä on kautta aikojen hyötynyt hyvästä sijainnistaan kauppa- ja vesireittien varrella. Ikivanhassa Lempäälässä hyvät kulkuyhteydet ovat merkittävästi vaikuttaneet kunnan kasvuun kautta aikojen: Hiidentie johdatti jo muinoin kulkijan Tammerkosken partaalta Vanajan seudulle ja edelleen Turkuun, rautatie Helsingistä Tampereelle avattiin 1800-luvun loppupuolella, ja samoihin aikoihin rakennettu Lempäälän kanava mahdollistaa nykyäänkin kulkemisen Pyhäjärveltä Vanajavedelle. Lempäälään on siis helppo tulla, mutta siellä on myös mukava olla: tekemis-, kokemis- ja ostosmahdollisuuksien lisäksi persoonallisia majoitusvaihtoehtoja riittää lomamökeistä luontaiskylpylään ja rusthollista hoviin.

Kuokkalankoski on Lempäälän vanha keskusta Ainutlaatuisen Kuokkalankosken alue oli aikoinaan liikenteen ja kaupan keskus. Nykyisin menneestä merkityksestä kertoo Kuokkalankosken museoraitti. Museoraitti on enemmän kuin museo, se on kokonaisvaltainen matka historiaan: alueella on useita museoita, jotka kertovat elävästi menneiden vuosikymmenten elämästä.

Pyhän Birgitan jalanjäljillä Lempäälän kenties tunnetuin matkailunähtävyys on keskiaikainen harmaakivikirkko, Pyhän Birgitan kirkko, joka rakennettiin 1500-luvulla Pohjolan ainoan naispyhimyksen, Pyhän Birgitan muistolle. Edelleen toiminnassa oleva kirkko on aikoinaan sijainnut maakuntien rajalla, ja on saanut arkkitehtuurisia vaikutteita sekä Satakunnasta että Hämeestä. Joka vuosi elokuun viimeisenä lauantaina Lempäälässä järjestetään Birgitan kirkkovaellus, pyhiinvaellus, jonka reitit kulkevat vesitse ja maitse kohti Lempäälää. Vaellus päättyy iltamessuun Pyhän Birgitan kirkossa. Birgitta-viikot, monipuolinen Birgitan markkinoihin huipentuva tapahtumakokonaisuus, järjestetään parittomina vuosina syys–lokakuussa.

www.tgf.fi

Museoraitin erikoisuus on se, että kauppamuseo sijaitsee entisessä kyläkaupassa ja pajamuseo on aidossa pajassa. Niiden lisäksi raitilta löytyvät kampaamo- ja parturimuseo, suutarimuseo, sotaveteraanien perinnekammari sekä paikkakuntalaisen tallukkamestarin, Puskeman Kustaan, töllissä sijaitseva kotimuseo. Lisäksi museoraitin naapurissa sijaitseva Sakkola-museo esittelee luovutetulle alueelle jääneen karjalaispitäjän perinnettä. Museoraitilla järjestetään vuosittain erilaisia tapahtumia, jolloin museoalue herää eloon käsityöläisten, esiintyjien ja vierailijoiden täyttäessä raitin. Naapurissa Villa Hakkarin pihapiirissä järjestettävistä heinäkuisista Kuokkalankosken markkinoista on muodostunut Lempäälän kesän päätapahtuma. Markkinoilla tavataan tuttuja, tehdään kauppaa ja nautitaan yleisestä markkinahumusta – aivan kuin ennen vanhaan.

61 61

Pirkanmaan kulttuurikierros www.kotimaassa.fi

TAMPERE

Teatterit

Tampere tapahtumien kes

Sympaattinen ja maanläheinen, kansainvälinen, kotoisa, mutta tarpeeksi iso, sykkivä ja soiva Tampere on Pirkanmaan vetovoimainen napa ja monipuolisten tapahtumien metropoli. Suomalaiset tuntevat Tampereen perinteisesti Särkänniemen, Pyynikin, jääkiekon, Eppu Normaalin, Pikku Kakkosen ja mustanmakkaran kotina. Viime vuosina Tampere on nostanut profiiliaan myös monipuolisten tapahtumien näyttämönä, ja erityisesti musiikkitapahtumat Tammerfest ja nuorten Blockfest etunenässä ovat tuoneet Tamperetta esille myös valtakunnallisessa tapahtumakentässä.

Tapahtumat vetovoimaisuuden veturina Tampereella järjestetään vuosittain yli 4000 erikokoista tapahtumaa, joiden suora liikevaihto on noin 120–150 miljoonaa euroa. Kun tähän lisätään välilliset tulot majoituksesta, ravitsemuksesta ja muusta oheistoiminnasta, tapahtumat tuovat kaupunkiin satoja miljoonia euroja vuodessa ja työllistävät tuhansia ihmisiä. Tampereella onkin herätty huomaamaan tapahtumien merkitys alueen elinkeinoelämälle ja taloudelle, ja siksi kaupunkiin halutaan tulevaisuudessa entistä enemmän eri alojen suurtapahtumia. – Urheilun ja kulttuurin suurtapahtumat profiloivat kaupunkia myönteisesti, tekevät sitä tunnetuksi myös maailmalla ja siten parantavat alueen vetovoimaisuutta. Kaupunkilaisten lisäksi tapahtumista hyötyvät tamperelainen matkailuelinkeino, kaupat ja palveluyritykset, sanoo tapahtumajohtaja Perttu Pesä, joka vetää Tampereella muutama vuosi sitten perustettua kaupungin tapahtumatoimistoa. Tapahtumatoimisto toimii yhdessä kulttuuri- ja urheilutapahtumien järjestäjien kanssa, ja tarjoaa palveluita tapahtumajärjestäjille ja hankkii aktiivisesti kaupunkiin uusia suurtapahtumia.

Pirkanmaan kulttuurikierros Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2014

62 62

Tampere on hyvä isäntä Perttu Pesä pitää Tamperetta erinomaisena tapahtumakaupunkina. – Tampere tunnetaan hyvänä isäntänä ja luotettavana kumppanina. Tänne on helppo tulla, ja täällä on helppo olla ja kulkea. – Tampereen talousalue on Pohjoismaiden kuudenneksi suurin talousalue. Meillä on vilkas kansainvälinen lentokenttä, hyvät fasiliteetit ja viihtyisä kaupunki, joka on helppo ottaa haltuun.

Tapahtumia myös talvelle Suomessa eletään hyvin pitkälle vuodenaikojen mukaan: kesäviikonloppuisin erilaiset tapahtumat kilpailevat kävijöistä koko maassa, kun taas syys- ja talvikaudella eletään hiljaiseloa myös tapahtumarintamalla. Perttu Pesä tietää, että kysymys ympärivuotisesta tapahtumatarjonnasta on ikuinen. – Perinteisestihän Suomessa eletään toukokuusta syyskuun loppuun. Lokakuussa laitetaan verhot kiinni ja mennään mökkiin mököttämään. Teemme aktiivista yhteistyötä paikallisten toimijoiden kanssa, jotta saisimme kehitettyä kaupunkiin toimintaa myös talvikaudelle. Tampereen talvikaudelle on oman asemansa vakiinnuttanut jo äskettäin päättyneet Tampereen Elokuvajuhlat, joita on vietetty jo vuodesta 1970. Pohjoismaiden vanhin ja suurin lyhytelokuvafestivaali tuo vuosittain kaupunkiin tuhansia ihmisiä niin Suomesta kuin ulkomailta. Perttu Pesä toivoo, että jatkossa yhä useammat kansainväliset vieraat löytäisivät Suomesta myös Tampereen seudun Helsingin ja Lapin lisäksi. – Haluaisimme toki haukata kansainvälisen turismin omenaa, Pesä muotoilee.

www.tgf.fi

TAMPERE

skipisteessä – Pääsääntöisesti kaikki kansainväliset delegaatiot, joita olen isännöinyt, ovat positiivisesti yllättyneitä Tampereesta ja ottaneet kaupungin omakseen. Kaikki, jotka tulevat tänne, ihastuvat, mutta haasteena onkin saada ihmiset tänne – kukaan ei tiedä, mikä Tampere on. Sen eteen teemme jatkuvasti töitä.

Kansainvälistä näkyvyyttä urheilutapahtumilla Tapahtumat ovatkin oivallinen tapa herättää kansainvälistä kiinnostusta. Erityisesti erilaiset kansainväliset urheilutapahtumat tuovat kaupunkiin ulkolaista mediaa, ja niiden välittämän kuvan, äänen ja palstamillimetritilan saavuttamiseksi ei minkään kaupungin markkinointiresurssit riittäisi. – Esimerkiksi toukokuussa Tampereella ajettava Speedwayn MM-sarjan osakilpailu televisioidaan yli sataan maahan. Ei sellaista näkyvyyttä voi rahalla ostaa, Perttu Pesä sanoo. Teksti: Matleena Ikonen

www.tgf.fi

63 63

TAMPEREEN TAPAHTUMAT MAALISKUU-ELOKUU 2014

26.-30.3. Tampere kuplii -sarjakuvafestivaali 9.-13.4. Tampere Biennale 25.-27.4. Tampereen kalamarkkinat 26.-27.4. Taidesuunnistus 1.-4.5. Karaten EM-kilpailut 16.-17.5. Speedway MM-sarjan osakilpailu 14.-18.5. Eurooppalainen ruokatori 12.-17.5. Mukamas nukketeatterifestivaali 24.5. Likkojen Lenkki 20.-25.5. Tanssivirtaa nykytanssifestivaali 31.5.-8.6. Tampere Guitar Festival 7.6. Annikin runofestivaali 2.-8.6. Vihreä viikko 7.6. YLEn lastenohjelmien juhlatapahtuma 8.6. Pirkan Pyöräily 6.-7.6. South Park Festival 1.-15.6. Sottiisi Moves 21.-22.6. Valtteri Festival 19.-27.7. Aamulehti Tampere Open -tennisturnaus 29.6.-4.7. FIM Rally 27.6.-5.7. Tammerkosken sillalla 10.-11.7. Pyrintö aik. PM 16.-19.7. Tammerfest 26.7. Pirkan Soutu 26.7.-2.8. Kukkaisviikot 26.-27.7. Alueviestit, Pyrintö 1.-2.8. Blockfest 10.8. Puistofiesta 4.-10.8. Tampereen Teatterikesä 7.8. Tapahtumien Yö 16.-17.8. Pietarilaiset markkinat 16.-24.8. U19 Naisten lentopallon EM 22.23.8. Eliittikisat

Pirkanmaan kulttuurikierros www.kotimaassa.fi

PIRKKALA Peruspirkkalalainen Valte kuntakeskuksessa. Pirkkalankylän arkeologisissa kaivauksissa löytynyt luulusikka. Kuva: Teemu Tiainen.

Pirkkala on modernia menoa ja maalaisromantiikkaa 5

Tampereen kyljessä sijaitseva Pirkkala on yksi väestöltään nopeimmin kasvavista kunnista Pirkanmaalla. Pirkkala on moderni, elävä ja kaupunkimainen kunta, jossa sijaitsevat paitsi monet elinvoimaiset yritykset, myös Tampere-Pirkkalan lentoasema ja Satakunnan lennoston päätukikohta. Historiallinen Pirkkala on myös idyllinen maaseutukunta, jossa pääsee maaseudun syleilyyn vain muutaman kilometrin päässä keskustasta. Keskustan helmi on Vähäjärvi vehreine ympäristöineen.

Pirkkalan monet kasvot paljastuvat bussikierroksilla Matkailijalle Pirkkala tarjoaa mielenkiintoisen matkan esihistoriallisista ajoista nykypäivään. Helpoin ja antoisin tapa ottaa kunta haltuun on osallistua kunnan järjestämille opastetuille bussikierroksille, joita järjestetään kesäaikana erilaisten teemojen ympärillä. Yleiskierroksella tutustutaan muinaisen ja nykyisen Pirkkalan vaiheisiin kunnan kiinnostavimpien kohteiden kautta. Kierroksella havainnollistetaan Pirkkalan keskustan rakentumista nykyisen kaltaiseksi, kaupunkimaisen viihtyisäksi asuinpaikaksi vapaa-aika- ja koulukeskuksineen, kunnantaloineen ja yrityksineen. Kierroksen kulttuurikohteista mainitsemisen arvoisia ovat esimerkiksi v.1921 valmistunut Pirkkalan vanha kirkko sekä Suupantorilla vierailijaa tervehtivä Valte.

Pirkanmaan kulttuurikierros Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2014

64 64

Valte on näköispatsas Valte Niemisestä, jonka peruspirkkalalaisen hahmon kuvanveistäjä Villu Jaanisoo ikuisti kunnan 75-vuotisjuhlien kunniaksi pystytettyyn patsaaseen vuonna 1998. Arkeologiakierroksella kuljetaan muinaisten pirkkalalaisten jalanjäljissä Pirkkalankylän arkeologisten kaivausten maisemissa, ja tutustutaan Pirkanmaan maakuntamuseon alueella tekemiin, valtakunnallisesti merkittäviin löytöihin Pirkkalan pitäjänmakasiinin valokuvanäyttelyssä. Maaseutukierroksella nähdään, miten Pirkkalassa idyllinen maalaismaisema ja urbaani kaupunkiympäristö yhdistyvät toisiinsa ainutlaatuisella tavalla. Kierroksella keskitytään pirkkalalaiseen agraarikulttuuriin ja elämänmenoon. Reipin kotiseutumuseossa tehdään pieni aikamatka pirkkalalaiseen paikallishistoriaan ja elävään maaseutukulttuuriin. Museon välittömässä läheisyydessä sijaitsevalla Reipin tilalla voi tutustua lampaisiin, hevosiin, maalaisrakennuksiin, peltoaukeisiin, hakamaihin ja katajaketoihin – aitoon maalaistunnelmaan vain muutaman kilometrin päässä Pirkkalan keskustasta ja Tampere-Pirkkalan lentoasemalta. Kulttuurikierroksella vieraillaan Pirkkalan merkittävimmissä taideja kulttuurikohteissa ja tehdään katsaus kunnan monimuotoiseen arkkitehtuuriin. Pirkkala tunnetaan kuvataiteistaan ja monet merkittävät taiteilijat ovat asuttaneet kuntaa eri aikoina, heistä kenties kuuluisimpina Allan Salo, Armas Raunio ja Lennu Juvela. Nykytaiteilijoiden pol-

www.tgf.fi

PIRKKALA vea edustaa mm. kivimosaiikkitaiteilija Ritva Luukkanen. Kierroksella vieraillaan myös veistospuistossa, joka on 2000-luvulla järjestettyjen, kansainvälisten Pirkkala Sculpture -veistostapahtumien synnyttämä kulttuurinähtävyys.

Perinteistä poikkeava kirkko

Antakaa lasten tulla… Jos on Pirkkalan kirkon ulkoasu perinteisestä poikkeava, niin on myös sen sisus. Kirkkosalista tekee merkillepantavan seitsemän hiljentymispaikkaa, jotka poikkeavat perinteisestä luterilaisesta kirkosta. Hiljentymispaikat kuvaavat Jeesuksen seitsemää sanaa ristillä, ja niiden äärellä kirkossa kävijä voi sytyttää kynttilän omaan elämäntilanteeseensa parhaiten sopivan kuvan eteen. Hiljentymispaikkojen taulut ovat kaksiosaiset; toinen osa on aina akryyli- ja öljyvärein maalattu ja toinen metalligrafiikan tekniikoilla syövytettyä kuparia. Taulut on maalannut tamperelainen kuvataiteilija Tuula Lehtinen. Kirkon suunnittelussa on otettu myös lapset huomioon: kirkkosalin laidalla on lastenhuone, jonne perheen pienimmät voivat mennä toimitusten ajaksi leikkimään. Kestävällä lasi-ikkunalla kirkkosalista erotettu leikkihuone on suunniteltu siten, että jumalanpalvelusten äänet kuuluvat leikkihuoneeseen, mutta lasten äänet eivät kuulu saliin.

Arkkitehtonisesti yksi Pirkkalan kiinnostavimmista kohteista on kunnan kirkko, joka tänä vuonna täyttää 20 vuotta. Erityisen kirkosta tekee sen moderni ulkoasu, jossa kuitenkin näkyy kirkkoarkkitehtuurin vuosituhantinen perinne. Kirkko on valkea, ja sen ovat suunnitelleet arkkitehdit Simo ja Käpy Paavilainen. Kirkkorakennuksen ulkoasu sai kirkon valmistuttua ristiriitaisen vastaanoton perinteisestä kirkosta poikkeavan modernin ilmeensä vuoksi: rakennusta ei ensi silmäykseltä välttämättä miellä kirkoksi, mutta sen valoisuus kuvaa hyvin kristinuskon olemusta; iloa ja rauhaa ja syntien anteeksiantamusta.

Myös alttariltaan Pirkkalan kirkko eroaa perinteisistä kirkoista. Pirkkalan kirkossa ei nimittäin ole lainkaan alttaritaulua, vaan sen tilalla on pilvimäinen alttariseinä, jonka on pinnoittanut ohuttasoitteella ja pellavaöljyllä graafikko ja web-suunnittelija Olli Saari. Alttarilla oleva krusifiksi ja kulkueristi ovat Ossi Somman teoksia. Kuluvan vuoden marraskuu on Pirkkalan kirkon juhlakuukausi, jonka aikana järjestetään erilaisia tapahtumia kirkon 20-vuotisen historian kunniaksi. Tulossa on mm. konsertteja ja muita tapahtumia. Aivan kunnan keskustan tuntumassa sijaitseva kirkko toimii tiekirkkona, ja kesäisin kirkon oppaat järjestävät esittelyjä arkisin.

Arkkitehtuurin aiheena oli Pyhä joki, ja suunnittelussa pidettiin tärkeänä luonnonläheisyyttä. Kirkko sijaitseekin vehreän kasvuston ja peltolaidunten lomassa, ja kirkkosalista aukeaa näkymä luonnon helmaan koko kirkkosalin korkuisen ikkunan kautta.

Opastetut bussikierrokset Kesto n. 3 tuntia, tarkemmat aikataulut kevään aikana kunnan nettisivuilla, www.pirkkala.fi. Ilmoittautumiset maksuttomille kierroksille: Anu Pohjanraito, anu.pohjanraito@pirkkala.fi tai puh. 040 133 5713. Ilmoittautumiset kierroksille tulee tehdä viimeistään viikkoa etukäteen.

Pirkkalan kirkko.

www.tgf.fi

65 65

Pirkanmaan kulttuurikierros www.kotimaassa.fi

NOKIA Popeda Tapsan Tahtien Tähtiteltassa vuonna 2013. Kuva: Tapsan Tahdit.

Nokia – sopivasti pieni, sopivasti kansainvälinen

Nancy Holt Pinsiössä Pinsiössä, Nokian, Ylöjärven ja Hämeenkyrön rajalla, on mahdollisuus nähdä ja kokea jotain ainutlaatuista koko Suomessa. Pinsiön soramontuilla sijaitsee massiivinen ulkoilmataideteos, maailmankuulun ympäristötaiteilijan Nancy Holtin suunnittelema Yltä ja alta (Up and Under). Se rakennettiin sorakuopan maisemoimiseksi.

Nimi Nokia tunnetaan kaikkialla maailmassa. Matkapuhelinten siivellä maailmankartalle singahtaneessa kaupungissa yhdistyvät monipuoliset palvelut ja ihmisläheinen tunnelma. Nokialla on pitkät teolliset juuret: teollinen kehitys alkoi 1800-lopulla ja jatkuu edelleen. Kapungin syntymiseen ja kehittymiseen pääsee tutustumaan omatoimisesti Tehdassaaressa, jossa eri-ikäiset tehdasrakennukset ja niiden lomiin sijoitetut opaskyltit kertovat teollistuvasta Nokiasta.

Yltä ja alta on tarkoitettu tarkasteltavaksi sekä teoksen päältä että maan kamaralta, ja sinne voi myös kävellä sisään. Parhaiten sen hahmottaa kokonaisuudessaan kuopan ylätasanteen laavulta, jossa teosta ihaillessa voi vaikkapa paistaa makkarat tai kiehauttaa nokipannukahvit. Teoksen sisällä risteilevät tunnelit luovat yhdessä kaartuvan maavallin kanssa vuoropuhelun ihmisen rakentaman muodon ja luonnon muovaaman ympäristön välille. Koska Yltä ja alta on rakennettu luontoon, se elää ja muuttuu luonnonolosuhteiden mukaan. Taideteoksella voikin vierailla eri vuodenaikoina ja saada aina uudenlaisen taidekokemuksen.

Kevyen musiikin juhlaa

Teatteria jo 100 vuotta Teollistumisen vanavedessä Nokialle kehittyi aktiivinen työväenyhdistys, jonka pohjalta syntyi myös Nokian Työväen Näyttämö - nykyinen Nokian Teatteri. Nyt satavuotias teatteri on kehittynyt näytelmäkerhosta maanlaajuisesti tunnetuksi ammattilaisvetoiseksi harrastajateatteriksi. Nokian Teatteri on profiloitunut erityisesti laadukkaiden musiikkinäytelmien esittäjänä, ja myös satavuotisjuhlia vietetään musiikin parissa: juhlavuoden kunniaksi teatteri tuo Kennonnokan kesäteatteriin Tapio Parkkisen kirjoittaman ja ohjaaman näytelmän Onni, jonka annoin pois. Näytelmä perustuu Nokialla syntyneen, värikkään ja lahjakkaan Toivo Kärjen elämään ja musiikkiin.

Elokuussa Nokia herää eloon, kun jokavuotinen festivaali Tapsan Tahdit tuo kaupunkiin kotimaisen musiikin tähdet ja kymmenettuhannet iskelmän ja kevyen musiikin ystävät. 1980-luvun lopulta asti vietetty festivaali on vakiinnuttanut asemansa suomalaisten kesätapahtumien joukossa, ja tapahtumassa jaettava Iskelmä Finlandia -palkinto herättää aina kansallista mielenkiintoa. Festivaali on saanut nimensä Nokialla syntyneen Tapio Rautavaaran mukaan. www.tapsantahdit.fi www.strata.fi www.nokianteatteri.fi www.nokiankaupunki.fi

Kantaesitys saa ensi-iltansa Kennonnokan kesäteatterissa juhannuksen jälkeen.

Pirkanmaan kulttuurikierros Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2014

66 66

www.tgf.fi

NOKIA

Kirkko näkyy kauas Jyrkkärinteiseltä Viikinharjulta Nokian keskustan laitamilla avautuu upeat maisemat Vihnusjärven selälle. Metsäisellä mäellä kohoaa keltainen Nokian kirkko kutsuvana maamerkkinä. Entisaikaan kirkot rakennettiin näkyville paikoille kulkuyhteyksien varrelle, jotta kirkkokansan olisi helppo tulla kuulemaan sanaa. Nokian kirkko sijaitsee vanhan Turku–Hämeenlinna-maantien varrella, Vihnus- ja Pyhäjärvien välissä. Kirkko oli siis alusta asti helposti saavutettavissa niin maitse kuin vesitse. Kirkon vieressä mäellä levittäytyvä, kiviaidan ympäröimä vanha hautausmaa, harjun alapuolelle rakentunut uusi hautausmaa ja lähistöllä sijaitsevan Maatialan pappilan pihapiiri muodostavat ehjän kokonaisuuden – kirkkomaiseman, joka laajuudessaan herättää ihmetystä ja kunnioitusta. Tuntuu, kuin kirkko ympäristöineen muodostaisi kaupungin kaupungin sisällä.

Ainutlaatuinen kirkkomuseo Kirkon alakerrassa sijaitsee Pirkanmaan alueen erikoisuus: kirkkomuseo, joka esittelee Nokian laajan seurakunnan esineistöä. Nokian kirkkohan toimi aikanaan Pirkkalan seurakunnan emäkirkkona, joten museossa on Nokian viidestä kirkosta kerätyn esineistön lisäksi myös Harjun ja Pirkkalan vanhojen kirkkojen esineitä. Kirkkomuseon näyttelytila jakaantuu viiteen sektoriin, jotka käsittelevät seurakunnan toimintaa: kastetta, ehtoollista, jumalanpalvelusta, kurinpitoa ja kasvatusta. Tunnelmallisessa näyttelytilassa kohtaavat seurakunnan arki ja juhla, syntymä ja kuolema, tekstiilien ja alttariesineistön loisto sekä hautavälineistön nöyryys. Museon helmiin lukeutuvat mm. Suoniemen kirkosta peräisin oleva puinen krusifiksi, joka on valmistettu 1700- ja 1800-lukujen vaihteessa, kirkonkello Pirkkalan vanhasta kirkosta sekä 1800-luvulla valmistettu puinen ruumiskaukalo, jota talvisaikaan käytettiin jäätyneiden ruumiiden sulattamiseen. Kirkkomuseo on auki kesäisin, jolloin Nokian kirkko toimii tiekirkkona. Tilauksesta museoon järjestetään opastuksia myös muina aikoina.

Esikuvana Rooman Pantheon Viikinharjulle vuonna 1837 valmistunut kirkko edustaa uusklassillista tyyliä. Itsensä C.L. Engelin suunnitteleman kirkkorakennuksen esikuvana on ollut Rooman Pantheon-temppeli, josta se on saanut täysympyrämuotonsa ja koko kirkon kattavan upean kattokupolinsa. Nokian kirkko on juhlava ja kaunis, niin sisältä kuin ulkoa. Ulkoa päin jykevä tiilikirkko istuu massiivisuudestaan huolimatta hyvin ympäröivään harjumaisemaan. Sisällä kirkkosali huokuu vertauskuvia: salin harmaa kalkkikivilattia kuvaa maata ja taistelevaa seurakuntaa, sininen kattokupoli ”tähtineen” puolestaan taivasta ja riemuitsevaa seurakuntaa. Seinien ja katon yhtymäkohdassa kulkeva oranssi raita ilmentää ajan ja iäisyyden rajaa.

www.tgf.fi

Ne neljä muuta Pääkirkon lisäksi Nokialla on neljä muuta, eri tyylejä ja aikakausia edustavia kirkkoja. Siuron puujugentyylinen kirkko on yksi kaupungin toimivimmista kirkoista, Suoniemen pieni puinen kirkko kutsuu kodikkuudellaan, Pinsiön koruton, mutta kodikas ja viehättävä hirsirakenteinen pyhäkkö istuu kauniisti metsäiseen rinnemaisemaan, ja Tottijärven maaseutukirkon kellot ilmoittavat edelleen hautajaisissa vainaja iän.

67 67

Pirkanmaan kulttuurikierros www.kotimaassa.fi

ORIVESI

Kesätapahtumat

Oriveden kaarikirkko. Kuva:Pirjo Luukko.

6 Orivesi – viihtyisä

maaseutukaupunki

Oriveden kulttuuritarjonnan veturi on Oriveden Suvi – kulttuuritapahtumien ketju, jonka monet konsertit, näyttelyt ja tapahtumat jatkuvat läpi koko kesän kesäkuun alusta syyskuun alkuun.

Luonto on lähellä Orivedellä on yli 350 järveä, jotka tarjoavat virkistys-, retkeily- ja kalastuselämyksiä kaikkina vuodenaikoina. Orivedellä luonnon helmaan ei tarvitse välttämättä varta vasten lähteä, vaan erämaista tunnelmaa löytyy jopa aivan läheltä kaupungin keskustaa.

Kirkot kovin erilaiset

Luonnossa liikkumisesta nauttivalle löytyy monenlaisia vaihtoehtoja mukavista luontopoluista aina laajoihin erämaihin. Eräpyhän virkistysalue, Iso-Vuorijärven ja Siikajärven retkeilyreitit, Lakkasuo ja Pukalan virkistysmetsä tarjoavat upeita järvimaisemia, jylhiä kallioita, ainutlaatuista suoluontoa ja erämaan tuntua muutaman kymmenen kilometrin säteellä kaupungista. Oriveden keskustassa Kirkkolahden ympäri kiertävä Onninpolku puolestaan on valaistu luonto- ja patikkapolku, jonka helppokulkuiselle reitille on kätevä pistäytyä virkistäytymään kaupunkivierailun lomassa.

Pirkanmaan kulttuurikierros Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2014

Kopsamo–Purnu-melontareitti Juupajoelta Pitkäjärvelle kulkee läpi kauneimpien pirkanmaalaisten kulttuuri- ja maalaismaisemien, ja tarjoaa upean luontoelämyksen. Rauhallisista jokiosuuksista ja pienistä, kapeista järviosuuksista koostuva reitti soveltuu kaikentasoisille melojille.

68 68

Arkkitehtuurin ystäviä kiinnostaa Orivedellä kaupungin ainutlaatuinen kirkko, jonka tunnustetut arkkitehdit Kaija ja Heikki Siren suunnittelivat 1950-luvun lopulla. Oriveden kirkko on yksi suomalaisen sotien jälkeisen kirkkoarkkitehtuurin merkkiteoksista: ajalle tyypillisesti rakennusten muotokielessä etsittiin uusia muotoja, ja Oriveden ”kaarikirkko” onkin edustava esimerkki yksilöllisestä ja ilmaisuvoimaisesta 1960-luvun arkkitehtuurisuuntauksesta. Kirkko on suomalaisten kirkkojen joukossa hyvin moderni: torniton ja lievästi viistokatteinen. Kirkkosalin pohjamuotona soikio, joka sulkeutuu kahden vastakkaisen massiivisen seinäkaaren sisään. Vaikka rakennus poikkeaa ulkoasultaan perinteisestä, sen salissa on korkeiden ja kaarevien seinäpintojen ansiosta voimakas keskeiskirkon tunnelma.

www.tgf.fi

ORIVESI Kirkon pääovi on toisen kaaren keskikohdassa. Ovelta avautuu näkymä vastakkaiselle alttariseinälle, jota koristaa Kain Tapperin veistämä koivupuinen, abstrakti reliefi Golgatan kallio.

Tämän kesän näyttely on nimeltään Mistä tulet? Where are you from? Varifrån kommer du? Näyttely pyrkii herättämään kävijöitä pohtimaan omia juuriaan ja etsimään näyttelytöistä asioita, joita voi linkittää omaan synnyinseutuun, lapsuuden maisemiin ja kokemuksiin.

Kirkossa järjestetään opastuksia tilauksesta. Kesäisin ajalla 23.6.– 10.8. kirkko toimii tiekirkkona, mutta on perjantaisin ja lauantaisin suljettu toimitusten vuoksi.

Purnun kesänäyttely on avoinna 15.6.–11.8.2014.

Oriveden toinen vierailemisen arvoinen kirkko on Eräjärven vanha puukirkko Oriveden eteläisessä Eräjärven kylässä. Ensimmäinen saarnahuone Eräjärvelle rakennettiin jo 1600-luvun lopulla, ja nykyinen, järjestyksessä kolmas puukirkko vihittiin käyttöön kesällä 1821. Kirkon rakentajana toimi paikkakuntalainen Matti Åkergren. Kirkon tornissa on museo, jossa on esillä seurakunnan ja kiertokoulun vanhaa esineistöä sekä tietoa seudun maineikkaista kirkonrakentajista. Eräjärven kirkko on jumalanpalveluskäytössä kesäisin, ja opastuksia siellä järjestetään tilauksesta. Puukirkon pihapiirissä, vanhassa viljamakasiinissa toimii myös kivimuseo.

Viihdekeskus Rönni Rönnin huvikeskus Längelmäveden rannalla on perinteikäs viihdekeskus, joka tunnetaan lähes kaikkialla Suomessa. Rönnillä on tanssittu jo vuodesta 1949, ja tansseihin tullaan kesälauantaisin pitkänkin matkan päästä – siitä pitävät huolen korkeatasoiset esiintyjät ja aito, perinteinen tanssilavatunnelma. Tanssien lisäksi Rönnillä järjestetään kesäisin monenlaisia tapahtumia painonnostokilpailuista kesäteatteriin. Rönnin kesäteatteri sijaitsee aivan Rönnin huvikeskuksen kupeessa luonnonkauniilla Rönninsalmella. Teatterissa on nouseva, 350-paikkainen katsomo, josta on esteetön näkymä lavalle. Kesällä 2014 Rönnissä nähdään Sirkku Peltolan menestyskomedia Suomen hevonen.

Pääsylipun hinnalla savusaunaan Purnussa Veistäjä Aimo Tukiaisen perustama taidekeskus Purnu Oriveden Mustasaaressa on Suomen vanhin kesäisin toimiva taidekeskus, joka perustamisensa jälkeen toimi esimerkkinä lukuisille muille kesänäyttelyille. Purnu toimi alun perin Tukiaisen kesäateljeena, mutta vuodesta 1967 lähtien siellä on pidetty kesäisin näytillä taidetta.

www.orivesi.fi www.orivedensuvi.fi Teksti: Matleena Ikonen

Purnu sijaitsee kauniissa rantamaisemassa, joka tarjoaa runsaasti tilaa näyttäville ulkoteoksille. Alueella on useita näyttelyhalleja ja perinnerakennuksia sekä esiintymislava, joka toimii myös kesäteatterina ja konserttipaikkana. Taiteen lisäksi Purnussa voi nauttia kahvilan palveluista, rentoutua uimarannalla tai nauttia perinteisen- tai savusaunan lämpimistä löylyistä, jotka maanantaisin sisältyvät pääsylipun hintaan.

:Purnu.

Purnun riihi. Kuva

Längelmäveden kesäpäivä Rönnillä. Kuva:Pirjo Luukko.

www.tgf.fi

69 69

Pirkanmaan kulttuurikierros www.kotimaassa.fi

KANGASALA Kangasalan Lepokoti.

Taide asuu Kuhmalahden pappilassa Pitkä on historia myös Kuhmalahden vanhalla pappilalla, joka vuosisatojen aikana on ehtinyt vaihtaa omistajaa moneen kertaan, rapistua useasti, ja jopa palaa kerran täysin poroksi. Kun Kuhmalahden seurakunta sai uuden pappilan vuonna 1971, vanha puinen pappila siirtyi keramiikkataiteilija Teemu Luodon omistukseen. Alkoi pappilan uusi aika taiteen kotina.

Kesä- (ja talvi-) päivä Kangasalla 7 Runoissa ja sävelissäkin ylistetty Kangasalan kuulu kauneus avautuu kunnan kolmesta näköalatornista.

Teemu Luoto perusti vanhaan pappilaan ateljeensa ja yksityisasuntonsa, ja aina 1970-luvun alkupuolelta asti vanhassa pappilassa on nähty kesäisin kuvataidenäyttelyitä. Kuhmalahden taidepappila onkin yksi Suomen vanhimmista taiteen kesänäyttelyistä, joissa on nähty noin 300 suomalaisen taiteilijan, keraamikkojen, graafikkojen, taidemaalareiden ja kuvanveistäjien töitä. Kesänäyttelyn lisäksi vanhassa pappilassa järjestetään kursseja ja taidetapahtumia, ja se toimii myös idyllisenä juhlapaikkana: pappilan miljöössä sijaitsevassa taidekappelissa vihitään hääpareja, ja vanha pappila toimii idyllisenä juhlapaikkana erikokoisissa juhlissa.

Maanteiden kuninkaat Mobiliassa

Kulttuurimatkailijalle Kangasala tarjoaa historiaa ja taidetta eri muodoissa. Kunnassa myös halutaan panostaa kulttuuriin: Kangasalan keskustaan on rakentumassa aivan uusi kulttuurikeskus, Kangasala-talo, jossa jo ensi vuonna järjestetään konsertteja, sirkusesityksiä, taidenäyttelyitä ja muita kulttuuritapahtumia.

Kulttuuria ja kuuluisuuksia jo 100 vuotta Historiaa henkivä Kangasalan Lepokoti on aikamatka yli 100 vuoden taakse – aikaan, jolloin kaupunkien herrasväki pakeni arjen ankeutta maalle lomailemaan, seurustelemaan, uimaan ja nauttimaan maalaisilmasta.

Kangasalan eittämättä suosituin matkailukohde on tieliikennemuseo Mobilia, joka tallentaa, tutkii ja esittelee suomalaisen tieliikenteen historiaa. Ympäri vuoden avoinna oleva museo esittelee klassikkoautoja, jotka ovat kesäisin myös vuokrattavissa. Moottoriajoneuvojen helmien lisäksi Mobiliassa on mm. liikennepuisto ja kahvila sekä tilat, joita vuokrataan juhlaja kokouskäyttöön. Mobiliassa järjestetään myös erilaisia tapahtumia ympäri vuoden: mm. Lada-päivä, Minien kokoontumisajot ja Linja-autopäivä ovat Mobilian vuosittaisia tapahtumia. Teksti: Matleena Ikonen

Kangasalan Lepokoti on entinen täyshoitola ja nykyinen matkailukohde sekä juhlaja kokoustila, joka sijaitsee aivan Kangasalan keskustan tuntumassa Ukkijärven kauniissa rantamaisemissa. Alun perin kansanopiston päärakennukseksi 1890-luvulla valmistunut rakennus on pitkän elämänsä varrella vieraita, joiden joukossa on pitkä liuta maamme kuuluisuuksia: muusikkoja, taiteilijoita ja tiedemiehiä. Nykyisin talovanhus elää edelleen loistonsa päiviä: Lepokodilla järjestetään mm. konsertteja, esitelmiä, opastuksia ja keskustelutilaisuuksia, sen vuokrahuoneissa työskentelevät eri alojen ammattilaiset, ja sen tiloissa kokoustetaan ja juhlitaan merkittäviä tilaisuuksia. Se täyttää nykyajan vaatimukset, silti säilyttäen menneen maailman jäljittelemättömän tunnelman. Ruuhkaa Mobilian liikennepuistossa.

Pirkanmaan kulttuurikierros Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2014

70 70

www.tgf.fi

Pääosissa: ENSI-ILTA 3.9 JUSSI SELO, SANI,MIRO HONKANEN, ARI MYLLYSELKÄ

ENSI-ILTA 22.5 Pääosissa: LAURA VOUTILAINEN JP LEPPÄLUOTO Riipaiseva rakkaustarina KIMMO BLOM Supertähdestä ja hänen

RAULI BADDING SOMERJOKI ON LEGENDA!

henkivartijastaan!

ENSI-ILTA 15.5

Romanttinen musikaali, joka sopii perheen pienimmillekin!

PARHAAT JUHLA- JA KOKOUSTILAT MYYDÄÄN NYT!

- Yritysjuhlat - Kokoukset, seminaarit, kongressit - Lanseeraukset ja kick offit - Ohjelmapalvelut

Ota heti yhteys ja tule tutustmaan monipuolisiin mahdollisuuksiin, info@palatsiteatteri.fi

Musiikkiteatteri Palatsi, Hämeenkatu 30, 33200 Tampere, Myynti 0600 550 108, myynti@palatsiteatteri.fi, ryhmämyynti 0600 550 109, ryhmamyynti@palatsiteatteri.fi PALATSITEATTERI.FI, PALATSIENTERTAINMENT.FI, LIPPUPALVELU.FI www.tgf.fi

71 71

Pirkanmaan kulttuurikierros www.kotimaassa.fi

Kesätapahtumat

dyllinen Kustavi tarjoaa useita erilaisia mökkivaihtoehtoja merellisissä maisemissa.

Nauti merellisyydestä ja nuku hyvin Matleena Ikonen

Omaa rauhaa luonnon helmassa Tamminiemen lomamökit Kustavin Laupusissa sijaitsevat suositun Saariston Rengastien varrella. Tamminiemessä on kuusi erikokoista mökkiä, joita vuokrataan sekä lyhyt- että pitkäaikaiseen majoittumiseen – myös vuosisopimukset ovat mahdollisia. Tamminiemen mökeistä pienin on mitoitettu kahdelle hengelle ja suurimpaan mahtuu jopa kahdeksan henkilöä. Jokaisessa mökissä on oma sauna, ruuanlaittomahdollisuus, yleisimmät kodinkoneet sekä astiat ja petivaatteet, ja kaikille mökeille pääsee autolla perille asti.

Suloiset mökit sijaitsevat kukin omassa rauhassaan luonnollisesti meren rannalla, josta on mukava lähteä vaikkapa soutelemaan tai uimaan ilta-auringon valossa. Soutuvene on mökkivuokralaisten käytössä vuokrahintaan. Rannalla on myös veneenlaskupaikka, minkä vuoksi Tamminiemen mökit ovat kalastajien suosiossa varhaisesta keväästä pitkälle syksyyn.

Saaristoelämyksiä ympäri vuoden Aitoon saaristolaistunnelmaan pääsee helposti Juuvannin merenrantamökeissä Vartsalassa. Juuvannin perinteiset hirsimökit ovat vuokrattavissa sekä lyhyt- että pitempiaikaiseen käyttöön ympäri vuoden.

n saa mielikuvituksen istyyli kaislakattoinee Boathousen saaristola kalastajakyliin. lentämään menneisiin

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2014

Kustavin kunta (pääkuvat)

Juuvannin mökit sijaitsevat mäntyjen koristelemalla, kallioisella rannalla, josta aukeaa upea merinäköala jokaiselle omarantaiselle mökille – eli tunnelma on kuin tulisi omalle mökilleen. Kaikkiin mökkeihin tulee lämmin vesi, ja osassa on myös sisä-wc. Kalastuksesta kiinnostuneille lähivedet tarjoavat loistavat puitteet päästä kustavilaisen kalan makuun, ja mökkiläisten käytössä olevalla soutuveneellä on helppo lähteä kokeilemaan kalaonneaan. Saaliin voi itse valmistaa illalliseksi mökkien yhteisellä kalansavustuspaikalla. Mökkien vuokraan kuuluu myös polkupyöriä, ja lisämaksusta voi vuokrata kanootteja. Juuvannin mökeiltä pääsee helposti ja nopeasti tutustumaan myös muuhun saaristoon: yhteysalus Ahvenanmaalle kulkee sopivan pyörämatkan päästä Vuosnaisista, ja jos oikein pääsee polkemisen makuun, voi Juuvannin mökeiltä pyöräillä Saariston Rengastien yhteysaluksille Laupusiin tai Heponiemeen.

Juuvannin mökit sijaitse vat mäntyjen koristelem alla kalliorannalla upealla merinäköalalla.

Tamminiemen lomam ökit sijaitsevat kukin omassa rauhassaa n luonnollisesti meren rannalla.

nut rauhallista lomaLomavalkama on tarjon lle jo vuodesta 1967. asumista koko perhee

Sataman menossa mukana Viime kesänä avattu saaristomaja Boathouse Kustavin vierasvenesataman välittömässä läheisyydessä on oiva majoituspaikka sille, joka nauttii olla mukana sataman menossa. Yhdeksän hotellitasoista yhden huoneen saaristomajaa valmistuu vapuksi tarjoten kesäaikaan persoonallisen ja ainutlaatuisen majoittumiselämyksen. Boathousen saaristolaistyylinen sisustus perinteisine kaislakattoineen ja pystylaudoituksineen saa mielikuvituksen lentämään menneisiin kalastajakyliin, ja jokaisesta huoneesta aukeavalla isolla terassilla sataman hyörinää katsellessa voi viihdyttää itseään pitkäänkin. Jokaisessa huoneessa on oma wc, ja sataman suihkut ovat majoittujien käytössä vuokrahintaan. Boathouse on osa satamakokonaisuutta, johon kuuluu suojaisa venesatama, saaristoherkkuja tarjoileva viihtyisä ravintola sekä Laura Peterzensin uniikkeja tekstiilejä myyvä rantamyymälä.

täyttää vaativammankin majoittujan toiveet. Isompiin, saunallisiin mökkeihin majoittuu 4–6 henkilöä, ja niiden keittiöissä on hella, mikroaaltouuni, jääkaappi ja kahvinkeitin. Saunalliset mökit ovat vuokrattavissa ympäri vuoden. Pienemmät, vaatimattomammat mökit ovat ns. yöpymismökkejä, joissa ei ole saunaa, mutta myös näiden mökkien keittiöissä on ruuanlaittomahdollisuus keittolevyineen, jääkaappeineen ja mikroaaltouuneineen. Pienempiin mökkeihin majoittuu neljä henkilöä. Jos lomansa haluaa viettää täysin lomaillen, voi ruuanlaitosta antaa periksi ja nauttia lounasta Kalatupien ravintolassa, jossa tarjoillaan päivittäin kalapitoista saaristolaisruokaa. Kalastuksesta kiinnostuneille on tarjolla perämoottorilla varustettuja soutuveneitä vuokrattavaksi, ja kaupan päälle saa isännältä hyvät neuvot antoisista kalavesistä.

Päihteetöntä rauhaa Kalaisten vesien äärellä Kustavin Kalatuvat Vuosnaisissa on palvellut lomalaisia jo 25 vuoden ajan. Aivan Ahvenanmaan lauttasataman läheisyydessä sijaitseva yritys vuokraa kahdeksaa mökkiä, joista neljä on täysin varusteltuja ja

Lomavalkama Kustavin keskustan tuntumassa on tarjonnut rauhallista lomaasumista koko perheelle jo vuodesta 1967. Lomavalkaman alue on ollut alusta asti täysin päihteetön, ja muumitaloineen ja turvallisine hiekkarantoineen se on erityisesti lapsiperheiden suosiossa.

Meren rannalla sijaitsevassa Lomavalkamassa on majoituspaikkoja niin mökeissä ja rivitaloissa kuin vene-, teltta- ja vaunupaikoillakin. Vuodepaikkoja on talvisin viitisenkymmentä, kesäisin sata. Paikka on rauhallisen sijaintinsa ja hyvien palveluidensa ansiosta paitsi matkailijoiden, myös leirikoulu- ja rippikouluryhmien suosiossa. Noin kymmenen hehtaarin kokoinen alue on monipuolinen, ja siellä voidaan järjestää tilauksesta erilaisia luontoon liittyviä aktiviteetteja. Viime vuosina suosioon on noussut erityisesti geokätköily. Lomavalkaman ravintolasta saa ruokaa ympäri vuoden, mutta talvisaikaan varaukset kannattaa tehdä etukäteen. Kesäisin ravintola tarjoaa aamiaista ja lounasta päivittäin. www.kustavi.fi www.visitkustavi.fi

Kustavissa tapahtuu kesällä 2014 6.6. Kustavi-päivä oheistoimintoineen 20.6. Juhannussalkojen koristelut ja pystytykset eri puolilla Kustavia 21.6. klo 20 Juhannustanssit Parattulan lavalla 24.6. klo 19 Hartaustilaisuus Pyhän Johanneksen kappelissa 25.6. klo 18 Hartaustilaisuus Pyhän Jaakobin kappelissa Juhannuksesta alkaen Suvitori ma, ke ja pe klo 10–14 ja la klo 9-13, iltakirppis tiistaisin klo 17–19 16.–20.7. Volter Kilpi -kirjallisuusviikko 2.8. klo 9-15 Lohimarkkinat 2.8. klo 12 Lohihölkkä vko 35 Saaristokulttuuriviikko 30.8. Muinaistuli-ilta mm. Peterzens, Lomavalkama, Vuosnaisten Meriasema 30.8. Tuulentuvalla perinteinen muinaistulikonsertti Jaso Big Band Kesäteatteria kesällä 2014 Teatteri TuulenHuutajien Selvänäkijäesitykset Nissilä pihalla, Kärtyntie 4, Kustavi

ke 23.7. klo 19 la 26.7. klo 15 su 27.7. klo 15 ke 30.7. klo 19

su 3.8. klo 15 ke 6.8. klo 19 la 9.8. klo 15 su 10.8. klo 15 pe 22.8. klo 22*

* Perinteinen yönäytös tuntia ennen alkavine yhteislaulutilaisuuksineen.

www.kotimaassa.fi

Kesätapahtumat

23.6. – 6.7.

Messut avoinna päivittäin klo 10–18. Liput ja lisätiedot: www.loma-asuntomessut.fi Liput: aikuiset 13 €, lapset 7–15-vuotiaat 8 € ja 0–6-vuotiaat vanhempien mukana ilmaiseksi. Perhelippu kaksi aikuista ja 7–15-vuotiaat lapset 26 €. Lipunmyynti päättyy klo 17.

SUUT MESSINGILLE! Lieksan Vaskiviikko 25.7.–2.8.2014 KESKIVIIKKO 30.7. TOIVEKONSERTTI – yleisön pyynnöstä, Lieksan kulttuurikeskus klo 17. Liput 16 €.

LAUANTAI 26.7. BOSTON BRASS (USA), Lieksan kulttuurikeskus klo 21. Liput 20 €. SUNNUNTAI 27.7. Solistiseitsikko IMPERIAL, Lieksan kulttuurikeskus klo 20. Liput 16 €.

TORSTAI 31.7. VOITTAJIEN KONSERTTI; lavalla vaskikvintettikilpailun parhaat, Lieksan kulttuurikeskus klo 18. Liput 16 €.

MAANANTAI 28.7. GERMAN BRASS (Saksa), Lieksan kulttuurikeskus klo 20. Liput 20 €. TIISTAI 29.7. EUPHORIA Brass Sextet & Emilia Nyman, Lieksan kulttuurikeskus klo 18. Liput 16 €.

1979

2014

PERJANTAI 1.8. PowerBrassGirls; kotimaista naisenergiaa, Mätäsvaaran kaivoslaguuni klo 17. Liput 14 €.

KSO KYMEN SEUDUN .. KSO .. Sinua Lahella OSUUSKAUPPA KSO KYMEN SEUDUN

Koko viikon ohjelma, konserttiliput ja lisätiedot: www.lieksabrass.com • p. 045 132 4000 info@lieksabrass.com Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2014

.. .. Sinua OSUUSKAUPPA Lahella KYMEN SEUDUN OSUUSKAUPPA KYMEN SEUDUN OSUUSKAUPPA KYMEN SEUDUN OSUUSKAUPPA .. .. Sinua Lahella

KYMEN SEUDUN OSUUSKAUPPA

Matleena Ikonen

Aili Ikonen

Kari Kriikku Tuuli Lindeberg

Crusell Music Festival

Marzi Nyman

Emily Beynon

Crusell

soi kuin vettä vaan U

Heinä-elokuun vaihteessa vietettävää, puupuhaltimille omistettua musiikkitapahtumaa vietetään tänä vuonna jo 33. kerran, ja viikon teema on tänä vuonna vesi. Mikä sopisikaan teemaksi paremmin Uuteenkaupunkiin, jossa ”meri o iha rannas” ja antaa oman erikoislaatuisen leimansa koko kaupungille.

udenkaupungin merellisessä miljöössä soivalla Crusellviikolla on oma vahva asemansa yksilöllisenä, selkeän linjan valinneena musiikkijuhlana Suomen kesätapahtumien joukossa.

Teemaan liittyen viikon aikana järjestetään konsertti Itämeren suojelun hyväksi, ja myös lapsille on luvassa omaa ohjelmaa Risto Räppääjä -konsertissa.

Monipuolinen kesätapahtuma

Kansainvälisiä nimiä

Vivaldista Risto Räppääjään

Crusell-viikon ydin ovat maailman taitavimpien muusikkojen konsertit, mutta niiden lisäksi viikko koostuu korkeatasoisesta soitinopetuksesta huippuopettajien johdolla sekä viidettä kertaa järjestettävästä kansainvälisestä puupuhallinkilpailusta, jossa tämän vuoden instrumenttina on oboe. Kilpailu on avoin kaikkien maiden kansalaisille, ja sen tuomaristossa toimii kansainvälisiä ammattilaisia.

Tämän vuoden Crusell-viikon teema, vesi, näkyy viikon musiikkitarjonnassa monin eri tavoin. Rauno Melos itse pitää valittua teemaa hyvänä.

Crusell-viikon taso on korkea. Toiminnanjohtaja Rauno Melos sanoo, että Crusellviikkoa on vietetty niin pitkään, että se on saavuttanut vakaan aseman myös kansainvälisten puupuhallinfestivaalien joukossa. Yhä enemmän viikko vetää kovan tason soittajia myös ulkomailta. Kansainväliset tähdet antavat viikon aikana myös soitonopetusta puupuhaltimien ammattilaisille ja sellaisiksi aikoville.

Mia Huhta

– Vesi on elementti, joka on lähellä uusikaupunkilaisten sydäntä. Toivon, että mahdollisimman moni lähtisi kuuntelemaan konsertteja, sillä tarjonta on tänä vuonna todella monipuolista. Konsertteja järjestetään eri puolella Uuttakaupunkia ja sen ympäristöä, mm. kirkoissa. Yksi tärkeä foorumi ovat kaupungin torilla päivittäin soitettavat ilmaiskonsertit, joiden toivotaan tavoittavan runsaasti paikallista yleisöä. Perinteinen ilmaiskonsertti Lyhtyjen Yö on jälleen mukana tuomassa kodikasta tunnelmaa musiikin siivittämänä, ja lauantai-iltana soitettavan, Vivaldi-konsertin odotetaan kiinnostavan suurta yleisöä.

Crusell-viikko on onnistunut vuosi vuoden jälkeen houkuttelemaan Uuteenkaupunkiin mukavan määrän kamarimusiikin ystäviä: Rauno Meloksen mukaan kävijämäärä on vakiintunut 8000–9000 kävijän tienoille. Kävijät ovat pääasiassa puupuhallinharrastajia ja -ammattilaisia, mutta myös aivan tavallisia musiikin ystäviä. Yleisö tulee pääasiassa Uudenkaupungin, Rauman ja Turun alueilta, mutta myös pääkaupunkiseudulta. Crusell-viikko ei siis ole vain marginaalikohderyhmän tapahtuma, vaan aidosti myös suurta yleisöä kiinnostava kesäfestivaali. – Meillä on monipuolinen ohjelmisto, josta löytyy jokaiselle jotakin. Viikon keskiössä on toki kamarimusiikki, mutta sen lisäksi ohjelmistoon kuuluu mm. jatsia ja musiikkia lapsille, Rauno Melos sanoo. www.crusell.fi

www.kotimaassa.fi

Kesätapahtumat

Rastrelli Cello Quartet Suolaamo, Björköby.

Pohjoinen Ulottuvuus

Korsholman Musiikkijuhlilla 30.7.–6.8.2014 Irmeli Kojonen

orsholman Musiikkijuhlat avaa ikkunan pohjoiskalotin musiikin monimuotoiseen kirjoon. Musiikin aarreaitoista on poimittu niin tunnettujen kuin vähemmän tunnetumpienkin säveltäjien herkkupaloja viimeisten kahdensadan vuoden ajalta. Taiteellisena johtajana toimii jo toista vuotta professori, pianisti Henri Sigfridsson.

Festivaalien tapahtumapaikkana toimivat kirkot, konserttisalit ja museot ympäri Pohjanmaata. Paikalle saapuu loistavia kotimaisia ja eurooppalaisia taiteilijoita esittämään niin modernia kuin vanhaakin pohjoismaista musiikkia. Mustasaaren kirkossa 30.7.2014 pidettävää avajaiskonserttia johtaa Sakari Oramo. Juhlilla esiintyvät mm. Rastrelli Cello Quartet, jousitrio Trio ZilliacusPerssonRaitinen, tanskalainen Janne Thomsen, huilu, Weber-kvartetti ja Artendekvartetti, puhumattakaan musiikkijuhlien taiteellisesta johtajasta, pianisti Henri Sigfridssonista, ja tämän pianistivaimosta Akiko Sigfridssonista. Konserteissa kuullaan yhteensä yli 30 eri orkesterin ja taiteilijan esityksiä eri puolilta maailmaa.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2014

Svenna Martens

Etnistä väriä ja pohjolan syviä säveliä

Uusia ja vanhoja mestareita

Musiikkijuhlat tekee myös vierailun Ruotsin puolelle Euroopan kulttuuripääkaupunkivuottaan viettävään Uumajaan. Luvassa on kaksi konserttia, joissa esitetään musiikkijuhlien ohjelmiston helmiä. Duo Gellandin viulistit sekä laulaja Gerd Ulander ja saksofonisti Lars-Göran Ulander luotsaavat kuulijansa sävelten siivin Eedeniin halki vuosisatojen. Erika Föraren ja Mikael Forsmanin sävellyksissä ja improvisaatioissa kuullaan puolestaan Ruotsin Lapissa syntyneen runoilija Helmer Grundströmin vaikuttavia tekstejä.

Festivaalisäveltäjä Sebastian Fagerlund on nuori suomalaisvirtuoosi, jonka teoksia kuullaan useammassakin konsertissa. Teoksiin kuuluu niin orkesteri-, soolo- kuin kamarimusiikkiakin. Fagerlundin tuotantoa on luonnehdittu pulppuavaksi ja soinniltaan rikkaaksi. Musiikkijuhlille hän on säveltänyt aiemmin Klarinettikonserton sekä orkesteriteos Isolan, jotka ovat säännöllisesti eri orkestereiden konserttiohjelmissa.

Satuja ja joikuja nuoremmille Sadut mielletään yleensä kuvina, mutta musiikilla on niissä myös osansa. Duo Gellandin sävelten myötä lapset pääsevät musiikkijuhlien työpajassa luomaan uusia ääniä ja kuvia Sakari Topeliuksen sadun Sampo Lappalainen pohjalta. Työpaja avaa lapsille uuden tavan laajentaa omaa luovuuttaan. Duo Gelland eli Cecilia ja Martin Gelland ovat tehneet yhteistyötä säveltäjien kanssa maailmanlaajuisesti ja heille on omistettu yli 150 teosta. Suomalainen Artendekvartetti Raippaluodon saaristokirkossa.

– Sebastian Fagerlundin uusin teos, sonaatti viululle ja pianolle, saa kantaesityksensä Musiikkijuhlilla 4.8.2014, Monica Johnson Korsholman Musiikkijuhlilta paljastaa. Vanhan mestarin, Carl Philipp Emanuel Bachin syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi 300 vuotta. Hänelle omistettu konsertti pidetään Vaasan ortodoksikirkossa. www.korsholmmusicfestival.fi

alajoen upeat hiekkarannat isännöivät vuoden 2014 lomaasuntomessuja.

Vuoden 2014 loma-asuntomessut ovat

Meren, hiekan ja auringon liitto Matleena Ikonen

Laura Ruohola, Hanna Poropudas

Järjestyksessään 11. valtakunnalliset loma-asuntomessut järjestetään tänä vuonna upeilla ja suosituilla Kalajoen hiekkarannoilla. Kalajoen loma-asunnot rakentuvat ainutlaatuiseen ympäristöön meren rannalle. Messujen projektipäällikkö Laura Ruohola sanookin, että ensi kesän messut muistetaan hiekan, meren, auringon ja luonnon saumattomasta yhteistyöstä. – Kalajoen upea merellinen luonto otetaan sisälle kohteisiin isojen ikkunapintojen kautta.

Perinteistä ja modernia rinta rinnan Messuja alettiin toteuttaa Kalajoella hyvin nopealla aikataululla, mutta tonttien myynti ja kohteiden rakennustyöt ovat edenneet aikataulussa. Aurinkohiekoille valmistuu juhannuksen jälkeen avattaviin messuihin mennessä 28 kohdetta, joista isoin on 18:sta loma-osakkeesta muodostuva Villa Meritähti. Kohteet on sijoitettu neljään erityyppiseen kortteliin. Tarjolla on niin perinteistä suomalaista lomarakentamista kuin modernimpia, kaksikerroksisia loma-asuntoja. Pääosin messukohteet on rakennettu puusta ja hirrestä. Kivipintaa nähdään muutamassa kohteessa tehosteena, ja päämateriaalina kivi on kahdessa loma-asunnossa.

Terassien juhlaa Huomionarvoista tämän vuoden messukohteissa ovat niiden pihat: uniikille hiekalle ei sallita mitään istuksia tai puutarhoja vaan piharatkaisuissa kunnioitetaan olemassa olevaa, ainutlaatuista luontoa ja merellisyyttä. Ainoa istutettavaksi hyväksyttävä kasvi on meriheinä eli rantavehnä. Ratkaisu on paitsi kaunis ja herkkää luontoa säästävä, myös mielekäs ainakin niille loma-asujille, jotka haluavat pitää loman lomana eivätkä niin nauti puutarhatöistä. Piharakentaminen ja puutarhasuunnitelmat korvataan Kalajoen messuilla kohteiden laajat terassipinnat: Laura Ruohola kertoo, että kohteissa on yhteensä yli 2000 neliötä terassipinta-alaa, mikä on paljon 28 kohteeseen. Erityyppiset terassiratkaisut ovat nykyisin suosittu tapa saada lisää tilaa niin lomarakentamisessa kuin vakituisissa asunnoissakin: terassit ovat ylimääräisiä huoneita, joiden avulla hämärretään luonnon ja sisätilan välistä rajaa. Kalajoelta saa siis hyviä vinkkejä myös terassirakentamiseen ja sisustamiseen.

Keskellä kesän menoja Suomen oloissa ainutlaatuiset Kalajoen Hiekkasärkät on se asia, josta 12500 asukkaan Kalajoki parhaiten tunnetaan. Yhteensä 14 kilometrin pituinen yhtenäinen hiekkaranta-alue on yksi maamme suosituimmista ranta- ja aktiivilomakohteista, ja tarjoaa messukävijöillekin monenlaista tekemistä. Särkkien matkailukeskittymästä löytyvät niin laadukkaat majoitus- ja ravintolapalvelut kuin erilaiset aktiviteetit: mm. kylpylä, golfkenttä, karting-rata ja surffauskeskus pitävät huolen siitä, että tekemistä riittää myös messukäynnin jälkeen. Kalajoen Loma-asuntomessut on avoinna yleisölle 23.6.–6.7.2014.

www.kotimaassa.fi

Kesätapahtumat

Yksi konserttipaikoista on tunnelmallinen Mätäsvaaran kaivoslaguuni.

Ihmiseltä ihmiselle

vaskien voimin Matleena Ikonen

o 35. kertaa järjestettävä Lieksan Vaskiviikko kerää jälleen yhteen maailman vaskipuhaltimien huiput.

Lieksan Vaskiviikko järjestetään tänä vuonna 25.7.–2.8. Tämä Suomen suurin, vanhin ja kansainvälisesti tunnetuin ja arvostetuin vaskipuhallinfestivaali kerää upeisiin pohjoiskarjalaisiin maisemiin vaskimusiikin ammattilaiset, harrastajat ja ystävät.

Jokainen ihminen on laulun arvoinen Tänä vuonna Lieksan Vaskiviikko soi ihmisyyden sävelin. Koko viikon kantava teema, Ihmisyys, näkyy ja kuuluu kaikessa tapahtuman ohjelmassa – niin viikon keskiössä olevassa konserttisarjassa, artistien soolokonserteissa kuin monissa oheistapahtumissa. Vastakkainasettelun aika on ohi – musiikissakin. – Uuden tulemisensa tehnyt Solistiseitsikko Imperial soittaa sävelhelmiä tutuista ”punaisten ja valkoisten” lauluista, joita viimeinkin voimme rauhallisin mielin kuunnella samassa konsertissa, kirjoittaa taiteellinen johtaja Jouko Harjanne Vaskiviikon käsiohjelmassa.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2014

– Euphoria-sekstetin konsertissa kuullaan mm. ihmisoikeusasioista kumpuavia säveliä. Myös kavalkadikonserteissamme taiteilijamme pyrkivät tuomaan teemaamme esille ohjelmistovalinnoillaan. Vaskiviikon ohjelma on monipuolinen, ja viikon aikana Lieksassa kuullaan vaskimusiikkia noin 60 konserttia, joista nelisenkymmentä on ilmaiskonsertteja. – Joka päivä kuullaan aamu- ja iltasoitot sekä yritysten edustoilla ja muilla julkisilla paikoilla esitettäviä pihasoittoja, kertoo Lieksan Vaskiviikon toiminnanjohtaja Kirsi Mustalahti. – Uutena juttuna on hyväntekeväisyyssoitot, joilla kerätään rahaa lieksalaisten nuorten yhteisöteatterihankkeelle.

Mestareiden oppiin Lieksan Vaskiviikko on jälleen kerran saanut esiintyjikseen kotimaisia ja kansainvälisiä huippuja: mukana ovat maailmalla mainetta niittäneet Boston Brass ja German Brass. Viikon ykkösjuttuja ovatkin vaskimusiikin huippujen tähdittämät konsertit sekä kattava kurssitoiminta, joka alun perin oli syy Vaskiviikon perustamiselle.

Lieksan Vaskiviikko

– Konserteissa esiintyvät, kunkin instrumentin huipputaitajat antavat viikon aikana vaskipuhaltimien opetusta mukaan ilmoittautuneille oppilaille. Ohjelmassa on sekä ammatikseen soittaville suunnattua mestariopetusta että ihan aloitteleville tarkoitettua perusopetusta, Kirsi Mustalahti kertoo. – On aivan mieletöntä, että me pystymme tarjoamaan tällaisen mahdollisuuden koti- ja ulkomaisille vaskipuhaltimien harrastajille ja ammattilaisille!

Musiikki on parasta paikan päällä Vaskiviikon konserttipaikkoina toimivat Lieksan kirkko, kulttuurikeskuksen Brahe-sali, Mätäsvaaran kaivoslaguuni sekä Lieksan ja Nurmeksen rajalla sijaitseva Viekijärven kirkko. Lieksan kirkon upea akustiikka antaa vaskimusiikille sen arvoisen kaiun, ja sävelten noustessa kohti kirkon kattoholvia, voi suuren ikkunaristin läpi ihailla kesäistä kirkkopuistoa. Mätäsjärven vanhaan avolouhokseen rakennettu konserttipaikka jyhkeine graniitti-gneissikallioineen puolestaan takaa ikimuistoisen konserttielämyksen luonnon helmassa. www.lieksabrass.com

Juuvannin merenrantamökit Hirsimökkejä meren rannalla, hyvät kalastus- ja retkeilymahdollisuudet, venelaskupaikka, kanoottivuokrausta.

Tanssi kanssani Aurinko siivilöityy mäntyjen oksien välistä, tuulenpuuskat tuovat nenään kostean metsän tuoksua, tuuli on jo lämmin, lupailee kesää.

Lasse Jalonen

Viliskerintie 27, 23360 Kustavi puh. 0400 539 916, 040 744 5916 juuvanni@kustavi.fi www.juuvanni.fi

Kolumni

Matleena Ikonen

Matkan varrelta

Seuraava LEHTI nro 3-2014

Edelläni pitkän liinan päässä koira jäljestää keskittyneesti, vetää taiturimaisiin sieraimiinsa maan, metsän eläinten ja jäljen tallanneen ihmisen ominaishajua, erottelee ne toisistaan salamannopeasti ja joka askeleella tekee ratkaisun, seuratako ihmisen hajua vai antaako periksi luonnolle ja lähteä seuraamaan jotain muuta mielenkiintoista hajuvanaa.

ILMESTYY TOUKOKUUSSA VIIKOLLA 20

Uusi kevät, uusi koiraharrastuskausi. Tästä se taas lähtee, viikoittainen treeniohjelma, leirit, kokeet ja kilpailut. Siitä on palveluskoiraihmisen kesä tehty. Koiran kanssa treenaaminen on parhaimmillaan silloin, kun kaikki sujuu ja lukemattomat treenitunnit tuottavat tulosta, kuin paritanssia: samaan tahtiin kulkemista, yhdessä hetkessä elämistä, partneriin luottamista ja yhteiseen liikkeeseen sulautumista, sen voiman vietäväksi antautumista.

tule mukaan! SOITA MEDIAmyyntiin

p. 044 702 1212

Tiedän jo nyt, että tänäkin kesänä jää väliin monta kesätapahtumaa, liuta kesäteatterinäytelmiä ja lukuisa määrä näyttelyitä, joihin ei ehdi, kun kaikki vapaa-aika tulee käytettyä pellolla, metsässä tai kentällä. Hiomassa samoja asioita yhä uudestaan ja uudestaan. Välillä turhautuen ja miettien, onko tässä mitään mieltä – enkö tosiaan olisi mieluummin nätisti pukeutuneena katselemassa ja kuuntelemassa esityksiä, joita kesä-Suomessa riittää lähes joka päivälle? Enkö ennemmin haltioituisi taiteesta kuin treenaisi puntit ravassa, ratkoisi ongelmia ja haastaisi itseäni yhä uudestaan?

AINEISTOPÄIVÄ 30.4.2014

www.kotimaassa.fi/mediakortti Mutta kun se hetki tulee, kun pääsee siihen flow-tilaan, jota tämä harrastus parhaimmillaan on, kun kaikki osaset tuntuvat loksahtelevan paikoilleen, kun koiran ja minun päiden välillä kulkee sanaton, katkeamaton yhteys – silloin tiedän, että en haluaisi olla missään muualla kuin juuri tässä, juuri nyt, tanssimassa metsässä juuri tämän partnerin kanssa. Se on minun taidettani, minun kesä-Suomeni.

www.kotimaassa.fi

11.–13.4.2014 Tampereen Messuja Urheilukeskus

Löytöretki

Ohjelmassa mm.

Suomeen

Löydä asiakkaasi tehokkaasti messuilta! Kiehtova kotimaamme on täynnä elämyksiä, houkuttelevia paikkoja ja ikimuistoisia tapahtumia. Suomi on täynnä myös ihmisiä, jotka etsivät sopivia matkakohteita. Kotimaan Matkailumessut 2014 on oikea paikka, kun haluat löytää uusia asiakkaita, markkinoida tapahtumia, lanseerata tuotteita tai palveluja sekä vahvistaa yrityksesi menestystä. Matkailupalveluiden esittely messuilla auttaa sinua tavoittamaan asiakkaasi henkilökohtaisesti. Matkailijoiden on helppoa suunnistaa luoksesi, kun kontakti on luotu. Kotimaan Matkailumessut ovat osa Supermessuviikonloppua, jonka sisältö on Kotimaan Matkailun

lisäksi Puutarha, Viini, Kirja sekä uutuutena Tampere Bike Show. Vilkas tapahtumaviikonloppu luo positiivista synergiaa. Koko messukeskus on käytössä! Edellisen kerran messuilla vieraili lähes 26 000 kävijää. Tarjolla on siis viihdettä koko perheelle, sekä myös ohjelmaa ammattilaisille. Messut tarjoavat myös tietoa ja lukuisia vinkkejä erilaisiin matka- ja tapahtumajärjestelytarpeisiin. Mm. henkilöstön virkistyspäivistä sekä kokouksista ja matkustusasioista vastaavalle Kotimaan Matkailumessut esittelevät ainutlaatuiset ainekset onnistuneisiin yritystilaisuuksiin ja illanviettoihin majoitusmahdollisuuksien ja kuljetuspalveluiden lisäksi.

aanmatkailume ssut.fi www.kotim

losi. Varmista mukanao än dä vie t ika Parhaat pa ensimmäisenä!

Ota yhteyttä! Anne Saarinen, myynti p. 0207 701 234 anne.saarinen@tampereenmessut.fi Pauliina Lindgren projektipäällikkö, myynti p. 0207 701 211 pauliina.lindgren@tampereenmessut.fi

Supermessuviikonloppu 11.–13.4.2014 » Tampereen Messu- ja Urheilukeskus

Puutarha

Kotimaan Matkailu

Viini

Kirja

Bike Show