Matkailu kotimaassa.fi#3-2010 by Matkailu kotimaassa.fi

Tästä tulee hyvä päivä!

Sinfonia Lahden päiväkonsertit muodostavat elämyksellisen ytimen viihdyttävälle päiväretkelle. Valitse omasi ja tee arjesta elämys!

Pe 11.2.2011 klo 13 Sibeliustalo John Lennon -konsertti

Pe 17.9.2010 klo 13 Sibeliustalo Georg Ots -konsertti

Imagine

Moskovan valot

John Wilson, kapellimestari Mark McGann, laulu/kertoja Joe Stilgoe, Claire Martin, laulu

Petri Juutilainen, kapellimestari Gabriel Suovanen, baritoni

Pe 8.4.2011 klo 13 Sibeliustalo Kabaree-konsertti

Pe 12.11.2010 klo 13 Sibeliustalo Bernard Herrmannin elokuvamusiikkia

Kunnianosoitus kabareelle

Hitchcock – valkokankaan sävelin

Gareth Hudson, kapellimestari Mary Carewe, laulu

John Wilson, kapellimestari Lisätietoja konserteista: www.sinfonialahti.fi

Ennakkovaraajan Etu (vain ryhmille, min. 11 henk.) Varaa päiväkonserttiliput 11.6.2010 mennessä ja hyödynnä uudet ennakkovaraajan edut: - ryhmänvetäjälle vapaalippu - kahvi ja pulla väliajalle erikoishintaan 3,50 € (norm. 6,50 €)

lahden kaupunginorkesteri 60 vuotta

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2010

Lisäksi: - ryhmäalennuksena joka 11. lippu vapaalippu - kuljettajalle vapaalippu (väh. 25 hengen ryhmä)

Liput 19/16/14,50 € aik. ja eläk. ryhmämyynti ja esitetilaukset/ Sinfonia Lahden myyntipalvelu (ma-pe klo 9-16) puh. (03) 814 4460 Sibeliustalon lipunmyynti (ma-pe klo 11-17) puh. 0600 3939 49 (1,25 €/min+pvm) Lippupalvelu

Urautuminen on ihmiselle tyypillistä. Hienompi nimi urautumiselle on rutiinit. Urautuminen tai rutiinit tarkoittaa asioiden samanlaista tekemistä päivästä toiseen, viikosta toiseen ja kuukaudesta toiseen.

TÄSSÄ NUMEROSSA Erikoishaastattelussa Arto Koivisto.................... 4-5 Alue-esittelyssä Pohjanmaa . ............................ 6-49 Etelä-Pohjanmaa............................................... 6-37 Keski-Pohjanmaa................................................. 38 Pohjanmaa..................................................... 40-49 Ihana Suomen suvi ......................................... 50-65 Huvipuistot...................................................... 66-71 Esteetön matkailu .......................................... 72-77 Leirintä- ja luontomatkailu............................. 78-82 Reissun päällä....................................................... 83

Asioiden tekeminen samalla lailla on tuttua ja turvallista. Mutta se voi olla myös vaarallista. Pahimmillaan urautuminen tai rutiinit voivat johtaa siihen, että vastustetaan kaikkea uudistumista. Uusi on pelottavaa, vanha on turvallista. Urautumista on kotona, työssä ja myös lomalla. Mitä kauemmin urautuminen jatkuu, sitä vaikeampaa urasta on päästä pois. Usein uuteen ajattelumalliin päästään vain jonkin kokonaisvaltaisen pysähdyksen seurauksena. Aina ei sekään vaikuta. Tuntuu jotenkin kummalliselta, että maanjäristykset ja tsunamit lomakohteissa eivät muuta ihmisten matkustustottumuksia.

Tuorein meidän eurooppalaisten uriamme ravistellut tapahtuma oli Islannin tulivuorenpurkaus ja siitä syntyneet tuhkapilvet. Lentorajoitusten seurauksena tuhansia ihmisiä jäin loukkuun työ- tai lomamatkoille.

Matkailu kotimaassa.fi -lehti www.kotimaassa.fi

Merkillepantavaa asiassa on se, että nyt monikansallisissa yrityksissä alettiin pohtia, voidaanko asioita tehdä jotenkin toisin. Onko jokaiseen neuvotteluun pakko mennä lentäen vai voidaanko neuvottelut hoitaa jotenkin muuten? Onhan meillä Skypet, web-kamerat, videoneuvottelumahdollisuudet jne. Työntekijöillä on etäpäiviä, jolloin työasiat tehdään kotona tai loma-asunnolta. Aika näyttää miten asiat etenevät, onnistuuko rutiinien muuttaminen.

Päätoimittaja: Ahti Oksman puh. 0500 439 857 ahti.oksman@kotimaassa.fi Toimitussihteeri: Eeva Oksman puh. 0500 439 863 eeva.oksman@kotimaassa.fi Toimittajat: Matleena Ikonen puh. 0400 302 066 matleena.ikonen@kotimaassa.fi

Kotimaan Matkailumessut Tampereella osuivat juuri lentokieltojen ensimmäisiin päiviin. Messujen yleinen ilmapiiri oli hyvin kotimaanmatkailua suosiva. Keskustelut kävijöiden kanssa osoittivat, että tuhkapilvi Suomen yllä sai ihmiset ajattelemaan lomanviettoa ja matkailua kotimaassa. Heidän kohdallaan ura ei siis vielä ollut liian syvä!

Suvi Roselli puh. 044 437 362 suvi.roselli@kotimaassa.fi Anne Pentti anne.pentti@kotimaassa.fi Valokuvaaja: Joni Rantasalo puh. 0400 316 414 joni.rantasalo@adphoto.fi

Tämän lehden sivuilla esittelemme mielenkiintoisia kohteita erityisesti Pohjanmaalta. Ja jos pohojalaanen ilmapiiri ei tunnu sopivan, on tarjolla eksoottisempia kohteita kuten Kristinestad, Närpes och Kaskö.

Myyntipäällikkö: Marjut Koikkalainen puh. 050 512 5311 marjut.koikkalainen@kotimaassa.fi

Matkailu kotimaassa.fi lehden koko toimituskunta toivottaa lukijoillemme hyvää kesää!

Taitto: Mainostoimisto Penbox puh. 044 375 3254 www.penbox.fi

Ahti Oksman

Painopaikka: Jaakkoo-Taara Oy www.jt.fi

päätoimittaja

Internet-sivut ja verkkolehti: webmaster@kotimaassa.fi Julkaisija: Menuetti Group Oy puh. (02) 841 8404 asiakaspalvelu@menuetti.fi www.menuetti.fi

Kansikuva: © Seinäjoen kaupunki / Jarmo Vainionpää ISSN 1798-0445 (painettu lehti) ISSN 1798-0453 (verkkojulkaisu)

www.kotimaassa.fi

Erikoishaastattelu

rto Koivisto oli voittamassa Suomelle 4 x 10 km:n viestihiihdon ankkurina kultaa vuoden 1976 olympialaisissa Innsbruckissa. Samoissa kisoissa hän voitti pronssia henkilökohtaisella 15 km:n matkalla.

Nykyään Koiviston löytää kotiseudultaan Pohjanmaalta, Kaskisten idyllisestä merenrantakaupungista, jossa hän toimii pääasiallisesti ravintolanpitäjänä ja majatalon isäntänä. Suuntasimme siis kohti Kaskista.

2. Hiihdätkö edelleen? Botnian tehtaan kupeessa on talvisin mukava kahden ja puolen kilometrin lenkki, jota hiihtelen. Tästä rannasta on talvella hyvä lähteä meren jäälle ja painella luistelutyylillä.

3. Missä voittamasi olympiamitalit nyt ovat? Lahjoitin ne aikaan Isojoen kunnalle, syntymäkotikunnalleni, joka otti ne mielihyvin vastaan.

4. Kuinka paljon matkustat nykyään ja missä vietät lomasi? Olen seuraavaksi lähdössä Visit Kvarken –hankkeen osallistujien mukana tutustumaan Turun saaristoon. Ulkomaisista kohteista ehdoton suosikkini on Itävalta ja erityisesti Ramsau, jossa olen käynyt noin 30 kertaa. Sirpa-vaimoni kanssa olemme lähdössä syyskuussa kolmeksi viikoksi Uruguayhin, jossa hänellä on vielä toistaiseksi talo. Lomaa en ole oikein ehtinyt viettää, mutta nythän niitä matkasuunnitelmia on. Viime vuoden syyskuussa olimme häämatkalla Lapissa. Muuten en ole ehtinyt oikein irrottautua töistä.

5. Mikä on suosikkipaikkasi Suomessa? Ylläs. Oliko yllätys? Eeva Oksman

Joni Rantasalo

Erikoishaastattelussa hiihtäjälegenda

Arto Koivisto Tapaamme Arto Koiviston hänen omistamassaan Lounasravintola Sinisessä Hetkessä, joka sijaitsee aivan meren rannalla. Koivisto esittelee meille erilaisia matkailupalveluja tarjoavaa yritystään, jolla on samassa pihapiirissä majoitustiloja, savusauna kokous- ja oleskelutiloineen, savustamo sekä ravintola. Kahvikupposen ääressä Koivisto kertoo elämästään ja toimistaan. Hiihtouransa aikana Arto Koivisto kouluttautui hierojaksi. Valmistuttuaan vuonna 1980 Koivisto jakoi aikansa puoliksi hieronnan ja hiihdon kesken aina aktiiviuransa päätökseen, vuoteen 1984 asti. Hierottavia Koivistolla on aina ollut riittänyt niin paljon kuin hän vain on ehtinyt vastaanottaa. Nykyään siihen liikenee lähinnä maanantaipäivät, sillä Koivisto ei ole pelännyt ryhtyä

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2010

toteuttamaan ideoitaan, joita miehellä kyllä riittää. Ja mikä on ryhtyessä, kun on taito hyppysissä!

1. Tunnistetaanko sinut hiihtourastasi edelleen, Arto Koivisto? Kyllä monet tulevat tänne katsomaan olympiavoittajaa. Usein tullessaan juttelemaan he ihmettelevät, miksei tällä ole enempää hiihtoon liittyvää rekvisiittaa. Vain rannalla sijaitsevan savusaunan oleskeluhuoneessa on koristeena vanhoja suksia. Olen kuitenkin sitä mieltä, että suurimman virheen urheilu-uransa päättäneet tekevät siinä, jos he jäävät kiinni menneisyyteen. Minä olen aina kurottanut eteenpäin ajatellen tulevaisuutta.

6. Mikä on mielipaikkasi Pohjanmaalla?

tänne Kaskisiin. Koolla oli kaikkiaan kymmenen olympiavoittajaa; Veikko Kankkonen, Pertti Ukkola, Sirkka Vilander, Siiri Rantanen, Kaarlo Kangasniemi, Eugen Ekman, Tomi Poikolainen, Väinö Markkanen, Juha Mieto ja minä. Kävimme mm. Sälgrundin majakkasaarella, ja kaikilla tuntui olevan harvinaisen mukavaa!

No tietysti Isojoki, vaikka Kaskinenkin on nätti paikka.

7. Miten olet päätynyt Kaskisiin? Kuusi vuotta sitten olin tulossa Kauhajoelta Kaskisiin ostamaan savustettua kalaa. Sen käynnin seurauksena ostimme silloisen vaimoni kanssa tuon Kaskisten vanhan paloaseman, jonka yläkerran kunnostin asunnoksemme. Tämä viereinen rakennus kunnostettiin ja tässä toimii ravintola. Pari vuotta sitten rakensin rantaan savusaunan oleskelutiloineen ja terassilaitureineen. Asuinrakennuksen alakertaan tein kolme majoitushuonetta sekä hoitohuoneen hierontaasiakkaille.

8. Mitä näyttäisit vieraillesi Kaskisissa? Näyttäisin vanhan Kalarannan kalavajoineen, tuulimyllymäen, museot sekä kalasataman ja Sälgrundin majakkasaaren.

Silloin tällöin poikkean Eero Mäntyrannan luona Pellossa. Meillä on aina synkannut hyvin. Myös muutamia ruotsalaishiihtäjiä on käynyt täällä minua tapaamassa.

11. Mikä oikeastaan on nykyinen työnkuvasi?

9. Mihin veisit vieraasi Pohjanmaan alueella? Veisin heidät Isojoen Lauhan luonnonpuiston, sytyttäisin nuotion ja paistaisimme makkaraa. Nykyajan ihmiset ovat etääntyneet luonnosta niin, että moni pelkää lähteä luontoon. Minä en pelkää, vaikka olen nähnyt susia ja karhujakin.

Olen sellainen yleismies. Kyllä sitä yhteen päivään voi mahtua saunanlämmitystä, kalojen savustusta, siivousta, petausta, lounastarjoilua, á la Carte –annosten tekemistä, pizzan paistoa, rakennushommia, leivontaa ja hierontaakin. (Haastatteluun Koivisto saapui majoitustiloja siivoamasta ja myöhemmin laittoi leivinuunin lämpiämään ruisleipien paistamista varten).

12. Mikä on matkailijoiden merkitys yrityksellesi?

Toinen kohde on jo mainitsemani Sälgrundin majakkasaari. Majakasta on upea näköala. Saarella viihtyy vaikka koko päivän!

Kesä-, heinä- ja elokuussa meillä käy runsaasti vierailijoita ja rantaterassit ovat täynnä. Se pitää meidät hengissä.

10. Oletko tekemisissä muiden entisten kilpaurheilijoiden kanssa?

13. Kiteytä Pohjanmaa kolmeen sanaan tai asiaan!

Kuulun Suomen Olympiavoittajat ry:hyn. Me kokoonnumme kerran vuodessa. Viime vuonna olin kutsunut heidät

Sisu, pitkät, pohjalaiset talot pihapiireineen sekä Pohjanmaan luonto lakeuksineen ja latoineen.

www.kotimaassa.fi

Etelä-Pohjanmaa

ja romantiikkaan liittyvää ohjelmaa. Kulta Kurikasta? Jos jostain syystä ei helluntaina tarttunut heila hihaan, tilanteen voi yrittää korjata kesäkuun alussa Kurikassa pidettävillä Haku päällä -festivaaleilla. Jo 13. kertaa Kurikassa kokoonnutaan yhteen flirttailemaan, tutustumaan uusiin ihmisiin ja pitämään hauskaa – pilke silmässä, tottakai. Kesäkuussa koko kaunis kesä on vielä edessä ja mahdollisuudet nauttia siitä oman kullan kanssa nousevat Kurikassa. Haku päällä -rakkausfestivaali on pitkän elinkaarensa aikana osoittanut, että suomalaiset, ja etenkin eteläpohjalaiset ovat romanttista väkeä: Festivaali on kasvattanut sekä kävijä- että esiintyjämääräänsä tasaisesti vuosien mittaan, ja Haku päällä onkin kehittynyt pienestä teemafestivaalista yleiseksi ilonpitoviikonlopuksi tivoleineen ja nimekkäine esiintyjineen. Tapahtuman syvintä olemusta ei kuitenkaan ole piilotettu hulabaloon alle vaan festivaaleilla tarjotaan tänäkin vuonna paljon rakkauteen

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2010

Rakkausrunokilpailussa teemana on tänä vuonna Rakkauden kevät. Järjestävät haastavat kaikki suomalaiset kirjoittamaan rakkaudesta ja rakkauden keväästä – ylituomarina toimii kirjailija ja kulttuuripersoona Claes Andersson. Rakkausrunokilpailuun voi osallistua joko yleisessä tai tekstiviestisarjassa. Rakkauskuvakilpailu järjestetään nyt toista kertaa, tarkoituksena on innoittaa suomalaisia kuvaamaan rakkautta. Teemana on runokilpailun tavoin Rakkauden kevät. Yöhäät vietetään Kurikan kirkossa tänäkin vuonna - tällä kertaa toisensa saavat Heidi Perämäki ja Tommi Mäki. Yöhäitä on Kurikassa vietetty alusta asti, ja kuka tietää... ehkä ensi vuonna on sinun vuorosi! Haku päällä Kurikassa 11.–12.6.

... Provinssista ei päivääkään Takuuvarma kesän merkki on Provinssirock. Yli kolmen vuosikymmenen ajan Provinssi on houkutellut rock-musiikin ystäviä Seinäjoen Törnävänsaareen, ja on onnistunut säilyttämään vakaan asemansa alati kasvavassa suomalaisessa musiikkifestivaalikentässä. Provinssi on ”must”, sillä se luottaa vuosi vuoden jälkeen monipuoliseen tarjontaan ja laadukkaisiin esiintyjiin. Ensimmäinen Provinssirock järjestettiin jo vuonna 1979. Festivaali oli tuolloin yksipäiväinen ja käytössä oli vain yksi esiintymislava. Provinssirockin 30-vuotisjuhlavuonna 2008 esiintyjien käytössä oli viisi lavaa, ja viikonlopun kävijämäärä oli peräti yli 80.000.

Vauhtiajot 2008. Kuva: Juha Harju

Kesän Provinssin pääesiintyjä on saksalainen Rammstein, ja mukaan saadaan myös maailmanlaajuista mainetta niittäneet Thirty seconds to Mars ja A Day to Remember Yhdysvalloista sekä kriitikoiden ylistämä, norjalainen Shining. Kotimaisista artisteista Seinäjoelle saadaan musiikkimme kärkinimiä kuten Chisu, Lauri Tähkä ja Elonkerjuu, Sonata Arctica ja PMMP. Provinssirock Seinäjoella 18.–20.6.

Juhannus lähtee lentoon Perinteiseen juhannuksen viettoon saa oivaa lisämaustetta Kauhavan lentosotakoululla, jossa perinteikkäässä Lentäjien juhannuksessa yöttömällä suvitaivaalla nähdään lentonäytöksiä mm. puolalaisen Team Iskryn sekä Suomen Ilmavoimien taitolentoryhmä Midnight Hawksin esittäminä. Lentosotakoulun alueella on nähtävillä myös kalustoa, ja koko perheen viihtymisestä vastaa Tivoli Sariola. Lentäjien juhannuksen juuret vievät vuoteen 1945, jolloin Lentosotakoulun henkilöstö järjesti ensimmäisen keskikesän lentonäytöksen. Jo tuolloin mukana oli yli 6000 esiintyjää – traditio oli syntynyt. Vuosien ja vuosikymmenien mittaan tapahtuma on muokkaantunut kansainväliseksi koko perheen tapahtumaksi, jossa nähdään lavalla myös monia nimekkäitä artisteja, tänä vuonna mm. Irina ja Juha Tapio. Lentäjien juhannus tarjoaa erilaisen vaihtoehdon juhannusfestivaaleille.

Kumin käryä ja kitarasooloja Seinäjoen Vauhtiajojen konsepti on yksinkertainen: päivisin ajetaan lujaa ja illalla rokataan ankarasti. Tänä vuonna seitsemättä kertaa järjestettävät Vauhtiajot tarjoavat mannaa niille, joille kesän paras tuoksu on kumin käry ja joiden mielestä sähkökitaran säröäänet voittavat mennen tullen leivosen liverryksen. Vauhtiajot täyttävät oivallisesti Provinssirockin jälkeisen rock-tyhjiön Seinäjoella, sillä kolmipäiväisen tapahtuman aikana kaupungin keskustassa rokataan suomalaisten kärkinimien voimin. Mm. Eppu Normaali, Ismo Alanko, Anna Puu ja Klamydia pitävät menoa yllä iltaisin, ja päivisin vauhdista vastaavat Kapernaumin teollisuusalueella kisaavat rata-autot. Seinäjoen Vauhtiajot 23.–25.7.

Lentäjien juhannus Kauhavalla 25.6.

Provinssirock 2009. Kuva: Jussi Metsäpelto

www.kotimaassa.fi

Etelä-Pohjanmaa

Matleena Ikonen

Etelä-Pohjanmaa soi

monipuolisesti

Eteläpohjalaiset Spelit. Kuva: Johanna Vainionpää

Taipaleenjoen tapahtumat heräävät eloon Ilmajoella Ilmajoen Musiikkijuhlat on vuosien saatossa vakiinnuttanut asemansa suomalaisten oopperan ja konserttien ystävien jokakesäisenä vierailukohteena. Ilmajoella on aina luotettu suomalaiseen tekemiseen, ja vuosien varrella Musiikkijuhlilla on nähty useiden suurten suomalaisten säveltäjien kuten Leevi Madetojan, Ilkka Kuusiston ja Atso Almilan teoksia.

Tänä kesänä Ilmajoella nähdään kantaesityksenä tuorein suomalaisen oopperan suurteos, Taipaleenjoki. Ilkka Kuusiston säveltämä ooppera kertoo talvisodan aikaisista Taipaleenjoen ankarista taisteluista ja se valottaa sodan tapahtumia paitsi suomalaisesta, myös venäläisestä näkökulmasta. Panu Rajalan tekemä libretto perustuu kahden Taipaleenjoella taistelleen runoilijan kokemuksiin. Suomalaisen Yrjö Jylhän ja joen toisella puolella taistelleen Jevgenij Dolmatovskin runot Taipaleenjoen tapahtumista kuvaavat sotaa eri puolilta, mikä tuo oopperaan mielenkiintoisen vastakkainasettelun ja jännitteen. Inhimillistä lisämaustetta tekstiin tuo Jylhän ja tämän vaimon Kirstin välisestä kirjeenvaihdosta sodan ajalta. Taipaleenjoen päärooleissa nähdään Jyrki Anttila, Juha Kotilainen ja Helena Juntunen.

Ilmajoen Musiikkijuhlat ooppera-areena.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2010

Taipaleenjoen lisäksi Musiikkijuhlien ohjelmistossa nähdään mm. Paula Koivuniemen kesäshow, Edith Piafin musiikkia Susanna Haaviston esittämänä sekä lauluviihteen helmiä Jyrki Anttilan ja Mari Palon tulkitsemina. Ilmajoen Musiikkijuhlat 10.–20.6.

Suuria tunteita ja kirkkaita tähtiä Tangomarkkinoilla Parkettien partaveitsien kannattaa lankata tanssikenkänsä heinäkuussa, sillä Seinäjoen Tangomarkkinoilla on jälleen luvassa viisi

musiikkia

päivää tangoa lähes tauotta. Suomalainen tango soi Seinäjoen kesässä yötä päivää, ja kerää yhteen maamme parhaat esiintyjät ja tanssinhaluiset tavikset. Entiseen tapaan Tangomarkkinoiden kattaus sisältää konsertteja, lavatansseja ja tanssikilpailuja, unohtamatta tangon kautta tulkittuja suuria tunteita ja hyväntuulista festivaalitunnelmaa. Tangomarkkinoiden esiintyjälista vilisee suomalaisen musiikin tähtinimiä: Amadeus, Antti Raiski, Arja Koriseva, Kaija Pohjola, Laura Voutilainen, Marita Taavitsainen, Jari Sillanpää... Konserteista löytyy taatusti jokaiselle suosikki ja vaikka tango ei ihan ominta genreä olisikaan, mukaan kannattaa tulla vaikka vain julkkiksia bongaamaan! Niidenkin, joilla tanssikengät eivät ihan vielä ole kulumassa puhki, kannattaa suunnata Seinäjoelle, sillä Tangomarkkinoilla tarjotaan myös tanssinopetusta, ja kuka tietää, ehkäpä siitä urkenisi ura myös lavatanssien SMkisoihin?

Etelä-Pohjanmaan rikas kansanmusiikkiperinne myötävaikutti Spelien syntymiseen 1970-luvulla. Vuosien saatossa tapahtuma on nostanut esiin nuoria kansamusiikin osaajia: pelimanniyhtyeitä, kansantanssiryhmiä ja kansanlaulukuoroja, ja antanut esiintymismahdollisuuden paitsi tuhansille harrastajille, viime aikoina myös enenevässä määrin musiikin ammattilaisille. Spelien yhteydessä järjestetään myös kansanmusiikkikilpailuja, kansanmusiikin ja kansantanssin koulutusta sekä soittajien, laulajien ja tanssijoiden tapaamisia.

Lepuuta Lapualla Elokuussa aletaan jo orientoitua syksyyn ja työelämässä odottaviin haasteisiin, mutta karua todellisuutta pääsee pakoon vielä hetkeksi Eteläpohjalaisiin Speleihin Lapualle. Lapualta luvataan, että ”loistavat artistit ja jalaan koria vipatus takaavat täyrellisen lepuutuksen”. Mikä siis olisikaan parempi tapa viettää elokuun pimeneviä iltoja kuin hyväntuulisen kansanmusiikin ja rentouttavan menon merkeissä?

Spelit järjestetään vuosittain eri paikkakunnilla Etelä-Pohjanmaalla, ja tänä kesänä vuorossa on Lapua. Luvassa on taas polskan rytkettä, haitarinpalkeiden valitusta ja vauhdikasta menoa kun suomalaisen kansanmusiikin isot nimet ja sunnuntaiharrastajat pistävät Lapualla parastaan! Eteläpohjalaiset Spelit Lapualla 5.–8.8.

Arja Koriseva, Marita Taavitsainen ja Jari Sillanpää Tangomarkkinoilla.

Tangomarkkinat huipentuvat lauantai-illan suuressa tangofinaalissa, jolloin maamme saa uudet kuninkaalliset. Seinäjoen Tangomarkkinat 7.–11.7.

www.kotimaassa.fi

Etelä-Pohjanmaa

Suomalaiset ovat tunnetusti vähän erikoista porukkaa eivätkä eteläpohjalaiset eroa siinä suhteessa muusta Suomesta. Maakunnan matkailuerikoisuuksista moni on saanut alkunsa yksittäisen miehen tai naisen harrastuksesta, josta riittää katsomista myös matkailijoille!

Erikoisuuksien

Etelä-Pohjanmaa Matleena Ikonen

Pirunpesä on ammottava aukko maassa.

rivanhus. Ilman pajaa ei olisi hienoja, täysin ajokuntoisia traktoreita.

Kun Jaskarin Matti traktorin osti... Vuonna 1955 eräs teini-ikäinen Matti Jaskari Etelä-Pohjanmaan Nurmossa sai ensimmäisen traktorinsa. Fordson Major Dieselistä alkoi traktorirakkaus, joka sai täyttymyksensä vuonna 2004 samaisen miehen perustettua traktorimuseon Etelä-Pohjanmaan sydämeen Seinäjoelle.

Traktorimuseo on avoinna pääosin sopimuksesta, mutta jos sattuu olemaan nurkilla, kannattaa käydä piipahtamassa, sillä yleensä isännän löytää pajastaan. Ryhmien on mahdollista saada museossa opastettu kierros,

mutta kokoelmaa voi ihailla myös itsenäisesti. Traktorimuseo on olemassaolonsa aikana houkutellut tuhansia kävijöitä – eikä ihme. Kokoelmassa näkyy yhden ihmisen rakkaus ja sitoutuminen tavalla, jonka edessä voi vain olla nöyrin mielin.

Suomalaisuuden juurilla Koskenkorvamuseossa

Jaskarin Traktorimuseo on tällä hetkellä Suomen laajin yksityinen traktorikokoelma: esillä on noin 150 eri-ikäistä ja -mallista traktoria, joista suurin osa on kunnostettuja. Valmetit, Massey-Fergusonit ja Zetorit jököttävät vakaina idyllisessä miljöössä entisessä nuorisoseurantalossa ja sen yhteydessä sijaitsevassa hallissa. Päärakennuksessa on 24 traktoria, pieni kahviotila, wc ja museon sydän - paja. Siellä isäntä työskentelee päivittäin ja siellä on uuden elämän saanut moni traktoKun poika traktorin rattiin pääsi... Traktorimuseossa sekin onnistuu.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2010

Suomen kenties tunnetuin brändi, Koskenkorva, on kotoisin Ilmajoen Koskenkorvan kylästä, jossa itseoikeutetusti sijaitsee myös ”kossulle” omistettu museo. Koskenkorvamuseo tutustuttaa sanoin, kuvin ja sävelin Koskenkorvan kylään, suomalaiseen alkoholipolitiikkaan, ”pitkäripaisen” historiaan ja tietenkin myös Koskenkorvan viinatehtaan kehitykseen sotavuosista nykyaikaan. Huomioitu on myös kieltolaki, raittiusliike ja vapaan viinan aika.

Koskenkorvan historia on esitelty kuudessa taulussa, joista jokaisella on oma teemansa kuten viinan ja alkoholipolitiikan historia, pitkäripaisen toimintaperiaatteet tai Koskenkorvan tehtaan rakentaminen ja tuotantoprosessit. Esillä on lisäksi kossupulloja ja niiden etikettejä vuosien varrelta sekä juomasekoitusvinkkejä. Museossa on A-oikeudet, joten kossuun pääsee tutustumaan ihan perinteisinkin menetelmin - maistelemalla. Oman kossuasiantuntemuksensa voi mitata testaamalla laatua ja juomien tunnistamista, ja tavoitella arvostettua Koskenkorva Diplomia, joka myönnetään vain alan parhaille asiantuntijoille. Diplomin voi saada myös vodkatestissä, jossa tulee tunnistaa kolme vodkaa. Jos onnistut, saat nimesi museon asiantuntijaluetteloon.

Pirunpesä – arvoitus vailla ratkaisua Jalasjärven Ylivallin kylässä, Isonvuoren kallion tasaisella laella on pyöreä aukko, joka on kiehtonut, pelottanut ja askarruttanut paikkakuntalaisia satoja vuosia. Kansan suussa kiertäneet tarinat ovat kertoneet itse pirun pitävän kolossa pesäänsä ja sen mukaan paikalle annettiin nimikin – Pirunpesä. Lapsia varoiteltiin menemästä sen lähelle, ettei piru tule ja nappaa pesäänsä. Joidenkin tarinoiden mukaan aukko oli niin syvä, että kivilohkareiden väliin pudotetun pienen kiven äänen saattoi kuulla monta minuuttia sen putoillessa kiveltä toiselle.

Nykytiedon mukaan kyseessä on jääkauden muokkaama hiidenkirnu, joskin tämäkin selitys on kyseenalaistettu ja on arveltu, että aukko olisikin vain tavallinen rapauma. Niin tai näin, Pirunpesä erikoisena luonnonmuodostelmana jaksaa edelleen kiinnostaa ihmisiä, ja on suosittu retkeilykohde. Aukon halkaisija on 14 metriä ja syvyyttä sillä on jopa 23 metriä - taatusti sykähdyttävä kokemus! Jos hylkää turhan analysoinnin ja päästää mielikuvituksen valloilleen, voi melkein uskoa itse pirun pitäneen majaansa aukossa...

Koskenkorvamuseo sijaitsee Koskenkorvan Trahteerin yhteydessä perinteisessä pohjalaisessa maalaistalomiljöössä ja aivan Altian Koskenkorvan tislaamon läheisyydessä. Museon lisäksi Trahteerissa saa aikaa kulumaan tovin jos toisenkin, sillä ravintolapalveluiden lisäksi Trahteeri tarjoaa mm. kylpyläiloja infrapunasaunoineen, hoitoammeineen ja (huom! ulkoisine) viinahoitoineen.

Oikealla Koskenkorva museo ja alla miehet tutkivat hymyssä suin pitkäripaisen historiaa.

www.kotimaassa.fi

Etelä-Pohjanmaa Jari Mäki. Kuva: Mikaela Holmberg

Erikoisuuksien

Etelä-Pohjanmaa (jatkoa)

Wanha Markki tarjoaa kodin eläinvanhukselle Heikki ja Liisa-Cristiina Laaksosen taiteilijakoti Ylistarossa henkii kiireetöntä elämää ja 1800-luvun tunnelmaa. Entiseen loistoonsa remontoitu vanha hirsitalo tarjoaa kodin paitsi luovan isäntäparin työtiloille, myös lahjatavaramyymälälle, pitopalvelulle ja Suomen ainoalle eläinten vanhainkodille.

-maalaamalla esineet saavat niiden yksilöllisen ilmeen ja hengen, eikä toista samanlaista tuotetta ole olemassa. Liisa-Cristiina kuvittaa myös omaa suosittua huumorikorttisarjaansa, joka on löytänyt tiensä monen suomalaisen työpaikan kahvihuoneen seinälle. Myös Heikillä on oma korttisarjansa.

Korttien ja taiteen myynnistä saaduilla tuloilla Heikki ja Liisa-Cristiina rahoittavat pihapiirissään toimivaa eläinten vanhainkotia, jossa asustaa lähes sata eläintä kanoista aaseihin: hevosia, vuohia, lampaita, kaneja… Tulijoita olisi enemmän kuin Wanhaan Markkiin mahtuu, minkä vuoksi Laaksoset

Heikki Laaksosen pohjalaismaisemia kuvaavat herkät akvarellit ovat yli kahden vuosikymmenen aikana tulleet tunnetuiksi niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Akvarellien lisäksi Heikki Laaksonen tekee öljyväritöitä, joiden malleina poseeraavat tontut: ei pelkästään joulutontut vaan myös kaikki ne ihastuttavat maalaistontut, riihitontut, saunatontut ja muut jokaisen maalaistalon alkuperäisasukkaat. Myös keramiikkataiteilija Liisa-Cristiinan töissä seikkailevat Wanhan Markin tontut, mutta myös enkelit ja muut Pohjanmaan asukit. Kaikki keramiikkaesineet LiisaCristiina valmistaa täysin käsityönä Wanhan Markin keramiikkapajassa, ja ne ovat kaikki uniikkikappaleita. Käsin muotoilemalla ja

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2010

Wanhan Markin mailla on eläinvanhuksen hienoa viettää eläkepäiviään.

ovat joutuneet etsimään osalle eläimistä loppusijoituspaikan jostain lähistöltä. Eläinten vanhainkodin toiminta-ajatus on yksinkertainen: tarjota iäkkäille, lopetusuhan alla oleville eläimille niiden ansaitsema vanhuus rakastettuina ja hoivattuina. Tilan asukit ovat pääasiassa yksityisiltä ihmisiltä, jotka syystä tai toisesta ovat joutuneet luopumaan eläimistään. Wanhassa Markissa käy vuosittain tuhansia ihmisiä, joiden mielestä on tärkeää tarjota eläinvanhuksen loppuelämään rakkautta ja rapsutuksia – yksinkertaisia asioita, jotka tekevät meidän kaikkien mielestä elämän elämisen arvoiseksi.

Ihan Amerikkaa! Amerikka, ”the land of hope and glory” herää konkreettisesti eloon ”Koskenkorva westissä”, Jari Mäen amerikkalaisuuteen ja amerikkalaisiin tuotteisiin erikoistuneessa yrityksessä. Jari Mäki Oy:n päätoimiala keskellä laakeinta Pohjanmaata on jenkkiautojen varusteiden ja varaosien maahantuonti ja myynti sekä huoltokorjaamotoiminta. Yritys myös myy western- ja muita USA-tuotteita sekä vuokraa erikoisautoja kuten limusiineja. Kalpene, Keskisen kyläkauppa – tämän aidommaksi ei Amerikka Suomessa tule! Yrityksen pihalla seisoo Vapaudenpatsas kuin itsestäänselvyytenä, ja myymälän hyllyt notkuvat erivärisiä stetsoneita, ruudullisia flanellipaitoja, Route 66 -kylttejä ja erikoisvanteita. Autenttisuutta lisää yrityksen pihalla jököttävä öljypumppu – aito teksasilainen, you know…

Jokilaakson matkailupuutarha.

Kauas on tultu yrityksen alkuajoista, kun Jari Mäki vuonna 1989 alkoi tuoda USA:sta maahan autovarusteita, lasikuitukatteita ja alumiiniastinlautoja nyt ensi alkuun. Myös muutostyöt, joita tarvittiin USA:sta tuotuihin autoihin, kuuluivat alusta asti yrityksen toimintaan. Jari Mäki Oy on pysynyt uskollisena tyylilleen jo yli 20 vuotta, ja kerännyt ideallaan paitsi joukoittain Amerikka-henkisiä asiakkaita, myös huomionosoituksia: vuonna 2007 yritys palkittiin Maakunnallisella Vuoden Yrittäjä -palkinnolla, joka on tunnustus ansiokkaasta ja tuloksia tuottavasta yrittämisestä. Vuonna 2009 Jari Mäki Oy valittiin Ilmajoen kunnan Vuoden Yrittäjäksi. Amerikassa ei muuta voisi odottaakaan!

Viherpeukalon päiväuni Lapualla Kasveista ja puutarhanhoidosta kiinnostuneiden kannattaa Etelä-Pohjanmaalla ottaa suunnaksi Lapua, ja siellä Jokilaakson matkailupuutarha. Aivan Lapuan kaupungin keskustassa, yli 100 vuotiaassa kulttuuriympäristössä sijaitsevan puutarhan kokoelmissa on mm. hedelmä- ja marjatarha, havukasvien erikoismuodot, perennoja, kotimaisia alppiruusuja, runsas pensasruusulajikkeisto ja kivikkopuutarha. Puutarhaan on perustettu myös suuri yrttien, rohtojen ja maustekasvien näytemaa vanhanajan ruutupuutarhan malliin. Pensaita, puita ja perennoja on puutarhan alueella yli 7000 ja ryhmäkasveja istutetaan vuosittain yli 6000. Matkailupuutarha tarjoaa monenlaista tekemistä koko perheelle: Lasten puutarhassa on lasten oma hernemaa ja kotieläimiä, ja puutarhatalon info-piste tarjoaa asiantuntevaa alan neuvontaa hieman varttuneemmille. Kahvila Nukkeruusun Kädentaitajien puodissa voi tehdä ostoksia, ja kasvihuoneessa voi käydä seuraamassa kesäkukkien, yrttien ja vihannesten taimien kasvamista Jokilaakson puisto- ja jokiranta-alueella on runsaasti tilaa kiireettömään oleskeluun ja vapaa-ajan viettoon – vaikkapa omien eväiden nauttimiseen. Kosken partaalla on matkaajan oma hiljentymispaikka. Voit lainata veneen ja tutustua Lapuaan joella hiljalleen soudellen.

Wanhan Markin hurmaavia tonttuherroja.

www.kotimaassa.fi

Etelä-Pohjanmaa

Antero Mäntylä sytyttämässä savusaunaa.

Matleena Ikonen

Maaseutumatkailu Kokous kaukana kaikesta Reinon Tupa Kurikan Hirvivaarassa on erikoistunut yritys- ja yhteisövieraiden isännöimiseen. Keskellä kauneinta pohjalaista suomaisemaa sijaitsevalla erämaatuvalla ei kaupungin kotkotukset tai naapureiden naputus pääse häiritsemään – lähimpään naapuriin on matkaa noin 10 kilometriä. Rauha on siis taattu, ja luonto on koko ajan läsnä. Reinon Tupa on erinomainen paikka kokousten, tyky-päivien tai saunailtojen pitämiseen. Nykyaikaiset kokoustilat, monipuoliset ja ammattitaitoiset oheisohjelmapalvelut ja unohtumattomat ruoka- ja saunaelämykset tekevät tapahtumasta taatusti onnistuneen! Kokouksen jälkeen on mahdollista lähteä vaikkapa Mietaan kanssa sauvakävelylle tai porukalla mönkijäsafarille. Saunomisen lomassa virkistäytymään pääsee suonsilmään, ja turvehoidoissa kolotukset unohtuvat! Kokouksen kruunaa luonnon helmassa luonnon antimista valmistettu ruoka.

Peti ja puuro Ourassa Alavudella, viihtyisässä maalaisympäristössä sijaitseva persoonallinen maatilamajoituskohde Ouran Loma on oiva kohde kaikille niille, jotka haluavat päästä sisään aitoon eteläpohjalaiseen kulttuuriin. Ouran Loma tarjoaa peti ja puuro (bed and breakfast) -majoitusta kodikkaissa ja omaperäisissä tiloissa: haluaisitko mieluummin Mummolaan vai Myllytupaan? Tai kenties sittenkin Riiheen tai kesäaittaan…? Majoitustilaa on ympäri vuoden 20 hengelle – lisävuotein jopa 30:lle.

Loman Ourassa kruunaa sauna. Ouran perinteisen savusaunan lempeissä löylyissä matkailija rentoutuu ja virkistyy, ja nautinnon kruunaa pulahdus avantoon tai lampeen. Niille, joita savusauna ei innosta, pihalammen toisella rannalla on puulämmit-

Reinon Tupa on erikoistunut yritys- ja yhteisövieraiden isännöimiseen.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2010

teinen nykyaikainen sauna, jonka yhteydessä on yrttikylpy- ja vesihieronta-allas. Saunomiselämyksen täydentävät Ouran kauneus- ja terveyspalvelut: hunajasauna, hieronta, yrttikylvyt tai turvehoito: Turve on nostettu suon syvyydestä Alavudelta ja on taatusti puhdasta ja kotimaista. Näissä liemissä pehmenevät koviakin kokeneet jäsenet!

Gasthaus Tiitussa historia kohtaa nykypäivän Lapualla sijaitsevalla Gasthaus Tiitulla on juuret syvällä Etelä-Pohjanmaan maaperässä. Tiitun tilan historia ulottuu jopa 1500-luvulle asti, ja pitkä historia sekä menneiden sukupolvien työ näkyy ja tuntuu edelleen. Gasthaus Tiitu tarjoaa maatilamajoitusta, puitteet juhlille ja kokouksille sekä mahdollisuuksia ihan vaan rauhalliseen olemiseen ja elämästä nauttimiseen tunnelmallisessa ympäristössä.

Gasthaus Tiitu on niittänyt mainetta aina ulkomaita myöten hyvästä ruuastaan ja palvelustaan. Pihapiirissä sijaitseva vaja eli lapualaisittain liiveri on suosittu perhejuhlien, kokousten ja edustuspäivällisten pitopaikka. Liiverissä toimii A-oikeuksin varustettu, erinomaisesta ruuastaan tunnettu tilausravintola. Menneistä sukupolvista muistuttava ilmapiiri ilahduttaa varsinkin niitä, jotka luulevat nähneensä jo kaiken. Rauhallinen ja samalla virikkeellinen ympäristö on omiaan keskittymistä vaativien tilaisuuksien järjestämiseen.

Satunnainen matkailija löytää Gasthaus Tiitusta tunnelmallisen ja kotoisan yösijan, jonka suojissa on turvallista uinua tietäen, että muodostaa jälleen yhden lenkin historian pitkään ketjuun.

Mummonmökissä uni maistuu Välimaan matkailutila sijaitsee Seinäjoelle luonnonkauniissa eteläpohjalaisessa ympäristössä. Välimaa tarjoaa omatoimimatkailijalle tunnelmallista majoitusta, monipuolisesti aktiviteetteja ja maalaiselämyksiä. Ryhmille Välimaalla on upeat puitteet juhlien tai kokousten järjestämiseen luovuutta ruokkivassa ympäristössä.

Välimaalla on majoitustilaa kaikkiaan 16 hengelle. Majoituskäytössä on perinteinen punainen mummonmökki, joka sijaitsee upean kallioisen mäntymetsän reunassa. Maalaisromantiikkaa tihkuvat myös Välimaan tunnelmalliset aitat kahdelle tai kolmelle hengelle. Vaikka maalaisilmassa uni maistuukin, takuuvarman herätyksen suorittaa Välimaan tomera kukko.

Joen rannalla sijaitsee idyllinen savusauna, aitta ja grillikota. Joessa voit mm. uida, meloa kanootilla, soudella veneellä tai kalastaa. Pikkuväkeä ihastuttavat tilan lampaat, kukot, kanat, ankat ja lehmät, jotka saavat elää luonnollisesti vapaassa elinympäristössä.

Isojaon ajoista menestykselliseen maatilamajoitukseen Mäntylän tila Jurvassa on seissyt samalla paikalla jo yli 300 vuotta. Pitkään historiaan mahtuu monenlaisia tapahtumia ja kohtaloita, jotka aikojen saatossa ovat luoneet Mäntylän tilalle sen persoonallisen leiman.

Koskenkorvan Trahteerin isäntäpari.

Omatoimimatkailijoille Välimaan matkailutila tarjoaa tunnelmallista majoitusta.

lutti, jonka yläkerran toinen makuuhuone todisti teuvalaisten ja ja jurvalaisten häjyjen kohtalokasta yhteenottoa vuonna 1878.

Pitkästä perinteestä ammentaa myös Mäntylän tilan ruokalista. Tilalla suositaan paikallisia ruokia ja maukasta kotiruokaa, jonka raaka-aineet tulevat läheltä ja joka valmistetaan paikan päällä tilalla. Mäntylän tilalle on myönnetty Gastro Botnia -laatumerkki, joka on tae korkeatasoisesta alueellisesta ruuasta.

Yövieraita tilalla on majoitettu jo 1860-luvulta alkaen. Nykyisin majoitustilat sijaitsevat suuren susipihan ympärillä, jossa on kiehtovaa menneen ajan tunnelmaa. Majoituspaikkoja on kaikkiaan 27 – kaikki tunnelmallisissa kahden hengen huoneissa, jotka sijaitsevat päärakennuksessa, pihapiirin Wähätuvassa tai luttimaisessa Pikkutuvassa. Kesämajoitukseen on tarjolla myös Häjyjen

www.kotimaassa.fi

Hurmaava aikuisten musikaalisatu Ohjaus Miika Muranen Kapellimestari Jyrki Heikkilä

ENSI-ILTA 11.9.2010 LIPUT MYYNNISSÄ NYT! Osta lippusi (32/29/23 €) syksyn musikaalielämykseen teatterin lippumyymälästä tai Lippupisteen toimipaikoista kautta maan!

ENNAKKOTARJOUS YLI 20 HENGEN RYHMILLE! Liput syys-lokakuun esityksiin vain 27 €/kpl (norm. 30 €)

Teksti ja laulujen sanat Alan Jay Lerner • Sävellys Frederick Loewe Perustuu George Bernard Shaw’n näytelmään ja Gabriel Pascalin elokuvaan Pygmalion

Varkauden Teatterin syksy 2010

jyvaskyla.fi/kaupunginteatteri Lippumyymälä avoinna ma-la klo 12-19 p. 014 266 0110 Ryhmämyynti, p. 014 266 0623

Maailman valloittaja! Ensi-il 2.10.10ta Perustuu Nikos Kazantzakisin romaaniin “Kerro minulle Zorbas”. Ohjaus Kurt-Henrik Putkonen

suomen komein revyyteatteri Ensi-ilta 27.5.2010

Votkaturistit

Teatteripaketit helposti yhdellä soitolla.

Hulvaton ja nostalginen seuramatka musiikilla ja satiirilla tuunattuna. Ensi-ilta 4.9.10

Miehen kylkiluu Kääk - rakkautta ilmassa. Ensi-ilta 27.11.10

Heinähattu, Vilttitossu ja Littoisten riiviö Kivaa koko perheelle.

Lippumyymälä, puh. (017) 264 8830 www.varkaudenteatteri.fi Liput 10-30 €

Arja KorisevA – Miro Honkanen

Käsikirjoitus: KATARIINA LEINO Ohjaus: Petri Lairikko

MuSIKAAlI AVA GARdNERIN JA FRANK SINATRAN INTOHIMOISESTA RAKKAudESTA upEIdEN lAuluJEN SIIVITTÄMÄNÄ.

ENSI-ILTA 2.9.2010 Liput: 37/35/20 show & dinner alk. 50,00

LIPUT MYYNNISSÄ NYT!

HulVATTOMIA SKETSEJÄ NAISISTA, MIEHISTÄ JA

RAKKAudESTA! ESITyKSET 27.5. - 21.8 .

JONNA KOSONEN SANNA SAARIJÄRVI MIRO HONKANEN OTTO KANERVA

musiikkiteatteri PaLatsi Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2010

HÄMEENKATU 30 | 33200 TAMPERE | P. 03 44 77 990 myynti@palatsiteatteri.fi | WWW.PALATSITEATTERI.FI

Pikkujouluherkut mielelle ja kielelle

Parhaat reseptit Musiikkiteatteri Kapsäkistä ★ burleskia ★ fetissejä ★ berliiniläistä kabareeta ★ tiernapoikia Varaa valmis pikkujoulupaketti tai räätälöi omanlaisesi ilta! Kapsäkistä saat tilan, illallispaketit ja tasokkaan ohjelman. Katso tarkemmat tiedot www.kapsakki.fi/pikkujoulut

mm. Iiro Rantala, Juha Kotilainen, Anna-Mari Kähärä, Paavo Kerosuo ja Kaisu Kurki

Musiikkiteatteri Kapsäkki | Hämeentie 68 | p. (09) 260 0907 | info@kapsakki.fi | www.kapsakki.fi MONEN MAUN MUSIIKKITEATTERI

Suruttomat– musikaali valloittaa suuren näyttämön syyskaudella. Kirjoittanut Sirkku Peltola Laulujen sanat Heikki Salo Säveltänyt Matti Puurtinen Ohjaus Raija-Sinikka Rantala Koreografia Marjo Kuusela Musiikin johto Ari Ismälä

Ennakkovaraukset puh. 05 234 4199, 234 4194 ma-pe klo 11-17 ja 2 h ennen esityksiä

puh. 05 234 4170 ma-pe klo 9-16 teatteriliput@kotka.fi Ohjelmisto– ja esitystiedot:

Johanna (Kaisa Leppänen) ja Risto (Lauri Tanskanen) ovat koko kaupungin unelmapari ja heidän häänsä ovat vailla vertaa.

www.kotkanteatteri.fi

TERVETULOA KOTKAAN! 17

www.kotimaassa.fi

Etelä-Pohjanmaa Kuortaneen Urheiluopisto

kunnon maakunta Etelä-Pohjanmaa on Matleena Ikonen

Liikuntakurssit tarjottimella Kuortaneen Urheiluopistossa Kuortaneen Urheiluopisto on tullut suuren yleisön tietoisuuteen huippu-urheilijoiden valmennuskeskuksena, mutta Kuortane tarjoaa erinomaiset puitteet myös tavisten liikunta- ja hyvinvointiharrastuksille. Kuortaneen Urheiluopiston LiikuntaTarjottimelle on koottu valmiiksi useita erilaisia liikuntakurssikokonaisuuksia sekä niille, jotka haluavat kokeilla uusia lajeja sekä niille, jotka haluavat kehittyä vielä paremmiksi omassa lajissaan. Ideana on, että tarjottimella on useita lajeja, joista jokainen löytää oman suosikkinsa – esimerkiksi tennis-, golf- tai keilailukurssilla laitetaan rystylyönnit, swingit ja kaadot kuntoon. PerheKurssi tarjoaa mielekästä tekemistä koko perheelle ja mikä tärkeintä: perhe saa viettää tuiki tarpeellista yhteistä aikaa! Isovanhempi-LapsiKurssilla isovanhemmilla on erinomainen tilaisuus saada viettää aikaa lastenlasten kanssa yhdessä touhuten. Kaiken toiminnan Kuortaneella ei tarvitse olla aikataulutettua tai ohjattua, vaan Urheiluopisto tarjoaa hyvät puitteet myös omaehtoiselle kuntoilulle.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2010

Omatoimikuntoilijan käytössä on kaikki Urheiluopiston palvelut ja urheilupäivän voi täydentää vaikkapa hemmottelevalla kasvotai jalkahoidolla. Majoittumiseen Kuortaneen Urheiluopistolta löytyy sopiva vaihtoehto jokaiseen makuun. Kaikkiaan 550 vuodepaikassa valinnanvaraa on: liikuntahotellin huoneet, hostellimajoitus tai rivitalotyyppiset huoneistot – kaikki kauniissa ympäristössä Kuortaneenjärven rannalla. Onnistuneen aktiiviloman kruunaa Urheiluopiston ravintolamaailma erityyppisine ravintoloineen ja kahviloineen.

Härmän Kuntokeskus Härmän Kuntokeskus Ylihärmässä tarjoaa monipuolisesti tekemistä aktiivilomailijalle. Paitsi liikunta- ja kuntoilupalveluita, Härmän Kuntokeskuksessa on mahdollisuus harrastaa monipuolisesti myös muita lajeja. Kuntokeskuksen kylpylä on suunniteltu rentoutumiseen ja nauttimiseen, ja se tarjoaa iloa sekä vesipedoille että hemmottelijoille. Pyörteet ja putoukset, 17 m pitkä uima-allas ja pieni

lasten leikkiallas takaavat perheen pienimpien viihtymisen kun vanhemmat voivat nautiskella joko perinteisen tai turkkilaisen saunan leppeästä lämmöstä tai keidasaltaan poreista ja hierontapisteistä. Täydellisen kylpyläkokemuksen kruunaavat rentouttavat hieronnat, aromaattiset kylvyt tai lymfaterapiat.

Kuntokeskuksessa lomailijan ei tarvitse viihtyä verkkareissa tai kaivata kylpyä, sillä tekemistä löytyy myös niille, jotka etsivät jotain erilaista. Kuntokeskuksen kädentaitopaja on käsillä tekijän aarreaitta, jossa erilaiset materiaalit taipuvat kauniiksi koristeiksi tai käyttöesineiksi. Harrastepajassa voi painaan oman lomapaidan, silkkisolmion tai huivin, tehdä puukäsitöitä, kutoa, huovuttaa ja askarrella postikortteja, tauluja ym. Rajan on vain oma mielikuvitus, ja Ylihärmän hermoja lepuuttavassa ympäristössä luovuus pääseekin lentoon! Kädentaitopajan palvelut ovat myös muiden kuin hotelliasiakkaiden käytössä. Hyvän loman täydentävät Härmän Kuntokeskuksen tasokkaat majoitus- ja ruokailupalvelut sekä monipuolinen viihdetarjonta.

Golfin hurmaa Etelä-Pohjanmaan päättymättömät ”aakeet laakeet” ovat kuin tehtyjä golfin peluulle, ja maakunnassa onkin useita isompia ja pienempiä golf-kenttiä, joista löytyy haastetta kaikentasoisille golfareille.

Ruuhikoski Golf pohjalaisessa jokimaisemassa tarjoaa elämyksiä ja haasteita sopivassa suhteessa. Kentän on suunnitellut kansainvälisestikin tunnettu golfkenttäarkkitehti Robert Trent Jones Jr., jonka filosofian mukaan kentällä on niin lyhyitä, tarkkuutta vaativia par 4 -reikiä, altaita kuin pitkien lyöntien par 4 ja 5 -reikiä. Ruuhikoskelta saa myös golfin opetusta alkeiskursseista lähtien. Kuortane Golfin yhdeksänreikäinen golfkenttä sijaitsee idyllisessä kartanomaisessa miljöössä Mäyryn kylässä, valtatie 66:n välittömässä läheisyydessä. Peltoaukiolle rakennetut väylät näyttävät helpoilta, mutta oikein sijoitetut esteet ja toisinaan pitkät karheikot tekevät Kuortane Golfin radasta yllättävän haastavan. Kuortane Golfin erikoisuus ovat tiiauspaikat, joita on kolmella väylällä peräti kaksi. Niitä hyödyntämällä väylät tulevat täysin erilaisiksi toisella kierroksella. Härmä Golf & Academy Ylihärmässä on 9-reikäinen, neljän lyöntipaikan täysipainoinen golfkenttäkokonaisuus, jonka monipuolisilta ja tasokkailta väyliltä saa haastetta kokeneempikin pelaaja. Golf-Academyssa puttauksen, swingin ja tiiauksen alkeita pääsee opettelemaan asiantuntevassa opastuksessa, ja tuloksellisen harjoittelun voi kruunata suorittamalla Green Cardin.

Kuortaneen uudessa Sport & Fun liikunta- ja vauhtimaailmassa on yli 40 erilaista laitetta.

Elämyksiä ja haasteita sopivassa suhteessa, Ruuhikoskigolf.

www.kotimaassa.fi

Etelä-Pohjanmaa

Amfora-tuotteet valmistetaan Seinäjoella.

ohjalaisesta perinteestä ja vahvasta kulttuuriperimästä ammentaa suuri joukko eteläpohjalaisia käsityöläisiä, joiden käsissä erilaiset materiaalit taipuvat käytännöllisiksi, kauniiksi ja persoonallisiksi taide-, lahja- ja käyttöesineiksi. Käsityöpuotiin ei voi mennä pistäytymään vaan käyntiin kannattaa varata aikaa – siinä määrin kiehtovaa on värien, muotojen ja tarinoiden kirjo pohjalaisissa käsitöissä. Tee tuttavuutta pohjalaisten käsityö- ja taidekohteiden kanssa, ja anna elämyksiä kaikille aisteille! Matleena Ikonen

Kulttuuriperintö taipuu käsityöksi Rustoopuorista ratkaisu tuliaispulmiin Rustoopuorista Seinäjoella, Kaarakan talossa löytyvät tuliaiset helposti. Käsityö- ja lahjatavaramyymälässä esillä on monipuolisesti pohjalaistuotteita kuten kansallispukuja, käsitöitä ja lahjatavaroita sekä tarvikepaketteja ja materiaaleja niille, joita käsityökutina ei jätä rauhaan matkallakaan. Kaikki tuotteet ovat taatusti kotimaisia ja paikallisten käsityöläisten tekemiä. Lahjatavaroiden ja käsitöiden myymisen lisäksi Rustoopuori järjestää käsi- ja taideteollisuusalan näyttelyitä. Liikkeen kanssa samassa talossa sijaitsee myös Kaarakan taitokeskus. Taitokeskuksien myymälöitä myös muualla maakunnassa kuten Ähtärissä, Alavudella, Kauhajoella, Isokyrössä ja Lapualla.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2010

Amfora – kauneutta ja käytännöllisyyttä Muotoilija Päivi Ritaniemen suunnittelemat Amfora-tuotteet valmistetaan taiteilijan kotipaikkakunnalla Seinäjoella, missä sijaitsee myös tuotteita esittelevä Amfora Galleria ja niitä myyvä tehtaanmyymälä. Amfora Galleriassa onnistuu huvin ja hyödyn yhdistäminen: nautiskele kauniista esineistä ja tee samalla hyviä tuliaishankintoja – molemmat onnistuvat saman katon alla.

Vaikka Amfora-tuotteet ovat kauniita, parhaimmillaan ne ovat ahkerassa käytössä. Witroposliiniset Amfora-tuotteet on luotu arkipäivän esineiksi; siksi ne kestävät myös astianpesukoneen ja mikroaaltouunin. Tuotteiden kantavia ajatuksia ovat ilo, toimivuus ja ajatus – kaikki ominaisuuksia, joita odottaa myös hyvältä lomalta. Miksi et antaisi hyvän loman näkyä myös ostoksissasi?

Lumoudu lasista Lasin ihmeelliseen maailmaan pääsee tutustumaan Minna Tuohisto-Kokon lasiateljeessa Ilmajoella. Vuodesta 1989 asti lasitaiteilijana toimineen Tuohisto-Kokon teokset syntyvät voimakkaista väreistä, pienistä asioista ja suurista tunteista. Taiteilijan graafisissa ja melko pelkistetyissä töissä värit elävät ja valo ja varjo käyvät leikittelevää vuoropuhelua. Minna Tuohisto-Kokko valmistaa lasimaalauksensa perinteisillä menetelmillä, käyttäen lähinnä lyijylasitekniikkaa. Myös tiffany- ja lasimosaiikit kuuluvat taiteilijan valikoimiin. Tuohisto-Kokko valmistaa lasimaalauksia tilauksesta yksityisasiakkaille, yrityksille ja yhteisöille ja tuotteita on saatavina myös liikelahjoiksi. Tilaustöiden ja liikelahjojen lisäksi näyttelytoiminta kuuluu oleellisena osana Tuohisto-Kokon toimintaan. Maatilan idyllisessä pihapiirissä sijaitsevassa lasiateljeessa kävijä löytää persoonalliset ja tyylikkäät lasiriipukset sekä lasikorvakorut, joiden lisäksi esillä on jatkuvasti uusiutuva valikoima taiteilijan erilaisia lasituotteita. Tuohisto-Kokko pitää myös lasikursseja, joilla perehdytään erilaisiin lasitekniikoihin. Kurssin aikana oppilas suunnittelee itse lasityön ja valmistaa sen valitsemallaan tekniikalla. Lasiateljee toimii taiteilijan työtilana sekä opetus- ja näyttelytilana ja tarjoaa mielenkiintoisen käyntikohteen, jossa on mahdollisuus tutustua lasitaiteen kiehtovaan maailmaan. Ryhmille on tarjolla erilaisia valmispaketteja.

Lasin ihmeellinen maailma paljastuu Minna Tuohisto-Kokon lasiateljeessa Ilmajoella. Pitkiä pellavia, pitkillä perinteillä Jokipiin Pellava on valmistanut aitoja suomalaisia pellavatekstiilejä jo 90 vuoden ajan. Vuodesta 1920 asti toimineen perheyrityksen erikoisosaamista ovat pellavafroteen kutomisen lisäksi erilaiset kylpytekstiilit, keittiö - ja kattaustekstiilit, logo- ja nimibrodeeraukset. Jokipiin Pellavan tuotevalikoimaan kuu-

Jokipiin Pellavan tuotteita.

luvat mm. kylpypyyhkeet, lannevaatteet, kylpytakit, pesimet ja laudeliinat. Sauna- ja kylpytuotteiden lisäksi yritys valmistaa sisustustekstiilejä kuten pöytä- ja lautasliinoja, kattausliinoja ja tabletteja sekä yleis- ja keittiöpyyhkeitä, esiliinoja ja patalappuja. Juhlavuosi 2010 tarkoittaa Jokipiin Pellavassa työn juhlaa. 90-vuotista yritystoimintaa juhlistetaan mm. avoimien ovien päivillä tehtaanmyymälässä Jalasjärvellä.

Rustoopuori, Kaarakan talo.

www.kotimaassa.fi

Etelä-Pohjanmaa

Kaunista kuin Lintukodossa Vierailu savipaja Lintukotoon Lapualla on retki ihanien tavaroiden kauppaan, jossa hypistelyä ei voi välttää ja silmä eksyy aina uusiin herttaisiin sisustustavaroihin.

Lintukoto tarjoaa laajan valikoiman värillisiä kattauslaseja ja maljakoita, keramiikkatuotteita ja sisustustavaroita sekä monipuolinen valikoima kodin tekstiilejä. Luonnosta, tarinoista ja pohjalaisesta kulttuurista kumpuavat keramiikkatyöt hellyttävät, naurattavat ja ihastuttavat ja henkivät herkkää tunnelmaa.

Lapuan Kankurit valmistaa kodin tunnelmaan sopivia laadukkaita tekstiileitä.

Lapualaista laatua Suomalaisilta pellavapelloilta ammentaa myös lapualainen Lapuan Kankurit, joka valmistaa skandinaavisen kodin tunnelmaan sopivia ja laadukkaita tekstiileitä. Lapuan Kankurit haluaa olla mukana modernin ihmisen arkipäivässä, silti perinteitä ja juuriaan kunnioittaen.

Kaikki Lapuan Kankureiden tuotemerkillä varustetut tekstiilit suunnitellaan, valmistetaan ja viimeistellään omassa kutomossa Lapualla. Omat suunnittelijat ja kutojat takaavat sydämellä tehdyn työn ja suomalaisen laadun. Lopputulos on käsin kosketeltavissa Lapuan Kankureiden keittiö-, sauna- ja sisustustekstiileissä. Tehtaanmyymälästä Kulttuurikeskus Vanhassa Paukussa Lapualla löytyy kestävät ja kauniit kotiin viemiset!

Lintukodon löytää idyllisestä maatalomiljööstä, jonka pihapiirissä yhdistyvät suloisella tavalla vanha ja uusi rakennuskanta sekä monipuolinen puutarha viehättävine vesialtaineen. Edulliset ostokset ja oivalliset elämykset toteutuvat Lintukodossa. Savipaja Lintukodon tuotteita.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2010

Lennol -sisustustekstiilit ja pehmusteet ovat tuttuja jo

Kylie Minogue Jalasjärvellä. – Oikeesti! Perinteisiin ja vankkaan kokemukseen perustaa toimintansa myös jalasjärveläinen Lennol, jonka sisustustekstiilit ja pehmusteet ovat olleet osa suomalaista huonekaluteollisuutta jo 1960-luvulta lähtien. Huonekaluteollisuuden lisäksi Lennol tarjoaa ostettavaa myös yksityiselle kuluttajalle. Yrityksen muhkea sisustustekstiilivalikoima sisältää mm. päiväpeitteitä, verhoja, sisustustyynyjä, liinavaatteita ja kattaustekstiilejä. Yrityksen tehtaanmyymälä sen kotipaikkakunnalla Jalasjärvellä on kodinsisustajan taivas: oman tuotannon lisäksi saatavana on Lennolin maahantuomaa Kylie Minoguen suunnittelemaa Kylie At Home -mallistoa.

Savipaja Lintukodon keramiikkaa.

Kauhavan rauta ei ruostu

1960-luvulta lähtien

Perinteisen puukkojunkkaripitäjän mainetta pitää yllä kauhavalainen Iisakki Järvenpään puukkotehdas. Järvenpään pajasta lähtevät maailmalle niin pohjalaiset perinnemallit kuin kalapuukot, erä-, työ- ja askartelupuukot kuin pöytäveitsetkin.

Itseoppineen puukkosepän näkemys on aikojen saatossa muuttunut arvostetuksi perinnöksi: Järvenpää alkoi ensimmäisenä käyttää puukoissaan veriuraa, jonka muut valmistajat myöhemmin kopioivat myös omiin malleihinsa.

Iisakki-puukkoja on valmistettu vuodesta 1879 lähtien, ja se on edelleen se aito ja oikea vaihtoehto sille, joka arvostaa perinteitä, ammattitaitoa ja aitoja materiaaleja.

Iisakki Järvenpään elämäntyöhön ja hänen jälkeensä jättämään perintöön voi tutustua Kauhavalla puukkotehtaan tehtaanmyymälässä.

Iisakki-puukkoja on valmistettu jo vuodesta 1879 lähtien.

www.kotimaassa.fi

Etelä-Pohjanmaa

Maamme kuuluisin arkkitehti Alvar Aalto on jättänyt osan taiteellisesta perinnöstään Etelä-Pohjanmaan pääkaupungille Seinäjoelle. Seinäjoen hallinto- ja kulttuurikeskus kaupungin keskustassa on Aallon moderni ja rohkea näkemys, joka on yksi maailman merkittävimmistä arkkitehtuurisista saavutuksista.

Keskus kuin koru

Matleena Ikonen

Aalto-keskus, Kaupungintalo ja Lakeuden Risti Kuva: Kari Anttila Aalto päivitti ne vastaamaan nykyaikaisen teatteritoiminnan vaatimuksia. Teatteritalon julkisivu on valkoista posliinisauvaa. Teatterin lämpiössä on esillä viisi Aallon kuuluisaa puuntaivutustyötä sekä Alvar Aallon ja Aino Aallon suunnittelemien lasien kokoelma, jossa on yli 200 lasitaideteosta. Koko sisustus valokatkaisimia ja lamppuja myöten on Aallon käsialaa.

Hallinto- ja kulttuurikeskukseen kuuluu viisi rakennusta: kirkko, seurakuntakeskus, kaupungintalo, kirjasto, valtion virastotalo ja teatteri. Ensimmäisenä kohteista valmistui kirkko, ”Lakeuden Risti”, vuonna 1960. Täydelliseen asuunsa kokonaisuus muodostui vuonna 1987, kun kaupunginteatteri sai lopullisen muotonsa. Ristin juurella

Aallon rakennusten ainutlaatuista kokonaisuutta täydentää kirjaston, teatterin ja kaupungintalon väliin jäävä graniittikivetty sisäpiha eli Kansalaistori.

Lakeuden Risti on todennäköisesti Aallon Seinäjoelle suunnittelemista rakennuksista kuuluisin. Kirkkosali on muodoltaan katedraalikirkko ja salin kaventuminen alttarille päin sekä lattian viettäminen samaan suuntaan luovat sisälle tullessa vaikuttavan näkymän. 65 metrin korkeuteen kohoava kirkon ristin muotoinen torni näkyy maamerkkinä pitkälle ja toimii kaupungin symbolina. Tornin juurella sijaitseva vesiallas veistoksineen on niin ikään Aallon käsialaa, samoin kuin kirkon sisustus ja kappelin lasimaalaus. Hallinnon ytimessä Kaupungintalon, joka valmistui vuonna 1962, julkisivuja hallitsee pilarihalli, joka johtaa sisään taloon. Tunnistettavan leiman talon ulkonäölle antavat tummansinisin posliinisauvoin päällystetyt seinät. Kaupungintalon erikoisuus on epäsymmetrinen kaupunginvaltuuston istuntosali, joka kuvastaa valtuuston merkitystä kunnallisena päättäjänä ja antaa rakennukselle monumentaalisuutta. Istuntosalia käytetään myös konserttisalina. Valtion virastotalo täydentää hyvin Aaltomaista kokonaisuutta alueen länsipäädyssä. Valkoinen, rapattu ulkopinta sulkee sisälleen mm. käräjäsalin. Kulttuuria kulttuuriperinnössä Vuosina 1964–1965 rakennettu kirjastorakennus rajaa hallinto- ja kulttuurikeskusta etelän puolella. Rakennuksen persoonallinen, viuhkamainen kirjastosali luo avaria näkymiä käyttäjälle ja keventää sopivasti kirjastotalon muuten muurimaista massaa. Kaupunginteatterin piirustukset Aalto valmisti jo vuonna 1969, mutta rakennus valmistui vasta vuonna 1987, kun arkkitehti Elissa

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2010

Suojeluskuntatalo ja Lotta Svärd -museo Kuva: Tytti Olkkonen

Soile Yli-Mäyryn taidehallissa 18. toimintakesä

Uniruukku avautuu Kuortaneella Matleena Ikonen

Tomi Kallio

Lentävä kuortanelainen Soile Yli-Mäyry matkustaa suurimman osan vuodesta ulkomailla. Toukokuussa taiteilija oli Japanissa, jonne hän oli lentänyt Milanosta. Tokiossa järjestettiin jo 28. näyttely, ja aikataulu on tiivis myös lähivuosina: Singapore, Hong Kong, Miami, New York... Soile Yli-Mäyry halutaan kaikkialle. Mutta kesällä hän rauhoittuu ja muuttaa kotipesään Kuortaneelle, jossa valoisat kesäyöt ja luonnon rauha puhaltavat taas uutta virtaa luovuuden moottoriin: kotona syntyvät uudet ideat ja uudet työt.

oile Yli-Mäyry on yksi maamme kansainvälisesti tunnetuimmista ja tunnustetuimmista taiteilijoista. Yli ko l m e k y m m e n t ä vuotta tinkimättömästi ja peräänantamattomasti oman visionsa eteen työskennellyt taiteilija ammentaa voimansa synnyinkylästään Kuortaneen Mäyrystä, jossa sijaitsevassa Taidehallissa voi tänäkin kesänä ihastella hänen persoonallisia töitään.

Lähes kahden toimintavuosikymmenen jälkeen Yli-Mäyryn taidehalli Kuortaneella on edelleen suosittu matkailukohde, jossa vierailee kesäisin taiteen ystäviä ympäri Suomea. Oppaat hoitavat näyttelyn käytännön pyörittämisen, jolloin taiteilija itse saa työskentelyrauhan. Yli-Mäyry kiitteleekin onneaan saada vuosi vuoden jälkeen ammattitaitoisia oppaita, joita ilman hän ei tulisi toimeen.

Kaukaa näkee paremmin Taidehalli on avoinna 30.5. lähtien aina 22.8. saakka. Näyttelyn avaa tänä vuonna viestintäneuvos Tauno Äijälä. Tangomarkkinoiden aikaan taidehallissa järjestetään konsertti, joka vetovoimaisena tähtenä laulaa Mika Pohjonen. Taidehallin pihapiirissä on vanhaan talliin rakennettu tallikahvio, joka on avoinna taidehallin aukioloaikoina klo 12–17. Soile Yli-Mäyry on myös itse jatkuvasti paikalla, etsimässä ideoita, nauttimassa kiireettömästä suomalaisesta kesästä ja niin tutuista, ainutlaatuisista eteläpohjalaisista paikoista. Kesäkuortanelainen taidemaalari kokee, että hänen synnyinseudullaan on monia hienoja matkailullisia kohteita, joita paikalliset eivät aina osaa huomata. Läheltä ei aina näe yhtä hyvin kuin kaukaa.

Tuleva näyttelykesä on Kuortaneen Taidehallissa järjestyksessään jo 18:s, ja uuden näyttelyn teemana on Uniruukku. Näyttelyssä on esillä uusia maalauksia sekä lasiveistoksia, joka on Soile Yli-Mäyryn uusin aluevaltaus ja luonnollinen jatkumo hänen maalauksilleen, joiden veistoksellisuus synnyttää niille ominaisen kolmiulotteisuuden. Kuortaneen taidehalli avattiin vuonna 1993, keskellä edellisen laman pahinta kurimusta. Jollakin olisi voinut usko horjua, mutta ei pohjalaisella. Soile Yli-Mäyry uskoi vahvasti hankkeeseen, ja taidehalli onkin alusta asti ollut suomalaisten taiteenystävien suosiossa. YliMäyryn mukaan juuri hankalina aikoina taiteen merkitys korostuu, siitä saadaan energiaa, jota tarvitaan arjessa selviytymiseen.

www.kotimaassa.fi

Etelä-Pohjanmaa

Matleena Ikonen

uomalaisen kesän kruunaa teatteri. Lämpimissä kesäilloissa suomalaiset harrastajat ja ammattilaiset nousevat lavoille kautta maan – niin myös Etelä-Pohjanmaalla, jossa tulevaa kesää vietetään niin humoristisissa kuin katkeransuloisissakin tunnelmissa. Musiikin tahtiin Törnävällä

Törnävän kesäteatterissa nähdään tänäkin kesänä kaksi tuotantoa, toinen koko perheelle, toinen aikuisille. Koko perheen näytelmäksi teatteria pyörittävä Törnävän Kesäteatteriyhdistys ry on valinnut Astrid Lindgrenin kirjoittaman ja musiikkinäytelmäksi sovitetun koskettavan klassikon Veljeni Leijonamielen – tarinan veljeydestä, rohkeudesta, itsensä voittamisesta ja rakkaudesta. Haikeansuloinen näytelmä kertoo kahdesta veljeksestä, Joonatanista ja Korpusta, jotka maanpäällisen elämänsä jälkeen päätyvät Nangijalaan, maahan, jossa eletään tarujen ajassa ja pelätään lohikäärmeitä. Nangijalassa veljekset joutuvat taistelemaan koko maata tyrannisoivaa Tengiliä vastaan, ja joutuvat hurjiin seikkailuihin.

Teatterin toivot Seinäjoella

Kesä tulee teatteriin Draamafarssi Kiviä taskussa on kerännyt innostuneita yleisöjä jo vuodesta 2002 lähtien teattereissa niin meillä kuin maailmallakin. Irlantilaisen Marie Jonesin näytelmää on Suomessa esitetty Helsingissä, Tampereella, Kokkolassa ja nyt Lapualla. Kiviä taskussa on tarina Jakesta ja Charliesta, kahdesta irlantilaisesta maalaishepusta, joiden unelmat ovat elämää suurempia. Miesten kotikylään tulee elokuvaryhmä Hollywoodista, ja yhtäkkiä haaveiden toteutuminen on lähempänä kuin koskaan.

Musiikkipitoinen on myös Törnävällä nähtävä aikuisten näytelmä, suosikkimusikaali Mustalaisleiri muuttaa taivaaseen, jossa 1900-luvun alun Moldaviaan sijoittuvan rakkaustarinan musiikista vastaa liveorkesteri.

Hulvatonta menoa Lapualla Teatteri Lapuan lavalla luotetaan kotimaiseen – Vanhan Paukun kesäteatterissa nähdään kaksikin kotimaista tekstiä. Jussi Kylätaskun kirjoittama klassikkokomedia Mies joka ei osannut sanoa ei kutittelee nauruhermoja Lapualla Antti L.J. Pääkkösen ohjaamana.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2010

Jo 37:ttä kertaa järjestettävä Harrastajateatterikesä kokoaa teatterin harrastajat Seinäjoelle 27.–29.8. Harrastajateatterifestivaali on avoin katselmus kaikille harrastajateatteriryhmille, ja kaikki katselmukseen valitut ryhmät saavat palautteen esityksestään ammattitaitoiselta raadilta. Seinäjoella koulitaan siis tekijöitä, jotka jatkossakin tuottavat suomalaisille kesänautintoja kulttuurin saralla! Harrastajateatterifestivaali palvelee sekä teatterin tekijöitä että yleisöä. Ryhmille katselmus on erinomainen tilaisuus tuoda esityksensä uuteen tilaan, saada vaikutteita ja ideoita ja luoda uusia kontakteja muihin suomalaisiin teatterin tekijöihin. Yleisölle festivaali on luonnollisesti oiva tilaisuus päästä nauttimaan kulttuurista ja saada kokonaiskuva Suomen korkeatasoisen harrastajateatterikentän osaamisesta. Katselmukseen osallistuu yhdeksän esitystä, jotka kaikki omalla tavallaan pohtivat nykyaikaa sekä sen haasteita ja riemuja.

Lähtisitkö Jaakko Ilkan kyytiin? Kuuluisan ilmajokelaisen sankarin Jaakko Ilkan nimeä kantava jokilautta tarjoaa tasaisen kyydin Kyrönjoella. Kokonaan katetusta ja ikkunallisesta Jaakko Ilkasta on hyvät näkymät kauniiseen jokivarsimaisemaan.

Astu jokilaivaan Matleena Ikonen

Ryhmille Jaakko Ilkalle on tarjolla perusristeilyn lisäksi kahviristeilyjä sekä noin kolmen tunnin mittaisia elämysristeilyjä Alajoella. Elämysristeilyllä aika lentää siivillä yhteislauluja laulellen ja perinnemaisemia ihaillen. Alajoen jokisaunalla noustaan maihin, saunotaan, syödään latoravintolassa ja nautitaan lopuksi kunnon nokipannukahvit.

Koivulehtikin kantaa! Lapualaisen Latomerilaivojen alus m/s Koivunlehti on paikallisin voimin suunniteltu ja rakennettu. Koivunlehti risteilee Lapuanjoella ja voi kuljettaa kerrallaan jopa 54:ää matkustajaa. Ensimmäisenä kesänään, vuonna 2008, Latomerilaivat tarjosi matkailijoille mm. Koti-uskonto-isänmaa-risteilyjä, jotka valottivat Suomen itsenäisyyden historiaa, ja seuraavana vuonna seurasivat kinkerija virrenveisuuristeilyt. Tulevalta kesältä on jälleen lupa odottaa jotain erityistä – lapualaiseen tyyliin.

Anna asiantuntijan järjestää

omamatkaa on mukava tehdä välillä muualtakin kuin maantieltä käsin. Vaikkei Etelä-Pohjanmaa ehkä olekaan JärviSuomen kaltainen sisävesiristeilyjen luvattu seutu, vesiliikennettä löytyy lakeuksiltakin. Maakunnan joet virtaavat vuolaina ja paikalliset jokiristeily-yrittäjät jatkavat jo 1500-luvulla alkanutta jokiliikennöinnin historiaa. Mikä olisikaan tunnelmallisempi tapa tutustua alueeseen kuin verkkaisesti matkaavan jokilaivan kyydissä?

Lakeuden Kutsu kutsuu lakeuksille Kaanaa Linesin operoima jokilaiva Lakeuden Kutsu kuljettaa Seinäjokea pitkin kaupungista kohti Alaseinäjoen entisiä tulvamaisemia. 30-paikkaisessa aluksessa matka kuluu mukavasti Seinäjoen historiaa ja kulttuuria kuunnellen.

Jokiristeilyä voi täydentää erilaisilla oheisohjelmilla. Kaupunkijuna Alvarin kyydissä pääsee kaupunkikierrokselle joko Seinäjoella tai Nurmossa. Luonnossa viihtyville on tarjolla hieman erilainen luontoelämys Seinäjokeen rajoittuvalla suoalueella, Paukanevan pitkospuureitistöllä. Ainutlaatuisen suoalueen läpi kulkeva reitistö alkaa välittömästi Kaanaa Linesin jokilaivojen päätepisteestä ja jatkuu lähes viisi kilometriä aina Nurmoon saakka. Matkalla on mahdollisuus opastettuun kierrokseen sekä nuotioeväiden nauttimiseen laavulla.

Helpoiten jokiristeilylle ja muihin EteläPohjanmaan matkailunähtävyyksiin ja tapahtumiin pääset, kun annat asiantuntevan matkailuorganisaation järjestää lomasi. Etelä-Pohjanmaan Matkailu Oy markkinoi ja myy kaikkia maakunnan kohteita, ja paketoi sinulle helposti tarpeitasi ja kiinnostustasi vastaavan matkailupaketin, olit sitten matkalla yksi tai ryhmän kanssa. EteläPohjanmaan Matkailusta saat myös liput tapahtumiin, konsertteihin ja teatteriesityksiin, matkailuneuvontaa sekä täydelliset kokouspalvelut. Etelä-Pohjanmaan Matkailun tavoitat keskeiseltä paikalta Seinäjoen Matkakeskuksesta.

Jokiristeilyn yhteyteen sopii mainiosti myös vierailu talonpoikaistaloon Itämäessä. Itämäki on viehättävä, vanha pohjalaismiljöö, jossa toimii komia tilausravintola ympäri vuoden. Itämäen ravintola on tilattavissa yksityistilaisuuksiin ympäri vuoden.

www.kotimaassa.fi

Etelä-Pohjanmaa

NELIMARKKA-MUSEO

Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseo

• Työpajatoimintaa kaikenikäisille • Opastetut näyttelykierrokset

9.5. – 26.9.

TAITEEN TIEN KULKIJA

3.6. – 1.9.

MEMORIAL

Eero Nelimarkan taiteilijamatkat Markku Haanpään teoksia museon ulkoalueella

• Tarjotinta kantava nainen -rooliopastus • Museokauppa Neljän markan putiikki

• Kesäkahvio Café de Nelimarkka • Kansainvälinen Nelimarkka-residenssi

Avoinna ti – pe 11 – 17, la 12 – 16, su 12 – 17, muina aikoina sopimuksen mukaan. Pääsymaksu 5 / 3 euroa. Pekkolantie 123, 62900 Alajärvi | p. 06 557 2129 | fax. 06 557 3889 | toimisto@nelimarkka-museo.fi | www.nelimarkka-museo.fi

Tervetuloa nauttimaan kulttuurikesästä Vanhan Patruunatehtaan tunnelmalliselle alueelle! • Lapuan Taidemuseo • Jokilaivaristeilyjä • Kesäteatterissa ”Mies joka ei osannut sanoa ei” ja ”Kiviä taskussa” • Hengellisen musiikin festivaali 23.-25.7. • Eteläpohjalaiset Spelit 5.-8.8. • Myymälöitä ja museokauppoja • Kahvila • Näyttelyjä ja museoita

Kustaa Tiitun tie 1, 62100 Lapua, Finland p. 06 4384 582, info@lapua.fi, www.vanhapaukku.fi

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2010

Museorakennus (kuva Laina Koskela) ja taiteilija Nelimarkka. 12 000 valo- ja diakuvaa, pieni käsikirjasto, leikearkisto sekä Eero Nelimarkan perikunnan vuonna 1992 lahjoittama laaja, kulttuurihistoriallisesti merkittävä muistiinpano-, valokuva- ja kirjearkisto. Nelimarkka-museo panostaa erityisesti taidekasvatustyöhön: museossa järjestetään työpajoja ja tapahtumia erilaisille ryhmille koululaisista työyhteisöihin. Museon tehtäviin kuuluu myös Eero Nelimarkan ja pohjalaisen taiteen tutkimus.

Aira Huovinen

Nelimarkka-museo

”Taide kuuluu kaikille,” uskoi taiteilijaprofessori Eero Nelimarkka (1891–1977). Koska muillekin kuin pääkaupunkiseudun asukkaille tuli tarjota mahdollisuus visuaalisten taiteiden kokemiseen, Nelimarkka perusti nimikkomuseonsa isänsä kotitilalle Alajärven Pekkolaan. Vuonna 1964 avattu museo toimii nykyään myös Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseona.

Eero Nelimarkka – pohjalainen taiteilija ja museon perustaja Eero Nelimarkka syntyi 10.10.1891 Vaasassa käsityöläisperheen kuopuksena. Perhe oli vaasalaistunut työn perässä, vaikka vanhempien suvut olivat asuneet Alajärvellä 1700-luvulta alkaen. Kansakoulun jälkeen nuori Eero valmistui sokerileipuriksi,

mutta kiinnostus kuvataiteisiin johdatti hänet lopulta Pariisin kautta Helsinkiin taideopintojen pariin. Nelimarkka on tunnettu etenkin pohjalaisista lakeusmaisemistaan, mutta hän ei kuvannut ainoastaan pohjalaista luontoa vaan myös henkilöitä, asetelmia ja kaupunkinäkymiä. Nelimarkan henkilögalleriassa esiintyvät eri alojen taiteilijat, sotilaat, professorit ja poliitikot siinä missä kansanmiehet ja emännätkin. Interiööreistä etenkin tupakuvat henkivät aitoa pohjalaisuutta. Eero Nelimarkan mukaan taide kuului kaikille, joten hän painotti mahdollisuutta taiteen kokemiseen ja taideopetukseen myös syrjäseuduilla. Nelimarkan haave oman museon perustamisesta kietoutui yhteen taidekouluidean kanssa; toista ei ollut olemassa ilman toista. Hän perusti jo vuonna 1945 Nelimarkka-Rahasto säätiön, jonka erityiseksi tehtäväksi kirjattiin ”avustaa ja tukea kristillistä sivistystyötä maassamme sekä ylläpitää ja kartuttaa säätiön taidekokoelmaa”. Nelimarkka-museo avattiin 8.8.1964.

Museo tänään Vuonna 1981, neljä vuotta Eero Nelimarkan kuoleman jälkeen, Alajärven kaupunki osti museokiinteistön ja sitoutui pitämään yllä ammattimaista museotointa. Tällä hetkellä museon kokoelmiin kuuluu yli 2000 teosta, noin

Nelimarkan tuotantoa esittelevän perusnäyttelyn lisäksi museossa järjestetään vaihtuvia nykytaiteen näyttelyitä, konsertteja sekä teemapäiviä. Vaihtuvien näyttelyiden tilassa on vuoden sisällä nähty mm. Outi Heiskasen grafiikkaa, Marja Sunan koru-, tekstiili- ja paperitaidetta sekä keskipohjalaislähtöisten kuvanveistäjien Jaakko Pernun ja Riku Riipan yhteisnäyttely. Kansainvälistä tuulahdusta Alajärvelle tuo museon vieressä sijaitseva Nelimarkka-residenssi, jossa asuu ja työskentelee 4 – 6 taiteilijaa vuosittain. Museokauppa Neljän markan putiikki on avoinna ympäri vuoden ja kesäkahvila Cafè de Nelimarkassa voi näyttelykäynnin lomassa nauttia uniikin Nelimarkka-leivoksen. Tulossa olevista näyttelyistä kannattaa huomioida toukokuussa avautuva suurnäyttely Taiteen tien kulkija, joka avaa uuden näkökulman lakeuden tulkkina tunnetun Nelimarkan taiteeseen ja asettaa pohjalaisen taidemaalarin kansainväliseen kontekstiin, osaksi eurooppalaista modernismia. Loppuvuodeksi 2010 on puolestaan luvassa talon täydeltä pohjalaista taidetta Pohjanmaan taidetoimikunnan Valoa / Ljus -aluenäyttelyn muodossa. www.nelimarkka-museo.fi

www.kotimaassa.fi

Suupohja/Karijoki

Susiluolan löydökset raottavat ovea ihmiskunnan menneisyyteen.

t e l ä - Po h j a n m a a l l a Karijoen ja Kristiinankaupungin rajamailla, Susivuorella, sijaitseva Susiluola paljastaa matkailijoille, millaista elämää neandertalinihminen tutkimusten mukaan vietti alueella noin 75 000–125 000 vuotta sitten ennen viimeistä jäätiköitymistä ja nykyihmisen ilmestymistä Eurooppaan.

kätkössä

Arkeologit ovat löytäneet luolasta muun muassa lattiapintana toimineen kiveyksen, tulisijan jäännökset, lukuisia kiviesineitä, joita luolan asukkaat ovat käyttäneet työkaluina sekä niiden valmistamisesta syntynyttä iskentäjätettä. – Sieltä on löytynyt esimerkiksi kaapimia eli kiviä, joihin on työstetty yksi reuna siten, että sitä voidaan käyttää työkaluna. Kaapimia käytettiin nahkojen kaapimiseen. Luolasta on löytynyt myös iskureita eli isompia kiviä, joihin on isketty terävä reuna. Niitä käytettiin yleisesti teurastetun eläimen nivelten irrottamiseen, arkeologi Hans-Peter Schulz kertoo.

Löydöt on tehty 1990-luvun lopussa ja 2000-luvun alussa, jolloin luolassa suoritettiin kaivauksia. Tutkijat yrittivät tuolloin määrittää luolan ikää usealla eri menetelmällä. – Tulisijasta löytyneitä puuhiilen palasia tutkittiin radiohiilimenetelmällä, ja sen perusteella niiden ikä on yli 40 000 vuotta. Menetelmän avulla voi kuitenkin tehdä määrityksiä korkeintaan 40 000 vuoden päähän, joten ikää ei pystytty selvittämään tarkasti. Iänmääritystä yritettiin myös muilla menetelmillä, mutta ne eivät onnistuneet.

Suvi Roselli

Hans-Erik Schulz

Lopulta tutkijat päättelivät luolan löytökerroksen iän geologisin perustein. – Luolakerrosten perusteella on voitu päätellä, että tämä löytökerros, jossa luola sijaitsee, on syntynyt aikaisintaan 125 000 vuotta sitten. Toisaalta luola oli ennen kaivausten alkamista soran peitossa ja tiedetään, että sora on joutunut luolaan varsinaisen jääkauden alussa 75 000 vuotta sitten, kun mannerjäätikkö alkoi edetä nopeasti. Näin ollen luolan ikä sijoittuu näiden kahden vuosimäärän välille.

Ihmislaji herättänyt keskustelua Luolan tutkimukset ovat herättäneet laajaa kiinnostusta myös maamme rajojen ulkopuolella, sillä Susiluolan kaivausten aikaan se oli ainoa paikka Pohjoismaissa, jossa siihen mennessä oli löydetty mannerjään peittämältä alueelta ihmistoiminnan jälkiä viimeistä jäätiköitymistä edeltävältä ajanjaksolta. – Kaivausten aikana saatiin tietoa samanikäisistä muualta tehdyistä löydöistä, kuten Venäjältä. Myös Pohjanmereltä, merenpohjasta on tullut löytöjä, joten kuva muuttuu koko ajan. Susiluolan sekä muiden vastaavien löytöjen myötä tutkijat ovat joutuneet osittain kirjoittamaan pohjolan asutushistoriaa uudelleen.

Näkymä Susiluolan takaosasta ulospäin

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2010

Susiluolan suuaukko pohjoisesta sitten asunutta nykyihmisen edeltäjää, neandertalinihmistä. Susiluolalle pääsee ajamalla kaksi kilometriä Karijoen keskustasta Kristiinankaupungin suuntaan, tienvarressa löytyy opasteet. Susiluolaan voi tutustua kesäisin luolan suuaukolta käsin. Yleisöä ei päästetä luolan sisälle turvallisuussyistä. Luolalle kävellään lähellä sijaitsevalta pysäköintialueelta noin 500 metrin mittaista viitoitettua polkua pitkin.

Internet-sivustolta. Tietotestissä esitetään kysymyksiä muun muassa luolan kokoon, löydöksiin, neandertalinihmiseen ja nykyasukkaisiin liittyen. www.susiluola.fi

Mikä oli Neandertalinihminen

Opastuskeskus Karijoen Paarmanninvuorella sijaitseva Susiluolan opastuskeskus on avoinna päivittäin kesä-heinäkuussa. Opastuskeskuksen Susiluolan Maailma -näyttely kertoo luolasta ja sen vaiheista. Näyttely esittelee erityisesti Susiluolan arkeologiaa ja löytöjä sekä geologiaa ja alueen kehittymistä

Malli neandertalinihmisen lapsesta / Anthropological Institute, University of Zürich Neandertalinihminen on ihmislaji, joka tutkijoiden mukaan kuoli sukupuuttoon noin 28 000 vuotta sitten. Se on saanut nimensä pienen saksalaisen Neandertalin kylän mukaan, josta ensi kertaa vuonna 1856 löydettiin kyseisen ihmistyypin luita. Vanhimmat löydetyt neandertalinihmisen jäännökset arvioidaan 115 000–130 000 vuotta vanhoiksi.

– Ennen Susiluolan tutkimuksia yleinen käsitys oli, että ihminen on tullut Pohjoismaihin noin 10 000 vuotta sitten jääkauden jälkeen. Nyt on pystytty todistamaan, että neandertalinihminen tuli tänne jo paljon aikaisemmin. Susiluolan löydöksistä on käyty paljon keskustelua. Eniten keskustelua on herättänyt kysymys luolan asukkaiden edustamasta ihmislajista, sillä luolasta ei ole löytynyt luurankojen jäänteitä. Asutuksen iänmäärityksen perusteella tutkijat ovat kuitenkin tulleet siihen tulokseen, että väestön täytyy edustaa Euroopassa 300 000–30 000 vuotta

jääkauden jälkeen. Näyttelyssä voi tutustua myös muinaiseen eläimistöön ja kasvillisuutteen. Opastuskeskuksen pihasta lähtee noin kilometrin pituinen kävelypolku Susiluolalle. Polun varrella on kivipuisto, pronssikautinen hauta sekä kivipelto. Retkestä saa irti vielä enemmän Karijoen asiantuntevien oppaiden johdolla. He kertovat ryhmille mielellään Susiluolan ja sitä ympäröivän alueen geologiasta, arkeologiasta ja historiasta. Retket räätälöidään asiakkaiden toiveiden mukaisesti. Omaa Susiluola-tietouttaan voi testata Internetissä toimivassa interaktiivisessa E-luolassa, johon on linkki Susiluolan

Tutkijoiden mukaan neandertalinihminen oli nykyihmistä lyhyempi ja lihaksikkaampi. Sen aivot olivat suuremmat ja sillä oli suurehko ulkoneva nenä ja taaksepäin kallistuva otsa. Se osasi valmistaa työkaluja, rakentaa majoja ja käsitellä tulta ja eli pääasiassa metsästyksellä. Neandertalinihminen suojautui kylmyyttä vastaan nahasta tehdyillä vaatteilla, minkä voi päätellä siitä, että tutkimuksissa on löydetty nahan työstämiseen tarvittavia työvälineitä. Suurin osa Euroopan neandertalinihmistä koskevista löydöistä on tehty luolista tai kalliosuojista, mutta kaivauksissa on löydetty merkkejä myös tasaiselle maalle rakennetuista asumuksista.

www.kotimaassa.fi

Suupohja / Kauhajoki

Ruokamessut Kauhajoella, Pohjalaistalo Hämes-Havusessa 3.-5.9.2010

Hämes-Havusessa oma tunnelmansa Nykyään juhla- ja kokouspaikkana toimiva Hämes-Havunen sijoittuu valtakunnallisesti arvokkaalle Hyypänjokilaakson maisema-alueelle, Kyrönjoen latvajoen varrelle. Syyskuun ensimmäisenä viikonloppuna HämesHavusen talonpoikaiskartano pihapiireineen täyttyy näytteilleasettajista ja messuvieraista. Messuille on helppo tulla Kauhajoen keskustan alueelta messubussilla ilmaiseksi tai sitten omalla autolla perille asti.

Eeva Oksman

Pekka Latva

Kauhajoen Ruokamessuilla juhlavuosi K

auhajoen ruokamessut on 20 vuodessa kasvanut pienestä ruokatapahtumasta mittavaksi messutapahtumaksi, jossa vuosittain vierailee keskimäärin 15 000 kävijää. Ruokamessut nostavat esille maaseudulla tuotettua puhdasta ruokaa. Päähuomio Ruokamessuilla on pienten ja keskisuurten elintarviketuottajien tuotteissa. Tarjolla on laadukkaita kotimaisia ja lähellä tuotettuja herkkuja; marjoja ja kasviksia, viljatuotteita sekä liha- ja kalajalosteita. Ensimmäiset Ruokamessut järjestettiin 1991, jolloin se oli Ruokaa Käsityönä -projektin päätöstapahtuma. Pienten elintarvi-

keyritysten tuotteita esille tuovan hankkeen onnistumisesta kertoo se, että projektissa mukana olleista noin 40 on perustanut oman yrityksen, jotka toimivat edelleenkin. Messutapahtumakin oli onnistunut, joten sekä näytteilleasettajien että yleisön pyynnöstä messut järjestettiin myös seuraavana vuonna. Siitä lähtien ne on järjestetty joka vuosi. Monet entiset kauhajokiset tulevat Ruokamessuille tapaamaan vanhoja tuttuja ja kotiseudun väkeä.

– Vahvuutemme on juuri ainutlaatuinen ympäristö, sanoo messupäällikkö Kirsti Vuori. Hämes-Havusen tilan mies- ja karjapihaan jakautuva kahden umpipihan kokonaisuus on edustavaa 1800-luvun eteläpohjalaista talonpoikaisarkkitehtuuria. Asuinrakennuksista kaksikerroksinen isotupa on rakennettu 1827 ja pikkutupa 1860-luvulla. Kolmannelta sivulta pihaa rajaa pitkä aittarivi. Karjapihan eli tarhan sivuja rajaavat eläinsuojat ja lato. Umpipihan ulkopuolella on sauna, paja ja kaksi aittaa. Messujen ajaksi pihapiiriin pystytetään lisäksi näyttelyteltat, ulkopaikkoja ja ohjelmateltta kahvioineen. – Näillä messuilla vallitsee erilainen henki ja fiilis, Hämes-Havusen rauhallinen ja historiallinen tunnelma, kuvailee Vuori.

Myyntiä ja maistiaisia Kauhajoen Ruokamessut tunnetaan ennen kaikkea erilaisista, mutta myös laadukkaista ja hyvistä tuotteistaan. Ruokamessuilta voit ostaa herkkutuotteita kotiin, löytää uusia makuelämyksiä ja maistella. Maistelu on olennainen osa messuvierailua. Juuri maistattamisen kautta monet pienet tuottajat saavat uusia käyttäjiä ja suosittelijoita tuotteilleen.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2010

Messuohjelmaa Ruokamessuilta saa myös tietoa elintarvikealasta ja -tuotteista. Vuosittain vaihtuva teema tuo lisämaustetta messuohjelmaan. Teemoina ovat olleet aikaisempina vuosina mm. suomalainen ruoka maailman maustein, yrttien monipuolinen käyttö kotikeittiöissä, arjen juhlaa pienellä vaivalla, molekyylikokkauksen salat sekä ruokamyyttien murrot. Teemaa on tuotu esille asiantuntijoiden avulla niin messukeittiön näytöksissä kuin elämyksellisissä ruokanäytelmissä. Tänä vuonna teemana on ”Tuoreita makuperinteitä”. Ohjelmateltassa on kokkaamisnäytöksiä, joissa alueen ammattilaiset esittelevät osaamistaan. Ohjelmassa on myös erilaisia ruokaan liittyviä tietoiskuja. Maistuvien elintarviketuotteiden lisäksi messuyleisö voi tutustua pienelintarviketuotannon koneisiin, laitteisiin ja palveluihin.

Esillä on myös laadukkaita kotimaisia käsitöitä. Messualueella nautitaan ruuan lisäksi viihteestä ja viihdytään pitkään. Uutuustuotekilpailu Ruokamessujen 20-vuotisjuhlan kunniaksi Suomen vanhin vuosittainen ruoka-alan suurtapahtuma järjestää kotimaisille pienille ja keskisuurille ruokayrittäjille suunnatun Uutuustuotekilpailu 2010:n, jonka toteutuksesta vastaa Foodwest Oy. Kilpailuun osallistuvat tuotteet on arvioitu huhtikuun lopussa ja finalistit valitaan toukokuun aikana. Voittaja julkistetaan Ruokamessujen avajaisissa 3.9.2010.

Ruokamessuilta voit ostaa herkkutuotteita kotiin, löytää uusia makuelämyksiä ja maistella.

Viisi vuotta sitten, Kauhajoen Ruokamessujen 15-vuotisjuhlan kunniaksi järjestettyyn ensimmäiseen Uutuustuotekilpailuun ilmoitettiin lähes 40 tuotetta. Vuosien mittaan Kauhajoen Ruokamessuista on kehittynyt merkittävä maakunnallinen kotimaisen elintarvikealan esittelytilaisuus, mutta myös sosiaalinen tapahtuma.

– Kun on kerran tullut Kauhajoen Ruokamessuille, tulee aina, hehkuttaa Kirsti Vuori. – Monille on tullut tavaksi hankkia messuilta ryynejä ja muita tuotteita koko vuoden varasto, aina seuraaviin Ruokamessuihin asti. www.ruokamessut.fi

www.kotimaassa.fi

Suupohja / Isojoki Kauhanevan allikko. Kuva: Ismo Nousiainen

Lauhanvuoren ja Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuistot soveltuvat hyvin päiväretkeilyyn.

Suvi Roselli

Pitkospuita pitkin

telä-Pohjanmaan ja Satakunnan alueella sijaitsevia Lauhanvuoren ja Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuistoja voisi äkkiseltään luulla hyvin samankaltaisiksi, koska ne sijaitsevat lähellä toisiaan. Totuus on kuitenkin toinen.

Lauhanvuori, joka on yksi Länsi-Suomen korkeimmista kohdista, tunnetaan ennen kaikkea karuista mäntykankaistaan, lähteiköistään ja lähdepuroistaan. Sillä on korkeutta peräti 231 metriä, minkä johdosta se erottuu mielenkiintoisena poikkeuksena ympärillä olevasta Pohjanmaan tasaisesta maastosta. Myös sen geologia ja kasvillisuus poikkeavat lähialueesta.

Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuistoa hallitsevat lukuisat laajat ja avoimet nevat, joista merkittävin on Kauhaneva, Etelä-Pohjanmaan laajin kermikeidassuo. Kermiverkoston välissä on kymmenittäin suuria avovesiallikoita. Suoalueet ovat suurimmaksi osaksi luonnontilaisia. Niillä kasvaa paikoitellen myös komeata puustoa, mutta pääasiassa ne ovat aukeita.

Kivipelto kiinnostaa Kansallispuistot soveltuvat hyvin päiväretkeilyyn. Lauhanvuoressa patikointi onnistuu Lauhan laella, 2,6 kilometrin pituisella opastetulla Rantapolulla. Se on saanut nimensä reitin varrelle sijoittuvasta muinaisesta rantaviivasta. Keskivaikean polun opastetauluissa on kerrottu vuoren rantavaiheista,

Lähde Lauhanvuoren kansallispuistossa. Kuva: Joona Nikunen

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2010

kasvillisuudesta sekä ihmisen toiminnasta Lauhanvuoren rinteillä. Toinen Lauhan laelta lähtevä polku vie Spitaalijärvelle. Järven erikoinen nimi juontaa juurensa siitä, että sen veden uskottiin parantavan erilaisia sairauksia, kuten spitaalia. Järven länsirannalla on keittokatos ja tulentekopaikka. Sieltä reitti jatkuu suoalueiden yli suurelle lähteelle ja päättyy Kivijadalle eli suurelle kivipellolle, jossa ei ole kasvullisuutta. Reitin pituus on yhteensä seitsemän kilometriä. – Kivipelto on Lauhanvuoren nähtävyyksistä erikoisin ja herättää retkeilijöissä eniten ihastusta ja mielenkiintoa, luontokuvaaja Ismo Nousiainen kertoo. Puistosta lähtee reittejä, jotka jatkuvat myös puiston ulkopuolelle. Esimerkiksi

Kivijata Lauhanvuoren kansallispuistossa. Kuva: Ismo Nousiainen

Rantapolulta voi patikoida Ahvenlammelle ja sieltä edelleen luontomatkailukeskus Lauhansarveen. Lisäksi Spitaalijärveltä ja Lauhanvuoren laelta kulkee merkityt reitit Muurahaisen luontotuvalle. Lauhanvuoren laella sijaitsevasta näkötornista avautuvat upeat metsämaisemat. Hyvällä säällä horisontista saattaa erottaa jopa 60-70 kilometrin päässä sijaitsevia Kaskisten ja Kristiinankaupungin korkeimpia piippuja. Kauhanevan– Pohjankankaan kansallispuistossa kulkee ainoastaan yksi kävelyreitti, kahden kilometrin pituinen pitkospuupolku, joka kiertää Kauhalammen eli Kauhanevan suoalueen suurimman lammen rantoja. Reitille tulee pituutta yhteensä yli viisi kilometriä, jos palaa takaisin Kyrönkankaan kesätietä pitkin.

Kurkia ja laulujoutsenia Kansallispuistoissa voi harrastaa myös lintujentarkkailua. Lauhanvuoren karussa ympäristössä viihtyvät monet pohjoisen lintulajit, kuten järripeippo, tilhi, kulorastas ja riekko. Siellä on myös vahva kehrääjäkanta. Kauhanevan-Pohjankankaan suoalueiden allikoilla puolestaan voi tavata kurkia ja laulujoutsenia. Siellä viihtyvät myös harmaalokit, kuikat, kaakkurit sekä monet kahlaajalinnut. – Suoalueen linnusto on varsinkin alkukesällä erittäin näkyvä ja kuuluva, Nousiainen sanoo.

Sahdinsekoituskuurna Sahtiopistolla. Alla iloisia turvesaunojia. Kuvat: Teppo Toivanen Hyvää oloa luonnon keskellä Lauhanvuoren kansallispuiston välittömässä läheisyydessä sijaitsee rauhallinen ja viihtyisä luontomatkailukeskus Lauhansarvi, jonka ravintolassa matkailijat voivat nauttia herkullisista aterioista luonnon keskellä. Ryhmät voivat varata ravintolasta noutopöytäruokailun. Lauhansarvi sopii erinomaisesti myös perhejuhlien pitopaikaksi. Yksi vaihtoehto on viettää elämyksellinen ateriahetki Lauhanvuoren rinteellä sijaitsevassa riihiravintola Nälkähisessä, jossa vallitsee vahva erämainen tunnelma erityisesti pimeinä syysiltoina. Ravintolaa valaisevat ainoastaan lyhdyt ja takkatuli. Siellä ei ole lainkaan sähköjä. Nälkähisen ateriat valmistaan paikallisista raakaaineista. Vierailijat pääsevät riihiravintolassa seuraamaan vierestä lohen loimuttamista takkatulessa. Marian luontoaterian voi nauttia myös avoimen taivaan alla Spitaalijärven rannalla. Majoittuminen onnistuu Lauhansarven hyvätasoisissa saunallisissa lomahuviloissa tai edullisemmin retkeilymajoituksessa entisen Sarviluoman kansakoulun tiloissa. Rakennuksessa toimii myös luontonäyttelykeskus.

Sahdin salat selville Lauhanvuoren kansallispuiston kupeessa toimivassa Sahtiopistossa voi käydä perehtymässä sahdinvalmistuksen saloihin. Sahti tunnetaan perinteisenä suomalaisena pito- ja juhlajuomana. Se on suodattamaton olut, jonka teossa käytetään etupäässä ohramaltaita sekä joskus vehnää ja kauraa. Alkoholiprosentiltaan se on tavallista olutta vahvempaa. Sahti on myös paksumpaa. Sahtiopisto järjestää ryhmille räätälöityjä viikonloppukursseja, joiden aikana jaetaan tietoa sahdista, sahdinvalmistuksen historiasta sekä nykyisistä valmistustavoista ja -menetelmistä. Sahdinvalmistukseen voi tutustua myös lyhyellä ohjatulla vierailulla. www.lauha.fi www.luontoon.fi

Kauhanevan suoalue on kohteena tutustumisen arvoinen, sillä se on Suomen mittakaavassa merkittävä luontokohde. – On paljon ihmisiä, jotka eivät ole koskaan käyneet kunnollisen suon laidalla, saati sitten keskellä. Suoalueen elämää voi tarkkailla esimerkiksi Kauhalammin pohjoispuolella sijaitsevasta luontotornista käsin. Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuiston läpi kulkeva historiallinen Kyrönkankaantie toimi jo keskiajalla vanhana valtaväylänä. Sitä käytettiin kesäisin postija kauppareittinä sekä nuijasodan, ison vihan ja Suomen sotien aikaisena sotatienä. Kesätietä käyttivät myös eränkävijät, jotka kulkivat Kankaanpään seudulta Kauhajoelle. Lauhavuoren kansallispuistossa puolestaan harjoitettiin 1700- ja 1800 -luvuilla tervanpolttoa, mistä kertovat alueella edelleen näkyvät muutamat vanhat tervahaudan perustukset.

Kivipelto eli kivijata on Lauhanvuoren nähtävyyksistä erikoisin. Kuva: Joona Nikunen

www.kotimaassa.fi

Suupohja / Teuva

Miten saadaan 11 suomalaista mahtumaan yhtä aikaa puhelinkoppiin? Tekemällä siitä sauna!

Saunasta toiseen Teuvalla Eeva Oksman Siirrettävien saunojen Kokoontumisajot ry.

aaliskuussa sai elokuvateattereissa ensi-iltansa Joonas Berghällin ja Mika Hotakaisen Miesten vuoro –dokumenttielokuva, jossa suomalainen mies puhuu tunteistaan saunassa. Palkitussa elokuvassa nähdään muun muassa puhelinkoppi-, puimuri ja Saab-96-saunat. Nämä ja monet muut erikoiset saunat voi nähdä Teuvalla lauantaina 7.8.2010. Silloin saunat, saunojat ja muut saunojen ystävät kerääntyvät Luonto-Parraan uimalammen rannalle viidensiin Siirrettävien saunojen kokoontumisajoihin. Valitse oma suosikkisi Antaako parhaat löylyt puhelinkoppi, leikkuupuimuri vai Lada-sauna? Mielikuvituksellisia vaihtoehtoja riittää, sillä viime vuonnakin sauna-ajoissa oli 47 erilaisia siirrettävää saunaa.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2010

Sauna-ajot on pientä yleisön parkkimaksua lukuun ottamatta ilmaistapahtuma. Tapahtumaan pääsee myös linja-autolla tasatunnein Teuvan keskustasta. – Edellytämme osallistujilta vain kolmea asiaa: saunan pitää olla siirrettävä, sillä pitää olla oma energialähde ja sinne pitää mahtua vähintään yhden ihmisen saunomaan, kertoo Eija Sievi-Korte Siirrettävien saunojen kokoontumisajot ry:stä. Ahkerimmat saunojat käyvät jokaisessa saunassa. Sievi-Kortteen mukaan kuitenkin muutamat kunnon löylyt ehtii päivän mittaan ottaa korkeintaan 15 saunassa. Pääosa saunoista on puulämmitteisiä, mutta joissakin on ollut kaasu- ja sähkökiukaitakin.

Lada-sauna ja muita erikoisuuksia Eija ja Tero Sievi-Korte osallistuvat tapahtumaan kahdella siirrettävällä saunalla, joista toinen on neljän hengen Lada-sauna ja toinen kymmenen hengen leikkuupuimuri-

sauna. Saunat kuljetetaan Teuvalle hinaamalla. Lada-sauna on rakennettu farmari-Ladasta vuonna 2003. Ladan katolla on koppi, joten se herättää varmasti mielenkiintoa muissa tielläliikkujissa, kuten kaikki siirrettävät saunat. Lada-saunan kiuas on sijoitettu apukuskin paikalle ja sen lämmitys hoituu takaovesta. Saunaan noustaan peräluukun kautta ja saunassa istutaan Ladan katolla. Jalat näkyvät hupaisasti Ladan ikkunoista. – Saunomme kesällä kotonakin Ladasaunassa, se on oma suosikkini, kehuu Eija ja lähettää samalla terveisiä saunanrakentajille Ähtäriin. Leikkuupuimurisaunan ideoi naapurin isäntä, Harri Nisula vuonna 2006. Sen varusteisiin kuuluvat myös suihkukaappi, led-valot sekä pyyhkeenkuivatin.

– Helsingin Sanomien toimittajan mukaan leikkuupuimurisauna on ”virkamiesmäinen”, kertoo Sievi-Korte. Naapuri Harri Nisula on edelleen innostunut siirrettävistä saunoista. Hän on tulossa sauna-ajoihin puhelinkoppisaunan kanssa, jossa kiuas ja piippu ovat kätevästi ovessa. Puhelinkoppisauna on tarkoitettu korkeintaan kahdelle saunojalle, mutta kyllä sinne on enemmänkin sisään saunojia pyrkinyt.

Ohjelmaa saunomisen lomassa Sauna-ajojen ohjelma alkaa lauantaina 7.8. klo 12. Tapahtuman avauksen jälkeen ohjelmassa on musiikki- ja teatteriesityksiä. Vihtapisteessä voivat saunojat itse valmistaa vihtansa, ja vihtomisen sijaan vihtaa voi käyttää myös vihdanheittokilpailussa. Suositussa kisassa on omat sarjansa miehille, naisille ja lapsille. Muissa kilpailuissa haetaan parasta sauna-asua, vihtamestaria ja jopa saunarunoa. Niin pieniä kuin suurempiakin osallistujia kiinnostaa varmasti Matti Nysä, eli Osku Pienimäki, joka nousee esiintymislavalle päivän mittaan kaksi kertaa. Kuten kaikilla suurilla tähdillä, Matti Nysällekin on järjestetty esityksen lämmittelijöitä paikallisista esiintyjistä.

Koko perheen tapahtuma Siirrettävien saunojen kokoontumisajot soveltuvat hyvin koko perheelle. Saunomisen lomassa voi virkistyä uimalammessa. Parramajan rannassa on grillikatoksia ja lapsille leikkikenttä. Parrassa on upeat

Kypärä naulaan, lakki katolle ja eikun saunaan! Oma vesipullo mukaan ulkoilureitit ja kivipellot aivan lähellä, saunaalueen yläpuolella. Alueelta löytyy myös caravan-alue. – Tämä on sellaista leppoisaa yhdessäoloa, toteaa Sievi-Korte. Näin siitäkin huolimatta, että tapahtumassa oli viime vuonna jopa 6 000 vierailijaa. – Sopu sijaa antaa. Ihmiset kiertävät alueella saunasta toiseen. Ei siinä tarvita mitään vuorojärjestelmiä, sillä saunavaihtoehtoja riittää. Eivätkä kaikki vierailijat sauno, vaan tulevat tänne vain katselemaan ja ihastelemaan erikoisuuksia sekä nauttimaan tapahtuman tunnelmasta.

Uimapuvun ja pyyhkeen lisäksi Saunaajoihin on syytä ottaa oma vesipullo mukaan. Tuntikausien saunomisesta tulee helposti nestehukka. Nälkä talttuu sauna-alueella, sillä Luovankylän latokaffiossa on myytävänä kahvia, teetä, mehua, pullaa ja piirakkaa. Alueelta saa myös lettuja ja jäätelöä sekä Kemijärven muikkuja. Ruokailumahdollisuus on Parramajalla, jossa on myös B-oikeudet. Kaikkien omien alkoholituotteiden tuonti tapahtumaan on kielletty. Saunominen hiljenee lauantaina vasta iltamyöhään. Vielä sunnuntainakin muutamat saunat lämpiävät klo 10 alkaen. www.sauna-ajot.com

Sauna ei ole mitään ilman asiaankuuluvaa saunapipoa. Oikealla pojat ovat lämmittäneet puhelinkopin – siis saunan!

www.kotimaassa.fi

Keski-Pohjanmaa

ansanlääkintäkeskus on toiminut suomalaisen terveysmatkailukentän kärjessä jo pitkään. Kysyntä on voimakkaasti kasvanut, tilat laajentuneet ja tarjonta monipuolistunut. Majoittuvien ryhmien lisäksi myös päiväryhmille järjestetään tutustumiskierroksia. Talon esittelyn lisäksi ohjelmassa on jäsenkorjausdemonstraatio, jossa joku ryhmän jäsenistä pääsee kokeilemaan hoidon vaikuttavuutta. Kierroksen yhteyteen voidaan sopia myös ruokatarjoilu tai kahvitus.

Terveysmatkailua Kaustisella Eeva Oksman

Kansanlääkintäkeskus

Terveysmatkailu on suurelta osin rentoutumista, hemmottelua ja hyvää oloa, mutta sen sisältö riippuu ennen kaikkea asiakkaasta itsestään. Terveysmatkailun teemat vaihtelevat palvelun tarjoajien painopisteiden mukaisesti. – Meiltä asiakas saa sopivia hoitoja tehokkaista käsittelyistä rentouttaviin ja hemmotteleviin hoitoihin, kertoo Kansanlääkintäkeskuksen hotellipäällikkö Maarit Rauma. Hänen mukaansa vain osa tulee hoidattamaan konkreettisia vaivojaan. Suuri joukko tulee ylläpitämään terveyttään, hemmottelemaan itseään, rentoutumaan ja yksinkertaisesti nautiskelemaan olostaan.

– Hoitopakettiloma on kokonaisvaltainen kokemus, jossa hoitoja täydentävät sopiva liikunnallinen ohjaus, maukkaat ateriat, mukaansa tempaavat musiikki-illat sekä monet muut ohjelmat. Kaustisen hoitojen hyvä maine on täyttä totta ja kaikessa tekemisessä tuntuu se Kaustisen henki. Kaustiselle on mukava tulla, mutta vielä mukavampi on lähteä kotiin vaivojen jäätyä Kaustiselle, hehkuttaa Maarit Rauma.

Monipuolinen hoitovalikoima Kansanlääkintäkeskuksen ainutlaatuisuus perustuu seudun voimakkaisiin kansanparannusperinteisiin. Niistä ammennetuin taidoin on yhdessä koululääketieteen ja täydentävien hoitomuotojen kanssa kehitetty laaja, lähes 20 hoitomuodon valikoima. Hoidoista ylivoimaisesti suosituin on Kaustisen perinteisiin pohjautuva jäsenkorjaushoito, jolla hoidetaan tuki- ja liikuntaelinvaivoja. Hoidon tehokkuudesta on näyttöä useista tieteellisistä tutkimuksista.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2010

Elin, kolmannen polven kansanparantaja Kansanlääkintäkeskuksen työntekijä Elin Slotte edustaa kolmatta jäsenkorjaussukupolvea. Sekä isoäidin isä että isoäiti olivat jäsenkorjaajia. Isä ei suvun perinnettä noudattanut, koska 1970-luvulla kansanparannuksen arvostus oli alimmillaan. Nyt kansanlääkintäperinteen arvostus on jälleen noussut ja tarjolla on jopa alan koulutusta.

Elin Slotte on tehnyt jäsenkorjauksia viiden vuoden ajan. Hän on peruskoulutukseltaan hieroja ja jatkanut sen jälkeen opintojaan Kaustisella. – Yleisimpiä jäsenkorjauksella hoidettavia vaivoja ovat selkä-, polvi-, niska ja olkapäävaivat, kertoo Elin. – Hoito on erittäin hellävaraista, koska se perustuu jäsenien luonnollisiin liikkeisiin ja niiden avulla tapahtuvaan nivelrakenteiden suostutteluun omille paikoilleen, hän selvittää käsitellen samalla toimittajan rasituksessa kipeytynyttä polvea. Asiakkaiden kiinnostus kansanlääkintäperinteeseen on viime aikoina kasvanut. Maarit Rauma toteaakin, että terveysmatkailu on alana kasvanut nopeasti ja siitä on tullut jopa kotimaan matkailun uusi muotivirtaus.

Ankkurikatu 7, LAHTI

Mestareita ja virtuooseja Sibeliustalossa La 4.9. klo 19 Tonyn ja Marian tarina – lauluja ja tansseja West Side Storysta. Jukka Saarman ja Laura Voutilainen. Järj. Sibeliustalo ja Operettiteatteri Bravo Oy. 30 € / S-edulla 28 €

Su 17.10. klo 15 Lahden 4. Operettifestivaali esittää: Mustalaisruhtinatar. Emmerich Kálmánin rakastettu operettiklassikko. Johanna Rusanen-Kartano ja Jyrki Anttila, Jarmo Mäkinen. Ohjaus: Jussi Tapola. Järj. Sibeliustalo

Iltapäivän Säveliä

La 25.9. klo 16 Mauno Kuusiston rakkaimmat laulut. Seppo Ruohonen, Jyrki Anttila ja Anssi Hirvonen. Järj. Sibeliustalo ja

Montteeri Oy. 35 / 32 € S-etuhinta.

Su 24.10. klo 16 Jätkän humpasta tunteiden tulvaan. Eki Jantunen yhtyeineen.

Järj. Sibeliustalo ja Montteeri Oy. 28 / 25 € S-etuhinta.

La 4.12. klo 16 Joulu, kruunu kirkkahin Jaakko Ryhänen, basso; Pentti Eerola urut ja Ti 2.11. klo 19 Spaghetti Western Orchestra piano. Järj. Sibeliustalo ja Montteeri Oy. Hyvtä, pahat ja rumat, Vain muutaman dollarin 35 / 32 € S-etuhinta. SIBELIUSTALON LIPPUKASSA. Arkisin klo 13-17. Ei tähden. Maailmankuulu Ennio Morriconen p. 0600-39-3949 1,25 €/min + pvm jonotus lännenmusiikkiin perustava humoristinen show, toimitusmaksua. ja puhelu) puhelinvaraukset klo 11-17. jossa luodit vinkuvat ja hevoset hirnuvat. Vain RYHMÄMYYNTI: viisi mainiota miestä ja yli 100 instrumenttia mm. Myyntipalvelu p. (03) 814 2801. Arkisin klo 11 - 17. RAVINTOLATARJOILUT: p. (03) 814 2816 kumihanskat, olutpullot ja pyöränpumppu.

ja Operettiteatteri Bravo Oy. 35 €

Järj. Sibeliustalo. 49 / 39 €

Senioreille la 23.10.

klo 14-17 Seniorilaulaja 2010 Finaali. 17. Seniorilaulaja-kilpailu ratkotaan nyt ensimmäisen kerran Tampereen ulkopuolella Seniorimessujen yhteydessä. Tilaisuuden juontaa Heikki Kahila. Järj. Sibeliustalo ja Montteeri Oy. 28 / 25 € S-etuhinta (sis. messulipun)

klo 11-18 Seniorimessut Kulttuuria ikä kaikki, Metsähalli Ohjelmassa on paneelikeskusteluja, maalaislääkäri Kiminkisen ”vastaanotto” ja järjestöesittelyjä. Messutapahtumasta löytyy vinkkejä myös ikääntyvistä huolehtiville. Messulippu 5 €.

Arkisin 9-16. Netistä: www.sibeliustalo.fi

LIPPUPALVELUN MYYMÄLÄT KOKO MAASSA.

Huomaa myös: Ke 20.10. Kari Tapio ja hänen orkesterinsa. 32 € | La 20.11. Riku Niemi Orchestra ja Jorma Kääriäinen. 30 € Katso jatkuvasti päivittyvä syksyn ohjelma: www.sibeliustalo.fi

Älä tuhlaa lomaasi miettimällä mitä sillä tekisit.

Matkailu kotimaassa.fi kertoo mitä voisit kokea lomallasi.

Tee Viisas Valinta! Tilaa kotisivuiltamme Matkailu kotimaassa.fi yritykseesi tai kotiisi. Vuosikerta 27e kestona tai 30e määräaikaisena Kotimaan matkailun erikoislehti

30e

LIITY MYÖS MATKAILUN PALVELUHAKEMISTOON!

vuosi/5 numeroa

www.kotimaassa.fi

Pohjanmaa

Merenkurkku hemmottelee vierailijoita ikimuistoisilla ateriaelämyksillä. Suvi Roselli

Pohjanmaan Matkailu

erenkurkun alueella on keksitty resepti siihen, miten matkailijat hurmataan niin, että he varmasti palaavat takaisin yhä uudelleen. Unohtumaton ateriaelämys yhdistettynä muuten onnistuneeseen matkakokemukseen nostaa Merenkurkun matkailukohteena muiden yläpuolelle.

Maistuvaa ruokaa

Laadukkaiden ateriapalvelujen kehittämiseksi alueella käynnistettiin kolmivuotinen Reissaa & Syö -hanke, joka kestää ensi vuoden syyskuuhun saakka. Kysymys on raja-alueellisesta hankkeesta, sillä se kattaa Pohjanmaan lisäksi Ruotsin puolelta koko Västebottenin läänin. Reissaa & Syö -hankkeen myötä yrityksille on avautunut upea tilaisuus saada arvokasta asiantuntijaapua yritystoimintansa kehittämiseen. Koulutuksien ja tutustumiskäyntien kautta on jaettu hyödyllistä tietoa myös asiakaspalveluun ja isännyyteen, markkinointiin, raaka-

aineisiin ja lähiruokaan liittyen. Hankkeeseen on lähtenyt mukaan jo yhteensä 45 jäsenyritystä, joista 30 toimii Suomessa. Niistä jokainen tarjoaa ruokaa jossain muodossa. Jäsenyritykset tunnistaa Gastro Botnia -tuotemerkistä. Unohtumaton ateriaelämys koostuu hyvästä ruoasta, paikallisista raaka-aineista, tarinoinnista, palvelusta ja ympäristöstä. – Tarinoinnilla tarkoitetaan sitä, että vierailijalle kerrotaan, mistä ruoka on peräisin eli miltä maatilalta liha tulee, mistä kala on

pyydetty tai missä meijerissä juusto on valmistettu. Maatilamatkailussa tarinointi tulee esiin luonnostaan siinä, kun vierailijoille kerrotaan tilan historiasta, hankevetäjä Cisse Grönholm kertoo.

Mandariinipuiden keskellä Grönholmin mukaan Merenkurkun alueelta löytyy lukuisia erittäin viehättäviä ruokapaikkoja, joissa voi kokea todellisia ateriaelämyksiä. Gourmet-aterian ystäville sopii ateriointipaikaksi Vaasan keskustassa sijaitseva kellariravintola Gustav Wasa, jonka erikoisuutena on seitsemän ruokalajin Tasting menu. Eksoottista tunnelmaa etsivät voivat suunnata Närpiössä toimivaan Lind’s Kök -tilausravintolaan, joka on ainutlaatuinen lasikasvihuoneravintola. Vierailijat voivat nauttia siellä alueen ruokaerikoisuuksista yrtti- ja viinirypäletaimien, tomaatti- ja kurkkutaimien, mansikoiden sekä mandariini- ja limepuiden ympäröimänä. Erämaatunnelmasta pitäville oikea paikka on Alahärmässä sijaitseva Matkailukeskus Hunurijärvi, joka on keskelle EteläPohjanmaan peltolakeutta rakennettu lappimainen keidas. Omatekoisen erämaajärven rannoille ja saarille on rakennettu jykevästä kelosta viihtyisät tilat, joissa toimii 30-paikkainen tilausravintola.

Isonkyrön 1700-luvun markkinat.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2010

Pyörällä Sulvalla. Alla gastronomiaa Ravintola Konsulinnan kahvihuoneen tapaan.

1700-luvun markkinahenkeä Pihapiiri muodostuu kahdesta entisöidystä 1800-luvun lopun hirsirakenteisesta maalaistalosta: Westerön talosta ja Svanin talosta. Westerön talon alakerrassa toimii kahvila ja siellä on majatalon ruokailutila. Svanin talo on varattu matkailijoiden yöpymistä varten. Rakennuksesta löytyy viisi majoitushuonetta, kaksi perhehuonetta, aula sekä suuri lasikuisti. Majoittuminen onnistuu myös Westerön talon kahdessa makuuhuoneessa. Majoitushuoneet on sisustettu eri vuosikymmenten mukaan. 1800-luvun henkeen sisustetun huoneen jykevää puuvuodetta päällystää kaunis valkoinen virkattu päiväpeite. 1970-luvun tunnelman mukaisessa huoneessa ikkunoita reunustavat suurikuvioiset verhot. Valkoisessa unihuoneessa tunnelma on pelkistetyn rauhallinen.

Vanhanajan maalaismiljöö Vöyri-Maksamaan saaristossa sijaitsevan kodikkaan saaristotila Varpin viehättävässä vanhanajan maalaismiljöössä matkailijat pääsevät maistelemaan suomalaista kotiruokaa, kuten lihapullia, ahvenfileitä ja lohikeittoa.

Saaristotila Varppi järjestää ryhmille kokous- ja koulutustilaisuuksia. Se tarjoaa asiakkaille myös monipuolista ohjelmaa saunomisen, veneretkeilyn ja patikoinnin merkeissä. Saaristoa voi lähteä tutkimaan myös omin päin vuokraamalla soutuveneen, perämoottorin tai kajakin. Surffilautaakin voi kokeilla. Saaristosta löytyy onkijalle ja uistelijalle hyviä kalapaikkoja. Läheisessä Vesterön saaressa on merenrantaan viitoitettu vaellusreitti.

Viehättävät Isonkyrön 1700-luvun markkinat tarjoavat vierailijoille mahdollisuuden sukeltaa hetkeksi menneeseen aikaan. Aito 1700-luvun tunnelma syntyy muun muassa asujen kautta, sillä kaikki markkinamyyjät ovat pukeutuneet perinteisiin maalaisrahvaan asusteisiin. Naiset käyttävät hametta ja huivia ja miehet sarkahousuja. Markkinoille on julistettu myös muovikielto, joten tuotteet pakataan paperipusseihin ja puurunkoiset myyntikojut koristellaan ajan hengen mukaisesti pellavalla tai säkkikankaalla. 1700-luvun markkinat tunnetaan nimenomaan käsityöläismarkkinoina, joten kaikenlaiset kädentaidot ovat siellä hyvin edustettuina. Myynnissä on muun muassa hopea-, keramiikka-, lasi-, pellava-, pläkkipelti-, puu-, taonta-, terva-, turkis-, turve- sekä vilja- ja villatuotteita. Markkinoilla järjestetään myös lukuisia työnäytöksiä. Lapset voivat kokeilla kädentaitoja heille varatussa käsityöpajassa. Nuukuuren museo Nuukuudestaan kuuluisassa Laihian kunnassa sijaitseva Nuukuuren museo paljastaa vierailijoille miten ennen elettiin, kun oltiin oikein nuukia ja kaikessa piti säästää. Samalla vierailijoille selviää, mistä laihialaisiin kytketty nuukuuden leima on saanut alkunsa. – Se syntyi 1860-luvulla viimeisten suurten nälkävuosien aikaan. Laihialla jyvättömät hoidettiin niin hyvin, ettei kenenkään tarvinnut lähteä kerjuulle, mutta kun ulkopaikkakunnilta tuli väkeä kerjäämään, ei heille annettu mitään, museon puheenjohtaja Esko Luoma kertoo. Tämän ansiosta Laihialla selvittiin huomattavasti pienemmillä ihmishenkien menetyksillä kuin muilla paikkakunnilla. – Laihialta lähti sitten nälkävuosien aikaan ihmisiä muille paikkakunnille ja he alkoivat kirjoitella Laihiasta pilkkakirjoituksia, joissa he moittivat laihialaisia siitä, että he ovat niin sinisennuukia ja niin oli nuukuusleima lyöty. Mutta meille laihialaisille tämä on kunnia-asia, että meillä pidettiin omista niin hyvää huolta. Nuukuuren museona toimii Laihian kirkonkylän laidalla aikaisemmin sijainnut mäkitupa. Ennen vanhaan mäkituvassa asui kansan köyhin väestö eli käsityöläiset, suutarit ja kivimiehet. Kaksihuoneisessa rakennuksessa saattoi asua parhaimmillaan jopa kymmenhenkinen perhe. www.gastrobotnia.com

Isonkyrön 1700-luvun markkinat.

www.kotimaassa.fi

Pohjanmaa

Vauhdikasta menoa Wasalandiassa ja Tropiclandiassa. Kuvat: Puuharyhmä Oyj

aasan kaupungin perusti Kaarle IX Pohjanmaan vanhimmalle satama ja kauppapaikalle vuonna 1606. Nykyään Vaasa on vilkas, noin 60 000 asukkaan kaupunki. Vaasassa on niin historiaa ja kulttuuria kuin loma- ja luontokohteitakin. Parhaiten kaupunkiin tutustuu opastetulla kierroksella.

Vaasaa kierrellen Eeva Oksman

Valinnan varaa opastuksissa

Vanha ja uudempi Vaasa

Vaasan kaupungin matkailutoimistolla on ryhmille tarjolla jopa 10 erilaista, valmista kiertoajeluehdotusta kaupungissa ja ympäröivässä maakunnassa. Bussiryhmät saavat oppaan kierroksen ajaksi linja-autoonsa, mutta oppaan voi tilata myös yhdelle hengellekin, jolloin kaupunkiin tutustutaan henkilöautolla. Kaupungin keskustaan tutustutaan kävelykierroksella. Opaspalveluja on tarjolla myös risteilyille ja pyöräilykierroksille!

Vaasan vanhimmat nähtävyydet ovat Vanhassa Vaasassa, jonka raunioalue muistuttaa Vaasan palosta elokuun 3. päivänä 1852. Vanhan Vaasan ehdoton käyntikohde on Mustasaaren kirkko, entinen Hovioikeuden talo vuodelta 1786, joka on yksi kustaviaanisen arkkitehtuurin kauneimpia luomuksia Suomessa.

Moderni tapa saada opastus on kuunnella sitä omasta puhelimestaan: Kaksi opastettua kävelykierrosta voi ladata puhelimeen käyttämällä uuttaa MobiTour-koodia. Näin opastuskierroksen voi tehdä täysin omaan tahtiin.

Merimaisemasta ja puiston vehreydestä nauttii kulkiessaan pitkin rantapromenadia, joka alkaa Palosaaren salmen rannasta ja

Lilliputtijuna kierroksella. Kuva: Vaasan Matkailutoimisto

Maisemia voi ihailla myös Lilliputtijunan kyydistä. Katujuna liikennöi kesäisin merellisen maiseman halki keskustasta Wasalandian ja Tropiclandian kautta leirintäalueelle ja takaisin keskustaan. Merenrantakaupungista pääsee toki merellekin. Sisäsatamasta järjestetään 27.6.–15.8.2010 aikataulun mukaisia risteilyjä kaksi kertaa päivässä.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2010

Vaasan nykyinen kaupunki on rakennettu Venäjän vallan aikana 7 kilometrin päähän entisestä paikasta. Rakennusajankohdan historiasta muistuttaa kasarmialue, jossa Vaasan Pyhän Nikolaoksen Ortodoksisen kirkko ja vanha kasakkakasarmi ovat 1860-luvulta ja puukasarmit 1880-luvulta.

ulottuu Hietalahden huvilan puistoon ja Bragen ulkomuseoon. Mainioita ostospaikkoja ovat Kauppatori, kauppahalli, vireät kauppakeskukset, erikoisliikkeet ja tavaratalot. Käsityön Talo Loftet, Vaasan Vankilan Myymälä ja Palosaaren yrityskeskus ovat myös rakennuksina ainutlaatuisia arkkitehtonisia nähtävyyksiä. Palosaaren yrityskeskus on entinen Puuvillatehdas 1800-luvulta. Yrityskeskuksen lisäksi Palosaarella sijaitsevat Vaasan yliopisto, tiedekirjasto Tritonia, tutkimuskeskus Technobothnia sekä monet muut oppilaitokset.

Vaskiluodossa viihdytään Nykyään kaupungin nykyinen satama sijaitsee Vaskiluodossa. Matkailijoille Vaskiluodon saari merkitsee kesäparatiisia huvipuistoineen, kylpylähotelleineen, vesipuistoineen ja leirintäalueineen. Kesähauskaa onkin mukava harrastaa Vaasassa, sillä se on Suomen aurinkoisin kaupunki, 1900 aurinkotuntia vuodessa! Keskikaupungistakin on lyhyt matka vilvoittelemaan, sillä kolmen kilometrin säteellä torilta sijaitsee peräti seitsemän uimarantaa.

Stundars, elävä kulttuurikeskus Stundars sijaitsee Mustasaaren Sulvan kylässä. Stundarsin ulkoilmamuseo sai alkunsa vuonna 1938. Stundarsissa on kuutisenkymmentä Mustasaaren kylistä ja Vaasan seudulta siirrettyä rakennusta. Talot on sisustettu kuvaamaan vuosisadan vaihdetta 1900-luvun alkaessa. Museoalueella sijaitsee mm. maalaiskauppa, koulu, talonpoikaistalo ja käsityöläistupia. Mäenharjalla komeilee maalaistalo, jota ympäröivät aitat, navetta, luhti ja leipurin tupa. Yksinkertaiset mäkitorpat ja työpajat ovat vastakohtana talonpojan kohtalaiselle vauraudelle. Tilattomat, jotka eivät omistaneet maanviljelysmaata, joutuivat hankkimaan toimeentulonsa päiväläisinä ja käsityöläisinä.

Mustasaaren kirkko. Kuva: Vaasan Matkailutoimisto Hemmerin talo on ollut kirjailija Jarl Hemmerin lapsuudenkoti Vaasassa. Talon muistohuoneessa säilytetään Jarl Hemmerin jäämistöä, jonka kokoelmaan kuuluu kirjoja, dokumentteja, lehtileikkeitä ja esineitä. Talossa toimii ravintola ja siellä järjestetään vaihtuvia taidenäyttelyitä ja kulttuuritapahtumia.

Luonnonkauneutta ja saariston elämää Raippaluoto on iso saari Vaasasta luoteeseen. Saarelle johtaa Suomen pisin silta, Raippaluodon silta. Se on 1045 m pitkä ja vihittiin käyttöön elokuussa 1997. Sillan korkeimmasta kohdasta avautuu mahtava näköala Merenkurkun saaristoon, joka on Suomen ensimmäinen luonnonperintökohde. Raippaluodon sillan kupeessa on Berny’s Kahvila & Ravintola, josta on mahdolli-

Raippaluodon silta. Kuva: Vaasan Matkailutoimisto

suus lähteä myös mereltä käsin ihailemaan Raippaluotoa ja muuta saaristoa. Raippaluodon kirkonkylä on nykyisin noin 350 perheen asuttama saaristokylä. Raippaluodon kirkko on rakennuttu 1700-luvulla, mutta sinne Vaasan kirkosta siirretyt alttari ja saarnastuoli ovat 1600-luvulta. Raippaluodon satama on kesäinen kohtauspaikka. Satamassa on vierasvenelaituri, uimaranta ja hyppytorni sekä kesäravintola ja kahvila Café Arken. Makuja menneiltä ajoilta tarjoaa Replot Hembageri, joka on leiponut kylässä 1950-luvulta asti. Monen paikallisen asukkaan lapsuusmuistoihin kuuluvat punainen limonadi ja leipomon possut. Raippaluodon kirkonkylästä kannattaa jatkaa matkaa Norra Vallgrundin kautta Klobbskatin kalasatamaan (n. 30 min.). Luonto Klobbskatin kalasataman alueella on ainutlaatuinen, vain kiviä ja matalaa pensastoa, karua ja kaunista ja upea näkymä merelle. Merenkurkun saaristoon järjestetään erilaisia opastettuja saaristoristeilyjä. Mielenkiintoinen kokemus on retki Vikarskatin kalasatamasta Valassaarille, keskelle Merenkurkkua. Risteily edestakaisin Ebbskärin merivartioasemalle kestää lähes viisi tuntia. Valassaarista kerrotaan lisää sivulla 46. Sieltä selviää mikä tuo tuulahduksen Pariisista keskelle Merenkurkkua. www.visitvaasa.fi

www.kotimaassa.fi

Pohjanmaa

Hotellissa Kantarelliksen kaikki huoneet ovat tilavia

aasassa sijaitseva neljän tähden hotelli ja ruokaravintola Kantarellis on positiivinen poikkeus hotellien joukossa. Sen huoneissa on tarjolla runsaasti tilaa ja hemmottelumahdollisuuksia, jopa luksusta, tavallisen hotellihuoneen hinnalla! Hotellinjohtaja Timo Suomalainen ja hänen isänsä, tunnettu vaasalainen ravintoloitsija Seppo Suomalainen halusivat rakentaa erilaisen hotellin omaan kotikaupunkiinsa Vaasaan. Hotellia piirrettiin ja suunniteltiin 10 vuotta, kunnes se löysi paikkansa Vaasa Oy:n vanhasta lehtitalosta. Timo Suomalainen kertoo, että ajatus erilaisesta hotellista lähti omista kokemuksista. Suomalaiset ovat itse matkustaneet paljon ympäri Suomea ja yöpyneet monissa hotelleissa.

– Usein on avattava verhot tietääkseen, missä kaupungissa taas onkaan, sillä kaikki hotellihuoneet ovat niin samanlaisia! Suomalainen hämmästelee.

Lämpimiä sävyjä ja tunnelmaa Ja toden totta, eron huomaa heti sisään astuessa. Lämpimät värisävyt luovat rennon ja rauhallisen tunnelman, johon ystävällisesti palveleva henkilökunta sopii loistavasti. Tällä jokainen asiakas on selvästi tärkeä! – Tavaramerkkejämme ovat vesi, tuli ja puu, siksi ne näkyvät meillä jo heti sisään tullessa, selittää Timo Suomalainen sisääntuloaulan ja ravintolan upeaa näkymää. Kahdessa takassa palaa tuli, ja huoneen ilmettä hallitsee suuri puu, ja jonka kuparinhohtoiset lehdet tuovat tilaan erikoisen, lämpimän tunnelman. Taustalla näkyvästä vesitaideteoksesta kuuluu veden solinaa.

Jokaisella kerroksella on oma, lämmin värisävynsä. Huoneissa ei ole erillisiä luokituksia, vaan ne ovat samanhintaisia. – Tavoitteemme oli välttää laitosmaisuutta. Huoneet ovat erilaisia jopa korkeudeltaan, mutta varustetasoltaan sellaisia, että asiakkaat voivat todella viihtyä huoneissaan. Persoonallisuutta huoneisiin tuovat myös yksilölliset, Vaasan seudun upeat, isot maisemakuvat. Tavoitteemme on, että aika ikään kuin pysähtyisi asiakkaan astuessa huoneeseen. Ravintolamme on auki yhteen yöllä, joten sinne ehtii lepotauon jälkeenkin. Kun on ensin levähtänyt ja rentoutunut omassa hotellihuoneessaan, herkullisesta ateriastakin voi nauttia aivan toisella tavalla, Suomalainen selventää hotellin ideologiaa.

Sauna joka huoneessa Hotellissa on 68 juniorsuitea, joissa kaikissa on oma sauna. Tämän lisäksi 57 huoneessa on poreallas ja erillinen wc. Huonevarustukseen kuuluvat kylpytakit ja –tohvelit, joten saunan jälkeen voi istuskella huoneessaan kaikessa rauhassa.

Saunaosaston tunnelmallinen sauna.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2010

Eeva Oksman

Joni Rantasalo

voi olla viihtyisää!

– Olemme pyrkineet luomaan mahdollisimman rennon ilmapiirin. Siihen tähtäävät niin hyvä äänieristys, kolmet verhot, himmentimet valaisimissa, kaukosäätimellä toimiva ilmastointi kuin suihkun messinkiset vesihanatkin. Viestitämme sitä, että täällä ei ole kiire minnekään, puhelee Suomalainen itsekin innostuen. Kaikki huoneet jakautuvat oleskelu- ja makuutilaksi. Väliseinämän keskellä on 42 tuuman televisio, jonka saa helposti käännettyä kumpaan tilaan tahansa. Oleskelutilan sohva muuntuu vuoteeksi, jolloin perheen lapsille saadaan ikään kuin oma huone. Jokaisessa huoneessa on vapaasti käytettävissä olevat langaton internet-yhteys, lukittava turvasäilö sekä silityslauta ja –rauta. Huoneessa on vedenkeitin, jolla voi laittaa kahvia, teetä tai kaakaota. Normaalista poiketen minibaarin hinnat ja juomamäärät ovat sellaiset, ettei omia juomia kannata käydä hankkimassa. Juomat juodaan oikeista viinija konjakkilaseista, totta kai!

Asiakas on tärkein Timo Suomalaiselle asiakastyytyväisyys on tärkeä, ja siksi hän liikkuu asiakkaiden parissa kysellen heidän viihtyvyyttään. Hän myös edellyttää työntekijöitään, että nämä asettavat asiakkaan aina etusijalle.

Tavaramerkkejämme ovat vesi, tuli ja puu, siksi ne näkyvät meillä jo heti sisään tullessa, selittää hotellinjohtaja Timo Suomalainen Myrsky altaalla Hotellin alakerrassa on saunaosasto, jossa 18 hengen saunan lisäksi on Hot Tube –kuumavesiallas. Eksotiikkaa saadaan aikaan myrskykoneella ja tekolumisateella. – Varsinkin ulkomaalaisille se on huikea kokemus, sanoo Suomalainen. Tunnelmalliseen oleskelutilaan taustamusiikiksi voi valita linnunlaulua tai kosken solinaa.

– Haluan, että työntekijät ovat ”oman talon väkeä”. Meidän jokaisen, siistijöitä myöten, on voitava olla ylpeitä työstään. Tämä luo paikalle sen hengen, mikä välittyy asiakkaillekin. Talossa on oma huoltomies, joka vastaa talon kunnossapidosta. Kesäksi valmistuu aurinkoterassi, johon Timo Suomalainen suunnittelee Vaasan parasta salaattiravintolaa. Terassin alapuolella sijaitsevaan sisäpihaan on tulossa nupukiveys ja suihkulähteitä. – Aamuisin sitten huoltomies kastelee siellä kasveja olkihattu päässään ja huikkaa asiakkaille ystävällisesti ”Good Morning, Señor!”, visioi Suomalainen. Tyytyväisyys loistaa miehen kasvoilta!

www.kotimaassa.fi

Pohjanmaa

Merenkurkun saariston merelliset maisemat ihastuttavat matkailijoita. Suvi Roselli

Heli-Foto

Mikkelinsaarten luontoasema.

Meri kutsuu

maleimainen Merenkurkun saaristo sopii matkailukohteeksi erityisesti niille, jotka kaipaavat merellisiä luontoelämyksiä. Saaristossa matkailijoita tervehtivät erämaiset metsäsaaret ja sisäsaariston sokkelot samoin kuin ulkosaariston karikot ja luodotkin.

Merenkurkun saariston ainutlaatuisuus ei ole jäänyt huomaamatta, mistä on osoituksena se, että sille myönnettiin UNESCO:n maailmanperintöstatus vuonna 2006. Nimeämisen perusteena oli alueelle tunnusomainen maankohoaminen sekä laajat moreenikentät. Pohjanmaan Matkailu ry onkin viime vuosina pyrkinyt erilaisten hankkeiden avulla kehittämään maailmanperintöaluetta entistä mielenkiintoisemmaksi matkailukohteeksi sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Yhtenä esimerkkinä tästä voi mainita ensi vuoden loppuun saakka kestävän kaksivuotisen The Land of the Rising Stone -hankkeen. Sen keskeisiä tavoitteita ovat alueen saavutettavuuden parantaminen,

uusien kiinnostavien tuotteiden kehittäminen eri kohderyhmille sekä maailmanperinnön ”istuttaminen” alueen asukkaisiin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että matkailuyrittäjille jaetaan tietoa maailmanperintöasiasta, jotta he edelleen osaavat kertoa alueen ainutlaatuisista piirteistä matkailijoille. Samalla on kehitetty uusia houkuttelevia matkailutuotteita.

Majakka kuin Eiffel-torni Matkailijat voivat Merenkurkun saaristossa tehdä risteilyn esimerkiksi Valassaarille. Sinne järjestettävät risteilyt ovatkin olleet erittäin suosittuja.

joka myöhemmin rakensi Eiffel-tornin. Siksi ei olekaan yllättävää, että majakka muistuttaa suuresti Eiffel-tornia. – Se on edelleen täysin toiminnassa oleva majakka, Nedergård kertoo.

Valassaarilla näkyy muinaisia kivisatamia ja ne kertovat omaa kieltään alueen menneisyydestä. Saariston asukkaiden pääasiallisena elinkeinona oli nimittäin vuosisatojen ajan kalastus ja hylkeenpyynti.

Merenkurkussa järjestetään ensi kesänä ennätysmäärä risteilyjä ja retkiä. Matkailijat voivat tehdä maailmanperintöristeilyn myös Mikkelinsaarten luontoasemalle, missä he voivat patikoida saaren luontoreitillä sekä nauttia kalakeitosta, pullakahvista tai jäätelöstä Kummelskärin luontoaseman kahvilassa. Ohjelmaan voi sisällyttää myös kalastusta, vene- ja navigointitietoutta, marjastusta tai sienestystä osallistujien toiveiden mukaan.

Valassaaret toimivat myös venäläisten sotilaiden yöpymispaikkana Suomen sodan aikaan 1800-luvun alussa.

Risteilyiden aikana matkailijat saavat todistaa maan kohoamisen vaikutuksia Merenkurkussa omin silmin.

– Venäläiset marssivat jäätä pitkin Ruotsin puolelle ja yöpyivät Valassaarilla. Tuolloin oli erittäin kylmä talvi ja sotilaista monet kuolivat kylmyyteen.

– Näytämme mitä se tarkoittaa käytännössä, kun kuljemme entisten järvien ja umpeen kasvaneiden lahtien ohi. Maa kohoaa täällä eniten maailmassa, noin kahdeksan millimetriä vuodessa. Sen johdosta Merenkurkun saariston maapinta-ala kasvaa vuosittain noin neliökilometrillä. Tällä vauhdilla Merenkurkusta pääsee kahdentuhannen vuoden päästä kävellen Ruotsiin.

– Valassaaret sijaitsevat ulkosaaristossa. Sinne kulkeva reitti on ainutlaatuinen, sillä saaristo on siellä erittäin karua, hankepäällikkö Kenth Nedergård kertoo.

Valassaarten maamerkkinä toimii punaiseksi maalattu 36 metrin korkuinen rautamajakka, joka suunniteltiin vuonna 1886 Pariisissa. Majakan suunnitteli sama yritys,

Merenkurkun majakan suunnitteli sama yritys, joka myöhemmin rakensi Eiffel-tornin Pariisiinkuusikulmaisine Kuva: Kenth Nedergård Kotiseutumuseo lasikuisteineen.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2010

– Kalastajille on nyt tarjolla viikonloppuja viikkopaketteja, joihin sisältyy majoitus sekä kalastusopas vähintään yhtenä päivänä. Kalastajat tarvitsevat lisäksi vuokrattavia moottoriveneitä, kalankäsittelypaikkoja ja kalastuskarttoja.

NESCO:n maailmanperintökohteeksi valittu Merenkurkun saaristo muodostaa ainutlaatuisen ympäristön kalastusmatkailuun. Sen matalat ja karikkoiset rannat sekä suojaisat ja ruovikkoiset lahdet luovat erinomaiset elinmahdollisuudet erityisesti hauelle. Alue tunnetaankin haukiparatiisina. Toisaalta virtapaikat muodostavat ihanteellisen elinympäristön ahvenille, joita vesissä vilisee runsaasti. – Saaristo on kalastuskohteena erittäin laaja ja monimuotoinen. Täällä riittää runsaasti luonnonkauniita merenlahtia, joissa saa kalastella rauhassa, Vaasan seudulla kalastusoppaana toimiva Samuli Kaivonen selittää.

Saariston vaikeakulkuisuuden vuoksi kalastusmatkailijoiden kannattaa turvautua kalastusoppaiden palveluihin. Samalla saaliskalojen mahdollisuus kasvaa, kun oppaat johdattavat heidät paikallistuntemuksen ansiosta suoraan parhaille kalapaikoille. Kalastusoppailta saa tarvittaessa myös kaikki kalastusvälineet sekä neuvoja saaliskalojen käsittelyyn ja ruuanvalmistukseen.

Haukiparatiisina tunnettu Merenkurkun saaristo tarjoaa ainutlaatuisia elämyksiä kalastusmatkailujoille. Suvi Roselli

Kvarken Fishing

Pohjanmaan kalastusmatkailun yhteisenä markkinointikanavana toimii hankkeen aikana perustettu Internet-sivusto, josta löytyy tietoa muun muassa hauen- ja ahvenenkalastuksesta, kalastusluvista ja –säännöistä sekä alueella toimivista kalastusopas- ja matkailupalveluista.

Karikoiden keskellä Merenkurkun saaristo ei ole kuitenkaan aikaisemmin ollut kalastusmatkailukohteena kovin tunnettu. Syynä asiaan on pitkälti se, että alueelta ovat puuttuneet hyvät kalastusmatkailupalvelut tai ne ovat olleet vaikeasti tavoitettavissa. Vuonna 2008 käynnistynyt Kvarken Fishing -hanke pyrkii saamaan aikaan muutoksen tähän. Hankkeen keskeisenä tavoitteena on kehittää Pohjanmaasta houkutteleva kohde kalastusmatkailuun luomalla Pohjanmaan kalastukselle oma brändi sekä markkinoimalla Pohjanmaata kalastuskohteena. Kolmivuotinen hanke kestää ensi vuoden syksyyn saakka ja sitä johtaa ja hallinnoi Österbottens Fiskarförbund r.f. Hanke toteutetaan yhteistyössä Vaasan aikuiskoulutuskeskuksen kanssa.

– Tavoitteena on kalastusmatkailuverkoston luominen, kalastuspalvelujen kehittäminen sekä tiedon jakaminen alueen kalastusmahdollisuuksista, hankkeen projektikoordinaattori Carina Rönn luettelee.

Suoraan parhaille kalapaikoille Yksi keskeisimmistä toimenpiteistä hankkeen aikana on ollut lupajärjestelmän kehittäminen yhteistyössä vesialueiden omistajien kanssa sekä kalastuslupien saatavuuden parantaminen siten, että kalastusluvan voi hankkia suoraan kalastusyrittäjältä tai kalastuskeskuksesta. Kalastuspalveluita on pyritty kehittämään myös luomalla kalastusmatkailuun uusia monipuolisia tuotteita sekä muokkaamalla olemassa olevia palveluja kalastusmatkailijoiden tarpeita vastaaviksi.

Kvarken Fishing -hankkeen odotetaan lisäävän kalastusmatkailuyritysten ja majoitusyritysten asiakasmääriä. Lisääntynyt matkailu tuo piristysruiskeen erityisesti mökinvuokraajille nostamalla mökkien käyttöastetta kevään ja syksyn hiljaisina aikoina. – Paras aika hauenkalastukseen on keväällä kudun jälkeen ja syksyllä, kun vedet alkavat viiletä. Haukisaaliita saa myös kesäisin, mutta suuremmat hauet pysyttelevät silloin syvällä. Ahventa saa parhaiten keskikesällä, kun vedet ovat lämmenneet, Kaivonen kertoo. www.kvarkenfishing.fi

www.kotimaassa.fi

Pohjanmaa

Ulrika Eleonoran kirkko on Kristiinankaupungissa sijaitseva vuonna 1700 valmistunut puukirkko. Alla oleva katukyltti löytyy Kristiinankaupungista. Kuvat: Kristiinan kaupungin matkailuyhdistys ry.

Vanhaa kaupunkia ympäröi asuttu ja viljelty maaseutu, josta löytyy toinen toistaan kauniimpia rannikon pohjalaistaloja ja kylämaisemia. Kiilin kotiseutumuseoalue sijaitsee Pohjanlahden rannalla kauniissa kalasatamassa, Siipyyssä. Kiilin kotiseutumuseon yhteydessä on myös kulttuurikeskus, jossa on taidenäyttelyitä koko kesän. Lisäksi ravintola, retkeilymaja, käyntisatama sekä alue asuntoautoille ja -vaunuille tekevät alueesta loistavan matkailukohteen.

Kolme kiehtovaa kaupunkia länsirannikolla

urinkoisella Suomen länsirannikolla, reilut 90 km Vaasasta etelään sijaitsee kolme kaupunkia, joille meri ja luonnonläheisyys ovat antaneet oman leimansa. Siellä pääsee kokemaan rauhallisen elämäntyylin, meren herkut sekä runsaan tapahtumatarjonnan.

Kristiinankaupunki – tunnettu mökkikunta ja vierailukohde Kristiinankaupunki on idyllinen, pieni puutalokaupunki. Se on Pohjanmaan rannikkoseudun eteläisin kunta, jonka keskus sijaitsee Vaasan ja Porin puolivälissä, noin tunnin ajomatkan päässä kummastakin. Kaupungin

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2010

on vuonna 1649 perustanut Suomen kenraalikuvernöörinä toiminut Pietari Brahe hyväksi katsomalleen kauppapaikalle vahvistaakseen Pohjanlahden kauppaa. Kaupunki on saanut nimensä joko Brahen vaimon Kristina Stenbockin tai Ruotsia hallinneen kuningatar Kristiinan mukaan - kumman, sitä ei tiedetä. Kristiinankaupungissa on tarjolla tapahtumia ja nähtävyyksiä, käyntikohteita ja ravintoloita jokaiseen makuun. Kaupungissa on toinen toistaan hienompia museoita. Vanhassa kaupungissa ovat Lebellin kauppiaantalo ja Merimuseo. Historiallinen puutalokeskusta on yhä ainutlaatuinen asuinpaikka, jossa yli satavuotiaita taloja pidetään kunnossa. Kaupunki on yksi parhaiten säilyneistä puutalokaupungeista Suomessa. Se pyritään saamaan Unescon maailmanperintökohteeksi. Parhaiten kaupunkiin tutustuminen käy kävellen tai matkailutoimistosta vuokrattavalla polkupyörällä.

Kaskinen – idyllinen saarikaupunki Kaskinen, Suomen pienin kaupunki, sijaitsee saarella. Toki mantereelta on kaupunkiin loistavat tiet, joten kaupunki on mainio lomakohde niin lapsiperheille kuin stressiä pakoon lähteville matkailijoille. Vanhan puutalokaupungin rauhallisessa ilmapiirissä ja meren läheisyydessä voi unohtaa kiireen ja rentoutua! Palvelut ovat kävelymatkan päässä ja kaupungin ystävällinen ilmapiiri saa välittömästi tuntemaan olonsa kotoisaksi. Hyvin säilynyt puukaupunki tarjoaa suuren annoksen kulttuurihistoriaa. Kaskinen edustaa yli 200 vuotta vanhaa kaupunkirakennusperinnettä, jolle on tyypillistä säännöllinen ruutukaava sekä puutalot isoine pihoineen, jotka kesäaikana kukoistavat värikkäinä hyvin hoidettuine istutuksineen. Merellisen sijainnin johdosta kaupungin elinkeinotkin ovat kautta aikojen suuntautuneet meren antimien hyödyntämiseen

ja merenkulkuun. Vilkas satamatoiminta, kalastus ja kalanjalostus ovat tänäkin päivänä saarella sijaitsevan pikkukaupungin asukkaille tärkeitä elinkeinoja. Uudempi teollisuus, joka on kaupungissa kehittynyt 1970-luvulta lähtien, on tarjonnut kaupungille uusia kehittymismahdollisuuksia muuttamatta kuitenkaan kaupungin luonnetta viihtyisänä pikkukaupunkina. Kalarantapäivät Kalarannassa 3.–4.7. ovat kesäkauden ehdoton avaus, jossa on leppoinen tunnelma. Korkeatasoiset käsityöt houkuttelevat ostamaan matkamuistoja, ja hyvää kalaruokaa nautitaan musiikkia kuunnellen. Kesätapahtumien kohokohtia ovat Kaskisten Musiikkikesän korkeatasoiset konsertit Bladhin talossa ja Sälgrundin majakkasaaressa 15.–18.7. sekä Kaskinen Unplugged –musiikkitapahtuma heinäkuun viimeisenä viikonloppuna. Samaan aikaan kymmenissä pihoissa järjestettävä Pihakirppistapahtumassa pääsee kurkkaamaan kaskislaisten pihoille ja tekemään löytöjä. Oiva veneretken kohde on esimerkiksi Sälgrundin vanha luotsiasema ja majakka, jotka sijaitsevat kauniin saaristoluonnon keskellä.

Närpiö – punaisen kullan kaupunki Närpiö on ylvästä vanhaa kulttuuriseutua. Vanhimmat merkinnät Närpiön suurpitäjästä ovat vuodelta 1331. Kaupunkia muovaavat merenläheisyys, luonnonkauniit kylät sekä hyvin hoidetut talot ja puutarhat sekä monet kasvihuoneet. Närpiö tunnetaankin ennen muuta tomaateistaan, mutta luonnollisesti myös meri on monin tavoin antanut leimansa paikkakunnalle ja sen asukkaille. Kasvihuoneviljely alkoi seudulla jo 1900-luvun alkupuolella, ja tänä päivänä kasvihuoneyrittäjiä on noin 300. Yli 60 % Suomen tomaateista ja 40 % kurkuista tuotetaan Närpiön seudulla. Heinäkuun 2.–3. päivänä järjestetään vuosittaiset Tomaatti-karnevaalit, kesän kohokohta Närpiössä. Tomaattikarnevaalit järjestetään keskuskadun ympäristössä ja tapahtuman keskipisteenä on luonnollisesti maailman pisin tomaattipöytä.

Öjskogsparken on kulttuurihelmi, kuvankaunis alue, jolla sijaitsee noin 20 historiallista museorakennusta. Päärakennus on hyvin säilynyt 1700-luvun talonpoikaistalo, jossa on pääasiassa 1800-luvun sisustus. Talossa on mahdollisuus tutustua mm. vanhoihin hääperinteisiin, jopa pukua myöten. Myös Karl Oskar Norrbäckin suutariverstas on alkuperäisessä asussaan. Öjskogin puiston Apteekkimuseo on ainutlaatuinen Suomessa. Apteekkari Karl-Erik Källström, joka toimi apteekkarina Närpiön apteekissa 1975–1999, on koonnut museossa olevan esineistön keräilemällä ja ostamalla esineitä eri puolilta Suomea. Hänen suuren intonsa ansiosta museossa voidaankin esitellä lähes täydellinen apteekin myymäläpuoli ja laboratorio-osa esivalmisteluhuoneineen. Apteekkimuseossa on kaikki tarvittavat työkalut pillereiden ja voiteiden valmistamista varten. Kokoelma on laajuudeltaan niin suuri, että museota voitaisiin käyttää apteekkina vielä tänäkin päivänä! Oskar Hagan maalaiskauppa rakennettiin Närpiön keskustaan jo 1895 ja se on säilynyt alkuperäisessä muodossaan yli 70 vuotta kestäneen myyntitaipaleen ajan. Kauppa siirrettiin Öjskogsparkeniin 1970-luvulla. Kaupan tavarasortimentti on kunnioitettava, yli 700 tuotetta, joista valtaosa on 1940–50-luvuilta. Valikoimassa on tuotteita sota-ajoilta, kuten esimerkiksi paperikenkiä ja -housuja. Kaupan hyllyillä on myös elintarvikkeita ja erilaisia tavarapakkauksia 1940–50 -luvuilta. www.3towns.com

Majakkapäivä Sälgrundin majakkasaarella Kaskisissa. Kuva: Petri Porkola

www.kotimaassa.fi

Ihana Suomen Suvi

Voi hyvin, elä täysillä!

Käsityöostoksia Sastamalan Keikyästä

Vietä mukava retkipäivä Lamminniemessä Lamminniemi on suosittu retkikohde erilaisille ryhmille. Tarjottavana on monenlaista ohjelmaa mm. monipuolisia liikuntaryhmiä, askartelua, mielenkiintoisia luentoja tai tietoiskuja ja luonnollisesti hyväätekeviä hemmottelevia hoitoja.

Piristyspäivä ryhmälle 9.00 Aamukahvi ja päivän ohjelman esittely 10.00 Valitse yksi seuraavista  Teema-askartelu  Kanan muistista norsun muistiksi?  Pienet elämän helpottajat –esittely Halukkailla mahdollisuus ostaa pienapuvälineitä 11.30 Lounas noutopöydästä 12.30 Ihanan rentouttava käsiparafiinihoito Suositellaan sorminivelien kulumista, kivuista ja säryistä kärsiville sekä erityisesti reumaa sairastaville. Hoidon jälkeen rentoutumisen kokemus tuntuu koko kehossa. 13.30 Bingo 14.30 Iltapäiväkahvi ja mukava yhteinen päätös päivälle 15.00 Kotimatka alkaa

Anneli Keinonen Oy on laadukas tekstiili- ja vaatetusalan design yritys. Valmistamme käsinpainettuja vaatteita ja sisustus-tekstiilejä, huiveja ja laukkuja. Keikyän entinen meijeri antaa upeat puitteet ateljeelle, myymälälle ja taidekäsityögallerialle. Valtakunnallinen Taito-palkinto 2004 Ryhmämatkapaketit kotisivuillamme. Kulmakatu 2, Keikyä 32730 Sastamala, p.(03) 5131003 Avoinna: ma-pe 10-18, la 10-14

Hinta alk. 29 € / hlö Asiakkaan halutessa voidaan retkipäivään yhdistää myös erilaisia yksilöhoitoja. Suosittuja ovat mm. erilaiset hieronnat, kylvyt sekä suolahuone. Uutuutena Lamminniemessä nyt myös infrapunasauna!

www.annelikeinonen.fi

Kysy myös edullisia majoituspaketteja!

Virkistyspaketit ,

ou j r a

. Voim

sti 10 a

.20

31.8

2 vrk

99 €

Alk.

/hlö

Virkistyspaketti sisältää: - majoitus 2 vrk / 2hh - puolihoito - ohjattua liikuntaa - sauna- ja uintimahdollisuus - kuntosalin käyttö - vapaa-ajanohjelma

Tiedustelut ja varaukset Puh. 02-77 990 tai neuvonta@ lamminniemi.fi.

Lamminniemen Hyvinvointikeskus Oy Jänistie 1, 31400 Somero Puh. 02-77 990 neuvonta@lamminniemi.fi www.lamminniemi.fi Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2010

Hyvä nahkatuote on ajaton, se kestää ja elää. Laatua, hyvää ja aitoa käsityötä, kauneutta ja käytännöllisyyttä. Työpajamyymälästämme lompakot, laukut, reput, vyöt, tossut ym. Ryhmille suunnattu ainutlaatuinen pajakierros sisältää teatraalia käsityöperinnettä työnäytöksineen. Vakintie 15, Keikyä 32730 Sastamala, p.044-5131480 Auki arkisin tai sopimuksen mukaan.

www.eliisamarjaana.fi

Pienen pojan harrastuksesta kasvoi elämäntapa ja sitä kautta syntyi Suomen suurin traktorimuseo.

anonnan mukaan pojat ovat poikia. Lelut vain kasvavat matkan varrella. Tämä pitää paikkansa ainakin Nurmolaisesta Matti Jaskarista, jonka intohimona ovat lapsesta lähtien olleet traktorit. Eikä innostus ole vieläkään laantunut, vaikka mies on jo täyttänyt 71 vuotta. Päinvastoin, kiinnostus traktoreita kohtaan sai hänet keräämään Suomen mittakaavassa ainutlaatuisen traktorikokoelman ja perustamaan yksityisen traktorimuseon.

Jaskarin lapsuudessa traktorit olivat maaseudulla vielä suuria harvinaisuuksia. – Sitä piti aina lähteä katsomaan, jos näki että jossain ajetaan traktorilla, hän muistelee.

Todellinen traktorimies Suvi Roselli

Traktorimuseo

Kun Jaskari oli kolmetoistavuotias, Nurmossa järjestettiin kolmipäiväinen traktorien käyttö- ja huoltokurssi. – Isä soitti opettajalle ja niin minä sain luvan olla kansakoulusta pois ja pystyin osallistumaan kurssille. Siellä oli yhdeksän miestä ja minä. Samoihin aikoihin vuonna 1953 Jaskarin vanhempien kuuden hehtaarin maatilalle tilattiin Englannista ensimmäinen traktori. Koko Nurmon pitäjässä ei tuohon aikaan ollut kuin kymmenkunta traktoria, vaikka kyseessä oli maatalouspitäjä. – Tilasimme Fordson Majorin. Se maksoi 418 000 markkaa. Se oli huokeahintainen, koska punta oli tuolloin alhaalla Korean sodan vuoksi.

– Nykyään Zetor-traktorista on tullut kulttituote, mutta 1950-luvulla se oli haukutuin traktori. Sen etuna oli se, että se oli halpa, eikä sitä tarvinnut odottaa, kuten englantilaisia. Niitä oli myynnissä jokaisessa vähänkin suuremmassa osuuskaupassa.

Tuhat neliötä täynnä traktoreita Tuonnin vapauduttua vuonna 1958 traktoreita sai tuoda maahan vapaasti. – Tuolloin Zetoreiden myynti romahti, kun maahan sai tuoda näitä niin sanottuja ”oikeita” traktoreita.

Jaskarit saivat tosin odottaa traktorin saapumista parin vuoden ajan, koska valtio ei myöntänyt englantilaisille traktoreille helposti tuontilisenssejä.

Samalla tilanne räjähti. Vuonna 1961 Hankkija sai Massey Fergusonin edustuksen ja lähes jokainen osuuskauppa oli Hankkijan jälleenmyyjä.

– Jälleenmyyjillä saattoi olla monen sadan traktorin tilaukset odottamassa.

– Massey Ferguson oli dieselkone toisin kuin esimerkiksi vanhempi Ferguson, joka oli bensapetrolikone. Bensa oli tuolloin kallista ja dieseltraktoreissa polttoaineen kulutus oli pienempi. Myös niiden vetositkeys oli parempi. Niinpä bensapetrolikoneet siirtyivät vähitellen harrastekäyttöön tai ne myytiin pikkutiloille.

Siitäkin huolimatta englantilaiset traktorimerkit Fordson Major, Ferguson, Nuffield ja David Brown olivat suosituimpia traktorimerkkejä suomalaisten pelloilla 1950-luvulla. – Ne olivat parempia ja käteen sopivampia kuin saksalaiset ja tšekkoslovakialaiset traktorit, joissa esimerkiksi ohjaamoon nousu oli hankala. Englantilaisiin traktoreihin pääsi nousemaan sivusta kummaltakin puolelta.

1970-80 -luvuilla valtamerkkien kärkeen kiilasi Valmet. – Tuolloin alettiin arvostaa kotimaisuutta ja Valmetit alkoivat myös kehittyä teknisesti.

Lopulta Valmetista tuli suomalaisilla maatiloilla käytetyin traktorimerkki. Jaskari tietää mistä puhuu, sillä hän on vuosikymmenten varrella päässyt seuraamaan traktoreiden kehitystä suoraan aitiopaikalta. Jaskari nimittäin työskenteli vuodesta 1960 lähtien Hankkijalla eri tehtävissä yhteensä kuudentoista vuoden ajan, minkä jälkeen hän jatkoi Keskolla maatalouskonemyyjänä kunnes vuonna 1978 perusti oman yrityksen, Nurmon Konehuollon, joka myöhemmin vaihtui Rengas-Jaskariksi. Miehen jäätyä eläkkeelle vuonna 2001 hänellä oli aikaa ruveta toteuttamaan pitkäaikaista haavettaan traktorimuseon perustamisesta. Pian entisen rengaskaupan kylkeen kohosikin yli tuhatneliöinen halli traktoreita varten. Alkuperäiseen kokoelmaan sisältyi 130 erilaista traktoria, jotka edustivat yli 30 eri traktorimerkkiä. Sittemmin määrä on kasvanut 150 traktoriin ja merkkivalikoima yli neljäänkymmeneen. Suuri osa traktoreista on peräisin rengaskaupan ajalta, sillä varsinainen yritystoimintansa ohessa Jaskari kunnosti ja myi käytettyjä traktoreita. Harvinaisemmat mallit hän jätti myymättä. Jaskarin elämäntyöhön voi käydä tutustumassa Nurmossa, EteläPohjanmaan traktorimuseossa. Kokoelmaan voi perehtyä joko itsenäisesti tai traktoristin itsensä opastamana. Museo on avoinna yleisölle sopimuksen mukaan.

www.kotimaassa.fi

Ihana Suomen Suvi

Perinteiset Narvan markkinat ilahduttavat ihmisiä jälleen tänä kesänä myyntikojuineen ja ohjelmineen.

Suvi Roselli

Vesilahden kunta

Markkinahuumaa Narvassa V

esilahdessa sijaitseva Narvan kylä tunnetaan erityisesti kuuluisana kauppapaikkana, sillä se toimi jo rautakaudella merkittävänä turkiskaupan keskittymänä. Tähän mahdollisesti viittaa kylän nimikin, sillä sana narva tarkoittaa nahan karvapuolta. Narvassa käytiin kauppaa myös 1720–80-luvuilla, jolloin paikkakunta toimi koko lounaisen Suomen tuntemana markkinapaikkana.

Sittemmin markkinainnostus hiipui. Vuonna 1965 tapahtuma koki kuitenkin uuden tulemisen, kun Narvan ”Tähti” nuorisoseura päätti herättää perinteiset Narvan markkinat eloon viiden vuoden välein järjestettävänä kotiseutujuhlana. Nuorisoseuran tavoitteena oli kerätä markkinoiden avulla rahaa kotiseutumuseon perustamista ja ylläpitoa varten. Ensimmäiset markkinat onnistuivat yli odotusten ja samalla saivat alkunsa nyt jo perinteeksi muodostuneet Narvan markkinat, jotka ilahduttavat ihmisiä myyntikojuineen ja ohjelmineen myös tänä kesänä 8.-11. heinäkuuta. Yksi markkinoiden odotetuimmista ohjelmanumeroista on perinteinen historiallinen kulkue, joka esittelee markkinaväelle Vesilahden kunnan värikästä historiaa 130 rooliasuun pukeutuneen esiintyjän voimin. – Kulkueessa nähdään muun muassa kivikautista elämää, lappalaisia, pakanatietäjiä ja

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2010

noitia, luettelee Tuulia Hakala, yksi kulkueen vetäjistä. – Siinä myös selviää, miten Kurki-suku tarinan mukaan sai Laukon itselleen 1200-luvulla. Tarinan nimittäin kertoo, että Vesilahden Sakoisten kylästä kotoisin ollut pirkkalaispäällikkö Matti Kurki kävi kaksintaistelun venäläispäällikkö Pohtoa vastaan ja ajoi venäläiset pois nykyisen Vesilahden alueelta. Niinpä silloinen Ruotsin kuningas aateloi Kurjen ja lahjoitti hänelle Laukon palkinnoksi urotöistään. Kulkue muodostuu pienistä kohtauksista, joita on yhteensä noin kaksikymmentä. Kertoja esittelee yleisölle kulkueen henkilöt sekä kertoo, miten he liittyvät Vesilahden historiaan. – Kulkueessa on mukana paljon lapsia sekä niitä, jotka esittävät samaa roolia vuodesta

toiseen. Osa rooleista on jopa periytynyt isältä pojalle. Käsikirjoittaja Eila Jakovuoren kirjoittaman historiallisen kulkueen perustarina on pysynyt samanlaisena vuodesta toiseen pieniä muutoksia lukuun ottamatta. – Tänä vuonna mukaan on lisätty Oiva Paloheimosta kertova kohtaus kirjailijan syntymän juhlavuoden kunniaksi. Lisäksi kulkueen viimeinen kohtaus on joka kerta erilainen. Se käsittelee nykyaikaa tai pohtii mitä tulevaisuus tuo tullessaan.

Tervan tuoksua Toinen odotettu ohjelmanumero markkinoilla on tervahaudan sytyttäminen, joka järjestetään nyt kahdeksatta kertaa. Tervahautaa varten kerätään vanhoja männyn tervaskantoja, jotka pilkotaan polttoklavuiksi. Niitä kuluu yhdellä kertaa jopa 40 kuutiota. Polttoklavut asetellaan ympyrän muotoon ja peitellään kevyesti sammalilla ja mullalla. Sitten puut sytytetään ulkoreunasta ja niitä poltetaan pienellä hiilloksella. – Terva pakenee kuumuutta alas tervaronkeliin eli putkeen, jota pitkin sitä juoksutetaan astiaan, tervamestari Aulis Vaani kertoo. Hänen nuoruudessaan tervanpolttoa harrastettiin Vesilahdessa runsaasti. – Se oli sotien jälkeen yleinen tulonlähde taloissa. Isot rautakaupat ostivat mielellään tervaa. Monessa talossa poltettiin yksi tervahauta vuodessa ja parhaimpana kaksi. Olen oppinut tervanpolton isältäni ja isänisältäni. Valitettavasti tervanpoltto on sittemmin muuttunut katoavaksi kansanperinteeksi. – Tervaskantoja on joka vuosi yhä vaikeampi löytää, koska niitä ei tule enää lisää. Puut kaadetaan nykyään niin alhaalta maanrajasta, etteivät ne tervoitu samalla tavalla kuin ennen. Edellisillä Narvan markkinoilla, viisi vuotta sitten, tervahaudasta saatiin tervaa noin 1500 litraa. Sivutuotteena syntyi myös 70–80 säkillistä pajahiiliä. Molemmat tekivät hyvin kauppansa, ensimmäiset markkinaväen ja jälkimmäiset seppien keskuudessa. Terva ja hiilet myydään tälläkin kerralla halukkaille.

Tervahaudanvalmistajat asettelevat pilkottuja tervaskantoja.

Narvan markkinayleisöä. Taiteilijaelämää pappilamiljöössä Runoilija ja kirjailija Oiva Paloheimon syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi sata vuotta. Taiteilijan elämään voi tutustua vastaperustettavassa Paloheimon taiteilijakodissa, joka sijaitsee Vesilahden pappilassa. – Oiva Paloheimo asui pappilan piharakennuksessa vuosina 1946–52. Hän muutti Vesilahteen sen jälkeen, kun oli avioitunut Vesilahden silloisen kirkkoherran tyttären Sirkka-Liisa Kahiluodon kanssa, matkailuneuvoja Satu Karvinen kertoo. Pappilassa syntyi myös kirjallista tuotantoa, kun Paloheimo kirjoitti Vesilahden vuosinaan paljon muun muassa rakkausrunoja. Oiva Paloheimon elämää esittelevä taiteilijakoti avataan yleisölle 23.5. ja se on avoinna kesäsunnuntaisin. Taiteilijakoti on sisustettu 1940–50-lukujen taitteen henkeen ja siitä on yritetty tehdä mahdollisimman samannäköinen kuin se oli Paloheimon perheen asuessa siellä.

Klaus Kurjen tiellä Vanhan legendan mukaan Laukon kartanon isäntä Klaus Kurki poltti mustasukkaisuuden puuskassaan vaimonsa Elinan Laukon kartanolla 1400-luvulla. Legendan pohjalta syntyi yksi Suomen kuuluisimmista balladeista, Elinan surma -runo. Kertomuksen todenperäisyydestä ei ole varmuutta. Varmaa on ainoastaan se, että Laukon kartanoa todella asutti 1400–1800 -luvuilla aatelinen Kurkisuku, jonka maineikkain edustaja oli toinen balladin päähenkilöistä, Klaus Kurki. Kurki-suvun tunnetuimman henkilön mukaan nimetty matkailureitti johdattaa vierailijat Vesilahden vanhaan kulttuurimaisemaan. Opastetulla Klaus Kurjen tien kierroksella tutustutaan Vesilahden omaleimaisiin kyliin ja niiden nähtävyyksiin. Retken aikana poiketaan Laukon kartanossa, missä FT Liisa Lagerstam esittelee vieraille Laukon kartanon historiaa sekä kartanon taide- ja antiikkikokoelmia. Reitin varrella ohitetaan myös Suomelan kylä, josta balladin Elina oli kotoisin.

Kissamainen ritaritarina Ramsöön kesäteatterissa nähdään tänä kesänä Mauri Kunnaksen Kuningas Artturin ritarit -kirjaan perustuva näytelmä. Ramsöön kyläkerho toteuttaa sen yhteistyössä Vammalan teatterin kanssa. Näytelmän päähenkilönä on Artturi, nuori kollikissa, josta lopulta tulee kuningas. Ennen sitä Artturi joutuu kuitenkin kohtaamaan lukuisia haasteita, sillä kuninkaan kruunua tavoittelevat muutkin. Artturi saa huomata, ettei kaikkiin lähipiirissä oleviinkaan voi aina luottaa. – Näytelmä on suunnattu esikouluikäisille ja sitä vanhemmille mutta tehty siten, että aikuisetkin voivat aivan hyvin katsoa sen. Siinä nähdään leppoisaa seikkailua kissaritareiden maailmassa, Ramsöön kyläkerhon sihteeri Marjukka Lähdekorpi-Ojala kertoo.

Klaus Kurjen tie opastaa Vesilahden omaleimaisiin kyliin.

www.kotimaassa.fi

Ihana Suomen Suvi

Käenkosken tilausristeily kuljettaa matkailijat perinteisiin tukinuittovesiin.

Vesipääskyn matkassa Suvi Roselli

Käenkoskikeskus

Satunnainen matkailija Messukalliolla ja kalliofiguureja risteilyreitillä.

arkanossa sijaitsevan Riuttasjärven erämaamaisemissa, Kaitojenvetten kapealla järvikaistaleella, kaikuivat vielä sata vuotta sitten tukkimiesten huudot. Vesistö toimi myös kirkkotienä, jota pitkin kyläläiset kulkivat kirkkoveneillä Vammalan, Sastamalan, Ikaalisten ja Hämeenkyrön kirkkoihin. Nykyään näihin idyllisiin seutuihin voi tutustua parhaiten Käenkoskikeskuksen järjestämällä tilausristeilyllä.

Käenkoskikeskus sijaitsee valtatie kolmosen lähellä ja on monipuolinen ympäri vuoden toimiva juhla-, kokous-, teatteri-, vesiliikenne-, ryhmämatkailu-, tanssi- ja virkistyskeskus. Risteily maisemalautta Vesipääskyllä on yksi sen kesän ehdottomista vetonauloista.

Risteilyn aikana matkustajille kerrotaan vesistön värikkäästä menneisyydestä sekä tutustutaan kiinnostaviin nähtävyyskohteisiin. Niistä merkittävin on Metsämuseo, joka esittelee yleisölle metsätöiden historiaa 1860-luvun sahateollisuuden noususta aina 1960-luvun koneellistumiseen. Metsämuseossa on esillä vanhoja metsätyökaluja, kuten justeerisahoja ja tukinuittovälineitä sekä ulkona katoksissa metsätyökoneita. Vieraat pääsevät kurkistamaan museolla myös metsäkämppään, hevostalliin sekä vanhanaikaiseen saunaan. Risteilyn aikana voidaan tutustua myös Kaitojenvetten rantojen pyhiin paikkoihin. Kristillisenä palvontapaikkana toimi Messukalliolla sijaitseva metsäkirkko. Samalla paikalla toimi metsäkirkko jo kirkkoveneiden aikakaudella. Varhaisempaa palvontamuotoa puolestaan edustavat alueelta löytyneet muinaiset palvontapaikat.

– Yhdessä kallioseinämässä on luonnon muovaama kuva, kalliofiguuri, joka muistuttaa selvästi ihmisen kasvoja. Maanäytteitä tutkimalla on pystytty toteamaan, että siellä on todella harjoitettu entisaikoina palvontamenoja, Käenkosken toimintavastaava Ari Tuomisto kertoo.

Risteilyä ja kesäteatteria Useimpiin matkailijoihin tekee vaikutuksen erityisesti Kaitojenvetten karu, mutta kaunis luonto. – Alueella vallitsee täydellinen luonnonrauha, sillä vesistö sijaitsee keskellä ei mitään. Tunnelma on aivan käsin kosketeltava. Moni ihasteleekin, että voiko tällaista paikkaa enää olla olemassa. Käenkosken matkailupalveluissa on kiinnitetty erityishuomiota esteettömyyteen.

Yleisöäänestyksessä Suomen kauneimmaksi valittu tanssilava ja oikealla leppoisaa risteilyä Vesipääskyllä.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2010

Talon isäntä valottaa lyhyesti talon historiaa ja nykypäivää, minkä jälkeen matkailijat voivat vaikka tanssahdella isolla parketilla, sillä Käenkoski valittiin viime kesänä pidetyssä yleisöäänestyksessä Suomen kauneimmaksi kesälavaksi.

Katso kotisivuiltamme mm.

AJANKOHTAISET MATKAILU- ja TAPAHTUMAPAKETIT

– Risteily sopii hyvin liikuntarajoitteisille, sillä maisemalautta Vesipääskyyn pääsee pyörätuolilla helposti ja matkustaminen on turvallista, koska Vesipääsky on rakennettu ponttoonien päälle, eivätkä sitä siksi keinuta tuulet. Pyörätuolia käyttävät asiakkaat pystyvät vierailemaan myös Metsämuseossa, koska museon laiturilta kulkee rampit museoalueelle ja nuotiopaikalle. – Vesipääsky on täysin katettu ja nykyaikaisin mukavuuksin varustettu alus, joten sillä voi matkustaa erinomaisesti myös heikommalla säällä. Käenkoskikeskus järjestää ryhmille lisäksi monipuolisia virkistyspäiviä, joissa risteilyyn on yhdistetty liikuntaa tai kulttuuria. Asiakkaat voivat esimerkiksi lähteä patikoimaan läheiselle luontopolulle. – Polku on noin seitsemän kilometrin pituinen ja vaativuustasoltaan keskivertoluokkaa. Se kulkee suo- ja kalliomaisemissa seuraten vesistön rantoja.

Asiakkaat kulkevat tavallisesti patikoiden - joko omatoimisesti tai johdettuna - Metsämuseolle ja tulevat risteillen takaisin Käenkoskelle. Yksi monista vaihtoehdoista on teatteripaketti ruokailuineen ja risteilyineen. ParkkaTeatteri esittää Käenkosken kesäteatterissa heinäkuussa komediaa Näillä mennään. Näytelmä kertoo rahalle sokeasta keksijästä, Armas ”Tango” Riekosta, joka puuhastelee outojen keksintöjen parissa. Pian keksijä huomaa kuitenkin olevansa konkurssin partaalla ja on vaarassa menettää pajansa ja kaiken mihin on uskonut ellei opi hyväksi myyjäksi. Bussiryhmät voivat varata ruokailun tai kahvipaussin ravintola Käenrantaan, jonka keittiössä valmistuvat maukkaat ruuat isommillekin ryhmille. Ruokailun voi järjestää katetulla rantaterassilla, missä silmien eteen avautuu suomalainen järvimaisema, rantasauna ja laivalaituri. Keväällä ja kesällä käsinkosketeltavaa tunnelmaa siivittää käen kukunta.

Käenkoskikeskuksesta on kehittynyt 2000-luvulla monipuolinen juhla-, kokous-, teatteri-, vesiliikenne-, ryhmämatkailu-, tanssi- ja virkistyskeskus. Toiminta on ympärivuotista. Valtatie kolmelta Käenkoskelle on vain kivenheitto ja se sijaitsee upean Riuttasjärven rannalla.

rityspäivät, Kokoukset, y mysretket... ät, elä toimintapäiv iva hmällesi sop ry n ä ä ll te is d Yh en Kaitojenvett teemapäivä aisemissa! kauniissa m

KÄENKOSKIKESKUS

Hiihtokeskuksentie, 39700 Parkano p. 0400-848 684 info@kaenkoski.fi

www.kaenkoski.fi

Metsämuseo.

Ruokailu ravintola Käenrannassa.

www.kotimaassa.fi

Ihana Suomen Suvi

Kaupunkilomaa campinghengessä

Museoiden ja näyttelyjen maailma

Rastilan 4-tähden leirintäalue on avoinna vuoden jokaisena päivänä. Nykyaikainen ja perheystävällinen leirintäalue sijaitsee metromatkan päässä Helsingin huveista. Kesän keskellä 21.6. – 4.8.2010 toimii Kesähostelli Karavaani.

Näyttelykeskus WeeGeen viisi museota, taidegalleria ja museokauppa tarjoavat katsottavaa ja koettavaa ympäri vuoden. Näyttelykeskus WeeGee opastettuna 19 € / hlö sisältäen opastetun kierroksen valitsemassanne museossa sekä lounaan ja jälkiruokakahvin/teen. Varaukset ja tiedustelut: weegee.myynti@espoo.fi tai 09-8168 2829

Rastilassa voit kokea uusia elämyksiä. Vuokraa välineitä vastaanotosta tai pulahda rantasaunalta vilvoittavaan veteen. Melo meriympäristössä, tee kickbikeretki luonnon keskellä, kokeile jousiammuntaa tai opi kalastuksen salat. Katso lisää www.henkilohuoltamo.fi.

Tervetuloa läheltä ja kaukaa! Rastila Camping & Kesähostelli Karavaani

Avoinna ti klo 11–18, ke–to klo 11–20, pe–su klo 11–18, ma suljettu. Liput 10/8 e, alle 18- ja yli 70-vuotiaat ilmaiseksi. Ahertajantie 5, Tapiola, Espoo. www.weegee.fi

Karavaanikatu 4, 00980 Helsinki p. + 358 9 310 78517 rastilacamping@hel.fi www.rastilacamping.fi

N60°12’24’’ E25°7’16’’

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2010

Carina Granlundin ateljee Mustasaaressa. Kuva: Kaj Kackur

Eeva Oksman

Konstrundan avaa jälleen ovet

taitelijoiden työpajoihin M inkälaista on taiteilijaelämä? Mistä taiteilija saa inspiraationsa? Tätä valottaa Konstrundantaidetapahtuma, joka kutsuu 30.7.– 1.8.2010 jälleen luovuuden lähteille.

Konstrundanin aikana Pohjanmaalla, Ahvenanmaalla, Turunmaalla ja Uudellamaalla eri visuaalisen taiteen alojen edustajat avaavat ateljeensa ja työhuoneensa yleisölle. Avoimien ovien tapahtuma on tarkoitettu kaikille ja kaikenikäisille. Mukana olevat taitelijat, käsityöläiset ja muotoilijat on valittu hakuprosessin kautta, jonka tarkoituksena on ylläpitää Konstrundan-tapahtuman korkea taso ja taata yleisölle mielenkiintoinen tapahtuma. Tänä vuonna kohteita on 165. Kolmen päivän ajan kävijöille tarjotaan katseltavaa ja koettavaa. Useissa kohteissa on mahdollisuus osallistua erilaisiin workshopeihin ja kokea uudenlaisia elämyksiä. On mielenkiintoista seurata

taiteilijoiden työskentelyä ja keskustella heidän kanssaan. Kävijät saavat vapaasti kommentoida taiteilijoiden töitä ja tehdä halutessaan taideostoksia. On aivan erilaista katsoa seinällään taulua, jonka tekijän ja tekopaikan on nähnyt!

Viime kesänä Konstrundanin suosion kasvu yllätti kaikki. Kävijöitä oli kolmen päivän aikana 18 000, mikä oli peräti 80 % enemmän kuin edellisenä, ensimmäisenä vuonna. – Konstrundanista on tullut todella suosittu tapahtuma, iloitsee tyytyväinen projektikoordinaattori Anna Nöjd. Kävijöiltä tapahtuma on saanut yksinomaan positiivista palautetta. Vieraat tuntevat olevansa tervetulleita ja tapahtuman tunnelma on iloisen rento ja lämminhenkinen. Koska käyntikohteita on pitkin koko rannikkoseutua, voivat ihmiset kulkevat kohteesta toiseen. Kussakin kohteessa on oma tunnelmansa, mikä lisää kiertelyn viehättävyyttä. Päivän tai päivien aikana voi ihastua, hämmästyä, mykistyä, liikuttua, iloita aina väsymiseen asti, mutta päivän päätyttyä

muistoissa on ikimuistoinen retki inspiroivassa ympäristössä.

Suunnittele oma kierroksesi

Oman taidekierroksen, Konstrundanin, suunnitteluun saa apua tapahtuman internet-sivuilta, joilla on esitelty kaikki tapahtumassa mukana olevat taiteilijat. Käyntikohteet on ryhmitelty alueittain, mikä helpottaa reitin suunnittelua. Jokaisen taiteilijan kohdalla on myös karttalinkki helpottamassa suunnistamista kohteeseen. Tietoa käyntikohteista ja taitelijoista saa myös Konstrundan-lehdestä, jota jaetaan alueiden matkailuneuvontapisteissä. Lehti on myös ladattavissa internet-sivuilta. Konstrundan-tapahtuman tavoite on tukea Suomen ruotsinkielisten alueiden taiteilijoita. Tapahtuman mahdollistavat Svenska Kulturfonden ja Föreningen Konstsamfundet. www.konstrundan.fi

www.kotimaassa.fi

Ihana Suomen Suvi

Vaikka Suomen suvi on lyhyt, aina ehtii Lopelle, sillä Lopen kunta sijaitsee maan väestöllisellä ja logistisella keskipistealueella Etelä-Hämeessä, reilun puolen tunnin ajomatkan päässä Kehä III:lta. Eeva Oksman

Lopen kunta

Lähde Lopelle!

open kunnan ja Hämeen Järviylängön vetovoima perustuu erityisesti luonnonläheisiin kokous-, yöpymis-, ja ruokailupaikkoihin. Elämysmatkailua vauhdittavat monipuoliset maastoon viitoitetut vaellus- ja melontareitit sekä motoristeille rakennetut kulku-urat. Loppi tarjoaa myös vierailukohteita, nähtävyyksiä, kulttuuria ja kaupallisia palveluita monessa muodossa.

Historiaa ja designia Tänä kesänä Lopella on ryhmille tarjolla retkipaketti, jossa tutustutaan sekä historialliseen Marskin Majaan että vasta avattuun Kartanoputiikki Punaiseen Tupaan, joka sijaitsee Leppäniemen kartanossa. Suomen Marsalkka Mannerheimin Metsästysmajan, saunan ja kalamajan rakensivat korpisoturit vuonna 1942 Marsalkka Mannerheimille 75-vuotispäivälahjaksi, ja se siirrettiin sotatapahtumien muuttuessa alkuperäiseltä paikaltaan Punelia-järven rantaan. – Mannerheim osti aikanaan tämän tontin Leppäniemen mailta, kertoo Teuvo Zetterman Majan Herrat Oy:stä. – Siksi me päätimme koostaa museokierroksen jälkeen nautittavan aterian ruokalistan Leppäniemen kartanon Mannerheimin aikaisen emännän, Saara Kassarin, suosikkiresepteistä. Ruokailun jälkeen jatketaan ostoksille Leppäniemen kartanoon. Kartanoputiikki Punainen Tupa sijaitsee 1900-luvun alussa rakennetussa työväen asuintalossa, joka on kunnostettu hienovaraisesti.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2010

– Jo 20 vuotta haaveenani on ollut saada oma vaateputiikki, kertoo Punaisen Tuvan kartanonrouva Virpi Kassari. Hän on aina itse ollut kiinnostunut kauniista vaatteista ja materiaaleista. Nyt hänen putiikistaan voi hankkia korkealaatuisia ja muodikkaita vaatteita, kenkiä, laukkuja ja asusteita niin arkeen kuin juhlaan.

Kassari kertoo ottavansa myyntiin sellaisia tuotteita, joista itse pitää. Tuotteita on kotimaan lisäksi muun muassa Tanskasta, Kanadasta, Ranskasta, Espanjasta ja Italiasta. Erityisen ylpeä Kassari on myynnissä olevista Jukka Rintalan vaatteista ja asusteista, jotka kiinnostavat myös kävijöitä. Kartanopuodissa tarjotaan Marskin Majalta saapuville ryhmille kahvia ja Saararouvan kakkua. Putiikissa voi toki piipahtaa kuka tahansa, sillä se on avoinna joka päivä kaikille kävijöille arkisin klo 10–20 ja viikonloppunakin klo 10–18. Muutkaan vieraat eivät joudu lähtemään putiikista kuivin suin, vaan niin kuin maaseudulla on tapana, tarjo-

taan vieraille ainakin kahvit. – Kesällä kahvit voi juoda ulkoterassilla, mutta sisätiloihinkin mahtuu hyvin bussilastillinen väkeä kahvittelemaan, vakuuttaa Kassari. Teuvo Zetterman näkee, että Marskin Majan ja Punaisen Tuvan yhteistyö tarjoaa monia mahdollisuuksia.

Lisää mahdollisuuksia on luettavissa Lopen kunnan matkailusivuilla yrittäjien yhteisestä sähköisestä matkailuesitteestä, www.loppi.fi/matkailu. www.kartanoputiikki.fi www.marskinmaja.fi www.lopenteatteri.net

Jukka Rintalan luomuksia. – Jos miehiä kiinnostaa esimerkiksi saunominen Marskin Majalla, voivat rouvat viettää laatuaikaa putiikissa. Sitten kokoonnutaan yhteen ja syödään Mannerheimin lempiruuista ja –juomista koostuva Marskin perinneateria yhdessä vaikka itse marsalkka Mannerheimin (Timo Närhisalo) kanssa.

Tuhkatkin pesästä Lopen teatterissa Lopen teatteri starttaa uuteen kauteen entistä ehompana. Vanha, osin lahonnut katsomo on purettu ja sen tilalla on nyt uusi, valettu perusta ja painekyllästetystä puusta rakennettu runko. – Katsomossa on 486 numeroitua istuinpaikkaa sekä ensimmäisen rivin paikat liikuntarajoitteisille. Suflettikatto suojaa sateelta ja vinssillä toimiva aurinkosuoja estää, ettei ilta-aurinko pääse paistamaan katsojien silmiin, kertoo Lopen Teatteriyhdistyksen puheenjohtaja Jukka Ranta nykyisistä upeista olosuhteista.

Marskin maja.

Tämän kesän näytelmä, Leena Härmän ”Viekää tuhkatkin pesästä” sijoittuu rauhalliseen kaupunginosaan, johon grynderit iskevät silmänsä. – Halusimme tehdä näytelmän, jolla on sanoma ja tämä näytelmä on aina ajankohtainen, sanoo Ranta. Lopella näyttelijät ovat aktiivisia alan harrastajia, mutta ohjaajat ammattilaisia, kuten tämän kesän ohjaaja Joel Elstelä.

Ilmainen retkeilykartta! Keväällä 2010 avattu Hämeen ulkoilukartta on ilmainen, pääasiassa ulkoilijoille ja retkeilijöille tarkoitettu internet-pohjainen karttapalvelu, joka löytyy osoitteesta www.luontoonhame.fi. Palvelu eroaa useista muista internetin kartoista siten, että sivuston karttaaineisto on maastokarttatasoista, ja sen avulla löytyvät niin kesämökit, polut, ojat kuin mäennyppylätkin. Palvelussa voi esimerkiksi suunnitella etukäteen tulevan retken reitin, sekä tutustua reitin varrella ja läheisyydessä oleviin taukopaikkoihin, palveluihin ja nähtävyyksiin. Suunnitellun reitin voi tarvittaessa tulostaa mukaansa maastoon. Retkeilypalveluiden lisäksi karttapalvelussa on mahdollista tutustua erilaisiin teemoihin; esimerkiksi nähtävyydet-teeman alta löytyvät Hämeen muinaismuistokohteet.

Kartanoputiikki Punainen Tupa.

www.kotimaassa.fi

Ihana Suomen Suvi

Ihania naisten juhla- ja kävelykenkiä.

Lasten kenkiä ja saappaita kymmeniä malleja.

Lukuisia malleja! Naisille kokoon 45 ja miehille 50 asti.

Kenkäkauppa Alina on... Alinenkatu 36, Uki Puh. 844 3553 Avoinna arkisin 9.00 - 17.30, lauantaisin 9.00 - 14.00

Ihmeellinen. Kummallinen. Ihana. Erilainen. Omalaatuinen. Alinassa löytyy kengät jokaiselle. Ihan totta. Varmasti löytyy. Voiko tällaista kauppaa olla olemassa? Kyllä! Tule Kenkäkauppa Alinaan. Ja koe löytämisen riemu. Ja palvelu! Kesällä 10 tuntia päivässä.

www.alina.fi

Alinenkatu 27, Uki (Alinaa vastapäätä) Avoinna ark. 10 - 17, la 9 - 14

Huom! Palvelemme ajalla 1.6. - 8.8.2010 arkisin klo 9 - 19 ja lauantaisin klo 9 - 15.

Kesäristeilyt luonnonkauniille Saaristomerelle Tasokas r täysin oavintolalaiva ikeuksin .

Ravintolalaiva M/S Marival

• Ravintola A-oikeuksin • Aurinkokansi • Kokoustilat • AV-välineet • Tilaa 90 matkustajalle 2.7. – 8.8. pe ja su klo 11–17 26.6.–9.8. Sisältää risteilyn, lounaan ja opastuksen saarella ja majakassa. Hinnat: aikuiset 40 e ja lapset (4–12-v.) 20 e.

Juhannusaattona 25.6. 19.6. illallisristeily klo 20–23 ja juhannuspäivänä 20.6. lounasristeily klo 14–16. 13–15.30.

Matleena Ikonen

Kirjurinluodon kesäteatteri

Lähtö Saaristolaivojen laiturilta Pakkahuoneesta länteen.

3.7. – 7.8. la klo 11–17 27.6.–8.8. Sisältää risteilyn, lounaan ja opastuksen saarella. Hinnat: aikuiset 40 e ja lapset (4–12-v.) 20 e.

Tervetuloa!

Liput ja lisätietoja Uudenkaupungin matkailutoimistosta, Rauhankatu 10, puh. (02) 8451 5443, (02) 8451 5209 matkailu@uusikaupunki.fi, uusikaupunki.fi/matkailu

Kysy myös tarjousta tilausristeilystä ryhmille!

Music Festival, Uusikaupunki 24.-31.7.2010

Kamari- ja orkesterikonsertteja, Lyhtyjen Yö, Lastenkonsertti, Party Night, Yöserenadeja

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2010

mm. Helsingin kamari- VASP_Summeri2010_83x120mm.indd orkesteri, Okko Kamu, Rajaton, Iiro Rantala New Trio, Monica Groop Liput: 5 – 35 € Lippupalvelun toimipisteistä mm. puh. (02) 8451 5443. Lippujen hintoihin lisätään lippupalvelun toimitusmaksu 2,20 €/lippu

crusell.fi

24.3.2010 11:41:56

rusell-musiikkiviikkoa on vietetty Uudessakaupungissa vuodesta 1982 alkaen. Erityisesti puupuhaltimille omistettu musiikkitapahtuma kerää vuosittain kaupunkiin edustavan joukon koti- ja ulkomaisia muusikoita. Musiikkiviikon aikana kuullaan lukuisia korkeatasoisia konsertteja, joiden lisäksi koti- ja ulkomaiset puupuhaltimien taitajat antavat opetusta kaikissa puupuhaltimissa. Crusell-viikolla on oma, vahva asemansa yksilöllisenä, selkeän linjan valinneena musiikkijuhlana Suomen kesätapahtumien joukossa. Bernhard Henrik Crusell (1775–1838) on kansainvälisesti tunnetuin suomalainen säveltäjä ennen Sibeliusta. B.H. Crusell syntyi Uudessakaupungissa, Myllykadulla sijainneessa talossa. Perhe muutti Nurmijärvelle pojan ollessa 8-vuotias. Kirjoittamissaan muisteluissa B.H. Crusell käyttää itsestään kolmatta persoonaa. Näiden kirjoitusten mukaan kipinä musiikkiin syttyi jo Uudessakaupungissa: ”Hänen pienessä synnyinkaupungissaan oli vain yksi ainoa henkilö, joka harrasti musiikkia: eräs puotiapulainen, joka iltaisin puhalteli huvikseen huilua.

ur Frithiofs saga” (1826) ja ”Sång till solen” olivat aikanaan erittäin suosittuja. Hänen parhaita ja vieläkin soitettuja teoksiaan ovat klarinettikonsertot sekä kamarimusiikki, jossa yleensä on mukana klarinetti tai jokin muu puupuhallin. Melodiikan ja laulullisuuden osalta hänen musiikkinsa on ranskalaisvaikutteista, muoto sen sijaan seuraa enemmän wieniläisklassisia esikuvia ja myöhemmin siinä oli romanttisiakin aineksia Spohrin ja Weberin hengessä.

”Wien, Wien, nur du allein…” – Kesän 2010 Crusell-viikon sisällön tärkeimpänä lähteenä ja johtoajatuksena on Wien, eurooppalaisen musiikin historiallinen pääkaupunki, kertoo Crusell-viikon taiteellinen johtaja Jussi Särkkä.

Crusell-viikko kruunaa Uudenkaupungin kesän 24.–31.7.2010

Eräänä iltana nelivuotias Berndt istui kadulla selkä seinää vasten suunniltaan ihastuksesta kuullessaan sulosävelmiä. Hänen vanhempansa, jotka olivat jo pitkään etsineet poikaa, toruivat häntä vakavasti, mutta tämä ei estänyt poikaa menemästä seuraavana iltana mielipaikalleen. Hän sai nyt tottelemattomuudesta selkäänsä, mutta kun tästäkään ei ollut apua, hänet jätettiin ’kärpäsensä pariin luottaen siihen, että hän aina palaisi kotiin heti, kun huilu vaikeni…” Crusell asui vuodesta 1791 Ruotsissa, missä hän työskenteli Tukholman hovikapellin klarinetistina. Hänen sävellyksensä ”Tolf Sånger

Yhtyeistä Suomalaisen Barokkiorkesterin yhtye, Ensemble Schrat ja Uusi Helsinki -kvartetti tarjoavat wieniläispainotteisen ohjelmiston värejä koko sen kirjolla. Orkesterivierailun Uuteenkaupunkiin tekee ensimmäisen kerran täysin uudistunut ja kansainvälistynyt Helsingin Kamariorkesteri johtajanaan aina yhtä karismaattinen Okko Kamu. Oman pikantin lisänsä tapahtumaan tuo Retuperän WBK, joka tarjoaa taatusti erilaisen musiikkielämyksen. Yksi suosituimmista konserteista tullee olemaan Lauluyhtye Rajattoman esiintyminen Uudenkaupungin Uudessa kirkossa. Perinteisessä lastenkonsertissa esiintyy tänä vuonna Siina ja Taikaradio -orkesteri. – Tervetuloa musiikin vietäväksi kesäisen Uudenkaupungin leppoisaan syleilyyn! toivottaa Särkkä lopuksi. www.crusell.fi

www.kotimaassa.fi

Ihana Suomen Suvi

Kesäkaupungin huippukokki vastaa Eeva Oksman

Studio FotoMika

esälomalla nautitaan, rentoudutaan ja syödään hyvin. Toisille kesä tietää vuoden kiireisintä aikaa. Kävimme tapaamassa uusikaupunkilaisen Gasthaus Pookin isäntää näin kesän kynnyksellä. Mitä ruoka sinulle merkitsee, keittiömestari ja majatalon isäntä Simo Reijonsaari? Simo katsoo kysyjää vähän hölmistyneenä ja vastaa yksiselitteisesti: ”Elinehtoa!” – Jos ei joka päivä mieti ruokaa, siinä menee elinkeino. Olen ollut jo 40 vuotta keittiössä, joten ruoka on minulle aika kova juttu. Metsästämässä ollessakin mietin ympärilleni katsellen, että voisiko tuota ja tuota syödä.

Mitä keittiömestari itse syö? – Tänään söin aamulla Weetabixia ja omatekemää mansikkahilloa. Kymmenen aikaan otin uunista sämpylöitä, ja söin samalla kaksi. Päivällä söin lohta ja illalla syön kasvissalaatin. Syön yleensäkin paljon kasviksia ja kalaa, kuten siikaa ja silakkaa. Mielestäni joka päivä tulisi syödä vähintään yksi kunnon ateria. Metsästysretkelläkään en tyydy hiillosmakkaraan. Olenkin suosittu henkilö hirviporukoissa, koska mukanaolostani johtuen illalla istutaan nauttimaan kunnon liha-ateria viinin kera. Ja kaikki ovat tyytyväisiä.

Kesä kokin silmin Mistä raaka-aineesta valmistat mieluiten ruokaa? – Kalasta yleisestikin, mutta eritoten ahvenesta, joka on pomminvarma.

Mitkä ovat Pookin vahvuudet?

Pooki pihan puolelta. Kuva: Pertti Suurhasko

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2010

– Teemme itse hyvin pitkälti kaiken ruuan, emmekä käytä valmiita komponentteja. Pyrimme saamaan ainekset meille mahdollisimman raakana ja mahdollisimman läheltä. Lähialuilta saamme kaiken tuoreen kalan ja satokauden alettua kasvikset sekä yrtit, joita pienissä määrin kasvatamme myös itse. Pookin Specialiin tarvittava marenki tulee U:gin Marengista ja silloin tällöin saamme paljon käyttämäämme lammasta Säkylästä. Talvella 70 prosenttia myymästämme oluesta

on paikallisen panimon Prykmestar-olutta. Kesäisin valikoimaa laajennetaan, jolloin meiltä saa myös mm. naapurikaupungista tuotettua Laitilan Wirvoitusjuoman Kukkoa. – Olemme saaneet asiakkailta runsaasti kiitosta, sillä Pookin Piha on monella tavoin erilainen kaupunkiterassi. Siellä on mahdollisuus istua rauhassa, jos haluaa. Sieltä löytyy aurinkoisia ja varjoisia paikkoja sekä tarvittaessa katetun osan alta sateensuojaa.

Mitä itse tilaat syödessäsi ravintolassa? – Yleensä valitsen jotain sellaista, mitä en itse tee tai mitä en ole koskaan nähnytkään. Jos valmistustapa ei selviä syödessä, kysyn sitä henkilökunnalta. Nykyään salihenkilökunnankin pitää tietää niin ruuasta kuin viineistä.

Mitä haluaisit oppia tekemään? – Itämainen keittiö kiinnostaa. Olisi hienoa päästä Thaimaahan kokkikouluun. Siellä makujen rakentaminen on erilaista, mutta sielläkin käytetään paljon kasviksia ja kalaa Voisin sitten täällä maustaa ruokaa sikäläisittäin. Erilainen maustaminenhan ei poista lähiruuan arvoa.

Mikä tuo kesän Pookiin? – Kesäihmiset, niin työntekijät kuin asiakkaat. Kesähenkilökunnan kanssa aloitetaan joka vuosi alusta. Väki on nuorta ja kokematonta, jonka ajatusmaailmakin on aivan erilainen. Joudun joka kevät muistuttamaan itselleni, että nyt työntekijät tarvitsevat taas toisenlaista opastusta. Se kuitenkin tuo väriä tähän touhuun ja silloin itsekin aina nuortuu. – Pookin asiakkaat vaihtuvat totaalisesti kesällä. Juhannuksesta koulujen alkamiseen asti uusikaupunkilaiset kanta-asiakkaat ovat mökeillään ja lomamatkoilla, ja silloin puolestaan kesäasukkaat ja matkailijat viihtyvät Uudessakaupungissa. Osa kesäasiakkaistakin on vakiokävijöitä, kuten monet Crusell-viikon vieraista. – Kesäisin ei päivällä syödä raskaita ruokia. Yleensä ihmiset syövät salaattia ja kalaa, jotka ovat nyt ”in”. Ravintolassa käydään nykyään niin usein, ettei silloin tarvitse ottaa sitä ”pakollista” pihviä.

Miten ruokalajit saavat nimensä Pookissa? – Meillä ei nimien kanssa kursailla. Ruuan nimen pitää kertoa, mitä se on. Poikkeuksen tekee Pookin Special, joka on jo käsite. Kesäksi meille on tulossa myös Ämpärporin Hättänen. Riittävän koominen nimi saa asiakkaat kysymään sen selitystä, minkä kertominen kuuluu asiaan.

Mikä on ollut pahin mokasi kokkina? – Silloin meillä oli vielä Pookin Ranta aivan vierassataman vieressä. Meitä oli pyydetty järjestämään siellä Porsasjuhlat. Olin laittanut lehti-ilmoitukseen tekstin, että meillä on possu ja kokki kuumana. Kokonainen, kypsä porsas oli ollut grillin päällä kuumenemassa. Kun siinä iskin veitsen porsaan selkään, valui sieltä viitisen litraa sulaa rasvaa grilliin leimahtaen hurjasti leimuaviksi liekeiksi. Asiakkaat joutuivat poistumaan kiireesti terassilta sankan savun takia. Saimme nostettua porsaan grillistä maahan laitetulle foliolle, mutta silloin possu hajosi tuhansiksi palasiksi. Mainos siis kävi todella toteen! Onneksi paikallislehdet eivät uutisoineet tapauksesta. Sen jälkeen olen keskittynyt enemmänkin rosvopaistin tekemiseen.

Mikä on ollut suurin onnistumisesi keittiössä? – Se ettei tällä kertaa epäonnistunutkaan, Reijonsaari heittää naureskellen. – Kyllä se oli tasavallan presidentin päivällisen valmistaminen edelliskesänä. Tarjosimme Tarja Halosen seurueelle Rintalan lammasta, savusampi-moussetta ja sammenmätiä. Muuten esitellessäni aluksi aterian ruokalistaa Halonen lausahti, että tämän miehen kanssa ollaan kavereita ennestään! Minua oli nimittäin vuosia aiemmin pyydetty puhumaan Haloselle yrittäjien edustajana hänen poiketessaan Uudessakaupungissa presidentinvaalikiertueellaan. Kehuin silloin hänelle, että täällä voidaan syödä tuoretta, paikallista mätiä sammenkasvatuksesta johtuen. Tästä hän muisti minut. Tuo yllättävä lausahdus kevensi ruokailun alussa vallinnutta, hieman jännittynyttä ilmapiiriä huomattavasti!

Uudistatteko ruokalistaanne kesäksi? – Kevät on tuskallista aikaa, olo on suorastaan jakomielinen. Mieli tekisi uudistaa listaa, mutta kesäksi sitä pitää uudistaa vain hyvin maltillisesti. Usein tulee asiakkaita, jotka ovat syöneet edellisenä kesänä esimerkiksi siikaa tai valkosipulisilakoita ja haluavat ehdottomasti samanlaisen annoksen. Jos olemmekin poistaneet sen listalta, on pettymys lähes ylitsepääsemätön. – Talvella asia on toisin. Kanta-asiakkaat kaipaavat vaihtelua, ja siksi järjestämme erikoisviikkoja jonkun teeman ympärille. Pookin vehreä piha kutsuu nauttimaan suvesta ja hyvästä ruuasta. Kuva: Pertti Suurhasko

www.kotimaassa.fi

Ihana Suomen Suvi

Pienpanimoiden valmistamien oluiden valttina on vahva maku.

esäkuumalla matkailijan yllättää usein jano. Mukavan helpotuksen asiaan tuo tuopillinen kylmää olutta. Hyvän vaihtoehdon tutuille markettioluille tarjoavat kotimaisten pienpanimoiden valmistamat täysmallasoluet. Niille on tunnusomaista maukkaan täyteläinen maku, joka syntyy perinteisestä saksalaisesta oluenvalmistustavasta, jossa sai käyttää ainoastaan vettä, mallasta, humalaa ja hiivaa.

Vanhaan saksalaiseen tapaan Suvi Roselli

tuotteitaan matkailijoille, jotka tulevat panimoon tutustumiskäynnille. Tällä hetkellä maitokauppavahvuuden ylittävien oluiden myynti on sallittua vain anniskelussa tai Alkon kautta.

Suomessa toimii yhteensä noin parikymmentä pienpanimoa, joista suurin osa on ravintolapanimoita eli panimoita, joiden yhteydessä toimii ravintola. Pienpanimoliiton puheenjohtaja Pekka Kääriäisen mukaan suomalaisilla pienpanimoilla menee tällä hetkellä hyvin. – Erityisesti viime vuodesta lähtien isot panimot ovat alkaneet ottaa pienpanimoiden tuotteita jakeluunsa. Toisaalta pienpanimoiden valttina on paikallisuus. Vaikka jokin panimo olisi valtakunnallisesti pieni, se voi olla paikallisesti iso. Kääriäistä harmittaa ainoastaan suoramyyntioikeuden puuttuminen.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2010

Koivunlehtiolutta

– Lain mukaan pienpanimo ei voi myydä yli 4,7 % vahvuisia itse valmistamiaan oluita suoramyyntinä asiakkaille. Jos myynti sallittaisiin, se lisäisi lähimyyntiä merkittävästi. Samalla panimot voisivat myydä enemmän

Vakka-Suomen Panimo jatkaa Uudenkaupungin pitkiä oluenpanon perinteitä. Vielä 1900-luvun alussa kaupungissa nimittäin pantiin olutta ”Prykin” eli Uudenkaupungin Panimon holvikellareissa. Nyt lähes sata vuotta myöhemmin vanhan panimon muisto elää Vakka-Suomen Panimon valmistamien oluiden Prykmestar -nimessä.

Panimo valmistaa oluita perinteiseen saksalaiseen tyyliin. Valikoimasta löytyy myös piristäviä erikoisuuksia. Yksi niistä on Prykmestar Suvi, jonka valmistuksessa on käytetty koivunlehtiä. Se on tiettävästi ainoa laatuaan maailmassa.

sijaitsevan panimon kiilteleviä kuparipannuja voi ihailla myös kattoikkunoiden kautta.

– Ajatus syntyi viime kesänä työmatkalla, kun ajelin koivujen reunustamia pikkuteitä pitkin. Päätimme tehdä pienen koe-erän. Keitimme koivunlehtiteetä ja lisäsimme siihen sitten muut olutainekset, panimomestari Jani Vilpas kertoo.

Turussa kivenheiton päässä torilta sijaitseva Panimoravintola Koulu on Suomen suurin ravintolapanimo. Sen nimi viittaa ruotsinkieliseen kouluun, joka toimi vuonna 1889 valmistuneessa rakennuksessa yli sadan vuoden ajan. Koulutoiminnan siirryttyä muualle vuonna 1997, Panimoravintola Koulu remontoi rakennuksen omaan käyttöönsä.

Tuotteen suosio yllätti panimoväen. – Tämä oli niin erikoinen kokeilu, että sen menekkiä oli vaikea arvata etukäteen. Kysyntä oli kuitenkin kovaa. Koivun hento aromi maistuu oluen jälkimaussa tehden oluesta hieman raikkaamman. Toinen mielenkiintoinen erikoisuus on reilusti humaloitu täysmallasolut Prykmestar LuomuPils eli luomuolut. – Se on tämän kevään uutuustuote. Siinä on käytetty raaka-aineena kotimaista luomuohraa ja saksalaista luomuhumalaa ja sen valmistuksessa on noudatettu luonnonmukaisia periaatteita. Luomuolut muodostaa hyvän lisän pienen erikoisolutpanimon tuotevalikoimaan.

Kesälomalla Kouluun

Koulunkin oluet on valmistettu saksalaisen puhtauslain mukaan. Jatkuvassa tuotannossa on kolme olutmerkkiä. Niiden lisäksi panimoravintola valmistaa erikois- ja kausioluita. – Valmistamamme oluet ovat pääsääntöisesti lagereita, vaaleita ja tummia, ravintolapäällikkö Mika Lattu kertoo. Rakennuksen menneisyys näkyy oluiden nimissä. Olutvalikoimasta löytyy Maisteri, Lehtori, Ope ja Reksi. Oluita voi maistella panimon yhteydessä sijaitsevassa Oluttuvassa. Tuotantotiloihin ei päästetä vierailijoita, mutta oluenvalmistusta voi kuitenkin seurata pienen välimatkan päästä, sillä Oluttuvasta on suora näköyhteys panimoon. Panimoravintola Koulu järjestää ryhmille tilauksesta myös olutkoulutuksia, joiden aikana kerrotaan ja näytetään kuvin, miten olutta valmistetaan. Koulutuksen aikana myös maistellaan neljää erilaista panimoravintolan valmistamaa olutta.

– Olutkoulutukset ovat olleet erittäin suosittuja. Järjestämme niitä useita viikossa. Olutkoulutus tuo mukavan keventävän lisän iltapäivään. – Luomutuotteiden kysynnästä kertoo aika paljon se, että Prykmestar LuomuPils on valittu Alkon vakiovalikoimaan. Heinäkuusta lähtien sitä on saatavilla Alkon myymälöistä kautta maan. Vakka-Suomen Panimo sijaitsee aivan Uudenkaupungin keskustassa. Prykmestaroluita voi ostaa panimon yhteydessä toimivasta pienmyymälästä. Maistiaisia siellä ei ole luvassa, koska panimolla ei ole anniskeluoikeutta, mutta oluenkeitosta kiinnostuneet ryhmät voivat tehdä mielenkiintoisen tutustumiskierroksen panimon tuotantotiloihin ja oluenvalmistusprosessiin. Kellarissa

Panimon ja Oluttuvan lisäksi rakennuksessa on muun muassa àla carte -ravintola Ruokasali, Viinitupa sekä kioski, josta voi ostaa mukaan vaaleaa Ope-olutta yhden litran palautuspullossa. Kesäisin olutta tai siideriä voi nauttia myös Panimoravintola Koulun suurella seitsemänsataapaikkaisella terassilla.

Oluen valmistusprosessi: 1. Mäskäys Mallas mäskätään eli mäskikattilaan sekoitetaan vesi ja maltaat. Maltaissa oleva tärkkelys hajoaa veteen.

2. Siivilöinti Mäski siivilöidään. Siitä erotetaan vierre eli käymiskelpoinen neste ja rapa eli maltaiden kuoriosa. Vierre ohjataan takaisin mäskäyskattilaan ja rapa ulos.

3. Vierteenkeitto Vierre keitetään humalien kanssa, jolloin olueen muodostuu tuoksua ja katkeruutta.

4. Linkous Vierteestä erotetaan keiton aikana muodostuneet kiinteät humalan jäämät eli rupa.

5. Vierteen jäähdytys ja ilmastus Vierre jäähdytetään hiivauslämpötilaan juoksuttamalla se levylämmövaihtimen läpi. Vierteeseen pistetään myös steriiliä ilmaa.

6. Hiivaus Vierre johdetaan käymistankkiin, missä siihen lisätään hiiva.

7. Käyminen Oluen annetaan käydä noin kuukauden.

8. Suodatus Suodatettavat tuotteet ajetaan piimaasuodattimen läpi.

9. Tankitus

www.kotimaassa.fi

Ihana Suomen Suvi

suomen komein revyyteatteri

Arja KorisevA – Miro Honkanen

Käsikirjoitus: KATARIINA LEINO Ohjaus: Petri Lairikko

MuSIKAAlI AVA GARdNERIN JA FRANK SINATRAN INTOHIMOISESTA RAKKAudESTA upEIdEN lAuluJEN SIIVITTÄMÄNÄ.

Ensi-ilta 27.5.2010

ENSI-ILTA 2.9.2010 Liput: 37/35/20 show & dinner alk. 50,00

LIPUT MYYNNISSÄ NYT!

HulVATTOMIA SKETSEJÄ NAISISTA, MIEHISTÄ JA

RAKKAudESTA! ESITyKSET 27.5. - 21.8 .

JONNA KOSONEN SANNA SAARIJÄRVI MIRO HONKANEN OTTO KANERVA

musiikkiteatteri PaLatsi

HÄMEENKATU 30 | 33200 TAMPERE | P. 03 44 77 990 myynti@palatsiteatteri.fi | WWW.PALATSITEATTERI.FI

35 vuotta

Isoille ja pienille seurueille aitoa espanjalaista Pirkanmaan paras ravintola-annos: tunnelmaa Saludin – Aamulehti/Valo,

pippuripihvi lukijaäänestys 26. 2.2 010

Pikkuravintola Salud | Tuomiokirkonkatu 19 | Tampere | 020 741 2121 | www.salud.fi

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2010

Teemalliset kesäristeilyt irrottavat myös ajatukset köysien irrotessa laiturista. Autenttinen ympäristö ja mielenkiintoinen tarina tempaavat matkailijat mukaansa.

Ahti Oksman

Royal Lines

Laivaristeilyllä teemoina

kuninkaat ja salakuljettajat

Kuninkaiden jäljissä Tänä kesänä Royal Linesin tasokkaat ravintolalaivat m/s Natalia ja m/s King johdattavat matkustajansa kuninkaiden jäljille. Laivoilla maistellaan ja nautitaan kuninkaallisista herkuista, ihastellaan ainutlaatuista saaristomaisemaa ja kuunnellaan kuninkaallisia tarinoita niiden aidoilla tapahtumapaikoilla.

Jalkapalloilijasta salakuljettajaksi

sotaa. Laivastotukikohtana toimi Suomenlinna, jolla olikin suuri merkitys Ruotsin selviytymiseen sodasta.

M/S King vie matkustajansa salakuljettajien aikoinaan suosimille Espoon vesille, aina Haukilahteen saakka. Matkan aikana kerrotaan mukaansatempaavia tarinoita kieltolain ajoilta niiden oikeilla tapahtumapaikoilla. Hyvän ruuan lisäksi laivalla tarjoillaan kieltolakihenkisiä juomia.

Risteilyllä voi todeta, että Ruotsin kuninkaiden hoveissa syötiin hyvin. Aadolf Fredrikin herkkuja olivat mm. hummeri, kaviaari ja samppanja. Myös Kustaa III oli hyvän ruuan ystävä.

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 300 vuotta Ruotsin kuninkaan Aadolf Fredrikin syntymästä. Kuningas kävi Suomessa vuonna 1752 katsastamassa Suomenlinnan rakennustöitä. Kuninkaanportti on rakennettu sille paikalle, jossa kuningas nousi maihin. Kuningas Aadolf Fredrik poikkesi matkallaan myös Degerbyssa, joka nimettiin uudelleen Loviisaksi kuninkaan puolison Loviisa Ulriikan kunniaksi.

Tunnetuin salakuljettaja Algoth Niska oli ruotsinkielisen merikapteenin Iivar Niskan poika. Algoth pelasi jalkapalloa ensimmäisessä Suomen mestaruuden voittaneessa jalkapallojoukkueessa. Hän pelasi myös ensimmäisissä maaotteluissa ja osallistui Tukholman olympialaisiin vuonna 1912, jossa hän teki Suomen johtomaalin 2-1 ottelussa Italiaa vastaan. Suomi voitti käydyn ottelun 3–2. Kun kieltolaki alkoi Suomessa vuonna 1919, ryhtyi Niska salakuljettamaan virolaisista ja saksalaisista laivoista ostamaansa 96 % pirtua. Niska myi pirtua Helsingin hienostoperheille – ja kauppa kävi. Vaikka kieltolaki päättyi jo 1930, vielä 1950-luvulla viina oli kallista ja salakuljetus yleistä. Helsingin kaupungin matkailuja kongressitoimiston järjestämässä Best of Helsinki Awards -verkkokilpailussa yleisö äänesti Royal Linen illallisristeilyt parhaaksi kaupunkilomatuotteeksi vuonna 2009.

Ruotsin kuningas Kustaa III vieraili Suomenlinnassa peräti kolme kertaa. Vuosina 1788–1790 käytiin Kustaa III:n sota, jolloin myös Ruotsinsalmen meritaistelu oli osa käytävää

www.kotimaassa.fi

Huvipuistot

Hemmottelevat huoneet Hotellissa on 68 juniorsuitea. Kaikissa huoneissa on oma sauna, 57 huonetta on varustettu porealtaalla ja erillisellä wc:llä. Huoneet ovat 30-44 m2 suuruisia. Kaikissa huoneissa on huonekohtainen kaukosäädöllä toimiva jäähdytys. Kaikki huonetilat savuttomia. 16 huoneessa on ranskalainen parveke. Huoneissa luksus-sisustus, 42”-tv, langaton internet, vedenkeitin, kahvia, teetä, kaakaota ja minibaari. Kaikille hotelliasukkaille aamutakit ja tohvelit.

Rosteninkatu 6, 65100 Vaasa Varaukset ja tiedustelut: Puh. +358 (0)6 357 8100 • myyntipalvelu@hotelkantarellis.fi • www.hotelkantarellis.fi

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2010

Eeva Oksman

Nokkakiven huvipuisto

uomen uusin huvipuisto, Nokkakiven Puisto avattiin kesällä 2007. Puistoon on helppo tulla, sillä se sijaitsee Jyväskylän ja Kuopion välisen valtatie 9:n (E63) varrella, noin 20 km Jyväskylästä itään, aivan Laukaanhovin matkailukeskuksen vieressä.

Viihtyisä huvipuisto

Kokonaan kotimaisessa omistuksessa oleva huvipuisto on saavuttanut ensimmäisestä kesästä lähtien suuren suosion varsinkin lapsiperheiden keskuudessa perinteisellä, rennolla huvipuistotunnelmallaan ja wanhan ajan miljööllään. Nokkakivi on myös oiva taukopaikka, sillä siellä ei ole pysäköinti- tai aluemaksuja. Alueella on myös ilmainen leikkialue. Niinpä Puistoon voi piipahtaa kahville tai jäätelölle, tai jäädä sittenkin pitämään hauskaa koko päiväksi! Mielenkiintoinen erikoisuus perinteisten huvipuistolaiteiden lisänä Nokkakivessä on Suomen suurin, aito pensaslabyrintti. Sen sokkeloissa etsitään reittiä labyrintin keskustaan ja bongataan radan varrelle kätkettyjä puutarhatonttuja. Nyt pensaat ovat kasvaneet niin, että ne alkavat jo olla täysimittaisia, mikä lisää reitin löytämisen haastavuutta.

Lievestuoreella Huvilaitteita kaikenikäisille

Kesällä 2010 Nokkakiven Puistossa on käytössä 14 laitetta tai käyntikohdetta. – Lapsiperheiden kannalta on mukavaa, että puistossa on runsaasti pienillekin lapsille sopivia laitteita, eikä pelkästään aikuisille. Nokkakivi onkin ennen kaikkea koko perheen huvipuisto, toteaa huvipuiston perustaja Lauri Vartiainen. Laitteisiin voi ostaa kertalippuja, mutta myös rannekkeet ovat hyvin edullisia.

Lisäetuna moneen muuhun huvipuistoon nähden on se, että Nokkakivessä ei ole jonoja juuri lainkaan.

Sirkusmaailmassa sateeltakin suojassa Nokkakiveen kuuluu myös viereinen Sirkusmaailma. Saman katon alla on sirkusmuseo, laaja pelihalli sekä perheen pienimmille tarkoitettu minihuvipuisto minikaruselleineen, minimaailmanpyörineen ja keinuautomaatteineen. Alle 2-vuotiaat pääsevät paikkaan ilmaiseksi, ja muiltakin vaaditaan ovella vain kertalippu tai ranneke. Sen jälkeen kaikki Sirkusmaailman pelikoneet ja huvitukset ovat käytettävissä vanhempien valvomana vaikka koko päivän, säältä suojassa.

Eväät mukaan Puistoon saa vapaasti tuoda omia eväitä, ja niitä voi nauttia puiston lukuisissa picnicpöydissä sekä paviljongissa. Nokkakivellä saa nurmikolla kävellä tai levittää viltin eväsretken alustaksi. Jos eväitä ei ole mukana tai ne loppuvat kesken, apu löytyy Nokkakiven puistokahvilasta, jossa myydään pikkupurtavaa, kuten pizza-paloja ja sämpylöitä. Myös heti puiston vieressä on ruokapaikkoja. Vatsa täynnä ja iloiset muistot mielessä on mukava jatkaa matkaa. www.nokkakivi.fi

www.kotimaassa.fi

Huvipuistot

Eeva Oksman

Puuharyhmä Oyj

aasan Vaskiluoto on koko perheen monipuolinen lomakohde. Huvipuisto Wasalandia, kylpylä Tropiclandia laajoine vesipuistoineen sekä leirintäalue Top Camping Vaasa sijaitsevat kävelymatkan päässä toisistaan. Wasalandian aukeaminen on jo 22 vuoden ajan aloittanut Vaasan kesäkauden. Tänä vuonna avajaisia vietetään 12.6.2010. Samana päivänä avataan myös Tropiclandian Vesipuisto. Wasalandia – huvipuisto mahtava

Huvipuisto Wasalandian alueella on lukuisia eri toimintoja ja huvipuistolaitteita kaiken ikäisille yhteensä yli 40 kappaletta. Aluemaksuun sisältyy kaikkien huvilaitteiden vapaa käyttö.

On puuhaa mukavaa, ja se meitä kiinnostaa! Huvipuiston alueella on useita eri teemoja. Liikennemaasta löytyvät sekä pienten lasten sähköautorata että hurjemmasta vauhdista pitäville sopiva Super Spin –laite, jonka suuret varret pyörittävät vauhdilla samanaikaisesti kahteen suuntaan. Kiipeily- ja pomppumaan suurella leikkialueella on paljon erilaisia kiipeilyvälineitä, liusuja ja tekemistä myös pienemmille lapsille. Suuret pomppukuplat ja trampoliinit innostavat eri ikäisiä ja kokoisia pomppimaan. Merirosvomaan seikkailuradalla pääsee testaamaan taitojaan. Vesivuoristorata Koskenlaskun reitin varrelta

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2010

voi nähdä aina Vaasan keskustaan saakka! Touhula on lasten peli- ja leikkipaikka, joka huonommallakin säällä tarjoaa monenmoisia hauskoja juttuja. Tivolimaassa nautitaan perinteisten huvilaitteiden kyydistä, kuten koko perheen vauhdikkaasta ketjukarusellista. Kummituslinnan kierros on yhtä aikaa hauska ja pelottava. Monen mielestä Wasalandian kummituslinna on Suomen paras. 3D-elokuvateatterissa näytetään vauhdikasta, kolmiulotteista seikkailuelokuvaa. Elokuvaa katsotaan “aurinkolasien” läpi. Elämystä täydentää teatterin liikkuvat penkit! Elokuvateatteriin peritään erillinen maksu.

Virkistystä Tropiclandiassa.

Vesileikeissä tulee nälkä. Kylpylän yhteydessä on ravintola Poseidon, jonka runsaassa buffet-pöydässä on tarjolla mm. salaattia, lämpimiä ruokia ja pizzapaloja. Ravintolassa saa syödä ja juoda niin paljon kuin haluaa! Vesipuiston Grilliravintola WalmaBurgerin edessä on suuri aurinkoterassi, josta on hyvä seurata vesipuiston vilinää ja nauttia samalla virkistävistä ruuista ja juomista. Tropiclandia – vesipuisto loiskuva Tropiclandian Viihdekylpylä on auki ympäri vuoden, mutta kesäisin asiakkaiden iloksi aukeaa myös Tropiclandian suosittu ulkovesipuisto. Kylpylässä on vesiliukumäkiä, vesiverho, porealtaita, eksoottisia saunoja, aaltolaite ja mikä parasta – aina ihanan lämmintä! Puolentoista hehtaarin suuruisella ulkoalueella on neljä suurta liukumäkeä: hurjapäille sopivat Freefall ja Multislide, pitkä ja hauska moniratainen Surfing Hill sekä kumiveneellä laskettava Space Boat. Liukumäkien lisäksi alueella on lasten iso toiminta-allas, suuri auringonottoalue ja iso poreallas. Perheen pienimmille on oma toiminta-allas, jossa on myös pieniä liukuja.

Top Camping Vaasa – luonnonrauhaa ja tasokasta leirielämää

Saaristoristeilylaivakin pysähtyy säännöllisesti leirintäalueen omalle laiturille. Leirintäaluetta on kehitetty viime vuosina erityisesti lapsiperheitä ajatellen. Alueella on polkuautorata, pomppulinnoja sekä oma uimaranta vesiliukuineen, jotka kaikki sisältyvät leirintäaluemaksuun. Pienellä vuokrahinnalla on käytettävissä polkuveneitä sekä minigolf-kenttä.

Telttailu on taas IN! Telttailussa yhdistyvät mukavasti helppo majoittuminen ja luonnonläheisyys. Renta-tent -paketti sisältää valmiiksi pystytetyn teltan, pöydän, tuolit ja sängyt petivaatteineen. Vuokratelttailu on osoittautunut niin suosituksi, että jopa vaasalaiset perheet tulevat telttailemaan. Mikäli telttailu ei jostain syystä innosta eikä omista asuntovaunua tai -autoa, leirintäalueella on vuokrattavana 31 peruskorjattua leirintämökkiä. Kaikissa mökeissä on neljä sänkyä, aurinkoterassi,

Top Camping Vaasa on kaunis puistomainen leirintäalue merenrannalla. Sen sijainti vehreällä Vaskiluodon saarella on mainio,sillä matkaa Vaasan keskustaan on vain kaksi kilometriä. Näin leiriytyjien on helppo nauttia kaupungin laajasta palvelutarjonnnasta.

lämmitys, sähkö, jääkaappi ja mikroaaltouuni ja ruokailuvälineet. Mökkien lähellä on lisäksi vesipisteet, wc:t ja hyvä grillikatos. Peitot ja tyynyt kuuluvat mökkien varustukseen, mutta liinavaatteista huolehtivat asiakkaat itse. Top Camping Vaasa on avoinna 24.5.– 19.8.2010. www.wasalandia.fi

TopCamping Vaasa majoittaa matkailijat.

www.kotimaassa.fi

Huvipuistot

Sinua odotetaan.

Katsele ja ihastele. Tutustu historiaan. Vuokraa menopeli ja kuski. Aja itse. On monta tapaa tutustua autojen maailmaan. Me täällä Mobiliassa ajattelimme, että kätevintä on tarjota kaikki mahdollisuudet saman katon alla. PE

URU

NGAS

Mobilian Autokylä.

kien iloksi uuden Olen rakentanut teidän kaik n löydät kesäisin Kylä n. Hilarius Hiiren kylä gan yhteydestä. run Peu lli ote yläh Laukaasta Kylp ilariushiiri.fi w.h ww ä Tulethan sinäkin! Katso lisä

Isommille ja pienemmille kuskeille.

S Ä L L Ä 2 010

kylpyläpaketti koko perheelle

alk. 119 €/vrk/4 hlöä

WWW.MOBILIA.FI

Myyntipalvelu puh. 020 751 6300 Peurungantie 85, 41340 Laukaa www.peurunka.fi

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2010

KANGASALA

Särkänniemen Elämyspuistossa kehitellään kävijöiden iloksi aina jotain uutta. Tämän kesän vauhdikkain uutuus on uusi moottoripyörävuoristorata MotoGee.

Moottoripyörän kyydissä vuoristoradalla! Eeva Oksman

Särkänniemen Elämyspuisto

MotoGeen naapuriin muuttaa myös autorata, ja moottoriurheiluteema näkyy siellä myös somisteissa.

Lasten Eläintarhalle on tuotu tänä kesänä kaikkien entisten karvakorvien lisäksi vikkeliä maaoravia sekä pieniä viiriäisiä lasten ihmeteltäväksi. Delfinaarion tämän kesän räiskyvässä showssa taitava delfiiniperhe, Veera, Näsi, Delfi, Leevi ja Eevertti

talialaisen laitevalmistaja Antonio Zamperlan valmistama MotoGee tarjoaa moottoripyöräilyn tunnelmaa. Rata tarjoaa poikkeuksellisen ajokokemuksen, sillä se hyödyntää uudenlaista laukaisutekniikkaa ja magneettijarruja. Startti on hurja, sillä heti laukaisussa vauhti nousee alle kolmessa sekunnissa 60 km tuntivauhtiin. Selkänoja takaa sen, ettei kovassakaan kiihdytyksessä pyörän päältä pääse putoamaan. Rata kohoaa 13 metrin korkeuteen ja mukana on aitoa moottoripyörärataa simuloivia kurveja ja mutkia, ennen kuin maalisuora häämöttää. MotoGeessä kulkee kaksi junaa, joissa molemmissa on 12 moottoripyörää. Vierekkäisissä pyörissä istuen pääsee nauttimaan vauhdikkaasta ajosta yhdessä ystävän kanssa. Minimipituusrajaksi laitteen käyttäjille on asetettu 120 cm. Tunnin aikana elämyksen ehtii kokea 700 innokasta vauhdin ystävää.

Sympaattiset pallokalat ovat juuri saapuneet uuteen altaaseensa, jossa niillä on 9000 litraa tilaa. Tila onkin tarpeen, sillä makeanveden pallokaloista suurin, kultapallokala, kasvaa jopa 50-70cm kokoiseksi. Kultapallokala sai seurakseen muutaman veikeän kyhmypallokalan.

Lenni-Kalle Taipaleen orkesterin lisäksi maamme huippuartistit. Ohjelman harjoituksia voi seurata koko sunnuntain ajan huvittelun lomassa. Illalla on mahdollisuus nauttia livelähetyksen ainutlaatuisesta tunnelmasta.

Uudistuksia ja uutta ohjelmaa

Edessä jälleen Pitkä kuuma kesä! Särkänniemen vierailijoilla on jälleen mahdollisuus saada kasvonsa televisioon. MTV3:n Pitkä kuuma kesä –ohjelma lähetetään tänä kesänä Särkänniemestä suorana lähetyksenä joka sunnuntai 30.5.–8.8. klo 19.30–21.00. Juontajaparina nyt siis puolentoista tunnin mittaisiksi pidennetyissä lähetyksissä ovat Heikki Paasonen ja Satu Tuomisto. Särkänniemen lavalla esiintyvät

Särkänniemen uusi planetaarioohjelma, Valon valtakunta – Elämän lyhyt historia, vie ihmeelliselle matkalle halki avaruuden ja ajan esittäen kertomuksen elämästä ja sen kehityksestä suuresta alkuräjähdyksestä nykyaikaan. Valon valtakunta –ohjelman visuaalinen toteutus, musiikki ja ääniefektit ovat henkeäsalpaavia. Akvaarion merivesialtaisiin on muuttanut uutta elämää. Myrkyllisten siipisimppujen seuraan on päässyt piikikäs isosiilikala, täplikäs pantterisäppikala ja taiteellisen kaunis picassokala.

pääsevät esittelemään uudet taitonsa. Sara Hildénin taidemuseon kesänäyttely on avoinna 19.5.–5.9.2010. Esillä on Valikoima Sara Hildénin säätiön kokoelman teoksista, modernismin klassikoita ja uusimpia hankintoja. Kokoelman keskeisistä taiteilijoista esitellään maalari ja graafikko Kauko Lehtinen.

www.kotimaassa.fi

Esteetön matkailu Jouppilanvuoren esteetön kuntoreitti Kuva: Juha Harju / Seinäjoen kaupunki

Esteettömässä ympäristössä jokaisen on hyvä liikkua ja toimia.

Esteetöntä elämää Suvi Roselli

Kuntoutuskeskus Kankaanpää

Eksymisenkään vaaraa ei ole olemassa, sillä opasteet erottuvat selvästi ympäristöstä ja ovat luettavia suuren tekstikokonsa vuoksi.

äestön ikääntyessä ja luontomatkailun suosion kasvaessa matkailualalla on noussut entistä suurempi tarve kiinnittää huomiota esteettömien matkailupalveluiden saatavuuteen. Vielä kymmenkunta vuotta sitten aiheesta ei juurikaan puhuttu.

Invalidiliiton esteettömyysasiamies Harri Leivon mukaan maastamme löytyy nykyisin runsaasti esteettömiä matkakohteita ja majoitustiloja. – Kannattaa kuitenkin aina soittaa kohteeseen etukäteen ja kysellä siitä tarkempia tietoja, sillä kriteerit esteettömyyden suhteen vaihtelevat paljonkin kohteesta toiseen, hän sanoo.

Esteetön ympäristö palvelee kaikkia käyttäjiä, sillä se on toimiva, turvallinen ja miellyttävä. Siinä on helppo liikkua, sillä siitä puuttuvat kapeat ovet sekä ahtaat tilat ja kulkuväylät. Matka ei katkea myöskään liian jyrkkiin luiskiin, portaisiin tai kynnyksiin.

– Metsähallituksen luontoon.fi -palvelusta löytyy kymmeniä luontokohteita, jotka ovat ainakin osittain suunniteltu ja rakennettu esteettömiksi. Myös monet kunnat ja yksityiset palveluntarjoajat ovat räätälöineet palveluitaan ja kohteitaan esteettömiksi.

Asiakkaiden ei tarvitse pelätä törmäys-, putoamis- tai kompastumisvaaraa, eikä liukastumista, sillä esteettömässä ympäristössä lattiat säilyvät luistamattomana märkänäkin. Esteettömästä matkailukohteesta löytyy tilava hissi, asianmukaisesti varustettu wc-tila liikunta- ja toimintarajoitteisia varten sekä riittävästi levähdyspaikkoja, joihin voi istahtaa, kun jalkoja tai selkää alkaa pakottaa.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2010

Yhtenä edelläkävijänä toimii Rullaten ry, joka on jo vuosien ajan edistänyt esteetöntä matkailua ja kerännyt tietoja Suomen esteettömistä matka- ja majoituskohteista. Tiedot löytyvät Internetistä suomikaikille. fi-portaalista. Eri tasolla olevia kaiteita Kuntoutuskeskus Kankaanpäässä

Korjattavaa löytyy Valitettavasti esteettömyydessä esiintyy edelleen paljon myös puutteita. – Yksittäisiä matkaan liittyviä korjattavia asioita on paljonkin. Esimerkiksi esteettömiä pitkän matkan linja-autoja on vain tilauskalustossa, mutta ei vakioliikenteessä. Joka paikkaan ei pääse matalalattia- tai hissillisellä junalla. Vesiliikenteessä pienemmät alukset ovat yleensä hankalia esteettömyyden kannalta. Toisaalta suuremmissa laivoissa, kuten Ruotsin ja Viron liikenteessä, on liian vähän tilavia, esteettömiä hyttejä. Hotelleissa on yleensä invahuoneita liian vähän, Leivo luettelee.

Kuntoutuskeskus Kankaanpää näyttää mallia muille Hyvänä esimerkkinä esteettömyyden huomioimisesta matkailupalveluissa voi mainita Kuntoutuskeskus Kankaanpään, joka on tehnyt esteettömyyden eteen uraa uurtavaa työtä jo vuosien ajan. Esteettömyys on huomioitu siellä alusta loppuun saakka.

Leivon mukaan koko matkaketjun on oltava esteetön tiedon saamisesta ja matkan tilaamisesta lähtien siihen asti kun asiakas jälleen palaa kotiin. Esteettömyyteen panostaminen ei Leivon mukaan maksa maltaita. – Se ei yleensä maksa enempää, koska esteettömyys tarkoittaa hyvin suunniteltuja ja toimivia ympäristöjä, rakennuksia ja palveluita. Silloin se tietysti maksaa, jos henkilökuntaa tarvitaan enemmän avustamaan tai joudutaan rakentamaan jotain ylimääräistä, esimerkiksi yhtenäisiä ja leveitä kulkureittejä erämaahan. Toisaalta panostaminen kannattaa, koska asiakaskunta näin laajenee.

Kuntoutuskeskuksen leveitä käytäviä reunustavat molemmin puolin tukikaiteet. – Pyörätuolia käyttävät asiakkaat voivat ottaa niistä kiinni ja kelata pyörätuolia eteenpäin niistä kiinni pitäen, jos väsyvät. Myös muut asiakkaat voivat ottaa niistä tukea. Kuntoutuskeskuksesta löytyy luonnollisesti myös tilavat hissit sekä huoneista invavarustus. Yleensäkin mitoitus on kuntoutuskeskuksessa tehty asiakaskunnan tarpeet huomioiden. Sen ansiosta liikunta- ja toimintarajoitteiset asiakkaat pystyvät liikkumaan tiloissa erittäin itsenäisesti.

Esteettömyyteen on kiinnitetty erityishuomiota luontomatkailussa. Silti Leivo näkee siinäkin joitakin puutteita. – Esteettömät luontoreitit ovat lyhyitä eli pidemmille vaelluksille pääsee vain jollain kulkuvälineellä kuten kanootilla, mönkijällä tai moottorikelkalla.

käsin. Toisaalta ravintolassa osa pöydistä on korkeampia jotta pyörätuolit mahtuvat niiden alle ja siten asiakkaat pääsevät kunnolla pöydän ääreen.

– Parkkialueelle on varattu invalidipaikkoja ja sieltä pääsee etuovelle hyvin pyörätuolin, kävelykepin tai rollaattorin kanssa, koska sisäänkäynnin luona ei ole korkeuskaltevuuksia tai rappuja, vaan tasainen asfaltoitu alue, joka on kaiken lisäksi jatkuvasti sula lämmityksen johdosta, markkinointivastaava Marja Hakamäki selittää. – Pääovet avautuvat sähköisesti sivusta päin, minkä ansiosta ne eivät tule asiakkaan päälle kummastakaan suunnasta. Esteettömyys näkyy Kuntoutuskeskus Kankaanpäässä myös eteisaulassa, missä on madalletut vastaanottopöydät. Niiden ansiosta pyörätuolia käyttävät asiakkaat voivat kirjoittaa sisääntulokortin pyörätuolista

Elämäniloa esteettömästi Esteetöntä matkailua on edistetty erilaisten hankkeiden avulla. Yksi niistä on pari vuotta sitten päättynyt Elämäniloa esteettömästi -kehitysprojekti, jonka tavoitteena oli kasvattaa esteettömien majoitusmatkailijoiden määrää Pohjois-Satakunnassa kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Hankkeella pyrittiin tavoittamaan erityisesti aktiiviset erityisryhmät läheisineen sekä esteettömään matkailuun sitoutuneet tahot. Hankkeen vetäjänä toimi Kuntoutuskeskus Kankaanpää. – Kutsuimme matkailupalveluiden tuottajia ja muita alueen yrittäjiä tutustumaan Kuntoutuskeskus Kankaanpäähän. Kerroimme heille esteettömyydestä ja he saivat itse kokeilla, miltä tuntuu istua pyörätuolissa, projektivastaava Marja Hakamäki kertoo. Hankkeen aikana toteutettiin myös valtakunnallinen esteetön kulttuuri- ja matkailututkimus, jonka tuloksia on hyödynnetty esteettömien matkailupalveluiden kehittämisessä. Hankkeen ansiosta Pohjois-Satakuntaan on syntynyt lisää esteetöntä matkailutarjontaa. – Esimerkkinä voisi mainita Luomahaaran korsukylän, joka on rakennettu esteettömäksi. Korsukylä sijaitsee luonnon keskellä Ikaalisten ja Jämijärven alueella. Kylässä on korsu, aittarakennus, keittokatos, kotasauna sekä rampein varustettu tilava WC.

Kuntoutuskeskus Kankaanpään madalletut vastaanottopöydät.

www.kotimaassa.fi

Esteetön matkailu

Sähköpyörätuolilla liikkuvan Jonin omakohtaisia kokemuksia Teksti ja kuvat Joni Huopana

Matkailua E

esteettömästi

steettömyys on asia, johon kiinnitetään yhä enemmän huomiota myös matkailun piirissä. Tämä artikkeli valaisee tarkemmin, mistä on kysymys – ja ennen kaikkea, miksi esteettömyys on tärkeää.

Olen Joni Huopana, 30-vuotias mies Tampereelta. Minulla on harvinainen lihassairaus, jonka vuoksi käytän hengityskonetta ja liikun sähköpyörätuolilla. Muista taustoistani mainittakoon, että olen kristitty, naimisissa, ja olen toiminut yrittäjänä sekä kirjoittanut monenlaisiin lehtiin matkailun ja vammaisuusteemojen tiimoilta.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2010

Vain asenteet voivat rajoittaa Henkilöt, joilla ei ole omakohtaista kosketusta liikuntarajoitteisuuteen, saattavat ajatella minunlaisteni vammaisten elävän rajoitettua elämää. Koen olevani kaukana tästä mielikuvasta. Lihassairaus ei ole estänyt nauttimasta itsenäisestä elämästä ja näkemästä niin kotimaata kuin muutakin Eurooppaa. Matkailuharrastukseni juontaa juurensa jo lapsuudesta ja matkailuvaunukierroksista ympäri Suomea. Nykyisin pidän eniten laivalla ja junalla matkustamisesta. Ne ovat pyörätuolilla liikkuen vaivattomimmat matkustusmuodot. Laivamatkailuun erikoistumistani kuvastaa kotisivujeni laivakuvagalleria, jossa on parisen tuhatta kuvaa.

Näkökulmaa matkailuasioihin on tuonut myös reilun kahden kuukauden aika, jonka asuin Ranskassa vaimoni kanssa. Tässä yhteydessä tuli koettua matkat Euroopan halki laivalla ja junalla Ranskaan ja takaisin sekä visiitit muutamiin Ranskan ja Belgian kaupunkeihin. Kotimaan matkailu on kuitenkin lähellä sydäntäni, ja hyvät liikenneyhteydet kotikaupungistani Tampereelta antavat hyvät edellytykset päivänkin mittaisiin visiitteihin moniin lähellä oleviin kaupunkeihin. Matkailun rajoitteet ovatkin vain ihmisten asenteissa. Jokaisen matkailuyrittäjän, pienen nakkikioskin pitäjästä aina kansainvälisissä hotelliketjuissa työskenteleviin saakka, tulee ymmärtää, että jokainen millä tahansa tavalla vammainen on yhtä potentiaalinen asiakas kuin kuka tahansa näennäisesti ”terve” matkaileva henkilö.

Yksi suosikkikohteitani kotimaassa on merellinen Suomenlinna. Sinne vieville lautoille pääsee hyvin pyörätuolilla. Kuten monessa historiallisessa matkakohteessa, perillä odottaa melkoisen tärisevää kyytiä mukulakivillä ajaessa.

Niinpä jokainen luiska, ovenavauspainike, istumakorkeudelle sijoitettu palvelutiski tai tilava hissi voi antaa mielikuvan siitä, että matkakohteessa todella välitetään ja halutaan myös liikuntaesteisien tulevan asiakkaiksi. Esteettömyys siis on – tai sen tulisi olla – imagokysymys kaikille matkailun parissa toimiville. Esteettömyyteen kannattaa panostaa, sillä siitä hyötyvät kaikki – eivät vain jo yksistään tärkeät eri tavoin vammaiset. Esteettömissä tiloissa kaikkien on mukavaa ja helppoa liikkua – esteettömyys auttaa lasten kanssa olevia, vanhuksia, raskaiden kantamusten kanssa kulkevia... ketä tahansa. Suomen väestö ikääntyy varsin ripeään tahtiin, ja siksi on vastattava myös esimerkiksi tarpeisiin, jotka ilmenevät suurten ikäluokkien ikääntyessä. Tässäkin on tärkeää huomata, että näillä ihmisillä, joille mahdollisesti tulee iän myötä joitain rajoitteita, ei ole mitään syytä lakata matkailemasta.

Itse puhun esteettömyydestä liikuntarajoitteisuuden kannalta, mutta käsite pitää sisällään myös näkö- ja kuulovammaisten huomioimisen. Niinpä myös induktiosilmukat ja pistekirjoitetut esitteet kuuluvat esteettömyyteen.

Enemmän vuorovaikutusta Esteettömyys on asia, jota voi olla helpompi kehittää kuin luullaankaan. Suurimpana ongelmana näen tiedon ja taidon puutteet. On matkailukohteita, joissa näyttää siltä, ettei ole edes tullut mieleen, että liikuntarajoitteiset pitäisi ottaa jotenkin huomioon. Joskus taas on yritetty tehdä luiska, mutta se on liian jyrkkä tai muuten käyttökelvoton. Vammaisten henkilöiden pitäisi näkyä ja kuulua – tehdä olemassaolonsa ja tarpeensa tunnetuiksi. Ehkäpä vielä parempaa olisi, että matkailualan yritykset valjastaisivat vammaisjärjestöjä ja yksittäisiä vammaisia henkilöitä avukseen kehittämään palveluitaan.

Kotikaupunkini Tampere tarjoaa melko paljon myös pyörätuolilla liikkuvalle, kuten esimerkiksi hyvin saneerattu Finlaysonin alue sekä Näsinneula, josta tämä kuva on otettu. Esteettömyys on imagokysymys On hyvä muistaa jo YK:n ihmisoikeusjulistuksesta kumpuava ajatus, että jokaisella ihmisellä on yhdenvertaiset oikeudet – ketään ei ole lupa syrjiä, ja siten kenenkään mahdollisuuksia matkailun iloihin ole syytä rajoittaa.

Olen matkaillut paljon ulkomailla, mutta lähimatkailu on lähellä sydäntäni. Tehtäväni on osoittaa kokemuksillani, että rajoitteet eivät estä matkailusta nauttimista.

www.kotimaassa.fi

Esteetön matkailu

Lotta Lundell keksii paljon kehitettävää näkövammaisten huomioimisessa, vaikka ei itse ole joutunut tinkimään matkustelustaan.

Teksti ja kuvat Liisa Lundell

roita enkä siis osaisi pysäyttää oikeaa autoa, Lundell kertoo.

aarinalainen Lotta Lundell on lievästi näkövammainen mutta aktiivinen lukiolainen. Lundell on osallistunut Näkövammaisten keskusliiton nuorisotoimijaryhmän leireille eri puolella Suomea. Hän on myös matkustanut itse paljon. Lukiossa Lundell pärjää apuvälinein: oma kannettava tietokone suurentaa tekstejä. Keväällä 18 vuotta täyttänyt opiskelija ei voi kuitenkaan näkönsä takia hankkia ajokorttia. Julkisissa kulkuvälineissä kulkeminen on tullut tutuksi.

– Kun lähden kotiin Turun keskustasta, minun pitää aina lähteä torin pysäkiltä. Siinä bussi pysähtyy aina, ja näen bussin numeron. Tavallisella pysäkillä en erota bussien nume-

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2010

Kotoa kaupunkiin kulkeminen on helpompaa, sillä kotipysäkin edestä ajaa vain yksi linja. Pikavuoropysäkille on hyvä saada joku tuttu auttamaan oikean bussin bongaamisessa. – Olen minä joskus väärään paikallisbussiin hypännyt. Jäin sitten vain seuraavalla pois, Lundell hymähtää.

Junien kuulutukset auttavat Junissa Lundell on matkustanut paljon. – En näe rautatieaseman isoja tauluja, joissa näkyy, mille raiteelle mikäkin juna saapuu. Etsin aina pienemmän taulun, jonka lähelle pääsen. Lundell uskoo, että selviäisi myös tuntemattomalla juna-asemalla, jos hän on saanut hyvät ohjeet. Ihmismassaa voi myös seurata. Lundell käyttää asemilla valkoista keppiä. Silloin muut ihmiset ymmärtävät häntä helpommin.

Automaattien tekstit ovat vaikeasti luettavia.

Lotta tähyilee bussia.

Näkövammainen haluaa kuulla Lundell tietää kokemuksesta, että hyvät oppaat kruunaavat näkövammaisten nähtävyyskäynnit. Leirikoulussa Ahvenanmaalla hän vieraili Taffelin tehtaalla mutta ei juurikaan nähnyt, miten sipsejä valmistetaan. Oppaan hyvä kerronta antoi kuitenkin jotain tietoa. – Paras tapaamani opas oli Mekaanisen musiikin museossa. Saimme kokeilla ja kuunnella musiikkikoneita, jotka soittivat musiikkia, mutta laulava ja upean hauska opas oli aivan mahtava ja teki paikasta elävän, Lundell hehkuttaa. Myös Raaseporin linnan raunioilla Lundell on saanut kuulla hyvän oppaan tarinointia. Ronja Oja on matkustanut perheen kanssa joka kesä asuntovaunulla ympäri Suomea. Nuorempana Oja näki vielä jonkin verran. Nyt sokeana hän siis osaa kulkea joillain leirintäalueilla. – Kuninkaanlähde Kankaanpäässä on kiva ja tuttu paikka. Jos menen ihan uuteen paikkaan, esimerkiksi yleisissä vessoissa käyminen on vähän haastavaa, Oja kertoo. Oja haluaisi Lappiin vaeltamaan. Lundell nauttii talviurheilulajeista. Näkövamma ei todellakaan ole este aktiiviselle elämälle ja reissaamiselle kotimaassa.

– Lentokentillä en ole vielä liikkunut yksin. Suomen sisäisillä lennoilla pärjäisin varmaankin yksinkin. Ulkomaille matkustaessa valitsisin mieluummin suoran lennon, etten joutuisi selvittämään tietäni välilaskuissa. Laivamatkailu on myös Lundellille tuttua. – Risteilyllä löydän kannelta toiselle ja hytinkin numeron, mutta en sielläkään oikeastaan liiku yksin. Lundell kiittelee näkövammaisten huomioimista junissa. Lundell toivoisi, että myös muissa julkisissa kulkuneuvoissa kuin junissa kuulutettaisiin pysäkit ääneen. Samaa toivoo täysin sokea helsinkiläinen Ronja Oja, 17. Hän käyttää raitiovaunua ja bussia ja on opetellut reittinsä ulkoa. Joskus hän joutuu muistamaan mutkista, missä kohtaa hänen tulee jäädä pois. – Usein kuski tai muut ihmiset kyllä auttavat. Monesti joku tuntematon haluaa saattaa minut junaankin, Oja kertoo. InterCity-junissa paikat on merkitty myös pistekirjoituksella. Lundell ei lue pistekirjoitusta, mutta Oja lukee.

– Tosin usein, kun alan lukea istumapaikkojen pisteitä, joku matkustaja jo kysyy paikkaani ja opastaa minut oikealle paikalle, Oja kertoo.

Ääntä, huomioväriä ja isoa fonttia Lundell on matkustanut lukion orkesterin mukana. – Hyvä valaistus on tärkeää. En voisi mennä esiintymään lavalle, jos en olisi käynyt siellä etukäteen. Kerran, kun nousimme lavalle epäsäännöllisiä portaita, niihin teipattiin minua varten merkit. Lundell painottaa, että kaikkialla on tärkeää aina merkitä reuna huomiovärillä, jos lattian korkeus muuttuu. Rappusissakin auttaa, että rappusten reuna on erivärinen ja tuntuu erilaiselta kuin portaat muuten. Muutoin näkövammainen joutuu tunnustelemaan portaan koon ja korkeuden. Hotellien ja ravintoloiden buffet-ruokailuissa Lundellin ongelmaksi koituu usein liian pienet ruokalajien kyltit. Allergioidenkin takia on tärkeää, että ruokien nimet ovat helposti luettavissa.

Lieneekö oikea bussi?

www.kotimaassa.fi

Leirintä- ja luontomatkailu

Mielenrauhaa meloen Kiireettömästi kanootissa

Matleena Ikonen

Joni Rantasalo

lku aina hankalaa... Kunhan kyytiin pääsee kastumatta, loppu meneekin ihan itsestään. Melonnassa kinkkisin vaihe tuntuu olevan menopelin kyytiin nouseminen, mutta kun kyydissä istuu kuivana, joutuu helposti melontakärpäsen puremaksi.

Melontakouluttaja ja -yrittäjä Timo Lehtonen tunnistaa kärpäsen puremat. Hänen asiakkaikseen tulee usein ihmisiä, jotka ovat istuneet kanootin kyydissä ehkä kerran työpaikan tyky-päivässä ja ovat pipo täynnä intoa aloittamassa uutta harrastusta. Lehtonen vakuuttaa, että melonta ei vaadi vuosikausien kuivaharjoittelua ja päämäärätietoista taitojen kerryttämistä ennen kuin vesille voi lähteä. Melonta sopii lähes kaikille.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2010

– Yhdelle melonta on retkeilyä, toiselle liikuntaharrastus. Joku nauttii lajin esteettisyydestä, jollekin muulle se tarjoaa mahdollisuuden mietiskelyyn, itsetutkiskeluun ja syvällisen luontosuhteen muodostamiseen. On ihmisiä, jotka nauttivat lajin vauhdikkuudesta, kuohuvista koskista ja seikkailusta ja niitäkin, joille melonta tarkoittaa kilpaurheilua.

Olivatpa tavoitteet melonnan suhteen mitkä hyvänsä, se on helppo harrastus aloittaa. Periaatteessa melonnan aloittamiseen riittää kun on kajakki tai kanootti, mela ja liivit. Niin ja tietysti vettä. Käytännössä aloittelijan kannattaa aloittaa maltillisesti ja kokeillen, opastuksen kanssa, Lehtonen neuvoo. – Kannattaa esimerkiksi ensin vuokrata laitteet ja käydä melontakurssilla, joita on tarjolla ympäri Suomea. – Aloittelijan kannattaa myös olla rehellinen itselleen ja myöntää, että on aloittelija. Ei kannata ottaa liian vaativia välineitä eikä lähteä heti liian vaativille reiteille.

Kanootin kapean... Vai kajakkiko se onkin? ”Aloittamiseen riittää kun on kajakki tai kanootti”. Niin mitä? Kumpi? Eivätkö ne ole sama asia – jotain, joka tarkoittaa kaikkea vesillä liikkumiseen tarkoitettua, melalla ohjattavaa kulkuneuvoa? Ei suinkaan: – Kanootin ja kajakin virallinen ero on melassa. Kajakkia melotaan melalla, jonka molemmissa päissä on lapa. Kanootin melassa lapoja on vain yksi, Lehtonen neuvoo. – Historiallisesti kanootin ja kajakin olennaisin ero on ollut käyttötarkoituksissa. Kanootit olivat alun perin jokiolosuhteisiin ja suojaisiin järviin tarkoitettuja, avoimia ja venemäisiä kulkuneuvoja, jotka tyypillisesti

Suomessa meloa voi kaikkialla olivat kahden melottavia. Kajakit oli tarkoitettu merelle jäiden sekaan, ne ovat umpinaisia ja kevyitä melottavia. Nyt alkaa valjeta. Lehtonen jatkaa vielä, että nykypäivänäkin välineen valinta riippuu käyttötarkoituksesta. – Kanoottia tai kajakkia hankittaessa kannattaa miettiä sen ensisijainen käyttö: tehdäänkö lyhyitä päiväretkiä järvellä tai merellä vai lähdetäänkö laskemaan koskia. Sama pätee välineen mittoihin: ei kannata hankkia isoa välinettä päiväretkiä varten.

Lehtonen sanoo, että melonta on yllättäen myös halpa harrastus: perussetti, jolla silloin tällöin huvikseen melova hyvin pärjää, maksaa 1000–2000 euroa. No, köyhälle kaikki on kallista ja kieltämättä kertainvestointi vaikuttaa suurelta. Mutta toisaalta, välineiden käyttöikä on helposti 20 vuotta, joten jos ei heti toisen kerran jälkeen lyö melaa naulaan niin melontakertaa kohden hintaa ei kerry paljon. Toki, kuten muissakin lajeissa, kun taidot kertyvät, usein myös vaatimukset kovenevat ja välineisiin saa halutessaan uppoamaan suuriakin summia rahaa. – Ilmiö on sama kuin polkupyöräilyssä. Armeijan pyörälläkin pääsee eteenpäin ja kunto kasvaa, mutta ei se kivaa ole, Lehtonen havainnollistaa.

Melontaharrastuksesta innostuneelle on lottovoitto syntyä Suomeen: vettä riittää ja jokamiehenoikeudella sitä saa myös käyttää. – Suomessa on paljon hienoja järvireittejä ja erikoisuutemme on upea sisäsaaristo. Vielä löytyy erämaisiakin järvireittejä, esimerkiksi Itä- ja Pohjois-Suomesta. Erämaisia jokireittejä löytyy myös Etelä-Suomesta, hän sanoo.

Melonnan ystävän iloksi valmiit melontareitit on koottu Suomen melontareittiopas -kirjaan, jossa esitellään noin sata erilaista reittiä ja niiden vaikeusasteet. Lisäksi on olemassa lukuisia alueellisia reittioppaita, joita voi käyttää hyväkseen reitin suunnittelussa. Lehtonen kuitenkin muistuttaa, että oppaista ei välttämättä löydy absoluuttinen totuus. Reittiselostukset eivät aina pidä paikkaansa, sillä reitit ja vesiolosuhteet muuttuvat. Paikassa, jossa reittiselostusta tehtäessä on ollut runsaasti vettä, voi joskus myöhemmin olla kuiva maa tai päinvastoin: helpoksi merkitty koski saattaa sateisena kesänä muuttua kokemattomalle liian vaikeaksi. – Koski on aloittelijalle aina vaarallinen, Lehtonen muistuttaa. – Paikalliselta melontaseuralta tai -yrittäjältä kannattaa aina kysyä alueen reiteistä. Heillä on niistä paras tieto.

Mukaan internetin matkailun palveluhakemistoon? www.kotimaassa.fi

Tapahtuma- ja mainoskuvaukset

Katso kuvagalleria netissä ja kysy lisää!

AdPhoto

Mielen- ja luonnonrauhaa. Kuva: Pertti Suurhasko

Joni Rantasalo | Photography www.adphoto.fi | 0400 316 414

www.kotimaassa.fi

Leirintä- ja luontomatkailu Vaelluksella Merenkurkun saaristossa.

Eeva Oksman

??????

Takaisin luontoon

Kenth Nedergård

hä useampi lähtee hakemaan elämyksiä luonnosta. Jotta retkestä muodostuisi turvallinen ja positiivinen kokemus, kannattaa sitä suunnitella etukäteen.

Retkestä puhutaan, kun luonnossa liikkumiseen liittyy myös syöminen ja mahdollisesti yöpyminen maastossa. Yksi pääperiaate on, ettei milloinkaan kannata lähteä retkelle yksin. Lisäksi vähintään yhden ryhmän jäsenen tulisi omata ennestään jonkinlaisia erätaitoja. Eräretken suunnittelussa tulee ottaa huomioon myös ne erilaiset määräykset, jotka kulloisellakin alueella liikkumista rajoittavat tai ohjaavat. Jos retki suuntautuu suojelualueelle, siis lähinnä kansallispuistoon, tulee erityisen huolellisesti paneutua alueen erityismääräyksiin, koska osa alueista on rauhoitettuja. Periaatteessa jokainen vuodenaika ja vuorokauden hetki on kelvollinen retkeilyyn. Kokemattoman kannattaa kuitenkin valita ajankohta, jolloin olosuhteet ovat mahdollisimman helpot, esimerkiksi kesällä päiväsaikaan.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2010

Muista varavaatteet!

Mitä mukaan? Retkelle lähdettäessä on hyvä muistaa, että kevytkin kantamus alkaa painaa matkan edetessä. Kannettavakseen kannattaa ottaa korkeintaan kolmasosan omasta painostaan, mutta kokemattomalle on jo neljäsosassakin aivan riittävästi. Jokainen mukaan otettava tavara on syytä siis harkita huolellisesti. Päiväretkelle riittää asianmukainen vaatetus, reppu, istuinalusta, eväät, riittävästi juomaa, kello, puhelin, ensiapuvälineet sekä kartta ja kompassi. Mikäli retkellä on tarkoitus yöpyä, tarvitaan jo enemmän tavaraa. Silloin repun sijaan kannattaa ottaa rinkka. Teltassa yövyttäessä kantamusten määrä lisääntyy teltalla, makuualustalla ja makuupussilla. Muita oleellisia välineitä on mm. ruoanlaittoon liittyvät välineet. Tarvitaan retkikeitin, kattila ja paistinpannu, ruoka- ja juomatarvikkeet sekä ruokailuvälineet. Retkivarusteisiin kuuluvat tietysti puukko ja tulitikut. Retkiruuan tulee olla kevyttä, vähän tilaa vievää, kuivaa, hyvin säilyvää ja sen tulee sisältää riittävästi energiaa. Retkiruuan valmistus tulisi olla mahdollisimman yksinkertaista ja helppoa. Ruokapakkaukset pitäisi olla vähän tilaa vieviä mutta kestäviä ja helposti hävitettäviä.

Tarvittavien varavaatteiden määrä riippuu retken pituudesta, vuodenajasta ja odotettavissa olevasta säätilasta. Vaatteiden tulisi olla kevyitä, vettähylkiviä ja hengittäviä. Aina pitää kuitenkin ottaa mukaan vähintään yhdet lämpimät varavaatteet. Jalkaan kannattaa laittaa vaelluskengät, lenkkikengät tai tarvittaessa kumisaappaat. Mukaan tarvitaan myös lääkintätarvikkeita, kuten särkylääkettä, sidettä, desinfiointiainetta, kyypakkaus sekä mahdolliset omat lääkkeet. Taskulampuksi kannattaa ottaa LED-lamppu, joka kuluttaa huomattavasti vähemmän virtaa kuin normaali hehkulampullinen taskulamppu. Ellei puhelimessa ole radiota, kannattaa radio ottaa mukaan sääennustuksia varten. Muista tarvittaessa varapatterit. Myös hygienia- ja ompelutarvikkeet kuuluvat jokaiseen retkeen. Pieni kukkalapio on kätevä jätösten peittämiseen tarpeilla käytäessä.

Retkeilyohjeita internetissä Internetistä saa hyviä ohjeita ja vinkkejä – myös retkeilyyn. Sivuilta www.luontoon.fi löytyy Retkeilyn ABC, josta kokemattomampikin retkeilijä saa riittävät ja monipuoliset ohjeet retkeä varten.

Reissun päällä TORVENKYLÄ JA TURSUNPERÄ Huhtikuisena kevätiltana juna pysähtyi pimenevään metsään. Koko VR:n Etelä-Suomen ohjausjärjestelmä oli mennyt hetkellisesti epäkuntoon. Me kaikki matkustajat olimme käärmeissämme ja konduktööri sai kuulla kunniansa. Joku kiroili, toinen itki ja kolmas vaati makuupusseja. Kahden tunnin odottelun takia en nähnyt kymmenen uutisia ja ilta kotona tuntui jäävän kohtuuttoman lyhyeksi. Pari seuraavaa päivää jaksoin kaikissa yhteyksissä valittaa myöhästymisestä. Seuraavalla viikolla tuhkapilvi sulki Euroopan ilmatilan ja kymmenet tuhannet ihmiset jäivät eri puolille maailmaa. Monet joutuivat miettimään matkasuunnitelmansa uudelleen ja maksamaan kotiinpaluustaan moninkertaisen hinnan. Matkantekoon kului päiväkausia. Tuttava matkasi vaivoin hankitulla bussilipullaan kolme päivää läpi Euroopan, toinen maksoi Milanon ylimääräisestä hotelliyöstä 700 euroa ja kolmas lensi Amerikan mantereelta EteläEurooppaan, kun ei lähemmäs turkulaista kotiaan lentämällä päässyt. Aikaa, rahaa ja hermoja kulutettiin Valtion Rautateiden kotimainen juna tuntuikin yhtäkkiä hyvältä ja luotettavalta kulkuvälineeltä. Kotimaa alkoi vaikuttaa varmalta ja turvalliselta matkakohteelta. Monet ystävät ja työkaverit tuntevat hyvin Espanjan aurinkorannat, Toscanan maaseutukylät, Karibian risteilyalukset ja Itävallan laskettelurinteet. Matkakohteisiin on totuttu lentämään ja välimatkaa on laskettu tunteina ja lentokoneessa tarjottujen aterioiden lukumääränä. Kotimaan pienet ja omaperäiset kunnat ja kylät ovat useimmilta jääneet käymättä. Luvian rannat, Savukosken korpikylät ja Kallaveden saaret ovat tuntemattomampia kuin Tukholman muotiliikkeet tai Tallinnan kylpylät. Maanteitä ja junanraiteita pitkin reissaaminen on todellista kulkemista. Maisema muuttuu ja matkanteko etenee kilometri kilometriltä. Luonnon, sään ja maisemien muuttumisen näkee auton tai junan ikkunasta kokonaan toisella tavoin kuin lentokoneen kyljen pienestä aukosta. Välimatkat hahmottuvat paremmin kuin suihkukoneella paikasta toiseen siirryttäessä. Moottori- tai polkupyörällä kulkiessaan pääsee nauttimaan myös tuoksuista, auringonpaisteesta ja sateesta. Ehkä islantilaisen tulivuoren tuprauttama tuhkapilvi olikin meille hyvä muistutus kotimaan matkailun turvallisuudesta ja mukavuudesta. Kesällä suomalainen kylämaisema on parhaimmillaan, ihmiset iloisimmillaan ja sää aurinkoisimmillaan.

SEURAAVA NUMERO (4)

Niin, Torvenkylä on Kalajoen Himangalla ja Tursunperä LounaisSuomessa Mynämäellä. Käykääpäs katsomassa!

ILMESTYY SYYSKUUSSA VIIKOLLA 38. Silloin maakuntaesittelyssä on vuorossa Savo. Valtakunnallisina teemoina ovat mm. • Kulttuurimatkailu • Teatterit • Konsertit ja oopperat • Kokousmatkailu • ym. ym.

www.kotimaassa.fi

Tule juhannuksen jatkoille Ikaalisiin! Varaa konserttilippu ja majoitus samassa paketissa

Lippu- & majoituspaketit alkaen 96,50 €/ hlö/ vrk • • • •

Majoitus Ikaalisten Kylpylässä 2 hengen huoneessa Vesitropiikkilippu (2,5 h) Kuntosali vapaasti käytössä klo 9-21 Tanssilippu ravintola Violettaan

Pakettiin voit valita pääsylipun seuraavista konserteista: Kultainen Harmonikka -pakettiin • Pääsylippu Kultainen ja Hopeinen Harmonikka tv- finaaliin ke 30.6. klo 21.00 Ikaalinen-saliin Primus Ikaalinen -pakettiin • Pääsylippu Primus Ikaalinen tv-finaaliin to 1.7. klo 19.15 Ikaalinen-saliin Valkea Ruusu pakettiin • Pääsylippu Valkea Ruusu viihdekonserttiin pe 2.7. klo 17.00 (Valkea Ruusu –paketti 1) TAI • Pääsylippu Valkea Ruusu viihdekonserttiin pe 2.7. klo 20.00 (Valkea Ruusu –paketti 2)

Katso koko ohjelma osoitteesta www.satahamesoi.fi tai tilaa esite (03) 440 0224 Sata-Häme Soi PL 33, Valtakatu 7 39501 Ikaalinen

Puh. (03) 4400224 juhlat@satahamesoi.fi

www.satahamesoi.fi

Konstrundan 30.7.–1.8.2010, klo 12–18, www.konstrundan.fi

Avoimet ateljéet!

Avoimet ateljéet rannikolla. Tarkempaa tietoa tapahtumasta ja käyntikohteista www.konstrundan.fi

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2010

Koe unohtumaton viikonloppu inspiroivassa ympäristössä. Turunmaa, Ahvenanmaa, Uusimaa, Pohjanmaa