Matkailu kotimaassa.fi nro 4-2014 by Matkailu kotimaassa.fi

Ympäri vuoden Saksaan, Ruotsiin ja Ahvenanmaalle

Saitko lehden postitse?

atkailu kotimaassa.fi on vuodesta 2009 lähtien ilmestynyt valtakunnallinen kotimaanmatkailun erikoislehti, joka on tarkoitettu kaikille kotimaanmatkailusta kiinnostuneille. Toimituksestamme voi lehden vuosikerran tai kestotilauksen lisäksi tilata myös haluamansa irtonumeron.

Katse takakanteen

Suorinta tietä Saksaan

Mikäli et ole itse tilannut lehteä, syy lehden saamiseen selviää takakannesta. Lehti postitetaan lähes 3000 yhdistykselle tai kerholle, ja sen tarkoituksena on olla apuna retkien suunnittelussa. Mikäli sinä et hoida takakannen ylälaidassa ylimpänä mainitun yhdistyksen retkiasioita, pyydämme ilmoittamaan asiasta toimitukseen joko sähköpostilla myynti@kotimaassa.fi tai puhelimitse numeroon 044 702 1212. Voit myös käyttää internetsivujemme www.kotimaassa.fi yhteydenottolomaketta: www.kotimaassa.fi/yhteys. Näin voimme yhdessä vaikuttaa siihen, että lehden saa hän, jolle siitä on eniten hyötyä. Matkailu kotimaassa.fi -lehti saa jatkuvasti hyvää palautetta mielenkiintoisten artikkelien, upeiden kuvien sekä näyttävän ulkoasunsa vuoksi. Viisi kertaa vuodessa ilmestyvä sitoutumaton ja laadukas lehti tutustuttaa Suomen eri alueisiin ja niiden matkailutarjontaan. Lehti antaa tietoa ja virikkeitä niin lähimatkailuun kuin matkailuun ympäri Suomea. Saamamme palautteen mukaan monet matkanjärjestäjät ja ryhmämatkavastaavat säilyttävät kaikki numerot ja käyttävät niitä työvälineenä miettiessään matkakohteita.

Käy myös verkkosivuillamme

Aloita Euroopan-automatkasi rennosti ja seilaa Finnlinesilla Itämeren eteläpuolelle, autobaanojen alkupäähän. Mene sinne, minne et tavallisella pakettimatkalla pääsisi. Pittoreskit pikkukylät ja mahtavat metropolit, vaikuttavat viinialueet ja lumoavat luontokohteet kutsuvat luokseen ympäri vuoden. Heidelberg, Saksa

Matkailu kotimaassa.fi -lehden selattavat verkkoversiot on kaikkien vapaasti luettavissa Internet-sivuiltamme www.kotimaassa.fi/lehti. Artikkelit ovat myös luettavissa yksittäin juttuarkistostamme. Sivuiltamme löytyy lisäksi ajankohtaisia matkailu-uutisia sekä tapahtumakalenteri.

Koko vuosi

kotimaan matkailua 27 eurolla! Matkaile Suomen ympäri, mielenkiintoisimmmat kohteet kotiovellesi 5 kertaa vuodessa!

Lisätietoja: finnlines.com www.kotimaassa.fi/tilaus tai puh. 044 702 1212

Kotimaan matkailun erikoislehti matkailukotimaassa 90x260 0409.indd 1

• Nro 4/2014

4.9.2014 12:19:56

ätä pääkirjoitusta kirjoittaessani tilanne Euroopassa ja maailmassa on hyvin jännittynyt. EU:n ja Venäjän välillä nokitellaan pakotteilla ja vastapakotteilla, jotka ovat omiaan vaikuttamaan Euroopan maiden ja Venäjän talouteen. Oman osansa kärsimyksestä kantaa myös Suomi yhtenä EU:n jäsenmaana.

TÄSSÄ NUMEROSSA Viesti toimitukselta................................................ 2 Pääkirjoitus............................................................ 3 Vihreän kullan kulttuuritie yleistä................................................................. 4-5 Mäntyharju...................................................... 6-11 Ristiina................................................................ 12 Anttola........................................................... 13-15 Puumala......................................................... 16-19 Juva................................................................. 20-23 Sulkava........................................................... 24-27 Rantasalmi..................................................... 28-35 Punkaharju..................................................... 36-45 Teatterit............................................................ 47-58 Matkan varrelta.................................................... 59

Matkailu kotimaassa.fi -lehti toimitus@kotimaassa.fi www.kotimaassa.fi 6. vuosikerta

Vaikeista ajoista huolimatta suomalaiset eivät halua tinkiä lomailusta, vaan edelleen tehdään loma- ja ryhmämatkoja. Pidempien matkojen sijaan matkustus keskittyy nyt yhä enemmän kotimaahan ja lähialueille. Tämä pätee yhtälailla perheisiin kuin ryhmäretkiin. Kuntien kamppaillessa yhä pienenevien budjettien kanssa on hyvä muistaa, että nyt matkailuun satsatut rahat ovat jo tulevana matkailukautena mahdollistamassa ainakin palveluelinkeinojen säilymisen kunnissa. Kuusi vuotta sitten, silloisen laman ollessa pahimmillaan, valmistauduimme julkaisemaan ensimmäistä Matkailu kotimaassa.fi -lehden numeroa. Johtoajatuksenamme oli, että lehti toimisi yhdistävänä tekijänä matkanjärjestäjien, palvelujen tuottajien ja matkailijoiden välillä. Ensimmäisessä vaiheessa lehtemme kohderyhmäksi valikoitui mm. kaikkien eläkeläisjärjestöjen paikallisyhdistysten puheenjohtajat tai matkavastaavat, joita oli noin 1700, sekä lähes 350 auktorisoitua matkanjärjestäjää.

Mediamyynti, tilaukset ja osoitteenmuutokset:

Päätoimittaja: Ahti Oksman puh. 0500 439 857 ahti.oksman@kotimaassa.fi Toimitussihteeri: Eeva Oksman puh. 0500 439 863 eeva.oksman@kotimaassa.fi Toimittajat: Matleena Ikonen puh. 0400 302 066 matleena.ikonen@kotimaassa.fi Saana Jaakkola puh. 044 328 2113 saana.jaakkola@kotimaassa.fi Maiju Junko puh. 040 963 1396 maiju.junko@kotimaassa.fi

Taitto: Mainostoimisto Penbox puh. 044 375 3254 www.penbox.fi

puh. 044 702 1212 myynti@kotimaassa.fi www.kotimaassa.fi/tilaus Tilaushinnat (5 nroa) -määräaikaistilaus 30 € -kestotilaus 27 € -irtonumero 6,80 € (sis. alv 10%) Internet-sivut ja verkkolehti: webmaster@kotimaassa.fi

Irmeli Kojonen puh. 0440 533 303 irmeli.kojonen@kotimaassa.fi Suvi Roselli puh. 0440 437 362 suvi.roselli@kotimaassa.fi

Nyt kuusi vuotta myöhemmin, jälleen keskellä vaikeita aikoja, uskomme vahvasti kotimaanmatkailun tulevaisuuteen. Lehti postitetaan jo yli 3000 yhdistykselle tai seuralle, joissa mukana on lähes 200 Tehyn paikallisosastoa ja saman verran MTK:n paikallisosastoja, noin 500 omakoti- tai kyläyhdistystä, Kalevalaisten Naisten yhdistykset, Karjalan Liiton paikallisyhdistykset, NNKY:t sekä monia muita aktiivisia yhdistyksiä ja seuroja. Näiden kautta lehti tavoittaa reilusti yli 500 000 suomalaista. Lehti menee myös 490 kirjastoon ja sen digiversiot on vapaasti luettavissa internet-sivuillamme.

Julkaisija: Menuetti Group Oy asiakaspalvelu@menuetti.fi www.menuetti.fi

Matkailu kotimaassa.fi -lehti haluaa esitellä printti- ja digilehden sekä internet-sivujensa kautta mielenkiintoisia kotimaisia matkailukohteita, joita on runsaasti eri puolella Suomea, ja antaa näin ideoita loma- tai ryhmämatkoja suunnitteleville. Tässä numerossa tutuksi tulee Vihreän kullan kulttuuritie. Nautitaan Suomesta!

ISSN 1798-0445 (painettu lehti) ISSN 1798-0453 (verkkojulkaisu) Kansikuva: Johanna Oras taidekartanonsa edustalla. Kuva: Studio Jouko Järvinen

Painopaikka: Sata-Pirkan Painotalo sata-pirkanpainotalo.fi

Ahti Oksman http://www.facebook.com/matkailukotimaassa

www.kotimaassa.fi

Vihreän kullan kulttuuritie

Saimaan rantoja myötäilevä eteläsavolainen matkailuja maisemareitti soveltuu erityisen hyvin kiireettömälle matkailijalle. Kulttuuritien varrella on kauniita ja vaihtelevia maiRantasalmi semia, erilaisia nähtävyyksiä, 5 ja alueen Juva hiljaisia kyläteitäSavonlinna arvokasta kulttuurihistoriaa sekä paikallisia kulttuuritapahtumia jaSulkava palveluja.

MIKKELI

Anttola

ihreän kullan kulttuuriRistiina 5 tie on läpileikkaus kasVihantasalmi kikansan raivaamasta, Mäntyharju vesien ja metsien muovaamasta eteläsavolaisesta maisemasta. Tie kulkee itä–länsisuunnassa noin 400 kilometrin matkan 5-tien eteläpuolella Mäntyharjulta Parikkalaan.

tävyyksiä. Tien varrella on useampi Vihreän kullan kulttuuritien kyltti. Ristiinan jälkeen varsinaiselta reitiltä on mahdollisuus poiketa Mikkelin Anttolaan.

Puumalan Sahanlahden kulttuurihistoriallisesti arvokas miljöö henkii menneiden aikojen tunnelmaa tarjoten matkailijoille mieleenpainuvia ja hyviä elämyksiä Saimaan kauniisPunkaharju sa maisemissa. Puumalassa tutustutaan myös tunnelReitin varrelta malliseen Niinisaareen, Särkisalmi jossa on monenlaista Vihreän kullan kulttuuus, mielenkiintoista nähtäkalliomaala en Puumala m ritie alkaa Mäntyharjun al ns va Astu ikipedia.fi w : va vää ja koettavaa. Ku a. Vihantasalmelta. Matka suuntauRistiin tuu kohti Mäntyharjun kirkonPuumalan jälkeen kylää historiallisen ja kauniin reitiltä poiketaan Juvalle, jossa on muun Miekankosken kautta. Kirkonkylässä on muassa ainutlaatuinen tryffelikeskus sekä poikkeuksellisen hyvin säilynyt, pääasiassa perinteikäs mylly. 1800-luvulla rakennettu puutalokokonaiReitin seuraava kohde, Sulkava, tunnetaan suus. Mäntyharjulta matka jatkuu Mikkeliin Suursouduistaan. Kunnan pitkästä histokuuluvaan Ristiinaan. Valtakunnallisesti riasta kertovat alueella sijaitsevat monet arvokkaisiin maisema-alueisiin kuuluvan esihistorialliset asuinpaikat. Ristiina–Hurissalo-tien varrella on sekä arkeologisia että rakennushistoriallisia näh-

Vihreän kullan kulttuuritiellä Eeva Oksman

Puumalansalmen silta syksyllä. Kuva: Matti Vainikka

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2014

Sulkavan jälkeen tehdään jälleen poikkeama varsinaiselta reitiltä. Rantasalmella on mahdollista tutustua Luontokeskus Oskariin ja Saimaan Haukiveden keskellä sijaitsevan Linnasaaren kansallispuistoon. Rantasalmen luonto aktiviteetteineen tuo kuntaan vuosittain myös satoja leirikoululaisia. Savonlinna tunnetaan parhaiten Olavinlinnasta ja siellä järjestettävistä Savonlinnan Oopperajuhlista. Historiallista matkailuseutua on myös nykyisin Savonlinnaan kuuluva Punkaharju, jonne esittelymme päättyy. Sieltä Vihreän kullan kulttuuritie jatkuu vielä Parikkalan Särkisalmelle.

ja Sulkavan souduista tai muusta alueeseen liittyvästä mielenkiintoisesta aiheesta. Vihreä kulta tutuksi Nimensä mukaisesti Vihreän kullan kulttuuritiellä pääsee tutustumaan moniin metsä- ja luontokohteisiin. Reitin varrella on kuusi metsää ja sen hoitoa esittelevää opastetaulua. Mäntyharjun Miekankosken

Luonto- ja ulkoilureittejä

Kulttuuritien opastekyltit Vihreän kullan kulttuuritien miePunkaharjun Harju lenkiintoisiin nähtävyys- ja kulttuuritie. Kuva: wikipedia .fi historiallisiin kohteisiin on pystytetty teemallisia opastekylttejä, joissa on uittomuseo kertoo myös kulttuuritien reittikartta. Kylttejä metsätaloudesta ja uitosta Mäntyharjun on yhteensä noin 40, joista osa esittelee reitillä, ja Ristiinassa taulu esittelee metsäkyseistä kohdetta tai aluetta, kun taas osa laidunta ja kaskimetsää. Ristiinan Tiirolassa kertoo yleisemmin Itä-Suomen historiasta, sijaitseva taulu tutustuttaa metsien käytön Savon tiehistoriasta, Etelä-Savon kalliomaalauksista, uitoista ja losseista, kirkkoveneistä historiaan ja Puumalan Sahanlahden taulu kestävään metsätalouteen.

Juva

TAMPERE

MIKKELI

Helsinki

lähde: Vihreän kullan kulttuuritien esitekartta

Rantasalmi Savonlinna

Anttola

Ristiina

LAPPEENRANTA

Vihreän kullan kulttuuritien varrella on lukuisia viitoitettuja luontopolkuja. Esimerkiksi Neitvuorelta alkava Hiidenmaan retkireitistö kiertää Anttolan ja Juvan rajalla, ja sen Metsäsuomalaisen jäljillä -reitti esittelee metsäluontoa ja -perinnettä. Sulkavan Vilkaharjun luontopolku puolestaan esittelee alueen komeaa harjuluontoa, sen eläimistöä ja kasvistoa, geologiaa ja historiaa. Luontopolun varrella on yksi Suomen suurimmista siirtolohkareista sekä toisen maailmansodan aikaisia, Salpalinjaan kuuluneita panssariesteitä ja kaivantoja, joihin voi tutustua opastetaulujen välityksellä.

Sulkava Punkaharju

Vihantasalmi

TURKU

Etelä-Suomessa harvinaisia ikimetsäalueita reitin varrella edustavat Puumalan Sielusenmäen Stora Enson aarnimetsäalue ja Lohikosken valtionmetsä. Puumalan Sielusenmäen opastetaulu kertookin juuri aarnimetsistä ja Sulkavan Lohikosken taulu Etelä-Suomen laajimmasta yhtenäisestä valtionmetsästä. Reitin metsäkohteista kaikkein merkittävin on Metsäntutkimuslaitoksen puulaji- ja tutkimuspuisto, joka sijaitsee Punkaharjun harjualueen kupeessa, Metsämuseo Luston vieressä.

Särkisalmi

Puumala

Mäntyharju

www.kotimaassa.fi

Vihreän kullan kulttuuritie Mäntyharjun tunnetuin matkailukohde on Taidekeskus Salmela. Kuva: M. Lehto

telä-Savon sydämessä sijaitseva Mäntyharju on paitsi yksi Suomen suosituimmista mökkikunnista, myös rikkaan kulttuuriperinteen vaalija.

Monenlaisten elämysten Matleena Ikonen

Juva

MIKKELI 5

Rantasalmi Savonlinna Sulkava Punkaharju

Anttola

Ristiina

Vihantasalmi

Puumala

Mäntyharju

Kesäpaikkana Mäntyharju alkoi niittää mainetta jo 1800-luvun lopulla, ja varsinainen kesämökkikulttuuri alkoi muotoutua 1890-luvulla, kun Savon rata rakennettiin. Ensimmäiset huvila-asukkaat olivat Mäntyharjussa vaikuttaneita pappis- ja virkamiessukuihin kuuluneita perheitä. Nykyään Mäntyharjussa on lähes 5000 kesäasuntoa, mikä on reilun 6000 asukkaan kunnassa paljon. Mökkiläisyys on siis iso osa kunnan identiteettiä, ja se näkyy myös kulttuuritarjonnassa: viime kesänä IsoPappilan museossa nähtiin Huvilaelämää Mäntyharjussa -näyttely, joka kertoi mm.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2014

Mäntyharjun kunta

huviloiden rakentamisesta, huvilaväen arkielämästä, suvun ja perheen perinteistä, retkistä, kansanhuveista ja huvilapukeutumisesta.

päärakennuksen kaunis ulkoasu on peräisin pääosin 1850-luvun loppupuoliskolta. Museon lisäksi Iso-Pappilan alueella toimii kesäteatteri katettuine katsomoineen.

Teema jatkuu museossa myös ensi kesänä, jolloin Särkisalmi vuorossa on Mökkielämäänäyttely. Se kertoo kesämökkeilystä 60-luvulta tähän päivään ja myös vapaa-ajan asumiseen liittyvistä tunteista, ajatuksista ja arvoista. Näyttely on tehty yhteistyössä kunnan kesäasukkaiden kanssa hyödyntäen heiltä saatua materiaalia.

Pappilan läheisyydessä kirkonkylällä seisoo uljaana Mäntyharjun kirkko. Se on todistetusti Suomen toiseksi suurin puukirkko ja samalla maamme suurin lamasalvosrakenteinen hirsirakennus. Alkuperäisen suunnitelman mukaan kirkkoon olisi mahtunut lähes 6000 ihmistä, mutta aivan niin suureksi ei kirkkoa rakennettu: kirkkoon mahtuu nyt 1700 henkilöä.

Arvokas kirkonkylämiljöö

Taidekeskus Salmela – taidetta kaikille aisteille

Iso-Pappilan museoalue sijaitsee aivan Mäntyharjun sydämessä, kunnan arvokkaassa kirkonkylämiljöössä. Museo on saanut nimensä rovasti A. A. Bernerin aikana rakennetusta kirkkoherran pappilasta, joka valmistuttuaan vuonna 1812 oli kirkon jälkeen pitäjän suurin rakennus. Myöhemmin pappilaan rakennettiin myös väentupa, suuri kivinavetta ja muita talousrakennuksia. Nykyisen

Mäntyharjun tunnetuin matkailukohde on Taidekeskus Salmela, joka niin ikään sijaitsee kirkon kupeessa kirkonkylällä. Monipuolisen kulttuurin keskuksena Salmela järjestää kuvataidenäyttelyitä, konsertteja, laulu- ja kuvataidekilpailuja, luentoja ja runotapahtumia. Ensi kesänä siellä järjestetään muun muassa maailmankuulu Merikanto-laulukilpailu.

Salmelassa on näyttelytilaa kaikkiaan noin 1000 m². Vanhin näyttelytila on 1850-luvulta peräisin oleva pitäjäntupa Salmela, joka vuosituhannen vaihteessa maalattiin uudelleen ja joka henkii nyt 1920-luvun tunnelmaa. Lisää näyttelytilaa on rannassa sijaitsevassa huvimaja Höijerissä sekä kulttuurihistoriallisesti arvokkaalla Domanderin näyttelyalueella, jossa vanhat Posti- ja Apteekkitalot, Palvelijan asunto sekä piha-aitat ja -rakennukset luovat poikkeuksellisen hienot puitteet taide-elämyksille. Taidekeskus Salmela on upea yhtenäinen kokonaisuus. Eri näyttelytiloja yhdistää viehättävä Maisemapuisto, jonne toteutettua lampea koristavat arkkitehtien C.L. Engelin, Wivi Lönnin ja Aino Marsion suunnittelemat huvimajat. Salmelassa kävijä astuu sisään taiteeseen, hengittää sitä ja kokee sen kaikilla aisteillaan.

Vanha Apteekkitalo Taidekeskus Salmelassa. Kuva: R. Träskelin

Hyvän viinin ystäville

pihaa. Iso-Pappilan

Hyvän ruuan ja viinin ystävien ehdoton kohde on Järvi-Suomen kauniiden maisemien keskellä sijaitseva Tyryn viinitila. Tilan 15 000 viinimarjapensaasta saadaan puhtaat raakaaineet makoisiin viineihin ja likööreihin, jotka tilan isäntäpari Leena ja Jouni Huusari huolella valmistavat. Tilan suurissa tankeissa kypsyvät arvostetut tilaviinit: valkea, rosee ja punainen. Alkoholijuomien lisäksi tilalla valmistetaan punaviinihyytelöä ja pontikkasinappia – takuuvarmoja tuliaishittejä!

Ryhmille Tyryn viinitila on oivallinen retkikohde. 90-paikkaisessa ravintola/viinituvassa järjestetään makoisat maistelutilaisuudet ja ruokailut sekä tilaesittelyt. Hyvää ruokaa eksoottisemmissa puitteissa kaipaavien ryhmien kannattaa suunnata Miekankoskelle. Aito tukkilaisympäristö uittomuseoineen saa mielikuvituksen helposti lentämään aikoihin, jolloin kokonainen ammattikunta miehiä sai elantonsa tukinuitosta. Miekankosken tunnelmallinen kahvila on omiaan pienelle hengähdyshetkelle: kosken kuohuja katsellessa kahvilan herkut maistuvat, ja tilauksesta ryhmille on tarjolla myös ruokailuja. www.mantyharju.fi/matkailu

Iso -Pappilan nä yttelystä 2013 .

Mäntyharjun kirkko on Suomen toiseksi suurin puukirkko. Kuva: R. Träskelin

www.kotimaassa.fi

Vihreän kullan kulttuuritie

Sydän edellä

Kimpassa Eeva Oksman

äntyharjun upeissa maisemissa majoituspaikkoja tarjoava Mökki- ja Metsäpalvelu Kimppa Ky on perheyritys, joka toimii kristillisiä arvoja, luontoa, perhettä ja perinteitä kunnioittaen – sydän edellä, kuten perheen äiti Paula Manninen asian ilmaisee.

Kirkasvetisen Juolasveden rannoilla sijaitsevien mökkien lisäksi Kimppa Ky vuokraa kahta lomataloa sekä asuntovaunupaikkoja. Kimpan kaikki kohteet huokuvat luonnonrauhaa ja metsän elvyttävää vaikutusta. Kota Kukkomäellä Yksi vuokrattavista tiloista on henkeäsalpaavan kauniilla paikalla sijaitseva kota, nimeltään Kiitoksenpaikka. 24 neliön kodassa on takka ja minikeittiö. Nukkumatilaa siellä on neljälle henkilölle. Erityisen hyvin Kiitoksenpaikka soveltuu parisuhteen hoitamiseen – tunnelmallisiin, kahdenkeskisiin hetkiin. Kodan isolla terassilla olevan kylpypaljun lämpimässä vedessä on nautinnollista rentouttaa ja pehmittää väsyneitä lihaksia nauttien samalla terassilta alas järvelle avautuvasta upeasta järvimaisemasta tai öisestä

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2014

Ylätuvan uuni. Kuva: Sari Tammikar i

Teuvo Manninen

tähtitaivasta. Siinä voi todella kokea luonnon läheisyyden. – Monet pariskunnat ovat juhlineet hääpäiväänsä tai viettäneet ikimuistoisen hääyön kodalla, kertoo Manninen. Luonnonläheinen kota on myös pyöräilijöiden ja Repoveden kansallispuistossa kävijöiden suosiossa. Takka tuo lämpöä ja tunnelmaa, ja pakkasen varalle on myös sähköpatterit. Pihapiirissä on grilli ja telttasauna. Alhaalla rannassa on vene ja inkkarikanootti, joilla pääsee kalastelemaan ja tutustumaan järviluontoon. Juolasvesi on osa laajaa Mäntyharjun vesireittiä. – Mäntyharjulla on hyvät, merkityt melontareitit, ja vesi on kirkasta, kehuu Manninen. Tunnelmallinen vanha sukutalo Ylätupa on 1800-luvun talo, johon on remontoitu kaikki nykyajan mukavuudet perinteinen tunnelma säilyttäen. Talon toisessa päässä on kaksi kamaria ja toisessa päässä iso tupa. Niiden välissä on eteinen, keittiö ja kuisti. – Talo on siirtynyt suvulle 1840-luvun alussa, ja nyt se on poikani omistuksessa, toteaa Manninen kertaillen talon pitkää historiaa. Talon seinustalla kukkivat perinneruusut, ja pihakalusto on ihanasti sireenien suojassa. Talon vanhat hirsiseinät kätkevät sisäänsä 180 neliömetrin tilat. Suurta tupaa kiertävät perinteiset seinänvieruspenkit. Toisessa pöydistä on käännettävä pöytälevy, jonka alapuolella on leivottu leivät, tietää Manninen.

Aitoa mummolan tunnelmaa luovat ruutuikkunat, pitkät räsymatot lattialla ja tietenkin keinutuoli ja suuri leivinuuni. Täällä kiire kaikkoaa ja mieli lepää. Nykyajan mukavuuksin Vanhan ajan tunnelmasta huolimatta Ylätuvan keittiö on hyvin varusteltu, ja talossa on myös pesukone ja kuivauskaappi pyykeille, pieni sauna sekä kaksi vessaa. Makuukamareiden lisäksi tuvassakin on kolme vuodetta, ja kesäaikaan yöpymistilaa on myös luhtiaitoissa. Juolasveden hiekkapohjaiselle uimarannalle on matkaa Ylätuvalta noin 900 metriä. Rannalta on varattavissa telttasauna ja Muumimaja, jonka tornista voi grillaillessaan ihailla maisemia. Alakerran huonetila puuliesineen soveltuu myös vaikkapa melojien yöpymispaikaksi. Kimpan tiloja voi vuokrata viikoksi, viikonlopuksi tai vain yhdeksi yöksi, mutta haluavatpa jotkut mökin kuukausiksikin. Ylätuvassa on reilusti tilaa isommallekin porukalle ja astiat peräti 50 hengelle. Siitä huolimatta talossa on viihtyisää olla myös yksin. – Täällä puuhastellessani monesti tuntuu, että en hennoisi lähteä pois, toteaa Manninenkin. www.kimppa.fi

iekankosken kahvila sijaitsee Mäntyharjulla historiallisissa maisemissa Heinolan ja Mikkelin välissä, 5-tien läheisyydessä.

Miekankosken kahvila

vaalii uittoperinteitä Irmeli Kojonen

Miekankosken kahvila

Koskenlaskunäytöksiä

– Ruotsin vallan aikaan 1400-luvulla tästä kulki Hämeen ja karjalaisten heimojen välinen raja. Myöhemmin, vuonna 1743 vedettiin Ruotsin ja Venäjän raja Miekankosken halki, mistä paikalla on merkkinä Turun rauhan puinen muistomerkki ja paikan historiasta kertova taulu, kertoo Miekankosken kahvilan isäntä Tapio Sinkko.

Heinäkuun alussa Miekankoskella vietetään Uittoperinnepäivää, jolloin paikalle saapuu SM-tason koskenlaskijoita. Vanhaa tukkilaisperinnettä pääsee seuraamaan myös tilauksesta, jolloin voi ihailla paikallisen koskenlaskijan, Mika Volasen taitoja. Miekankosken kahvila on avoinna päivittäin pääsiäisestä elokuun lopulle klo 10–20 ja talvikaudella sopimuksen mukaan. Kahvila toimii myös matkailijan infopisteenä, ja sieltä voi vuokrata kanootteja.

– Yleensä miehet olivat kuitenkin paikkakuntalaisia, jotka talvisin hoitivat puiden kaadon ja ajoivat ne järven rantaan seuraavaa uittoa odottamaan, Sinkko selvittää.

Tapio Sinkko pyörittää kahvilassa yhdessä puolisonsa Marja Kousan kanssa pito- ja eräruokapalvelua. Marja-emännän taitavissa käsissä syntyvät niin ruiskuoriset karjalanpiirakat kuin makeat herkutkin. Pitopalvelulla on käytössään ympäri vuoden myös läheinen Saarenpään tila Vola-Golfin kyljessä. Sinkon mukaan paljon tilataan eräruokaa kuten keittoja, savukalaa ja nuotiokahveja suoraan laavuille. Ja missäpä ruoka maistuisikaan sen paremmalta kuin nuotion ääressä näissä Mäntyharjun uljaissa maisemissa.

Historiaa ja koskikalastusta Vanhan vesireitin varrella Miekankosken kautta kulkeva Mäntyharjun vesireitti on osa Kymijoen vanhaa uittoväylää, jossa puutavaraa on uitettu suuret määrät 1800-luvun alusta lähtien. Laajimmillaan uitto oli 1960-luvulla, jolloin se työllisti jopa 50 henkeä. Miekankosken kahvilan pihapiiriä kiertävät 1940-luvulla rakennetut punamultaiset rakennukset. Kahvila toimii entisessä uittotuvassa, jossa on asunut aikanaan emäntä miehensä kanssa. Kämppäemäntä kokkasi uittomiehille ruokaa, ja mies toimi Miekankosken pajassa seppänä kunnostaen uittokalustoa. Aamuisin uittotuvassa kaikuivat työnjaon äänet. Saattoipa tuvan yläkerrassa satunnaisesti muutama uittomies yöpyäkin.

Tukkilaisten elämään voi tutustua Mäntyharjun kunnan museoihin kuuluvassa Miekankosken uittomuseossa, joka on rakennettu entiseen uittokaluston varastoon. Pajassa järjestetään tilauksesta sepän työnäytöksiä, ja Käsityövajassa on myynnissä kymmenen paikallisen taitajan kädentöitä. – Moni tulee Miekankoskelle koettelemaan kalaonneaan perholla tai virvelillä. Koskista nousee sekä istutettua että luonnontaimenta ja kuhaa. Suurin kuha on ollut yli 6 kg ja lohi 5 kg, Sinkko kehuu. Paikallinen osakaskunta huolehtii kalakannasta istutuksin. – Kosken partaalla Kala-Kyösti käy myymässä savustettuja muikkuja parikertaa viikossa, hän lisää.

www.miekankoskenkahvila.com

Juva

MIKKELI 5

Rantasalmi Savonlinna Sulkava Punkaharju

Anttola

Ristiina

Vihantasalmi

Särkisalmi

Puumala

Mäntyharju

www.kotimaassa.fi

Vihreän kullan kulttuuritie

Aikansa mallitilasta kehittyi tasokas matkailukeskus Matleena Ikonen

WHD Gård

Aikojen saatossa tila rapistui, kunnes vuonna 2006 sitä alettiin hiljalleen kunnostaa. Peltoja on palautettu jälleen viljelykäyttöön ja rakennuksia kunnostettu majoitus- ja matkailukäyttöön.

WHD Gård on ainutlaatuinen matkailukokonaisuus. Woikosken kaasuyhtiön omistamalla tilalla tarjotaan majoitusta, ravintolapalveluja, aktiviteettejä sekä hevosten valmennus- ja kuntoutuspalveluja. Tavoitteena on luoda kokonaisuus, jossa on mahdollisuuksia monipuoliseen vapaa-ajan viettoon.

Historia herää uudelleen eloon Nurmaanjärven ja Hietasenjärven väliin rajautuva, 400 hehtaarin kokoinen tila hankittiin Oy Woikoski Ab:n omistukseen 1930-luvulla. Tilalla kehitettiin kokeellisia maanviljelyn ja karjanhoidon menetelmiä, siellä viljeltiin mm. sokerijuurikasta ja viljaa sekä kasvatettiin lampaita ja Ayrshire-karjaa. Woikosken tilaa pidettiin oman aikansa mallitilana.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2014

Erilainen automuseo

äntyharjun Nurmaanjärven kauniissa maisemissa on kautta aikojen oltu ennakkoluulottomasti kehityksen kärjessä. Alueen uusin matkailuvaltti, WHD Gård, jatkaa kunniakkaita perinteitä.

WHD Gårdin vetonaula on viime huhtikuussa avattu automuseo, jonka kokoelma on yksi Suomen ja koko Pohjoismaiden kattavimmista. Automuseon mielenkiintoinen, 45–50 auton kokoelma liittyy tiiviisti Woikosken teollisuushistoriaan ja yhtiön omistajasuku Palmbergien perhehistoriaan. WHD Gårdin huikea autokokoelma on Woikosken tämän hetkisen omistajan ja hallituksen puheenjohtajan, Clas Palmbergin kokoama.

Laajalla tilalla metsästysmaat ovat aivan tilan rakennusten läheisyydessä.

– Suvun miehet ovat aina olleet innokkaita autoharrastajia, ja rakkaus autoihin näkyy hyvin kokoelmassa, kertoo WHD Gårdin pehtorinna Piia Teitto. WHD Gård on hieman erilainen automuseo. – Museo ei ole vain kokoelma mitä tahansa autoja, vaan jokainen kulkupeli liittyy jollain tavalla Woikoski Oy:n historiaan. Museon kokoelmaan tutustutaan oppaan johdolla, joka kertoo mielenkiintoisia tarinoita autoihin ja Woikosken historiaan liittyen, Piia Teitto sanoo. Museo on avoinna pääasiassa ryhmille tilauksesta, tosin vuoden aikana järjestetään muutamia kaikille avoimia yleisöpäiviä, jolloin yksittäisetkin vierailijat pääsevät tutustumaan kokoelmaan. Syksyn yleisöpäivät ovat 20.9., 4.10. 1.11. ja 9.11. Yleisöpäivinä opastukset pyörivät nonstop-periaatteella.

Riistaretkelle tai rauhoittumaan luonnon helmaan Elämyksiä etsiville ryhmille WHD Gård järjestää ohjattuja metsästys- ja kalastusmatkoja. Laajalla tilalla metsästysmaat ovat aivan tilan rakennusten läheisyydessä, ja alueen kalaisat lammet antavat saalista lähes takuuvarmasti.

Uutta kehittäen Tilalla harjoitetaan fasaanien kasvatusta, joten ohjatut fasaanijahdit kuuluvat WHD Gårdin palvelutarjontaan syys–helmikuussa. Viikonlopun mittaiset Jahtipäivät vietetään ulkona upeissa mäntyharjulaisissa maisemissa, joihin lähdetään jahdille sen jälkeen kun on pyydetty metsästysonnea metsänhaltia Tapiolta. Lounas tarjotaan jahtimajalla, ja päivän päätteeksi saadusta saaliista nautitaan maukas jahti-illallinen tunnelmallisessa talliravintola Hilupilttuussa. Yöpyminen tapahtuu WHD Gårdin viihtyisässä GuestHousessa. Metsästyksen ja kalastuksen lisäksi WHD Gårdissa on mahdollisuus myös toisenlaisiin luontoelämyksiin. Tilalta järjestetään opastettuja retkiä mm. läheiseen Repoveden kansallispuistoon ja Olhavan kuululle kiipeilykalliolle, jossa voi testata luonteensa lujuutta. Piia Teiton mukaan erilaisia vapaa-ajan aktiviteetteja kehitetään koko ajan lisää. Ensi kesänä myös melontaretket tulevat WHD Gårdin MIKKELI palvelutarjontaan. 5

Vasta kesällä avattu matkailukeskus kehittyy koko ajan. Tämän syksyn aikana avataan hevosille kuntoutus- ja valmennuspalveluita tarjoava hoitola, jossa hevosille on saatavilla huipputason hoitoa mm. jänne- ja lihasvaurioihin. WHD Gård toimii myös korkeatasoisena valmennuspaikkana, jonka lämmitettävässä maneesissa voidaan järjestää koulutuksia, leirejä ja valmennustapahtumia ympäri vuoden. WHD Gårdissa on hyvät puitteet myös pidemmille kokouksille, retkille ja tapahtumille. Tilan tasokkaat ravintola- ja majoituspalvelut antavat vierailulle sen ”viimeisen silauksen”, joka tekee matkasta ikimuistettavan. www.whdgard.fi

Juva

Rantasalmi Savonlinna Sulkava Punkaharju

Anttola

Ristiina

Vihantasalmi

Särkisalmi

Puumala

Mäntyharju

www.kotimaassa.fi

Vihreän kullan kulttuuritie

otelli- ja koulutuskeskus Heimaria ympäröi rauhallinen eteläsavolainen järvimaisema. Saimaan rantaviivaa on alueella yli kilometri. Kaunis luonto ja monipuolinen ohjelmatarjonta takaavat viihtyvyyden kaikkina vuodenaikoina.

Heimarilla yli kilometri rantaviivaa Saimaalla Maiju Junko

Heimari sijaitsee vain reilun 10 kilometrin päässä Mikkelin ja Ristiinan keskustasta ja aivan laivareitin varrella. Saimaa-reittiä liikennöi kesäisin sisävesilaiva M/S Jaarli, joka ajaa Heimarin laituriin päivittäin.

Heimarin pitkä historia Hotelli Heimari on alkujaan hankittu Postivirkamiesliiton lepo- ja lomakodiksi vuonna 1923. Alkuperäisen lomakodin tilalle kohosi uusi päärakennus vuonna 1973, ja samalla toiminta muuttui hotelli- ja kurssiluonteiseksi. Vuosien ja laajennusten saatossa Heimarista on muotoutunut nykyaikainen ja monipuolinen hotelliravintola. – Huoneet on uudistettu vastaamaan aikamme hotelliasiakkaiden odotuksia. Nykyään meillä on 30 huonetta, joihin majoittuu mukavasti suurikin ryhmä. Lisäksi käytössä on kabinetteja sekä kokous- ja saunatiloja, kertoo toimitusjohtaja Hannu Pakkanen.

Hotelli- ja koulutuskeskus Heimari

Upea luonto ja aktiviteetit

Riista- ja kalaherkut houkuttelevat

Saimaan luonto on kaunis kaikkina vuodenaikoina. Kesäisin houkuttelevat minigolf, tennis, luontopolku, soutelu, kalastus ja aurinkoinen uimaranta. Talvisin hiihtoladut, pilkintä, avantouinti tai vaikkapa ulkotulilla istuskelu kuuluvat asiaan.

Heimarin keittiö on kuulu monipuolisesta noutopöydästä sekä paikallisia riistaa ja kalaa suosivista herkuistaan. Suureen ravintolasalin pöytiin mahtuu kerralla jopa 250 henkeä. Keittiö toteuttaa asiakastoiveiden mukaan erilaisten tilaisuuksien ruokalistat, saatavilla on muun muassa näyttäviä teemaruokailuja.

Rantasaunat, takkahuone, savusauna ja palju tarjoavat suosittuja rentoutumishetkiä. Kota on asiakkaiden käytössä kesät talvet, ja sinne toimitetaan tilauksesta retkieväitä ja ohjelmaa.

– Järjestämme myös ohjelmallisia illanviettoja toiveiden mukaan. Olipa kyseessä juhlaillallinen, grilli-ilta tai välipala saunomisen lomassa, saat tilaisuuteesi maistuvat tarjoilut juomineen, Pakkanen korostaa.

– Asiansa osaavien yhteistyökumppaneiden kanssa järjestämme ryhmille monipuolista ja elämyksellistä ohjelmaa ja toimintaa, toimitusjohtaja Pakkanen lupaa. Omatoimisille vieraille on monia mahdollisuuksia vapaaajanviettoon ja ulkoiluun. Alueella voi harrastaa urheilua, pelejä ja leikkejä mielensä mukaan.

www.heimari.com

Juva

MIKKELI 5

Anttola

Ristiina

Mäntyharju

Rantasalmi Savonlinna Sulkava Punkaharju

Vihantasalmi

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2014

Särkisalmi

Puumala

llinmäen Viinitilan viinit, siiderit ja liköörit kantavat suomalaiskansallisia nimiä ja kyljessään Joutsen-merkkiä. Luonnonkauniissa maisemassa sijaitseva tila on oivallinen matkakohde. Maiju Junko

Ollinmäen Viinitila

Ruhtinaallisen hyvää lähiviiniä! Ollinmäen Viinitila sijaitsee Anttolassa, Etelä-Savossa – paikalla, jossa puutarhaviljely on aloitettu jo 1920-luvulla. Tilan isäntäpari Sirpa ja Jukka Villanen jatkavat entisten sukupolvien perinteitä jalostamalla marjat tilaviineiksi, likööreiksi ja viinoiksi. Villaset ovat hakeneet ammattioppinsa Keski-Euroopasta, jossa on vanhastaan valmistettu marjaviinejä rypäleviinien rinnalla. – Valikoimaamme kuuluu ruokailuun ja seurusteluun sopivia viinejä, siidereitä, likööreitä ja tisleitä. Tervetuloa maistelemaan ja ostamaan palkittuja tilaviinejämme, kutsuu tilan emäntä Sirpa Villanen. Erityisen iloisia viinitilalla ollaan siitä, että Ruhtinatar-kuohuviini ja Puolukkalikööri pääsivät Alkon valtakunnalliseen valikoimaan.

Linnamaiset puitteet Viinikellarina, -tupana ja ravintolana toimii Ollinmäen vanha, luonnonkivistä rakennettu linnamainen navetta. Viinituvassa pääsee läheltä seuraamaan viininvalmistusta. Myymälä tarjoaa kotiinvietäväksi tai tuliaisiksi laajan valikoiman tilaviinejä. Viinipohjaiset hyytelöt ja tervapontikkasinappi ovat tilan erikoisuuksia. Lämpimällä säällä mauista ja maisemista voi nauttia kesäterasilla, tornibaarista taas viinitilan tapahtumia pääsee seuraamaan vähän korkeammalta.

Ruhtinaspari sai Prinsessan Ollinmäen Viinitilan valikoima on laaja, ja kansallisromanttiset nimet juontavat juurensa Kantelettareen. Viinikulttuurin ystävien iloksi tarjolla on muun muassa Puntun Paavo, Myllärin Matti, Hentun Liisa ja Juortanan Jussi.

Suosittu viinipruuvi Viinipruuvi on suosittu myös ryhmämatkailijoiden keskuudessa. Ohjelmanumero sisältää maistelun lisäksi hauskan rautaisannoksen viinitietoutta, ja pruuviin voi yhdistää myös mutkattoman seurustelun ja hyvän ruoan.

Ruhtinatar-kuohuviini on valmistettu punaisista viinimarjoista. Nimensä kupliva juoma on saanut Anttolan Hovin ruhtinattaren Natalia Demidoffin mukaan. Listalla on toki myös Ruhtinas, kuiva kuohuviini.

Viihtyisä satapaikkainen Ollinkellari sopii ryhmien kahvitukseen, ruokailuun ja juhlintaan. A-oikeuksin varustetun ravintolan voi kätevästi varata yksityis- ja yritystilaisuuksiin. Tilauksesta vierailun yhteyteen voidaan rakentaa monenmoista ohjelmaa: musiikkia, tanssia, viihdettä, makkaranpaistoa lähilaavulla… Ollinmäen Viinitila tarjoaa myös bed & breakfast -tyyppistä aamiaismajoitusta, sillä pihapiirin perinteisissä, sähköistetyissä riviaitoissa on monta mukavaa petipaikkaa. Kolme luksushuvilaa Saimaan rannalla luovat tasokkaat puitteet ympärivuotiseen perhelomailuun, majoitukseen, savusaunomiseen ja yritystilaisuuksiin.

Viinitilan Villasen pariskunnan saatua ensimmäisen lapsenlapsensa oli luontevaa, että alkoholiton kuohuviiniuutuus sai nimekseen Prinsessa! www.ollinmaenviinitila.fi

Juva

MIKKELI 5

Rantasalmi Savonlinna Sulkava Punkaharju

Anttola

Ristiina

Vihantasalmi

Särkisalmi

Puumala

Mäntyharju

www.kotimaassa.fi

Vihreän kullan kulttuuritie

Anttolanhovi

Irmeli Kojonen

Anttolanhovi

kutsuu Saimaan rantamais M

oni suuntaa Saimaalle lomanviettoon, eikä vain kesäkaudella. Anttolanhovin ympärivuotinen tarjonta houkuttelee matkailijoita nauttimaan lomastaan monipuolisesti ja terveellisesti. Kotimaanmatkailijoiden ohella Anttolanhovissa käy paljon vieraita ulkomailta asti. – Pyrimme nostamaan esiin juuri tätä hyvinvointiteemaa, hotellinjohtaja Eija Martikainen kertoo. – Asiakkaan valittavissa on erilaisia liikuntaryhmiä sekä sisällä että allastiloissa. Järjestämme myös hyvänolon retriittejä.

Liikuntaa monella tapaa Eri liikuntamuodoissa löytyy valinnanvaraa. Päivän voi aloittaa virkistävällä aamuuinnilla – kesällä järvessä ja talvisaikaan allasosastolla. Sisätiloissa kannattaa kokeilla jotain lukuisista eri palloilulajeista tai osallistua ohjatulle jumppatunnille. Ulos voi lähteä tutustumaan rauhoittaviin maalaismaisemiin pyörän selässä tai suunnata järvelle vaikkapa melontaretkelle tai soutelemaan. – Syyslomakauden koittaessa meillä on lapsiperheille suunnattua omaa ohjelmaa, on laavuretki, ohjelmallista liikuntaa, frisbeegolf-rata mutta myös askartelu- ja leivontapaja, Martikainen sanoo.

Anttolanhovin Day Spalla on monipuolinen valikoima sekä hierontapalveluja että kosmetologisia hoitoja. Tarjolla on myös muutaman vuorokauden mittaisia hemmottelulomia.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2014

– Olemme rauhallinen ja turvallinen kohde, jossa löytyy lapsille tekemistä niin sisällä kuin ulkona, ja sovellumme siksi hyvin myös lapsiperheille.

Monipuoliset majoitustilat Anttolanhovissa majoittuvalla on mahdollisuus valita useista eri vaihtoehdoista. Rantahotellissa on yhden ja kahden hengen hotellihuoneita sekä perheille soveltuvia väliovellisia yhdyshuoneita. Art & Design Villat tarjoavat puolestaan ylellistä yksityisyyttä hotellitason palveluilla. Yhteensä 11 huvilaa rakennettiin keväällä 2006 järjestetyn suunnittelukilpailun tuloksena. Näistä seitsemällä on oma ranta ja kuusi sijaitsee rinteessä. Rinnehuvilat on suunnitellut Timo Leiviskä ja rantahuvilat Emma Johansson. Huvilat soveltuvat niin yritys- kuin yksityiskäyttöön. Ne on sisustettu suomalaisella designilla huonekaluja ja astioita myöten, ja jokaisella villalla on myös oma nimikkotaiteilijansa, jonka taidetta on esillä huvilassa. Ajatuksena

– Kalat ostetaan paikallisilta kalastajilta, sienet ja marjat on poimittu Saimaan puhtaasta luonnosta, ja lihat tulevat yksityisiltä pientuottajilta.

– Suosittu on myös metsän eläinten ruokintaretki sekä aattohartaudessa ja joulukirkossa käynti, laulamme yhdessä ja rentoudumme muutenkin, hän kertoo.

Ruoka tehdään alusta loppuun asti itse ja kaikki leivonnaiset ovat nekin talon oman leipurin tekemiä.

Lähiruokaa ja luomua

semiin on tuoda taide osaksi normaalia käyttöesineistöä. Art & Design Villojen taiteilijoita ovat Kari Cavén, Kaarina Kaikkonen, Marika Mäkelä, Teemu Saukkonen, Hanna Vahvaselkä, Rauha Mäkilä, Antti Keitilä, Johanna Ilvessalo, Pekka Jylhä ja Jussi Tiainen.

Anttolanhovissa uskotaan eteläsavolaiseen ruokakulttuuriin ja arvostetaan hyviä raakaaineita. Hotellista löytyy Rantaravintolan lisäksi tilauskäytössä oleva Kotaravintola. Suosittu on myös viikonloppuisin katettava Makuja maalta -noutopöytä. Moni tekee pienimuotoisen makumatkan maalle, varaa aikaa ja käy ensin vähän liikkumassa tai rentoutuu allasosastolla yhdessä perheen kanssa – ja istuu sitten valmiiseen pöytään. – Hyödynnämme mahdollisimman paljon lähialueiden tuottajien raaka-aineita keittiössämme, Martikainen summaa.

– Meillä on myös oma pieni puoti, josta voi ostaa tuoretta leipää sekä lähituottajien tuotteita mukaansa viemisiksi. Tarjolla on siis samoja tuotteita, joita käytetään keittiössämme, Martikainen paljastaa. www.anttolanhovi.fi

MIKKELI 5

Juva

Rantasalmi Savonlinna Sulkava Punkaharju

Anttola

Ristiina

Vihantasalmi

Särkisalmi

Puumala

Mäntyharju

Joulu ilman kiirettä Joulu on yksi Anttolanhovin suosituimmista sesongeista, ja sen huonevarauksia aletaan tehdä jo alkusyksystä. Joulua tullaan viettämään kahden, kolmen sukupolven kanssa, kun halutaan viettää yhteistä mutta kiireetöntä aikaa perheen kesken. – Paljon on asiakkaiden joukossa myös pariskuntia, jotka haluavat tulla valmiiseen joulupöytään, Martikainen toteaa. Joulun ohjelma on lämminhenkinen tulvillaan tunnelmallista musiikkia, maittavia jouluherkkuja ja sopivasti liikuntaa. Ympäröivä, puhdas luonto ja kuulas talvimaisema luovat oman tenhonsa joulunpyhien aikaan.

www.kotimaassa.fi

Vihreän kullan kulttuuritie

inisen Saimaan keskellä sijaitsee Puumala, kaunis ja vireä pikkukunta, jonka lupsakat ihmiset, luonto ja palvelut tekevät onnistuneen loman.

Puumala on todellinen saaristokunta, syvällä Suomi-neidon sisämaassa. Saimaan suuret selät ympäröivät Puumalaa: kunnassa on peräti 3000 rantakilometriä ja 1000 saarta, joten Puumalan kutsuminen saaristokunnaksi ei ole harhaanjohtavaa. Kunnassa toimii edelleen kolme lossia, jotka kuljettavat puumalalaisia ja matkailijoita saarten ja mantereen väliä. – Upea järviluonto on ehdottomasti yksi Puumalan valteista, sanoo kunnan matkailuja kulttuurisihteeri Tuula Vainikka. – Tuhannet ja taas tuhannet kesäasukkaat ja turistit ovat huomanneet Saimaan vetovoiman. Saimaan Gibraltariksi mainitussa Puumalan satamassa tunnelma on heinäkuussa kuin suoraan etelän mailta.

Hissillä sillalle maisemia katsomaan Nestori Miikkulaisen jalanjäljillä Tunnetuin puumalalainen lienee tietämättään Nestori Reponen, Junnu Vainion laulun Nestori Miikkulaisen esikuva. Puumalan Lintusalon saaressa 1970-luvulla elänyt Reponen oli tunnettu seppä ja taitava pelimanni, joka taisi ainakin haitarin ja viulun soiton. Saariasukas Reposen tarina tuli Junnu Vainon tietoon tv-dokumentin kautta ja päätyi ”Vanhojapoikia viiksekkäitä” -lauluun. Nestori itse ei valitettavasti koskaan päässyt kappaletta kuulemaan, sillä hän hukkui lähelle kotirantaansa ennen laulun julkaisemista vuonna 1983. Reposen kalakaveri Tapio Tegelberg on kertonut, että ”Nestori oli persoona, josta kylällä puhuttiin”. – Hän sanoi itse usein, että olisi mukava jos hänestä jäisi joku muisto elämään, Tegelberg on muistellut Ylen haastattelussa. Eipä tiennyt Nestori, minkälaisen muiston hän itsestään suomalaisille jätti.

Puumalan kirkonkylä on pieni, mutta eläväinen, jossa palvelut ovat lähellä. Kesäaikaan Puumalan satama on kesäkylän sydän, ja satamatorin vilinässä tulijoita ja menijöitä katsellessa aika kuluu kuin itsekseen. Kirkonkylän maisemaa hallitsee kaunislinjainen Puumalansalmen silta. Vuonna 1995 käyttöön vihitty silta on Suomen neljänneksi pisin maantiesilta. Sillan erikoisuus on sen tornissa sijaitseva hissi, joka vie kävijän nopeasti 28,5 metrin korkeuteen näköalatasanteelle, josta avautuu upea maisema Saimaalle. Siltahissi toimii myös Suomen ainoana pystysuuntaisena kevyenliikenteen väylänä, sillä polkupyörän kuljettaminen hississä on sallittua. Rohkeimmat voivat jatkaa siltakerroksesta vielä rappuja pitkin ylös näköalakahvilaan, joka kohoaa noin 37 metriä Puumalan vilkkaan vierassataman yläpuolelle. Kahvila on avoinna vain kesäaikaan, mutta siltahissi toimii ympäri vuoden, ja näköalatasanne tarjoaa hienon mahdollisuuden esimerkiksi ruskassa kylpevän Saimaan tarkkailuun.

Vireä Puumala sykkii Saimaan sydämenä Matleena Ikonen

Lietveden maisematietä on sanottu usein Suomen kauneimmaksi tieksi. Kuva: Timo Hämäläinen

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2014

Sillan lisäksi Puumalan salmea koristaa myös tervahöyry s/s Wenno. Tämä uniikki, vuonna 1907 rakennettu rautarunkoinen laiva rakennettiin alun perin hoitamaan Puumalan Miettulan sahan puutavaran kuljetuksia. ”Kuramyllyksi” kutsuttu s/s Wenno on edelleen täysin toimintakuntoinen ja se palvelee kuntalaisia ja turisteja tilausristeilijänä.

Puumalansalmen syksyllä. Virkistysuimalasilta Zimmari Kuva: Matti Vainikka

Kappale kauneinta Suomea Ryhmiä kiinnostava vierailukohde on Puumalan vierasvenesatamassa sijaitseva LasiRuusu. Vanhan meijerin tiloissa toimivassa LasiRuusussa voi seurata lasinvalmistusta ja tehdä ostoksia: myymälän laajasta tuotevalikoimasta löytyy matkamuistoksi niin makeisia, koriste-esineitä, käsitöitä kuin taloustavaroitakin.

Juva

MIKKELI

Rantasalmi Savonlinna Sulkava Punkaharju

Puumalan kirkko ei prameile Anttola loistollaan, mutta kaikessa yksinSärkisalmi Ristiina 5 kertaisuudessaan 1200 hengelle Vihantasalmi Puumala mitoitettu kirkko on vierailemisen Mäntyharju arvoinen kohde. Useaan otteeseen vuosisatojen varrella korjattu ja Kalevala Korun perustajan, Elsa uudelleenrakennettu kirkko on kesäisin Heporaudan syntymäkodissa Puumalan avoinna joka päivä ja on säännöllisessä juSahanlahdessa toimii nykyisin matkailuyrimalanpalveluskäytössä läpi vuoden. Kesäisin tys Sahanlahti Resort. Ryhmille Sahanlahti kirkko palvelee tiekirkkona. tarjoaa tunnelmallisia ruokailuja kulttuurihistoriallisesti merkittävässä miljöössä. Lietveden maisematietä on sanottu usein Sahanlahdessa on myös majoitustilaa sekä Suomen kauneimmaksi tieksi. Puumalasta puitteet suurille ja pienille tilaisuuksille. Mikkeliin johtava tie, kantatie 62, kulkee Matkailukeskuksen rinteeltä avautuu henusean kilometrin kapealla kannaksella keäsalpaava näköala Saimaalle ja paikalla veden ympäröimänä. Puumalan päässä on sijainneen vanhan sahan historiaan pääsee legendaarinen Pistohiekka, jossa kesäisin tutustumaan museossa. järjestetään myös lavatansseja. Mikkelin suunnassa tauon voi pitää www.puumala.fi/matkailijoille komealla Lietveden näköalapaikalla.

Vas. Lasiruusun tontut ja lumiukot. Yllä poika seuraa kiinnostuneena lasinvalmistusta Lasiruusun verstaalla. Kuvat: Tuula Vainikka

www.kotimaassa.fi

Vihreän kullan kulttuuritie

iinisaari tarjoaa tekemistä ja näkemistä koko päiväksi. Paikalliset herkut ja taidenautinnot luonnonkauniissa ympäristössä täydentävät elämyksen. Maiju Junko Okkolan maistuvaa leipää.

Niinisaari – saaristokylä Saimaalla Niinisaareen pääsee tunnelmallisella, ympäri vuorokauden kulkevalla Hätinvirran lossilla. Puumalan keskustasta lossirantaan kuljetaan pitkin kaunista maisematietä, joka polveilee mäntykankailla ja hietikkopoukamien varsilla – ja Saimaa on aina vain kiven heiton päässä! Niinisaaressa mielenkiintoiset matkailukohteet ovat kätevästi kävelymatkan päässä toisistaan.

Makuja ja maalaistunnelmia Ravintola Niinipuun rustiikin maalaistunnelman kruunaavat ruokapöydän mahtavat maut. Tuoreet kalat, maukkaat metsän antimet ja lähipellon juurekset ovat puhdasta lähiruokaa parhaimmillaan. Niinisaaren Okkolan pihapiirissä toimiva Niinipuu on rakennettu vanhaan, komeaan kivinavettaan. u Ravintola Niinipu

Entisajan kalastajatila elää Niinisaaressa vierailija voi pistäytyä muun muassa Liehtalanniemen museotilalla, joka on korkeatasoinen luonnon- ja kulttuurinsuojelukohde. Elävä museo johdattaa ainutlaatuisiin 1900-luvun vaihteen tunnelmiin ja antaa välähdyksen ajan elämäntyylistä pienellä, syrjäisellä pienviljely- ja kalastustilalla. Opaspehtorin tarinat vievät sadan vuoden taakse ja tutustuttavat Liehtalan Jallun elämään Saimaan saaressa. Tilalla on kotieläimiä, savusauna, torppa ja vieraslaituri veneilijöille. Melojille on oma rantautumispaikka, ja luontopolulla voi tutustua saariston viehättävään luontoon.

– Kaikki eivät tunne vielä Suomen kaunista sisäsaaristoa. Saimaa on elämyksellinen ja taatusti tutustumisen arvoinen. Niinisaari on nimensä mukaisesti saari, jonne pääsee vain lossilla ja veneellä. Jo se on monelle ainutlaatuinen kokemus, uskoo Paula Okkola. Lähiruoka on Niinipuun valtti. Muikut nousevat suoraan lähivesiltä, ja savustuspönttö pöhisee omalla pihamaalla. Vuodenkierto ja sesongit elävät värikkäästi ruokalistalla. Isännän poimimat kantarellit pääsevät piirakkaan, kastikkeeseen tai keitoksi. Listan erikoisuutena on omien marjamaitten mustikkakukko. Okkolassa on oma satama ja laivalaituri. Syväys takaa pääsyn isoillekin huviveneille.

Vintillä alkuperäiset kattoparrut on jätetty kauniisti näkyviin, ja sisustus mukailee talon henkeä. Talon emänä Paula Okkola kertoo tarinoita tilan historiasta, ja näkösällä on myös entisaikain mielenkiintoista esineistöä, kuten peittaustynnyri, rukkeja ja varstoja. Niinipuu n muikk uherkku ja.

Taustana Paula Lamio-Matisen akvarellityö ”Niinisaari”.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2014

Vetosiltaa pitkin pääsee ylös tunnelmalliselle vintille, jonne voi kesäaikana kattaa noin sadalle hengelle. Alakerrassa on 35 asiakaspaikkaa.

Korpigalleria

Taiteen tyyssija, rauhan saareke Honey Moonin Korpigalleria johdattaa taide-elämysten äärelle Saimaan sopukassa, kauniin luonnon keskellä. Galleristi Paula Lamio-Matisen Korpigalleria on tarjonnut korkeatasoisia taide-elämyksiä jo 15 vuotta. Galleriassa esittäytyvät maankuulut taiteilijat. Kesäkauden vierailevat näyttelyt ovat löytäneet yleisönsä vuodesta toiseen. Tänä vuonna katsojia valloittivat Juhani Palmu ja Mika Törönen.

Juva

MIKKEL

Vihanta sa

lmi

Ristiina

Mäntyh

arju

Honey Moonia ympäröivä kauneus rauhoittaa sielua. Paikka tarjoaa oman rauhallisen saarekkeensa luonnon keskellä. Silmä lepää paitsi taiteessa myös upeassa puutarhassa. Saimaan rannallekin on vain 20 metrin matka.

Trooliristeilyllä tuntumaa muikkuihin Atelje Honey Moon

Lamio-Matisen omiin teoksiin puolestaan pääsee tutustumaan kotikahvion puolella. Luovuutensa taiteilija ammentaa etenkin ympäröivästä luonnosta. Alkuun Saimaan kaunista maisemaa tallentui pääasiassa posliinille, nyttemmin ateljeessa syntyy niin pastelli-, akvarelli- kuin öljyväritöitäkin.

M/S Kaunis Veera vie matkailijat maisemaristeilylle keskelle kauneinta sydänSaimaata vaikkapa troolinvetonäytösristeilylle. Muikkutroolaus takaa ainutlaatuisen saaristoelämyksen.

Rantasa

lmi Savonli nna

Sulkava

Anttola

Punkah a

rju

Särkisa

Puuma la

lmi

– Saimaan selkävedet kauniine rantamaisemineen jo yksistään hivelevät silmää, ja troolinveto tekee matkasta mieleenpainuvan kokemuksen, lupaa laivuri Mika Nurmi. Kippari Nurmen ohjastama Kaunis Veera lähtee Puumalan laiturista. Trooliristeilyllä matkailijat saavat tutustua troolaukseen ja viettää mukavan illan Saimaalla. Ahdin ollessa antelias halukkaat kalamiehet saavat pari kiloa muikkuja kotiin viemisiksi. Perinteisillä kalamatkoilla Saimaalla pääsee tutustumaan vaikkapa viehekalastuksen saloihin tai nauttimaan perinteisestä matoonginnasta. Ohjelmaan voi kätevästi yhdistää myös tunnelmallisen saunomisen, ruokailun ja rennon ajanvieton upeissa maisemissa. M/S Kaunis Veeralla tehdään myös erilaisia maisemaristeilyitä, ja se toimii tilauksesta yhteysaluksena Puumalan satamasta Niinisaareen.

M/S Kaunis Veera

www.puumala.fi www.okkola.fi www.puumala-honeymoon.fi www.ms-kaunisveera.fi

– Galleriaksi muutettu ikkunaton, sisätiloiltaan täysin musta betonibunkkeri rakennettiin aikoinaan pankkikorttien laserkuvauksia varten. Nimikin oli tuolloin Laserila. Ostimme tilan 1996, ja aloimme muokata sitä kulttuurikäyttöön. Dramaattinen musta tarjoaa ainutlaatuisen foorumin taiteelle, galleristi lupaa.

Matka Niinisaareen taittuu Hätinvirran lossilla. Kuva: Matti Vainikka

www.kotimaassa.fi

Vihreän kullan kulttuuritie

Monipuolinen Juva

on kulttuuria,

liikuntaa ja luontoelämyksiä Herkuista arvokkainta metsästämään

un tekee pienen syrjähypyn Vihreän kullan kulttuuritieltä, löytää Juvalle, jossa aidossa maalaistunnelmassa on paljon mahdollisuuksia vapaaajanviettoon. Matleena Ikonen

Juvan kunta

Juva sijaitsee näppärästi keskellä EteläSavoa, Mikkelin ja Savonlinnan puolessa välissä. Juvalle on helppo tulla, ja koettavana on värikkäitä tapahtumia ja iloisesti yllättäviä matkakohteita: Juvan monipuoliset kesägalleriat, museot, putiikit ja puutarhat sekä kahvilat ja majoituskohteet odottavat kävijäänsä.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2014

Sampolaan polskimaan! Juvalla on monipuoliset liikuntamahdollisuudet, joiden kärki on vesiliikuntakeskus Sampola – vesipetojen suosikki, jossa on hyvät mahdollisuudet virkistäytymiseen ja liikkumiseen ympäri vuoden. Alkuvuodesta Sampolassa saatiin päätökseen täydellinen remontti ja laajennus, ja nyt valoisa uimahalli kahviloineen sekä kunto- ja monitoimisaleineen palvelee käyttäjiään monipuolisesti. Uusituissa uimahallitiloissa on kuusi allasta, vesihierontapisteet, vesiliukumäki ja viisi perinteistä saunaa: kaksi naisten ja kaksi miesten puolella sekä lisäksi tilaussauna. Sampolan sisääntuloaulassa palvelee 30-paikkainen kahvila, jonka yhteydessä on erillinen kokoustila. Pääasiassa nuorisotilakäytössä toimiva monitoimisali soveltuu hyvin myös luentotilaisuuksiin ja erilaisiin kokoontumistarkoituksiin.

Juvalta löytyy erityinen, suomalaisittain ainutlaatuinen kohde, Juvan Tryffelikeskus. Keskuksessa viljellään tryffeleitä tarhaolosuhteissa, tutkitaan ja kehitetään tryffelinviljelyä ja jaetaan tietoa tästä arvokkaasta herkusta, joka on kulinaristien suosiossa ympäri maailmaa. Juvan Tryffelikeskus perustettiin vuoden 2007 alussa, ja ensimmäinen tryffelisato mustiin tryffeleihin kuuluvasta kesätryffelistä saatiin vuoden 2012 syksyllä. Juvan Tryffelikeskus on osoittanut, että tryffeleiden kasvatus onnistuu myös Suomen vaikeissa olosuhteissa. Ryhmille Juvan Tryffelikeskus on vierailemisen arvoinen kokemus. Keskus järjestää kesäkaudella tryffelisafareita, joissa ryhmät pääsevät osallistumaan tryffeleiden etsintään oppaan ja tarkoitukseen koulutetun koiran kanssa. Samalla opas kertoo tryffeleiden kasvatuksesta ja tutkimuksesta Suomessa – ainutlaatuinen tilaisuus, jota ei koe missään muualla!

Galleria Kuninkaankartano.

Sampolan uusituissa uimahallitiloissa on kuusi allasta, vesihierontapisteet, vesiliukumäki ja viisi perinteistä saunaa.

Kartanon nykyisessä päärakennuksessa toimiva Juvan museo esittelee maaseutukunnan arkea ja elämää aina esihistoriallisista ajoista tähän päivään. Kartanon väentuvassa sijaitsee Juvan karjalaisten museo, jossa on esillä talvi- ja jatkosotien jälkeen Juvalle asettuneen karjalaisen siirtoväen entiseltä kotiseudultaan mukanaan tuomia tavaroita: huonekaluja sekä maanviljelykseen ja karjanhoitoon liittyviä esineitä. Myös tekstiilikokoelmat ovat huomattavat.

Kulttuuria kuninkaan mailla Tryffelikeskus sijaitsee historiallisella Partalan kartanoalueella, jonne Kustaa Vaasa perusti kuninkaankartanon jo 1550-luvulla. Alueella toimii nykyisin hotellitason majoitusta tarjoava Partalan kartano, ja yritys toimii myös monipuolisena kokous- ja juhlapaikkana. Partalan alueella sijaitsevat Juvan museo, Juvan karjalaisten museo, Galleria Kuninkaankartano sekä Juvan Tryffelikeskus – miljöö, joka tarjoaa kulttuuria, historiaa ja luontoelämyksiä.

Galleria Kuninkaankartanossa on kesäisin vaihtuvia näyttelyitä. Kunnan kulttuuritoimen ja Juvan Kamerakerho ry:n yhteistyössä pyörittämä galleria esittelee taidetta ja kulttuuria vuosittain vaihtuvilla teemoilla.

Luontoelämyksiä ympäri vuoden Partalan kartanon pihapiiristä lähtee noin 8 kilometrin mittainen luontoja kulttuuripolku Gottlundin kierros, jonka varrella on nähtävillä niin luontonähtävyyksiä kuin kulttuurikohteita. Polulle nimensä on antanut Juvan entisen kirkkoherran poika Carl Axel Gottlund, joka 1800-luvulla keräsi Juvalla talteen merkittävän määrän runoja ja muuta kansanpe-

rinnettä. Reitin varrelle sijoittuu mm. ainoa Juvan vanhan pappilan säilyneistä rakennuksista, 1800-luvun alusta peräisin oleva tupa, jossa Gottlund perimätiedon mukaan laulatti juvalaisia. Juvan ja Sulkavan välinen, 57 kilometrin mittainen Oravareitti on koko perheelle soveltuva melontareitti, joka alkaa leirintäalue Juva Campingin rannasta. Oravareitti on Suomen ensimmäinen biologisesti tutkittu, maastoon merkitty vesiluontopolku, jonka varrelta löytyy 21 kanootista käsin nähtävissä olevaa, alueen luonnosta kertovaa rastia. Reitin varrelle osuu muutamia koskia, mutta ne eivät ole liian vaikeita nuoremmillekaan melojille. Oravareitti on kokemisen ja oppimisen riemua vedessä! Talviliikunnan ystäviä Juvalla hemmottelee laskettelukeskus Hasamäki. Juvan kirkonkylältä Hasalle on matkaa noin 10 kilometriä: hiihtokeskus sijaitsee näppärästi Juvan, Rantasalmen, Puumalan ja Sulkavan kuntien keskellä, eikä lähikaupungeista Mikkelistä ja Savonlinnastakaan ole pitkä matka. Hasalla on neljä valaistua rinnettä, joista yksi on varattu streetiksi lautailijoille. Perheen pienimpiä ulkoilijoita palvelee pulkkamäki.

ä! Tuoksuu tryffelilt

Juva

MIKKELI 5

Partalan museoalu eella on Juvan ka rjalaisten museo ja Galleria Kunin kaankartano.

www.juva.fi/matkailu www.vesiliikuntakeskussampola.fi www.oravareitti.fi

Rantasalmi Savonlinna Sulkava Punkaharju

Anttola

Ristiina

Vihantasalmi

Särkisalmi

Puumala

Mäntyharju

www.kotimaassa.fi

Vihreän kullan kulttuuritie

uvalainen Rapion Mylly kuuluu maamme vanhimpiin yhä toiminnassa oleviin teollisuuslaitoksiin. Paitsi tuotantolaitos, Rapion Mylly on myös idyllinen hengähdyspaikka savolaisen luonnon keskellä.

Vanhan Keidas keskellä kiirettä Rapionkosken kuohujen äärelle syntyi mylly jo 1800-luvun alkupuolella, ja Rapion Myllyn nykyinen omistaja, Lasse Härkönen, on mylläri jo neljännessä polvessa. Yhdessä vaimonsa Pian kanssa Härkösen johtama perinteikäs mylly valmistaa hiutaleita, jauhoja ja ryynejä pyrkimyksenään tuottaa mahdollisimman vähän käsiteltyjä tuotteita. – Periaatteenamme on tarjota tuotteita sellaisina kuin millaisiksi luonto on ne tarkoittanut. Meillä ei esimerkiksi kuorita ohran kuorta kokonaan, vaan Rapion Myllyn Ohrahelmetkin jäävät tummiksi Pia Härkönen sanoo. Härkösen mukaan pienmyllyllä on oma paikkansa nykyisessä kilpailutilanteessa. – Arvomme ovat aivan erilaiset kuin isoilla teollisuusmyllyillä. Meille tärkeitä asioita ovat tuoreus, laatu ja toiminnan läpinäkyvyys, Härkönen sanoo. – Olemme sopivasti luomu- ja suurtuotannon välissä: haluamme tehdä pienesti hyviä tuotteita. Koska käytämme vain lähialueen viljelijöiden viljaa, kaikkien tuotteidemme alkuperä on helposti selvitettävissä.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2014

Myllytoiminnan ohella Rapion Mylly toimii matkailukohteena. Kosken partaalle vanhaan valta-akselihuoneeseen rakennettu 40-paikkainen kesäkahvila tarjoaa mukavan hengähdyspaikan kosken kuohujen ja maittavien leivonnaisten äärellä. Rapion kahvilassa voi aistia aitoa myllytunnelmaa äänineen ja tuoksuineen, seurailla kosken kuohuja sekä ruokkia keväisin koskelle palaavia luonnonkaloja ja nauttia luonnonrauhasta. Kahvila on kesäisin auki päivittäin, mutta myös muina aikoina tilauksesta ryhmille. Pia Härkönen kertoo, että ryhmiä käy myllyllä paljon. – Myllyn historia kiinnostaa. Varsinaisen myllyn puolelle emme järjestä käyntejä, mutta pidämme mielellämme yritysesittelyjä yli 200-vuotisesta historiastamme, Pia Härkönen sanoo. Härkösen mukaan vanha mylly on keidas keskellä arjen hulinaa.

– Olemme saaneet valtavasti kiitosta siitä, että täällä on rauhallinen miljöö, kuin oma maailmansa, jossa voi kokea kiireettömyyden ja luonnon kauneuden, hän kertoo. – On ihanaa nähdä, että ihmiset istuvat täällä useammankin tunnin nauttimassa rauhasta, pysähtyvät hetkeksi ja ottavat hetken aikaa itselleen. Juuri sellaisen tilaisuuden me haluamme ihmisille tarjota arjen pyörityksen keskellä.

Rapion kahvilassa voi kosken kuohuja seuraillessa aistia aitoa myllytunnelmaa äänineen ja tuoksuineen.

myllyn lumoa Matleena Ikonen

Kesäteatteria ja onnistuneita ostoksia Myllykahvilan yhteydessä on tunnelmallinen Myllypuoti, josta saa ostaa mukaan Rapion oman myllyn taatusti tuoreita ja lisäaineettomia tuotteita. Omien tuotteiden lisäksi Myllypuodin myymälässä on erilaisia kausituotteita, kuten Lettuhilloa, Myllyisännän- ja Emännän teetä ja Juhlakahvia. Myllypuoti on erityisesti ryhmämatkailijoiden suosiossa ja usein vieraiden kassit täyttyvätkin eteläsavolaisista herkuista. Myllyn tuotteita saa laajalti myös lähialueen kaupoista, ja niitä voi tilata myös sähköpostilla suoraan kotiin.

kaisen teatterin katsomo on amfiteatterin tyyppinen, kolmelta sivultaan ylöspäin nouseva, joka on täysin katettu. Näin ollen kesäteatteriesityksiä ei hetkauta sateet eikä tuulet, vaan yleisö saa keskittyä täysin teatterikappaleisiin. Viime kesänä Rapion Myllyteatteri tuotti peräti kolme esitystä.

Rapion Mylly

Tältä vuodelta Rapion Myllyn kahvila on jo suljettu, mutta ryhmille järjestetään kahvituksia ja ruokailuja myös sesongin ulkopuolella. Pienen myllyn kivet jauhavat toki läpi talven, ja ensi kesänä suloinen myllykahvila avautuu jälleen tarjoten nautintoja kaikille aisteille. www.rapiontuote.fi

– Ensi kesäksi luvassa on viihteellinen, mutta tunteisiin vetoava musiikkikomedia joka tarjoaa naurunpaikkoja ja huumoria sitä kaipaaville, Pia Härkönen lupaa.

Kesäisin Rapion Myllyn miljöössä nähdään kesäteatteria. Vanha mylly luo upeat olosuhteet kesäiselle teatterielämykselle: vanhaan puutavaravarastoon rakennetun 350-paik-

Juva

MIKKELI 5

Rantasalmi Savonlinna Sulkava Punkaharju

Anttola

Ristiina

Vihantasalmi

Särkisalmi

Puumala

Mäntyharju

www.kotimaassa.fi

Vihreän kullan kulttuuritie

retkipaikka, sillä sieltä löytyvät wc, grillipaikka ja retkisatama. Linnavuorelle on helppo tulla veneellä, sillä laiturien vieressä on vettä useita metrejä.

avonlinnan liepeillä sijaitseva vireä Sulkava tunnetaan erityisesti jokavuotisista Suursouduistaan ja silmiä hivelevistä järvimaisemistaan, jotka houkuttelevat tienoolle tuhansia kesävieraita vuodesta toiseen.

Perinteistä puutalomiljöötä keskellä kylää Sulkavalla ei tarvitse erikseen lähteä mielenkiintoisiin kohteisiin, sillä jo kunnan kirkonkylä on nähtävyys itsessään. Keskellä kylää sijaitseva Uitonrinteen puutaloalue on nimittäin valtakunnallisestikin tunnustettu ja merkittäväksi luokiteltu ympäristö- ja matkailunähtävyys.

Majesteettinen linnavuori Sulkavan vetovoiman tunsivat jo kivikauden suomalaiset. Kunnan alueelta on löytynyt useita esihistoriallisia asuinpaikkoja mm. Myllykankaalta, Vilkaharjulta ja Hopeasaaresta. Tunnetuin Sulkavan historiallisista kohteista on Pisamalahden linnavuori, yksi Suomen arvokkaimmista ja tunnetuimmista muinaislinnoista. Noin 55 metrin korkeuteen kohoavan linnavuoren kolme reunaa ovat äärimmäisen jyrkkäreunaiset. Idän puoleiselta, hieman loivemmalta reunalta löytyvät vanhat puolustusvallin jäännökset. Vallin muuri on noin 120 metriä pitkä, ja sen kivinen perustus on erittäin jykevä: se on tehty suurista kivistä, ja on edelleen paikoin lähes kaksi metriä korkea. Muurin takana, linnavuoren laella, on noin 100x120 metrin kokoinen alue, jossa on aikoinaan ollut muun muassa ainakin 14 heittokivikasaa.

Lohikosken kirkko. Kuva: wikipedia.fi

Vanhin toistaiseksi löytynyt kirjallinen maininta linnavuoresta on vuodelta 1561, mutta oletettavasti linnoitus on rakennettu jo rautakaudella tai keskiajalla. Erään teorian mukaan linna olisi rakennettu läntistä uhkaa eli hämäläisiä vastaan. Linnavuori on Sulkavan suosituimpia nähtävyyksiä eikä ihme: ”vuoren” laelta avautuvat upeat näkymät Saimaan Enonvedelle, ja soutukisojen aikaan sieltä on hyvä seurata veneiden kisaa alhaalla järvellä. Alue on hyvä

Matleena Ikonen

Sulkavan kunta

Uitonrinteellä, Saimaan rannan ja Mikkolantien välisellä alueella, on useita viehättäviä mansardikattoisia rakennuksia perinteisine pihapiireineen. Kauniita puutaloja on entisöity vanhaa kunnioittaen ja Uitonrinteen miljöössä kulkija voi helposti siirtyä ajatuksissaan menneiden vuosikymmenien huvilaelämään. Alueella sijaitsevat myös tärkeät matkailuun liittyvät kohteet: soutustadion, veneilykeskus Kulkemus, satama, kesäisin avoinna oleva, paikallisia käsitöitä myyvä Kästyöpuoti sekä kunnan matkailuinfo, joka toimii kahvila-puoti Alinassa. Infossa voi matkailuvinkkejä sulatella höyryävän kahvitai teekupposen ja suussasulavien leivonnaisten parissa.

Soutukunta Sulkava on rauhallinen ja rento

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2014

Noin 55 metrin korkeuteen kohoavan linnavuoren kolme reunaa ovat äärimmäisen jyrkkäreunaiset.

Kunnan matkailuinfo toimii kahvila-puoti Alinassa.

Juva

MIKKELI 5

Rantasalmi Savonlinna

Kaksi kaunista kirkkoa

Sulkava Punkaharju Anttola

Ristiina

Vihantasalmi

Särkisalmi

Puumala

Mäntyharju

Sulkavan henki elää paikallisessa käsityössä Ryhmämatkailijoille ja käsityön ystäville Sulkavalla erinomainen kohde on Kaartilanmäki, muotoilija Riikka Kaartilanmäen ja seppä Jarkko Kaartilanmäen myymälä ja työpaikka Sulkavan viehättävässä maalaisympäristössä. Vuonna 1907 rakennetussa jugend-tyylisessä vanhassa kansakoulussa ja sen pihapiirissä on myös Kaartilanmäkien koti. Riikka Kaartilanmäki suunnittelee pellavaisia tekstiili- ja sisustuotteita tuotemerkillä Aapiste. Tuotteiden kuoseja inspiroivat lähiluonto, ajan kultaamat muistot ja arkiset ilmiöt. Jarkko Kaartilanmäen kymmenen

Aapisteen tuottei ta.

vuotta sitten perustama sepän paja Tuakon Takomo valmistaa metallisia tuotteita, jotka henkivät vahvasti kansallisromantiikkaa ja Sulkavan upean vesistön vaikutusta. Myös Sulkava ja sulkavalaisuus ovat suuressa roolissa sekä Riikan että Jarkon tuotteissa. Kaksinkertaisen taonnan Suomen mestarin Seppämestarin muotoilu perustuu pitkälti perinteiseen, suomalaiseen muotoiluun, joka näkyy käyttöesineiden, kuten naulakoiden, porttien ja erilaisten työkalujen käytettävyytenä. Ryhmien on mahdollista päästä tilauksesta seuraamaan taontanäytöksiä itäsuomalaisen maaseudun rauhassa.

Kirkkohistoriasta kiinnostuneille Sulkava tarjoaa kaksikin mielenkiintoista käyntikohdetta, Sulkavan ja Lohikosken kirkot. Sulkavan vuonna 1822 valmistunut kirkko on puinen kaksoisristinkirkko, jonka erikoisuutena ovat kiinteiksi sorvatut kynttilänjalat. Huomiota herättää myös lukkarinpönttö eli lukkarintaulu, josta lukkari johti seurakunnan kirkkoveisuuta. Kirkon valmistumisvuonna kiellettiin kirkon lattian alle hautaaminen, joten nykyisen kirkon valmistuessa rakennettiin edellisen kirkon hirsistä 8-kulmainen hautaholvi hautojen suojaksi. Lohikosken kirkko on päätytornillinen pitkäkirkko 1930-luvulta. Sen on suunnitellut arkkitehti Ilmari Virkkala, joka on myös maalauttanut neljä metriä korkean alttaritaulun, lehterin kaiteen 9 maalausta kristillisistä symboleista sekä lehterin ikkunasta värilasituksena loistavan ristin. www.sulkava.fi/matkailu

Linnavuori.

www.kotimaassa.fi

Vihreän kullan kulttuuritie

Suursoudut on elämys Eeva Oksman

Ensimmäinen Sulkavan soututapahtuma järjestettiin vuonna 1968, jolloin veneentekijä Kauko Miettisen pitkään elänyt unelma Partalansaaren ympärisoudusta toteutui. Matkaan lähti 21 venettä ja 38 kilpailijaa, joista neljä souti yksin. Soutajista maaliin asti selvisi 36. Loppu onkin sitten soutuhistoriaa. Vuonna 2014 soudettiin järjestyksessään jo 47. Suursoudut, ja parhaimmillaan osallistujia on ollut yli 10 000. Vuosien varrella ohjelmaan on tullut mukaan retkisoutu. Varsinaisen osallistujaryntäyksen sai aikaan kirkkoveneiden mukaantulo, joilla kierrettiin ensimmäistä kertaa Partalansaaren ympäri vuonna 1984. Nykyisin tapahtuman yhteydessä voi nauttia Suursoutuihin osallistumisesta, vaikka kunto ei pitkään soutumatkaan riittäisikään: ohjelmaan on lisätty myös lyhyempiä, 4 ja 20 kilometrin reittejä.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2012

Juhani Kosonen

ulkavan Suursoudut on vuosittain heinäkuussa Saimaalla järjestettävä, maailman suurimmaksi mainostettu soututapahtuma, jonka järjestäjä on Sulkava-seura ry.

Ikimuistoinen retkisoutu Retkisoutu kiertää noin 70 kilometrin matkan Partalansaaren ympäri. Retkisoutuja on kaksi, torstaista perjantaihin ja lauantaista sunnuntaihin. Matkaan lähtevät ensiksi pienveneet ja kanootit ja kirkkoveneet tuntia myöhemmin. Soutajien mukana seuraa 3-4 huoltovenettä, ja kumpanakin päivänä reitin varrella on kahvittelupaikka. Ensimmäisen päivän urakan päätteeksi soutajat ruokailevat, saunovat ja yöpyvät teltoissaan Sulkava-seuran omistamalla Varvirannan levähdys- ja yöpymisalueella, joka sijaitsee upeissa järvimaisemissa. Varusteiden

kuljetuksesta soutustadionilta majapaikalle ja takaisin huolehtivat tapahtuman järjestäjät. Kahden päivän soudun jälkeen perille Soutustadionille saavuttaessa jokainen osallistuja saa kunniakirjan todistukseksi ikimuistoisesta retkestä. Tosissaan kilpaa tai voimiaan koetellen Kilpasarjoissa 60 kilometrin reitti kuljetaan yhteen menoon. Eri ikäryhmille on omat sarjansa, ja lajiksi valittavana on yksinsoutu, parisoutu tai vuorosoutu. Kilpailuun voi tulla mukaan myös kanootilla tai kajakilla. Kirkkoveneillä on kolme kilpailua, joista kaksi on yösoutuja. Lauantain yösoudun yhteydessä ratkaistaan Suomen mestaruudet miesten, naisten ja sekasarjoissa. Sulkava-seura vuokraa Suursoutuihin kirkkoveneitä. Mitäpä jos järjestäisit kavereillesi tai työporukalle mieleenpainuvan ja ryhmähenkeä nostattavan kokemuksen osallistumalla yhdessä ensi kesän Suursoutuihin! www.suursoudut.fi

ukkapään Lomakeskuksen vetovoimatekijöitä ovat yhtäältä puhdas ja kaunis luonto aktiviteetteineen, toisaalta nykyaikaiset palvelut ja maistuva lähiruoka.

Kukkapää

– toimintaa ja rauhaa sopivassa suhteessa

Vilkaharjulla, Saimaan rannalla sijaitseva lomakeskus tarjoaa mainiot raamit ja upeat maisemat vapaa-ajanviettoon, lomailuun sekä kokousten ja juhlien järjestämiseen ympäri vuoden. Lomakeskukseen on Sulkavalta matkaa seitsemisen kilometriä.

Uudenkarhea päärakennuksen laajennus mahdollistaa kokous-, koulutus- ja juhlapalvelut jopa yli 100 hengen ryhmille. Käytössä on 21 saunallista hirsimökkiä, uusi ravintola sekä kokous- ja tilaussauna. – Neljä korkeatasoista hotellihuonetta lisää osaltaan lomakeskuksen majoituskapasiteettia ja tarjoaa vaihtoehdon mökkimajoitukselle. Kaikkiaan Kukkapäässä mahtuu majoittumaan 130 henkeä, listaa markkinointipäällikkö Ivan Liukkonen.

Maiju Junko

Lomakeskus Kukkapää

Romantikan herkut Ravintola Romantika kattaa maittavan lounaan viikon jokaisena päivänä. Makuelämyksiä voi valita myös erinomaiselta à la carte -listalta tai tilauksesta räätälöidyltä juhlamenulta. Ruokamatkailun suosion kasvu on Liukkosen kertoman mukaan yksi näkyvimmistä kansainvälisistä trendeistä. Ruoan myötä matkailija pääsee helposti kokemaan kohteen kulttuuria ja paikallisuutta. Kiinnostus puhtaisiin makuihin, kuten luomuun, on edelleen kasvamassa. Romantika vastaa haasteeseen panostamalla lähiruokaan ja paikallisherkkuihin.

Kukkapää on tiiviisti verkottunut ja tarjoaa yhteistyökumppaneidensa kautta monenlaisia aktiviteetteja kaikkina vuodenaikoina. Kaunis alue innostaa ulkoiluun ja luonnonrauhasta nauttimiseen.

Alueella toimii venevuokraus, ja lisäksi lainaksi saa luistimia, suksia ja potkukelkkoja. Ainutlaatuinen Saimaa kutsuu myös melonta- ja kalastusretkille sekä kannustaa omatoimiseen luontoretkeilyyn. Markkinointipäällikkö nostaa Kukkapään tarjoamista mahdollisuuksista esiin myös monipuoliset hyvinvointipalvelut, kuten hieronnan, kuppauksen ja kasvohoidot sekä savusaunan lempeät löylyt. – Tarve hiljaisuuteen ja luonnon äänien kuuntelemiseen kasvaa entistä stressaavamman elämänrytmin myötä. Yhä useammat matkailijat hakevatkin luontoelämyksiä ja rauhaa, luonnehtii Liukkonen. www.kukkapaa.fi

Juva

MIKKELI 5

Aktiivisille matkaajille

Rantasalmi Savonlinna Sulkava Punkaharju

Anttola

Ristiina

Vihantasalmi

Särkisalmi

Puumala

Mäntyharju

www.kotimaassa.fi

Vihreän kullan kulttuuritie

antasalmi on vajaan 4000 asukkaan vireä kunta Etelä-Savossa, Saimaan rannalla. Tunnetussa matkailupitäjässä toimii yli 20 matkailualan yritystä, jotka tarjoavat majoitusmahdollisuuksien lisäksi runsaasti mielenkiintoista tekemistä, kuten kalastus- ja maisemasafareita, norpparetkiä, kalliokiipeilyä ja retkiluistelua. Ei siis ihme, että joka vuosi sadoittain leirikoululaisiakin suuntaa juuri Rantasalmen upeisiin järvimaisemiin.

Linnansaaren kansallispuiston luonnosta ja kulttuurihistoriasta kertoo luontokeskus Oskarin perusnäyttely Oskarin päivä Linnansaaressa. Oskarista saa tietoa myös seudun matkailuasioista, sillä Rantasalmen matkailuinfo palvelee Oskarin aulatiloissa.

Historiallinen pitäjä Rantasalmi on vanha emäpitäjä, joka on perustettu jo vuonna 1578. Kunta oli vuosisadat Venäjän ja Ruotsi-Suomen rajapitäjä aina vuoden 1809 Haminan rauhaan asti. Rantasalmen alueella on käyty monia taisteluita, joista kuuluisin on Kustaa III:n aikana vuonna 1789 käyty Parkumäen taistelu.

Ahti Oksman

Rantasalmi on julistautunut Suomen ensimmäiseksi retkiluistelukunnaksi, ja nykyään Saimaalla ylläpidetään Suomen pisintä, parhaimmillaan jopa 40 km ylittävää retkiluistelureittiä. – Tällä Linnasaaren kansallispuiston maisemissa kulkevalla huolletulla reitillä on turvallista luistella reippaampaakin vauhtia, mutta luonnonjäällä retkeillessä varovaisuus on tarpeen, muistuttaa Rantasalmen Matkailu ry:n puheenjohtaja Seija Lahti. Vesiretkeilijätkin suuntaavat Rantasalmella Linnansaaren kansallispuistoon, joka satoine saarineen ja suurine selkineen on oikea paratiisi. Kansallispuisto sijaitsee keskellä Saimaaseen kuuluvaa Haukivettä, ja siellä voi nähdä suomalaisen järviluonnon parhaimmillaan. Se soveltuu niin päiväkävijöille kuin telttailijoille ja veneilijöille. Linnansaaren kansallispuisto on myös saimaannorppien suosiossa, sillä sen läheisyydessä elää noin 50 saimaannorppaa Suomen vähän yli 300 yksilöstä. Saimaannorppa on Suomen uhanalaisimpia eläimiä.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2014

Rantasalmen Matkailu ry

Sen muistoksi Rantasalmelle pystytettiin vuonna 1928 massiivinen muistomerkki. Tärkeään rajapitäjään rakennettiin upseeriston asuttamista varten lukuisia komeita kartanoita, jotka ovat säilyneet kulttuuriperintönä nykypolville.

Pekka Lipponen ja Kalle-Kustaa Korkki Ainakin vanhempi väki muistaa varmasti liikemiehen ja maailmankansalaisen, rinssi-eversti Pekka Lipposen, joka on kotoisin Rantasalmen Saparomäeltä. Pekka Lipponenhan on nimimerkki Outsiderin, oikealta nimeltään Aarne Haapakosken, luoma fiktiivinen veijarihahmo, joka on seikkaillut mm. kuunnelmissa ja elokuvissa. Haapakoski loi Pekka Lipposen ja tämän toverin KalleKustaa Korkin vuonna 1945. Koko kansan tuntemiksi hahmot tulivat radiokuunnelmien myötä.

Pekka Lipponen vaikuttaa Rantasalmella edelleen mm. yritysten, teiden ja paikannimissä sekä nimeään kantavassa elokuun markkinatapahtumassa, Lipposmarkkinoissa. Markkinoilla valitaan vuosittain Pekka ja Manta, joiden tehtävänä on viedä Rantasalmea maailmalle – kuten Pekka Lipponen teki aikoinaan. Kunnianosoituksena paljastettiin 2.8.2009 Pekka Lipposen patsas Geotalon ja Hotelli Rinssi-Everstin välisellä puistoalueella. www.rantasalmitravel.com

uus-Hukkalan tila Rantasalmella sijaitsee upealla paikalla niemen kärjessä Kolkonjärven rannalla. Suojaisa ja luonnonläheinen ympäristö tarjoaa myös oivat mahdollisuudet aktiviteetteihin.

Irmeli Kojonen

KH-Resort

Vauhdin hurmaa ja

luontoelämyksiä Kuus-Hukkalassa Paikan ehdoton vetonaula on Lada Nivoilla ajettava maastoautosafari, jossa vaihteleva maasto jyrkkine nousuineen ja laskuineen takaa huiman kokemuksen. Safarin lomassa pysähdytään laavulle nauttimaan kunnon nokipannukahvit. Autoja on käytössä 19 kpl, joten safarille mahtuu mukaan kerrallaan hyvin jopa 30 henkeä. Safari soveltuu kaikille, joilla on ajokortti. Ryhmän mukana on aina opas huolehtien matkan sujumisesta. Majoitusta moneen makuun Kuus-Hukkala on pitkän kehitystyön tulos. Ensimmäinen mökki rakennettiin jo vuonna 1968, ja nyt mökkejä on yhteensä 19. Majoitusvaihtoehtoja on karavaanaripaikoista ja pienimmistä kahden hengen mökeistä aina ylelliseen viiden tähden huvilaan.

– Talvisaikaan järjestämme useita pilkkikisoja, joista mainittakoon Suomi– Venäjä-pilkkikisa ja Kuus-Hukkala Pilkki. Hupiluonteisessa Yrityspilkkikisassa neljän hengen joukkueet kisaavat sarjoittain, ja parhaat palkitaan. Pilkkikisa on muutenkin hauska ohjelmanumero esim. yritysten TYKYpäiville, vinkkaa Huopalainen.

Suurin huvila, vuonna 2005 rakennettu, ylellinen Villa Hukka, on suunniteltu 20 hengelle. Se on kolmikerroksinen ja sijaitsee rauhallisella paikalla järven rannalla. Huvila sisältää kaikki mukavuudet taulutelevisioita, sähkösaunaa, puulämmitteistä rantasaunaa ja porealtaita myöten. Hiljattain laajennettu karavaanarialue käsittää 150 vaunupaikkaa. Palveluihin kuuluu sähköt, saunat, peseytymis- ja ruuanlaittotilat. Ravintola sekä ruokatäydennyksiin soveltuva minimarket takaavat toimivan ympäristön lomailuun. Uusi huoltorakennus valmistuu vuoden 2014 aikana.

Kuus-Hukkalaan rakennetaan parhaillaan uutta luksus-tason yrityssaunamaailmaa. Kahden saunan yhteyteen on tulossa porealtaat katetulla terassilla sekä kokoustilat 20 hengelle. Saunat ja altaat varustetaan taulutelevisioilla. Lähialueella kulkee kaksi luontopolkua, jotka soveltuvat myös maastopyöräilyyn. Reitin varrelta löytyy parikin laavua, jossa voi keitellä kahvit tai grillata makkaraa. Täällä on hyvä nauttia luonnon rauhasta monella tapaa ja karistaa kiireet harteiltaan.

Kalastusta ja saunomista Kirkasvetinen Kolkonjärvi on tunnettu mainioista kala-apajistaan. Järvi on yksi maamme puhtaimmista, ja näkyvyys pohjaan on jopa 10 metriä. Kalaan voi lähteä joko kokeneen oppaan kanssa tai omatoimisesti veneestä tai laiturilta onkien. – Täältä on saatu parinakin vuonna Suomen suurin järvilohi, KuusHukkalan toimitusjohtaja Markku Huopalainen kertoo.

www.kuus-hukkala.com

Juva

MIKKELI 5

Rantasalmi Savonlinna Sulkava Punkaharju

Anttola

Ristiina

Vihantasalmi

Särkisalmi

Puumala

Mäntyharju

www.kotimaassa.fi

Vihreän kullan kulttuuritie

otel & Spa Resort Järvisydän on keskiaikaista tunnelmaa, lähiruokaa, savolaista elämänasennetta ja pitkäikäisiä elämyksiä Rantasalmella Saimaan syleilyssä.

Eipä tienneet Ruotsin kuningas ja Venäjän tsaari 1600-luvulla, mitä aloittivat, kun antoivat savolaiselle miehelle luvan perustaa kestikievarin Saimaan asumattomille rannoille. Pienimuotoisesta kievaritoiminnasta sai alkunsa vuosisatojen mittainen matkailun historia, joka jatkuu edelleen, kymmenen sukupolvea myöhemmin, samalla paikalla Saimaan rannalla. Nykymuotoinen matkailutoiminta alkoi Järvisydämessä 1950-luvulla. Tuolloin alueelle rakennettiin ensimmäiset lomamökit ja kehitys matkailukeskittymäksi alkoi. Nyt Järvisydän on nykyaikainen matkailukeskus, jossa historian ja alueen luontoarvojen kunnioittaminen ovat sydämen asia.

Järvisydämessä rakennukset on rakennettu vanhoista hirsistä ja luonnonkivistä, ja ateriat tarjoillaan päreiltä, saviastioista ja tiriseviltä rautapannuilta avotulella, kynttilöiden loimulla ja hurtilla savolaisella huumorilla höystettynä. Keskiaikaravintola Piikatytön sisätiloihin mahtuu yli 300 ruokailijaa ja kesäaikaan terassille saman verran. Tunnelmallisessa kotaravintola Savon Loitsussa avotulen ääreen mahtuu ruokailemaan 50 henkilöä. ”Talon nöyrin renki”, yrittäjä Markus Heiskanen kertoo, että Järvisydämen filosofiaan kuuluu paitsi omien juurien kunnioittaminen ja omaleimaisuus, myös vahvasti paikallinen ote. Paikallisuus näkyy niin

Norpan kotiseudulla riittää tekemistä Ryhmämatkailijoille ja kokousvieraille Järvisydän tarjoaa hienojen majoitus-, kokous- ja ruokapuitteiden lisäksi aitoja elämyksiä luonnon sylissä. Linnansaaren kansallispuisto, yksi Suomen vanhimmista kansallispuistoista, tarjoaa unohtumattomia kokemuksia ympäri vuoden. Norppa, tuo Saimaan suloinen maskotti, pesii runsaslukuisena Linnansaaren alueella, ja ryhmille järjestetään kesäaikaan matkailukeskuksesta erityisiä norpanbongausretkiä. Myös muina vuodenaikoina Saimaa tarjoaa paljon nähtävää. – Aktiviteettimme jakautuvat kahteen kauteen: jiäkauteen ja sulan veden kauteen. – Jiäkaudella viemme immeisiä jiäkalastamaan, retkiluistelemaan tai kisailemaan Saimaan jäälle formulapotkureilla. Sulan

Rakkau Keskiaikaista tunnelmaa suomalaisittain Järvisydän on erilainen lomanviettopaikka: kaikkialla matkailukeskus henkii keskiaikaista tunnelmaa ja pienten yksityiskohtien yllätyksellisyys tekee kokonaisuudesta omaleimaisen.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2014

henkilökunnassa, rakennusmateriaaleissa kuin ruuassakin: raaka-aineet tulevat aivan vierestä – kalaisasta Saimaasta ja lähialueen tiloilta. Myös Järvisydämen laajassa viinikellarissa suositaan suomalaista: matkailukeskuksen listalla olevat viinit on valittu teemalla ”suomalaiset viinintuottajat maailmalla” – jokaisella viinillä on jonkinlainen kytkyt Suomeen.

veden aikana retkiohjelmissa on veneilyä, melontaa, kirkkovenesoutua sekä seikkailuja luontoretkiä. Syksyllä ruskaretki Saimaalla on mahtava kokemus, kun jokainen saari hehkuu ruskassa erivärisinä, Heiskanen maalailee. Retket Saimaalle ja sen saariin tehdään aina tiukasti luontoa kunnioittaen. – Luontoarvot ovat meille ykkösasia. Emme koskaan jätä luontoon jälkiä, Heiskanen korostaa.

Leppeitä löylyjä, lokoista lomaa Jos Järviydämen keskiaikainen tunnelma ja luontoelämykset Saimaalla eivät vielä auta arjesta irrottautumiseen, päivittäiset kiireet unohtuvat viimeistään Savolaisessa SaunaMualimassa, jossa Järvisydämen saunaemäntä lämmittelee löylyt vieraitaan varten ”hippeimmilleen”. SaunaMualiman seitsemän saunan valikoimasta löytyy varmasti jokaiselle seurueelle se omin vaihtoehto, ja ”ihmisen keittopaassa”, suomennettuna paljussa, saunailta saa huipennuksen, kun lämpimän veden huljutellessa ihoa voi ihailla silmien edessä siintävää Saimaan kaunista maisemaa.

Savolaista ennakkoluulottomuutta

keväällä 2015 valmistuva elämyshotelli, joka tarjoaa erimuotoista majoitusta niin ryhmien kuin lomailijoiden tarpeisiin. Elämyshotellista tulee nimensä mukainen: 1800 neliömetrin laajuinen hotelli rakennetaan Järvisydämen teemaan sopivasti luonnonkivistä ja uppotukeista. Jokaiseen huoneeseen tulee oma wc ja kylpyhuone sekä pieni keittiö. Uuteen hotelliin valmistuu myös neljä erikokoista kokous- ja juhlatilaa, joten tulevaisuudessa Järvisydän palvelee entistä paremmin myös erilaisten tilaisuuksien järjestäjiä. Ensi keväänä avautuu myös Järvisydämen uusin vetonaula, ympäri vuoden toimiva järvikylpylä.

Hotel & Spa Resort Järvisydän on monella tapaa ainoa laatuaan. Kauas on kuljettu kestikievarin ajoista, mutta tarina jatkuu.

MIKKELI 5

Vuodepaikkoja Järvisydämen tasokkaissa rinne-, kelo- ja rantahuviloissa on tällä hetkellä 150. Majoituskapasiteettia lisää

Kylpylä louhitaan kallion sisälle ja sinne valmistuu viisi hoitohuonetta ja kuusi erilaista saunaa. Altaat rakennetaan luonnonkivien väliin, ja niiden vesi pidetään mahdollisimman vähäkloorisena, jotta kylpylä ei rasita ympäröivää luontoa.

www.jarvisydan.com

Juva

Rantasalmi Savonlinna Sulkava Punkaharju

Anttola

Ristiina

Vihantasalmi

Särkisalmi

Puumala

Mäntyharju

udesta matkailuun

jo 10 sukupolven ajan Matleena Ikonen

Lomakeskus Järvisydän

www.kotimaassa.fi

Vihreän kullan kulttuuritie

Suomen suurin uppopuurakennusten kokonaisuus Eeva Oksman

HakoApajan Aikhikylä

Omaperäinen kansantaiteilija ja hakorakentaja Esa Heiskanen, seinällä maalauksia ”Myrskylintujen tanssi”-sarjasta.

HakoApajan

Aikhikylä – yhden miehen uskomaton elämäntyö

akoApajan tarinan alussa oli – ei suo, kuokka ja Jussi – vaan Hietajärvi, tukkisakset ja Esa Heiskanen.

Porosalmen kirkasvetisellä ja jääkauden muokkaamalla Hietajärvellä on syvyyttä parhaimmillaan peräti 39 metriä. Järvi on lähdepohjainen, minkä vuoksi sen vesi on kylmää ja harvinaisen puhdasta. Järven pohjalla on kerroksittain puita, jotka olivat kaatuneet sinne myrskyjen ja metsäpalojen seurauksena vuosituhansien varrella. Nuorena Esa kävi järvellä kalastelemassa ja joutui monesti sukeltamaan irrottaakseen uppotukkien oksiin takertuneen uistimensa.

Uppopuu jos toinenkin 18-vuotiaana Heiskanen alkoi sukellella hakoja ylös välineenään tukkisakset ja kelluva köysi. Hän nosti painavan uppopuun taljan avulla pintaan, karsi ja pätki sen, uitti veneellä rantaan ja kuljetti kuivumaan. Päivisin mies teki kirvesmiehen töitä, mutta kaiken vapaa-aikansa hän vietti hakopuiden kimpussa. Niinpä kymmenen vuoden

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2014

aikana järvestä nousi peräti 1500 runkoa odottamaan hyötykäyttöä. Ahkera sukeltelija harjaantui laskeutumaan jopa kuuden metrin syvyyteen ilman happilaitteita.

Rakennusprojektia koko elämä Esan vanhemmilla oli aikanaan lomakylä, ja pikkupoikana Esa tienasi taskurahaa toimimalla vieraiden kalastusoppaana. Ahkera poika oli pienestä asti taitava käsistään. – Linnunpöntön saneerauksesta se lähti, nauraa Esa osoittaen päällään olevaa paitaa, jossa on valokuva kolmivuotiaasta Esasta työn touhussa vasara kädessään. Eipä tiennyt kukaan vielä silloin, minkälainen rakentaja Heiskasesta oli tulossa. Yli 35 vuotta kestäneen elämäntyön tuloksena Rantasalmen Porosalmelle on rakentunut erikoinen nähtävyys – Suomen suurin uppopuurakennusten kokonaisuus. Ensimmäisen erämökkinsä Esa nikkaroi vuonna 1978 vanhoista savuriihen hirsistä. Kiihkein uppopuurakentamisen aika oli 1990–2010. Vuosien saatossa alueelle on valmistunut tilausryhmien ja kesävieraiden käyttöön lähes 1000 neliöiseksi laajentunut päärakennus, erilaisia hakomökkejä, savusaunoja sekä näyttelyrakennuksia. Ja rakentaminen jatkuu, sillä uusia näyttelytilo-

ja ja ateljee valmistuvat tulevalle kesälle. – Minulla on uusia suunnitelmia ja erikoisia visioita koko ajan, toteaa Esa salaperäisesti. Uppopuusta hän on jo rakentanut lähes 2000 neliön tilat, ja saman verran on materiaalia kalliolla odottamassa. Hakopuut ovat tutkimuksissa osoittautuneet todella vanhoiksi, sillä Aikhituvan nuorimmatkin hirret ovat noin 1 000 vuoden ikäisiä ja vanhimmat jopa yli 4 000-vuotiaita. Joistakin rungoista on löytynyt muinaisia kirveen jälkiä. Hakopuiden lisäksi rakennusmateriaalina on käytetty uittopuomeja, joiden jäljille Esa pääsi vanhoja uittoreittejä kiertämällä ja aitoja tukkijätkiä jututtamalla.

Elämäntyöstä nähtävyys ja matkailukohde Reilut 20 vuotta sitten Esa vielä epäili, josko kukaan voisi olla kiinnostunut hänen rakennelmistaan. – Silloin tuntui hyvin kaukaiselta, että tähän pihaan voisi tulla joskus ihan bussilastillinen vieraita, Esa nauraa. Mutta nyt opastettu tutustuminen omaperäiseen elämäntyöhän ruokailuineen ja kahvituksineen onkin HakoApajan päätuote. Haastattelua

tehtäessäkin paikalla on iso varsinaissuomalainen ryhmä, ja HakoApaja tunnetaan myös maamme rajojen ulkopuolella. Yleensä lomalaiset ja satunnaiset matkaajat, mutta yhä useammin ryhmätkin, haluavat rauhoittua hetkeksi kiireen keskellä. Silloin on tutustumisen lisäksi mahdollisuus yöpyä rannalla erähenkisissä hakotuvissa ja tarinoida laavutulilla sekä rentoutua Savotan Saunaraitin löylyissä ja pulahtaa virkistävään ”hakojärveen”. Ainutlaatuisten rakennusten lisäksi HakoApajalla on paljon yksityiskohtia ja ihmeteltävää. Päänäyttelyn tarinat, valokuvat ja filmi kertovat Aikhikylän rakennusvaiheista ja järven pohjasta löydetyt esineet alueen menneisyydestä. Esa on ottanut esille myös Porosalmella vuodesta 1658 lähtien asustaneen Heiskasen suvun historiaa ja ukkinsa Eino Heiskasen sota-aikaisen asekätkön sisällön. Tupien seinillä voi ihastella Esan fyysisen työn vastapainoksi maalaamia vaikuttavia tauluja luonnonilmiöistä.

Tulevana kesänä pihapiirin Savotanraitti ja muinaismetsän tarinaa kertova HakoPuunäyttely saavat seurakseen Esan uusimpia luomistyön tuotoksia. Jylhällä vuorella komeileva Korppivuoren Pirtti täyttyy muinaisista ikikivistä ja uusin Käsityötupa Eila-äidin kutomista ryijyistä sekä tekstiilitaiteesta. Tulevasta Esa paljastaa, että nyt mennään ajassa todella kauas taaksepäin. Hän on löytänyt tulevaan näyttelyynsä paljon sukeltamiaan hakopuitakin vanhemman, miljoonia vuosia vanhan kivettyneen puun, joka on todellinen luonnon muovaama taideteos. Korppivuoren Pirttiä on käytetty myös vihkikappelina, ja muitakin tupia sisustetaan aina tarpeen mukaan kokouspaikaksi tai juhlatilaksi. – Ryhmävierailuihin ja tilaisuuksien järjestämiseen liittyen kannattaa laittaa sähköpostia tai ihan vaikka pirauttaa suoraan minulle numeroon 0400 939 970, vinkkaa HakoApajan emäntä Mari Ruskela.

Eräherkkuja ja jääkauden muokkaamia maisemia Porosalmen jylhissä maisemissa sijaitseva HakoApajan Aikhikylä on avoinna yleisölle kesäisin ja ryhmille tilauksesta toukokuulta myöhäiseen syksyyn. Näköalakahvilan herkuista voi nauttia katetulla lasikuistilla tai taideterassilla. Heinäkuun Muurikkailloissa pannut suhisevat, kun Mari-emäntä paistaa kesävieraille lettuja ja muikkuja. Ryhmävierailuihin on Savotta-emännän kahvihetkien lisäksi tilattavissa vaikkapa riista- tai lohikeittoa, joka tarjoillaan höyryävästä nokipadasta. Perhejuhlien ja riistaillallisten pitopöytiin isäntä savustaa lohet ja emäntä loihtii paikan erähenkiseen tunnelmaan sopivat poro- ja kalaherkut metsän, veden ja puutarhan antimista. Silmänruokaa tarjoaa salista ja kahvilasta avautuva upea näkymä alas HakoApajan alkulähteelle, josta rakentaja on hakopuunsa sukeltanut. www.porosalmi.net/hakoapaja Tilataideteos Savotanraitti kertoo muistoja menneen ajan metsätyömailta.

Lastu lentää myös HakoApajan nuoren isännän, Eetu Heiskasen tarttuessa kirveeseen.

Savotta-salin eteistuvassa kohoava suuri pihapuu antaa pienen käsityksen Esa Heiskasen puu-urakan massiivisuudesta.

Vuosituhansien takaisesta puusta rakennettu Aikhitupa edustaa vanhaa hirsiperinnerakentamista. Tuvan seinillä muinaista metsästyshistoriaa.

www.kotimaassa.fi

Vihreän kullan kulttuuritie

Hotelli Ruusuhovi

henkii aatelista tunnelmaa Matleena Ikonen

Hotelli Ruusuhovi

antasalmen kauniin luonnon syleilyssä, Saimaan aaltojen äärellä suomalainen lomaidylli tarjoaa parhaita puoliaan.

Historiallinen kartanohotelli Ruusuhovi seisoo ylväänä Rantasalmen järvimaisemassa. Upea luonto ja historiaa henkivä kartanomiljöö houkuttelevat Ruusuhoviin vuosittain ison joukon matkailijoita: kokousvieraita, juhlaseurueita ja yksittäisiä majoittujia. Moni tulee jo pelkästään paikan vuoksi.

Päärakennuksen 120-paikkainen ravintolasali toimii loistavasti suurempien juhlien tai ruokatilaisuuksien näyttämönä. Alakerran juhlasalista puolestaan aukeaa kaunis näkymä kartanon ranta-alueelle, ja se sopii hyvin ohjelma- ja tanssitilaksi. Salin vieressä sijaitseva tunnelmallinen takkahuone on käytössä oleskeluun ja tunnelmointiin. Valoisa juhlasali, josta on suora yhteys kartanon piha-alueelle, on oivallinen paikka myös kokouksille: kokoustilaan mahtuu 40–60 henkilöä, ja kokousvieraiden käytössä on videotykki, valkokangas ja fläppitaulu. Juhlasalista pääsee sujuvasti kartanon yläkerrassa olevaan ravintolaan, ja alakerrassa on myös useita erillisiä tiloja, joihin voidaan tarvittaessa sijoittaa pienryhmiä.

Ruusuhovi on varsinkin erilaisten ryhmien suosiossa. Kesäisin hotellissa vietetään paljon juhlia: häät, syntymäpäivät ja muut juhlatilaisuudet saavat Ruusuhovissa arvoisensa puitteet, ja kokousvieraita viehättää rauhallinen ympäristö, jossa ajatukset irtoavat arjesta ja korkeatasoiset järjestelyt takaavat onnistuneen kokouspäivän.

Tiloja kaikenlaisille ryhmille Juhlien ja kokousten viettoon on kartanoalueella monia mahdollisuuksia täysin avaimet käteen -periaatteella valmistetuista tilausjuhlista itse toteutettaviin tilaisuuksiin.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2014

Rannan tuntumassa, Ruusuhovin pihapiirissä sijaitseva tunnelmallinen ravintola Kammi soveltuu hyvin niin hääpaikaksi kuin pikkujouluihin, karaoke-iltoihin, hirvipeijaisiin ja muihin pienempiin tilaisuuksiin. Ravintolassa on oma keittiö ja tunnelmaa ravintolaan luo takka. Kammiin mahtuu juhlakattauksessa noin 60 henkilöä, ohjelmatilana se toimii 80 hengelle. Navetan ylisille, Kartanon pihapiirissä sijaitsevaan juhlatilaan, mahtuu peräti 350 ihmistä, ja se soveltuukin hyvin suuriin pitoihin, tai tarvittaessa vaikka tansseihin.

Takka luo tunnelmaa ravintola Kammiin.

Talonpoikaistyylisellä piha-alueella Ruusuhovin päärakennuksen läheisyydessä sijaitsee Osmon pirtti – tila, joka sopii hyvin myös itse rakennettaville juhlille. Pirtin alakerrassa on iso keittiö, jossa valmistaa juhlatai kokoustarjoilut isommallekin porukalle, suuri takkatupa ja lasiveranta. Yläkerran kolmeen makuuhuoneeseen pääsee majoittumaan, ja niiden lisäksi yläkerrassa on oleskelutila ja sauna. Ohjelma- ja tanssitilana Osmon pirtti soveltuu jopa 80 hengelle.

Lauteilla ja liikkuen Saimaa on luotu nautittavaksi niin rannoilta kuin laineilta käsin. Ruusuhoviin pääsee kätevästi myös veneellä, ja rannan vierasvenelaituri on matkailijoiden käytössä. Rannan läheisyydessä lämpenevät rantasauna sekä pitäjän parhaaksi kehuttu savusauna, joiden löylyistä kelpaa pulahtaa Saimaan vesiin vilvoittelemaan. Aktiivilomailijoita ja kokousvieraita kiinnostanee kartanon viereinen golf-rata ja läheinen lenkkipolku, joilla voi liikunnan lomassa purkaa päivän

ajatuksia. Ryhmille hyvä tapa opiskella tiimityötä on lähteä kirkkovenesoudulle, jossa jokaisen on mukautettava liikkeensä yhteiseen tahtiin.

Historia näkyy arjessa

Juva

MIKKELI 5

Vihantasalmi

Rantasalmi Savonlinna Sulkava Punkaharju

Anttola

Ristiina

Särkisalmi

Puumala

Ruusuhovin kartanolla on Mäntyharju värikäs ja mielenkiintoinen hisRuusuhovin kartanon päärakennus on toria, jossa on jopa jännitysrovalmistunut vuonna 1926 samalla paikalla simaanin piirteitä. Nykyisen kartanon paikalla jainneen, tulipalossa tuhoutuneen Harlinien sijainneen tilan omistaja piilotti vuonna kartanon tilalle. Vuodesta 2002 kartano on 1715 taloonsa Henrik Georg Harlinin, Kaarle ollut yksityisomistuksessa ja matkailukäytösXII:n armeijan upseerin ja tämän vaimon, sä vuodesta 1984. Yhä vieläkin vanhan karKatarina I:n hovineidon, joita joukko kasatanon seinät henkivät entisaikojen aatelisten koita ajoi takaa avioparin saaman häälahjan henkeä, ja kun kartanon pihamaalla kulkee, tähden. Eestin kautta Uudellemaalle ja sieltä edelleen Saimaan rannalle paennut nuoripari voi lähes kuulla takaa-ajajiaan pakenevan nuorenparin hevosen kavioiden kopseen… solmi talon isännän kanssa sopimuksen, jonka nojalla tila siirtyi rauhan koittaeswww.ruusuhovi.fi sa Harlinien suvulle. Harlinit asuttivatkin tilaa 1800-luvun loppupuolelle asti, jolloin Rantasalmen kunta osti sen ja perusti kartanoon vaivaistalon.

www.kotimaassa.fi

Vihreän kullan kulttuuritie

Historian jälkiä ja kulttuurikohteita Punkaharjun 7 kilometriä pitkä harjualue syntyi viimeisimmän jääkauden jälkeen noin 10 000 vuotta sitten. Alueella on nähtävä merkkejä luonnonhistoriasta: jääkauden väistymisestä, maaperän muodostumisesta, kasvillisuuden muutoksista ja Saimaan vedenkorkeuden vaihteluista. 1500-luvulla Punkaharjun kautta kulki kiviaidoin reunustettu Viipuri–Savonlinna-tie, jota on vielä jäljellä opastetauluin varustettuna Valtionhotellin länsi- ja lounaispuolella. Harjualueella on useita arvokkaita puurakennuksia sekä 1700-, 1800- ja 1900-luvun puolustusvarustuksia. Punkaharjulla voi tutustua niin asutuksen, metsänkäytön, maisemakäsityksen, suurvaltapolitiikan kuin matkailun vaiheisiin. Alueen kulttuurihistoria ulottuu kivikauden asutuksesta Ruotsi-Suomen ja Venäjän rajamaaksi ja edelleen Aleksanteri I:n ajan aukeasta ja kasketusta harjuselänteestä maamme tunnetuimmaksi kansallismaisemaksi. Harjua pitkin kulkevalla historiallisella harjutiellä voi aistia Punkaharjun kauneuden. Luonnonystävällä on mahdollisuus nauttia alueen maisemista merkityillä reiteillä tai harjulla risteilevillä viitoitetuilla poluilla, jotka yhdistävät alueen kohteita.

unkaharju on ollut kansainvälisesti tunnettu matkailukohde jo yli kahdensadan vuoden ajan. Se on yksi Suomen kansallismaisemista, ja jylhien mäntyjen välistä aukeavat kauniit järvinäkymät ovat edelleen alueen suurin vetonaula.

Punkaharjun puulajipuisto Metsäntutkimuslaitoksen tutkimus- ja puulajipuisto sijaitsee Laukansaaressa, Luston ja Punkaharjun vanhan rautatieaseman vieressä. Punkaharjun tutkimuspuisto käsittää noin 150 hehtaarin alueen, ja tavoitteena on ollut koota puistoon kaikki havupuulajit, joiden voidaan odottaa menestyvän Punkaharjun olosuhteissa, sekä kaikki kotimaiset lehtipuulajit. Tällä hetkellä puistossa on 134 eri lajia ja erikoismuotoa.

Eeva Oksman

Puistossa on puusuvuittain yhtenäisiä alueita, jolloin on helppo vertailla saman suvun eri lajeja keskenään. Havupuusuvuista puistossa on omat alueensa pihdoille (Abies), kuusille (Picea), männyille (Pinus), lehtikuusille (Larix) ja tuijille (Thuja). Puiston länsireunassa on oma alueensa lehtipuille. Puiston esitetaulut kertovat eri puusuvuista ja -lajeista sekä kotimaisten puulajien erikoismuodoista.

Salpalinja Punkaharju sijaitsee vanhalla rajaseudulla ja on kuulunut vuoroin Ruotsille ja Venäjälle. Itsenäistymisen jälkeen Suomessa varauduttiin Neuvosto-Venäjän mahdolliseen hyökkäykseen, ja rajan tuntumaan rakennettiin Suomenlahdelta Sallaan asti ulottuva puolustuslinja, joka tunnetaan nimellä Salpalinja. Punkaharjun luonnonsuojelualueella Salpalinjan rakennelmia oli Kuikonniemessä ja Mustaniemessä. Valtaosa rakenteista on täytetty ja siivottu pois, mutta Kuikonniemessä sijainneet juoksuhauta ja korsu entisöitiin vuosina 2001–2003, ja ne ovat avoinna yleisölle. Punkaharju on osa Savonlinnan tunnettua matkailuseutua ja vuodesta 2013 lähtien myös osa Savonlinnan kaupunkia. Vuosi toisensa jälkeen ihmiset palaavat vetovoimaiselle matkailualueelle nauttimaan vireän ja omaleimaisen alueen tarjoamista mahdollisuuksista.

Punkaharjun kansallismaisemissa akeskus Kuva: Punkaharjun Lom

Punkarajun harjuja. Kuva: Kruunupuisto

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2014

Suomen Metsämuseo Lusto on metsäkulttuurin valtakunnallinen erikoismuseo ja tiedekeskus Punkaharjulla.

ykyään metsä merkitsee monelle suomalaiselle virkistäytymistä, mutta entisaikoina metsillä on ollut Suomelle aivan toisenlainen merkitys. Suomen Metsämuseo Lusto Punkaharjulla kertoo, minkälainen.

Suomalaisen metsän muisti asuu Lustolla

Metsä on jokaiselle suomalaiselle itsestäänselvyys. Kaikkialla metsät ovat, jos eivät nyt aivan takapihalla, ainakin hyvin helposti saavutettavissa. Metsillä on kuitenkin kautta aikojen ollut myös virkistyskäyttöä syvempi rooli: ne ovat olleet suomalaisen toimeentulon ja kulttuurin perusta. Suomen Metsämuseo Lusto on metsäkulttuurin valtakunnallinen erikoismuseo ja tiedekeskus Punkaharjulla. Se kertoo tarinan ihmisen ja metsän yhteisestä menneisyydestä – ja myös tulevaisuudesta.

Luston mittavin tapahtuma on joka toinen vuosi järjestettävä Metku eli Metsäkulttuuripäivät. Kolmen päivän mittainen koko perheen tapahtuma tarjoaa metsäelämyksiä kaikille metsän ystäville. Metkun työnäytökset, näytteilleasettajat ja retket antavat hyvän läpileikkauksen suomalaisesta metsäkulttuurista. Metkussa voit törmätä tukkilaiseen tai nauttia savottakahvit Sannin ja Marleenan lauttakahvilassa. Metkuja vietetään jälleen ensi kesänä 12.–14.6. teemalla metsät ja hyvinvointi.

uripäivillä. tia Metku-Metsäkulttu Tukkilaisten taituroin

Metsän monet kasvot Luston laaja perusnäyttely ja vuosittain vaihtuvat erikoisnäyttelyt kertovat erilaisten teemojen kautta ihmisen ja metsän suhteesta ennen ja nyt. Perusnäyttely koostuu neljästä eri näyttelykokonaisuudesta. Koneaika-näyttely kertoo puunkorjuun koneistumisesta sekä metsätalouden ja -teollisuuden kehittymisestä aina varhaisista kokeiluista tämän päivän puunkorjuutekniikkaan ja tulevaisuuden visioihin saakka. Näyttelyssä ovat esillä suuret metsäkoneet ja metsäkonesimulaattoreita, joissa voi itse kokeilla, miltä tuntuisi istua metsäkoneen ohjaimissa. Vanha savotta -näyttely avaa näkökulmia entisaikojen savotoille ja uittoreittien varsille. Se johdattaa kävijän pokasahojen, tukkijätkien ja suomenhevosten kultakaudelle. Näyttelyssä on esillä runsaasti savotoille

ja uittoon liittyvää esineistöä sekä kuvaja filmimateriaalia, jotka kertovat elävällä tavalla suomalaisen metsätyön ja uiton pitkästä historiasta sekä niihin liittyvästä elämäntavasta.

Lusto palvelee kävijöitä ympäri vuoden: opastetut kierrokset näyttelyihin, Punkaharjun harjualueelle ja Metsäntutkimuslaitoksen tutkimus- ja puulajipuistoon tarjoavat ryhmille oivallisen tavan tutustua suomalaiseen metsään. Ravintola Lusto ja museokauppa täydentävät palvelutarjontaa.

Metsänparantajien vuosisata -teema kuvaa sitä työtä, jota Suomessa tehtiin 1900-luvulla metsänkasvatuksen hyväksi. Metsänparannustoiminta ja sen kehittäminen oli noin sadan vuoden ajan yksi metsäalan merkittävimmistä osa-alueista, ja sitkeällä työllä Suomen metsien tuotto kasvoikin sadassa vuodessa noin neljänneksellä. Suomalaisten metsät -näyttely avaa polkuja kansanperinteen metsään: ikiaikaisten metsämyyttien, -tarinoiden ja -uskomusten kiehtovaan maailmaan. Näyttelyssä liikutaan myös retkeilijän, metsästäjän, marjastajan ja luontoharrastajan metsässä sekä kerrotaan metsien suojelusta.

Metsäisiä metkuja taas ensi kesänä

www.lusto.fi

Juva

MIKKELI 5

Rantasalmi Savonlinna Sulkava Punkaharju

Anttola

Ristiina

Vihantasalmi

Särkisalmi

Puumala

Mäntyharju

www.kotimaassa.fi

Vihreän kullan kulttuuritie

Kruunupuisto P

vie hyvinvoinnin lähteille

unkaharjun upean kansallismaiseman terveyttä edistävä vaikutus on tunnettu jo kauan. Kuntoutuskeskus ja hotelli Kruunupuisto jatkaa pitkiä hyvinvoinnin edistämisen perinteitä.

oleskelu luonnossa laskee verenpainetta, kohentaa mielialaa, parantaa tarkkaavaisuutta ja elvyttää kehon omia puolustusmekanismeja.

Matleena Ikonen

Kotimaisen terveysmatkailun terävimmässä kärjessä Kruunupuisto on ollut yksi edelläkävijöistä suomalaisen terveysmatkailun kehittämisessä. Viimeisten kymmenen vuoden aikana Kruunupuistossa on kehitetty terveyslomatuotteita ja satsattu tuotteistamiseen, palveluihin ja rakenteisiin.

Puhtaan luonnon ja raittiin ilman vaikutukset ihmisen terveyteen tunnettiin hyvin jo yli sata vuotta sitten: Suomessa erityisesti keuhkotaudista kärsiviä hoidettiin 1900-luvun alkupuolella erityisissä keuhkoparantoloissa, joita perustettiin maaseudun rauhaan puhtaan luonnon äärelle.

– Olemme huomanneet, että tilausta tämän tyyppiselle matkailutarjonnalle on, kertoo Kruunupuiston myyntipäällikkö Nina Rinkinen.

Myös Punkaharjun Kruunupuisto palveli ennen keuhkotautiparantolana, ja yli 50 vuoden ajan siellä on harjoitettu kuntoutustoimintaa. Eikä syyttä: Punkaharjun upeat harjumaisemat järven rannalla ovat aivan omiaan luonnossa liikkumiseen ja terveysmatkailuun.

Rinkisen mukaan juuri luonto on suurin syy siihen, miksi asiakas valitsee Kruunupuiston. – Kansallismaisemasta eri asiakasryhmät voivat ammentaa hyvinvointia hyvin erilaisin tavoin, Rinkinen sanoo.

Viime vuosina luonnossa oleskelun positiivisista terveysvaikutuksista on saatu jo ihan tutkittuakin tietoa: vain muutaman tunnin

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2014

Kruunupuisto

Ei eräilyä eikä extremeä Vaikka luonto on olennainen osa Kruunupuiston tarjontaa, se ei tarkoita sysimetsässä hyttysten syöttinä eräilyä, Rinkinen painottaa. – Luontoelämyksiin ei tarvita rinkkaa ja trangiaa. Jos asiakas ei halua lähteä pihaa pidemmälle metsään, hänen ei tarvitse. Meillä ainutlaatuinen harjuluonto on läsnä myös pihapiirissä. Käytännössä helppoja luontoelämyksiä tarjoaa Kruunupuiston pihapiiriin vasta valmistunut ”terveyspiha”, jossa sijaitsee mm. ulkokuntosali ja luonnonmateriaalein rakennetut terapiapolut, jossa paljain jaloin kulkien pääsee nauttimaan luonnosta kaikilla aisteilla. Kruunupuiston toiminta-ajatukseen eivät istu myöskään äärimmäiset luontoelämykset – extreme-lajit ovat toisenlaisen kohderyhmän juttu, kertoo Rinkinen. Kruunupuistossa elämykset muodostuvat rauhasta ja hiljaisuudesta, kuitenkin ilman nykyaikaisista mukavuuksista tinkimistä.

Kuntoutuksen ja loman parhaat elementit yhdessä ”Terveysloma” voi tarkoittaa eri ihmisille hyvin eri asioita. Yhdelle se on aktiivista liikuntaa reippaasta lenkkeilystä golfiin, toiselle hyvää ruokaa ja hyviä yöunia, kolmannelle joogaa, hierontaa ja hoitoja. Kruunupuiston tarjonta ottaa huomioon lomalaisten yksilölliset tarpeet, ja valikoimasta löytyy jokaiselle jotakin. – Terveyslomassa yhdistyvät kuntoutuksen ja loman parhaat elementit, sanoo Rinkinen. Kruunupuiston nykyaikainen hotelli uusittuine huoneineen ja tasokkaine ravintoloi-

neen antaa hyvät puitteet lomalle, jolla voi ottaa rennosti. Hotellin yhteydessä olevassa kylpylässä on monipuolinen allasosasto, jossa voi kohentaa kuntoaan uimalla tai vesijuoksemalla – tai nauttia rennosti lämminvesialtaiden hierovista poreista ja putouksista. Lomalla pääsee nautiskelemaan myös hieronnoista, fysioterapiasta ja erilaisista hemmotteluhoidoista tai ohjatuista liikuntahetkistä. Valinnanvaraa on eikä kenenkään ”terveysloma” ole parempi kuin jonkun toisen.

Kruunupuistossa asiakkaiden tarpeita täyttää joukko hyvinvoinnin ammattilaisia. Ideana on tuottaa ammattitaidolla sellaisia tuotteita, jotka asiakkaat kokisivat omikseen – ilman holhoavaa patistamista.

Ammattilaiset auttavat

– Mutta ennen kaikkea toivomme, että jokainen Kruunupuistossa kävijä löytäisi oman, itselleen sopiva tavan edistää terveyttään ja voida hyvin. Me olemme täällä auttamassa siinä.

Rinkinen tietää, että nykymatkailija kaipaa lomaltaan helppoutta ja sujuvuutta. Siksi Kruunupuistossa luontoja kuntoilukokemukset on tehty helpoiksi tuotteistamisen avulla. Valmiista paketeista löytyy erilaisia vaihtoehtoja, ja paketti voidaan koota myös täysin räätälöidysti asiakkaan toiveen mukaan. Kuntoloma Harjulla -tuoteperheestä löytyy vaihtoehtoja moneen makuun – myös apua tarvitsevalle asiakkaalle.

– Yritämme löytää sitä, että asiakkaat aktivoituisivat itse. Emme tuputa terveysluennointia vaan toimimme asiakaslähtöisesti. Jos joku haluaa rentoutumisohjeita, neuvomme hänelle niitä. Tai annamme neuvoja kuntoiluun tai ruokavalioon, Nina Rinkinen kertoo.

www.kruunupuisto.fi

Kuntoloma Harjulla 5 vrk • majoitus 2hh • täysihoito • kuntosalin ja allasosaston käyttö • ohjattu liikuntaryhmä päivittäin • puolihieronta x2 ja parafiinihoito

Hinta: 495e/hlö Kysy lisää puh. 0207639130 myyntipalvelu@kruunupuisto.fi

Juva

MIKKELI 5

Rantasalmi Savonlinna Sulkava Punkaharju

Anttola

Ristiina

Vihantasalmi

Särkisalmi

Puumala

Mäntyharju

www.kotimaassa.fi

Vihreän kullan kulttuuritie

unkaharjun Lomakeskus on koko perheen ympärivuotinen lomanviettopaikka, jonne moni palaa yhä uudelleen.

Kesäkausi on Punkaharjun Lomakeskuksessa pääsääntöisesti perhematkailuaikaa, jolloin niin isot kuin pienetkin nauttivat vesija puuhapuisto Kesämaan useista mahdollisuuksista. – Puisto tarjoaa runsaasti hauskaa koettavaa vesiliukumäistä ja altaista törmäilyveneisiin ja polkuautoihin, kertoo lomakeskuksen johtaja Sini Laukkanen. Hänen mukaansa kesän 2014 suurin suosikki oli uutuus hyppyvene Nautic Jet. Kesämaa saikin paljon kiitosta siitä, että tekemistä on nyt monen ikäiselle lapselle.

Aktiivista lomailua vuoden ympäri Punkaharjun henkeäsalpaavan upeat maisemat luovat loistavat puitteet ulkoiluun. Alueen ehdoton valtti on luonnonrauha. – Tänne tullaan lataamaan akkuja, toteaa Laukkanen.

Irmeli Kojonen

Lapsiperheet viihtyvät Punkaharjulla myös talvella.

Jokainen voi harrastaa liikuntaa oman mieltymyksensä ja kuntonsa mukaan. Keväästä syksyyn Punkaharjun maastot houkuttelevat pyöräilemään ja sauvakävelemään, ja talvella hiihdetään, luistellaan tai lumikenkäillään. Retkiluisteluradat ja hiihtoladut alkavat aivan lomakeskuksen pihapiiristä. Valmiilla reiteillä voi liikkua ohjatusti tai omatoimisesti. Välineitä liikkumiseen voi vuokrata Lomakeskukselta ja viereisestä Harjun Portin välinevuokraamosta.

Punkaharjun Lomakeskus

Lomakeskus Suomen

kauneimmassa maisemassa Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2014

Tuunaansaari ja harjualue tarjoavat myös mielenkiintoista nähtävää kävelymatkan etäisyydellä. Kesällä naapurissa on avoinna Taidekartano Johanna Oras, eikä Metsämuseo Lustoonkaan ole kävellen kuin 2 km. Autoa ei tarvita edes Savonlinnassa piipahtamiseen, sillä juna kuljettaa sinne vain 20 minuutissa. Heinäkuussa Savonlinnaan pääsee kerran viikossa myös reittiliikenteen höyrylaivalla.

Nautic Jet oli kesän 2014 suosikkiuutuus.

Joulu on yksi Lomakeskuksen sesongeista. Moni pariskunta ja perhe haluaa tulla Punkaharjulle viettämään valmista ja rauhallista joulua nauttien herkullisesta jouluruuasta takkatulen äärellä.

Mieleenpainuvaa ohjelmaa ryhmille Punkaharjun Lomakeskus on oiva paikka erilaisille kokouksille, tilaisuuksille ja juhlille. – Meidän kauttamme hoituu ryhmille kaikki tarvittava, kuljetuksesta ohjelmapalveluihin, Laukkanen lupaa. Ryhmille on tarjolla monenlaista ohjelmaa rentoutumisesta Saimaan Huljupuistossa aktiivisempaan Paintballvärisuulasotaan ja leikkimielisiin kisailuihin. Maittavaa ruokaa ja monipuolista majoitusta Järven rannalla sijaitseva ravintola Paviljonki on auki kesällä päivittäin. Tarjontaan kuuluu niin kotiruokalounas, à la Carte -herkkuja kuin pizzaa ja virvokkeitakin. Muun osan vuodesta ravintola toimii tilausravintolana sekä palvelee majoittujia kahvilana ja snacks-ravintolana.

sa. n Huljupuistos utinnon Saimaa na ä tä en yd tä Kuohuviini

– Teemme ympäri vuoden tilauksesta ryhmille erilaisia lounas-, illallis- ja juhlatarjoiluja sekä esim. pikkujoulupaketteja, kertoo Laukkanen.

Juva

MIKKELI

Rantasalm

i Savonlinna

Sulkava

Ryhmille järjestettävä Tukkilaisilta Punkaharju Anttola 5 Ristiina on suosittu teemaruokailu, jossa Vihantasalm i teeman mukainen ruoka tarjoillaan Särkisalmi Puumala pöytiin katetuilta lankuilta. Silloin Mäntyharj u myös ravintola on koristeltu tukkilaishenkisesti, ja juhlaan voi tilata myös trubaduurin tunnelmaa nostattamaan. – Hyvä yhdistelmä niin ryhmille kuin omatoimimatkailijoille on kesäisin vierailu Majoitustilaa Lomakeskuksessa on Taidekartanolla ja sen jälkeen kotiruokayhteensä yli 300 hengelle, ja tarjonta kattaa lounas meillä, vinkkaa Laukkanen. Talvisia koko repertuaarin leirintäaluepalveluiselämyksiä tarjoavat esimerkiksi pilkkiretket ta aina hulppeisiin huviloihin. Ravintola ja retkiluistelu. Paviljongin vieressä sijaitsee vuonna 2013 valmistunut 12 huoneiston Luhtitalo Saimaan Huljupuistossa voi rentoutua Topelius, jonka avarat ja valoisat huoneistot nauttien järvinäköalaista. Lomakeskuksella soveltuvat hyvin kahden tai neljän hengen on kylpytynnyreitä yhteensä neljä, joista lämmajoitukseen. Sen hotellitasoisista huoneismitetään aina kulloinkin ryhmän tarvitsema toista on kaikista hieno näköala järvelle. määrä. Jokaiseen tynnyriin mahtuu noin viisi henkilöä kerrallaan. Kun välillä pulahtaa viileLomakeskus on ollut Laukkasen mukaan ään Saimaaseen, on ihanaa palata taas kylpymyös varttuneempien pariskuntien suositynnyrin suloiseen lämpöön. Huljupuisto on ossa. käytössä ympäri vuoden, ja monen mielestä se on parhaimmillaan kirkkaina tähti-iltoina – Tässä pystyy hyvin yöpymään ja käyja pikkupakkasilla. mään monissa lähellä sijaitsevissa kulttuurikohteissa, hän toteaa. www.punkaharjunlomakeskus.fi

www.kotimaassa.fi

Vihreän kullan kulttuuritie

oimintansa lopettaneen Retretin alueen sydämessä Punkaharjulla sijaitseva Taidekartano Johanna Oras jatkaa alueen kunniakkaita taideperinteitä.

Taidekartano Johanna Oras avaa

taiteilijan työprosessia poikkeuksellis Matleena Ikonen

Studio Jouko Järvinen

Taiteilijan työtä livenä Oraksen kartanossa palkitun taiteilijan työt ovat kaikkien kävijöiden koettavina helposti ja maksutta. Idyllisessä kartanossa ja sen miljöössä taidekokemus yhdistyy kulttuurimatkaan, sillä vuonna 1857 rakennettu, rakkaudella ja kunnioituksella kunnostettu kartano on hyvin säilynyt esimerkki vanhasta suomalaisesta kartanoarkkitehtuurista. Johanna Oraksen ja hänen miehensä Reijon omistukseen Tuunaankartano siirtyi syksyllä 2009, taiteilijan sanoin ”puolivahingossa”. – Olimme etsineet paikkaa, johon perustaa pysyvä kesänäyttelypaikka. Hakusessa oli rantatontti, johon saisi rakennettua myös erämaa-ateljeen, Johanna Oras kertoo. – Ystäväperhe tarjosi meille kuitenkin Tuunaankartanoa, kun olimme heidän luonaan kyläilemässä. Ihastuimme paikkaan, ja koska Itä-Suomi oli meille alueena ennestään tuttu, päätimme hankkia kartanon itsellemme.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2014

Taidekartano Johanna Oras avasi ovensa ensimmäisen kerran kesällä 2010. Kartanon pihapiirissä sijaitsevaan, 1700-luvun lopulla rakennettuun väentupaan remontoitiin taiteilijalle ateljee, jossa kävijät pääsevät ”livenä” seuraamaan taideteosten syntyä. Se, että taiteilija päästää luomistyön aikana yleisön niin ”iholle”, on Suomessa hyvin harvinaista. – Luomisprosessi on hyvin henkilökohtainen tilanne, jota ei mielellään jaa muiden kanssa, Johanna Oras selittää. – Itsekin teen varsinaisen luomis- ja luonnostelutyön mieluiten yksin, mutta töiden loppuunsaattamisen vaiheessa otan mielelläni katsojia mukaan. Ihmisiä kiinnostaakin taiteilijan työ ja prosessiin liittyvät vaiheet. Ateljee on avoinna aina Taidekartanon aukioloaikoina, ja sinne voi piipahtaa koska vain. Aikataulutettua maalausnäytöksiä Johanna Oras ei järjestä, vaan yleisö pääsee osalliseksi autenttisiin tilanteisiin.

– Kun on inspiraatio, tehdään töitä, Oras sanoo.

Ryhmille varauksesta Työskennellessään Johanna Oras kertoo työskentelytavoistaan, ja eri vaiheissa olevien töiden avulla katsojat pääsevät näkemään, minkälaisia vaiheita öljyvärimaalauksen valmistumisessa on. Ateljeehen mahtuu myös suurempia ryhmiä, ja Johanna Oras ottaakin niitä vastaan mielellään. Ryhmien on kuitenkin hyvä varata aika etukäteen, jotta taiteilija varmasti on paikalla haluttuun aikaan.

Johanna Oras ateljeessaan.

sella tavalla

Ateljeen ja kartanoon rakenneRantasalmi tun näyttelytilan lisäksi taide levit5 Juva Savonlinna täytyy myös laajemmalti kartanon piha-alueelle, ja pihapiiriin syntyy Sulkava jatkuvasti myös jotain uutta: Punkaharju MIKKELI Johanna Oras on suunnitellut Anttola pihapiiriin kaksi teräsveistosta, ja Särkisalmi Ristiina 5 päärakennuksen viereen viime syk- Vihantasalmi Puumala syn ja kevään aikana rakennetussa Mäntyharju Pikku-Villassa on tila ”Muistoja Retretistä” -näyttelylle: nähtävillä ja ostettavissa on Retretin aikaisia muistoesineitä, postikortteja, julisteita, mukeja jne.

Talvella Louvre, kesällä Punkaharju

Ihmisläheistä taidetta

Kuluneiden viiden näyttelykesän aikana yleisö on löytänyt Taidekartanon kiitettävästi: parhaana kesänä kävijöitä on ollut 25 000, ja myös kuluneena kesänä yleisöä kävi kylmästä kesäkuusta huolimatta lähes 20 000. Johanna Oras iloitsee siitä, että suomalaiset löytävät taiteen äärelle, vaikka perinteikäs Retretti ei enää olekaan toiminnassa.

Johanna Orasta pidetään taidekentässä innovatiivisena uudistajana, joka on antanut vanhalle asetelmataiteelle uudet kasvot. Oraksen aiheiksi kankaille päätyvät mm. elokuvat, kirjat ja ajankohtaiset maailmantapahtumat. Modernit, monipuoliset aiheet lienevätkin yksi syy siihen, että Taidekartanossa käy kaikenlaisia ihmisiä.

– Ihmiset liikkuvat valtavasti kesäaikaan, joten kesä on paras aika näyttelyille, taiteilija toteaa.

– Toki perinteiset oopperan ystävät, jotka haluavat yhdistää oopperakäyntiinsä myös muuta kulttuuria, ovat suuri kävijäryhmä, Oras sanoo.

Taidekartano onkin avoinna vain kesäisin, ainakin toistaiseksi. Johanna Oras kertoo, että suunnitelmissa on ollut jonkinlaista näyttelytoimintaa joulun ja hiihtoloman aikoihin, mutta ainakin vielä Taidekartanon kausi alkaa kesän kynnyksellä. Talvella taiteilijan töitä on nähtävillä pääasiassa ulkomailla: joulukuussa Johanna Oraksen töitä on esillä Pariisissa Louvren kutsunäyttelyssä ja ensi keväänä Tuomiokirkon kryptassa Helsingissä. Vuoden päänäyttely on kuitenkin aina kesällä Punkaharjun Taidekartanossa.

– Mutta meillä käy myös paljon lapsiperheitä – kaikenlaisia ja -ikäisiä ihmisiä tasaisesti. Taidekartano ei ole mikään korkean kynnyksen hienostelupaikka, vaan täällä on kaikenlaisia teoksia, joista myös lapset pitävät. www.johannaoras.fi/taidekartano

Tuunaankartano toimii taiteilijan kesänäyttelytilana, ja pihapiirissä sijaitsevassa ateljeessa kävijä voi päästä seuraamaan taideteosten syntyä.

www.kotimaassa.fi

Vihreän kullan kulttuuritie

unkaharjun kainalossa sijaitsevalta Vaahersalon saarelta löytyy viehättävä maalaismiljöö, jossa voi nauttia Saimaan kauniista maisemista ja aistia menneiden aikojen tunnelmaa.

Maatilan touhuja. Hepokatin kuvat: Yrjö Utti

Irmeli Kojonen

Maalaisidylliä

Vaahersalossa Matkailutoiminta alkoi Vaahersalossa vuonna 1992, kun Mannilan maatilan silloinen isäntä perusti Maatilamatkailu Mannilan. Toiminta on vuosien saatossa muuttunut ja kehittynyt niin, että nyt alueella toimii kolme itsenäistä nuorta yrittäjää sekä yhteistyössä että erikseen, toisiaan täydentäen. Vanhalla Mannilan maatilalla toimii B&B Majoitus Hepokatti, vähän matkan päässä on Mannilan ratsutalli ja aivan rannan läheisyydessä Hotelli ja Ravintola Rantakatti. – Moni suomalainen haluaa esitellä kesävierailleen perinteistä maalaisympäristöä kotieläimineen, ja Vaahersalon saarella sen voi kokea aidoimmillaan, toteaa Hepokatin yrittäjä Maria Utti. Lapsiperheitä ja luonnosta kiinnostuneita houkuttavat erityisesti ratsutalli, kotieläinpiha ja puhtaat uimarannat.

Maatilan elämää Hepokatissa B&B Majoitus Hepokatti tarjoaa aamiaisen sisältävää aitta- ja huonemajoitusta. – Meillä yöpyy perheitä, pariskuntia ja ystävyksiä. Yksi aitoistamme on tilava kaksikerroksinen vanha luhtiaitta, jossa on 6 huonetta. Herrasväen heinävintillä tilaa on kolmen huoneen verran, ja niissä on oma wc ja suihku kussakin. Matkalaisen majatalossa on vielä 2 kahden hengen huonetta ja 3 perhehuonetta, yrittäjä Maria Utti luettelee. Yhteensä majoituskapasiteettia Hepokatissa on 30 hengelle. Elämisen meininkiä tuovat Hepokatin kotieläinpihan perinteiset maatilaeläimet kuten lampaat, vuohet, shetlanninponit ja suomenhevonen. Aidan päällä torkkuu kir-

java kissa päiväunillaan, toinen katti seuraa laiskasti kanojen kuopsutusta loitommalla. – Maatilakierroksella vieraat voivat osallistua eläinten ruokintaan ja tutustua samalla niiden hoitoon, kertoo Utti. Kesäaikaan Hepokatti on avoinna päivittäin. Monet saapuvat sinne päiväretkelle ja nauttivat samalla Hepokatin keittolounaspöydän tarjoamaa konstailematonta maalaisruokaa. – Syyskuussa olemme auki viikonloppuisin, jolloin myös tarjoillaan keittolounasta ja kannustetaan ihmisiä lähtemään Punkaharjulle retkeilemään, Utti kertoo. Syksyisin järjestetään myös linnunlaulusolan linnunpönttötalkoot. – Toki meillä on toimintaa päiväretkikohteena muinakin loma-aikoina, kuten joulunaikaan ja syys- ja talvilomien tienoilla, muistuttaa Utti.

Ratsutallilla viihtyvät lapset ja aikuiset Hepokatin ja Rantakatin välimaastossa toimii Mannilan Ratsutalli ja sen pienimuotoinen ratsastuskoulu. Talleilla on myös täysihoitopaikkoja yksityishevosille sekä kesäisiä laidunpaikkoja.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2014

Leirit on suunnattu lapsille ja nuorille, mutta niitä järjestetään tilauksesta myös aikuisille. Aikuisia asiakkaita onkin Vattulaisen mukaan yhä enenevässä määrin.

Vanhalla Mannilan maatilalla toimii B&B Majoitus Hepokatti, vähän matkan päässä on Mannilan ratsutalli ja aivan rannan läheisyydessä Hotelli ja Ravintola Rantakatti.

Rantakatti Saimaan rannalla Rantakatin hotelli- ja ravintolarakennuksen terassilta avautuu levollinen näkymä järvelle. Rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa on päivittäin sesonkiaikaan avoinna oleva 120-paikkainen illallisravintola. – Ravintola Rantakatti on tunnettu herkullisesta rantabuffetistaan, mutta ruokalistoilta löytyy niin pikkupurtavaa kuin à la Carte -herkkuja sekä kalaa monessa eri muodossa, kertoo yrittäjä Jani Kero.

– Meillä on kymmenkunta tuntihevosta, kertoo yrittäjä ja ratsastuksenohjaaja Jenni Vattulainen, joka myös ratsuttaa sekä kilpailuttaa hevosia itse. Vattulaisen mukaan talli on saanut positiivista palautetta pienten ryhmäkokojen vuoksi. – Yleensä meillä on maksimissaan kuuden hengen ryhmiä, kun Etelä-Suomessa osallistujia voi helposti olla 12. Talvisin meillä on vieläkin pienempiä ryhmiä. Ratsastustunneilla pääsee harjoittelemaan koulu- ja esteratsastusta kentällä, mutta tarjolla on myös maastoratsastusta kaiken tasoisille. Pikkuväen mieleen ovat ponitalutukset, joihin voi osallistua kesäisin yleensä ilman ajanvarausta.

Rakennuksen toisessa kerroksessa on hotellin 4 suurta vierashuonetta, joissa on tv, jääkaappi, wc ja suihku. Hiljattain Rantakattiin valmistuneessa uudisrakennuksessa on 5 majoitushuonetta, joihin mahtuu kuhunkin 4 henkeä. Huoneissa on wc ja suihku, ja kahdessa huoneista on järvinäköala. Uudisrakennuksessa on myös oma ravintolakeittiö sekä 100 m²:n kokous- ja juhlatila, johon mahtuu 70 henkeä.

– Meillä on myös puolentunnin talutuksia sellaisille vähän isommille lapsille, joille tunnin ratsastusaika on vielä liian pitkä, Vattulainen selvittää.

Rantakatti on suosittu juhlapaikka, jossa vietetään häitä, ristiäisiä ja muita juhlia. Paikka sopii myös kokouksiin ja leirikouluihin.

Mannilan Ratsutallin kesäohjelmaan sisältyy ratsastustuntien lisäksi leirejä sekä monenlaisia kursseja, ja tilauksesta järjestetään myös lyhyempiä viikonloppuleirejä. Syys-lokakuussa on tulossa kaksi syyslomaleiriä, ja helmikuussa talvilomien aikaan suunnitteilla on 4 vuorokauden hiihtolomaleiri. Juva

MIKKE

Vihanta

salmi

Ristiin

Puuma la

harju

Rantakatin uimarannat saunoineen ovat vieraiden ahkerassa käytössä, ja täällä voi pelata myös rantalentopalloa. Alueella on myös vierasvenelaituri sekä karavaanarialue palveluineen.

Rantas

almi Savon linna

Hotelli on avoinna kesäkuun alkupuolelta heinä-elokuulle joka päivä, rju mutta myös muulloin tilauksesta. Rantakatin suosittu Joulupaketti alkaa Särkisa aatonaatosta ja kestää tapaninpäivään. lmi Vanhan ajan jouluun kuuluu rekiajelua, joulukirkossa käyntiä ja avantojen tekoa.

Sulkav a Punka ha

Anttola

Mänty

– Meillä käy myös isompia ryhmiä, koska voimme majoittaa noin 80 henkeä, ja majoitukset ovat 30 metrin säteellä toisistaan, Kero selvittää. Sekin on etu, että perille asti pääsee bussilla.

– Lämmittelemme rantasaunoja ja käymme joulupukkia vartoessa yhteiseen joulupöytään. Näistä syntyy se aidon maalaisjoulun tunnelma, Kero vakuuttaa. www.maatilamatkailumannila.com www.mannilanratsutalli.com www.majoitushepokatti.fi Ravintola Rantakatin toisessa kerroksessa on 4 suurta vierashuonetta.

www.kotimaassa.fi

Teatterit

us ika dä y s alik uri u omed s n ia jossa o Päärooleissa JONI LEPONIEMI ja JOUNI INNILÄ

Liput 36 € / 34 € / 28 €

OSTA LIPPUSI NYT!

Vapaudenkatu 36, Jyväskylä Lippumyymälä, p. 014 266 0110 Löydymme myös Facebookista!

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2014

avonlinnassa on juhlittu tänä vuonna Savonlinnan Teatterin 100-vuotista taivalta. Nyt Savonlinnassa valmistaudutaan täydellä tohinalla seuraavaan suureen koitokseen: klassikkomusikaali Mustalaisleiri muuttaa taivaaseen saa ensi-iltansa Savonlinnasalissa 4. lokakuuta.

Saana Jaakkola

Suomessa yleisöennätyksiäkin rikkoneen näytelmän on kirjoittanut Martti Pulakka. Musikaali perustuu Maksim Gorkin novelliin vuodelta 1892 ja sen pohjalta tehtyyn elokuvaversioon, jonka on ohjannut Emil Lotianu. Mahtipontisen musiikin takana ovat Jevgeni Doga sekä Jyväskylän kaupunginteatterin pitkäaikainen, jo eläkeikään ehtinyt kapellimestari Jyrki Heikkilä. Esityksen ohjaa Savonlinnan teatterinjohtaja Tiina Luhtaniemi.

Traaginen rakkaustarina sävähdyttää – Hurjan hevosvarkaan ja kauniin, ylpeän mustalaisnaisen dramaattinen rakkaustarina kertoo erityisesti vapaudesta ja siitä, kuinka suuria uhrauksia todellisen rakkauden eteen on joskus tehtävä, kuvailee Tiina Luhtaniemi. – Erityisesti pidän musikaalissa vallitsevasta mystiikasta. Esityksessä on hetkiä, jolloin katsojat saattavat todella hämmentyä siitä, mitä tapahtuu – tai tapahtuuko sitä oikeasti? Luhtaniemi lisää salamyhkäisesti. Esitystä on hiottu Savonlinnassa pitkään ja hartaasti. Vieraaseen kulttuuriin tutustuessa ei hassuilta sattumuksiltakaan voi välttyä.

Soila Puurtinen

– Tutkimusretki mustalaiskulttuuriin on ollut todella antoisa. Etikettisääntöjä on paljon, ja arvojärjestyksen noudattaminen on äärimmäisen tärkeää, heimon vanhimpia on kunnioitettava. Sääntöjä riittää aina naisten hameenhelmojen käytöstä vankkureiden pakkaamiseen asti. Me haluamme tehdä esityksestä aidon, joten pyrimme noudattamaan näitä sääntöjä, Luhtaniemi täsmentää. – Mustalaisille ominaista on myös äkkipikaisuus ja tulinen luonne, mikä ei taas suomalaiselle ole niin luontaista. Näitä luonteenpiirteitä omaksuessa on harjoituksissa tapahtunut hauskoja ylilyöntejä, Luhtaniemi naurahtaa.

Yhteistyön vuosi 2014–2015 Savonlinnan teatterikautta rikastuttavat myös erilaiset yhteistyöprojektit. 18.9. ensi-iltansa saa huumoria hersyilevä, Itä-Suomen Odysseiaksikin tituleerattu FinnHits-näytelmä Sulaketta lainaamassa, joka toteutetaan yhdessä Joensuun ja Oulun kaupunginteattereiden sekä Tanssiteatteri Minimin kanssa. Minna Canthin klassikko Sylvi nähdään Savonlinnan ensi-illassaan 15.

Mustalaisleiri muuttaa taivaaseen. Kuvassa Linda Taskinen, Lauri Kortelainen, Aino Mankonen ja Paavo Hakulinen.

Sulaketta laina Kuva: Kati amassa. Leinonen

marraskuuta. Kaksikielisessä yhteistuotannossa mukana ovat myös Klockriketeatern, Wasa Teater, Åbo Svenska Teater, Kokkolan Kaupunginteatteri, Vapaateatteri sekä Riksteatern. Ohjaajana kummassakin esityksessä toimii Mikko Roiha. Savonlinnan syksyyn mahtuu paljon muutakin mielenkiintoista. Osana teatterin 100-vuotisjuhlaa Savonlinnassa järjestetään 16.–19.10. lasten ja nuorten teatterikatselmus. Ravintolateatteria on tarjolla 70 asiakaspaikan teatteriravintola Ofeliassa 31.10. alkaen. http://www.savonlinnanteatteri.fi

www.kotimaassa.fi

Teatterit

Tohvelisankarin rouva. Kuva: Aki Loponen

Tohvelisankarin rouva

puree yhä Maiju Junko

aria Jotunin klassikko Tohvelisankarin rouva Lappeenrannan kaupunginteatterissa on päivitetty tähän päivään, ja sisältö puhuttelee edelleen – kirjailijan häijy huumori pitää tiiviisti otteessaan.

Tohvelisankarin rouva on hillitön komedia intohimosta, rahasta ja rakkaudesta – tai niiden puutteesta. Jotunin klassikko kestää aikaa, ovathan sen teemat ajattomia. Juulia menee naimisiin Aadolfin kanssa turvatakseen tulevaisuutensa. Toiseen avioliittoonsa astuva Aadolf ei muista kertoa veloistaan eikä aviottomasta pojastaan. Eikä varsinkaan siitä, että vanha suola hiukan janottaa. Toisaalta – ei Juuliakaan täysin rehellinen aviovaimo ole… Sotkuja ja solmuja siis riittää niin ihmis- kuin perhesuhteissakin. Yhdeksänkymmentä vuotta sitten näytelmän ensi-ilta nostatti peräti skandaalin ja versoi myrskyisän siveettömyyskeskustelun, joka päätyi aina eduskuntakyselyksi asti. Tohvelisankarin rouvan sovituksesta ja ohjauksesta vastaa Lappeenrannassa Jari Juutinen.

kaupunginteatteri

Perheen voima Klassikkolinjalla jatkaa myös Ingmar Bergmanin Fanny ja Alexander. Ekdahlin teatterisuvusta kertova näytelmä kertoo yhteisön hajoamisesta, teatterin hylkäämisestä ja totuuden etsimisestä. Johtoajatuksena kuitenkin kulkee perheen voima ja selviytymisen sanoma. ”Me Ekdahlit rakastamme elämää. Kuolema iskee yllättäen. Maa vajoaa alta yllättäen. Myrsky nousee hetkessä, katastrofi iskee. Kaiken sen me tiedämme, mutta emme tahdo ajatella ikäviä asioita.”

Palkittu monologi puree Suomenkielinen kantaesitys, Sad Songs from the Heart of Europe on niittänyt mainetta ja palkintoja monilla kansainväliselle teatterifestivaalilla. Kristian Smedsin kirjoittama, Jari Juutisen ohjaama ja Liisa Sofia Pöntisen esittämä monologinäytelmä perustuu F.M Dostojevskin Rikos ja rangaistus -teokseen. Näytelmän näkökulma on olosuhteiden pakosta prostituoiduksi ajautuneen Sonjan. www.lappeenrannanteatteri.fi

Näytelmän ohjaa kaupungin oma kasvatti Essi Räisänen.

Maaginen Peter Pan Rakastettu klassikko Peter Pan nähdään Lappeenrannassa raikkaana ja musiikillisesti rikkaana tulkintana. Koko perheen musikaali johdattaa katsojat ikimuistoiselle matkalle ja opettaa lentämään Helinä-keijun lailla. Peter Panin mielikuvitusmaailma sijaitsee suurkaupungin kujilla ja kaduilla, jossa jokainen hetki on seikkailua ja jokaisen kulman takana odottaa uusi salaisuus. Mikä-Mikä-Maassa kaikki on leikkiä ja leikki muuttuu todeksi. Seikkailun ohjaa Lija Fischer. Peter Panina ja Kapteeni Koukkuna nähdään monista laulurooleistaan tunnetut Sanna Kemppainen ja Seppo Kaisanlahti.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2014

Lappeenrannan

Peter Panin roolissa nähdään Seppo Kaisanlahti. Kuva: Kristiina Männikkö

Lainahöyhenissä: Madame Reunaud - Taina Reponen, Georges - Jouni Innilä, Albin - Joni Leponiemi, Monsieur Reunaud - Jukka-Pekka Mikkonen, Francis - Ville Kiljunen Kuva: Jiri Halttunen

yväskylän kaupunginteatterin supersyksy hellii katsojia. Monipuolisen ja värikkään tuotannon punaisena lankana kulkee suvaitsevaisuuden sanoma. Musikaalikomedia Lainahöyhenissä on kauden lippulaiva.

Suuria tunteita Riemukas ja hersyvän hauska Lainahöyhenissä-musikaalikomedia vaikuttaa pukuloistollaan ja mukaansatempaavalla musiikillaan. Kaiken glamourin ja glitterin alta löytyy kuitenkin näytelmän tärkeä ja puhutteleva sanoma. – Tarina kertoo oikeudestamme olla sitä, mitä olemme ja rakastaa ketä haluamme. Tämä inhimillinen viesti on ajankohtainen aina, myös ajassa, jota elämme, pohtii markkinointipäällikkö Jouni Huhtaniemi. Musiikista Lainahöyhenissä pääsee nauttimaan täysin siemauksin. Vetovastuussa on neljännesvuosisadan Helsingin kaupunginteatterissa pianisti-kapellimestarina työskennellyt Lasse Hirvi. – Uunituore kapellimestarimme on rautainen ammattilainen ja saa kahdeksanhenkisen orkesterimme panemaan parastaan. Tarttuvat teemat jäävät mieleen, ja voin luvata, että sali soi hienosti, Huhtaniemi jatkaa. Musikaalikomedian ohjaa vieraileva ohjaaja Timo Rissanen, ja päärooleissa nähdään Jouni Innilä ja Joni Leponiemi.

Elokuvaversio muistissa Lainahöyhenissä on ranskalaisen Jean Poiret´n kirjoittama farssi vuodelta 1973. Näytelmä oli heti menestys, ja sitä esitettiin 1800 kertaa. Kymmenen vuotta myöhemmin näytelmä sovitettiin musikaaliksi, jonka käsi-

ja suvaitsevaisuutta Maiju Junko

Jyväskylän kaupunginteatteri

kirjoituksesta vastasi amerikkalainen Harvey Fierstein. Moni muistaa elokuvaversion The Birdcage (Lintuhäkki), jonka tähtenä loisti muun muassa hiljattain edesmennyt Robin Williams.

Kauppamatkustaja todellinen klassikko Vahvaa ja väkevää draamaa puolestaan tarjoilee Kauppamatkustajan kuolema. Arthur Millerin näytelmä luotaa kuusikymppisen Willy Lomanin ja hänen perheensä elämää. Työlleen uhrautunut ja menestystä etsinyt perheen isä yrittää vastata yhteiskunnan yhä koveneviin vaatimuksiin. Miten käy unelmien, odotusten ja lupausten? Kauppamatkustajan kuolema kuorii valheellisuutta ja näyttää valoa oman tiensä kulkijoille. Näytelmän ohjaa Anssi Valtonen ja pääroolissa nähdään Jorma Böök.

Elämänmakuinen Pieni raha Katsomisen arvoinen on myös kansainvälistä mainetta niittänyt, Sirkku Peltolan koskettava Pieni raha. Tekstissä on ajattoman klassikon ainekset. Näytelmän maailma on inhimillinen, elämänmakuinen ja tosi, kieli omintakeista ja rikasta.

Pieni raha: Äiti -M Jason - Jouni Sa aritta Viitamäki, lo. Kuva: Jaakko M anninen

Tarinassa viisikymppinen Jason elelee syrjäisessä mökissä huolehtivaisen äitinsä kanssa. Kyläyhteisön toisiinsa kietoutuva elämä on pysähtynyttä, mutta tasapainoista, onnellistakin. Jasonin huippuhetki on jokaviikkoinen linja-automatka lähikaupunkiin, jossa asiat hoituvat täsmällisesti toistuvien rituaalien tapaan. Eräänä päivänä kaikki muuttuu, kun Jason törmää kaupungissa uusiin ihmisiin. www.jyvaskyla.fi/kaupunginteatteri

www.kotimaassa.fi

Teatterit

Tähti ja sen sisko -näytelmän naispääroolissa nähdään Saija-Reetta Kotirinta.

Ihastuttava

30-luku häikäisee Valkeakoskella Maiju Junko

Ari Suomalainen

iemastuttavan komedian Tähti ja sen sisko tapahtumapaikkana on 1930-luvun vauhdikas Hollywood. Valkeakosken kaupunginteatterissa onkin luvassa glamouria, glitteriä ja mukaansatempaavaa musiikkia! Valkeakosken kaupunginteatterin yleisö on tottunut näkemään laadukkaita ja viihdyttäviä musikaaleja ja näytelmiä. – Asiakkaita teatteriimme saapuu pitkänkin matkan takaa nauttimaan esityksistämme ja ihastelemaan idyllistä ja elinvoimaista, pian 115 vuotta täyttävää teatteritaloamme, sanoo teatterinjohtaja Christian Sandström.

Kaksoisroolin pyörteissä Tähti ja sen sisko -näytelmän naispääroolissa nähdään Saija-Reetta Kotirinta. Hän tekee komean kaksoisroolin ja hyppää vikkelästi niin Hollywoodin glamourkissan kostyymiin kuin kainon maalaissiskonkin saappaisiin. – Maailma on parikymmentä vuotta sitten erottanut kaksoissisarukset. Lily karkasi suurkaupunkiin ja ajautui elokuvamaailman pyörteisiin. Deborah puolestaan nai kotipuolessa uskovaisen miehen ja jäi kasvattamaan kanoja. Värikkäiden käänteiden jälkeen sisarukset tapaavat toisensa pitkästä aikaa, Saija-Reetta valottaa juonenkäänteitä. Laveaa elämää viettävän filmitähti Lilyn maine on vaakalaudalla. Pakkaa sekoittaa vielä manageri Sam. Uuden elokuvan kuvaukset ovat myöhässä ja katastrofin ainekset koossa. Kaksoissisar Deborah pöllähtää paikalle ja pian ollaankin täydeltä laidalta vyöryvien yllättävien tilanteiden ja mehevien salaisuuksien pyörteissä.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2014

Saija-Reetta kertoo kaksoisroolin olevan haasteellisen, mutta hauskan.

2013. Samuli Laihon säveltämässä kappaleessa on Saija-Reetan itsensä kirjoittamat sanat.

– Vaihdot ovat nopeita, ja välillä on omakin pää pyörällä. Suosittelen katsojia olemaan tarkkana, hän vinkkaa salaperäisesti.

– Keskityn nyt täydellisesti Tähti ja sen sisko -näytelmään, joten musarintamalla on tällä hetkellä hiljaisempaa. Joitakin pieniä esiintymisiä on sovittu, ja varmasti keväämmällä keikkailukin vilkastuu.

Tähti ja sen sisko viihdyttää myös svengaavalla musiikilla, vaikkei puhdas musikaali olekaan. – Pääsen laulamaan ihania 30-luvun kappaleita, kuten tutut Puttin’ on the Rich’in ja Ain’t Misbehavin’in.

Näkymätön tyttö ja Inka Saija-Reetta on tuttu paitsi teatteri- ja ääninäyttelijänä myös musiikkiurastaan, jolla hänet tunnetaan paremmin nimellä Sare. Hänen esittämänsä Näkymätön tyttö voitti Pop ’n’ Roll -sävellys- ja sanoituskilpailun kesällä

Moni muistaa Saija-Reetan edelleen Salattujen Elämien Inka Haapalan roolista, vaikka esiintymisestä on jo reilut kymmenen vuotta. – Moni tulee vielä kyselemään Salkkareista. Eilen viimeksi kirjoitin nimmarin, haastateltava naurahtaa. – Että tervetuloa vaan entiset ja nykyiset salkkarifanit Valkeakosken teatteriin! www.valkeakoskenteatteri.fi

oderni musikaali Kojoottikuu on taianomainen, intohimoinen ja hauskanhaikea rakkaustarina. Säveltäjä Jussi Tuurna yllyttää katsojia hyppäämään rohkeasti musiikin virran vietäväksi.

Teoksessa on sijoitettu eri rytmejä päällekkäin ja luotu näin oma, kiihkeä Kojoottikuu-maailma. – Esitys on intohimoinen. Suosittelen hyppäämään musiikin virran vietäväksi ja päästämään alitajunnan valloilleen.

Rytmien riemua Esitys kestää ensin tunnin ja puoliajan jälkeen toisen mokoman. Paitsi rakenteensa ja inhimillisen kestonsa takia esitys on katsojaystävällinen myös musiikillisen käsittelynsä takia. – Sävellys perustuu pitkälti rytmimusiikin kieleen, ja siitä on aistittavissa myös kansanmusiikin sävyjä. Tuttujen traditioiden turvin on helppo heittäytyä virran vietäväksi, vaikkei läpilaulettu esitystapa olisikaan entuudestaan tuttu.

Espoon kaupunginteatterissa

Kojoottikuun kiihkeä virta vie! Maiju Junko

Kojoottikuu on läpilaulettu musikaali, joka perustuu José Riveran menestysnäytelmään References to Salvador Dali Make Me Hot. Kantaesityksen, jota ei siis koskaan aiemmin ole muokattu musikaaliksi, tuottaa Espoon kaupunginteatteri.

Avioparina Kuustonen ja Leppilampi Armeijasta palaava mies on suurempi mysteeri vaimolleen kuin kuu taivaalla tai takapihan ulvova kojootti. Kuinka monta kertaa elämässä pitää tutustua uudelleen? Kuinka monta vuotta kestää matka toisen sisimpään? Näytelmän suuria kysymyksiä näyttämöllä pohdiskelevat Kojoottikuun avioparia esittävät Iina Kuustonen ja Mikko Leppilampi. Muissa rooleissa nähdään Niklas Häggblom, Hanna Raiskinmäki, Janne Marja-aho ja Olli

Saara Salmi

Tuurna johtaa orkesteria ja soittaa itse. Hänen lisäkseen mukana ovat kovan tason ammattilaiset Esko Grundström, Topi Korhonen ja Sara Puljula. – Bändi tekee upeaa työtä. Jokaisella on vastuullaan monta instrumenttia ja lopputulos on maaginen! www.espoonteatteri.fi

Rahkonen. Musikaalin ohjaa Johanna Freundlich.

Kuin uni, kuin virta Kantaesityksen musiikin on säveltänyt Jussi Tuurna. – Esitys henkii maagista realismia, ja olen halunnut saada sävellyksessäni tajunnan eri tasot elämään. Unenomainen, kuumeinen tunnelma syntyy luontevasti musiikin keinoin ja vie tarinaa eteenpäin. Musiikillisella ilmaisulla voidaan myös helposti leikata tilanteesta toiseen, avaa säveltäjä.

www.kotimaassa.fi

Teatterit

ohjan Teatterissa vietetään tällä näytäntökaudella klassikkokautta. Syyskauden avaa ikisuosikki, riipivä rakkaustarina Humiseva harju.

Iki-ihana

Humiseva harju

herättää suuria tunteita Lohjalla Matleena Ikonen

– Rakkaustarinat, jostain syystä erityisesti onnettomat sellaiset, ovat aina kiehtovia. Ja onhan tarinan lopussa pieni toivon kipinä anteeksiannosta ja uudesta alusta. Ohjaajana kannan tiettyjä teemoja mukanani, ja yksi niistä on selkeästi eläminen tässä ja nyt, Niinikoski pohtii.

Emily Brontën romaani sai ilmestyessään vuonna 1847 ristiriitaisen ja paheksuvankin vastaanoton. Onneton rakkaustarina jäi kuitenkin elämään yhtenä maailmankirjallisuuden rakastetuimmista klassikoista, ja sitä esitetään edelleen teattereissa ympäri maailmaa. Lohjalle Humisevan harjun ohjaa teatterin johtaja Sari Niinikoski, joka on toteuttanut tekstin rohkeasti musikaalimuotoon. Vaikka tarina on inspiroinut musiikin säveltäjiä ympäri maailmaa aina Kate Bushista oopperasävellyksiin, Suomessa ei varsinaista musikaaliversiota ole Humisevasta harjusta nähty. – Se on yllättävää, koska kirjan jylhän kaunis tarina taipuu erittäin hienosti musikaaliksi. Raadollisten ihmissuhteiden ja rajujenkin kohtausten vastapainoksi musiikki suo hengähdystaukoja tarinan kuljetukseen, ja musiikkikohtaukset rakennetaan niin, että ne myös kuljettavat kohtauksia eteenpäin eivätkä jää irrallisiksi numeroiksi, Niinikoski sanoo. Lohjan Teatterin näyttämötila on pieni eikä sinne mahdu erillistä orkesteria. Siksi muusikkoina käytetään näytelmän roolihenkilöitä. – Käytämme esim. tinapilliä, akustista kitaraa, Kahonia eli laatikkorumpua ja pianoa irlantilaisten ja englantilaisten kansansäve-

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2014

Lohjan Teatteri

Monipuolista teatteria

lien säestykseen. Laulut ja tarinat kuuluvat vahvasti kansanperinteisiin ja olivat olennaisena osana syrjäseudun asukkaiden elämää, Niinikoski kertoo.

Rakkaustarinoiden suosio ei laannu Vaikka näytelmän teksti on vanha, tarinan teemat – intohimoinen, soveliaisuuden rajat ylittävä rakkaustarina ja rikkinäiset ihmiskuvaukset – kantavat hyvin myös nykyaikaan, mistä kertoo sekin, että Humisevaa harjua esitetään parhaillaan muutamassakin teatterissa Suomessa. Niinikoski uskoo, että klassikkotarinat istuvat hyvin suomalaiseen sielunmaisemaan. Lohjan version vahvuuksina hän pitää melankolista musiikkia, lyyrisen kauniita tanssinumeroita, visuaalisesti upeaa näyttämökuvaa ja oikeita roolivalintoja.

Lohjan Teatteri on profiloitunut monipuolisen teatterin tekijäksi. Viimeisen kymmenen vuoden aikana Lohjalla on nähty niin musikaaleja, draamoja kuin lastennäytelmiä. Niinikosken mukaan teatterin strategiana on ollut tehdä esityksiä mahdollisimman laajalle yleisöpohjalle marginaaliryhmiä unohtamatta. – Syyskausi on jo pitkään selkeästi profiloitunut musiikkipainotteiseksi. Ohjelmistovalinnat ovat osuneet suurimmaksi osaksi maaliinsa, sillä vaikka näyttelijämme ovat pääosin harrastajia, olemme saaneet nauttia lähes koko ajan loppuunmyydyistä esityksistä. Viimeisenä esimerkkinä viime syksynä esitetty Mustalaisleiri muuttaa taivaaseen, jonka kaikki esitykset olivat loppuunmyytyjä, Niinikoski sanoo. http://lohjanteatteri.kotisivukone.com

Uudenkaupungin Teatteri! Kullervontie 11, Uki!

(Puh. 02-8451 5440) www.uudenkaupunginteatteri.ﬁ!

Kansallinen matonpesupäivä ! Ensi-ilta 5.9.2014 ENSI-ILTA 6.9.2014

Päällystakki! Ensi-ilta 18.9.2014 - musikaali Vexi Salmen elämästä

Pokka pitää! 7.11.2014 alkaen

O: KATSO VIDE teri.fi at te an www.raum

Saiturin joulu! 15.11. alkaen! 53

LIPUNMYYNTI Alfredinkatu 2, 26100 Rauma raumanteatteri@raumanteatteri.fi MA-PE klo 10-17 PUHELINPALVELU puh. (02) 8376 9900 MA-LA klo 9-19 LIPUT: 34€ / 30€ / 17€

www.kotimaassa.fi

Teatterit

elevisiossa miljoonayleisön kerännyt kotimainen tv-sarja Taivaan tulet nähdään pian myös teatterilavalla. Uudenkaupungin Teatterin kevään 2015 suursatsaus, Taivaan tulien näytelmäversion kantaesitys, perustuu sarjan ensimmäisen tuotantokauteen.

Taivaan tulet on Kari Väänäsen ja Timo Parvelan käsialaa. Mainiota poliisipäällikkö Junnia näytellyt Väänänen myös ohjasi tv-sarjan. Taivaan tulien näytelmäversion dramatisoi ja ohjaa teatterinjohtaja Jari Luolamaa, ja musiikin sovituksesta vastaa Rauno Melos. Uudessakaupungissa musiikkinäytelmää varten kootaan kuoro, jonka laulut johdattavat tunnelmasta toiseen. Esityksessä kuullaan monet sarjasta mieleen jääneet, Ismo Alangon säveltämät melodiat. Alanko on myös sanoittanut sarjan tunnusmusiikkina toimineen kappaleen. Näytelmän pääroolissa Raunina nähdään Sanna Koivunen, ja muissakin rooleissa on uusikaupunkilaisittain tuttuja näyttelijöitä. Rauni, Junni ja muut tutut Taivaan tulien tarina alkaa, kun vanhempi konstaapeli Rauni Väänänen palaa kotiseudulleen Kemijärvelle selvittääkseen välit isänsä kanssa. Kotiinpaluu

ei suju aivan ongelmitta, sillä maailma ja ihmiset muuttuvat jopa Kemijärvellä. Poliisin työkin on erilaista kuin etelässä, jotain hämärää on jossain, mutta mitä ja missä, sitä eivät Lapin miehet kerro. Kemijärvellä kohdataan myös mm. poliisipäällikkö Junni, Raunin työpari Aimo, lääkäri Erkki Viherkoski, kaupunginjohtaja Sinikka Ström ”eli niin kuin met sanomma Römmi” sekä neljän kopla. Taivaan tulien ensi-ilta on lauantaina 24.1.2015, ja esityksiä on yhteensä 21 jatkuen aina huhtikuun puoliväliin asti. Taivaan tulien lisäksi Uudenkaupungin Teatterissa on kaavailtu myös syksylle 2015 Suomen teatterien kantaesitystä. – Voidaan sanoa että vuosi 2015 tuo tullessaan hyvinkin mielenkiintoista ja todellakin uutta katsottavaa koko Suomen teatterikentälle! toteaa Uudenkaupungin Teatterin teatterisihteeri Katja Laine tyytyväisenä, pienoista ylpeyttä teatteristaan tuntien. www.uudenkaupunginteatteri.fi

Eeva Oksman

Uudenkaupungin Teatteri

Näytelmän pääroolissa nähdään Sanna Koivunen.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2014

Vexi Salmen elämästä kertova musikaali

Joni Kuokkanen.

Villit Vuodet

rantautui Raumalle Saana Jaakkola

”Äärimmäisen hauska, äärimmäisen koskettava”

yyskuun alussa Rauman Kaupunginteatterissa ensi-iltansa saanut musikaali Villit Vuodet kertoo sanoittajalegenda Vexi Salmen elämästä. Musikaalia on esitetty aikaisemmin muun muassa Hämeenlinnassa, Valkeakoskella ja Oulussa. Rauman Kaupunginteatteriin esitys rantautui entisen teatterinjohtajan Kirsi-Kaisa Sinisalon aloitteesta.

”Vexi puhui, minä kirjoitin” Musikaalin käsikirjoitus on Vexi Salmen ja teatterin monitoimimiehen Heikki Paavilaisen yhteistyön tulosta. – Työnjako oli selkeä, Vexi puhui ja minä kirjoitin. Välillä neuvoja kyseltiin myös Vexin Katri-vaimolta, Heikki Paavilainen naurahtaa.

Harri Joensuu

Teatteripersoonan paluu Raumalle Rauma ei suinkaan ole ohjaaja-käsikirjoittajalle vieras paikka, sillä Paavilainen toimi Rauman Kaupunginteatterin johtajana vuosina 1999–2005. Paavilainen oli teatterin johdossa, kun uusi teatterirakennus valmistui kanaalin varrelle. – On hienoa palata Raumalle. Rauma on upea kaupunki ja vaikka joukossa on luonnollisesti uusiakin kasvoja, on mahtavaa päästä tekemään töitä tutun porukan kanssa, Paavilainen kehuu. – Raumalla esitystä on tekemässä huipputiimi. 30 vuoden kokemus on kyllä opettanut tunnistamaan, milloin esityksestä on tulossa erityisen hyvä. Näyttelijöiden suoritukset ovat energisiä, suorastaan säteileviä, Paavilainen jatkaa.

Katsomossa saatetaan yllättyä siitä, kuinka monen kappaleen sanoitukset ovatkaan Vexi Salmen käsialaa. Musikaalissa on mukana monen tunnetun esittäjän tuotantoa. Yli 3 200 Vexin sanoittamasta levytetystä kappaleesta Villit Vuodet -musikaalissa kuullaan kaikkiaan 23. Vexin ja Irwinin ystävyys ja yhdessä koetut kommellukset saavat yleisön hykertelemään naurusta. Parivaljakon yhteinen taival alkoi jo nuorena, kun 5-vuotias Vexi tirvaisi Irwiniä nenään osoittaakseen olevansa kadun kingi. – Joni Kuokkasen eläytyminen Irwinin rooliin on uskomatonta, Paavilainen ylistää. Vexinä Rauman Kaupunginteatterin lavalla nähdään Lauri Ketonen ja naispääosassa teatteridebyyttinsä tekevä Johanna Pakonen. – Villit Vuodet -musikaali on äärimmäisen hauska, mutta myös äärimmäisen koskettava. Niin useasti kuin olenkin esityksen nähnyt, kerta toisensa jälkeen se saa silmäni kostumaan, tunnustaa Paavilainen. http://www.raumanteatteri.fi/

– Käsikirjoituksessa on pyritty tuomaan esiin Vexin värikkään elämän käännekohdat aina lapsuudenmuistoista tähän päivään. Raumalla nähdään musikaalista päivitetty versio, lupaa Paavilainen, joka toimii myös esityksen ohjaajana. Yhteistyö Heikki Paavilaisen ja Vexi Salmen välillä alkoi sattuman kautta. Entinen Hämeenlinnan kaupunginjohtaja Tapani Hellstén heitti kesken jääkiekko-ottelun ilmoille ehdotuksen, että Paavilaisen pitäisi tehdä musikaali yhdessä Vexi Salmen kanssa. – Seuraavassa jääkiekkomatsissa tapasimme Vexin kanssa ja aloimme keskustelemaan aiheesta. Siitä alkoi upea yhteistyö ja ystävyys, Paavilainen muistelee.

Marko Salminen, Netta Letonsaari.

www.kotimaassa.fi

Teatterit

Diivat: Jack/”Stephanie” (Janne Turkki), Doc (Jukka Juolahti) ja Leo/”Maxine” (Teemu Niemelä).

orin Teatterin monipuolinen ohjelmatarjonta painottuu kuluvalla kaudella viihteeseen. Ohjelmistosta löytyy niin musikaalia, komediaa, draamaa kuin jännitystäkin, lapsia ja lapsenmielisiä tietenkään unohtamatta.

Porin Teatterissa

nauretaan, lauletaan ja vapistaan jännityksestä Saana Jaakkola

Janne Alhonpää

Ratkiriemukasta huumoria Porin päänäyttämöllä tarjoilee 1950-luvun Yhdysvaltoihin sijoittuva farssimainen Diivat, jonka ohjaajana vierailee Putous-ohjelmasta tuttu Jaakko Saariluoma. Nauruhermoja Porin estradeilla kutittelevat myös eläköityneistä oopperalaulajista kertova Kvartetti sekä hullunhauska, naisten ja miesten eroja esittelevä Luolamies. Jännitystä katsomoihin luovat vuonna 2010 Finlandia-ehdokkuudenkin ansainnut Karkkipäivä sekä 22.11. ensi-iltansa saava Agatha Christien dekkariklassikko Eikä yksikään pelastunut, joka tunnetaan myös nimellä Kymmenen pientä neekeripoikaa. Kauden 2014–2015 tarjonnassa suuria tunteita herättävät myös maailmankuulu musikaali The Sound of Music, useamman sukupolven kestosuosikki Peukaloisen retket sekä tammikuussa ohjelmistoa täydentävä brittidraama Kuninkaan puhe.

Teatteripaketit houkuttelevat yöpymään

Karkkipäivä : Lehtonen) Tomi (Peter-Sebastian

Vanhin suomenkielinen teatteri 130-vuotias porilainen teatterivanhus on parhaillaan peruskorjauksen alla. Teatterinjohtaja Patrik Drake vakuuttaa, että korjaustyöt eivät vaikuta ohjelmistoon millään tavalla. – Esitykset jatkuvat normaalisti koko kauden ajan. Vuonna 1974 rakennettu Pieni näyttämö saa peruskorjauksen myötä täysin uuden ilmeen. Vuonna 1884 ovensa avannut Porin Teatteri on yksi Suomen vanhimmista teatteritaloista ja koko maan vanhin suomenkielinen teatteri. Uusrenessanssista tyyliä edustava rakennus onkin vierailemisen arvoinen jo itsessään. Ylväät pylväiköt, koristeelliset maalaukset sekä juhlallinen kattokruunu luovat ylellisen ilmeen, jota kannattaa tulla ihailemaan kauempaakin.

Porin Teatterin tarjonnasta kannattaa lähteä nauttimaan pidemmänkin matkan päästä. Majoituspakettiin sisältyy liput vapaavalintaiseen teatteriesitykseen sekä yöpyminen kahden hengen huoneessa Sokos Hotel Vaakunassa aamiaisineen. Erinomainen esiintyjäkaarti Porin Teatterin valttina on ainutlaatuinen ja ammattitaitoinen henkilökunta, niin näyttämöllä kuin kulissien takanakin. – Vierailevia näyttelijöitä meillä käy vain harvoin. Olemme onnekkaita, sillä meillä on Porissa ensiluokkainen työporukka, Patrik Drake kertoo. Porin Teatterin ohjelmisto ja esiintyjät vetävätkin päänäyttämön yli 300-paikkaisen katsomon täyteen lähes poikkeuksetta. Myös katsojilta saatu palaute puhuu puolestaan. – Parhaiten muistuu mieleen erään turkulaisen varatuomarin kommentti. Seuramatkoja järjestelevä herrasmies on todennut, että Porissa on niin hyvät esitykset, ettei heidän teatteriretkillään enää muualle lähdetäkään, Patrik Drake muistelee. – Positiivista palautetta on aina mukava saada, tokaisee Drake iloisesti. www.porinteatteri.fi

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2014

Farssahtava romanttinen komedia

23 20 18 €

Porin Teatterin musikaaliversio on huolella ja taidolla tehty sekä upeilla yksityiskohdilla hiottu. Ulvilan Seutu 19.9.2013

Sovitus ja ohjaus Helena Anttonen

Ohjaus Jaakko Saariluoma

Menestysmusikaali kerännyt jo yli 18.000 katsojaa!

Hellänkirpeä komedia 23 20 18 €

Hauskasti irrotteleva menestysnäytelmä! 31

35 28 €

23 20 18 €

Liput: 02 6344 840 | www.porinteatteri.f i

Sujuvasti etenevä ja parhaimmillaan nokkela monologi tarjoaa naurunpyrskähdyksiä vivahteikkailla yksityiskohdillaan. Satakunnan Kansa 9.9.2013

Hallituskatu 14, 28100 Pori

www.kotimaassa.fi

Teatterit

Diivat: Jack/”Stephanie” Edessä vas. Ville (Janne Härkönen Turkki), ja Jari Doc Hietanen. (Jukka Takana vas. Juolahti) Timo Luoma, ja Leo/”Maxine” Toni Ikola, (Teemu JormaNiemelä). Tommila.

arkastaja on aikalaiskomedia tämän päivän Suomesta, jota kuntaliitoskysymykset ravistelevat.

Vapaasti Gogolin Reviisoria mukaileva Tarkastaja saa paikoin jopa farssin piirteitä. Kuntaselvitysmies on tulossa pieneen pohjalaiskuntaan ja saa kunnan pamput varpailleen. Tiedossahan saattaa olla jopa kauhistuttava kunnan itsellisyyden menetys. Alkaa raivokas tervehdyttäminen, siivoaminen ja selvitysmiehen pimeimpienkin tarpeiden tyydyttäminen tavoilla, joille mikään inhimillinen ei ole vierasta.

Tarkastaja

ravistelee liitoksia komedian keinoin

Päämäärien suurimmat esteet löytyvät kuitenkin kunnanjohtajan omasta perhepiiristä, naisilla kun on aivan omat näkemyksensä siitä, mikä on yhteisölle ja heille itselleen parasta. Entä kuka loppujen lopuksi on tämä hotelliin majoittunut matkalainen? – Suosittelen katsojille ennakkoluulotonta heittäytymistä näytelmän vietäväksi. Uskon, että ajankohtaisia teemoja käsittelevään tarinaan on helppo samastua. Tarkastaja käsittelee vaikeitakin asioita huumorin keinoin, kertoo myyntijohtaja Miika Korkiakoski. Tarkastajan ohjaa Erik Kiviniemi. Gogolin tekstin on sovittanut Janne Reinikainen ja dramatisoinut Outi Rossi. Ensi-ilta on Romeonäyttämöllä 8. marraskuuta 2014.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2014

Maiju Junko

Mari Kettula

Surullisen hahmon ritari Badding – rokkiin ja takaisin -näytelmä marssittaa estradille suomalaisen musiikin suuren yksinäisen. Rauli ”Badding” Somerjoen roolin Vaasassa tekee tunteella pohjoisen poika Oiva Nuojua. Baddingin tulkinnat rockklassikoista ja iskelmän ikivihreistä eivät ruostu. Hänen äänessään soi pohjoisen sielunmaiseman syvin olemus, joka henkii samalla kipua ja riemua, kaipuuta tulla hyväksytyksi omana itsenään. Näytelmässä matkataan muutama päivä Baddingin vierellä, kuvataan ohikiitäviä onnen hetkiä ja raskaita muistoja. Näistä piirtyy monitahoisen taiteilijan kuva. Syrjään vetäytyvä outolintu, josta väliin puhkeaa hil-

peä seuramies. Itsetietoinen runoilija, joka pakoilee yleisöään. Etsijä, joka tavoittelee valoa pimenevälle polulleen. Näytelmän käsikirjoitus on Heikki Metsämäen ja Fiikka Forsmanin käsialaa. Ohjaajana toimii Fiikka Forsman.

Vaasa satsaa palveluun

Vaasan kaupunginteatteri räätälöi mielellään ryhmille sopivimmat palvelupaketit. – Teatterikokonaisuus voidaan rakentaa avaimet käteen -pohjalta aina kuljetuksia, ruokailuita ja kahvituksia myöten. Tarjolla on myös hotellipaketteja ja VIP-kattauksia, muistuttaa myyntijohtaja Miika Korkiakoski. Kuljetus järjestyy myös pienille ryhmille. – Voimme yhdistää ryhmiä samaan linja-autokuljetukseen. Yhteistyökumppaniliikennöitsijällämme on käytössä myös minibusseja, joten kaikenkokoiset ryhmät ovat tervetulleita! www.teatteri.vaasa.fi

KUNINGASKALASTAJA

Esityksiä 4.12. saakka Kirjoittanut: William Douglas Home Suomennos: Terttu Savola Ohjaus: Taneli Mäkelä Näyttelijät: Seppo Maijala, Ilkka Heiskanen,

Anne Nielsen Kesto: noin 2h, sis.väliajan Liput: 27/25€

Oikeudet: Näytelmäkulma-Nordic Drama corner Oy

Uusi syksyn ensi-ilta 3.10. klo 19!

Teatteri Vantaa, Silkkisali, Tikkurilantie 44, 01300 Vantaa puh. 09 836 1919 www.teatterivantaa.fi www.netticket.fi

Seuraava LEHTI nro 5-2014

Se tärkeä Eka Kerta Tapahtui tosielämässä: Pariskunta pysähtyy huoltoasemalle matkallaan jossain päin Etelä-Suomea. Miehen tankatessa nainen, nimeltä mainitsematon, aivan tavallinen suomalainen nainen, käy huoltoasemalla aikeinaan ostaa juotavaa. Samalla hän päättää ”varmuuden vuoksi” käydä vessassa. Kolumni

ILMESTYY MARRASKUUSSA VIIKOLLA 46

Matleena Ikonen

Matkan varrelta

Nainen astuu sisään huoltoasemalle, jonka yhteydessä toimii myös kahvila, varaosamyymälä ja taitaa siinä motellikin olla. Nainen vilkuilee ympärilleen hieman sekavanoloisessa ympäristössä yrittäen ottaa tilan haltuun, mutta ei löydä wc-kylttejä, joten maksaessaan juomapulloa kassalla nainen kysyy neuvoa myyjältä. Myyjä: 3,90 euroa. Nainen (ojentaa rahan): Onko teillä täällä vessaa? Myyjä (naiseen katsomatta, laskee vaihtorahoja): Kai tällaisessa talossa nyt aina vessa on.

tule mukaan! SOITA MEDIAmyyntiin

Nainen ottaa vaihtorahat ja hymähtää kohteliaasti vitsiksi luulemalleen vastaukselle, mutta katsoessaan myyjää ymmärtää pian, että se ei ollutkaan vitsi.

p. 044 702 1212

Nainen: No, missäköhän se on? Myyjä (edelleen naista katsomatta) huitaisee kädellään selkänsä taakse ja sanoo: Tuolla, missä on tuo kyltti, jossa on kaksi kirjainta, W ja C, näetkö? Olisikohan siellä?

AINEISTOPÄIVÄ 31.10.2014

Nainen vilkaisee myyjän osoittamaan suuntaan, ja totta tosiaan, takaseinässä on kuin onkin pieni valkoinen kyltti, jossa seisovat nuo maagiset kirjaimet. Nainen: Ai katsos vain, en sitä huomannut. Myyjä: Kyllä sen löytää kun katsoo ympärilleen. Nainen: No, sinullehan se tietysti on helppoa kun tiedät, mistä etsiä. Itse en sitä heti huomannut.

www.kotimaassa.fi/mediakortti

Myyjä: No ei kai tällaisessa paikassa nyt montaa mahdollisuutta ole, missä se voi olla. Nainen, nyt jo hieman tuohtuneena, ottaa juomapullonsa ja lähtee: Anteeksi kun kysyin! ”Ole hyvä vain”, myyjä huutaa perään. Vessa on siisti, mutta pytyllä istuessaan nainen päättää, että on nyt pysähtynyt tällä huoltoasemalla kaksi kertaa: ensimmäisen ja viimeisen.

www.kotimaassa.fi

Taidekartano Johanna Oras | Tuunaansaarentie 5, Punkaharju | Taidenäyttely-Art Shop-Ateljee Näyttely Taidekartanossa 6.6.–23.8.2015. Avoinna joka päivä 10-18. Vapaa sisäänpääsy, TERVETULOA!