Matkailu kotimaassa.fi #5-2012 by Matkailu kotimaassa.fi

Tervetuloa ryhmävierailulle Finlayson-myymälään! Sovi aika ryhmällesi etukäteen ja saatte ryhmänä -20% ostoedun vierailun aikana. Lisäksi ryhmän vetäjälle 10 € alennus loppusummasta. Lisäksi saatte kivoja vinkkejä sisustamiseen ja hyvään uneen.

Finlayson-myymälät: HELSINKI ESPA, ARABIA, ESPOO SELLO, TAMPERE, IDEAPARK, TURKU, LAPPEENRANTA, JYVÄSKYLÄ, OULU, SALO Design Hill. Tehtaanmyymälät: FORSSA, HEINOLA, IKAALINEN.

Finlaysonmyymälöissä kattava Familon-mallisto

Yhteystiedot: www.finlayson.fi

MaailMan ja ihMisen väliin TarviTaan joTain pehMeää.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2012

lämme juuri nyt vuoden pimeintä jaksoa. Sisällä on niin pimeää, että valoja on pidettävä jopa keskellä päivää. Vielä kuukauden ajan päivät yhä lyhenevät, eikä kesästäkään ole enää jäljellä kuin haalistunut muisto. Nyt on siis juuri oikea hetki viivähtää lehtemme parissa.

TÄSSÄ NUMEROSSA

Tässä numerossa on useita vinkkejä mielenvirkistykseen ja hyvinvoinnin edistämiseen. Jatkamme ensin Hämeen Härkätiellä kulkien Forssasta Hämeenlinnaan. Reitin varrella on monta mielenkiintoista kohdetta, jotka ovat avoinna ympäri vuoden, vaikkakin osa vain tilauksesta kesäsesongin ulkopuolella.

Hämeen Härkätie, osa 2................................... 4–39 Hyvinvointi....................................................... 40-54 Reissun päällä....................................................... 55

Nyt ehtii myös suunnitella ensi kesän lomamatkaa. Mitäpä jos kulkisitkin koko Hämeen Härkätien! Ota esiin edellinenkin numeromme, ja ala matkan suunnittelu: Minkälainen on sinun reittisi, mitä haluat nähdä ja millä liikkua, autolla, pyörällä vai peräti kävellen entisajan pyhiinvaeltajien tapaan? Mahdollisuuksia on monia. Matkailu kotimaassa.fi -lehti toimitus@kotimaassa.fi www.kotimaassa.fi 4. vuosikerta

Nyt on myös sopiva aika kiinnittää huomio omaan hyvinvointiin, johon voimme vaikuttaa monilla arjen pienillä valinnoilla. Kiireen keskellä saattavat perusasiatkin unohtua: Elimistö tarvitsee riittävästi lepoa, liikuntaa ja terveellistä ravintoa. Sivuilla 40–41 kerromme hyvän unen merkityksestä ja yksinkertaisista keinoista unen parantamiseksi. Hyvinvointiteemassa esittelemme kohteita, joissa on helppo aloittaa kuntoremontti ja hakea ideoita vaikkapa uuden liikuntaharrastuksen aloittamiseen. Mukana on myös kohteita, joissa voi irrottautua arjesta. Sen jälkeen voi taas virkistyneenä jatkaa kohti kevättä.

Tilaukset ja osoitteenmuutokset:

Päätoimittaja: Ahti Oksman puh. 0500 439 857 ahti.oksman@kotimaassa.fi Toimitussihteeri: Eeva Oksman puh. 0500 439 863 eeva.oksman@kotimaassa.fi Toimittajat: Matleena Ikonen puh. 0400 302 066 matleena.ikonen@kotimaassa.fi Irmeli Kojonen puh. 0440 533 303 irmeli.kojonen@kotimaassa.fi

puh. 044 702 1212 myynti@kotimaassa.fi www.kotimaassa.fi/tilaus

Matkustaminen tuo iloa ja mielenvirkistystä iästä riippumatta. Nykyään yhä iäkkäämmillä on mahdollisuuksia ja halua matkustella, kun terveys ja taloudellinen tilanne antavat siihen mahdollisuuden. Heidän ikäpolvensa – omista vanhemmistaan poiketen – on tottunut matkustelemaan, eikä ikä itsessään estä jatkamasta sitä. Esimerkiksi muutaman vuoden päästä kahdeksankymmentä täyttävät appivanhempani ovat parhaillaan viikon mittaisella lomamatkalla. Eivätkä he suinkaan ole vanhinta ikäryhmää, jotka matkailevat. Tähän kehityksen on huomioinut myös Tilastokeskus, joka tekee vuosittain tutkimusta suomalaisten matkailusta. Tutkimuksessa on perinteisesti haastateltu iältään 15–74-vuotiaita suomalaisia, mutta tämän vuoden alusta haastateltavien ikähaitari laajennettiin 84-vuotiaisiin asti.

Tilaushinnat (5nroa) -määräaikaistilaus 30 € -kestotilaus 27 € -irtonumero 6,80 € (sis. alv 9%)

Suvi Roselli puh. 0440 437 362 suvi.roselli@kotimaassa.fi Anne Pentti puh. 044 774 9179 anne.pentti@kotimaassa.fi Valokuvaaja: Joni Rantasalo puh. 0400 316 414 joni.rantasalo@adphoto.fi Mediamyynti: puh. 044 702 1212 myynti@kotimaassa.fi Taitto: Mainostoimisto Penbox puh. 044 375 3254 www.penbox.fi

Internet-sivut ja verkkolehti: webmaster@kotimaassa.fi Julkaisija: Menuetti Group Oy asiakaspalvelu@menuetti.fi www.menuetti.fi

Eläkeläiset tekevät runsaasti matkoja, ja siksi he ovat olleet alusta asti yksi Matkailu kotimaassa.fi -lehden tärkeä kohderyhmä. Olemme postittaneet lehden veloituksetta kaikille eri eläkeläisjärjestöjen paikallisyhdistyksille. Ilmoitathan toimitukseemme, mikäli oman yhdistyksesi matkavastaava ei lehteä jostain syystä ole saanut, sillä lehti toimii hyvänä apuna matkojen suunnittelussa – kaikille kotimaassa matkaileville!

ISSN 1798-0445 (painettu lehti) ISSN 1798-0453 (verkkojulkaisu)

Kansikuva: Jalolautta saunoineen ja kokoustiloineen kelluu erämaajärvessä. Kuva: Lopen kunta

Koko toimituskunnan puolesta haluan kiittää yhteistyökumppaneitamme ja lukijoita kuluneesta vuodesta ja toivottaa hyvää ja rauhaisaa joulun aikaa sekä matkailullista vuotta 2013.

Painopaikka: Jaakkoo-Taara Oy www.jt.fi

Ahti Oksman http://www.facebook.com/matkailukotimaassa

www.kotimaassa.fi

iime numerossa kuljimme Hämeen Härkätietä Turusta Somerolle asti. Nyt lähdemme liikkeelle Forssasta ja matkaamme kohti Hämeenlinnaa ja Hattulaa. Matkan varrella on paljon mielenkiintoista nähtävää ja koettavaa!

Hämeen H Lähitarkastelussa

Hämeen Härkätien idyllinen reitti soveltuu niin polku- ja moottoripyöräilyyn kuin automatkailuun. Härkätie on yksi valtakunnallisista pyöräilyreiteistä. Ikimuistoinen elämys on historiallisen reitin käveleminen yksin tai yhdessä, entisaikojen pyhiinvaeltajien tapaan. Matkan pituus on 170 kilometriä, johon kävellen aikaa on syytä varata viikon verran. Reitti kulkee upeiden varsinaissuomalaisten jokimaisemien ja hämäläisten korpien halki, ja matkan varrella on todella paljon nähtävää.

Forssa

Historiallinen maisematie Tammela Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2012

Härkätiellä Forssa – Hattula

Loppi

Hämeenlinna

Turusta Hämeenlinnaan Hattula 5

www.kotimaassa.fi

ivenheiton päässä Härkätiestä sijaitseva nykyinen Forssa ja sen kehitys on saanut alkunsa juuri Härkätien kehityksestä – olihan Forssa Härkätien aikaan osa Tammelan pitäjää. Matkailijalle persoonallisen murteen Forssa tarjoaa hyvän läpileikkauksen historiaa, kulttuuria ja modernia elämää. Loimijoen, Kokemäenjoen suurimman sivujoen, varrella sijaitseva Forssa alkoi kehittyä voimakkaasti 1800-luvun puolivälissä kun ruotsalaissyntyinen Axel Wilhem Wahren rakennutti joen rantaan puuvillakehräämön. Forssan historia onkin pitkälle juuri kehräämön ja sen ympärille kasvaneen kantahämäläisen tekstiiliteollisuuden historiaa. Vielä nykyäänkin komea punatiilinen Kehräämö hallitsee kaupunkikuvaa, ja Forssan kulttuurija matkailutoiminta onkin pitkälti keskittynyt sen alueelle. Kehräämön suojissa pitävät kortteeriaan mm. lasten ja nuorten kuvataidekoulu, musiikkiopisto,

Hämeen ammattikorkeakoulun Forssan yksikkö, keilahalli, Forssan museo, tekstiilimuseo Tyyki ja pääseepä Kehräämöalueen rinnalla juoksevan Loimijoen koskessa testaamaan kalaonneaankin lohikalastuksessa. Kauan ennen kappeeraiteista Vaikka Härkätien linjaukset eivät koskaan nykyisen Forssan aluetta halkoneetkaan, myös Forssan seudulla on ollut elämä vilkasta jo paljon ennen Wahrenin aikaa. Forssassa on tehty useita esihistoriallisia muinaisjäännöslöytöjä: luonnonkauniilla Salmistonmäellä sijaitsee varhaismetallikautinen asuinpaikka, joka on kiinnostava kohde paitsi historiallisesti, myös luonto- ja maisemakohteena. Alueella sijaitsevasta lintutornista on hyvät näkymät lähimaastoon, joka muutama tuhat vuotta sitten oli vielä meriveden peittämä. Nykyisen Vieremän kaupunginosan paikalla sijaitsi keskiajalla kylänpaikka. Keskiaikaiset majat ovat korvautuneet rivitaloilla, mutta alueen historiaan pääsee helposti tutustumaan alueen koulun pihassa olevan opastaulun avulla.

vaihteessa tai 1950-luvulla, sillä museon torpat, aitat, ladot ja saunat on sisustettu täysin entisajan hengen mukaisesti. Ryhmille Hevossilta tarjoaa opastettuja kierroksia kahdella eri museopihalla tilan emännän opastuksella. Kierroksen aikana tutustutetaan vorssan kiäleen ja historiaan sekä laajoihin esinekokoelmiin aina 1700-luvulta 1950-luvulle. Kirpaleita värteeraten Vuonna 2013 tulee kuluneeksi 90 vuotta siitä kun Forssa erkani Tammelasta itsenäiseksi kauppalaksi. Juhlavuoden yhtenä teemana on ”Lapsiystävällinen Forssa”, ja teeman ympärillä lapsia ja nuoria tullaan huomioimaan vuoden aikana erityisesti. Luvassa on erilaisia tapahtumia mm. kouluissa ja päiväkodeissa, ja uusia syntyviä kaupunkilaisia suunnitellaan muistettavan jollakin tavoin.

Lapset ja nuoret ovat toki Forssassa tärkeässä osassa muutenkin, ja heidän hyvinvointiinsa on kaupungissa panostettu aina. Liikunta- ja kulttuuriharrastamiselle on monia mahdollisuuksia mm. koko perheen viihdeuimala Vesihelmi. Monessa asiassa Forssa on Hieman tuoreempaan forssalaiseen historiollut Suomessa edelläkävijöiden joukossa: aan pääsee tempautumaan mukaan museotila Suomen ensimmäinen maaseutulukio on peHevossillassa, jonka yli 200 vuotta vanhassa rustettu Forssaan, kaupungin Elävienkuvien torpassa mennyt aika ympäröi matkailijan Teatteri on Suomen ensimmäinen maaseudultäydellisesti. Hevossillassa saa hyvän käsitykle perustettu elokuvateatteri, ja kaupungin sen siitä, minkälaista oli lounaishämäläinen jäähalli oli rakentuessaan Suomen neljäs. elämäntapa maaseudulla viime vuosisadan

Persoonallinen Forssa ammentaa teollisesta historiasta

Pylsyä

ja pumpulstyykiä Matleena Ikonen

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2012

Forssan kaupunki

Puistokaupunki kaikelle kahjalle Puutarhoista ja kasveista kiinnostuneille Forssassa riittää nähtävää. Kaupungissa on nimittäin 110 puistoa, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on peräti 303 hehtaaria. ”Kaupungin suurin ja kaunein” on luonnollisesti Kehräämöalueen viereinen Yhtiönpuisto, jossa oleskelu ennen muinoin oli vain hienojen ihmisten yksinoikeus. Nyt tehtaan puistoalue on kaikkien kaupunkilaisten vihreä olohuone, jonka upeat istutukset ja tehtaan patruunoille rakennetut pitsihuvilat ovat myös matkailijoiden ihailtavana. Näkemisen arvoinen on myös aivan Forssan keskustassa sijaitseva Ankkalamminpuisto, 65 erilaista lajia ja lajiketta perennoja, pensaita ja puita sekä Suomen toiseksi suurin kirjovaahtera. Kesäisin lammessa ui joutsenpariskunta, vuonna 1995 syntynyt uros ja 1998 syntynyt naaras.

Forssa–suomi -sanastoa Pylsy: forssalainen perinneruoka, joka valmistetaan naudan sisäelimistä. Kutsutaan myös kolmen sormen lihaksi Pumpulstyyki: pumpulitai puuvillakangas Kappeeraiteinen: Forssan ja Humppilan välinen rautatie, jonka rakentaminen aloitettiin vuonna 1898. Kirpale: hellyttelysana lapselle. Pieni rakas lapsi, lapsikulta, kullanmuru, pienokainen, pirpana.

Kahja: Ihmiset, väki. ”Sielä oli kahjaa ku Tammen juhlisa.” Antaa nokkanuuskaa: torua, moittia, ripittää, ravistella

Sainee: haikea. ”Itki saineesti.” Säippäri: laiha, huonokuntoinen; säikky Viutilo: väärä, vino, viisto, kiero

Honia: ottaa omin lupinensa, varastaa, kähveltää, Uurmaakari: kelloseppä pihistää, vohkia Lähde: Jorma Harjunen, Pylsypussi. Rätkäppärä: tuittupää, Forssan kirjakeskus, 2004 pahansisuinen, äksy Räyskä: kova pakkanen, kireän pakkasen ilma Röökynänpissa: hajuvesi. ”Se löyhkäs niin röökynänpissalle.”

Värteerata: arvostaa, kunnioittaa; arvioida

www.kotimaassa.fi

Ketjussa on voimaa, muttei ketteryyttä Hyvän palvelun osuutta menestyksessä ei koskaan voi sivuuttaa. Vesihelmen palvelutarjontaa täydentää uimalan alakerrassa sijaitsevat korkeatasoiset kuntosalit sekä Vesihelmen tiloissa toimivat hieroja ja kampaamo- ja kauneudenhoitopalveluita tarjoava spa.

Forssassa vesi helmeilee aivan

kaupungin keskustassa Matleena Ikonen

Viihdeuimala Vesihelmi

eskellä Forssan kaupunkia sijaitseva viihdeuimala Vesihelmi toimii sekä kaupunkilaisten että ryhmämatkailijoiden virkistäytymiskeitaana. Vesihelmi viettää ensi vuonna 20-vuotisjuhliaan, mutta valoisia ja siistejä tiloja kierrellessään ei uskoisi, että ne on rakennettu jo 1990-luvun alkupuolella. Korkeat ja avarat tilat, siisti allasosasto ja aidot viherkasvit saavat Vesihelmen tuntumaan uudelta, nykyaikaiselta ja viihtyisältä. Vesihelmi tituleeraa itseään ”viihdeuimalaksi”, joka palvelupäällikkö Totti Munckin mukaan tarkoittaa sitä, että kyseessä ei ole perinteinen uimahalli eikä kylpylä vaan niiden välimuoto, joka yhdistää elementtejä molemmista. Vesihelmen palvelutarjontaan kuuluvat perinteisten uimahallipalveluiden lisäksi kylpyläelementit kuten terapia- ja porealtaat, lasten liukumäki ja kauneudenhoitopalvelut. – Meidän valttimme on monipuolisuus. Tarjoamme palveluita niin kuntouimareille kuin kylpylänautiskeilijoille, Totti Munck sanoo.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2012

Pieni pärjää palvelulla Kylpylöitä on viimeisen kymmenen vuoden aikana noussut Suomeen useita, ja ala on nykyisin hyvin kilpailtu. Totti Munck kertoo, että pieni toimija pärjää kilpailussa satsaamalla perusasioihin. – Hyvä palvelu sekä tilojen kunto ja siisteys ovat avainasemassa, Munck uskoo. – Meillä allasvedet ovat todella puhtaita, mikä mahdollistaa kloorimäärän pitämisen lain vaatimissa minimiarvoissa. Klooriherkkyydestä kärsivätkin pääsevät meillä uimaan turvallisesti. Kloorin vähyyden huomaa jo Vesihelmeen sisään astuttaessa, sillä uimahalleista tuttu pistävä haju ei tulvi vastaan. Vesien puhtaudesta huolehditaan Vesihelmessä aktiivihiilisuodatuksella ja otsonoinnilla. Lämpimissä altaissa vesi vaihtuu noin kymmenen kertaa tunnissa, ja isossakin altaassa kahdeksan kertaa päivässä.

– Kuntosaliamme on laajennettu kaksi kertaa. Saleja on tällä hetkellä kaksi, ja kolmas sali on tulossa, sillä salikäyttöä on todella paljon. Meillä käyvät tavallisten kuntoilijoiden lisäksi myös paikalliset huippu-urheilijat, Munck kertoo. – Plussana kuntoilijat pitävät sitä, että salilipun hintaan kuuluvat aina myös allas- ja saunapalvelut. Pienehkö toimija pystyy kilpailemaan myös ketteryydellään. Ryhmille ja yrityksille Vesihelmi tarjoaa erilaisia päiväpaketteja, joita rakennetaan yhteistyössä alueen muiden yrittäjien kanssa. Toteutettu on esimerkiksi karting -ja lasten maailma -paketteja. Totti Munck kertoo, että usein ryhmät haluavat yhdistää uintipäivään esimerkiksi ruokailun, joka Vesihelmessä toteutetaan omassa keittiössä asiakkaan toiveita kuunnellen. Vakiolistaa ei ole vaan asiakas saa tilaisuuteensa juuri sellaiset ruuat kuin haluaa. Yritykset ja yhdistykset voivat vuokrata noin 15 henkilön tilaussaunan tai vaikkapa koko uimalan erilaisiin yksityistilaisuuksiinsa. Kaksikymmentä vuotta ei juurikaan ole kuluttanut Vesihelmeä eikä suuriin remontteihin ole toistaiseksi tarvetta. Altaat tyhjennetään joka vuosi kolmeksi viikoksi, minä aikana vaihdetaan särkyneitä laattoja ja tehdään muuta pientä korjailua. Mutta kun isomman remontin aika väistämättä joskus tulee, Totti Munck tietää, mitä haluaa. – Toinen lämmin allas ja ulkoallas olisi kiva saada. Piirustukset ja suunnitelmat ovat jo valmiina, Muck hymyilee.

orronsuon ja Liesjärven kansallispuistojen välissä, Hämeen Härkätien varrella Tammelassa, sijaitsee Hämeen luontokeskus. Se tarjoaa retkeilyneuvontaa sekä toiminnallisia ja elämyksellisiä hetkiä luonnon parissa kaikenikäisille.

Kurjen huuto Irmeli Kojonen

kutsuu Hämeen luontokeskukseen Kesäinen Ruostejärvi. Kuva: Sini Anttila

Luontokeskuksen pihapiiriin astellessa ei uskoisi, että keskus on melko nuori. Jykevä puinen päärakennus valmistui vuonna 1999 ja avajaisia vietettiin vuotta myöhemmin. Pihapiiri on kuitenkin rakennettu perinteisen mallin mukaan susipihoineen kaikkineen. Susipiha-nimitys juontaa juurensa ikivanhaan tapaan tuoda kesäisin karja suljettuun pihaan yöksi turvaan pedoilta. Luontokeskus puhuu näin omaa kieltään entisajan ihmisten läheisestä yhteydestä ympäröivään luontoon.

Vieraita läheltä ja kaukaa Syksy on luontokeskuksessa ollut kiireistä aikaa syysretkeilijöiden ja ryhmien kansoittaessa alueen. Myös erilaiset luentoillat sekä koko perheen retkitapahtumat ovat olleet suosittuja. – Kuitenkin tänä syksynä ovat myös ulkomaalaiset kävijät iloksemme löytäneet Hämeen luontokeskuksen, luontokeskuksen hoitaja Titta Jylhänkangas kertoo hymyillen.

Hämeen luontokeskus. Kuva: Aija Mäkinen

Pysyväisnäyttelyllä luonto tutuksi

Monimuotoinen luonto

Sisällä luontokeskuksessa on mahdollista tutustua eteläsuomalaiseen suoluontoon kenkiään kastelematta. Pysyväisnäyttely Kurjen huuto esittelee keidassuon monimuotoista elämää vuodenaikojen tahdissa. Luonto tulee lähelle katsojaa nykymedian keinoin. Lisäksi on tarjolla vaihtuvia näyttelyitä ja AV-esityksiä. Se, mikä ennen opittiin isältä pojalle metsävaelluksilla, on nykyisin katoavaa, hiljaista tietoa. Luontokeskus auttaa tämän arvokkaan tiedon välittämisessä aikamme sukupolvelle, ja pyrkii synnyttämään janon oppia tuntemaan lähiseutujen luontoa paremmin.

Heti luontokeskuksen ovelta pääsee Ruostejärven virkistysalueen retkipoluille ja laavuille. Lähellä sijaitsevat myös ikikuusikoista tunnettu Liesjärven kansallispuisto sekä vaikuttava Torronsuo, joka on EteläSuomen luonnontilaisista soista suurin. Yleensä ohjelmaan kuuluukin aluksi tutustuminen näyttelyyn, jonka jälkeen on hyvä lähteä luontoon patikoimaan ja havainnoimaan eri eläin- ja kasvilajeja.

Tarjontaa vauvasta vaariin Vilkkaan syksyn päättää isänpäivän aikoihin järjestettävä Karhu nukkuu -tapahtuma. Luontokeskus avaa sen jälkeen seuraavan kerran ovensa yleisölle helmikuussa ystävänpäivän aikoihin. Poikkeuksena ovat ryhmät, joille luontokeskus järjestää toki ohjelmaa tilauksesta talvikaudellakin. Luontokeskus sopii retkikohteeksi ympäri vuoden. – Säällä kuin säällä voidaan olla myös ulkona, jos vain varustaudutaan oikein, toteaa Titta Jylhänkangas ja toivottaakin kaikenikäiset ryhmät tervetulleiksi luontokeskukseen tutustumaan eteläsuomalaiseen luontoon. Tarjolla on opastusohjelmia sekä aikuisille että lapsille. Muun muassa alakoululaisille suunnattu Härkätien Ronja johdattaa lapset luontoseikkailuun, ja aikuisille kohdennettu Pylkkäsen polulla vie luontokeskuksen ympäristöön pohtimaan luonnon kulkua yhdessä tutun korpifilosofin kanssa. www.luontoon.fi/hame

www.kotimaassa.fi

Ihana Suomen suvi

Letkun historia kuljettaa vetelästä alusta vireään aikaan

Letku – iloisten ihmisten kylä Ahti Oksman

Letkun kylätoimikunta

ielä runsaat 10.000 vuotta sitten lainehti nykyisen Letkun kylän paikalla Yoldianmereksi kutsuttu valtava järvi, jonka pinta oli 140 metriä nykyistä merenpintaa ylempänä. Kun Suomen ensimmäinen maantie, Hämeen Härkätie, kulki Tammelan ylängön moreenimailta tälle alueelle, hyllyvä tieosuus tunnettiin letkuna kohtana. Sen mukaisesti myös sinne muodostunutta kylää on alettu nimittää Letkun kyläksi. Toisen selityksen mukaan kylä olisi saanut nimensä härkien Turkuun vetämien raskaiden lautakuormien epätasaisella tiellä pitämästä litkun-latkunletkun-äänestä. Hämeen Härkätien reitti lienee ollut käytössä jo esihistoriallisella ajalla. Esko H. Koskisen toimittaman Letkun lukukir-

Vuosien 2005 ja 2012 hämäläiseksi kyläksi valittu Letku sai jopa valtakunnallisessa Vuoden Kylä 2012 -kilpailussa kunniamaininnan. jan tietojen mukaan kyläalue oli silloin rantamaata, jonne etelämpää Euroopasta ilmaantui riistanpyytäjiä, ehkä kalastajiakin. Letkun alueelta on löydetty niin kivikautisen, pronssikautisen kuin rautakautisenkin ihmisen käyttämiä esineitä, joten ainakin 4500 vuotta seudulla on ollut toimeliaisuutta. Letku on mainittu

ensi kerran asiakirjassa vuonna 1470, jolloin Letkun Matti maksoi isänsä hautausmaksun Tammelan kirkolle. Letkun kylä tänään Letkun kylä on rauhallinen ja viihtyisä, ja se on tunnettu iloisista ja aktiivisista asukkaistaan.

– Matkailijoille voimme varauksetta sanoa, että Letkun kylä on paikka, mihin kannattaa poiketa, sanovat kyläyhdistyksen aktiivit Eija Laine ja Tuula Kauppi. Poikkeuksellisella aktiivisuudellaan 380 asukkaan kylä on pystynyt säilyttämään kylässään peruskoulun sekä kunnostamaan

Letkun Puodin

JOULUNAVAUS La 17.11.

Letkun Puoti on aito vanhan ajan kyläkauppa Härkätien varrella Tammelassa. Puodista saat kaiken jokapäiväiseen ruokailuun, paikallisten tuottajien ja kädentaitajien tuotteet ja tietenkin henkilökohtaista palvelua.

Käyttö- ja koristekeramiikkaa

Patamon savipaja

Ma-To 10-17, Pe 10-18, La 10-14

Artesaani Niina Syrjälä, Letku Puh. 040 749 4661

www.letkunpuoti.net

Poikkea kahville, levähdä hetki ja tankkaa menopelisi!

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2012

ja modernisoimaan perinteikkään kylätalo Letkun pirtin. Yhteishengestä kertoo myös kyläkauppa Letkun Puoti, jonka toiminnasta vastaa noin 90 jäsenen muodostama osuuskunta. Palveluja ja lähituotteita Tarmo-lähikauppa Letkun Puoti on aito kyläkauppa, joita ei enää juurikaan löydy Suomesta. Se on paljon enemmän kuin vain kauppa. Päivittäistavaroiden lisäksi myynnissä on lähiseudun taitajien tuotteita, ja Puodin yhteydessä on pieni kahvio sekä vesipiste matkailijoille. Puodista saa myös bensaa ja jopa hieronta- ja parturikampaamopalveluja. Voidaan sanoa, että mitä Puodista ei saa, sitä ei tarvitakaan. Kesäisin kaupan luona järjestetään Rompetori auto- ja vanhan tavaran harrastajille. Letkun PihaKukan yrittäjän Mirja Salmisen käsissä taipuvat luonnosta saadut materiaalit upeiksi koriste-esineiksi. Materiaaleina

KOTIMAISET LAMMASTUOTTEET

hän käyttää mm pajua, käpyjä, olkea ja viljaa. Jotkut ideat tulevat alan kirjallisuudesta ja lehdistä, mutta useimmiten omien ajatusten innoittamina. Sidontakursseja Salminen järjestää Letkulla tai asiakkaiden luona, kunhan riittävän suuri ja aktiivinen joukko saadaan liikkeelle. Myös pihoille sijoitettavat suuret pajutyöt voi tilata Mirja Salmiselta.

• Lampaan ja karitsanlihaa - tuoreena, palvattuna ja säilykkeenä • Taljat • Villalangat • Maisemanhoitopalvelut ASKO KOIVU Kapilontie 287, 31380 Letku Puh. 0400 502 425 asko.koivu@surffi.net

Asko Koivu aloitti lampaanlihan tuotannon jo vuonna 2006. Nyt Koivu jalostaa lammasta lihaksi, taljoiksi, langoiksi ja säilykkeiksi. Kaikkia näitä tuotteita on myytävänä Letkun Puodissa, mutta myytävä liha menee suoraan yhteystietonsa antaneille halukkaille ostajille.

Letkun PihaKukka Puutarhuri • Pihasuunnitelmat • Koristepuiden ja pensaiden leikkaus • Istutukset Neuvonta Floristi (kukkasidonnat) • Juhlatilojen koristelu Kurssitus: paju-, risu-, havu- ja sammaltyöt

Niina Syrjälä on koulutukseltaan artesaani. Keramiikkatyönsä hän aloitti vuonna 2008. Aiheet tuotteisiinsa hän saa luonnosta ja eläimistä. Runsaasta tuotannosta esiin nousevat mm. keraamiset lampaat ja koivunrunkoa oksantynkineen muistuttavat kupit ja muut käyttöesineet. Niina Syrjälän valmistamia tuotteita on Letkun Puodin lisäksi saatavana useista Härkätien matkailukohteista sekä Satatraden verkkokaupasta.

Yhteyshenkilö: Mirja Salminen 040 757 2507 mirja.salminen@letkunpihakukka.fi www.letkunpihakukka.fi

Härkätien Teatteri Hämeen Härkätie on pitkällä historiallaan innoittanut myös teatterin perustamiseen. Härkätien Teatteri synnytettiin helmikuussa 2004 Letkun kyläläisten kipinästä, joka sytytti myös torrolaiset ja portaalaiset. Kaikenikäisille sopiva harrastus on myös sukellus omaan historiaan ja on omalta osaltaan pitämässä kyläkulttuuria elävä-

nä. Samalla on syntynyt matkailijoille ja muille kiinnostuneille ohjelmaa, johon voi tutustua Härkätien teatterin verkkosivuilla www.harkatienteatteri.net.

www.kotimaassa.fi

ammelassa Saaren kansanpuiston kupeessa seisova Lounais-Hämeen Pirtti tarjoaa tunnelmaa ja maukkaita makuja historiallisen harjumaiseman syleilyssä. Matleena Ikonen

Lounais-Hämeen Pirtti

Pirtti on ainutlaatuinen kokemus ryhmämatkailijoille, perhejuhliin, yritysten tilaisuuksiin tai kokouspaikaksi. Kesäaikaan Pirtti on avoinna päivittäin ja toukokuusta elokuuhun katetaan komea suosittu hämäläinen juhlapöytä. Pirtin kodikkaaseen saliin mahtuu noin 100 henkilöä, ja se on helposti muunneltavissa erilaisiin tilanteisiin. Salin toista päätyä hallitsee pitopöytä, joka juhlan tullen katetaan täyteen perinteisiä hämäläisiä herkkuja. Aulassa sijaitseva Pirtin baari palvelee A-oikeuksin, ja baarin yläpuolella sijaitsevalle vintille voidaan tarvittaessa kattaa lisää asiakaspaikkoja. Myös isolle terassille mahtuu ruokailemaan noin 100 henkilöä. Ja mikä olisikaan parempi ympäristö nauttia herkullisesta ruuasta kuin kauniille Suujärvelle avautuva järvimaisema, jota ihaillessa ruoka sulaa kuin itsestään! Terassi on täysin katettu, joten ruokailu terassilla onnistuu sateen sattuessakin.

Hakkapeliittoja kunnioittaen Tammelassa kun ollaan, Pirtissä kunnioitetaan pitäjän entisiä suurmiehiä, 30-vuotisen sodan hakkapeliittoja. Pohjakerroksen itäpäädyssä nimittäin on näiden urheiden sotureiden inspiroima hakkapeliittakellari – aiheen mukaisesti sisustettu ravintola-kabinetti, jossa on oivalliset, tavanomaisuudesta poikkeavat kokous- ja ruokailumahdollisuudet pienryhmille. Kellarissa pääsee helposti paneutumaan hakkapeliittojen historiaan, sillä sen seiniä koristavat hakkapeliittoja kuvaavat seinämaalaukset ja varusteet, jotka ovat kuuluneet hakkapeliittataistelijoille. Lasivitriineissä sijaitsee sotureiden aseita, joista osa aseista on löydetty Pirtin vieressä sijaitsevasta Suujärvestä.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2012

Talonpoikaishenkeä Lounais-Hämeen Pirtti edustaa arkkitehtuuriltaan kahta perusmuotoista tammelalaista talonpoikaismuotoista taloa. Ensimmäinen osa on ns. savupirtin eli lakeispirtin osa, joka yhdistetään ns. salahinkalolla uloslämpiäväksi tasakattoiseksi laeksi, jota kannattavat ns. orjan- eli orsihirret. Pirtin rakentaminen aloitettiin syksyllä 1946 arkkitehti V. Kyanderin suunnittelemana, käyttöön Pirtti vihittiin vuonna 1948. Pirtin sisustus noudattelee uskollisesti tammelalaista talonpoikaishenkeä, sillä huonekalut ja tekstiilit edustavat 1800-luvun tammelalaista pirttikalustoa. Pirtti on jo itsessään matkailukohde, mutta kun ruokailun yhteydessä ottaa aikaa Saaren kansanpuistoon tutustumiseen, saa elämyksiä sekä keholle että mielelle. Pirttiin voi tulla tilauksesta suurella ryhmällä tai kesäisin ohikulkumatkalla syömään ja tutustumaan Pirttiin sekä sitä ympäröivään kauniiseen Tammelan luontoon, herkulliseen hämäläiseen ruokaan ja idylliseen tunnelmaan.

www.kotimaassa.fi

Irmeli Kojonen

Vekkilän museotila

kutsuu 1700-luvulle

ristiina Liinaharja emännöi Vekkilän sukutilaa, joka on ollut saman perheen hallussa jo 500 vuoden ajan. Se on kunnioitettava ikä tilalle ja kertoo jotakin suvun sitkeäluonteisuudesta. Kun katsoo Kristiinan toimeliasta olemusta, oivaltaa pian, että hänet on veistetty samasta puusta. Vekkilän museotila 1700-luvun pihapiireineen on kuin sukellus elävään historiaan. Se tuo mieleen entisajan mummolan, jossa pääsee emännän mukana aamulypsylle tai seuraamaan lampaan kerintää. Kyse on osin katoavasta kulttuurista: tilan eläimet, kuten karjapihalla viipottavat kanat, sulassa naapurisovussa märehtivät pari lehmää, pieni kirjava lammaskatras ja työvaljaissakin toimivat hevoset ovat sekä perheenjäseniä että työtovereita. Uutta ajattelua puolestaan edustavat eläinten lajinmukaiset vapaudet. Lehmät eivät ole kytkyessä talvellakaan, vaan viettävät yönsä tilavissa karsinoissa ja pääsevät päivittäin reippailemaan lumiselle pihalle. Ne imettävät itse vasikkansa ja tulevat mielellään tervehtimään vieraita. Muut eläimet asuttavat pihattoja tilavine aitauksineen.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2012

Idyllin takana on Kristiinan tarmokas luonne ja vahva näkemys siitä, että maatilaa voi johtaa muullakin tapaa kuin nopean tehokkuusajattelun keinoin. Arvaan, että tätä työmäärää ei voi koskaan laskea tunneissa.

Idyllinen maalaisympäristö Tammelassa sijaitseva Vekkilän tila on rantasaunoineen ja mataline hiekkarantoineen kuin luotu lapsiperheiden lomailuun. Tila tarjoaa kesäkaudella aamiaismajoitusta ja retkipäiviä. Vekkilä on oiva taukopaikka vaikkapa Muumimaahan suuntaaville.

Hämeen Härkätien tuntumassa sijaitsevalla tilalla toimii kotimuseo, joka samoin kuin kahvila on kesäsunnuntaisin auki klo 12–18. Neljän hehtaarin kokoinen tilakeskus on suojeltu museokaavalla. Viehättävässä puutarhassa kasvaa marjapensaita, omenapuita ja runsaasti vanhoja perinnekasveja. Erityisryhmien palveluihin ja esteettömyyteen on kiinnitetty huomiota, esimerkiksi rantasaunaan pääsee myös pyörätuolilla. – Rantasaunassa ei ole käytössä juoksevaa vettä vaan pesuvadit, kuten perinnetilalle sopii, Kristiina kertoo. Majoitustilat sijaitsevat rantamökissä ja piha-aitassa idyllisissä, mutta vaatimattomissa huoneissa. Lisäksi löytyy 10 hengen leirivintti.

Onnellisen kyyttöhärän lihaa ja tinkimaitoa maatiaislehmistä Aamiaismajoituksen ohella tilalla tuotetaan onnellisena kasvanutta lihaa: luomuruokittuja karitsoita ja härkiä eli kastroituja sonneja. Maatilalla pääsee ihastelemaan maamme vanhoja alkuperäisrotuja eli suomenlampaita sekä maatiaisnautoja eli itäsuomalaisia kyyttöjä, länsisuomenkarjaa sekä lapinlehmiä. Tilan kahden maatiaislypsikin maitoa myydään suoraan kuluttajille. Maatiaiskanat tepastelevat vapaina, ja kesällä isossa pihattokarsinassa tonkii pari possua. Maatiaiskissat pitävät hiiret kurissa ja porokoirat paimentavat sekä karjaa että lapsiryhmiä ystävälliseen tyyliinsä.

Luomutilan pilottihankkeet Kristiina toimii ECEAT Suomi ry:n puheenjohtajana ja tila on pilotoinut myös useissa ympäristöhankkeissa. ECEAT (European Centre for Ecological and Agricultural Tourism) haluaa tukea perinteisiä pienviljelijöitä ja ekologisia matkailupalveluja. Sen kantavana ajatuksena on kannustaa heitä jatkamaan ammattiaan sekä suojelemaan samalla ympäristöä ja arvokasta kulttuurimaisemaa. Vekkilä on ollut mukana myös EcoLearn ja Maalle oppimaan -ympäristökasvatushankkeissa. Uusimman ympäristötiedon, luomutuotannon ja perinneyrittäjyyden kannattava yhdistäminen ei ole aina aivan helppoa. Valmiita malleja ei vielä ole ja eri viranomaistahojen vaatimukset sulkevat toisiaan pois. Kristiina pitää hankkeita kuitenkin tärkeinä ja toivoo toimintaympäristön kehittyvän ja kannattavuuden tulevaisuudessa paranevan.

Eläinavusteista kuntoutusta Vekkilän kaksi islanninhevosta on koulutettu kuntoutustehtäviin kuten vammaisratsastukseen. Kaikkien tilan eläinten avulla harjoitetaan sosiaalipedagogista toimintaa. Eläimet on valittu ja yksilöinä

ja maidon suhteen, ja lähituottajilta löytyvät viljatuotteet. – Niinpä aamiaispöydässä tai saunaillassa voi olla varma, että saa luomua syödäkseen, Kristiina Liinaharja kertoo. Museotilan erikoisuuksia ovat oman perheen taikinajuureen tehty luomuruisleipä, lammaskaalipiirakka sekä hillot, joita pääsee maistelemaan, kun poikkeaa matkan varrella yöksi Vekkilään. totutettu ja koulittu siten, että niitä voi turvallisesti lähestyä yhdessä henkilökunnan kanssa ja päästä silittelemään ja hoitamaan. Erityislupia ja tarkkaa valvontaa mm. verikokein tarvitaan varmistamaan, että lihanja maidontuotantohygienia ei vaarannu. Siksikin yhä harvemmalla ihmisellä on mahdollisuus nykyään päästä seuraamaan maatilojen eläimiä niiden arjessa. Kohtaaminen ja ohjattu vuorovaikutus nelijalkaisen terapeutin kanssa on tutkitusti erittäin tuloksellista ja iloista apua monenlaisissa elämäntilanteissa ja haasteissa. Kristiinalla on monivuotinen hahmoterapeuttinen koulutus ja sosiaalialan työkokemus, jotka nyt ovat hyvässä käytössä maatilalla.

www.liinaharja.fi

ECEAT (European Centre for Ecological and Agricultural Tourism): Suomessa on tällä hetkellä 18 matkailutilaa, jotka toimivat ECEAT:n lisenssillä, joissa on määritelty tarkkaan mm. - vesien suojelu - rakennusmateriaalien kierrätys - ekologinen liikkuminen - yhteiskunnallinen osallistuminen - jätehuolto - luomuruoka

Puutarhasta lisämakua yritykseen Kristiina kouluttautuu paraikaa puutarhuriksi. Suunnitelmissa on puutarhaelämyksiä ja -kuntoutusta sekä luomuomenoita ja -marjoja myytäväksi asti. Vekkilästä voi tilata luomuruokatarjoilun yli 14 hengen ryhmille. Tila on omavarainen kasvisten, lihan, kananmunien

www.kotimaassa.fi

Tammela ilmasta. Kuva: Tammelan kunta

un Härkätien kulkija muinoin saapui alueelle, joka nykyisin tunnetaan Tammelan ylänkönä, hän huomasi kuinka Varsinais-Suomen viljavat maat muuttuivat karummaksi hämäläismaisemaksi.

Tammelassa puhaltavat modernit tuulet Matleena Ikonen

Moreenipohjaiset harjut ja laajat metsäalueet lyövät leimansa Tammelaan nykyisinkin. Jo Härkätien aikaan tammelalaiset osasivat hyödyntää monipuolisen luontonsa rikkauksia, ja nykyäänkin kunta profiloituu luontopitäjäksi: Liesjärven ja Torronsuon kansallispuistot ja Saaren kansanpuisto ovat Tammelan sydän ja keuhkot, jotka tarjoavat hulppeat puitteet luontomatkailulle ja muulle virkistyskäytölle. Mutta Tammelassa katsotaan perinteistä pidemmälle, sillä luontoa pyritään aktiivisesti hyödyntämään myös elinkeinoelämässä. Kunnassa kehitetään bioenergiaa tuottavia hankkeita ja Hämeen ammattikorkeakoulun Mustialan luonnonvarayksikön voimin taataan maatalousosaamisen jatkuminen alueella.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2012

Hakkapeliitan asenteella tulevaisuuteen Tammelan juuret ovat pitkät ja syvällä hämäläisessä historiassa. Kunta tunnetaan Suomessa hakkapeliittapitäjänä, sillä suuri joukko suomalaisista 30-vuotiseen sotaan lähteneistä hakkapeliitoista olivat juuri tammelalaisia. Samanlaista ennakkoluulotonta ja eteenpäin katsovaa asennetta vaalitaan Tammelassa myös nykyisin: kuntaan suunnitellaan Suomen mittakaavassa poikkeuksellisen suurta tuulivoimapuistoa, jonka odotetaan tuottavan energiaa paitsi konkreettisesti myös kunnan elinkeinoelämälle ja työllisyydelle. Tuulivoimapuiston Tammelan puoleiseen osaan suunnitellaan sijoitettavaksi 16 isoa

tuulimyllyä, joiden vuosittainen energiantuotanto vastaa noin 15 000 omakotitalon sähkönkulutusta. Kunnanjohtaja Matti Setälä liputtaa vahvasti hankkeen puolesta ja hänen mukaansa aloitteeseen suhtaudutaan positiivisesti myös laajemmin kunnassa. Hanketta on ajettu kunnan ja paikallisten yritysten kanssa hyvässä yhteistyössä, ja jos kaava hyväksytään valtuustossa alkuvuodesta, rakennustyöt pääsevät käyntiin heti keväällä. Tuulivoimapuiston lisäksi Tammela on mukana laajemmassa, usean kunnan yhteishankkeessa, jossa tarkoituksena on rakentaa Etelä-Suomeen suuri biovoimala. Matti Setälä näkee, että luonnon hyödyntäminen nykyaikaisiin tarpeisiin istuu hyvin Tammelan luontopitäjän profiiliin.

Vanha Konttori on yksi Mustialan vanhimmista rakennuksista. Alla Toivon silta. Kuvaaja: Mustialan opiskelija

– Ihminen on kautta aikojen hyödyntänyt luonnon peruselementtejä maata, vettä, ilmaa ja tulta. Niin oli Härkätien aikaan, ja niin tehdään myös nykyään. Muinaisen vanhoista asioista voi löytää uusia puolia vielä nykyäänkin, hän sanoo. ”Tulin pitkin Turun tietä, hämäläisten Härkätietä” Matkailijalle Tammelan olennaisinta antia on se ainutlaatuinen yhteys luontoon, historiaan ja paikalliseen kulttuuriin, jonka saa kun tuntee kävelevänsä esi-isiensä jalanjälkiä ihan kirjaimellisesti. Kunnan alueella risteilevä Hämeen Härkätie on ollut paikallaan yli tuhat vuotta, ja sen historiallisen merkityksen voi tuntea erityisen hyvin Hämeessä, jossa Härkätie on osittain säilytetty asvaltoimattomana museotienä. Korkeiden metsien reunustamaa tietä pitkin kävellessä ja lapsuudesta tuttua ”tuu tuu tupakkirulla” -laulua hyräillessä voi melkein tuntea olevansa yksi pieni lisä siihen pyhiinvaeltajien suureen joukkoon, joka on Härkätietä astellut vuosisatojen kuluessa.

Toisenlaisen kosketuksen Tammelan historiaan saa jokavuotisessa Hakkapeliittatapahtumassa. Vuodesta 1978 asti elokuun ensimmäisenä viikonloppuna vietetty tapahtuma tempaa mukaansa 1600-luvulle kun mukana on kuninkaan seuruetta, ratsujoukkoja ja markkinatori työnäytöksineen ja musiikkiesityksineen. Luonnollisesti viikonlopun aikana koetaan myös sotaan värväys. Hakkapeliittojen henki ja perinne elävät Tammelassa vahvana. Kuninkaallinen Mustiala matkailu- ja opetuskäytössä

Nykyisin Mustialan ympäristö rakennuksineen ja ympäristöineen edustaa ainutlaatuista suomalaista historiaa ja nykypäivää, sillä puisto ja vanhat rakennukset ovat peräisin 1800-luvun puolivälistä, mutta myös nykyaikaiset kokoukset ja juhlat saadaan järjestettyä maalaisromanttisissa puitteissa. Kokousten ja juhlien oheen Mustialassa järjestetään oheisohjelmia erilaisiin makuihin: tarjolla on vaikkapa rautakankikävelyä ja polkupyöräpullinkia, tai elämästä nauttijoille olutkoulua.

Tammela on historiansa aikana saanut myös osansa kuninkaallisesta kosketuksesta, sillä kuningas Kustaa Vaasa perusti vuonna 1556 kuninkaankartanon Tammelan Mustialaan. Vuonna 1694 kartano määrättiin Uudenmaan-Hämeen rakuunarykmentin everstiluutnantin virkataloksi, kunnes Suomen Talousseuran valitsi Mustialan Suomen ensimmäisen maatalousoppilaitoksen paikaksi vuonna 1840. Maatalousopetuksen perinteitä jatkaa nykyisin Hämeen ammattikorkeakoulun maaseutualan koulutus.

www.kotimaassa.fi

ksi Albert Edelfeltin tunnetuimmista maisemamaalauksista on Ateneumissa nähtävänä oleva ”Kaukolanharju auringonlaskun aikaan”. Taulu on maalattu Tammelan hätkähdyttävän kauniissa kansallismaisemissa.

Edelfeltin jalanjäljissä Irmeli Kojonen

1800-luvun loppupuolella vaikuttanut Albert Edelfelt oli maamme merkittävimpiä ja rakastetuimpia taiteilijoita. Hän hankki Suomelle mainetta ja arvostusta maailmanlaajuisesti ja avasi näin tietä muille kultakauden suomalaistaiteilijoille. Helsingissä nuori Edelfelt tutustui Ellan de la Chapelleen. Heitä yhdisti kiinnostus taiteeseen: myös Ellan oli opiskellut kuvataiteita. Kesällä 1887 Edelfelt vieraili Tammelassa ja menetti sydämensä Kaukolanharjun koskemattomille maisemille ja Saaren kartanon kauniille tyttärelle. Seuraavana vuonna he menivät naimisiin, ja myöhemmin heille syntyi poika Erik.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2012

Tammelan kiehtovat maisemat Edelfeltit viettivät kesän 1889 Saaren kartanossa vaellellen harjuja aina Portaan kylään asti. Se oli perheelle onnellista aikaa. Edelfeltiä kiehtoivat hämäläiskylän pittoreskit maisemat kaikkialla vaeltelevine sikoineen ja omituisine aittoineen. Siellä syntyi kuuluisa Veräjällä-teos, joka kuuluu nykyisin Turun Taidemuseon kokoelmiin. Vielä tänäkin päivänä Portaan kylässä voi tunnistaa teoksessa näkyvän maiseman.

Luomisen tuskaa Edelfelt ikuisti herkän auringonlaskun tunnelman Kaukolanharjua esittävään teokseensa vuosien 1889–1890 aikana. Teosta on luonnehdittu realistiseksi mutta samalla unenomaiseksi. Maalaus ei kuitenkaan syntynyt helpolla. Edelfeltin äidilleen kirjoittamissa kirjeissä kuvastuu hyvin hänelle luonteenomainen, perfektionismia hiova paneutuminen työhön. – Vaikutelma kestää kaiken kaikkiaan vain neljännestunnin verran; silloin vedet välkkyvät hopean ja kullan, rubiinin, topaasin ja onyksin väreissä, sekä muodoltaan että väreiltään alati vaihtelevina. Ja kaikkien näiden tummansini-mustien metsäsaarien maalaaminen niin, että niiden välissä on ilmaa ja veden saaminen tasaiseksi ja matkan horisonttiin moneksi virstaksi harmaannuttaa hiuksiani, Edelfelt tuskailee äidilleen. Vaivannäkö ei ollut turha. Teoksesta tuli menestys.

Tuottoisa taiteilija Edelfelt oli tuottoisa taiteilija, joka ei osannut levähtää. Hän matkusti paljon. Vaimo Ellan omistautui kodille ja sairaalle pojalle. Edelfeltillä saattoi olla tekeillä useita töitä yhtä aikaisesti. Vuonna 1905 hän palasi väsyneenä kotiin ja sairastui. Sairasvuoteella Albert pyysi viimeisenä toiveenaan Ellania kirjoittamaan omaan, vuonna 1896 maalattuun muotokuvaansa vaimostaan tekstin: Beauty is a joy forever ja päivämäärän 12.8.1905.

Rakastettu mestari – Edelfelt maalasi Tammelan maisemissa kaikkiaan yli kaksikymmentä teosta, niistä suurimman osan 1800-luvun lopussa, vapaa-aikasihteeri Päivi Klemelä kertoo. Portaan kyläläiset ovat rakentaneet avattavan portin eli veräjän Portaan kylätalon pihaan muistomerkiksi Edelfeltin maalauksesta Veräjällä. Taulussa esiintyvät kaksi aittaa ovat vieläkin jäljellä. Myös siinä näkyvä Syrjälän talo on yhä olemassa. – Kun Edelfeltin teoksessa esiintyvä jyhkeä mänty kaatui vanhuuttaan, kyläläiset istuttivat lähelle uuden, tietää Klemelä kertoa. Muutenkin Edelfeltin muisto elää kylässä vahvana. Jälkipolville on periytynyt suvun sisällä kertomuksia Edelfeltin malleina toimineilta kyläläisiltä.

Perinteikäs Portaan Akatemia Vuonna 1920 Tammelaan saapui lahjakas Turun Piirustuskoulun kasvatti Urho Salomaa. Opettajaseminaarin käynyt nuori mies toimi ensin kansakoulunopettajana syrjäisessä Torron kylässä. Myöhemmin hän siirtyi opettajaksi Portaan kylään ja perusti iltaisin toimivan piirustus-

kerhon virittäen kuvataideharrastusta alueen nuorten pariin. Sieltä monet paikalliset harrastemaalarit ammensivat oppinsa. Urho Salomaa perusti myöhemmin Kuhankosken Killan suojeluksessa toimivan Portaan Akatemian, joka edelleen järjestää kesäisin kansainvälisiä taideleirejä. Myöhemmin Urho Salomaan perintöä jatkoi Ateneumin käynyt Pentti Hammarberg, joka oli Portaan sepän poika. Hammarbergin jälkeen opettajaksi tuli Unkarin Taideakatemian kasvatti Tuomas Vesala, joka vieläkin toimii taiteilijana. Nykyisin Portaan Akatemiassa opettajana on Maria B. Raunio.

Kaukolanharjun näkötorni Kaukolanharju auringonlaskun aikaan -teoksesta tuli nopeasti yksi maamme maisemamaalauksen esikuvista. Samaa maisemaa olivat toki maalanneet muutkin jo aiemmin, mm. Magnus von Wright, mutta vasta Edelfeltin tulkitsemana maisema nousi maailmankartalle. – Parhaiten Edelfeltin maisemia Kaukolanharjulla pääsee ihailemaan kiipeämällä paikalla sijaitsevan näkötornin huipulle, Klemelä toteaa. – Tutustumisen arvoisia ovat myös Portaan kyläraitti sekä sen varrella sijaitseva Galleria-Ateljee Jokitörmä, taiteilija Eero Leppäsen kotiateljee, vinkkaa Päivi Klemelä lopuksi.

Tammelan Portaan raitti.

www.kotimaassa.fi

ämeen Härkätien varrella sijaitseva Portaan nahkurinverstas kutsuu matkailijoita, kokousvieraita ja juhlijoita nauttimaan maaseudun rauhasta sekä kurkistamaan nahanvalmistuksen historiaan.

Suvi Roselli

Portaan nahkurinverstas

Nahkurien jäljillä... Pieni Portaan kylä Tammelassa ja erityisesti siellä oleva Nahkurinmutka punamultaisine rakennuksineen oli menneinä aikoina varsin tuttu etappi Hämeen Härkätien kulkijoille. Nimensä mukaisesti siellä sijaitsi nahkurinverstas, josta kyläläiset ja matkalaiset saattoivat hankkia itselleen nahkoja, hevosvaljaita ja kenkiä. Viehättävä paikka vetää Hämeen Härkätiellä matkaavia puoleensa edelleen, mutta eri syistä, sillä siellä toimii nykyisin matkailuyritys, Portaan Nahkurinverstas, joka tarjoaa vierailijoille majoitus- kokous- ja juhlapalveluja. Pihapiirissä sijaitsee myös ainutlaatuinen nahanvalmistuksen historiaa esittelevä nahkatehdasmuseo. Puhdasvetisen Turpoonjoen varrella oleva paikka muodostaa idyllisen kokonaisuuden. Majoitustilat sijaitsevat 1940-luvulla valmistuneessa pihatalossa, joka toimi aikaisemmin verstaan suutareiden ja muiden työntekijöiden asuinrakennuksena. Kahdesta huoneistosta löytyy keittiön, sisävessan ja suihkun lisäksi petipaikat yhteensä kymmenelle hengelle. Tilat ovat käytössä ympäri vuoden ja soveltuvat erinomaisesti sekä yön yli majoittumiseen että pidempiaikaiseen lomanviettoon Lounais-Hämeessä.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2012

Halutessaan matkailijat voivat nauttia myös majoitusrakennuksessa olevan perinteisen puulämmitteisen saunan pehmeistä löylyistä ja pulahtaa välillä uimaan pihan laidalla virtaavaan Turpoonjokeen.

Kokous verstaan yläkerrassa Kokous- ja juhlatila sijaitsee 1880-luvulla rakennetun verstasrakennuksen yläkerrassa, entisessä nahkojenkuivatus- ja varastotilassa. Rakennuksen kunnostus on tehty vanhaa museorakennusta kunnioittaen, minkä ansiosta myös kokous- ja juhlatilan omaleimaista sisustusta hallitsevat vanhat puuovet ja hirsiseinä sekä vanhat hirsiset pystypalkit ja lähellä katonrajaa kulkevat nahkojen kuivatusorret. Kokous- ja juhlatilaan mahtuu enimmillään viisikymmentä ihmistä. Pihapiirin vanhin rakennus on 1800-luvun puolivälissä rakennettu päärakennus, jota on myöhemmin laajennettu. Se toimii tällä hetkellä yksityisasuntona. Kesällä rakennuksen Hämeen Härkätien puoleiseen osaan avataan kuitenkin pieni museokauppa.

Portaan nahkurinverstas sijaitsee maaseudun rauhassa Helsinki–Turku–Tamperekolmion keskellä, noin sadan kilometrin ja reilun tunnin ajomatkan päässä suurista kaupungeista. Suojaisassa pihassa kävijöitä odottaa kauniiden rakennusten ohella viehättävä maaseutumainen vehreys, johon yhdistyy kukkaloisto, sillä vanhassa miljöössä kasvavat kesäisin lukuisat ruusut ja perinneperennat, kuten idänunikot, pionit, ruskoliljat ja päivänliljat.

Nahkatehtaasta Museoksi Portaan nahkurinverstas sai alkunsa, kun Mietoisissa syntynyt ja Turussa nahkurin kisällikirjansa saanut karvarinsälli Mathias Ivar Mård hankki 1800-luvun lopulla omistukseensa forssalaisen nahkurinverstaan ja perusti sille sivutoimipisteen Portaan kylään Hämeen härkätien varrelle. Verstas valmisti lähes sadan vuoden ajan 1970-luvulle saakka nahkoja ja nahkatuotteita, kuten jalkineita ja hevosvaljaita. Nahkojen parkitus tapahtui verstasrakennuksen alakerrassa eli märkäverstaalla ja

viimeistely yläkerrassa eli kuivaverstaalla. Prosessi oli kokonaisuudessaan pitkä ja monivaiheinen ja kesti jopa puoli vuotta. Nahkoja valmistui kerrallaan joitakin kymmeniä, enimmillään jopa sata kappaletta. Suutarinverstas sijaitsi rakennuksen yläkerrassa. Nahkurinverstas toimi Forssan seudulla merkittävänä nahkojen tuottajana ja kansankengittäjänä erityisesti 1800-luvun loppupuolella, sillä ennen kenkäteollisuuden syntyä jalkineet hankittiin tavallisesti kyläsuutarilta tai valmistettiin itse. Tilanne muuttui 1800- ja 1900 -lukujen vaihteessa, kun markkinoille alkoi virrata enenevässä määrin tehdastekoisia saappaita. Töitä riitti silti edelleen nahkurinverstaassakin, sillä maaseudun asukkaista monet teettivät yhä mielellään pieksunsa ja saappaansa kyläsuutarilla. Sota-aikana suutareiden työmahdollisuudet kasvoivat entisestään, kun kenkätehtaat eivät pystyneet toimittamaan siviileille tarpeeksi tavaraa.

...ja vierailulla museossa Yrityksen viimeisin nahkuri oli alun perin satulasepäksi kouluttautunut Eino Elo. Hän teki valjaita varten nahkoja kesäisin ja ompeli talvisin. Tuotteiden menekki alkoi kuitenkin vuosikymmenten saatossa hiljalleen hiipua. 1960-luvulla Elon asiakaskunta oli pienentynyt, mutta alueellisesti laajentunut, sillä valjaita hankittiin aiempaa vähemmän, mutta niitä tultiin hakemaan pitkienkin matkojen päästä, koska tekijöitä oli harvassa. Kenkäkauppa ja valjaspaja Portaan nahkurinverstaan pitkäaikaisin omistaja oli perniöläinen Karl Emil Vuorisalo, joka aloitti verstaassa nahkurintoiminnan 1920-luvun lopulla. Vuorisalo laajensi pihapiirissä olevaa päärakennusta ja perusti siihen kenkäkaupan. Hän rakensi tontille myös uuden rakennuksen, ”pihatalon”, jossa asui verstaan työväkeä. Parhaimpina aikoina verstaassa työskenteli lähes kymmenen työntekijää.

arvo ymmärrettiin. Nahkurintoiminnassa käytetyt koneet ja työvälineet inventoitiin ja rakennus kunnostettiin. Nahkurinverstaan ja nahanvalmistuksen historiaan voi nykyisin tutustua paikan päälle perustetussa nahkatehdasmuseossa, jossa on esillä runsaasti entisajan nahkateollisuuteen liittyvää esineistöä ja suutarien ja satulaseppien työkaluja, kuten ajan patinan harmaannuttamia parkitussammioita ja krominahkatynnyreitä, biisonin nahan mankelointiin käytetty pohjanahkamankeli, saapasnahan kiillottamiseen käytetty lasituskone sekä viehättäviä mustakultaisia Singereitä, joilla ommeltiin nahkatuotteita.

Nahkurinverstaan toiminta päättyi lopullisesti vuonna 1971, minkä jälkeen rakennus koneineen ja työkaluineen jäi kaikessa hiljaisuudessa odottamaan parempia aikoja. Sellaiset koittivat noin kolmekymmentä vuotta myöhemmin 2000-luvun alkupuolella, kun rakennuksen ja siellä olevan välineistön ainutlaatuisuus ja kulttuurihistoriallinen

www.kotimaassa.fi

ja aistia koskemattoman luonnon rauhaa. Kaartjärven ja Puneliajärven alueilla on melontareittejä, joista löytyy sopivia osuuksia niin aloittelijoille kuin kokeneemmillekin melojille.

open kunta perustettiin jo vuonna 1632. Härkätie kulkee kunnan alueella pienen matkan Tervalammin kylän läpi. Monien tarinoiden kylästä kannattaa poiketa tutustumaan myös Lopen muihin nähtävyyksiin. Irmeli Kojonen

Lopen kunta

Vinhaa vauhtia ja lepoa laineilla

Lopen pitäjässä,

Hämeen Härkätien tuntumassa Historiallisia tarinoita Härkätien varrelta voi lukea Pirjo Poutasen toimittamasta Hämeen Härkätiellä -kirjasta. Muun muassa Lopella asunut tarinankertoja Eero on aikanaan kertonut nälän vierailusta näin: ”Turusta tuli erääseen Härkätien varren taloon iso herra, joka meni pöytään syömään kutsumatta. Isäntä yritti saada vierasta lähtemään pois, että olisi päässyt itse ruokailemaan, mutta mikään ei auttanut. Lopulta isäntä keksi konstin: hän laski tervansauhua miehen naamalle, ja silloin mies lähti. Seuraavana vuonna vieras tuli uudelleen, sama toistui, ja taas isäntä laski tervaa miehen naamalle. Silloin tuntematon sanoi: – Terva onkin nyt Turussa kalliimpaa. Tieto lohdutti isäntää, sillä hän poltti tervaa ja vei sitä Turkuun myytäväksi. Sillä tavalla isäntä sai nälän taas lähtemään, sillä vieras mies oli nälkä itse.” (Lainaus kirjasta Hämeen Härkätiellä, toim. Pirjo Poutanen, julk. Otava, 2002)

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2012

Poikkea Marskin Majalla Yksi Lopen suosituimmista nähtävyyksistä on Marsalkka Mannerheimin Metsästysmaja. Majan rakensivat vuonna 1942 korpisoturit marsalkalleen 75-vuotispäivälahjaksi. Alun perin maja sijaitsi Lieksajärven rannalla, mutta sodan käänteissä se purettiin ja siirrettiin koti-Suomen puolelle. Arvoisensa uuden paikan maja sai Punelia-järven rannalta Lopelta vuonna 1945. Marskin Majassa pääsee tutustumaan sota-ajan kenttävartio-oloihin. Läheinen kelohonkahuvila palvelee ryhmien majoitus- ja kokoustarpeita.

Jylhiä harjuja ja kirkasvetisiä järviä Lopen upealla järviylänköseudulla voi retkeillä monella tapaa. Vaelluspolkuja löytyy sadan kilometrin verran, joten reitin voi valita oman aikataulun ja jaksamisensa mukaan. Matkan varrella on mukava levähtää laavulla

Lopen Enduron safareilla luvassa on vauhdikasta menoa, jossa 1.300 hehtaarin laajuisen alueen erämaamaisemista nautitaan enduron selästä käsin. Maastoreitin ja vauhdin määrää kuitenkin aina kuskien kokemus ja taidot, joten menosta voivat nauttia niin ensikertalaiset kuin kokeneet vauhtihirmut. Yhteisen kokemuksen jälkeen iltaa voi jatkaa erämaajärvellä kelluvalla Jalolautalla, jonka tilavassa saunassa voi saunoa ja saunan päälle istua iltaa kannella tai nauttia herkullista ruokaa ruokailutilassa.

Aktiivinen Loppi-Seura Lopen alueen historiaan voi tutustua kotiseutumuseo Lukkarin puustellissa, joka palvelee matkailijoita kesäisin. Museon toiminnasta vastaa kotiseutuyhdistys LoppiSeura, jonka merkittävimpiä hankkeita on ollut Lopen naisen kansallispuku. – Lopen naisen kansallispuku julkistettiin elokuussa 2002 Syrjässä, josta puvun merkittävimmät osat on tallennettu Tampereen Vapriikkiin ja kansallismuseoon, kertoo kotiseutuyhdistyksen sihteeri ja Lopen kulttuurija vapaa-aikapäällikkö Tuula Pirinen. Pukuun kuuluva pitkä takki on ensimmäinen toisinto lajissaan ja kansallispukuneuvosto suosittelee sitä käytettäväksi kaikkien länsisuomalaisten pukujen kanssa. www.visitloppi.com

ämeen Härkätien kävijöille Lopen kunnassa sijaitseva Räyskälän ilmailukeskus on jännittävä vaihtoehto kokonaisen päivän tai parinkin ohjelmaksi. Pohjoismaiden suurin harrasteilmailukeskus tarjoaa mahdollisuuden ihailla Hämeen jylhiä järvimaisemia lintuperspektiivistä. Irmeli Kojonen

Räyskälän ilmailukeskus

Lennon huumaa Räyskälän taivaalla

Ilmailukeskus on mukava paikka tutustua vaikka koko perheen voimin. – Vilkkaassa ilmailukeskuksessa tapahtuu koko ajan ja nähtävää riittää varmasti, toiminnanjohtaja Sakari Kuosmanen kertoo. Ensi vuonnakin Räyskälässä järjestetään erilaisia ilmailutapahtumia mm. Purjelennon Esi-MMkilpailut. Varsinaiset MM-kisat ovat luvassa vuonna 2014. Ilmailukeskus on avoinna yleisölle, ja päivittäin voi paikan päällä ihastella purjelentosuorituksia, laskuvarjohyppyjä sekä moottorikoneiden lentoesityksiä.

Tartu puikkoihin Jos rohkeutta riittää, voi itsekin lähteä taivaalle, sillä halukkaille järjestetään lentoopetusta. Ensin tutustutaan purjelennon perusteisiin, jonka jälkeen oppilas voi yhdessä lennonopettajan kanssa kokea aitoa lentämisen hurmaa ja päästä itse ohjaamaan upeaa purjelentokonetta. Tarjolla on opetusta myös moottorikoneilla.

Laskuvarjohypyn jännitystä Vauhdikasta menoa voi kokeilla myös laskuvarjolla hypäten. Sitä harkitseville on tarjolla tandem-hyppyjä yhdessä opettajan kanssa. Laskuvarjohyppäämisessä tuntuma vauhtiin on todella kokonaisvaltainen ja painottomuuden tunne suorastaan koukuttava!

Ruokaa ja majoitusta ilmailukeskuksen yhteydessä Päivän päättyessä on mukava nauttia Ilmailukeskuksen ravintolan maittavasta ruuasta ja jatkaa kentän ainutlaatuisen tunnelman fiilistelyä. Jos vierailu kestää useamman päivän, majoittuvat vieraat näppärästi ilmailukeskuksen omaan motelliin, jossa on vuodepaikkoja 64 hengelle. Illalla elämyksiä voidaan käydä läpi vaikkapa saunan lauteilla. Saunojen yhteydessä on kaksikin kirkasvetistä uimarantaa.

Kätevä tukikohta eräreitille suuntaaville Lentokentän sivuitse kulkee Räyskälän upeiden kangasmaastojen eräreitistö, Hämeen Ilvesreitti. Niinpä reitille suuntaaville ilmailukeskus on kätevä tukikohta: Autoille on tilaa lentokentän parkkipaikalla, ja vierailu ilmailukeskuksessa on mielenkiintoinen lisä retkiohjelmaan! Reitistön varrella on myös monipuolinen matkailuyritysten valikoima, josta voi kysyä niin ruokailua, majoitusta kuin myös erilaisia ohjelmapalveluja erityisesti ryhmille.

Räyskälä

www.kotimaassa.fi

Matleena Ikonen

Kehittämiskeskus Oy Hämeen kuvapankki

ärkätien pääte- tai alkupiste, matkasuunnasta riippuen, sijaitsi Hämeen linnan kivisten muurien suojissa.

Hämeenlinnan seutu – eilen, tänään, huomenna

Keskiajalta asti jykevästi paikallaan seisonut linna on todistanut Hämeenlinnan kaupungin kehittymistä vilkkaasta keskiaikaisesta markkinapaikasta Suomen ensimmäiseksi sisämaakaupungiksi ja edelleen moderniksi ja aktiiviseksi kaupungiksi, jossa monikerroksinen historia ja nykypäivä kohtaavat ainutlaatuisella tavalla. Kaupungin ikoni on vuosisatojen aikana nähnyt monenlaista: kuninkaiden hovit, useat sodat ja yli satavuotinen vankilahistoria ovat kaivertaneet linnan kivisiin lattiohin tuhansia kertomuksia ja kohtaloita. Linnan käytävillä ja saleissa kierrellessään voi päästää mielikuvituksensa valloilleen ja kuulla korvissaan hevosten kavioiden kopseen, vartijoiden määrätietoiset käskyt tai keskiaikaisten pitojen iloisen musiikin. Parhaiten linnan tunnelmaan pääsee eläytymään opastetuilla kierroksilla, joita talviaikanakin järjestetään päivittäin. Tilauksesta linnassa järjestetään teemaopastuksia kuten Satukierroksia päiväkotiryhmille sekä 1700-luvun lopun seuraelämään johdattavia Kustavilaisia elämyskierroksia. Itsenäisesti linnaan tutustuville on avoinna Hämeen esihistoriasta kertova näyttely Terra

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2012

Tavestorum sekä muut pysytyvät näyttelyt Tiilen historia, Pielaveden Vaaraslahden raha-aarre, Keskiaikaista kirkkotaidetta sekä Restaurointinäyttely. Lähtipä linnaan sitten oppaan kanssa tai itsenäisesti ihmetellen, käynti ei taatusti jätä kylmäksi.

Ainutlaatuinen Aulanko Vastapäätä Hämeen linnaa, Vanajaveden toisella rannalla sijaitsee Suomen vanhin matkailukeskus Aulanko. Eversti Hugo Standertskjöldin jo vuonna 1883 perustama Aulangon puisto- ja kartanokokonaisuus on ollut kansainvälisten ja suomalaisten matkailijoiden sekä kaupunkilaisten suuressa suosiossa aina perustamisestaan saakka, ja nykyisin Aulangolla vierailee vuositasolla yli miljoona asiakasta. Eikä ihme: kansallismaisemaksikin tituleerattu upea luonto puistoineen ja vesistöineen hemmottelee rauhaa rakastavaa matkailjaa, mutta toisaalta myös Aulangon lukuisat aktiviteetit ja Hämeenlinnan kaupungin riennot ovat aivan käden ulottuvilla.

Kuluvana vuonna Aulangolla vietettiin Olympialaisten 60-vuotisjuhlavuotta, sillä Aulanko toimi kisakylänä vuoden 1952 Helsingin Olympialaisten urheilijoille. Ensi vuonna Aulangon pitkää historiaa juhlistetaan Karlberg Aulanko 130 vuotta -juhlavuodella. Teeman ympärille rakentuu uusia tuotteita puutarhajuhlista teemaopastuksiin.

Vanajanlinnan luksusta Hämeenlinnan Katumajärven rannalla sijaitseva Vanajanlinna tunnetaan nykyisin ympäri Suomen korkeatasoisena majoitus- ja juhlapaikkana, jossa omia tilaisuuksiaan järjestämässä on nähty iso joukko suomalaisia julkisuuden henkilöitä. Vanajanlinna tarkoittaa luksusta, joka näkyy niin majoituksessa, ruokailuissa kuin

Suomalaisen viinintuotannon juurilla Kivenheiton päässä Hämeenlinnasta sijaitsevaa Lepaan viinitila ylläpitää pitkiä viininvalmistuksen perinteitä ja tarjoaa samalla myös tilaviinialan koulutusta ja tutkimusta. Marja- ja hedelmäviinien valmistuksella on lepaalaisittain pitkät perinteet, sillä suomalaisia kirkkoviinejä valmistettiin Lepaalla jo 1900-luvun alkuvuosina.

Hämeenlinna tutuksi -kierros Tervetuloa tutustumaan Suomen vanhimman sisämaakaupungin historiaan ja nykypäivään. Päivän aikana vieraillaan mm. Hämeen linnassa, Verkatehtaalla ja tutustutaan Aulangon puistometsän ihmeisiin.

Kausi ympäri vuoden, kesto 6-7 h. Hinta: 47€/hlö yli 25 hlö. Sis. pääsymaksut ja esittelyt kohteissa, aamukahvi, lounas, opastus viiden tunnin ajan sekä retkijärjestelyt. Katso lisää: www.visithameenlinna.fi/ryhmäretket

KERÄÄ MUKAVA RYHMÄ - VARAA MATKA YHDESTÄ NUMEROSTA:

Hämeen Matkailu puh. 010 617 2300

Varaamme oikeuden muutoksiin.

oheispalveluissakin. Vanajanlinnan alueella sijaitseva Linna Golf mainitaan usein yhtenä Suomen eturivin golf-kentistä, eikä syyttä. Puistomaisen kaunis kenttä kulkee vaihtelevassa maastossa linnan pihapiirissä, ja maisemoinnissa on hyödynnetty alueen vanhaa ja näyttävää puustoa. Viime vuosisadan alun talousrakennus on saneerattu klubirakennukseksi, jossa sijaitsevat mm. ravintola, saunat, pukutilat, myymälä sekä toimistotilat.

info@hameenmatkailu.fi

Viinin valmistuksen lisäksi Lepaan viinitilalla toimii puutarha- ja viinimyymälä, josta mukaan voi ostaa mm. tilan viinejä, siideriä ja virvoitusjuomia, tilan omia hedelmiä, kasviksia ja leivonnaisia sekä lahjatavaroita ja puutarhatarvikkeita.

Ryhmille Lepaalla on tarjolla myös majoitusta ympäri vuoden, ja kartanon kaunis ja rauhallinen ympäristö tarjoaa upean miljöön erilaisiin juhliin. Tilauksesta tilalla saa myös viinimaistajaiset tai puutarhakierroksia.

www.kotimaassa.fi

Esilinnanpiha

ämeen linnan vaikuttavan silhuetin tunnistaa jo kaukaa. Se uhkuu vuosisatojen takaista voimaa ja auktoriteettia. Tämä keskiaikainen linna lienee perustettu jo 1200-luvun lopulla. Linna rakennettiin alkujaan Ruotsin vallan sotilaslinnoitukseksi aivan Hämeen Härkätien varteen. Sittemmin, Kustaa Vaasan aikana, se toimi kuninkaan voudin hallintolinnana.

Historia herää henkiin Hämeen linnassa Irmeli Kojonen

Museovirasto

Linnan myöhemmät vaiheet

Suomen kenraalikuvernööri Pietari Brahe vieraili Hämeen linnassa vuonna 1639 ja antoi samalla päätöksen Hämeenlinnan kaupungin perustamisesta. Myöhemmin 1700-luvulla Ison vihan ja Pikku vihan myötä huomattiin linnan strateginen merkitys sotilaallisena tukikohtana venäläisuhkaa vastaan, ja linna korotettiin kolmikerroksiseksi ja ympäröitiin kehämuurirakennuksilla. Linnan yhteyteen rakennettiin armeijan tarpeita palvelemaan myös uusi kruununleipomo, joka nykyisin toimii kahvilana.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2012

Ruotsin kuningas Kustaa III katsoi Hämeen linnan kunnostustyöt tärkeiksi. 1770-luvulla kuningas määräsi muuttamaan Hämeenlinnan kaupungin nykyiselle paikalleen ja samalla aloittamaan laajat rakennustyöt linnan maavallien saattamiseksi ajanmukaisten vaatimusten tasolle. Maavallien rakentaminen jatkui vielä seuraavalle vuosisadalle. Entisöity vallipiha on tänä päivänä harvinaislaatuinen linnoitustekninen nähtävyys ja tarjoaa erinomaiset puitteet erilaisten ulkoilmatapahtumien järjestämiseen, etenkin kesäisin.

Hämeenlinnan linnanniemi.

Vankilasta historialliseksi nähtävyydeksi 1800-luvulla linnan puolustuksellinen rooli heikentyi Suomen ajauduttua Venäjän alaisuuteen. Vuosina 1837–1972 linnassa ja sen kehämuurirakennuksissa toimi vankila. Tutkimus- ja restaurointityöt aloitettiin Hämeen linnassa vuonna 1953. Yleisölle linna avattiin vuonna 1979, ja siitä lähtien se on toiminut museokäytössä historiallisena muistomerkkinä. Haasteelliset restaurointityöt Linnassa tehdyt restaurointityöt saatiin päätökseen vuonna 1988. Linna haluttiin palauttaa vankilakauden jäljiltä alkuperäiseen asuunsa. Haasteellisinta oli entisten sellien purkaminen, sillä tilat oli jaettu väliseinillä uudelleen. Toinen kerros jouduttiin käytännössä rakentamaan uudestaan. Ensimmäinen kerros, joka oli toiminut naistenvankilan työtiloina, oli paremmin säilyneenä helpompi entisöidä. Korjaustöiden moninaisiin vaiheisiin voi tutustua Restaurointinäyttelyssä, joka kuuluu linnan pysyväisnäyttelyihin. Linnassa on myös esillä Hämeen esihistoriasta kertova näyttely Terra Tavestorum – Hämäläisten maa. Aineisto pohjautuu Hämeessä tehtyihin arkeologisiin tutkimuk-

siin ja muinaislöytöihin. Tutkimukset ovat yli sadan vuoden ajalta. Lisäksi on mahdollista tutustua tiilen historiasta kertovaan näyttelyyn. Linnan muita pysyväisnäyttelyitä ovat Pielaveden Vaaraslahden raha-aarre sekä Keskiaikaista kirkkotaidetta -näyttely.

Kuninkaansali.

Tuomaan markkinat ja muita tapahtumia Hämeen linna ympäristöineen on ainutlaatuinen kulttuurija rakennushistoriallinen kokonaisuus. Linnassa järjestetään aukioloaikoina opastettuja kierroksia tasatunnein. Kesällä niitä on tarjolla eri kielillä. Linna elää voimakkaasti myös tätä päivää. Historia herää henkiin erilaisten tapahtumien myötä. Joulun alla järjestettävät Tuomaan Markkinat ovat todellinen elämys. Markkinoilta voi ostaa paikallisia herkkuja sekä käsityöläistuotteita ja tulla aistimaan linnan pihan ainutlaatuista tunnelmaa. Tammikuun alussa lapsiperheitä ilahduttaa Loppiaistapahtuma, jossa on monenlaista ilmaisohjelmaa perheen pienimmille. Keväällä järjestettäviltä Pääsiäismarkkinoilta voi ostaa paikallisia käsitöitä sekä erilaisia pääsiäisen ajan tuotteita ja koristeita.

www.kotimaassa.fi

eskiajalla Hämeen Härkätie toimi tärkeänä kulkureittinä Turusta Hämeenlinnaan. Myös kulttuurivaikutteet ja sen ajan muoti kulkeutuivat tätä reittiä pitkin muualle maahan. Elokuussa järjestettävillä Hämeen Keskiaikamarkkinoilla voi tehdä aikamatkan keskiajan maailmaan ja ihailla tuon ajan värikästä pukeutumista.

Pukuloistoa Hämeen Keskiaikamarkkinoilla Irmeli Kojonen

Internet: www.keskiaikamarkkinat.net

Ensi vuonna järjestettävät Hämeen Keskiaikamarkkinat ovat järjestyksessään viidennettoista. Silloin Hämeen linnan linnanpuisto täyttyy jälleen ylhäisöstä ja rahvaasta. Upean ohjelman ohella oman tunnelmansa tapahtumaan tuo siellä nähtävä aikalaisvaatetus, josta yhä useammalle on tullut jopa harrastus.

Suomessa sinistä sai lähinnä morsingosta, ja väri oli varattu vallasväen käyttöön. Kotimaisesta villasta valmistettiin erivahvuista sarkaa, joka oli kestävää, huovutettua ja karstattua kangasta. Kalliimpi ja hienompi verka oli tuon ajan tärkeä kauppatavara ja sitä tuotiin Saksasta ja jopa Englannista saakka.

Kalliit kankaat

Kisällilaitos taidon vaalijana

Keskiajalla vaatteet olivat arvokkaita. Kangas oli erittäin kallista, olipa se sitten omatekoista tai ostettua tuontikangasta. Langat kehrättiin värttinällä ja kankaat kudottiin käsin. Kankaan piti olla tiivistä ja kestävää. Se hyödynnettiin tarkoin ja vaatteet käytettiin kirjaimellisesti loppuun asti. Niitä parsittiin ja paikattiin, ja loppuun kuluneesta vaatteestakin käytettiin hyväkuntoiset osat uudestaan. Usein vaatteet periytyivät sukupolvelta toiselle, etenkin rahvaan parissa.

Aatelistolla oli räätälinsä, jotka olivat perillä sen ajan muodista. Kisällilaitos valvoi tiukasti perinteitä ja ammattitaitoa. Päästäkseen räätäliksi tuli ensin olla oppipoikana mestarilla ja sitten anoa lupaa näyttötyön tekoa varten. Räätälinopissa opittiin ammattikunnan tarkoin varjellut niksit ja hienoudet. Rahvas ompeli vaatteensa itse omasta, kotikutoisesta kankaasta. Pukujen leikkaukset olivat samantapaisia ja pukeutumisen eroavaisuudet yhteiskuntaluokkien välillä näkyivätkin lähinnä väreissä ja materiaaleissa. Vain aatelistolla ja porvareilla oli mahdollisuus ostaa arvokkaita tuontikankaita.

Värejä vallasväelle

Facebook: Hämeen linnan keskiaikayhdistys ry. tai tapahtuma Hämeen keskiaikamarkkinat

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2012

Ulla Seppälä

Ylhäisö pukeutui silkkiin, villaan ja turkiksiin, kun taas rahvas käytti kotikutoista pellavaa ja villaa. Voimakkaat värit kuten punainen ja sininen olivat vaikeasti saatavia.

Ajan muoti

Keskiaikavaatetus harrasteena

Varsinkin varakkailla ihmisillä puvut olivat pitkiä ja laahasivat maata. Hihat olivat pitkät, ja naisilla käsivarsien tuli olla peitossa ranteita myöten. Puvun alla oli yksi tai useampi aluspuku, joka saattoi näkyä päällyspuvun eli surcotten alta.

Keskiaika on nykyään muodissa, mikä näkyy mm. filmi- ja peliteollisuudessa. Keskiajan historia sekoittuu kiehtovalla tavalla fantasiamaailmaan, ja trendi on havaittavissa myös Hämeen Keskiaikamarkkinoilla.

– Pukeutumisella ilmaistiin asemaa ja säätyä. Esimerkiksi naimisissa olevat naiset ja lesket peittivät hiuksensa hunnulla, Hämeen Keskiaikamarkkinoiden toiminnanjohtaja Sanni Hallanvaara kuvailee. Pukuja koristeltiin kirjailuin, nauhoin, nyörein ja soljin. Koruina saattoi olla myös käätyjä, ja vöiden helat voivat olla näyttäviä. Tarvekaluja kannettiin vyöllä, ja vaikkapa rahamassia voitiin varjella kätkemällä se vaatekerrosten väliin.

Puvustuspalvelu

– Monet kiinnostuvat keskiaikaisesta vaatetuksesta siinä määrin, että haluavat tehdä itse pukunsa, ainakin osittain, Hallanvaara sanoo. Eri tahot, mm. työväenopistot, järjestävät teemaan liittyviä ompelukursseja. Pukukilpailu Hämeen Keskiaikamarkkinoilla valitaan ensi vuonnakin sekä miesten että naisten Vuoden paras puku. Kilpailuun voi ilmoittautua paikan päällä ja kuvauttaa itsensä keskiaikaisessa asussa.

Tunnelmaan päästäkseen ei tarvitse itse omistaa keskiaikapukua. Puvun voi vuokrata paikan päältä Hämeen linnan keskiaikayhdistyksen puvustosta, josta löytyy monenlaisia asuja vallasväestä renkipahasiin ja sotilaista pappissäätyyn. Valikoimassa on myös lasten vaatteita. Puvustuspalvelusta voi vuokrata puvun myös muihin keskiaikateemaisiin juhlatilaisuuksiin.

jaisia, tanssia, käsityönäytöksiä, musiikkia ja silmänkääntäjiä. Siellä tapaa hovinarreja ja ylhäistä väkeä. Lapsille on myös omaa ohjelmaa sekä hauskoja työpajoja. Toritullilippuun sisältyy kaikki ohjelma iltapitoja lukuun ottamatta. Perjantai-iltana on kaikille säädyille avoin Säädyttömien yö, ja lauantai-iltana järjestetään Keskiaikaiset pidot, joissa saa nauttia monipuolisesta ohjelmasta ja keskiaikaisen keittiön antimista.

Iltajuhlat huipennuksena Elokuun puolivälissä järjestettävät Hämeen Keskiaikamarkkinat tarjoavat jokaiselle jotakin. On turna-

www.kotimaassa.fi

Matleena Ikonen

Hämeen kuvapankki Kehittämiskeskus Oy

ärkätiellä oli liikennettä myös talvisin, mutta talvitien linjaus poikkesi hieman kesätiestä. Talvista Härkätietä kulkeva poikkesi Hämeenlinnan kupeessa sijaitsevan Hattulan alueelle, jonka historia Hämeen sydämessä on olennainen osa suomalaisuutta.

Hattula on myös suomen kielen koti, sillä keisari Aleksanteri II:n hyväksymä kieliasetus allekirjoitettiin Hämeenlinnassa vuonna 1863. Ensi vuonna Suomen kielen kunnaksi julistautuneessa Hattulassa vietetäänkin suomen ja muiden kotimaisten kansalliskieltemme merkkivuotta teemalla ”Oma kieli”.

Hattula tunnetaan nykyisin parhaiten Parolannummesta, Panssariprikaatin kodista. Tuhannet suomalaiset nuoret miehet ovat suorittaneet asepalveluksensa Parolassa prikaatin 70-vuotisen olemassaolon aikana.

Suomalaisen sotilaan muistoksi

Hattula on kuitenkin ollut aktiivinen pitäjä jo paljon ennen Panssariprikaatia. Jo pakanuuden aikana Vanajavesistön rannoille syntyi Suur-Hattulan voimakas asutuskeskus. Hattula onkin rikasta muinaismuistoaluetta, ja alueelta tehdyt muinaislöydöt elävät vielä nykyäänkin: Kalevala-korun kauniin Hattulan lintu -korun aihe on nimensä mukaisesti peräisin Hattulan Luurilasta 1000-luvulta.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2012

Parolannummella sijaitseva Panssarimuseo on enemmän kuin pelkkä sotamuseo – se on kunnianosoitus suomalaiselle sotilaalle. Panssarimuseo esittelee suomalaisten panssarijoukkojen, erityisesti sodanaikaisen Panssaridivisioonan, osaamista ja menestystä viime sotiemme taisteluissa.

Aihepiiriään museo esittelee pysyvällä perusnäyttelyllä sekä vuosittain vaihtuvilla pienillä erikoisnäyttelyillä, jotka toteutetaan joko museon omalla tai lainatulla materiaalilla. Perusnäyttely koostuu esineistöstä, panssarivaunuista ja tykeistä, näyt-

telyrinteen harjan toiselle puolelle omalle raiteelleen kootusta panssarijunasta, panssarintorjuntavälineistöstä sekä moottoreista, voimansiirtolaitteista ja muista välineistä. Museokalustoa entisöidään ja huolletaan säännöllisesti, ja se on enimmiltä osin toimintakuntoista. Ajokuntoinen museokalusto on esiintynyt mm. Panssariprikaatin juhlapäivien paraateissa, useissa elokuvissa ja museon näytöksissä. Näyttelyiden lisäksi Panssarimuseo järjestää monenlaisia tapahtumia ympäri vuoden. Mm. korsulauluillat ja jokakeväiset kiltatalkoot, jossa ulkoalue ja kalusto laitetaan näyttelykuntoon talven jäljiltä, kuuluvat museon tapahtumiin. Tapahtumavuoden päättää itsenäisyyspäivän hartaus veteraaneille Panssarikappelissa.

Lepaa perinteitä kunnioittaen Lepaan kartanon alue hellii historian, puutarhan ja viinin ystäviä. Upea kartano on mahdollisesti perustettu jo 1200-luvulla, ja nykyisin empire-tyylisen päärakennuksen vanhin osa on peräisin 1600–1700 -lukujen taitteesta.

Vuonna 1820 kartanon osti pietarilainen kauppias Heimburger, jonka kuoltua tila jäi hänen leskelleen Marialle. Maria avioitui tilanhoitaja Karl Fredrik Packalenin kanssa, joka Marian kuoltua testamenttasi kartanon valtiolle sillä ehdolla, että tilalle on perustettava maanviljelys- tai puutarhakoulu. Valtio sai tilan vuonna 1902, puutarhaopisto perustettiin 1910 ja ensimmäiset opiskelijat aloittivat opintonsa vuonna 1912. Siitä lähtien Lepaalla on opetettu puutarhojen ja kasvien hoitoa. Nykyisin Lepaalla toimii Hämeen ammattikorkeakoulun maisemasuunnittelun ja puutarhatalouden koulutusohjelmat sekä Hämeen ammatti-instituutin (HAMI) viheralan ja puutarhatuotannon koulutusohjelmat. Kauniin kartanon alueella toimivat myös matkailijoiden suosiossa olevat viini- ja puutarhatila, puutarhamuseo ja golfkenttä. Kartanosta saa myös ruokailu-, majoitus- ja kokouspalveluja.

houkuttelevat kirkkoon sen pitkä historia ja kauniit koristeet: kirkkosalin seiniä peittävät Suomen laajimmat ja alkuperäisimmät seinämaalaukset, jotka kuvaavat Raamatun tapahtumia ja pyhimyskertomuksia. Kirkossa on myös nelisenkymmentä puuveistosta, joista vanhimmat ovat ’Liedon mestarin’ veistämiä 1300-luvun ensimmäiseltä puoliskolta. Kuoriosassa oleva krusifiksi ja Hattulan Madonna ovat hänen tunnetuimpia töitään. Kirkossa on myös keskiaikainen, puinen kastemalja. Kirkossa riittää ihastelijoita, eikä ihme: vain harvassa paikassa Suomessa pääsee näin käsin kosketeltavasti tuntemaan menneisyyden ja pyhyyden. Kirkko on avoinna kesäaikana, ja tilauksesta sinne on mahdollista saada opastus.

Pyhän Ristin kirkko pysäyttää Hattulan suosituimpiin nähtävyyksiin lukeutuva Pyhän Ristin kirkko on Hämeen vanhin kirkko, joka ollut suosittu pyhiinvaelluskohde jo keskiajalla. Matkailijoita

www.kotimaassa.fi

Asetuksen historia nivoutuu vahvasti Hämeenlinnaan ja Hattulaan. Keisari Aleksanteri II oli tulossa vierailulle Parolaan tarkastamaan sinne sijoitettua sotaväkeä, ja kulttuurivaikuttajien piirissä elettiin toiveikkaan odotuksen vallassa. Tuohon aikaan senaattorina toimivalla J.V. Snellmanilla oli hyvä syy toivoa, että keisarilta olisi mahdollista saada jokin ystävällisyydenosoitus Suomen kansaa kohtaan. Niin valmisteltiin asetus suomen kielen yhdenvertaistamiseksi hallintokielenä ruotsin kielen rinnalla. Se esiteltiin Hämeenlinnassa keisari Aleksanteri II:lle ja hän allekirjoitti sen 31. heinäkuuta. Historian lehti oli kääntynyt.

50 vuotta sitten, kun Keisari Aleksanteri II:n vierailusta oli kulunut 100 vuotta, pystytettiin Parolannummelle suomen kielen oikeuksien muistomerkki. Muistomerkin on suunnitellut Aimo Tukiainen. Mies laulunkin takana

Hattulassa

Kukapa ei olisi koulussa laulanut laulua ”Arvon mekin ansaitsemme”. Harva kuitenkaan muistaa miestä laulun takana. Jaakko Juteini oli Hattulan omia poikia. Hän syntyi Hattulassa vuonna 1781, mutta 12-vuotiaana hänet lähetettiin Hämeenlinnan triviaalikouluun. Kuvaavaa on, että hänen nimensä muutettiin siellä muotoon Jacob Judén. Seitsemän vuotta myöhemmin Juteini pyrki

juhlitaan Suomen kielen

150-vuotisjuhlaa M

Kansallisen identiteetin herääminen

Elettiin kansallisromantiikan aikaa, ja maassamme vaikuttivat sellaiset suomalaisuuden suurmiehet kuten Aleksis Kivi, Elias Lönnrot ja J.V. Snellman. He kaikki tekivät merkittävää työtä Suomen kansan kulttuurin kohottamiseksi ja suomen kielen aseman parantamiseksi. Heitä ennen oli ollut kuitenkin eräs, joka oli laittanut oman, tärkeän kortensa kekoon. Hän oli mies, joka oli tehnyt merkittävää työtä tällä saralla jo vuosikymmeniä ennen uuden polven vaikuttajia.

aassamme otettiin merkittävä askel kansallisen identiteetin muodostumisessa, kun keisari Aleksanteri II vuonna 1863 hyväksyi kieliasetuksen, jolla suomen kielestä tuli virallinen kieli ruotsin lisäksi. Vähitellen saattoivat myös suomalaiset asioida omalla kielellään virkaportaissa ja oikeusistuimissa.

Irmeli Kojonen

Turun katedraalikouluun, josta hän pääsi ylioppilaaksi. Myöhemmin hän siirtyi opiskelemaan Turun Akatemiaan. Juteini toimi sittemmin kotiopettajana useissa säätyläisperheissä eri paikkakunnilla ja sai kosketuksen suomenkieliseen kansaan.

Jaakko Juteinista on tekeillä myös elokuva, jonka ensi-ilta nähdään pääjuhlan yhteydessä. Kuvauspaikkana mm. Hattulan Pyhän Ristin kirkko.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2012

Suomen kielen tienraivaajaksi

Jaakko Juteinin patsas, vierellään suurmiehet ylh. vas. Elias Lönnrot ja J.V. Snellman, alh. vas. Keisari Aleksanteri II sekä Aleksis Kivi.

Juteini ei koskaan valmistunut Akatemiasta. Sen sijaan hän julkaisi ensimmäisen teoksensa Kirjoituksia Jak. Juteinilda. Siitä alkoi vuosikymmeniä kestävä tuottelias kirjailijan ura, jonka aikana Juteini julkaisi kymmeniä kirjoja ja runovihkoja, suurimman osan suomeksi. – Jaakko Juteini suhtautui vakavasti kirjalliseen työhön ja se oli hänen kutsumuksensa. Häntä voikin luonnehtia ensimmäiseksi suomenkieliseksi kirjailijaksi, Juteinin elämänkertateosta paraikaa kirjoittava Eero Ojanen väittää.

Suomen kielen 150-vuotisjuhlatapahtuma

Juteini teki varsinaisen elämäntyönsä Viipurissa. Hän ei itse ehtinyt nähdä suomen kielen tasavertaistamista ruotsin kielen rinnalle, sillä hän kuoli vuonna 1855. Juteinin ajatukset jäivät kuitenkin itämään uuden sukupolven sydämissä.

3.–4.8.2013 vietettävän Suomen kielen 150-vuotisjuhlatapahtuman järjestämisestä vastaavat Hattulan kunta, Hämeenlinnan kaupunki, aluehallintovirasto, Puolustusvoimat sekä Jaakko Juteini seura ry. Tapahtuman aikana järjestetään seminaari Juteinitalossa Hattulassa sekä juhlahetki Parolannummella, jossa myös keisari Aleksanteri II ja senaattori J.V. Snellman tapasivat tuona historiallisena päivänä. Pääjuhla pidetään sunnuntaina 4. elokuuta Hämeenlinnan Verkatehtaalla. Juteinista on tekeillä myös elokuva, jonka ensi-ilta nähdään pääjuhlan yhteydessä.

Oma kieli on tärkeä Jaakko Juteini osoitti rohkeasti elämäntyöllään, että suomen kielellä on vahvat perinteet. – Juteinin tuotantoa ei ole ollut pitkään aikaan saatavilla, mutta nyttemmin hänen kirjansa on julkaistu koottujen teosten muodossa, Eero Ojanen kertoo. – Juteinin laaja tuotanto todistaa, että suomen kieltä voitiin käyttää kirjallisuudessa monipuolisesti jo tuolloin, hän painottaa. – Oman kielen merkitystä kansalle tai kansanryhmälle ei pidä milloinkaan väheksyä, Eero Ojanen toteaa. Hänen mukaansa juhlatapahtumallakin halutaan muistuttaa ihmisiä oman kielen merkityksestä, olipa kysymys mistä kielestä tai kansanryhmästä tahansa.

Helsingin keskeisimmällä paikalla, Senaatintorilla, on keisari Aleksanteri II:n patsas. Keisari on kuvattu pitämässä puhetta valtiopäivillä 1863 yllään Suomen kaartin upseerien univormu, jota hän käytti aina ollessaan Suomessa. Patsas paljastettiin keisarin syntymäpäivänä 29.4.1894 ja sen on tehnyt kuvanveistäjä Walter Runeberg. Kuva: Ines, Ivar tai Knut Lindbohm. Helsingin kaupunginmuseo/www.helsinki200.fi

www.kotimaassa.fi

eskiaikainen Pyhän Ristin kirkko Hattulassa täyttyy Tuomaan päivän iltana kirkkoväestä, joka saapuu lyhtyjä kantaen laulamaan yhdessä. Vain alttarikynttilät ja jokunen tuikku valaisevat hämärää kirkkoa ja sen vuosisataisia kalkkimaalauksia, jotka kohoavat vaikuttavina yläpuolellamme.

Hattulan Pyhän Ristin kirkossa kaikuvat joululaulut Irmeli Kojonen

Hattulan seurakunta

– Ainakin vuonna 1250 sen tiedetään varmuudella olleen olemassa, kirkkoherra Satu Holm toteaa. Hattulan seurakunnan julkaisema, Eero Ojasen kirjoittama, Ristin Tiellä 750 vuotta, kuvaa laajemmin seurakunnan varhempia vaiheita sekä keskiaikaista historiaa. Kristillinen usko juurtui Hattulaan varhain, vaikkakaan ei hetkessä. Kirjassa kerrotaan, miten vaikeinakaan aikoina kristillinen usko ja toivo eivät hävinneet, vaan sen ääreen tultiin hakemaan lohdutusta ja turvaa. Hyvinä aikoina taas oli kiitoksen aika.

Vanhat, tutut joululaulut helähtävät kirkkaasti kirkon holveissa kuin muinoin, ilman säestystä. Väki on sonnustautunut lämpimästi talvitamineisiin, tumput kädessä ja pässinpökkimät jalassa, sillä kirkossa vallitsee autenttinen, keskiaikainen tunnelma: hengitys höyryää viileässä kirkkosalissa kansan hiljentyessä rukoukseen. Kirkossa ei ole lämmitystä eikä sähkövaloja, sillä se kuuluu Suomen ainutlaatuisimpiin nähtävyyksiin, ns. autiokirkkoihin.

Seurakunta, jolla on vanhat perinteet

– Suomesta löytyy vain kaksi keskiaikaista kirkkoa, jotka on rakennettu tiilestä, Holm kertoo. Hattulan Pyhän Ristin kirkko on näistä toinen. Muut keskiaikaiset kirkot on tehty kivestä, joka oli tavallisempi materiaali.

Hattulan seurakunta on jo ainakin 760-vuotias. Varmuudella ei ikää voida määrittää, ja seurakunta voi hyvin olla sitäkin vanhempi, sillä alueelta on löydetty kristillisiä muinaismuistoja jo aiemmalta ajalta.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2012

Pyhiinvaeltajia ennen ja nyt

Osaltaan asiaan lienee vaikuttanut Hämeen linnan rakentaminen, jossa siinäkin käytettiin tiiltä. Hattulassa oli myös saatavilla sopivaa materiaalia: arkeologiset löydökset ovat paljastaneet läheisyydestä tuohon aikaan ajoittuvan tiilitehtaan. Ennen kaikkea tiilen käyttö viesti kuitenkin myös siitä tärkeästä asemasta, joka kirkolla jo tuolloin oli.

Pyhän Ristin legenda Kirkon holviin on keskeiselle paikalle maalattu Pyhän Ristin legenda. Kirkon tärkein nähtävyys oli nimittäin se mikä on jälkipolvilta kadonnut: risti itse. – Tanskan kuningatar Margareta luettelee lahjakirjassaan vuodelta 1411 yhteensä 44 kohdetta, joihin piti lähettää pyhiinvaeltajia hänen tuellaan, Holm kuvailee. Näiden paikkojen joukossa olivat mm. Rooma, Assisin, Betlehem – sekä Hattula Suomessa. Lahjakirja kertoo huomattavasta lahjoituksesta, jonka turvin piti pyhiinvaeltajien menemän Hattulan Pyhän Ristin luo. Tällä hän ilmeisesti tarkoitti kirkkoa, jossa risti sijaitsi.

Tämä Pyhä Risti oli risti, johon oli kiinnitetty palanen aitoa, Golgatalta, Jerusalemista löydettyä ristinpuuta, kuten uskottiin, ja sen kautta kerrottiin ihmisten parantuneen. Valitettavasti risti ei ole säilynyt meidän päiviimme. Vuonna 1496 venäläiset tekivät ryöstöretken Hattulaan. He hyökkäsivät kirkkoon, eivätkä säästäneet edes Pyhää Ristiä, kertoo ruotsalainen Sturen kronikka.

Ainutlaatuista taidetta Kirkkosalin seiniä peittävät Suomen laajimmat ja alkuperäisimmät seinämaalaukset vuosilta 1514–1516. Ne kuvaavat Raamatun tapahtumia ja pyhimyskertomuksia. Kirkosta löytyy yli kaksikymmentä puuveistosta, joista kuuluisin lienee Liedon mestarin 1300-luvun alkupuolella tekemä Hattulan Madonna. Muinoin pyhiinvaeltajat tulivat tänne pitkienkin matkojen takaa Hämeen Härkätietä myöten. Nykyisin kirkko on avoinna kesäaikaan toukokuun puolivälistä elokuun puoliväliin päivittäin klo 11–17, lukuun ottamatta juhannusaattoa ja -päivää. 1800-luvulla rakennettu Hattulan uudempi kirkko palvelee puolestaan jumalanpalveluskäytössä ympärivuotisesti.

Vuosien varrella myös kirkkoherra Satu Holm on kohdannut nykyajan pyhiinvaeltajia ja aika yllättävällä tavalla. – Kerran istuin myöhäisenä kesäiltana tekemässä kansliassa töitä, kun minulle soitettiin, että olen saanut saksalaisen vieraan, hän kertoo Kirkkoherralla ei kuitenkaan ollut yhtään tuttavaa Saksassa. Pian selvisi, että vieras olikin matkalainen, joka halusi päästä Pyhän Ristin Kirkkoa katsomaan ja oli kuullut, että kirkkoherralla olisi kuulema avaimet. Koska työt olivat pahasti kesken, Holm neuvoi kuitenkin sanomaan vieraalle, että hän tulisi seuraavana aamuna avaamaan ovet puoli yhdeksän aikoihin, jos se vieraalle vain sopisi. Kun Holm saapui kirkolle seuraavana aamuna, hän löysi hennon, vanhan rouvan nukkumasta kirkon portailla! Rouva oli tullut varta vasten Hattulaan asti nähdäkseen maalauksen Pyhästä Kristoforoksesta. Myöhemmin hän lähetti Holmille myös itse tekemänsä kirjasen Kristoforoksen elämästä.

www.kotimaassa.fi

Panssarimuseo avattiin yleisölle 18.6.1961, ja sen alkuvaiheissa kävijät olivat paljolti sotaveteraaneja. – He olivat siihen aikaan miehiä parhaassa iässä ja erittäin aktiivisia, tietää museosihteeri Päivi Kanerva. Veteraanit toivat myös läheisiään tutustumaan niihin laitteisiin, joita he olivat sodassa käyttäneet. Myöhemmin museoon ovat löytäneet tiensä myös lapsenlapset, ja näin museo nivoutuu sotahistorian lisäksi myös monen suvun historiaan.

Armeija-aikaa muistellen Nykyään Panssarimuseossa moni muistelee, ei niinkään sotaa, vaan omaa armeijaaikaansa. – Heti armeijasta pääsyn jälkeen Panssariprikaatissa palvelleet huristavat tästä vauhdilla ohi, mutta jo jonkin ajan jälkeen onkin kiva näyttää tyttöystävälle ja perheelle, minkälaisella vaunulla on itse saanut koulutuksensa, naurahtaa Päivi Kanerva, joka on tunnistanut kävijöiden joukosta monet tutut kasvot. – Panssarimuseo sijaitsee aivan Panssariprikaatin varuskunta-alueen tuntumassa, ja varusmiehet käyvätkin tutustumassa museoon asepalveluksensa aikana, koska se on heille ikään kuin historiakoulutuskeskus, toteaa Kanerva.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2012

Tekemistä lapsillakin Ulkomuseon näyttelyrinteeltä avautuu kauniit maisemat Lehijärvelle asti. Tavallisesta museosta poiketen Panssarimuseossa ei tarvitse pelätä, että jokin menisi rikki. Lapset nauttivat, kun on tilaa mennä, juosta ja ihmetellä.

attulan Parolassa sijaitseva Panssarimuseo lukeutuu suomalaisten sotahistoriallisten erikoismuseoiden joukkoon. Museo on mielenkiintoinen ja antoisa tutustumiskohde kaikenikäisille. Panssarimuseo onkin yksi koululaisretkien vakiokohteista. Eeva Oksman

Panssarimuseo

Kävijämäärät nousussa Panssarimuseolla on käynyt tähän päivään mennessä vierailijoita yli 1,8 miljoonaa. Viime vuosi oli ensimmäinen kerta 20 vuoteen, kun kävijämäärä ylitti jälleen 25.000, ja samaan päästään Kanervan mukaan tänäkin vuonna. Lisäystä on ollut varsinkin venäläiskävijöissä, jotka usein saapuvat perheinä tutustumaan museoon.

– Museovaunujen päälle ei kuitenkaan saa kiivetä, muistuttaa Kanerva, lukuun ottamatta näyttelyhalleissa olevia Leopard 2A4, T-72 ja AMV-vaunuja, joiden vieressä on kiipeämistä helpottavat portaat. Panssarimuseolla järjestetään joka vuosi myös tapahtumia. Perhepäivässä riittää ihmettelemistä vauvasta vaariin. Tällöin museon alueelle on järjestetty aktiviteetteja erityisesti lapsille, kuten suosittuja musiikkiesityksiä, poniratsastusta ja kasvomaalausta. Ihmeteltävää riittää, kun myös alan harrastajat tuovat tapahtumaan omia sota-ajoneuvojaan ja radio-ohjattavia pienoistankkejaan. Kaksi kertaa vuodessa järjestettävät Korsulauluillat täyttävät museoalueella sijaitsevan entisen tanssilavan ääriään myöten. Silloin jokainen saa laulaa sydämensä kyllyydestä orkesterin tahdissa tuttuja sotaajan lauluja. Ohjelmistoon otetaan myös aina muutama vähemmän tunnettu laulu. Tapahtumaan osallistuminen on ilmaista, mutta lauluvihkosesta peritään pieni maksu.

Panssarimuseon perustajana oli Panssarin kannatusyhdistys ry, joka myöhemmin muutti nimensä Panssarikilta ry:ksi. Panssarimuseon toiminnasta on 1.5.2003 alkaen vastannut Panssarimuseosäätiö. Museon johtavana toiminta-ajatuksena on tallettaa, esitellä ja vaalia suomalaisten panssari- ja panssarintorjuntajoukkojen perinteitä. Se on kunnianosoitus suomalaiselle sotilaalle ja historiallinen kuvaus suomalaisten panssari- ja panssarintorjuntajoukkojen osaamisesta ja menestyksestä viime sotiemme ylivoimaista vastustajaa vastaan käydyissä taisteluissa.

Katsottavaa sisällä ja ulkona Panssarimuseo jakautuu sisänäyttelyhalleihin ja ulkomuseoalueeseen. Kokoelma sisältää itsenäisen Suomen armeijan panssari- ja panssarintorjuntajoukkojen käytössä ollutta kalustoa aina vuodesta 1919 alkaen. Museomateriaalin arvokkaimman osan muodostaa puna-armeijalta 1939–1944 käydyissä sodissa vallattu panssari- ja panssarintorjuntatykkikalusto. Panssarimuseossa on esillä viitisenkymmentä panssarivaunua ja noin 30 panssarintorjunta-asetta sekä panssarijuna. Nähtävänä on useita harvinaisuuksia, kuten esimerkiksi neuvostoliittolaisvalmisteiset

BA-10 ja BA-20-panssariautot sekä T-28 ja T-50-panssarivaunut. Saksalaista kalustoa puolestaan edustavat Panzerkampfwagen IV -taistelupanssarivaunu sekä Sturmgeschütz 40 -rynnäkkötykki. Näytteillä on myös Suomen armeijan ensimmäinen panssarivaunumalli Renault F.T. Modéle 1917 sekä edelleen palveluskäytössä oleva, vuonna 2003 hankittu taistelupanssarivaunu Leopard 2A4. Panssarintorjuntavälineistöä esitellään polttopulloista panssarintorjuntatykkien kautta ohjuksiin. Lisäksi museon sisähallien perusnäyttelyvitriineissä on esillä aiheeseen liittyvää historiaa. Kesän 2013 erikoisnäyttelyt ovat ”Rynnäkkötykkipataljoona uusiutuu – Sturmgeschützit saapuivat” sekä

”Kaukasukselta Kannakselle – suomalaiset SS-vapaaehtoiset Panssaridivisioonassa 1943–44”. Ajokuntoista museokalustoa on voinut nähdä myös Panssariprikaatin juhlapäivien paraateissa, useissa elokuvissa ja museon näytöksissä.

Uutta nähtävää joka vuosi Toukokuussa valmistunut perusnäyttelyn uudistus toi esille paljon ennennäkemätöntä aineistoa museon kokoelmista. Nyt historiaa esitellään selkeämmin ajallisena jatkumona itsenäisyyden alkuajoista nykypäivään, henkilö- ja paikallishistoriaa unohtamatta. – Ensi kesänä Panssarimuseon pihapiirissä on jälleen MTLB-vaunu, jonka päälle ja sisään voi kiivetä, Päivi Kanerva lupailee. Vaunulle on rakennettu katos, joten se on nyt myös sateelta suojassa. Myös miinajyrä ja siltavaunu tulevat panssarivaunujen rinnalle näyttelyrinteeseen ensi vuonna, kun Miehikkälässä oleva Pioneerimuseo yhdistyy Suomen Tykistömuseon ja Viestimuseon kanssa vuoden 2013 alusta. www.panssarimuseo.fi

www.kotimaassa.fi

Inkalan kartano Matleena Ikonen

Alajärven rannalla sijaitseva Inkalan kartano on erityisesti yritysasiakkaiden suosiossa, mutta myös ryhmämatkailijoille kartano maukkaine ruokineen on oiva vierailukohde. Kartano on helposti saavutettavissa Helsinki–Tampere-moottoritieltä, ja historiallinen Härkätie kulkee alle kilometrin päässä Inkalasta. Inkalan paikalla tiedetään olleen Uotilaniminen rälssitila jo 1500-luvulla, ja se on ollut useiden eri sukujen omistuksessa. Nykyinen kartanon empire-tyylinen päärakennus on peräisin 1800-luvulta: kaksikerroksinen hirsirakennus rakennettiin vuosina 1805–1810, ja sen koristeellinen lautavuoraus ja pitsiset kuistit valmistuivat 1800-luvun lopulla.

aunis keltainen päärakennus ja upea puistomainen piha ottavat vieraan vastaan Inkalan kartanossa Hattulassa.

Kokous- ja juhlatoimintaa Karhunpesässä Inkalan kartanon kokonaisuuteen kuuluu päärakennuksen lisäksi kokous- ja majoitustilana toimiva Karhunpesä, joka kokoustilojen lisäksi sisältää täysin varustellun keittiön, saunan ja takkahuoneen sekä neljä huonetta

Inkalan kartano

majoittumiseen. Karhunpesää vuokrataan myös omana kokonaisuutenaan kokous- ja juhlakäyttöön. Majoitustilaa on lisää pihapiirissä sijaitsevissa Omenankukassa, joka on viehättävä kahden huoneen majoitusrakennus sekä Merikarhussa, merihenkisessä luhtitalossa.

Kaiken maailman vieraita Inkalalla on pitkä historia vieraiden majoittamisessa. Vuonna 1931 Inkalan osti merikapteeni Juho Aksel Lahtinen, ja jo tuolloin isännän kapteenituttavat perheineen viettivät Inkalassa jopa kokonaisia kesiä. Sota-aikana Inkala majoitti perheitä, jotka tulivat sotaa pakoon maalle. 1950–1970 -luvuilla kesävierasperinne eli vahvana ja osa vieraista oli vuokrannut mökin tai aitan. Savusaunan valmistuttua 1970-luvulla alkoi herätä kiinnostusta myös saunan vuokraukseen ryhmille. Nykyinen toiminta on virinnyt hiljalleen 1980-luvulta lähtien, kun yritysasiakkaat ovat ottaneet Inkalan kokous- ja edustuspaikakseen. Yritykset pitävät Inkalassa esimerkiksi kokouksia, virkistyspäiviä ja pikkujouluja, ja tuovat usein myös ulkomaisia vieraita nauttimaan suomalaisesta kartanoperinteestä.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2012

Pikku Puodissa on myynnissä monenlaisia käsitöitä. Alla vas. Herukka-kesäkurpitsapikkelsi tehdään talon oman reseptin mukaan. Alla oik. Helka ja Juho Aksel Lahtisen kuvat muistuttavat talon historiasta.

ja lähikaupungeissa teatterimatkalla olevat ryhmät poikkeavat usein Inkalaan päivälliselle.

Ja hyvät puitteet Inkala kokouksille tarjoaakin. Kartanon neuvottelutilat niin päärakennuksessa kuin pihapiirissä sijaitsevassa Karhunpesässä ovat hyvin varustellut, ja kokouspakettiin kuuluu aina kahvit ja omassa keittiössä valmistettavat maittavat ruuat. Kokouspäivä päättyy mukavasti Inkalan savusaunan lempeisiin löylyihin.

Juhlasi arvoinen Yritystilaisuuksien lisäksi Inkalaa vuokrataan paljon yksityistilaisuuksiin. Kartanossa on tanssittu häitä, laulettu syntymäpäiviä, pidetty muistotilaisuuksia ja juhlittu nimen saaneita lapsukaisia. Myös Hämeenlinnassa Inkalan rantasauna

Vuoden mittaan Inkalan kartanossa katetaan ruokapöydät erilaisin teemoin. Inkalan äitienpäivälounaat ja joulupäivälliset ovat suosittuja, ja talon aikaisemman isännän, merikapteeni Lahtisen mukaan nimetty merihenkinen kattaus, Merikapteenin päivällinen, on ehdottomasti kokeilemisen arvoinen elämys. Kartanovierailuun kannattaa varata aikaa, sillä upean miljöön lisäksi kävijää koukuttaa kartanon Pikku Puoti, jossa myydään mm kynttilöitä, tinakoruja, villa-asusteita ja muita suomalaisia käsitöitä.

www.kotimaassa.fi

Hyvinvointi

Hyvällä unella on enemmän merkitystä hyvinvointiin kuin luulisi.

ykyään puhutaan paljon hyvinvoinnista. Silti elämä on yhä stressaavampaa, ja

monet elävät jatkuvassa univelassa. Elimistö reagoi tähän monin tavoin. Hyvästä unesta huolehtiminen ko-

hottaa huomattavasti ihmisen terveyttä, jaksamista, hyvinvointia ja siten koko elämän laatua. Eeva Oksman

Normaali uni

Finlayson

Nuku hyvin!

Normaali aikuinen tarvitsee keskimäärin kahdeksan tuntia unta vuorokaudessa, vaikka riittävän yöunen määrä vaihtelee henkilöstä riippuen kuudesta yhdeksään tuntiin. Nukumme siis normaalisti lähes kolmanneksen elämästä! Unen laadun ja määrän merkitys ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin on erittäin suuri. Unen aikana ihminen lepää niin fyysisesti kuin henkisesti, ja elimistön toiminta muuttuu. Nukkuessa se rakentaa uutta materiaalia ja korjaa vahingoittunutta. Normaalisti nukahtaminen tapahtuu alle 20 minuutissa. Alkuyöstä olemme syvässä unessa, jolloin aivot saavat levätä, ja sen ansiosta ihminen tuntee herättyään olonsa levänneeksi ja virkeäksi. Syvä uni edesauttaa myös elimistön vastustuskyvyn ylläpitoa ja vaikuttaa ruumiilliseen ja henkiseen hyvinvointiin. REM-univaiheessa aivokuori on lähes yhtä aktiivinen kuin hereillä ollessa. Tuo jakso on erityisen tärkeää tunne-elämän prosessien, muistin ja uusien asioiden oppimisen kannalta. Ihminen herää yön aikana normaalisti noin neljä kertaa, mutta hän ei välttämättä muista niitä aamulla.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2012

Unen häiriintyminen Uni on helppo vaikutteille ja lähes jokaisella on tilapäisesti vaikeuksia saada unen päästä kiinni. Myös uni-valverytmi saattaa häiriintyä tai uni olla heikkolaatuista. Unta voi häiritä monet tekijät, kuten uniapnea, levottomat jalat, narkolepsia ja kuorsaaminen. Myös jatkuva kipu, raskaus, vaihdevuodet tai yöllinen virtsaamisentarvekin häiritsevät nukkumista. Syynä voi olla myös psyykkiset syyt, kuten stressi, suuret elämänmuutokset tai suru. Univajeen haittoja Jos unentarvetta ei saa tyydytettyä, vireys ja henkinen toimintakyky heikkenevät. Vaikutukset näkyvät myös työkyvyn alentumisena ja elämänlaadun huonontumisena. Jo muutaman yön perättäinen univaje voi vaikuttaa ihmisen immuunipuolustukseen, mikä puolestaan lisää sydän- ja verisuonitautiriskiä. Valvotun yön jälkeen on havaittavissa alivireyttä, keskittymisvaikeuksia, ärtymystä ja muistin pätkimistä. Unenpuute hidastaa myös reaktionopeutta, joka voi olla kohtalokasta liikenteessä.

Keinoja nukahtamiseen Tilapäisiin unihäiriöihin kannattaa kokeilla kotikonsteja, sillä ihminen voi opetella nukahtamaan ja nukkumaan. Tärkeää on luoda otollinen ympäristö. Makuuhuoneen tulee olla sopivan viileä, noin 18–20 astetta ja on myös hyvä huolehtia huoneen riittävästä pimennyksestä ja äänieristyksestä. Ennen nukkumaanmenoa kannattaa välttää kahvin, teen ja alkoholin nauttimista. Rauhalliset ja rentouttavat rutiinit johdattavat mukavasti levolliseen tilaan: Yöpuulle menoon voi virittäytyä esimerkiksi syömällä kevyen iltapalan, ottamalla lämpimän kylvyn tai käyttämällä erilaisia rentoutumismenetelmiä. Sänkyyn mennään vasta sitten, kun todella väsyttää. Ja jos uni katkeaa kesken yön, kannattaa nousta jalkeille tekemään jotain kevyttä ja palata sänkyyn vasta sitten, kun tuntee itsensä uudelleen väsyneeksi.

Sänky otolliseksi nukkumiselle Nukkuma-asennon tulee olla mukava ja rento. Vaikka nukkuma-asento on yksilöllinen, tulee sängyn aina antaa sopivaa tukea selälle. Patjoja on pehmeydeltään ja ominaisuuksiltaan erilaisia, ja harvoin samanlainen patja on hyvä esimerkiksi molemmille puolisolle. Hyvä, raikas ja puhdas vuode sekä miellyttävä peite, tyyny ja vuodetekstiilit suorastaan houkuttelevat nukkumaan.

Finlaysonin ketjumyyntipäällikkö Ruusa Hentilän mukaan korkealaatuiset materiaalit on kaiken A ja O. Esimerkiksi Finlayson- ja Familon-tuotteet ovat tutkitusti turvallisia ja ympäristöystävällisesti valmistettuja, ja niiden pH-taso on ihoystävällinen eikä niissä ole haitta-aineita. Tärkeää varsinkin allergiaperheissä on, että vuodevaatteet ovat konepestäviä. Vuodevaatteethan ovat hygieniatuotteita, joiden puhtaus ja sopivuus vaikuttavat hyvinvointiin.

Viilentävä peitto! Peitteen valinnassa tulee huomioida paksuus, lämpimyys ja kuohkeus. Ihmisten lämmöntarvehan on yksilöllinen; siinä missä toinen hikoilee, toinen palelee. Onneksi nykytekniikalla on pystytty valmistamaan sellaisia vuodevaatteita, jotka tukevat yksilöllistä lämmönsäätelyä. Tarkista tyyny Jo pelkällä tyynyllä voi parantaa nukkumisergonomiaa, sillä hyvä tyyny linjaa vartaloa oikeaan asentoon. Tyynyn tehtävä on täyttää niskan ja patjan väliin jäävä tyhjä tila ja tukea kaularankaa. Hyvä tyyny on pölyämätön, hengittävä ja helppohoitoinen. Tyyny valitaan nukkumaasennon, nukkujan koon ja hartianleveyden sekä patjan jousto-ominaisuuksien mukaan. Jäykempi patja vaatii korkeamman tyynyn. Myös eri-ikäisille lapsille on saatavana erilaisia tyynyjä.

– Ne Familonin peitot, joissa on käytetty alkujaan NASA:n astronauttien pukuihin kehitettyä Outlast® -erikoiskangasta, varastoivat kehon ylimääräisen lämmön ja vapauttaa tarvittaessa sitä takaisin, selittää Ruusa Hentilä. – Ohuen, superkevyen Familon Ultra Cool -peitteen viilentävä vaikutus on vailla vertaa, Hentilä väittää. Väitteelle on myös perustelut.

– Kankaan ja kuidun välissä olevan erikoiskankaan Climarelle®-mikrokapselit luovat ihanan viilentävän vaikutuksen ja miellyttävän nukkumismukavuuden. Hoida vuodevaatteitasi! Oikea hoito pidentää vuodevaatteidenkin käyttöikää. Anna vuoteen tuulettua aina hetken ennen sijaamista. Pöyhi tyynyä ja peitettä joka aamu, ja tuuleta vuodevaatteita viikoittain. Pese tyynyt koneessa 3–4 kertaa vuodessa ja peite pari kertaa vuodessa. Pese ne väljässä vedessä ja käytä 1/3 normaalista pesuainemäärästä. Pesulämpötila kannattaa tarkistaa kustakin tuotteesta. Osalle kuitutäytteisistä tuotteista sopii rumpukuivaus, joka tekee niistä mukavan pöyheitä. Hyvästä hoidosta huolimatta tyynyt tulisi vaihtaa noin kahden vuoden ja peite neljän vuoden välein.

www.kotimaassa.fi

Hyvinvointi

Irmeli Kojonen

Kuntoutuskeskus Kankaanpää

Perinteistä joulua

valmiissa pöydässä K

untoutuskeskus Kankaanpäätä ajatellessa ei ensimmäisenä juolahda mieleen hotelli. Kuntoutuskauden päättyessä näin joulun lähestyessä keskus toimii pääosin juuri hotellina. Se on löytänyt asiakaskuntansa etenkin varttuneemman väestön parista.

Räätälöidyt ryhmäpaketit Kuntoutuskeskus Kankaanpään vapaaajan ohjelmassa on mistä valita. Ohjelmaan sisältyy mm. ohjattua ryhmäliikuntaa sisällä ja ulkona, vesiliikuntaa, keilailua, jousiammuntaa, kädentaidon iltoja, mönkijällä ajoa, retkiä sekä musiikki- ja lauluiltoja.

– Yhä useammat seniorit haluavat jouluna levähtää valmiin pöydän ääressä, ja meillä onkin heille tarjolla 2–5 vuorokauden joulupaketteja, kuntoutuskeskuksen Marja Hakamäki kertoo. – Hotellimme palvelee ehkä juuri tätä ikäryhmää parhaiten, onhan koko hotelliympäristössä huomioitu liikkumisen vaivattomuus ja turvallisuus, hän toteaa. Korkeatasoiseen joulupakettiin voi liittää perinteisen jouluohjelman ohella myös joulukirkossa käynnin ja tapaninpäivän ajelun. Joulun aikaan on tarjolla myös erikoishintaisia paketteja liikuntarajoitteisen henkilön avustajana toimivalle omaiselle, sillä tällöin ei ole saatavilla kuntoutuskeskuksen puolesta avustajaa. Lomalle monella tapaa Hotelli tarjoaa myös monipuolisia virkistys- ja lomapaketteja ympäri vuoden, niin valmislomia kuin räätälöityjä pakettejakin. Osa vieraista saapuu sosiaalisin perustein RAY:n kautta tuetulle lomalle.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2012

– Monipuolinen tarjonta mahdollistaa räätälöityjen lomapakettien rakentamisen, mikä on oiva vaihtoehto esim. eläkeläisyhdistysten ryhmille, Marja Hakamäki vinkkaa. Monet ovatkin löytäneet kuntoutuskeskuksen palvelut ja tulevat omalla porukalla viihtymään ja virkistymään yhdessä. Esteetön liikkuminen huomioitu

Uinnin riemua ja altaassa lököttelyä Kylpyläosaston 25-metrisessä altaassa voi harrastaa kuntouintia. Välillä on mukavaa lämmitellä porealtaassa tai ottaa rentouttavaa vesihierontaa. Naisten ja miesten saunan lisäksi tarjolla on myös tilaussauna. Kuntoutuskeskuksessa kun ollaan, kuntosali on hyvin varustettu. Saatavana on myös hemmotteluhoitoja, jotka kannattaa varata etukäteen netistä. Se helpottaa oman ohjelman suunnittelua.

Avara hotelli on valoisa ja nykyaikainen. Kuntoutuskeskuksen tilat on suunniteltu tarkoituksella väljiksi esteetön liikkuminen huomioiden. Huoneita riittää isommallekin ryhmälle: päärakennuksessa on 34 kahden hengen huonetta, lisäksi löytyy myös yhden hengen huoneita. Myös huoneistomajoitusta on tarjolla. Majoituksen hintaan sisältyy aina aamiaisen lisäksi allasosaston ja liikuntatilojen käyttö.

Irmeli Kojonen

Tanhuvaaran Urheiluopisto

Tanhuvaaran Urheiluopisto Savon sydämessä

avonlinnassa, keskellä kauneinta Järvi-Suomea, sijaitsee Tanhuvaaran Urheiluopisto. Se tarjoaa lomalaisille runsaasti vaihtoehtoja ikäryhmän, loman pituuden sekä asiakkaan toiveet huomioiden.

Tanhuvaara avaa uusia ulottuvuuksia perheen tai pariskunnan yhdessäoloon. Mainiot maastot luovat upeat puitteet myös talviurheilun harrastamiseen. Täysihoidossa jää kerrankin yhteistä aikaa, kun voi unohtaa arjen rutiinit. Tanhuvaarassa käy myös paljon erilaisia ryhmiä. Ryhmän voi koota esimerkiksi lähipiiristä, omalta työpaikaltaan tai järjestön piiristä. Myös sukulaisryhmät ovat yhä tavallisempia. Ryhmille räätälöidään yleensä ohjelma omien toiveiden ja aikataulun pohjalta. Loma-aikoihin kohdistuvat sporttipaketit Tanhuvaaran on mahdollista tulla valmiille lomalle tai tilata omien toiveiden mukaan räätälöity lomapaketti. Valmiit paketit sisältävät ruokailun sekä liikuntapalvelut, ja viikko-ohjelmaan kuuluu päivittäin erilaisia tunteja sekä aikuisille että lapsille.

Ikäihmisten ehdoilla

Halutessaan voi loman yhteydessä käydä tutustumassa Savonlinnan seudun nähtävyyksiin ja pistäytyä vaikkapa Olavinlinnaan, osallistua retrettiin tai hypätä mukaan Savonlinnan kaupunkikierrokselle. Rehtori Taina Korellin mukaan valtaosa ei tosin malta lähteä Tanhuvaarasta, vaan haluaa ottaa kaiken mahdollisen irti urheiluopiston tarjonnasta. Monipuolista ohjelmaa vuoden ympäri Ohjelmatarjonta vaihtelee vuodenaikojen mukaan, ja urheiluopisto palvelee asiakkaita ympäri vuoden. – Yksi suosituimmista sesongeista meillä on joulu, silloin perheet ja seniorit valtaavat Tanhuvaaran, Korell kertoo. Hän toteaa samalla, että talo on jo myyty loppuun täksi jouluksi. Helmikuussa Seura-lehti tekee lukijamatkan Tanhuvaaraan. Vierailua isännöi Tanhuvaaran Urheiluopiston entinen opiskelija, keihäänheittäjä Antti Ruuskanen.

Senioreita ajatellen on suunniteltu mm. Kiminkisen vinkit 3, joka sisältää liikuntaohjelman ohella suositun maalaislääkäri Tapani Kiminkisen luentoja. Ikäihmisten lomapaketit ovat toiminnallisia, ja kantavana ajatuksena on elämänilon ja vireyden löytäminen liikunnan keinoin. Onnistunut kurssi tuntuu parhaimmillaan uutena kepeytenä askeleessa. Lajikursseja laidasta laitaan Lajikohtaisessa kurssivalikoimassa on mistä valita. Lajikurssi avaa mahdollisuuden tutustua ohjatusti uuteen lajiin. Sen avulla pääsee myös kehittymään lajissa ja tapaamaan muita lajin harrastajia. Esimerkiksi Toiminnallisen voimaharjoittelun kurssilla on mahdollista kokeilla useita uusia lajeja huippuammattilaisten ohjauksessa. Viikonlopun kestävä kurssi soveltuu kaikille liikunnan harrastajille ja nostaa todella hien pintaan. Uusi Sport-Spa Tanhuvaaraan valmistuu kesällä 2013 uusi Sport-Spa, joka on entistä toimivampi, liikunnallinen uimahalli. Rehtori Taina Korell toivottaa lukijat tervetulleiksi tutustumaan sen kylpylämäiseen tunnelmaan ja hyvinvointipalveluihin.

www.kotimaassa.fi

Hyvinvointi

Lumikenkäillä voi järven jäällä tai metsässä. Kuva Pasi Nokelainen.

Urheiluopistolta

virtaa arjen keskelle Irmeli Kojonen

Varalan Urheiluopisto

i tarvitse olla kilpaurheilija viihtyäkseen urheiluopistolla. Varalan Urheiluopisto Tampereella tarjoaa tavallisille perheille vaihtoehtoisen tavan lähteä lomalle yhdessä. Myös aloittelijoille ja senioreille on tarjolla omat pakettinsa. Pääkaupunkiseudun hiihtoloman aikoihin, viikolla 8, moni perhe suuntaa Pyynikinharjun upeisiin maisemiin, Pyhäjärven rannalle, viettämään yhdessä aktiivista talvilomaa.

Laskettelemaan tai kylpylään samalla reissulla Loman pituudesta riippuen Perhesporttiin sisältyy yksi tai kaksi puolipäiväretkeä. Tiistain retkellä voi valita lähteäkö laskettelemaan läheiseen Sappeen hiihtokeskukseen vai uimaan tai keilaamaan. Torstain retkellä voi valita joko laskettelun tai kylpyläreissun Rantasipi Edenin lämpöisiin vesiin. Puolipäiväretket sisältävät myös opetusta mm. lasketteluun ja syvän veden jumppaan.

Perhesportissa parasta rento ilmapiiri Liikuntalajeissa on vahvasti mukana opetuksellinen näkökulma, sillä ohjaajat ovat alan ammattilaisia. Lapset saavat erinomaista lajiohjausta eri lajeissa ja aikuiset kuulevat vinkkejä mm. hiihtotekniikasta, oppivat kahvakuulaharjoittelun oikeita liikeratoja jne. Perinteisesti viikon aikana ratkaistaan myös Perhesportin pilkkimestari. Jo kuusitoista vuotta talossa työskennellyt Arvonen kertoo, että hienointa Perhesportissa on kuitenkin yhdessäolo ja mukava ilmapiiri, joista he ovat saaneet runsaasti palautetta.

Perhesportilla koko perhe liikkeelle Liikuntapalvelupäällikkö Marko Arvosen mukaan Perhesportti on talon ylivoimaisesti suosituin kurssi. Koko urheiluopisto on valjastettu silloin perhelomalaisten käyttöön. Sunnuntaista keskiviikkoon tai vaihtoehtoisesti perjantaihin asti pääsee harrastamaan monipuolista liikuntaa sekä yhdessä perheen kanssa että erikseen. Esim. vanhempien harjoitellessa omia lajejaan voivat lapset osallistua omien ikäryhmiensä ohjelmaan. Tarjolla voi lisäksi olla ohjelmaa äideille ja tyttärille, isille ja pojille samoin kuin pariskunnille yhdessä. Lasten ikäryhmiä on yleensä neljä. Kotiruokaa opiston omasta keittiöstä Liikkuessa kuluu energiaa ja ruokapuoleen on siksi panostettu huolella. Pakettiin sisältyy aamiainen, lounas, päivällinen ja iltapala. Kaikki ateriat ovat kotiruokaa urheiluopiston omasta keittiöstä, joka on saanut Arvosen mukaan paljon kiitosta. Ruokalista on suunniteltu tasapainoiseksi, terveelliseksi ja ravitsevaksi.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2012

Hiihtoloman Perhesportilla liikutaan myös sisällä. Tässä näyte pyramidista.

tasapainoa, kehonhallintaa, kestävyyttä ja liikkuvuutta. Tunnilla opitaan oikeat otteet, jotta kuulaharjoittelu tuottaa toivotun tuloksen. Yksi uudemmista lajeista on Flexibar. Siinä noin 1,5 metrin mittaista joustavaa metallitankoa pidellään keskiosasta. Harjoittelu perustuu värähtelyyn, joka aktivoi syvät lihakset lantionpohjasta kallonpohjaan ja kehittää koordinaatiota ja ryhtiä.

matalan kynnyksen lajeja, jotka ovat helposti opittavissa ja alkuun ehkä myös hieman keveämpiä. Suosikkilajeja ovat venyttely ja rentoutus, tasapainojumpat, vesiliikuntalajit sekä ohjatusti myös kuntosaliharjoittelu. Kursseilla kokeillaan useita eri lajeja. Lajikokeilussa on hyvä huomioida, voiko sitä mahdollisesti jatkaa omassa kotikunnassaan. Useimmilla paikkakunnilla on tarjolla esim. vesijumppaa ja kuntosali, jolloin sellaisen liikuntaharrastuksen jatkaminen käy luontevasti, ja vertaisryhmiäkin löytyy. Ulkoliikuntalajeista kirkkovenesoutu on senioreiden mieleen. Se on miellyttävää, vakaata menoa, jossa on tilaa sosiaaliselle kanssakäymiselle. Jättiläisen tikkaat on yksi seikkailurasteista, joka sopii kesäaikaan kaikenlaisille ryhmille, kertoo liikunnanohjaaja Tupu Ahonen.

Vas. Gymstickliikettä esittelee liikunnanopettaja Katja Laaksonen.

Mielenkiintoisia välinelajeja Normaalisti urheiluopisto palvelee kaikkia asiakasryhmiä. Opistolla saa ohjausta lukuisista välinelajeista, joista monet soveltuvat myös senioreille ja aloittelijoille. Gymstick kehittää tehokkaasti koko kehoa. Se on ihanteellinen parantamaan hengitys- ja verenkiertoelimistön kuntoa, lihaskuntoa ja -voimaa, tasapainoa ja kehon hallintaa. Tämän hetken hittilaji kahvakuula soveltuu niin ikääntyvien kuin aloittelijoidenkin kuntoliikuntaan. Se parantaa lihaskuntoa,

Perinteiset lajit senioreiden suosiossa – Eniten ikäihmiset kaipaavat kuitenkin konstailematonta, perinteistä liikuntaa, Arvonen toteaa. Varalan Urheiluopistolta löytyy uudistuneita ja uusia varttuneempien kuntokursseja: Elämäniloa 55+, Elämäniloa 60+, Leidit liikkeelle 55+ ja Helposti liikkeelle 55+. Arvosen mukaan seniorit arvostavat

Niska vetreäksi kuntonyrkkeilyllä Paljon työkseen istuvien kannattaa kokeilla kuntonyrkkeilyä. Etenkin tietokoneella tai auton ratissa runsaasti aikaansa viettävillä niska-hartiaseudun lihakset voivat jumiutua, jos laiminlyö kunnostaan huolehtimisen. Kuntonyrkkeilyssä kuntoilija antaa tavallaan omatoimista hierontaa niskalihaksilleen, ja niska-hartiaseutu vetristyy. Toinen varteenotettava vaihtoehto on tutulta kuulostava sulkapallo, joka on todella mukava kuntoliikuntalaji, kunhan vain oppii oikeat tekniikat. Varalan Urheiluopisto tarjoaa siinäkin opetusta. Monipuolisuus tärkeää Arvonen kehottaa kokeilemaan eri lajeja jo senkin tähden, että yksipuolinen liikunta on puuduttavaa pidemmän päälle, ja liikuntaharrastus voi jopa lopahtaa kesken. Esim. steppilautaharjoittelu yksinään on varsin korkeasykkeistä liikuntaa ja vaatisi vastapainokseen myös kevyempää toimintaa, kuten venyttelyä ja rentoutusta. Liikunnan tehtävänä on ennen kaikkea tuottaa vaihtelua ja mielenvirkistystä koko olemukselle. Urheiluopisto onkin Arvosen mielestä oiva paikka tutustua eri lajeihin turvallisesti ohjauksessa ja löytää siten oma lajinsa.

Joogatunnille rauhaa voi tuoda miellyttävä valaistus itse lajin lisäksi.

www.kotimaassa.fi

Hyvinvointi

ylpyläperinne elää vahvana Savonlinnassa, sillä kylpylätoimintaa on Kasinonsaarella ollut jo 1800-lvun lopulta lähtien. Yhä edelleen ihmiset hakevat sieltä eväitä hyvinvointiin. Kylpyläelämä on osa Savonlinnan rikasta historiaa ja nykypäivää.

Onnellisten saarella Eeva Oksman

Osa eurooppalaista kylpylähistoriaa Spahotel Casino sijaitsee upealla paikalla, keskellä kaupunkia, ja kuitenkin omalla rauhallisella saarella. Samalla paikalla sijaitsi aikanaan vuonna 1896 valmistunut Olavin kylpylaitos. Kesäisin kylpylävieraita saapui niin Keski-Euroopasta kuin Venäjältä. Kylpylärakennuksen lisäksi saarella oli ravintola Wanha Kasino joka vielä nykyäänkin on toiminnassa. Kylpylävieraat majoitettiin viiteen huvilaan. Nykyisen Savonlinnasalin paikalla oli juhlahuoneisto, jossa järjestettiin monenlaisia kulttuuririentoja, kuten iltamia ja konsertteja.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2012

Spahotel Casino

Kansainvälistä kylpyläkautta kesti aina 1920-luvulle asti, jolloin juhlahuoneisto paloi. Kylpylätoiminta ei kuitenkaan missään vaiheessa päättynyt, vaikka vuonna 1964 paloi vanha kylpyläkin. Sotien jälkeen painopiste vain oli muuttunut, jolloin pääpaino oli kuntoutustoiminnassa. Muutama vuosi sitten Savonlinnassa aloitettiin toiminta uudelta pohjalta, kun uudeksi omistajaksi tuli Primehotel Savonlinna Oy. Kuntoutuksessa päätettiin jatkossa keskittyä ennaltaehkäisevään, työkykyä ylläpitävään toimintaan sekä hyvinvointipalveluihin. Nykyään Spahotel Casino on virkeä kylpylä-, kokous- ja lomahotelli.

Hyvää huolenpitoa ja monipuolisia palveluja Kylpylässä on poreallas sekä virkistysallas vastavirtauintimahdollisuuksineen ja vesihierontaa saa joko veden alta tai vesiputouksesta. Myös ulkoaltaassa on lämminvesiputous. Allasosastolta pääsee ympäri vuoden myös järveen uimaan. Lämpöä tarjoavat kaksi suomalaista saunaa, höyrysauna, infrapunasauna sekä tilaussauna. Casinon Terveys- ja hyvinvointiosastolla on saatavana sekä hemmotteluhoitoja että fysioterapiapalveluja, ja Ihonhoitoklinikka palvelee vaativissakin ihonhoitotarpeissa. Osaston Nail Spa hoitolasta voi hankkia itselleen rakenne- tai geelikynnet, tai vaikkapa korostuttaa silmiään ripsitimantein!

Luonto lähellä Kasinonsaaren miljöö on tunnelmallinen ja historiallisesti arvokas. Spahotel Casino hyödyntää muun muassa työhyvinvointi- ja kuntoremonttikursseilla oivaa sijaintiaan

sinisen Saimaan äärellä ja puhtaan luonnon keskellä. – Esimerkiksi retki viereisen Sulosaaren laavulle nokipannukahveineen jää varmasti mieleen, toteaa Tervonen.

Majoitusta Casinolla on 80 majoitushuonetta, mutta varsinkin Savonlinnan Oopperajuhlien aikaan on täyttä; siitäkin huolimatta, että kesäisin käytössä on kesähotelli, joka tuo 450 lisäpaikkaa. Hotellin edessä on vierasvenesatama, jossa voi yöpyä omassa veneessä ja hyödyntää muutoin Casinon kylpylä- ja ravintolapalveluja. Casinon myyntipäällikkö Jaana Tervonen tietää kertoa, että lähitulevaisuudessa majoitustiloja on tulossa lisää. – Tarkoitus on rakentaa 16-kerroksinen tornihotelli, johon tulee mm. hotellihuoneita ja senioriasuntoja sekä erilaisia tiloja liikuntaan ja kuntoiluun, valottaa Tervonen. Rakennus valmistunee vuoden 2014 aikana.

www.kotimaassa.fi

Hyvinvointi

Rauhalahden tunnelmaa. Kuva: Alias Studiot / Sami Tirkkonen

Lämpöä talveen Irmeli Kojonen

Rauhalahdessa

yksyn taittuessa talveksi ei aina jaksaisi lähteä ulos räntään ja sateeseen. Silloin on suloista pulahtaa kylpylän lämpöiseen altaaseen tai helliä eukalyptussaunan lempeässä höyryssä työssä kipeytyneitä lihaksia. Lämmin vesi on elementti, joka virkistää niin kehon kuin mielen.

Rauhalahden kylpylähotellissa on valmistauduttu talven sesonkiin. – Moni haluaa katkaista syksyn pimeän kauden pienellä lomalla kylpylän lämpöön, Sirpa Nyyssönen Rauhalahdesta kertoo. Perheet tai pariskunnat tulevat viettämään esimerkiksi viikonloppulomaa tai isänpäivää, ja yritykset järjestävät pikkujoulujaan. Mutta tuleepa sitten kahdestaan, perheen kanssa tai isommalla porukalla, kylpylä on aina virkistävä kokemus.

Kylpylänautintoa lumen keskellä Rauhalahdessa kylpylävieraita hemmotellaan valinnan runsaudella: kylpylästä löytyy 10 erilaista allasta. Kuntouintialtaan ohella on tarjolla lämpimiä altaita hierontapisteineen sekä 38-asteinen poreallas. Ulkoaltaassa voi nauttia valkoisena hohtavan talvimaiseman keskellä veden lämmöstä ja seurata lumen leijailua tummalta iltataivaalta höyryävänlämpöiseen veteen. Lapsiperheitä ilahduttaa useampi lastenallas sekä isompien lasten suosima vesiliukumäki. Välillä voi piipahtaa saunassa, joita löytyy kaksikin erilaista: perinteinen suomalaissauna sekä roomalais-iiriläinen höyrysauna. Uskaliaimmat kastautuvat saunan päälle kirpaisevan kylmässä 7-asteisessa altaassa, joka on virkistävä kokemus. Kylpylän palveluihin kuuluvat myös erilaiset hemmottelu- ja kauneushoidot.

Liikuntaa ja hyvää ruokaa Aamutuimaan voi osallistua vesijumppaan, joka aamiaisen ja kuntosalin ohella sisältyy majoitushintaan. Buffet-aamiaisella kan-

Jätkänkämppä jouluvalaistuksessa. Kuva: Mikko Rossi

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2012

Kuntoutus vahvistaa 5 vrk täysihoidolla Kohderyhmä: kuntoutuksen tarpeessa oleville 5 vrk sisältää: Majoitus 2 hengen huoneessa Täysihoito Lääkärin tulotarkastus Päivittäinen fysioterapia 5 kertaa fysikaaliset hoidot Terveysneuvontaluennot Liikuntaryhmät Vapaa-ajan ohjelma Kuntosalin, allas- ja saunatilojen käytön Avustettavuuslisä tarpeen mukaan (ei sis.hintaan) Hinta alkaen 192,-/vrk/hlö

Rauhalahden tanssit. Kuva: Alias Studiot / Sami Tirkkonen

nattaa maistaa myös paikallisia erikoisuuksia. Muutenkin ruokailuvaihtoehdoissa on hyvin valinnan varaa. Buffetravintolassa tarjoillaan sekä lounasta että päivällistä, ja pikkujouluaikaan on illalla tarjolla vielä pikkujoulubuffet. Myös pizzaa ja hampurilaisia on saatavilla. Kulinaristit herkuttelevat a la carte -listan Kuopio-menulla, joka vaihtelee sesongin mukaan, ja jossa on tarjolla lähituottajien herkkuja. Iltaisin on mahdollista nauttia monipuolisesta viihteestä musiikin ja pikkujoulukaudella myös revyiden muodossa.

Lisätietoja puh. 02 573 3250.

www.kuntke.fi

Jätkänkämpän jäljittelemätön tunnelma Syksyn tullen valot syttyvät Rauhalahden Jätkänkämpän edustalla. Rautavaarasta aikoinaan tänne siirretty 1950-luvun aito tukkilaiskämppä sijaitsee idyllisen metsäpolun päässä n. 600 metriä kylpylästä.

Kelankaari 4, 38700 Kankaanpaa

Jätkänkämpällä vietetään aina tiistai-iltaisin yleistä savusauna- ja perinneiltaa. Iso savusauna sijaitsee kämpän pihapiirissä, ja siellä pääsee nauttimaan vanhan ajan löylyistä. Saunan jälkeen Jätkänkämpässä on tarjolla kämppäillallinen. Buffet-pöydän annista nauttiessa voi kuunnella hanurimusiikkia sekä paikallisia kaskuja ja kertomuksia. Joulun alla menu vaihtuu jouluiseen.

Lauantai 15.12.2012 klo 10 - 16 Sunnuntai 16.12.2012 klo 11 - 16

Ei ole vesiliukumäen ja savusaunan voittanutta. Kuvat: Mikko Rossi

Emma Theman 2012

Tervetuloa Joulutunnelmaan! www.lohja.fi/menneenajanjoulumarkkinat

www.kotimaassa.fi

Hyvinvointi

antaalla Kehä III:n varressa, kauppakeskus Jumbon kyljessä sijaitsee monipuolinen viihdekeskus Flamingo Spa. Eeva Oksman

Flamingo Spa

Flamingo Spassa irti arjesta

Normaaleista kylpylöistä poiketen Flamingo Spa sisältää kokonaan aikuisille rauhoitetun osaston. Sen itämainen tunnelma, eteeristen öljyjen tuoksut ja kirkasvalohuoneen ihanan valkoinen hiekka rantamaisemineen vievät ajatukset takuuvarmasti pois arjesta. Lämpimät loikoilualtaat ja monet erikoiset saunat saavat stressaantuneenkin kävijän rentoutumaan ja ammentamaan uutta voimaa. Ja jos pakettiin yhdistää vielä ihania hemmotteluhoitoja, olotila lähentelee taivaallista! Flamingo Spa on toiminut vuodesta 2008. Sen palveluihin kuuluvat koko perheen Vesipuisto, aikuisten Spa & Wellness, lasten sisäseikkailupuisto Naurusaari, Flamingo Spa Shop sekä maaliskuussa 2012 toimintansa aloittanut Flamingo Day Spa. Viihdekeskuksen parkkihallissa on 800 ilmaista parkkipaikkaa. Sisään ajetaan Tasetieltä, Flamingon pääsisäänkäynnin puolelta.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2012

Liukumäet lasten mieleen Flamingosta on tullut monen perheen suosikkikohde, sillä vesipuiston lisäksi lapsista on mukava touhuta sisäseikkailupuisto Naurusaaressa. Lapsiperheille paikka on kuin unelmien täyttymys, jossa vierähtää kevyesti koko päivä. Flamingo Spa on Pohjoismaiden suurin kylpylä, jonka kokonaispinta-ala on yli 10.000m². Span Vesipuistossa on useita erilaisia vesiliukumäkiä, joista löytyy jokaiselle sopiva. Kaksi pienintä mäkeä on erilaisia leikkivälineitäkin sisältävässä lastenaltaassa ja tarkoitettu perheen pienimmille. Uimataitoiset voivat hypätä Villivirran kuljetettavaksi yli 60 metrin matkalle kohti alempana odottavaa allasta. Jos ikää on mittarista vasta kolme vuotta, mukavan vauhdikas vaihtoehto on Inkaputous. Sen pitkässä liukumäessä on kolme rataa. Familia on 22-metrinen liukumäki, jota alle 6-vuotiaat laskevat sujuvasti vanhempien valvonnassa. Hurjapäille soveltuva Magic Maya on

puna-keltainen liukumäkitunneli, jota lasketaan renkaan päällä istuen. Liukumäen pituus on huikeat 152 metriä ja korkeusero peräti 12 metriä. Jo renkaalla pysyminen vaatii taitoa, ja siksi liukujien tulee olla yli 8-vuotiaita. 7 + 2 allasta Altaiden osuus on Flamingo Span pintaalasta noin 1500 m². Altaista suurin on Viihdeallas, jossa uinnin lomassa voi 32-asteisessa vedessä nautiskella virran pyörteistä ja ilmaporekylvyistä. Loivasti syvenevä allas soveltuu hyvin lapsillekin. Syvimmillään altaassa on vettä 1,3 metriä. Noin 25-metrisessä Sporttialtaassa voi harrastaa kuntouintia, mutta se soveltuu myös allasjumppaan ja vauhdikkaisiin pallopeleihin. Virtauskanaali kiertää vesimassoja syöksevää suurta vesisientä, ja kanaalissa voi heittäytyä virran vietäväksi.

Spa & Wellness -osaston mineraalialtaassa kelluessa voi kuulla vedenalaista musiikkia.

Yksi vesipuiston katseenvangitsijoista, vaikuttava Maya-temppeli, on itse asiassa hyppytorni. Uskalikot hyppäävät kolmen tai viiden metrin hyppylavalta alapuolella olevan hyppyaltaaseen, jonka syvyys on neljä metriä. Rauhallisemmasta menosta pitävät istuvat Jacuzzissa, joka on suurikokoinen poreallas ilma- ja vesihierontapisteineen. Geysir on vesisohvilla varustettu allas, jossa pulppuavat ilmaporeet antavat hierontaa. Nimensä mukaan Geysir syöksee säännöllisin väliajoin lämmintä vettä korkealle ilmaan. Suihkutilojen yhteydessä kaikkien käytettävissä on suomalainen sauna. Oma osasto aikuiseen makuun Aikuisten Spa & Wellness -osastolle siirrytään vesipuiston kahvion viereisestä portista. Välioven eristämällä osastolla vallitsee täysin erilainen tunnelma. Alue on hämyinen ja taustalla soi rauhoittava musiikki. Osastolla on kuusi erilaista saunaa, lämmitettyjä leposohvia, mineraaliallas ja lämminvesiallas sekä A-oikeuksin varustettu allasravintola. Alueella on myös tunnelmallinen suolahuone sekä aurinkorannaksi maisemoitu, tilava Sabbia Med -kirkasvalohuone. Mineraalivesialtaassa kelluminen ja vedenalaisen musiikin kuuntelu vie kohti täydellistä rentoutumista. Altaassa on myös ilmaporevesisohvia, joilla maatessa veden mineraalit hoitavat esimerkiksi atooppista ihoa. Altaan syvyys on 1,25 metriä ja veden lämpötila

34 astetta. Veden suolapitoisuus on 2,5 %, minkä tuntuu nosteena. Lämminvesialtaan veden lämpötila 37 astetta ja altaan syvyys on vain reilu puoli metriä. Altaissa makoilu on todella rentouttavaa! Saunasta toiseen Yrttisauna on ihanantuoksuinen höyrysauna, jossa höyry- ja lämpöaallot toistuvat lyhyin väliajoin. Saunan lämpötila on noin 45 astetta. Nautiskeluhetki muodostuu höyryn, aitojen yrttiaromien ja miellyttävän lämmön yhteisvaikutuksesta, minkä kruunaavat tunnelmaan sopiva pehmeä valo ja rentouttava musiikki. Höyrysaunoja on kaksi erilaisin tuoksuin ja värimaailmoin. Lämpötila on noin 50 astetta. Suomisaunassa lämpötila on noin 80 astetta, niin kuin monen suomalaisen kotisaunassakin. Biosaunassa kosteusprosentti on korkeampi ja lämpötila vain noin 60 astetta. Tervantuoksuiseen Perinnesaunaan on luotu ihanan tunnelmallinen miljöö. Spa & Wellness ja Day Spa tarjoavat laajan valikoiman erilaisia rentoutus- ja kauneushoitoja. Flamingo Span hoidot toteutetaan Spa & Wellness -hoitoalueella erilaisissa hoitosviiteissä. Kaikki nämä hoidot sisältävät Spa & Wellness ja Vesipuiston pääsymaksun, joten osa hoidoista on varsin edullisia. Flamingo Day Span hoidot toteutetaan Day Span tiloissa ja niihin ei kuulu kylpylän käyttöä.Ryhmille, ystäväporukoille ja pariskunnille on rakennettu erilaisia teemapaketteja. Hoidot ladataan kätevästi suoraan rannekkeille. Rannekkeella voi myös maksaa ruuat ja juomat vesipuiston ja kylpylän puolella. Sisäänpääsyhintaan kuuluu lainapyyhe, jota käytetään Spa & Wellness -alueen saunoissa.

Koko perheen Vesipuisto liukumäkineen.

www.kotimaassa.fi

Hyvinvointi

iesitkö, että jo kymmenen minuutin oleskelu luonnossa vaikuttaa elvyttävästi? Parinkymmenen minuutin oleskelu luonnon helmassa kohentaa puolestaan mielialaa, ja jos malttaa oleskella tunnin, myös keskittymiskyky ja tarkkaavaisuus paranevat!

Korteniemen päärakennus. tus lli Kuva: Metsäha

Korteniemen pilkkun enäinen. Kuva: Aija Mäkinen

Menneille sukupolville luonto on ollut lähde, josta on ammennettu voimaa, rohkeutta ja elämänuskoa. Taiteilijoille se on ollut ehtymätön inspiraation lähde.

Luonnon helmassa virkistyminen ja elpyminen on ikivanha viisaus, mutta se on tieteellisesti osoitettu oikeaksi vasta viime vuosikymmeninä. Tutkimukset viittaavat siihen, että luontoon meneminen vaikuttaa ihmisen terveyteen, hyvinvointiin ja kehitykseen merkittävämmin kuin olemme osanneet ajatellakaan. Vihreä luonto edistää psyykkistä hyvinvointia, vähentää stressiä, vahvistaa immuniteettia ja edistää paranemista. Vanha kansa tietää edelleen, että ihmisen alkuperä on luonnossa ja siten ihminen tarvitsee luontoa voidakseen hyvin. Nykyaikana monen kaupunkilaisen luontosuhde voi kuitenkin olla suorastaan olematon. Tämän korjaamiseksi Metsähallituksen Luontopalvelut on laatinut

Lammaslaidun Korteniemen perinnetilalla. Kuva: Riikka Tikkanen

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2012

Terveyttä kansallispuistoista -toimintaohjelman. Sen päämääränä on kansalaisten terveyden paraneminen aktiivisen luontosuhteen, aitojen luontokokemusten ja monipuolisen luonnossa liikkumisen kautta.

Mars metsään! Luontoliikunta on helppoa ja hauskaa ympäri vuoden. Luontoliikunnan ja oman luontosuhteen rakentamisen voi aloittaa omasta pihapiiristä tai vaikka turvallisesti kansallispuistojen viitoitetuilla poluilla. Suomen 37 kansallispuistoa ovat paitsi Suomen hienointa luontoa ja tärkeitä suojelukohteita, myös upeita kohteita meille kaikille luonnossa virkistäytymiseen. Ja mikä parasta - kansallispuistojen palvelut, huolletut polut ja rakenteet ovat vapaasti kaikkien käytettävissä.

Torronsuo. Kuva: Sami Uusitalo

Luonto on tärkeä osa hyvinvointiamme. Sen kauneus, hiljaisuus ja voima rauhoittaa, innostaa, kannustaa… Yhä useampi tarvitsee sitä kokemusta.

Titta Jylhäkangas

Korteniemen perinnetilaan tutustuminen esimerkiksi talkoopäivinä lisää ymmärrystä iso(iso)vanhempiemme luontosuhteesta ja elämäntavasta. Perinnetila on säilynyt yhtenäisenä kokonaisuutena yli sadan vuoden ajan, ja tuon tunnelman aistii jo kävellessään pihapiiriin – tuntuu kuin oikeasti matkaisi ajassa 100 vuotta taaksepäin. Kiireetön tunnelma ja verkkaisuus huokuvat ympäröivistä rakennuksista ja miljööstä. Pelloilla laiduntavat kesäisin hevoset, lehmät ja lampaat, ja kanat tepastelevat kukkonsa kanssa pihapiirissä.

Patikoi perinnetilan tunnelmissa Lounais-Hämeen kansallispuistot, Torronsuo ja Liesjärvi, sijaitsevat Tammelan kunnan alueella. Liesjärven kansallispuisto on monipuolinen päiväretkikohde niin kesällä kuin talvella. Patikoiden voi tutustua muun muassa tunnelmalliseen Ahonnokan vanhan metsän alueeseen sekä komeaan, järvimaisemaa halkovaan Kyynäränharjuun. Vanhat ajat heräävät eloon puiston eteläosassa sijaitsevalla Korteniemen perinnetilalla, jossa voi kokeilla myös entisaikojen askareita.

Suksi suolle - huolletut ladut odottavat Torronsuon kansallispuisto on EteläSuomen suurin keidassuoalue. Se on säilynyt nykypäiviin asti lähes luonnontilaisena. Suon keskellä on lukuisia pieniä, mäntyä kasvavia metsäsaarekkeita ja suota reunustavat metsät, harjut, kalliojyrkänteet ja näköalakalliot, joilta aukeavat laajat näkymät suon eri osiin. Torronsuo tarjoaa luonnossa liikkujalle kaikkina vuodenaikoina nähtävää, aistittavaa ja koettavaa. Lumettomaan aikaan suoalueeseen pääsee tutustumaan pitkospuita pitkin.

Maisemia kannattaa pysähtyä ihailemaan myös kahdesta luontotornista. Talvella pitkospuiden ulottumattomassa olevat suon keskiosatkin ovat saavutettavissa. Avara maisema ja lumipeitteiset männynkäppyrät luovat erämaisen ja lappilaisen tunnelman suolla suksijoille. Hyvänä lumitalvena hiihtoreittejä voi parhaimmillaan olla 45 km. Sopiva lähtöpaikka hiihtoretkelle on esimerkiksi kansallispuiston pääpysäköintialue Kiljamossa. Torroseura ajaa talkootyönä kansallispuistoon latuja tammikuun alusta maaliskuun loppuun ja kunnostuksen pääpaino on sopivasti viikonlopuissa. www.luontoon.fi

Metsähallituksen Luontopalvelut suojelee ja hoitaa alkuperäistä ja uhanalaista suomalaista luontoa sekä tuottaa luonnossa liikkujille retkeilypalveluja. Luontopalvelujen vastuulla ovat maamme kansallispuistot, luonnonpuistot ja muut valtion suojelualueet, pohjoiset erämaaalueet sekä Metsähallituksen eräasiat.

www.kotimaassa.fi

Hyvinvointi

Hei, missä olet

Kerro itsestäsi ja palveluistasi suoraan

ryhmämatkaajille

ja mitä teet?

ja matkailuaktiiveille

printtilehdessä tai verkkopalvelussa.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2012

Reissun päällä

Anne Pentti

Anne Pentti on naantalilainen kirjoittaja, joka arvostaa kotimaataan.

VESI ON PARASTA! Talven tulo alkoi viime kuussa tuntua polvissa. Työtuolista nouseminen laittoi irvistämään kivunnipistyksestä ja tunnin ajomatkan jälkeen piti tukeutua auton oveen, jotta pääsin ylös penkiltä. Lakkasin kyykistymästä, koska nouseminen oli niin vaikeaa. Toinen polvi alkoi herätellä jopa yöllä. Aurinkoinen sunnuntaiaamu kannusti lyhyelle aamulenkille rantaan. Talviuintipaikka oli laitettu kuntoon ja päätin liottaa polviani kylmässä syysvedessä. Sen verran mukavalta se tuntui, että parin viikon aikana tein saman puolenkymmentä kertaa. Enkä tyytynyt vain polvien kastelemiseen, vaan riemusta sai nauttia koko kroppa.

Tapahtuma- ja mainoskuvaukset

Lenkkeily ja pyöräily olivat jääneet kokonaan polvimurheiden takia ja hameenvyötärö tuntui puristavan. Arvelin, että uinti olisi polviystävällisempi mutta kuitenkin riittävän rasittava liikuntalaji, joten latasin uimahallikortille käyntikertoja sen verran, että riittäisivät vuoden loppuun saakka. Matkauinti se vasta hyvää tekikin. Eikä pelkästään polville, vaan kaikki muutkin nivelet tuntuivat ihastuvan vesilenkkeihini. Säännöllinen uinti tuntui pistävän pääkopankin parempaan järjestykseen. Vaihtelun vuoksi sidoin välillä vyötäisilleni sinisen vesiuintikellukkeen ja tein matkaa vettä polkien.

Katso kuvagalleria netissä ja kysy lisää!

AdPhoto

Koivet toimivat sen verran hyvin, että uhmasin viikon ajan syksyisiä vesisateita joka ilta. Reippaat kumisaapaskävelyt keltainen syydvesti päässä tuntuivat uudistavan koko verenkiertoelimistön. Lisäbonuksena vastaantulijat saivat iloisen hymyn kasvoilleen lenkkitamineeni nähdessään.

Joni Rantasalo | Photography www.adphoto.fi | 0400 316 414

Nyt odottelen lunta ja pakkasia, jotta pääsen seuraavien vesiurheilulajien pariin. Vettä se on lumikin ja hyviä hoidettuja latuja löytyy kaikkialta Suomesta. Jääksi muuttunut vesi tarjoaa seuraavan lajin, kun kotikaupunki auraa luisteluradat jäätyneelle merenlahdelle.

Seuraava numero 1/2013 ilmestyy TAMMIKUUSSA viikolla 3 n! tule mukaa myyntiin SOITA media 2 1212 puh. 044 70

Vesivoimaa kehutaan ekologiseksi energian lähteeksi. Sen paikkansapitävyys tuli todistettua. Vesi on tehokkain terveyden eliksiiri, paitsi juotuna, niin myös liikuntavälineenä. Sen kunniaksi iso lasi. Skål ja kippis!

www.kotimaassa.fi/mediakortti

www.kotimaassa.fi

SUOMEN UUSIN KYLPYLÄ Tempaise itsesi irti arjesta ja tule testaamaaan Suomen uusin kylpylä. Laske huima 130 metrin vesiliukumäki, ui 100 metrin jokialtaassa ja rentoudu porealtaiden lämmössä. Nauti lomastasi myös ulkoillen, hiihtäen, day span hoidoissa sekä hyvästä viihteestä nauttien. Unohtamatta tietenkin hyvää ruokaa.

Vain 20 minuuttia Jyväskylästä!

Myyntipalvelu puh. 020 751 6300 tai peurunka@peurunka.fi Peurungantie 85, 41340 Laukaa | www.peurunka.fi