Matkailu kotimaassa.fi nro 5-2013 by Matkailu kotimaassa.fi

HYVINVOINTIA KYLPYLÄLOMASTA

KULTTUURIHISTORIALLINEN Aulanko on kylpylänautintojen keidas, joka tarjoaa kehoa ja mieltä helliviä hyvinvointipalveluja sekä maistuvia elämyksiä. Varaa rentouttava hyvinvointiloma ja tule nauttimaan! Varaukset www.rantasipi.fi tai 020 055 055 Aulangontie 93, Hämeenlinna puh. 03-658 801, aulanko.rantasipi@restel.fi

Vietä perinteinen Joulu Kankaanpäässä!

Joulumuorin virkistyspaketti täysihoidolla 21.-26.12. 3 vrk:n paketti sisältäen yhteiskuljetuksen 23. - 26.12.13

www.santasport.fi

408,-/hlö/2 hh (5-12 v - 50%)

Bussireitti meno-paluu: Helsinki-Riihimäki Hämeenlinna-TampereKankaanpää

Santasport on perhelomailijan keidas keskellä luontoa ja kaupunkia, Ounasvaaran upeissa maisemissa. Rentoudu kylpylässämme tai seikkaile koko perheen voimin Lappset Funparkissa. Meillä saat liikunnasta hyvän mielen ja olon koko perheelle. - Tule viihtymään ja voimaan hyvin! sales@santasport.fi

(ei sis.kuljetusta)

Valitse 2,3,4 tai 5 vrk 2 vrk 258,-/hlö/2 hh 3 vrk 338,-/hlö/2 hh 4 vrk 428,-/hlö/2 hh 5 vrk 493,-/hlö/2 hh

Omaisen henkilökohtaiselle avustajalle tarjoamme oman erikoishinnan!

Lisätiedot ja varaukset puh. 02 573 3401 tai puh. 02 57 333

0207 984 222

Santasport Lapin Urheiluopisto Hiihtomajantie 2 96400 Rovaniemi

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2013

Muita vaihtoehtoja:

Kuntoutuskeskus Kankaanpää Kelankaari 4 38700 Kankaanpaa www.kuntke.fi

erustuslain mukaan suomi ja ruotsi ovat maamme kansalliskieliä, ja erillinen kielilaki pyrkii turvaamaan niin suomenkuin ruotsinkieliseen väestöön kuuluville mahdollisuuden myös elää täysipainoista elämää omaa äidinkieltään käyttäen.

TÄSSÄ NUMEROSSA Pääkirjoitus............................................................. 3 Pohjanlahden Rantatie yleistä................................................................. 4-5 Kristiinankaupunki.......................................... 6-11 Kaskinen......................................................... 12-17 Teuva.............................................................. 18-19 Närpiö............................................................ 20-27 Korsnäs........................................................... 28-30 Maalahti......................................................... 32-35 Mustasaari...................................................... 36-37 Vaasa.............................................................. 38-48 Merenkurkku................................................. 50-51 Vöyri............................................................... 52-55 Hyvinvointi....................................................... 56-62 Matkan varrelta.................................................... 63

Matkailu kotimaassa.fi -lehti toimitus@kotimaassa.fi www.kotimaassa.fi 5. vuosikerta

Pohjanlahden Rantatietä esittelevässä juttusarjan tässä osassa olemme alueella, jossa asukkaista suurin osa puhuu äidinkielenään ruotsia. Asioidessani heidän kanssaan puhuimme pääosin ruotsia, vaikka ruotsin kielen puhumisesta minulla olikin vierähtänyt rutkasti aikaa. En kokenut olevani omimmillani, mutta ei täysin ruotsinkielisessä ympäristössä elävien olisi ollut yhtään sen helpompaa yrittää puhua suomea. Keskustellessamme jouduin täydentämään vaillinaista ruotsiani suomenkielisillä sanoilla, ja puhe oli usein sekakieltä. Siksi arvostan suuresti keskustelukumppaneitteni tapaa suhtautua puheeseeni. He eivät naureskelleet ruotsilleni eivätkä etsineet siitä virheitä, vaan puutteista huolimatta koettivat löytää puheestani sen oleellisen, ja tarvittaessa puhuivat minulle suomea. Päämäärä ja fokus oli saada asioista selvää. Heidän suhtautumisensa minuun toi mieleeni 1990-luvun alussa Ruotsissa viettämäni pari vuotta. Toimin tuolloin erään suomenkielisille asukkaille tarkoitetun alkoholistikodin föreståndarena, ja pääsin työssäni näkemään, miten ja missä laajuudessa Ruotsin valtio oli valmis satsaamaan – ei vain suomalaisten – vaan kaikkien maahanmuuttajien elämän ja hyvinvoinnin järjestämiseen. Myös ruotsalaisilla työtovereillani oli sama suhtautumistapa kuin nyt Pohjanmaalla oli: puheesta ei haettu virheitä, epäonnistumisille ei naurettu, vaan kaikessa pyrittiin vilpittömästi auttamaan, ymmärtämään ja kannustamaan uusissa oloissa ja uudessa kulttuurissa kamppailevaa ihmistä.

Tilaukset ja osoitteenmuutokset:

Päätoimittaja: Ahti Oksman puh. 0500 439 857 ahti.oksman@kotimaassa.fi Toimitussihteeri: Eeva Oksman puh. 0500 439 863 eeva.oksman@kotimaassa.fi Toimittajat: Matleena Ikonen puh. 0400 302 066 matleena.ikonen@kotimaassa.fi Irmeli Kojonen puh. 0440 533 303 irmeli.kojonen@kotimaassa.fi Suvi Roselli puh. 0440 437 362 suvi.roselli@kotimaassa.fi Mediamyynti: puh. 044 702 1212 myynti@kotimaassa.fi Taitto: Mainostoimisto Penbox puh. 044 375 3254 www.penbox.fi Painopaikka: Sata-Pirkan Painotalo Oy sata-pirkanpainotalo.fi

Keskustelin tästä asiasta pitkään Närpiön kaupunginjohtaja Hans-Erik Lindqvistin kanssa, joka oli tutustunut aiheeseen samoin asuessaan Ruotsissa. Hän kertoi, että myös Närpiössä ja muissa Pohjanmaan rannikkokunnissa on otettu käyttöön samanlaiset toimet maahanmuuttajien sopeuttamiseksi. Närpiön kaupungin asukkaista 8,7 % puhuu äidinkielenään 30 muuta kieltä kuin ruotsia. Heitä on tullut kaikista maailman kolkista, mutta kotouttamistyön hedelmänä kaikilla on asunnot, he käyvät työssä, saavat palkkaa ja tuntevat kuuluvansa närpiöläiseen yhteiskuntaan sen täysivaltaisina jäseninä.

puh. 044 702 1212 myynti@kotimaassa.fi www.kotimaassa.fi/tilaus Tilaushinnat (5 nroa) -määräaikaistilaus 30 € -kestotilaus 27 € -irtonumero 6,80 € (sis. alv 10%) Internet-sivut ja verkkolehti: webmaster@kotimaassa.fi

Matka opetti minulle paljon ja sai minut ajattelemaan meidän suomalaisten suhtautumista ruotsinkieliseen vähemmistöömme. Miksi suhtaudumme heihin ikään kuin kyseessä olisi Suomi– Ruotsi-maaottelu? Miksi emme halua ymmärtää heitä? Miksi emme suostu – vaikka kuinka vajavaisesti – puhumaan heidän omaa äidinkieltään, vaan edellytämme heiltä aina suomen kielen käyttöä? Antamalla kunkin äidinkielelle sille kuuluvan arvon saisimme varmasti aikaan jotain hedelmällistä ja rakentavaa.

Julkaisija: Menuetti Group Oy asiakaspalvelu@menuetti.fi www.menuetti.fi ISSN 1798-0445 (painettu lehti) ISSN 1798-0453 (verkkojulkaisu) Kansikuva: Sälgrundin majakka, Kaskinen, Kuva: Mårten Sjöblom

Tämän pääkirjoituksen kautta haluan kiittää kaikkia tapaamiani ihmisiä siitä hyvästä, rakentavasta ja ystävällisestä vastaanotosta jonka teiltä sain. Minulla ja meillä on siitä paljon opittavaa! Ahti Oksman

http://www.facebook.com/matkailukotimaassa

www.kotimaassa.fi

Pohjanlahden Rantatie

altakunnallisen matkailutiestatuksen vuonna 2010 saanut Pohjanlahden Rantatie on uusin valtakunnallinen matkailutie Vehmaalta Tornioon. Rantatie on yhdistänyt länsirannikon jokisuiden kaupunkeja aina keskiajalta nykypäivään asti. Viime numerossa alkanut Pohjanlahden Rantatien esittelysarja on nyt edennyt Pohjanmaalle.

Pohjanlahden Rantatie – lähes 900 km luontoa, kulttuuria ja lähimatkailua Eeva Oksman

Pohjanlahden Rantatie on vanha, jo keskiajalla toiminut maantie, joka kulkee Suomen länsirannikkoa mukaillen Turun seudulta Tornioon saakka. Viimeistään 1500-luvun lopulla tieyhteys ylsi Pohjanlahden ympäri Tukholmasta Turkuun, ja 1600-luvulla muodostettu postilaitos käytti tietä silloin, kun kelirikko tai myrskyt sulkivat suoran merireitin valtakunnan osien välillä. Tiellä on siis pitkä historia. Pohjanlahden Rantatie toimii maantieteellisesti kokoavana historiallisena tienä, jolta erkanevat muun muassa Revontultentie, Tervan tie, Sininen tie ja Saariston Rengastie. Rannikolla kulkeva matkailutie on vaihtoehto nopeille, suorille valtateille. Rantatien varrella ja sen lähiympäristössä on useita pysähtymisen arvoisia ympäristöjä ja kohteita.

Historia ja kulttuuri Rantatietä kulkeva saa muun muassa kattavan kuvan Suomen länsirannikon kaupunkien historiasta. Vanha Rauma on esimerkki kerroksellisesta keskiaikaisperäisestä kaupungista, ja eri aikakausien asutusta ja rakennustapoja voi löytää myös muualta reitin varrelta. Alueelle tyypillisen maankohoamisen myötä rannikon lähelle sisämaahan on jäänyt hyvin säilyneitä asuinalueita eri aikakausilta, kun ihmiset ovat muuttaneet lähemmäs merenrantaa. Myös reitin luonto on varsin monipuolinen. Yhdessä Pohjanlahden Rantatien pitkä historia ja monipuolinen luonto mahdollistavat sekä luonto- että kulttuurimatkailun. Luonto ja kulttuuri yhdessä luovat omintakeisen maiseman, joka avautuu Pohjanlahden Rantatietä kulkevalle.

UUSIKAUPUNKI

KUSTAVI

Reittiä on kuljettu jo vuosisatojen ajan, ja siksi Rantatiellä on oma, valtateistä poikkeava luonteensa. Sen valitseva joutuu käyttämään matkantekoon enemmän aikaa, mutta samalla saa itse matkasta enemmän irti.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2013

Majakkaa kuvaavat matkailutiekyltit innostavat poikkeamaan yksitoikkoiselta Kasitieltä. Kylttejä seuraamalla löytää sivuteiden varrelta hyvin säilynyttä rakennusperintöä sekä merellisiä luontokohteita. Esimerkiksi Poriin saapuvan jazzturistin kannattaa vaihtelun vuoksi poiketa päätieltä tutustumassa Ahlaisten kulttuurimaisemaan tai Ulvilan keskiaikaiseen historiaan. Etelärannikon jo kolunneen kulttuurimatkailijan kannattaa suunnata Pohjanlahden idyllisiin puukaupunkeihin. Sisämaan luontoharrastajaa kiinnostaa varmasti Merenkurkun luonnonperintö, Selkämeren uusi kansallispuisto ja rannikon lintukosteikot. Mutkaiset vanhat tieosuudet tarjoavat elämyksiä myös motoristeille. Kaikille rannikkokaupunkien asukkaillekaan lähiseudut eivät ole läpeensä tuttuja, joten matkailutie mahdollistaa päivän tai parin lyhytloman kotinurkilla.

Hyvinvointimatkailu Rantatiellä Hyvinvointimatkailu on yksi Pohjanlahden Rantatien vahvuusalueista. Se pystyy tarjoamaan matkailijoille suomalaisen hyvinvointiloman, jonka tunnuspiirteitä ovat muun muassa irtautuminen arkirutiineista, luonnosta ja rauhasta nauttiminen, rentoutuminen, akkujen lataaminen sekä luontoon tutustuminen. Tarjolla on henkilökohtaista palvelua, terveys- ja kuntoliikuntaa sekä hemmottelua ympäristö ja kestävä kehitys huomioiden. Tervetuloa Rantatielle!

OSA 2: Kristiinankaupungista Vöyrille Tällä Pohjanlahden Rantatien osuudella ensimmäinen etappi on Kristiinankaupunki, jonka idyllinen ja hyvin säilynyt keskusta on harvinainen koko Pohjolassa. Saarikaupunki Kaskisten erikoisuus on poikkeuksellisen yhtenäinen ja hyvin säilynyt ruutukaava, joka on Museoviraston suojelema. Kaskisten jälkeen vuorossa on kasitien itäpuolella sijaitseva Teuva, jossa on hyvät ulkoilumahdollisuudet sekä kesällä että talvella. Kasitien länsipuolelle palatessa kohteemme on Närpiö, jossa järjestetään vuosittain Tomaattikarnevaalit. Mielenkiintoisia nähtävyyksiä ovat mm. Öjskogsparken, vanhat kirkkotallit, Frank Mangs Center sekä kasvihuoneravintola. Korsnäsissa voi ihailla historiallista kirkkoympäristöä ja harvinaislaatuista pappilamuseota. Ulkosaaristossa sijaitseva saariketju Molpehällorna on osa Merenkurkun saariston maailmanperintökohdetta.

Mustasaaren kunta levittäytyy sekä Vaasan etelä- että pohjoispuolelle. Eteläpuolella, Pohjanlahden Rantatien varrella sijaitsee mielenkiintoinen Stundarsin ulkoilmamuseo, jossa on monenlaista toimintaa ympäri vuoden. Vaasassa riittää tekemistä moneksi päiväksi, ja iltaisin voi käydä seuraamassa teatteriesityksiä kummallakin kotimaisella kielellä. Merenkurkun saaristoa voi ihailla vaikkapa risteilyllä Ruotsin puolelle. Reitin viimeinen etappi tällä erää on Vöyri, jossa käytiin aikanaan historiallinen Oravaisten taistelu. Matkan varrella voi pysähtyä Norrvallan urheiluopistolla, joka tarjoaa liikuntamahdollisuuksien lisäksi majoitus- ja ruokapalveluja. Pohjanlahden Rantatiellä kulkiessa kannattaa varata runsaasti aikaa. Kiireettömästi matkustaessa ehtii nauttia kauniista ja vaihtelevista maisemista sekä poiketa reitin varrella sijaitsevissa monissa mielenkiintoisissa kohteissa.

Seuraavaksi saavutaan Maalahteen, joka on Pohjanmaan ainoa saaristokunta. Sen merellisiin maisemiin voi tutustua esimerkiksi Bergössä, jonne on 10 minuutin lossimatka. Suosittu kesäkohde on myös Åminne monipuolisine mahdollisuuksineen.

Lähde: Maunu Häyrynen ja Mikael Lähteenmäki: Tie meren ympäri, Pohjanlahden Rantatien matkailutie -osatutkimusraportti.

Kuva Kaskisista, kuva: Mårten Sjöblom

www.kotimaassa.fi

Pohjanlahden Rantatie

Matleena Ikonen

Sara Bondegård

Kristiinankaupunki I

– onnellisten olohuone

dyllisiä puutalokortteleita, meren kimmellystä, vahvaa me-henkeä ja perinteiden kunnioittamista. Persoonallinen Kristiinankaupunki vannoo hyvän ja leppoisan elämän nimeen.

Kristiinankaupungin idyllinen keskusta mataline puutaloineen ja kapeine kujineen on harvinainen koko Pohjolan mittakaavassa, ja syystäkin sitä kutsutaan usein Pohjanlahden helmeksi. Vuonna 1649 perustettu kaupunki henkii edelleen ainutlaatuisella tavalla vuosisataista perinnettään, jonka pystyy helposti aistimaan kaupungin kaduilla ja kujilla. Ainoana suomalai-

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2013

sena kaupunkina kansainväliseen Cittaslowverkostoon kuuluva Kristiinankaupunki toteuttaa elämänlaatua korostavaa ideologiaa, joka matkailijalle näyttäytyy vieraanvaraisuutena, paikallisen kulttuurin arvostamisena ja leppoisana tunnelmana. Ehjä merellinen puutalomiljöö

Kristiinankaupungin historiallisen keskustan lähes 300 puista asuin- ja talousrakennusta on suojeltu, ja viime vuosikymmenien innostus vanhan säilyttämiseen on osaltaan ollut vaikuttamassa ainutlaatuisen kulttuuriympäristön säilymistä. Kaupungissa ei ole koko sen 350-vuotisen olemassaolon aikana sattunut yhtään laajaa tulipaloa, ja vaikka kaupungin keskusta on vuosisatojen saatossa muuttanut ilmettään, sen puutalokorttelit ja kapeat kujat saavat helposti mie-

likuvituksen laukkaamaan aikoihin, jolloin Kristiinankaupunki oli vilkas laivanrakennuksen, merenkulun ja kalastuksen keskus – kun terva tuoksui, kapakoista kaikuivat merimieslaulut ja maailmalta palaavat kauppaalukset purkivat sisuksistaan kaukaisten maiden herkkuja ja aarteita. Kantakaupungin kaavassa on vielä hyvin nähtävissä renessanssiajan ihannoima suorakulmaisuus. Pitkästä historiasta kertovat erityyliset puutalot, jotka heijastelevat oman aikansa ihanteita, kruununa porvareiden rakennuttamat upeat empiretyyliset kauppakartanot. Eri puolilla kaupunkia sijaitsevat romanttiset kaivot on säilytetty muistona ajalta, jolloin vesi vielä kannettiin koteihin. Uniikit tullituvat vuosilta 1680 ja 1720 kertovat siitä, että Ruotsin vallan aikana kaupunkiin ei tultu noin vain, vaan kaupunkiin saapuvilta perittiin maksu.

musiikki- ja teatteriesityksiä, näyttelyitä ja pihakirppiksiä. Kaupungissa vaalitaan vahvasti markkinaperinnettä, ja kaupungin talvi- ja kesämarkkinat, Mikkelin markkinat ja Vanhan ajan toripäivä keräävät vuosittain jopa kymmeniä tuhansia kävijöitä Kristiinankaupungista ja muualta maakunnasta. Kristiinankaupunkiin voi tutustua myös Toomas-junan kyydissä tai opastetuilla kierroksilla, joita järjestetään niin aikuisille kuin lapsille. Omatoimisesti kaupungin saloihin tutustuvia auttavat opaskirjat Kurkistuksia Kristiinankaupunkiin ja Laivahiiri Lassin kanssa kaupungissa.

Meren sylissä Merellä on ollut suuri merkitys Kristiinankaupungin synnyssä, ja meren läheisyys on vielä nykyäänkin kaupungin peruselementti: erityisesti matkailijat nauttivat meren läheisyydestä ja sen tarjoamista elämyksistä. Kaupungin keskustasta lyhyen matkan päässä sijaitseva Kanuunanlahti tarjoaa lekottelusta nauttivalle sileät, aurinkoiset kalliot ja aaltojen rauhoittavaa kuiskailua. Samalla reissulla voi tutustua myös idylliseen Skatan kalastajakylään. Kristiinankaupungin keskustassa meren tuulia voi haistella kaupunginlahden rannoilla tai keskustan ulkopuolella Leppäsalmen kalastajalaiturilla, jolla voi auringonlaskua ihaillessaan nauttia viereisen kioskin viilentävistä herkuista, tai pulahtaa vaikka mereen!

Kaupungin keskipisteenä on vilkas ja elämää sykkivä Kauppatori, jolle johtaa upea, yli 300-metrinen kivisilta – todennäköisesti Pohjoismaiden pisin. Vuonna 1845 käyttöön otettu silta on mahtava muistomerkki maakunnan asukkaiden yhteistyöstä. Kaupungin ainutlaatuinen puutalokeskusta avautuu yleisölle aina kesäkuussa suositussa Avoimet portit -tapahtumassa, jossa kaupunkilaiset ja matkailijat pääsevät tutustumaan kaupungin pihoihin. Ohjelmassa on mm.

Omalla veneellä matkustaville retkikohteita löytyy Kristiinankaupungin edustan saarilta: Yttergrundin majakkasaarella on Pohjoismaiden toiseksi korkein majakka ja retkisatama, jossa voi yöpyä ja tutustua hämmästyttävään punaiseen rapakivikallioon. Toinen retkisatama on Högklubb Skaftungin ulkopuolella, jossa voi ihmetellä myös kalliopiirroksia, tutustua luotsimuseoon ja ihastella maisemia näkötornista. Kristiinankaupungin varsinainen vierasvenesatama sijaitsee kaupungin keskustassa, Hotel Kristinan rannalla.

Pohjanmaa

Suden suuhun? Meren karujen ulkoluotojen, suojaisan saariston ja rehevien lahtien lisäksi Kristiinankaupungissa pääsee tutustumaan monipuoliseen luontoon, jonka järvet, jokilaaksot ja monimuotoiset metsät muodostavat kokonaisuuden, joka hemmottelee luonnonystävää. Kirsikkana kakun päällä on Kristiinankaupungista noin 15 kilometrin päässä sijaitseva Pyhävuoren alue, jossa viisi vuorenhuippua rikkovat muuten laakean Pohjanmaan silhuetin. Pyhävuoren vaihteleva maasto on oivallinen retkikohde niin vaeltajalle, hiihtäjälle, kasvitieteilijälle kuin sienestäjälle ja marjastajalle. Jääkautiset kivimuodostelmat eli pirunpellot, jylhät kallioseinämät, rotkot, lehdot ja kangasmaat tekevät Pyhävuoren maisemasta ainutlaatuisen. Tiilitehtaanmäen luontopolku tutustuttaa Pohjanmaan nuorimpaan, veden alta nousseeseen maastoon ja on mukava päiväretkikohde. Sen maisemat vaihtelevat Tiukanjoen jokisuun rantalehdoista avoimiin pelto- ja niittymaihin sekä havu- ja sekametsäsaarekkeisiin. Tiilitehtaanmäki on usean vuosisadan aikana ollut lehmien ja hevosten laitumena, ja on hyvä esimerkki laiduntamisen tuloksena syntyneestä puolikulttuurimaisemasta, jossa vuorottelevat kuivat ja tuoreet niityt. Pyhävuoren kupeessa sijaitsee ”Susiluola”, pinta-alaltaan Suomen suurin luola, joka on myös Pohjois-Euroopan vanhin tunnettu asuinpaikka. Luolasta löydettiin vuonna 1996 ihmisen mahdollisesti muokkaamia kiviä ja muita mahdollisia ihmisen toiminnan jälkiä, jotka ovat ehkä jopa 120 000 vuoden takaa. Susiluola on myös ainoa paikka koko maailmassa, jossa on merkkejä jääkautta edeltävästä asutuksesta sellaisessa paikassa, jonka jääkauden aikainen mannerjäätikkö on myöhemmin peittänyt alleen. Kristiinankaupunki on vierailukohde, jonka tarjoamat elämykset jättävät muistijäljen, joka ei haihdu hetkessä. www.visitkristiinankaupunki.fi

www.kotimaassa.fi

Pohjanlahden Rantatie

Matleena Ikonen

Kristiinankaupungin kaupunki

Rannikon kulttuuri K kukoistaa Kiilissä

iilin kotiseutumuseo Kristiinankaupungin Siipyyssä esittelee laajasti koko ruotsinkielisen Pohjanmaan rannikkokylien maatalous-, kalastus- ja talonpoikaiskulttuuria.

Kiili on ainutlaatuisen laaja museo- ja virkistysalue, joka sijaitsee luonnonkauniilla paikalla vanhan kalasataman tuntumassa Selkämeren rannikolla. Museoalueeseen kuuluu kolmisenkymmentä rakennusta, jotka on siirretty alueelle Kristiinankaupungin eri kylistä ja pystytetty talkoovoimin. Kiili ei kuitenkaan ole pelkkä museo: sen alkuperäinen tarkoitus oli paitsi vaalia suomenruotsalaista kulttuuria, myös tarjota seudun asukkaille kokoontumis- ja ajanviettopaikka ja edistää seudun kehitystä. Tavoitteessa on myös onnistuttu hyvin, sillä Kiili on aktiivinen ja elävä museoalue, jossa järjestetään paljon tapahtumia. Kesäisin museoalueella pidetään mm. käsityöläispäivät, viisufestivaalit ja hapansilakkajuhlat sekä taidekursseja ja 1700-luvun pitoja. Kiili on suosittu leirikoulu- ja juhlapaikka, jossa on vietetty muun muassa monia häitä ja muita yksityistilaisuuksia. Alueella toimii ravintola kaikkine oikeuksineen, ja majoittujia palvelee Hostel Kilstrand. Kiilissä on aina vaalittu saunakulttuuria, olihan yksi Kiilin perustajajäsenistä edesmennyt ”saunaprofessori” Harald Teir. Viime kesänä Kiiliin rakennettiin uudet saunat, ja nyt aivan meren rannalla sijaitsee sekä perinteinen savusauna että normaalisauna nykyaikaisine pesutiloineen. Oleskelutilat sijaitsevat omassa rakennuksessaan, ja myös sieltä on upea merinäköala.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2013

Museoita moneen makuun

Kiilin päärakennus on Franssintalo, joka on rakennettu noin vuonna 1800. Alun perin Skaftungissa sijainnut rakennus on paritupa, jossa on porstua, porstuankamari, iso kamari ja edustupa. Talossa on poikkeuksellinen kaunis kuisti, ja sen edustuvan seiniin on käsin maalattu suuria, kauniita kuvioita. Talon päätykamareissa voi tutustua Suupohjan runsaaseen tekstiiliperinteeseen. Vanhassa verkkohaassa sijaitseva Jannen tupa kertoo alueen vahvasta kalastajakulttuurista. Alkuperäiseltä paikaltaan Kiilin pohjoispuolelta museoalueelle siirretty tupa on aikojen saatossa tarjonnut monille kalastajaperheille vaatimattoman kodin. Rakennuksessa on esillä kalastajien ennen vanhaan käyttämiä pyyntivälineitä ja muita tarvikkeita. 1700-luvun talossa on näytteillä vanhoja työkaluja ja välineitä. Alun perin savupirttinä toiminut rakennus edustaa alueen vanhinta rakennustyyliä.

Haloo, onko sentraalissa…?? Museoalueen kultakimpaleita on ”puhelinsentraali”, jonka käsivälitteinen vaihde oli käytössä aina 1970-luvulle asti Lapväärtissä. Sentraalissa esitellään puhelimen ja puhelinlaitoksen kehitystä läpi aikojen. Lukutoukkia saattaa kiinnostaa Henriksdalin kylästä siirretty tupa, jossa on lainakirjasto. Kirjasto toimi kylässä 1800-luvulta alkaen. Kaikki talon esineet on kerätty Henriksdalin kylästä paikallisen marttayhdistyksen aloitteesta. Alueella on myös pieni koulumuseo ja ennallistettu rantakappeli, joka edustaa 1600- ja 1700-lukujen rannikolla yleisiä saaristokappeleita. Satamassa on pieni laivanrakennusmuseo, sillä Kristiinankaupunki oli 1800-luvulla Suomen suurimpia laivanrakennuskaupunkeja. Siipyyläiset ovat rakentaneet monet suuret purjealukset, jotka 1800-luvulla purjehtivat maailman merillä. www.kilen.fi

Matleena Ikonen

Hotelli Alma ja Hotelli Leila

Alma ja Leila tuovat kauniit unet K

Pohjanmaa

ristiinankaupungin ainutlaatuisen puutalokaupungin tunnelmaa henkivät myös kodikkaat hotellit Alma ja Leila.

Pieni ja viihtyisä hotelli Alma sijaitsee aivan Kristiinankaupungin idyllisessä keskustassa, merenlahden rannassa. Hotelli on rakennuksen täydellisen saneerauksen jälkeen avattu heinäkuussa 2004, ja sen ensimmäiset vieraat olivat, ei enempää eikä vähempää kuin maakuntamatkalla ollut presidentti Tarja Halonen ja hänen puolisonsa Pentti Arajärvi. Yrittäjä Asko Wilén kertoo, että Alman vanhin osa, vanha rantamakasiini, rakennettiin jo 1700-luvulla. Myöhemmin sen viereen rakennettiin toinen makasiini, ja kun 1800-luvulla kaupunkiin tuli tarve saada paloasema, rantamakasiinit otettiin palokunnan käyttöön. Niiden keskelle rakennettiin torni letkujen kuivatusta varten, ja paloasema toimi merenlahden partaalla vielä 1970-luvulla.

sviiteissä lisäksi oma sauna. Merelle antavissa toisen kerroksen päätyhuoneissa on omat parvekkeensa, toisessa huoneista poreamme. Alman kohokohta on tornissa sijaitseva, kaksikerroksinen sviitti. Molemmissa kerroksissa on omat suloiset ranskalaiset ikkunansa ja sänky on romanttinen – aivan omiaan unohtumattomille unille meren äärellä.

Almassa on 10 huonetta: seitsemän kahden hengen huonetta ja kolme isompaa sviittiä. Huoneet on nimetty historiaa kunnioittaen kaupungissa valmistettujen purjelaivojen mukaan – käytäviltä löytyy mm. Carolina, Ulrika, Alma ja Cuba. Kaikissa huoneissa on tilava suihkuhuone, laajakaistaliittymä (WLAN) ja hyvä televisio, alakerran

Lähikauppa muuntui yksilölliseksi hotelliksi Myös Leila sijaitsee historiallisella paikalla, vanhan kaupan tontilla Kristiinankaupungin keskustassa. Paikka on toiminut kauppapaikkana jo 1800-luvulla, ja 1960-luvulla vanhasta sekatavarakaupasta muovattiin K-kauppa. Asko Wilén tuli K-lähikauppa Leilan kauppiaaksi vuonna 1999, kunnes toiminnan lopetettuaan päätti muuttaa Leilan hotelliksi. K-kauppiaasta tuli matkailuyrittäjä, joka uskoo yksilöllisyyteen konseptien luvattuna aikana. – Lähtölaukaus Leilan perustamiselle tuli 2000-luvun puolivälin jälkeen, kun Kristiinankaupunki oli ehdolla Fennovoiman ydinvoimalan paikaksi. Tuolloin pohdittiin, että rakennustöiden vuoksi kaupunkiin tarvittaisiin majoituskapasiteettia, Asko Wilén muistelee. Fennovoima ei lopulta tullut, mutta Leila tuli vuonna 2009 – ja jäi. Nyt Leila palvelee matkailijoita yhdeksällä huoneellaan, joista kolme on yhden hengen huoneita, kolme kahden hengen ja kolme isompaa sviittiä. Jokaisessa huoneessa on oma keittiö, ja aamiaisen hotellivieraat valmistavatkin itse Wilénin kauppiaan kokemuksella jääkaappiin varaamista aineksista. Kesäisin sekä Alman että Leilan asiakkaat nauttivat runsaan buffet-aamiaisen läheisessä kahvilassa. Almalla ja Leilalla on riittänyt asiakkaita –etenkin kesäisin, mutta myös talvisin. Wilén kiittelee alueen vilkasta yritystoimintaa, jonka ansiosta työmatkustajia riittää myös Alman ja Leilan lakanoihin. Asko Wilén kertoo, että on saanut paljon positiivista palautetta yksilöllisestä palvelustaan ja uskoo, että persoonallisille hotelleille on kysyntää myös jatkossa. www.hotelleila.fi

www.kotimaassa.fi

Pohjanlahden Rantatie

ristiinankaupungin pitkä historia säilyy jälkipolville kaupungin museoissa.

Carlsro – yhden keräilijän unelma Carlsron ainutlaatuisessa museossa 1800-luvulta säilynyt huvila sulautuu omaleimaiseen ja monenkirjavaan esinekokoelmaan. Vuonna 1896 kauppaneuvos ja laivanvarustaja Carl Alfred Carlström rakennutti Carlsron kesähuvilakseen. Laivanvarustajan ajauduttua konkurssiin vuonna 1910 Carlsro muutettiin kesähotelliksi, ja sillä oli useita omistajia vuodesta 1922 lähtien. Toiminta ei kuitenkaan kannattanut, vaan hotelli sulki ovensa vuonna 1945, ja Carlsro seisoi tyhjillään 1960-luvun alkuun asti, jolloin kristiinankaupunkilainen Åke Weckström osti huvilan huutokaupassa perustaakseen sinne museon. Carlsro

Weckström oli ahkera keräilijä, ja museon kokoelmat karttuivat vähitellen. Nykyisin kokoelmissa on noin 11 000 esinettä 1600–1900-luvuilta, ja ne kertovat Kristiinankaupungin ja sen asukkaiden historiaa. Esimerkkejä hyvin säilyneistä kokonaisuuksista ovat kultasepänverstas ja apteekin irtaimisto, jotka ovat näytteillä herrasväen vanhoissa salongeissa ja makuuhuoneissa. Weckström ei noudattanut mitään tarkasti määriteltyä keräilyperiaatetta tai -menetelmää, vaan hän osti esineitä huutokaupoista ja vastaanotti lahjoituksia kaupunkilaisilta. Museon esineet painottuvat vahvasti paikallishistoriaan ja kertovat merenkulusta, hengellisestä elämästä, naisten muodista ja arkipäivän tavallisista askareista. Museon huoneet on sisustettu jugend-tyylisillä antiikkihuonekaluilla sekä fajanssi- ja posliinikakluuneilla. Museo ei tarjoa vain yhtä kuvaa tai näkökulmaa historiaan, vaan esineet ja museorakennus itse luovat monipuolisen kuvan sekä kaupungin että kartanon menneisyydestä. Carlsro tarjoaa ainutlaatuisen vierailukokemuksen, sillä huvila on säilynyt alkuperäisessä kunnossaan: esimerkiksi vuoden 1896 huonejako ei ole vuosien saatossa muuttunut. Kesäisin museolla esiintyy pelimanniyhtyeitä ja siellä järjestetään myös ulkoilmajumalanpalveluksia ja työpajoja.

Suuren maailman tyyliin Lebellin kauppiaantalossa Kristiinankaupungin keskustan ainutlaatuisessa puutaloympäristössä sijaitseva Lebellin kauppiaantalo kertoo siitä, miten kauppiasperhe asui ja eli merenkulkukaupungissa yli 200 vuotta sitten. Pihaa ympäröivät ulkorakennukset, joista yksi on harvoja säilyneitä suolamakasiineja. Ensimmäisen kauppiastalon rakennutti 1720-luvulla Casper Lebell, alun perin puolalainen sotavanki, joka vapauduttuaan sai oikeuden harjoittaa kauppaa Kristiinankaupungissa. Perheen arvovalta ja vauraus kasvoivat perheen pojan, Casper Lebell nuoremman, myötä, joka kohosi luottamusta nauttivaksi porvariksi ja loi omaisuuden viemällä maasta tervaa ja puutavaraa ja tuomalla suolaa. Nykyisen talon Casper Lebell nuorempi rakennutti vuonna 1762, ja siinä asui kolme Lebell-sukupolvea ja kaksi sukuun avioitunutta Holmströmin sukupolvea, kunnes talo siirtyi toisiin käsiin. Museona kauppiaantalo on toiminut vuodesta 1939.

Merimuseo

Historiaa

elävästi museoissa Matleena Ikonen

Carlsron ainutlaatuinen museo 1800-luvulta

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2013

Kristiinankaupungin museotoimi

Museon harvinaisuuksiin kuuluvat 1760-luvulta 1840-luvulle vaihtelevat aistikkaat ja kauniit sisustukset, jotka kertovat elävästi siitä, miten aikakausien muodit löysivät jalansijansa myös Kristiinankaupungin kaltaisessa, pienessä suomalaisessa rannikkokaupungissa. Suuren salin isossa ammesohvassa on istunut merkkihenkilöitä, kuten kuningas Kustaa Adolf vuonna 1802 ja Venäjän keisari Aleksanteri I. Yläkerran komea barokkisali alkuperäisine kattomaalauksineen ja kudottuine sirotetapetteineen on ainutlaatuinen Suomessa. Tapetin jokaisessa liuskassa on eri kuosi, ja salin vihreä kaakeliuuni kuuluu Suomen vanhimpiin. Rokokoota edustaa Lebellin förmaakiksi kutsuttu kamari, ja talossa on myös kustavilaistyylinen sali, empiresalonki ja Biedermeier-tyylinen kamari. Monet kiehtovat esineet, kuten intarsialipas, peruukkipölkky, teepöytä, nahkapäällysteinen kirstu ja käsinmaalatut tapetit, luovat museoon ainutlaatuisen ilmapiirin – tuskin missään muualla Suomessa voi näin elävästi aistia suuren maailman tuulia!

Merestä, mereltä, merelle – merimuseossa Kristiinankaupungin merimuseo esittelee kaupungille tärkeiden laivanrakennuksen ja merenkulun historiaa. Meri antoi alueen asukkaille toimeentulon: osalle kalastuksen ja purjehduksen muodossa, toisille välillisesti kaupankäynnin ja muiden elinkeinojen avulla. Laivanrakennus oli kaupungissa vilkasta jo 1600-luvulla, ja sen kultakautta elettiin 1800-luvulla, jolloin laivoista tuli merkittävä kauppatavara Kristiinankaupungin ja sitä ympäröivän alueen laivanvarustajille. Merimuseon päänäyttely sijaitsee kiinteästi alueen merenkulun historiaan kytkeytyvässä rakennuksessa, laivanvarustaja Simon Anders Wendelin perheensä asuinrakennukseksi rakennuttamassa empiretyylisessä talossa. Näyttelytilat on kekseliäästi rakennettu muistuttamaan purjelaivan kantta, ja sieltä löytyvät ohjaamo ruoreineen, kapteeninhytti ja laivakeittiö.

Pohjanmaa

Itse näyttely ajoittuu purjelaivojen kulta-aikaan 1800-luvun puolivälin tienoille. Näyttelyesineet ovat lähtöisin pääosin Kristiinankaupungista, ja ne kertovat pohjalaisen laivanrakennuksen ja merenkulun vaiheista. Yhdessä ulkomailta tuotujen matkamuistojen kanssa näyttelyesineet muodostavat mielenkiintoisen 1800-luvun merenkulusta kertovan kokonaisuuden: esillä on mm. köydenpunojan ja laivanmittaajan työkaluja, navigointivälineitä, täydellinen sukeltajan puku ja työkalusarja, meripihkalla koristeltuja piippuja sekä Kristiinankaupungissa rakennettujen laivojen pienoismalleja ja tauluja. Merimuseon toinen rakennus, merimakasiini, sijaitsee kaupungin eteläpäässä, Saunapuiston laidassa. Merimakasiinissa säilytetään suurempia näyttelyesineitä, ja siellä on mm. kolme, suhteessa 1:200 rakennettua pienoismallia kaupungista ajalta 1850–90. Merimakasiini toimii myös esineiden huoltoja konservointitilana. Tällä hetkellä merimakasiinissa on esillä Kristiinankaupungista, Skaftungista ja Siipyystä olevien venemoottoreiden ja pienehköjen purjeveneiden kokoelma.

Lebellin ka uppiastalo 1720-luvult a

www.kotimaassa.fi

Pohjanlahden Rantatie

Käsityöläisten, kalastajien ja merenkulkijoiden idyllinen saarikaupunki

Kaskinen – Suomen Manhattan

Matleena Ikonen

äkiluvultaan Suomen pienin kaupunki Kaskinen on idyllinen puutalokaupunki, jossa palvelut ovat lähellä.

Kaskista kutsutaan usein ”Suomen Manhattaniksi” sen sijainnin ja ruutukaavaan perustuvan asemakaavan vuoksi. Kaupunki sijaitsee kokonaan saarella, ja sen Suomen oloissa poikkeuksellisen yhtenäinen ja hyvin säilynyt ruutukaava on Museoviraston suojelema, mikä tekee kaupunkikuvasta omaleimaisen hyvin säilyneine puutalomiljöineen, puistoineen ja leveine katuineen. Kaskisten historia juontaa juurensa aina 1700-luvulle, ja kaupungin tunnelmallisessa keskustassa voikin hyvin matkata mielessään menneisiin aikoihin.

Kaskisten Musiikkikesän esiintyjät matkalla Sälgrundin konserttiin. Kuva: Margit Kaseva

Kaskisiin pääsee kahta siltaa pitkin. Kaupunkikuvaa leimaavat Astrid Lindgrenin Melukylää muistuttavat suloiset talot puuaitoineen ja vanhoine piharakennuksineen, meren syleily ja kiireettömyys: kaduilla vastaan tulee enemmän kävelijöitä, pyöräilijöitä ja talvisin potkukelkkailijoita kuin autoja, ja Kaskisissa kulkija saattaa törmätä jopa kadulla lekotteleviin kissoihin. Täältä ei ole kiire minnekään!

Tunnelmallisia tapahtumia Noin 1500 asukkaan Kaskinen on koostaan huolimatta aktiivisten ihmisten kaupunki, jossa riittää tapahtumia ympäri vuoden. Kenties tunnetuin ja yleisömäärillä mitattuna suurin on jokavuotinen pihakirppistapahtuma, joka lähes kaksinkertaistaa kaupungin väkimäärän. Matkailijan kannattaakin poiketa Kaskisissa pihakirppistapahtuman aikaan heinäkuussa, sillä silloin pääsee ihan luvalla tutustumaan suloisten puutalojen pihoihin, ja kenties tekemään löytöjä! Viime kesänä pihakirppiksiä pidettiin peräti 60 kaskislaisella pihalla. Tapahtuman kruunaa ilmainen, koko perheen Puistojazz. Klassisen musiikin konserttisarja Kaskisten Musiikkikesä järjestettiin viime kesänä jo kuudetta kertaa. Musiikkikesä tuo Pohjanmaan

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2013

Kaskisten asemakaava v.1785 Carl J. Cronstedt

Kuva: Mårten Sjöblom

rannoille klassisen musiikin ystäviä ja taitajia, ja konserttiohjelmaan kuuluvat vuosittain niin kamarimusiikkiesitykset kuin lasten- ja laulukonsertitkin. Mikä olisikaan ihanampi tapa viettää kesäiltaa kuin nauttia merellisestä tunnelmasta kauniin musiikin säestyksellä! Konsertteja pidetään ympäri idyllistä kaupunkia, jopa eksoottisesti Sälgrundin majakkasaarella. Ensi kesänä Musiikkikesää vietetään 10.–13.7.2014.

Kädentaitajien Kaskinen

Kaskisissa asuu monipuolinen taiteilija- ja käsityöläisyhteisö, ja alueen upea saaristoluonto onkin omiaan inspiroimaan kuvataiteilijoita ja valokuvaajia. Käsillä tekemisen taitoa arvostetaan ja ylläpidetään Kaskisissa, jonka käsityöläiset käyttävät tuotteidensa materiaalina kierrätettyjä tekstiilejä ja huonekaluja. Myös perinteisen kudonnan ja huovutuksen taitajia on useita. Taiteilijat ja käsityöläiset Pohjanmaa Pihakirppistapahtuman ja Musiikkikesän työskentelevät usein kotonaan ja pitävät lisäksi Kaskisissa vietetään vuosittain kegalleriaa tai myymälää oman kotinsa yhteyvätmarkkinoita, majakkaviikonloppua, silakdessä. Kannattaa käydä kolkuttelemassa, sillä Veneellä tai ilman kamarkkinoita ja perinteisiä Kalarantapäiviä. ilmoitettujen aukioloaikojen lisäksi useimmat Kesäkuun viimeisenä viikonloppuna paiKaskisten salmi tunnettiin hyvänä laivaavaavat mielellään ovensa vierailijoille aina kalliset ja turistit kokoontuvat idylliseen väylänä jo keskiajalla, ja hyvä luonnonsatama kotona ollessaan. Kalarantaan, vanhalle kala-aittapaikalle, oli myötävaikuttamassa kaupungin perusjossa tervan ja silakan tuoksu on yhä tallessa Kaupungin käsityöläiset eivät kilpaile tamisen vuonna 1785. Nykyään Kaskisten aitoissa ja verkkotelineissä muistuttamassa asiakkaista vaan tekevät yhteistyötä ja puhal- satama on yksi Suomen merkittävimpiä ajasta, jolloin kalastaja oli meren kuningas tavat yhteen hiileen, mistä osoituksena on sellun ja puutavaran vienti- sekä kuitupuun ja kalastus Kaskisten tärkein elinkeino. kädentaitajien yhteinen sesonkipuoti, joka tuontisatamia, ja myös pienveneilijöiden Kalarantapäivillä herkutellaan kalaruuilla ja on avoinna koko syyskauden aina jouluun suosima vierasvenesatama on kesäisin muilla saaristolaisherkuilla, ostetaan ja myyasti. Yhteispuodissa on esillä kaikkien taiteivilkkaassa käytössä. Idyllisen puutalokaudään käsitöitä ja nautitaan ainutlaatuisesta lijoiden tuotteita, ja puodin auki pitämisestä pungin keskustassa sijaitsevaan suojaisaan tunnelmasta meren partaalla. Entisaikojen ka- huolehditaan hyvässä yhteistyöhengessä vuo- venesatamaan johtaa suora väylä avomereltä, lastajien toisinaan karuunkin elämään pääsee rotellen. Syyskauden putiikki pitää majaansa ja kaikki veneilijöiden tarvitsemat palvelut kurkistamaan historiallisissa kalastajamajois- historiallisessa Bladhin talossa – edelliset löytyvät satamasta tai heti sen lähettyviltä. sa, ja kalastusmuseossa voi tutustua siihen, puodit sijaitsivat torin laidalla. Puodissa on Vierasvenesatamaan kannattaa poiketa, miten kalaa ennen pyydettiin ja käsiteltiin. myynnissä käsitöitä, sisustusesineitä ja -teks- vaikkei venettä omistaisikaan, sillä sataman tiilejä sekä koruja. kahvilan pullat hakevat vertaistaan! Ensi kesänä vierasvenesatama on avoinna toukokuun lopusta elokuun loppuun. Kaskisten vasta uusitut matkailusivut löytyvät osoitteesta www.visitkaskinen.fi.

KASKISTEN TAPAHTUMAT v. 2014 24.–25.5. Kaskisten kevätmarkkinat 28–29.6. Perinteiset Kalarantapäivät 10.–13.7. Kaskisten Musiikkikesä -klassisen musiikin festivaali 26.7. Pihakirpputorit kaskislaisilla pihoilla & Piknik Jazz -tapahtuma 16.–17.8. Majakkaviikonloppu Sälgrundissa 11.–12.10. Perinteiset Silakkamarkkinat Kaskinen Vauhdilla matkassa -hanke

Luontopolulla pääsee tutustumaan entiseen kivilouhosalueeseen, mikä on ainutlaatuinen kokemus.

www.kotimaassa.fi

Pohjanlahden Rantatie

Kuva: Mårten Sjöblom

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2013

eren partaalla, ulapan levittäytyessä aivan vieressä, ruoka maistuu paremmalta kuin ehkä missään muualla.

Anna itsellesi

Sininen hetki Matleena Ikonen

Lounasravintola Sinisessä hetkessä Kaskisissa puitteet onnistuneelle ruokailulle ovat todellakin kohdillaan: upeat merimaisemat avautuvat ravintolan ikkunoista, vuodenaikojen mukaan vaihtuvilta ruokalistoilta löytyy maukkaat lähiruuat joka makuun, ja aterian kruunaavat laadukkaat viinit. Arkisin Sininen hetki toimii lounasravintolana, mutta se on varattavissa myös yksityistilaisuuksiin, kuten juhliin ja kokouksiin. Sinisestä hetkestä saakin yhden katon alta kaiken, mitä onnistuneeseen tapahtumaan vaaditaan: hienot puitteet, monipuoliset palvelut ja herkullisen ruuan. Myös majoitustiloja Sinisestä hetkestä löytyy.

Lounasravintola Sininen Hetki

isäntänä. Myös hieronta-asiakkaita Koivisto ottaa edelleen vastaan satunnaisesti. Ravintolan vieressä, oman kotinsa alakerrassa Koivistolla on hierontavastaanotto, ja kotinsa alakertaan hän on remontoinut myös kolme majoitushuonetta yöpyjille. Kokousasiakkaille Sininen hetki tarjoaa kolme kokoustilaa: kaksi ravintolan tiloissa ja yksi ravintolan pihalla sijaitsevassa savusaunassa, joka lämpiää tilauksesta kokousasiakkaiden ja muiden ryhmien käyttöön. Ravintolan isompaan kokoustilaan sopii jopa 60 ja pienempään noin 15 henkilöä. Savusaunan kabinetissa voi kokoustaa 30 henkilön voimin, ja saunan pehmeisiin löylyihin sopii kerrallaan 10–15 henkilöä. Saunan vuokraajille kabinetti on käytössä samaan

hintaan. Sekä ravintolalla että savusaunalla on A-oikeudet, joten tarvittaessa kokoustaa voi myös ”pidemmän kaavan mukaan”, syöden, saunoen ja välillä laiturilta mereen kastautuen. Koivisto on juuriltaan pohjalainen, Isojoelta kotoisin. Hiihtouran jälkeen hän on asettunut takaisin kotiseudulleen Pohjanmaalle, mutta Kaskisten Sinisessä hetkessä ei juuri mikään muistuta Koiviston menneisyydestä: vain savusaunan oleskeluhuoneessa on koristeena vanhoja suksia, jotka paljastavat majatalon isäntä Koiviston olleen joskus jotain muutakin. www.sininenhetki.fi

Sininen hetki on kaikkea Sininen hetki on hiihtäjälegendan, olympiavoittaja Arto Koiviston toinen ura. Kilpauran jälkeen Koivisto kouluttautui hierojaksi, mutta vuonna 2004 hän päätti vaihtaa latua ja ryhtyi ravintola- ja matkailuyrittäjäksi. Nykyisin Koivisto toimii yrityksessään ”yleismies Koivistona”: ruuanlaittajana, siivoajana saunanlämmittäjänä ja kokous-

Siniseen hetkeen pääsee myös veneellä.

www.kotimaassa.fi

Pohjanlahden Rantatie

Kari Häggblomin vene kuljettaa maakravut merelle.

Merelle

Sea Charterin kyydissä Matleena Ikonen

askisissa meri on kaikkialla. Jos itselle meri on elementtinä vieras, kannattaa uskoutua sen armoille jonkun sellaisen kanssa, joka tuntee meren kiemurat ja osaa väistää karikot. Sellaisen kuin Kari Häggblom, jonka yritys Kaskinen Sea Charter kuljettaa veneellään matkailijoita merelle ja läheiselle Sälgrundin majakkasaarelle.

Tilauksesta ryhmille Häggblom on pyörittänyt merimatkailuyritystään nyt neljä täyttä kautta, ja turistit ovat löytäneet Sea Charterin hyvin: viime kesänä Häggblomin 11-metrisen teräsveneen kyydissä merelle suuntasi noin 1000 henkilöä – yli 80 veneellistä. Syystäkin Häggblom on menneeseen kauteen tyytyväinen. Sea Charterin vene ei tee reittiliikennettä, vaan yritys toimii täysin tilauspohjalta. Jokainen

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2013

Kaskisten kaupunki

matka suunnitellaan ryhmän kanssa erikseen ja räätälöidään sen toiveiden mukaisesti. Matkat järjestyvät niin isommille kuin pienemmillekin ryhmille. Pääsääntöisesti Häggblomin kyydissä matkaavat turistit suuntaavat Kaskisten edustalla sijaitsevalle Sälgrundin majakkasaarelle, mutta myös pidemmille retkille on tilausta. Sea Charter tekee Kaskisten lähivesillä kolmen tunnin mittaisia risteilyjä, joiden aikana pääsee nauttimaan raikkaasta merituulesta, veneilyn hurmasta sekä sisäsaariston ja ulkomeren upeista maisemista. Ruokailumahdollisuutta ei veneessä ole, mutta Häggblomin pitopalvelun kautta ruokailu voidaan järjestää esimerkiksi Sälgrundissa. Tarjolla on useimmiten, kuinkas muuten, meren antimia – vaikkapa omassa uunissa valmistettua savukalaa loistavan saaristolaisleivän kera.

Kalaan! Kalastuksesta kiinnostuneille itsekin innokas kalamies Häggblom järjestää kalastusretkiä Kaskisten ympäristössä. Kaskisten vedet ovat tunnetusti kalaisat, joten saalista ”luultavasti tulee, mutta takuuta ei anneta”, kuten Häggblom sanoo. Aloittelevalle kalastajalle Kaskinen on oiva paikka päästä alkuun – välineet järjestyvät tarvittaessa Häggblomin kautta, ja opastustakin

Kaskisten vesiltä saa myös silakkaa. Kuva: Irmeli Ristiluoma

Pohjanmaa

erilaisten tilaisuuksien, vaikkapa kokouksien järjestämiselle.

annetaan. Myös muunlaiset ohjelmalliset retkipaketit kuuluvat Sea Charterin palveluvalikoimaan, joten kannattaa kysyä tarjousta juuri oman ryhmän tarpeisiin.

Vanhan luotsiaseman lumoa Sälgrundissa Sälgrundin majakkasaari on oiva retkikohde luonto- ja elämysmatkailulle, ja siellä voi viipyä myös yön yli. Sälgrund sijaitsee Kaskisten edustalla alle kilometrin merimatkan, eli noin puolen tunnin päässä Kalasatamasta. Saaren eteläkärjessä seisoo Sälgrundin majakka ja sen vieressä vanha luotsiasema, jonne on kunnostettu nykyaikaiset kokoustilat. Luotsiasemalta aukeavat upeat näköalat avomerelle, ja ainutlaatuinen saaristomiljöö luo erinomaiset puitteet

Sälgrundiin houkuttelevat upea, koskematon saaristoluonto, hiljaisuus, jonka vain meren äänet rikkovat sekä entisen majakan ja luotsiaseman lumo. Luotsiaseman hirsinen päärakennus tarjoaa makoisat unet meren äänten säestämänä. Päärakennuksessa on kaikkiaan 31 vuodepaikkaa: kaksi kahden hengen huonetta, joista toisesta on näkymä avomerelle ja majakan suuntaan, toisesta avautuu näkymät metsään. Muut huoneet ovat 3–8 hengelle, ja osassa niistä on kerrossängyt. Luotsiaseman erillinen päätyhuoneisto sopii erityisesti perheille. Rakennuksessa on myös viihtyisät oleskelutilat tulisijoineen, ruokasali, keittiö ja kylpyhuoneita, joten Sälgrundissa on kaikki, mitä onnistuneeseen yön yli -retkeen vaaditaan – helppoutta ja huolettomuutta erityislaatuisissa olosuhteissa. Kesällä lisää majoituskapasiteettia tarjoavat pihapiirin tunnelmalliset aitat, joihin mahtuu nukkumaan 14 henkilöä. Sälgrungin majakkasaaren majoituksen varaaminen

onnistuu helposti Kaskinen Sea Charterin kotisivuilla olevan Online-varausjärjestelmän kautta. – Saaren lempeälöylyinen sauna lämpiää aina yöpyjille, mutta tilauksesta saunan saa lämpimäksi myös päiväkävijöille, Häggblom lupaa. Häggblomin Sea Charter on vastannut Sälgrundin palveluista nyt yhden kauden, ja Häggblom uskoo, että kiinnostus majakkasaareen jatkuu myös tulevaisuudessa. Sälgrundin valtteja ovat siistit ja toimivat tilat, jotka täydentävät mieleenpainuvan merielämyksen. www.kaskinenseacharter.fi www.visitkaskinen.fi

www.kotimaassa.fi

Pohjanlahden Rantatie

ristiinankaupungista koilliseen, Suupohjassa, sijaitsee pieni ja vireä Teuvan

kunta. Aimo annoksella reipasta yrittäjähenkeä ja ripauksella pohjalaista pähkähulluutta Teuvasta on rakentunut matkailukunta, joka yllättää.

Matkailuyllätyksiä

Matleena Ikonen

Teuvan kunta

Lunta ja luontoelämyksiä Parrassa Laskettelukeskus ei ehkä ole niitä ensimmäisiä asioita, joihin Pohjanmaan lakeuksilla luulisi törmäävänsä. Teuvan matkailu keskittyy kuitenkin pitkälti Parran laskettelurinteen ja luontokeskuksen ympärille. Parra muodostaa upean kokonaisuuden, jossa valinnanvaraa löytyy niin luonnonrauhan ihmettelylle kuin räväkämmällekin menolle. Snowpark Parra käsittää kaksi rinnettä, toinen helppo sininen ja toinen haastavampi punainen. Myös lapsille on oma ilmainen rinteensä naruhisseineen. Rinnetarjontaa täydentävät reilit, hyppyrit ja pujottelurata – perheen pienimpien rinnepäivää voi viettää myös pulkkamäessä tai hiihtokoulussa asiantuntevien opettajien ohjauksessa. Ei vielä laskeville lapsille on Talvipuistossa pulkkamäki ja leikkivälineitä. Talvipuistosta löytyvät myös grillikodat makkaranpaistoon ja eväiden syöntiin. Murtomaahiihdosta nauttivat pääsevät suksille suoraan laskettelukeskuksesta. Parraa kiertää viiden kilometrin mittainen valaistu latu, ja kaikkiaan alueen hyvin hoidettu latuverkosto tarjoaa sivakoitavaa lähes sadan kilometrin verran. Yöpyä Parrassa voi alueen vuokrattavissa mökeissä tai LuontoParran caravan-alueella.

Hiihtoa ja heittelyä Rauhallisemmista luontoelämyksistä nauttivan kannattaa ottaa suunnaksi las-

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2013

Teuvalla kettelukeskuksen läheisyydessä sijaitseva Luonto-Parra, jossa mahdollisuuksia on sekä ohjelmalliselle että omaehtoiselle luontoretkeilylle. Luonto-Parran merkityillä reiteillä pääsee turvallisesti reippailemaan ja tutustumaan pohjalaisiin maisemiin – yhdistelemällä reittejä saa pidemmän patikoinnin vaikka viikonlopuksi, mutta myös lyhyemmille, muutaman tunnin mittaisille retkille reitit soveltuvat hyvin. Reittien varrella on nuotiopaikkoja ja laavuja taukopaikoiksi. Pappilankangas

Retkeilyn ohella LuontoParrassa voi harrastaa frisbee-golfia, jota varten alueelle on rakennettu hieno ja monipuolinen rata. 9-väyläinen rata kulkee puistossa, metsässä ja vesistön äärellä, ja se soveltuu hyvin sekä aloittelijoille että kokeneemmille pelaajille. Luonto-Parran mökit on rakennettu pihatilaa säästelemättä, joten jokaiselle majoittujalle on oma rauha taattu. Illanistujaisia ja muita tilaisuuksia voi viettää joko Luonto-Parran kokoustilassa tai elämyksellisesti LuontoParran tunnelmallisessa kodassa.

Saunahullu Suomi

Suomalaiset tunnetaan maailmalla erilaisista erikoisista tapahtumistaan, kuten eukonkannosta ja suopotkupallosta. Pohjanmaalla ei jäädä pekkaa pahemmaksi: Teuvalla suomalainen hulluus ja saunakulttuuri yhdistyvät vuosittaisissa Siirrettävien saunojen kokoontumisajoissa. Parran lammen ympärille tuodaan aina elokuun ensimmäisenä viikonloppuna kymmeniä mitä erilaisimmille alustoille rakennettuja saunoja – viime kesänä saunoja oli 54, joukossa mm. vanhaan vesivaraajaan rakennettu sauna, paloautosauna ja joukkuetelttasauna. Yleisöä viime kesän kokoontumisajot keräsi huimat 10 000. Yleisöllä onkin mahdollisuus päästä saunomaan näissä hullunkurisissa rakennelmissa, ja välissä pääsee virkistymään läheiseen lampeen. Saunomisen ohella kokoontumisajojen ohjelmaan kuuluu erilaisia teemaan liittyviä kilpailuja, kuten vihranheittokilipaalu sekä Paras saunatakkiasu -kilpailu. Ensi kesänä kokoontumisajoja vietetään 2.8.2014.

Etelä-Pohjanmaa

Teuvan kirkko ja Tove Janssonin maalaama alttaritaulu Kymmenen neitsyttä

Orrela on Teuvan kulttuurielämän keskus, joka toimii myös kokousja juhlatilana. Orrelassa järjestetään vuosittain suosittu Ars Nova Botica -näyttely, joka esittelee uutta pohjalaista kuvataidetta.

Pyörätalli

Teuvalta löytyy myös maamme ainoa polkupyöriin ja pyöräilyyn erikoistunut museo. Pyörätalli osoittaa arvostustaan polkupyörille, sillä ne ovat vaikuttaneet merkittävästi ihmisten menoon ja liikkumisen vapauteen viimeisen sadan vuoden aikana. Museo perustettiin vuonna 1999, ja se sai alkunsa saksalaissyntyisen polkupyöräkorjaaja Reiner Bojen keräämästä ja kunnostamasta pyöräkokoelmasta ja pyöriin liittyvästä noin 400 esineestä. Niiden lisäksi nähtävillä on runsaasti pyöräilyyn liittyviä valokuvia – eikä museovieraan tarvitse tyytyä vain katselemaan: Pyörätallissa pääsee nimittäin kokeilemaan erikoispyörillä ajamista, ja isopyöräisellä ajavalle myönnetään jopa diplomi. Pyörätalli sijaitsee kulttuuritalo Orrelan läheisyydessä ja on avoinna tilauksesta.

Orrela

10 neitsyttä ja maailman suurin keihäs Ehdoton nähtävyys on Teuvan kirkkoa koristava alttaritaulu Kymmenen neitsyttä, jonka on maalannut ”Muumimamma” Tove Jansson. Se on ainoa taiteilijan maalaama alttaritaulu, ja se herätti aikanaan huomiota muotonsa vuoksi: poikkeuksellisesti vaakamallinen taulu on leveydeltään yli viisi metriä ja korkeudeltaan noin puolitoista. Tove Jansson maalasi alttaritaulun vuonna 1953 suoraan rakenteilla olevan

kirkon seinään. Kaikki ”ei mennyt niin kuin Strömsössä”, mikä käy ilmi Janssonin muistelmista: ”Kirkon ikkunalasit vielä puuttuivat maalaamisen aikana. Neitsyiden sädekehien lehtikulta lenteli tuulen mukana, ja muurauslaastisangot putoilivat keskelle ymmärtämättömiä neitsyitäni, ja työmiehet kirosivat niin, ettei kirkosta tullut pyhää ennen kuin vihkimistilaisuudessa”. Nähtävyys on myös Parrassa sijaitseva maailman suurin keihäs. Tämä 26-metrinen monumentti on pystytetty teuvalaisen keihäänheiton olympiavoittajan, Pauli Nevalan, 60-vuotissyntymäpäivien kunniaksi vuonna 2000. Pohjalaista suuruudenhulluutta ja urheilurakkautta hyvin kuvastava muistomerkki vastaa muodoltaan ja mittasuhteiltaan täysin Nevalan olympiakeihästä. www.teuva.fi

Siirrettävien saunojen kokoontumisajot

www.kotimaassa.fi

Pohjanlahden Rantatie

ohjanlahden rannikkokuntiin lukeutuvaa Närpiötä ei suotta kutsuta puutarhakaupungiksi. Tämän pikkukaupungin ympärillä sijaitsee sekä monia idyllisiä kyliä puutarhoineen että laajoja kasvihuoneviljelyksiä. Närpiö erottuu muista myös monikulttuurisuudellaan: täällä puhutaan 30 eri kieltä ja kunnan asukkaat ovat kotoisin 35 eri maasta. – Närpiötä onkin pidetty maahanmuuttajien integroitumisen malliesimerkkinä, kaupunginjohtaja Hans-Erik Lindqvist toteaa. Närpiölle ominaisinta lienee yritteliäisyys. Se näkyy myös maamme alimpana työttömyysprosenttina, joka vuonna 2012 oli vain 3,1 %. Reilun 9000 asukkaan kaupungista löytyy yhteensä 400 pienyritystä, jotka toimivat pienteollisuuden ja kaupan alan ohella mm. rakennus- ja metallialalla. – Närpiö on omavarainen työpaikkojen suhteen, Lindqvist kertoo tyytyväisenä. Paraikaa kaupungin keskustassa on käynnissä alueen laajin rakennushanke, yli 4500 neliömetrin kokoinen rakennuskompleksi, joka tulee sisältämään hotellin, ravintolan ja kulttuurisalin ohella erilaisia liikkeitä ja palveluja.

Kesäiset tomaattikarnevaalit Suurimpia työllistäjiä ovat laajat kasvihuoneviljelmät, joissa tuotetaan yli kolmannes kotimaisista kurkuista sekä valtaosa kotimaisista tomaateista. Kesäisin Närpiössä vietetäänkin tomaattikarnevaaleja, jonka keskipisteessä on luonnollisesti Närpiön ”punainen kulta” eli tomaatti. Kaksipäiväisen tapahtuman aikana liikenteeltä suljettua keskustan pääkatua komistaa maailman pisin tomaattipöytä, joka notkuu paikallisia tuotteita. Tomaattikarnevaaleilla pääsee nauttimaan myös kulttuurien kirjosta, perinteisestä markkinahumusta sekä värikkäistä musiikki- ja tanssiesityksistä.

150 kirkkotallia Närpiölle on EU-rahoituksella tehty oma kulttuuriympäristöohjelma, jonka avulla pyritään kehittämään keinoja alueen ainutlaatuisten kulttuuriympäristöjen säilyttämiseksi. Yksi harvinaisuus on aivan keskustan läheisyydessä sijaitseva Närpiön keskiaikainen kivikirkko historiallisine kirkkomiljöineen. Kirkon vanhin osa on peräisin vuodelta 1435, ja kirkkoa on laajennettu useaan otteeseen. Kirkon alttaritaulu on vuodelta 1803, ja se on maalannut 1700-luvun lopun tunnetuin ruotsalainen kirkkomaalari Per

Närpiö

Pohjanmaa

Hörberg. Kirkossa on säilynyt kuusi hautakiveä 1600-luvulta. Sakaristo on tilava ja kuuluu vanhoine sisustuksineen ja tauluineen maamme tyylikkäimpiin. Kirkolle johtavaa tietä reunustavat pitkät kirkkotallien rivistöt, joihin pitkän matkan päästä tullut kirkkoväki ennen vanhaan jätti hevosensa kirkkoon tullessaan. Hevoset talutettiin sisään talliin, ja pitkät räystäät suojasivat puolestaan rekiä ja kärryjä sateelta tai tuiskulta. Kirkkotalleja oli enimmillään lähes 350, mutta edelleen niitä on jäljellä noin 150. Vanhimmat säilyneistä kirkkotalleista ovat 1700-luvun lopulta. Kirkkotallit ovat hävinneet muualta Suomesta lähes kokonaan. Närpiön arvokkaaseen kirkkomiljööseen kuuluvat myös 1880-luvulla rakennettu lainamakasiini sekä 1700-luvun pitäjäntupa.

– punaisen kullan kaupunki Irmeli Kojonen

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2013

Närpiön kaupunki

ikarnevaaleilla. Kulttuuria Tomaatt

Mosedalin palloiluha lli

Kaupungintalo.

Koulusoittokunnan tahdissa Euroopan estradeille Hans-Erik Lindqvist kertoo, että Närpiössä ollaan avoimen kiinnostuneita niin kotimaisista kuin ulkomaisistakin kulttuurimuodoista. – Paikallisen kulttuuritarjonnan tukipylväinä toimii useita yhdistyksiä ja organisaatioita. Suomen tunnetuimpiin soittokuntiin lukeutuva Närpiön koulusoittokunta on tehnyt merkityksellistä työtä puhallinmusiikin kehittämiseksi maassamme, Lindqvist toteaa. Soittokunnassa on 110 nuorta muusikkoa ja noin 40 paraatityttöä. Närpiön koulusoittokunnalla on ollut perinteisesti vahvat yhteydet ulkomaille. Paraatitytöt, marssimuodostelmat ja puhallinorkesterifestivaalit rantautuivat Suomeen juuri Närpiön koulusoittokunnan johdolla. Nykyistä sinfonista puhallinohjelmistoa, samoin kuin modernia ulkona esitettävää viihdemusiikkia, on hankittu ohjelmistoon Norjasta, Hollannista ja USA:sta. Tähän mennessä soittokunta on ollut kiertueella 16 maassa ja osallistunut useisiin festivaaleihin

ympäri Eurooppaa. Soittokunnan Big Band on esiintynyt myös USA:ssa. Närpiön koulusoittokunta on julkaissut neljä levyä. Soittokunta on myös järjestänyt useita show-tapahtumia. Näitä ovat olleet Waterloo Show 2001, Eurovishow 2002, Big Bang Show 2003, Show Up! 2005, Exploshow 2007, Shower Power 2010 sekä Humorshow 2013.

Teatteria ja urheilua Ensi vuonna 50 vuotta täyttävän Närpiön teatterin esityksiä kokoonnutaan kesäisin seuraamaan Öjskogsparkeniin. Kesäteatterin ensimmäinen näytelmä oli Suomen sodasta 1808–09 kertova kronikka Då sommaren brann. Vuonna 1966 Öjskogsparkeniin valmistui yli 400-paikkainen pyörivä katsomo, ja silloin näytelmänä oli Ralf Långbackan ohjaama Högt bland Saarijärvis moar. Vuosien mittaan näyttämöllä on esitetty lähes 30 eri näytelmää.

– Vireässä kaupungissa löytyy myös liikuntamahdollisuuksia, Lindqvist kertoo. – Meillä on laaja liikuntapaikkaverkosto, johon kuuluvat muun muassa uimahalli, jäähalli, nykyaikainen urheilukenttä, tenniskentät, tekonurmikenttä, jalkapallohalli, keilailuhalli, sisäampumarata sekä Susivuoren vapaa-aikakeskus. Närpiössä jalkapallo on suosittu urheilulaji, ja Kraftin kotiottelut keräävätkin II-divisioonan suurimpia yleisömääriä Suomessa. Talvisaikaan Susivuoren vapaaaikakeskus tarjoaa kuntoilijoille vaihtelevan latuverkoston, muun muassa 7,5 km valaistua latua. Susivuorelta lähtee myös eripituisia vaellusreittejä. Lisäksi alueella on vastavalmistunut sauna sekä uintimahdollisuudet. Näkötornista pääsee ihailemaan alueen luonnonkauniita maisemia. www.narpes.fi/fi/matkailu

www.kotimaassa.fi

Pohjanlahden Rantatie

Frank Mangsin askelissa Irmeli Kojonen ja Ahti Oksman

Frank Mangs on ollut Suomen suurimpia hengellisiä vaikuttajia, joka tunnetaan myös niin muissa Pohjoismaissa kuin Yhdysvalloissa. Suomalaista historiaa Mangs teki eduskunnassa, suuren valiokunnan istuntosalissa 18.4.1944, kun hän julisti siellä kutsuttuna puhujana evankeliumia suurelle joukolle kansaedustajia ja kutsuvieraita. Vuonna 2003 käyttöön vihitty Frank Mangs Center avaa näkökulmaa Mangsin elämään, kirjalliseen tuotantoon ja hengelliseen ajatusmaailmaan. Se on oiva tutustumiskohde Mangsin persoonasta kiinnostuneille ja tarjoaa myös puitteet erilaisille kristillisille tapahtumille, kuten konserteille, kokouksille ja kursseille.

Frank Mangs Center

ohjanmaan kauniista maisemista, Närpiöstä, löytyy kiinnostava käyntikohde, suomalaissyntyisen evankelistan Frank Mangsin kotitila. Ympäri vuoden vireästi toimivan Frank Mangs Centerin muodostavat entisöity kotitalo sekä pihapiirissä oleva Puimahuone, joka on kunnostettu filmistudioksi, moderniksi ravintolaksi ja yli 300 hengen kokoustilaksi.

Tie evankelistaksi Mangs syntyi vuonna 1897 kuusilapsisen perheen kuopukseksi. Kevättalvella 1914 ihaillessaan iltamyöhällä tähtikirkasta taivasta tapahtui jotain käänteentekevää – Mangs koki hengellisen heräämisen. Hän oivalsi, että Jumalalla on jokaiselle ihmiselle oma suunnitelmansa, ratansa, samaan tapaan kuin jokaisella taivaankappaleellakin. Mangs alkoi innokkaasti tutkia Raamattua. Hän tunsi tarvitsevansa jotain, joka antaisi sisäisen turvan, jotain joka voisi tyydyttää

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2012

hänen elämänjanonsa ja tuoda sielulle rauhan. Marraskuussa 1916 Mangs osallistui raamattu- ja evankelistakurssille, ja suuntasi sen jälkeen vapaaehtoisena Killinkoskelle kaivamaan ampumahautoja. Frank oli kämpän neljästäkymmenestä nuorukaisesta ainoa tunnustautuva kristitty. Siellä hän koki voimakkaasti Jumalan kutsun.

”Minulle tuli hätä kavereiden puolesta. Ajattelin, että minun pitää tehdä jotain, jotta tavalliset ihmiset saisivat mahdollisuuden pelastua. Ei riitä, että itse elän vanhurskasta elämää”, hän tilitti myöhemmin.

Arvostettu julistaja Mangs aloitti julistustyönsä omalta kotiseudultaan. Hänellä oli vahva myötätunto ahdingossa olevia kohtaan, ja yleisö aisti hänen rehellisen sanomansa. Salit täyttyivät kuulijoista. Syksyllä 1923 Mangs sai Lähetyskirkolta kutsun Uppsalaan, ja seuraavana keväänä tuli kutsu Göteborgiin. Mangsin kampanjat jatkuivat ympäri Ruotsia, ja herätys levisi kaupungista toiseen. Örebrossa rakennettiin Mangsin tilaisuuksia varten kokousteltta, johon mahtui 3000 henkilöä. Myös Jönköpingissä järjestettiin suurkokouksia. Mangs ei kuitenkaan unohtanut Suomea, vaan sota-aikanakin ponnisteli monin tavoin saadakseen tukea kärsivälle Suomen kansalle. – Yhdysvalloissa ollessaan Mangs organisoi Suomen hyväksi keräyksen, jonka tuotto nykyrahassa olisi miljoonia, kertoo Frank Mangs Centerin toiminnanjohtaja Kurt-Erik Nordin.

Sanomaa näytelmän keinoin Kesäaikaan metsän ja rakennusten välisellä nurmialueella on ulkolava, jossa esitetään dramatisointeja Raamatun kertomuksista. Näytelmät kertovat esimerkiksi Jerikon tien kulkijoista tai Syykarin kaivon tapahtumista. Toiminnan alkaessa ensimmäinen dramatisointi kertoi Frank Mangsin elämästä. Laulu elämästä oli menestys, ja sitä esitettiin kolmena kesänä. Myös Runebergin elämästä on tehty oma näytelmäsovitus. Tuotannoista on tehty dvi-taltiointeja, joita on myynnissä keskuksen päärakennuksessa olevassa pienessä myymälässä. – Frank Mangs eli itse vahvasti ajassa, ja Frank Mangs Center haluaa vaalia hänen hengellistä perintöään, toteaa Nordin. – Meillä on myös oma korkeatasoinen filmistudio sekä omaa kustannustoimintaa, Nordin selvittää. Esimerkiksi suomalaisella TV7-kanavalla on esitetty monia keskuksessa tuotettuja ohjelmia.

Vanhan pohjalaistalon tunnelmaa Keskuksen sydän on Frank Mangsin entisöity lapsuudenkoti. Komea keltamullalla ja punamullalla maalattu pohjalaistalo tarjoaa mitä viihtyisimmät puitteet perhejuhlille, kursseille ja kokouksille. Alakerrasta löytyvät tuon ajan tapaan porstua, porstuakamari, sali ja tupa, jotka henkivät vanhan ajan tunnelmaa. Tuvan takka täydentää palaessaan aitoa 1800-luvun tupamiljöötä. Porstuakamarissa voi tuntea historian havinaa: täältä löytyvät Mangsin vanha kirjoituspöytä sekä kitara, jolla hän säesti lauluaan. – Eräänä talvipäivänä Frank ajoi polkupyörällään kapeaa lumista ja jäistä polkua pitkin kitara selässään kohti kokouspaikkaa. Jäisellä polulla Frank menetti pyöränsä hallinnan, ja hän kaatui pyörineen ja kitaroineen polun vierellä olevaan ojaan. Mies ja pyörä selvisivät vammoitta, mutta kitaran kannessa näkyy edelleen syvä polkupyörän polkimen jättämä kolo, kertoo Nordin hymyillen.

Alakerran salissa on siirrettävät luentopöydät, ja se soveltuu hyvin kokouksien pitoon. Jokaisessa huoneessa on laajakaistayhteys. Myös moderni keittiö edustaa nykyaikaa palvellen tämän päivän tarpeita. Talon yläkerrassa on kirjastohuone sekä useita pikkukamareita, joissa vieraat voivat myös edullisesti yöpyä. Kamareiden lisäksi noin kymmenelle hengelle majoitustilaa on pihapiiriin 1970-luvalla rakennetussa Eliksen talossa, jossa on kahden makuuhuoneen lisäksi olohuone, keittiö ja kylpyhuone.

Tilaa isollekin ryhmälle Pihapiiriin kuuluva Puimahuone toimii nykyisin seminaarien, filmiesitysten, konserttien ja hääjuhlien pitopaikkana. Kesäkäytössä olevassa 350 hengen kokoustilassa on nouseva katsomo, joka mahdollistaa esteettömän näkyvyyden esityslavalle. Rakennuksen toisessa päässä on 120-paikkainen moderni tilausravintola, jonka yläkerrassa on tasokas filmistudio. Laaja pysäköintialue vaunupaikkoineen mahdollistaa osaltaan suurienkin tilaisuuksien järjestämisen. Frank Mangs Center on erilainen, tutustumisen arvoinen retkikohde. www.frankmangscenter.fi

Pohjanmaa

Frank Mangs Centerin muodostavat entisöity kotitalo sekä pihapiirissä oleva kunnostettu Puimahuone.

www.kotimaassa.fi

Pohjanlahden Rantatie

Välimeren Pohjanmaa

Lind’s Kök on ainutlaatuinen kasvihuoneravintola Suomessa. Hienon konseptin takana on tarmokas Maria Berg, joka on palkittu vuonna 2006 Finlandssvenska Marthaförbundetin ruokakulttuuripalkinnolla. Myös Närpiön kaupunki on myöntänyt ravintolalle Vuoden Yrittäjä -palkinnon vuonna 2008.

Köynnösten katveessa Kasvihuoneympäristöön rakennetun ravintolan sisällä kasvaa mitä eksoottisimpia lajeja ja ilmassa häivähtää hienokseltaan erilaisten yrttien tuoksu. Lattiat on rakennettu närpiöläisestä graniitista ja luonnonkivestä. Tomaatti- ja sitruspuiden katveessa istuessaan voisi suorastaan ajatella siirtyneensä eteläisemmille leveysasteille. Vaikka ollaankin kasvihuoneessa, olo on silti miellyttävän lämmin – siitä pitää huolen monista eri osista koostuva lämmitysjärjestelmä.

ärpiö tunnetaan tomaattituotannostaan – yli puolet kotimaisista tomaateista tulee täältä. Pienen sivutien varrelta, valtatie 8:n tuntumasta löytyy kasvihuoneravintola Lind’s Kök – Lindin Keittiö. Täällä vallitsee kesä talven hankien keskelläkin.

Seitsemän ruokalajin tomaattimenu Vieraita hemmotellaan valinnan runsaudella. Lind’s Kökissä voi maistella alueen ruokaerikoisuuksien ohella Marian omia gourmet-herkkuja. Ja Närpiössä kun ollaan, myös tomaatti ja kurkku näyttelevät merkittävää roolia valikoimassa. Tilauksesta on tarjolla mm. Seitsemän ruokalajin tomaattimenu Närpiöläiseen tapaan, jossa alkuruokavaihtoehtoina on kermaista tomaattikeittoa oliiveilla ja fetajuustolla höystettynä tai tomaattivuokaa ja mätimoussea katkaravuilla koristeltuna. – Usein mielikuvana on, että tarjoamme vain kasvisruokia, Maria kertoo. – Meiltä saa kuitenkin niin lihaa kuin kalaakin. Tässäkin menussa on lämpimänä ruokana tarjolla sekä kalaa että kahta eri

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2013

n tunnelmaa Närpiössä Irmeli Kojonen

lihavaihtoehtoa lisukkeineen. Toki meiltä löytyy myös hienoja kasvisvaihtoehtoja pääruuiksi, hän sanoo.

– Käytämme mahdollisuuksien ja sesongin mukaisesti sekä omia että lähituottajien kasviksia, Maria painottaa.

Marian ruokalistasta ei puutu mielikuvitusta: jälkiruokana tarjottava tomaattijäätelö kurkkuliköörikastikkeella tai tomaatti-zabaglione hedelmien kera ovat jännittävimpiä vaihtoehtoja. Seisova lounaspöytä on erityisesti bussiryhmien suosiossa, ja siinä on aina tarjolla jotakin tomaattia sisältävää jälkiruokaa. Halukkailla on myös mahdollisuus kokeilla Marian omia reseptejä kotikeittiössään: reseptit on koottu yksien kansien sisään omaksi keittokirjakseen, jota on myynnissä paikan päällä.

– Teemme kaiken ruuan alusta asti itse, myös suutarinlohet ja sillit yms., emmekä käytä puolivalmisteita.

Isänpäivälounaalle tai joulupöytään Lind’s Kök on avoinna kesäisin koko heinäkuun sekä elokuun kaksi ensimmäistä viikkoa kello 12–15, mutta tilauksesta myös vuoden ympäri sekä erilaisten teemojen puitteissa. Kesäkauden ulkopuolella ravintola edellyttää aina pöytävarausta. Pyhäinpäivää juhlistetaan buffee-tarjoilulla ja jälkiruokapöydällä. Isänpäivän aikaan on niin ikään erityinen juhlalounas. Joulupöytää voi varata jo marraskuulta aina 22.12.2013 asti. Se on riemastuttavan erilainen sisältäen mm. ruccolasalaattia taatelien, homejuuston, melonin ja saksanpähkinän kanssa. Pöydästä löytyy perinteisten lanttu- ja porkkanalaatikoiden ohella myös sellaisia erikoisuuksia kuin Yrtti & pelargoni -silakka sekä Samettikukkagraavilohi tai kotona valmistettu Eemelimakkara.

Britt Lind

Lindin Buffetissa on tarjolla runsaasti myös erilaisia hedelmiä ja vihanneksia, joita voi sekoittaa toiveidensa mukaisesti. Jälkiruokana siihen sisältyy pikantti tomaatti-pannacotta. Buffet on tarjolla tilauspohjaisesti minimissään 15 hengen ryhmille. – Halutessa voidaan ottaa pienempiäkin ryhmiä mukaan, jos jokin suurempi ryhmä on varannut tarjoilun, Maria Berg vinkkaa. Ehkä yksi parhaista elämyksistä Lindin Keittiössä inspiroivan ympäristön ja jännittävän ruokalistan ohella on mahdollisuus saada nauttia hedelmiä ja vihanneksia näin runsaasti ja monella tapaa samalla kertaa. www.lindskok.fi

Lind’s Kökin suosituin spesialiteetti on Neuvottoman Erikoinen, jota tullaan nauttimaan ryhmässä kauempaakin: – Siinä pöytiin kannetaan kaikkea savustetuista katkaravuista herkullisiin pikkukastikkeisiin, maukasta lihaa ja makunystyröitä hivelevää kalaa. Jälkiruokana tarjoiltava Crescendo on erinomaisen makea päätös ruokaelämykselle, Maria kuvailee.

Mansikka- ja valkosipulicoctailia Lindin Buffetissa perinteiset herkut, kuten suutarinlohi, täydentyvät ihanasti sellaisilla erikoisuuksilla kuin mansikka- ja valkosipulicoctail sekä kasvihuoneen sekoitus.

www.kotimaassa.fi

Pohjanlahden Rantatie

Irmeli Kojonen ja Närpes hembygdsförening Eeva Oksman

Öjskogsparken

ärpiössä vaalitaan paikallista kulttuuriperintöä, johon voi parhaiten tutustua kotiseutuyhdistyksen ylläpitämässä Öjskogparkenissa. Monipuolisessa kohteessa vierähtää helposti tovi jos toinenkin. Alueeseen voi tutustua myös oppaan johdolla.

– pala menneiden aikojen idylliä Öjskogsparkenin alueelle siirretty Bengtsgården ostettiin 1920-luvulla Närpiön kotiseutuyhdistyksen aloittaessa museotoimintaa. Bengtsin talossa oli viettänyt lapsuutensa muun muassa taiteilija Carl Bengts (1876–1934). Ennen siirtoa talo oli toiminut sekä majatalona että kulkutautisairaalana. Muuton jälkeen päärakennuksen tupa sisustettiin vanhaan tapaan nurkkatakkoineen, kerrossänkyineen sekä seinänvieruspenkkeineen.

Ainutlaatuinen apteekkimuseo Öjskogsparkenin apteekkimuseo on apteekkari Karl-Erik Källströmin elämäntyö. Museon kokoelma on vaikuttava kattaen yli 3000 esinettä. – Valikoima on niin laaja, että sitä voisi käyttää apteekkina tänäkin päivänä, Cay Irjala Närpiön kotiseutuyhdistyksestä toteaa. Museossa saa hyvän kuvan 1900-luvun alun apteekkitoiminnasta. Lääkekasvit kuivattiin ja hienonnettiin laboratorion

esivalmisteluhuoneessa, ja itse laboratoriossa säilytettiin, sekoitettiin ja valmistettiin lääkkeet. Laboratoriossa on kattava valikoima välineistöä mikroskoopeista aina tinktuurapuristimiin, ja morttelihylly notkuu mitä erilaisimpia mortteleita. Paikan erikoisuus on Saksassa valmistettu kirkonkello, joka huonon sointinsa takia käännettiin ylösalaisin ja myytiin mortteliksi. Myyntiosa on sisustettu 1900-luvun alun tyyliin lääkepulloineen ja resepteineen. Sodan vaikutus näkyy täällä kuten maalaiskaupassakin: apteekkiin on kerätty sodanaikaisia ensiapusiteitä, ja tiskillä on tarjolla emalisilmiä!

Wanhan ajan maalaiskauppa Oskar Hagan maalaiskauppa rakennettiin kylän keskustaan vuonna 1895, ja kauppa toimi yli 70 vuotta säilyttäen alkuperäisen muotonsa. Öjskogsparkeniin 1970-luvulla siirretystä kaupasta löytyy yli 700 tuotetta, joista valtaosa on 1940–1950-luvuilta.

Niinpä kaupassa voi nähdä runsaasti sotaajan esineitä, mm. paperikenkiä ja -housuja. Esillä on myös tuon ajan elintarvikkeita ja pakkauksia.

Koulutupa Alueen vanha koulutupa toimi kouluna 1861–1920, ja se käsittää luokkahuoneen lisäksi opettajan asuntona toimineen pienen kamarin. Koulutuvalla järjestetään tilauksesta vanhan ajan koulupäiviä, jotka sisältävät myös vanhan ajan leikkejä ja ruokaa. Lisäksi oppilaat saavat pukeutua vanhan ajan vaatteisiin. Päivä on lapsille todellinen elämys antaen mahdollisuuden elää päivän isoäidin lapsuuden tapaan.

Teatteria paikallismurteella Öjskogsparkenin kesän kohokohtia ovat Närpiön teatterin esitykset, joita voi seurata muutama vuosi sitten uudistetusta 400-paikkaisesta pyörivästä katsomosta. Erityislaatuiseksi teatterin tekee siellä kuultava ruotsinkielinen Närpiön murre, joka on lähes kaikkien esiintyjien äidinkieli. Vaalimansa murteen kautta paikallisteatteri ilmaisee mehevällä tavalla inhimillisen käyttäytymisen koko kirjoa. http://narpes.hembygd.webbhuset.fi

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2013

Fagerö

Irmeli Kojonen

Fagerö Folkpark

Folkpark

Pohjanmaa

– Saaristolaisravintolana tarjoamme luonnollisesti kalaa monella tavoin valmistettuna, toteaa Johan Sten. – Näin syksyisin olemme avoinna lokakuulta joulukuulle tilauspohjaisesti. Yritykset ja yhdistykset tilaavat meiltä juhla- ja kokoustarjoiluja. Paikka on myös isompien matkailijaryhmien suosiossa, selvittää Sten.

antatien tuntumassa Närpiössä sijaitseva Fagerö Folkpark tarjoaa virkistystä kesäaikaan mutta palvelee myös syyskaudella tilauspohjaisesti.

jäätelöannoksistaan. Kesäkaudella lounasta tarjoillaan sunnuntaisin mutta myös joka toisena perjantaina. A la carte -listalta löytyy kaikkea runsaasta salaattivalikoimasta ja pihveistä pastaan ja pizzaan. Kesäkuusta syyskuuhun Fagerössä järjestetään tansseja. Ruotsalaisyhtyeiden ohella kesä-heinäkuussa esiintyy myös paikallisia artisteja.

Fagerö Folkpark koostuu Ravintola Seasidesta, reippaankokoisesta tanssisalista ja pubista. Kokonaisuuteen kuuluvat myös minigolf-rata, uimaranta ja vierasvenesatama.

Elokuun alkupuolella järjestettävä mittava Saaristolaiskirpputori kokoaa runsaasti väkeä paikalle, ja tapahtuma kasvaa vuosi vuodelta.

Rannan välittömässä läheisyydessä sijaitseva palvelukokonaisuus on kesäisin suosittu ja vilkas paikka. Silloin merelle avautuvalta terassilta saa ehkä hetken aikaa etsiä vapaata pöytää. Rannalla on usein uimareita, ja hietikolla pelataan rantalentopalloa.

Merellinen ravintola

Sesongin vilkkaimpaan aikaan kesäkuun puolivälistä elokuun puoleenväliin ravintola on auki lounaalta iltamyöhäiseen. Seaside tunnetaan oivan buffeensa ohella runsaista

Ravintola Seasiden ikkunat avautuvat nimensä mukaisesti merelle. Suosittu buffettarjoilu on katettu kekseliäästi vanhaan soutuveneeseen. Meren läheisyys ja rustiikki sisustus luovat ravintolaan viihtyisän ilmapiirin.

Fagerön joulumarkkinat Sunnuntaina 8.12.2013 Fagerö Folkparkin suuri tanssisali avaa ovensa joulumarkkinoiden viettoon. Vilkas puheensorina täyttää ilman, kun paikalle saapuu runsaasti väkeä sekä lähiseuduilta että hieman kauempaakin. Saliin on sijoitettu vieri viereen erilaisia herkkuja ja paikallistuotteita notkuvia pöytiä. Moni tulee markkinoille tekemään joululahjalöytöjä tai ostamaan kaivattuja erikoisuuksia joulupöytää varten. – Tänne tullaan myös viihtymään ja näkemään ystäviä. Joulumarkkinoiden aikaan tarjolla on runsas joululounasbuffet, jonka ääressä kiirekin karisee, Johan Sten sanoo. Pöydässä on perinteisten jouluruokien ohella tarjolla myös kalaa useammassa muodossa. Joulun jälkeen paikka sulkeutuu avatakseen ovensa jälleen kevään korvalla huhtikuussa. www.fagero.fi

www.kotimaassa.fi

Pohjanlahden Rantatie

orsnäs sijaitsee karun kauniilla Pohjanmaan rannikkokaistaleella, noin 40 minuutin ajomatkan päässä Vaasasta. Maa kohoaa täällä voimakkaasti: vielä parituhatta vuotta sitten kunnan alueet olivat veden peitossa. Upea luonto, koskemattomat metsät ja puhtaat saaristomaisemat tarjoavat lukuisia tapoja nauttia monenlaisesta liikkumisesta alueella. Täältä löytyy myös ainutlaatuisia museoita, jotka kertovat menneiden polvien elämästä. – Vaikka Korsnäs on täynnä historiaa, se elää samalla voimakkaasti tätä päivää, kunnanjohtaja Anita Ismark toteaa. Sijainti lentokentän, rautateiden ja sataman läheisyydessä edesauttavat asiaa. Ismarkin mukaan kunnassa arvostetaan kaikenlaista yrittäjyyttä, ja reilun 2200 asukkaan kunnassa yrityksiä onkin todella runsaasti – 300 kpl. Iho- ja kosmetiikkatuotteita kauppaava Dermoshop Oy voitti jopa Vuoden nettikauppa -palkinnon vuonna 2013.

Historiallinen kirkkoympäristö Korsnäsin helmi on sen hyvin säilynyt kirkko, joka muodostaa useiden vanhojen rakennusten kanssa eheän kokonaisuuden.

Kirkko on kuuluisan arkkitehti C.L. Engelin piirtämä ja sijaitsee puistomaisen alueen keskellä. – 1830-luvulla rakennettu uusklassinen kirkko on Engelin tyylin mukaisesti valoisa ja avara muun muassa neljään suuntaan avautuvien korkeiden ikkunoidensa ansiosta, Ismark toteaa. Kirkolla on ollut edeltäjiä todennäköisesti jo keskiajalta. Alttari sijaitsee, harvinaista kyllä, keskellä rakennusta. Erinomaisen akustiikkansa vuoksi kirkossa järjestetään usein konsertteja. Kellotapuli on vuodelta 1747, ja sen kellot kutsuvat edelleen kirkkokansaa koolle. Kellotapuli on kunnan vanhimpia rakennuksia. Kirkon läheisyydestä, vanhalta hautausmaalta löytyy sankarihauta, jossa lepää 64 kolmessa sodassamme kaatunutta. Kirkon pohjoispuolella on viljamakasiini vuodelta 1820. Se rakennettiin aikoinaan katovuosien varalta pitäjän väen turvaksi.

Kotiseutumuseon aarteet Kunnan vanhin museo, Korsnäsin kotiseutumuseo, sijaitsee punamullalla maalatussa puurakennuksessa. Tilan suurimmassa huoneessa, tuvassa, aika tuntuu seisahtaneen: muhkea leivinuuni ja ylhäällä orrella roikkuvat leipävartaat aivan kuin odottaen emäntää töihin. Tupaa kiertävät seinäpenkit henkivät

entisajan tunnelmaa. Tekstiilihuoneesta löytyvät museon todelliset aarteet: kokoelma vanhempia ja uudempia värikkäitä Korsnäsin paitoja. Korsnäsin paita on suorastaan käsite, ja kesäisin sen valmistamista voi täällä seurata erityisissä näytöksissä. Esillä on myös monenlaisia muita perinnetekstiilejä, muun muassa raanuja ja patjapeitteitä.

Harvinaislaatuinen pappilamuseo Korsnäsin pappilamuseo aloitti toimintansa vuonna 1982. Museo on harvinaisuus maassamme. Se esittelee pappilan elämää viime vuosisadan alun aikoihin. Itse rakennus on valmistunut jo 1830-luvulla. Ison salin seiniä koristaa Korsnäs-tapetti, joka on uudispainos alkuperäisestä mallista. Paikka toimii elävänä museona tarjoten puitteet kaste- ja häätilaisuuksien viettoon sekä konsertti- ja runoilloille. Huonekalut on saatu lahjaksi eri pappissuvuilta. Kesäisin pappilamuseossa on erikoisnäyttelyitä. Vintillä toimii koulumuseo, jossa voi tutustua kirkkoherra Sigurd Öhrnbergin antamaan keskikouluasteiseen opetukseen 1930-luvulla. Museoissa pääsee kiertämään huoneesta huoneeseen oppaan johdolla. Pappilat toimivat entisaikaan puutarhaviljelyn edelläkävijöinä, ja niinpä täälläkin voi kesäisin ihailla perinneruusu- ja yrttitarhaistutuksia. Museoaluetta kiertävä tunnelmallinen luonnonpolku on myös tutustumisen arvoinen.

Irmeli Kojonen

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2013

Korsnäsin kunta

Korsnäsin helmi on sen hyvin säilynyt kirkko 1830-luvulta sekä Kellotapuli vuodelta 1747, jonka kellot kutsuvat edelleen kirkkokansaa koolle.

tijan, Jakob Raution muistoksi, joka menetti henkensä puolustaessaan majakkaa Suomen sodassa.

Tuulivoimaa ennen ja nyt Harrströmin kylässä sijaitsee Myllymäki, Kvarnbacken, jolla seisoo kaksi vanhaa myllyä. 1840-luvulla rakennettu Isomylly on yksi maamme suurimpia vielä käyttökunnossa olevia myllyjä. Pienempi mylly on rakennettu 1800-luvun lopulla. Kesällä myllyt käynnistetään juhlien ajaksi, jolloin vieraat voivat ihailla niiden upeata laulua. Myllymäeltä löytyy muitakin vanhoja rakennuksia, muun muassa luhti ja savusauna. Vanha kalastussatama on kesäisin vilkas paikka. Luonnonsatamaa ympäröivät vanhat ja uudet venevajat ovat pittoreski näky. Sataman läheisyydessä sijaitseva Kalastajatorppa esittelee kalastajaperheen elämää noin sata vuotta sitten. Molpehällorna – maailmanperintökohde Korsnäsissä Merenkurkun saaristo nimettiin vuonna 2006 yhdeksi UNESCO:n maailmanperintökohteeksi. – Korsnäsin Molpehällorna on osa tätä Suomen ainoata luonnonperintökohdetta. Se sijaitsee Moikipään eli Molpen kylän ulkosaaristossa, viitoitetun väylän varrella, 6 km Bredskärin kalasatamasta, Ismark kertoo.

– Sinne tehdään myös opastettuja veneretkiä, joita elävöittävät tarinat alueen historiasta, hän muistuttaa. Vanha merivartioasema palvelee nykyisin Moikipään luontoasemana. Sieltä saa kesäaikaan tilauksesta muun muassa opastus- ja ruokailupalveluja. Laaja ja tasainen pihapiiri sopii hyvin leirikoulukäyttöön. Rakennus ja sen lähimaasto soveltuvat myös liikuntaesteisille. Molpehällorna on usean matalan saaren muodostama saariketju, joka maan kohoamisen myötä kasvaa hiljalleen yhteen. Pienistä järvistä ja umpeenkasvaneista merenlahdista voi hyvällä kalaonnella saada haukia.

Tänä päivänäkin Korsnäsissä käytetään tuulta energian tuottamiseen, sillä Suomen ensimmäinen tuulivoimapuisto löytyy Bredskäristä. – Alueelta löytyy matkailijoita ajatellen myös korkeatasoisia ruokapaikkoja, kuten Molpen kylässä sijaitseva ravintola StrandMölle sekä Korsnäsissä sijaitseva ravintola Stenbrytaren, Ismark sanoo toivottaen matkailijat tervetulleiksi Korsnäsin kauniisiin maisemiin. www.korsnas.fi

Matalakasvuisen maaston, lehtimetsän ja ruovikoiden lomitse kulkee noin kilometrin mittainen luontopolku. Sen pieni sivuhaara johtaa kesällä 2001 uudelleenrakennetulle pookille, eli tunnusmajakalle, ja historialliselle muistomerkille. Ne on pystytetty viimeisen majakanvar-

Pohjanmaa

www.kotimaassa.fi

Pohjanlahden Rantatie

Pohjanmaa

Strand-Mölle Ravintola meren rannalla Irmeli Kojonen

ohjanlahden rannikkoa ajellessaan voi poiketa Molpen kylään, josta löytyy viehättävä pikkuravintola aivan meren rannalta. Ravintola Strand-Mölle sijaitsee venesataman ja Molpe Strömmenin tuntumassa. Vaasasta matkaa on tänne noin 40 km ja Närpiöstä 50 km. Ravintolaa pyörittää vauhdikkaalla otteella kaksi energistä, nuorta naista, Cecilia Moliis ja Johanna Ilvoranta, joilta suorastaan pursuaa ideoita. – Paikka on viehättävä, varsinkin kesäisin, ja täällä käy paljon väkeä. Mutta näin syksyllä päivien lyhetessä on hyvä keksiä erilaisia teemoja piristämään pitkää pimeää kautta, Cecilia paljastaa. – Olemme rakentaneet ryhmiä ajatellen myös omaa tarjontaa, jonka takia kannattaa tulla vähän pidemmänkin matkan päästä. Uusin tulokas listalla on kolmen ruokalajin Maailmanperintömenu, joka koostuu saariston herkuista.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2013

Ravintola Strand-Mölle

Teemaruokailuja Lounasmenun ja á la carte -listan rinnalle Cecilia ja Johanna ovat luoneet joulunalusaikaa ajatellen teemakonseptin, josta on tullut varsin suosittu alueella. – Yhtenä vuonna meillä oli esimerkiksi Brasilialainen joulu. Viime vuonna vuorossa oli Tuhat ja yksi yötä. Ideana oli tarjoilla itämaisen keittiön herkkuja sitä varten luodussa interiöörissä, hän selvittää. – Teema oli varsinainen menestys. Oli todella hauskaa nähdä, miten ravintolamme muuttui joka kattausta varten. Vieraat näyttivät viihtyvän mainiosti tyynyjen, kynttilälyhtyjen, vesipiippujen ja vatsatanssijoiden keskellä. Ja henkilökuntakin viihtyi! hän toteaa iloisena. Tänä vuonna joulun alla siirrytään 1700-luvun tunnelmiin yhdessä Carl-Mikael Bellmanin kanssa, joka oli ruotsalainen runoilija ja muusikko. Hänen yksittäisistä lauluistaan tunnetuin lienee Ukko Nooa. Myös Suomessa suosittu kevätlaulu Tuuli hiljaa henkäilee, kuuluu ns. Bellmanin lauluihin. Ravintola Strand-Möllessä ”Bellman” toimii illan aikana trubaduurina viihdyttäen vieraitaan. Samalla hän johdattaa vieraat tutustumaan aikakautensa ruokalajeihin, joita päästään maistelemaan illallispöydässä. Bellman kestitsee vierasryhmiä ravintolan kabinetissa iltaisin joulukuun puoleen väliin asti.

Hyvä keittiö kaiken a ja o Vaikka teematapahtumat tuovat väriä tarjontaan, tärkeintä seikkaa ei sovi ohittaa. – Maittava ruoka syntyy vain parhaista aineksista. Sen tähden olemme aika vaativia raaka-aineiden suhteen, Cecilia kertoo. – Meillä on myös monipuoliset palvelut: on lounasta, á la carte -aterioita, pizzaa – jotakin jokaiseen makuun. Cateringpalvelumme on niin ikään ollut suosittu. Ja saaristossa kun ollaan, kala näyttelee tärkeää roolia valikoimassa: – Paikallisten kalastajien toimittama tuore kala on yksi erikoisuuksistamme.

Avantouinnille saunasta Yrityksiä ajatellen ravintolasta löytyvät myös asianmukaisesti varustetut kokoustilat. Vain kivenheiton päässä ravintolasta sijaitsee Molpe Byaråd RF:n omistama sauna, jota voi vuokrata kokousja saunailtakäyttöön Strand-Möllen kautta. Löylyttelemään mahtuu kerrallaan noin 15–20 henkeä. – Ja jos luonnetta riittää, voi talvikaudella polskahtaa avantouinnille raikkaaseen meriveteen, Cecilia vinkkaa hymyillen. www.strand-molle.fi

PORIN TEATTERIN OHJELMISTOSSA

Puun Sielun löydät Onnelasta!

Sovitus ja koreografia

Dramatisointi ja ohjaus

Tiina Brännare

Läpileikkaus suomalaisten mestareiden, taiteilijoiden ja harrastajien puutaiteesta ja puusta tekemisestä.

Laadukkaiden käyttö- ja lahjaesineiden sekä puutaiteen ostopaikka.

Upea kokonaisuus luonnon keskellä vetää katsojan hiljaiseksi.

Christian Lindroos

”Erinomaisesti toteutettu musikaali”

Tiedustelut ja ryhmävaraukset:

Länsi-Suomi 17.9.2013

Suurenmoinen seikkailu saa ensi-iltansa päänäyttämöllä 29.1.2013.

puh. 0500 253 722 natalia.onnela@gmail.com www.puunsielu.fi Avoinna joka päivä

klo 12–18

- patruuna omasta tahdostaan

Tervetuloa!

PUUN SIELUN KOTI

”Sulavaa, hyvin ajoitettua, hulvatonta viihdettä.”

Onnela 82360 Onkamo

Opastus valtatie kuudelta hannunvaakunaopastein.

Ohjaus ja sovitus

Mikko Kivinen

Länsi-Suomi 23.10.2012

Ohjaus

Ola Tuominen Lavastus ja puvustus

Ohjaus

Lasse Lindeman Ensi-ilta päänäyttämöllä 5.12.2013

Huippuhauskasti irrotteleva komedia miehen ja naisen ajatusmaailman eroavaisuuksista

Ulla-Maija Peltola

Ohjaus

”Terävää, ajatuksia herättävää teatteria, joka iskeytyy suoraan suomalaiseen arkitodellisuuteen. Länsi-Suomi 19.1.2013

Hauska, vauhdikas ja hellyttävä Ohjaus tarina ennakko- Patrik Drake Lavastus luuloista ja ystävyydestä! Timo Piispanen

Erik Kiviniemi

Luolamiehenä Ilkka Aro

Hallituskatu 14, 28100 Pori Liput (02) 6344 840 www.porinteatteri.fi

www.kotimaassa.fi

Pohjanlahden Rantatie

Långforsin mylly. Kuva: Malax Museiförening r.f.

Maalahti on yksi Suomen kahdeksasta saaristokunnasta – ainokainen Pohjanmaalla.

Merellinen Maalahti Maalahden kunta on virallisesti kaksikielinen, vaikka suurin osa, peräti 87 % sen reilusta 5 500 asukkaasta, puhuu äidinkielenään ruotsia. Samasta kielestä huolimatta siinä on erotettavissa eri murteita. Paikalliset erottavat puheesta, tuleeko toinen Bergöstä, Petolahdesta vai Maalahdesta. – Vaikka pohjanmaalaisia ruotsalaismurteita sanotaan niin vaikeiksi, ettei ruotsalaisetkaan niitä ymmärrä, kyllä meidänkin kaikista murteista selvän saa, vakuuttaa kunnanjohtaja Mikko Ollikainen naureskellen. Lisäväriä kielten kirjoon tuo kunnassa asuva parin sadan hengen maahanmuuttajajoukko, joka puhuu äidinkielenään yli 30 eri kieltä.

eren tuoma vapaus sekä merenkulku ja kalastus ovat aina olleet tärkeä osa maalahtelaisten arkea. Nykyäänkin moni maalahtelainen kalastaa joko ammatikseen tai harrastusmielessä, ja myös erätaidot ovat hallussa. Eeva Oksman

Maalahden kunta

Bergö, vireä saarikylä Maalahden edustalla sijaitsevalla Bergö on idyllinen saaristokylä, joka oli vuoteen 1973 asti itsenäinen kunta. Nykyisin saarella asuu ympäri vuoden noin 500 asukasta, muuta kesän tullen väkimäärä moninkertaistuu, kun mökkiläiset mantereen puolelta ja muualta lähiseudulta saapuvat sinne lomanviettoon.

Merenkurkun venemuseon rakennuksia Åminnessa. Kuva: Malax Museiförening r.f.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2013

Matka saareen taittuu lossilla merimatkan kestäessä 10 minuuttia. Lossi on kulkenut saaren ja mantereen väliä jo 50 vuoden ajan. Nykyään moni bergöläinen käy päivittäin työssä mantereen puolella. Peruspalveluiden vuoksi saarelaisten ei kuitenkaan tarvitse lähteä saarelta, sillä vireässä kylässä on oma kirkko sekä toimivat peruspalvelut kouluineen, neuvoloineen, posteineen, pankkeineen ja kauppoineen. – Bergö valittiin tänä vuonna Pohjanmaan vuoden kyläksi, Ollikainen toteaa. Bergöön historiaan voi tutustua kesäisin Bergön kotiseutumuseossa, jossa päärakennus Klockargårdenin lisäksi on kokoontumistilaksi kunnostettu torpparintupa sekä ulkorakennuksia. Bergössä on yleinen uimaranta saunoineen sekä maastoratsastuksiakin järjestävä ratsastustalli Wild West.

Pohjanmaa

Yhdessä ja yhteisvoimin Maalahdessa yhteisöllisyys on voimissaan ja yhdistystoiminta vilkasta. Kesäisin kunnan asukkaat järjestävät monenlaisia tapahtumia. Maalahden vuotuisiin tapahtumiin kuuluu myös Bergössä joka syksy järjestettävät saaristolaismarkkinat. – Paikallisesti ja talkoovoimin järjestetyt tapahtumat ovat aitoja, kehaisee Ollikainen. Petolahden kotiseututalolla toimiva kesäteatteri Ur Bykiston on tarjonnut kesäteatterielämyksiä jo yli 30 vuoden ajan. Amatöörinäyttelijöiden esitykset ovat olleet erittäin suosittuja, ja yleisölle on rakennettu 356-paikkainen katsomo. Teatterilla on ollut suuri merkitys Petolahden kyläyhteisölle.

Åminne – kesäinen kohtaamispaikka Åminnen Huvikeskus, Folkpark, on yksi Pohjanmaan suosituimmista kesätapahtumapaikoista. Joka kesä siellä järjestetään keskimäärin kymmenet tanssit, jonne saapuu väkeä läheltä ja kaukaa. Laulun riemusta voi nauttia Åminnen yhteislauluilloissa, joista tehtiin televisio-ohjelma joitakin vuosia sitten. – Lauluillat ovat todella suosittuja, kertoo Ollikainen.

Åminnen kesäravintolassa tarjolla on niin pitsaa kuin à la Carte -annoksia. A-oikeuksin varustetun ravintolan terassilta on mukava katsella mereltä Åminneen saapuvia veneitä, jotka kiinnittyvät Åminnen rantaan. Åminnen satamassa on veneiden tankkaamismahdollisuus ja Strandservicen kioskista voi kuskillekin ostaa voimanlähteeksi vaikkapa muhkean hampurilaisen. Lomanviettäjät viettävät kesäpäivää usein myös Åminnen uimarannalla ja kesäravintolan vieressä olevalla 18-reikäisellä minigolfradalla. Huvikeskuksen ja Åminnen lomakylän välisellä alueella on punainen rivistö rakennuksia, joiden suojissa sijaitsee talkoovoimin rakennettu Merenkurkun venemuseo. Kokoelmineen se on Pohjoismaiden suurin yleis- ja käyttöveneiden museo Lomakylästä ja museosta on enemmän seuraavalla aukeamalla.

Maalahtelaista historiaa ulkomuseossa Kesäisin avoinna oleva Brinkenin ulkomuseo koostuu 20 rakennuksesta sekä entistetystä puutarhasta. Ainutlaatuinen kokonaisuus on vuodelta 1879 peräisin oleva Orregårdenin talo ulkorakennuksineen ja alkuperäisine sisustuksineen ja esineistöineen. Talossa on jopa lahjoituksen tehneiden Orren sisarusten valokuvia ja koulutodistuksia. Talon iso kukkapuutarha on ennallistettu 1930-luvun kuosiin. Muut rakennukset on siirretty alueelle ja ryhmitetty Tufvasgårdenin, sotilastorpan ja karjamajan ympärille.

Brinkenin museossa on pysyvä maatalousnäyttely sekä Puutarha ja torielämä -näyttely. Kesäisin siellä järjestetään kotiseutujuhlat sekä muita tapahtumia. – Kotiseutujuhlassa on tapana julkistaa vuoden maalahtelainen, Malax storjetari, kertoo Ollikainen. Maalahden esihistoriaan voi tutustua Rautakaudenpolulla, jossa vajaan kahden kilometrin kävelymatkalla voi nähdä nelisenkymmentä hautaröykkiötä. Arkeologianäyttelyssä on esillä aito Maalahden solki, joka on peräisin kansainvaellusajalta 450–500 e.Kr. ja se on alkuaan todennäköisesti Saksasta.

Nykykulttuuria Malaktassa Maalahden vireästä nykypäivästä hyvänä esimerkkinä toimii Taidepaja Malakta, joka on mielenkiintoinen ja inspiroiva paja Maalahden keskustan tuntumassa. Vanhan meijerin tiloissa sijaitsevassa pajassa työskentelee eri kulttuurialojen toimijoita, kuten liikkuvan ja still-kuvan ammattilaisia, äänimaailman osaajia ja taidemaalareita. Työtilojen lisäksi Malaktassa on muun muassa elokuvasali sekä Torni, jota voi käyttää vaikkapa konsertti- ja tanssisalina. Malaktassa järjestetään myös taidenäyttelyitä sekä erilaisia tapahtumia. www.malax.fi

Olkiluoto

www.kotimaassa.fi

Pohjanlahden Rantatie

n sateisenharmaa lokakuun iltapäivä. Suuntaan autoni kohti Maalahtea, sillä olen menossa tapaamaan Åminnen lomakylän yrittäjäpariskuntaa, Ulla-Maj ja Esa Pinolaa. Ahti Oksman

Ann-Britt Pada

Lomakylä sijaitsee noin viiden kilometrin päässä kunnan keskustasta, aivan meren rannalla. Pysäköin autoni asfaltoidulle pysäköintialueelle uuden, kauniin päärakennuksen eteen. Syyspäivän hämärtyvässä valossa eteeni levittäytyy leirintäalueen laaja, tasainen ruohokenttä, joka päättyy rauhallisesti aaltoilevaan mereen. Astun sisään talon pääovesta lomakylän vastaanottopisteeseen, jossa minut toivottaa tervetulleeksi Ulla-Maj ja Esa sekä heidän vanhemman tyttärensä perhe muutaman kuukauden ikäisine tyttövauvoineen.

Maapohja merestä Esittäytymisen jälkeen pääsen tutustumaan alueeseen ja sen palveluihin. Pariskunta on pyörittänyt lomakylää yhtäjaksoisesti vuodesta 1999, ja se on tällä hetkellä Vaasan ympäristössä ainoa yksityisessä omistuksessa oleva lomakylä ja leirintäalue. Ihmetellessäni laajaa ja tasaista ruohokenttää Esa kertoo, että ennen sotia sekä sen jälkeen tältä alueelta kaivettiin savea

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2013

tiilien tuotantoa varten, eli käytännössä koko ranta-alue oli savenottopaikkaa. Kun 1960-luvulla ruopattiin lähistöllä kulkevaa veneväylää, tuotiin merenpohjasta nostettu liete tälle alueelle. Tasoittamisen jälkeen siihen kylvettiin ruohoa. – Vuodesta 1969 alkaen paikalla on sitten ollut lomakylä ja leirintäalue, selittää Esa.

Kehittämistä ja rakentamista Pinolat ovat hoitaneet Åminnen lomakylää viimeiset lähes 15 vuotta, ja tänä aikana alue on läpikäynyt monia muutoksia. Alueella on 20 erikokoista ja -tasoista mökkiä. Alkuperäiset mökit on joko purettu tai kunnostettu ja uusia mökkejä on rakennettu. Tällä hetkellä majoitustilaa on yhteensä noin 70–80 hengelle. Kaksi vuotta sitten Pinolat purkivat vanhan päärakennuksen ja rakensivat tilalle uuden, jossa on toimivat tilat modernille, A-oikeuksin varustetulle kahvila-ravintolalle. Lisäksi rakennuksessa on ajanmukaiset kokousja huoltotilat lomakylän asiakkaille.

Alueella on myös 30 hengen ravintolakota, grillikota, rantasauna ja kotasauna ulkoporealtaineen. Esan mukaan seuraavaksi on tarkoitus rakentaa tasokkaita talviasuttavia mökkejä. – Niille olisi kysyntää jo nyt, mutta täytyy kiiruhtaa hitaasti, hän sanoo hymyillen.

Tilaa riittää kesälläkin Lomakyläalueen kokonaispinta-ala on hulppeat viisi hehtaaria. Sähköistettyjä vaunupaikkoja on virallisesti 20, mutta Esan mukaan ranta-alueelle mahtuu asuntovaunuja ja -autoja reippaasti enemmänkin. Samoin on myös telttailijoiden kanssa – tilaa riittää. Ja mikä parasta, telttakiilat on helppo hakata kivettömään maahan. Lomakylän sesonki alkaa toukokuussa, jolloin alueelle alkaa tulla ulkomaalaisia asiakkaita. Keväisiä vieraita ovat myös yhdistykset, jotka tulevat Åminneen pitämään kokouksiaan ja nauttimaan paikan rauhasta, hyvästä ruuasta ja palvelusta. Alue on myös

Ravintolakota

Pohjanmaa

Hyvä ruoka, vielä parempi palvelu Lomakylän kahvila-ravintola on alueen sydän. Sesongin aikana ravintolassa voi ruokailla klo 11 lähtien aina iltamyöhään saakka. Ravintolasta saa myös kahvia, leivonnaisia ja virvokkeita. Kesäisin ravintola-kahvila on avoinna joka päivä, mutta sesongin ulkopuolella se on avoinna vain viikonloppuisin. motoristien ja polkupyöräilijöiden suosiossa. Pinolat tietävät kokemuksesta, että kotimaiset lomamatkailijat saapuvat yleensä vasta juhannuksen jälkeen.

– Ryhmille järjestämme ryhmäruokailuja toivomusten mukaan, ravintolasta ja ruuanvalmistuksesta vastaava Ulla-Maj vakuuttaa. – Me pyrimme palvelemaan asiakkaitamme parhaalla mahdollisella tavalla vuoden- ja kellonajasta riippumatta, Ulla-Maj jatkaa.

Aikaa on vierähtänyt ystävällisen isäntäperheen parissa. Olen saanut tutustua heidän kotiinsa ja työhönsä, joita on vaikea erottaa toisistaan. Heidän ystävällisyyteensä ja tapansa hoitaa lomakyläänsä on tehnyt minuun suuren vaikutuksen. Lomakylän tulevaisuus näyttää valoisalta, sillä toiminnassa on mukana jo toinen sukupolvi. Nuorempi tytär on mukana koko ajan, ja vanhempikin on auttamassa sesongin aikaan. Vielä ennen lähtöäni puhumme hetken perheasioista, ja intoudun puhumaan poikamme jalkapalloharrastuksesta. Kotimatkallani muistelen hymyillen Ulla-Maj kommenttia nostaessaan pienen tyttärentyttärensä syliinsä. – Tästä tytöstä ei tule jalkapalloilijaa, siitä pelaamisesta kun tulee väärät sääret!

Suomen suurin venemuseo Kesällä Åminnessa vieraillessa kannattaa ehdottomasti käydä lomakylästä vain muutaman sadan metrin päässä sijaitsevassa Merenkurkun venemuseossa, jonka esineistö on suorastaan mykistävä. Siellä on yli 3000 luetteloitua kalastukseen, hylkeenpyyntiin, tukinuittoon ja saaristolaiselämään liittyvää esinettä vuosilta 1820–1993. Esillä on venemoottoreita, moottorikelkkoja ja niiden edeltäjiä, yli 90 käyttövenettä sekä yhdestä puusta koverrettuja ruuhia eri puolilta Pohjanmaata. Näyttelyesineet on sijoitettu teemojen mukaan kahteentoista eri rakennukseen. Veneiden joukossa on useita harvinaisuuksia, kuten Sakari Topeliuksen vihreä ”Gröngölingen”-jolla 1800-luvulta. Venemuseo kertoo myös naisista, joiden jokapäiväisessä elämässä meri, kalastus ja veneet olivat osa arjen rutiineita. www.aminnestugby.fi

Merenkurkun venemuseo Kuva: Malax Museiförening r.f.

www.kotimaassa.fi

Pohjanlahden Rantatie

ustasaaressa, Pohjanlahden Rantatien varrella, sijaitseva Stundarsin ulkoilmamuseo hakee vertaistaan Suomessa. Stundarsin luokitteleminen vain museoksi olisi pahasti aliarviointia. Kyseessä on ainutlaatuinen kokonaisuus – iso museo ja elävä kulttuurikeskus, joka kunnioittaa mennyttä perinteitä vaalien. Se myös elää vahvasti nykyajassa säilyttäen, kouluttaen ja uutta luoden.

Elämää ympäri vuoden Stundars elää läpi vuoden, ja siellä voikin vierailla kaikkina vuodenaikoina. Suosittuja joulumarkkinoita vietetään joulukuun 1. päivänä, ja silloin museon pihamaa ja rakennukset kuhisevat ihmisiä, jotka haluavat joulupöytään paikallisten tekijöiden jouluherkkuja tai pukinkonttiin käsityöläisten loihtimia kauniita esineitä.

Maalaisidylli sadan vuoden takaa

– Meillä on eri ohjelmavaihtoehtoja, jotka sopivat kaikenikäisille, kertoo Stundarsin toiminnanjohtaja Gunilla Sand. Perinteisen opastetun museokierroksen lisäksi ryhmät pääsevät teemaopastukselle Smedis-Marian johdolla tai romanttiselle kierrokselle pohjalaisten häiden teemalla. Tarjolla on ohjelmaa myös käsityön ystäville: Stundarsin käsityökursseilla huovutetaan, veistetään, leivotaan tai laitetaan ruokaa inspiroivassa ympäristössä. Vanhoihin hirsirakennuksiin tutustuttavalta kierrokselta voi jäädä ajatuksia omankin talon remonttiin! Lapset ja lapsiperheet ovat yksi Stundarsin tärkeimmistä kohderyhmistä, ja museon toiminta perustuukin pitkälti lapsille tarjottavaan tekemiseen ja elämyksellisyyteen. Jokakesäiset lastenjuhlat järjestetään aina heinäkuussa ja ovat huippusuosittuja: viime kesänä Stundarsin lastenjuhlissa vieraili peräti 1500 lasta ja aikuista.

Kun Stundarsiin saapuu, tuntuu kuin astuisi menneeseen maailmaan, sillä ulkoilmamuseo on autenttisen tuntuinen matka suomalaiseen maalaiskylään yli sadan vuoden taakse. Museo koostuu yli kuudestakymmenestä rakennuksesta, jotka kuvaavat pohjalaista elämäntapaa 1900-luvun taitteessa. Rakennukset on siirretty Stundarsiin Mustasaaren kylistä ja muualta Vaasan seudulta.

Päiväkoti- ja koululaisryhmät ovat Stundarsissa tuttuja vieraita. Vierailu museoon on lapsille mielenkiintoinen elämys, ja samalla mahdollisuus tutustuttaa heitä oman paikallishistoriaan, -kulttuuriin ja -perinteisiin. Lasten ohjelmapaketit voivat sisältää vaikka talvileikkejä, koulunkäyntiä vanhan ajan tapaan tai tutustumista entisajan vaatemuotiin.

Alueen suurin ja komein rakennus on mäenharjalla komeileva maalaistalo, pohjalainen paritupa, jonka etutupa on sisustettu matkustajien ja kyydeistä huolehtivien talonpoikien hollituvaksi. Maalaistaloa ympäröivät entisajan tyyliin aitat, navetta, luhti ja leipurin tupa. Museoalueen muita rakennuksia ovat mm. maalaiskauppa, kyläkoulu, eri ammatinharjoittajien pajat, messinkivalimo, merimiehen tupa, muutama tuulimylly ja savusauna. Kesäksi museoon valmistuu kaksi uutta rakennusta: iso, lähes 200-neliöinen käsityöläistalo sekä pieni lasten nikkaripuoti, jonka hirret on valmistettu Stundarsin veistokurssilla. Käsityöläistaloon tulee tiloja käsityöhön liittyvään kurssitoimintaan sekä puusepän- ja maalaamotyöpajat.

Mustasaaren muut matkailukohteet Stundarsin lisäksi Mustasaari tarjoaa mielenkiintoisia matkailukohteita luonnonystäville ja kulttuurinnälkäisille. Merenkurkun maailmanperintöalue, Kyrönjoen laakeat maisemat sekä Björköbyn ja Paniken välinen vaellusreitti tarjoavat pohjalaisen luonnon ja maiseman parhaita paloja, ja kulttuurihistoriasta kiinnostuneelle nähtävää riittää Mustasaaren monissa kirkoissa. Kunta on myös suomalaisten siltojen historiassa aitiopaikalla: Suomen toiseksi vanhin, edelleen käytössä oleva kivisilta, vuonna 1781 valmistunut Tuovilan silta ja toisaalta Suomen pisin silta, Raippaluodon silta, ovat suomalaisen historian virstanpylväitä omalla alallaan.

Kahvikupeista hevoskärryihin Rakennusten luomaa vanhan ajan tunnelmaa täydentää valtava määrä, noin 10 000 kappaletta, museoesineitä. Esinekokoelmat, sisustusesineet, huonekalut, vaatteet ja työkalut, kuvaavat eri sosiaalisia luokkia, ja herättävät eloon ruotsinkielisen Pohjanmaan maaseutuyhteiskunnan sellaisena kuin se oli vuosien 1870 ja 1920 välisenä aikana. Museon esineistöön kuuluvat myös kokoelma erikoistyökaluja, arkisto, valokuvia, tekstiiliarkisto, taidetta ja kirjapainomuseo.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2013

Ryhmille Stundars tarjoaa paljon mielenkiintoisia mahdollisuuksia yhteiseen, elämykselliseen ohjelmaan.

www.mustasaari.fi www.stundars.fi

Matleena Ikonen

Peter Båsk

Stundars

– enemmän kuin museo

Pohjanmaa

www.kotimaassa.fi

Pohjanlahden Rantatie

ohjanmaan taloudellinen keskuskaupunki Vaasa houkuttelee niin kulttuurin, historian kuin luonnon ystäviä. Vaasa tunnetaan monipuolisesta kulttuuritarjonnastaan. Teatterista kaupungissa voi nauttia kahdella kielellä, ja museoiden tarjonta kattaa ajallisesti useita satoja vuosia. Toukokuussa, helatorstain viikonlopun ympärillä järjestettävä Vaasan kuorofestivaali kokoaa suuren määrän sekä laulavia että kuuntelevia musiikin ystäviä kaupungin kirkkoihin, konserttisaleihin ja kaduille. – Kuoroilla on myös avoimia non-stopkonsertteja, joita pidetään ostoskeskuksissa, lounasravintoloissa ja jopa työpaikoilla. Nämä keräävät suuren määrän kuuntelijoita, Vaasan kaupungin markkinointisuunnittelija Eva Swanljung kertoo. TV-ohjelmat onnistuvat harvemmin luomaan aivan uusia sanontoja. Poikkeuksen tekee FST:n Strömsö, jossa kaikki ruoat, askartelut ja rakennushankkeet onnistuvat aina yhtä hienosti. Niinpä sanonta ”Ei mennyt niin kuin Strömsössä” tarkoittaa, että jokin asia epäonnistui.

Mutta kuinka moni tietää, että Strömsön huvila sijaitsee Vaasan Västervikissä? Swanljung kertoo, että menneenä kesänä järjestetyt opastetut kierrokset TV-ohjelman kulisseihin, yli 100 vuotta vanhaan huvilaan ja sen ympäristöön, saavuttivat suuren suosion ja niitä on tarkoitus jatkaa myös ensi kesänä. Tilauksesta kierroksia järjestetään ryhmille ympäri vuoden.

Jouluinen Vaasa Lauantaina 7.12.2013 klo 14–17 Vaasan Liikekeskusta ry järjestää kävelykadulla tunnelmallisen Joulutapahtuman, jossa muun muassa kuullaan jouluista ohjelmaa, nautitaan glögiä, pipareita ja puuroa. Myös joulupukki vierailee tapahtumassa, jonka päättää perinteinen ilotulitus klo 17. Samana päivänä on kauppatorilla Vaasan torikauppiaiden järjestämät Joulumarkkinat. Koko päivän ajan ToriParkki tarjoaa ilmaisen pysäköinnin.

Vaasa

Joulukuun 8. päivä valitaan Bragen ulkomuseon tämän vuoden Lucia-neito. Lucian päivänä, 13.12. uusi Lucia ratsastaa seuraneiteineen Vaasan keskustan läpi. Luciakulkueen lisäksi luvassa on myös muuta ohjelmaa, kuten tanssia ja musiikkia.

Pläkkyripellin naputtelua Vähässäkyrössä Vuoden 2013 alussa Vaasaan liittyneessä Vähänkyrön kunnassa elää vuosisatoja vanha pläkkyrien perinne. Pläkkyrit olivat ja ovat peltiseppiä, jotka luovat ohuesta pläkkyripellistä maitokannuja ja -astioita, mitta-astioita, koriste-esineitä ja piparkakkumuotteja. Noin 300 vuotta vanha perinne on kulkenut isältä pojalle nykypäiviin asti. Vähässäkyrössä pläkkyriperinteeseen voi tutustua Pläkkyrimuseossa, jossa saa hyvän kuvan siitä, millaista käsityöläisen elämä on ollut. Esillä on myös runsaasti pläkkyrien tekemiä esineitä. Ryhmille museolla järjestetään myös työnäytöksiä.

kulttuurikaupunki luonnon helmassa Eeva Oksman ja Tapani Mylly

Jouluinen Vaasan tori. Kuva: Jaakko Salo

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2013

Pohjanmaa

Lähimpään valolähteeseen on matkaa peräti kolme kilometriä, joten tähtitaivas avautuu ammattilaisille ja amatööreille pilvettömällä kelillä kaikessa loistossaan.

Strömsön huvila. Kuva: Jaakko Salo

Pläkkyriperinne on tullut Vähäänkyröön ilmeisesti tietyn puolanjuutalaisen käsityöläisen kautta, kun matkamies asui Ojaniemellä Kallion torpassa ja opetti taitonsa talon pojille. Pläkkitavaroiden kultakautta elettiin 1920-luvulta 1960-luvulle, jolloin parhaimmillaan noin 1000 vähäkyröläistä ansaitsi elantonsa esineiden myynnistä tai valmistuksesta. Pläkkyrimuseon lisäksi kannattaa vierailla myös muualla Vähässäkyrössä ja Kyrönjoella. Erityisesti kesäaikaan perinteinen pohjalainen maalaismaisema levittäytyy täällä kaikessa komeudessaan.

Ainutlaatuinen Söderfjärden Noin 10 kilometriä Vaasan keskustan eteläpuolella sijaitseva Söderfjärden syntyi meteoriitin iskeytyessä maahan noin 520 miljoonaa vuotta sitten. Varsinainen kraatteri on nykyään peltoaluetta, mutta alueen keskellä on Meteoriihi-niminen vierailukeskus moniulotteisine näyttelyineen. Söderfjärdenin vanha pumppuasema alueen itäreunalla on remontoitu näyttelytilaksi, jossa voi maalausten avulla seurata Söderfjärdenin kehitystä. Vieressä oleva Munsmon uusi pumppuasema pitää nykyään alueen viljelykelpoisena. Tähtitieteellinen yhdistys Vaasan Andromeda järjestää Meteoriihen observatoriossa sekä yleisö- että tilausnäytöksiä.

Söderfjärdenin alue on muuttolintujen suosiossa. Syksyisin alueella on laskettu kerralla jopa yli 7000 kurkea. Söderfjärdenissä levähtävät muuttomatkallaan myös meri- ja metsähanhet, laulujoutsenet, monenlaiset vesi- ja petolinnut sekä kyyhkyt. Lintuja voi tarkkailla vaikkapa Meteoriihen viereen vuonna 2009 valmistuneesta lintutornista.

Risteilylle Ruotsiin Vaasa ei olisi tietenkään Vaasa ilman upeaa Merenkurkun saaristoa, joka valittiin vuonna 2006 Unescon maailmanperintökohteeksi. Saaristosta voi nauttia parhaiten veneillen tai risteilyllä. Meri näkyy tietysti myös Vaasan kaupungissa. Toisin kuin monissa muissa merenrantakaupungeissa, Vaasassa rantaviiva on osa kaupungin ydintä. Asutusta on rantaan asti, ja esimerkiksi hovioikeuden rakennus sijaitsee rannassa. – Vaasassa meri on koko ajan vain kivenheiton päässä, sanoo Swanljung. Merestä pääsee nauttimaan myös Vaasan ja Uumajan välillä kulkevilla Wasalinen risteilyillä. Matka Uumajaan Ruotsiin kestää neljä tuntia, ja laiva kulkee päivittäin. www.visitvaasa.fi

www.kotimaassa.fi

Pohjanlahden Rantatie

Irti arjesta Rantasipi Tropiclandiassa

Tropiikki on Vaasassa

Matleena Ikonen

Puuharyhmä Oyj ja Restel Oy

nnistuneen loman resepti on yksinkertainen: vaivattomuutta, elämyksiä ja lämpöä. Suomen leveysasteilla viimeksi mainittu voi olla kiven takana – paitsi Rantasipi Tropiclandiassa Vaasassa.

Meren rannalla sijaitseva kylpylähotelli Rantasipi Tropiclandia hemmottelee niitä, joiden elimistöä ei ole tarkoitettu Suomen ilmanalaan: kylpylän ilman lämpötila on aina noin +32°C, allasvesi sisällä yli +30- ja ulkona +27 -asteista, ja kun porealtaissakin veden lämpötila on aina yli +30°C niin jo viihtyy vilukissakin. Allasosastolla saakin helposti ajan kulumaan, sillä 1100 neliömetriin mahtuu kylpy-

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2013

länautintoja ja vesihupeja joka makuun. 25 metriä pitkän pääaltaan lisäksi uitavana on mm. vastavirtajoki, ulkoallas ja kylmäallas. Lisätekemistä tarjoavat vesisieni ja -verho, kaksi liukumäkeä ja kolme poreallasta. Ja koska lomalla kuuluu rentoutua, arjen kireydet saa hierottua pois allasosaston niskahierontasuihkuissa ja vesihierontapisteissä. Rentoutuksen viimeistelevät kylpylän saunat, joita löytyykin useampi: naisten puolella normaali suomalainen sauna sekä turkkilainen sauna, miesten puolella kaksi erilaista suomalaista saunaa. Lisäksi yhteiskäytössä on eksoottinen roomalais-iiriläinen höyrysauna. Kesäisin Tropiclandian kylpylän tarjontaa täydentää sen yhteydessä oleva suuri vesipuistoalue, joka on erityisesti lapsiperheiden suosiossa. Vesipuistossa on hurjia vesiliukumäkiä, kaksi lastenallasta, poreallas ja auringonottoalueet terasseineen. Space Boat -vesiliukumäessä lasketaan ja pyöritään pienellä kumiveneellä suppilossa – kuin

huvipuistossa ikään! Elämysten takia ei aina kannata lähteä merta edemmäs, etenkin kun Tropiclandian upeiden merellisten näköalojen äärellä on helppo kuvitella itsensä kauemmaksikin

Leppoisasti lomaillen Kylpylähotelliloma on helppo vaihtoehto, sillä kaikki palvelut ja aktiviteetit ovat saman katon alla, aivan käden ulottuvissa. Rantasipi Tropiclandian siistit, valoisat ja tilavat huoneet ovat hyvin varusteltuja, ja yli 180 huoneen joukosta löytyy myös useampi merinäköalallinen huone. Perheet yöpyvät kätevästi perhehuoneissa, ja Tropiclandiaan ovat myös lemmikit tervetulleita. Mikä onkaan rentouttavampaa kuin aamulla herätä rauhassa, lähteä valmiin aamupalapöydän

Pohjanmaa

kautta päivän hulinoihin, ja palata illalla siistittyyn ja järjestettyyn huoneeseen… Lomaa parhaimmillaan! Rantasipi Tropiclandia sijaitsee upealla paikalla, luonnonkauniilla Vaskiluodon saarella aivan Vaasan keskustan kupeessa. Kaikki keskustan huvitukset ovat siis vain kävelymatkan päässä, ja myös Vaskiluodon saarella on paljon nähtävää: saaren keskiosan metsässä on kuntorata sekä polkuverkosto, jota kulkemalla pääsee tutustumaan alueen luontoon. Lintujen tarkkailupaikkana Vaskiluoto on erinomainen, ja siellä voi bongata vaikkapa meriharakan tai punajalkaviklon.

Elävää tanssimusiikkia lähes joka viikonloppu Kylpylähotellin asiakkaan perustarpeesta, ruuasta, huolehtii Tropiclandiassa ravintola Waskia, joka tarjoilee paitsi aamiaista, myös à la carte -annoksia. Listalta löytyvät niin mutkattomat Rantasipi-klassikot kuin paikalliset herkut.

Myös iltaelämästä innostuneen kannattaa suunnata kulkunsa Waskiaan, jossa toimii myös baari ja iltaravintola. Waskiassa järjestetään lähes joka viikonloppu tanssit, joissa menosta vastaavat aamuun asti viihdyttävät esiintyjät, joukossa Suomen huippuartisteja. Kunnon kylpylälomaan kuuluvat olennaisesti arjesta irtaannuttavat hemmotteluhoidot, joita Rantasipi Tropiclandiassa tarjotaan sen Relax hoito-osastolla. Tarjolla on virkistäviä yrtti- ja mineraalikylpyjä, rentouttavia savipakkauksia, hierontaa, fysioterapiaa, lämpöhoitoja, naprapaatin palveluita ja shiatsua sekä akupunktiota. Hoito-osaston kosmetologin käsittelyssä voi nauttia rentouttavista Spa-hoidoista, kuten kasvo- , käsi- ja jalkahoidoista. Jos täällä eivät kolotukset katoa, niin sitten ei missään. Myös iltarientoihin kannattaa suunnata hoito-osaston kautta, sillä rentoutuneessa mielentilassa ilta sujuu leppoisammin.

Ryhmälle räätälöiden Rantasipi Tropiclandia on erinomainen ryhmämatkakohde, sillä kaikki tarvittava löytyy saman katon alta ja kylpylähotellin hyvin varustellut, erikokoiset kokoustilat takaavat onnistuneen kokouksen monenlaisille ryhmille. Kokouspakettiin on mahdollista yhdistää myös erilaista vapaa-ajanohjelmaa: teatteria, ohjattua liikuntaa tai vaikka laivaristeily. Hotellin ulkoalue ja upea ranta ovat omiaan liikunnalliseen ja elämykselliseen aktiviteettiin: miltä kuulostaisi esimerkiksi ohjattu sauvajumppa porukalla, makkaran grillaus tai vaikka omat olympialaiset? Kokous- ja ryhmäpaketit räätälöidään aina ryhmän toiveiden ja tarpeiden mukaan, oli toiveissa sitten aktiivinen kuntoilukokous tai leppoisampi hemmottelupäivä. www.rantasipi.fi www.tropiclandia.fi

www.kotimaassa.fi

Pohjanlahden Rantatie

Wasaline risteilee Vaasasta Uumajaan

Silta yli Pohjanlahden Matleena Ikonen

aasasta Uumajaan liikennöivä Wasaline on elvyttänyt risteilyliikenteen maailman pohjoisimmalla ympärivuotisella reitillä.

Wasaline kulkee Pohjanlahden yli joka päivä m/s Wasa Express -laivalla. Reitti on viime vuosina ollut suurimmaksi osaksi vain rahtiliikenteen käytössä, mutta tammikuussa 2013 aloitettu henkilöliikenne Vaasan ja Uumajan välillä on Wasalinen markkinointijohtaja Catarina Fantin mukaan osoittautunut hitiksi. – Matkustajamäärät ovat olleet yli odotusten. Reitti on monen vuoden tauon jälkeen ollut kaivattu, ja lupaa hyvää ensi vuodelle. Odotamme kyllä, että matkustajien kiinnostus reittiä kohtaan jatkuu myös ensi vuonna, Fant sanoo. Näppärästi päivän reissulle

Wasalinen markkinointijohtaja Catarina Fant

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2013

Vaasan ja Uumajan välinen reitti on maailman pohjoisin ympärivuotinen risteilyreitti. Se on todellinen silta yli Pohjanlahden ja säästää satoja ajokilometrejä: matka länsinaapuriin taittuu lahden yli vain neljässä

Wasaline

tunnissa, mikä tekee reitistä houkuttelevan niille, jotka haikailevat lyhyelle, päivän mittaiselle irtiotolle. Päiväristeilyt ovatkin olleet yleisön suosiossa erityisesti lauantaisin. Laiva lähtee Vaasasta aamulla klo 9 ja on perillä neljä tuntia myöhemmin. Uumajassa on viitisen tuntia aikaa tehdä ostoksia tai nauttia ”koivujen kaupungin” tunnelmasta, ja takaisin Vaasassa ollaan illalla klo 23. Laivalla on sopivasti aikaa syödä hyvin esimerkiksi à la Carte -ravintolassa, tehdä ostoksia myymälässä tai istuskella baarissa ja nauttia tunnelmasta. Fantin mukaan erityisesti monipuolinen à la Carte -ravintola on ollut matkustajien keskuudessa suosittu, ja kasvaneen kysynnän vuoksi sitä on nyt laajennettu. Myös laivan myymälää kehitetään edelleen risteilymatkustajien toiveiden mukaisesti. – Testaamme koko ajan uusia konsepteja ja kehitämme toimintaamme asiakkaiden viihtyvyyden takaamiseksi, Fant sanoo.

Risteilytarjontaa täydennettiin tänä syksynä yön yli kestävillä party-risteilyillä, joita järjestettiin neljänä viikonloppuna. Party-risteilyt alkoivat Vaasasta perjantaina illalla, yö vietettiin laivassa Uumajassa, ja kotimatkalle lähdettiin lauantaina päivällä. Party-risteilyt olivat Fantin mukaan hyvin suosittuja, sillä niillä voi viettää kunnolla aikaa laivassa, juhlia ja nauttia ohjelmasta ja esiintyjistä. Party-risteilyjä tarjotaan Wasalinella jatkossakin. Laivalla on yöpymistä varten 60 hyttiä, joista osa on ikkunallisia. Myös päiväristeilyille on mahdollista varata hytti, jossa säilyttää tavaroitaan ja lepuuttaa jalkojaan.

Erilainen kokous Miksi pitää kokoukset aina oman toimiston neuvottelutiloissa? Mitä jos järjestäisitkin kokouksen, tiimipäivän tai konferenssin vaihteeksi vähän erilaisissa ympyröissä? Wasalinella on korkeatasoiset kokouspalvelut, jotka edesauttavat onnistuneen kokouspäivän järjestämisessä. Laivalla työn voi näppärästi yhdistää huviin: syödä hyvin, shoppailla vähän ja viettää kerrankin kunnolla aikaa rennosti porukalla. Laivakokous on erilainen ja kustannustehokas tapa pitää kokouksia, ja ajatus liikkuu eri tavoin kun raikas merituuli virkistää ajatuksia ja puitteet ovat tavanomaisesta poikkeavat.

Pohjanmaa

Kokousosastolla on erikokoisia nykyaikaisia neuvotteluhuoneita varusteineen, ja konferenssibaaria voi käyttää kahvitaukoihin, ruokailuihin tai illanviettoon oman porukan kesken. Konferenssiemäntä on kokousvieraiden käytössä koko matkan ajan varmistamassa, että kaikki sujuu suunnitelmien mukaan. Wasalainella on tarjota kokouspaketteja, mutta kokoukset räätälöidään tarvittaessa myös täysin asiakkaan toiveiden mukaan.

Ja niin joulu joutui merellekin Wasalinen loppuvuoteen kuuluvat totta kai jouluristeilyt jouluruokineen ja uuden vuoden risteily. Iltalähtöjen teemaristeilyillä ravintolan joulupöydästä löytyvät kaikki sesongin herkut, ja ruuan sulamista edesauttaa live-esiintyjien teemaan sopivat esitykset. Uutta vuotta Wasa Expressillä juhlistetaan Siv Laineen bändin tahtiin ja kolmen ruokalajin illallisella. Loppuvuoden ajan myös autot kulkevat Wasalinella edulliseen hintaan. www.wasaline.fi

www.kotimaassa.fi

Pohjanlahden Rantatie

Matleena Ikonen

uositut Pohjanmaan Suurmessut 2014 täyttyy hyvällä elämällä!

Pohjanmaan Expo

Pohjanmaalla kevät ei oikeasti ala ennen kuin Pohjanmaan Suurmessut on pidetty. Tämä messualan suurtapahtuma tuo Vaasan Botniahalliin yhteen sadat näytteilleasettajat ja tuhannet kävijät, jotka hakevat messuilta ideoita, inspiraatiota ja hankintoja. Suurmessujen yhteydessä järjestetään myös Vaasan Kirjamessut, joka on Suomen ainoa kaksikielinen kirjamessut. – Pohjanmaan Suurmessut on Vaasassa ja koko Pohjanmaalla odotettu tapahtuma, josta kävijät aina saavat paljon ideoita ja ajatuksia tulevaan kesään. Inspiroiva messukokonaisuus tarjoaa kävijöille paljon ammattitaitoista neuvontaa, erilaisia vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia. Ajankohtaista nähtävää ja ostettavaa riittää, kertoo projektivastaava Hilkka Bodö Suurmessuja järjestävästä Pohjanmaan Exposta.

Kaikkia kiinnostavat aihealueet Pohjanmaan Suurmessut on paitsi alueen suurin, myös monipuolisin messutapahtuma, johon kannattaa lähteä kauempaakin.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2013

Pohjanmaa

Messut rakentuvat kahdeksan aihealueen ympärille, josta jokainen kävijä varmasti löytää itseään kiinnostavimmat: matkailu, hyvän elämän cocktail, vene & moottori, koti & mökki, puutarha, ruoka, tekniikka & palvelut sekä kirjat muodostavat kokonaisuuden, jossa on jokaiselle jotain. 300 näytteilleasettajan joukossa on pohjalaisten ja muiden suomalaisten yritysten lisäksi näytteilleasettajia myös Ruotsista, Virosta ja Hollannista. Hilkka Bodön mukaan suosituimmat teemat ovat viime vuosina olleet puutarha, matkailu ja hyvän elämän cocktail. – Puutarhateema on kevään korvalla aina ajankohtainen, ja tulevat kesälomat houkuttelevat matkailuteeman pariin, Hilkka Bodö sanoo. – Ensi vuoden messuilla panostamme hyvän elämän teemaan, jonka tarjontaa laajennetaan entisestään. Erityiskohderyhmänä ovat 50+ -ikäiset ja heidän elämänlaatunsa parantaminen. Hyvän Elämän Coctail -alueelle pystytetään ohjelma- ja tietoiskulava, jotta pystymme tarjoamaan asiakkaillemme enemmän informaatiota. Kevään 2014 Suurmessut tarjoaa laadukasta asiaohjelmaa sekä viihdettä kaiken ikäisille. Yksi pääesiintyjistä ontelevisiostakin tuttu lääkäri Risto Laitila. Ruokaalueelle pystytetään messukeittiö, jossa tehdään järkiruokaa: ammattikokit valmistavat annoksia, maistattavat niitä asiakkailla ja jakavat reseptejä arjen helpottamiseksi. Puutarhaharrastajille ideoita tarjotaan Pohjanmaan puutarhaoppilaitoksen opiskelijoiden toteuttamassa messupuutarhassa, jonka teemana ensi vuonna on vesi ja spa. Puutarhoista on tullut yhä enemmän kodin jatkeita, jossa vietetään aikaa ja joita sisustetaan yhtä innokkaastikuin sisätiloja. Kirjalavoilla haastatellaan suosittuja kirjailijoita ja päälavalla nähdään mm. musiikki- ja teatteriesityksiä.

Aitoa kohtaamista Hilkka Bodö sanoo, että nykyään, valtavan tarjonnan aikana, messut on palveluiden ja tuotteiden tarjoajille paras tilaisuus luoda henkilökohtainen suhde asiakkaisiin: saada uusia asiakkaita ja vahvistaa olemassa olevia suhteita. – Nykyään palveluita etsitään paljon netistä, mutta ostokokemus jää väistämättä kovin kliiniseksi. Messuilla on paras mahdollisuus kohdata asiakas henkilökohtaisesti ja jäädä mieleen, Bodö sanoo. Myös Pohjanmaan Expon toimitusjohtaja Jukka Hakala uskoo, että nykyisessä kaupankäynnin kentässä messuille on tilausta sekä myyjän että asiakkaan suunnasta. – Messuilla kauppa käy. Nykyään messut on tehokkain tapa tulla esiin, löytää asiakkaat ja luoda vaikutus, joka kestää pitkään, Hakala sanoo. Pohjanmaan Expo on järjestänyt messuja Vaasassa, Kokkolassa ja Pietarsaaressa jo 25 vuoden ajan. Vuosittain yritys järjestää 6–8 eri alojen messut, ja on sillä tavoin tukemassa yritysten menestystä. www.suurmessut.fi www.pohjanmaanexpo.fi

Pohjanmaa Expon järjestämät messut vuonna 2014: 13.2.2014 Waasan Sijoitustapahtuma 18.–19.3.2014 Vaasa Wind Exchange 12.–13.4.2014 Pohjanmaan Suurmessut & Vaasan Kirjamessut 16.–18.9.2014 EnergyVaasa yhteisosasto, Tampereen Alihankintamessut 25.–26.10.2014 Vasara Pohjanmaan Rakennusmessut & Huonekalu2014 15.–16.11.2014 Kauppiasmessut Pietarsaaressa 19.–20.11.2014 Knowhow koulutus-, työelämä- ja rekrytointimessut Tervetuloa messuille Vaasaan. Kaikki ryhmät, yhdistykset ja matkanjärjestäjät – ota yhteyttä sähköpostilla: hilkka.bodo@pohjanmaanexpo.fi

www.kotimaassa.fi

Pohjanlahden Rantatie

uustomaa Vaasassa on juustonystävän taivas. Sinihome-, goudatai kermajuusto, arki tai juhla. Mitä Juustomaasta ei löydy, sitä ei tarvita.

Juustoja ja viinejä iltojen iloksi Monipuolinen juustotiski on näkyvin osa Juustomaan toimintaa, mutta paljon tapahtuu myös ”tiskin takana”. Hannele Laitinen järjestää säännöllisesti juusto-viiniiltoja, joissa porukalla nautitaan juustoista ja maistellaan viinejä. Illat ovat hyvin suosittuja yhdistysten, yritysten sekä työ- ja kaveriporukoiden illanistujaisohjelmana. Laitinen nauttii illoista vähintään yhtä paljon kuin asiakkaansa:

Vaasalainen Hannele Laitinen on unelmatyössään. Juustonautiskelija päätti seitsemisen vuotta sitten tehdä intohimosta ammatin, ja sen päätöksen seurauksena hänestä tuli Vaasan virallinen juuston suurlähettiläs.

– Onnistunut ilta on sellainen, josta asiakkaat lähtevät kotiin posket innosta punoittaen, jotakin uutta kokeneena.

Juustomaan tiski on täynnä tavaraa: ulkomaisia erikoisuuksia, suosittuja klassikoita ja kotimaisten pienten juustoloiden tuotteita. Perusvalikoimassa on noin 150 lajiketta – sesonkina kuten jouluna, valikoima helposti tuplaantuu. Perusvalikoimakaan ei ole läpi vuoden sama, vaan Laitinen kuuntelee herkällä korvalla asiakkaiden toiveita ja haistelee itse ”uusia tuulia”.

Juusto-viini-illat järjestetään joko asiakkaan tiloissa tai Laitisen Bistro A.W. Stenforsin salissa. Päiväsaikaan 33-paikkainen, kauppahallissa sijaitseva bistro on suosittu lounasravintola, jonka ruokaisat ja runsaat salaatit ja herkulliset klubileivät houkuttelevat erityisesti lähiympäristön toimistotyöläisiä. Bistrossa vannotaan tiukasti tuoreuden ja henkilökohtaisen palvelun nimeen:

Asiantuntija päihittää markettitarjonnan

– Kaikki salaattiaineet haetaan aina aamuisin tukusta niin että mitään ei seisoteta kylmässä. Käytämme aina ”naapureidemme” tuotteita eli kalat ja lihat ostetaan aina tuoreina kauppahallin muilta yrittäjiltä, Laitinen kertoo.

Laitisen perustaessa Juustomaata korkealaatuisten juustojen tarjonta ja tietämys oli Vaasassa vaatimatonta. Toisin on nyt. Ihmiset harrastavat nykyisin paljon ruuan laittoa, ja syömisestä ja ruuasta nautitaan ihan eri tavalla kuin ennen. Asiantuntijan osaamista arvostetaan.

– Ihmiset matkustavat enemmän yhä eksoottisempiin kohteisiin. He törmäävät uusiin makuihin ja ideoihin, joita haluavat sitten toteuttaa myös kotona, Laitinen kertoo.

Salaattien lisäksi bistrossa voi nauttia lämpimän keitto- tai buffetlounaan. Kaikki ruuat tehdään alusta asti itse eikä valmiskastikkeita tai puolivalmisteita käytetä.

Matleena Ikonen

– Kysynnän kasvaessa myös markettien tarjonta on kasvanut, mutta itse haluan tarjota jotain sellaista, jota ei vakuumista löydä. Haluan tarjota aina ”vähän enemmän”, esimerkiksi käsintehtyjä tai pidempään kypsytettyjä juustoja.

Juustomaan ja Bistron tuoreimmat uutiset löytyvät internetistä.

Lukuisien juustolajikkeiden lisäksi Juustomaassa on pieni lounastiski, josta mukaan voi ostaa lounassalaattia kilohinnalla sekä käsintehtyjä juustopiirakoita, joissa Laitisen lupauksen mukaan on ”maku kohdallaan”. Tarjontaa täydentävät erilaiset juustotarjottimelle tarvittavat lisukkeet kuten hillot ja keksit.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2013

Juustomaa

– Bistrolla on Facebookissa oma sivu ja Juustomaalla ryhmä, johon voi liittyä, vinkkaa Laitinen. www.juustomaa.fi www.kauppahallinbistro.com www.vaasankauppahalli.fi

J Teatteria vaihteeksi ruotsiksi

o vuonna 1919 toimintansa aloittanut Wasa Teater on ruotsinkielisen Pohjanmaan ainoa ammattiteatteri, jonka esitykset kuvastavat alueellisia kokemuksia ja pohjalaista identiteettiä. Ruotsinkielestä huolimatta Wasa Teaterilla on myös runsaasti suomenkielistä yleisöä, onhan teatterin kieli kansainvälistä!

Irmeli Kojonen ja Eeva Oksman

Pohjanmaa

Frank A. Unger

FightingStar ja CarolinaStorrank o nk he os m Ti ia Ksen

silmiin. Tarina on jännittävä sekoitus romantiikkaa ja sarkasmia, ja esityksen vahvat laulutulkinnat ovat koskettavia. Suositut Joulukonsertit

Wasa Teaterin kunnianhimoinen tavoite on tehdä hyvää teatteria, joka yllättää, viihdyttää koskettaa ja saa aikaan vuorovaikutusta yleisön kanssa. Teatterin ohjelmistossa on kaikenikäisille sopivia näytelmiä. Tänä syksynä nähdään uutta ja erilaista, mutta myös tunnelmoidaan sävelten tahdissa. Nyrkkeilyn maailmassa

Wasa Teaterin syksyn uutuusmusikaali Fighting Star on tarina isästä ja tyttärestä. Se on myös kertomus tahdonvoimasta, hyväksynnästä ja ymmärryksestä. Isä Martin on poliitikko, joka on tottunut raivaamaan tiensä eteenpäin, maksoi mitä maksoi. Ziggy on tyttö, jolle nyrkkeily merkitsee paljon enemmän kuin pelkkää fyysistä haastetta. Mutta riittääkö pelkkä tahdonvoima silloin kun tarvitaan rohkeutta ja uskoa omaan itseensä ja valintoihinsa? Isän ja tyttären kasvutarina etenee tarttuvien musiikkikappaleiden ja taidokkaiden valoefektien tahdissa. Fighting Starin ohjauksesta vastaa Maria Sid, ja näytelmää esitetään Wasa Teaterin suurella näyttämöllä tammikuun loppuun 2014 saakka.

Kaaoksen keskellä

Kaos on rehevä tragikomedia kolmen naisen – opettajan, psykoterapeutin ja toimittajan – yrityksistä koota elämänsä palaset kasaan. Näytelmässä heille tapahtuu puolen vuoden aikana hämmästyttävän paljon, ja myös näyttelijöillä on kiirettä, sillä esityksen aikana kolme naista esittää viittätoista eri roolia. Näytelmän ohjaa Ann-Luise Bertell ja rooleissa nähdään Alexandra Häggman, Susanne Marins ja Carola Sarén. Kaoksen esityksiä on studionäyttämöllä 25.1.2014 asti, mutta marrasjoulukuun aikana näytelmä on kuukauden ajan esityskiertueella eri puolilla Pohjanmaata. Teatterivierailulla Trio med Bambi

Marraskuussa Wasa Teaterin Vasallenilla vierailee musiikkiteatteriesitys Trio med Bambi, jota tähdittävät Ylva Ekblad, Johan Fagerudd ja Ralf Nyqvist. Musiikkia ja lyriikkaa sisältävä näytelmä kertoo asuntovaunulla kiertävästä muusikkotriosta. Ihmiselämän vastoinkäymisiä, kaipuuta, iloa ja toivoa uhkuva näytelmä nostaa naurunkyyneleet Tunnelmia ja tuoksuja Hansamarkkinoilla.

Wasa Teaterin joulukonsertti, Julkonsert med Lytts & vänner oli viime vuonna varsinainen menestys. Tämän vuoden konsertissa on mukana teatterin näyttelijäkaartia, Fighting Star -musikaalin artisteja sekä yllätysvieraita. Ensimmäinen konsertti on 22. marraskuuta ja viimeinen 20.12.2013. Konserttilipun hintaan sisältyy tervetuliaisglögi. Tarkemmat esitys- ja konserttipäivät löytyy Wasa Teaterin internet-sivuilta. www.wasateater.fi

Wasa Teaterin kevät 2014 Humorgruppen KAJ pe 7.2.2014 ja la 8.2.2014 Teater Viirus: G räset är mörkare på andr a sidan (Kaj Korkea-aho ) 18.–22.2.2014 John Gabriel Bo rkman 19.2.–26.4.2014 Askungen 15.3.–23.5.2014 Arja Saijonmaa (Riksteatern) pe 11.4.2014 klo 19.00

www.kotimaassa.fi

Pohjanlahden Rantatie

aasan kaupunginteatterin kevät on varsin musiikkipitoinen. Kevätkauden avaa juhlavasti Johan Strauss nuoremman operetti Lepakko. Helmikuun alussa vuoron saa Vaasassa suurta suosiota nauttiva ”äijäbändi” Gubbrockarna, ja kevään päättää koko perheen musikaali Ihmemaa Oz. Pohjanmaa

Eeva Oksman

Vaasan kaupunginteatteri

Musiikkiteatteria Vaasan Oopperan, Vaasan kaupunginteatterin ja Vaasan kaupunginorkesterin yhteisproduktiona tuottama Lepakko noudattelee operetin alkuperäistä henkeä. Tämä kaikkein suosituin wieniläisoperetti syntyi vuonna 1874, talousromahduksen jälkeen, ja saavutti välittömästi suursuosion. Opertin myötä tuli tunnetuksi sanonta ”Glücklich ist, wer vergisst, was doch nicht zu ändern ist”, ”Onnellinen on se ken unohtaa, mitä ei voi muuttaa”. Operetissa on luvassa ikuista romantiikkaa ja seikkailuja sekä ”valssikuninkaan” musiikin huumaa. Ihminen on rakkaudennälkäinen, hän etsii rakkautta ja hyväksyntää kaikilla mahdollisilla tavoilla ja hinnalla millä hyvänsä. Hän haluaa olla ihailtu, kaunis, onnellinen ja rakastunut. Leena Salosen ohjaaman operetin ensi-illat ovat suurella näyttämöllä 10. ja 11.1.2014. Sen lavastus ja puvustus ovat Maria Antmanin käsialaa, ja koreografian on suunnitellut Jorma Uotinen. Rooleissa nähdään muun muassa Angelika Klas, Jenny Sandelin, Anton Saris, Markus Nieminen, Wivan NygårgFagerudd, Riikka Sirén ja Therese Karlsson.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2013

Nostalgiamatka rokkaavalle 1960-luvulle

Vaasalaisen Gubbrockarna-rock-yhtyeen uusi musiikkispektaakkeli Amazing 60ies on jatkoa Gubbrockareitten 1950-luvun show’lle The Golden Age of Rock´n´Roll, joka sai suuren suosion Vaasan kaupunginteatterissa vuonna 2012. 1960-luvusta kertovan esityksen keskeisessä osassa ovat Vaasa ja sen nuorisokulttuuri, kuten tanssipaikat, orkesterit, baarit ja tapahtumat ja tuon ajan ihana musiikki. Lavalla on luvassa vauhtia, ja tunnelma nousee kattoon, kun ilmoille kajahtavat The Beach Boysin, Alma Coganin, The Beatlesin ja monen muun aikalaisen tutut melodiat. Esityksen ensi-ilta on 4.2.2014 ja näytöksiä on yhteensä 15. Vaasalaisen työväenopiston kurssilta syksyllä 1998 alkunsa saanut Gubbrockarna koostuu yli kahdestakymmenestä kypsässä iässä olevasta soittajasta, ja soundi on sen mukainen. Vuosien varrella Äijärokkarit on järjestänyt useita konsertteja ja showesityksiä, joissa tuhannet kuulijat ovat olleet kokemassa nostalgiatrippejä. Suosittu bändi on tehnyt myös useita levytyksiä.

Matka ihmemaahan Loppukevään huipennus on lastenmusikaali Ihmemaa Oz, joka pohjautuu L. Frank Baumin rakastettuun lastenkirjaan. Musikaali kertoo pikku Dorothystä ja hänen seikkailusta Ozin maassa, jonne hän tempautuu pyörremyrskyn voimasta. Tyttö kulkee ihmeellisessä Oz-maassa keltatiilistä tietä pitkin ja etsiin Oz-maata hallitsevaa velhoa. Matkalla hän tapaa monta mielenkiintoista tuttavuutta, kuten oljista tehdyn Variksenpelättimen, jolta puuttuu aivot, metallista tehdyn Peltimiehen, jolta puuttuu sydän sekä Pelkurileijonan, joka haluaisi löytää rohkeutensa. Löytääkö Dorothy ystävineen lopulta Oz velhon, ja auttaako velho Dorothyn takaisin kotiin, selviää Vaasan kaupunginteatterissa 15.3.2014 lähtien. http://teatteri.vaasa.fi

KEVÄÄLLÄ MYÖS

Vaasan keväässä

. Gubbrockarna n eli nd Sa rik ed Kuva: Fr

Antti Tuuri: Pohjanmaa Miika Nousiainen: Vadelmavenepakolainen Aku Hirviniemen vierailuesitys Allu Tuppurainen:

Kolmen tähden allullinen Taina Latvala: Välimatka Mikael Niemi: Ammu appelsiini

UUSI

Liikuttava loma Tanhuvaarassa! Tutustu monipuoliseen tarjontaamme www.tanhuvaara.fi ja tule rentoutumaan vaikkapa monipuolisen urheilukylpylämme Tanhuvaara Sport Span altaissa!

Moinsalmentie 1042, Savonlinna • puh. (015) 582 0000 info@tanhuvaara.fi • www.tanhuvaara.fi

on tilaa ja palveluja sekä perheille että ryhmille! Saunat höyrysaunoineen, 10 erilaista allasta, mm. aalto-, kunto-, terapia-, pore- ja luolaaltaat, lasten allasalue erilaisine vesileikkikohteineen, kaksi liukumäkeä, joista 90 m:n mäessä valotunneliosuus, vesikiipeilyseinä ja allabaari. Kaksi kuntosalia, joista toisessa lasten kuntosali Gymkids-laittein koko perheelle, squashkentät, solarium ja keilaus.

Laajennettu ja uudistettu kahvila-ravintola, viihtyisä allasbaari Perhe- ja ryhmähinnat sekä kylpyläpäivään yhdistettyjä ruokailupaketteja Ennakkovarattavat infrapuna- ja tilaussaunat sekä kokouspalvelut Laskettelu & kylpyläpaketteja • myynti Kasurilan Laskettelukeskus Siilinjärvi

t ja Aukioloainjaternetissä : to hinnas ella.fi

www.fontan

Kuiluntie 2, 71800 Siilinjärvi | P. 017 462 1200 • Faksi 017 462 6550 myyntipalvelu@fontanella.fi | www.fontanella.fi

www.kotimaassa.fi

Pohjanlahden Rantatie

Näe ja koe maailmanperintö

Raippaluodon silta. Kuva: Tuija Warén

Matleena Ikonen

Metsähallitus

erenkurkun saariston maailmanperintöalueen valoisilla, karuilla karikoilla pääsee ainutlaatuisella tavalla kosketuksiin luonnon kanssa.

Merenkurkun saaristossa merituuli kuljettaa arjen kiireet ja murheet kauas horisonttiin avautuvalle meren aavalle. Historia ja nykyhetki kietoutuvat yhteen mielenkiintoisella tavalla Merenkurkussa, jossa tekemistä, näkemistä ja kokemista riittää ympäri vuoden.

Korvaamattomia kokemuksia Ainutlaatuinen ja kiehtova saaristoluonto on näkemisen arvoinen mihin vuodenaikaan tahansa. Keväällä ja kesällä alue on lintubongarin unelma: Merenkurkun matala saaristo useine karikkoineen on monille vesilintulajeille paratiisi hyvine ravinnonhankinta- ja pesintämahdollisuuksineen. Merenkurkku onkin bongarille ohittamaton kohde, sillä alue on luonnollinen muuttoreitti vuosittain noin 300 000 – 400 000 linnulle, jotka muuttavat pohjoiseen tai luoteeseen kohti jäämerta sekä Suomen, Ruotsin ja Norjan tunturialueita. Merenkurkun saariston merkittävimmät lintualueet ovat Valassaaret, Mikkelinsaaret ja Rönnskäret, joissa tapaa esimerkiksi riskilän, ruokin ja pilkkasiiven. Myös merikotka on alueella tavallinen näky, ja Suomessa uhanalainen lapasotkakin pesii Merenkurkun alueella.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2013

Kajakilla keskelle elämyksiä

Maailmanperintöä risteillen

Merenkurkku on rauhallisen ja suojaisan Merenkurkun saaristolla on rikas ja hyvin sisäsaaristonsa ansiosta Suomen parhaita säilynyt kulttuurihistoria, vaikka maankomelontapaikkoja. Kajakissa lähes merenhoamisen vuoksi saaristo on melko nuori. pinnan tasolla istuessa voi todella tuntea Alueella on kuitenkin monia mielenkiintoiolevansa osa ympäsia koko perheen kohteita, röivää meriluontoa. esimerkiksi ulkosaaristossa Valassaaret. Erityisesti Björköbyn ja sijaitseva Mikkelinsaarten Kuva: TuijaWarén Raippaluodon välisellä Kummelskäret ja Moikipää, vesialueella meloja voi joissa kummassakin on seikkailla fladojen ja toiminut merivartioasema, tai kapeiden salmien labyRönnskäretin Fäliskär, jossa rintissä. Kokeneemmat on vanhoja luotsirakennuksia retkimelojat voivat sekä komea puinen pooki. koetella taitojaan ulValassaarista on tullut suokosaariston ja suurten sittu kohde, sillä sen kaunis saarten välisillä selillä. majakka viehättää vierailijoita. Majakan on muuten Myös kalastuksessuunnitellut sama toimisto, ta kiinnostuneiden joka myöhemmin suunnitteli kannattaa suunEiffel-tornin. nata vieheineen Merenkurkkuun, sillä alueen hyvien olosuhteiden vuoksi siellä esiintyy 40-50 kalalajia. Fladat ja kluuvijärvet houkuttelevat erityisesti haukia, ahvenia ja särkikaloja kutemaan. Merenkurkkua kutsutaan haukiparatiisiksi, sillä laji voi alueella hyvin, ja se on helposti kalastajan tavoitettavissa. Talvella Merenkurkku houkuttelee ahvenenpilkkijöitä läheltä ja kaukaa. Kurki ja ahve Raippaluodon sillasta on tullut suositn. Kuva: Ari Valkola tu paikka silakanlitkaukseen.

Saltkaret. Kuva: TuijaWarén

Pohjanmaa

arvoinen on myös Mustasaaressa sijaitseva Suomen pisin silta, Raippaluodon silta, joka yli kilometrin mitassaan yhdistää saariston mantereeseen. Eniten maailmanperintöalueesta saa irti osaavan oppaan johdolla. Eri puolilta Merenkurkun saaristoa tehdään opastettuja maailmanperintöristeilyjä, joilla saa aidon kosketuksen alueen erikoispiirteisiin ja historiaan. Tarjolla on sekä lyhyitä, tiiviitä opastuksia että koko päivän kestäviä retkiä.

Muuttuva maailmanperintö

Niin ikään ulkosaaristossa, Svedjehamnin vanhan kalasataman kupeessa sijaitseva näköalatorni Saltkaret on kiehtova vierailukohde. Tummaksi tervattu torni kohoaa 20 metrin korkeuteen maailmanperintöalueen moreeniselänteellä, ja sen huipulta avautuu sykähdyttävä näkymä harvinaisten pyykkilautamoreenien (De Geer -moreenit) muodostamille laajoille kentille. Näkemisen

Vaikka kalastus, lintubongaus tai melonta ei kiehtoisikaan, Merenkurkun saaristoon kannattaa lähteä jo pelkästään sen uskomattoman hienon luonnon vuoksi, joka maailmanperintöalueella on karun kaunista, ja jota leimaa kiven ja veden saumaton liitto: merestä kohoavat kohti taivasta karikot ja kivirykelmät, joista osassa on vielä hyvin näkyvissä jäljet, joita jopa kolmen kilometrin paksuinen jää on piirtänyt.

Merenkurkku liitettiin Unescon maailmanperintölistalle vuonna 2006 siksi, että alueella jääkauden jälkeinen maankohoamisilmiö tulee parhaiten esille koko maailmassa, ja sillä on siksi erityisen suuri yleismaailmallinen merkitys. Merenkurkussa maa kohoaa kahdeksan millimetrin eli yhden neliökilometrin vuosivauhtia, mikä tarkoittaa 80 Vaasan torin kokoista aluetta vuoden aikana. Yhdessä Ruotsin Korkean rannikon kanssa Merenkurkku muodostaa yhteisen maailmanperintöalueen. Maankohoamisen takia Merenkurkun kasvillisuus ja eläimistö muuttuvat jatkuvasti, ja laakeassa maisemassa muutokset myös näkyvät nopeasti: uusia saaria kohoaa merestä, kun taas toiset laajenevat ja liittyvät yhteen. Jääkauden jäljet ovat Merenkurkussa joka päivä konkreettisesti läsnä, ja muistuttavat meitä siitä, että maailmalla on tarjota meille ainutlaatuinen perintö. Perintö, joka elää. www.merenkurkku.fi

Kuva: Samuli Kaivonen

www.kotimaassa.fi

Pohjanlahden Rantatie

öyrin maisemille leimallista on puhdas luonto, meren läheisyys ja jyhkeiden pohjalaistalojen punamultasilhuetit.

Vöyrin on elinvoimainen, kaksikielinen kunta, joka laajeni vuonna 2011 VöyriMaksamaan ja Oravaisten kuntaliitoksen myötä. Matkailijoille Vöyrillä on paljonkin annettavaa, sillä Suomen historia nivoutuu monella tapaa tähän alle 7000 asukkaan kuntaan.

Tottesundin kartano Tottesundin komea kartano sijaitsee Maksamaalla, noin kuuden kilometrin päässä valtatie 8:sta. – Kesällä 1892 Tottesundin kartanon uljaissa maisemissa vietettiin Suomen kansallissäveltäjä Jean Sibeliuksen ja Aino Järnefeltin häitä, kertoo Vöyrin kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja Mikael Österberg.

Tottesundin virkatalossa on vaikuttanut useita everstejä, ja näiden suurmiesten muotokuvat komistavat ensimmäisen kerroksen suurta Gladhammar-Wästrumsalia. Kartanossa on myös kartanon ja sen lähiympäristön pienoismalli, ja muinaisesta mahdista todistavat aatelissukujen vaakunat. Kartanon vintillä kolmannessa kerroksessa on kamari, jossa kartanon Valkoisen Rouvan kerrotaan jatkavan monta vuosisataa jatkunutta levotonta vaellustaan. Kartano on peruskorjattu 1990-luvulla huolella vanhaa kunnioittaen, ja kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta toimii nykyisin kartanon tiloissa.

Lukuisia saaria Merenkurkun saaristo kuuluu UNESCO:n noin 160 kohdetta sisältävään maailmanluontoperintöluetteloon. – Vöyrin kuntaan kuuluvat Mikkelinsaaret ovat osa Merenkurkun saaristoa, Österberg selvittää. Kansallisrunoilija Zacharias Topelius on todennut Mikkelinsaarilla käydessään, että ”täällä on saaria yhtä monta kuin vuodessa päiviä”. Kummelskärin saarella on entinen merivartioasema, jossa toimii nykyisin Mikkelinsaarten luontoasema kesäkioskeineen ja majoitusmahdollisuuksineen.

Kivisen maaston keskelle on rakennettu luontopolku, jonka varrella voi nähdä muun muassa 1500-luvun kalamajojen rauniot ja venevalkamat. Maksamaan saaristossa sijaitseva Varpin saaristotila on puolestaan idyllinen kokonaisuus, johon kuuluu muun muassa kaksi taidolla entisöityä 1800-luvun lopun hirsirakenteista maalaistaloa, Westerö ja Svan. Varpin tila järjestää kesäisin risteilyjä Mikkelinsaariin. Varpin lähellä sijaitsevalta Västerön vaellusreitiltä avautuvat kauniit näkymät Mikkelinsaarten saaristoon ja avomerelle. Täällä voi vaeltaa samoissa saaristoluonnon vaihtelevissa maisemissa, joilla oli aikoinaan tärkeä merkitys jääkäriliikkeelle.

Vöyrin kirkko Vöyrillä sijaitsee Suomen vanhin puukirkko, ja se on rakennettu vuonna 1626. Kirkon vanhin osa on kivisakaristo, joka on peräisin vuodelta 1519. Vöyrin kirkko rakennettiin alun perin yksilaivaiseksi hirsipilarikirkoksi, mutta muutettiin ristikirkoksi vuonna 1777. Kunnan alueella on kaksi muutakin vanhaa kirkkoa. Oravaisten keskustassa sijaitseva Oravaisten kirkko on rakennettu 1700-luvun lopulla ja Maksamaan kirkko vuonna 1825.

tarjoaa hengen ja ruumiin virkis Tottesundin kartano. Kuva: Inger Nykvist.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2013

Kivipuistossa yli 100 kivilajia Meren äärellä, Oravaisten kahvituvan vieressä sijaitsevassa Oravaisten kivipuistossa on nähtävänä yli sata eri kivilajia kaikkialta Suomesta, näiden joukossa Suomen ja EU:n vanhimmaksi kivilajiksi luonnehdittu Pudasjärven gneissi. Maassamme ainutlaatuinen kivipuisto tarjoaa tietoa eri kivilajeista ja niihin liittyvästä tutkimuksesta, ja se onkin amatööriarkeologien ja matkailijoiden suosiossa.

Kimon ruukki Kimon ruukki on Suomen vanhimpia teollisuuslaitoksia ja Pohjanmaan ainut rautaruukkimuseo. Se on nykyään elävä kulttuurikeskus, jossa kohtaavat vanhan ruukkiympäristö, luonnonkaunis puistoalue ja nykyaika. Kesäisen taontapäivän ohjelmaan kuuluu muun muassa vanhanajan tori, taontaesityksiä, vanhanajan leikkejä, kahvia ja ruokaa, opastusta ja musiikkia. Kesäisin ja syksyisin ruukissa järjestetään taontakursseja, ja kesäviikonloppuisin alueella voi nähdä seppiä työssään.

Historiallinen Oravaisten taistelu

Vöyrin kirkko. Kuva: Greger Cederberg

Pronssikautisia asuinsijoja Vitmossenin muinaisjäännösalueen vaellusreitit johdattaa vierailijat kivi- ja pronssikauden löydöille. Polun lähtöpaikalla on kaksi pronssikautisen rakennuksen ennallistusta. Punaisin nauhoin viitoitetun polun varrella on pronssikautisia muinaisjäännöksiä: useita röykkiökohteita sekä jyrkähköllä mäellä sijaitseva erikoinen kivi-pronssikautinen asuinpaikka. Pronssikauden aikaan asumus sijaitsi merenpoukamassa, joka ulottui silloin Vöyrin eteläosaan saakka. Alueeseen voi tutustua tilauksesta myös oppaan johdolla.

Vuosina 1808–1809 käydyssä Suomen sodassa venäläiset joukot voittivat RuotsiSuomen armeijan Oravaisten taistelukentällä pakottaen ruotsalaiset ja suomalaiset joukot perääntymään. Taistelun seurauksena Suomi liitettiin suuriruhtinaskuntana Venäjään, ja yhteys Ruotsin valtakuntaan päättyi. Taistelusta kerrotaan muun muassa Johan Ludvig Runebergin runoteoksessa Vänrikki Stoolin tarinat. Vänrikki Stoolin keskus käsittää Oravaisten taistelun historiallisen alueen, ja sinne on siirretty yksi harvoista Ruotsin vallan ajalta säilyneistä upseerinasunnoista. Tässä komeassa Furiirin puustellissa voi tutustua Suomen sodan historiaan muun muassa pienoismallin, elokuvan ja näyttelyn kautta. Samalla voi nauttia kupposen kahvia 1800-luvun leivän kera tai maistella sotilaan keittoa.

Liikunnan riemua Vöyrillä harrastetaan urheilua antaumuksella, ja Vöyri onkin tullut tunnetuksi koko maassa urheilijoidensa erinomaisten suoritusten ansiosta. Urheiluseurojen paraatilajeja ovat muun muassa yleisurheilu, hiihto ja jalkapallo. – Vöyrillä voi nauttia liikunnasta monella tapaa. Hiihtokeskuksessa on mahdollisuus lasketteluun, mäkihyppyyn tai murtomaahiihtoon, ja kesäisin keskuksessa on avoinna 9-reikäinen golfrata, näin muutamia mainitakseni, Österberg summaa. www.vora.fi

Pohjanmaa

tystä

Irmeli Kojonen ja Eeva Oksman

Emma Buss. Vöyrin hiihtokeskus. Kuva: Vänrikki Stoolin keskus.

Kuva: Sonja Onne la.

www.kotimaassa.fi

Pohjanlahden Rantatie

orrvallassa, Vöyrin kunnassa, sijaitsee Folkhälsanin Norrvallan toimintakeskus. Vaasasta tänne monipuoliseen liikunta- ja hyvinvointikeskukseen on matkaa vain 35 km. Irmeli Kojonen

Norrvallan toimintakeskus

Norrvallassa virkistytä liikunnan parissa Norrvalla tarjoaa mainiot puitteet aktiiviseen lomailuun. Se on avoinna joka päivä klo 9-21. 86-paikkaisesta hotellista löytyy mukavien majoitustilojen ohella myös Björns Matstudio, jossa on mahdollisuus aamiaisen lisäksi nauttia lounas- ja päivällisbuffee tai herkutella à la carte -listan vaihtoehdoilla.

esimerkiksi aamupäivän kokouksen jälkeen iltapäivällä olla tiimityöskentelyä, kuntosaliohjelmaa tai muuta liikunnallista aktiviteettia, esimerkiksi zumbaa, kertoo Ohlis.

erilaisia laitteita. Norrvallassa on myös täysin varusteltu liikuntasali monipuolista ryhmäharjoittelua varten sekä moderni spinningsali, johon mahtuu kerralla 15 henkilöä.

Monet yritykset sekä yhdistykset pitävätkin mielellään tapaamisiaan Norrvallassa.

– Järjestämme ohjattuja jumppatunteja joka viikko, ja niihin sisältyy kaikenlaista liikuntaa, myös total body fitnessiä, kertoo Ohlis.

– Räätälöimme ohjelman aina ryhmien ja yritysten tarpeiden mukaan, Ohlis selvittää. Liiku, syö ja lepää itsesi kuntoon – Syksyllä meillä on ollut Må bra – Voi hyvin -kampanja, Norrvallassa työskentelevä Victor Ohlis kertoo. – Tavoitteena on kokonaisvaltainen hyvinvointi, johon päästään oikeiden elämäntapojen ja riittävän liikunnan kautta. Liikuntakeskuksessa on mahdollista järjestää myös erilaisia tilaisuuksia pienistä palavereista aina konferensseihin asti. Urheiluopiston tiloista löytyy seitsemän erilaista tilavaa kokoushuonetta sekä suuri auditorio, johon mahtuu jopa 180 henkilöä. – Tarjoamme kokouspaketteja, joissa voi

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2013

Koko perheen voimin Norrvallan toimintakeskus on tavallista hotellilomaa virkistävämpi vaihtoehto, sillä ohjelmallisen loman aikana sekä keho että mieli virkistyvät. Huokeaan 80 euron huonehintaan yötä kohden sisältyy aamiaisen lisäksi uinti- ja liikuntamahdollisuus. – Tekemistä löytyy varmasti kaiken ikäisille, Ohlis vakuuttaa, ja kertoo, että kuntosali on käynyt äskettäin läpi perusteellisen uudistuksen. Nyt monipuolisessa 100 m² kuntosalissa on hyvä kokeilla omaan tahtiin

Perheen pienimpiä ajatellen on varustettu tilava leikkihuone, jonka seikkailuradalla lapset pääsevät leikin lomassa nauttimaan liikunnan riemusta. Perheen kanssa kelpaa myös polskutella allasosastolla. Uima-altaita on kaksi, 32-asteinen terapia-allas sekä 26–28-asteinen kuntouintiallas. Saunoja on niin ikään kaksi. Norrvallassa vesijumppa on erittäin suosittua. – Meillä on vesijumppaa 12 ryhmää viikossa, joten yksittäiset perheet mahtuvat hyvin mukaan, Ohlis sanoo.

än

Pohjanmaa

Folkhälsan Utbildning Ab Yhteistyötä eri tahojen kanssa

Senioreille räätälöityjä paketteja Ohlis kertoo, että usein senioriryhmät tilaavat ryhmälleen räätälöidyn ohjelman. Näihin voidaan sisällyttää luentoja hyvän kunnon edistämisestä, terveiden elämäntapojen merkityksestä sekä siitä, millainen liikunta soveltuu varttuneemmalle väelle parhaiten. – Seniorit pitävät erityisesti vesijumpasta sekä kevyemmästä kuntoharjoittelusta. Ja jos heillä on muita toiveita, pyrimme aina rakentamaan heille soveltuvan ohjelmapaketin, Ohlis toteaa.

Folkhälsan Utbildning toimii kiinteässä yhteistyössä suomenruotsalaisten urheilujärjestöjen kanssa tarjoten hyvät harjoittelupaikat sekä joukkue- että yksilölajeja harrastaville huippu-urheilijoille ja junioreille. Urheiluopetus ja -toiminta kulkevat käsi kädessä. Folkhälsanin alueellisten yksiköiden kautta Vöyrin Norrvallan ja Espoon Solvallan yksiköillä on hyvät mahdollisuudet saavuttaa ruotsinkieliset urheilutoimijat. Urheiluopistoilla seurat voivat järjestää myös omia kursseja ja harjoitteluleirejä. Norrvallan laadukkaat koulutuspalvelut ja erinomaiset tilat tarjoavat toimivat puitteet monenlaisille tapahtumille.

Tammikuusta 2011 alkaen Solvallan urheiluopisto sekä Norrvallan kansanopisto ja urheiluopisto ovat muodostaneet yhden kokonaisuuden. Folkhälsan Utbildning Ab perustettiin huhtikuussa 2010, ja se on Samfundet Folkhälsanin tytäryhtiö.

Urheilun perustutkinto Norrvallassa ja Solvallassa voi suorittaa urheilun perustutkinnon ja opiskella urheiluohjaajaksi. Norrvallassa on 40 ja Solvallassa 55 opiskelupaikkaa. Opiskelija voi halutessaan valita kursseja myös toisesta koulusta.

Muu koulutus Norrvallan kansanopistossa voi suorittaa myös hierojan ammattitutkinnon sekä EHFA ja FISFAF Personal trainer -koulutuksen. Norrvallan toimintakeskus, puh. (06) 383 1012 www.folkhalsan.fi/idrott

www.kotimaassa.fi

Hyvinvointi

Eeva Oksman

Naantalin Kylpylä ja Naantalin Matkailu

Hyvinvoinnin lähteellä

Naantalissa Pitkät perinteet juontavat Viluluodon terveyslähteeseen, jonka vesi todettiin terveelliseksi. Vuosina 1863–1864 toimi Naantalin luostarikirkon edustalla Naantalin Kylpylälaitos Oy. Uusi kylpyläkausi alkoi vuonna 1984 Naantalin Kylpylän aloittaessa toimintansa. Se kuuluu nykyään arvostettuun Royal Spas of Europe -ketjuun ja on myös listattu maailman 100 parhaan kylpylän joukkoon. Naantalin Kylpylä on palkittu kokousja konferenssihotelli, jossa kaikki tarvittava palvelu on saatavana saman katon alta. Kokousmatkailun lisäksi kylpylä on panostanut wellness-matkailuun. Kylpylän hyvinvointipalveluista nauttivat niin erilaiset ryhmät kuin yksittäiset pariskunnat. – Meillä on laaja valikoima spa-, wellnessja kauneushoitoja, joista löytyy mieleinen niin naisille kuin miehillekin, kertoo kylpylänjohtaja Kenneth Tuomi. Kylpylässä miehet nauttivat parranajosta ja kasvohieronnasta. Myös klassiset hieronnat ovat miesväen suosiossa. Sauna- ja allasparatiisissa on toimintaallas, jossa järjestetään päivittäin allasjumppaa. Roomalaisessa altaassa ja ulkoaltaassa voi nautiskella lämpimän veden rentouttavasta vaikutuksesta. Pääaltaan allassyvyys on sopiva sallien aikuisenkin seistä lasten kanssa vedessä touhutessa. Liukumäkiä ja muita muovihärveleitä kylpylästä on turha etsiä. Siitä huolimatta Tuomen mukaan myös Muumimaailmassa vierailevat perheet viihtyvät Naantalin kylpylässä.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2013

dyllinen rantakaupunki Naantali tarjoaa hyvät puitteet arjesta irrottautumiseen. Historialliseen kylpyläkaupunkiin on tultu ammentamaan terveyttä ja hyvinvointia jo 1700-luvulta lähtien.

Kaupungissa on Suomen monipuolisimmat kokousvaihtoehdot oheisohjelmineen vain pienen ajomatkan etäisyydellä. – Olemme mielellämme apuna unohtumattoman tapahtuman suunnittelussa, sanoo Tarja Rautiainen Naantalin Matkailusta.

Oikea laivahotelli Kylpylän Sunborn Yacht Hotel tarjoaa korkeatasoista laivatunnelmaa. Tukevasti kylpylän rantaan kiinnitetty laiva keinuu myrskyn aikaankin korkeintaan muutamia senttejä. Laivaan johtaa kylpylästä lyhyt yhdyskäytävä, jossa on esillä Naantalin kylpylähistoriaa. Laiva on suosittu kokousten, kurssien ja perhejuhlien pitopaikka, ja siellä on upeita majoitushuoneita sekä baari ja tilausravintola. – Laivan ravintolan keittiössä on järjestetty myös ruuanvalmistuskursseja, selvittää Tuomi. Kokouskin irtiotto arjesta Oikein suunniteltu kokous lisää työhyvinvointia, sillä miellyttävä ympäristö ja mieleenpainuva oheisohjelma vahvistavat yhteishenkeä. Naantalissa luksushotellin kokoustilojen lisäksi kokoustaa voi vaikkapa vanhan kaupungin idyllisissä puutaloissa tai nauttia saariston tarjoamasta rauhasta.

Naantali laadukkaassa seurassa Naantali on arvostettu suomalainen hyvinvointimatkailukohde, joka on valittu suomalaisena pilottikohteena myös kansainväliseen WelDest-hyvinvointihankkeeseen, jossa selvitetään hyvinvointimatkailukohteiden valintaperusteita sekä palveluntarjontaan, toimintaympäristöön ja henkilöstön osaamiseen liittyviä toiveita. Niiden pohjalta on hyvä kehittää toimintaa edelleen. www.naantalinmatkailu.fi

HYVÄN OLON LÄHTEELLE

IMATRAN KYLPYLÄÄN Aina on aikaa rentoutua! Katkaise arki ja nauti hyvän olon lähteistä Imatran Kylpylässä. Anna ihana hemmotteluloma rakkaallesi ja koko perheellesi.

Kylpylä • Spa

HEMMOTTELULOMA 2 VRK Standardi/Economyhuone Promenadihuone

155 €/hlö 165 €/hlö

Sis. majoitus 2 hh, buffetaamiainen, vapaa kuntosalin ja Kylpylä Taikametsän käyttö sekä hoitopaketti valinnan mukaan joko 1) kristallikylpy ja osahieronta 25 min. tai 2) kristallikylpy ja kevyt Sensai -kasvohoito. Voimassa 30.4.2014 saakka.

Tiedustelut ja varaukset puh. 020 7100 502 tai myynti@imatrankylpyla.fi | www.imatrankylpyla.fi

Hyvä olo ennen kaikkea

JOKA PÄIVÄ

+32°C

Iloinen kylpyläloma Iisalmessa Runnin Kylpylässä vietät ikimuistoisen kylpyläloman nauttien mm. Runnin lähteen terveyswedestä, kauniista maalaismiljööstä, maukkaasta lähiruoasta, hoitola Wedenneidon hemmottelevista hoidoista, vapaa-ajan ohjelmista tanssi-iltoineen sekä viihtyisistä yhdessäolon hetkistä.

Puolihoitolomat alk. 65€ /hlö/vrk Ryhmille myös iloiset kylpylälomat, mm. keväällä 2014

Kultalampi-teatteriloma alk. 79€ /hlö/vrk Tutustu ajankohtaisiin lomatarjouksiin uusituilla nettisivuillamme www.runni.fi

puh. 017-768 751 myyntipalvelu@runni.fi

www.kotimaassa.fi

Hyvinvointi

Eeva Oksman

Lappeenrannan Kylpylä

Rauhan tyyssija

keskellä kaupunkia P

itkät perinteet omaava Lappeenrannan Kylpylä sijaitsee rantabulevardilla Saimaan rannalla, aivan Lappeenrannan keskustan tutumassa.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2013

Majoitus- ja lomapalvelujaIsotarjoava kiltti jättiläinen. Lappeenrannan Kylpylä tuottaa terveysmatkailun ohella kuntoutuspalveluja sekä työikäisille että ikääntyneille. Historiallisen kylpylän juuret ulottuvat vuoteen 1824, mutta se elää vireästi nykyajassa uudistaen jatkuvasti niin toimintaa kuin tilojakin. Viimeisin uudistus on Wanha Kylpylä -rakennukseen valmistuneet uudet majoitustilat, jotka otettiin käyttöön maaliskuussa 2013. Lappeenrannan Kylpylä toimii kahdessa rakennuksessa. Uusien majoitustilojen lisäksi vanhassa kylpylärakennuksessa on hoito-osasto monipuolisine palveluineen. Kylpylähotellissa on majoitustilojen lisäksi ryhmäliikuntatiloja sekä sauna- ja allasosasto. Hotellin ravintolapalvelut hoitaa vieressä sijaitseva, perinteikäs Ravintola Kasino, joka toimii myös tilaus-, kokousja juhlaravintolana. Vaihtelua tarjoavat muutaman sadan metrin säteellä kylpylästä sijaitsevat lukuisat ruokaravintolat, pubit ja tanssiravintolat. Kesäisin iltaa voi viettää myös rannan laivaravintolassa.

Vanhaa kunnioittaen Wanhan Kylpylän uudet majoitustilat sijaitsevat rakennuksen toisessa ja kolmannessa kerroksessa. Kaikki 28 yksilöllistä huoVas. Luolamies (Ilkka Aro). netta on sisustettu 100-vuotiaan talon arvoa ja tyyliäAlla kunnioittaen. Rakennus sijaitsee Hillitön hotelli. rantabulevardilla, ja 14Willey huoneesta Kuvassa: Richard ja Jane on kaunis järvinäköala Saimaalle. WanhassaHeidi Kylpylässä Worthington (Vesa Haltsonen, on myös minisviittejä ja osassa huoneista on Rantakeisu). lisävuodemahdollisuus. Kaikissa huoneissa on huonekohtainen ilmastointi, minijääkaappi sekä ajan hengen mukaisesti langaton internetyhteys. Myös vedenkeitin, hiustenkuivaaja ja kylpytakit kuuluvat huoneiden varusteluun.

Hurmaavia hoitoja Wanhan Kylpylän ensimmäisessä kerroksessa on hoito-osasto, jossa on tarjolla niin perinteisiä kylpylähoitoja, fysikaalisia hoitoja kuin hemmotteluakin. Laadukkaat yksilölliset hoidot ja idyllinen ympäristö ja hyvä

yhdestä ammehoidosta sekä toisestavon hoitoThe Sound of Music. Maria ja kapteeni Trapp (Maarit Lehtonen ja Vesa ryhmille Haltsonen). valikoiman hoidosta. Suuremmille aikaa kannattaa varata vastaavasti enemmän. Kylvettäjän palveluiden lisäksi hintaan sisältyvät pyyhkeet, kylpytakit ja tossut. Oman uima-asun käyttö vesihoitojen aikana on sallittua, mutta hoidoissa käytetyt luonnonöljyt vaikuttavat parhaiten paljaalla iholla.

Rentoutumista ja liikuntaa

palvelu takaavat todellisen nautinnon, jonka lisäksi hoidot vaikuttavat positiivisesti myös terveyteen. Kylpyosaston kylvyt rentouttavat, erilaiset hieronnat poistavat lihasjännitystä, turvehoidot hellivät ihoa ja vilkastuttavat aineenvaihduntaa. Suolahuoneessa oleskelu tuo helpotusta iho- ja hengityselinongelmiin. Kylpyammeessa voi nauttia vesihieronnasta, vesimusiikkikylvystä tai aromaattisesta kylvystä. Sormien nivelvaivoihin helpotusta tuo käsiparafiini, ja jalkojen ryöppysuihku muun muassa vilkastuttaa verenkiertoa. Kylpylän sydän on kuitenkin aito 8-asteinen luonnonlähde, jossa voi käydä kastautumassa. Kylpyosasto on varattavissa myös yksityiskäyttöön, jolloin kylpyosaston kylvettäjä huolehtii ryhmän viihtyvyydestä. Jos ryhmässä on kuusi henkilöä, ehtii tunnin vierailun aikana jokainen nauttia ainakin

Kylpylähotellin pohjakerroksessa toimiva sauna- ja allasosasto on tarkoitettu oleskeluun ja rentoutumiseen. Saunaosasto koostuu suomalaisista saunoista ja yhteisestä höyrysaunasta. Allasosastolla on kaksi virkistysallasta ja kaksi poreallasta. Virkistysaltaissa on vastavirtalaite ja toisessa on niska-hartiaputous. Allasosaston vieressä on talvipuutarha, jossa voi vilvoitella saunomisen ja rentoutumisen välissä. Liikuntaa voi kylpylässä harrastaa osallistumalla viikko-ohjelman mukaisiin liikuntaryhmiin tai harjoittamalla lihaksistoaan kylpylän kuntosalissa. Kylpylän ympäristö tarjoaa upeat puitteet myös ulkoliikuntaan, ja kun kylpylästä saa vuokrata polkupyöriä ja lumikenkiä ja kävelysauvoja, ympäristöön tutustuminen on hauskaa ja tehokasta. Lappeenrannan Kylpylä tarjoaa myös erilaisia valmiita lomapakettivaihtoehtoja oheisohjelmineen. Valittavana on niin teatteria kuin paikallista huippukoripalloa. www.kylpyla.info

Päivän päätteeksi parvekkeelle Kylpylähotellissa on 26 rauhallista ja savutonta, tyylikkäin värein ja materiaalein sisustettua kahden hengen huonetta. Yli puolet huoneista on isompia, 26 neliön hotellihuoneita, joissa on oma parveke. Mikä olisikaan mukavampaa, kuin istahtaa päivän päätteeksi parvekkeelle nauttimaan kaupungin tunnelmasta ja kauniista maisemasta! Tilavaan parvekkeelliseen huoneeseen on mahdollisuus saada kaksi lisävuodetta, joten niihin mahtuu majoittumaan koko perhe. Pienempiin perushuoneisiinkin saadaan yksi lisävuode. Myös Kylpylähotellin kaikissa huoneissa on huonekohtainen ilmastointi, minijääkaappi sekä internet-yhteys. Lisäksi huoneissa on hiustenkuivaaja sekä kylpytakit.

www.kotimaassa.fi

Hyvinvointi

Eeva Oksman

Imatran Kylpylä

adunhohtoinen Imatran Kylpylä on enemmän kuin kylpylä – se on monipuolinen vapaa-ajankeskus, jossa viihtyvät kaikenikäiset. Hotellivieraiden lisäksi myös imatralaiset ovat ottaneet Imatran Kylpylän omaksi vapaa-ajanvietto- ja hemmottelukohteekseen.

Taikametsän siimeksessä Imatran Kylpylässä on monenlaista toimintaa. Päiväkävijöitä houkuttaa mieleenpainuva allasosasto, mutta sen lisäksi kylpylässä on runsaasti ohjattua vapaa-ajanohjelmaa. Aktiivi-ikäisille on tarjolla niin viihdettä kuin hemmottelua sekä muun muassa fitnesstunteja, työhyvinvointipalveluita ja kuntoremontteja.

Tunnelmasta toiseen Taikametsässä Imatran Kylpylän sydän on Kylpylä Taikametsä, josta nautitaan kaikilla aisteilla. Kylpijöitä hemmotellaan erilaisilla elämysohjelmilla, jotka täyttävät allasosaston musiikilla, äänillä, väreillä tai esimerkiksi sumulla. Vaihtelevat tunnelmatilat ja erilaiset loihditut sääilmiöt luovat mieleenpainuvia elämyksiä. – Taikametsässä on välillä ukonilma, jolloin sataa ja salamoi, paljastaa palvelupäällikkö Marianne Svahn. Hän muistuttaa, että

erikoistehosteista tiedotetaan aina etukäteen, jotta perheen pienimmätkin osaavat varautua niihin tai heidän kanssaan voi siirtyä hetkeksi vaikkapa saunan puolelle. Taikametsässä riittää tutkittavaa. Sieltä löytyvät Sateiden Silta, Louhen Luola, kallioputous, suloinen Yorokobi-kuumaallas, ulkoallas, hierovat suihkut, porealtaat ja terapia-allas sekä liukumäki ja lastenallas, joten koko perheen viihtyminen Taikametsässä on taattu. Tehokasta liikuntaa kaipaavat voivat uiskennella kuntouintialtaassa, jossa on 20 metrin uimaradat.

Ihanasti hellivät hoidot Allasosaston lisäksi kylpylän hoitolat tarjoavat hemmottelua arjen piristykseksi. Vesihoitola Venlassa voi nauttia rentouttavista hieronta- ja vartalohoidoista tai hoitavista kylvyistä, jotka puhdistavat, rentouttavat ja poistavat stressiä. Esimerkiksi kristallikylvyssä käytetty merisuola parantaa aineenvaihduntaa ja vähentää turvotusta. Venlassa on saatavana myös intialaista päänhierontaa sekä suosittua Hot Stones -hierontaa. Beauty Spa Wellamo on erikoistunut kasvo-, jalka- ja käsihoitoihin tarjoten myös

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2013

kaikki kauneuteen liittyvät meikkauspalvelut. Sen yhteydessä on monipuolinen valikoima myös kosmetiikka-, hyvinvointi- ja hemmottelutuotteita.

Kunto korkealle Hauskanpidon ja hemmottelun lisäksi Imatran Kylpylään tullaan kohottamaan kuntoa. Saimaan rannalla, kauniissa maisemissa sijaitsevassa kylpylässä on loistavat ulkoilumahdollisuudet, sillä esimerkiksi talvisin kylpylästä lähtee latuverkosto moneen suuntaan. Sisälläkin jokainen löytää varmasti itselleen ja omalle kunnolleen sopivan tavan liikkua. – Imatran Kylpylä Fitness järjestää 30 tuntia viikossa erilaista ohjattua ryhmäliikuntaa, kuten bobypumpia, zumbaa, pilatesta ja vesijumppaa Svahn luettelee. – Myös moderni kuntosali on kovassa käytössä, hän lisää.

Illalla oma rauha Imatran kylpylässä voi majoittua joko hotellihuoneissa, Ukonniemen loma-asunnoissa ja sviiteissä tai uusissa Imatran Kylpylä Villas -huoneistoissa. Promenadihotellin tilavissa huoneissa lapset yleensä valtaavat lisävuodealkovin riemusta kiljuen. Paljeoven sulkemalla vanhemmat voivat sitten vielä jatkaa hauskan päivän iltaa kahden kesken lasten vaipuessa jo unille. www.imatrankylpyla.fi

Ehtymättömän lähteen äärellä Runnilla

Kylpyläidylliä

Matleena Ikonen

Runnin kylpylä

jo vuosisatojen ajan

unnin kylpylässä, Savon sydämessä Iisalmessa, arjen huolet huuhdotaan ehtymättömän lähteen ihmeveteen. No ei ihan, mutta lähes… Runnin kylpylän liepeillä sijaitseva ihmelähde tunnettiin jo 1750-luvulla, ja lähteen rautapitoisella vedellä todettiin olevan terveyttä edistävä vaikutus. Lähde keräsi kävijöitä, ja vuodesta 1904 lähtien Runnilla on sijainnut kylpylä. Yli sadan vuoden aikana hermojaan ja lihaksiaan Kiurujoen idyllisessä ympäristössä ovat käyneet hoitamassa lukuisat suomalaiset kuuluisuudet.

Lähellä kaikkea tai lomanostalgiaa Vielä nykyäänkin Suomen vanhimpiin kylpylöihin lukeutuva Runni on suosittu lomakohde. Kylpyläkokonaisuuteen kuuluvat vuonna 1980 rakennettu kylpylähotelli sekä vuoden 2001 restauroinnin jälkeen uudelleen käyttöön otettu, nostalgiaa henkivä kartanohotelli. Molemmissa hotelleissa on runsaasti majoituskapasiteettia.

Kylpylähotellissa kaikki lomalaisen tarvitsemat palvelut ovat aivan käden ulottuvilla. Kaikki hotellin 54 kodikasta huonetta ovat savuttomia, ja niistä pääsee helposti sekä allasosastolle, hoitotiloihin että ravintola Mamsellin maukkaiden aterioiden ääreen. Mamsellissa on 265 asiakaspaikkaa ja kaksi 40 asiakasta vetävää kabinettia yksityisempiin ruokailuhetkiin. Runsaan buffetaamiaisen ja noutopöytälounaan lisäksi Mamsellilla on maukas à la carte -lista, ja juhlapyhinä pöytä katetaan kauden herkuilla, joita perheet ja ystävät tulevat syömään kauempaakin. Perinteitä kunnioittaen remontoidussa kartanohotellissa on 19 huonetta, alkuperäistä myötäilevä sisustus ja kaikki nykyaikaiset mukavuudet. Kartanohotelli sijaitsee aivan kylpylän vieressä, joten altaisiin ja saunoihin pääsee nopeasti ja helposti myös sieltä. Kartanohotellin tunnelmallinen ravintola Wesipehtoori on avoinna tilauksesta ympäri vuoden, ja tarjoaa viehättävät puitteet juhlille, kokouksille ja koulutuksille.

Luonnonläheistä kylpemistä Vuonna 2004 uudistetun kylpyläosaston altailta avautuvat upeat näkymät vieressä virtaavaan Kiurujokeen ja ympäröivään luontoon. Missään muualla et pääse kylpemään näin upeissa maisemissa – aivan kuin istuisit muinoin löydetyssä lähteessä, osana luonnon kiertokulkua! Kylpylän perinteisiä saunoja täydentävät tilauksesta lämpiävät savusauna sekä turve- ja hunajasaunat. Runnin Hoitola Wedenneito hoitaa sekä kehoa että mieltä. Valikoimassa ovat niin hieronnat ja vartalohoidot kuin kosmeettiset hoidotkin. Erikoisuuksia ovat eri kulttuureista ammentavat perinteiset ja luonnonmukaiset hoidot. Loman Runnilla ei tarvitse olla pelkkää lekottelua. Kylpylävieraiden käytössä on veloituksetta mm. kävelysauvat, onget, polkupyörät ja vesijuoksuvyöt. Vuokrata voi myös veneitä, kanootteja tai lumikenkiä. Kylpylää ympäröivä luonto onkin mitä oivallisin paikka laittaa keho liikkeelle ja antaa mielen puhdistua ehtymättömän lähteen veteen. www.runni.fi

www.kotimaassa.fi

Hyvinvointi

Loma liikkuen

Santasportissa Matleena Ikonen

Santasportiin kuuluvat Ounasvaara Resort ja Lapin Urheiluopisto. Santasportissa monipuoliset liikunta- ja seikkailuaktiviteetit kohtaavat rauhoittavan luonnon, hemmottelun ja korkeatasoiset majoitusvaihtoehdot. Santasportin laji- ja palvelutarjonnasta löytyy tekemistä ja kokemista pidemmällekin lomalle, ympäri vuoden. Talvisin Ounasvaaran huippuladut kutsuvat sivakoimaan, kevät ja syksy ovat omiaan patikointiin ja Napapiirin upeasta luonnosta nauttimiseen ja kesällä kutsuu lähistöllä sijaitseva golf-kenttä.

Omannäköinen loma Santasportissa jokainen lomailija voi rakentaa lomastaan juuri itsensä näköisen. Liikkua voi omatoimisesti omien mieltymysten mukaan, mutta Santasportin kokeneiden liikunnanohjaajien kanssa on turvallista kokeilla myös uusia elämyksiä. Tarjolla on myös

Santasport

valmiiksi mietittyjä lomapaketteja, esimerkiksi aktiiviloma koko perheelle tai yksilöllinen kuntoloma, jonka aikana päästään kokeilemaan eri lajeja ja saadaan henkilökohtaisia neuvoja oman liikkumisen tueksi. Teemalomia löytyy myös eri lajeihin: miltä kuulostaisi vaikka pilates-loma tai hiihtokoulu Reijo Jylhän opastuksella? Tarjolla on monipuolisia paketteja erilaisiin tarpeisiin, ja tarvittaessa loma räätälöidään alusta loppuun asiakkaan toiveiden ja tarpeiden mukaan. Omatoimisesti lomailevankaan ei tarvitse tylsistyä tekemisen puutteessa, sillä Santasportista löytyy monenlaista tekemistä useammalle lomapäivälle. Saunaosasto altaineen, keilahalli, kuntosali ja lasten seikkailurata Lappset Funpark tarjoavat tekemistä sisällä, ja ulkona puolestaan avautuu koko upea Napapiirin luonto otettavaksi haltuun hiihtäen tai patikoiden. Niille, jotka janoavat elämyksiä, tarjolla on seikkailua vaikkapa

itkät perinteet omaava Lappeenrannan Kylpylä sijaitsee rantabulevardilla Saimaan rannalla, aivan Lappeenrannan keskustan tutumassa.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2013

unasvaaran upeissa maisemissa Rovaniemellä sijaitseva Santasport on liikkuvan lomailijan ykköskohde.

kallio- tai seinäkiipeilyn, koskenlaskun tai lumikenkäilyn parissa. Eikä pidä unohtaa myöskään kaupunkihuvituksia: Rovaniemen kaikki palvelut ovat vain kivenheiton päässä.

Hyvää ruokahalua, kauniita unia Kun päivän liikkuu, illalla maistuu hyvä ruoka ja uni. Majoitusvaihtoehtoja löytyy joka makuun urheiluopistomajoituksesta korkeatasoisiin hotellihuoneisiin ja rauhallisiin piilopirtteihin Ounastunturin laella. Ruokailla voi joko Rovaniemen ravintoloissa tai Santasportin omissa korkeatasoisissa ravintoloissa, jotka ensi keväänä uudistuvat tarjoten asiakkaille entistä laadukkaampaa, maukkaampaa ja terveellisempää ruokaa. Niiden voimalla jaksaa taas seuraavan aktiivisen lomapäivän. www.santasport.fi

Seuraava LEHTI nro 1-2014

Talviunille Siinä se seisoo, hiljaisena ja tyhjänä – perheenjäsen, jota en alun perin edes halunnut, mutta joka on osoittanut tarpeellisuutensa meidän perheellemme: Matkaaja 7000, meidän perheen asuntovaunu.

ILMESTYY TAMMIKUUSSA VIIKOLLA 3

Kolumni

Matleena Ikonen

Matkan varrelta Puiden tiputettua lehtensä, mustan taivaan viskoessa jäistä sadetta, joutsenten kokoontuessa pelloille ja kääntäessä nokkansa kohti lämpöä, on aika päästää perheenjäsen ansaitulle talvilevolle. Tyhjennämme kaapit kahvi- ja sokeripurkeista, viemme astiat sisälle pesuun, siivoamme pois petivaatteet ja kierrätämme tyhjät oluttölkit takaisin kauppaan.

AINEISTOPÄIVÄ 21.12.2013

Asuntovaunun tyhjentäminen ja siistiminen on talveenlaskeutumisrituaali parhaimmillaan, samaa sarjaa terassikalujen varastoinnin, grillin huputtamisen ja puutarhalyhtyjen ripustamisen kanssa. Valmistautumista horrokseen, pimeään aikaan, jolloin iltaisin istutaan tiiviisti sisällä lämpimässä, kynttilän hehkussa, uutta kesää odottaen.

tule mu kaan! SOITA M EDIAmyy ntiin p. 044

702 1212

Rituaaliin kuuluu menneen kesän ja sen tapahtumien muisteleminen, kaikkien niiden kertojen kelaaminen kun aisa nostettiin koukkuun ja matka alkoi – kun penkki oli lastattu energiajuomilla, suolapähkinöillä ja karkilla. Hymyileminen sille muistolle kun kaatosateessa istuttiin leirintäalueella Biltemasta ostetun halvan (”vain 79 e!!”, muisti mieheni innoissaan ilmoittaa moneen kertaan) katoksen alla ja jännitettiin, sortuuko katos vesimassan alla. Eikä sortunut. Rituaaliin kuuluu kanssa-autoilijoiden törkeiden ohittelujen päivittely, uusien leirintäaluetuttavuuksien nimien muistelu – ja ennen kaikkea, iloitseminen siitä, että saimme tehdä kaiken sen. Vaunu on osoittautunut korvaamattomaksi matkakumppaniksi meille ja koirillemme, siellä meillä on oma tila, oma rauha, oma lupa.

www.kotimaassa.fi/mediakortti

Viimeinen vilkaisu mieheni itse tekemään ”makuuhuoneosastoon”, kieltämättä aika rumaan sohvaryhmään ja itse ompelemiini verhoihin, joiden toivoin tekevän koppilomasta hieman kotoisemman. Siistiä on. Ovi kiinni, talvi saa tulla. Hyvää yötä.

www.kotimaassa.fi

Tsaarien ja presidenttien suosima Naantali kutsuu viihtymään Naantalin idyllisessä kaupungissa ja kauniissa saaristossa voi todella nauttia aidoista elämyksistä. Kiehtovaa sisältöä retkeenne tuovat kiinnostavat tarinat. Kysy lisää ja tilaa uusi retkiesitteemme.

Nautinnollinen Naantali TARJOUSHINTA 79 €/ hlö/2hh

Presidentillinen Naantali

Nyt tarjoushintaan ylellinen majoitus ja allasparatiisin nautinnot Naantalin Kylpylässä. Hintaan sisältyy myös opastetut kävelykierrokset (maanantaista torstaihin) charmantissa vanhassa kaupungissa ja syksylläkin hyvin upeassa Kultarannan puutarhassa. Hinta on voimassa 1.10.–18.12. 2013 ja 7.1.–28.5.2014 sunnuntaista keskiviikkoon, ei aattoina ja juhlapyhinä.

Kävelyretkellä Kultarannan puutarhassa opas kertoo presidenttiemme kesäasunnon värikkäistä vaiheista. Kahvia ja makeaa kahvileipää nautiskellessa viihdytään hauskojen tarinoiden parissa, kuullaan maamme presidenttien puolisoiden edesottamuksia ajan saatossa. Ohjelma kestää 3 tuntia. Hinta 25 €/ henkilö sisältäen opastuksen ja kahvihetken.

Tsaarinajan Naantali Tsaarinajasta ja kylpyläkaupungin historiasta kertova opastettu kävelykierros vanhassa kaupungissa. Tarinoiden sävyttämän kierroksen kruunaa yhteinen lounashetki. Retken kesto 2,5 tuntia. Hinta 29 €/ henkilö sisältäen opastuksen ja lounaan. Voidaan toteuttaa ympäri vuoden. Retkipakettien hinnat ovat voimassa kun ryhmässä on vähintään 30 henkilöä.

Tilaa uusi retkiesitteemme. Lisätiedot: Naantalin Matkailu Oy Kaivotori 2, p. 02 435 9800 info@naantalinmatkailu.fi

Myymme valmiita pakettimatkoja, järjestämme kokousja oheisohjelmapalveluja ja teemme ryhmällenne opas-, majoitus- ja ruokailuvarauksia. Meiltä saatte myös esitteet, kartat, pääsyliput ja lautta-aikataulut sekä Lippupalvelun ja Lippupisteet pääsyliput.