Matkailu kotimaassa.fi #4-2009 by Matkailu kotimaassa.fi

Facing China

Zhang Xiaogang, Isä ja tytär, 2006-2007, yksityiskohta

Kasvokkain Kiinan kanssa

Kiinalaista nykytaidetta Fu Ruide -kokoelmasta

5.9-8.11.2009

Tulossa: Tutustu myös koko Mänttä-Vilppulan tarjontaan! Mänttä-Vilppulan matkailutoimisto Mänttä-Vilppula Tourist Information R. Erik Serlachiuksen katu 2 35800 Mänttä p. (03) 488 6841 info@manttavilppulamatkailu.fi www.manttavilppulamatkailu.fi

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2009

Pelaa! 21.11.2009-31.01.2010 Steve McCurry 13.02.-02.05.2010

SALON TAIDEMUSEO VETURITALLI Mariankatu 14, 24240 Salo | Puh: 02-7784892 | Avoinna: ti-pe 10-18, la 11-17, su 11-18 | Liput: 4 €, alle 18 v. ilm. sis.pääsy. Pe klo 16- 18 ilmainen sisäänpääsy | www.salontaidemuseo.f i |

Päätoimittajalta Virkistävä lomanen Matkailulla on monet kasvot. Ulkomaanmatkailun ja kotimaanmatkailun lisäksi puhutaan mm. kokous-, kulttuuri-, luonto-, ostos-, työ-, reppu-, hyvinvointi-, ja terveysmatkailusta. Monet näistä matkailun nimikkeistä sisältävät myös ajatuksen lomasta.

TÄSSÄ NUMEROSSA

Meille suomalaisille sana ”loma” tuo mieleemme juuri päättyneen, kolmen tai neljän viikon mittaisen kesäloman, tai tulevan, noin viikon mittaisen talviloman. Monessa perheessä kesälomaan ladataan suuria odotuksia. Sitä suunnitellaan pitkään, ja siihen uhrataan sekä aikaa että rahaa. Monelle kehittyy oikea lomastressi. Saattaa kuitenkin käydä niin, että juuri liialliset odotukset, liian monet asiat yhteen lomaan sullottuna, vaikuttivat sen, ettei lomasta tullutkaan sitä, mitä odotimme. Panostuksista huolimatta lopputulokseen jäi kuitenkin toivomisen varaa. On erittäin haastavaa viettää kuukauden loma puolison ja lasten kanssa ” ihan kylmiltään”. Vie aikansa tottua taas tiiviiseen yhdessäoloon ja ”takapenkin kitinään”.

Soutaja Sanna Sténin haastattelu....................... 4-5 Maakuntaesittelyssä Länsi-Uusimaa................. 6-28 Teatteriteema................................................... 30-42 Kokousmatkailu............................................... 43-50 Reissun päällä....................................................... 51

Olipa lomamme sitten kuinka hyvin onnistunut ja antoisa tahansa, tosiasia on, että seuraavaan lomaan on aikaa useita kuukausia. Ja lomien välinen aika on jaksettava kaiken kiireen ja paineen alla. Matkailu kotimaassa.fi -lehti www.kotimaassa.fi

Lomanen - pieni loma - on lyhyempi, spontaanimpi ja rennompi. Lomanen sopii koko perheelle, yhdistyksille ja yhteisöille. Lomaselle voi lähteä myös yksin. Lomanen ei ole sidottu maantieteellisiin rajoihin. Lomanen on lähellä. Se voi olla päivän tai parin retki lähialueelle. Lomasen ei tarvitse olla kallis.

Päätoimittaja: Ahti Oksman puh. 0500 439 857 ahti.oksman@kotimaassa.fi Toimitussihteeri: Eeva Oksman puh. 0500 439 863 eeva.oksman@kotimaassa.fi

Lomanen irrottaa hetkeksi arjesta ja auttaa jaksamaan taas pari viikkoa eteenpäin. Lomaset auttavat jaksamaan seuraavaan, oikeaan lomaan saakka. Lomaset antavat myös sopivanmittaista, rentoa harjoitusta perheenä matkailemiseen. Saatamme lähteä myös kulttuurilomaselle, tai ostoslomaselle. Kun työtoverit ihmettelevät maanantaiaamuna pirteänä työpaikalle saapuvaa kollegaa, voi selitys olla: ”Olin hyvinvointilomasella!”.

Toimittajat: Matleena Ikonen puh. 0400 302 066 matleena.ikonen@kotimaassa.fi Anne Pentti anne.pentti@kotimaassa.fi Valokuvaaja: Joni Rantasalo puh. 0400 316 414 joni.rantasalo@adphoto.fi

Tässä lehtemme numerossa esittelyssä on Länsi-Uusimaa, joka sopii varsin hyvin myös lomasen kohteeksi. Esittelemme myös teatterien monipuolista tarjontaa. Aiemmissa numeroissamme olemme esitelleet Varsinais-Suomea, Jyväskylän seutua ja Pirkanmaata. Etsi lehdet käsiisi, tilaa tai lue ne internetissä osoitteessa: www.kotimaassa.fi, niin huomaat, kuinka paljon mahdollisuuksia lomasille Suomesta löytyykään.

Taitto: Mainostoimisto Penbox puh. 044 375 3254 www.penbox.fi Painopaikka: UPC Print www.upc.fi Internet-sivut ja verkkolehti: webmaster@kotimaassa.fi Ilmoitusmyynti: Oy Aktiivi Optiot - Active Options Ltd. puh. (02) 841 8404 myynti@kotimaassa.fi

Terveisin Ahti Oksman

Julkaisija: Oy Aktiivi Optiot - Active Options Ltd. www.aktiivioptiot.fi Kansikuva: Kellotorni, Fiskarsin Ruukki ©Fiskars Oyj Abp / Kaius Hedenström ISSN 1798-0445 (painettu lehti) • ISSN 1798-0453 (verkkojulkaisu)

www.kotimaassa.fi

Erikoishaastattelu

Paljonko soudat päivittäin? Soudan kuutena päivänä viikossa, maanantaista lauantaihin. Joka toinen päivä on kaksi soutuharjoitusta ja joka toinen päivä yksi.

Mitä muuta kuuluu harjoitteluusi? Juoksu, sauvakävely, maastossa liikkuminen, kuntosali 2-3 kertaa viikossa, pyöräily, vesijuoksu ja näiden yhdistelmät, jumpanohjaukset, jumppatunnit, venyttelyt. Olen vähän sellainen, että aina sattuu ja tapahtuu, joten esimerkiksi laskettelemaan tai ratsastamaan minun ei kannata kilpailukaudella lähteä vahinkojen minimoimiseksi!

Kuinka paljon vuodesta vietät aikaa Suomessa? Tämä vuosi on ollut ihana, kun olen saanut olla lähes koko ajan täällä. Vain kaksi ja puoli viikkoa olimme harjoittelemassa Belgiassa. Aiemmin olimme kuusi viikkoa maalis-huhtikuussa leirillä Italiassa, jonka jälkeen harjoittelimme Imatralla kilpailukauden ajan.

Haastattelussa soutaja

Minkälaisena paikkana Suomi tunnetaan maailmalla soutajien piirissä? Kaikki ajattelevat, että meillä on arktista ja kylmää ja jääkarhuja kävelee pitkin teitä.

Sanna Stén Eeva Oksman

apaamme olympiakisoissakin menestyneen suomalaisen kevyen pariairokaksikon vaaleamman osapuolen, Sanna Sténin, Kisakallion Urheiluopistolla. Iloisella ja herttaisella soutajalla hymy on herkässä. Ei siis ihme, että hänet valittiin syyskuun alussa ylivoimaisella voitolla myös Vuoden positiivisimmaksi lohjalaiseksi.

Vaihdoit maastohiihdon soutuun 23-vuotiaana. Miksi? Se tapahtui oikeastaan vahingon kautta. Opiskellessani liikunnanohjaajaksi täällä Kisakalliossa olin harjoitellut kuntosalin sisäsoutulaitteella. Kuulin, että Helsingin Messukeskuksessa oli kilometrin kisa soutulaitteella, johon yllytyksestä päätin lähteä mukaan. Kisa menikin hyvin, sillä sijoituin maajoukkuesoutajien jälkeen heti neljänneksi. Siitä sitten innostuin ihan hirveästi!

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2009

Miten soudun arvostus eroaa Suomessa ja maailmalla? Maailmalla soutu on maailmalla paljon arvostetumpaa. Se on vähän niin kuin Suomessa hiihto. Maailman Cupin kilpailuihin myydään lippuja ja kahden kilometrin matkan viimeiset 500 metriä soudetaan täyden katsomon edessä.

Harjoittelet nykyään Lohjanjärvellä. Harjoitteletko yksin? Kun kaksikko on päälaji, täytyy minun ja parini Minna Niemisen soutaa kesäaika yhdessä, sillä kaksikkosoutu vaatii niin paljon yhteen hioutumista. Minna tahtisoutajana tuottaa veneeseen rytmin ja minä keulasoutajana pyrin seuraamaan häntä mahdollisimman hyvin. Kauden jälkeen Minna palaa Imatralle ja harjoittelemme kumpikin yksiköillä. Tunnen kuitenkin olevani puhtaasti kaksikkosoutaja. Sytyn tilanteesta, kun en voi antaa periksi. Sitä on vain pakko seurata tahtia ja jaksaa aina yhden poijun kerrallaan. On mahtava tiimitunne, kun molemmat tekevät parhaansa, ja teemme tätä yhdessä.

Joni Rantasalo

Mistä Suomi tunnetaan maailmalla? Kimi Räikkönen tulee esiin tosi usein, siis hyvin usein juuri urheilijoista. Myös Janne Ahosesta puhutaan usein.

Onko oma käsityksesi Suomesta muuttunut liikuttuasi maailmalla? Käsitykseni ei ole muuttunut, mutta mitä enemmän matkustan, sitä enemmän rakastan Suomea, ja sitä enemmän kaipaan ja arvostan asioita Suomessa. Pekingin jälkeen Suomen raikas syksy oli aivan mahtava. Tärkeitä ovat ruisleipä, raikas ja puhdas vesi sekä puhdas luonto. Olen hurjan onnellinen ja koen olevani etuoikeutettu saadessani olla suomalainen.

Mikä on mielipaikkasi Suomessa? Paikka, missä minä tällä hetkellä parhaiten viihdyn, on Lohja, koska reissaan niin paljon. On hyvä ja turvallista palata reissuilta tuttuihin ympyröihin. Pekingin Olympialaisista saapuessamme sanoin, että vaikka saisin nyt maailmanympärysmatkan, niin en lähtisi Lohjalta, vaan antaisin matkan muille.

Missä haluaisit käydä Suomessa? Haluaisin tutustua paremmin Vaasan seutuun ja Turkuun. Turkulainen valmentajani ja länsisuomalaiset ystäväni voisivat esitellä kotikaupunkejaan, jolloin saisin oikein spesiaaliopastusta. Suurin osa reissuistani on toistaiseksi suuntautunut Itä-Suomeen tai Lappiin.

Miten lomailet? Vietän aikaa ystävien ja perheen kanssa. Olen tyytyväinen pieneen, riittää, että läheiset ihmiset ovat lähellä. Juttelen ja höpöttelen ihmisten kanssa. Pidän hurjasti myös leipomisesta, joka on rentouttavaa, terapeuttista. Pidän eläimistä ja kotona minulla onkin kääpiökani Auliz.

Mitä esittelisit ulkomaalaisille urheilijoille Suomessa? Jos olisi aikaa, esittäisin Suomen monimuotoisuutta, ensin Lappia, lunta, poroja ja joulupukkia, sitten Keski-Suomesta, miten paljon hienoa metsää ja upeita vesistöä meillä on. Etelä-Suomesta näyttäisin pääkaupunkiseutua, Helsinkiä, Lohjaa ja lähikaupunkeja.

Mikä on parasta läntisellä Uudellamaalla? Sijainti. Täältä on lyhyt matka joka paikkaan, kuten lentokentälle, mitä tällä hetkellä tarvitsen aika paljon kilpailumatkojen vuoksi. Lohja on lähellä ja kuitenkin kaukana. Täällä on oma rauhansa, ja tuntuu, että täällä on turvallisempaa kuin ihan pääkaupunkiseudulla. Täällä on kaikki, mitä tällä hetkellä tarvitsen.

Miksi suomalaisten matkailijoiden pitäisi mielestäsi tulla tänne? Nähdäkseen sen kontrastin, joka on Helsingin vilinän ja tämän eteläisemmän mentaliteetin välillä. Täällä vilinän lisäksi tavoittaa rauhoittuneisuuden. Lohjanharju kokonaisuudessaan on upea.

Mitä lohjalaisuus sinulle merkitsee? Juurtumista. Olen paljasjalkainen lohjalainen, vaikka vanhemmat ovat tulleet tänne muualta. Eteläsuomalaista tyyliä elää.

Osallistuitko Lohjan tämän syksyn Omenakarnevaaleihin? Olin lauantaina tanssimassa rivitanssia. Viime vuoden omenatyttö tanssi kaupungin julkkisten kanssa. Meitä oli kuusi ja paikallisen rivitanssiohjaajat ohjaamassa. Tanssimme 20 minuuttia ja oli hienoa.

Jaatko mielelläsi nimikirjoituksia? Lohjalaiset tervehtivät ja kannustavat hurjasti. Kyllä he pyytävät myös nimikirjoituksia ja aina varmasti myös saavat. Minulle on ollut lapsena tärkeää saada nimmareita omilta idoleiltani. Jos jollain tavoin voin olla kannustamassa ja innostamassa lapsia ja nuoria liikunnan pariin, terveellisiin elämäntapoihin ja toisten ihmisten kunnioittamiseen, teen sen mielelläni. Sen verran pitää aina löytyä aikaa.

Mitkä ovat seuraavat tavoitteesi soutajana? Ensi vuoden Maailman Cupin kilpailut, EMkilpailut Portugalissa ja MM-kilpailut marraskuussa Uudessa-Seelannissa. Seuraava kausi on siis todella pitkä.

Mitä teet soutu-uran jälkeen? Se on iso kysymysmerkki. Minulla on kaksi ammattia, olen suurtalousesimies ja liikunnanohjaaja. Molemmat ammatit kiehtovat kovasti. Haluan työskennellä ihmisten parissa. Liikunta-alalla tulen varmasti toimimaan yhdistäen ravitsemuksen siihen jollain tavalla. Nyt Viihdeuimala Neidonkeitaassa työ on räätälöity niin, että voin hoitaa niitä urheilun ohessa työajan ollessa 6–10 tuntia viikossa.

Kiinnostaisiko sinua myöhemmin kansanedustajan ura monien muiden urheilijoiden tavoin? Itse asiassa olen todella kiinnostunut politiikasta ja seuraan sitä aktiivisesti. Se ei ole mitenkään poissuljettu vaihtoehto. Siihen ei voi kuitenkaan itse päättää, vaan se vaatii kannattajajoukkoja.

Kiteytä Länsi-Uusimaa kolmeen sanaan. Raikas, rakas ja maukas.

”Olen vähän sellainen, että aina sattuu ja tapahtuu, joten laskettelemaan ja ratsastamaan minun ei kannata kilpailukaudella lähteä ”

www.kotimaassa.fi

Länsi-Uusimaa

Uusi seutuviestinnän foorumi länsi.fi Uudistunut alueportaali www.länsi.fi tuo yhteen niin asukkaat, yrittäjät kuin matkailijatkin. Länsi.fi esittelee monipuolisesti aluetta. Internet-sivustolla voi katsella videoita ja lukea mielenkiintoisia artikkeleja. Sivuston kautta välitetään jopa kimppakyytien pyyntöjä ja tarjouksia!

Aurlahti, Lohjan uimaranta

Kuva: Lohjan Matkailupalvelukeskus

änsi-Uudellamaalla tehdään yhteistyötä monella tasolla alueen kehittämiseksi. Mukana yhteistyössä ovat Hanko, Inkoo, Karjalohja, Karkkila, Lohja, Nummi-Pusula, Raasepori ja Siuntio. Uusi Raaseporin kaupunki muodostettiin vuoden 2009 alussa entisistä Karjaan ja Tammisaaren kaupungeista ja Pohjan kunnasta. Sammatti kuuluu kuntaliitoksen myötä nyt Lohjaan. Länsi-Uudenmaan halki kulkee Kehä V, joka muodostuu valtatie 25:stä ja kantatie 55:stä. Alue on osa Metropolialuetta.

Länsi-Uudellamaalla on positiivinen väestökehitys ja yhteenlaskettu väestömäärä on noin 105 000 asukasta. Seudut ja kunnat muodostavat toiminnallisen Länsi-Uudenmaan kokonaisuuden. Alueet täydentävät toisiaan myös kielellisesti.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2009

Tammisaaren vierassatama

Kuva: Raaseporin kaupunki

Hanko – pieni kaupunki meren rannalla Hanko on Suomen eteläisin kaupunki ja se sijaitsee 127 km Helsingistä ja 145 km Turusta. Hanko on kaksikielinen kaupunki, jonka asukkaista 54 % on suomenkielisiä ja 44 % ruotsinkielisiä. Hangon naapurikunnat ovat Kemiönsaari ja Raasepori.

Inkoo – Iloinen Inkoo Inkoo (Ingå) sijaitsee Helsingistä noin 55 kilometriä länteen. Se on rannikkokunta, joka rajoittuu lännessä Karjaaseen ja Tammisaareen, pohjoisessa Lohjaan ja idässä Siuntioon.

Karjalohja – onnellisten laaksojen seutu (Topelius) Karjalohja (Karislojo) on ns. kesäkunta, sillä sen asukasmäärä moninkertaistuu kesäisin. Luonnonkauneutensa vuoksi se on suosittu kaupunkilaisten lomanviettopaikka. Karjalohjan naapurikunnat ovat Lohja, Raasepori ja Salo.

Karkkila – elämän kokoinen kaupunki Karkkila (Högfors) sijaitsee 69 kilometriä Helsingistä. Karkkilan naapurikunnat ovat Loppi, Nummi-Pusula, Tammela ja Vihti.

Lohja – omenakaupunki Lohja (Lojo) on kaksikielinen kaupunki, vaikka laki ei siihen velvoita. Enemmistönä 94,4 prosenttia asukkaista puhuu suomea ja 4,2 prosenttia ruotsia. Uudenmaan suurin järvi, Lohjanjärvi, on suurelta osin kunnan alueella. Lohjan naapurikuntia ovat Inkoo, Karjalohja, Nummi-Pusula, Raasepori, Salo, Siuntio ja Vihti.

Nummi-Pusula – luonnollisesti lähellä Länsi-Uusimaa on vahva teollinen seutu, jonka teollisten työpaikkojen määrä osana metropolialuetta on merkittävä. LänsiUudenmaan merkitys pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueen osana ja kasvupaineiden tasaajana on koko ajan kasvava.

Nummi-Pusula on Nummen ja Pusulan kunnista yhdistynyt 1981 kunta. Nummi-Pusulan naapurikunnat ovat Karkkila, Lohja, Salo, Somero, Tammela ja Vihti.

Raasepori – uusi kaupunki, vanhat perinteet 0

10000

20000

30000

Raasepori (ruots. Raseborg) on väkiluvultaan Suomen 34. suurin kunta. Raaseporin asukkaista 67,1 % on ruotsinkielisiä. Uuden kaupungin nimi on peräisin Tammisaaren Snappertunassa sijaitsevasta Raaseporin linnasta. Historiallisesti seutu on myös keskiajalla kuulunut Raaseporin lääniin. Raaseporin naapurikunnat ovat Hanko, Kemiönsaari, Salo, Inkoo, Lohja ja Karjalohja.

40000

Hanko Inkoo Karkkila Karjalohja Lohja

Siuntio – jokilaaksojen seutu

Nummi-Pusula

Siuntio (Sjundeå) on kaksikielinen kunta. Asukkaista 64,6 prosenttia on suomenkielisiä ja 33,6 prosenttia ruotsinkielisiä. Siuntion naapurikunnat ovat Inkoo, Kirkkonummi, Lohja ja Vihti.

Raasepori Siuntio

Lohja ja Raasepori ovat suurimmat kunnat asukasluvultaan.

www.kotimaassa.fi

Länsi-Uusimaa

Länsi-Uudellamaalla presidenttien lomaparatiisit

Korpimetsäkin Eeva Oksman

änsi-Uusimaa on viehättävä kaksikielinen alue Espoosta länteen ja Helsingistä lounaaseen. Länsi-Uudellemaalle pääsee vaivattomasti omalla autolla, junalla tai bussilla. Alue sijaitsee E18 moottoritien, valtatie 2:n ja rantaradan varrella. Kesäisin alue on veneilijöiden suosiossa. Vain puolen tunnin päässä metropolista kaupunkimaiset palvelut yhdistyvät luonnon rauhaan ja järkevimpiin asumiskustannuksiin. Sen sadat järvet ja meren läheisyys ovat tulleet monelle rakkaiksi.

moottoritien päällä

Länsi-Uusimaa tarjoaa mahdollisuuden erinomaisen sijaintinsa vuoksi lomaseen, pieneen, rentoon lomaan, yli 3 000 000 eteläsuomalaiselle. Monipuolisen tarjonnan lisäksi oman pikantin lisän Länsi-Uudellamaalla tuo alueella monin paikoin käytettävä ruotsinkieli, jonka ansiosta tunnelma on jopa melkein kuin ulkomailla. Kaikkialla asiat toki hoituvat myös suomenkielellä, mutta kuinka mukavan hienolta tuntuu tulla ymmärretyksi käyttäen vanhaa kouluruotsia!

Monta syytä tulla LänsiUudellemaalle Länsi-Uudellamaalla voi arkiympyröistä poikkeavassa ympäristössä rentoutuen hoitaa niin fyysistä terveyttään kuin henkistä hyvinvointiaan. Se on myös oiva paikka pitää kokouksia tai järjestää henkilökunnan virkistyspäiviä. Alueen vahvuuksia ovat hyvien toimintaedellytysten lisäksi osaava yritystoiminta ja rikas luonto. Lepoa ja rentoutusta kaipaavat voivat hyvillä mielin

Otollinen paikka lomaselle – Ihmiset hakevat arjessa selviytymisen eväitä, toteaa LänsiUusimaa aluekeskusohjelman projektipäällikkö Erja Vaarala. – Pienellä rahalla pääsee lähelle, mutta ei tarvitsekaan matkustaa kauas kokeakseen eksotiikkaa, hän huomauttaa. Karnaisten korven luontopolku. Kuva: Lohjan Matkailupalvelukeskus

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2009

saapua osaaviin käsiin hemmoteltavaksi ja palveltavaksi. Aktiiviset liikkujat taas nauttivat vehreästä, rikkaasta luonnosta ja sen tarjoamista mahdollisuuksista. Kulkuyhteydet LänsiUudellemaalle paranivat uuden E18 moottoritien myötä. Moottoritiestä huolimatta Karnaisten korven ainutlaatuinen luonto saatiin säilytettyä, sillä sen kohdalla tie kulkee Suomen pisimmässä, 2 245 metriä pitkässä maantietunnelissa. Ainutlaatuinen, jopa 100 vuotta vanha korpimetsäalue on edelleen ”Hiljaisuuden korpi”, vaikka se sijaitsee siis vain 51 metriä moottoritiestä, mutta suoraan ylöspäin!

Alueen historialliset miljööt ja juureva menneisyys johdattavat matkailijat ajassa taaksepäin alueen omaleimaiseen historiaan. Rannikon idyllisissä pikkukaupungeissa voi aistia aivan omanlaatuisen ilmapiirin, jossa yhtyvät menneisyys ja nykyisyys sekä vanha ja uusi.

Sukeltamaan, soutamaan tai melomaan Länsi-Uusimaa on oivallinen kohde sukellusta harrastavalle. Lohjalla sijaitseva Ojamon kaivoslampi sekä Raaseporin edustalla sijaitsevat hylyt kiinnostavat lajin harrastajia. Melojille LänsiUudeltamaalta löytyy lukuisia melontareittejä niin järvi- kuin merimaisemissa. Etelä-Suomen suurin vesistö, Lohjanjärvi ja Hiidenvesi on myös upea melontakohde. Karkkilasta, Vihdistä ja Nummelasta pääsee melomaan Lohjanjärvelle, ja Lohjalta voi jatkaa Karjaan ja Raaseporin kautta merelle saakka.

Historiaa ja kulttuuria Länsi-Uusimaa on vanhaa ja historiallista aluetta, jonka elämänmuodossa on vahva skandinaavinen ja kansainvälinen leima. Uudenmaan asutus lähti aikanaan liikkeelle juuri läntiseltä Uudeltamaalta - Lohjan, Hankoniemen ja Raaseporin alueelta. Alueet, jotka ennen toimivat Suomen teollisuuden keskuksina, ovat nousemassa merkittävään asemaan matkailun, tapahtumien ja luovan toiminnan keskittyminä. Länsi-Uudenmaan historiallisista ruukeista ja kaivoksista on kehittynyt moderneja toimintakeskuksia tai kokemuksellisia museoita. Alueen histo-

riaan voi tutustua myös alueella olevien upeiden linnojen, kartanoiden ja mielenkiintoisten kirkkojen kautta.

Karkkila on kasvanut vuonna 1820 perustetun Högforsin rautaruukin ympärille. Högforsin alue on edelleen paikkakunnan historiallinen sydän ja sen tärkein matkailunähtävyys. Ruukin historiaan voi tutustua Karkkilan ruukkimuseo Senkan kohteissa. Alueella on myös mielenkiintoisia luontokohteita, kuten Uudenmaan korkein paikka, Loukkumäki (174 m).

Karkkilan Högforsin masuuni, jossa valmistettiin takkirautaa vuosina 1823-1915. Kuva: Karkkilan kaupunki

Porkkalan vuokra-aika herättää vahvoja tunteita alueen vanhoissa asukkaissa. Evakuointi ja vieraan vallan sotilastukikohdan perustaminen kotiseudulle ovat lähtemättömästi painuneet monen mieleen. Samalla se herättää myös iloisia muistoja kotiinpaluusta ja sitä seuranneesta jälleenrakentamisesta. Sotahistoriasta kiinnostuneille oiva kohde on Russarön saari. Saari oli Suomenlahden Meripuolustusalueen alaisen Porkkalan Rannikkopataljoonan vartiolinnake, joka avautui kesällä 2009 ensimmäistä kertaa yleisölle. Russarö liittyy vahvasti Suomen merenkulun ja meripuolustuksen historiaan.

Hankoniemi on täynnä kuvauksellisia kohteita, hiekkarantoja, kallioisia lahdenpoukamia, troolari- ja pienvenesatamia ja kalastajakoppeja. Upeaa katseltavaa ovat myös vahvat vuodenaikojen vaihtelut, myrskyävä syksy, hiljainen talvi, heräävä kevät ja aurinkoinen kesä.

ovat innoittaneet filosofi ja professori Rolf Lagerborgia, kirjailija Karl August Tavaststjernaa, Venny Soldan Brofeldtia sekä Juhani Ahoa. Taiteilija Helene Schjerfbeck vietti useita kesiä Tammisaaren seuduilla 1890-luvun alussa, jolloin hän maalasi tunnelmamaalauksia Raaseporin maisemista.

Länsi-Uudenmaan seudulla on runsaasti arvokasta kulttuuriperintöä, sillä moni maineikas kirjailija ja taitelija on saanut inspiraationsa alueen huikeasta luonnosta ja elämäniloisista ihmisistä. Lohjanjärven rannalla hengentuotoksiaan ovat luoneet muun muassa Sakari Topelius, Jean Sibelius ja Saima Harmaja. Hangon upeat merimaisemat

Siuntion Fanjungarsin torpassa ollessaan Aleksis Kivi kirjoitti pääosan tuotannostaan, muun muassa kansallisromaanin aseman saavuttaneen kertomuksen, Seitsemän veljestä. Länsi-Uudellamaalla varsinkin kesäteatteritoiminta on vilkasta. Tunnetuin lienee upeissa maisemissa, Raaseporin linnanraunioiden alueella, toimiva Raaseporin kesäteatteri, joka on Suomen suurin ruotsinkielinen kesäteatteri.

Myös kolmen presidentin lomakeidas Länsi-Uudellamaalla liikkuessa saattaa nähdä lomailevia presidenttejä. Tasavallan presidentti Tarja Halonen viettää kesiään Ilmoniemessä Karjalohjalla. Presidentti Martti Ahtisaaren perheellä on kesäasunto Karjalohjalla. Ahtisaaren mökki sijaitsee korkealla rantatöyräällä, josta on maalauksellinen näköala Lohjan järvelle. Presidentti Mauno Koiviston perheen kesäasunto on Inkoossa. Melojille Länsi-Uudeltamaalta löytyy lukuisia melontareittejä niin järvi- kuin merimaisemissa. Kuva: SE-Action

www.kotimaassa.fi

Länsi-Uusimaa

ohja tunnetaan tuhansien omenapuiden kaupunkina. Kymmenet tuhannet omenapuut kotipuutarhoissa ja omenatiloilla kukkivat keväällä tuoksuen huumaavasti, ja pitkin syksyä ne tuottavat maukasta satoa. Omena on luonnollinen osa lohjalaisuutta. Eeva Oksman Lohjan Matkailupalvelukeskus

Lohja

– omenakaupunki Luonnonkauniin Lohjansaaren ilmasto herättää kevään saarelle muutamaa päivää muuta Suomea aiemmin. Alitalon omenaviinitila Lohjansaaren Askolan kylässä tutustuttaa vierailijat omenanviljelyyn sekä tarjoaa omaleimaisia maaseutuelämyksiä viinimaistiaisineen. Kaksipäiväiset Omenakarnevaalit järjestetään syyskuussa Lohjan keskustassa.

Rikas luonto Lohjan rikkaan luonnon perustana on kalkkipitoinen kallioperä, rehevä maaperä, edulliset ilmasto-olosuhteet, pitkä kasvukausi, vaihtelevat maastonmuodot sekä järvisyys. Lohjanjärvi, Etelä-Suomen suurin järvi, sijoittuu Lohjan, Sammatin, Karjalohjan ja Raaseporin sisään. Lohjalla luonnon erityispiirteitä ovat Lohjanharju, lukuisat lehdot, lähteiköt, ravinteikkaat lettosuot ja kalkkikalliot. Lohjalla on poikkeuksellisen paljon uhanalaisia kasvi- ja sienilajeja verrattuna muihin Uudenmaan kuntiin. Lohjan seudun erikoisuus on punavalkku-kämmekkä (Cephalanthera rubra), jota tavataan Suomessa vain Lohjanjärven ympäristössä. Lohjanharjulla on lisäksi merkittäviä geologisia kohteita, kuten Neitsytlinnan moreenikumpare Ojamolla sekä muinaisrantoja, pirunpeltoja että siirto-

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2009

lohkareita Perttilässä ja Muijalassa. Helpoiten luontoon pääsee tutustumaan Karkalin luonnonpuistossa, Karnaistenkorvessa tai Liessaaren luontopolulla. Lohjan Saariston arboretumtie on noin 11 km, ja sen varrella on 63 merkittyä kohdetta, puu- ja pensaslajia. Lohjansaaristoon on rakenteilla myös Fruticetum, johon kerätään kaikki Suomessa menestyvät, monivuotiset, puuvartiset hedelmäkasvit. Tammiston arboretum Karjalohjalla on maamme puulajipuistoista monipuolisin ja valtakunnallisestikin merkittävä luontokohde, jossa on noin 260 erilaista puulajia.

Liikuntaa laidasta laitaan Virkistysuimala Neidonkeidas tarjoaa monipuolista virkistystä kaikenikäisille. Vielä monipuolisemmin liikuntaa voi harrastaa Kisakallion Urheiluopistossa tai Karjalohjalla sijaitsevassa Kylpylähotelli Päiväkummussa. Golf-kärpäsen puraisemat suuntaavat tietysti St. Laurence Golfin viheriöille. Lohjan harjun maisemissa on hyvät maastopyöräily-, suunnistus- ja hiihtomaastot. Talvella voi lähteä Lohjanjärvelle hiihto- tai luisteluretkelle. Kesäaikaan kannattaa kokeilla melontaa tai soutelua. Alueen palvelujentuottajien yhteinen Melontapooli opastaa ja

1400-luvulta oleva Pyhän Laurin kirkko on Suomen kolmanneksi suurin kivikirkko.

Paikkarin torppa on Suomen kansalliseepoksen, Kalevalan, kokoajan Elias Lönnrotin (1802–1884) syntymä- ja lapsuudenkoti. Paikkarin torpan rakennutti hänen räätäliisänsä vuoden 1800 paikkeilla. Torppaan kuuluu vanhin osa, tupa, eteinen ja kamari. Tuvassa on nähtävillä mm. Elias Lönnrotin kehto ja hänen mustaksi petsattu kanteleensa. Kamarissa on esillä mm. Elias Lönnrotin käyttämiä ja hänen itsensä tekemiä esineitä, kuten kirjoitusteline, käsikirjoitusteline sekä kirjahylly.

päivät Lohjan Tenori

Vironperällä opastetun kierroksen aikana voi tutustua edesmenneen valtioneuvos Johannes Virolaisen merkittävään elämäntyöhön valtakunnan politiikassa, karjalaisten parissa, merkittävänä kirjailijana ja maanviljelijänä Vironperällä yhdessä vaimonsa Kyllikki Virolaisen kanssa. Johannes Virolaisen muistomerkki sijaitsee Lohjan keskiaikaisen kivikirkon tuntumassa, lähellä Virolaisen hautaa.

Uuden E18 moottoritien liittymän lähellä sijaitseva Koivulan kartano on vanha kartano, joka on uusiutunut vuoden 2009 aikana. Kartano tarjoaa kahvila- ja ruokapalveluja, majoitusta ja kokoustiloja. Sen yhteydessä toimii Sepän paja sekä Silkin maailma –kauppa.

vuokraa kajakkeja melontaretkille. Kajakin voi vuokrata yhdestä pisteestä ja palauttaa toiseen. Vuokraaja saa mukaansa melontapoolin kartan sekä melojan turvallisuusohjeet. Lohjanjärvellä saattaa melontaretkellä vastaan tulla soutajaolympiamitalistien lisäksi meloja Anne Rikala.

Kesäisin keskellä Lohjanjärveä sijaitsee ainutlaatuinen kelluva lauttaravintola Kaljaasi, jossa tarjolla on ruokaa, kahvia ja olutta. Ryhmäruokailukin lautalla on mahdollista. Kaljaasiin pääsee omalla veneellä ja vesitasolla. Kulku rannasta onnistuu myös yhteysveneellä, mutta asiasta pitää sopia etukäteen.

Mielenkiintoisia käyntikohteita Lohjanjärven maisemissa on paljon erilaisia matkailukohteita upean luonnon keskellä. Järven ympärillä on majoitusliikkeitä, nähtävyyksiä, historiaa, teollisuutta ja kokouspaikkoja.

Nummi-Pusulassa kannattaa poiketa Meijerimuseoon, joka on jykevä jugendhenkinen rakennus 1900-luvun alkuvuosilta. Sen taidolla entisöidyissä huoneissa elää vanhan meijerin tunnelma. Meijerimuseo kertoo maidon tarinan aidossa ympäristössä. Ikään kuin työt olisivat pysähtyneet vain hetkeksi: koneet ja lattiat pesty ja työntekijät lähteneet kotiin. Lohjalla tapahtuu ympäri vuoden. Positiivisen piristysruiskeen saa Lohjan Teatterissa, jossa esitetään syksyn ajan Grease-musikaalia. Vuosittain järjestetään monenlaisia tapahtumia. Näistä mainittakoon kursseja, kilpailuja ja tanssinriemua sisältävä tapahtuma Lohjan Tanssifestivaalit, Menneen ajan joulumarkkinat, Suomen suven laajin pienvenetapahtuma on Lohjan Järvipäivät haasteviestisoutuineen. Konsertteja tarjoavat Lohjan kaupunginorkesteri ympäri vuoden ja Tenoripäivät elokuulla. Lohjan Laulupäivät kouluttavat alkukesästä laulajia ja säestäjiä.

Elämyksiä vaelluksella Vivamossa Vivamo on Kansan Raamattuseuran omistama perinteikäs toimintakeskus ja suosittu retkikohde Lohjalla. Keväällä ja kesällä sekä ennen joulua Vivamon Raamattukylän draamojen kautta voi tehdä aikamatkan ikiaikaisiin kertomuksiin. Vivamon Raamattukylän Joulukylässä ensimmäisen joulun tapahtumat heräävät eloon jouluvaelluksella. Tunnin mittaisia, jouluisia ulkovaelluksia järjestetään 12.–20.12.2009. Esityksiin osallistuminen edellyttää ennakkoilmoittautumista. Vivamon alueella sijaitsee talkoovoimin, keskiaikaisen harmaakivikirkon tapaan rakennettu Pyhän Birgitan kappeli, joka on otettu käyttöön vuonna 2003. Vuonna 2007 Vivamossa avattiin Pohjoismaiden ensimmäinen Hiljaisuuden Puutarha, joka kuuluu kansainväliseen Quiet Garden –järjestöön yhdessä noin 300 muun retriittikäyttöön rakennetun puutarhan kanssa eri puolilta maailmaa. Ideana Hiljaisissa puutarhoissa on retriitinomainen hengellisyyden ja puutarhanhoidon yhdistäminen, puutarhasielunhoito.

Lohjalla sijaitsee yksi Suomen keskiaikaisen kirkkoarkkitehtuurin huomattavampia luomuksia, Pyhän Laurin kirkko, joka ihastuttaa mm. al secco –tyylillä tehdyillä maalauksillaan. 1400-luvulta peräisin oleva harmaakivikirkko on Turun tuomiokirkon ja Naantalin birgittalaiskirkon jälkeen suurin kivikirkkomme. Ortodoksinen Kaikkien Pyhien Tsasouna taas tuo loistavasti esille karjalaisen rakennusperinteen piirteitä.

www.kotimaassa.fi

Länsi-Uusimaa

Tytyrin kaivos. Kuva: Lohjan Matkailupalvelukeskus

Kaivos on Lohjan sydän O

jamon kaivoksella, Suomen ensimmäisellä rautakaivoksella, on ollut tärkeä merkitys Lohjan historiassa. Etelä-Suomen laamanni Erik Fleming perusti kaivoksen Kustaa Vaasan valtuuttamana vuonna 1542. Toimintansa aikana Ojamon kaivos johti kolmen ruukin perustamiseen: Mustio, Antskog ja Billnäs. Epäsuorasti se vaikutti myös Fiskarsin ja Fagervikin ruukkien perustamiseen. Kaivoksen historiaan liittyy henkilöitä, jotka ovat lähtemättömästi vaikuttaneet Lohjan historiaan. Eeva Oksman

Kauneutta rakastava esteetikko ja nero Kamariherra Hjalmar Linder oli 1800–1900-lukujen taitteessa voimakkaasti Etelä-Suomessa ja Lohjalla vaikuttanut varatuomari, suurmaanomistaja ja teollisuusmies. Hjalmar Linder perusti Lohjalle selluloosatehtaan ja rakennutti sähköradan sen ja Lohjan aseman välille. Hjalmar Linder oli myös Mustion merkittävin patruuna. Hän oli kiistaton nero etenkin liikemiehenä ja teollisuusjohtajana, mutta hän oli tunnettu myös tuhlarina. Hän järjesti loistokkaita juhlia ja metsästysretkiä, sekä oli Suomen ensimmäisiä autonostajia. Hjalmar Linder uskalsi puuttua yhteiskunnallisiin epäkohtiin, ja kirjoitti sisällissodan jälkeisistä oloista Hufvudstadsbladetiin huomiota herättäneen artikkelinsa ”Jo riittää verilöyly”. Sen seurauksena hän joutui myymään omaisuutensa ja lähtemään vapaaehtoiseen maanpakoon, jossa hän elämänhalunsa ja varansa menettäneen kuoli kolme vuotta myöhemmin.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2009

Kalkki-Petteri Petter Forsström oli Suomen rakennusaineteollisuuden uranuurtaja. Hän oli Lohjan Kalkkitehdas Oy:n pitkäaikainen toimitusjohtaja (1897-1962) ja koko Lohjan seudun teollisuuden kehittäjä. Lohjan Kalkkitehdas Oy:tä voidaan hyvällä syyllä pitää Petter Forsströmin luomuksena. Petter Forsströmin lempinimi, Kalkki-Petteri, kuvastaa hyvin hänen kansanomaista ja -läheistä luonnettaan. On olemassa lukemattomia kertomuksia siitä, miten vuorineuvos hoiti yksittäisten, apua tarvitsevien ihmisten asioita. Forsströmin johtama Lohjan Kalkkitehdas osallistui Lohjan seudulla kaikkeen mahdolliseen.

Museomatka maan alle Lohjan keskustassa sijaitsevassa Tytyrin kaivosmuseossa pääsee aitoon kaivosympäristöön 80 metrin syvyyteen. Kesäsesongin ulkopuolella kaivosmuseo on ryhmien käytössä ennakkovarauksesta. Lohjan Oppaiden vetämä kierros kestää noin kaksi tuntia.

Kaivokseen mennään 8-paikkaisella pikkubussilla kaivostunnelia pitkin. Matka alas museoalueelle kestää noin viisi minuuttia. Kaivosmuseon opastetulla kierroksella tutustutaan kalkkikaivoksen historiaan ja nykypäivään, mainareiden värikkääseen arkeen sekä kaivoksen näyttelyihin. Kierros huipentuu maanalaisen louhosonkalon näköalatasanteelle, jossa voi kokea louhokseen suunnitellun ääni- ja valoshown. Alhaalla kaivoksen uumenissa sijaitsee Tytyri-Sali, joka tarjoaa juhlia järjestäville eksoottiset puitteet tilaisuuksien pitoon. Lämpötila Tytyri-salissa on 20 astetta ja kaivosmuseossa kahdeksan astetta ympäri vuoden. Opastetun kierroksen aikana kävelymatkaa tulee vajaa kilometri. – Kaivoskäynti ei jätä ketään kylmäksi, vaikka siellä kylmä onkin, naurahtaa Lohjan matkailusihteeri Minna Ermala. Tytyrin kaivosmuseo oli maaliskuussa näkyvästi esillä amerikkalaisessa tv-sarjassa Amazing Race, ja ohjelman myötä saatu julkisuus on näkynyt selvästi kaivosmuseon asiakasmäärissä.

– Kaukaisin ohjelman innoittama vierailija lienee tasmanialainen, joka tuli Australiasta asti tutustumaan kaivokseen, hämmästelee Ermala.

Nykyään Tytyrissä porataan ja ammutaan 350 metrin syvyydessä ja kalkkikiveä riittänee vielä vuosikymmeniksi eteenpäin. Tytyrin kaivoksen omistaa Nordkalk Oyj Abp. Kaivoksessa toimii lisäksi Kone Oyj:n hissintestauslaboratorio pilvenpiirtäjähissejä varten, sekä seismologinen mittauspiste, joka tutkii mannerlaattojen liikehdintää. Koneen laboratoriossa käy vuosittain tuhansia heidän vieraitaan kymmenistä eri maista.

Turvallisesti merihädässä Lohjalla sijaitsevan Meriturvan turvallisuuskoulutuskeskuksen allashallissa voi turvallisissa oloissa harjoitella selviytymistä veden varasta. Kursseja on merenkulun ammattilaisille ja helikopterimiehistöille, mutta myös tavallisille veneilijöille ja laivamatkustajille. Veneilijän pelastautumiskurssin suosio on lisääntynyt vuosi vuodelta. Venekerhot ja muut veneilyharrastajat tulevat Lohjalle parantamaan turvallisuustaitojaan ja testaamaan omien liiviensä toimivuutta tositilanteessa. Pelastautumiskoulutusyksikössä harjoituksia tehdään muunneltavissa sääoloissa. Altaassa voi napin painalluksesta piestä tuuli, velloa metrinen maininki, sataa, salamoida

Pelastautumiskoulutuksessa voidaan muunnella sääoloja pienestä tuulesta myrskyyn. ja olla pimeää. Allasrakennus on mitoiltaan niin suuri, että harjoituksissa tulee helposti toden tuntu. Allashallin yksi sivu on rakennettu laivan kyljeksi, josta voi harjoitella eri pelastautumisvälineitä käyttäen oikeaoppista laskeutumista pelastuslauttoihin eri korkeuksista, yhdestä metristä yhdeksään metriin. Meriturvan pelastusvälineet ovat samoja kuin mitä laivoissa käytetään. Meriturvakeskuksessa on myös kylmävesiallas, jonka vesi on n. 6-asteista. Kylmä vesi kangistaa nopeasti, mutta kylmävesialtaassa voidaan opetella suojautumista hypotermiaa eli alilämpöisyyttä vastaan. Ammattilaiset harjoittelevat myös helikopterisimulaattoreilla tai ulko-olosuhteissa Ojamon kaivoslammella.

Erilainen kokouspaikka Turvallisuuskoulutuskeskuksen tasokkaissa kokous- ja majoitustiloissa voidaan järjestää myös kokouksia ja koulutustilaisuuksia. Vanhan koulun tiloihin on remontoitu laadukkaat vierashuoneet, auditorio, saunat, kuntosali sekä viihtyisä ravintola Merituuli. Uudessa koulutusrakennuksessa sijaitsevat hyvin varustellut kokous-, luokka- ja ryhmätyötilat sekä ensiapuluokka. Kokouspäivän aikana tehty pelastautumisharjoitus jää varmasti osallistujien mieleen! Räätälöityjen kurssien hinta määräytyy käytettävien laitteiden, harjoituksen keston ja harjoituksiin tarvittavan henkilökunnan määrän mukaan. Osa kursseista sopii myös TYKY-ohjelmaksi tai tiimihengen rakentamiseen.

Oikeaoppista laskeutumista pelastuslautalle Meriturvan turvallisuuskoulutuskeskuksen allashallissa. Kuvat: Meriturva

www.kotimaassa.fi

Länsi-Uusimaa

uistomaisella Iso-Pappilan alueella sijaitseva Lohjan Museo on kuin keidas pikkukaupungissa. Vehreä museomiljöö levittäytyy kolmen hehtaarin alueelle. Museon hyvin hoidettu puutarha on peräisin 1700-luvulta. Puutarhassa on kymmeniä omenapuita sekä päärynä-, luumu- ja kirsikkapuita ja monipuolinen yrttitarha. Kesäisin puutarhassa kukoistavat vanhat perennat ja kauniit kesäkukat.

Lohjan Museo – pikkukaupungin keidas Ahti Oksman

Entisen kirkkoherran pappilan kartanomaisessa päärakennuksessa sekä useissa piharakennuksissa on esillä asuininteriöörejä 1800-luvun lopulta 1960-luvulle. Piha-alue jakautuu kahtia; miespihaan ja karjapihaan. Miespihaa hallitsee päärakennus, jonka perusnäyttely kertoo mm. lohjalaisesta kartanokulttuurista. Miespihan oikealla reunalla on pitäjänapulaisen, apupapin, rakennus. Sen toisessa päässä toimii kesäisin kahvila. Tilanhoitajan rakennus erottaa miespihan ja karjapihan toisistaan. Rakennuksen sisustus kertoo maaseudun asumiskulttuurista 1900–luvun alusta aina 1930-luvulle. Rakennuksen toisessa päässä on työläiskoti 1940–50 luvuilta. Karjapihaa vartioi karjakon mökki, jonka keittiö ja kamari on sisustettu 1910-ja 1920-lukujen tapaan. Navetan vintillä on Vaanilan kartanosta peräisin oleva kärryjen ja vaunujen kokoelma.

Lohjan Museo

Museo on auki tiistaista sunnuntaihin klo 12–16 ja keskiviikkoisin klo12–19. Museoalueella on kesäkahvila, museokauppa, inva-wc, pyörätuoliluiskat sekä parkkipaikka myös busseille.

Lohilammen museo ja Taidenavetta

– Perusnäyttelyn lisäksi Lohjan Museo järjestää vuosittain yli parikymmentä vaihtuvaa näyttelyä. Näihin voi tutustua Iso-Pappilan navettasalissa ja Makasiinissa sekä Lohjan pääkirjaston yhteydessä sijaitsevassa Linderinsalissa, kertoo Lohjan museoamanuenssi Iiris Kankaanpää.

Sammatissa sijaitseva Lohilammen museo on vanha rusthollitila 1700-luvulta. Saman suvun isäntiä on tiedossa jopa 1500-luvun puolivälistä asti. Talon viimeisen isännän Johannes Lohilammen kuoltua Sammatin kunta osti tilan perikunnalta. Lohilammen Vanhatalon alkuperäinen päärakennus pihapiireineen esittelee jokapäiväistä asumista ja elämistä. Pihapiiriin kuuluu ulkorakennuksia, kuten liiteririvi, kala-aitta, viljamakasiini ja navetta. Navetta toimii nykyään Sammatin taidenavettana, jossa järjestetään kesäaikaan vaihtuvia näyttelyitä. Museossa on maanviljelijä Johannes Lohilammen keräämä kokoelma talonpoikaisesineistöä, josta pääosa on Länsi-Uudeltamaalta. Esillä on myös muutamia Elias Lönnrotille kuuluneita esineitä sekä kirkkohuone ja kiertokouluhuone. Museo on auki kesäkuukausina. www.lohja.fi/museo

Puistossa on lukuisia jaloja lehtipuita, joista komein on valtava, noin 200-vuotias tammi päärakennuksen takana.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2009

enneen ajan joulumarkkinoiden markkina-alueelle saavuttaessa astutaan ajassa kauas taaksepäin, aikaan, jolloin joulun valmistelut ja joulun sanoma merkitsivät ihmisille yhdessäoloa, läheisyyttä ja pysähtymistä arjen kiireen ja touhujen keskeltä. Menneen ajan joulumarkkinat on kiireetön, lämminhenkinen ja tunnelmallinen tapahtuma, jossa voi aistia vanhojen aikojen joulun valmistelujen tuoksuja, makuja ja tunnelmaa. Menneen ajan joulumarkkinoilla käy vuosittain 20 000 – 30 000 kävijää. Retkiryhmiä sinne saapuu aina KeskiSuomesta asti. Kuvat: Jaakko Kivistö

Myyjät ja myyntipaikat menneen ajan malliin Kaikki joulumarkkinoiden myyjät ovat sitoutuneet noudattamaan niitä ohjeita, joilla joulumarkkinoiden henki on säilytetty jo 15 vuoden ajan. Myyjät pukeutuvat menneen ajan hengen mukaan. Järjestäjiltä myyjät voivat saada yhden munkinkaavun myyntipaikka kohti, mutta monilla on omia, ajan henkeen sopivia asukokonaisuuksia.

Elävä musiikki, kuorolaulu ja kansantanssiesitykset myyntipaikkojen edessä luovat tapahtumaan lisätunnelmaa. Myyntikojut on somistettu tapahtuman hengen mukaisesti. Lauta, säkkikankaat, raanut, ryijyt ja havut somistavat myyntipaikkoja. Lyhdyt luovat tunnelmaa pimenevään markkinailtaan. Muovia ei näillä joulumarkkinoilla näy ja mahdolliset metallikehikotkin on peitetty huolella. Joka vuosi parhaat kojut palkitaan. Ohjelmaa ja ostoksia Myyntikojuja pystytetään yli 200, ja tarjolla on jälleen korkealaatuisia itse valmistettuja tuotteita, kuten käsitöitä tekstiileistä puutöihin, jouluisia makeita ja suolaisia, perinteisiä ja paikallisia herkkuja, lahjatavaroita, kuusenkoristeita, kransseja, taontatöitä ja paljon muuta mielenkiintoista. Myynnissä on vain tuotteita, jotka sopivat tapahtuman henkeen. – Käsityöläisiä saapuu markkinoille eri puolilta Suomea myymään tuotteitaan. Sieltä voi löytää mitä ihmeellisimpiä joululahjoja, sanoo Lohjan kulttuurisihteeri Jaakko Kivistö. Museon alueella on Taitopaja, jossa käsityöläiset pitävät työnäytöksiä. Museon aitassa on joulupukilla oma postitoimisto. PuuAnttilassa, vanhassa koulukiinteistössä, pidetään näyttely ”Koulu ennen vanhaan”. Koululla on myös kahvila ja piha-alueella myyntikojuja ja muuta toimintaa. – Menneen ajan joulumarkkinoiden suosion syy on niiden lupsakka ja rento tunnelma, uskoo Jaakko Kivistö. Ostosten lomassa katsottavaa ja kuunneltavaa riittää, sillä alueella on paljon kulttuuripitoista ohjelmaa. Kirkkokentällä Tiernapoikien, mieskuoro Lohjan Miesten sekä Laurentius-kuoron esitykset lukuisten muiden esitysten kanssa juhlistavat ja viihdyttävät niin myyjiä kuin ostajia. Kaupunginorkesterin perinteinen joulukonsertti solisteineen, Kauneimmat joululaulut ja Lucia-neidon kruunaus Lohjan kirkossa päättävät Menneen ajan joulumarkkinat mieleenpainuvalla tavalla. www.lohja.fi/menneenajanjoulumarkkinat

www.kotimaassa.fi

Länsi-Uusimaa

Porkkalan parenteesin alueen lähihistoria on kappale mielenkiintoista aikaa Neuvostoliitosta keskellä Suomea. Mira Piispa

26.1.1956 avattiin Porkkalan alue ja Rådkilan tie.

SE-Action

Porkkalan ainutlaatuista historiaa

irkkonummen Porkkala, Inkoon Degerby ja Etelä-Siuntio toimivat kuutisenkymmentä vuotta sitten neuvostoliittolaisena sotilastukikohtana. Tälle niin sanotulle Porkkalan parenteesin (sv. parentes=ajanjakso) alueelle järjestetään kesäisin opastettuja retkiä, joilla pääsee tutustumaan alueen erikoiseen menneisyyteen ja sen jäänteisiin, mutta myös alueen nykyisyyteen. Historiaan voi tutustua ympäri vuoden Inkoossa sijaitsevassa Degerby Igor -museossa tai Kirkkonummella sijaitsevassa Ragvaldsin museossa.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2009

Millaista oli luovuttaa koti ja tavarat kahdeksan päivän aikana miehittäjälle? Tai millaista oli palata jälleen kotiin ostamalla sotaharjoituskenttänä palvelleet pellot takaisin ja ottaa ne tuotantokäyttöön? Alueelle muuttaneiden neuvostoliittolaisten kertomuksista selviää, millaista elämä Porkkalassa vuokra-aikana oli. Suomalaisille Porkkala näytti noina vuosina 1944−1956 pimeältä tunnelilta, koska alueen läpi kuljettaessa junan ikkunat oli peitetty.

Porkkalan vuokra-alueeseen pääsee tutustumaan myös mereltä käsin. Seudulle järjestetään kesäisin Royal Linen risteily Helsingin Kauppatorilta. Näillä opastetuilla, meritse ja maitse kulkevilla retkillä on myös mahdollisuus tutustua muuten yleisöltä suljettuun, ortodoksiseen Pokrovan luostariin Kirkkonummella. Pokrovan yksityinen luostari on ensimmäinen Suomen itsenäisyyden ajan ortodoksinen luostarihanke, jonka vetäjä, isä Hariton aloitti vuonna

Sjundbyn linna (vas.) 1500-luvulta Siuntiossa kuului myös Porkkalan vuokra-alueeseen. Linnan makasiinin seinässä (oik.) on vielä alkuperäiset muistot tältä ajalta.

1995. Vanhan puutarhatilan saattaminen uuteen loistoon on ollut vuosien hanke: Puutarhaa ja rakennuksia on entisöity ja kunnostettu, vanhaan hevostalliin rakennettu yksi kauneimmista ortodoksisista kirkoista Suomessa.

Luontoa ja kulttuurimaisemaa Kirkkonummelle pääsee Helsingistä myös rautateitse. Kesäiseen Inkoon saaristoon pääsee vaikka Tryggven taksiveneellä. Porkkalanniemen mutkaiset tiet ovat etenkin moottoripyöräilijöiden suosiossa. Polkupyörällä Helsingin suunnasta tultaessa matkan varrella on Störsby Bed & Breakfast, joka on idyllinen ja edullinen majoitus- ja ruokailupaikka Siuntiossa. Tasokkaita majoituspaikkoja tarjoavat

Siuntion Hyvinvointikeskus kylpyläpalveluineen tai Majvikin jugendlinnaan tehty hotelli Kirkkonummella. Porkkalan parenteesin alueella on nähtävissä niin meri, järvi- kuin perinteistä maalaismaisemaakin. Metsiin ja saaristoluontoon kannattaa tutustua Kopparnäsin virkistysalueella Inkoossa. Kopparnäsin sanotaan olevan saariston kulttuuri-, maisema- ja luontoarvoista koottu mosaiikki. Kauttaaltaan luonnonläheisessä Porkkalanniemessä on niin ikään useita retkeilyalueita. Koko Länsi-Uusimaa on kulttuurimaisemaa, jolle tyypillistä ovat muun muassa viljelykset, kylät ja ruukit. Vuosisatoja samantyyppisenä säilyneeseen maisemaan pääsee lähemmin tutustumaan esimerkiksi Inkoon maatilamatkailupaikoissa, kuten Westerbyssä ja Mangs Gårdilla tai Fagervikin ruukissa. Alueen historiaan pääsee tutustumaan myös Fagervikin ja Gårdskullan kartanoiden museoissa. Alueeseen tutustuvan kulinaristin kannattaa käydä Kirkkonummen Maatilapuodissa tai siuntiolaisessa Four Seasons Fish:issä, joka on kuuluisa savukalatuotteistaan.

Kirkkonummella sijaitsevasta Maatilapuodista voi ympäri vuoden ostaa erilaisia paikallisia käsitöitä, vastaleivottuja leivonnaisia sekä puutarhan ja viljapellon tuotteita. Mennyttä ja nykyistä kulttuuria Porkkalan parenteesin alueella on mielenkiintoinen historia myös Porkkalan vuokra-ajan ulkopuolella. Arkkitehtien Herman Gesellius, Armas Lindgren ja Eliel Saarinen piirtämää ja osittain kotinaankin pitämää Hvitträskin museota kelpaa esitellä myös kansainvälisille turisteille suomalaisena, kansallisromanttisena rakennuksena. Siuntiossa on entisöity Fanjunkarsin sotilastorppa, jossa kansalliskirjaili-

Isä Hariton Pokrovan luostarin kirkossa Kirkkonummella.

jamme Aleksis Kivi asui Charlotta Lönnqvistin luona kirjoittaen Seitsemän veljestä.

Nykyisin alueella toimivan Porkkalan Parenteesi ry:n jäsenistöön kuuluu palveluntarjoajia monilta eri matkailun osa-alueilta. Perheen pienimpien suosikkeja ovat ympäri vuoden auki oleva Rendahlin kotieläinpiha Kirkkonummella ja Lomamäen lemmikkipuiston eksoottiset eläimet Inkoossa. Toisenlaista

kulttuuria tarjoaa Siuntiossa jo kymmenen vuoden ajan järjestetty Lux Musicae –festivaali, jossa klassisen musiikin soinnukas valo kohtaa marraskuun pimeyden. Konsertteja järjestetään Siuntion keskiaikaisessa kirkossa ja Sjundbyn linnassa. www.porkkala.net

Ryhmä Igorin museossa Degerbyssä, Inkoossa.

www.kotimaassa.fi

Länsi-Uusimaa

iuntion Hyvinvointikeskus on korkeatasoinen täyden palvelun keskus. Se on uudistunut viime vuosina kuntoutusyksiköstä aktiivisten aikuisten hyvinvointikeskukseksi. Monipuoliset hemmottelu-, kuntotestaus- ja liikuntamahdollisuudet sisällä ja ulkona hoitavat asiakkaan mieltä ja kehoa. Tasokkaat hotellihuoneet tarjoavat mukavan ylellisen nautinnon vaikka koko perheelle.

Siuntion Hyvinvointikeskus sijaitsee Siuntion idyllisessä kulttuurimaisemassa, jota leimaavat laajat viljelysalueet ja niitä halkova Siuntion joki. Alueen historia liittyy kiinteästi Kuninkaantiehen, joka aikanaan yhdisti Ruotsin suurvallan alueet toisiinsa kulkien Bergenistä Siuntion kautta Pietariin.

Syksyn 2008 aikana Hyvinvointikeskuksen ravintola koki täydellisen uudistumisen. Ravintolan keittiössä valmistetaan maukasta ja terveellistä ruokaa. Entistä runsaammalla luomuvalikoimalla ja lähituotannon suosimisella ravintola panostaa kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Liikettä, leikkiä ja lepoa

Siuntion Hyvinvointikeskus toimii arkkitehti Matti Hakalan suunnittelemassa kiinteistössä, joka avattiin asiakkaille keväällä 1976. Rakennuskokonaisuutta on laajennettu kahdessa vaiheessa vuosina 1981 ja 1987. Kesällä 2004 avattiin Hyvinvointikeskuksen ympäristöön Luontoliikuntapuisto.

Päivä Siuntion Hyvinvointikeskuksessa voi olla täynnä aktiivista liikuntaa ja ohjelmaa tai vain rauhallista oleskelua. Hotellissa toimii liikunnallinen viikko-ohjelma, joka sisältää niin asukkaille kuin vierailijoille sekä maksullisia että maksuttomia liikuntatunteja. Koululaisten lomaviikkojen lomaohjelmassa aamupäivät ovat eriytettyä ohjelmaa lapsille, nuorille ja aikuisille. Iltapäivisin perheet voivat osallistua yhteiseen ohjelmaan. Päivän päätteeksi vesiliikunta, sauna, maistuva ja runsas puffet sekä elokuva rauhoittavat mielen levolliseen uneen.

Siuntion Hyvinvointikeskus

huoltaa ihmistä Eeva Oksman

Siuntion Hyvinvointikeskus

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2009

Mikäli kuntoilu on jäänyt vähälle, kannattaa käyttää testauspalveluja ennen kuntoilun aloittamista. Testausyksikössä on tietokoneavusteinen kahdeksan pyörän testiyksikkö, joka mahdollistaa turvallisen testauksen. Palaute annetaan luottamuksellisesti ja henkilökohtaisesti. Mittaus antaa tietoa terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämiseen ja motivoi terveellisiin ruokailutottumuksiin ja liikuntaan.

Uintia ja unta DaySpan kylvyssä virkistyy ja rentoutuu. Frantsilan yrttikylvyistä voi valita vaikka puhdistavan nokkos-katajanmarjakylvyn tai muita yrttikylpyjä, jotka virkistävät, vahvistavat ja voimistavat kehoa ja mieltä. Kuntosalin sekä sauna- ja allasosaston vapaa käyttö sisältyvät aina majoitusvuorokauteen. Hyvinvointikeskukseen voi tulla saunomaan ja uimaan myös ilman majoittumista. Käytössä on perinteisen saunan lisäksi höyrysauna, kaksi uimaallasta sekä ihastuttava ulkoallas, jossa voi ihailla Siuntion tähtitaivasta ulkoilman kylmentyessä aina -20 asti.

Hyvinvointikeskuksen huonevaihtoehtoja on neljä. Sviiteissä on erillinen makuu- ja olohuone sekä kaksi parveketta. De luxe -huoneiden värimaailma hehkuu suomalaisen luonnon värien harmoniaa. Huoneista on näkymä Siuntion kirkon suuntaan. Superiorhuoneet välittävät asujalle suomalaisen muotoilun henkeä. Näkymä huoneista on Luontoliikuntapuistoon sekä piha-alueelle. De luxe ja Superior-huoneissa on lasitetut parvekkeet. Standard-huoneissa on hyvä perusvarustus ja näkymä joko kirkolle tai pihalle päin.

Kokous, jossa kenkä ei purista Siuntiossa on tilaa uusille ajatuksille. Hyvinvointikeskuksessa kokousvieraita varten on 23 erikokoista ryhmätilaa aina 250 hengen juhlatilaan saakka. Auditorio, johon mahtuu jopa 110 henkilöä, on oiva paikka luennoille ja seminaareille. Idyllinen Lepopirtti omalla mäellään on puolestaan monien mahdollisuuksien kokoustila, jossa moderni tekniikka yhdistyy ainutlaatuiseen, perinteiseen miljööseen. Liittämällä kokouksiin ohjattua ulkoilua, testausta tai kehonhuoltoa saa toimivan kokouksen lisäksi reilusti hyvää mieltä. Mieleenpainuva Seitsemän veljeksen kierros sopii erityisen hyvin Siuntioon, sillä kirjoittihan Aleksis Kivi tärkeimmän osan tuotannostaan Siuntiossa, Fanjunkarsin torpassa.

– Ryhmä saa tehokkaasti mutta hauskasti hien pintaan tässä kisassa, jossa on tietysti seitsemän lajia. Lajeina ovat mm. pukkitappelu säkeillä, puukonheitto, pöllinsahaus ja hiihto, joka siis onnistuu nurmikolla oikein hyvin, naurahtaa Siuntion Hyvinvointikeskuksen palvelupäällikkö Sirpa Eronen. www.siuntionhyvinvointikeskus.fi

www.kotimaassa.fi

Varsinais-Suomen maakuntaesittely / Naantali

Länsi-Uusimaa

Rentouttavaa melontaa Siuntiojoella.

Vain puolen tunnin matkan päässä Helsingistä on hienoja meri-, jokija järvimaisemia, jotka houkuttelevat melomaan, mökkeilemään ja kokemaan erilaisia elämyksiä kaikkina vuodenaikoina.

Siuntiossa Mira Piispa

SE-Action

seikkaillaan

Siuntiolaiselta Susanne Ekströmiltä ei ole puuttunut virtaa eikä ideoita. Hänen 11-vuotias ohjelmapalveluyrityksensä Ab SE-Action Oy aloitti toimintansa liikuntapalvelujen myynnillä.

– Tarkoitukseni oli pitää silloinen työpaikkani ja tarjota lisäksi vesiliikunta- ja jumppatunteja eri tahoille yritykseni kautta. Töiden ohella opiskelin myös eräoppaaksi ja sukelluskouluttajaksi. Vuosien kuluessa yritys on laajentunut monipuoliseksi matkailupalveluyritykseksi, joka tuottaa ohjelmia, opastuksia ja ruokapalveluita sekä vuokraa melontavälineitä, kokoustilaa ja mökkejä. Toimintaan kuuluu myös Porkkala Travel –matkatoimisto, joka tarjoaa koko Länsi-Uudenmaan alueen palveluita.

joella ja järvellä, merellä ja metsässä Meloen vaikka linnaan Melonta on kuulunut SE-Actionin tarjontaan alusta alkaen. Yrityksen melontakeskus sijaitsee Siuntion Störsvikissä, Pikkalanlahdella. Sieltä yksityishenkilöt ja ryhmät voivat vuokrata kanootteja ja kajakkeja omatoimiretkiään varten. Valmiita melontapaketteja on saatavana suuremmallekin porukalle jopa ilman ennakkovarausta. SE-Action järjestää myös melontakursseja ja -retkiä.

Sjundbyn 500 vuotta vanha linna.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2009

Melomaan pääsee niin merellä, Siuntionjoella kuin järvelläkin. Siuntionjoella on ankkuroituja luonto- ja kulttuuripoijuja, joista melojat voivat lukea kiinnostavaa tietoa alueen historiasta ja luonnosta. Todella

ainutlaatuinen nähtävyys melontakeskuksen ja Purnuksen jokilaakson välisen reitin varrella on Sjundbyn 500 vuotta vanha linna. Lohjalta peräisin oleva Adlercreutzin suku on jo liki kolmensadan vuoden ajan hallinnut tilaa lukuun ottamatta Porkkalan vuokra-aikaa, jolloin neuvostoliittolaiset olivat isäntinä. Erään ulkorakennuksen päädystä on tänäkin päivänä luettavissa venäjänkielistä tekstiä, osia neuvostoarmeijan sotilaille annetuista ohjeista. Perusteellisten korjausten jälkeen linna palvelee edelleen Adlercreutzin suvun yksityiskotina. Linnaan on mahdollista päästä tunnin mittaiselle tutustumiskierrokselle SE-Actionin kautta. Linnan mailla, kosken yli johtavan sillan vieressä, seisoo 1700-luvulta peräisin oleva viljamakasiini, jota voi vuok-

Mahtavaa! Seikkailuradan Jaakobin tikkaat on voitettu yhdessä!

rata juhla- tai kokouskäyttöön. Alempana toimii voimalaitos, jonka uudet sähköturbiinit tuottavat vesitilanteen niin salliessa sähkön linnaan. Melontareittiä voi kulkea haluttaessa vain yhteen suuntaan, jolloin paluukuljetus onnistuu vaikka historiallisella, 1950-luvun linjurilla. Melontaretkiä järjestetään tilauksesta myös Mustionjoella, Vitträskjärvellä, Inkoon ja Helsingin saaristossa sekä Porvoonjoella.

Retken jälkeen ruoka maistuu. Melontakeskuksen meriterassilla voidaan järjestää ryhmille vaikkapa grillailuiltamat aivan meren äärellä! Ammattitaitoisen kokin loihtimista aterioista tai kahvituksesta voi nauttia myös Purnuksen jokilaakson kokoushuvilassa, kallioterassilla tai Sjundbyn linnan viljamakasiinissa. Ruokaa voidaan valmistaa myös tunnelmallisella kotanuotiolla.

– Metsägolf on golfia taitamattomillekin mukava tapa tutustua lajiin, jonka yhdeksälle reiälle lähdetään oikealta tiiauspaikalta. Peliä pelataan kuitenkin käyttäen sählymailaa ja –palloa, ja lipuin merkityt reiät on tehty kukkaruukuista, Ekström selvittää. www.seaction.com

Ohjelmaa kesällä ja talvella SE-Action tarjoaa yksittäisille matkailijoille ja ryhmille erilaista ohjelmaa rauhallisesta aina hurjapäiseen toimintaan asti. Purnuksen kartanon vaihtelevat maisemat jokilaaksossa tarjoavat upeat puitteet monenlaiselle tekemiselle. Osa elämysohjelmista järjestetään Mustion Linnan ja Siuntion Hyvinvointikeskuksen mailla. Jokaiselle löytyy sopivaa tekemistä kaikkina vuodenaikoina. Susanne Ekströmin kokemuksen mukaan Seikkailuradan matala vaijerirata on niin lasten kuin aikuistenkin suosikki. Kotka ilman siipiä on vaativa yksilösuoritus.

Kokeile miltä tuntuu ajaa 50-luvun linja-autolla.

www.kotimaassa.fi

Länsi-Uusimaa

Ulkoilua, retkeilyä ja urheilua silmää hivelevissä maisemissa, mutta kuitenkin lähellä palveluja. Vihti tarjoaa aktiiviselle ja kulttuurista pitävälle tekemistä moneksi päiväksi kaikkina vuodenaikoina.

Vihti hemmottelee liikkujaa L

ähellä pääkaupunkiseutua pääsee tavallisesti Vihdissä ensimmäisenä ladulle, luonnonjäille ja golfaamaan. Vihti Ski Centerin rinteet avautuvat jopa jo syystalvella. Sekä Vihti Golf Center että Hill Side Golf sijaitsevat kauniin kumpuilevassa maalaismiljöössä. Vihdin keilahalli, jäähallit, sisäpelihallit ja kuntokeskukset tarjoavat miellyttävän mahdollisuuden liikkua myös huonommalla säällä.

Ratsaille tai ilmaan Vihti on Suomen suurin hevospitäjä hevosten lukumäärällä mitattuna, joten jokaiselle hevosista pitävälle löytyy Vihdissä varmasti tekemistä. Hevosten ja ponien kanssa pääsee maastoon ja maneesiin, hiihtoratsastamaan, ravaamaan, talutusratsastamaan, ajamaan

Mira Piispa

Vihdin kunta

valjakolla ja kärryillä tai vaikka tutustumaan kaikkeen tähän ratsastusleireillä.

Nummelanharju on Vihdin suurimman taajaman, Nummelan, keskustassa. Se tarjoaa rauhallisen paikan murtomaahiihtoon, retkiluisteluun, lenkkeilyyn, kävelyyn tai suunnistukseen sekä upean näköalapaikan Vihdin suurimmalle järvelle, Hiidenvedelle. Nummelanharjulla on myös purje- ja pienkonelentokenttä. Nummelan lentokeskus järjestää mahdollisuuksia tutustua lajiin ja nähdä paikkakuntaa lintuperspektiivistä. Useita hyviä näköalapaikkoja löytyy maanpinnaltakin: Nummelan Kokkokallio, Konianvuori hiidenkirnuineen Moksjärven rannalla sekä Rokokallio luolineen Vihtijärvellä.

Yllä Vihdin kirkonkylän kattoja sekä Olkkala, yksi Vihdin paristakymmenestä kartanosta.

Vettä, erämaata ja kartanoita Vihdin alueella on yli sata järveä tai lampea. Moni retkeilijä ei tiedä, että ”EteläSuomen keuhkot”, Nuuksion kansallispuisto, sijaitsee valtaosaltaan Vihdissä. Vihdin alueelta Nuuksion alueelle pääsee parhaiten joko Salmin ulkoilualueen, Tervalammen kuntoutuskeskuksen tai Kokoushotelli Elohovin kautta. Veneilijät pääsevät Vihdin Hiidenvedeltä nykyään jopa merelle saakka Lohjalla sijaitsevan Väänteenjoen sulun kautta. Hiidenvedellä veneellä tai kanootilla liikkuvalle tarjolla on opaskartta.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2009

Hill Side Golf, Jokikunta

Monissa Vihdin kylissä voi nähdä kaunista maalaismaisemaa. Vihdissä on myös rakennustaiteellisesti arvokasta katseltavaa, sillä vanhimmillaan ainakin 1500-luvulta peräisin olevia, nyt yksityisten omistamia kartanoita on Vihdissä parisenkymmentä, esimerkiksi Hiiskula, Olkkala, Kourla, Kirvelä, Suontaan Hovi, Härkälä, Irjala, Kotkaniemi, Kopu ja Tervalampi. Alueen nähtävyyksiin ja rakennuskulttuuriin tutustuttavat Vihdin Opaskerho Hiidenheilojen oppaat. Hiidenveden rannalla sijaitsevassa Vihdin kirkonkylän keskustassa on säilytetty vanhaa rakennuskantaa. Kylänraitin tuntumasta löytyvät niin Pyhän Birgitan keskiaikaisen kirkon rauniot, Vihdin museo, kirkko, vanhoja rakennuksia ja käsityöläisten työ- ja myyntipisteitä. Lisätietoja Vihdin kirkonkylästä saa sen omilta kotisivuilta osoitteesta www.kirkonkyla.fi.

Taidetta ja liikuntatapahtumia Vihdin ovat valinneet asuin- tai vierailupaikakseen niin menneet kuin nykyisetkin taiteilijat Helen Schjerfbeckistä Inari Krohniin. Vihtiläiset kuvataiteilijat, muusikot tai elokuvaohjaajat lienevät syynä siihen, että Nummelassa sijaitsevan Galleria Pictorin näyttelyiden taiteilijat ovat yleensä maamme huippukaartia. Paikkakunnalla toimiva teatteri tarjoaa kesäisin näytäntöjä idyllisessä kirkonkylän rantamaisemassa. Talvella näytökset ovat Nummelassa. Vihdin Teatteri on monin palkinnoin palkittu, innokkaiden ja taitavien harrastajien teatteri.

Kulttuuritapahtumaksi ovat muodostuneet Vihti-päivät ja vuosisatamarkkinat elokuussa, Pertun päivän eli Vihdin ”syntymäpäivän” viikonloppuna. Muita vuosittaisia tapahtumia ovat etenkin liikuntatapahtumat, kuten

Vihti Race, Vihdin Vitonen ja Kiireetön kierros, monia kyläjuhlia ja -tapahtumia unohtamatta.

Vihdissä on myös tasokkaita ja monipuolisia kokous- ja majoituspalveluita, kuten hotelli Air Hotel Nummelan keskustassa sekä kylpylähotelli Hopeaniemi. Vihdin kirkonkylässä voi yöpyä myös sellissä, sillä Selli-majoitus on remontoinut uudenaikaiset majoitustilat vanhaan poliisitaloon. Kyseessä on siis tavallisuudesta positiivisesti poikkeava putkareissu! www.vihti.fi/matkailijat

Nummelan Kokkokallio

www.kotimaassa.fi

Länsi-Uusimaa

Tasokasta opetusta

Matala kynnys

rinteeseen ja golfkentälle Mira Piispa

Vihti Ski Center ja Vihti Golf Center

Monen nuoren alppinistin kipinä on syttynyt Vihdissä. Vihti Ski Center onkin tällä hetkellä kahden alppiurheiluseuran, Espoon Slalomin ja Slalomseura Helsingin kotirinne. Seurojen toimintaan pääsee tutustumaan jo 15 vuotta toimineessa Sami Uotilan ratalaskukoulussa. Vihti Skin oman hiihtokoulun saattaa kauden aikana käydä tuhansia lapsia, ja se on valittu kolmesti Suomen parhaimmaksi hiihtokouluksi. Myös järjestettävät lumilautailukurssit ovat useimmiten täynnä. – Rinteitä löytyy kaikentasoisille niin aloittelijoille ja lapsille kuin harrastajille ja kilpailijoillekin, Vihti Ski Centerin toimitusjohtaja Helena Uotila kertoo.

ihdin Ojakkalassa, noin 50 kilometrin päässä Helsingistä, pääsee monesti keväällä laskettelemaan ja golfaamaan samaan aikaan – toista tällaista paikkaa tuskin löydät Suomesta! Vihti Ski Center on koko perheen mukava talviliikuntaan sopiva, Uudenmaan suurin hiihtokeskus, joka on tavallisesti auki marraskuusta maaliskuuhun. Se on yksi Etelä-Suomen suosituimpia hiihtokeskuksia. Vihti Golf taas on profiloitunut tavallisen golfarin edulliseksi kentäksi.

Vihti Skissä on järjestetty omia teemapäiviä myös naisille. Mikäli perheen pienimpiä ei vielä uskalla lähettää rinteeseen, viihtyvät he varmasti mukavan ja maksuttoman Winterlandialumipuuhastelun parissa. Pulkkamäki lumetetaan heti pakkasten saavuttua. Lapsille on tarjolla myös mönkijöitä ja moottorikelkkoja, suksikarusellia ja hevosrekiajelua.

Suoraan Stadista Vihti Ski Centerin ensilumen latu on lumetettu, valaistu, puolentoista kilometrin mittainen murtomaalatu. Vuodenvaihteen jälkeen avataan sen lisäksi kymmenen kilometrin latu. Talvipäivää voi viettää Vihti Ski Centerissä vaikka moottorikelkkaa ajaen.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2009

Vihti Golfissa alkeiskursseja järjestetään jopa viitenä päivänä viikossa. Myös lapsille on omia junnutreenejä.

Aloittelija- ja kukkaroystävällistä golfia

Mäkeen ja ladulle pääsee kuka tahansa, vaikka sopivia varusteita ei olisi omasta takaa. Suksivuokraamon varusteisiin kuuluvat niin pulkat, murtomaasukset kuin laskettelusukset, lumilaudat ja lumikengätkin. Villa Royalinenergiatarpeen rokokoosali. tyyUlkoilijoiden dyttävät alueen kaksi ravintolaa ja tarjoiluteltta.

Vihti Ski Centerissä löytyy rinteitä myös aloittelijoille.

Talvisin sesonkiaikoina pääkaupunkiseudulta kulkee oma hiihto- Peltomaisemaa Vihti Golfin yhdeksännellä reiällä. bussi. Ski-bussi lähtee Helsingin Rautatientorilta ja kiertää Espoon, Kauniaisten ja Veikkolan – Kenttä on rakennettu kesällä kautta Vihtiin. 2000 eli pian vietämme kymmenvuotisjuhlia. Siitä on tullut yksi maamme suosituimmista 18-reiKun toiset keväällä paistattele- käisistä kentistä, joka on profiloivat päivää lumilla, toisia kutittaa tunut tavallisen ihmisen kentäksi, Vihti Golf Centerin toimitusjohtajo päästä viheriölle. Vihti Golf ja Janne Uotila painottaa. Centerin historian avausennätys on ollut 15. maaliskuuta. Kentällä pyritään mahdollisimman pitkään pelikauteen. Yleensä kausi on ohi lokakuun lopussa.

Koska Vihti Golfin kenttä sijoittuu avaraan pelto- ja puistomaisemaan, se on hyvin pelattava ja suhteellisen helppo aloittelijallekin. Edulliseen hintatasoon Vihti Golf Centerissä on päästy yrittäjävetoisella toimintamallilla. Myös golfissa on haluttu tehdä kädenojennus kasvavalle sukupolvelle: kahtena kesänä on pidetty maksuttomia lasten junnutreenejä. Vihti Golfissa panostetaan myös aloittelijoihin, sillä alkeiskursseja järjestetään viitenä päivänä viikossa. Edullisinta harrastuksen aloittaminen on syyskesällä ja syksyllä. Vihti Golfin toimintaan kuuluvat niin ikään tapahtumapäivät senioreille ja naisille.

– Järjestämme myös yrityspäiviä, jolloin harrastajat pääsevät pelaamaan ja muille pidetään demotunteja. Promme pitää tuntia ja sitten harjoitellaan par 3-kentällä. Prolta saa tietysti myös muuten tunteja tarvittaessa, Janne Uotila täydentää. Golfkentän kiivainta sesonkia ovat aivan kauden alku, heinäkuun lomakausi sekä viikonloput. Aamuvirkuille on runsaasti tilaa kentällä. Golfklubilla palvelevat saunatilat, kahvila-ravintola ja ProShop. Jäsenille järjestetään omia kilpailuja ja he voivat osallistua matkatoimistojen järjestämille golfmatkoille. Vihti Ski Center ja Vihti Golf Center ovat Länsi-Uudenmaan suurin matkailukeskus, jossa käy vuosittain 120 000 asiakasta. Vihti Ski ja Golf Centerit ovat Janne Uotilan mukaan enemmän vapaa-ajan liikuntakeskuksia kuin varsinaisia matkailukeskuksia. Hän ei pidä kuitenkaan mahdottomana palveluiden laajentamista tulevaisuudessa. www.vihtiski.fi www.vihtigolf.fi

www.kotimaassa.fi

Länsi-Uusimaa

uoden 2009 alussa muodostettu Raaseporin kaupunki koostuu aiemmista Tammisaaren ja Karjaan kaupungeista sekä Pohjan kunnasta. Monista muista kuntaliitoksista poiketen yhteinen nimi ei tuottanut ongelmaa, sillä vanha, historiallinen nimi kelpasi kaikille. – Ei näitä enää osaa ajatella erillisinä, kiteyttää matkailusihteeri Kirsti Tamminen yhdistymisen helppoutta. Kaksikielinen, 28 500 asukkaan kaupunki sijaitsee noin 70 kilometrin päässä Helsingistä. Matkan voi taittaa niin autolla, bussilla, junalla kuin veneelläkin. Kesäisin merelle pääsee ravintola-risteilylaiva M/S Sunnan II:n matkassa. Merellisyyden ohella Raaseporin matkailullisia vahvuuksia ovat

sen upea saaristo, pikkukaupungin idylli ja rauha, hyvin säilyneet ruukkimiljööt ja herraskartanot sekä pienet putiikit ja hyvä palvelu. Upea saaristo Raaseporin seudun 1300 saaren muodostamaa sokkeloista saaristoa sanotaan yhdeksi maamme upeimmista merialueista. Tammisaaren saariston kansallispuisto ulottuu sisäsaariston Älgön saaresta etelään aina saariston uloimmille luodoille. Retki kansallispuistoon on hyvä aloittaa vierailemalla Tammisaaren luontokeskuksessa. Luontokeskus toimii 160 vuotta vanhassa makasiinirakennuksessa. Luontokeskuksen näyttely esittelee läntisen Uudenmaan saariston erityispiirteitä maalta merelle. Näyttelyssä kerrotaan myös leväkukinnoista ja saariston ilmastosta sekä annetaan vihjeitä siitä, miten voit osallistua herkän saaristoluonnon suojeluun. Näyttely pohjautuu

elämyksiin, jossaa voi esimerkiksi eläytyä ihailemaan ”majakasta” ulkomeren auringonlaskua. Vanha kaupunki Vanha kaupunki on nimensä mukaisesti Tammisaaren vanhinta osaa. Sen kapeilla kujilla ja kaduilla vallitsee maalauksellinen tunnelma. Maailmankuulu taiteilija Helene Schjerfbeck asui ja maalasi Tammisaaressa runsaan kahdenkymmenen vuoden ajan. – Marraskuusta lähtien Tammisaareen saapuu ihmisiä jouluostoksille saadakseen henkilökohtaista palvelua ja nauttiakseen kulttuurihistoriallisesta miljööstä, kertoo Raaseporin johtava matkailusihteeri Viveca Blomberg. Shoppailu palvelevissa erikoisliikkeissä yhdistettynä Tammisaaren pienten kahviloiden tai viihtyisien ravintoloiden herkkuihin saa ihmiset väistämättä hyväntuulisiksi jopa kesken joulukiireiden. Joulukuiset Vanhanajan Joulumarkkinat virittävät Eeva Oksman

Raaseporin matkailutoimisto

Mustion Linna

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2009

Uusi kaupun ki, vanhat perinteet

mielen joulutunnelmaan! Juuri erilaisista tapahtumista, joita Raaseporissa järjestetään kaikkina vuoden aikoina, muodostuu kaupungin syke. Toimintaa ruukkialueilla

Raaseporin seudulla on useita ruukkialueita, kuten Fiskars, Billnäs ja Antskog. Fiskars on rakennettu kahden Fiskarsinjoessa olevan kosken rannoille. Nykyään Fiskars on kansainvälisestikin tunnettu taide- ja muotoilukeskus, jossa on runsaasti pajoja, käsityömyymälöitä ja putiikkeja. Siellä vanhat perinteiset käsityöläistaidot sekoittuvat kansainvälisesti tunnettuun moderniin muotoiluun. Fiskarsin käsityöläisten, muotoilijoiden ja taiteilijoiden osuuskunta on ainutlaatuinen yhteisö, jonka kaikki jäsenet joko asuvat tai työskentelevät Fiskarsin Ruukissa. Osuuskuntaan kuuluu jo 109 jäsentä edustaen lähes kaikkia käsityön, muotoilun ja taiteen osa-alueita. Suurimmat ammattiryhmät ovat puusepät, keraamikot, teolliset muotoi-

lijat ja kuvataiteilijat. Ympärivuotinen näyttelytoiminta, korkeatasoiset kokous-, hotelli- ja ravintolapalvelut yhdessä erilaisten työpajojen ja myymälöiden kanssa tarjoavat mielenkiintoisen käyntikohteen kaikkina vuodenaikoina. Billnäsin vanha rautaruukki on nykyään monenlaisten konserttien, festivaalien, näyttelyiden ja lavatanssien sekä antiikkimarkkinoiden tapahtumapaikka. Yksi tunnetuimmista tapahtumista on etnofestivaali Faces. Billnäsiin on keskittynyt tietoa ja taitoa rakennusperinteestä ja korjausrakentamisesta. Historiallisia linnoja

Mustion ruukki Mustionjoen varrella on maamme ensimmäinen pätkäaikaisempi rautaruukki. Mustion Linna on yksi Suomen arvokkaimmista herraskartanoista. Linna toimii nykyään museona. Puutarha on peräisin 1800-luvun lopusta, ja siellä on runsaasti

harvinaisia puulajeja ja viehättäviä kävelyreittejä. Linnan alueelta löytyvät myös ravintola sekä kokous- ja hotellipalvelut. Raaseporin keskiaikainen linnanraunio on puolestaan koko seudun ylväin historiallinen muistomerkki. Linnan läheisyydessä toimii Raaseporin kesäteatteri, jossa kesäisin esitetään suuren luokan musiikkiteatterituotantoja ruotsiksi. Näyttämö sekä ulkoilmakatsomo ovat Suomen suurimpia, sillä istumapaikkoja katsomossa on yli 1200. Raaseporin linnassa ja linnan läheisyydessä järjestetään kesäisin Raaseporin juhlien puitteissa myös konsertteja, keskiaikahenkisiä tapahtumia, juhannusjuhlat sekä paikallisten yhdistyksien markkinatapahtuma. Raaseporista löytyy myös Suomen vanhin turistimaja, kahvila Slottsknektens stuga - Linnanvoudin tupa. www.raasepori.fi

Billnäs

www.kotimaassa.fi

Länsi-Uusimaa

isakallion Urheiluopisto sijaitsee luonnonkauniilla paikalla, Karnaisten korven kupeessa, Lohjanjärven rannalla. Valmistuneen E18 moottoritien myötä Kisakalliosta tuli kerta heitolla helposti saavutettava urheiluopisto. Helsingistä ajoaika on enää 30 minuuttia ja Turustakin ainoastaan tunti.

Ahti Oksman

Valittavana on polkuja 3,3 kilometristä 7,7 kilometriin asti.

Monipuolinen liikuntakeskus Kisakallion Urheiluopisto uudistui aktiivisesti vuoden 2008 aikana. Sinne avattiin mm. uusi, korkeatasoinen huoneistohotelli Katajarinne, jossa on 40 korkeatasoisen tyylikästä huonetta. Kaikissa huoneissa vakiovarusteena on kuivauskaappi, jääkaappi, mikroaaltouuni, vedenkeitin sekä taulu-tv.

Uuden alkua vai vanhan vahvistusta Kisakallio on oiva paikka elämäntaparemontille. Kisakallion asiantuntijat innostavat liikuntaharrastuksen aloittamiseen ja energiseen elämään. Kisakalliossa järjestetään aktiivisia ja mielenkiintoisia kursseja kaikenikäisille. Kurssiviikonloppu toimii akkujen lataamishetkenä. Kurssit painottuvat eri teemoihin ja eri menetelmien käyttöön. Hyvinvointikurssien tunnelma ja tempo on letkeä, energisoiva, innostava ja rentouttava. Tarkoitus on löytää liikunnan avulla uusia voimavaroja arkeen, uusia liikunnallisia itsehoitomenetelmiä sekä terveysliikuntaan motivoitumisen kantimia.

Kisakallion Urheiluopisto

Kisakallio, lähellä metropolia – luonnon helmassa Huoneeseen voi mukavasti majoittua jopa viisihenkinen perhe. Kisakallion urheiluopisKisakalliossa luontoliikunta on yksi opiston tolla on huoneistohotellin lisäksi tarjolla yli 250 opistotason majoitusta. tärkeimmistä terveysliikunnan muodoista. Yksi lähtöpiste Karnaistenkorpeen on Kisakalliossa on myös uudet vastaanottoKisakallion pihalla. Karnaistenkorven retkeily- ja ravintolatilat, lämmitettävä tekonurmikentja luontopoluilla on 22 rastia. Info-tauluissa tä, pienpelistadion, tenniskenttä ja lasten kerrotaan Lohjan luonnosta, jokamiehenoileikkikenttä. Monipuolisten ulkoilumahdollikeuksista, Karnaistenkorven luonnosta, kassuuksien lisäksi Kisakalliossa on mm. jäähalli, veista ja linnuista. Karnaistenkorpi on Lohjan pallohalli sisäpalloiluun, taitosali voimistelaajin yhtenäinen ulkoilualue, jossa on korkei- luun, volttimolttu telinevoimisteluun, peilisata kalliojyrkänteitä, laaksopainanteita niiden li, kuntosali, uima-allas ja testausasema. välissä, pieniä suolaikkuja, hiljalleen liriseviä metsäpuroja ja kaksi kaunista metsälampea. Luontevaa luontoliikuntaa

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2009

Koulujen loma-aikoina Kisakalliossa järjestetään perheleirejä. Lapsille on myös omia liikuntapainotteisia sporttileirejä, joilla tutustutaan monipuolisesti eri liikuntalajeihin. Lajileireillä sen sijaan keskitytään treenaamaan omia taitoja ja saamaan uusia vinkkejä ammattitaitoisilta valmentajilta. Ikääntyvien kursseilla painotetaan fyysisen kunnon merkitystä toimintakykyyn ja terveysliikunnan merkitystä sairauksien ennaltaehkäisijänä. Yrityksille uudistunut Kisakallio tarjoaa myös erinomaiset ja monipuoliset kokous-, koulutus- ja virkistysmahdollisuudet.

Störsby Bed & Breakfast

STÖRSBY BED & BREAKFAST

Kotimaan matkailun erikoislehti

30e

Störsby 17 02590 Lappers Puh. 0500 322 175 (019) 347 216 info@storsby.fi www.storsby.fi

Mukaan internetin matkailun palveluhakemistoon?

Tee Viisas Valinta!

www.kotimaassa.fi

Tilaa netistä tai puh. (02) 841 8404 Matkailu kotimaassa.fi yritykseesi tai kotiisi. vuosi/5 numeroa Vuosikerran hinta vain 27 e kestona tai 30 e määräaikaisena.

Syyslomalle!

Inkoon saaristossa kaksi n. 70m2 talviasuttavaa mökkiä lyhytaikaiseen vuokraukseen Kaksi makuuhuonetta, olohuone, keittiö, sauna, suihku, sisävessa, patjat, peitot, tyynyt (liinavaatteet tilauksesta), tv, radio, mikroaaltouuni, sähköhella ja -uuni, jää/pakastinkaappi, ruokailuastiat ja -välineet, takka, sähkölämmitys, kasugrilli, suuri terassi, pieni perämoottorivene.

LIITY MYÖS MATKAILUN PALVELUHAKEMISTOON!

Kysy lisää! Barö Stuguthyrning / Anders Holmberg Östra Barövägen 83, FI-10270 Barösund Puh. 019-2418 565, 040-751 4913 anders.holmberg@dnainternet.net

www.kotimaassa.fi

Teatteriteema

Laulavat sadepisarat

Vietä uudenvuodenaatto teatterissa Eeva Oksman

Alla Riitta Salminen ja Mika Kujala

Turun kaupunginteatteri / Robert Seger

urun kaupunginteatteri tarjoaa

mahdollisuuden unohtumattomaan uudenvuodenaaton viettoon. Illan aloittaa klo 19:00 syksyllä ensi-iltansa saanut, huippusuosittu klassikkomusikaali Laulavat sadepisarat. Näytöksen jälkeen ylälämpiössä otetaan uutta vuotta vastaa buffet-iltapalasta ja pianomusiikkisäestyksestä nauttien. Vuoden vaihtuessa pääsee ihailemaan kaupungin upeaa ilotulitusta aitiopaikalta.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2009

I’m singing in the rain Päänäyttämöllä sai 11.9.2009 ensi-iltansa kaikkien aikojen suosituimmaksi musikaaliksi mainittu Laulavat sadepisarat. Turun kaupunginteatterin päänäyttämöllä sadepisarat laulavat Tuomas Parkkisen ohjauksessa. Vauhdikkaasta koreografiasta vastaa Mikko Ahti. Pramean lavastuksen on suunnitellut Jani Uljas ja hohdokkaat puvut Tuomas Lampinen. Rytmin lyö kapellimestari Jussi Vahvaselkä.

Laulavat sadepisarat sijoittuu Hollywoodin unelmatehtaan tuhlailevaan kulta-aikaan 1920-luvun lopulle, jolloin äänielokuva teki tuloaan. Hollywoodin mykkäelokuvien kirkkaimpien tähtien - Don Lockwoodin ja Lina Lamontin - pitäisi seuraavaksi filmata äänielokuva, mutta Linan puhe ei kerta kaikkiaan sovellu kuultavaksi. Musikaali Laulavat sadepisarat loihtii Turun kaupunginteatterin näyttämölle kokonaisen elokuvastudion filmitähtineen, tanssityttöineen ja monenkirjavine elokuva-moguleineen. Luvassa on Hollywoodin kimmeltävää glamouria, tarttuvia melodioita, häikäisevää tanssia, oikeita mykkä- ja äänielokuvia sekä paljon naurua ja jännitystä. Romanttisen komedian pääosissa säihkyvät kaupunginteatterin omat musikaalitähdet Mika Kujala (Don Lockwood), Riitta Salminen (Kathy Selden) ja Kirsi Tarvainen (Lina Lamont).

Donin veijarimaisena oikeana kätenä, Cosmo Brownina, briljeeraa Turussa vieraileva Tuomas Uusitalo. Suurmusikaalin 11 hengen orkesteri siivittää 14 hengen tanssiryhmää, jossa mm. Janica Mattson ja Janne Talasma tanssivat muiden tähtien kanssa. Turun Kaupunginteatteri tuottaa syksyllä 2009 sekä päänäyttämölle että Sopukkaan yhden omatuotantoisen ensiiltaesityksen. Teatterin pienimmällä näyttämöllä Pikkolossa nähdään kolme omaa ensi-iltaa. Vierailuesityksiä on kaikilla näyttämöillä runsaasti. Kaikkiaan Kaupunginteatterissa on syksyn aikana katsottavissa peräti 21 erilaista esitystä, mikä on poikkeuksellisen paljon. www.teatteri.turku.fi

Syksyn suurin vetonaula Uudenkaupungin teatterin syksyssä tulee luultavasti olemaan koko kansan rakastama Sisko ja sen veli, joka nähdään ensimmäistä kertaa teatterin näyttämöllä Uudessakaupungissa. Neil Hardwickin kirjoittaman TV-sarjan pohjalta näytelmän on dramatisoinut ja ohjannut Uudenkaupungin teatterinjohtaja Jari Luolamaa. Näytelmän ensi-ilta on 9.10.2009.

udenkaupungin teatterilla on meneillään

historiansa paras vuosi, sillä kevään esitykset keräsivät yli 8 000 katsojaa. Loppuunmyydyille katsomoille pyörinyt Heli Laaksosen Lukkosulaa ja lumpeenkukkia jatkaa vielä syksyn ajan. Teatterin syyskausi lähti liikkeelle mukavan kotoisissa merkeissä, kun Heli Laaksonen aloitti oman runokiertueensa kotikonnuiltaan Uudestakaupungista. Vartti yli kevät -runoillat jatkuivat Uudestakaupungista Turun kautta Lappiin ja laskeutuivat Kuopion kautta Helsinkiin.

– Luvassa on huumoria niin, että penkiltä putoaa, lupaa Luolamaa lupaa. – Esitykseen on kerätty kuudesta jaksosta parhaat palat ja vähän on kirjoitettu uuttakin. Lippuja on jo varattu noin 2300 kappaletta, mutta lähes kaikkiin esityksiin mahtuu vielä. Syksyn toinen ensi-ilta on Stephen Kingin Piina, joka saa ensi-iltansa 21.11.2009 pienellä näyttämöllä. Kingin elokuvanakin tunnetun kauhuklassikon ohjaa Lea Myllymäki. Piina on hyytävä tarina kuuluisasta bestseller kirjailijasta Paul Sheldonista, joka joutuu auto-onnettomuuteen ja päätyy lähes psykopaattisen Annie Wilkesin luokse. Ensi vuoden ensimmäinen ensi-ilta 23.1.2010 on Mika Waltarin ihastuttava komedia Rakas lurjus, jonka ohjaa Jouko Toivonen. Rakas lurjus on vauhdikas ko-

media, jossa kaksi pinttynyttä naisvihaajaa ottavat asuntopulasta kärsivässä Helsingissä alivuokralaisekseen nuoren ja näsäviisaan opiskelijan. Arkistonhoitaja Abel Siimes ja hänen veljenpoikansa Jussi Siimes joutuvat melkoiseen pyöritykseen, varsinkin kun alivuokralainen paljastuu naiseksi… Rakas lurjus -esitysten yhteyteen on tehty Tanssien teatteriin -paketteja yhdessä Hotelli Aguariuksen kanssa. Paketit sisältävät ruokailun seisovasta pöydästä, ohjatut tanssit ja teatteriesityksen. Teatterielämys Uudenkaupungin teatterissa on tulossa entistä paremmaksi, sillä Crusell-salin äänentoistoon on tulossa jälleen parannusta ja kaupunki on myös luvannut asentaa kaiteet salin portaisiin. Teatterin kahvituksessa on siirrytty pahvimukeista porsliinikuppeihin, mikä on otettu yleisön parissa lämpimästi vastaan. Jätemäärän vähenemisen lisäksi tarkoituksena onkin tehdä teatterissa käynnistä kokonaisvaltaisesti miellyttävämpi kokemus. Siihen tähtäävät myös äänentoiston parantaminen ja kaiteiden asentaminen salin portaisiin. www.uudenkaupunginteatteri.fi

Heli Laaksonen & Neil Hardwick

syksyn nimiä Eeva Oksman

Jari-Jukka Nippala

Heli Laaksosen ennätysyleisön kerännyt Lukkosulaa ja lumpeenkukkia jatkaa syksyn ohjelmistossa.

www.kotimaassa.fi

Teatteriteema

Lapsuudenystävät Laura Jurkka ja Kimmo Kahra yhteistyössä näyttämöllä

Suvirannasta N

äyttelijä Laura Jurkka ja ohjaaja Kimmo Kahra valmistautuvat kuumeisesti Seinäjoen kaupunginteatterissa nähtävän Jussilan Jussi -näytelmän ensi-iltaan. Näytelmä on tuonut yhteen lapsuudenystävät, joiden polut kohtasivat alun perin Saimaan rannalla jo vuosikymmeniä sitten, mutta erkanivat niin kuin niin usein käy. Kahden näyttelijäperheen lapset ystävystyivät 1960-luvun alkupuolella Suvirannassa, Näyttelijäliiton kesäkodissa Savonlinnan liepeillä, mihin näyttelijät ympäri Suomen tulivat viettämään kesiä perheidensä kanssa. Lauran ja Kimmon mielissä Suviranta on edelleen paikka, jossa elämä oli juuri niin yksinkertaista ja helppoa kuin se vain lapsuuden kesinä voi olla – Kimmon sanoin, ”Suvirannan kesät kuuluvat siihen lapsuuden vaiheeseen, joka saa myyttisiä piirteitä.”

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2009

SEINÄJOELLE Matleena Ikonen

”Suviranta oli kollektiivi, jossa me lapset vietimme paljon aikaa yhdessä. Siellä opittiin uimaan ja syömään savukalaa ja nähtiin lehmiä ensimmäistä kertaa”, muistelee Laura. ”Se oli meidän ’Fanny ja Alexander’”, Kimmo tunnelmoi. ”Erityisen mieleenpainuvana on jäänyt mieleen Jalmari Rinteen ja Ansa Ikosen hopeahäät. Me kannoimme sylikaupalla kukkia tupaan, ja juhlissa lausuttiin pitkiä runoja ja laulettiin paljon. Keskiyöllä vedettiin järvellä veneen perässä lautalla palavaa kokkoa ja laulettiin serenadeja kalliolla seisovalle hopeahääparille. Myös rapujuhlat, mato-onginta Kakkakalliolla ja nuotan veto öisellä Saimaalla olivat Suvirannan kesien kohokohtia.” Ensimmäisenä Suvirannassa vietettynä kesänä Laura oli 5-vuotias, Kimmo kaksi vuotta vanhempi. ”Kamalan kakaroinahan me tutustuimme”, sanoo Laura, jonka varhaisimmat muistikuvat lapsuuden Kimmosta oli, että ’se oli se vähän isompi’. Kimmo puolestaan muistaa Lauran energisenä ja verbaalisena tyttönä.

Petteri Ikonen

Samanlaisissa perheissä kasvanut lapsilauma hitsautui pitkien kesäpäivien paisteessa tiiviiksi yhteisöksi, ”meiksi”, joka hajosi talvien ajaksi, mutta oli aina olemassa Suvirannassa, odottamassa seuraavaa kesää. ”Me itse asiassa asuimme muutaman vuoden ajan Helsingissä Runebergin-

kadun varrella vain muutaman talon päässä toisistamme. Kävimme samalla luistinradalla ja vierailimme toistemme luona”, Laura muistelee. ”Jotenkin vain se meidän piiri hajosi talvisin koulumaailman ja eri kavereiden vaikutuksesta. Jos elämä olisi

mennyt toisella tavalla, olisimme varmaan olleet enemmänkin tekemisissä toistemme kanssa, mutta maailma vieroitti meidät”, kertoo Laura, jonka perhe muutti myöhemmin pois Helsingistä.

Roolista rooliin Olennainen osa Suvirannan lasten kesänviettoa oli näytelmien tekeminen ja esittäminen. ”Idea siitä, että tehdään näytelmä, syntyi tänään, ja ylihuomenna oli esitys. Ei niitä tehty paineella, pelolla eikä vapisten vaan se syntyi tarpeesta tehdä. Muistan, että ne polkaistiin aina kauhean nopeasti”, Laura muistelee. ”Kyllä niitä silti harjoiteltiin”, sanoo Kimmo. ”Yleensä näytelmissä oli oikein vuorosanoja ja juonenkuljetuksiakin. Oli pahoja noitia ja paljon liikuntaa. Lauran äiti teki koreografioita ja niitä harjoiteltiin paljon”, Kimmo kertoo. Näytelmät totta kai myös esitettiin julkisesti, ja katsomossa istui, kuten Kimmo sanoo, Suomen teatterihistoria. ”Katsomossa oli meille tuttuja ihmisiä eikä sitä silloin miettinyt sen enempää. Mutta kun rupeaa miettimään sitä, keitä siellä istui, niin onhan se aikaa hurjaa”, Laura nauraa. Kimmo muistelee näytelmää, jossa hän syöksyi vastustajansa kimppuun. ”Muistan, että minulla oli viitta, varmaan kylpypyyhe, ja syöksyin vastustajan kimppuun. Hän väisti viime hetkellä ja minä sukelsin veteen. Olin harjoitellut pinnan alapuolella pysymistä niin, että pystyin uimaan veden alla ja tekemään hirveän hämäyksen, etten muka tule pinnalle ollenkaan. Dramaattisia yksi-

tyiskohtia ja käänteitä oli tosi paljon.” ”Ihaninta oli kuolla, koska se oli näyttävää, etenkin jos sai kieriä tai jotain muuta traagista”, Laura jatkaa. Suvirannassa vietettyjen, lämpimien ja loputtomilta tuntuvien lapsuuden kesien jälkeen ystävysten tiet veivät eri suuntiin. Toisistaan tietämättä molemmat kuitenkin valitsivat vanhempiensa tapaan teatteriuran, vaikka itsestään selvää se ei kummallekaan ollut. Kimmo opiskeli filosofiaa, taidehistoriaa, psykiatriaa ja sosiologiaa ennen ohjaajaopintojaan, ja lahjattomana itseään pitänyt Laura suunnitteli teatteripukusuunnittelijan uraa. Kohtalo kuitenkin päätti toisin, ja nyt molemmat ovat tehneet vuosikymmenten mittaisen uran suomalaisessa teatterimaailmassa. Laura sanoo, että häntä kohtalo on suorastaan ”repinyt näyttämölle”, vaikka tunnustaakin joskus haikailevansa, että elämä voisi olla onnellisempaa jossain muualla.

Ovet auki Sekä Laura että Kimmo pitävät suorastaan kummallisena sitä, että Suomen pienissä teatteripiireissä he eivät ole ikinä ennen tehneet yhteistyötä keskenään. Molemmat ovat kiertäneet samoja teattereita, mutta eri tahtiin. Kun Kimmo meni Vaasaan, Laura oli juuri lähtenyt sieltä. Elämäntarinat ovat sivunneet usein, mutta yhteisen tuotannon aika oli vasta nyt.

lopussa perheen keittiön pöydän ympärillä juhlii koko maailma. Lauralla on näytelmässä perheen äidin rooli. Suvirannan Laura ja Kimmo tulevat työtilanteissa esiin hetkittäin, toisinaan he taas löytävät edestään täysin uuden, vieraan ihmisen. ”Kyllä toisen ihmisen kuitenkin tunnistaa: tuon kanssa olen ollut tekemisissä”, Kimmo sanoo. ”Se voi olla vaikka joku ääni. Varsinkin sellaisissa tilanteissa kun työ ei tule väliin, Suvirannan Laura on erityisen kouriintuntuvasti tunnistettavissa.” ”On helppo puhua ja ovet ovat auki. Se on outo sukulaisuuden tunne”, Laura kuvailee. Molemmat ovat viettäneet kesiä Suvirannassa myös aikuisiällä. ”Ihaninta on se kun muistaa, miten jalat hakeutuvat polulla niin ettei lyö varpaita puunjuurakoihin”, Laura hymyilee. ”Suvirannassa käy paljon lapsia myös nykyään, ja heidän ilonsa ja onnentunteensa lähtevät ihan samoista asioista kuin meidän – mikään ei ole muuttunut. Kun höyrylaiva menee ohi, siitä tulee vähän isommat aallot. Kun se puksuttaa niemen ohi, kuuluu ’Tööt’, ja lapset huutavat: ’Heinävesi tulee!’ – meidän aikaan se oli Punkaharju. Se riemu kun lapset juoksevat veteen on edelleen sama, ja matalassa hiekkarannassa vesi on aina lämmintä. Ja lasten vanhemmat ovat edelleen yhtä hulluja.”

Jussilan Jussi on tarina tavallisesta suomalaisesta suurperheestä, jossa arjen kommellukset saavat kosmisia mittasuhteita ja

Laura Jurkka liitelee Jussilan Jussi -näytelmässä Kuva: Seinäjoen kaupunginteatteri

www.kotimaassa.fi

Teatteriteema

Kuninkaiden kirja ooppera (Reetta Ristimäki, Juha Kotilainen) esitykset Sello-salissa 5-6.11.2009

Musiikkiteatteria, oopperaesityksiä ja konsertteja tuottava musiikkiteatteri Kapsäkki on kiertänyt Suomen ja ulkomaiden teattereita jo yli kymmenen vuoden ajan. Oma koti löytyi lopulta Helsingin Sörnäisistä, johon Kapsäkki avasi syyskuun alussa oman teatteritilan. Matleena Ikonen

Kapsäkki

Kapsäkki Kuninkaiden kirja ooppera (Reetta Ristimäki, Hermanni Rask, Wilma Kiviniemi, Juha Kotilainen, Viktor Vansen, Desirée Seglar Rodrígues.

usiikkiteatterin johtaja Reetta Ristimäki iloitsee aidosti Kapsäkin uudesta kodista. ”Pysyvä, oma tila mahdollistaa ohjelmiston ja talouden pitkäjänteisemmän suunnittelun”, hän sanoo. ”Kapsäkin esityksiä tekevät freelance-näyttelijät ja muusikot, ja rahoitus määräytyy produktiokohtaisesti. Kun ohjelmiston pystyy suunnittelemaan pidemmälle etukäteen, se helpottaa myös rahoituksen hankkimista.”

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2009

Kokonaan nurkkaan kapsäkkejä ei kuitenkaan heitetä. Kiertäminen on teatterilla veressä ja se aikoo jatkaa kiertämistä edelleen ympäri Suomen. Oma tila mahdollistaa myös muiden ryhmien vierailun Helsingissä.

Elokuvateatterin uusi elämä Kapsäkin kodin edellinen asukas oli kirjakaupan varasto, joka piti majaa tilassa yli kaksikymmentä vuotta. Alun perin tiloissa toimi elokuvateatteri, jonka 1950-luvun sisustus on palautet-

tu henkiin Kapsäkin muutettua sisään. Iso sali vetää 230-250 katsojaa. ”Sali on todella kaunis ja siellä on hyvä akustiikka, mikä palvelee musiikkiteatteria ja konsertteja hyvin. Sali on sanee-

rattu mahdollisimman tarkkaan sellaiseksi kuin se aikanaan oli. Mm. katossa olevat alkuperäiset valaisimet on säilytetty”, Ristimäki kuvailee.

Samassa tilassa Kapsäkin kanssa toimii ohjelmaravintola Allotria, jossa on näyttämö pienempiä esityksiä varten. Myös Allotrian puoli henkii 50-lukua ja siitä toivotaan muodostuvan rento oleskelupaikka, jonka ohjelmasta Kapsäkki vastaa. Allotrian sunnuntai-iltapäivien vetonaulaksi suunnitellaan turisteille suunnattua pasta buffetia, jossa kävijä pääsee nauttimaan pastaherkuista musiikkiesitysten säestyksellä.

Kaisu Kurki Kapsäkin uuden salin avajaisteoksessa Yhden tähden revyy.

oopperasta kabareeseen ja jazzkonserteista lauantaitansseihin. Uuden salin avajaisohjelmistona nähdään Kaisu Kurjen Yhden tähden revyy, joka kuljettaa katsojan läpi koko 1900-luvun merkityksellisten ilmiöiden viihdemusiikin siivin. Syksyn muuta ohjelmistoa on mm. Iiro Rantala New Trion konsertit, lasten musiikkiteatteriesitys Maukka ja Väykkä, Suomi-

pääsi kotiin neidon nykypäivään sarkastisesti tirkistelevä Parasta ennen -kabaree sekä pikkujouluihin vinkiksi Fetissikabaree, joka lupailee mielenkiintoisia elämyksiä yhdistelemällä renessanssiajan musiikki ja stand-up -komiikkaa.

Kapsäkistä löytyy musiikkiteatterin monipuolinen maailma Ristimäki toivoo, että uuden teatteritilan myötä yleisö löytäisi Kapsäkin entistäkin paremmin. Ainakaan sijainnista sen ei pitäisi olla kiinni, sillä tilat Hämeentiellä, raitiovaunupysäkkien ja metroaseman kupeessa ovat helposti saavutettavissa. Myös monipuolisesta ohjelmistosta löytyy jokaiselle jotakin. Kun tekijöinä ovat eri alojen osaajat, esityksiä on laidasta laitaan ja jokaiselle löytyy varmasti se mieluisin genre: ohjelmaa on

Entinen elokuvateatteri on selvästi löytänyt arvoisensa asukkaat, sillä tila inspiroi kapsäkkiläisiä ideoimaan koko ajan uutta. Reetta Ristimäki odottaa syksyltä paljon. ”Näin monipuolisesti erilaisiin tyylilajeihin keskittyvää musiikkiteatteria ei tietääkseni ole muita. Meillä on joka viikko runsaasti ohjelmaa ja nyt kun kaikki on uutta, myös lippuja esityksiin on helppo saada”, Ristimäki lupaa. www.kapsakki.fitleena Ikonen

www.kotimaassa.fi

Teatteriteema

Tanssiteatteri MD asettaa trendejä Tampereen teatterikentässä. Lokakuussa ensi-iltaan tuleva tanssimusikaali ROAD nostaa tavikset katsomosta lavalle osaksi esitystä. Matleena Ikonen Ari Ijäs

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2009

ROADin teemat käsittelevät vapautta sekä rakkauden ja vallan himoa. ROADin jokaisessa esityksessä yksi katsoja pääsee lavalle esittämään etukäteen valmistellulta listalta valitsemansa kappaleen ammattiorkesterin säestyksellä. MD:n toiminnanjohtaja ja Roadin ohjaaja Elina Jakowleva on ideasta täpinöissään, mutta niin mieletön kuin idea onkin, hän ei ota siitä kunniaa itselleen. ”Idean heitti eräs ystävä, joka työskentelee itse raskaassa teollisuudessa esimiestehtävissä. Hänellä ei ole mitään tekemistä teatterin kanssa, mutta hän kerran ehdotti, että miksi emme ottaisi näytelmään yleisöä mukaan esiintymään. Idea oli meistä kaikista ihan mieletön”, Jakowleva sanoo. ”Kauan sitä kuitenkin sulateltiin. Mietittiin, miten se sopisi esitykseen, miten se toteutetaan ja mitä jos se ei toimikaan. Itse olen ollut yhtenä päivänä täysin ajatuksen takana ja seuraavana epäillyt taas”, hän tunnustaa. Lopulta sopiva kohtaus idean toteuttamiselle löytyi, ja se päätettiin ottaa mukaan. Jakowleva sanoo, ettei ainakaan itse muista nähneensä tai kuulleensa vastaavasta aiemmin. Etukäteiskiinnostus onkin ollut valtavaa. ”Meillä on televisiossa Idols, Talent ja Tanssii tähtien kanssa. Ihmiset haluavat esiintyä, joten miksi ei? Annetaan heille mahdollisuus!”

Äänellään variskin laulaa ROADin tavismiehitykseen voi ilmoittautua täyttämällä netissä ilmoittautumislomakkeen. Lomakkeella on yhdeksän kappalevaihtoehtoa, joista voi valita itselleen yhden, sekä esityspäivät, joista valitaan niin ikään yksi. Jos samalle esitykselle tulee useampia ilmoittautuneita, esiintyjä arvotaan. Koska musikaali sijoittuu nykyajan Suomeen, kappaleet on valittu vuosituhannen vaihteen molemmin puolin. ”Biisit on valittu yhdessä bändin kanssa ja ne ovat sellaisia, että ne suurin piirtein istuvat tarinaan. Mukaan on koetettu ottaa sekä miehille että naisille ja eri-ikäisille sopivia kappaleita – sellaisia, joita karaokessakin yleisimmin tykätään laulaa”, Jakowleva selittää. Tehtävään valittuun henkilöön otetaan etukäteen yhteyttä ja hänen kanssaan sovitaan sävelkorkeudet jne. Ennen esitystä katsojalla on mahdollisuus harjoitella lauluaan bändin kanssa.

Toiminnanjohtajaa hykerryttää ajatus siitä, että esitys on joka kerta erilainen ja ainutlaatuinen. Hän uskoo, että suomalaisista löytyy karaoke-kansa myös teatterissa eikä kanna huolta esitysten tasosta. ”Eihän karaoke-baarissakaan kysytä, osaatko laulaa”, hän toteaa. ROAD on tanssimusikaali, joka on saanut innoituksensa amerikkalaisesta Thelma ja Louise -elokuvasta. Vapauden ja himon teemoja käsittelevä musikaali sijoittuu 2000-luvun Suomeen, jossa kaksi naista lähtee etsimään vapautta ja nautintoja. Musikaalin on käsikirjoittanut Janne Mäkelä ja sitä tähdittävät suosikkilaulajat Saija ”Sani” Aartela ja Ville Leinonen. Ensi-ilta on Hällä-näyttämöllä Tampereella 28.10. ja siitä nähdään 26 esitystä. Musikaalitähdeksi voi ilmoittautua 9.10. saakka Tanssiteatteri MD:n nettisivuilla www.tanssiteatterimd.fi.

www.kotimaassa.fi

Teatteriteema

Liisa Mustonen (Nastasja Filippovna) ja Mikko Pörhölä (Ruhtinas Myshkin) Kuva: Stefan Bremer

Myshkin myös sekoittaa kaiken, sillä hänen käyttäytymisensä ei sovi raameihin. Se on haastavaa ja vaarallista, koska se paljastaa huijaukset ja tekee kompromissit naurettaviksi. Myshkin on itse kompromissiton narri, lapsen kaltainen. Hän ei pelaa mitään peliä - siksi häntä sanotaankin idiootiksi. Idiootti on siis eräänlainen pyhimystarina. Idiootti on myös moninkertainen rakkaustarina, jossa tunteet käyvät yliluonnollisen suurina, piinaavina, huumaavina. Kaikki ovat riippuvuuksiensa vallassa.

Idiootti

Tunnustuksia rahasta, lihasta ja kauneudesta

Dostojevskin Idiootti on ”yhden lajin extremeä”. Se on huikea trilleri, joka syntyy ihmisten välisistä psykologisista jännitteistä, intohimoista ja tunnepeleistä. Tarinan maastona toimii rahan, lihan ja kauneuden kolmiyhteys. Kaikki on kaupan. Ihminenkin. Raha määrää, ihmisellä on vaihtoarvo. Idiootin maailmalla ja meidän ajallamme on monia yhteisiä piirteitä.

Näytelmän on Fjodor Dostojevskin romaanista dramatisoinut Seppo Parkkinen, ohjaus on Kaisa Korhosen.

Näytelmän ensi-ilta on Revontulihallissa 16.9.2009. Revontulihalli on Espoon Kaupunginteatterin omien tuotantojen esityspaikka. Sen katsomo- ja pohjaratkaisut vaihtelevat produktioiden mukaan. Esitystekniikka on nykyaikainen ja katsomo yleisöystävällinen: kaikkialta näkee ja kuulee hyvin. Revontulihallissa on induktiosilmukkajärjestelmä. Liikuntarajoitteisille on omat katsomopaikat. Liikkumista helpottaa myös hissi.

Eeva Oksman

ostojevskin Idiootti on tarina täydellisen hyvästä ihmisestä ja niistä seurauksista, joita hyvyys saa aikaan.

Rutiköyhä ruhtinas Myshkin on outo olento, sillä hän ei tunne sitä pahuuden aluetta, jolla maailmassa selvitään. Hän katsoo roolien läpi suoraan ihmisten sisimpään ja näkee heissä olevan hyvän. Kaikkialla mihin Myshkin ilmestyy, ihmisten väliset suhteet tulevat läpinäkyviksi ja hierarkiat häviävät. Myshkin mullistaa maailmaa. Hän levittää ympärilleen iloa, valoa ja myötätuntoa.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2009

Paikkoja on produktion mukaan 260 - 400 ja rivejä produktiosta riippuen keskimäärin 10. Paikat ovat numeroituja.

Espoon Kaupunginteatteri toimii entisessä painotalossa, Revontulentie 8, Tapiola Kuva: Heikki Örn

anssi valtonen

LAPPEENRANNAN KAUPUNGINTEATTERI

pauli hanhiniemi

Liput 32/29/23 € jyvaskyla.fi/kaupunginteatteri

arto paasilinna

Anton Tšehov

Sovitus ja ohjaus Janne Saarakkala Skenografia Tarja Jaatinen Ensi-ilta 26.9. Jukola-salissa

OHJELMISTOSSA MYÖS Koko perheen balettisatu Lumikki ja seitsemän kääpiötä, ensi-ilta 30.10.

Ohjelmistossa myös: NIIN KUIN TAIVAASSA REVIISORI (ensi-ilta 30.10.) FUNDAMENTALISTI VIIRU JA PESONEN ILONI ON SURUJA SUUREMMAT (ensi-ilta 22.10.)

Lippumyymälä p. (014) 266 0110 Ryhmämyynti p. (014) 266 4175

Laulunäytelmä rillumarein tekijöistä Päivänsäde, Minä ja Menninkäinen, ensi-ilta 14.11. Yleisön suosikkifarssi Se ainoa oikea ja kohunäytelmä Minä olen Adolf Eichmann. VAIN 4 ESITYSTÄ! esitykset 30.9.-24.10. Puh. (05) 616 2290 Ryhmät puh. (05) 616 2300 teatteri@lappeenranta.fi www.lappeenrannanteatteri.fi

Liput 8.50–22 €

Sisko ja sen veli

Ohjaus ja käsikirj. Jari Luolamaa Neil Hardwickin TV-sarjan pohjalta Nyt saa nauraa niin että penkiltä putoaa!

Esityskausi 8.10.09 - 27.3.2010 Uudenkaupungin Teatteri Puh. 02-84515440 www.uudenkaupunginteatteri.ﬁ

OHJAUS

TUOMAS PARKKINEN

MUSIIKIN JOHTO

JUSSI VAHVASELKÄ

KOREOGRAFIA

MIKKO AHTI

E N S I - I LTA 1 1 . 9 . 2 0 0 9

TURUN KAUPUNGINTEATTERIN

PÄ Ä N ÄY T TÄ M Ö L L Ä Lippumyymälä (02) 262 0030 | Myyntipalvelu (02) 262 0080 Lippupiste 0600-900900 (1,75/min+pvm) | www.teatteri.turku.ﬁ | Liput 35,-/30,-/27,-

www.kotimaassa.fi

Teatteriteema

Kaksi kynttilää ikkunalla

asa Teater ottaa käsittelyyn aran aiheen. Peter Snickarsin kirjoittama ja ohjaama näytelmä Två ljus i fönstret musiikkidraama kertoo vuoden 1918 tapahtumista.

”Joka vuosi joulukuun kuudentena sytytän ikkunalaudalle kaksi kynttilää. Yhden äidille ja yhden isälle…”

Kaksi nuorta rakastuu toisiinsa, mutta sota, joka jakaa kansakunnan kahteen vihamieliseen leiriin, erottaa heidät. Heidän rakkaudestaan saa alkunsa lapsi, joka saa nimekseen Lahja. Kun sisällissota puhkeaa, ajautuvat Lahjan vanhemmat eri puolille ilman, että kukaan on sitä toivonut: moderni Aili punaisten puolelle ja isä Lennart valkoisten puolelle. Molemmat puolet syyllistyvät julmiin rikoksiin. Lahja kasvaa ilman vanhempiaan.

Två ljus i fönstret seuraa kahden pohjanmaalaisen perheen tuskaa väkivaltaisen vuoden 1918 aikana.

Två ljus i fönstret –näytelmä kertoo tavallisista ihmisistä, jotka taistelevat uskomansa totuuden puolesta – jotka toi-

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2009

voivat parempaa tulevaisuutta lapsilleen ja lastenlapsilleen. Se käsittelee punaisia ja valkoisia, yhteistä historiaamme. Två ljus i fönstret on tuore musiikkidraama, joka peilaa vuoden 1918 tapahtumia sovinnon peilistä. 90-vuotiajuhlat marraskuussa Wasa Teater aloitti toimintansa 1. marraskuuta vuonna 1919. Teatteri on ruotsinkielisen Pohjanmaan ainoa ammattiteatteri. Sen esitykset kuvastavat alueellisia kokemuksia ja pohjalaista identiteettiä. Wasa Teater valmistaa vuosittain 6-7 ensi-iltaa ja teatterin ohjelmistossa on kaikenikäisille sopivia näytelmiä.

Ohjelmistossa on mm. klassista ja nykydraamaa, musikaaleja, perhenäytelmiä, lasten- ja nuortenteatteria sekä vierailevia esityksiä. Wasa Teaterissa käy vuosittain 40 000–45 000 katsojaa. Teatterin kunnianhimoinen tavoite on tehdä hyvää teatteria, joka yllättää, viihdyttää koskettaa ja saa aikaan vuorovaikutusta yleisön kanssa. Näytelmät, joissa on käytetty Pohjanmaan ruotsinkielisiä murteita, ovat tehneet esitykset yleisölle vielä läheisemmiksi ja eläviksi. Ruotsinkielestä huolimatta Wasa Teaterilla on myös runsaasti suomenkielistä yleisöä. Teatterin kieli on kansainvälistä! Två ljus i fönstret saa kantaesityksen 14.11.2009 ja juhlanäytäntö on 21.11.2009. Eeva Oksman

RIIHIMÄEN TEATTERI

Michael Frayn

Käsikirjoitus Kari Hotakainen Ohjaus Taru Kivinen

Saranat JA Sardiinit

PUNAHUKKA KOTIMAINEN Draamakomedia ENSI-ILTA 5.9.2009

KATSO ESITYSPÄIVÄT JA –AJAT

-FARSSIKOMEDIA

Piirros: Ilona Laitinen

ENSI-ILTA 30.10.2009 FARSSI TÄYNNÄ SÄPINÄÄ JA SUTINAA!

www.riihimaenteatteri.fi

LIPUNMYYNTI: puh. (019) 764 6610 (pvm) ja Lunastaessasi lipun Lippupisteen toimipaikasta lisätään lipun hintaan 1,5 € toimitusmaksu per lippu.

Uusi!

Musiikkiteatteri Kapsäkki monen maun musiikkiteatteri

PARASTA ENNEN -KABAREE 13.9.–6.12. Annamari Kähärä, Kristiina Halttu, Taisto Oksanen ja Reetta Ristimäki

FETISSIKABAREE 2.–19.12. Niina Hosiasluoma, Jarmo Julkunen, Antti Korhonen, Veera Railio ja Janek Öller

MARIA DE BUENOS AIRES -TANGOOPERITA 14.–22.11. Kristiina Elstelä, Juha Hostikka, Panu Varstala ja Maria Ylipää

Kantaesitys lapsille! M MAUKKA JA VÄYKKÄ 4.–29.11. Paavo Kerosuo, Niko Kumpuvaara ja Lotta Kuusisto

SPAGETTIOOPPERA 13.9. ALKAEN Aarioita ja kohtauksia pastalla höystettynä joka toinen sunnuntai Ohjelmaravintola Allotriassa. Esiintyjinä: mm. Laura Jurkka, Juha Kotilainen, Jyri Lahtinen, Petri Pöyhönen, Hermanni Rask, Reetta Ristimäki. Menu: www.allotria.ﬁ

Liput: Lippupiste ma–su 7–22, p. 0600 900 900 (1,75 €/min.+pvm), www.lippu.ﬁ tai tuntia ennen ovelta. Musiikkiteatteri Kapsäkki, Hämeentie 68, puh. 09 260 0907, info@kapsakki.ﬁ

akki_Kotimaassa_90x128.indd 1

www.kapsakki.ﬁ

7.9.2009 14

www.kotimaassa.fi

Teatteriteema

Aluksi kaikki on normaalia arkipäivän idylliä, kunnes arjen turvallinen, mutta ohut pinta, alkaa säröillä. Mies ja vaimo kuuluvat siihen sitkeään ihmislajiin, joka ei hevin anna periksi, vaikka mies menettää työnsä, eikä vaimolla sitä ole ollutkaan. He perustavat autotalliin baarin, mutta asiakkaita ei käy. Rähisevä keski-ikäinen pariskunta syö ja juo – ja haaveilee lottovoitosta. Sillä niin kauan kuin on toivoa, on elämää.

Voitto kotiin (Londn-l.ä-Lübbenau) Eeva Oksman

Tuula Vehanen

Oliver Bukowski (s. 1961) on kirjoittanut Saksan jälleenyhdistymisen jälkeiseen aikaan sijoittuvan Londn-L.Ä-Lübbenau–näytelmän, jonka tapahtumat voisivat tapahtua millä tahansa Euroopan syrjäkulmalla. Bukowski on saksalaisen nykynäytelmän särmikäs ja omintakeinen edustaja. Hänen yhteiskuntakriittiset näytelmänsä kuvaavat myötätuntoisesti ihmissuhteita, arjen mielettömyyttä, odotusten ja todellisuuden julmaa ristiriitaa.

Näytelmän rooleissa nähdään Anne Nielsen ja Juha Veijonen, ohjaus on Seppo Honkosen. Oliver Bukowskin tekstin on suomentanut Jukka-Pekka Pajunen. Näytelmän ensi-ilta on torstaina 15.10.2009 klo 19:00. Esitys on Teatteri Vantaan ohjelmistossa vain syksyn 2009 suuresta kysynnästä huolimatta. Viimeinen esitys nähdään 8.12.09. Näytelmä sai kantaesityksen Kuopion kaupunginteatterissa 24.1.2007.

Teatteri Vantaa koskettaa katsojaa esittämällä itkettävän hauskan tragikomedia pariskunnan elämänmenosta. Se mietityttää, puistattaa, naurattaa ja lopulta liikuttaa.

Teatteri Vantaa Teatteri Vantaa (Kehä III) on vuonna 1985 perustettu vantaalainen ammattiteatteri. Teatterin perustajana oli pariskunta Matti Pasanen ja Anne Nielsen. Teatteri on koko historiansa aikana tehnyt runsaasti kiertue-esityksiä Etelä-Suomen alueella oman Silkkisaliohjelmiston lisäksi. Tikkurilan Silkkitehtaalle vuonna 1995 kunnostettuun Silkkisaliin mahtuu 100–120 katsojaa. Tunnelmallinen Silkkisali on ollut vetovoimainen ja intiimi teatteritila, jossa on nähty niin aikuisten kuin lasten teatteriesityksiä, musikaaleja, konsertteja ja draamaa.

Anne Nielsen ja Juha Veijonen

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2009

Kustavin Käsityökylä

Kustavin Joulukylä käsityöpajoineen on avoinna 14.11.–13.12. lauantaisin ja sunnuntaisin klo 10–18.

muuttuu Joulukyläksi

Paratiisipajan tunnelmallisessa kynttiläpajassa hyllyt notkuvat ihanasti tuoksuvia kynttilöitä ja saippuoita. Paratiisipajan sisustusmyymälästä voi hankkia pukin konttiin laadukkaita kodin tekstiilejä, hienoja sisustustuotteita sekä runsaasti muita kivoja joululahjoja.

Sepänpajassa kilkuttavat ahkerat käsityöläiset, joilta voi ostaa tarpeellisia esineitä mökille tai kaupunkiasuntoon. Savipajan kahvilassa voi poiketa ostosten lomassa virkistymään hyvästä kahvista ja tuoreesta munkista tai nauttimaan makoisaa, jouluista riisipuuroa.

Mustion Linna tarjoaa jokaiselle jotakin. Tervetuloa!

Tavataan Mustion Linnassa!

Mustion Linna

Kustavin Savipajan tehtaanmyymälässä on joulun aikaan esillä oman keramiikkapajan korkealaatuisten tuotteiden lisäksi runsaasti tekstiilejä, tyynyliinoja, puutuotteita, herkkuja, kortteja, keittiötuotteita ja paljon muuta ihanaa pukin konttiin sopivaa. Kustavin Savipajassa koko tuotanto valmistetaan täysin käsityönä.

Mustion Linnan kauniin miljöön keskellä ajatukset saavat siivet. Puiston rauhaisa suoja ja ympäristön moderni vanhanaikaisuus luovat loistavat puitteet niin onnistuneelle kokoukselle kuin lomailullekin.

Mustion Linnan persoonalliset huoneet, kokoustilat ja Linnankrouvin hyvät ruuat sekä ystävällinen palvelu tekevät olostasi mukavan. Runsaasta aktiviteettien valikoimastamme löydät myös teille sopivaa toimintaa – jos niin haluatte. Toiminnan jälkeen maistuvat hyvät löylyt saunassa ja uinti Mustion joen puhtaassa vedessä. Tervetuloa!

Hållsnäsintie 89, 10360 Mustio / puh. +358 (0)19 36 231 / www.mustionlinna.fi PS Kysy lisää edullisista kokouspaketeistamme ja tunnelmallisesta pikkujoulusta!

www.kotimaassa.fi

Kokousmatkailu

urha ja tavoitteeton kokous on ajanhukkaa. Vapaamuotoiset tapaamiset ja aivoriihet ovat eri asia kuin kokous, jolla on aina oltava tavoite, esityslista ja puheenjohtaja. Sekä järjestäjien että osallistujien on pidettävä kiinni aikatauluista, pyrittävä tehokkuuteen ja vältettävä turhia jorinoita ja jutustelua. Ryhdikkäästä etenemisestä huolehtiminen on myös muiden osallistujien kunnioittamista. 1. Mihin pyrimme?

Anne Pentti

Onn

Kokouksella pitää olla tavoite. Se voi olla yritysten yhteistyön käynnistäminen, parkkipaikan jakamisesta sopiminen tai kaupan hinnasta päättäminen. Kerro kokouksen osallistujille jo kutsussa, mitä varten paikalle tullaan jotta he pystyvät etukäteen miettimään oman kantansa asiaan.

3. Milloin kokoonnumme? Varmista, että tärkeimmät osallistujat pystyvät tulemaan paikalle ennen kuin lähetät kutsut. Mikään ajankohta ei koskaan ole sellainen, että kaikki kutsutut pääsisivät paikalle, älä anna sen häiritä. Kerro kokouksen tavoitteista niillekin, jotka eivät pääse paikalle ja kuuntele heidän näkemyksiään, jotta voit tarvittaessa esittää ne kokouksessa heidän puolestaan.

n e istune

4. Mitä esityslistalle tulee?

kokouksen ainekset 2. Keitä kutsumme?

Liian suuri osallistujamäärä vähentää tehokkuutta. Osallistujilla pitää olla kokoukselle jotain annettavaa. Muista kuitenkin kutsua paikalle kaikki ne henkilöt, joita ilman ratkaisua ei voida tehdä. Henkilöitä, joilla ei kokouksen tavoitteen saavuttamisen kannalta ole merkitystä, ei kannata kutsua. Lopputuloksesta voi myöhemmin kertoa laajemminkin. Teatteriyleisöä ei kokouksessa tarvita.

Esityslista on kokouksen runko ja sitä pitää seurata niin tarkkaan kuin mahdollista. Anna tärkeimpien osallistujien lukea esityslista ennen kuin lä hetät sen muille. Älä ota liikaa asioita kä siteltäväksi yhteen kokoukseen ja varmista, että tärkeimmät asiat käsitellään ensimmäisenä.

5. Kuinka paljon aikaa kuluu? Aikatauluta kokous mahdollisimman tarkkaan etukäteen. Näin osallistujat hahmottavat asioiden tärkeysjärjestyksen ja pikkuasioiden jahnaamiseen ei kulu turhaan aikaa. Osallistujat osaavat varata aikaa sopivasti eikä kenenkään tarvitse poistua kesken tilaisuuden.

6. Missä tapaamme? Valitse paikka kokouksen luonteen mukaan. Lyhyelle päiväkokoukselle keskeinen ja neutraali paikka, jossa voi syödä lounasta ja jonka läheisyydestä löytyy hyvin pysäköintitiloja. Opasta tulijat paikalle, laita kartta mukaan kutsuun. Jos kokous on pidempi, voit valita persoonallisemman paikan. Muista kuitenkin, että kaikki eivät ole tehokkaimmillaan saunassa, tanssiravintolassa tai metsälaavulla.

7. Jäättekö yöksi? Jos kokous on pitkä tai osallistujat tulevat kaukaa, huolehdi siitä, että majoitus on varattu ajoissa ja että huoneita on riittävästi. Varo liikaa vaatimattomuutta tai ylellisyyttä.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2009

8. Kuka ajaa? Jos varaat yhteiskuljetuksen, varmista, että tulijat haluavat tarjottua kuljetusta käyttää. Tyhjä bussi tulee kalliiksi. Jos saat osallistujat sopimaan keskenään kulkemisesta henkilöautoilla, tulee kokousasioita yleensä mukavasti puitua pienissä ryhmissä jo matkalla kokouspaikalle.

9. Mitä syödään? Kahvi ja viineri ei innosta juuri ketään eikä lisää kokouksen tehokkuutta. Tarjoa ruisleipävoileipä ja vaikka puuroa aamukokouksen aluksi. Muista kertoa kutsussa etukäteen, mitä on tarjolla. Iltapäiväkokouksessa hyvä tarjoilu on vaikka hedelmälautanen. Lounasaikaan ei tarvita gourmetruokia vaan noutopöytälounas on parempi vaihtoehto.

10. Mitä ohjelmaa tarjotaan? Älä liioittele ohjelmatarjonnassa. Paras ohjelma on sellainen, joka tukee kokouksen ohjelmaa ja antaa lisätietoa käsiteltävänä olevasta aiheesta. Ei sambatyttöjä yrittäjänaisten vuosikokoukseen.

11. Milloin kutsut lähetetään? Lähetä kutsut ajoissa. Pyydä ilmoittamaan osallistumisesta hyvissä ajoin ennen kokousta. Kerro määräpäivä. Lyhyen kokouksen ja paikallisen palaverin kutsut voi lähettää sähköpostilla. Kun osallistujat tulevat eri puolilta Suomea, on kuukausi liian lyhyt aika kutsujen lähettämiselle. Puoli vuotta ei ole kovin pitkä aika jos osallistujat tulevat paikalle eri maista.

12. Mitä materiaalia lähetetään? Lähetä riittävästi materiaalia kutsujen mukana, jotta osallistujat tietävät, mistä on tarkoitus päättää ja mitä taustatietoa aiheesta on saatavilla. Älä piilota tai panttaa tietoa. Pistä osallistujat töihin ja pohtimaan asioita jo etukäteen. Anna ennakkotehtäviä, jotka käsitellään kokouksessa.

13. Mitä sihteeri tekee? Sihteeri hoitaa käytännön asiat ennen kokousta, sen aikana ja sen jälkeen. Hän ei ole pelkkä kirjuri ja hänen on pystyttävä hyvään yhteistyöhön puheenjohtajan kanssa.

14. Mikä on puheenjohtajan tehtävä? On kaikkien edun mukaista, jos puheenjohtaja on voinut valmistautua tehtäväänsä etukäteen. Hänen on hyvä tuntea käsiteltävänä oleva asia. Hän jakaa puheenvuorot, pitää kokouksen ryhdissä ja tekee kokousta eteenpäin vieviä yhteenvetoja.

15. Kuka kiteyttää? Puheenjohtaja kiteyttää sen, mitä kokouksessa päätettiin. Hän tiivistää tehdyt päätökset, varmistaa, että asia on oikein ymmärretty, kertoo, mistä on sovittu ja huolehtii, että jatkotyöskentely lähtee käyntiin.

16. Mitä jälkeenpäin tehdään? Kokouksen jälkeen jokaisen pitää tietää, miten asiat etenevät ja miten päätösten toimeenpanemista seurataan. Puheenjohtajan ja sihteerin pitää huolehtia kokouksen osanottajien kiittämisestä.

www.strandhotell.fi | www.skargardscentret.fi Saaristokeskus

Korpoström

• Hienot kokoustilat • Upea uusi hotelli • Laadukas ravintola • Huikea ympäristö • Uusi kokonaisuus saaristossa Pyydä tarjous! www.strandhotell.fi www.skargardscentret.fi

www.kotimaassa.fi

Kokousmatkailu

Miksi? kokousmatkalle

Syksyn alkaessa meitä kutsuvat taas monenmoiset kokoukset ja työseminaarit. Päämääränä kokoontumisille on saavuttaa hyvässä hengessä neuvoteltuja päätöksiä, herättää idearikkaita keskusteluja ja tuottaa ihan uusia, tuoreita ajatuksia. Kun halutaan paras mahdollinen lopputulos, pitää huolella miettiä, missä kokoonnumme, ja miten järjestelyt hoidetaan. Meille kokouksien ”suurkuluttajille” on liiankin tuttua se, miten kokouksiin saavutaan tämän päivän malliin joustavaa kokoontumisaikaa ja loppumisaikaa noudattaen. Kun kokouspaikaksi valitaan vaikkapa risteilylaiva tai oman paikkakunnan ulkopuolella oleva kokoushotelli, on jokaisen osallistuminen melko taattua alusta loppuun. Kokoukselle varattu aika rauhoittuu, asioihin maltetaan keskittyä kunnolla ja myös vapaalle seurustelulle jää arvokasta aikaa. Ne hetket saattavat olla joskus jopa tärkeimpiä onnistuneen lopputuloksen saavuttamisessa. Jos puheenvuoro jäi palaverin tiimellyksessä pyytämättä, voi mielipiteensä kuitenkin kertoa vaikkapa yhteisen aterian yhteydessä. On myös tärkeää tutustua saman yhteisön tai lautakunnan ihmisiin, ja oppia ymmärtämään ihmisten arvomaailmaa ja ajatuksia yhteisen sävelen ja yhteisten päämäärien saavuttamiseksi.

Venevajoissa ei yleensä ole takkaa, mutta Calliolassa on! Calliolan kuvat: Pekka Hannila

Ideariihi Calliolassa ja juhlat Gullössä vai toisinpäin? Eeva Oksman

aaseporin alueella on paljon luomutiloja, ja lähiruoka on siellä arvossaan. Lähiruokaa voi ostaa torilta tai maatilakaupoista. Alueella on myös lukuisia eriomaisia ravintoloita sekä mielenkiintoisia kokous- ja juhlapaikkoja. Gullön krouvi on tilausravintola jossa pidetään juhlia, häitä ja kokouksia. Komea krouvi sijaitsee kartanon mahtavassa 1860-luvun kivinavetassa, josta on kauniit

näkymät yli vanhan kulttuurimaiseman kartanonlahdelle. Salissa on tilaa sadalle vieraalle. Paksut kiviseinät, ikkunasyvennykset ja massiiviset kattopalkit luovat rustiikin tunnelman. Krouvin ullakolle valmistuu talvella 2010 uusi kokoustila 50 hengelle. Gullön krouvi tarjoaa lähiruokaa sanan varsinaisessa merkityksessä. Tarjolla on omien metsien hirveä, valkohäntäpeuraa ja met-

Kokous-, matka- ja ohjelmapalvelut voidaan jättää myös osaajien käsiin käyttämällä järjestelyjen hoitamisessa ammattilaista. Näin vastuuhenkilötkin voivat keskittyä järjestelyjen sijaan kokouksen varsinaiseen aiheeseen. Oheispalveluiden hoituessa mallikkaasti onnistuu kokouskin toivotulla tavalla. Kirsi-Marja Salonen, yrittäjä / Turku

Navetasta tilausravintolaksi Gullön tyyliin.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2009

säkaurista. Riistan kulkua seurataan jahtipaikalta kartanon oman teurastamon ja kylmätilojen kautta edelleen keittiöön ja vieraiden lautasille. Linturuokalajien raaka-aineet tulevat Gullön kaislikkoisilta rannoilta tai ulkosaariston luodoilta. Sienet ja marjat haetaan omasta metsästä ja suurin osa vihanneksista ja yrteistä kasvatetaan kartanon kasvimailla ja kasvihuoneessa. Kala ostetaan aina mahdollisuuksien mukaan ympäröivän saariston kalastajilta. Muutkin tarvikkeet pyritään hankkimaan aina paikallisilta toimittajilta.

Calliola on kansainvälisen tason huippulaadukas kokous-, koulutus- ja majoituspalvelukeskus Snappertunassa, Raaseporissa. Calliolassa on neljä kokoussalia, joista suurin, IdeaCallio, on avara ja valoisa, saaristolaiseen henkeen sisustettu, vanhanajan tunnelmaa huokuva sali koulutuskeskuksen toisessa kerroksessa - navetan

IdeaCallio navetan ylisillä. Calliolan upealla rannalla (alla) viettäisi vaikka koko päivän palaveritaukoa.

ylisillä. Kirjasto on pienempi, lämminhenkinen sali rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa. ”Uusvanha” Venevaja-kokoustila sijaitsee aivan rannantuntumassa ja sopii erinomaisesti sekä vaativiin kokouksiin että tunnelmallisiin illanistujaisiin. Päätalon Sali soveltuu pienten ryhmien kokouksiin. Calliolan majoitustilat sijaitsevat yksilöllisissä ja korkeatasoisissa rantahuviloissa ja huoneistoissa. Lisäksi tarjolla on muutamia 1-2 hengen huoneita muun muassa tilan yli 100 vuotta vanhan päärakennuksen toisessa kerroksessa. Kaikki majoitustilat ovat valoisia ja tilavia sekä useimmista on merinäköala. Idylliravintolan ruokailutunnelmaa luovat kynttilät

ja Idyllin lämmin ilmapiiri. Kesällä illallisen voi nauttia vaikka luonnon helmassa keskellä lintujen laulua ja lehtien havinaa. Calliolan keittiömestarin suunnittelemissa, kausittain vaihtuvissa menuissa nautitaan niin saaristonherkkuja kuin muitakin makuelämyksiä. Saunatiloissa on säilytetty voimakas yhteys luontoon: materiaalit ja värien käyttö korostavat meren läheisyyttä ja synnyttävät tunnelmallisia saunahetkiä ympäri vuoden. www.gullo.fi www.calliola.com

Lounaskeitto teki kauppansa, Calliolan Iisakki hakee lisää. Lautaselle voi tilata vaikka suoraan Gullön metsistä taatusti tuoretta riistaa.

Gullön krouvi on 1860-luvulta, tekniikka 2000-luvulta.

www.kotimaassa.fi

Kokousmatkailu

Orangerie

Kokous Linnassa

Eeva Oksman

Mustion Linna

Edelfelt on entinen ruukinkonttori ja myöhemmin asuinhuoneistorakennus. Nyt Edelfeltissä on 11 viihtyisää, englantilaistyylistä hotellihuonetta.

ustion Linna sijaitsee Raaseporin Karjaalla, noin 75 kilometrin päässä Helsingistä. Se on yksi Suomen merkittävimmistä kartanoista. Uusgoottilaisen kiviportin takana aukeaa aitona säilynyt kartanomiljöö laajoine englantilaisine maisemapuistoineen. Päärakennus on nykyään museona ja kartanon alueen muissa rakennuksissa toimii ravintola ja tasokas kokoushotelli. Mustion Linnan hotellissa yöpyy vuosittain vähän yli 6 000 vierasta ja kokousväkeäkin kertyy vuoden mittaan noin 5 000. Vaikka Mustion Linnan hotellissa jokainen huone on erilainen, niissä on onnistuttu säilyttämään entisajan henki vaikka huoneet ovatkin täysin nykyaikaisia. Kokoustilat sijoittuvat vanhoihin tunnelmallisiin rakennuksiin; hevostalliin, viljamakasiiniin ja työväen asuintaloihin. Yhteen rakennukseen mahtuu yksi kokousjoukko kerrallaan, jolloin täydellinen työrauha ja yksityisyys on taattu. Kaikissa kokoustiloissa on dataprojektori, TV + DVD, piirtoheitin, fläppitauluja sekä wlan-yhteys.

Ravintola toimii noin vuonna 1859 rakennetussa vaunutallissa. Linnankrouvin uusgoottilaisten tiiliseinien suojissa, takorautaisten kattokruunujen valossa, nautitaan Chaine de Rôtisseur -kilvellä varustetun keittiön herkuista. Ravintola on tunnettu hyvästä ruuastaan ja palvelustaan, ja siellä voi vieläkin aistia vanhan ajan ilmapiirin. Gourmet-tason ruokien valmistuksesta kiinnostuneet voivat osallistua Paanutalossa toimivan Kulinaarisen Instituutin järjestämille ylellisille kokkikursseille.

Linnan historiaa Mustio, joka sijaitsee samannimisen joen varrella, tunnetaan parhaiten rautaruukista. Sen perusti Juhana herttua vuonna 1560. Noin viidenkymmenen vuoden tauon jälkeen

alkoi pysyvä ruukkitoiminta kuningas Kustaa II Adolfin päätöksen mukaan. Vuonna 1766 Mustion omistajaksi tuli Ruotsista kotoisin oleva Suomen vuorimestari Magnus Linder I, joka oli avioitunut vuosia kestäneen tarkastusmatkansa aikana Mustion ruukinpatruunan tyttären Anna Christina Kreijn kanssa. Heidän poikansa Magnus Linder II rakennutti puulinnan vuosina 1783–92. Talon piirsivät ruotsalainen Erik Palmstedt ja turkulainen

Rantasauna joen äärellä mahdollistaa uinnin joessa ”suoraan terassilta”. Orangerin kaksi saunaa ja Talvipuutarha ovat ihanteellinen paikka saunaillan viettoon isommallakin joukolla. Myös sieltä pääsee jokeen uimaan.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2009

Christoffer Friedrich Schröder, ja se edustaa tyylisuunnaltaan siirtymäkautta rokokoosta uusklassisuuteen. Rakennus on 32 metriä pitkä, 12 metriä leveä ja seinät nousevat yhdeksän metriä kivijalan yläpuolelle. Kiinteä sisustus on kustavilainen, ja taidokas käsityö on sille leimaa antavaa. Linnan 22 suurta huonetta henkivät arvokasta tunnelmaa. Huoneet on koristeltu käyttäen hyvää väri- ja muototajua. Kuviollisista parketeista oli rakennuttaja itse erityisen ylpeä. Ruukinpatruunan työhuoneen lattia, joka oli tehty neljästä eri puulajista, kuuluu talon

Näkymä Puulinnan Sinisestä salongista punaiseen. Vuosien saatossa ruukkimiljööseen rakennettiin lukuisia muitakin rakennuksia. Yksi huomattavimmista on Linnan länsipuolella sijaitseva valkoinen, kivestä tehty flyygelirakennus. Nykyinen omistaja, Magnus Linder IV osti rappiolle päässeen Mustion sukukartanon takaisin vuonna 1985. Hän käynnisti välittömästi laajan restaurointityön museoviraston valvonnassa. Nykyään sisätilat säteilevät taas kustavilaisen kauden ajatonta ja hienostunutta eleganssia.

Mustion linnan puisto Linnaa ympäröivä puistoalue on lähes 20 hehtaarin laajuinen. Noin tunnin mittaisella esittelykierroksella pääsee tutustumaan puiston mielenkiintoiseen historiaan, sen muotoutumisesta alkujaan barokkivaikutteisesta puistosta nykyiselleen. Puistossa on runsaasti myös puutarhataidetta. Käytävien varrella on runsaasti antiikin jumaluuksia kuvaavia patsaita. Mutkittelevia hiekkakäytäviä reunustavat ikivanhat jalopuut, lukemattomat istutukset, lammet ja patsaat. (jatkuu...)

upeimpiin. Suuren salin symmetriset trompe l’oeil -koristelut on maalattu Erik Palmstedin piirustusten mukaan. Juhlakerroksen inspiroivin huone on niin kutsuttu kuninkaanhuone. Täällä on vielä nykyäänkin kullattu katosvuode, jossa Kustaa III:n oletetaan nukkuneen vuonna 1788. Rakennus on yksi Suomen suurimmista ei-kirkollisista puurakennuksista. 1700-luvun lopulla valmistuneen Puulinnan julkisivu on 32 metriä leveä.

www.kotimaassa.fi

Kokousmatkailu (...jatkoa) Puistossa kasvaa muun muassa Mantšurian korkkipuu. Kun 1850-luvulla muotiin tuli vapaamuotoisempi, niin sanottu englantilainen puisto, perustettiin joen toiselle puolelle Tryckbackaksi kutsuttu alue, jonka korkeimmalle kukkulalle rakennettiin huvimaja, Temppeli.

Magnus Linder IV:n tultua omistajaksi rakennukset ja polut kunnostettiin, tehtiin uusgoottilainen terassi, ja kadonneiden huvimajojen tilalle rakennettiin uudet. Puistoon on sen jälkeen tehty vielä mm. puro, lummelampi, vesiputous ja lummepolku. Linnanpuistossa kiemurtelevien polkujen verkosto vastaa sitä, joka oli olemassa 1900-luvun alussa. Mustionjokeen, nykyisen ravintolan lähelle, keinotekoiselle saarelle rakennettiin vuonna 1996 huvimaja. Arkkitehti Filip Linderin piirtämä huvimaja on pienempi kopio vanhasta, nyt jo kadonneesta huvimajasta. Mustion puisto on nykyään yhdistelmä sekä vanhaa että uutta puistokulttuuria täydessä sopusoinnussa.

Mustion Linna /Svartå Gård Oy on moderni yritys, joka toimii 1800-luvun kartanomiljöössä. Toiminnallaan se pyrkii pitämään elävänä aitoa kartanokulttuuria vanhan ja uuden oikealla tasapainotuksella.

Moderni

kokous luonnon helmassa Mira Piispa

iuntion kirkonkylässä sijaitseva, uusi Purnuksen jokilaakson kokoushuvila on aivan Naturaluonnonsuojelualueeksi määritellyn Siuntionjoen ja maatilan tuntumassa. Lähellä sijaitseva 80 hengen kota luo mahdollisuuden mukavaan yhdessäoloon nuotion äärellä, luonnon keskellä ja rauhassa liikenteen hälyiltä. Korkealle rakennetulle kallioterassille mahtuu jopa sata ruokailijaa. Katetulta terassilta voi ihailla edessä aukeavaa maalaismaisemaa jokineen ja koskineen. Näin kokousta voi halutessaan laajentaa luontoon.

Uusi kokoushuvila Modernin kokoushuvilan varusteisiin kuuluvat videotykki, valkokangas, fläppitaulu ja internet-yhteys. Myös pienryhmätiloiksi soveltuvissa kahdessa mökissä on toimiva internet-yhteys. – Kokoushuvilan valoisa kokoushuone on optimaalinen noin 20−30 hengen ryhmälle, mutta siellä mahtuu kyllä pitämään kokousta jopa 40 ihmistä. Kokousväen käytettävissä ovat myös kaikki virkistys-, elämys- ja ruokapalvelumme AB SE-Action Oy:n toimitusjohtaja Susanne Ekström kertoo.

Mustion Linnan puistossa on runsaasti puutarhataidetta. Kuva: Mustion Linna

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2009

Purnuksen jokilaakson maisemissa kokoukseen voi yhdistää monenlaista tiimiaktiviteettia, kuten maatilarallia, seikkailurataa, retkiluistelua tai hiihtoratsastusta. Miltä kuulostaisi metsänneidon lepytys syksyn synkeänä iltana? Kun kokous aloitetaan mukavasti ryhmäyttävällä tehtävällä, saadaan aivosolut ja kemiat hyrräämään heti kokouksen alusta lähtien. Tehokkaan kokouksen jälkeen voidaan rentoutua yhdessä saunoen ja ruokaillen.

– Kokoushuvilan upouusi edustussauna lämpiää ikikiukaalla. Sen lauteille mahtuu kerrallaan 16 ihmistä. Tarvittaessa käytettävänä ovat myös mökkien saunat. Saunojen yhteydestä löytyvät tietysti myös suihkut ja pukuhuoneet. Huvilaan voi tilata ruuan meiltä catering-palveluna. Halutessaan voi ruokaa valmistaa itse mökkien täysin varustelluissa keittiöissä tai lähistöllä metsässä sijaitsevassa kodassa. Ruuanvalmistus kodan avotulella ja kiviuunissa on jo itsessään elämys, johon kannattaa varata riittävästi aikaa, Ekström muistuttaa. www.seaction.com

Purnuksen jokilaakson kokoushuvila. Kuvat: SE-Action

Reissun päällä

KORKEA HINTA JA HYVÄ MIELI Bärön merivartioasemasta on tehty vierasvenesatama. Puitteet eivät ole ylelliset ja kunnollisia venepaikkoja on vain parikymmentä. Kun lähestyimme laituria veneellä, ilmaantui paikalle punapuseroinen isäntä, joka auttoi rantautumisessa ja toivotteli tervetulleeksi. Merivartioasemalla pääsi saunaan ja keittiöstä tulvahteli hyviä tuoksuja. - Ahvenia olisi tarjolla ja Otto on poiminut kantarelleja, kertoi punapuseroinen. Vieressä hymyili sienisaaliistaan ylpeä koulupoika. Illan ainoa oikea ohjelma oli sauna ja ahvenfileet kantarellikastikkeella. Ruoka oli valmista heti kun saunan jälkeen istuimme terassin pöydän ääreen.

Tapahtuma- ja mainoskuvaukset

Jälkiruuaksi Otto tarjoutui lähtemään oppaaksi merivartioaseman 35 metrin korkuiseen torniin. Kiipeäminen oli jännittävää ja maisemat huimat. Nuori opas hoiti tehtävänsä mallikelpoisesti, veloitti asiakkailtaan euron jokaiselta ja neuvoi tornin huipulla miten kopiopaperista sai taiteltua lennokin. Lennätyskisa järjestettiin ja metsään laskeutuneiden lennokkien määrästä voi päätellä, että asiakkaita oli pojalla kesän mittaan riittänyt. Ahvenfileet ja kantarellit maksoivat enemmän kuin ruoka-annos kotikaupungin parhaassa ravintolassa. Maksoimme sen kakistelematta ja ilolla. Hyvästä ja luontevasta palvelusta oli mukavaa maksaa. Samoin Otto ansaitsi palkkansa kantarelleista ja opastuksesta. Kukkarosta poistunut raha unohtuu nopeasti, mutta hyvän ruuan ja palvelun tuoma ilo pysyy mielessä pitkään. ***** Kastelholman vierasvenesatama on suojainen. Sauna- ja suihkutilat ovat hyvät, pesutuvassa on upouudet koneet, satamakonttorissa myydään elintarvikkeita ja rannassa on polttoaineen jakelupiste. Mutta elokuun ensimmäisellä viikolla kävijöitä ei palvellut kukaan. Ovessa oli kyltti, jossa ilmoitettiin koko päivän mittainen aukioloaika, mutta ovi oli lukossa. Suihkuun pääsi, mutta sauna oli kylmä. Polttoainetankki oli lukittu. Parin sadan metrin päässä oleva ravintola oli kiinni.

Katso kuvagalleria netissä ja kysy lisää!

AdPhoto

Joni Rantasalo | Photography www.adphoto.fi | 0400 316 414

Seuraavana päivänä paikalle ilmaantui tyttö, joka istui palvelutiskin takana musiikkilaitteen kuulokkeet korvillaan. Hän katsoi silmiin sisään astuvaa asiakasta, mutta otti kuulokkeet pois vasta kun asiakas toisen kerran kysyi, oliko tuoremehua myytävänä. Ei ollut. Kahden perättäisen päivän kokemukset matkailupalveluista pistivät miettimään. Ylelliset ravintolat, viiden kielen taito tai jykevät venelaiturit eivät korvaa palvelua. Vasta siinä vaiheessa, kun matkailijasta alkaa tuntua, että juuri häntä palvellaan ja juuri hänen tarpeensa huomioidaan, on matkailutuotteen kehittämisessä onnistuttu. Silloin kukkaro on helppo avata ja maksaa vähän kalliimpikin hinta. Raha unohtuu, mielihyvä ja mukava muisto jäävät. Toivottavasti kantarellikausi jatkuu pitkään ja Otolla riittää kopiopaperia.

www.kotimaassa.fi

SEURAAVA NUMERO (5) ILMESTYY MARRASKUUSSA VIIKOLLA 46. Silloin maakuntaesittelyssä on vuorossa pääkaupunkiseutu ja Keski-Uusimaa. Valtakunnallisina teemoina ovat mm. • Hyvinvointimatkailu • Liikunta ja terveys • Ravinto • Kylpylät ja hoitolat • ym. ym.

www.kotimaassa.fi

Konsertti ylevöittää arjen Sinfonia Lahden päiväkonsertti on paitsi mainio vapaapäivän piristys, myös kätevä kokouspäivän kevennys. Päiväkonsertteja kokeilleet ovat ihastuneet esityksen vaivattomaan ajankohtaan: Vaikuttavan konserttielämyksen jälkeen ehdit vielä ennen iltaa kotiin. Päiväkonserttien ohjelmistoon on valittu kepeitä klassikoita: wieniläisvalsseja, musikaalihelmiä, iskelmäklassikoita sekä valkokankaan vaikuttavimpia tunnussävelmiä.

Tee arjesta elämys, varaa lippu konserttiin!

To 5.11.2009 klo 13 To 5.11.2009 klo 19 Sibeliustalo Elokuvamusiikiin suosituimpia sävelmiä

Cherbourgin sateenvarjot Gareth Hudson, kapellimestari Mary Carewe, laulu Pe 12.2.2010 klo 13 Pe 12.2.2010 klo 19 Sibeliustalo Svengaava broadway

Anything Goes Roderick Dunk, kapellimestari Emma Kershaw, laulu Gary Williams, laulu Pe 9.4.2010 klo 13 Pe 9.4.2010 klo 19 Sibeliustalo Wieniläiskonsertti

Lahti tutuksi päiväkonsertin yhteydessä • • • •

Konserttilounas ja esittelykierros Sibeliustalossa Päiväkonserttilipulla edullisesti Lahden museoihin Vierailu Hartwallin tehtailla Ostoksia Lahden myymälöissä ja outlet-liikkeissä

LIPUNMYYNTI Sibeliustalon lipunmyynti (ma–pe klo 13–17) puh. 0600 3939 49 (1,25 €/min+pvm) Lippupalvelu Ryhmämyynti ja esitetilaukset puh. 03-814 4460 (ma–pe 9–16) Ryhmäalennuksena joka yhdestoista lippu veloituksetta ja kuljettajalle vapaalippu (väh. 25 hengen ryhmä) Lippujen hinnat 24,50–14,50 € aik. ja eläk. päiväkonsertti 19–14,50 aik. ja eläk./6 € opiskelijat

Rakkauslauluni, sen valssi olla pitää! Ralf Kircher, kapellimestari Tiina Vahevaara, sopraano

Lisätietoja konserteista: www.sinfonialahti.fi

Tunnelmalliset tilat Elämyksiä moneen makuun kahdessa salissa Sibeliustalon Pääsalissa

konsertista muodostuu lämmin kokonaiselämys. Vanhan sellon punainen puusali kutsuu syliinsä nauttimaan maailmankuulusta akustiikastaan.

Sibeliustalon Finlandia-klubilla

heitetään vapaalle raskaasti rokaten tehdashallin betonilattialla. Klubille ei ole ikärajaa, mutta anniskelu toimii rajatulla anniskelualueella. Finlandia-klubi on avoinna klo 20-24, bändit aloittavat yleensä jo klo 21.30. Sibeliustalossa on vuosittain noin 140 erilaista konserttia, revyytä, showta tai tanssitapahtumaa. Valitse ohjelmistosta mieleisesi ja hanki liput ajoissa.

Anna viihteen viedä mennessään, tule nauttimaan miellyttävästä illasta musiikin ja herkullisen tarjoilun merkeissä. Tallenna ajo-ohje GPS:ään: Sibeliustalo, Ankkurikatu 7, Lahti

kokouksille ja juhlille Ks. panoraamakuvat: www.sibeliustalo.fi

SIBELIUSTALON LIPPUKASSA, Ankkurikatu 7 Lahti p. 0600-39-3949 (1,25 €/min + pvm jonotus ja puhelu) Avoinna arkisin klo 13-17, konserttipäivinä ohjelman alkuun asti, päiväkonserteissa ja viikonloppuisin tuntia ennen tilaisuutta. Ei toimitusmaksua. LIPPUPALVELU www.lippupalvelu.fi 0600-10-800 (1,83 €/min + pvm), 0600-10-020 (5,99 €/puhelu + pvm) Lippujen toimitusmaksu väh. 2 € / lippu. RYHMÄMYYNTI: Lahden Sibeliustalo p. (03) 814 2801 arkisin klo 11 - 17. Ryhmän koko min. 10 henkeä / mahdolliset alennukset konserttikohtaisia SIBELIUSTALON RAVINTOLATARJOILUT: Myyntipalvelu p. (03) 814 2816 arkisin 9-16. Väliaikatarjoilut netistä: lahden.sibeliustalo.fi/tarjoilut

Mukavalle konserttimatkalle kannattaa varata liput ja väliaikatarjoilut ajoissa!

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2009