Matkailu kotimaassa.fi#1-2011 by Matkailu kotimaassa.fi

, N O T A V A T Ä VOI HYV

mitä Mänttä-Vilppulassa on ryhmille!

ESIMERKKEJÄ PAKETEISTA: • • • • • •

Tulokahvit Serlachius-museo Gustafin Sissi-kahvilassa. Serlachiuksen tarina filminä ja opastus Gustafissa. W.G. Palmqvistin suunnittelema Mäntän kirkko upeine puuveistoksineen. Lounas Joenniemessä Autereen tuvalla. Opastus taidemuseo Göstassa. Ostoksia ja lähtokahvit Vilpun Vintissä tai sisustuskeskus Myllyrannassa.

aketeista:

Kysy lisää ryhmäp

• • •

Tutustuminen vuonna 1928 valmistuneeseen Mäntän kirkkoon. Lounas Peltolan luomutilalla. Matka Vehkaniemen tilalle kauniissa maisemissa. Sämpyläkahvit talonpoikaismiljöössä.

• • •

Opastus taidemuseo Göstalla. Lounas kahvila-ravintola Autereen tuvalla. Konsertti Taidekeskus Honkahovissa: tasokasta kamarimusiikkia, jonka jälkeen kahvit Café Honkahovissa.

Mänttä-Vilppulan matkailutoimisto. R. Erik Serlachiuksen katu 2, 35800 Mänttä. P. 03 488 6841, info@manttavilppulamatkailu.fi www.manttavilppulamatkailu.fi

Iloisen ilmeen urheiluareena

Avoinna automaatilla klo 7 - 22 www.vahterusring.fi info@kuntoputki.fi Tervetuloa!

Puh. 02 844 3939 Liljalaaksonkatu 27 23500 Uusikaupunki

Curling, hiihto, lasten pulkkamäki, juoksu, pyöräily, rullaluistelu... Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2011

estävän kehityksen ajatuksesta on muodostunut yleismaailmallinen valtavirtaus, johon nyt jo suhtaudutaan kaikkialla vakavasti. Kestävällä kehityksellä tarkoitetaan nykyisten sukupolvien tarpeiden tyydyttämistä vaarantamatta tulevien sukupolvien mahdollisuutta omien tarpeidensa tyydyttämiseen. Kestävä kehitys kattaa niin ekologisen, taloudellisen, sosiaalisen kuin kulttuurisen ulottuvuudenkin.

TÄSSÄ NUMEROSSA Erikoishaastattelussa Sami Kapanen.................. 4-5 Alue-esittelyssä Pohjois-Savo............................. 6-51

Kestävyys on myös tärkeä menestystekijä, sillä ihmiset ovat yhä kiinnostuneempia toimintansa ympäristövaikutuksista. Tietoisuus matkailun vaikutuksista ympäristöön on lisääntynyt, ja menestyvän yrityksen on kyettävä vastaamaan asiakkaan odotuksiin. Matkailijat osaavat vaatia yrityksiltä myös näyttöjä ja selvityksiä todistukseksi kestävän kehityksen periaatteiden noudattamisesta.

Museot ja näyttelyt.......................................... 52-71 Ajankohtaista........................................................ 72 Reissun päällä....................................................... 75

Matkailuyritys, joka huomioi kestävän kehityksen jokapäiväisessä toiminnassaan, luo itsestään positiivisen kuvan asiakkaiden silmissä. Tyypillisimpiä toimenpiteitä on veden ja energian säästäminen sekä jätteiden lajittelu ja uusiokäyttö. Todellinen ympäristövastuu merkitsee kuitenkin – ei vain lakisääteisen ympäristönsuojelun tasoa – vaan sen selvää ylittämistä, sitoutumista ympäristönsuojelun periaatteisiin ja toiminnan tuloksellisuutta ympäristönsuojelussa.

Matkailu kotimaassa.fi -lehti toimitus@kotimaassa.fi www.kotimaassa.fi 2. vuosikerta

Päätoimittaja: Ahti Oksman puh. 0500 439 857 ahti.oksman@kotimaassa.fi

Tilaukset ja osoitteenmuutokset:

Luonto on matkailun keskeinen vetovoimatekijä, ja matkailutoiminta perustuu usein luonnonympäristön tarjoamiin toiminnallisiin ja esteettisiin kokemuksiin. Keskeistä kestävyyden kannalta on tunnistaa ympäristön ja matkailualueen kantokyky. Matkailukehityksen tulee pysyä voimakkuudeltaan ja suuntaukseltaan sellaisena, että sen paine luonnonympäristöä kohtaan pysyy kantokyvyn alapuolella niin nykyisen kuin tulevienkin sukupolvien aikana. Ympäristöstään vastuun kantava kohde houkuttelee matkailijoita, mikä näkyy myös matkailuelinkeinon hyvinvointina.

Toimitussihteeri: Eeva Oksman puh. 0500 439 863 eeva.oksman@kotimaassa.fi Toimittajat: Matleena Ikonen puh. 0400 302 066 matleena.ikonen@kotimaassa.fi Suvi Roselli puh. 0440 437 362 suvi.roselli@kotimaassa.fi Anne Pentti anne.pentti@kotimaassa.fi Valokuvaaja: Joni Rantasalo puh. 0400 316 414 joni.rantasalo@adphoto.fi

puh. (02) 841 8404 myynti@kotimaassa.fi www.kotimaassa.fi/tilaus

Kestävän matkailualueen kehittämisessä keskeistä on paikallisuuden arvostaminen ja esiintuominen. Ei pidä haikailla sitä, mitä muualla on. Huomio tulee kiinnittää oman alueen omaleimaisuuteen, imagoon ja identiteettiin. Näitä kehittämällä saavutetaan kestävä kehitys, joka varmistaa kohteen pitkäaikaisen elinkelpoisuuden parantaen sen kilpailumahdollisuuksia. Taloudellista hyötyä tavoitellaan pitkällä tähtäimellä tavoitteiden saavuttamista jatkuvasti seuraamalla.

Tilaushinnat (5nroa) -määräaikaistilaus 30 € -kestotilaus 27 € -irtonumero 6,80 €

Myyntipäällikkö: Marjut Koikkalainen puh. 050 512 5311 marjut.koikkalainen@kotimaassa.fi

Lähimatkailu on mitä suurimmassa määrin kestävän kehityksen mukaista. Matkailemalla kotimaassa tuemme niitä kestävän matkailun pyrkimyksiä, joihin valtiona ja maakuntina olemme sitoutuneet. Tässä numerossa esittelemme Pohjois-Savoa, joka muun Suomen tavoin tarjoaa loistavia matkailuelämyksiä ryhmille, perheille ja yksittäisille matkailijoille - positiivisesti, lähellä.

Taitto: Mainostoimisto Penbox puh. 044 375 3254 www.penbox.fi Painopaikka: Jaakkoo-Taara Oy www.jt.fi Internet-sivut ja verkkolehti: webmaster@kotimaassa.fi Julkaisija: Menuetti Group Oy puh. (02) 841 8404 asiakaspalvelu@menuetti.fi www.menuetti.fi

Ahti Oksman

Kansikuva Kuopiosta Puijon näkötornin juurelta © Kuopion Matkailupalvelu Oy / Jukka Hakala ISSN 1798-0445 (painettu lehti) ISSN 1798-0453 (verkkojulkaisu)

www.kotimaassa.fi

Erikoishaastattelu

Eeva Oksman

Joni Rantasalo

Erikoishaastattelussa huippujääkiekkoilija ja KalPan pääomistaja

Sami Kapanen 1. Kuka olet ja miten luonnehtisit itseäsi? Olen Sami Kapanen, nykyisin toimistotyöhön sopeutuva ex-kiekkoilija.

2. Mitä kaikkea tehtäviisi kuuluu? Toimenkuvani on melko kirjava. Siunaan meidän toimistolla tehtävät myynti-, mainos- ja markkinointi-ideat. Samoin olen mukana pelaajahankinnoissa. Toimenkuvan mukana tulevan vastuun myötä haluan asioiden myös kulkevan minun kauttani.

3. Olet mahdollisesti palaamassa jälleen kaukaloon. Kuinka paljon vietät aikaasi nykyään jäällä? Koskaan ei pidä sanoa ei koskaan, mutta en ole palaamassa kaukaloon. Vietän jäällä aikaa 1-2 kertaa viikossa, eli saman ajan viikossa kuin ennen päivittäin.

4. Mitkä ovat seuraavat tavoitteesi ja suunnitelmasi vuodelle 2011? Sopeutuminen normaaliin työrutiiniin jatkuu varmasti vuoden 2011 puolelle. Kuntoilupohjaisen liikunnan rytmittäminen omaan rutiiniin on vielä työn alla. Työssä tavoitteina on seuran kehittäminen ja kilpailukyvyn parantaminen.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2011

Kuopiossa olisi tietenkin käytävä. Päiväristeily Kallavedellä, sekä Puijon torni. Torilta ja kauppahallilta eväät mukaan!

13. Miksi suomalaisten matkailijoiden pitäisi mielestäsi tulla Savoon? Savo on kaunis paikka, jossa löytyy virikkeitä joka lähtöön. Ihmiset ovat rentoja, lupsakoita savolaisia, kuten sanotaan. Kuopio on ehdottomasti tutustumisen arvoinen.

14. Mikä on oma mielipaikkasi Suomessa ja paras paikka Savossa? Helsingissä on aina kiva käydä, mutta ei ole Kuopion voittanutta. Savosta Kuopion lisäksi mainio paikka matkailla on Tahko, jossa löytyy aktiviteettia sekä kesällä että talvella.

5. Olet KalPa Hockey Oy:n toimitusjohtaja. Aiotko pysytellä jääkiekon parissa, vai kiinnostaisiko sinua myöhemmin kansanedustajan ura monien muiden urheilijoiden tavoin? Politiikan saralla en ole ollut aktiivinen. Ajankohta elämässäni ei anna myöten heittäytyä johonkin uuteen nykyisen työn lisäksi. Kiekkoilussa on vielä paljon saavutettavaa, joten energia ja aika tulevat suuntautumaan edelleen sinne.

6. Vietit 13 vuotta Pohjois-Amerikassa. Mikä sai sinut palaamaan Suomeen ja Kuopioon? Sekä pettymys ja turhautuminen omaan rooliin Philadelphia Flyers:ssa että halu palata Kuopioon auttamaan KalPaa.

7. Mitä Suomi sinulle merkitsee? Kotimaata, johon ollut hieno palata. Olen ylpeä suomalaisuudesta.

8. Mitä kuopiolaisuus sinulle merkitsee? Paljon. En ole syntynyt täällä, mutta koen olevani savolainen. Minua kohdellaan oman kylän poikana, josta olen otettu.

9. Onko oma käsityksesi Suomesta muuttunut asuttuasi ulkomailla? Arvostus on kasvanut. Olen huomannut, ettei kaikki ole itsestään selvää. Meillä on omat ongelmamme, mutta kaiken kaikkiaan asiat ovat täällä hyvällä mallilla.

10. Mitä asioita Suomesta tiedetään ja ketkä suomalaiset tunnetaan Pohjois-Amerikan jääkiekkopiireissä? Yleisesti ottaen sauna ja kylmät talvet lumineen tuntuvat olevan se yleistieto Suomesta. Ja tietenkin joulupukki. Kiekossa tunnetaan nykyiset siellä pelaavat sekä heidän lisäkseen esim. Jari Kurri ja Esa Tikkanen.

15. Miten ja missä vietät lomasi? Viime kesänä lomailtiin perheenä USA:ssa. Talo on vielä myymättä ja kävimme siellä tarkistamassa tilanteen. Tulevana kesänä olisi kiva kiertää Suomea ja tutustua kotimaahan. Loikoillen tai aktiviteettia tehden, riippuu kohteesta.

16. Onko Suomessa jokin paikka, jossa haluaisit käydä, mutta et vielä ole käynyt? Lappi. Olisi pakko koettaa vaellusta…

17. Kiteytä Savo kolmeen sanaan. Tervetuloa kaikille Savoon!

11. Kuinka paljon liikut nykyään Suomessa ja maailmalla? Maailmalla en ole pariin vuoteen juurikaan liikkunut, mutta kotimaassa pelien perässä pitkin ja poikin Suomea kylläkin. Kesällä olisi tarkoitus tutustua kotimaahan mahdollisesti rengasmatkalla. Aiemmin kauteen valmistautuminen on rajoittanut kesämatkailua, mutta nyt olisi tarkoitus nähdä Suomea.

12. Mitä esittelisit ulkomaalaisille vieraillesi Suomesta? Kaikki suomalaiset kaupungit ovat kesällä kauniita. Kesällä näyttäisin joitakin linnoja ja kartanoja historiallisessa mielessä. Mökkeily on mukava elämys, kuten silloiset naapurini totesivat käydessään täällä joitakin vuosia sitten.

www.kotimaassa.fi

Pohjois-Savo

atkailu on elinkeino, jossa tarjontaa on paljon ja kilpailu eri toimijoiden kesken monesti kovaa. Erityisesti Suomen kokoisessa pienessä maassa on tärkeää saada matkailijajoukot juuri omaan kohteeseen. Pohjois-Savossa on päätetty puhaltaa yhteen hiileen ja toimia yhdessä matkailijoiden houkuttelemiseksi alueelle. Maaliskuussa avattava verkkopalvelu finlandlakeland.com tuo alueen koko matkailutarjonnan helposti löydettäväksi.

Pohjois-Savo aukeaa matkailijalle Matleena Ikonen

Pitkäjänteistä työtä Suomalaiset matkailuyritykset ovat usein pieniä perhe- tai muutaman hengen yrityksiä. Yrittäjillä ei monesti ole markkinoinnin koulutusta tai kokemusta, mikä vaikeuttaa oman palvelun esille saamista. Lisäksi matkailun markkinointi on siirtynyt kasvavalla nopeudella internetiin ja myös verkossa tapahtuva suora kaupankäynti on lisääntynyt hurjaa vauhtia, mikä vaatii yrittäjältä nettimarkkinoinnin tietämystä ja osaamista.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2011

Pohjois-Savossa on tehty määrätietoisesti työtä alueen matkailutarjonnan esiin nostamiseksi. Viimeisten vuosien aikana on keskitytty erityisesti sähköisten palvelujen kehittämiseen. – Pohjois-Savossa on vahvoja matkailukohteita, joiden esittely on kuitenkin ollut hyvin hajanaista, kertoo Kuopion Matkailupalvelu Oy:n toimitusjohtaja Jari Piirainen. – Tavoitteenamme on nyt koota koko Pohjois-Savon matkailutarjonta yhteen paikaan helposti löydettäväksi.

FinlandLakeland -verkkopalvelu palvelee sekä matkailijaa että paikallisia matkailuyrittäjiä: matkailijalle verkkopalvelu tarjoaa kokonaisnäkemyksen Pohjois-Savon matkailutarjonnasta sekä mahdollisuuden tehdä varauksia, ja yrittäjille paikan päästä esittelemään palveluitaan helposti. – Tarkoitus on, että portaalin avulla niin isot kuin pienet maakunnan matkailuyrittäjät voivat tarjota tietoa palveluistaan matkailijoille, Piirainen sanoo.

Piirainen vertaa portaalia tavarataloon, jossa yhden katon alla toimii useita yrityksiä. – Näissä asioissa kannattaa yhdistää voimavarat. Uskomme, että jos tavaratalossa on monipuolisesti yrittäjiä, se kiinnostaa lopulta myös asiakkaita, Piirainen näkee. Portaalin pohjatiedoiksi siirtyy nykyisen kuopioinfo.fi -sivuston laaja tietomäärä Kuopion seudusta sekä Savon Matkailun alueesta. Pikkuhiljaa verkkopalveluun tullaan nostamaan mukaan mahdollisimman hyvin myös Pohjois-Savon muita matkailuherkkuja mm. Varkauden ja Iisalmen seuduilta. – Palvelu kehittyy koko ajan. Uskon, että mitä paremmin hanke lähtee käyntiin, sitä enemmän se kiinnostaa yrittäjiä myös jatkossa, Piirainen sanoo.

portaalissa

Lähtökohtana palvelu Vaikka maailma sähköistyy ja matkailun myyminen ja ostaminen siirtyy yhä enenevässä määrin verkkoon, ei Pohjois-Savossa kuitenkaan ole haluttu unohtaa matkailun peruselementtiä – palveluasennetta. FinlandLakeland -verkkopalvelun kehittämiseen on panostettu paljon aikaa ja lähtökohtana on ollut asiakkaan eli matkailijan palveleminen.

Finlandlakeland.com on paitsi kattava matkailutiedon keskittymä, myös matkailijan kannalta tärkeä palvelu, jossa voi tehdä varauksia ja ostoksia. FinlandLakeland verkkopalvelun taustalta löytyy Kuopion Matkailupalvelu Oy, joka on Kuopion kaupungin omistama alueellinen matkailun kehittämisyhtiö. Vuodesta 1974 lähtien toiminut yhtiö hoitaa myös perinteistä matkailuneuvontaa Kuopio-Infossa ja jatkossa siis entistä laajemmin ja tehokkaammin myös verkossa. Kuopion Matkailupalvelu vastaa verkkopalvelun käytännön toteuttamisesta, ja Pohjois-Savon liitto on mukana rahoittajana.

Sisällöllä on merkitystä FinlandLakeland -verkkopalvelun tärkeimmässä roolissa on oikea ja ajantasainen sisältö. Tämän vuoksi palvelussa olevaa sisältöä hallinnoidaan laajalla rintamalla siten, että myös alueen matkailutoimijat

voivat ylläpitää omia tietojaan. Näin voidaan varmistaa se, että tietoa etsivälle matkailijalle on tarjolla mahdollisimman monipuolista ja oikeaa informaatiota. Sisältöä portaaliin tuottavat myös itse matkailijat, jotka luonnollisesti ovat parhaita tahoja arvioimaan matkailupalveluiden tasoa. Asiakkaiden tuottama tieto välittyy tehokkaimmin ja aidoimmin sosiaalisen median kanavissa, minkä vuoksi FinlandLakeland -verkkopalveluun nostetaan esille voimakkaasti erilaisissa yhteisöpalveluissa syntyvää sisältöä. Tämä nopeuttaa ja helpottaa viimeisimmän tiedon välittymistä ja tarjoaa realistisen

Finland Ice Marathon Kuva: Risto Antikainen

kuvan siitä, miten matkailijat kokevat saamansa palvelun. Parhaimmillaan verkkopalvelu auttaa siis myös matkailuyrityksiä oman toimintansa kehittämisessä.

Verkkokauppa aukeaa myös Verkossa tapahtuva kaupankäynti lisääntyy, mutta aivan kaikki matkailuyritykset eivät ole vielä saaneet tuotteitaan ja palveluitaan sähköisesti varattavaksi. FinlandLakeland -verkkopalvelu tarjoaa pohjoissavolaisille yrityksille uuden, helpon kanavan, jossa tarjota palveluitaan myös suoraan verkossa varattaviksi.

FinlandLakeland -verkkopalvelussa on oma varausjärjestelmänsä, mutta matkailijalle lisäarvoa tuo se, että palvelusta löytyy myös muissa varausjärjestelmissä olevia varattavissa olevia tuotteita. Näin asiakkaan ei tarvitse kiertää eri järjestelmissä etsiskelemässä itselleen soveliainta palvelua, vaan yhdeltä luukulta voi katsastaa tarjonnan mahdollisimman kattavasti.

www.kotimaassa.fi

Pohjois-Savo

Kutsu kuuluu Kuopioon Matleena Ikonen

Kuopion Matkailupalvelu

uopiota voi hyvällä syyllä kutsua Savon sydämeksi. Kuopio on nykyaikainen ja kehittyvä kaupunki, jossa osataan antaa arvoa aidolle savolaiselle kulttuuriperimälle. Rikas tapahtuma- ja kulttuurielämä onkin leimallista Kuopiolle, jossa tapahtuu ympäri vuoden. Matkailijalle Kuopio tarjoaa paljon. Kaupungin monissa kulttuurikohteissa ja -tapahtumissa riittää katsottavaa ja koettavaa niillekin, joille Kuopio on jo tuttu kohde. Ensimmäistä kertaa Kuopiossa vierailevaa saattaa viehättää kaupungin ainutlaatuinen tunnelma ja huikeat maisemat, jotka avautuvat jalkojen juureen Puijon näkötornista.

Huipulle! Puijo torneineen lienee tunnetuin Kuopion monista matkailukohteista. Ensimmäinen torni nousi Puijon mäelle jo 1800-luvun puolivälissä ja nykyinen, torneista kolmas, pystytettiin vuonna 1963. Upeasta 75 metriä korkeasta tornista avautuu henkeäsalpaavat näky-

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2011

mät yli järvien leimaaman savolaismaiseman ja Kuopion kaupungin. Vierailu huipulla on elämys sekä päivällä että illan pimennyttyä: päivänvalossa silmiä hivelevät kauniit maisemat, iltaisin tornista voi ihailla kaupungin valoja. Puijon pyörivässä torniravintolassa nautitaan maisemasta ja hyvästä ruoasta Suomen parhailla ikkunapaikoilla. Tornin juurella sijaitsee idyllinen ja perinteikäs Hotelli Puijon Maja. 18:lla huoneellaan Puijon Maja ei koolla komeile, mutta upeiden liikunta- ja ulkoilumaastojen keskellä Puijon Maja tarjoaa rauhallisen lepopaikan niille, jotka haluavat välttää kaupungin keskustan kuhinoita. Hotellissa on myös juhla- ja tilausravintola, jossa on tanssittu häitä ja vietetty muita juhlia jo vuosikymmenten ajan.

Pienet kokoukset järjestyvät Puijon Majalla helposti, lähellä kaupungin keskustaa, mutta silti omassa rauhallisessa ympäristössään.

Kaunis Kallavesi risteillen Sisävesiristeilyt ovat Kuopion parasta antia. Kallavedelle pääsee Kuopion Matkustajasatamasta – parhaimpana risteilyaikana lähtöjä on jopa kolmekymmentä päivässä. Kuopion Roll Risteilyjen laivat vievät vieraansa tulevana kesänä Alahovin viinitilalle, joka on hieno otos Suomen kesää. Lisäksi Roll Risteilyt tekevät useita Kallavesi-risteilyjä päivässä

Vilkas Kuopion Matkustajasatama on myös maakrapujen suosiossa, sillä se toimii monien tapahtumien näyttämönä.

Kuopio tanssii, soi, näyttelee, maalaa, veistää… Kulttuurin tekemisellä on Kuopiossa pitkät perinteet, ja rikas kulttuurielämä leimaa kaupunkia edelleen. Esimerkiksi Kuopion kaupunginteatterin juuret ulottuvat aina 1900-luvun alkuun ja Kuopion Näytelmäseuran perustamiseen. Vuosien ja vuosikymmenten aikana Kuopiossa on noustu lavalle ensin harrastelija- ja myöhemmin ammattilaisvoimin. Vahva teatterikulttuuri on Kuopiossa edelleen voimissaan: kaupunginteatteri esiintyy talvisin peräti kahdella näyttämöllä tuoden ohjelmistoon monipuolisesti sekä uusia että klassikkonäytelmiä niin Suomesta kuin ulkomailtakin. Vuoden teatteriksi 2007 valittu moderni Tanssiteatteri Minimi yllättää vauhdikkailla ja puhuttelevilla esityksillään. Kuopion Musiikkikeskus on maakunnan musiikkielämän sydän, joka puolestaan hemmottelee matkailijoita monipuolisilla ja tasokkailla musiikkielämyksillä - konserttikauden ollessa kuumimmillaan talon estradilla esittäytyy kotimaisten viihdetaiteilijoiden parhaimmisto sekä Kuopion kaupunginorkesterin kapellimestari- ja solistivieraat eri puolilta maailmaa.

Kuopio Tanssii ja Soi -tapahtumaa on järjestetty Kuopiossa jo yli 40 vuotta, ja siitä on muodostunut Kuopion käyntikortti ja yksi maamme eturivin kulttuuritapahtumista. Kesällä 2011 Kuopioon saadaan jälleen huipputanssijoita niin Suomesta kuin muualta maailmasta ja yleisökin pääsee jälleen osallistumaan mm. tanssikursseille ja tanssimaratoniin. Ensi kesänä Kuopion kansainvälisillä viinijuhlilla juhlitaan viinijuhlahistorian kenties eksoottisinta vierasta, Brasiliaa! Elokuvan ystäville Kuopiossa järjestetään vuosittain Vilimit-elokuvatapahtuma, joka viime vuonna keräsi yli 5000 kävijää. Kuopion museot kunnioittavat alueen talonpoikaista ja teollista historiaa. Mielenkiintoisia kohteita ovat esimerkiksi J.V. Snellmanin kotimuseo siinä talossa, jossa Snellman asui Kuopion aikanaan, tai Kuopion Automuseo, innokkaiden autoharrastajien museo, jossa he esittelevät kunnostamiaan vanhoja menopelejä. Peräti yhdeksän museon ja VB-valokuvakeskuksen näyttelyt houkuttelevat Kuopion kesässä.

Taide kuuluu kaikille Taiteen ystävän kannattaa pistäytyä luovien alojen keskus Myllyssä, jossa taiteilijat ja käsityöläiset esittelevät ja myyvät töitään. Myllyssä edustettuina ovat mm. graafikot, valokuvataiteilijat, pukusuunnittelijat ja maalarit. Myllyssä kädentaidot ja taide kohtaavat kävijän luonnollisesti ja vuoropuhellen, ja kävijälle tarjoutuu ainutlaatuinen tilaisuus seurata taiteilijoita työssään. Opetusministeriön tavoiteohjelman mukaan kansalaisten hyvinvointia tulisi lisätä kulttuurin ja taiteen keinoin – tavoitteena on jokaisen oikeus ja tasa-arvoinen mahdollisuus kokea taide sekä itse tehden että kulttuuritoimintaan osallistumalla. Kuopiossa tätä tavoitetta toteutettiin käytännössä viime kesän Taidetorilla, jossa taidetyöpajat, esitykset ja myyntikojut keräsivät kesän aikana lähes 50 000 kävijää kaupunkilaisten ja turistien yhteiseen olohuoneeseen. Taiteilija Anja Lapin koordinoima Taidetori oli menestys, joka toi taiteen kirjaimellisesti kaiken kansan keskelle. Taidetori saa jatkoa jälleen kesällä 2011.

mukaan lukien erilaiset teemaristeilyt ja M/S Ukko-laivan lounasristeily. M/S Queen R jatkaa kierroksiaan Kuopion uuden uljaan Saaristokaupungin ympäri. Samalla reitillä näet upean Kallavettä halkovan Saaristokadun. Roll Risteilyjen lisäksi paikallisreittiristeilyjä järjestää myös Koski-Laiva Oy. Lähes kaikissa laivoissa on ravintolapalvelut.

Kuopio on luontoa, perinnettä, kauneutta ja iloisia ihmisiä. Kuopio rikkaine kulttuurija tapahtumatarjontoineen elää vahvasti tätä päivää. www.kuopioinfo.fi

www.kotimaassa.fi

Pohjois-Savo

Matleena Ikonen

Kuopion Matkailupalvelu

uopio tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia niin kokouspaikoiksi kuin ryhmävierailukohteiksi: tarjolla on kartanoita, piilopirttejä, laivaristeilyjä ja hieman arjen luksustakin. Kuopiosta löytyy kohteita kaikenlaisille ryhmille.

ryhmä

kokousmahdollisuudet Suomi-Filmien maisemissa Koivumäen kartano luonnonkauniilla paikalla Kuopiossa on kuin suoraan SuomiFilmistä: yli satavuotiaan kartanon puutarhaan saattaa helposti kuvitella sankarin ja sankarittaren kulkemassa auringonlaskussa kohti järven rantaa. Kartano ja sen ympäristö pursuavat maalaisromantiikkaa, ja viehättävä vanhan ajan tunnelma on läsnä kaikkialla. Kartanon historia alkaa jo vuodesta 1792, jolloin Koivumäen tila muodostettiin kahden sotilasvirkatalon liikamaista isonjaon yhteydessä. Kuopiolaisen tukkukauppiaan ja laivanvarustajan Gustaf Raninin ja hänen jälkeläistensä isännyydessä kartano on

kukoistanut aina näihin päiviin saakka: nykyisin kartanoa isännöivät Raninin viidennen sukupolven perillinen Kirsti Dunkel ja hänen miehensä Harry. Pitkästä historiastaan ja lähes alkuperäisen kaltaisesta miljööstään huolimatta, tai ehkä juuri siksi, Koivumäen kartano on mitä mainioin paikka järjestää juhlat tai nykyaikainen kokous. Kartanossa on erikokoisia kokoustiloja aina 10 hengen emännänsalista 50 henkilöä vetävään juhlasaliin. Kokousvieraiden käytössä on veloituksetta valkokangas, piirtoheitin, fläppitaulu ja langaton internetyhteys. Kokouksen kruunaavat kartanon herkulliset ruuat kahvitarjoiluineen.

Kokouksen tai virkistyspäivän yhteyteen Koivumäen kartano tarjoaa erilaisia vapaaajan aktiviteetteja, joilla on hyvä nollata ajatukset intensiivisen päivän päätteeksi. Tarjolla on mm. ratsastusta, tiimikisailua, taukojumppaa tai venyttelyä, jousiammuntaa, frisbeegolfia jne. Talvisin Savon suloisiin maisemiin voi tutustua rauhassa suihkaamalla suksilla kartanolta lähteville hiihtoladuille tai hieman vauhdikkaammin moottorikelkkareiteillä. Ryhmähenki vahvistuu kuin itsestään kartanon kellarisaunan lempeissä löylyissä. Koivumäen kartanossa järjestetylle kokoukselle tai vierailulle kannattaa antaa aikaa, sillä mieleenpainuvasta miljööstä nauttisi kernaasti pidempäänkin. www.ryhmakuopio.fi

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2011

Kuopion alueen

matka- ja yllättävät

Rentoutuen Rauhalahdessa Rauhalahdessa on kaksi ympärivuotista kohdetta, kylpylähotelli ja matkailukeskus. Kylpylähotelli Rauhalahdessa kokoustaminen sujuu kuin lomalla. Kokousväelle halutaan tarjota pitkästäkin kokouspäivästä virkistävä tapahtuma, joka parhaimmillaan on luovuutta ja työkykyä parantava irtiotto. Yhdistämällä kokoukseen sopivasti vapaampaa ohjelmaa saadaan asioista enemmän irti. Kylpylähotellissa onnistunut kokous ei ole ainakaan puitteista kiinni. Nykyaikaisissa ja toimivissa kokoustiloissa on vakiovarusteena

veloituksetta piirtoheitin, valkokangas, fläppitaulu, DVD/VHS, PC, datatykki ja nopeat internet-yhteydet, ja sama varustelu saadaan tarvittaessa myös muihin tiloihin. Hotellista löytyy tiloja niin pieneen kuin suurempaankin tilaisuuteen – tilavaan auditorioon mahtuu jopa 200 henkilöä. Jos perinteinen neuvottelutilaformaatti tuntuu liian viralliselta, intiimimmän ja vapaamuotoisemman tilaisuuden voi järjestää vaikkapa kylpylähotellin 20 henkeä vetävässä Klubisaunassa. Sauna lämpiää tilauspohjalta, ja sen yhteydessä on oma kabinetti, jossa vaikkapa kokous ja sen yhteydessä ruokailu sujuvat pienellä porukalla mainiosti. Matkailukeskus Rauhalahti, viiden tähden loma-alue, on myös varteenotettava vaihtoehto kokouspaikaksi, sillä matkailukeskuksen puitteet ja palvelut soveltuvat hyvin monentyyppisten ryhmien tarpeisiin. Alueen lukuisat mökit soveltuvat lomailun lisäksi myös pienimuotoisten kokousten järjestämiseen kodikkaassa, luonnonläheisessä miljöössä. Rauhalahdessa järjestetään monipuolisesti erilaisia ohjelmapaketteja kaikenlaisille ryhmille. Luonnollisesti kylpylän altaat ja hoidot ovat aivan käden ulottuvilla, mutta niiden lisäksi ohjelma voi sisältää vaikkapa kuntoilua sisällä tai ulkona, melontaretkiä tai tiimihenkeä nostattavia leikkimielisiä kilpailuja, joista vastaa SeikkailuKuopio. » » » (jatkuu) www.ryhmakuopio.fi

www.kotimaassa.fi

Pohjois-Savo

Monipuolinen viihdekeskus TahkoSpa

Iltaohjelmaksi saattaisi istua hyvin saunominen joko kylpylähotellin yhteydessä olevassa ”mualiman suurimmassa” savusaunassa tai jossain matkailukeskuksen useista saunoista. Ruokailu tukkilaishengessä aidolla 1950-luvulta säilyneessä Jätkänkämpässä on varmasti kokemus, josta riittää muisteltavaa pitkään.

Aktiivinen ja ylellinen kokous Tahko Golden Resortissa Golden Resort on 65 km:n päässä Kuopiosta, Tahkon uuden golfkentän laidalla sijaitseva korkeatasoinen kokousja vapaaajan keskus. Vuonna 2008 valmistuneessa Golden Resortissa on kokous-, juhla- ja ravintolatilat 250 hengelle, aulabaari, 150 hengen kesäterassi, kaksi tilaussaunaa, hyvin varustettu kuntosali, golfaajille caddiemasterin palvelut ja ProShop sekä 30 huipputason huvilaa. Golden Resortin suurimpaan kokoustilaan mahtuu tuoliriveissä 250 henkilöä, luokkamuodossa 160 ja cocktailtilaisuudessa 400 henkilöä. Kahteen pienempään kokoustilaan mahtuu 18 ja 24 henkilöä. Kaikissa kokoustiloissa on TV/video, dataprojektori, valkokangas, piirtoheitin, äänentoisto ja langaton laajakaistayhteys sekä ikkunoista avautuva kaunis maisema golfkentälle.

Golden Resortin huviloissa on neljä makuuhuonetta omalla kylpyhuoneella, tilava ja toimiva olohuone-keittiö takkoineen, viihtyisä saunaosasto, kodinhoitohuone ja katettu terassi. Huviloissa on 10 hengen täydellinen astiasto ja ruuantekovälineet innokkaille ruuanlaittajille, mutta myös cateringpalvelun tilaaminen on mahdollista. Huvilat sopivat hyvin myös kokouksenpitopaikaksi. Tahkon alue tarjoaa monipuolisen valikoiman erilaisia aktiviteetteja ympäri vuoden, joten kokoukseen kannattaa aina liittää jotain mukavaa yhteistä tekemistä joko sisällä tai ulkona. Kesäaikaan on tarjolla mm. golfia kahdella 18 reiän kentällä, ratsastusta, patikointia ja vesiurheilulajeja sekä talvella 23 laskettelurinnettä ja 70 km hiihtolatuja. Golden Resort lainaa asiakkailleen kesällä polkupyöriä ja talvella potkukelkkoja ja luistimia. Valaistut hiihtoladut lähtevät aivan ovelta.

Tahko Spa – Tahkon sydän Tahkon monipuolista vapaa-ajantarjontaa täydentää Tahko Spa: viihdekeskus, joka tarjoaa monipuolisesti vapaa-ajan aktiviteetteja. Nimensä vastaisesti Tahko Spa ei ole pelkkä kylpylä: se on myös keilahalli, kuntosali, ravintoloita, kappeli ja monitoimiareena. Muun muassa – ja kaikki yhden katon alla. Tahko

Spa on erinomainen ryhmämatkakohde, sillä palveluvalikoimasta löytyy varmasti jokaista ryhmän jäsentä kiinnostavaa tekemistä, oli se sitten jumppaa, rentoutumista, huvittelua tai hiljentymistä. Monipuoliset ja virkistävät tyky-ohjelmat ja ammattilaisten toteuttamat kuntotestaukset tuovat piristystä ryhmä- tai kokousmatkaan. Kokousten järjestämiseen TahkoSpa tarjoaa erinomaiset puitteet, sillä erilaisia kokoustiloja ja -paketteja löytyy joka lähtöön, muutaman hengen tiimipalaverista aina 600 hengen tilaisuuksiin. Tahko Span puitteet ja monipuolinen oheisohjelma pitää huolen siitä, että tekemistä riittää myös kokouspäivän päätteeksi. Kestipä vierailusi sitten päivän tai viikon, Tahko Spassa ei aika käy pitkäksi. Tahko SpaSuites -lomahuoneistot Tahko Span vieressä tarjoavat lomaan luksusta. Huoneistoja on kolmea kokoa: Junior Suite, Standard Suite ja Superior Suite. Yhden makuuhuoneen lomahuoneisto on kooltaan 58 m², kahden makuuhuoneen 90,5 m² ja kolmen 116,5 m². Jokaisessa huoneistossa on oma sauna, tilava terassi ja runsaasti säilytystilaa. Tahko SpaSuites -huoneistot voi joko omistaa kokonaan tai vuokrata huoneiston vuodeksi. Sen voi myös antaa vuokralle niinä aikoina kun et itse käytä sitä.

www.ryhmakuopio.fi

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2011

Metsäkartanossa kokous ei mene metsään – paitsi kirjaimellisesti Rautavaaralla sijaitseva Metsäkartano on ihanteellinen paikka kaikille niille, jotka haluavat pitää kokouksensa tai viettää tilaisuutensa kaukana kaikesta, luonnon rauhassa. Metsäkartano on paikka kaikille niille, jotka arvostavat, puhdasta ilmaa ja esteettistä ympäristöä. Korpikuusten katveessa Metsäkartanon ympäristöä leimaavat Natura 2000 -alueet naavapartaisine puineen ja rikas eläimistö. Metsäkartanon erottautumistekijöinä ovat eettiset toimintaperiaatteet ja kestävä kehitys. Tästä esimerkkinä on mm. se, että Metsäkartanolla käytetty sähkö tuotetaan kokonaan uusiutuvilla energianlähteillä (vanha vesivoima, tuuli, biopolttoaineet), mikä pienentää merkittävästi Metsäkartanon ympäristökuormitusta ja vahvistaa sen asemaa ympäristöä säästävän matkailun edelläkävijänä. Metsäkartano tarjoaa erilaisia luontoelämyksiä kaikkina vuodenaikoina. Aito erämaaympäristö luo mahtavat puitteet erilaisille ryhmäaktiviteeteille, ilman suurempia kommervenkkejä: luonnon helmassa huomaa, että elämykset syntyvät monesti hyvin yksinkertaisista asioista: lumikenkäretkestä, avantouinnista, melontaretkistä, suojalkapallosta, päretöistä… Niistä on onnistunut kokous tehty!

Kaupungin kattojen yllä Technopolis Kuopion kokousja saunatilat ovat taatusti ”high-tech” ja nostavat kokouksen tai tilaisuuden kirjaimellisesti aivan toiselle tasolle. Technopolis-rakennuksen ylimmässä kerroksessa sijaitsevista kokoustiloista aukeaa huikeat näkymät yli kaupungin, mikä auttaa ehkä avaamaan katsantokantoja myös itse kokouksessa. Technopoliksen tiloja vuokrataan eri tarkoituksiin kuten neuvotteluihin, seminaareihin, konferensseihin, näyttelyihin ja juhliin. Tilat ja niihin sisältyvät palvelut muokkaantuvat asiakkaan tarpeiden mukaan aina aamiaistapaamisesta saunailtaan tai juhlavaan illalliseen.

Päivä on paketissa Lähditpä Kuopion seudulle sitten kokoustai ryhmämatkalle, vierailusi onnistumisesta vastaavat useat alueen yrittäjät. Tarjolla on monipuolisesti erilaisia ryhmä- ja kokouspaketteja, joista kukin ryhmä voi valita omien osallistujiensa näköisen ohjelman. Kuopion lukuisat kulttuurikohteet ja tapahtumat, monipuoliset liikuntamahdollisuudet ja kaunis luonto ovat helposti ja vaivattomasti saavutettavissa, ja aktiviteetteja sekä erilaisia majoitusmahdollisuuksia löytyy joka lähtöön.

Saat kaikki Kuopion alueen matkailupalvelut helposti yhden toimiston kautta. Kerro meille toiveesi, niin me koostamme Sinulle ja ryhmällesi ainutlaatuisen matkapaketin kaikkine palveluineen.

Ryhmämyynti Haapaniemenkatu 17, 70110 Kuopio puh. (017) 182 577 myynti@kuopio.fi www.ryhmakuopio.fi www.congresskuopio.fi

Suosittelemme seuraavia kohteita Kuopion alueelta: Best Western Hotel Savonia www.savonia.com Cumulus Kuopio www.cumulus.fi Holiday Club Vesileppis www.holidayclubhotels.fi Hotelli Isovalkeinen www.isovalkeinen.com Koivumäen kartano www.koivumaenkartano.com KulttuuriKuopio www.k.kuopio.fi Kylpylähotelli Kunnonpaikka www.kunnonpaikka.com Kylpylähotelli Rauhalahti www.rauhalahti.fi Matkailukeskus Rauhalahti www.rauhalahti.com Metsäkartano www.metsakartano.com Scandic Kuopio www.scandichotels.fi/kuopio Sokos Hotel Puijonsarvi www.sokoshotels.fi Technopolis Kuopio www.technopolis.fi Tahko Golden Resort www.goldenresort.fi Keskusvaraamo Tahkovuori www.tahko.com Sokos hotel Tahkovuori www.sokoshotels.fi Tahko Spa www.tahkospa.fi

Metsäkartano tarjoaa erilaisia luontoelämyksiä kaikkina vuodenaikoina. www.ryhmakuopio.fi

www.kotimaassa.fi

Pohjois-Savo

esäkuun puolivälissä tanssiin hurahtanut Suomen kansa suuntaa Kuopioon, jossa Jorma Uotisen johdolla vietetään tanssin juhlaa. Heinäkuussa taas nautitaan matkustajasatamaan nousevassa viinikylässä hedelmäisestä viinistä, tulisesta sambasta ja värikkäästä karnevaalitunnelmasta. Eeva Oksman

Tanssien Aasiasta Amerikkaan 42. Kuopio Tanssii ja Soi 16.–22.6.2011 Ensi kesän Kuopio Tanssii ja Soi -festivaalilla voi tehdä huikean tanssillisen matkan, sillä esiintyjävieraita saapuu niin Koreasta, Yhdysvalloista, Brasiliasta, Belgiasta, Kreikasta/ Ranskasta kuin koto-Suomestakin. Tanssi valloittaa Kuopion, sillä viikon loistokas ohjelmisto koostuu yli sadasta esityksestä ja muusta tapahtumasta Kuopion musiikkikeskuksella, kaupunginteatterissa, kulttuuriareenalla, tanssisaleissa, satamatorilla, festariklubilla ja kaduilla. Yli 50 tanssikurssia kokoaa kaupunkiin satoja tanssin ammattilaisia, harrastajia ja aloittajia - myös

Kuopio Tanssii ja Soi sekä Kuopio Wine Festival

Skoolataan! Kuopion kesässä miehiä, lapsia ja nuoria eri puolilta maailmaa. Joka päivä löytyy katsottavaa ja koettavaa niin tavalliselle Matti ja Maija Meikäläiselle kuin alan ammattilaisillekin. Ohjelma alkaa jo aamupäivällä kello 11 satamatorin tanssi- ja musiikkitapahtumilla, jotka kokoavat arkipäivinä tuhansia tanssin ystäviä Kallaveden kauniisiin maisemiin. Tanssintäyteinen päivä päättyy pikkutunneilla festariklubin vauhdikkaissa tunnelmissa. Festivaalin taiteellinen johtaja Jorma Uotinen

kertoo, että viikon ehdottomiin kohokohtiin lukeutuu kreikkalaisen Andonis Foniadakiksen uusi nykytanssiversio maailmankuulusta klassikkoteoksesta Romeo ja Julia. – Teos suorastaan läkähdyttää yllätyksellisyydellään, rajuudellaan ja rujoudellaan niin tanssijat kuin lopulta katsojatkin. Amerikkalainen Alvin Ailey on puolestaan jazztanssin legendaarinen guru. Aileyn perintöä vaaliva loistava

newyorkilainen Ailey II -tanssiryhmä vierailee nyt ensimmäistä kertaa Suomessa. Yhdysvalloista saapuu myös loistava Cedar Lake Contemporary Ballet, jonka tanssissa yhdistyvät niin klassisen baletin tekniikat kuin nykytanssin nyanssitkin. Se, että amerikkalaisryhmä tanssii pohjoismaisten koreografien teoksia, tekee vierailusta entistäkin mielenkiintoisemman, hehkuttaa Uotinen. – Suosittelemme ryhmille erityisesti esityksiä Kuopion musiikkikeskuksella. Niissä on etnisiä piirteitä, näyttäviä koreografioita, laadukkaita, suuria ryhmiä. Teatterilla ohjelmisto painottuu nykytanssin suuntaan, selvittää Jorma Uotinen. www.kuopiodancefestival.fi

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2011

Carnaval do Vinho Brasileiro 15. Kuopio Wine Festival 1.–9.7.2011

Kuopio Wine Festival on tutustuttanut suomalaisia vuosittain vaihtuvan teemamaan viini-, ruoka- ja musiikkikulttuureihin jo 14 vuotta. Festivaalin vakiintunut noin 40 000 kävijän yleisö tekee tapahtumasta yhden Suomen kesän suurimmista.

Tulevana kesänä Kuopion matkustajasataman viinikylässä juhlitaan viinijuhlahistorian kenties eksoottisinta vierasta, Brasiliaa. Teemamaa värittää viinien lisäksi myös festivaaliohjelmaa. Kotimaisten huippuartistien lisäksi viinikylän ohjelmassa on luvassa kuumia sambarytmejä ja värikästä karnevaalitunnelmaa. Viinikylän ruokatarjonta koostuu brasilialaisen keittiön antimista, joissa tällä kertaa korostuvat pavut, kasvikset, kala sekä tietenkin aito brasilialainen härkä.

Brasiliassa ei koskaan syödä yksin, eikä niin ole tapana Kuopiossakaan. Viinikylän VIPalueelta seurueet voivat varata viinituvan ruoka- ja juomatarjoiluineen. Pienten ryhmien pöytävaraukset tehdään 250-paikkaiseen ravintolatelttaan, jossa illan musiikkiesityksiä voi seurata screeniltä. Viinikylän Takeaway ja Grillipiste myyvät lista-annoksia ja snackseja nautittavaksi viinijuhla-alueella.

Viinien osalta festivaalivieraita hemmotellaan tuoreilla, hedelmäisillä ja Suomessa ennen kokemattomilla viineillä. Kaikki viinikylässä tarjoiltavat viinit tulevat suoraan Brasiliasta, eikä niitä ole saatavana maamme myymälöistä. Lasillisen ja pullollisen lisäksi viineistä saa 4 cl:n maisteluannoksia. Viiniköynnökset tulivat Brasiliaan portugalilaisten mukana vuonna 1532 ja levisivät Jesuiittojen mukana eripuolille maata. Tuotanto alkoi kasvaa 1900-luvulla ja nykyään Brasiliassa tuotetaan 3,3 miljoonaa hehtolitraa viiniä vuodessa. Viljeltävät punaiset päälajikkeet ovat Cabernet Sauvignon, Merlot, Cabernet Franc, Tannat ja Pinot Noir. Valkoisista merkittävimpiä ovat Riesling Itálico, Chardonnay, Moscato ja Malvasia. www.kuopiowinefestival.fi

Kuopio Wine Festival, 044 719 7985, kuopio.winefestival@sok.fi, kuopiowinefestival.fi

Kuva: MF Plissart

www.kotimaassa.fi

TERVETULOA HEMMOTTELUKYLPYLÄÄN

Imatran Valtionhotelli Vuoksen kulttuurimaisemissa ainutlaatuisen Imatrankosken partaalla on hemmottelukylpylä aikuiseen makuun: allasosasto, Julia Well-Being -hyvinvointiosasto, porealtaita, hemmottelevia saunoja,Vuoksen helmi bar & cafe, Spa Gym sekä kauniit huoneet ja sviitit. Imatran Valtionhotellin linnahotelli ja kylpylähotelli muodostavat monipuolisten yksilöllisten palvelujen kylpylä-, kokousja lomakeitaan, joka hemmottelee ainutlaatuisella kokonaisuudellaan.

48,50

LINNAN LOMAYÖT

alk. 48,50/hlö/2hh/kylpylähotellissa, alk. 62,-/hlö/2hh/linnahotellissa Sis. 1 yön majoitus 2 hengen huoneessa, Linnan buffet-aamiainen, hemmottelualtaiden ja hyvän olon saunojen sekä Spa Gymin käyttö.

VARAUKSET 020 055 055

Imatran Valtionhotelli, Torkkelinkatu 2, Imatra, puh. 05-625 2000 valtionhotelli.rantasipi@restel.fi, www.rantasipi.fi

Säpinää Rauhalahdessa Tanssia, karaokea, teatteria, huippuesiintyjiä, kylpylä, suuri savusauna, Jätkänkämppä. Pyydä tarjous.

Kevään ohjelmaa 26.1. A. Aallon rytmiorkesteri, 28.1. Anne Mattila & Mistral, 11.2. Yölintu, 16.2. Finlanders, 23.2. Marita Taavitsainen, 26.3. Jorma Kääriäinen & RNO Dance Band, 6.4. Tarja Lunnas ... ja monia muita. Katso ohjelmisto www.rauhalahti.fi. Tiistaisin Jätkänkämpällä savusauna ja perinneilta. Monipuoliset ohjelmapalvelut ja Jätkänkämppä yksityistilaisuuksiin.

Puh. 030 608 30 KUOPIO www.rauhalahti.fi

lankaliittymistä 0,032 e/min. + 0,0821 e/puhelu, matkaviestinliittymistä 0,19 e/min.

Poikkea Kermansavella! Tehtaanmyymälöistämme löydät laadukkaat, kotimaiset Kermansaven astiat sekä paljon tuoteuutuuksia ja lähes virheetöntä talouslaatua edullisesti. Tervetuloa!

Heinävesi: Kermansavi-tehtaanmyymälä, Rasiahontie 3, Heinävesi, puh. 0403 063 008, palvelemme 16.8.-31.5. ma-pe 9-16, la-su 10-16, 1.6-15.8. ma-su 9-19 Leppävirta: Matkailukeskus Unnukka, Kalmalahdentie 2, Leppävirta, puh. 0207 636 668, palvelemme 16.8.-14.6. ma-su 10-18, 15.6.-15.8. ma-su 10-20

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2011

Luonnonkaunis Karttula liitettiin osaksi Kuopion kaupunkia vuoden 2011 alusta. Karttulasta tuli näin kansainvälisen ja kehittyvän kaupungin vireä maaseutukaupunginosa.

Riuttalan talonpoikaismuseo Kuva: Esa Seppänen

Riuttalan peltotöissä Kuva: Kuopion Matkailupalvelu Oy

untaliitoksesta huolimatta Karttulan oma matkailu- ja kulttuuriperinne jatkuu vahvana. Ja miksei jatkuisi, samalla reseptillä kun on houkuteltu kuntaan kesäasukkaita ja matkailijoita vuosikymmenten ajan. Vehmaiden ja historiallisten maisemien reunustaman Rautalammen reitin varrella sijaitsevaan Karttulaan veneilijät pääsevät Etelä-Suomesta pitkin Keitele-kanavaa.

Karttula ammentaa perinteistä Matleena Ikonen

Kuopioon liittetty

Riuttalassa historia herää eloon. Museo ei ole pysähtynyt ja hiljainen paikka, vaan elävä silta menneiden aikojen ja nykypäivän välillä. Alkuperäisen rakennuskannan ja esineistön Riuttalan talonpoikaismuseossa kävijä säilyttämisen lisäksi Riuttalassa järjestetään kokee savolaista talonpoikaiskulttuuria monenlaisia tapahtumia kuten vuosittaiset aidoimmillaan. Museoalue koostuu yli 20 rukiinleikkuun SM-kisat. Alue tarjoaa myös rakennuksesta, joista vanhin on vuodelta ainutlaatuiset puitteet häiden, sukujuhlien, 1847 peräisin oleva tuulimylly. Alkuperäisiä luetteloituja esineitä museossa on noin 1400. syntymäpäivien tai kokousten järjestämiseen. Ravintola Katrijn’ Kammarissa on 80 asiaEnsimmäinen tieto Riuttalasta on jo vuokaspaikkaa, ja halutessaan voi terassillakin delta 1657, ja vuosisatojen kuluessa talosta nauttia tarjouksista, emännän valmistamista muodostui suuri ja hyvinvoiva tila, jolla oli herkuista, joita ripeät ”piikatytöt” tarjoilevat. parhaimmillaan kymmenkunta torppaa. Riuttalassa viljeltiin maata ja kasvatettiin karjaa eli se oli hyvin tyypillinen suomalainen Kesäteatteria talkoohengessä tila. Riuttalan pihapiiri ympäristöineen valitSyvänniemen Hermanni on karttulalainen tiinkin edustamaan suomalaista maaseutua ja yhdistys, jonka tarkoituksena on edistää ja elämänmuotoa Pariisin maailmannäyttelyyn tukea kulttuuria sen kaikissa muodoissa ja vuonna 1900. tarjota mahdollisuus harrastustoimintaan kaiAitoa talonpoikaiskulttuuria Riuttalassa

ken ikäisille kulttuurista kiinnostuneille. Yksi Syvänniemen Hermannin pyörittämistä harrastuspiireistä on Teatteri Hermanni, jonka kesäteatteriesitykset vetävät joka kesä katsomot täyteen paikallisia ja muualta tulevia kulttuurin ystäviä. Kesällä 2010 Teatteri Hermannissa sai ensi-iltansa laulunäytelmä Peti ja Puuro, joka sai huikean suosion. Niinpä sama näytelmä saa toisen näytäntökautensa kesällä 2011. Peti ja puuro on hyvin ajankohtainen niin Karttulassa kuin monessa muussakin pienessä Suomen kunnassa, se nimittäin kertoo ajallemme leimallisista kuntaliitoksista. Peti ja puuro -näytelmä tapahtuu ajassa, jolloin pienehkö maalaiskunta on liittynyt läheiseen kaupunkiin, ja kylässä toiminut pientila etsii uutta elinkeinomahdollisuutta maatilamatkailusta. Tähän aloittelevaan ”peti ja puuro” -yritykseen saapuu vieraita niin kotimaasta kuin ulkomailta, erilaisine tarpeineen ja toiveineen. Näytelmä seuraa, miten entinen maanviljelijä perheineen selviää näistä uusista haasteista tarjoamalla jotain sellaista, mitä ei useiden tähtien hotelleista löydy. Kunnon kesäteatterin tavoin, Peti ja puuro tuo suomalaiseen kesäiltaan huumoria ja jännitystä, romantiikkaa tietenkään unohtamatta. Esityspaikkana toimiva yli 100-vuotias teatterirakennus tuo teatterielämykseen oman ainutlaatuisen lisänsä.

www.kotimaassa.fi

Pohjois-Savo

Vilkas ja vireä

Tervo

tarjoaa tunnelmaa Matleena Ikonen

Lohimaa ja Eerikkala Golf

öydöistä päätellen Tervon vesistöinen seutu on tuonut Tervonsalmen rantamille asutusta jo rautakaudella. Nykyisin pieni Tervon kunta on vilkas ja vireä mökkikunta, joka tarjoaa mökkiläisille ja matkailijoille erinomaiset puitteet etenkin vesistömatkailuun. Tervon kunnan pinta-alasta peräti 30 prosenttia on vesistöjen peitossa, joten ei ihme, että suositun mökkikunnan väkimäärä tuplaantuu aina kesäisin. Kunnasta löytyy mm. 9-väyläinen Eerikkala Golf sekä Äyskosken rannalta Lohimaan loma- ja vapaa-ajankeskus ja moderni Caravan-alue. Lisäksi alueella toimii lukuisia majoituspalveluyrityksiä, joiden hyvissä puitteissa loma tuntuu lomalta ja arjen kiireet unohtuvat.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2011

Hauska ja haastava Eerikkala Golf Golfin ystävien ehdoton matkailukohde on Tervon Riitniemessä sijaitseva Eerikkala Golfin 9-väyläinen golfkenttä. Hyväkuntoinen kenttä on saavuttanut suuren suosion niin lähiseudun pelaajien kuin lukuisten kesäasukkaiden ja matkailijoiden keskuudessa. Klubipelaajille suunniteltu kenttä sopii erinomaisesti aloittelijoille, mutta antaa haasteita myös kokeneille pelaajille. Monipuoliset väylät pitävät pelin mielenkiintoisena: väylillä tulee vastaan bunkkereita, hiekkaesteitä ja jopa suo, ja väylien välillä salakavalakin kaltevuus ottaa pelaajan pelisilmästä mittaa. Harjoitusalueilla kuka tahansa voi kokeilla lyöntejä, ja Eerikkalassa järjestetään säännöllisesti myös golfkursseja aloittelijoille. Klubitalon kahviossa ja terassilla voi hyvin nauttia kahvista ja virvokkeista sekä seurata kentän pelitoimintaa.

Lohimaa on kaiken kansan kesäpaikka Noin 7 kilometrin päässä Eerikkalan Golf-keskuksesta sijaitsee Lohimaan loma- ja vapaa-ajankeskus, jossa muutkin kuin kalastuksen ystävät nauttivat lomailusta hulppeissa olosuhteissa. Lohimaan sydämenä kuohuva Äyskoski tarjoaa kalojen narraajille kalastajan paratiisin: Pohjolan parhaan koskikalastuspaikan kalasto hakee vertaistaan Suomessa! Lohimaan 1,2 kilometriä pitkä koski- ja perhokalastusalue on jaettu kolmeen alueeseen, joissa voi narrata kaloja ympäri vuoden. Äyskoski tarjoaa pääasiassa taimenta, harjusta ja kirjolohta, mutta ajoittain myös siikaa. Niillekin, joita kalojen kyttääminen ei kiinnosta, Lohimaa tarjoaa monipuolisesti tekemistä, ja Lohimaa onkin hieno kokousja ryhmäretkikohde.

Tervon Riitniemessä sijaitseva Eerikkala Golfin 9-väyläinen kenttä on vain 7 kilometrin päässä Lohimaan loma- ja vapaa-ajankeskuksesta. Lohimaan beach volley -kenttä, lasten leikkipaikka, sekä elävä musiikki ym. ohjelma viihdyttävät vierailijoita läpi kesän. Kalalammesta voivat kaikki onkia tuoretta kalaa joko mukaan otettavaksi tai kesäravintolassa nautittavaksi. Kalastaminen tai välineiden käyttö ei maksa mitään, vaan hinta perustuu saaliiseen.

Kauniita unia Lohimaan mukavissa majoitustiloissa uni maistuu ulkona vietetyn päivän jälkeen. Päärakennuksessa ja Log Hotellissa on yhteensä 12 tasokasta huonetta, joista osa on kahden hengen huoneita ja osa suurempia perhehuoneita. Tilavat huoneet ovat ilmastoituja, useissa huoneissa on takka ja yhdessä oma sauna. Hotellihuoneiden lisäksi Lohimaassa on majoitukseen tarjolla 8, 6 ja 4 hengen hirsimökit saunoineen ja kalankäsittelyhuoneineen. Saunomisesta innostuneet viihtynevät hyvin Lohimaassa, sillä alueen saunoista löytyy varmasti jokaiselle oma suosikki. Lohimaan suosittu VIP-sauna sijaitsee parin kilometrin päässä päärakennuksesta. VIP-saunalla on oleskelutila, keittiö, puku-/pesuhuone kylmävesialtaineen

ja tietenkin savusaunan tuntuinen ylellinen sauna noin 15–20 hengelle. Sokerina pohjalla on uimaranta ilman naapureita. Lempeälöylyinen Mutteri savusauna Äyskosken rannalla on perinteinen savusauna, musta ja savunarominen, jonka terassilla on hyvä nautiskella auringonlaskusta ja pulahtaa välillä vilvoittelemaan Äyskoskeen. Luksusta elämään tarjoaa etenkin naisasiakkaiden suosiossa oleva poreallassauna, jonka vesiputoussuihkusta nauttiminen on vertaansa vailla. Löylyjen välillä voi vilvoitella idyllisessä kynttiläbaarissa.

Napatut kalat Lohimaan henkilökunta valmistaa saman tien paikanpäällä; savustettuna, loimutettuna tai tuoreena. Sateista päivää voi viettää vaikka Lohimaan pelihuoneessa, jossa on mahdollista laulaa vaikkapa SingStaria jättisceeriltä ja ammattilaistason äänentoistolaitteista. Koskikalastukseen on tarvittaessa vuokrattavana kalastusvälineet ja opaspalvelut. Ryhmille järjestetään tilauksesta monipuolista ohjelmaa kuten husky-safareita, tarkkuusammuntaa, Paint Ball -kisoja tai vaikka Savolaiset Olympialaiset.

www.kotimaassa.fi

Pohjois-Savo

iilinjärvi on aktiivista lomaa kaipaavalle ehdoton kohde Pohjois-Savossa. Siilinjärvi kutsuu liikkumaan niin maalla, lumella kuin vedessäkin – ympäri vuoden.

Matleena Ikonen

Aktiivilomalle Kaikki kunnossa! Kunnonpaikka on monipuolisesti palveleva kylpylähotelli sekä kuntoutumis- ja hyvinvointikeskus. Kuopiosta vain 10 kilometrin päässä sijaitsevassa Kunnonpaikassa on yhden katon alla kaikki tarvittava. Se soveltuu mainiosti esimerkiksi tyhy-päivän kohteeksi, hemmottelupäivän ohjelmaksi tai kokouksen pitopaikaksi – mahdollisuuksia on.

Kunnonpaikan hoitokylpylä Harmonia on julistettu stressivapaaksi alueeksi. Harmonian hierojien ja kosmetologien hellissä käsissä, tuoksuvissa yrttikylvyissä, hoitavissa jalka- ja käsihoidoissa sekä ylellisissä kauneushoidoissa saat uutta elinvoimaa olemukseesi. Ripauksen romantiikkaa arjen keskelle tuo Romantica-kylpy kahden kesken, ja lapsivieraiden uutuuksia ovat Prinsessa Ruususen kylpy, Tuhkimon käsihoito ja Inkkarihieronta.

Siilinjär

Kunnonpaikan kylpylässä on seitsemän allasta: aikuisille virkistävä viihdeallas hierovine vesisuihkuineen, nautinnollinen poreallas, jäinen kylmäallas sekä kuntouintiallas ohjattuine vesijuoksuineen. Pienet vesipedot viihtyvät lastenaltaassa ja vesiliukumäessä. Rentoutuminen Osmanni-saunojen hellivissä ametistihöyryissä kruunaa kylpyläkokemuksen.

Pub Kulkuri on Reissumiesten ja -naisten olohuone Kokous- tai virkistyspäivän päätteeksi on mukava istua yhdessä iltaa Kunnonpaikan Pub Kulkurissa. Pub Kulkuri on aikuisille suunnattu olohuone johon on helppo astua sisään, jatkaa jälkipelejä, seurata urheiluohjelmia isolta taulu-TV:ltä tai pelata porukalla vaikka dartsia. Kulkurin iltaohjelmassa on mm. suosittuja yhteislauluiltoja, karaokea, esiintyjiä sekä pubivisailua.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2011

Pub Kulkurin paikalla 1990-luvun lopulla olleessa baarissa kokoontui laajalti tunnettu Miesten Ompelukerho, jonka yhteinen ponnistus oli virkata pitkää kaulahuivia. Huiville ehti kertyä mittaa useita metrejä, kunnes kaulahuivi tuhoutui tulipalossa. Kulkuri on nyt päättänyt aloittaa urakan uudelleen: tavoitteena on tehdä maailman pisintä, miesten tekemää, virkattua kaulahuivia. Naiset saavat olla mukana vain opastamassa. Virkkauskokemuksia voi lukea Kulkurin vieraskirjasta.

Fontanella – kesä kaiken aikaa Kylpemisen riemua voi jatkaa virkistyskylpylä Fontanellassa, jonka allasosaston kymmenessä altaassa saa helposti kulumaan tunnin jos toisenkin. Mm. aalto-, terapia- ja porealtaissa keho pääsee rentoutumaan, ja luola-altaan valot ja musiikki tarjoavat hoitoa myös mielelle.

Fontanellassa viihtyy koko perhe.

Välinevuokraamo varmistaa sen, että laskettelun ilosta ei kukaan jää paitsi, vaikka omia välineitä ei omistaisikaan. Vuokraamo on avoinna aina rinteiden aukioloaikoina, ja sieltä saat paitsi sukset monot, sauvat ja kypärät myös lumilaudat ja snowbladet. Vuokraamossa toimii myös välineiden huoltopalvelu, jossa voi hoidattaa laskettelusuksien lisäksi myös murtomaa- ja mäkisukset. Hiihtokoulussa pääsee turvallisesti kokeilemaan mäkilähtöjä ammattitaitoisten hiihdonopettajien turvallisessa opastuksessa.

velle

Jos allasosaston rentoutumisaltaat eivät aivan jaksa tyydyttää vauhdin hurmaa janoavia, vaihtoehtokin on. Hurjapäät osannevat antaa arvoa Fontanellan huikealle, 90-metriselle vesiliukumäelle. Vaihtuvilla valoefekteillä varustettu mäki on Suomen pisimpiä, ja korkeutta sillä on reilut 10 metriä. Alas on siis perin helppo tulla, mutta ylös pääseminen ei aina olekaan niin yksinkertaista: haasteista pitäville tarjolla on vesikiipeilyseinä, jossa on hyvä laittaa ketteryys koetukselle. Pienille polskijoille Fontanellassa on varattu oma lasten allasalue, jonka vettä suihkuttavat eläinhahmot ja leikkiallas sienimökkeineen houkuttelevat vesileikkeihin. Ennen vesileikkejä kannattaa viivähtää hetki myös uudistetulla perhekuntosalilla, josta löytyvät Easy Line -sarjan laitteiden lisäksi lasten kuntoiluun kehitetyt Gymkids-laitteet.

Talven riemuja Kasurilassa Kasurilan hiihtokeskuksessa vesi on läsnä hieman toisessa, luistavammassa olomuodossa. Hiihtokeskuksen kahdeksan rinnettä tarjoavat korkeuseroja aina 102 metriin asti ja kanttien kestävyyttä pääsevät kokeilemaan niin kokeneemmat kuin aloittelevatkin laskijat. Rinteiden hauskat nimet tekevät laskemisesta iloisempaa – väkisinkin hymyilyttää kun alla on Välisiili, Villisiili, Turistisiili tai Metsäsiili. Lautailijoita hemmotellaan Kasurilassa mittavalla halfpipe-radalla.

Lautailijoita hemmotellaan Kasurilassa mittavalla halfpipe-radalla

Kaamosta karkuun ei tarvitse lähteä sen pidemmälle kuin Fontanellan allasbaariin, jossa kirkasvalopiste takaa, että aurinko paistaa aina.

www.kotimaassa.fi

Pohjois-Savo

Kysy myös juhla- ja kokouspakettejamme sekä ryhmäpalvelujamme!

. Marja Puree . Suonenjoen makeita mansikoita soseena kauppojen pakasteosastoilla. Käytä hillon tavoin tai nauti sellaisenaan. Sokeria vain kolmasosa hilloihin nähden! Ihania Marja Puree -nektariohjeita löydät kotisivuiltamme: pakkasmarja.fi

Särä on tuhatvuotisen perinteen mukaisesti valmistettua lammasherkkua. Hidas kypsytys takaa suussa sulavan maku nautinnon. Lemiläiseen tapaan särää nautitaan hartaasti ja niin monta kierrosta kuin maistuu. Ravintola Säräpirtti Kippurasarvi

www.sarapirtti.fi

Voit tutustua tarkemmin ravintolaamme, tehdä pöytävarauksen tai ostaa särätuotteita verkko kaupasta.

Rantatie 1, 54710 Lemi p. 05 4146 470, fax 05 4146 475 info@sarapirtti.fi

FINLANDIA HOTELS

Kemijärvi

Sukkelasti Savon sydänmaille Kuopioon! Hotelli IsoValkeinen

39,50

Oulu Kalajoki

Pietarsaari

Hotelli Jahtihovi

Ryhmähinta alk. €/hlö, sisältää aamiaisen, iltasaunavuorot Rantasaunalla ja tanssilipun tanssiiltoina. min. 16 henkilön ryhmä puh. 017 5396 100 sales@isovalkeinen.com

Kemi

Joensuu

Kurikka Jyväskylä Jämsä Harjavalta Tuusula Turku Espoo

Kitee

Savonlinna

Tampere

Utö

Kuopio

Seinäjoki

45 €/hlö,

www.finlandiahotels.fi Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2011

Kokkola Vaasa

Ryhmähinta alk. sisältää aamiaisen ja iltasaunan.

min. 16 henkilön ryhmä puh. 017 264 4400 info@jahtihovi.fi

Ylivieska

Imatra Lahti Loviisa

Helsinki

Rautavaara Matleena Ikonen

Luonnonystävän

Jari Korkalainen / Metsäkartano

autavaaraa kutsutaan leikkimielisesti ”Lähi-Lapiksi”, eikä syyttä – kiitos alueen upeiden erä- ja vaaramaisemien. Rautavaaralla todellinen luonnonrauha ja erämaan tuntu ovat aistittavissa joka solulla. Ja silti, Rautavaara on todella lähellä: pienkoneella kertyy lentoaikaa Helsingistä vain runsas tunti. Luonnon rauhassa Tiilikkajärvellä Rautavaaran matkailun sydän on Tiilikkajärven kansallispuisto. Rautavaaran ja Sotkamon kuntien alueille levittäytyvä 34 neliökilometrin kokoinen kansallispuisto pitkospuineen, ikihonkineen ja ihanine hiekkarantoineen on elämyksellinen pakopaikka arjen kiireiden keskeltä. Erämaisen harjuluonnon syleilyssä lepäävät tupasvillan kehystämät aapasuot ja Tiilikkajärven rakentamattomat, hiekkaiset rannat tarjoavat retkeilijälle luontoelämyksiä, joita harvoin saa näinkin eteläisessä Suomessa. Puiston lukuisista hienoista hiekkarannoista Venäjänhiekka on alueen helmi, jossa on myös telttailupaikka yön yli viipyville retkeilijöille. Kansallispuisto sopii sekä päivä- että eräretkeilyyn niin jalkaisin kuin kanootilla ja veneelläkin. Puistossa on 20 kilometriä retkeilypolkuja, ja alueelle on rakennettu siltoja, telttailu- ja nuotiopaikkoja. Itkonjoen suuhun, lähelle Tiilikkajärveä 1940-luvulla rakennettu Uiton kämppä on entisöity, ja se toimii nykyisin vuokrakämppänä. Kämpällä on myös laituri ja nuotiopaikka. Vaihtelevan luonnon lisäksi kansallispuistossa pääsee tutustumaan alueen monipuoliseen historiaan, johon kuuluvat muun muassa Täyssinän rauhan rajakivi, 1920-luvulta peräisin oleva idyllinen perinnemaisema rakennuksineen sekä savottakulttuurin aikaisia rakenteita. Erämaahenkisille Tiilikkajärven kansallispuiston upeat vesistöt ja koskenlaskureitit tarjoavat erinomaiset harrastusmahdollisuudet. Kalastus, retkeily, metsästys ja luonnon antimien keräily on näissä maisemissa

kokemus vailla vertaa. Tekemisen puutteesta ei tarvitse Rautavaaralla kärsiä talvellakaan, sillä moottorikelkkailun harrastajille löytyy valmiita reittejä peräti 250 kilometrin verran. Runkoreittejä pitkin pääsee esimerkiksi Kuopioon, Tahkovuorelle, Vuokattiin, Kaaville ja Nurmekseen.

Metsäkartano – ravintoa keholle ja mielelle Metsäkartanolle tullaan vaikuttavan tunnelman ja ympäristön, hyvän ruuan, ystävällisen palvelun ja mukavien ohjelmien takia. Kartanon keittiö on kuuluisa paikan päällä valmistetuista maukkaista ruuista, joista tullaan nauttimaan matkojenkin päästä. Vaihtoehtoina ovat mm. päivittäinen seisova pöytä tai erikseen toiveiden mukaisesti tilattu ateriakokonaisuus – nautittuna kartanon tunnelmallisessa salissa, aidolla jätkän kämpällä tai vaikka turvekammissa. Häitä ja muita juhlia varten kartanolla on omat menunsa, joista voi valita mieleisensä. Kokeilemisen arvoinen on myös ”Savolainen pitopöytä Metsäkartanon tapaan”. Metsäkartanolla on mielekästä toimintaa kaiken ikäisille. Ihana erämaaympäristö pakottaa rauhoittumaan, kuuntelemaan hiljaisuutta ja katselemaan ympärillä keinuvaa metsää. Jos joutenolo alkaa ahdistaa, Metsäkartanolla voi mm. meloa, harrastaa patikointia tai sauvakävelyä lyhyemmillä tai pidemmillä polkureiteillä, pyöräillä, kiipeillä, pelata frisbeegolfia tai kokeilla vaikkapa jousiammuntaa. Talvisin latu- tai umpihankihiihto, lumikenkä- ja potkukelkkaretket tai lumenveisto houkuttavat hangille keräämään

punaa poskille. Sisätiloissa voi vaikkapa harrastaa kuntosalilla; pelata, kiipeillä tai ampua jousella sisäliikuntasalissa – tai kokeilla esimerkiksi savitöitä, huovutusta, kankaanpainantaa, valokuvausta, pajatöitä tai joitakin muita lukuisista tarjolla olevista kädentaitoja taideharrasteista. Metsäkartanon ohjelmapalvelut kokoavat jokaisen ryhmän tarpeisiin sopivan ohjelmasisällön. Metsäkartanossa vierähtää useampikin päivä nopeasti, ja majoitustilaakin on peräti 180 vuodepaikan verran.

Vastuullista toimintaa ympäri vuoden Vuonna 1982 perustettu Metsäkartano on lähes kolmenkymmenen toimintavuotensa kuluessa saavuttanut vakiintuneen aseman yhtenä suurimmista suomalaisista nuorisokeskuksista. Metsäkartano tunnetaan myös merkittävänä itäsuomalaisena luontomatkailukeskuksena. Sen vahvuuksia ovatkin luonnonrauha, ainutlaatuineen miljöö ja ilmapiiri sekä monipuoliset toimintamahdollisuudet ja palvelut ympäri vuoden. Metsäkartano noudattaa toiminnassaan ympäristöä säästävän matkailun periaatteita. Ekologiseen linjaan kuuluu se, että tuotetaan määrällisesti vähemmän, mutta oleellisempaa ja kestävämpää. Luontomatkailussa korostetaan kestävän ja vastuullisen matkailun periaatteita ja hyödynnetään läheisiä luonnon monimuotoisuuden aarreaittoja ympäri vuoden – mutta vain lihasvoimin. Metsäkartanossa järjestetään paljon myös luontoleirikouluja, joissa ympäristökasvatus on kiinteä osa toimintaa.

www.kotimaassa.fi

Pohjois-Savo

Kokonaisuus koukuttaa

Sykettä keskellä Suomea Tanja Helminen

Tahkon Markkinointi

ahkon kohdalla Suomen kartassa on vetovoimaa. Monipuoliset talvi- ja kesäaktiviteetit, mielenkiintoiset tapahtumat, runsas majoitus- ja ravintolatarjonta, upeat Nilsiän käyntikohteet sekä rikas järviluonto tekevät Tahkon alueesta houkuttelevan lomanvietto- ja asuinpaikan.

Sykettä talvessa… Tahko – kaikkea paitsi kaukana Keskeltä Suomea löytyy yksi maamme suosituimmista ympärivuotisista matkailukeskuksista. Nilsiässä, noin 65 kilometriä Kuopiosta ja noin 435 kilometriä Helsingistä, sijaitseva Tahko on helposti saavutettavissa myös lentäen tai junalla: lähin kenttä on Kuopion Rissalassa 50 kilometrin päässä, lähimmälle rautatieasemalle Siilinjärvelle on matkaa 40 kilometriä. Tahkon tarjontaan kuuluu 8 500 vuodepaikkaa, hotelli, useita huoneistohotelleja, yli 20 ravintolaa ja baaria, kaksi elintarvikekauppaa, urheiluvälineliike sekä erikoismyymälä.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2011

Tahkolla riittää lumi-iloja rinteessä kaikenikäisille. Yhteensä 23 hyväkuntoisesta rinteestä pisimmät ovat yli 1 000 metriä, ja korkeuseroa löytyy jopa 200 metriä. Lapsille ja aloittelijoille on oma rinne. Tahko Park on tarkoitettu pro-temppuilijoille, ja siellä pidetään monia suksi- ja lautailutapahtumia. Pienimmät viihtyvät Werneri Parkin suksikarusellissa ja napakelkassa. Murtsikan ystäville on luotu 65 km:n latuverkosto. Vaihtelevassa maastossa on tarjolla haastetta, ja Syväri-järven jäällä odottaa erityisen vaikuttava maisema. Laturetkiä piristää piipahdus latukahviossa tai laavulla. Palveluita täydentävät kaksi välinevuokraamoa ja monipuolinen hiihtokoulu. Tahkolla on kinoksittain muutakin koettavaa: hevossafari, kelkkailua, kiipeilyä, retkiluistelua, lumikenkäretki yöaikaan…

Monipuolinen viihdekeskus Tahko Spa hellii kylmänäkin päivänä. Spassa on mahdollista virkistäytyä uima- ja hemmottelualtaassa, kokeilla keilailua, nauttia erilaisista hoidoista ja ottaa hiki pintaan kuntosalilla tai sisäpeleissä. Rinneravintoloita on kuusi erityyppistä. After skit samoin kuin huippuartistit ja vetävät livebändit nostattavat Tahkon ainutlaatuisen tunnelman huippuunsa. Maagisiin elämyksiin johdattelee kansainvälisesti tunnettu nilsiäläinen taikuripari Jorma ja Aino Airaksinen Illuusioteatteri Taikavuoressa.

…ja lisää sykettä kesässä Runsaasta tekemisen kirjosta kelpaa nauttia Tahkon kaltaisessa kohteessa myös kesällä. Aktiivinen loma voi koostua vaikkapa pyöräilystä, patikoinnista, veneilystä ja melonnasta taikka mönkijäretkestä.

Ainutlaatuinen Tahkon vesireitti vie kirkkaan järviveden ja komeiden saarten koristelemissa maisemissa Kuopiosta Siilinjärven, Juankosken ja Nilsiän kautta Tahkolle. Sen vaikutusalueella on runsaasti mielenkiintoisia kohteita.

Tahkon kesään kuuluu muun muassa suosittu Tahko MTB -maastopyöräilytapahtuma. Syksyllä Tahkolle vetävät Ruskaviikonloppu ja Oktoberfest. Nilsiän Louhosareena toimii kulttuuritapahtumien ja konserttien areenana; 1.7. kuullaan Ilmavoimien Big Bandin On elon retki näin -konsertissa Toivo Kärjen säveltämää sota-ajan musiikkia.

Nilsiä – aitoa luonnonvoimaa Nilsiän kaupungin keskusta sijaitsee vain 12 kilometrin päässä Tahkolta. Sitä halkoo satasaarinen Syväri-järvi, ja vehmaasta ympäristöstä nousevat näyttävinä Tahkovuori, Kinahmi ja Pisan luonnonsuojelualue, jonka merkityillä reiteillä ja näkötornista

ten seinämien ja turkoosien lampien välissä. Vierailulla kannattaa lisäksi käydä yli satavuotiaassa Nilsiän kivikirkossa sekä Simolan kotiseutukeskuksessa, jonka peruskorjattu Holvikellari on juuri avannut ovensa.

Liinaharjafaneille on opetusta ja hevossafareita. Aamun alkajaisiksi tai päivän päätteeksi on mukava pulahtaa puhtaaseen järviveteen. Kun mielit teelle, kata golflomasi kierroksilla hyvin hoidetuilla kentillä. Tahko Golf Clubin 18-reikäisten Tahko New Coursen ja Tahko Old Coursen lisäksi golfaajat voivat suunnata 9-reikäiselle Tiirin Golfin tarkkuuspelikentälle. M/S Syvärin Kuningatar risteilee Nilsiän satamasta kohti Tahkon laituria pysähtyen Aholansaaressa. Tuolihissi toimii kesällä maisemahissinä, joten kannattaa herkutella hulppeilla näkymillä myös ilmasta käsin. Kuopion lentoaseman Järviterminaalista pääset Tahkolle vesijetillä ”lentokenttäsafarilla”.

koet luontoelämyksen parhaimmillaan. Huutavanholman lehtojensuojelualue on sekin tutustumisen arvoinen. Kivenheiton päässä Tahkolta huokuu rauhaa kulttuurihistoriallinen Aholansaari, jossa on Paavo Ruotsalaisen museoitu kotitalo. Talvella Aholansaareen pääsee ilmatyynyaluksella tai jäätietä pitkin, kesällä laivalla.

Nilsiässä viihtyvät myös kalastajat, joiden tärppejä ovat Syväri, Vuotjärvi sekä Lastukosken kanava ja koskikalastuspaikka. Niin asukkaita kuin Tahkon-kävijöitä palvelee Nilsiässä vierasvenesatama, josta löytyvät polttoainejakelupiste, suihkut, pesutupa ja rantaravintola. www.nilsia.fi www.tahko.com www.tahkonvesireitti.com

Entiseen kvartsilouhokseen rakennettu Louhosareena sijaitsee valko-punahehkuis-

www.kotimaassa.fi

Pohjois-Savo

Matleena Ikonen

Vaikkojoki tarjoaa hienot puitteet kalastukseen.

Ossi Wallius

Kaavi – elämysloma eräihmisille Kaskiperinne tila Telkkämäe n

aikallisen sanonnan mukaan Kaavilla lasketellaan kesät talvet: kesällä Vaikkojoen koskia, talvisin Maarianvaaran lumisilla rinteillä. Paitsi ulkoilmaihmisille, Kaavi on myös kulttuurin ystävän kohde. Vaskikellojen katveessa Kaavin Vehkalahdessa, Juutilan vanhassa valimossa sijaitsee Pohjoismaisittain ainutlaatuinen hiekkavalumuseo. Juutilan tilalla harjoitettiin perinteistä vaskenvalantaa vuodesta 1881 lähtien, jolloin elettiin kotiteollisuutena harjoitetun vaskenvalun kulta-aikaa. Juutilan tuotevalikoimaksi muodostui ajalleen tyypillinen kokoelma erilaisia kelloja, kulkusia ja tiukuja, ja valimossa tehtiin myös aktiivista omaa tuotekehittelyä. Sen tuloksena syntyi omaperäisiä ratkaisuja ja tunnistettavia tyylipiirteitä, jotka erottavat Juutilan esineet omaksi ryhmäkseen. Juutilan valimon historian käännekohta tapahtui vuonna 1981 kun uudet tuotantotilat valmistuivat. Vanha valimo toimii nykyisin museona ja matkailukohteena.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2011

Kaskiperinteen juurilla Telkkämäessä Telkkämäen luonnonsuojelualue tarjoaa kulttuurihistoriallisia luontoelämyksiä. Telkkämäessä on harvinainen tilaisuus tutustua jo kadonneeseen, aitoon kaskiperinteeseen, sillä luonnonsuojelualueen tarkoituksena on vaalia perinteistä savolaista kaskikulttuurimaisemaa sekä suojella sen kasvi- ja eläinlajeja. Vuosittain osa alueen metsistä kasketaan ja viljellään perinteisiä työmenetelmiä käyttäen. Kaskiaikakausi onkin jättänyt jälkensä alueen maisemakuvaan, joka muistuttaa hyvin paljon vuosisadan vaihteen suomalaista metsämaisemaa lehtimetsineen, kiviraunioineen ja nauriskuoppineen. Vaikkojoen vedet kutsuvat Kaavin erämatkailun sydän on kutsuvana virtaava Vaikkojoki. Juuasta Kaaville ulottuva Vaikkojoki on noin 50 kilometrin pituinen, mutta koskenlaskuun joki tarjoaa reittejä peräti 90 kilometrin verran. Vaikkojoen melontareitti on kolmiosainen, ja matkalle osuu niin asumatonta erämaata, luonnontilaista vesialuetta kuin helppoja ja haastavia koskiakin. Parhaimmillaan kanootilla kulkijaa koitellaan jopa noin viidenkymmenen metrin korkeuserolla.

luonnonsuoje lualueella.

Vaikkojoen koskien väliin jäävät pitkät virrat, suvannot ja järvet tarjoavat hienot puitteet kalastuksen ystäville. Joen varrella ja tuntumassa on matkailuyrityksiä, joista kannattaa kysyä retkiopastusta, eräoppaita sekä vuokraveneitä ja kanootteja. Vauhtia Maarianvaaran laelta Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan rajamailla kohoava Maarianvaaran kylä sijaitsee juuri siinä kohdassa, jossa savolainen mäkimaisema muuttuu pohjoiskarjalaiseksi vaaramaisemaksi. Maarianvaara tunnetaan erityisesti laskettelukeskuksestaan: piskuisessa kylässä sijaitsee monipuolinen hiihtokeskus, jossa on otettu niin isojen kuin pientenkin mäenlaskijoiden toiveet. Rinteitä Maarianvaarassa on kaikkiaan yhdeksän, joista viisi on valaistu. Hissejä on 4. Pisin rinne on 1050 metriä pitkä, ja suurin korkeusero on 140 metriä. Kaavi on keskeinen kauppapaikka Kaavi on seutukunnan keskeinen kauppapaikka, jossa on päivittäistavarakaupan lisäksi kattava erikoistavarakaupan tarjonta. Matkailijalle kunta tarjoaa kaikki jokapäiväisen elämän palvelut A:sta Ö:hön: Alkosta öljynmyyntiin. Kaavilla pidetään lisäksi perinteiset kevät- ja syysmarkkinat.

Tuusniemen neito Tiina Happonen esittelee Ohtaansalmen siltaa, joka on Suomen pisin laattapalkkijännesilta, 96 metriä.

Metsät, järvet, yliopistot…

Tuusniemi keskellä kaikkea Vesa Toivanen

o vuosia Suomen vakavaraisimpien kuntien eliittiin kuulunut Tuusniemi on yksi suosituimmista vapaa-ajanasuntokunnista. Sen asukasluku kaksinkertaistuu loma-aikoina.

Kirkasvetisten järvien ympäröimää Tuusniemeä halkoo vilkasliikenteinen valtatie 9. Turusta Tampereen, Jyväskylän, Kuopion, Tuusniemen ja Joensuun kautta kulkeva poikittaisväylä jatkuu aina Venäjän rajalle saakka. Tuusniemeltä itärajalle on 150 kilometriä. Tuusniemen sijainti Itä-Suomen yliopistokaupunkien; Kuopion ja Joensuun puolivälissä tekee kunnasta alueen akateemisen keskipisteen. Matka kumpaankin kaupunkiin taittuu kolmessa vartissa. Kaupunkien lentokentät sijaitsevat 9-tien varressa 35 minuutin ajomatkan päässä. Kunnanjohtaja Jouni Perälä kertoo, että Kuopion ja Joensuun yliopistojen yhdistyminen Itä-Suomen yliopistoksi sekä valtatie 9:n jatkaminen Kuopiosta Niiralan raja-asemalle oli lottovoitto Tuusniemelle. Lisääntynyt liikennevirta on tehnyt kuntaa entistä tunnetummaksi. Tonttikysyntä on kasvanut. Erityisesti perheet ovat olleet kiinnostuneita puhtaasta luonnosta ja kattavista palveluista lyhyen ajomatkan päässä kaupunkikeskuksista.

Tarjolla 1000 tonttia Rakennusalaa Tuusniemellä riittää. Kunnassa on tarjota tuhat talo-, vapaa-ajanasunto- ja yritystonttia. Parhaillaan alueelle rakennetaan kattavaa laajakaistaverkkoa. Tuusniemi sijaitsee Suomen metsävarallisuuden ytimessä. Viidennes 700 neliökilometrin kunnasta on vesistöjä. Juojärvi, Rikkavesi ja Suvasvesi kallio- sekä hiekkarantoineen tarjosivat kalaisan asuinpaikan jo kivikauden miehille. Heinäveden reittiä pidetään yhtenä valtakunnan kauneimmista Kansallismaisemista. Tuusniemen satamasta on ollut vesiyhteys kaikille maailman merille kanavien kautta jo vuodesta 1914.

Vesa Toivanen

Turvallinen asuinympäristö Tuusniemellä on mahdollisuus käydä kouluja ylioppilaaksi saakka. Aikuisopiskelijoille on tarjolla oma kansalaisopisto. Kesä-, talvi- ja sisäliikuntatiloja riittää. Palvelut A:sta Ö:hön; Apteekista öljynkeräykseen ovat kunnossa. Uudet tuusniemeläiset löytävät itsensä keskeltä historiaa. Ruotsin ja Venäjän välinen Täyssinän rauhan rajamerkki muistuttaa Tuusniemen sijainneen merkittävällä paikalla jo 1595. Seinävuoren rotkolaakso luonnonsuojelualueella tarjoaa näkymät 1.800 miljoonan vuoden takaiseen kalliosiirrokseen. Esteettömäksi rakennetun näköalapaikan kallioissa näkyvät viimeisen jääkauden 10.000 vuotta sitten hiertämät uurteet.

Kunta mukaan bisnekseen Tuusniemi satsaa viihtyvyyteen. Kirjaston ja nuorison kokoontumispaikka Päätalon remontit valmistuivat vuoden alussa. Kunnallistekniikkaa uusille kaava-alueille viimeistellään parhaillaan. Kunnan talous mahdollistaa Tuusniemen mukaan lähdön kehittyviin yrityksiin. Perälä hymyilee, että Tuusniemellä ei uuden yrittäjänkään tarvitse taistella byrokratian tuulimyllyjä vastaa. Kunta tunnetaan joustavasta ja nopeasta päätöksenteostaan. Vilkas valtatie 9 kulkee halki Tuusniemen luonnonkauniin maiseman.

www.kotimaassa.fi

Pohjois-Savo

avon sydämen luonnonkauniilla alueella sijaitseva Leppävirta on lumonnut kävijänsä jo vuosisatoja. Jo 1300-luvulla kaunis Leppävirran reitti houkutteli seudulle eräretkeläisiä, ja sama reitti palvelee myös nykyisin sekä rahti- että henkilöliikennettä Saimaan kanavan kautta Suomenlahdelle.

Lataa akkusi luonnonkauniilla

Leppävirralla Matleena Ikonen

Tämän päivän eräretkeilijä pääsee nauttimaan samoista jylhistä maisemista kuin esi-isänsä satoja vuosia aikaisemmin. Nykyisinkin matkailijan askeleet johdattavat usein Orinoron upealle rotkolle, yhdelle Savon seitsemästä ihmeestä. Tämä 100 metriä pitkä ja 20 metriä syvä kalliomuodostelma on legendan mukaan saanut alkunsa kun Luojalta loppui luomistyössä maa ja sitä piti ruveta venyttämään, jolloin maan kuori repesi Orinoron kohdalta. Toisen teorian mukaan rotko syntyi jääkaudella mannerlaattojen liikkumisen seurauksena…

Konnuksen kolme kanavaa Luonnossa viihtyvälle Leppävirta tarjoaa paljon muutakin tekemistä, nautti sitten kalastuksen leppoisuudesta tai mönkijäsafareiden jännityksestä. Kolme eriikäistä kanavaa ja viisi koskea käsittävällä Konnuksen kanava-alueella on koskia ja laitureita kalastamista varten, ja alue onkin kalastajien suosiossa, sillä Konnuksella kala

Niin tai näin, Soisalon saaressa, Mustinmäessä sijaitseva Orinoro on mainio retkikohde koko perheelle. Merkittyä luontopolkua pitkin pääsee patikoimaan aina rotkon pohjalle asti, jäätikön uurtamien kallioseinien katveeseen, ja rotkon pohjalla on turvallista kulkea parin sadan metrin matkalle tehdyillä pitkospuilla. Reitin varrella sijaitsevan lammenrannan laavulla on hyvä paistaa välipalamakkarat. Rotkon pohjalla pulppuaa lähde, ja alueella kasvaa mm. raidankeuhkojäkälä ja pohjankorvanjäkälä. Lumi ja jää säilyvät aina kesäkuulle saakka tässä luonnonihmeessä, joka nimensä mukaisesti on historiansa aikana ollut monen orin surma. Parkkolansaaren soudun lähtö.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2011

nappaa – ja vaikkei nappaisikaan, puitteet itsessään ovat jo nautinto! Kanava yhdistää kaksi järveä, Kallaveden ja Unnukan, ja vesi mahdollistaakin kalastuksen lisäksi myös melonta- ja veneilyretket. Konnus on helppo ottaa haltuun myös patikoiden, liikkumista helpottavat alueelle rakennetut pitkospuut, ja historiallinen kanava-alue onkin retkeilijöiden suuressa suosiossa.

Unnukka-purjehdus Kuva: Helena Rönkä

Kulttuurinnälkää tyydyttämässä

Leppävirtaa shoppaillen ja soudellen

Kulttuurin ja arkkitehtuurin ystäville ehdoton vierailukohde Leppävirralla on itsensä Carl Ludwig Engelin suunnittelema kirkonkylän kaunis kirkko, yksi Suomen 284 tiekirkosta. Vuonna 1846 valmistunut uusklassillinen harmaakivikirkko on maamme seitsemänneksi suurin luterilainen kirkko, jossa on istumapaikkoja peräti 2200 ihmiselle. Leppävirran kirkko on suosittu konserttipaikka, ja sen akustiikka sekä vuonna 1989 valmistuneet urut ovat saaneet kiitosta maamme eturivin solisteilta ja urkureilta.

Leppävirralla vietetään aktiivista arkea ja juhlaa erilaisten tapahtumien merkeissä. Kesällä kylä herää eloon erilaisten musiikkitapahtumien tahdissa ja kesäteatterin merkeissä. Monipuoliset urheilutapahtumat soudusta saappaanheittoon kutsuvat leikkimielisiin kilpailuihin niin paikallisia asukkaita kuin matkailijoitakin. Perinteiset lavatanssit kuuluvat totta kai olennaisesti Leppävirran kesään: Tanssipaviljonki Tulenliekissä vipattavaan tanssijalkaan saa varmasti helpotusta, sillä Tulenliekissä tanssahdellaan peräti kolmella lavalla.

Kirkonmäellä sijaitseva Leppävirran kotiseutumuseo tutustuttaa suomalaisen maaseudun historiaan. Aiemmin viljamakasiinina toiminut rakennus muutettiin museokäyttöön 1960-luvun alussa. Sen kokoelmiin kuuluu noin 3 000 esinettä ja noin 7 000 valokuvaa, jotka esittelevät pitäjän historiaa, elinkeinoja ja kulttuuria aina kivikaudelta nykyvuosikymmenille.

Matkailukeskus Unnukka palvelee matkailijoita läpi vuoden, ja matkailuvinkkien ohessa Unnukassa voi tehdä myös ostoksia, sillä Iittala outlet ja Kerman Saven astiamyymälä sijaitsevat Unnukan yhteydessä. Shoppailun lomassa voit virkistyä hemmottelevan kahvihetken tai herkullisen aterian merkeissä Lounaskahvila Unnukassa.

Suomee ja savvoo – hiljoo ja kovvoo Savon kielen ja kulttuurin lyhyt oppimäärä kannattaa ehdottomasti suorittaa Leppävirtaan kuuluvassa Konnuslahden kylässä, Pajaharjun muatilalla ja Kotjmusejossa. Tilan savolaistakin savolaisempi isäntäpari, Pirjo ja Pekka Ropponen pyörittävät luomutilaa, jossa riittää elukoita lasten rapsuteltaviksi – pihapiirissä käyskentelee ainakin lampaita, lehmiä ja kanoja. Menneiden aikojen maatalouteen pääsee tutustumaan tilan museossa, jossa on näytillä ”meelkein miljoona esinettä muatallouven, kotjtallooven, ja vaekka minkä tallooven muistoks”. Isäntäväeltä saa halutessaan opastetun kierroksen museon tiloihin, joko lyhyen tai pitkän kaavan mukaan. Aidolla savolaisella otteella vedetty museokierros on taatusti kokemisen arvoinen. Pajaharjun tilalla on myös mökkimajoitusta erikokoisissa mökeissä, joista osassa voi asua niin kesä- kuin talviaikaan. Konnuslahden komeissa maisemissa järjestetään myös mönkijä- ja moottorikelkkasafareita.

Leppävirta on näytellyt oleellista osaa suomalaisen teollisuushistorian näyttämöllä, sillä yksi Suomen nykyäänkin vahvimmista teollisista nimistä, Hackman, on saanut alkunsa Sorsakosken taajamassa Leppävirralla. Sorsakosken tehdasmiljöö on edelleenkin tutustumisen arvoinen kohde jokaiselle, jota suomalainen teollisuushistoria kiinnostaa. Tuotanto jatkuu nykyisin teräsastioiden muodossa Iittala Oy:n toimesta. Leppävirta tunnetaan nykyisin energiateknologian yrityksistään, jotka toimivat maalämmön ja kaukolämmön aloilla.

Virkistystä Vokkolassa Vokkolan liikunta-alueelta löytyvät tennis-, kori- ja pesäpallokentät, laadukas yleisurheilu- ja nurmijalkapallokenttä, skeittialue sekä lasten leikki- ja liikennepuisto, joissa voi purkaa energiaa. Lisäksi kauniissa järvimaisemassa kulkee upeita ulkoilu- ja lenkkipolkuja, joiden nostattama hiki huuhtoutuu kylpylähotelli Holiday Club Vesileppiksen lämpimissä altaissa.

www.kotimaassa.fi

Pohjois-Savo

Matleena Ikonen

Holiday Club Vesileppis ja Leppävirran Virkistysuimala Vesileppis Oy

Vesileppis

– loma koko perheelle

ylpylähotelli Vesileppis takaa riemukkaan ja monipuolisen vierailun Leppävirralla. Vesileppiksessä vesi on läsnä kaikkialla, monessa eri muodossa: kylmänä tai kuumana vetenä, lumena, jäänä – jopa höyrynä. Vesileppiksen palvelut ovat käytössä ympäri vuoden, joten voit hiihtää kesällä ja uida talvella.

Vesileppiksen sydän on kesällä 2009 remontoitu trooppinen kylpyläkokonaisuus, jonka allasosastolla ja saunoissa saa helposti kulumaan päivän jos toisenkin. Kylpylän kaikki kuusi allasta ovat kylpyläasiakkaiden käytössä ilman aikarajoitusta, ja kun veden lämpötila kaikissa altaissa vaihtelee + 28 ja +33 asteen välillä, ei vilukissankaan tarvitse pelätä tassujensa kastumista.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2011

Perheen pienimpiä houkuttelevat allasosaston lastenallas sekä liukumäkiallas, johon laskevasta peräti 32 metriä pitkästä vesiliukumäestä saa takuulla mieleenpainuvat vauhdit! Jos aivan niin hurja meno ei miellytä, voi vedestä nauttia joko kuntouintialtaassa, kylpyläaltaan vesihieronnoissa tai porealtaan syleilyssä. Karaistuneille kylmäallas on helppo nakki, muille ehkä hieman eksoottisempi kokemus.

Enemmän kuin kylpylä Vesileppis on hyvä tapa viettää lomaa, halusipa sitten liikkua aktiivisesti, loikoilla rennosti tai nauttia elämästä hyvän ruuan ja viihteen merkeissä. Vesileppis ei ole vain kylpylä vaan palvelukokonaisuus, johon

kuuluvat kylpylän lisäksi hotelli ja sen monipuolinen ravintolamaailma, kokoustilat, kuntosali, jäähalli sekä maailman ensimmäinen maanalainen hiihtotunneli Kymppi Areena. Hotellissa on myös urheiluliike ja lääkäriasema sekä hyvän olon hoitoja ja fysioterapiapalveluja tarjoava Fysioleppis. Myös kosmetologipalvelut hemmotteluhoitoineen löytyvät Vesileppiksen tarjonnasta. Itse kylpylähotellin ulkopuolella aluetta kiertää hyvät lenkkimaastot, joten tekemistä riittää niin sisällä kuin ulkona. Lähellä sijaitsevat myös golfkenttä, koskikalastuspaikat ja ratsastustallit.

Täysi Kymppi Areena Vesileppiksen ylpeys on maailman suurin kallioon louhittu hiihtoareena, Kymppi Areena. Areenassa on hiihtotilaa niin perinteisen hiihtotavan harrastajille kuin vapaan hiihtotavan suosijoille. Hiihtoladun pituus on n. 1,2 km, ja talvisin käytössä on myös hiihtoareenaan yhdistetty ulkolatu. Hiihdon lisäksi Kymppi Areenalla voi harrastaa myös ampumahiihtoa ja potkukelkkailua tai järjestää ryhmälle erilaisia talvisiin aktiviteetteihin liittyviä kilpailuja ja tapahtumia – Kymppi Areenan lumimaailma on oiva tapa viettää vaikkapa työporukan virkistyspäivää tai polttareita! Kymppi Areenan sisäänkäynti sijaitsee hotellin vastaanoton yhteydessä. Ainutlaatuinen elämys alkaa heti sisääntulossa, laskeutumalla 30 metriä hotellin alle, kallion sisään.

Kun huikoo… Vesileikeissä ja liikunta-aktiviteeteissa tulee taatusti nälkä. Kylpylävieraiden ei tarvitse lähteä Vesileppiksestä muualle apetta etsimään, sillä hotellissa on monipuolinen ravintolamaailma, jonka valikoimista löytyy jokaiselle jotakin. Ravintola Leppäkerttu on lounas- ja tilausravintola, jossa tarjoillaan myös maittava aamiainen, ja ruoka- ja seurusteluravintola Bistron listoilta löytyvät herkulliset A la carte -annokset. Coffee Corner tarjoilee kahvia ja purtavaa pikkunälkään, ja ilta sujuu leppoisasti vaikkapa karaoke- ja seurusteluravintola Castro Pubissa.

myös erityisesti miesten ja lasten tarpeisiin suunnattuja hoitokokonaisuuksia.

Työ ja loma yhdessä Hemmottelua – myös lapsille! Vesileppiksen hyvinvointipalvelut ovat monipuoliset. Erilaiset hieronnat, kylvyt sekä vartalo- ja kasvohoidot saavat kehon rentoutumaan ja mielen virkistymään, ja tuovat lomaan hieman luksusta. Iltamenoihin kannattaa suunnata hoitolan ammattitaitoisen meikkaajan käsin kautta… Vesileppiksen hyvinvointiosastolla on otettu huomioon koko perheen tarpeet, ja saatavilla on

Erilaisten kokousten järjestämiseen Vesileppis on oiva vaihtoehto, sillä kylpylähotellissa työn ja huvin yhdistäminen on helppoa. Hotellin kokoustilat mahdollistavat erikokoisten tilaisuuksien järjestämisen eikä oheisohjelman suunnitteluun tarvitse nähdä paljoa vaivaa: kaikki kylpylän aktiviteetit ovat kirjaimellisesti aivan nurkan takana, ja mikäli ryhmä kaipaa jotain muuta tekemistä, tarjolla on esimerkiksi luonto-, erä- ja kalastusretkiä tai leikkimielisiä kilpailuja.

www.kotimaassa.fi

Pohjois-Savo

Matleena Ikonen

Varkauden historia elää

rikkaassa rakennusper V

arkaus tarjoaa puitteet niin lepo- kuin aktiivilomaan. Varkauden seudun vesistöt ovat mitä parhaimmat veneilyyn, sisävesiristeilyyn tai mökkilomailuun, ja kaupungin mielenkiintoinen historia hyvin säilyneine rakennuksineen tuo lomaan sopivan sivistyksen säväyksen. Yhden miehen visio konkretisoitui kaupungiksi

Varkaus on vanha teollisuuskaupunki, jonka teollinen historia antaa leimansa myös nykykaupungille. Varkaus kehittyi jo 1800-luvun kuluessa merkittäväksi teollisuuskeskukseksi konepaja- ja laivanrakennuksen aloilla. Siihen pohjautui puu- ja paperiteollisuuden voimallinen kehitys 1900-luvulla.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2011

saasti nähtävillä mm. virkailijoiden siniset ja työväen keltaiset asuintalot Kommilassa sekä johtajien talot Kosulanniemen huvila-alueella. Näkyviä muistoja ”Ahlströmin ajoista” ovat myös mm. tehtaan hiomorakennus torneineen ja kellotorni, Walterin puisto, vanha kansankeittiön rakennus, jossa on uudelleen avattu ravintola entisajan tunnelmissa, kouluVarkauden kaavoitustyö sai alkunsa rakennus sen vieressä ja Tehtaan koulu sekä 1900-luvun alussa Varkauden ruukin siirryttyä entinen yhteiskoulu Savontien mutkassa. A. Ahlström Osakeyhtiön omaisuuteen ja Walter Ahlströmin noustua yhtiön pääjohtajaksi. Walter Ahlströmillä oli visio Kaks Ruusua on kokonaisesta kaupungista, joka muodostuisi elävä esimerkki historiasta teollisuuslaitosten ympärille. Ahlström osallistui kaupunkinsa suunnitteluun aktiivisesti: Vuonna 1913 perustettu Ahlströmin hänen pyrkimyksensä oli luoda uudenlainen Kansankeittiörakennus palvelee nykyisin teollisuusyhdyskunta, jossa kaikki toiminnot tasokkaana ja viihtyisänä kahvila-ravinolisivat osa kokonaisuutta. tolana. Kaks Ruusua kunnioittaa vanhaa Kansankeittiötä sen hengessä tarjoten Tehtaan palveluksessa toimi nimekkäitä maittavaa ruokaa kaikelle kansalle. Elle-lehti arkkitehteja, jotka ovat jättäneet kädenjälon listannut Kaks Ruusua kuuden mielenkiinkensä Varkauden rakennuskulttuuriin: mm. toisimman samppanjaa tarjoavan ravintolan Ivar ja Valter Thomé, Karl Lindahl ja Alvar joukkoon Suomessa eikä syyttä: Upeassa Aalto ovat olleet mukana suunnittelemassa ympäristössä lähes satavuotiaassa miljöösAhlströmin visioimaa kaupunkia. Säilyneitä sä, Leijonanpää-suihkukaivon hallitseman vanhan Varkauden rakennuksia on vielä runTämän mahdollisti helposti saatavilla oleva vesivoima ja erinomainen sijainti vesireittien varrella. Varkauden Taipaleen kanava oli ensimmäinen Suomessa rakennettu sulkukanava, mikä mahdollisti yläpuolisen Leppävirran reitin yhdistämisen Saimaan alueen vesiteihin.

Vekara-Varkauden katumaalarit työssä. Kuva: Varkauden kulttuuritoimisto

ja tuo esiin kaupunkikuvan ajalliset kerrokset. Valokuvin, tekstein ja pienoismallein esitetty näyttely antaa kattavan läpileikkauksen kaupungin kehittymisestä ja kaupunkilaisten juurista – siitä mistä lähdettiin siihen mihin on tultu. Näyttelyn tärkeimpiä aihepiirejä ovat Varkauden arvokas rakennusperintö, nykyisen kaupunkikuvan syntyyn ja muutoksiin liittyvät vaiheet, A. Ahlström osakeyhtiön suunnitteluhankkeet sekä myöhemmin syntyneen kauppalan ja kaupungin oma suunnittelutoiminta. Olennainen osa ”Kerroksien kaupunkia” on internetistä löytyvä verkko-opetuspaketti, jossa on erilaisia tehtäviä kuten esseetehtäviä, toiminnallisia tehtäviä ja perinteisiä kysymys-vastaus -tehtäviä. Alakerran saleissa Varkauden museossa, joka muuten on entinen Tehtaan hotelli, esitetään vaihtuvia taidenäyttelyitä. Kesän 2011 näyttely on NÄKIJÄ - viisi katsetta materiaaliin; keramiikkataiteilijat Risto Hämäläinen, Catharina Kajander, Leena Mäki-Patola, Pekka Paikkari ja Satu Syrjänen.

Taipaleen kanava ja kanavamuseo Taipaleen kanava-alueelle kannattaa mennä tutustumaan 170-vuotiaaseen vanhaan kivikanavaan sekä seurata laivaliikennettä toiminnassa olevan kanavan partaalla. Kanavan historiaa esitellään sekä kanavamuseossa että aluetta kiertävän Kanavapolun infotauluissa. Taipaleen kanavamuseo on yksi Liikenneviraston alaisista alueellisista kanavamuseoista, ja sen perusnäyttely ”Via Canalia” avattiin yleisölle kesällä 2004. Näyttelyssä on esillä muun muassa Taipaleen kanava-alueen pienoismalli vuodelta 1905 ja kanavatornin vanha kalusto. Lisäksi museossa voi tutustua kanavan toimintaan virtuaalisulutuksen muodossa – ainutlaatuinen tilaisuus tutustua siihen, miten kulkeminen vesistöjä pitkin on kehittynyt aikojen saatossa. Kanavamuseossa on myös kahvio ja taideseppä Tommi Laineen käsityöpaja. Varkaudessa ollaan ylpeitä menneisyydestä, mikä näkyy hyvin alkuperäisen rakennuskannan säilyttämisenä ja historian kunnioittamisena. Käynti Varkaudessa on mielenkiintoinen ja kokemisen arvoinen aikamatka suomalaiseen teolliseen historiaan.

innössä Waltterin puiston jatkeena sijaitseva kahvilaravintola on elävä esimerkki Ahlströmin kaupunki-ideasta. Kahessa Ruusussa on reilut 200 asiakaspaikkaa. Tarjottavat leipomukset ovat oman keittiön tuotoksia, ja munkkien resepti on peräisin aina 1950-luvulta saakka. Ruuanvalmistuksessa Kaks Ruusua luottaa niin ikään omaan keittiöön ja kotimaisiin raaka-aineisiin: tarjolla on mm. oman kaupungin sampea. Kahvila-ravintolan rakennus on suojeltu ulkoapäin sekä sisältä pylväikön ja funkiskaaren osalta. Aivan omanlaistaan tunnelmaa luovat yli neljä metriä korkeat huoneet – kokonaisuus, joka taatusti herättää ihastusta.

Kerroksien kaupunki Historiasta kiinnostuneille Varkauden Museon näyttely ”Kerroksien kaupunki – Varkautelaisten rakennettu menneisyys” on erinomainen vierailukohde. Näyttely valottaa Varkauden rakentumista 1800-luvulta lähtien

Kahvila-ravintola Kaks Ruusua upeassa lähes satavuotiaassa miljöössä. Kuva: Harri Eronen

www.kotimaassa.fi

Pohjois-Savo

Lempi Lämpölampi ja varkautelaiset sammet. Kuva: Eeva Lemiläinen

Varkaus kuin vettä vaan Matleena Ikonen

ärvi-Suomen sydämessä Varkaus tarjoaa ainutlaatuiset vesistöt vapaa-ajan aktiviteetteihin ja matkailuun. Varkauden vesistä riittää iloa niin perheretkille kuin ohjelmapalveluillekin, ja aaltojen alla asustaa myös Varkauden valttikortti, kasvatettu sampi, jonka liha ja kaviaari ovat maistamisen arvoisia!

Sampea ja samppanjaa – kulinaristien kaupunkifestivaali Kaviaari, tuo ruokapöytien musta kulta, on yksi maailman arvostetuimpia ja kalleimpia kulinaarisia herkkuja ja vauraan elämäntavan symboli. Kaviaari on sammen mätiä, ja sampea onkin kalastettu lähinnä juuri kaviaarin takia, mutta myös sen liha on arvostettua. Sampien kalastus ja kaviaarintuotanto on aiheuttanut monien sampikantojen voimakkaan taantumisen, mutta kasvatuksella ja istutuksilla sampikantoja on voitu vahvistaa ja suojella menestyksekkäästi.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2011

Sampea on istutettu menestyksekkäästi myös Varkaudessa vuodesta 2005, jolloin paikallinen yritys Carelian Caviar aloitti sampien kasvatuksen, ja kaviaaria päästään nauttimaan jo tänä vuonna. Varkaudessa sampi onkin saavuttanut keskeisen roolin kaupungin kesässä: jokavuotinen Sampea ja samppanjaa -kaupunkifestivaali kerää kaupunkilaisia ja matkailijoita nauttimaan hyvästä ruuasta, juomasta ja kesäisestä ohjelmasta Varkauden keskustassa järjestettäviin tilaisuuksiin.

Viihtyen vesillä Järvi-Suomen upeasta järviluonnosta pääsee parhaiten nauttimaan lähtemällä itse vesille, ja Varkauden vesistöt tarjoavatkin monia mahdollisuuksia kalastukseen, yksityisveneilyyn ja sisävesiristeilyihin. Varkauden vedet ovat kalarikkaita ja tarjoavat hienot puitteet kalastuksen harrastajille. Mainio narrauspaikka on keskellä kaupunkia sijaitseva Pirtinvirta, johon on istutettu mm. kirjolohta, harjusta, järvilohta

ja taimenta. Niiden lisäksi koukkuun voi tarttua myös kuhaa, haukea ja ahventa. Unnukan kalastusalue Varkaudessa ja sen ympäristössä kattaa hulppeat 3000 hehtaaria – koko alue kalastajien käytössä. Veneenlaskupaikkoja on Taipaleessa, Kommilassa ja Luttilasssa. Mieleenpainuva vesielämys on risteily aidolla höyrylaivalla, Warkaus VII:lla. Edelleen koivuhaloilla kulkeva 97-vuotias höyrylaiva toimii tilausristeilyliikenteessä ja on varkautelaisen laivanrakennuksen edustava esimerkki, joka on hyvässä hoidossa säilynyt nykyihmisten iloksi. Aqualines Oy puolestaan järjestää 12-metrisellä aluksellaan säännöllisesti maisema- ja kanavaristeilyjä arkipäivisin. Varkautelainen ohjelmapalveluyritys LakeLand GTE tekee retkiä Varkauden ja lähiympäristön vesistöille. Yrityksille, yhdistyksille ja pienemmillekin ryhmille on tarjolla monenlaista aktiviteettia kalaretkistä kuutamoristeilyihin. Sightseeing-retkillä tutustutaan kaupunkiin vesiltä käsin, mutta LakeLand GTE kuljettaa myös kauemmaksi Saimaalle. Tunnelmalliset haitariristeilyt ovat olleet kesäisin erityisesti matkailijoiden suosiossa, ja mikä loisikaan suomalaiseen kesäiltaan parempaa tunnelmaa kuin haitarin haikeat sävelet… Vauhdikkaammille persoonille hyvä vaihtoehto on moottoriveneen perään kiinnitettävät vauhtilaitteet, joiden kyydissä meno on niin reipasta, ettei siinä ehdi edes pelätä! Vesileikkien riemua. Kuva: Arto Keinänen Alla s/s Warkaus vesillä. Kuva: Harri Eronen

Saimaaseen kuuluvalla Haukivedellä sijaitseva Linnansaaren kansallispuisto satoine saarineen ja suurine selkineen on todellinen vesiretkeilijän paratiisi. Metsähallituksen hoitama Linnansaari on pinta-alaltaan 36 km², ja se soveltuu hyvin niin päiväkävijöille kuin telttailijoille ja veneilijöillekin. Linnansaaressa suojellaan Järvi-Suomen arvokasta saaristoluontoa ja kaunista maisemaa. Saarien suojissa elelevät kuuluisat saimaannorpat ja alueen sääksikanta on yksi Suomen tiheimmistä – upea mahdollisuus kokea Suomen järviluontoa aidoimmillaan.

Viihdettä vekaroille, kulttuuria kaikille Varkauden kesässä on totuttu pelaamaan lasten ehdoilla. Jokavuotinen lasten festivaaliviikko Vekara-Varkaus on saavuttanut suuren suosion eikä ihme: Vekara-viikko tarjoaa tekemistä ja kokemista kokonaisen viikon ajan paitsi muksuille, myös vanhemmille, isovanhemmille, kummeille... koko perheelle. Vuoden 2010 Vekara-Varkauden kohteet keräsivät kaikkiaan yli 23 000 kävijää, joten tapahtuma todella on lapsiperheiden suosiossa. Vekara-Varkauden ohjelmassa on mm. teatteri- ja nukketeatterinäytöksiä, tanssiesityksiä, puistokonsertteja ja työpajoja, joissa lapset pääsevät toteuttamaan itseään vaikkapa liikunnan, teatterin, kädentaitojen, soittamisen ja kokkaamisen alueilla. Kesän 2011 Vekara-Varkaus järjestetään 13. – 19.6. Varkauden Teatteri vastaa kaupunkilaisten ja matkailijoiden kulttuurinnälkään ympäri vuoden. Varkauden Teatteri on yksi Suomen pitkäikäisimmistä, yhtäjaksoisesti toimineista taidelaitoksista, jonka juuret ulottuvat jo 1800-luvun nuorisoseuratoimintaan. Teatteri työstää joka näytäntökausi 6-7 ensi-iltaa, mikä on hyvä esimerkki Varkauden kulttuurielämän aktiivisuudesta. Teatteriesityksiä tullaan katsomaan paljon myös muualta Suomesta. Ohjelmisto pyritään pitämään monipuolisena. Pääpaino on kotimaisilla näytelmillä, ja jokaisena näytäntökautena mukaan pyritään saamaan joku merkittävä klassikkoteos. Vuosittain ohjelmistossa on aina myös yksi operetti, musikaali tai laulunäytelmä väriä antamassa. Vaikka Varkaus ammentaa menneisyydestään, se elää vahvasti nykyisyydessä – ja nauttii joka hetkestä. Elämästä nauttiminen monin eri tavoin onkin savolaisen luonteenlaadun perusta, joka avautuu matkailijallekin Varkaudessa vieraillessa.

www.kotimaassa.fi

Pohjois-Savo

Mansikkakarnevaalit ilahduttavat kesänviettäjiä mansikkaisilla ohjelmanumeroillaan Suvi Roselli

Suonenjoen seudun marjanviljelijäin yhdistys ry

Suonenjoella

oka vuosi mansikkasadon kypsymisen aikaan Suonenjoella vietetään Mansikkakarnevaaleja, joka on yksi Suomen vanhimmista kesätapahtumista ja järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1970. Tapahtuma kerää Suonenjoelle tuhansia ihmisiä pitämään hauskaa mansikkateeman ympärillä. Mansikkakarnevaalien suosituin ohjelmanumero on karnevaalikulkue. Sen osastot koostuvat alueen yrityksistä ja järjestöistä, jotka esiintyvät mitä hullunkurisempiin asuihin pukeutuneina. Hilpeyttä herättävät mansikkahenkiset asukokonaisuudet, sambakarvevaalitunnelma sekä erikoiset menopelit. – Viime vuonna kulkueessa oli mukana kahteen suuntaan ajettava auto. Se palkittiin kulkueen parhaana osallistujana, mansikkakarnevaalien toiminnanjohtaja Pertti Nyyssönen kertoo. Mansikansyönnin SM-kilpailussa nelihenkiset joukkueet yrittävät syödä mahdollisimman nopeasti litran mansikoita. Voitto edellyttää nopeuden lisäksi myös hyvää mansikan syöntityyliä, sillä joukkueille jaetaan syömisestä tyylipisteitä. – Kilpailussa menestyy, jos on hyvä näyttelijä, sillä näyttävä tyyli tekee tuomaristoon vaikutuksen. Pitää olla karismaa ja ottaa yleisö mukaan. Tapahtuman perinteisiin kuuluu myös mansikkaisännän julkistaminen ja mansikkatytön kruunaaminen. – Mansikkaisännäksi valitaan aina joku ansioitunut mansikanviljelijä, joka on kehittänyt mansikkalajikkeita tai mansikanviljelyä tai on muuten menestynyt ammatissaan.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2011

Mansikkakarnevaalitapahtuma on muuttunut vuosien saatossa.

Lapsiperheet on huomioitu tapahtumassa lasten karnevaaleilla, jossa esitetään mukavaa ohjelmaa perheen pienimmille. Karnevaaleille saapuu joka vuosi myös suuri tivoli karuselleineen ja ajolaitteineen.

Mansikkakirkko Sunnuntain ohjelmassa on mansikanpuskilla koristetulla Mansikkakirkko. Jumalanpalveluksen yhteydessä kirkossa esiintyy aina myös joku tunnettu muusikko, kuten ensi kesän Kari Vepsä. Tilaisuuden jälkeen kävijöille tarjotaan kirkon luona mansikoita sekä kirkkopuistossa kirkkokahvit. Mansikkakirkko on erittäin suosittu, sillä se houkuttelee paikalle yhtä paljon ihmisiä kuin joulukirkko. Kirkkoon mahtuu 800 ihmistä ja Nyyssösen mukaan se on Mansikkakirkon aikaan aina täynnä.

– Alkuvuosina se oli yksi Suomen suosituimpia juhlia ja tuolloin meno oli aika riehakasta. Sittemmin ohjelmistoa on muutettu tietoisesti siten, että Mansikkakarnevaaleista on tullut koko perheen tapahtuma, toteaa Pertti Nyyssönen tyytyväisenä.

– Nykyisin se on lupsakka savolainen ulkoilmajuhla, jossa ihmisillä on pilke silmäkulmassa, eikä kenelläkään ole kiire – iloinen tapahtuma, jossa kaikilla on hyvä mieli. Mansikkakarnevaalien kävijämäärä on viikonlopun aikana yhteensä noin 25 000. Tapahtuman tunnelma on erittäin kansainvälinen, sillä mansikkajuhlaa saapuvat viettämään myös lukuisat paikkakunnalla olevat ulkomaiset mansikanpoimijat. – Suonenjoella on parhaana vuonna ollut noin 6000 mansikanpoimijaa 21 eri maasta. Alkuun mansikanpoimijoita tuli pääasiassa Virosta, mutta viime vuosina venäläisten osuus on kasvanut. Poimijoita tulee myös Valkovenäjältä ja Ukrainasta. Kaukaisimmat tulevat Thaimaasta saakka, luettelee Nyyssönen. Mansikkakarnevaaleja vietetään jälleen 8.-10.7.2011.

– Suonenjoki on Suomessa mansikanviljelyn kehto. Sillä on täällä pitkät perinteet. Suonenjoen seutu on hänen mukaan ilmasto-olosuhteiltaan erityisen otollinen paikka mansikanviljelylle. – Alueella on talvisin riittävästi lunta, mikä suojelee mansikkakasvustoja paleltumiselta. Kesällä satoaikaan yön ja päivän väliset lämpötilavaihtelut ovat puolestaan riittävän suuria, minkä ansiosta marjat kypsyvät pidempään ja niissä kehittyy yhdessä auringonvalon kanssa runsaasti sokeriyhdisteitä ja marjoista tulee siten maukkaampia.

nsikka maistuu

Mansikanviljelyn kehto

Mansikkakarnevaalien yksi suurimmista mansikantoimittajista on suonenjokelainen Pakkasmarja Oy, jonka omistajina on 80 marjanviljelijää. Yritys toimittaa ympäri Suomen kauppoihin ja tukkuliikkeisiin viljeltyjä puutarhamarjoja sekä luonnon metsämarjoja tuoreina marjoina ja pakastemarjoina.

Suonenjoen Mansikkakarnevaalit merkitsevät yritykselle kesänavausta ja yhtä kauden kohokohdista.

Suomessa kasvatetaan lukuisia erilaisia mansikkalajikkeita. Janatuisen suosikkilajike on Polkka. – Se on maultaan supersuomalainen lajike. Se on todella makea samettipintainen marja, jossa on metsämansikan aromi. Se ei ole liian kova ja on sopivan kokoinen. Janatuinen odottaa jo kovasti tulevan kesän tapahtumaa. – Mansikkakarnevaalit on ihana paikka tuoda samalla esille toiminta-ajatustamme, joka kiteytyy sanoihin ”luonnon omat terveys- ja suoja-aineet”. Marjat ovat parasta lähiruokaa. www.mansikkakarnevaalit.fi

– Mansikkakarnevaalit on alueellisesti tärkeä tapahtuma. Mansikoiden kypsyessä Suonenjoki herää eloon, myynti- ja markkinointipäällikkö Terhi Janatuinen kuvailee. Hän on erityisen ilahtunut siitä, että Mansikkakarnevaalit järjestetään juuri Suonenjoella.

www.kotimaassa.fi

Pohjois-Savo

Iisalmen kaupungilla on tänä vuonna peräti kaksoisjuhlavuosi. Kaupungin 120-vuotisjuhlien lisäksi tulee syksyllä 150 vuotta lapsuutensa Iisalmessa viettäneen kansalliskirjailija Juhani Ahon syntymästä. Iisalmen kaupunki juhlistaa Juhani Ahon ja Iisalmen kaupungin merkkivuotta useilla tilaisuuksilla, luennoilla ja seminaareilla sekä nuorille kirjoittajille suunnatulla Juhani Ahon hengessä –kirjoituskilpailulla. Lisäksi Maarianvaaran kesäteatteri esittää Mansikkaniemessä heinäkuussa kansalliskirjailijan teokseen perustuvaa näytelmää Rautatie. Juhani Ahon museo

aimaan ja Päijänteen latvavesillä sijaitseva Iisalmi tunnetaan elinvoimaisena 22 000 asukkaan savolaiskaupunkina, joka sykkii Ylä-Savon toiminnallisena keskuksena. Elämää Iisalmessa värittää aito savolainen mentaliteetti, johon kuuluu välittömyys, lupsakkuus sekä hersyvä huumori. Asiat tehdään pilke silmäkulmassa.

Iisalmen juuret ulottuvat kauas menneisyyteen, aina vuoteen 1627, jolloin Iisalmen kirkko- ja hallintopitäjä perustettiin. Reilu pari sataa vuotta myöhemmin perustettiin Iisalmen kauppala pienelle, 24 hehtaarin kokoiselle, pappilan tilasta erotetulle lahjoitusmaalle. Ensimmäinen kaupunkijulistus oli laadittu jo vuonna 1856, mutta senaatti ei kuitenkaan sitä hyväksynyt. Kaupungiksi pääsyä jouduttiin anomaan vähintään viisi kertaa, kunnes keisari Aleksanteri III viimein vuonna 1891 armollisesti määräsi kauppalan muutettavaksi kaupungiksi. Lokakuussa 2011 tulee siis kuluneeksi 120 vuotta kaupungin perustamisesta.

Juhani Aho ja Iisalmi Juhani Aho oli ensimmäinen suomalainen ammattikirjailija ja hänet tunnetaan erityisesti esikoisromaanistaan Rautatie. Suosittuja olivat myös Ahon lyhyet novellikertomukset eli lastut, joista tunnetuin on Siihen aikaan kun isä lampun osti. Kirjailijan uransa ohella Aho toimi myös lehtimiehenä ja suomentajana. Yksi hänen tunnetuimpia käännöstöitään on Zacharias Topeliuksen kirjoittama Välskärin kertomuksia –romaanisarja.

Iisalmi – Kansalliskirjailijan kotiseutua Iisalmen kaupungilla runsaasti syytä juhlaan

Suvi Roselli

Iisalmen kaupunki

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2011

Juhani Aho, alkuperäiseltä nimeltään Johannes Brofeldt, oli muuttanut nelivuotiaana Lapinlahden Väärnin pappilasta Iisalmen Mansikkaniemen pikkupappilaan. Mansikkaniemessä Brofeldtien perheen elämä keskittyi pitkälti hengelliseen toimintaan, sillä Juhani Ahon isä oli pappi ja äitikin syvästi uskonnollinen. Isä oli tunnettu savonkielisistä saarnoistaan, joita hän piti vapaasti puhuen, ilman saarnanuottia höystäen niitä konkreettisen arkielämän esimerkeillä. Perheen uskonnollinen vakaumus heijastui myöhemmin myös Juhani Ahon kirjalliseen tuotantoon. Brofeldtit muuttivat Vieremällä sijaitsevaan Kyrönniemen erämaapappilaan Juhani Ahon ollessa 15-vuotias. Siellä asuessaan Aho kävi usein eräretkillä hyvän ystävänsä kanssa. Elämä Kyrönniemen korpipappilassa tuntui Juhani Ahosta ajoittain yksitoikkoiselta ja yksinäiseltä, erityisesti Helsingissä vietetyn vuoden jälkeen. Myöhemmissä teksteissään hän kuitenkin ilmaisi kaipaavansa Kyrönniemeen takaisin, sillä hän kuvailee sitä paikaksi, josta ei olisi koskaan pitänyt lähteä pois.

Koljonvirran taistelunäytös Juhani Ahon museo Juhani Ahon elämää esittelee Iisalmessa Juhani Ahon museo, joka sijaitsee Ahon entisessä lapsuudenkodissa, Mansikkaniemen pikkupappilassa. Museona se on toiminut vuodesta 1958 lähtien, ja sen sisustus on ajan hengen mukainen. Museon kokoelmiin sisältyy noin 500 esinettä, jotka on koottu Ahon suvulta ja Iisalmen pappilasta. Esillä on muun muassa Juhani Ahon käyttämä kirjoituskone sekä hänen kalastusvälineitään.

Yksi mielenkiintoinen yksityiskohta on Helsingin poliisilaitoksen Juhani Aholle myöntämä polkupyörän rekisteriote. Pyöräily oli Ahon nuoruusvuosina Suomessa verrattain uusi ja harvinainen harrastusmuoto ja säädelty lailla. Aho kuului ensimmäisiin polkupyöräharrastajiin ja olikin harrastuksessaan varsin innokas.

Kuuluisa Koljonvirta Juhani Ahon museo sijaitsee kuuluisalla Koljonvirran alueella. Koljonvirta tunnetaan erityisesti Suomen sodan aikaisena taistelupaikkana. Suomalais-ruotsalainen armeija kukisti Koljonvirralla eversti Sandelsin johdolla ylivoimaisen venäläisosaston, joka yritti päästä siltaa pitkin virran yli. Vuonna 1808 käyty taistelu oli Suomen sodan viimeisimpiä taisteluita. Moni muistaa sen erityisesti Johan Ludvig Runebergin kirjoittamista Vänrikki Stoolin tarinoista, joissa päähenkilönä esiintyi yksinkertainen, mutta urhea Sven Dufva. Koljonvirran alueella voi edelleen nähdä lukuisia merkkejä kuuluisasta taistelusta. Siellä voi tutustua muun muassa venäläisten rakentamien korsujen jättämiin painaumiin sekä tykistöasemien jäänteisiin ja tykkipattereiden sijaintipaikkoihin. Koljonvirran alueella kulkee opastettu historiapolku, jonka varrelta löytyy lukuisia Koljonvirran taistelusta kertovia historiatauluja. Taisteluun voi tutustua myös virran vastarannalla leirintäalueella sijaitsevassa Koljonvirran multimediateatterissa. Sopimuksesta näytettävä elokuva vie todentuntuiselle aikamatkalle vuoden 1908 taistelun tapahtumiin. Teatteriin mahtuu kerrallaan enintään 50 henkilöä ja esitys kestää noin tunnin.

www.iisalmi.fi www.koljonvirta.info

Juhani Ahon työhuone

www.kotimaassa.fi

Pohjois-Savo

Pielavesi houkuttelee matkailijoita puhtaalla, rehevällä luonnollaan.

ohjois-Savossa sijaitseva hieman yli viiden tuhannen asukkaan Pielavesi on kuuluisa erityisesti puhtaista ja kalaisista vesistään. Ympärivuotisten asukkaiden ohella Pielaveden luonnonkauniissa maisemissa viihtyvät tuhannet kesäasukkaat.

Vahvana muikkuseutuna tunnetun paikkakunnan kesän yksi kohokohdista on heinäkuussa järjestettävät perinteiset Muikkuvestivaalit. Kyseessä on suosittu koko perheen tapahtuma, joka kokosi 1960-luvulta 1980-luvulle koko maakunnan Pielavedelle yhden kesäisen viikonlopun ajaksi. – Muikkuvestivaalit oli aikoinaan valtava kansanjuhla. Siellä kävi noin 30 000 ihmistä ja esiintyjinä oli monia tunnettuja artisteja, kuten Rauli Badding Somerjoki, Pielaveden kunnanjohtaja Sami Miettinen kertoo.

Pielaveden Suvi Roselli

Pielaveden kunta

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2011

Muikkuvestivaalit herätettiin vuosien hiljaiselon jälkeen uudelleen henkiin viime kesänä yksipäiväisenä tapahtumana. – Tapahtuman tarkoituksena on tuoda esille järviasiaa ja kalastusta. Muikkuvestivaaleilla järjestetään muun muassa kalastusnäytöksiä ja kalankäsittelyyn liittyviä kilpailuja sekä jaetaan kalastukseen ja kalankäsittelyyn liittyvää tietoa. Kala-aiheisten ohjelmanumeroiden lisäksi Muikkuvestivaaleilla on tarjolla runsaasti muutakin mukavaa ohjelmaa. Viime kesänä lapsia viihdytti päivällä Herra Heinämäen Lato-orkesteri ja aikuisempaa väkeä illalla Virve Rosti & Menneisyyden vangit.

Ensi kesän ohjelma ei ole vielä tiedossa. Tapahtuman luonne tulee kuitenkin säilymään samanlaisena. Muikkuvestivaaleilla tarjotaan tietysti myös kalaisia herkkuja eri muodoissaan. – Paikalliset kalastajat myyvät kalaa ja kalajalosteita ja kävijät voivat nauttia muikkuaterioita, tietää Miettinen jo nyt.

”Toelaelua” ja aktiviteetteja Säviällä, Pielaveden rannalla, sijaitseva Juhlaranta on yksi Muikkuvestivaalien tapahtumapaikoista. Juhlaranta on ravintolakäyttöön kunnostettu entinen Säviän

Muikku 40

meijeri ja toimii nykyisin ympärivuotisena lomakohteena, hirvipeijaisten ja perhejuhlien järjestämispaikkana sekä yritysten ja yhdistysten kokouspaikkana. Majoitustilaa tarjoaa pihapiirissä sijaitseva motelli Piela. Juhlaranta on tullut tunnetuksi erinomaisesta ruuastaan, jonka valmistuksessa käytetään pitkälti paikallisten tuottajien raaka-aineita, kuten pielaveteläistä kalaa ja lähialueen kasviksia. Yli 30 vuoden ruuanvalmistuskokemuksella syntyvät tarpeen vaatiessa tilauksesta myös kansainväliset herkut. Juhlarannassa voi nauttia esimerkiksi venäläisen, ranskalaisen tai saksalaisen pöydän antimia tai maistella Välimeren alueen eksoottisia herkkuja.

Juhlaranta sijaitsee keskellä kaunista pohjoissavolaista maalaismaisemaa ja sopii matkakohteeksi erityisesti niille, jotka haluavat unohtaa arjen kiireet ja tutustua lupsakoiden savolaisten verkkaiseen elämänrytmiin. – Täällä voi istua kiireettömästi pihakeinussa ja katsella maalaiskylän elämää. Sitä kutsutaan täälläpäin ”toelaeluksi” eli jonninjoutavaksi joutenoloksi, keittiömestari Seppo Ruotsalainen sanoo. Aktiviteetteja kaipaaville on tarjolla lukuisia ohjelmapalveluita, kuten talvisin moottorikelkka-ajelua.

– Muutaman sadan metrin päässä Juhlarannasta kulkee moottorikelkkareitti Keiteleelle ja Tahkolle, toteaa Ruotsalainen tyytyväisenä. Kävelyretki jäätä pitkin parin kilometrin päässä sijaitsevaan saareen on yksi suosituimmista ohjelmista. Perillä voi paistaa laavulla makkaraa tai kokeilla vaikkapa pilkkimistä. Kesäisin Juhlarannan läheltä aukeavat myös laajat marja- ja sienestysmetsät sekä viihtyisät kävelyreitit kauniissa luontomaisemissa.

Mökkielämää Pielavedeltä löytyy erinomaisia majoitusvaihtoehtoja myös tasokkaasta mökkielämästä pitäville. Lomamökkejä tarjoaa Kirmakan Lomamökit, jonka parvellisessa 12 hengen Hillakka-mökissä mahtuu majoittumaan isompikin ryhmä. Mökin varustukseen sisältyy taulutelevisio, pesukone ja kuivauskaappi. Koivujärven rannalla sijaitsevan mökin ranta on lapsiystävällinen. Muita mökkivaihtoehtoja ovat 8-10 hengen Puolukka sekä 6-7 hengen Liplakka. Myös niiden varustelutaso on korkea. Halutessaan mökkivieraat voivat nauttia myös perinteisen savusaunan löylyistä varaamalla itselleen rannassa sijaitsevan savusaunan.

Tuulikanteleen kyydissä Kesäisin Pielaveden kauniita maisemia voi ihailla järveltä käsin nousemalla sisävesialus Tuulikanteleen kyytiin. Risteily alkaa Pielaveden satamasta, mutta Tuulikannel pysähtyy myös Juhlarannassa. Sieltä matka jatkuu Säviän avokanavan ja Tervon kolun kanavan kautta Lohimaahan. Matka kestää yhteen suuntaan noin kolme tuntia. – Kanavan kautta kulkemisessa on mukana seikkailun makua, kun sulkujen vuoksi alus laskeutuu 4,5 metriä alemmaksi tai paluumatkalla nousee ylemmäksi, Tuulikanteleen kapteeni Salme Saarmala kertoo. – Reitin varrella on runsaasti luonnonkauniita paikkoja ja lähes koskematonta, asumatonta ja rehevää luontoa eli luontoa aidoimmillaan, hehkuttaa Saarmala. Tuulikannel tekee kesän ajan myös tilausristeilyjä, jotka suuntautuvat koko vesistön alueelle. Risteilijään mahtuu enintään 60 ihmistä. Tuulikanteleen lähtöpisteessä, Pielaveden satamassa, toimii matkailuinfo, josta matkailijat saavat tietoa alueen matkailupalveluista ja Tuulikanteleen liikennöinnistä. A-oikeuksin varustetussa satamaravintolassa he voivat nauttia monipuolisen aterian sekä istahtaa hetkeksi aivan veden tuntumassa sijaitsevalle terassille.

maisemissa 41

www.kotimaassa.fi

Pohjois-Savo

Iskelmän juhlaa

Kiuruvesi tarjoaa

kulttuuria monessa muodossa V ireä yläsavolainen maaseutukaupunki Kiuruvesi sijaitsee Kainuun ja Pohjanmaan rajalla ja on aikojen saatossa ammentanut vaikutteita niin savolaisuudesta kuin pohjalaisuudesta ja karjalaisuudestakin. Kauniiden järvimaisemien ympäröimä Kiuruvesi on maataloustuotannon ykköskuntia Suomessa. Maataloutta on harjoitettu siellä aina keskiajalta saakka. Nykyisin Kiuruvesi toimii nauta-Suomen keskuksena.

Suvi Roselli

Kiuruveden kaupunki

Yksi Kiuruveden kesän kohokohdista on viikon mittainen, IskelmäNiityt-nimellä tunnetuksi tullut kotimaisen iskelmämusiikin tapahtuma, joka järjestetään ensi heinäkuussa 13. kerran. Lavalla nähdään Suomen iskelmätaivaan kirkkaimpia tähtiä sekä vanhoja legendoja. Viime kesänä yleisöä viihdyttivät muun muassa Lauri Tähkä & Elonkerjuu, Kuunkuiskaajat, Kari Tapio ja Mamba. Ensi kesän ohjelma ja esiintyjät julkistetaan myöhemmin keväällä.

Ohjelmassa on joka vuosi myös Suomi Iskelmän SM-laulukilpailun finaali sekä Toivo Kärki –konsertti. – Konsertissa kuullaan sekä Toivo Kärjen tunnettuja että ennen julkaisemattomia kappaleita, tapahtumakoordinaattori Hannu Nevala kertoo.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2011

Iskelmätapahtuma soveltuu koko perheelle, sillä myös perheen pienille on omaa ohjelmaa. Viime kesänä lapsia viihdytti muun muassa Herra Heinämäki & Lato-orkesteri. Tapahtuma järjestetään Kiuruveden keskustassa, jossa katettu areena antaa tarvittaessa antaa suojan 3500 ihmiselle. Alueelle mahtuu yhteensä noin 7000 ihmistä. Ikärajaa ei ole, sillä anniskelu on rajoitettu erilliselle alueelle. Iskelmätapahtuma tuo Kiuruvedelle vuosittain noin 30 000 konserttivierasta. Yksi merkittävä ryhmä on karavaanarit, jotka saapuvat Kiuruvedelle sankoin joukoin viettämään iskelmän juhlaa. Heitä saapuu tavallisesti noin 600 autokuntaa. Caravan-alueet sijaitsevat luonnonkauniissa ympäristössä Kiurujärven rannalla, lähellä tapahtumaaluetta ja palveluita. Alueella majoittuvien karavaanareiden käytössä on veloituksetta uimahallin palvelut saunoineen sekä monipuoliset harrastealueet keilahalleineen ja tenniskenttineen.

sesta Kiurusalista, kahdesta näyttelytilasta, kirjastosta, kahvila-ravintolasta sekä kokousja atk-tiloista. Valoisa ja viihtyisä tiilenpunainen rakennus toimii kaupungin olohuoneena niin kiuruvetisille kuin vierailijoillekin. Helmikuun puolivälissä kulttuuritalolla nähdään Taikateatterin esitys Watti Walopää ja kadonnut hehku. Kyseessä on koko perheen elämyksellinen taikateatteriesitys, joka sisältää taikuutta, klovneriaa, mustaa teatteria, videokuvaa, erilaisia erikoisefektejä, huumoria ja suuria tunteita. Esitys kertoo yölamppu Watti Walopäästä, jonka pää yllättäen sammuu. Maaliskuun loppupuolella kulttuuritalolla konsertoi Kummelista ja Karjalan kunnailla –televisiosarjasta tuttu Heikki Hela. Konsertissa kuullaan Heikki Helan omaa tuotantoa. Kiuruveden kulttuuritalo toimii myös Kiuruveden Maalaiskaupunginteatterin näyttämönä. Keväällä saa ensi-iltansa Sirkku Peltolan käsikirjoittama näytelmä Pieni raha. Näytelmä kertoo viisikymppisestä heikkolahjaisesta aikamiespoika Jasonista, joka elää ylihuolehtivan äitinsä hoivissa yksinkertaista ja rajattua elämää.

Kulttuurin kukoistusta Pari vuotta sitten valmistunut Kiuruveden kulttuuritalo tarjoaa mitä parhaimman ympäristön Kiuruveden vilkkaalle kulttuuritarjonnalle. Kulttuuritalo koostuu 316-paikkai-

Jasonin viikon kohokohta on aina samanlaisena toistuva linja-automatka läheiseen pikkukaupunkiin, missä hän nostaa rahaa automaatista, hoitaa kauppa- ja apteekkiasiat ja käy lopuksi hakemassa munkkipossun Kielon kotileipomosta. Yhtenä tiistaina Jasonin elämä kuitenkin muuttuu, kun hän tutustuu kaupungissa kahteen uuteen ystävään. Sen seurauksena rutiinit rikkoutuvat ja elämä näyttää Jasonille tylymmät kasvonsa.

Kiuruveden kulttuuritalolla järjestetään kevään mittaan myös näyttelyitä. Pysyvänä näyttelynä on taidemaalari ja kuvanveistäjä Antero Ruotsalaisen kokoelma, joka käsittää noin 50 veistosta ja noin 30 taulua. Vaihtuvien näyttelyiden tilassa nähdään helmikuussa karttanäyttely, jossa on esillä vanhoja Ylä-Savon alueen karttoja.

Tanssia ja tunnelmaa Kiuruveden maalaismaisemia voi jäädä ihailemaan pidemmäksikin aikaa. Viihtyisä hotelli Peltohovi sijaitsee Kiuruveden keskustassa. Hotellin ravintola toimii viikonloppuisin suosittuna tanssipaikkana. Kesäisin monet viihtyvät myös hotellin aurinkoisella terassilla. Toinen hotelli, Sininen Helmi, sijaitsee kuuden kilometrin päässä keskustasta. Hotellin ikkunoista avautuvat upeat näkymät ympäröivään maisemaan, Kiuruveden niemiin ja saariin. Aamiainen tarjoillaan tunnelmallisessa ravintolassa, joka sijaitsee hotellin lähellä olevassa viehättävässä vanhassa hirsirakennuksessa. Sininen Helmi tarjoaa lisäksi kesämajoitusta entisessä vilja-aitassa ja Tähkälässä. Nostalgisesta tunnelmasta pitävät kesämatkailijat voivat yöpyä myös Hirvijärven Ratsutallilla, joka tarjoaa aamiaismajoitusta 1850-luvulta peräisin olevassa Laurintalossa. Rakennus sijaitsee idyllisen maalaismaiseman keskellä, rauhallisessa ja kodikkaassa ilmapiirissä. www.kiuruvesi.fi www.iskelmanjuhlaa.fi www.maalaiskaupunginteatteri.fi

www.kotimaassa.fi

Pohjois-Savo

Sonkajärven kesän ykköstapahtuma on Eukonkannon maailmanmestaruuskisat

Eukonkantajien kunta Suvi Roselli

Hannu Keränen

onkajärvellä kerrotaan legendaa Rosvo-Ronkaisesta, rivakasta ja vapautta rakastavasta miehestä, jonka ärhäkkä luonne johti kuitenkin usein käsikähmään paikkakuntalaisten kanssa. Herkko Ronkainen eleli kesäkaudet metsissä lymyten ja talojen aitoista ruokaa varastellen. Niinpä hän herätti runsaasti pelkoa ympäristön asukkaissa. Tämän vuoksi hänen täytyi etsiä itselleen naisseuraakin ryöstämällä, mikä onnistui kiepsauttamalla tyttö hartioille ja lukitsemalla hänen kätensä ja jalkansa lujalla otteella.

Tässä lienee juuret yhdelle Suomen erikoisimmista kesätapahtumista, Sonkajärvellä vuosittain järjestettävälle Eukonkannon maailmanmestaruuskilpailuille. Tapahtuma järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1992. Hauskan kesätapahtuman kehitti kulttuurisihteeri Eero Pitkänen. – Olimme jo useana vuonna paistaneet muurinpohjalettuja vuorokausikaupalla ja piti keksiä jotain uutta. Silloin syntyi ajatus eukon kantamisesta ja kehitin kilpailulle

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2011

säännöt, joiden mukaan eukkoja on sitten kilpaa kannettu. Aluksi oli myös epäilijöitä, jotka sanoivat, että onkohan tuo nyt ihan järkevää puuhaa, mutta seuraavana vuonna kaikki olivat jo täysillä mukana, muistelee Pitkänen tapahtuman alkua. Vuosien saatossa idea on osoittautunut todelliseksi kuningasideaksi, sillä tapahtuma on tuonut pienelle Sonkajärven kunnalle vuosittain ennennäkemätöntä huomiota ympäri maailman. Kilpailut järjestetään urheilukentällä, missä kilpailijoiden pitää 252,5 metrin pituisen kilparadan varrella ylittää kaksi puomia ja reilun metrin syvyinen vesieste. Ennätysaika radan kiertämiselle on 55 sekuntia. – Jotkut loikkaavat vesihautaan ja toiset menevät rauhallisemmin. Aina välillä joku menee uppeluksiin asti, Pitkänen kertoo. Eukonkannossa kantamistyyli on vapaa. Suurin osa kilpailijoista suosii kuitenkin kantamistapaa, jossa eukko on kantajan selässä pää alaspäin. – Tyyli on rantautunut tänne Virosta 1990-luvun lopulla. Sitä ennen eukkoja

Yllä kesän 2009 kisassa Julia Galvin sai kantajakseen väkivahvan Mauri Zahknan Virosta. Aika 2.22 on hurja tälle parille.

kannettiin reppuselässä. Virolaiskilpailijat saivat sillä tavalla vauhdin huomattavasti kovemmaksi. Niinpä muutkin omaksuivat saman tyylin. Eukonkannon maailmanmestaruuskilpailuissa on vuosittain edustettuna kahdestatoista neljääntoista eri maata. Kisaan osallistuu tavallisesti reilu neljäkymmentä paria. Suomi ja Viro ovat perinteisesti olleet kilpailussa vahvoja maita. Nopeuden lisäksi arvostetaan myös kilpailijoiden huumorintajua, sillä raati palkitsee joka vuosi hauskimman kilpailuparin. – Viime vuonna voittivat irlantilaiset. He olivat pukeutuneet hääpariksi, naureskelee Pitkänen. Tapahtuman yhteydessä järjestetään markkinatanssit, joissa väkeä viihdyttää ensi kesänä Matti Esko orkestereineen. Kisatapahtuman päättää Eukonkantotanssit, joissa esiintyvät Suvi Teräsniska Tommi Soidinmäki orkestereineen.

Kuvat: Iisalmen Kuva-Studio / Anna-Liisa Heikkinen

Käsintehtyjä nukkeja Sonkajärvellä sijaitseva Sonkakosken Nukkepirtti nostattaa monen kävijän mieliin nostalgisia muistoja lapsuudesta, sillä se kätkee sisälleen nukketaitelija, Master of Dollmaking Anneli Mustosen valmistaman yli kahdensadan käsintehdyn nuken kokoelman. Kokoelmaan sisältyy eurooppalaisia antiikkinuken uusintoja, suomalaisia Marttanukkeja sekä taiteilijan omia taidenukkeja. Esillä on myös näköisnukkeja, joiden kasvot on maalattu muotokuvamaalaustekniikalla.

Nukkenäyttely rakentuu aina jonkin teeman ympärille. Ensi kesänä teemaksi on valittu ”Suomalaiset ja eurooppalaiset eläinsadut”. Niinpä näyttelyssä nähdään nukkejen seurassa erilaisia eläinhahmoja ja eläinaiheisia maalauksia. Mustonen haluaa valitsemallaan teemalla nostaa esiin lastenkulttuuria sekä sen merkitystä, että lapsille luetaan satuja. Samalla hän haluaa kiinnittää kävijöiden huomion luontoon liittyviin asioihin. Nukkenäyttely sijaitsee satavuotiaassa vanhassa pirtissä, etuhuoneessa ja kammarissa. Näyttelyn nuket on tarkoitettu vain katseltaviksi. Nukkepirttiin on varattu kuitenkin myös muutamia leikittäviä nukkeja perheen pikkuväen iloksi. Lapsille on tarjolla muutakin mukavaa puuhaa, kuten vesiväreillä maalausta. Pihapiirissä tepastelee myös kanoja, joita lapset voivat ihastella.

Vanha ruukkimiljöö Jyrkkäkosken ruukin ympäristössä matkailijat voivat tutustua vanhaan ruukkiperinteeseen. Vuonna 1831 perustetussa rautaruukissa valmistettiin takki- ja kankirautaa sekä nauloja ja valutavaroita. 1900-luvun alussa ruukilla oli jopa oma pieni höyrylaiva.

Jyrkkäkosken ruukin vaiheita esittelee Ruukin museo, joka on avoinna kesäisin. Alueella järjestetään myös opastettuja kierroksia. Ruukintuvan kahvilassa voi maistella virvokkeita ja pikkulämpimiä. Kosken vastarannalla sijaitsee Herrala, joka nykyään on entisessä ruukinpatruunan kartanomiljöössä toimiva idyllinen lomankohde sekä juhlien ja kokousten järjestämispaikka. Herralan alakerrassa lomanviettäjät voivat hemmotella itseään peräti neljässä erilaisessa saunassa, sillä pienille ryhmille tai pariskunnille soveltuvasta kylpylästä löytyy perinteinen suomalainen sauna, hierova sauna, infrapunasauna sekä höyrysauna. Herralan kartanossa voi majoittua luksussviitissä tai Pikku-Herralassa, joka on Herralan pihapiirissä sijaitseva pieni punainen peruskorjattu talo, entinen Jyrkän koulu. Tarjolla on myös retkeilymajatasoista majoitusta. Herralan kartanon välittömässä läheisyydessä toimii Kartanon Kestikievari, joka on A-oikeuksin varustettu ravintola ja baari. Se on avoinna ympäri vuoden, mutta toimii talvella tilausravintolana. www.eukonkanto.fi www.mustola.fi www.clubherrala.fi

Edes eukonkannossa ei ole aina helppoa roikkua eukkona miehen matkassa.

www.kotimaassa.fi

Pohjois-Savo

Lapinlahden juuret kietoutuneet vahvasti Suomen kulttuurihistoriaan Lapinlahden taidemuseossa järjestetään vuosittain noin kymmenen vaihtuvaa näyttelyä, joissa esitellään alueellisia ja valtakunnallisia taideilmiöitä. Museon pysyvä näyttely tutustuttaa Halosten taitelijasuvun vaiheisiin ja tuotantoon. Lapset voivat tehdä taidemuseossa elämyksellisen matkan Lapinlahden kirkonkylän 1900-luvun alkupuolen historiaan. Kylä-näyttely koostuu kylänraitista, jonka varrella voi piipahtaa esimerkiksi Puurusen sekatavarakaupassa tai leikkiä kissojen kanssa Lepolan puutarhassa.

Suomalaisen

kulttuurin kehto P

ohjois-Savossa sijaitsevaa Lapinlahden kuntaa voi hyvällä syyllä kutsua eräänlaiseksi kulttuurin kehdoksi, sillä sieltä on lähtöisin moni Suomen kulttuurihistorian merkittävä edustaja. Suvi Roselli

Lapinlahden kunta

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2011

Lapinlahdella vaikutti Halosten kuuluisa taiteilija- ja käsityöläissuku, jonka jäsenet tekivät elämäntyönsä maalaustaiteen, kuvanveiston, taidevalannan, käsityön, musiikin ja teatterin parissa. Taidemaalari Pekka Halonen (s. 1875) oli yksi taiteen kultakauden mestareista, kun taas hänen serkkunsa Eemil oli kuvanveistäjä ja Kalle näyttelijä ja taidemaalari.

Halosten taidetta museoissa Halosten suvun taideperintöä on esillä niin Lapinlahden taidemuseossa kuin Eemil Halosen museossa. Niiden toimintaa ylläpitää Halosten Museosäätiö.

Eemil Halosen museo on keskittynyt esittelemään pääasiassa kuvanveistäjä Eemil Halosen elämänvaiheita ja tuotantoa. Eemil tuli tunnetuksi lukuisista Kalevala-aiheisista veistoksistaan, joissa hän on kuvannut erityisesti Kalevalan naishahmoja. Näihin lukeutuvat muun muassa Pohjolan emäntä ja Aino.

Eemil Halosen museon Elettiin sitä ennen vanhaan –näyttely vie museovieraat aikaan, jolloin lehmät lypsettiin käsin ja kotoiset tarvikkeet ja vaatteet valmistettiin itse. Näyttelyssä selviää miten ennen metsästettiin ja kalastettiin ja millainen oli leivän matka pellolta ruokapöytään. Kesäaikaan Eemil Halosen museossa on avoinna myös vaihtuvien näyttelyiden galleriatila. Lapinlahden taidemuseo on avoinna yleisölle ympäri vuoden. Eemil Halosen museo on avoinna vain kesäisin, mutta ryhmät voivat vierailla siellä myös muina aikoina sopimuksen mukaan.

Lapinlahden juustoja viinijuhlat

Tunnelmallisia kesätapahtumia Herkkusuiden kannattaa vierailla Lapinlahdella erityisesti kesäkuun viimeisenä lauantaina, jolloin siellä järjestetään Juustoja viinijuhlat. Illan aikana maistellaan pitkästä, herkkuja notkuvasta pöydästä erilaisia juustoja sekä juuston kanssa yhteensopivia kasviksia, hedelmiä ja leipätuotteita sekä muuta naposteltavaa. Juusto- ja viinijuhlilla esitellään joka vuosi myös uutuusjuustoja tai muita vähemmän tunnettuja juustoja. Juustoille on valittu kumppaniksi niihin sopivat viinit. Tarjolla on vaihtoehtoja sekä puna- että valkoviinin ystäville. Saatavilla on myös alkoholittomia viinejä. Juustopöytä pidetään avoinna puoleen yöhön saakka. Illan kääntyessä yöksi lavalle nousee tapahtuman pääesiintyjä, joka on ensi kesänä Pave Maijanen ja Heikki Silvennoinen Band. Tapahtumassa esiintyy myös Koop Arposen akustinen trio. Lapinlahden Juusto- ja viinijuhlat ovat maamme suurin juuston ja viinin ympärille rakennettu tapahtuma. Juhani Ahon jalanjäljissä Neljä vuotta ennen Pekka Halosen syntymää syntyi Lapinlahden Väärnin pappilassa kansalliskirjailija Juhani Aho. Ahon isä toimi tuolloin papin apulaisena, ja perhe asui pappilan pihapiirissä sijaitsevassa asuinrakennuksessa.

Vauhtia Varpaisjärvellä Tämän vuoden alusta lähtien Lapinlahden matkailutarjontaan tuo oman lisänsä Varpaisjärven kunnan matkailunähtävyydet ja tapahtumat, kun Lapinlahden ja Varpaisjärven kunnat yhdistyivät yli 10 000 asukkaan vireäksi maalaiskunnaksi. Varpaisjärvi tunnetaan erityisesti kirkasvetisistä, kalaisista järvistään sekä persoonallisista kesätapahtumistaan.

Empiretyylinen Väärnin pappila on restauroitu pieteetillä vuonna 2008 ja se toimii nykyään tilausravintolana ja kulttuurikohteena. Pappila soveltuu kokousten, juhlien, konserttien ja muiden tilaisuuksien järjestämiseen. Parhaiten talon menneisyyteen ja nykyisyyteen tutustuu kuunnellessa emäntä Minna Kettusen tarinointia pappilan ja sen entisten asukkaiden vaiheista. Pappilan historia on huomioitu myös ateriatarjoiluissa, sillä maittava, perinteinen ateria noudetaan joko Juhani Ahon kalapöydästä tai pappilan pitopöydästä.

Keskikesällä juostaan Varpaisjärven maalaismaisemissa Yömaraton. KorpiGallialaiset taas on kulttuuritapahtuma, joka tuo yhteen erilaisia taiteen muotoja. Maalaiskoulun pihapiirissä nautitaan muun muassa monipuolisesta musiikkiannista, huumoripitoisista esityksistä, teatteriesityksistä, kuvataiteesta sekä markkinahumusta.

www.kotimaassa.fi

Kotimaan matkailun erikoislehti â&#x20AC;˘ Nro 1/2011

TEE MUKAVA RETKI TAI VIETÄ ILOINEN HETKI: LAHDEN MUSEOISSA Lahden museot tarjoavat elämyksellisiä, yhdistäviä ja yllättäviä hetkiä kaikenikäisille. Neljässä museossa pääset seuraamaan historian jalanjälkiä, ihastelemaan taidetta tai vaikkapa kokeilemaan mäkihyppyä simulaattorissa. Museokaupoissamme teet yksilöllisiä löytöjä itsellesi tai lahjaksi. Hiihtomuseo sekä Radio- ja tv-museo tarjoavat laadukkaat kokoustilat oheisohjelmineen, Hiihtomuseossa myös ravintola- ja kahvilapalvelut. Asiakaspalvelumme auttaa ja ideoi päiväretken suunnittelussa. Tervetuloa museovierailulle!

MUKAVAA MUILLEKIN KUIN VAIN PENKKIURHEILIJOILLE

Hiihtomuseo Urheilukeskus, Salpausselänkatu 8 (03) 814 4523 KARTANOTUNNELMAA AUGUSTIN KANNOILLA

Historiallinen museo Lahden kartano, Lahdenkatu 4 (03) 814 4536

ÄÄNTÄ EETTERIIN, MASTOISTA MAAILMAN ÄÄRIIN

Radio- ja tv-museo Radiomäki, Radiomäenkatu 34 (03) 814 4512

KANSAINVÄLISTÄ JA KOTIMAISTA - VAIHTUVASTI MUTTA VAIKUTTAVASTI

Taidemuseo | Julistemuseo

Lahden 18. kansainvälinen julistebiennale 10.6.–25.9-2011

Vesijärvenkatu 11 A (03) 814 4547

KATSO NÄYTTELY- JA TAPAHTUMATARJONTA OSOITTEESTA:

www.lahdenmuseot.fi

TAVOITAT MEIDÄT MYÖS SÄHKÖPOSTILLA:

museo@lahti.fi

MUSEOT OVAT AVOINNA

ma-pe 10-17, la-su 11-17, tilauksesta myös muina aikoina. PÄÄSYMAKSUT: aikuiset 5 €/ ryhmät yli 10 hlöä 3 €/ hlö, lapset 7-17 v. 2 €, päiväkoti- ja koululaisryhmät 1 €/hlö OPASTUKSET:

-museoiden aukioloaikoina 40 €/ryhmä, -aukiolon ulkopuolella ja viikonloppuisin 60 €/ryhmä -koululais- ja opiskelijaryhmät 20 €/ ryhmä -aukiolon ulkopuolella ja viikonloppuisin 30 €/ ryhmä

Upea englantilaistyylinen maisemapuisto Kärkölässä!

295 12

KÄRKÖLÄ Järvelä

Lahti

295 Riihimäki Mäntsälä 3 4

Helsinki

Huovila-kortti 5,-

Avoinna joka päivä klo 10 - 20. Museo, näyttelyt ja kahvila avoinna 29.5. avoinna 23.5.- –21.8.2011 22.8.2010 klo 11 - 18 (ma suljettu).

Sisältää opastukset, näyttelyiden ja museon sisäänpääsymaksut. Voimassa koko kesän.

Tiedustelut puh. 040 308 6227

www.karkola.fi

www.kotimaassa.fi

Pohjois-Savo

Niskakosken satama ja hotelli-ravintola Ruukin Kievari

akastetun lauluntekijän kotipaikkakunta on syntynyt merkittävän vesireitin ja ruukin ympärille.

”Juankoski,

here I come!” Suvi Roselli

Juankoski tuo monille ensimmäisenä mieleen Juice Leskisen kappaleen ”Juankoski, here I come!”. Kappaleellaan Juice nosti lapsuutensa ja nuoruutensa kotikaupungin kaikkien suomalaisten tietoisuuteen. Kaupunki on osannut arvostaa taiteilijaansa, ja kunnianosoituksena Juankosken tori nimettiin vuonna 1986 Juicen toriksi. Syystalvella 1995 oli tämä monipuolinen laulaja-lauluntekijäkirjailija itsekin Juicen torilla, kun hänen torin monumenttiin sijoitettu näköispatsaansa paljastettiin. Juicen lisäksi kädenjälkensä monumenttiin ovat ikuistaneet myös muut Juankoskelta lähtöisin olevat taiteilijat, kuten Eija Ahvo ja Kaj Chydenius.

Juankosken kaupunki

Kuuluisien asukkaidensa ohella Juankoski tunnetaan kahden kanavan kaupunkina. Juankosken läpi virtava Tahkon vesireitti avattiin 2000-luvun alkupuolella, jolloin Karjalankoskelle ja Juankoskelle valmistuivat uudet itsepalvelusulut. Reitti on ainoita vain matkailu- ja virkistyskäyttöön suunniteltuja vesireittejä Suomessa ja sen varrella veneilijät voivat ihailla seudun kirkkaita järviä, kauniita saaria, tunnelmallista jokea sekä maalaiskyliä ja -kaupunkeja. Tahkon vesireitillä järjestetään vuosittain mieleenpainuva kaksipäiväinen Tahkon soutu-melonta –retkitapahtuma, jossa matkaa taitetaan kirkkoveneillä, kanooteilla tai pienveneillä. Kuopiosta Juankosken kautta Tahkolle kulkevan reitin voi kulkea myös maitse polkupyörällä, jolloin matkaa kertyy 158 kilometriä. Juankosken vesistöt toimivat 1930-luvulle saakka elintärkeänä liikeväylänä Juankosken rautaruukille, joka oli Itä-Suomen ensimmäinen teollisuuslaitos ja Suomen ensimmäinen vain järvimalmia raaka-aineena käyttänyt rautaruukki. Tehtaan alueella asui 1800-luvun lopulla noin tuhannen hengen vilkas yhdyskunta. – Koko nykyinen Juankoski on rakentunut ruukin ympärille. Työntekijöiden asuinalueesta kehittyi myöhemmin Juankosken nykyinen keskusta, kertoo Juankosken

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2011

Kulttuurihistoriallisessa Seurassa toimiva opettaja Marja-Sisko Pihl. Juantehtaan sekä raudanvalmistuksen ja tehdasyhteisön yli 250-vuotiseen historiaan voi tutustua tehtaan ja työväenmuseossa, Masuuni Brunoussa, joka sijaitsee ruukin masuunirakennuksessa. Museo on avoinna kesäisin sekä muulloin sopimuksen mukaan, kuten myös Voimalaitos- ja sähkömuseonäyttely entisessä sähkövoimalassa. Ruukin alueella järjestetään myös opastuskierroksia. Alkuaan Juantehtaan työläisten asuinrakennuksiksi valmistuneissa pytingeissä on nykyään retkeilymajatasoisia huoneita yöpymiseen, näyttelytilat sekä kesäinen matkailuinfopiste. Soittokunnan talossa, joka toimi aikoinaan ruukin kauppana, on leipomo ja kahvila. Leipomotuotteita, kahvia ja lounasruokaa tarjoaa myös Ruukin leipomo tehtaan entisessä navetassa, Juicen torin laidalla.

Rennosti rannalla Vain kivenheiton päässä vanhasta ruukkimiljööstä sijaitsee Hotelli-ravintola Ruukin Kievari, jonka noutopöydän maittavista antimista on mukava nauttia vaikkapa ruukkikierroksen päätteeksi. Paikka on myös veneilijöiden suosiossa, sillä Tahkon vesireitin varrella sijaitsevassa kohteessa on

Muuruvedeltä voi hankkia kotiin viemisiä myös Topin maatilamyymälästä, joka on maan parhaita luomumyymälöitä. Tarjolla on yli tuhat luomutuotetta, myös lukuisia erikoisuuksia, kuten luomu-spelttiä, luomu-valkosuklaata ja luomu-ruismannaa. Myynnissä on Ruskovillan tuotteita, eko-pesuaineita sekä kasvipohjaista kosmetiikkaa.

hyvän ruuan ja majoituspalveluiden lisäksi veneilijöiden arvostamat, hyvät peseytymisja pyykinpesumahdollisuudet. Kesäistä iltaa on mukava viettää Ruukin Kievarin aurinkoisella terassilla ihaillen kanavassa liikkuvia veneitä. Hotelli-ravintolan erikoisuus on merihenkisesti sisustettu pubi, jonka baaritiski on rakennettu laivan muotoiseksi. Pubin ehdottomasti suosituin paikka on Kapteenin kabinetti, jossa puuseinien kaari-ikkunoista avautuu maalattu merimaisema. Tunnelma on aivan kuin olisi puuveneen keulahytissä!

Kesäteatterissa ollaan kotirintamalla Säyneisen kylässä, noin kahdenkymmenen kilometrin päässä Juankosken keskustasta koilliseen, matkailijat voivat nauttia vilkkaan kylätoiminnan hedelmistä. Muutama vuosi sitten 800 asukkaan kyläyhteisö rakensi kulttuurimakasiinin lisäksi kesäteatteritoimintaansa varten noin 400 hengen ulkoilmateatterin katettuine katsomoineen.

Ruukin Kievari on myös suosittu tanssipaikka. Viikonloppuisin tarjolla on elävää musiikkia ja vähintään kerran kuussa esiintyjinä on tunnettuja tähtiartisteja.

Ajattomia asuja ja luomutuotteita Muuruvedeltä Muuruvesi sijaitsee kymmenen kilometrin päässä Juankosken keskustasta. Boutique Wanhan Pappilan yli satavuotias hirsirakennus sijaitsee kauniissa miljöössä, Muuruveden rannalla. Boutiquesta voi hankkia aikuisille naisille suunniteltuja, rennon tyylikkäitä asuja.

Juankosken sululla on vilkasta Tahkon soutumelonta -tapahtuman aikaan. – Valikoimaan sisältyy muun muassa yksilöllisiä pellavavaatteita. Vaatteet ovat ajattomia ja malleja sekä kokoja löytyy kaikenlaisille vartaloille, yrittäjä Eva Turunen kertoo.

Ensi kesänä Säyneisen kesäteatterissa nähdään näytelmä Nurkkatanssit, joka on kotirintamakuvaus Savon maisemista loppukesältä 1943. Tapahtumat sijoittuvat Suholan talon pihapiiriin, jonka puimalassa pidetään talkoiden päätteeksi luvattomia tansseja. Nimismies apureineen vastustaa tanssien järjestämistä, koska maa viettää suruaikaa. Puutteen ja mustan pörssin aikakaudella hän joutuu muutenkin kasvokkain kyläläisten lainrikkomusten kanssa. Näytelmässä nähdään työvelvollisia, sotavankeja sekä lomalla olevia sotilaita, jotka ovat työmiehinä Suholan talossa. Pihapiirin vakiovieraisiin kuuluu myös kiertävä tinuri Huupponen, jolla on taito keventää sota-ajan ankeaa arkea.

Niin usein olen matkoihini kävellyt ja melkein yhtä usein takaisin tullut taas sinne päin matkalla olen nyt tulkaa vastaan oi ystävät hullut Kai Seppo teki kepposen ja käy tam tam Juankoski here I come (Juice Leskinen: Juankoski, here I come) Tehtaan- ja työväenmuseo Masuuni Brunou

www.kotimaassa.fi

Museot ja näyttelyt Hämeenlinna on Suomen vanhin sisämaakaupunki. Aulankovuori oli jo 1800-luvulla suosittu retkikohde.

Mielenkiintoisia museoita ja komeita kartanoita

Hämeenlinnan seutu

häikäisee historiallaan Eeva Oksman

oki Hämeenlinnassa on kulttuurihistoriallinen museo ja taidemuseo, mutta monet erikoismuseot tekevät tarjonnasta harvinaisen rikkaan. Iittalan Lasimuseo esittelee suomalaista design-historiaa ja Sähkömuseo Elektra kertoo Suomen sähköistymisestä. Suomen Tykistömuseo ja Parolan Panssarimuseo painottuvat sotahistoriaan. Apteekkimuseo, Palomuseo ja Puhelinmuseo kertovat kukin oman alansa historiasta ja kehityksestä. Rikkaasta kulttuurihistoriasta puhuvat omaa kieltään myös alueen lukuisat kartanot.

Kehittämiskeskus Oy Häme

Kurkistus vangin arkeen ja tykistön historiaan Kävelymatkan päässä Hämeenlinnan keskustasta, Linnan niemen museoalueella on Hämeen linnan lisäksi kolme eri museota; Vankilamuseo, Suomen Tykistömuseo ja Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo. Kätevä aluelippu kattaa kaikki neljä kohdetta. Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo ja Vankilamuseo sijaitsevat entisissä Hämeenlinnan lääninvankilan 1800-luvun rakennuksissa. Vankilamuseon näyttely kertoo Suomen vankeinhoidon vaiheista, ja siihen tutustuu vuosittain yli 20 000 vierailijaa. Museossa kolme selliä on jätetty siihen kuntoon, kuin ne olivat viimeisten vankien aikana vuonna 1993. Irtaimisto on ostettu niissä pitkään istuneilta vangeilta. Esillä on myös sellit vuosilta 1871, 1910 ja 1955 aitoine sisustuksineen. Näyttelyssä esitellään vanginvartijoiden univormuja, entisiä rangaistusmenetelmiä sekä viivähdetään vankien oppitunneilla. Ajatuksia vierailijoissa herättävät varmasti karut eristyssellit eli ”rundit” sekä pelkääjän selli, johon sijoitetaan omasta pyynnöstä vanki, joka pelkää vankitoverien väkivaltaa. Suomen Tykistömuseo valottaa tykistön näkökulmaa maamme historiaan. Museon perusnäyttelyt levittäytyvät kolmeen kerrokseen, joista ensimmäinen esittelee tykistön historiaa 1400-luvulta Suomen itsenäistymiseen. Toisessa kerroksessa esillä on sotavuosien 1939–1945 tapahtumat, ja kolmannessa kerroksessa käsitellään aikaa jatkosodasta 2000-luvulle. Naisten osallistumisesta kertovat Sotilaskotiperinneyhdistyksen ja Hämeenlinnan Lottien omat näyttelyhuoneet. Museon tykit on sijoitettu tykkipihalle sekä tykkihalliin, jossa säilytetään niistä arvokkaimmat. Yhteensä tykkejä on noin sata erilaista. Huhtikuussa 2011 tykkipihan viereiseen erikoisnäyttelyrakennukseen avataan uusi, toiminnallinen näyttely, jossa pääsee kokeilemaan sotilaan elämää Rooman ajoista aina tähän päivään.

Suomen Tykistömuseo sijaitsee aivan Hämeen linnan vieressä.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2011

Parolassa panssareita Toinen sotahistoriaan painottuva museo, Parolan Panssarimuseo, sijaitsee luonnonkauniissa harjumaisemassa, Panssariprikaatin varuskunta-alueen tuntumassa. Panssarimuseo esittelee panssari- ja panssarintorjuntajoukkojen historiaa. Museon näyttelyhalleissa ja ulkomuseoalueella esillä on yli 50 panssarivaunua ja noin 30 panssarintorjunta-asetta sekä panssarijuna. Sisätiloissa esillä on myös aiheeseen liittyvää pienesineistöä. Lisäksi museolla on myös vuosittain vaihtuvia erikoisnäyttelyitä eri teemoista. Kesäkaudella Panssarimuseolla järjestetään tapahtumapäiviä ja näytöksiä. Tänä vuonna, 18.6.2011, Panssarimuseo täyttää 50 vuotta, ja silloin museoon on ilmainen sisäänpääsy. Sotilasajoneuvojen kokoontumisajoja ja Perhepäivää vietetään 2.7.2011. Sähäkkää sähköä Sähkömuseo Elektra on Suomen sähköistymishistoriasta kertova erikoismuseo. Perusnäyttelyissä sähköä esitellään laitteina ja ilmiöinä kotiympäristöihin sijoitetuilla esineillä, mutta sähköilmiöihin tutustutaan myös kokeilujen kautta. Erikoisnäyttely ”Pongista Pleikkaan” kertoo sähköisestä pelaamisesta ja sen kulttuurisista ilmiöistä. Esillä on myös pelattavia pelejä. Elektra on avoinna touko-elokuussa ja muulloin sopimuksesta. Panssarimuseossa on esillä yli 50 panssarivaunua.

Kartanokierrokselle

Aalto-maljakoita, Toikan lintuja ja muita klassikoita Iittalan Lasimäki on parinkymmenen kilometrin päässä Hämeenlinnan keskustasta sijaitseva ostos- ja matkailukohde. Sen Lasimuseossa esillä on mm. ”Iittalan suomalaisen lasin helmiä” -näyttely, joka esittelee erityisesti 1950–60-lukujen klassikoita. Museossa on myös mm. Tapio Wirkkalan, Oiva Toikan ja Simo Sarpanevan tunnettuja teoksia sekä Hackmanin aterimia. Yksi näyttelyistä esittelee lasinvalmistuksen historiaa työkaluineen ja -tekniikoineen. Etukäteen varattavilla opastuskierroksilla pääsee museon lisäksi tehdaskierrokselle. Lasimuseo kuuluu Designmuseon alaisuuteen.

Keskiajalta lähtien kartanokulttuurilla on ollut Hämeessä huomattava merkitys. Nykyään monet kauniit ja historialliset kartanot ovat sopimuksesta avoinna yleisölle. Hämeen Matkailu on laatinut opastettuja Kartanokierros Hämeessä -paketteja, joissa kartanoissa esittelyn lomassa nautitaan kahvit tai ruokailu. Retken aikana vieraillaan kolmessa kartanossa, jotka ryhmä on valinnut yli 20 kartanon joukosta. Kohteita riittää siis useampaankin retkeen! Hämeenlinnan keskustan tuntumassa sijaitseva Katisten Kartano tunnettiin jo 1200-luvulla, Birger Jaarlin aikana. Tälläkin herraskartanolla on pitkä omistajaluettelo, joka sisältää monia historiasta tunnettuja nimiä. Vanajaveden rannalla, Aulankoa vastapäätä sijaitseva Kirstulan Kartanon empire-tyylinen päärakennus on valmistunut vuonna 1813. Kartano on täydellisesti entisöity vuosien 2004–2005 aikana. Päärakennuksessa on yhteensä noin 750 m2 kahdessa kerroksessa ja lisäksi erillisessä minikylpylässä on tiloja 200 m2 verran. Vanajanlinna on vanha metsästyslinna, jonka tohtori Carl Wilhelm Rosenlew rakennutti perheelleen vapaa-ajanpaikaksi. Vanajanlinna pyrkii poikkeuksellisen korkeatasoisten palvelujen tuottamiseen ja niinpä historiallisen Vanajanlinnan mahtava linnahotelli on saanut olla todistamassa monien suomalaiskuuluisuuksien juhlahetkiä. Lisätietoja näistä ja muista kohteista sekä Hämeenlinnan seudun matkailuesitettä ja karttaa kannattaa kysellä Hämeenlinnan matkailuneuvonnasta. Hämeenlinnan matkailuneuvonta Raatihuoneenkatu 11, Hämeenlinna Puh. (03) 621 3373 tourist.info@hameenlinna.fi www.hameenlinna.fi/matkailu

Vankilamuseo toimii entisissä lääninvankilan rakennuksissa.

Hämeen Matkailu Oy Verkatehdas, Viipurintie 3, Hämeenlinna Puh. 010 617 2300 info@hameenmatkailu.fi www.hame.fi

www.kotimaassa.fi

Museot ja näyttelyt

Näyttelyitä ja tapahtumia 2011 •Vanha Savotta •Koneaika •Metsänparantajien vuosisata •Hiljaisuuden huone •Parasta puusta •Suomalaisten metsät •Koijärvi, Kessi ja Kuusamon kosket •Koko luomakunta ikoneissa •Minun harjuni •Metsäala kaunokirjallisuudessa

•Opastukset •Kokouspaketit •Luston Puoti •Ravintola Lusto

Tapahtumakalenteri: www.lusto.fi

p. 015 345100 lusto@lusto.fi www.lusto.fi PUNKAHARJU

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2011

Avoinna vuoden ympäri

RIIHISAARI KOHTAAMISPAIKKA SINISEN SAIMAAN SYLISSÄ

Näyttelyitä ja tapahtumia Museokauppa Museohöyrylaivat Metsähallituksen retkeilyinfo

Savonlinnan maakuntamuseo Riihisaari, 57130 Savonlinna Puh. 044 417 4466 www.savonlinna.fi/museo

Avoinna 1.6.–31.8 joka päivä 10–17, muulloin ti–su 10–17

Etelä-Karjalan taidemuseo

Kristiinankatu 8–10, Linnoitus, Lappeenranta

15.5.–18.9.2011

Taiteen Vuoksi – Saimaa kuvataiteessa

4.3.-12.6.11

Munsterhjelm Hjalmar, Aikainen aamu Saimaan rannalla, 1880 –1890

Vuoksen vesistö Pieliseltä ja Kallavedeltä Suur-Saimaaseen on inspiroinut taiteilijoita kautta aikain. Etelä-Karjalan taidemuseon kesänäyttely esittelee taiteilijoita ja heidän teoksiaan Vuoksen laajan vesistön virtausten varrelta. Mukana on teoksia Eero Järnefeltin Koli-maisemista Tapani Raittilan Kyläniemeen ja Kristiina Uusitalon Saimaa-näkymiin. Näyttely toteutetaan yhteistyössä Mikkelin ja Kuopion taidemuseoiden kanssa.

Etelä-Karjalan museo

Ryhmävierailu Näyttelykeskus WeeGeelle 19 €/hlö

Elämän alku, Marja Suna

8.5.2011– 8.1.2012

Kiven henki – The Spirit of Stone -näyttely

Kuva: Teemu Töyrylä

Kristiinankatu 15, Linnoitus, Lappeenranta

Näyttely on Etelä-Karjalan museon, Saimaan ammattikorkeakoulun ja Kalevala Korun yhteistyöprojekti, jossa esitellään kiveä esihistoriassa, kansainvälisen koruopiskelijakilpailun parhaimmistoa, kansainvälinen kivikorutaiteilijoiden kutsunäyttely ja Kalevala Korun kivikorunäyttely. Kiven henki -teemaa käsitellään myös yleisöltä kerättyjen Minulle tärkeä kivi -tarinoiden muodossa.

Sisältää sisäänpääsyn kaikkiin viiteen museoon, opastetun kierroksen valittuun näyttelyyn sekä lounaan ja jälkiruokakahvin/teen. Ryhmän minimikoko 25 henkilöä, matkanjärjestäjä sekä kuljettaja veloituksetta. Lisämaksusta muita tarjoiluja, opastuksia sekä työpajoja. Tiedustelut ja varaukset: Myynti (09) 816 82829, weegee.myynti@espoo.fi I www.weegee.fi EMMA - KAMU - GALLERIA AARNI HELINÄ RAUTAVAARAN MUSEO LELUMUSEO HEVOSENKENKÄ SUOMEN KELLOMUSEO

Linnoitus, Lappeenranta www.lappeenranta.fi/museot

näyttelykeskus

weegee

Ahertajantie 5, Tapiola I ti, to, pe 11-18, ke 11-20, la-su 11-17

Tiedustelut ja ryhmävaraukset puh. 05 616 2261 tai museot@lappeenranta.fi

www.kotimaassa.fi

Museot ja näyttelyt Joan Miró työssään. Kuva: Francesc Catal-Roca Ötzi-näyttely (alla) kertoo uusimmat tutkimustulokset kuuluisasta Alppien jäämiehestä ja hänen elinpiiristään yli 5000 vuotta sitten.

Matleena Ikonen

ustannusyhtiö Weilin&Göösin entinen painotalo Espoon Tapiolassa elää uutta elämää kulttuurin palveluksessa. Rakennuksessa toimii nykyisin Näyttelykeskus WeeGee – viiden museon koti, jonka monipuolisissa näyttelyissä riittää ihmeteltävää kaikenikäisille.

linkittyviä maalauksia, piirustuksia ja grafiikkaa.

WeeGeessä

kokemuksia kaikenikäisille WeeGeessä toimivat Espoon kaupunginmuseo KAMU, Espoon modernin taiteen museo EMMA, Helinä Rautavaaran museo sekä Suomen Lelumuseo Hevosenkenkä ja Suomen kellomuseo.

Näyttelykokonaisuutta suunniteltaessa on kiinnitetty erityistä huomiota lapsiin ja nuoriin. Vaihtuvassa ohjelmassa on teemaopastuksia, työpajoja, luentoja ja työnäytöksiä, joissa havainnollistetaan esihistoriallisen ajan työtapoja.

Mirón töille on tunnusomaista hänen palettinsa sininen, punainen, keltainen, vihreä ja musta, jotka ovat tulleet tutuiksi niin hänen maalauksissaan, litografioissaan, etsauksissaan kuin veistoksissaankin. Miró oli taiteilijana mielikuvituksellinen oman tiensä kulkija, kuvallinen runoilija. Surrealistien tapaan hän ammensi aineksia taiteeseensa uni- ja mielikuvitusmaailmasta, mutta kieltäytyi nimeämästä itseään minkään tietyn taidesuuntauksen edustajaksi. EMMAssa Mirón työt ovat esillä kesäkuun puoliväliin saakka.

Jäämiehen jäljillä Espoon kaupunginmuseo KAMU on vielä helmikuun loppuun asti jäämies Ötzin jäljillä. Kiertonäyttely ”Ötzi – Alppien jäämies” kertoo Alpeilta löytyneen, yli 5000 vuotta sitten eläneen miehen ruumiin löytymisestä ja luo tutkimusaineiston avulla ainutlaatuisen kuvan esihistoriallisen ajan ihmisen elämästä. Ötzi-näyttelyssä kerrotaan uusimmat tutkimustulokset Ötzistä, hänen elinpiiristään, ravinnostaan, terveydestään, vaatteista ja muista varustuksista, joita jäämiehellä oli mukanaan viimeiseksi jääneellä matkallaan Alpeilla. Laajasta, 450 neliön näyttelystä suurin osa on kansainvälistä materiaalia, jonka oheen KAMUssa on omin voimin luotu ”Ötzin aikaan täällä” -näyttely. Ötzin elinaikana Suomessakin oli jo ihmisiä – hylkeenpyytäjiä, jotka elivät nykyisen pääkaupunkiseudun saaristossa. Viitisen tuhatta vuotta sitten tänne saapui uusia asukkaita, jotka ensimmäistä kertaa kokeilivat karjanhoitoa pohjoisissa maisemissamme.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2011

Museot myös kokousväelle Monipuolisten museoiden lisäksi WeeGeen suojista löytyvät kahvila-ravintola ja museokauppa. Café WeeGee tarjoaa vieraille herkullisia kahvilatuotteita ja lounasta, joita voi kesäaikaan nauttia myös ulkoterassilla. Avarassa sisääntuloaulassa on WeeGee Shop, jonka valikoimasta löytyvät näyttelyihin liittyvät oheistuotteet, laadukkaat lahja- ja käyttöesineet, korut, kirjat, kortit ja makeiset.

Mirón ihmeet EMMAssa Maaliskuussa Espoon modernin taiteen museo EMMAssa avautuu yhden 1900-luvun valovoimaisimmista taitelijoista, katalonialaisen Joan Mirón teoksia esittelevä näyttely. Näyttely keskittyy Mirón veistoksiin, joiden rinnalla nähdään veistosten muotokieleen

Näyttelykeskuksen tiloja vuokrataan myös kokouksiin sekä yritys- ja yksityistilaisuuksiin. Talon edustava aulatila, kahvila ja kokoustila ovat helposti muunneltavissa monenlaiseen käyttöön, ja ravintola- ja aulatilat soveltuvat jopa 1500 henkilön tilaisuuksiin. Kokousvieraita palvelee kaksi nykyaikaisesti varustettua 40 henkilön kokoustilaa. Tilaisuuksien oheisohjelmaksi Näyttelykeskus WeeGee tarjoaa näyttelyiden lisäksi teemaopastuksia, työpajoja, luentoja ja tapahtumia kaikenikäisille ympäri vuoden.

Kun ajan vain yölinjallain…

Rekkakuskin elämää

Mobiliassa

obilian vuoden 2011 teemanäyttely Yölinjalla kertoo suomalaisen rekkaliikenteen kehityksestä ja suomalaisen rekkakuskin elämästä ja arkipäivästä. Esillä on hienoa ja näyttävää kalustoa historiasta nykypäivään sekä paljon inspiroivaa ja nostalgisia muistoja herättävää nähtävää kaikille tiellä liikkujille, myös lapsille.

Mobilia on ympäri vuoden avoinna oleva tieliikennealan valtakunnallinen erikoismuseo Kangasalla. Näyttelyiden lisäksi Autokylässä järjestetään monia tapahtumia. Monipuolinen Mobilia ravintola- ja oheispalveluineen soveltuu hyvin myös kokouksien ja juhlien järjestämiseen.

Autoklassikoita ja rallikalustoa Mobilian Autokylässä vuonna 2009 avattu Autoglym Gallery käsittää Mobilia Classics- ja Rally Hall of Fame -näyttelyosastot. Mobilia Classics -osastolla, aivan lasiseinien takana, on ihasteltavana klassikkoautoja upeine yksityiskohtineen. Esillä on yhteensä 26 erilaista ja yksilöllistä autoklassikkoa amerikkalaisen muotoilun, brittiläisen aristokratian, italialaisen tyylin, ranskalaisen eleganssin sekä saksalaisen suorituskyvyn eri vuosikymmeniltä. Rally Hall of Fame on oma, kansainvälisestikin ainutlaatuinen näyttelykokonaisuutensa, jonka toteutuksesta vastaa Mobilia ja AKK Sports. Rally Hall of Fame -osastolla esitellään suomalaisia ja kansainvälisiä rallitähtiä ja heidän ajoneuvojaan. Kansainvälisen raadin virallisesti nimeämien Rally Hall of Fame -kuljettajien lisäksi näyttely esittelee myös muiden tähtikuljettajien ajokalustoa eri aikakausilta. Rally Hall of Famessa on esillä myös kuljettajien käyttämiä varusteita ja muuta mielenkiintoista rekvisiittaa sekä edustava kokoelma ralliautojen pienoismalleja.

Eeva Oksman

Matkaan polkuautolla vai nostalgia-autolla? Kesäisin perheen pienimmät viihtyvät Rahtarit-liikennepuistossa, jossa valittavana on 10 erilaista polkuautoa henkilöautoista kuorma-autoihin. Sillä aikaa, kun lapset harjoittelevat oikeaa liikennekäyttäytymistä liikennepuistossa, voivat vanhemmat nauttia virvokkeita kahvila-ravintolan terassilla istuskellen ja Längelmäveden rantamaisemia ihaillen. Kesäisin tarjolla on herkullisten munkkien, jäätelöiden ja virvokkeiden lisäksi myös buffetlounas. Nostalgiselle autoretkelle voi lähteä vuokraamalla Mobiliasta viime vuosikymmeniltä tuttuja ajoneuvoja, kuten Ford Anglia vm. -63, Volkswagen Kupla vm. -66 tai Saab 96 vm. -74. Vuokra-auton saa käyttöönsä lyhyemmän tai pidemmän matkan ajaksi. Suuria juhlapäiviä varten vuokrattavana on 1950-luvun edustusauton kuljettajineen. Mobilian alueelta löytyy matkailijoiden iloksi leikkipuisto, uimaranta, vierasvenesatama, kesäteatteri, tanssilava ja näköalapaikka Keisarin portaat. Lisäksi erityisesti kesäkaudella museon ulkoalueella järjestetään runsaasti tapahtumia. Muistoksi tai tuliaisiksi Mobilia Shopista voi ostaa mm. autoiluun liittyviä kirjoja, pienoismalleja, asusteita, leluja, nostalgiatuotteita ja autonhoitotuotteita. www.mobilia.fi

www.kotimaassa.fi

Museot ja näyttelyt

Pielavedellä sijaitseva Lepikon torppa on presidentti Urho Kekkosen syntymäkoti.

Suvi Roselli

Pielaveden kunnan arkiston kokoelmat

Suomalaisen suurmiehen

lapsuuden maisemissa K

un Urho Kaleva Kekkonen syntyi 3.9.1900 vaatimattoman Lepikon torpan pihapiirin savusaunassa, ei kukaan varmastikaan osannut arvata, kuinka paljon tuo pienokainen tulisi vaikuttamaan Suomen historiaan.

Urho Kekkonen ei omannut torpparitaustaa, vaan hänen esivanhempansa olivat vanhojen itäsuomalaisten talonpoikaissukujen jälkeläisiä. Metsätyönjohtaja Juho Kekkonen, Urho Kekkosen isä, osti Lepikon torpan perheen omakotitaloksi kesäkuussa 1900, sillä perhe tarvitsi kodin metsätyömaan tuntumasta. Nimensä torppa oli saanut talon takana olevan kauniin lepikön mukaan.

Ostohetkellä Lepikon torppa oli vain yhden huoneen savupirtti, mutta pian muuton jälkeen Juho Kekkonen alkoi kunnostaa rakennusta. Korjaustöiden tekemistä saattoi vauhdittaa perheen esikoisen syntymä. Juho Kekkonen muurasi kiukaan tilalle savu-

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2011

piipullisen uunitakan, jossa oli uutuutena hellalevy. Hän veistätti seinät pyöröhirsistä nykyiseen muotoonsa, poisti savutuvalle tyypilliset poikkiorret sekä suurensi ikkunat nykyiseen kokoonsa ja muotoonsa. Hän rakensi torppaan myös kaksi lisäkamaria ja porstuan. Toinen kamareista toimi ruokien säilytystilana.

Kekkonen muistelee Juho Kekkonen tunnettiin jämptinä miehenä, joka piti kurin ja järjestyksen niin työnjohtajana kuin perheenisänäkin. Elämä Lepikon torpassa oli aika-ajoin varsin vilkasta, sillä siellä asusteli loma-aikoina lukuisia tukkimiehiä, jotka olivat Juho Kekkosen työtovereita ja työmiehiä.

Urho Kekkonen on myöhemmin muistellut lapsuuttaan Lepikon torpassa ja muistaa sieltä ainakin tapauksen, jossa hänelle oli käydä hullusti. Hän juoksi pihalla puukko kädessä ja kaatui, minkä seurauksena puukko osui

lähelle hänen silmäänsä. Lopputuloksena oli kova itku sekä isältä saatu rangaistus.

Toinen tapaus sattui torpan tuvassa. Urho Kekkonen kujeili ruokapöydässä, minkä johdosta yksi isän työtovereista päätti kasvattaa poikaa vaatimalla Urhoa tunnustamaan sopimattoman käytöksensä. Tunnustus tuli, mutta vasta usean tunnin pöydän äärellä istumisen jälkeen. Jälkikäteen Lepikon torpassa vieraillessaan Urho Kekkonen kiitteli kuitenkin saamaansa kuritusta ja koki sen kautta saadun opin erittäin hyödylliseksi elämässä.

Kekkosen perhe asui Lepikossa kuuden vuoden ajan, minkä jälkeen perhe muutti savottojen perässä Kuopioon. Sen jälkeen torppa vaihtoi useaan otteeseen omistajaa ja aikojen saatossa rakennuksesta tehtiin kaksikerroksinen pystylaudoin vuorattu talo, joka poikkesi suuresti alkuperäisestä asustaan.

Museon perustaminen Torpan historialliseen arvoon alettiin kiinnittää huomiota Pielavedellä jo 1950-luvulla, kun torpan pojasta oli tullut moninkertainen pääministeri ja vuonna 1956 presidentti. Niinpä kotiseutuyhdistys yritti hankkia torpan omistukseensa. Torpan muuttaminen matkailunähtävyydeksi onnistui kuitenkin vasta vuosia myöhemmin, kun 1960-luvulla perustettu Lepikkosäätiö onnistui hankkimaan torpan itselleen vuonna 1966 ja entisöi torpan Kansallismuseon avustuksella vastaamaan mahdollisimman tarkasti sitä asua, joka sillä oli Kekkosten asuessa siinä 1900-luvun alussa.

Lepikon torppa avattiin museoksi Urho Kekkosen syntymäpäivänä 3.9.1966. Avajaisjuhlaa kunnioittivat läsnäolollaan presidentti Urho Kekkonen puolisonsa Sylvi Kekkosen kanssa sekä presidentin sisar Siiri Kekkonen ja presidentin poika kansanedustaja Matti Kekkonen. Juhlassa oli mukana myös silloinen ulkoministeri Ahti Karjalainen.

tistä käyttöesineistöä. Kokoelmaan sisältyy myös muutama Kekkosen suvulle kuulunut esine, kuten Urho Kekkosen kastemalja, presidentin äidin, Emilia Kekkosen, kutoma seinävaate sekä Siiri Kekkosen torpalle lahjoittama kahvikalusto, jonka presidentin isä sai 50-vuotislahjaksi työtovereiltaan. Lepikon torppa sijaitsee parin kilometrin päässä Pielaveden keskustasta. Museo on avoinna yleisölle kesäisin ja muuna aikana sopimuksen mukaan. Torpan vaiheista kerrotaan nauhoitteessa, jota voi kuunnella torpassa vieraillessaan. Samat tiedot löytyvät kirjallisena monisteesta, jonka saa lipunmyynnistä. Paikalla on myös opas valmiina vastaamaan kävijöiden kysymyksiin.

Torpan yhteydessä toimii kahvio-myyntipiste. Lepikon torpasta ostetut postikortit leimataan torpan omalla postileimalla.

Lepikon torppa edustaa tyypillistä kaskisavolaista asumistapaa, jossa rakennus toimi samanaikaisesti asuinhuoneena, saunana ja riihenä ja symboloi samalla itäsuomalaista omavaraisuutta. Torppaan on koottu nähtäville 1900-luvun alun pielave-

www.kotimaassa.fi

Museot ja näyttelyt

– yllättävän monipuolinen museo

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2011

Suomalaisperheen kuluttama viikon ruokamäärä. Kuva: Juha-Pekka Laakio

iedekeskus Heureka on Vantaalla sijaitseva koko perheen elämyskeskus, jossa aika kuluu kuin siivillä. Eeva Oksman

Ruokaoivalluksiakin

Heurekassa Tieteeseen ja teknologiaan tutustutaan Heurekassa mielenkiintoisella tavalla, sillä vuorovaikutteisten näyttelykohteiden sisältö aukeaa niitä käyttämällä. Asioita ja ilmiöitä pääsee kokeilemaan ja tekemään itse, mikä kannattaa huomioida myös pukeutumisessa. Heurekassa aikuinenkin saattaa nimittäin innostua tekemään asioita, joita ei olisi voinut kuvitellakaan. Näin kävi toimittajalle, joka edelliskesänä pyöräili vaijerilla hallin katonrajassa! Päänäyttelyn ja klassikoiden lisäksi Heurekassa on erilaisia vaihtuvia näyttelyjä teemoineen. Uusin teema, Kolikon tie, kertoo kolikoiden valmistuksesta. Näyttelyssä pääsee valmistamaan kolikon, jossa on oma kasvokuva!

– Näyttelyn lähtökohdat ovat terveellisyys, nautinto ja yhdessä syöminen, kertoo Heurekan elämysjohtaja Mikko Myllykoski. Näyttely korostaa ruokakasvatuksessa terveellisyyden rinnalla syömisen nautinnollisuutta ja yhteisöllisyyttä. Näyttelyssä pääsee kuvien kautta vertailemaan myös eri maiden ruokatottumusten eroja. Kalifornialainen valokuvaaja Peter Menzel toteutti 1990-luvulla valokuvaprojektin, jossa hän kuvasi parikymmentä perhettä ympäri maailmaa kuluttamansa viikon ruokamäärän ääressä.

Heureka-vierailun aikana voi osallistua myös lasten laboratorio-ohjelmiin, tiedeteatteriesityksiin tai seurata rottien koripalloa. Heurekan Vattenfall Planetariumissa voi kokea huikeita elämyksiä planetaarioelokuvien parissa.

Lasten Heurekan ja dinosaurusten paluu

Kevään mittaan Heurekaan palaavat myös lasten suosikkinäyttelyt, Lasten Heureka ja Dinosaurukset. Lasten Heureka -näyttely avataan helmikuussa, ja se koostuu pitkältä Minä pelissä –näyttelyn kohteista. Liikehtivät ja ääntelehtivät robottidinot saapuvat huhtikuun lopussa ulkonäyttelyalueelle Tiedepuisto Galileihin. Näyttelyssä tulee olemaan esillä kaikkiaan seitsemän dinosauruslajia, muun muassa pieni peto Ornitholestes ja suurikyntinen Deinonychus ja tietysti hurja Tyrannosaurus Rex. Dinot viipyvät Heurekassa lokakuun alkuun asti. Lokakuusta lähtien Heurekassa siirretään katse historiasta tulevaisuuteen ja koetaan huikeita elämyksiä 20X0 – Matka tulevaisuuteen -näyttelyn parissa!

www.heureka.fi Ruualla on väliä Helmikuun alussa 2011 avataan vaihtuva näyttely Bon appétit – Syödään yhdessä. Se on hauska, vuorovaikutteinen näyttely ravinnosta, syömisestä ja ruokakulttuurista. Näyttelyssä on esillä viisi teemaa, Miksi syöt?, Mielihyvää ruoasta, Ruokatutkimusta, Se on makuasia ja Vastuuntuntoinen syöjä.

www.kotimaassa.fi

Museot ja näyttelyt

otamuseon Talvisota – 70 vuotta kunniamme päivistä -näyttely kertoo talvisodan tapahtumista taustoista seurauksiin.

Eri puolille näyttelyä on laitettu esille sodan osapuolten käytössä ollutta perusaseistusta, sekä mieskohtaisia aseita että raskaampaa kalustoa. Näytteillä on myös suomalaisten ja neuvostosotilaiden käyttämiä univormuja sekä muuta varustusta. Sotamuseon omaa materiaalia on neuvostoesineistön osalta täydennetty mm. yksityisomistuksessa olevilla univormuilla.

Talvisota ja ”kunniamme päivät” Riitta Blomgren

Talvisota syttyi 30.11.1939, kun Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen koko yhteisen rajan pituudelta ja aloitti Suomen alueen pommitukset, ja päättyi 13.3.1940 Moskovassa solmittuun rauhaan. Miesvahvuudeltaan ja aseistukseltaan epäsuhtaisten osapuolten käymä sota, jota Neuvostoliitto kaavaili Suomen nopeaksi valloitukseksi, kesti lopulta 105 päivää. Jo aikalaiset kutsuivat suomalaisten sitkeää puolustustaistelua ”kunniamme päiviksi”. Talvisota päättyi suomalaisten kannalta katkeraan rauhaan. Suomi menetti yli 10 % pinta-alastaan ja joutui luopumaan useista sellaisistakin alueista, joita vihollinen ei ollut kyennyt taistelussa valtaamaan. Noin 420 000 ihmistä menetti kotinsa. Talvisodan rauhassa iti seuraavan sodan – jatkosodan – siemen.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2011

Sotamuseo / Juhani Kandell

Omaa ja lainattua Sotamuseon näyttely perustuu aitoon sodanaikaiseen esineistöön, jonka antamaa tietoa on täydennetty runsaan valokuva-, kartta-, piirustus- ja arkistomateriaalin avulla. Laajassa näyttelyssä on esillä materiaalia, jota aikaisemmin ei ole ollut näytteillä. Aineistoa on lainattu myös yksityishenkilöiden kokoelmista ja muilta museoilta. Talvisodan tunnelmiin johdattaa heti sisääntuloaulassa kattoon kiinnitetty radioohjattava Iljushin DB-3M mallilennokki. Tätä venäläisen pommituskoneen mallilennokkia käytettiin mm. Pekka Parikan Talvisotaelokuvan filmauksissa. Vaikuttava malli on saatu lainaksi Suomen Ilmailumuseolta.

Mielenkiintoinen yksityiseltä keräilijältä lainattu kokonaisuus muodostuu talvisodan aikaisista postikorteista. Myös postikortit olivat sodankäynnin väline. Esillä on sekä suomalaisia että venäläisiä kortteja. Myös esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa myytiin postikortteja Suomen hyväksi. Näyttelyssä on kiinnitetty erityisen paljon huomiota asioiden mielenkiintoiseen ja huolelliseen esillepanoon: perinteisten esinevitriinien ohella sodan faktoja on esitetty visualisoinnein, jotka varmasti kertovat enemmän kuin tuhat sanaa…Tosin sanojakaan ei ole näyttelyssä säästelty, joten tovin jos toisenkin saa vierähtämään tekstien parissa.

Näyttelyyn rekonstruoidussa Mannerheimlinjan kenttälinnoitteen konekivääripesäkkeessä voi tarkkailla Karjalan kannaksen taistelumaastoa tammikuussa 1940 suomalaisen konekiväärimiehen silmin. Viereisessä vitriinissä kuvataan haavoittuneen matkaa kohti joukkosidontapaikkaa ja sairaalaa.

Armi Metsäpelto, sodan lapsiuhrien symboli.

…ja kotirintamalla Näyttelyssä kerrotaan myös kotirintaman tärkeistä tehtävistä, kuten väestönsuojelusta ja suurelta osin naisten vastuulla olleista ilmavalvonnasta, sairaanhoidosta ja varusteiden valmistuksesta.

Puna-armeijalaisia varusteineen. Vas. ruotsalainen 37 mm Bofors -panssarintorjuntakanuuna.

Rintamalla… Talvisodan merkittävimpiin taisteluihin – sekä Laatokan Karjalassa ja PohjoisSuomessa että Karjalan kannaksella, missä tapahtui sodan ratkaisu – voi tutustua kuvien ja karttapiirrosten avulla. Suomalaisten taistelutapoja havainnollistaa lisäksi muun muassa mottipienoismalli. Suomussalmen Raatteen tietä esittää vaikuttava huoneen kokoinen visualisointi. Suomalaiset tuhosivat Raatteen tiellä Puna-armeijan 44. Jalkaväkidivisioonan tammikuussa 1940. Huoneeseen on taitavien näyttelyrakentajien ja somistajien toimesta onnistuttu vangitsemaan kylmä, tähtikirkas talviyö sekä lumikinosten keskellä häämöttävät päättyneiden taisteluiden hiljaiset todisteet: tuhoutuneet aseet ja muut varusteet, mm. sotasaaliiksi saadut hevosvetoiset viestivankkurit ja tykit.

Talvisodan aikana useat paikkakunnat eri puolilla Suomea joutuivat vihollisen pommitusten kohteiksi. Tunteita herättävä on talvisodan lapsiuhrien symboliksi muodostuneen, sodan ensimmäisenä päivänä surmansa saaneen Armi Metsäpellon tarina; näytteillä on mm. 7-vuotiaan Armin mekko, nukke ja rannekoru. Näyttelyyn on rakennettu pommisuoja, jonka kovilla lautapenkeillä istuen voi eläytyä pommituksilta turvaa hakeneiden siviilien tukalaan ja pelottavaan tilanteeseen.

Maailman huomion keskipisteessä Loppusyksystä 1939 Euroopan sotarintamilla oli hiljaista, joten maailman leh distön huomio kiinnittyi talvisodan alettua Suomeen. Maahamme saapui toimittajia eri maista tarkoituksenaan todistaa, kuinka suurvalta hävittää jälleen yhden pienen valtion maailmankartalta. Toisin kuitenkin kävi, ja toimittajat jäivät tänne kuukausiksi seuraamaan suomalaisten sitkeää puolustustaistelua. Erimaalaiset lehtileikkeet kertovat Suomen saamasta huomiosta. Lehdistön rooliin on muutenkin kiinnitetty huomiota: ulkomaalaisten lehtien rinnalla esitellään kotimaisten lehtien kirjoittelua sodasta.

Sotahistoriaa autenttisessa ympäristössä Talvisota – 70 vuotta kunniamme päivistä -näyttely sijaitsee Helsingin Kruununhaassa Liisankatu 1:ssä, joka itsessään on osa suomalaista sotahistoriaa. Arkkitehti Evert Lagerspetzin piirtämiin tiilikasarmeihin vuodelta 1883 oli majoittuneena 1. Uudenmaan tarkkampujapataljoona, osa Suomen omaa sotaväkeä, jonka emämaa Venäjä lakkautti 1900-luvun alussa. Vuodesta 1924 lähtien rakennuksessa toimi Sotakorkeakoulu. Vuonna 1929 perustetun Sotamuseon ensimmäinen näyttely tehtiin Liisankatu 1:n kellarikerrokseen silloisen Sota-arkiston tiloihin. Talvisota – 70 vuotta kunniamme päivistä -näyttely, joka avattiin 30.11.2009, on samalla Sotamuseon 80-vuotisjuhlanäyttely.

Sotaveteraanien määrä vähenee, mutta yhä on runsaasti ihmisiä, jotka kokivat sodan omakohtaisesti, esim. lapsuudessaan, tai muuten kantavat sodan muistoja mukanaan. Sotamuseo haluaa näyttelyllään muistaa sekä vielä elossa olevien että jo keskuudestamme poistuneiden veteraanien ja muuten itsenäisyytemme puolustamiseksi työtä tehneiden ponnisteluja – yleensäkin ihmistä, jonka arkinen elämä jäi sodan jalkoihin. Talvisota – 70 vuotta kunniamme päivistä -näyttely on avoinna tiistaista torstaihin klo 11–17 ja perjantaista sunnuntaihin klo 11–16. Maanantaisin näyttely on suljettu. www.maanpuolustuskorkeakoulu.fi/sotamuseo

Mannerheim-linjan konekivääripesäke. Kuva: Johanna Keinänen

www.kotimaassa.fi

Museot ja näyttelyt

ekaanisen Musiikin ”Museo” Varkaudessa on aivan mainio käyntikohde myös niille, joille musiikki ei intohimo olekaan. Entisessä vanhainkodissa sijaitsevassa ”museossa” on esillä mm. posetiiveja ja muita automaattisoittimia.

Mekaanisen Musiikin ”Museosta” pitää puhua nimenomaan lainausmerkeissä – mistään pölyttyneestä museosta nimittäin ei ole kysymys. Mekaanisen Musiikin ”Museossa” käynti on kokonaisvaltainen elämys, jonka humoristinen opastus paikoittain muistuttaa enemmän stand up -esitystä kuin perinteistä museokierrosta. Nähtävänä ja kuultavana on mekaanisen musiikin ihmeitä 1850-luvulta aina tähän päivään saakka. Soittimet ja muut vimpaimet ovat esillä seitsemässä suuressa salissa, jotka on sisustettu pieteetillä edustamansa aikakautensa asuun.

Upea katuposetiivi Amadeus.

Ihmeellisten

instrumenttien

Matleena Ikonen

museo

Kanalan kurjuudesta loistoon

Museon kokoelmissa on laaja kirjo wanhoja soittorasioita, automaattipianoja ja -orkestereita, gramofoneja, jukeboxeja, posetiiveja sekä kaikkea muuta mekaaniseen musiikkiin liittyvää. Näytillä on mm. Amadeus, Amsterdamissa rakennetut katu-urut sekä maailman suurin orkestrioni, 75-miehinen Popper Goliath. Museon esineistö on harvinainen siksikin, että se on yhden perheen, saksalaissuomalaisen Kempfin perheen yksityinen kokoelma. Kempfit laittoivat kokoelmansa esille alun perin vuonna 1981 Tuusniemellä Hiidenlahden lakkautetun ala-asteen koulurakennuksessa, josta se vuonna 1988 siirrettiin nykyiselle paikalleen Varkauteen. Kokoelmaan kuului aluksi 70 mekaanista soitinta, mutta sittemmin se on kasvanut yli 300 soittimen kokonaisuudeksi. Suurin osa museon esineistä on täydessä toimintakunnossa, ja lähes jokaista esiteltävää kohdetta myös soitetaan reilun tunnin mittaisen opaskierroksen aikana.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2011

Mekaanisen musiikin museo

Kempfien kokoelma on 30 vuotta kestäneen keräilyn uskomaton tulos. Osa esineistä on hyvin harvinaisia, jopa niin harvinaisia, että niitä on jäljellä enää vain pari, tai jopa vain yksi ainoa kappale koko maailmassa.

Esineet on haalittu vuosien varrelta mitä eriskummallisimmista paikoista – kuten se osiksi purettu, hylätty ja unohdettu automaattiorkesteri, joka korjattiin talteen saksalaisesta kanalasta.

Soittimia joka lähtöön – myös kotiin Varkauden museo on ainoa laatuaan Suomessa ja Pohjoismaissakin suurin. Kaiken kaikkiaan maailmassa on nelisenkymmentä mekaanisen musiikin museota. Näyttelyn lisäksi museo tarjoaa musiikkilaitteiden korjaus-, entisöinti-, ja arviointipalvelua. Sen kautta voi myös hankkia savikiekko- ja single-standardin mukaisia jukeboxeja, miniatyyri-instrumentteja tai oman posetiivin – joko täysin autenttisen 1900-luvun alun soittimen tai erehdyttävästi siltä näyttävän CD-soittimen.

Vanhainkodin entisissä tiloissa toimivassa museossa on yli 300 soitinta.

Kuva: Jukka Tuononen

uopion alueen museoissa ja vanhoilla tapahtumapaikoilla saa aitoa tuntumaa entisajan pohjoissavolaiseen elämäntyyliin ja menneiden aikojen elämään. Vanhaan puutalo-Kuopion tunnelmaan voit sukeltaa Kuopion korttelimuseossa. Eeva Oksman

Neandertalin ihmisen luolaan lattianrajan pientä valojonoa seuraten. Myös museon perusnäyttelyt kesä- ja talvisaleineen esittelevät Suomen luontoa ja sen ilmiöitä elämyksellisesti ekologiaan pohjautuen. Samassa rakennuksessa kulttuurihistoriallisissa perusnäyttelyissä esitellään Pohjois-Savon esihistoriaa ja asuttamista, paikallisia elinkeinoja ja elämänmenoa. Museorakennus, vuonna 1907 valmistunut jugendlinna, on itsessään jo näkemisen arvoinen.

Astu sisään

historiaan Korttelin verran tarinoita Museokortteli sijaitsee alueella, jolla sijaitsi Kuopion vanhin kaupunkimainen asutus. Museokortteli käsittää yksitoista vanhaa puutaloa, joista osa on siirretty kortteliin, mutta monet ovat alkuperäisellä paikallaan. Rakennukset ovat 1700-luvun lopun ja 1800-luvun lopun väliltä. Rakennusten sisätiloissa esitellään eri yhteiskuntaluokkiin kuuluvien perheiden asumista 1800-luvulta 1930-luvulle, sillä korttelissa asui aikanaan sekä kaupungin varakkainta että köyhempää väkeä.

Apteekkitaloon on sisustettu 1910–1920-lukujen apteekki-interiööri. Yhteen rakennuksista on sijoitettu museon näyttelysali ja kokoustila. Säätyläisväen asumista esittelevässä rakennukseen on sijoitettu kirjailija Minna Canthin huone, jossa kirjailijalle kuulunut kalustokokonaisuus on sijoitettu mahdollisimman alkuperäiseen ympäristöön.

Mahtava mammutti Ajankelloa on siirretty vielä reilusti taaksepäin Kuopion museossa, jossa voi hämmästellä jättimäistä mammuttia tai kurkistaa

von Wrightin veljesten jalanjäljillä Kuopion taidemuseo on elävä ja vireä, ja siellä on aina mielenkiintoista nähtävää. Nykytaiteen ilmiöt haastavat sekä katsojan että vanhan tutun suomalaisen kuvataiteen. Taidemuseossa esitellään erityisesti oman alueen taidetta von Wrightin taiteilijaveljeksistä Juho Rissaseen ja nykypäivän uusimpiin tekijöihin. Museon toiminnassa niin kokoelmien kuin näyttelyidenkin osalta keskeisinä teemoina ovat luonto ja ympäristö. www.museo.kuopio.fi

Crème de la Crème – Mestariteoksia Turun taidemuseon kokoelmasta –5.2.2012 MATTS LEIDERSTAM –16.1. & OTTO MÄKILÄ – Punainen levoton kipinä 28.1.–29.5.2011 STUDIO Julie Nord (DK) –16.1. & Leena Saarto 28.1.–27.3.2011 PIMIÖ Kristina Norman (EE) –16.1. & ANIMOI / Priit Pärn (EE) 28.1.–27.3.2011

www.turuntaidemuseo.fi

www.kotimaassa.fi

• Frantsilan Kehäkukka • M/s Purimo • Kesäteatteri •

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2011

Sastamalassa, Tampereen kupeessa avataan 1.7.2011 suomalaiselle kirjalle omistettu valtakunnallinen museo Pukstaavi. Pukstaavin ympärivuotinen näyttely- ja tapahtumatarjonta palvelee kaikkia kirjoista ja lukemisesta kiinnostuneita ikään katsomatta. Anna Tuukkanen

Kirjalla on painoarvoa

Pukstaavissa

uomalaiselle kirjalle on puuhattu museota ainakin 1940-luvulta lähtien. Ajatus museon sijoittamisesta Sastamalaan (entinen Vammala) syntyi 1980-luvulla. Tuolloin kaupungissa alettiin järjestää jo perinteeksi muodostuneita Vanhan Kirjallisuuden Päiviä. Kirjan museon sisällön ja toiminnan suunnittelu käynnistyi vuonna 2002, kun Suomen Kirjainstituutti perustettiin Sastamalaan. Vuoden 2010 aikana saatiin päätökseen kaupungin keskustassa sijaitsevan vanhan apteekkarin talon peruskorjaus museon tiloiksi. Kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus viihtyisine piha-alueineen tarjoaa ainutlaatuiset puitteet kirjamuseolle ja on näkemisen arvoinen kohde sinänsä. Samalla reissulla kannattaa katsastaa myös viereisellä tontilla sijaitseva Herra Hakkaraisen talo, joka esittelee Mauri Kunnaksen satuhahmojen maailmaa. Sastamalalla on pitkä historia kirjakaupunkina. Seudulla on juuret monella tunnetulla kirjailijalla, kuvittajalla, kielimiehellä ja tieteentekijällä – Antti Lizelius, Kaarlo Sarkia, Rudolf Koivu, Mauri Kunnas, Aino Havukainen ja Sami Toivonen. Ensimmäinen suomenkie-

linen paikallislehti Tyrvään Sanomat (vuodesta 1894) ilmestyy paikkakunnalla edelleen, samoin maamme vanhimpiin kuuluva Tyrvään kirjakauppa (vuodesta 1891) jatkaa toimintaansa aivan Pukstaavin naapurissa.

Tuoreita näkökulmia Kirja-alan muutosten keskellä Pukstaavilla on tärkeä tehtävä suomalaisen kirjakulttuurin ja lukemisen edistäjänä sekä kirjan kulttuurihistorian tallentajana ja tunnetuksi tekijänä. Pukstaavi ei kuitenkaan ole mikään kirjan muistomerkki, vaan iloinen ja elävä koko perheen tapahtumakeskus. Pukstaavi avaa tuoreita näkökulmia kirjan historiaan ja nykypäivään ja tuo uusimman tutkimustiedon jokaisen ulottuville. Pukstaavin päänäyttelyssä kirjan kehitys esineenä ja ilmiöinä käsitellään inkunaabelista e-kirjaan. Kirjaihmiset, kuten lukijat, kirjailijat, kirjastonhoitajat, painotyöntekijät ja kustantajat saavat äänensä kuuluville. Näyttelyssä selviää myös, miten kirja kytkeytyy koulun, kirkon, politiikan ja koko yhteiskunnan kehitykseen.

Näyttelyssä hyödynnetään sekä modernia museoteknologiaa että perinteistä museokerrontaa, interiöörejä, pienoismalleja, multimediasovelluksia, valoja videokuvaa, installaatioita, taideteoksia. Erityishuomiota kiinnitetään saavutettavuuteen, osallistamiseen ja elinikäiseen oppimiseen. Vaihtuvien näyttelyiden aiheina ovat ajankohtaiset kirjakulttuurin ilmiöt ja ihmiset. Ensimmäinen vaihtuva näyttely kertoo kirjahyllyistä. Näyttelyä varten on käynnistetty valtakunnallinen muistitiedon keruu, jonka tarkoituksena on tallentaa kirjojen omistamiseen ja säilyttämiseen liittyviä muistoja, kokemuksia, tarinoita sekä valokuvia. Pukstaavissa voi seurata draamaopastusta, katsoa näytelmää, kuunnella musiikkia, osallistua lukupiirin toimintaan, sitoa kirjan työpajassa tai harjoitella lausuntataitoja runokaraokessa. Pukstaaviin tulee myös oma kahvila, jossa voi levähtää vaikkapa kahvin ja leivoksen äärellä, ja museokaupasta saa ostaa persoonallisia kirja-aiheisia tuotteita kotiin viemisiksi tai lahjaksi. Pukstaavissa tavataan!

www.kotimaassa.fi

Museot ja näyttelyt

ahden tunnusmerkkejä ovat Salpausselkä, radiomastot ja hyppyrimäet. Niiden historiaa on tallennettu Lahden museoihin. Aktiivisen kaupungin museoissa pääsee myös itse tekemään ja kokeilemaan. Historiallisessa museossa sen sijaan pysähdytään myös perimmäisten kysymysten äärelle.

Lahdessa museossakin voi hiihtää Eeva Oksman

Ryhdy uutisankkuriksi Radio- ja tv-museossa on yleisön omia ohjelma- ja äänityskokeiluja varten mm. äänistudio, maskeeraamo ja puvustamo, uutis- ja draamastudio sekä trikkikuvausstudio. Siellä voi kokeilla omia esiintymistaitojaan. Museo sijaitsee toukokuussa 1993 hiljenneen Lahden yleisradioasemarakennuksen korjatuissa tiloissa, radiomaston juurella. Museon esinekokoelman pääryhmät ovat radio- ja tv-vastaanottimet, lähetystoimintaan liittyvä esineistö, studiotekninen esineistö, radioamatööri- ja DX-kuuntelulaitteet, kodin äänentallennuslaitteet, radioputket sekä puhelinlaitteistot.

Lahden Kaupunginmuseo

rusteilla hiihdettynä joko perinteisellä tai luistelutyylillä.

Hiihtomuseo on avoinna päivittäin vuoden ympäri.

Hiljenny historiallisessa museossa Lahden historiallisessa museossa on esillä koskettava näyttely ”Jokaisella on oma aikansa”. Museon omiin kokoelmiin perustuvan kuolema-aiheisen näyttelyn on toteutta-

Kokeile mäkihyppyä Salpausselän kisat, Suomen suurin talviurheilutapahtuma, järjestetään maaliskuussa 2011 jo 86. kerran. Lahden kisojen historiaan ja kaupungin mäkihyppyperinteeseen voi tutustua urheilukeskuksessa sijaitsevassa Hiihtomuseossa, joka kerää ja esittelee laajasti Suomen talviurheilua. Museon kokoelmaan kuuluu yli 15 000 talvista esinettä.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2011

Historiallinen museo sijaitsee linjaautoaseman vieressä, Lahden kartanossa. Museon pysyviin näyttelyihin kuuluvassa Fellman-huoneessa voi aistia elämää Lahden kartanossa 1900-luvun alussa. Museon toiseen kerrokseen sijoitettu Klaus Holman muistokokoelma muodostaa suomalaisittain harvinaisen kokonaisuuden keski- ja eteläeurooppalaista taidetta ja taidekäsityötä keskiajalta 1700-luvulle. Holman antiikkia harrastaneen diplomaattiperheen lahjoitus käsittää 544 esinettä sisältäen runsaasti arvokasta koti-irtaimistoa. Pienoismallisalissa esillä on Lahden kylän ja kaupungin pienoismallit vuosilta 1877, 1914 ja 1939. Vuoden 1939 ja vuoden 1877 pienoismalleihin liittyy monipuolinen multimediaopastus eri teemoineen. Asehuoneen asekokoelmassa on monenikäisiä ja -tyyppisiä aseita menneiden vuosisatojen teräaseista moderneihin automaattipistooleihin.

Museon toimintaosastolla on mm. suuren suosion saavuttanut mäkihyppysimulaattori, joka vie ylös torniin ja tuo ”rännistä” alas vaaratta. Laite suhteuttaa hyppääjän painon ponnistusvoimaan sekä mittaa reaktioajan ja ponnistuskulman. Näistä simulaattori laskee hypylle pituuden. Kuka hyppää pisimmälle? Sisäladun luistoa voi kokeilla vuoden 1886-tyylisillä tervalankuilla ja verrata kokemusta nykyaikaisilla Peltosen hiihtova-

nut taiteilija Maaria Wirkkala. Näyttelyssä Wirkkala pohtii kuoleman ja hetkellisyyden kysymyksiä. Uudenlainen museonäyttely kertoo ihmisen ajan kulumisesta, käännekohdista ja päättymisestä. ”Jokaisella on oma aikansa” -näyttely on esillä huhtikuun alkuun asti.

Helmikuun loppuun asti museossa on esillä vielä Huipulta haasteisiin – Asko 1970-90-luvuilla -näyttely, joka kertoo Askon huonekalutehtaan historiasta. Museoon on kalustettu koti-interiöörejä 1970-luvulta 1990-luvulle. Lisäksi esillä on runsaasti kuvamateriaalia Askon tuotteista. Historiallisen museon kokoelmiin kuuluvat vanhat ruumisvaunut 1910-luvulta.

www.lahdenmuseot.fi

Laukon kartano on 2011 viimeistä kesää avoinna ryhmävierailuille Tervetuloa vierailulle 26.4.– 3.7. ja 25.7.– 30.9.2011 Kesän uutuutena Laukon Kuningatarsalissa on esillä Albert Edelfeltin Pariisilaisnainen ja ensi kertaa avoinna olevissa kustavilaisissa kamareissa Helge Dahlmanin maalauksia ja piirroksia. Ennakkovaraukset: p. 050 340 3338 tai sähköpostitse info@laukkohistoricum.fi

SUOMEN OPASLIITTO RY. Finlands guideförbund rf. Lempäälän-Vesilahden Matkailuoppaat

Kartanovierailuun voi yhdistää Klaus Kurjen tien opastetun kierroksen, ruokailun ja muita vierailukohteita. Tiedustelut ja opasvaraukset: Vesilahden matkailuneuvonta p. 050 389 5265 satu.karvinen@vesilahti.fi

www.laukkohistoricum.fi, www.vesilahti.fi

www.kotimaassa.fi

Museot ja näyttelyt

Suvi Roselli

Turun museokeskus/Martti Puhakka

Turun linna

Turun linnan muurit ovat nähneet myös dramaattisia ihmiskohtaloita. Tässä vankisellissä Kustaa Vaasan vanhin poika Eerik vietti vankeutensa viimeiset viikot.

- värikkäiden ihmiskohtaloiden T

urun linnan muurit ovat vuosisatojen varrella kätkeneet sisäänsä niin loistoa kuin dramatiikkaakin.

Erityisen värikäs vaihe Turun linnalla alkoi 1500-luvun puolivälissä, kun kuningas Kustaa Vaasa nimitti lounaisen Suomen herttuaksi toiseksi vanhimman poikansa Juhanan, joka saapui Turkuun vuonna 1556 jalkavaimonsa Kaarina Hannuntyttären kanssa ja alkoi kunnostaa vanhanaikaista ja rapistunutta linnaa kodikseen. Juhanalla ja Kaarina Hannuntyttärellä oli neljä yhteistä lasta ja perhe-elämä kaikin puolin kunnossa. Elettiin kuitenkin poliittisten avioliittojen aikakautta, mistä

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2011

johtuen Kaarina Hannuntytär sai pian väistyä näyttämöltä, kun Juhana alkoi haaveilla Baltian herruudesta. Tämä mielessään hän avioitui vuonna 1562 puolalaisen prinsessan Katariina Jagellonican kanssa. Kaarina Hannuntytär oli naitettu hieman aikaisemmin Juhanan hyvälle ystävälle.

Loiston aika Turun linnan loiston aika huipentui Katarina Jagellonican Turussa viettämään aikaan. – Katariina Jagellonica toi mukanaan Euroopan hovista 59 henkilön seurueen, kokit, palvelijat, musikantit ja katoliset papit, Turun museokeskuksen tutkija Salme Kotivuori kertoo.

Katarinan myötäjäisiin sisältyi kullattuja astioita, hopeavateja ja kynttilänjalkoja sekä kalliita kankaita ja tapetteja. Katarinan mukanaan tuomat keltaiset turkkilaiset matot olivat luultavasti Suomen ensimmäiset matot, eikä Suomessa ennen Katarinan tuloa ollut tuskin nähty haarukkaakaan. Oman lukunsa muodostaa Katarinan ylellinen vaatevarasto. Asuista monet oli koristeltu timanteilla, rubiineilla, smaragdeilla, safiireilla, helmillä ja kultakoristuksilla. Samoja jalokiviä löytyi myös Katarinan koruista, joista arvokkain oli 8000 taalerin arvoinen suurella timantilla, rubiinilla ja helmellä varustettu riipus.

Vas. Turun linnassa elettiin varsin loistoisaa aikaa 1500-luvun puolivälissä, kun Kustaa Vaasan toiseksi vanhin poika Juhana-herttua piti siellä hoviaan. Alla Ruotsin kuningas Eerik XIV:n puoliso Kaarina Maununtytär.

Herttuapari vietiin Ruotsiin, missä he viettivät vanginelämää pääasiassa Gripsholmin linnassa seuraavat kuusi vuotta. Tuona aikana heille syntyi kaksi lasta, Isabella ja Sigismund. Tämän jälkeen veljesten osat vaihtoivat paikkaa. Kuningas Eerikin mielenterveys romahti siinä määrin, ettei hän ollut enää kykenevä hoitamaan kuninkaan tehtäviä. Niinpä Juhana kruunattiin kuninkaaksi ja Eerik suljettiin yhdessä kuningatarpuolisonsa Kaarina Maununtyttären ja heidän yhteisten lastensa kanssa vankilaan, tällä kertaa Turun linnaan.

Vankeus ja kuolema Eerik vietti Turussa rajattua, mutta melko mukavaa elämää aina siihen saakka kunnes paljastui, että hän on juoninut Juhanan selän takana haaveenaan palata vielä Ruotsin valtaistuimelle. Tämän seurauksena Eerik vietiin perheineen Ruotsiin. Kaarina Maununtytär erotettiin kuitenkin pian miehestään ja palautettiin Turkuun, missä hän eli tyttärensä Sigridin kanssa Erikin kuolemaan 1577 saakka. Kruununperijänä uhkaava poika Gustav oli 6-vuotiaana ryöstetty äidiltään Turun linnasta ja viety Puolaan.

näyttämö

– Eerikin ruumis tutkittiin kuoleman jälkeen ja siitä löytyi arsenikkia. Myrkkyjä käytettiin tosin lääkkeenäkin, mutta tuolta ajalta on peräisin vahva tarina, jonka mukaan Eerik myrkytettiin laittamalla arsenikkia hänen hernekeittoonsa. Olihan vallasta syösty kuningas saanut veljeltään kuolemantuomion, Kotivuori toteaa. Näihin värikkäisiin tapahtumiin voi eläytyä vierailemalla Turun linnan kuusikulmaisessa tornissa, missä on esillä huoneen kokoinen Juhana herttuan ajasta kertova pienoismalli. Se esittelee linnan siinä asussa kuin se oli

Eerikin joukkojen saapuessa Turkuun juuri ennen veljessotaa. Samassa tornissa on vankiselli, jonne Eerik teljettiin Turun vankeusaikansa viimeisiksi viikoiksi.

Kaarinoiden Kangasala Koko Ruotsi-Suomen valtakuntaa kuohuttaneiden tapahtumien jälkeen seurasi hetkeksi hieman seesteisempi aika. Näiden tapahtumien jälkeenkin Kustaa Vaasan jälkeläisten kertomus kuitenkin jatkui myös Suomessa. Yllättäen yhdeksi sen tapahtumapaikoista nousi nykyisellä Pirkanmaalla sijaitseva Kangasala, sillä sekä Juhanan jalkavaimo Kaarina Hannuntytär että Eerikin puoliso Kaarina Maununtytär viettivät paikkakunnalla loppuelämänsä. Kaarina Hannuntytär muutti avioitumisensa jälkeen Vääksyn kartanoon ja Kaarina Maununtytär Eerikin kuoleman jälkeen Liuksialan kuninkaankartanoon. Niinpä näiden naisten elämät kietoutuivat yhteen vielä monta kertaa. – He ovat muun muassa istuttaneet yhdessä ystävyydenpuun Vääksyn puistoon, Kangasalan matkailuopas Sinikka Meurman kertoo. Varsinkin Kaarina Maununtytär oli paikkakunnalla erittäin pidetty henkilö. – Hän oli tarinoiden mukaan vaatimaton ja nöyrä. Siksi häntä kutsuttiinkin Liuksialan hyväksi rouvaksi. Kaarinoiden tarinaan voi tutustua Kangasalla oppaan johdolla. Opastuskierroksen aikana kuullaan kertomuksia 1500-luvun vaiheista sekä käydään Liuksialan ja Vääksyn kartanoiden luona. Kartanot ovat yksityiskäytössä, joten niihin voi tutustua vain ulkoa käsin.

Sodan kourissa Loiston aika jäi kuitenkin lyhyeksi, vain kahdeksan kuukauden mittaiseksi, sillä poliittisten suhteiden luominen Puolan hoviin yhdessä muiden seikkojen kanssa kiristi Juhanan ja hänen isoveljensä, hiljattain kuninkaaksi kruunatun Eerikin, välejä siinä määrin ettei yhteenottoa voitu enää välttää. Seurauksena oli veljesten välinen sota, joka käytiin Turun linnan luona vuonna 1563. – Eerikin joukot valloittivat Turun linnan nopeasti. Kun he saivat valloitettua Aurajoen toisella puolella olevan Korppoolaismäen, oli Turun linnan kohtalo sinetöity, sillä ylhäältä ammutut kuulat iskeytyivät linnan muureihin ja rikkoivat niitä. Veljessodan jälkeen linnan kalleudet vietiin Ruotsiin. Osa arvoesineistä tuhoutui kun linnaa pommitettiin ja loput mukaan kelpaavat tavarat sotilaat ottivat ryöstösaaliikseen, Kotivuori kertoo.

Juhana herttuan hovissa juhlapöytä peitettiin kolminkertaisella liinalla.

www.kotimaassa.fi

Ajankohtaista

Lunta, laskettelua ja poroja

Lapin tuntua Etelä-Suomessa Eeva Oksman

Alhovuoren toimintakeskus

änä talvena ei eteläsuomalaisten ole tarvinnut lähteä Lappiin päästäkseen lumille, sillä lunta on ollut pääkaupunkiseudulla jopa enemmän kuin Lapissa. Alhovuoren toimintakeskuksesta löytyy lumen lisäksi Lapin tunnelmaa poroineen ja talvisine harrastuksineen! Alhovuoren laskettelukeskuksessa sanotaan olevan Uudenmaan parhaat rinneprofiilit. Laskettelijoille siellä on muun muassa 12 laskettelurinnettä, boxeja, reilejä ja half-pipe. Pitkät, monipuoliset rinteet ja korkeuserot mahdollistavat jopa 750 metrin laskun. Ylös rinteeseen kuljetaan mukavasti tuolihississä. Lapsille on kaksi omaa rinnettä ja kaksi naruhissirinnettä. Alle 7-vuotiaat saavat lisäksi ilmaisen kausikortin, kunhan käyttävät kypärää lasketellessaan.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2011

Laskettelun lisäksi Alhovuoressa on muutenkin hyvät ulkoilu- ja harrastusmahdollisuudet. Talvella voi hiihdellä murtomaaladuilla, luistella luistinradalla tai laskea mäkeä pulkalla. Ulkoilun välillä voi paistaa makkaraa laavulla tai nauttia virvokkeita Rinnekahvion takkatulen lämmössä. Kahviosta voi hankkia myös eväitä laavulle. Jos nälkä vaivaa pahemmin, voi Ravintola Alhon yläkerrassa nauttia keittolounaan tai valita tukevamman aterian à la Carte -listalta. Liikunnallisen päivän päätteeksi hiet huuhtoutuvat vuokrattavissa olevassa saunassa, josta pääsee vilvoittelemaan hyiseen avantoon – se, ken uskaltaa. Kesäaikaan 75 hehtaarin alueella riittää maastoja, joissa voi kokeilla vaellusratsastusta tai maastopyöräilyä. Lisämahdollisuuksia tarjoavat monipuolinen mönkijä- ja maastokävelyreitistö sekä värikuularata. Uskalikot kokeilevat tuubirengasmelontaa tai vaikka alamäkipyöräilyä rinteessä.

Karavaanareita ympäri vuoden Alhovuoren caravan-alueella on 250 vaunupaikkaa. Vaunun tai matkailuauton voi pysäköidä aivan rinteiden viereen tai hieman kauemmas, luonnon läheisyyteen. Ne, joilla ei omaa asuntovaunua ole, voivat majoittua Alhovuoren vuokravaunuissa. Karavaanareiden käytössä on huoltorakennus sauna-, suihku-, ja wc-tiloineen, kemiallisten käymälöiden tyhjennyspaikka sekä lämmin tiskipaikka. Alueella on myös ajokaivo matkailuautoille. Lapset viihtyvät leikkipuistossa, jossa kesäisin on muun mukavan lisäksi myös trampoliini.

Siirtolapuutarha rakenteilla Keväällä 2011 Alhovuoreen rakennetaan siirtolapuutarha, jonka talviasuttavat mökit rakennetaan lamellihirrestä. Ensi talvena voivat laskettelijat sitten vuokrata käyttöönsä näitä saunallisia mökkejä.

ViVamon Raamattukylän kyläteatteRi

KesäKausi 19.5.-14.8.2011

• Elämyksiä, luontoa • Lohjan kiinnostavat kohteet lähellä • Maukas ruoka • Kodinomaiset majoitustilat • Rantasauna, hiekkaranta ja pelialueet

Vivamo

Vivamontie 2, Lohja puh. 0207 681 760 vivamo@sana.fi

www.vivamo.fi

Uutuutena Tienraivaajat -näytelmä, joka kertoo Paavalin ja Pietarin vaiheista. Lisäksi Tuhlaajapoika -näytelmä sekä Luomisen puutarha ja Nooan arkki. Lisätietoja ja varaukset: 0207 681 760 vivamo@sana.fi www.vivamonraamattukyla.fi

Lankapuhelimesta 8,21 snt/puhelu+6,9 snt/min, matkapuhelimesta 8,21 snt/puhelu+14,9 snt/min

Tervetuloa Lohjalle! Tule ryhmäsi kanssa keräämään retkimuistoja Alitalon omenaviinitilalta, Tytyrin kalkkikaivoksen uumenista tai kiehtovien Ojamon ja Koivulan kartanoiden maailmasta. KYSY PAKETTEJA

Lohjan Matkailupalvelukeskus puh. 044 399 1309 tourist@lohja.¿

www.kotimaassa.fi

Älä tuhlaa lomaasi miettimällä mitä sillOIN tekisit.

Matkailu kotimaassa.fi kertoo mitä SILLOIN KOKISIT.

Tapahtuma- ja mainoskuvaukset

SEURAAVA NUMERO 2/2011 ILMESTYY MAALISKUUSSA VIIKOLLA 11. Silloin maakuntaesittelyssä on vuorossa

POHJOIS-POHJANMAA

Valtakunnallisina teemoina ovat mm. • Kesätapahtumat • Kesäteatterit • Puutarhat ja arboretumit • ym. ym.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 1/2011

Katso kuvagalleria netissä ja kysy lisää!

AdPhoto 74

Joni Rantasalo | Photography www.adphoto.fi | 0400 316 414

Reissun päällä Kirkasvalolamppu ja Alexander Naapurin rouva oli ostanut kirkasvalolampun. Ihminen kuulemma selviäisi hämärästä vuodenajasta vähemmin henkisin vaurioin ja pienemmällä masennuksella, jos päivittäin asettuisi vähintään tunniksi pistävän kirkkaaseen valokehään. Minä ihmettelin. Lempeän samettisen sininen hämärä vuodenaikahan on parasta rauhoittumisen aikaa. Kynttilän sytyttäminen pakkaspäivän aikaisin hämärtyvänä iltapäivänä vie turhat henkiset paineet ja tuo rauhallisen kiireettömän olon. Ja sitä paremmalta tuntuvat kevättalven ensimmäiset aurinkoiset päivät, kun ne ovat kauan odotettua kontrastia hämärille kuukausille.

Vanha kaupunki - Kultaranta Tarjoushinta 29 € / hlö Opastettu teemakierros sekä lounas Naantalin vanhassa kaupungissa ja kävelykierros Kultarannan puutarhassa. Huom! Tarjoushinta on voimassa kun ryhmässä on vähintään 40 osallistujaa ja varaus on tehty 15.2.2011 mennessä.

Ulkoministeri Alexander Stubb on poikkeuksellinen suomalainen. Hän hymyilee leveästi ja näyttää aidon ylpeältä suomalaisuudestaan. Stubbin asettama maabrändityöryhmä antoi raportissaan suomalaisille tehtäviä. Matkailualan tehtäväksi annettiin kehittää hiljaisen Suomen matkailupaketteja. Ei kirkasvalolampputekniikkaa. Viisasta minun mielestäni. Hiljaisuus, rauha, kiireettömyys ja kaikkia lähellä oleva puhdas luonto ovat meille arkisia itsestäänselvyyksiä. Monien muiden maiden kansalaisille ne ovat saavuttamatonta ylellisyyttä.

Naantaliin

Matkailuyrittäjille maabrändityöryhmä antoi tehtäväksi luoda retkeilystä, sienestämisestä ja marjastamisesta kiinnostavan matkailukokemuksen. Ulkomaalaiset jaksavat ällistellä suomalaista jokamiehenoikeutta, joka tekee metsän antimista ja luontoretkeilystä yhteistä omaisuutta. Italialaiset ja japanilaiset tuntuvat meitä paremmin ymmärtäneen metsäsieniemme arvon. Pitäisikö minunkin sukupolveni jo hiljalleen päästä irti siitä muistikuvasta, että mustikkaretket ovat pakkotyötä hyttysten inisevän ylivallan alla. Mustikat ovat superruokaa. Tehokkaampia terveyden edistäjiä kuin luontaistuotekaupan eksoottiset lisäravinteet.

Kultaranta - Louhisaari Hinta alkaen 37 € / hlö Tervetuloa marsalkka Mannerheimin jalanjäljille. Tervetulokahvit ja voileivät Naantalin vanhassa kaupungissa. Opastettu kierros Kultarannan puutarhassa ja Louhisaaren kartanolinnassa. Ruokailu maaseudulla kartanon läheisyydessä. Retki kestää noin 4,5 tuntia ja se voidaan toteuttaa 15.5.-30.9.

Meille kaikille suomalaisille brändityöryhmä antoi tehtäväksi korvata yksi etelänmatka lomalla Suomessa. Ilomielin! Ja entistä innokkaammin siinä vaiheessa, kun työryhmän asettama tavoite siitä, että järviemme vesi on juomakelpoista, toteutuu. Me suomalaiset emme ole tottuneet arvostamaan sitä, mikä on lähellä ja jonka saa halvalla tai jopa ilmaiseksi. Kun varakkaat, laatutietoiset ulkomaalaiset matkailijat soutavat tyynillä järvillämme, hiihtävät lapin laduilla, luistelevat luonnonjäällä, poimivat suppilovahveroja ja etsivät metsäpoluiltamme rauhaa ja hiljaisuutta, avautuvat ehkä omatkin silmämme näkemään kotimaan luontomatkailun mahdollisuudet.

Trokarit ja pirtukuninkaat Hinta alkaen 52 € / hlö Pirturetkelle lähdetään Naantalista ja ajetaan salakuljetuksen saaristonäyttömölle Rymättylän Röölään tai Velkualle. Matkan aikana kuullaan huimia tarinoita kieltolaista ja salakuljetuksesta sekä saariston historiasta. Tutustutaan myös “Pirtua saaristosta” -näyttelyyn ja opitaan että hauki ei välttämättä olekaan kala. Hinta sisältää opastuksen, “kova tee” -paukun, mukin ja ruokailun. Lisätiedot ja varaukset: Naantalin Matkailu Oy, puh. 02 435 9800, info@naantalinmatkailu.fi, www.naantalinmatkailu.fi

www.kotimaassa.fi

Eugène Ionesco:

KALJU LAULAJATAR suomennos Otso Kautto • ohjaus Koen De Sutter, Belgia

ensi-ilta 16.2.2011

VIERAILUESITYKSET Espoon Kaupunginteatterissa keväällä 2011 Hämeenlinnan Teatteri: EI KIITOS 25. – 26. 1.

Ahaa Teatteri: TOINEN VASEMMALTA 7. – 10. 2.

Kemin Kaupunginteatteri: HENKI POIS! 17. – 19. 2.

Eeva Litmanen: ENTÄS NYT EEVA? 7. 3. – 2. 4.

Familie Flöz, Saksa: INFINITA 8. – 12. 3.

Kouvolan Teatteri: ENTÄS NYT VIRTANEN? 22. – 26. 3.

Riksteatern, Ruotsi: BERGSPRÄNGARDÖTTRAR 31. 3. – 2. 4.

KELVOTTOMAT 4 – kun sekään ei riitä 4. – 13. 4.

Kassandrateatteri: Sofokles: ANTIGONE 7. – 9. 4.

Vapaa teatteri: VINCENT RIVER 15. – 16. 4.

www.espoonteatteri.fi

Teater Rio Rose, Tanska: BATTLEFIELD 4. – 7. 5.

TA P I O L A G A R D E N | E S P O O

Tapionaukio 3, 02100 Espoo