Matkailu kotimaassa.fi#4-2010 by Matkailu kotimaassa.fi

Iltapäivän Säveliä varttuneenpaan makuun

La 25.9. klo 16 Mauno Kuusiston rakkaimmat laulut.

Kertokaa se hänelle, Heijastus, Anniina, Palaja Sorrentoon… Tenorikonsertin solisteina Seppo Ruohonen, Jyrki Anttila ja Anssi Hirvonen, joita säestää Vesa Tuomen orkesteri. Järj. Sibeliustalo ja Montteeri Oy. 32 / 30 € S-etuhinta.

Su 24.10. klo 16 Jätkän humpasta tunteiden tulvaan.

Eki Jantunen & Mutkattomat 35 vuotta. Solisteina Kaija Pohjola, Kai Gideon ja Kultainen harmonikka-kilpailun voittaja Jarno Kuusisto. Konsertin juontaa Kari Salmelainen. Järj. Sibeliustalo ja Montteeri Oy. 28 / 25 € S-etuhinta.

La 4.12. klo 16 Joulu, kruunu kirkkahin.

Jaakko Ryhänen, basso; Pentti Eerola urut ja piano. Järj. Sibeliustalo ja Montteeri Oy. 35 / 32 € S-etuhinta.

Ti 2.11.2010 klo 19

Maailmankuulu länkkärimusiikkishow, jossa luodit vinkuvat ja hevoset hirnuvat.

Tämä on nähtävä ja kuultava! Järj. Sibeliustalo. Liput 49 / 39 €

Anna viihteen viedä mennessään, tule nauttimaan miellyttävistä hetkistä Sibeliustalossa.

La 23.10. SENIORIMESSUT ”Kulttuuria ikä kaikki Tietoa arkea helpottavista palveluista ja tuotteista. Messuisäntänä maalaislääkäri Tapani Kiminkinen klo 11-18 Metsähalli

Järj. Montteeri Oy ja Luonnonmukainen Tampere ry. Messulippu 5 €

klo 14 Seniorilaulaja ja Seniorilauluyhtye 2010 finaali

Tilaisuuden juontaa Heikki Kahila. Järj. Sibeliustalo ja Montteeri Oy. 28 / 25 € S-etuhinta (sis. messulipun)

SIBELIUSTALON LIPPUKASSA. Arkisin klo 13-17. Ei toimitusmaksua. p. 0600-39-3949 (1,25 € / min + pvm jonotus ja puhelu) puhelinvaraukset klo 11-17. RYHMÄMYYNTI: (03) 814 2801 arkisin klo 11 - 17. RAVINTOLATARJOILUT: (03) 814 2816. Arkisin 9-16. Netistä: www.sibeliustalo.fi LIPPUPALVELUN KAUPAT KOKO MAASSA.

Katso koko syksyn ohjelmisto: www.sibeliustalo.fi

di r e V Mozar

Mozar

Tästä tulee hyvä päivä! To 4.11. 2010 klo 19 ja Pe 5.11. 2010 klo 19 Sibeliustalo VIIKONLOPUN KLASSISET

Ilta oopperassa

Markus Lehtinen, kapellimestari Juha Uusitalo, bassobaritoni Ohjelmassa mm. Mozart Verdi - Wagner

Sinfonia Lahden konsertit muodostavat elämyksellisen ytimen viihdyttävälle päiväretkelle. Valitse omasi ja tee arjesta elämys!

Pe 11.2.2011 klo 13 Sibeliustalo John Lennon -konsertti

Imagine John Wilson, kapellimestari Mark McGann, laulu/kertoja Joe Stilgoe, Claire Martin, laulu

Pe 12.11.2010 klo 13 Sibeliustalo Bernard Herrmannin elokuvamusiikkia

Hitchcock – valkokankaan sävelin

Liput: 19/16/14,50 € aik. ja eläk. (päiväkonsertit) 24,50-18 € aik./19,50-14,50 € eläk.

Ryhmämyynti ja esitetilaukset/ Sinfonia Lahden myyntipalvelu (ma-pe klo 9-16) puh. (03) 814 4460

Ryhmäalennuksena joka 11. lippu vapaalippu. Kuljettajalle vapaalippu (väh. 25 hlö / ryhmä).

Sibeliustalon lipunmyynti (ma-pe klo 11-17) puh. 0600 3939 49 (1,25 €/min+pvm) Lippupalvelu www.lippupalvelu.fi

Lisätietoja konserteista: www.sinfonialahti.fi

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2010

Kunnianosoitus kabareelle Gareth Hudson, kapellimestari Mary Carewe, laulu

John Wilson, kapellimestari

lahden kaupunginorkesteri 60 vuotta

Pe 8.4.2011 klo 13 Sibeliustalo Kabaree-konsertti

Suomen kesä 2010 muistetaan

www.kotimaassa.fi

ennätyksellisistä helteistä ja ennalta arvaamattomista rajuilmoista. Suomen kesien ennustetaan lämpe-

TÄSSÄ NUMEROSSA

nevän entisestään ilmastonmuutoksen myötä.

Erikoishaastattelussa oopperanjohtaja Jan Hultin................................. 4-5 Alue-esittelyssä Etelä-Savo................................ 6-37 Teatteriteema................................................... 40-52 Muu kulttuuri.................................................. 53-61 Kokousteema................................................... 62-69 Reissun päällä....................................................... 70

Ilmatieteenlaitoksen ryhmäpäällikkö Kirsti Jylhän mukaan ilmaston luonnollisen vaihtelun vuoksi kesien lämpeneminen on välillä hitaampaa, välillä nopeampaa. Kesät lämpenevät vuosisadan ensimmäisellä puoliskolla keskimäärin noin 0,3 astetta vuosikymmenessä, myöhemmin nopeamminkin kasvihuonekaasujen päästökehityksestä riippuen (Ilmatieteenlaitos, Suomen kesä 2010 puhutti). Tämä kesä oli kuitenkin poikkeuksellisen lämmin. Jotkut matkailuyritykset hyötyivät ja jotkut taas kärsivät siitä. Kukaan ei kuitenkaan osaa vielä ennustaa, minkälainen on ensi kesä.

Matkailu kotimaassa.fi -lehti www.kotimaassa.fi 2. vuosikerta Päätoimittaja: Ahti Oksman puh. 0500 439 857 ahti.oksman@kotimaassa.fi

Tämän kesän helteistä huolimatta olemme tehneet ahkerasti töitä kehittääksemme lehteämme ja palveluitamme. Internet-sivujemme Uutisia kotimaan matkailusta –osioon lisätty Uutisarkisto, jonne on

Tilaukset:

arkistoitu vuosien 2009 ja 2010 aikana lehdessämme olleet uutisar-

Toimitussihteeri: Eeva Oksman puh. 0500 439 863 eeva.oksman@kotimaassa.fi Toimittajat: Matleena Ikonen puh. 0400 302 066 matleena.ikonen@kotimaassa.fi Suvi Roselli puh. 044 437 362 suvi.roselli@kotimaassa.fi Anne Pentti anne.pentti@kotimaassa.fi

tikkelit. Avatun palvelun avulla kaikki uutiset ovat nyt aikajärjestyksessä helposti löydettävissä ja luettavissa. Lehden postitusta on laajennettu kaikkiin Suomen pääkirjastoihin, osaan suurempien kaupunkien sivukirjastoista sekä alan oppilaitoskirjastoihin. Näin levikkimme kasvoi 485 osoitteella. Tämän kautta

puh. (02) 841 8404 myynti@kotimaassa.fi www.kotimaassa.fi/tilaus

haluamme palvella kirjastojen lukusaleissa käyviä kotimaan matkailusta kiinnostuneita lukijoita.

Tilaushinnat (5nroa) -määräaikaistilaus 30 € -kestotilaus 27 € -irtonumero 6,80 €

Valokuvaaja: Joni Rantasalo puh. 0400 316 414 joni.rantasalo@adphoto.fi

Jokaisen lehtemme tekovaiheessa huomaan saman asian – Suomi yllättää! Tällä kerralla sen teki Etelä-Savo. Kauan kotimaan matkailussa toimineena luulin tietäväni yhtä ja toista kotimaan matkai-

Myyntipäällikkö: Marjut Koikkalainen puh. 050 512 5311 marjut.koikkalainen@kotimaassa.fi

lusta, mutta uudelleen ja uudelleen sen monipuoliset tapahtumat, ooppera- ja musiikkijuhlat, messut jne. yllättävät tasokkuudellaan ja ammattitaidollaan. Vaikka haluaisimme, emme pysty tyhjentävästi

Taitto: Mainostoimisto Penbox puh. 044 375 3254 www.penbox.fi

kertomaan lukijoillemme Etelä-Savon monipuolisesta matkailutarjonnasta. Siispä kannattaa varata aikaa ja mennä elämään todeksi maakuntaliiton slogan - Koe elämyksiä Etelä-Savossa, Saimaan

Painopaikka: Jaakkoo-Taara Oy www.jt.fi

maakunnassa!

Internet-sivut ja verkkolehti: webmaster@kotimaassa.fi Julkaisija: Menuetti Group Oy puh. (02) 841 8404 asiakaspalvelu@menuetti.fi www.menuetti.fi

Ahti Oksman

Kansikuva: © Etelä-Savon maakuntaliitto ISSN 1798-0445 (painettu lehti) ISSN 1798-0453 (verkkojulkaisu)

www.kotimaassa.fi

Erikoishaastattelu

Matleena Ikonen

Savonlinnan Oopperajuhlat

Erikoishaastattelussa Savonlinnan oopperajuhlien johtaja

Jan Hultin S

avonlinnan Oopperajuhlat tuo joka kesä Etelä-Savoon tuhansia oopperanystäviä niin Suomesta kuin ulkomailta. Heinäkuinen Olavinlinna mieleenpainuvine esityksineen on vain pieni osa siitä valtavasta organisaatiosta ja työmäärästä, jota oopperajuhlien johtaja, Jan Hultin, pyörittää Savonlinnassa ympäri vuoden.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2010

Mikä on Savonlinnan Oopperajuhlien vaikutus Etelä-Savolle? Mitä oopperanjohtaja tekee syksyllä ja talvella? Meillä on organisaatiossa 17 henkilöä töissä vakituisesti ympäri vuoden, ja kesällä noin 900. Syksyn ja talven aikana rekrytoimme kesän henkilökuntaa ja teemme heille sopimuksia. Lisäksi oopperan 800 miljoonan euron budjetista 700 miljoonaa pitää löytää syksyn ja talven aikana. Vuosi menee siis rahankeruussa ja rekrytoinnissa.

Juhlilla on iso vaikutus niin maakunnan imagoon kuin turistivirtoihin. Juhlien aikaan maakunnan kaupunkien majoituskapasitettii on vieraidemme käytössä Mikkeliä, Varkautta ja jopa Lappeenrantaa myöten, joten tapahtumalla on matkailulle suuri merkitys. Samoin maakunnassa ymmärretään Oopperajuhlien mielikuvallinen merkitys. Wiener Zeitung listasi Savonlinnan Oopperajuhlat yhdeksi kolmesta parhaasta oopperatapahtumasta maailmassa ja kaikki tapaamani esiintyjät, jotka ovat juhlillamme olleet esiintymässä, muistelevat Savonlinnaa lämmöllä.

Mikä tekee Savonlinnan Oopperajuhlista niin suositun oopperaväen keskuudessa? Siihen vaikuttaa oikeastaan kolme asiaa. Ensinnäkin suomalainen luonto: Saimaan läheisyys, luonnon puhtaus ja se väljyys, joka täällä on, on monille aivan uskomaton kokemus. Toinen syy ovat ihmiset, sekä Oopperajuhlien henkilökunta että paikalliset asukkaat. Vaikka suomalaisia pidetään rasisteina, me osaamme arvostaa vieraita ja kohtelemme heitä hyvin. Tämän ulkomaalaiset esiintyjämme muistavat. Kolmas tekijä on Olavinlinna, joka on esiintymispaikkana aivan loistava, se on akustisesti erinomainen tila. Monille ooppera-ammattilaisille on kunnia-asia esiintyä Savonlinnassa.

Mihin viet vieraasi Etelä-Savossa? Juhlakaudella aikataulu on yleensä niin tiukka, että vieraiden kanssa viihdytään tässä lähellä. Saimaan saaristo savusaunoineen ja grafiikkapajoineen, Retretti ja Lusto ovat vakikohteita, mutta Savonlinnan keskustassakin on paljon mielenkiintoisia kohteita.

Mikä on suosikkioopperasi? Tätä kysytään usein enkä osaa siihen oikein vastata, minulla on paljon suosikkeja, jotka ovat keskenään hyvin erilaisia. Kaikki klassikot ovat hyviä, eivät ne muuten olisi eläneet yli sataa vuotta. Mutta sanotaan niin, että suosikkini on erinomaisesti soitettu ja laulettu ja uskottavasti ohjattu ooppera.

Onko mieleesi erityisesti jäänyt joku sykähdyttävä hetki Oopperajuhlilta? Olin 1980-luvun alussa kesätöissä juhlilla, ja olin vapaapäivänäni kaverini kanssa kuuntelemassa kun Paavo Berglund johti Bornemouthin sinfoniaorkesteria. Emme istuneet katsomossa, vaan sen ulkopuolella muurilla ja joimme punaviiniä. Orkesteri soitti Finlandian – silloin tuli tippa linssiin. Toinen hieno tilanne Oopperajuhlahistoriani toisesta päästä on Toscan viimeinen esitys viime kesänä. Se oli kertakaikkiaan juhlaa!

Ehditkö viettää lomaa? Missä lomailet mieluiten? Ajoitan lomani juhlien jälkeiseen aikaan. Juhlien päätyttyä olen vielä hetken töissä, teen paperihommia ja sitten jään lomalle. Se, missä lomailen, riippuu vuodesta. Toisinaan matkustan ulkomaille ja vierailen ulkomaisissa oopperatapahtumissa, joita elokuussa on runsaasti, tai sitten vietän aikaa Saimaalla veneilemässä. Tänä kesänä vietin koko loman kesämökillä Etelä-Savossa metsätöissä ja myrskytuhoja korjaten. Jos saisin valita, pysyisin koko lomani Saimaan alueella niin, etten joutuisi pakkaamaan matkalaukkuani, sillä vietän noin puolet työajastani matkoilla joko Suomessa tai ulkomailla.

”Wiener Zeitung listasi Savonlinnan Oopperajuhlat yhdeksi kolmesta parhaasta oopperatapahtumasta maailmassa.” Olet kotoisin Lappeenrannasta, opiskelit Savonlinnassa ja asuit sitten 15 vuotta Espoossa. Mikä sai sinut muuttamaan takaisin Savonlinnaan? Minulla on ollut kesämökki Savonlinnassa jo 80-luvulta lähtien ja koska opiskelin ja olin kesätöissä täällä, minulla oli alueella paljon ystäviä. Toki pääasiallinen syy oli tulla työn perässä, mutta kyllä tämän kaupungin viehätykselläkin oli oma osansa. Savonlinna on kaunis erityisesti kesällä, mutta talvellakin täällä on erinomaiset mahdollisuudet luonnossa liikkumiseen. Se, mikä EteläSuomessa häiritsi, oli se, että lunta oli vain niin vähän aikaa, mikä teki talvesta pimeän. Täällä kaamos on helpompi kestää.

www.kotimaassa.fi

Etelä-Savo

ansan suussa kulkevat tarinat eivät savolaisia liiemmin imartele: savolaiset kuvataan usein oveliksi, ehkä kieroiksikin ja, no, hieman laiskoiksi, elämästä nauttiviksi päällepäsmäreiksi. Kaikkihan tietävät, että kun savolaesen kanssa puhuu, vastuu siirtyy kuulijalle. Sukeltaminen syvemmälle Etelä-Savoon, Saimaan maakunnan syövereihin paljastaa kuitenkin, että Etelä-Savossa asustelee maakunnastaan perin juurin ylpeä, sitkeä ja mukautuvainen joukko ihmisiä, jotka rakastavat kotipaikkansa luontoa ja vaalivat sen kulttuuria. Kuin vettä vain

Etelä-Savoa leimaa sen luonto, erityisesti metsien ja järvien paljous. Maakunnan pinta-alasta peräti neljäsosa on vettä, ja Etelä-Savon sydämessä läikähtelevät mm. suurin osa Saimaasta, Pihlajavesi ja Puruvesi sekä noin 7000 muuta järveä ja yli 5000 kilometriä

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2010

jokia. Luonnossa liikkujan paratiisia täydentävät lähes loputtomilta tuntuvat mänty- ja kuusimetsät, joiden suojissa piileskelevät mm. liito-orava ja valkoselkätikka – Suomen uhanalaisimpia lajeja. Vaikka luonto on Etelä-Savossa vahvasti läanä, maakunnassa on myös vireä liikeelämän, tuotannon ja yrittämisen kulttuuri. Suuria työnantajia ovat metsä-, puu- ja metallialan yritysten lisäksi myös graafinen teollisuus, liikeala ja julkinen sektori, ja maakunnasta löytyy myös monia huippuyrityksiä, joiden asiakkaat löytyvät pääosin ulkomailta. Elämä Etelä-Savossa keskittyy paljolti maakunnan kolmen kaupungin, Mikkelin, Savonlinnan ja Pieksämäen ympäristöihin. Kaupunkien kainalossa porhaltaa neljätoista vireää kuntaa.

Musiikillinen Mikkelin seutu Matkailijalle Mikkelin seutu tarjoaa tekemistä, näkemistä ja kokemista laidasta laitaan. Niin paljon, että aika moni palaa alueelle aina uudestaan ja uudestaan. Mikkelin kaupungin lisäksi seutuun kuuluvat Mäntyharjun, Kangasniemen,

Hirvensalmen, Pertunmaan, Puumalan ja Ristiinan aktiiviset kunnat. Mikkelin seudulla liikkujan kannattaa tutustua erityisesti alueen monipuoliseen musiikkitarjontaan: Mikkelin musiikkijuhlat, Kangasniemen musiikkiviikot, Otava Happy Jazz, Mill Jazz ja Jurassic Rock vetävät Mikkelin seudulle musiikin ystäviä ympäri Suomen. Myös muu kulttuuri on vahvasti läsnä, siitä esimerkkeinä ovat mm. Savcor Ballet -tanssitapahtuma ja taidekeskus Salmela Mäntyharjulla. Menevämpää menoa etsiville koko perheen Visulahden Matkailukeskus moottorija vesipuistoineen on ehdoton nähtävyys. Ruumiinkulttuurista kiinnostuneille Mikkelin luonnon monipuoliset melonta-, patikointi-, pyöräily- ja ratsastusreitit tarjoavat kohokohtia toisensa perään.

Savonlinnan seutu – Saimaan sylissä Savonlinnan seutu – Savonlinna, Enonkoski, Heinävesi, Punkaharju, Kerimäki ja Sulkava – toivottavat matkailijan lämpimästi tervetulleeksi Saimaan suloiseen syliin. Saimaa on seudun sydän, joka sykkii ympäri vuoden: kesäisin Saimaan voi ottaa haltuun joko meloen tai risteillen, ja talvella vaikkapa retkiluistimilla pitkin jään pintaa päästellen. Saimaa on erilainen vuoden jokaisena päivänä ja juuri siksi siihen ei kyllästy koskaan. Savonlinnan seudusta puhuttaessa ei voida unohtaa alueen lukuisia tapahtumia kuten maailmankuuluja Savonlinnan Oopperajuhlia tai urheilun ystävien ykköstapahtumaa Sulkavan Soutuja. Kulttuuri on Savonlinnan seudulla läsnä koko ajan: Olavinlinna Savonlinnan kaupungin maamerkkinä ja Taidekeskus Retretti Punkaharjulla houkuttelevat ja ihastuttavat matkailijoita aina ulkomaita myöden.

Rantasalmi ja Juva. Alueen tärkein matkailuvaltti on ympäri vuoden elämyksiä tarjoava luonto ja monipuolinen kulttuuritarjonta. Pieksämäen seudun luontoreitteihin pääsee tutustumaan meloen tai patikoiden, ja talvella useat patikointireitit muuttuvat hyvin huolletuiksi hiihtoladuiksi. Alueen rikasta linnustoa pääsee tarkkailemaan Etelä-Savon linturikkaimman järven, Tuomiojärven, rannalla sijaitsevalla lintulaavulla, ja bongailun jäykistämät nivelet on hyvä huitoa unholaan Anolan golf-keskuksen 9-reikäisellä radalla. Talven riemuja voi kokea alueen useilla järvillä esimerkiksi retkiluistellen, ja lumikenkävaelluksille löytyy erinomaiset puitteet esimerkiksi Partaharjun henkeäsalpaavilta harjureiteiltä. Ripaus eksotiikkaa on koettavissa Partaharjussa, jossa maailman korkein metsäkirkko on elämys niin kesällä kuin talvella, ja jossa yhä useammat vihkiparit aloittavat

yhteisen taipaleensa. Pieksämäen seudun rikkaaseen kulttuuritarjontaan pääsee tutustumaan esimerkiksi kulttuurikeskus Poleenin monipuolisen teatteri-, näyttely- ja konserttitarjonnan äärellä, jossa järjestetään myös jokavuotinen teatterimaraton ja monologikilpailu. Kirjallisuuden ystävät kokoontuvat vuosittain Pieksämäelle Sylvi Symposiumi -kirjallisuustapahtumaan, jonka tarkoituksena tuoda esiin Sylvi Kekkosen elämäntyötä ja kannustaa naisia kehittämään omaa osaamistaan. Olet sitten kulttuurifriikki, ulkoilmaihminen tai hurjapää, Etelä-Savo tarjoaa elämyksiä juuri sinulle. Seuraavilla aukeamilla pääset tutustumaan tarkemmin Saimaan maakunnan matkailutarjontaan!

Heinäveden luostarit ovat maamme suosituimpia matkailukohteita ja takaavat erilaisen ja mieleenpainuvan matkamuiston. Mikä olisikaan parempi tapa heittää unholaan arjen paineet kuin rauhaa huokuva luostariympäristö yksinkertaisine nautintoineen? Puuhakas Pieksämäen seutu Pieksämäen seutuun kuuluvat Pieksämäen kaupungin lisäksi Joroinen,

Matleena Ikonen

Etelä-Savon maakuntaliitto

www.kotimaassa.fi

Etelä-Savo

Marsalkka Mannerheimin työhuone Päämajamuseossa. Oikealla Suur-Savon museo Otavankadulta. Kuvat: Harri Heinonen

Punkaharjulla, mutta ei ole tähän mennessä pitänyt omaa näyttelyä Mikkelissä. Luvassa on siis harvinaista herkkua maalaustaiteen ystäville – Tuomirannan näyttely jatkuu aina ensi tammikuun loppuun asti.

Vetreästi ensi vuoteen Taidemuseon aktiivinen toiminta jatkuu myös ensi vuonna. Alkuvuodesta Mikkelissä nähdään tanskalainen näyttely nykymuotokuvista, ja keväällä vierailulle saapuu Viipurin taiteilijaseuran näyttely. Kesällä Mikkeliin kokoontuvat suomalaiset kuvittajahuiput kuvitustriennaaliin ja loppuvuodesta nähdään vielä Saimaan vesistöön liittyvä näyttely. Mikkelin taidemuseo ei tyydy vain ripustamaan tauluja seinilleen, vaan lähtökohtana on, että taide on elämyksiä kaikille aisteille. Siksi taidemuseossa panostetaan myös monipuoliseen oheisohjelmaan – luvassa on mm. taiteilijaesittelyjä, luentoja ja työpajoja lapsille.

Matleena Ikonen

ikkeli on kulttuurin suurkuluttajalle paratiisi. Mikkeli on kulttuurin juhlaa parhaimmillaan korkeatasoisten museoidensa ja kulttuuritapahtumiensa ansiosta. Kaupungin monissa museoissa on mahdollisuus tutustua niin Suomen historiaan kuin muiden kulttuurienkin taiteeseen. Taidemuseossa tuotantoa Tuomirannasta tingatingaan

Mikkelin taidemuseossa nähdään kuluvana syksynä peräti kolme näyttelyä. Syyskuun loppupuolella taidemuseon täyttää itseoikeutetusti Mikkelin taiteilijaseuran 10-vuotisjuhlanäyttely, jossa 17 Mikkelin seudun taiteilijaa tuo töitään taiteenystävien iloksi. Mukana ovat kaikki maakunnan suuret nimet: Olli Jaatinen, Harri Heinonen, Juhani Saksa, Hanna Vahvaselkä sekä moni muu. Taiteilijaseuran juhlanäyttely antaa tilaa taiteen monimuotoisuudelle: esillä on niin valokuvia, grafiikkaa, veistoksia kuin maalauksiakin. Marraskuussa Afrikan aurinko valaisee Mikkelin, kun afrikkalainen, Tansaniasta alkunsa saanut tingatinga-

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2010

taide kotiutuu taidemuseoon. Tingatingakuvissa esiintyvät usein ihmiset ja eläimet, erityisesti norsut, leijonat, kirahvit, virtahevot ja antiloopit. Tyypillinen aihepiiri on myös afrikkalaisten ihmisten jokapäiväinen elämä: metsästys, tanssi ja arkipäivän askareet. Tingatinga-näyttely sopii hyvin myös lapsille, sillä maalaustyyli on naivistista ja hahmot maalataan kirkkailla väreillä. Myös voimakkaat kontrastit ja pelkistetyt kuviot kuuluvat tingatingan tyyliin, johon on vaikuttanut sekä arabialainen kulttuuri että afrikkalainen swahilikulttuuri. Loppuvuodesta taidemuseossa nähdään Esa Tuomirannan uusinta maalaustuotantoa. Syntyjään pohjalainen Esa Tuomiranta asuu nykyisin

Markku Laamanen, Sarjasta Kummaa jengiä, 2008, tussi, 27,6 x 39,9 cm. © Kuvasto ry

Suur-Savon museo – 100 vuotta kulttuurihistoriaa

Päämajamuseo. Kuva: Harri Heinonen.

Viehättävässä miljöössä, vanhassa viljamakasiinissa sijaitseva Suur-Savon museo esittelee eteläsavolaista talonpoikaisesineistöä ja Mikkelin kaupungin historiaa. Museon peruskokoelman, maanviljelykseen, metsästykseen, kalastukseen ja ruokatalouteen liittyvien esineiden lisäksi museosta löytyy tina- ja porsliinikokoelma, tekstiilejä sekä kaupungin historiaan ja käsityöläisten elämästä kertovaa esineistöä. Vuoden loppuun asti museon perusnäyttelyä täydentää museon 100-vuotisnäyttely, jossa museon käsitettä on haluttu lähestyä lasten kautta. Museo halusi tallentaa nykylasten elinpiiriä, ja se toteutettiin työpajatyyppisesti yhteistyössä paikallisen Sairilan koulun ja sen 5. luokan oppilaiden kanssa.

Taiteen juhlaa Mikkelissä Tingatinga - Afrikkalaisia tarinoita 12.11.2010 - 31.1.2011 Peter Martin, Vubin tarina, 2005, öljymaali (yllä)

Lopputuloksena oli Meidän museomme -kulttuurihistoriaprojekti, joka perehdytti viidesluokkalaiset kulttuurihistoriallisen kokoelmatyön merkitykseen ja Suur-Savon museon toimintaan sekä antoi lapsille mahdollisuuden osallistua kulttuuriperinnön keräämiseen omaehtoisen tekemisen kautta. Lapset luovuttivat yhden vapaavalintaisen, itselleen tärkeän esineen liitettäväksi museon kokoelmiin. Oppilaat dokumentoivat esineet kotiympäristössä yhdessä taiteilija Kirsimaria E. Törönen-Ripatin kanssa. Esineeseen liittyvän sanallisen dokumentoinnin oppilaat tekivät museon henkilökunnan opastamana, ja koko prosessista lapset tekivät videoelokuvan, joka on esillä Suur-Savon museon juhlanäyttelyssä.

Lasten näyttelyyn valitsemat esineet kertovat havainnollisesti tästä ajasta ja luovuttajistaan. Ajallista näkymää on laajennettu tuomalla nykyesineiden rinnalle vastaavia esineitä museon kokoelmista. Päämajamuseo – Suomen sotavuosien ytimessä Mikkeli on vuosien saatossa näytellyt tärkeää osaa Suomen historian ratkaisuvaiheissa. Kaupunki on isännöinyt armeijan päämajaa peräti kolmeen otteeseen: ensin valkoisen armeijan päämajaa keväällä 1918 ja sen jälkeen vuosina 1939–1940 ja 1941–1944. Päämajan toimintojen keskus oli Mikkelin keskuskansakoulu, jonka tiloihin asettuivat ylipäällikkö marsalkka Mannerheim sekä muu sodan ylin johto. Päämajamuseon entiseen asuun restauroidut tilat ja pysyvä näyttely kertovat päämajan toiminnan ohella sotavuosien keskeisistä tapahtumista. Graafikko Kari Piipon suunnitteleman visuaalisen ilmeen keskeisinä piirteinä ovat suurikokoiset, puhuttelevat kuvat sekä aiheeseen liittyvät esineet. Päämajamuseossa on mahdollisuus tutustua myös Suomen sotavuosista kertovaan multimediaesitykseen sekä runsaaseen filmimateriaaliin. Pääesikunnan elokuva-arkistosta on koottu uutiskatsauksia vuosilta 1939–1944. www.travel.mikkeli.fi Harri Heinonen, Milano, 2010, digitaalinen värikuva. ©Kuvasto ry

Esa Tuomiranta - Maalauksia 12.11.2010 - 31.1.2011 Esa Tuomiranta, Kuiskaaja, 2008, öljy kankaalle (oik.) Kuva: Sakari Martikainen © Kuvasto ry

www.kotimaassa.fi

Etelä-Savo

Mikkelin Musiikkijuhlat juhlii ensi vuonna 20-vuotista taivaltaan

ikkeli on lähes toinen koti maailmankuululle kapellimestari Valeri Gergijeville, joka tuo vuosittain Mariinski-teatterin orkesterinsa Mikkelin Musiikkijuhlille. Vuonna 2011 tämä yksi Suomen korkeatasoisimmista klassisen musiikin festivaaleista juhlii jo 20-vuotisjuhlavuottaan. Matleena Ikonen

Mikkelin Musiikkijuhlat

Maestron kädenjälki

näkyy ja kuuluu Mik Mikkeli on vakiinnuttanut asemansa suomalaisten klassisen musiikin ystävien keskuudessa. Mikkelin Musiikkijuhlat kerää vuosittain 4000–5000 musiikin ystävää ItäSuomeen läheltä ja kaukaa, myös ulkomailta. Musiikkijuhlien ytimessä ja kantavana voimana on Mariinski-teatterin orkesteri ja kuoro, jotka maestronsa Valeri Gergijevin johtamana löytää vuosi toisensa jälkeen esitettäväkseen sykähdyttäviä klassisen musiikin teoksia. Musiikkijuhlien ohjelmisto muodostuu sinfoniakonserteista ja solistikonsertteja solisteilta maailman huipuilta. Vuosien varrella Mikkelissä ovat esiintyneet mm. sellaiset

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2010

maailmankuulut oopperatähdet kuin Olga Borodina, Galina Gortshakova, Olga Trifonova, Dmitri Hvorostovski ja Gegam Grigorian. Mukana on ollut myös Suomen eturivin taiteilijoita kuten Esa-Pekka Salonen, Jaakko Ryhänen ja Soile Isokoski.

Rakkaudesta musiikkiin Yksi Musiikkijuhlien perustajista ja nykyisistä kantavista voimista, Maiju Kaitainen kertoo, että festivaalin taustalla on kannatusyhdistys. – Kannatusyhdistys perustettiin rakkau-

desta klassiseen musiikkiin vuonna 1991, ja sitä oli puuhaamassa joukko klassisen musiikin ystäviä – heistä yksi oli nimekäs musiikkikriitikko ja Seppo Heikinheimo, jolla oli kesäpaikka Mikkelin lähellä Hirvensalmella, Kaitainen sanoo. Tapahtuman toteuttamisessa ratkaisevassa roolissa on suuri joukko talkoolaisia ja vapaaehtoisia, joiden panosta ilman festivaali jäisi järjestämättä. – Mikkelissä Musiikkijuhlia tehdään suurella musiikin ja kulttuurin ystävän sydämellä ja satsataan asioihin, joita ei voi ostaa rahalla, sanoo Maiju Kaitainen.

Kuvassa Aleksei Volodin ja Valeri Gergijev

Pienuus on valttia Kaitainen kertoo, että kahden vuosikymmenen aikana Gergijev ja hänen perheensä ovat kotiutuneet Suomeen ja luoneet läheiset suhteet mikkeliläisiin ja Mikkelin seutuun. Mestarikapellimestarin perhe viettää usein lomaansa Suomessa maestron sukkuloidessa maailman konserttisalien välillä. Vuosien varrella talkoolaisten ja maailmankuulujen esiintyjien suhde on muodostunut niin lämpimäksi, että he ovat, jos eivät nyt ihan kuin yhtä perhettä, niin ainakin jotain sinne päin. Festivaalin onnistuminen on

Mikkelissä kaikille kunnia-asia, ja paikallisten yritysten kanssa tehdäänkin paljon yhteistyötä tapahtuman onnistumiseksi vuosi toisensa jälkeen. Yhdessä tekemisen ja yhteen puhaltamisen periaate näkyy myös ulospäin. – Meidän asiakkaamme ovat pääasiassa yksityisiä henkilöitä, joista on muodostunut uskollinen kävijäkunta. Tietyssä mielessä pienuus on meille valtti, sillä myös asiakkaat huomaavat sen hyvän fiiliksen, joka meillä täällä vallitsee, Maiju Kaitainen sanoo. – ”Mikkelin henki” on myös yksi niistä asioista, jotka saavat Gergijevin tulemaan tänne vuosi toisensa jälkeen. Puhdas luonto, turvallisuus ja festivaalin hyvä fiilis houkuttelevat myös esiintyjiä.

20-vuotista taivalta juhlitaan ensi kesänä Kesä 2011 tarkoittaa Mikkelin Musiikkijuhlille tapahtuman 20-vuotisjuhlia. Perinteisellä paikalla heinäkuun alussa pidettävä festivaali juhlistaa merkkivuottaan jotenkin, mutta Maiju Kaitaisen mukaan ohjelman yksityiskohtia ei ole vielä sovittu. Teemana on joka tapauksessa venäläinen musiikki, ja tähtinä ja vetonauloina nähdään ja kuullaan taas Mariinski-teatterin orkesteri maestro Valeri Gergijevin johdolla. www.mikkelinmusiikkijuhlat.fi

kelissä

www.kotimaassa.fi

Etelä-Savo

Vanha-Rantalan kaikki rakennukset ovat omilla, alkuperäisillä paikoillaan ja kaikki talossa esillä olevat tavarat ovat olleet tilan käytössä – Vanha-Rantalassa saa siis aidon kosketuksen alueen talonpoikaishistoriaan! Päärakennuksen tupa on rakennettu 1700-luvulla, ja on nyt sisustettu talonpoikaiseen tapaan. Tuvan yhdessä nurkassa on ns. maitohuone, jollaisessa lypsetty maito käsiteltiin. Tuvassa on esillä myös maalaistalon arkeen liittyviä esineitä: uuni ja muita ruuanlaittovälineitä, vuode, kehto sekä kangaspuita. Talon uudemmassa päädyssä, joka on rakennettu 1800-luvulla, sijaitsevat sali sekä emännän ja isännän kamarit, joiden sisustukset on aikanaan tehty talossa itse. Etenkin talon naisväkeä on pidetty erittäin taitavina käsityöntekijöinä, joiden kyvyistä saa hyvän kuvan esillä olevista tekstiileistä kuten ryijystä, verhoista, korostetyynyistä ja seinävaatteista. Salin lattialla on hevosenkarvasta kudotut karvalankamatot. Huonekalut puolestaan ovat näytteitä talon miesväen kädentaidoista.

Vanha-Rantala toimii museona.

Pertunmaa viehättää niin vakkaria kuin kesäasukastakin Matleena Ikonen

Pertunmaan kunta

ieni Pertunmaan kunta sijaitsee Itä-Hämeen ja Etelä-Savon strategisella raja-alueella, mutta kuuluu vielä juuri ja juuri Etelä-Savon maakuntaan. Viitostien varrella Pertunmaa on suosittu mökkikunta, joka palvelee kesäasukkaitaan ja satunnaisia matkailijoita lämmöllä. Aitoa talonpoikaiselämää Vanha-Rantalassa Pertunmaan ykkömatkailukohde, VanhaRantalan talomuseo, esittelee havainnollisesti seudulle tyypillisen talonpoikaistalon elämää. Talon vaiheet ovat olleet värikkäät: tila kuului samalle suvulle vuodesta 1665 vuoteen 1964 asti, ja sen viimeinen vakituinen asukas muutti talosta 1958. Vuosien varrella talossa on toiminut niin alakansakoulu kuin kiertävä naiskotiteollisuuskoulukin. Museoksi talo muutettiin vuonna 1968. Joukko iloisia Pertun Pyöräilyn osallistujia levähtämässä Vanha-Rantalan talomuseolla.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2010

Vanha-Rantala ei ole kuitenkaan pelkkä museo, vaan se elää ja hengittää myös nykypäivää. Tilalla järjestetään erityisesti kesäisin monenlaisia tapahtumia kuten leikki-iltapäiviä lapsille, yhteislaulutilaisuuksia, perinneja kuvataidepäiviä ja talkoita. Aktiivinen ote ja aito miljöö ovat saaneet myös tunnustusta, sillä Vanha-Rantalalle myönnettiin kunniamaininta tämän vuoden Savo-Karjalan paikallismuseota nimettäessä.

Pertunpäivät kokoaa kuntalaiset yhteen Vuodesta 1974 vietetyt Pertunpäivät keräävät edelleen yhteen niin natiivit ja kesäasukkaat kuin matkailijatkin. Viikko juhannuksen jälkeen pidettävä kuntajuhla on erinomainen osoitus siitä, miten perinteiden kunnioittamisella ja aidolla talkoohengellä saadaan aikaan jotain niin arvokasta, jota ei oikeastaan voi mitata rahalla. Pertunpäivien keskiössä ovat perheet, ja viime aikoina erityisesti lapsille on haluttu tarjota tekemistä ja elämyksiä. Vaikka asukkaita kunnassa on vähän, Pertunpäivien ohjelma toteutetaan kuntalaisten omin voimin: mukana ovat niin yhteisöt ja järjestöt kuin Pertunmaan valtuuskunta. Pertunpäivien ohjelmaan kuuluu paljon perinteistä kuten kansantanssia ja markkinamenoa, mutta säilyttääkseen vetovoimansa täytyy pyrkiä myös uudistumaan. Pertunpäivillä uudistuminen on tuonut mukanaan mm. Pertun Pyöräilyn, joka lähes 50 kilometrin mitallaan laittaa osallistujien pohkeet koetukselle!

Aito kosketus talonpoikaishistoriaan.

Hyvä palvelu ei ole koosta kiinni Pertunmaalla hyvä palvelu näkyy paitsi yksittäisissä asiakaskohtaamisissa, myös kunnan omissa, pysyvissä palveluissa, joista monessa samankokoisessa kunnassa on jouduttu luopumaan. Uudessa, vuonna 2008 valmistuneessa koulurakennuksessa toimii myös kirjasto, joka palvelee peräti kuutena päivänä viikossa. Kirjaston kaksi nettikonetta

ja koko Mikkelin alueen aineisto ovat matkailijankin ulottuvilla läpi vuoden. Oma terveyskeskus ja vuodeosasto luovat turvallisuutta ympäri vuoden, eikä muidenkaan asioiden vuoksi tarvitse Pertunmaalta lähteä mihinkään. Kylältä löytyvät kaupat ja huoltoasema, apteekki, Alko ja pankki… Kaikki käden ulottuvilla! www.pertunmaa.fi

Viikko juhannuksen jälkeen pidettävä Pertunpäivät kerää väen yhteen.

www.kotimaassa.fi

Etelä-Savo

Next Hotel Satulinna on keskellä luontoa

Matleena Ikonen

Hirvensalmi – elämyksiä Puulaveden äärellä P

uulaveden äärellä sijaitseva Hirvensalmi on pirteä saaristokunta, jonka identiteetti ja historia rakentuvat pitkälti veden varaan. Lähes 150 vuotta sitten perustetun kunnan asukkaiden elanto on kautta aikojen ollut tavalla tai toisella kiinni vedestä: Kissakosken rantaan perustettu puuhiomo ja paperitehdas ja sittemmin voimalaitos on tarjonnut aikanaan töitä sadoille kuntalaisille. Nykyisin Hirvensalmen lukuisat kesäasukkaat ja turistit majoittuvat Puulajärven rannoille aivan päinvastaisista syistä – rentoutumaan ja nauttimaan joutenolosta.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2010

Kissakosken tarinoita Puulaveden kauniissa rantamaisemassa sijaitseva Kissakosken vesivoimalaitos on kiinteä osa Hirvensalmen historiaa ja kulttuurihistoriallisesti merkittävä rakennus. Kissakosken idyllisessä miljöössä kulttuuri ja historia ovat konkreettisesti läsnä jykevien punatiilisten seinien sisä- ja ulkopuolella. Kissakosken teollinen historia ulottuu 1900-luvun alkuun. Jo 1850-luvulla luonnonkauniiden vesistöjen välille rakennettu kanava tarjosi mahdollisuuden vesivoiman käyttöön, ja paikalle perustettiin puuhiomo ja paperitehdas. Paperia Kissakoskella valmistettiin 1920-luvulle asti, ja puuhiomo jatkoi vuoteen 1939. Sen jälkeen paikalla on toiminut voimalaitos, jonka tuottamaa sähköä hyödynnetään Kissakoskella edelleen. Nykyisin Kissakoski toimii elämyksellisenä matkailukohteena, jonka suojissa monet pienyritykset jatkavat kosken partaan yritystoiminnan perinteitä.

Ravintoa keholle ja mielelle Puhtaan Puulaveden antimia erilaisina säilykkeinä tarjoava Puula-Särvin pitää Kissakoskella tehtaanmyymälää, josta kotiin viemisiksi voi laukkuun latoa monenlaisia kalasäilykkeitä kuten muikkua, siikaa, haukea, särkeä, kuoretta, salakkaa, savumuikkua – jopa säilöttyä kalakukkoa! Kalasäilykkeet ovat luonnontuotteita, joissa ei ole käytetty lisä- tai säilöntäaineita. Lihajalosteita valmistava Savumaja K. Nevalainen myy Kissakoskella kinkkuja, kylkeä, nakkeja, paistia ja fileetä – lihatuotteita laidasta laitaan. Lihajalosteet valmistetaan Kissakoskella paikan päällä: valmistus aloitettiin lokakuussa viime vuonna ja myymälä on ollut toiminnassa joulukuusta 2009 lähtien. Ravintola Kissakoski tarjoaa herkutteluhetket, perhejuhlat tai kokoukset nostalgisessa tehdasmiljöössä kosken partaalla. Kahvilassa on saatavilla täytettyjä piiraita joko valmiina tai raakapakasteina, ja siellä

voit myös kokeilla ravintolan omaa erikoistuotetta, itse valmistettua lammasmakkaraa. Kierros Kissakoskella ja sen ympäristössä on elämys jo sinänsä, mutta lisää elämyksiä etsiville mainio vierailukohde on Kissakosken Elokuvavoimala. Palkitun taiteilijan Kaija Juurikkalan johdolla voivat ryhmät päästä muutamassa tunnissa tuottamaan oman elokuvansa MyFilm Oy:n elokuvavoimalassa. Olipa kyseessä sitten pikkujoulut, syntymäpäivät tai polttarit, Elokuvavoimalasta saat mukaasi pysyvän muiston. Kenenkään ei tarvitse hallita tekniikkaa etukäteen – kaikki opastetaan paikan päällä kädestä pitäen.

”Silloin Satulinna kaukomaan….” Satulinna ei olekaan kaukomailla vaan Hirvensalmella, Puulaan kuuluvan Ryökäsveden rannalla! Next Hotel Satulinna on juhliin ja kokouksiin erikoistunut kartanohotelli, joka kokous- ja majoituspalveluiden lisäksi tarjoaa elämyksellisiä ohjelmapalveluita. Olipa kyseessä sitten tärkeä kokous tai ylelliset juhlat, Satulinna on valmis isännöimään ryhmää kuin ryhmää. Monipuoliset kokoustilat mahdollistavat isotkin yritystilaisuudet, joihin on helposti yhdistettävissä rentouttavat vapaa-ajanviettomahdollisuudet. Intensiivisten kokouspäivien jälkeen on hyvä vaihtaa vapaalle ja viettää ilta esimerkiksi ralliautoillen, meloen tai perhokalastaen. Satulinnan yhteistyökumppanina on mm. DriveX / Jani Paasonen, jonka reippaassa kyydissä kokousväki taatusti unohtaa kaiken

Satulinnan laituri kurottaa Ryökäsvedelle. muun! Luonnosta ja sen rauhasta nauttivat pääsevät melomaan Puulalle joko omatoimisesti tai oppaan johdolla. Melontaretkeen on mahdollista yhdistää myös perhokalastusta, jonka saloihin opastaa Honkalintu. Rantasaunan leppoisat löylyt, Ryökäsveden raikkaat aallot tai lämmitetyn kylpytynnyrin rentouttava kosketus kruunaavat elämyksellisen päivän. Satulinna on oiva valinta myös silloin kun halutaan järjestää mieleenpainuvat juhlat. Kartanohotellin pihapiirissä sijaitseva country-henkiseen Navettaravintola vetää 100 henkeä, ja sen ylisillä on lähes 300 m2 tilaa esimerkiksi konserteille, tansseille tai sukujuhlille.

Kissakosken vanha paperitehdas.

Satulinna on Tosi Rock Ensi kesänä Satulinnassa rokataan kun Hirvensalmen ensimmäinen lasten rocktapahtuma valtaa hotellialueen. Tervaleppäjuhlien aikaan vietettävä, lapsille ja lapsenmielisille suunnattu ulkoilmafestivaali toteutetaan kaikkien rock-taiteen sääntöjen mukaan: jokainen osallistuja saa rannekkeen kuten ”oikeillakin” festareilla on tapana; on bändipaitoja ja muuta rekvisiittaa sekä totta kai huippuesiintyjät. Järjestäjät odottavat Satulinnaan jopa tuhansia ihmisiä, joten ensi kesänä Hirvensalmi todellakin rokkaa! www.hirvensalmi.fi

Satulinna.

www.kotimaassa.fi

Etelä-Savo

Älä tuhlaa lomaasi miettimällä mitä sillä tekisit.

Matkailu kotimaassa.fi kertoo mitä voisit kokea lomallasi.

Tee Viisas Valinta! Tilaa kotisivuiltamme Matkailu kotimaassa.fi yritykseesi tai kotiisi. Vuosikerta 27e kestona tai 30e määräaikaisena Kotimaan matkailun erikoislehti

30e vuosi/5 numeroa

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2010

LIITY MYÖS MATKAILUN PALVELUHAKEMISTOON!

Poikkea Kermansavella! Tehtaanmyymälöistämme löydät laadukkaat, kotimaiset Kermansaven astiat sekä paljon tuoteuutuuksia ja lähes virheetöntä talouslaatua edullisesti. Tervetuloa!

Heinävesi: Kermansavi-tehtaanmyymälä, Rasiahontie 3, Heinävesi, puh. 0403 063 008, palvelemme 16.8.-31.5. ma-pe 9-16, la-su 10-16, 1.6-15.8. ma-su 9-19 Leppävirta: Matkailukeskus Unnukka, Kalmalahdentie 2, Leppävirta, puh. 0207 636 668, palvelemme 16.8.-14.6. ma-su 10-18, 15.6.-15.8. ma-su 10-20

Näyttelyitä ja palveluita 2010 •Vanha Savotta •Koneaika •Metsänparantajien vuosisata •Hiljaisuuden huone •Herrat, pomot ja jätkät Metsämiesten päähineitä Luston kokoelmista 13.9.2010-9.1.2011 •Metsä ja ranta 13.9.2010-9.1.2011

MARSKIN JALANJÄLJILLÄ PÄÄMAJAKAUPUNGISSA Nauti Päämajakaupunki Mikkelistä vuodenajasta riippumatta. Sokos Hotel Vaakuna ja Mikkelin museot sijaitsevat kaikki keskellä kaupunkia. Historiallisella Mikkelin Klubilla eli Marskin Klubilla pääset nauttimaan historian havinasta ja aidoista Marskin ryypyistä.

Alk. 81,54 E /hlö/vrk/2 hh:ssa

•Opastukset museoon ja metsään •Kokouspaketit •Luston Puoti •Ravintola Lusto

(11-55 henkilön ryhmille) Sis. yhden vuorokauden majoitus kahden hengen huoneessa ja aamiainen sekä hotellin saunavuoro. Illallinen Mikkelin Klubilla. Hinnat ovat alkaen hintoja vapaa-ajan ryhmille (minimi 11 hlöä) ja vaihtelevat valitsemanne päivän mukaan.

Avoinna Tapahtumakalenteri:www.lusto.fi vuoden ympäri

Tiedustelut ja varaukset: Sokos Hotel Vaakuna, Mikkeli, puh. 015 206 2602, sähköpostilla vaakuna.mikkeli@sokoshotels.fi

p. 015 345100 lusto@lusto.fi www.lusto.fi PUNKAHARJU

Sokos Hotel Vaakuna Mikkeli Porrassalmenkatu 9, 50100 Mikkeli, puh. (015) 202 01, www.sokoshotels.fi

www.kotimaassa.fi

Etelä-Savo

Kangasniemen tulevan kesän ykköstapahtuma on Kangasniemen Omakotitalonäyttely 2011

Kangasniemeltä

ideoita kodinrakentamiseen Suvi Roselli

einäkuun puolivälissä järjestettävä Kangasniemen Omakotinäyttely 2011 esittelee yleisölle uusia kohtuuhintaisia omakotitaloja. Näyttelyssä panostetaan eri teemoihin, kuten asumiseen veden äärellä, energiakulutuksen seurantaan, turvallisuuteen ja piharakentamiseen.

Kangasniemen kunta

Asuntonäyttelyn yhtenä teemana on näillä näkymin asunto-osakeyhtiömallinen asuminen omakotitalossa. Se toteutuu, jos kiinnostuneita asukkaita löytyy riittävästi. Asumismuoto yhdistetään tavallisesti kerrostaloihin ja rivitaloihin. Sitä voi kuitenkin soveltaa omakotitaloissa aivan samalla periaatteella. – Taloon oikeuttavat osakkeet ostetaan omaksi mutta tietyt työt, kuten pihanhoito, voidaan teettää ulkopuolisella taholla ja maksaa yhtiövastikkeella. Tämän kaltainen

asumismuoto sopii erinomaisesti iäkkäämmille ihmisille, jotka haluavat asua omakotitalossa, mutta kokevat pihatyöt liian raskaaksi. Näyttelyalue sijaitsee noin kolmen kilometrin päässä Kangasniemen keskustasta. Järjestäjien tavoitteena on saada näyttelyyn valmiiksi kymmenkunta omakotitaloa. – Se on aivan optimaalinen määrä, koska sen verran kohteita ehtii kiertää kunnolla päivän aikana.

Veden äärellä asuminen näkyy Omakotitalonäyttelyssä jo luonnostaan, sillä näyttelyalue sijaitsee Säynätlammen rannalla. Sinne rakennetaan myös uimaranta ja laituri. Energiakulutuksen seurantaa valmistellaan yhteistyössä Suur-Savon Sähkö Oy:n kanssa. – Näyttelyvieraat pääsevät tutustumaan energiankulutusta mittaaviin laitteisiin ja niiden toimintaan, kunnan markkinointisihteeri Paula Pylvänäinen kertoo. Yleisölle esitellään myös nykyaikaisia hälytysjärjestelmiä ja turvalaitetekniikkaa. Pihaistutusten, rakenteiden ja kivitöiden kautta tulevat tutuksi uudet pihaideat.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2010

Rakentaminen messualueella on jo hyvässä vauhdissa.

Varsinaisen näyttelyn lisäksi alueella on markkinakujalla esittelypisteitä, joissa talotekniikka-alan yritykset ja muut tahot esittelevät yleisölle tuotteitaan ja palveluitaan. Näyttelyalueella on myös valvottu leikkipuistoalue, Muksula, johon vanhemmat voivat jättää jälkikasvunsa näyttelykierroksen ajaksi.

Syvälahden koko perheen maalaishenkinen kesätapahtuma Maitolaituri

Musiikkia moneen makuun Kangasniemellä järjestetään Omakotitalonäyttelyn aikana lukuisia muitakin mukavia kesätapahtumia ja -aktiviteetteja, joista osaan saa hieman alennusta. Yksi niistä on pitkän tradition omaava suomalaisen klassisen laulumusiikin tapahtuma Kangasniemen Musiikkiviikot. Musiikkiviikkojen taiteellisena johtajana toimii Suomen Kansallisteatterin taiteellinen johtaja Mikko Franck. Tapahtuman merkittävin ohjelmanumero on Kangasniemen laulukilpailu. – Se on suunnattu nuorille laulajille ja monella kilpailuun osallistuneella se onkin toiminut ponnahduslautana oopperalaulajan uralle, Pylvänäinen kertoo. Laulukilpailua seuraa palkittujen konsertti, jossa esiintyy kolme parasta laulukilpailussa menestynyttä sekä edellisvuoden laulukilpailun voittaja. Musiikkiviikkojen ohjelmistoon sisältyy aina myös jokin kevyemmän musiikin konsertti sekä lastenkonsertti. Konsertit järjestetään muutamaa kirkkokonserttia lukuun ottamatta Kangasniemi-salissa.

Kangasniemellä järjestetään heinäkuussa myös lämminhenkinen jazz-tapahtuma Luusniemi Blues, joka tarjoaa musiikkielämyksiä pienessä noin kahdensadan asukkaan vireässä Luusniemen kylässä. Luusniemi Bluesin pääesiintyjänä on joka kerralla tapahtuman yli kymmenvuotisen historian ajan ollut perinteistä new orleansilaista jazzia soittava Reine Rimon and Her Hot Papas. Luusniemi Bluesia on luonnehdittu maailman pienimmäksi kansainväliseksi jazz-festivaaliksi. Pienimuotoisesta kylätapahtumasta on vuosien saatossa kasvanut noin viidensadan kävijän suurtapahtuma. Alkuperäinen luonne ja ainutlaatuinen tunnelma ovat kuitenkin säilyneet vuodesta toiseen. Luusniemi Bluesista onkin muodostunut monille jazzin ystäville jokavuotinen traditio.

Tanssinpyörteisiin Tanssinystäville oikea paikka on suosittu ja kovatasoisesta esiintyjäkaartistaan tunnettu Syvälahden lava, joka sijaitsee luonnon keskellä noin kuuden kilometrin päässä Kangasniemen keskustasta, aivan Puulaveden rannalla. Syvälahden tanssiparketti vetää tanssinpyörteisiin joka lauantai useita satoja tanssijoita ja parhaimmillaan jopa pitkälle toista tuhatta. Tanssiminen onnistuu 375 neliön päälavalla ja 150 neliön katetulla ulkolavalla. Syvälahdessa on myös rantapaviljonki, jossa voi laulaa karaokea. Heinäkuun lopussa Syvälahden lavan alueen valtaa koko perheen maalaishenkinen kesätapahtuma Maitolaituri, jossa perheen pienimmät voivat tutustua

maatilan eläimiin, kuten lampaisiin, hevosiin ja kanoihin. Lapsille on järjestetty tapahtumassa myös muuta hauskaa ohjelmaa. Luvassa on muun muassa kivoja kilpailuja sekä erilaisia seikkailuratoja ja toimintapisteitä, joissa voi askarrella. Aikuiset voivat sillä välin tutustua lukuisten myynti- ja esittelypisteiden tarjontaan. Golfin parissa viihtyville sopiva kohde on PuulaGolf ja sen vehreät golfkentät. Kyseessä on yksi Suomen parhaista yhdeksänreikäisistä golfkentistä. Ympäristö on siellä erittäin kaunis ja maasto vaihteleva. – Alue on kumpuilevaa ja siellä on paljon vesiesteitä sekä välissä pieniä metsäsaarekkeita. Golfia saa pelata todella luonnon keskellä, sillä kentällä olevissa lammissa uiskentelee sorsia ja alueella näkee myös kuoveja, Pylvänäinen kuvailee. PuulaGolf järjestää Omakotitalonäyttelyn aikana kaikille Green cardin suorittaneille avoimen näyttelykisan, 9-reiän pistebogeyn, jossa parhaat palkitaan. Kilpailuun pääsee mukaan tavallisella greenfeemaksulla ja Omakotitalonäyttelyn pääsylipulla. Näyttelyvieraat voivat käydä tutustumassa myös Pirtin Perinnepuistoon, joka on yksi Kangasniemen suosituimmista nähtävyyksistä ja valtakunnallisestikin merkittävä kohde. Puistoon on koottu yli kaksisataa vanhaa kangasniemeläistä perinnekasvia. Lajit ovat erittäin vanhoja, jopa vuosisatojen ajan paikkakunnalla viljeltyjä. Puistossa voi tavata muun muassa lääke-, koriste- ja maustekasveja. Kasvien lisäksi puistossa voi katsella myös kuvanveistäjä Juhani Saksan veistoksia. Puisto on avoinna veloituksetta yleisölle aikaisesta keväästä myöhäiseen syksyyn. www.kangasniemi.fi

www.kotimaassa.fi

Etelä-Savo

Pieksämäen monipuolista kulttuuritarjontaa tähdittää tänä syksynä muun muassa Kristiina Halkola.

uurten rautateiden risteyspaikkana tunnettu Pieksämäki on tullut tutuksi erityisesti monille junamatkustajille. Erinomaisten kulkuyhteyksien päässä sijaitsevan kaupungin ehdoton vetonaula on kaupungin vahva kulttuuritarjonta. Paikkakunnan kulttuurielämän sykkivä sydän on Kulttuurikeskus Poleeni, jonka monipuolista teatteri-, näyttely- ja konserttitarjontaa täydentävät lukuisat vierailevat teatteriryhmät ja artistit. Kulttuurikeskuksesta löytyy 346-paikkainen sali, kaupunginkirjasto, näyttelytila, kokoustila, lämpiö, takkanurkkaus ja A-oikeuksin varustettu kahvila, jossa toimii myös Lippupalvelun myyntipiste.

Poleenin näyttämöllä vierailee tänä syksynä myös kotimaisen elokuvan kiintotähti Kristiina Halkola, joka näyttelee yhden keskeisistä rooleista Anna Krogeruksen palkitussa näytelmässä Kuin ensimmäistä päivää. Vanhusten hoitokotiin sijoittuvan näytelmän päähenkilönä on Ritva, keski-ikäinen perushoitaja, joka uurastaa määräaikaisesta työsuhteesta toiseen. Koska hän ei osaa sanoa ”ei”, hän tekee usein myös työtovereidensa työvuoroja.

Pieksämäki

Kulttuuria kaikille aisteille Suvi Roselli

Kulttuurikeskus Poleeni ja Pöyhölän pappila

Rakennus on jo itsessään nähtävyys, jota tullaan katsomaan ulkomailta saakka. Modernia arkkitehtuuria edustavan rakennuksen sisääntuloa hallitsee korkea välimerellistä toria muistuttava aula, jossa ihmiset voivat tavata toisiaan.

– Viistosti ylhäältä päin avautuvat suuret ikkunapinnat saavat aulan kylpemään valossa. Klassisen rakennustaiteen elementit toteutuvat esimerkiksi pyöreissä pylväissä, joita löytyy aulasta, näyttelytiloista sekä kaupunginkirjaston puolelta. Kivisen valkeuden lomasta löytyy myös mielenkiintoisia puupintoja, jotka tuovat tuulahduksen pohjoisten metsien tunnelmaa, teatteriohjaaja Eeva Eloranta-Lappalainen kuvailee. Kulttuurikeskus Poleenin syksyn teatteriohjelmistoon sisältyy muun muassa Franz Lehárin operetti Iloinen leski, joka kertoo 1880-luvun Pariisin ylellisistä ja juonittelevista seurapiireistä. Lähes 40 esiintyjän ja elävän orkesterin voimin toteutetun operetin pääosissa loistavat oopperalaulaja Jukka Saarman ja laulajatar Eilamaria Leskinen.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2010

Värikäs työyhteisö koostuu muista pätkätyöläisistä, sivareista ja maahanmuuttajista, joilla kaikilla on omat ongelmansa kannettavanaan. Näytelmän keskeisenä teemana onkin se, miten ylitunnollinen Ritva jaksaa työyhteisössään. Komediallisin aineksin höystetty nykypäivänkuvaus kertoo vanhustenhoidon kriisistä, työntekijöiden kaltoin kohtelusta sekä ennakkoluuloista ja välinpitämättömyydestä toisia kohtaan.

Svengaavia sovituksia Marraskuussa Kulttuurikeskus Poleenissa saadaan nauttia harvinaisesta nykytanssin huippuesityksestä, kun näyttämölle saapuu Helsinki Dance Company, yksi nykytanssin johtavista ryhmistä Euroopassa. Se esittää Kenneth Kvarnströmin kiitetyn tanssiteoksen XPSD. Teos yhdistää 1600-luvun hovitansseista ammennettuja aineksia nykypäivään ja heijastelee näin luomallaan kudelmalla yhteen liittyviä ja yhä uudelleen hajoavia maailmoja.

Pöyhölän pappila Lyhyen kävelymatkan päässä kulttuurikeskus Poleenista sijaitseva Hotelli Savonsolmu tarjoaa erinomaiset yöpymismahdollisuudet Poleenin teatteri- ja konserttiyleisölle. Nelike Marketingin kautta tulevat ryhmäasiakkaat voivat majoittua hotellissa etuhintaan.

Pitopöytä pappilamiljöössä Kulttuurintäyteisen matkan oheen sopii erinomaisesti ruokailu vanhassa idyllisessä Pöyhölän pappilassa, jonka päärakennus on aiemmin tullut tunnetuksi Pieksämäen kappalaisen pappilana. Nykyään se toimii suosittuna tilausravintolana ja häiden, syntymäpäivien ja muiden perhejuhlien viettopaikkana. Vuonna 1820 valmistunut rakennus on säilynyt pitkälti alkuperäisessä asussaan. Sen huoneita koristavat 1800-luvun kaakeliuunit ja hirsilattiat. Ikkunoissa heijastelevat vanhan ajan puhalletut ikkunalasit. Myös pappilan huonejärjestys on säilytetty ennallaan. – Vihreä kamari toimi aiemmin rovastin työhuoneena, keltainen nukkumahuoneena, ruokasali ruokailutilana ja sali olohuoneena. Perällä oli lastenhuoneet, Pöyhölän pappilan emäntä Minna Vihonen kertoo. Huoneet on sisustettu uudelleen tilausravintolakäyttöön. Tyyli on kuitenkin säilynyt rakennuksen hengen mukaisena eli varsin kartanomaisena. – Sali on sisustettu valkeilla kalusteilla, rokokoolla ja kustavilaisilla. Vihreässä huoneessa on barokkia, keltaisessa renessanssia ja violetissa päätyhuoneessa jugendtyyliä. Joulukuussa Poleenissa esiintyy Maria Lund & The Aristocrats. Konsertissa kuullaan kappaleita Maria Lundin vuonna 2008 ilmestyneeltä Ajan sävel –albumilta, joka sisältää useita jännittäviä ja svengaavia sovituksia suomalaisen rockin klassikkokappaleista. Soundi on vahvasti nostalginen ja muistuttaa 1960-luvun poppia ja iskelmää. Kulttuurikeskus Poleenin kirjallisuusmatineat tarjoavat kirjallisuudenystäville mahdollisuuden tavata suosikkikirjailijoitaan. Lokakuussa kulttuurikeskuksessa vierailee tutkija ja kirjailija Virpi Hämeen-Anttila, joka tunnetaan syvällisesti ihmisyyttä kartoittavista romaaneistaan ja tutkimuksistaan. Kirjallisuusmatineassa pohditaan muun muassa kysymyksiä kuka ihminen on ja miten meistä tulee se, joka me olemme.

Pöyhölän pappila tunnetaan paitsi arvokkaasta ympäristöstään, myös runsaasta pitopöydästään. – Tarjolla on aina erilaisia kaloja, kuten lohta eri muodoissaan ja silliä. Pitopöytään katetaan myös liharuokia, kuten karjalanpaistia tai possun fileetä. Salaattivalikoima on monipuolinen kreikkalaisesta salaatista aina kinkkupastasalaattiin ja jälkiruokapöytä seitsemän sortin herkkuja täynnä. Ruokaileminen onnistuu kesäaikaan myös pappilan piharakennuksessa, 1800-luvulta peräisin olevassa entisessä kivinavetassa, jonka seininä toimivat paksut käsin hakatut kivipaadet. Pappilan emäntä kertoo ruokailijoille mielellään paikan värikkäästä historiasta, joka ulottuu aina 1500-luvulle saakka, jolloin paikkaa asutti Pöyhösten suku. Sittemmin tilasta tuli isännätön, kunnes seurakunta hankki sen kappalaispappilaksi vuonna 1684. Pöyhölän pappila sijaitsee Pyhityllä, rauhallisella paikalla noin kolmen kilometrin päässä Pieksämäen keskustasta. Pappilan pihapiiri koostuu pappilarakennuksesta, omistajaperheen asuntona toimivasta vanhasta väentuvasta, kivinavetasta, aitasta sekä majoitustiloista. Pappilaa ympäröi luonnonsuojelualue. www.pieksamaki.fi | www.poleeni.fi | www.nelike.fi | www.poyholanpappila.fi

www.kotimaassa.fi

Etelä-Savo

Kuva: Pekka Utriainen

ykyisen hektisen elämänmenon keskellä yhä useampi kaipaa hiljaisuutta ja rauhaa - paikkaa jossa voi syventyä omiin ajatuksiinsa. Tässä piilee yksi syy Valamon luostarin suureen suosioon. Se nimittäin tarjoaa kävijöille rauhallisen ympäristön hiljentymiseen. Heinävedellä sijaitseva luostari tarjoaa kävijöille myös hengellisiä elämyksiä.

Valamon luostari tarjoaa kävijöille hiljaisuutta ja hengellisiä elämyksiä

Hiljaisuuden hetkiä Kuva: Heinäveden kunta

Suvi Roselli

– Ortodoksiseen perinteeseen kuuluu, että jumalanpalveluksessa voi olla joko koko jumalanpalveluksen ajan tai käydä vain piipahtamassa. Se on aivan luonnollista. Jumalanpalveluksen kesto riippuu kirkkovuodesta ja vuodenajasta, siitä onko esimerkiksi paastonaika tai juhla-aika. Liturgia valitaan sen mukaan. Tavallinen aamupalvelus kestää noin tunnin, mutta paastonaikana jumalanpalvelus voi kestää kolmekin tuntia. Ortodoksiseen jumalanpalvelukseen sisältyy suomenkielinen liturgia, joka esitetään resitoimalla eli laulua muistuttavana puheena. Jumalanpalveluksen aikana esitetään myös monia rukouksia ja ortodoksisia kirkkolauluja sekä poltetaan suitsukkeita. Niillä kuvataan rukousten nousemista Jumalan kasvojen eteen.

Valamon luostarissa käy vuosittain yli 160 000 vierailijaa. Suurin osa heistä saapuu kesäisin. Talvikaudella merkittävimmät sesonkiajat ajoittuvat joulun ja pääsiäisen aikaan. – Ortodoksisessa kirkossa kirkkovuoden suurin juhla on pääsiäinen. Silloin täällä vierailee paljon ihmisiä, jotka haluavat osallistua ortodoksisen pääsiäisen viettoon. Heitä kiinnostaa pääsiäiseen liittyvät tavat ja erilaisuus, Valamon luostarin markkinointipäällikkö Jaana Nykänen kertoo. Ryhmät varaavat itselleen lähes poikkeuksetta opastuskierroksen. Reilun tunnin mittaisen kierroksen aikana kävijöille annetaan

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2010

tuhti tietopaketti luostarin historiasta ja nykypäivästä. Opastuskierroksella käydään tutustumassa luostarin pääkirkkoon ja vanhaan kirkkoon sekä katsellaan lyhyt dvdesitys, johon on koottu kuvakollaasi luostarin menneisyydestä ja nykypäivästä.

Tuohuksia ja suitsukkeita Kaikki jumalanpalvelukset ovat yleisölle avoimia. Niitä järjestetään kahdesti päivässä. Kesällä järjestetään myös iltapäiväisin pieni puolen tunnin mittainen rukoushetki Valamon vanhassa kirkossa. Jumalanpalveluksiin voi tulla myöhässä ja lähteä kesken pois.

– Monet sytyttävät jumalanpalveluksessa tuohuksen ja tekevät ristin merkin. Se on kuitenkin täysin vapaaehtoista. Mehiläisvahasta valmistettujen tuohusten tarkoituksena on kuvata rukousten lämpöä ja rukoilijan rakkautta sitä pyhää kohtaan, jonka ikonin eteen tuohus on sytytetty. Kirkossa kävijät voivat kirjoittaa myös esirukouspyyntöjä. Pappi lukee ne seuraavaa liturgiaa edeltävässä ehtoollisaineiden valmisteluosassa. Niitä ei lueta koskaan ääneen yleisön kuullen. Ehtoolliseen voivat osallistua ainoastaan ortodoksisen kirkon jäsenet. Valamon luostarissa voi tutustua myös näyttelyyn. Kulttuurikeskuksen pysyvässä Valamon historiallisessa näyttelyssä esitellään luostarielämän arkista työntekoa ja kirkollista elämää 1700-luvulta nykypäivään. Vaihtuvassa ensi vuoden kevääseen saakka jatkuvassa näyttelyssä esitellään Grigor

Auerin taideteoksia. Auer tunnetaan erityisesti mestarillisista maisema- ja asetelmamaalauksistaan. Monille yksi retken kohokohdista on risteily. Reittiliikenneristeilyjä järjestetään keskikesällä Valamon ja Lintulan luostareiden välisellä kanavareitillä. Lintulan luostari on yleisölle avoin nais- eli nunnaluostari. Risteilyjä järjestetään myös Täyssinän rauhan rajakivelle sekä Taivallahden kanavalle.

Valamon luostarissa on mahdollista yöpyä. Yöpyminen onnistuu luostarihotellissa, opistohotellissa tai hieman askeettisempaa tasoa edustavissa vierasmajoissa, joista toinen on aikaisemmin palvellut munkkien asuinrakennuksena ja toinen kartanon kärryliiterinä.

Kermansaven koti Heinävedellä sijaitsee kuuluisien luostareiden lisäksi myös kolmas merkittävä nähtävyys, jossa käy vuosittain runsaasti väkeä, nimittäin Tulikivi Oyj:hin kuuluva Kermansaven tehtaanmyymälä. Se sijaitsee vajaan viiden kilometrin päässä Heinäveden keskustasta metsän keskellä vanhassa idyllisessä rakennuksessa, joka toimi vielä 1960-luvulla Heinäveden vanhainkodin navettana. – Kermansavi sai alkunsa, kun yrityksen perustaja Ilkka Paatero tuli Heinävedelle teknokemian tehtaan johtajaksi. Yksi hänen lukuisista harrastuksistaan oli savenvalanta. Niinpä hän vuokrasi tilan harrastustaan varten ja perusti pienen savipajan, Kermansaven myyntipäällikkö Mirja Vänttinen kertoo.

Vuosien varrella toiminta kasvoi siinä määrin, että savenvalannasta tuli Paaterolle täysipäiväinen leipätyö. Hän jätti johtajan tehtävät teknokemian tehtaalla 1980-luvun loppupuolella. Nykyisin Kermansavi on rakennuspinta-alaltaan yli hehtaarin kokoinen moderni keramiikkatehdas.

Kermansaven tuotteet ovat tuttuja kaikille suomalaisille, sillä niitä löytyy lähes joka kodista. Laaja valikoima pitää sisällään erilaisia astiastoja ruoanvalmistukseen ja kattamiseen. Siihen sisältyy myös tutut nimimukit, joita voi tilata räätälöidyin tekstein. Ryhmän vierailuun voi järjestää mukavan yllätyksen tilaamalla jokaiselle etukäteen nimimukit, jotka sitten odottavat valmiina tehtaanmyymälässä.

Monille yksi pääsyy tehtaanmyymälässä vierailuun on talouslaatuisten eli sekundatuotteiden hankkiminen.

samoja kuin priimalaatuisetkin, mutta ne myydään vähintään 20 prosenttia edullisemmin. – Tehtaanmyymälässä myydään myös uniikkituotteita sekä pieniä sarjoja erikoistuotteita, esimerkiksi käsin dreijattuja tai kidelasitettuja astioita. Myynnissä on myös savea, jota käsityöläiset voivat hankkia itselleen.

Talvella rinteeseen Heinäveden keskustan lähellä sijaitsevassa Pääskyvuoren laskettelukeskuksessa kävijöitä odottaa neljä laskettelurinnettä, joilla on pituutta 200 metristä 700 metriin. Rinteet vaihtelevat loivasta lastenrinteestä vaativaan kisarinteeseen. Laskettelukeskuksessa toimii hiihtokoulu, jossa aloittelijat pääsevät tutustumaan ohjatusti laskettelun perusteisiin. Pääskyvuoren laskettelukeskuksen lähimaastossa kulkee myös hoidettuja murtomaalatuja yhteensä 33 kilometriä. Valaistuja latuja on kahdeksan kilometriä. Latujen varrelta löytyy laavu ja kota taukoja varten. Kevättalven auringosta voi nauttia järven jäälle tehdyllä ladulla. Pääskyvuoresta lähtee myös 160 km:n mittainen moottorikelkkareitti. Kahvion palvelut ovat sekä hiihtäjien että moottorikelkkailijoiden käytettävissä.

http://matkailu.heinavesi.fi

– Kermansaven laatukriteerit ovat todella kovat ja savi on elävä luonnonmateriaali. Joskus tuotteisiin tulee pilkkuja tai lasite on hieman väärän värinen. Tavallisten kuluttajien silmissä tällaiset tuotteet ovat melkein

www.kotimaassa.fi

Etelä-Savo

Raipion mylly. Kuva: Juvan kunta

Matleena Ikonen

ikkelin pohjoispuolella sijaitseva Juva tarjoaa matkailijalle parasta, mitä Etelä-Savosta löytää saattaa: virikkeitä aktiivisen elämään, monipuolisia nähtävyyksiä, persoonallisia tapahtumia ja sykähdyttäviä kulttuurielämyksiä. Juvalla oli asutusta jo kivikaudella, ja ensimmäiset uudisasukkaat ovat asettuneet Saarijärven rannoille luultavasti jo 1200-luvulla. Juva on Suomen vanhimpia suurpitäjiä, josta on myöhemmin erotettu muun muassa Sääminki, Kuopio, Pieksämäki ja Joroinen. Savolaisuuden sydämessä sijaitseva Juva edustaa savolaisuutta parhaimmillaan: Juva on aito, elinvoimainen ja iloinen.

Juva

valoisa pikkukunta

valtateiden risteyksessä Vanhan Kilkkilän ovi on kutsuvasti auki.

Vanhan myllyn tunnelmaa Härkälän kylässä sijaitseva Rapion Mylly kuuluu maamme vanhimpiin yhä toimiviin teollisuuslaitoksiin ja sen yhteydessä toimii myös tunnelmallinen myllykahvila. Mylly aloitti toimintansa jo vuonna 1812, jolloin kenttäsihteeri Karl Fredrik Hammaren rakennutti ensimmäisen luvanvaraisen myllyn sen nykyiselle paikalle Rapionkosken äärelle. Kylällä puhutaan, että paikalla olisi toiminut mylly jo 1700-luvulla, mutta että se olisi jouduttu purkamaan pois luvattomana. Niin tai näin, myllytoiminnalla on Härkälässä pitkät perinteet, joita vielä nykyisinkin kunnioitetaan. Tuotannossa yhdistetään vanhat myllärin perinteet sekä myllyteollisuuden uusin tietotaito. Myllyssä tehdään pääasiassa kauppajauhatusta, mutta

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2010

pienimuotoisesti sen rinnalla suoritetaan myös tullijauhatusta sekä asiakkaiden omien viljojen jauhatusta. Rapion myllyn raaka-aineiden alkuperä on lähiseudun viljelijöiden pelloissa. Myllyssä on korkeat laatuvaatimukset, mikä tarkoittaa sitä, että jokaisen viljaerän laatu varmistetaan omassa viljalaboratoriossa, minkä jälkeen suoritetaan koejauhatus ja koeleivonta. Vasta sitten päätetään, onko viljaerä riittävän hyvälaatuinen tuotantoon.

Hengähdä hetkeksi Matkailijalle historiallinen myllymiljöö vehreän luonnon keskellä on aitoja elämyksiä tarjoava pysähdyspaikka matkailijalle. Kesäinen Myllykahvila tarjoilee herkullisia leivonnaisia ja Myllypuodissa on runsas

valikoima oman myllyn tuotteita mukaan viemisiksi. Vanhaan valta-akselihuoneeseen rakennettu kahvila tarjoaa rauhallisen pysähdyksen sillekin, jonka kaasujalkaa tahtoo kiire painaa. Vehreän luonnon keskellä, kosken kohinassa aito luonnonrauha on käsin kosketeltavissa, ja kahvilan aito myllytunnelmaa äänineen ja tuoksuineen siivittää mielikuvituksen myllyn menneisiin vaiheisiin. Kosken kuohuja kuunnellessa on hyvä nauttia perinteitä noudattaen valmistetuista leivonnaisista. Myllymiljöö on luokiteltu kulttuurihistoriallisesti merkittäväksi kohteeksi. Vuonna 2003 Seura-lehti valitsi Rapion matkailun Suomen Helmeksi.

Tapahtumien ja tunnelman Vanha Kilkkilä Sille, joka nauttii aidosta eteläsavolaisesta tunnelmasta ja historian kosketuksesta, Tuhkalan kylässä sijaitseva Vanha Kilkkilä tarjoaa keitaan, jossa nykypäivän kiireet unohtuvat ja historia tulee aivan likelle. Vanhan Kilkkilän idyllinen puutarha on muokkautunut monien emäntien ahkerissa käsissä: perennaistutusten ja ruusupensaiden lisäksi pihan satoa on myös myytävänä. Kuivatut yrtit, siemenet, kukkakimput ja viinimarjat ovat persoonallisia tuliaisia tai mukavia kotiin viemisiä. Pihapiirin rakennuksilla, joihin kuuluvat päärakennus, talli, aitta, sauna, puuliiteri ja pellon laidalla sijaitseva heinälato, olisi monta tarinaa kerrottavana, sillä paikalla on sijainnut talo jo ainakin 1800-luvun puolivälistä asti. Kesäaikaan Vanha Kilkkilä tarjoaa matkailijalle monenlaista nähtävää: puutarhan sulojen ihastelun lisäksi voit tutustua Aittagalleriassa sijaitseviin maalauksiin, ihailla Aittapuodissa lähialueen taitajien käsitöitä tai juoda Tupakahvilassa pannukahvit kotileivonnaisten kera. Kesäsunnuntaisin tilalla myydään mukaan talon omaa, tuoretta maalaisruisleipää. Tupakahvilassa myynnissä on myös talonväen omia käsitöitä vaikkapa tuliaisiksi. Joulun alla Vanhan Kilkkilän tuvan valloittaa perinteinen tunnelma, leivinuunin lämpö ja kotileivonnaisten herkullinen tuoksu. Aitassa ja tuvassa pidetään joulumyyjäiset, josta löytyy paikallisia käsitöitä, kodin koristeita, joulukortteja, joululeivonnaisia ja talon ruisleipää niin oman joulun iloksi kuin pukin konttiinkin.

Ryhmille Vanha Kilkkilä on ihanteellinen retkikohde. Jouluna ryhmille on saatavana tilauksesta tunnelmalliset pikkujoulukahvit ja/tai joulupuuro, mutta myös kesäaikaan tilalla järjestetään ryhmäretkiä erilaisten teemojen, kuten puutarha ja kuvataide, ympärille. www.juva.fi

Vanhassa Kilkkilässä on upea puolen hehtaarin puutarha.

www.kotimaassa.fi

Etelä-Savo

Matleena Ikonen

eskellä kauneinta Itä-Suomea, Wehmaan Kartanon mailla levittäytyvät hakamaat, joilla laiduntaa lauma luomulypsäviä. Miljöö on niin suomalainen kuin kuvitella saattaa, mutta vanhaan talliin astuessa vastaan ei tulekaan hevosen hirnuntaa vaan eurooppalaisten vaatetalojen muotimerkkejä: Armani jeans, Barbour, Beretta… Joku tässä yhtälössä ei tunnu täsmäävän. Butiken på Landet Juvalla sijaitsee kaukana Euroopan muotihuoneista, mutta niiden laatumerkit ovat löytäneet tiensä vanhaan talliin Kerstin Grotenfeltin myötä. Ruotsin kuninkaan ratsutilana aikanaan palvellut Wehmaan Kartano on ollut saman suvun omistuksessa yli 200 vuotta, ja nykyisen isäntäparin, Kerstinin ja hänen miehensä Nilsin, hallinnassa vanha ratsutila on muuttunut nykyaikaiseksi luomutilaksi. Myös syksyllä 2001 sivubisnekseksi vanhaan talliin perustettu vaatekauppa on nykyisin tärkeä osa tilan toimintaa ja se houkuttelee tilalle vieraita läheltä ja kaukaa.

Butiken på Landet

– pieni pala Eurooppaa Erilainen shoppailuelämys Juvan kauppa on Suomen ensimmäinen Butiken på Landet -ketjun liike – muut myymälät sijaitsevat Huittisissa, Haaparannassa ja Porvoossa. Konsepti on peräisin Ruotsista, ja vaikka kaikki ketjun liikkeet toimivat itsenäisesti, ne noudattavat samoja periaatteita: hyvä laatu, hyvä palvelu ja korkeatasoinen asiantuntemus. Useimmat Butiken på Landet -liikkeet sijaitsevat maatiloilla kaukana kaupunkien vilinästä. Niiden periaatteena on tarjota kokonaisvaltainen shoppailuelämys miellyttävässä miljöössä, jossa asiakkaalla on mahdollisuus kierrellä rauhassa ja kiireettömästi kauniiden vaatteiden lomassa, samalla ympäristöstä nauttien. Butiken på Landet on pääasiassa vaatekauppa, josta löytyy vaatteita joka lähtöön: korkealaatuisia käyttövaatteita, juhlavaatteita, tweedtakkeja, kenkiä, loden- ja vahakangastakkeja, laukkuja, hattuja jne.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2010

Juvalle Butiken på Landet rantautui Kerstin-emännän innostuksesta. Hän oli itse vieraillut vastaavassa liikkeessä Ruotsissa ja oli varma, että samanlainen konsepti menestyisi myös Suomessa. Ja menestyihän se – toimintavuosia on takana jo yhdeksän ja oma tytär Anna on aktiivisesti mukana kaupan pyörittämisessä. Wehmaan Kartanon kauppaan ovat löytäneet sekä paikalliset asukkaat että turistit, kertoo Anna GrotenfeltPaunonen. – Matkailusesonkien aikana eli kesällä, jouluna, pääsiäisenä ja hiihtolomilla meillä käy valtavasti turisteja, sillä loistava sijainti aivan 5-tien tuntumassa tekee tästä helpon paikan poiketa. – Ihmiset tulevat meille mökkimatkallaan tai ollessaan matkalla pohjoisen hiihtokeskuksiin. Meillä on lähellä myös isoja kesän juhlia kuten Savonlinnan Oopperajuhlat, balettitapahtuma ja Kuopio tanssii ja soi, jotka tuovat alueelle paljon turisteja.

Wehmaan Kartanon tila toimii edelleen, ja siellä tuotetaan luomumaitoa, jota TeaHousessa käytetään muiden paikallisten tuottajien tuotteiden kera.

Kupponen kuumaa? Kaupan yhteyteen Wehmaan Kartanon vanhaan talliin on avattu myös Suomen ensimmäinen englantilaistyyppinen teehuone. TeaHouse on erikoistunut englantilaiseen teeperinteeseen, ja on ainoa paikka Suomessa, jonka listoilta löytyy aito ja alkuperäinen Afternoon Tea. TeaHousen valikoimissa on yli 40 erilaista teelaatua: mustaa, vihreää ja valkoista teetä sekä oolongia ja rooibosta. Moisesta kirjosta löytyy varmasti oikea laatu vaativimmallekin asiakkaalle! TeaHouse vaalii englantilaista teeperinnettä kokonaisvaltaisesti. Teehuoneen

– Valmistamme kaikki meillä tarjottavat leivonnaiset itse ja teemme mahdollisimman paljon yhteistyötä lähialueen jauhojen, marjojen ja mausteiden tuottajien kanssa, ja käytämme mahdollisuuksien mukaan luomutuotteita kuten jogurttia, piimää ja kermaa, Anna Grotenfelt-Paunonen sanoo. – Meiltä saa myös mukaan paljon teehen ja teekulttuuriin liittyviä tuotteita kuten teekirjoja, irtoteetä ja myös syötäviä herkkuja. ruusukankaat ja kukkatapetit johdattavat teenautiskelijan autenttiseen kokemukseen, jonka aikana voi oikeasti kuvitella istuvansa vaikkapa Bedfordin herttuan kanssa kupillisella maaseudun rauhassa.

www.butikenpawehmais.fi

www.kotimaassa.fi

Kuva: Markku Pöysti

Etelä-Savo

Tropiikin ainutlaatuisuudesta voi nauttia myös Sulkavalla

Etelän eksotiikkaa & Pohjolan kauneutta Suvi Roselli

oni suomalainen haaveilee lomamatkasta tropiikin lämpöön. Kaikilla ei kuitenkaan ole mahdollisuutta lähteä kaukomaille. Siksi onkin hienoa, että etelän tropiikista voi nauttia nyt myös kotimaassa. Sulkavalla toimii nimittäin yksityinen kasvitieteellinen puutarha, Lumikukka, joka on erikoistunut tropiikin orkideoiden kasvattamiseen ja esittelyyn. Puutarhan kokoelmassa on edustettuna peräti 1500 erilaista orkideaa. Yksittäisiä kasveja löytyy noin 10 000 kappaletta, joten tunnelma puutarhassa on viidakkomainen ja kukkaloisto melkoinen.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2010

– Orkidea on komeasti kukkivista lajeista pisimpään kukkiva. Se voi kukkia yhteen menoon esimerkiksi kahdeksan kuukautta. Huonoimpana päivänä täällä on kukassa noin tuhat kasvia, parhaana parituhatta. Yhdessä orkideassa on satoja kukkia, joten yksittäisten kukkien määrää on lähes mahdotonta laskea, orkidea-asiantuntija diplomi-insinööri Pekka Ranta kertoo. Kasvit on tuotu Suomeen muun muassa Brasiliasta, Argentiinasta, Intiasta, Thaimaasta ja Indonesiasta. Suurimmat orkideat ovat pallon muotoisia ja halkaisijaltaan 1,5 metrin kokoisia. Kesällä Lumikukassa voi ihastella myös tropiikin perhosia. Kohde on ainutlaatuinen koko Pohjolassa. – Ulkomaisten kävijöiden puheista päätellen tämä lienee koko Euroopan komeimmin kukkiva orkideatalo. Lumikukassa vierailee runsaasti erilaisia ryhmiä. Vierailun aluksi Ranta esittelee kävijöille orkidean kasvina sekä kertoo miten sitä

hoidetaan. – Monilla on sellainen käsitys, että orkideankasvatus on vaikeaa. Päinvastoin orkidea on kukkivista huonekasveista helpoimmin hoidettava. Ennen se oli vaikeaa, kun orkideoita kasvatettiin kompostimullassa ja juuret kuolivat. Oikea kasvualusta on suomalaisen männyn kilpikaarna. Sitä voi kerätä metsästä vanhojen mäntyjen kannoista. Tropiikissa orkideat kasvavat puiden oksilla. – Normaali huonelämpötila ja ilmankosteus riittävät. Orkidea viihtyy valoisalla ikkunalla ja jopa suorassa auringonvalossa. Lumikukassa on myynnissä laaja valikoima erilaisia orkideakasveja sekä tarvikkeita orkidean kasvatukseen. Kävijät voivat hankkia sieltä kotiin viemisiksi myös Pekka ja Tuulikki Rannan kirjoittamia orkideakirjoja. Lumikukka sijaitsee Sulkavan entisellä vanhainkodilla. Päärakennuksessa toimii majatalo, josta löytyy majoitustilat 50 hengelle. Alakerrassa on kahvila.

Palaveri luonnon keskellä Kiireisen arjen uurastuksen keskellä ajatus työpalaverista rauhallisessa ympäristössä luonnon keskellä kuulostaa varmasti houkuttelevalta. Yksi tapa toteuttaa tämän kaltainen visio, on vaihtaa kauluspaidat ja jakut väljempiin vaatteisiin ja lähteä työporukan kanssa melomaan Sulkavan Oravareitille. Kyseessä on yhteensä 57 kilometrin mittainen melontareitti, joka alkaa Juvalta ja päättyy Sulkavalle. Oravareitti kulkee vaihtelevasti järvi- ja jokimaisemissa. Matkan varrella tulee vastaan myös koskia. Reitin alkupäässä on enemmän jokiosuuksia, mutta loppupäässä kosket ovat voimakkaampia. Koko reitin melominen kestää kahdesta kolmeen vuorokautta melojista riippuen. Reitin puolessa välissä sijaitsee Sulkavan Oravanpesät –niminen matkailuyritys, joka järjestää ryhmille melontaretkiä. Niihin sisältyy välineiden lisäksi ruoka- ja majoituspalvelut. – Kuljetamme asiakkaat ja kanootit ennalta sovittuun paikkaan ja annamme perehdytyksen melontaan. Sitten asiakkaat melovat meille. Täällä heitä odottaa ruoka, lämmin sauna ja majoitus. Seuraavana päivänä he voivat jatkaa reittiä eteenpäin sovittuun paikkaan, yrittäjä Pasi Vironen kertoo

Yöpyminen tapahtuu kevythirsisissä neljän hengen mökeissä, joita paikasta löytyy yhteensä kuusi kappaletta. Majoittua voi myös Oravanpesien piilopirtissä. Siihen mahtuu majoittumaan kuusi ihmistä ja saunakamariin neljä. Tunnelmallinen vanhoista riihen hirsistä rakennettu piilopirtti sijaitsee luonnonkauniilla paikalla Kaitajärven rannalla. Sitä vuokrataan ympäri vuoden mökkikäyttöön. Oravareitti sopii Virosen mukaan yhtä hyvin melonnan aktiiviharrastajille kuin vasta-alkajillekin. – Keväällä vesi on vielä kylmää ja korkealla. Silloin täällä käy enimmäkseen aktiiviharrastajia, jotka hakevat haasteita, mutta kesä-heinäkuussa kävijöiden joukossa on paljon lomalaisia ja perheitä. Melonnan ohessa Oravanpesillä voi harrastaa kalastusta. Kalastusvälineitä voi vuokrata paikanpäältä. Kaitajärvessä pääkaloina ovat hauki ja ahven. Lähellä sijaitsevalla Kyrsyänjärvellä pyydykseen voi tarttua myös kuhaa, siikaa ja taimenta. Erityisen eksoottisen kalastuskokemuksen tarjoaa öinen muikun nuottaus paikallisen kalastajan matkassa.

Lapsiystävällistä lomailua Hyvä rauhallinen lomakohde korkeatasoisesta mökkielämästä pitäville löytyy Saimaan rannalta, Lomakeskus Kukkapäästä. Yritys vuokraa ympärivuotisesti 21 saunallista, täysin mukavuuksin varustettua loma-asuntoa noin seitsemän kilometrin päässä Sulkavan keskustasta. Loma-asunnoista löytyy petipaikat viidelle hengelle, mutta tarvittaessa yösija voidaan järjestää lisävuoteilla jopa kahdeksalle. Lomakeskus Kukkapään hirsisessä päärakennuksessa toimii viihtyisä ravintola sekä A-oikeuksin varustettu drinkkibaari. Yläkerrasta löytyy leikkihuone, jossa lapset voivat viettää mukavasti aikaa sadepäivän sattuessa kohdalle. Lomakeskus on siinäkin mielessä ympäristönä varsin lapsiystävällinen, että sitä ympäröivät matalat hiekkarannat. Suuremmat ryhmät voivat varata itselleen viidentoista hengen saunan sekä nauttia iltapalaa sen yhteydessä olevassa takkatuvassa. Saunarakennukseen sisältyy myös suuri terassi, jossa on mukava istuskella vilvoittelemassa saunomisen jälkeen. Loma-asuntojen takapihoilta avautuvat hyvät marjastus- ja sienestysmaastot. Talvella ympäröivään luontoon voi tutustua myös hiihtämällä. Hiihtovälineitä voi vuokrata lomakeskuksesta. www.sulkava.fi

Kuva: Pekka Ranta

Kuva: Markku Pöysti

Ruokailu järjestetään ryhmän koon ja sään mukaan joko ruokailukatoksessa, puolijoukkueteltassa, kodassa tai hirsimökissä.

Saunominen onnistuu puulämmitteisessä tai sähkölämmitteisessä saunassa. Lokakuun alusta alkaen melojat voivat saunoa myös uudessa kahdentoista hengen savusaunassa, jonka yhteydessä on takkatupa.

www.kotimaassa.fi

Etelä-Savo

Suurten vesistöjen keskellä sijaitseva Puumala on hyvä kohde erityisesti veneilijöille. Suvi Roselli

JP-Ravintolat

Puumala Saimaan Gib P

ientä rauhallista Puumalan kuntaa kutsutaan toisinaan Saimaan Gibralttariksi kunnan keskeisen sijainnin vuoksi, sillä Puumala sijaitsee suurten vesireittien varrella. Kirkonkylän vilkas ja lämminhenkinen vierassatama henkii kesäisin myös etelänmaiden tunnelmaa houkutellessaan luokseen varsin kansainvälisen joukon matkailijoita, joista monet ovat tulleet hyvinkin kaukaa viettämään kesälomaansa Saimaan luonnonkauniissa järvimaisemissa.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2010

Matkailijoita palvelee satamassa ravintola, kahvila, kauppa sekä sataman infopiste. Matkailuneuvontaa saa myös keskustassa sijaitsevasta kunnan matkailuinfosta. Sähköpostit voi käydä tarkistamassa vierassataman nettipisteellä. Satamaan tuo eloa vilkas torialue, jossa myydään vihanneksia, marjoja, sieniä, erilaisia kädentaidon tuotteita ja perisavolaista herkkua, lörtsyä. Vierassatama sijaitsee aivan Puumalan keskustan tuntumassa, joten muutkin matkailijoiden tarvitsemat palvelut löytyvät lyhyen kävelymatkan päästä. Kirkonkylän vierassatama on erittäin suosittu, sillä se tarjoaa lisäksi Etelä-Savon kattavimmat satamapalvelut.

Aivan sataman kupeessa sijaitsee yksi Puumalan nähtävyyksistä, kirkonkylän maisemaa hallitseva komea Puumalansalmen silta, joka on Suomen neljänneksi pisin maantiesilta. Sillä on pituutta yhteensä 781 metriä ja korkeutta 28,5 metriä. Sillalla on näköalatasanne, jonne pääsee kätevästi lasihissillä. Rohkeimmat voivat kivuta rappuja pitkin vieläkin ylemmäs, noin 37 metrin korkeudessa sijaitsevaan näköalakahvilaan.

Vanha sahamiljöö Veneilijöiden ja muiden kesänviettäjien suosima kohde on myös vain kahdeksan kilometrin päässä kirkonkylästä sijaitseva Sahanlahti. Paikalla toimi vuoteen 1936 saakka yksi Saimaan seudun vanhimmista

Kirkonkylän vierassatama. Kuva: Puumalan kunta

raltari

Sahanlahden yksi erikoisimmista kohteista on osittain veden päälle rakennettu nostalginen rantamakasiini. Kyseessä on ravintolaksi muutettu entinen venevaja. – Harvassa paikassa voi istuskella sisällä kahvikupposen ääressä siten, että jalkojen alta näkyy vesi, JP-Ravintoloihin kuuluvan Sahanlahden isäntä Markku Katajala toteaa. Rantamakasiinissa on myös paviljonkiosa, jossa voi tanssia. Viikonloppuisin tarjolla on elävää musiikkia.

Pajapirtin erähenkistä eksotiikkaa.

sahalaitoksista. Sahanlahdessa on edelleen pystyssä useita vanhoja rakennuksia sahan kukoistuskaudelta. Entisessä sahanvalttarin eli tilanhoitajan rakennuksessa toimii satapaikkainen kartanoravintola. Menneistä ajoista muistuttaa myös pihapiirissä sijaitseva museorakennus, joka toimi aikaisemmin kahden työläisperheen kotina.

Vanhan ajan tunnelmaa tarjoaa myös suuri 12 hengen savusauna sekä idyllinen puusauna, jonka erikoisuutena on saunan sijainti aivan lammen rannassa. Saunan kuistilta voi pulahtaa suoraan järveen. Sahanlahti on täyden palvelun satama, josta löytyy veneilijöille yli 50 vierasvenepaikkaa. Vierailijat voivat yöpyä myös Sahanlahden hyvin varustelluissa ympärivuotisissa rantamökeissä tai kartanoravintolan lähellä sijaitsevassa Järvihotellissa. Puumala on mitä suurimmassa määrin kesäkunta, sillä sen väkiluku vähintään kolminkertaistuu keskikesällä noin 3700 vapaaajan asunnon ansiosta. Puumalaan saapuu

Sahanlahti palvelee yksityis- ja yritysasiakkaitaan ympäri vuoden.

Toinen Sahanlahden erikoisuus on Pajapirtti, joka on erityisesti erähenkistä eksotiikkaa kaipaaville sopiva kohde. Kyseessä on keskiaikaistyylinen ravintola, jonka keskellä on tulisija. – Ruoka valmistetaan avotulella. Pajapirtillä voi nauttia esimerkiksi loimulohta, lihavartaita tai paistaa nuotiolettuja.

kesäisin myös runsaasti mökinvuokraajia. Mökkimajoitusta tarjoavat lukuisat majoitusyrittäjät. Vuokrattavat mökit ovat pääsääntöisesti sähköistettyjä ja hyvin varusteltuja. Niiden perusvarustukseen sisältyy soutuveneen käyttömahdollisuus. Osa mökeistä on ympärivuotisessa käytössä. Kunnan alueelta löytyy myös aamiaismajoituspaikkoja. www.puumala.fi/matkailu

www.kotimaassa.fi

Etelä-Savo

Kuvat kalliossa kertovat kivikautisen kansan arvostuksen kohteista vuosituhansien takaa.

Kallio taidetta Ristiinassa Suvi Roselli

Timo Särkkä

asioita. Astuvansalmen kalliomaalauksista tekee erityisen nimenomaan kohteessa esiintyvien kuvien suuri määrä. Maalauskokonaisuuteen sisältyy peräti 65 erilaista kuvaa, kun suurin osa Suomen kalliomaalauskokonaisuuksista sisältää vähemmän kuin viisitoista kuvaa.

aimaalla sijaitseva Ristiina teki 1600-luvulla niin suuren vaikutuksen kreivi Pietari Braheen, että hän päätti perustaa sinne pitäjän. Brahen kerrotaan todenneen, että ”siellä on enemmän katselemista kuin kukaan saattaa uskoa”. Nykyajan matkailijat voivat todeta saman vieraillessaan tässä luonnonkauniissa noin viiden tuhannen asukkaan kunnassa, jonka maisemia hallitsevat viehättävät vesireitit, suojaisat poukamat ja jylhät metsät.

Astuvansalmen kalliomaalauksissa on kuvattu muun muassa hirviä, ihmishahmoja, kämmenten ja tassujen jälkiä, veneitä, geometrisia kuvioita sekä vaikeammin tulkittavia katkelmia. – Hirvi on maalausten perusteella ollut uskomattoman tärkeä eläin näille ihmisille, paljon tärkeämpi kuin esimerkiksi karhu. Syynä voi olla se, että hirvi oli sen aikaisille ihmisille tärkeä riistanlähde. Siitä saatiin myös nahkaa vaatteita varten. Ehkä näillä kuvilla on haluttu taata hyvä pyyntionni.

Ristiinan merkittävin nähtävyys sijaitsee Astuvansalmella, parinkymmenen kilometrin päässä Ristiinan keskustasta. Kyseessä ovat pystysuorassa kalliopinnassa noin kymmenen metriä vedenpinnan yläpuolella sijaitsevat Pohjoismaiden suurimmat kalliomaalaukset.

Kalliomaalausten ikä on ajoitettu vedenpinnan korkeuden perusteella.

Punamultamaalilla tehtyjä kalliomaalauksia esiintyy Suomessa enimmäkseen Saimaan, Kymijoen ja eteläisen Päijänteen vesireittien solmukohdissa. Arkeologi Leena Lehtisen mukaan kalliomaalaukset olivat siellä asuneen ja liikkuneen kivikautisen väestön tapa kuvata

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2010

– Koska kalliomaalaukset on tehty vedestä käsin, asiantuntijat ovat arvioineet vedenpinnan korkeuden perusteella, milloin maalaaminen veneestä on ollut mahdollista, Lehtinen selittää.

Näin kalliomaalausten iäksi on saatu 6000–4500 vuotta. Kalliomaalausten näkyvyys vaihtelee suuresti sääolosuhteiden mukaan. – Pilvinen ilma on paras niiden katseluun. Aurinkoisella ilmalla näkyvyys on merkittävästi heikompi, varsinkin jos kalliopintaan osuu kovasti varjoja. Astuvansalmen kalliomaalauksille pääsee autolla kääntymällä Ristiinan kirkonkylältä Puumalan suuntaan ja ajamalla 21 kilometrin päässä sijaitsevalle paikoitusalueelle, mistä matka jatkuu kolmen kilometrin pituista patikkapolkua pitkin. Lehtisen mukaan kohde sopii hyvin lapsiperheille, mutta ei liikuntarajoitteisille. Kalliomaalauksille pääsee kätevästi myös veneellä, sillä kohde sijaitsee Yöveden rannalla. Maalaiselämää 1800-luvulla Astuvansalmen kalliomaalausten lähellä sijaitsee toinenkin valtakunnallisesti merkittävä kohde, Pien-Toijolan talomuseo. Se koostuu kaikkiaan 28 rakennuksesta, jotka on rakennettu 1700- ja 1800-luvuilla. Matkailijoille avautuu kohteessa harvinainen mahdollisuus tutustua poikkeuksellisen hyvin säilyneeseen 1800-luvun maatilaan, sillä talomuseon kaikki rakennukset sijaitsevat edelleen alkuperäisillä paikoillaan. Tila on ollut saman suvun omistuksessa vuodesta 1672 lähtien. Talomuseon rakennukset muodostavat tiiviin rykelmän, jonka keskelle jää suuri neliömäinen piha. Sitä ympäröi maatilan päärakennus, suuri kivinavetta sekä lukuisat aitat, kuten jauhoaitta, humalaaitta, vaateaitta, liha- ja kala-aitta ja nahka-aitta. Museoalueelta löytyy myös hevostalli ja savusauna. Navetan ylisille kootussa näyttelyssä on esillä vuodenkiertoon liittyviä arkipäivän tarvekaluja. Päärakennuksessa voi tutustua ruuan- ja vaatteidenvalmistukseen liittyvään esineistöön. Ristiina on tullut tunnetuksi myös kuuluisista asukkaistaan. Paikkakunnalla on vaikuttanut muun muassa eversti Yrjö Maunu Sprengtporten, joka ylläpiti Ristiinassa yksityistä sotakoulua 1700-luvulla. Myös kansallisrunoilija Johan Ludvig Runebergin kirjoittamista Vänrikki Stoolin tarinoista tutut Suomen sodan sotapäälliköt eversti Otto von Fieandt ja everstiluutnantti Joakim Zakris Duncker olivat ristiinalaisia. www.ristiina.fi

Ristiinan Pien-Toijolan talomuseosta. Kuva: Sirpa Pyrhönen

www.kotimaassa.fi

Etelä-Savo Messualue vuotta ennen loma-asuntomessuja.

Loma-asuntomessut 2011

Mäntyharjulle nousee

ekotehokas mökkialue Matleena Ikonen

Mäntyharjun kunta

äntyharju tuntuu oikeastaan aivan itsestään selvältä valinnalta järjestyksessään yhdeksänsien lomaasuntomessujen pitopaikaksi. Kunta on jo ennestään yksi maamme suosituimmista mökkikunnnista, ja miksei olisi: Mäntyharju levittäytyy peräti kolmen historiallisen maakunnan alueelle: Savon, Karjalan ja Hämeen, mikä takaa sen, että aika moni suomalainen tuntee olevansa Mäntyharjulla kuin kotonaan.

Mahdollisuuksia aktiivilomailuun… ...ja aktiivilöhöilyyn Pähkinälehdon nimessä on romantiikkaa, lupaus taianomaisuudesta ja luonnon rauhasta. Alue onkin omiaan luonnonystävälle,

Messualue edustaa suomalaista mökkiunelmaa puhtaimmillaan: veden äärellä, luonnon keskellä, kuitenkin kohtuullisen ajomatkan päässä palveluista ja kaupunkien tarjoamasta vaihtoehtolomasta. Messualue Pyhäkosken Pähkinälehto sijaitsee 10 km Mäntyharjun keskustasta, kirkasvetisen Pyhäveden rannalla. Lähin kaupunki on Mikkeli, jonne matkaa kertyy noin 40 kilometriä. Luonnoskaunis messualue on kooltaan noin 29 hehtaaria, ja sille on kaavoitettu 13 omarantaista ja 12 kuivanmaan tonttia. Lisäksi alueen välittömässä tuntumassa on 5 omakotitonttia.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2010

Ilmakuva Mäntyharjun messualueesta.

joka haluaa samoilla metsissä tai ottaa vedet haltuun. Aika kuluu mukavasti ihan vain järvelle katsellen ja ikihonkien kuiskailua kuunnellen, mutta jos joutenolo alkaa tympiä, messualueen rannasta pääsee näppärästi myös uimaan, veneilemään tai koettelemaan kalaonneaan läheiselle Miekankoskelle.

Pähkinälehto tarjoaa tekemistä ja näkemistä paitsi tuleville mökkiläisille myös messuvieraille. Lähistöltä löytyy opastettuja hiihto-, melonta- ja pyöräilyreittejä ja Pyhäkosken laavulta lähtee noin 10 kilometrin pituinen ulkoilureitti, joka kiertää aivan messualueen tuntumassa. Maailman suurin valtatiellä sijaitseva puusiltakin, Vihantasalmen Honkahimmeli, sijaitsee myös aivan lähellä, vain reilun kahden kilometrin päässä messualueelta.

Ekotehokas rakentaminen on tätä päivää Ekotehokkuus ja ympäristöystävällisyys ovat tulleet arkipäiväksi myös rakennusteollisuudessa. Mäntyharjulla ekotehokkuuteen on kiinnitetty erittäin paljon huomiota, ja ympäristöystävällinen rakentaminen onkin nostettu messujen pääteemaksi. Pähkinälehdosta rakennetaan ainutlaatuisen ympäristöystävällinen loma-asuntoalue, mikä näkyy kaikessa ja kaikkialla: messukohteiden ja alueen innovatiivisessa rakentamisessa, messutapahtumissa ja oheispalveluissa. Rakentajia ovat opastamassa alan huippuasiantuntijat muun muassa Aalto-yliopistosta ja VTT:stä. Aalto-yliopisto tuo myös messualueelle Luukku-nollaenergiatalon, joka on suomalaisen rakentamisen ja ekotehokkuusosaamisen mallitalo. Loma-asuntomessut on mukana myös syyskuussa 2008 käynnistetyssä EkoLATuhankkeessa, jossa tutkitaan loma-asumisen ekotehokkuutta. Hankkeen tavoitteena on löytää luotettavia ja käyttökelpoisia menetelmiä loma-asumisen ratkaisujen ekotehokkuuden osoittamiseksi sekä

Loma-asunto valmistumassa Pyhäveden rannalle.

luoda käytäntöjä ekotehokkuustavoitteiden asettamiseen maankäytön suunnittelussa ja edistää ekotehokkuuden merkitystä osana loma-asuntorakentamisen menestyksekästä liiketoimintaa. EkoLATu-hanketta koordinoi Mäntyharjun Seudun Elinkeinojen Kehitys Oy, ja sen tutkimustulokset esitellään lomaasuntomessuilla.

Unelmien mökki unelmapaikalle Espoolainen Kyyrön 2-lapsinen perhe on yksi Pähkinälehdon uusista mökkiläisistä. Perheen isä, Marko Kyyrö, on kotoisin Ristiinasta, ja perhe oli etsiskellyt mökkitonttia jo aiemmin Ristiinan suunnasta. Anja ja Marko Kyyrölle nousee Pähkinälehtoon moderni, pulpettikattoinen loma-asunto. Kuva: Jouni Orava

Mäntyharjun osastoon törmättiin messuilla Helsingissä, ja Pähkinälehdossa vierailun jälkeen paikka tuntui juuri omalta. – Mökkitontin löytyminen oli oikeastaan aika sattumaa. Tontti, jonka halusimme, oli jo varattu, mutta sanoimme ottavamme sen, mikäli kauppoja siitä ei tule. Kaupat peruuntuivat, joten saimme lopulta messualueelta juuri sen tontin, jonka halusimme, Marko Kyyrö kertoo. Ostopäätökseen vaikutti paitsi isännän kotiseudun läheisyys, myös messurakentamisen helppous, sillä kunnallistekniikka kun vedettiin alueelle kunnan puolesta. Heti Kyyröjen tontin alapuolella on uimapaikka, mikä osaltaan edesauttoi paikan valinnassa. Perheessä on 4- ja 11-vuotiaat lapset, joten uimapaikka tulee varmasti olemaan kovassa käytössä. Kyyröjen mökkiprojekti on edennyt hyvin ja aikataulussa, ja mökki on jo runkovaiheessa. Kyyröt eivät halunneet mökkiään minkään talovalmistajan valmisvalikoimasta, vaan perheen itsensä näköinen lomapaikka rakentuu pitkästä tavarasta. Puutavaratoimittajana on UPM Timber, jonka tuotteita rakennuksissa käytetään. – Mökistä tulee vähän erilainen kuin perinteiset loma-asunnot, hieman modernimpi. Talossa on voitu toteuttaa omia toiveita – se suunniteltiin suoraan tontille. Tontilla on kolme rakennusta, joissa kaikissa on pulpettikatto, ja päärakennuksessa on paljon järvelle antavaa ikkunapintaa, Marko Kyyrö kuvailee. www.mantyharju.fi/matkailu www.loma-asuntomessut.fi

www.kotimaassa.fi

Etelä-Savo

Etelä-Savo tunnetaan ennen kaikkea Saimaasta sekä sen saaristosta ja norpasta. Myös Mikkelin tori, Savonlinnan Oopperajuhlat, Pieksämäen veturit ja Heinäveden luostarit ovat Etelä-Savon matkailun kärkikohteita, mutta maakunnasta löytyy kosolti

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2010

myös muita mielenkiintoisia nähtävyyksiä ja mukaansa tempaavia tapahtumia. Etsit sitten luontotai kulttuurielämyksiä, Etelä-Savon monipuolisesta matkailutarjonnasta löydät varmasti omat, kenties monivuotiset suosikkisi.

www.kotimaassa.fi

Omintakeista, sanoi museovieras Sara Hildénin taidemuseo

Tampereen taidemuseo Emil Aaltosen museo

Sara Hildénin taidemuseo Luonnonkauniilla niemellä sijaitseva Sara Hildénin taidemuseo on yksi Suomen huomattavimpia nyky- ja modernin taiteen museoita. Laaja taidekokoelma esittelee sekä kansainvälistä että suomalaista uutta taidetta. Museo on tunnettu myös korkeatasoisista vaihtuvista näyttelyistään. Museokahvila Café Sarasta ja sen terassilta aukeaa upea näkymä museota ympäröivään veistospuistoon ja Näsijärvelle. Olotila OK! Ja muuta uutta taidetta 11.9.-21.11.2010 Laila Pullinen – piirustuksia ja pienoisveistoksia 4.12.201030.1.2011 www.tampere.fi/sarahilden

Emil Aaltosen museo Emil Aaltosen museo esittelee vuorineuvos Emil Aaltosen (1869-1949) lisäksi kenkä-, teräs-, konepaja- ja muoviteollisuutta sekä vanhempaa suomalaista maalaustaidetta. www.pyynikinlinna.fi

Muumilaakso Muumilaakso on kirjailija ja kuvataiteilija Tove Janssonin muumituotantoa esittelevä museo. Alkuperäisten muumikuvituksien lisäksi esillä on kolmiulotteisia kuvaelmia. Muumilaakson yhteydessä toimii tunnelmallinen Muumipuoti. www.tampere.fi/muumi

Tampereen taidemuseo Tampereen taidemuseo esittelee taidehistoriallisia teemoja sekä nykytaiteen ilmiöitä niin kotimaisessa kuin kansainvälisessäkin kuvataiteessa. www.tampere.fi/taidemuseo

Kulttuuria kaupungissa. Tekemistä ystävien viikonloppuvierailuun. Viihtyisästi vapaalla lasten kanssa.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2010

Koko perhe Agenttitestiin! Maailman ensimmäinen vakoilun erikoismuseo antaa hyvän läpileikkauksen toiminnasta, joka on vaikuttanut maailman historiaan jopa enemmän kuin viralliset hallitukset. Tutustut huippuagentteihin kaikkialta maailmasta, näet vanhoja ja uusia alan teknisiä laitteita – monia voit myös kokeilla. Ehkä läpäiset myös 8-osaisen Agenttitestin vai uskallatko asettua valheenpaljastimen tutkittavaksi? Vakoilumuseo sijaitsee Finlaysonilla Satakunnankatu 18 ja on avoinna kaikkina viikonpäivinä (ma–su). www.vakoilumuseo.fi

T E AT T E R I PÄ Ä K A U P U N K I

Tampereen seutu kutsuu ja vie mukanaan!

Mitä saisi olla? Kyllä onnistuu! Pirkanmaalaisia matkailupalveluja ja -tuotteita välittävä GoTampere-myyntipalvelu tarjoaa mielenkiintoisimmat ohjelmauutuudet Tampereen seudulla. Matkailuneuvonnan myyntipisteestä voit varata majoituksen tai luontoretken ja ryhmämyyntipalvelusta vaikkapa kokous- tai juhlaohjelman. Tervetuloa!

Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy GoTampere matkailuneuvonta, myynti ja varaukset Rautatiesema, Rautatienkatu 25 A 33100 Tampere Puh. 03 5656 6800 gotampere@gotampere.ﬁ www.gotampere.fi, www.tredea.fi

www.kotimaassa.fi

Teatterien syksy

Eeva Oksman

Suomen Kansallisteatteri

Olviretken aika Kansallisteatterissa A

leksis Kiven vuonna 1866 kirjoittamaa Olviretkinäytelmää pidetään nykyisin olennaisena osana Kiven tuotantoa. Aikanaan tähän oluenhuuruisesta sodankäynnistä kertovaan komediaan suhtauduttiin kuitenkin torjuvasti, ja se ilmestyi vasta vuonna 1916, yli 40 vuotta kirjailija kuoleman jälkeen. Nyt Olviretki on ensimmäistä kertaa Kansallisteatterin ohjelmistossa.

Kansallisteatterin ohjelmistopoliittisena linjana on ollut kotimaisten klassikkojen esittäminen uusina tulkintoina. Kun pääjohtaja Maria-Liisa Nevala ja dramaturgit suunnittelivat syksyn 2010 ohjelmistoa ja näytelmävalintoja, oli dramaturgi Michael Baranin mukaan tuntunut siltä, että nyt olisi Olviretken aika. – Löytyi ohjaaja, jolla oli mielenkiintoinen näkemys siitä, miten näytelmä voidaan esittää nykyteatterin keinoin, ja koskettaa tämän päivän katsojaa. Teemoiltaan se on sodan- ja nationalisminvastaisuudessa aina ajankohtainen, myös nyt, kuten elämään jääneillä klassikoilla on tapana olla. Näytelmä antaa mahdollisuuden näiden asioiden käsittelyyn anarkistisen huumorin keinoin, selvittää Baran Olviretken valintaa.

Huikaisevaa huumaa ja kammottavankoomisia seurauksia Olviretki-näytelmän tilanne on kivettynyt asemasotavaiheeseen ja sotilaat keskittyvät juopotteluun. Näin sotaretki muuttuu

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2010

metodit ovat historian saatossa muuttuneet, on sodan keskiössä yhä edelleen inhimillinen kokija iloineen, pelkoineen ja suruineen. – Olviretkessä käsitellään vakavia ja ajankohtaisia teemoja hulvattoman komedian keinon, toteaa Baran.

Oktoberfestin tyyliin Kansallisteatterin esitys käyttää oivasti hyväkseen Suuren näyttämön tarjoamia taiteellisia ja teknisiä mahdollisuuksia hauskan ja ajatuksia herättävän teatteriillan tarjoamiseen. Puitteet tapahtumille luo Oktoberfestin karnevaalimaailma, jossa Kiven muheva kieli soljuu kuin ohraneste tuopissa. – Teksti noudattaa Kiven alkuperäistä säilyttäen sen kielen, mutta tekstiä on lyhennetty. Tulkinta on kuitenkin ohjaaja Jukka Rantasen ja se sisältää aivan varmasti omia painotuksia ja jotain omaperäistä, kertoo Michael Baran.

olviretkeksi. ”Kaikki menköön suren suuhun, kuin vaan olvi olla saa!” Pilaa tehdään kaikesta, mikä vain saattoi saksalaisiin liitettynä olla pyhää ja arvokasta, ennen kaikkea armeijasta ja sotilaskunniasta. Sotilaat Timoteus ja Titus istuvat vahdissa ja juovat urakalla kuplivaa ohranestettä, sillä oluen juonnille löytyy aina syitä: lääkkeeksi, janoon, väsymykseen ja sydänsuruihin… unohtamatta syistä painavinta: olut on jalo juoma ja siitä saa pahuksen hyvät humalat! Kapteeni Patrick saa miehet kiinni vartiossa nukkumisesta ja antaa heille julman tuomion: ei pisaraakaan olutta 12 tuntiin! Kuinka selvitä ikuisuus ilman parasta ystävää? Sotilaat Max ja Fuchs, seuranaan näkymättömät pikku-ukot, kallistelevat ahkerasti tuoppia, kielloista piittaamatta. Riipivä oluen kaipuu ajaa myös rangaistuksen saaneet kohti oluttynnyriä ja uusia juominkeja. Juoppohulluuden seuralaisina vilisevistä pikku-ukoista Aleksis Kivellä oli myös omakohtaisia kokemuksia. Kansalliskirjailija katsoo ihmistä suopeasti ja humoristisesti, mutta myös tarkasti. Ja vaikka sodankäynnin

Baranin mukaan Kansallisteatterin syksyn ohjelmisto sisältää hyvinkin erityyppisiä näytelmiä ja esityksiä, joita yhdistää pyrkimys korkeaan taiteelliseen tasoon ja yleisön koskettamiseen. Suuren näyttämön esitykset on suunnattu laajemmalle yleisöpohjalle kuin esimerkiksi pienimmän näyttämön Omapohjan esitykset. Michael Baran suosittelee näytelmää kaikille avoimen mielen omaaville katsojille pieniä lapsia lukuun ottamatta. Olviretkessä nähdään Kansallisteatterin näyttelijöistä Jani Karvinen, Petri Liski, Pirjo Luoma-aho, Markku Maalismaa, Harri Nousiainen, Ilja Peltonen, Heikki Pitkänen, Antti Pääkkönen ja Kristo Salminen. Kansallisteatterin komppaniaa ovat vahvistamassa vierailevat näyttelijät Ville Keskilä, Pete Lattu, Emilia Sinisalo, Aki Suzuki, Ariyuki Suzuki ja Valtteri Tuominen. Esityksen visuaalinen suunnittelu on Janne Siltavuoren käsialaa. www.kansallisteatteri.fi

einäjoen kaupunginteatterin syksyn uusi ensi-ilta Urheat (ruots. tapper) seuraa neljän veljeksen, kirjailija Harrin, kansainvälisesti tunnustetun kuvanveistäjä Kainin, ooppera- ja teatterilavastaja Yrjön sekä kirjailija Marko Tapion, elämää. Urheiden aikajana yltää poikien syntymästä, 1920-luvulta, Aino-äidin kuolemaan 1980-luvun alkuun.

Seinäjoen kaupungin 50-vuotisjuhlaesitys

URHEAT – näytelmä Tapperin veljesten kasvusta Eeva Oksman

Urheat-näytelmä perustuu Harri Tapperin teoksiin Kirkonrakentajaveljekset, Näin syntyvät revontulet, Kerrothan, oi koivu, Tulva, Suku puussa sekä Finlandia-ehdokkaisiin Missä kurkien aura on ja Pitkäsuisten suku. Tapper on tuottanut Urheat-näytelmään myös ennen julkaisematonta tekstiä isoveljensä Marko Tapion (Tapper) viimeisistä vuosista ja vaiheista. Näytelmämuotoon tarinan on kirjoittanut teatterinjohtaja Vesa Tapio Valo. Paluu juurille Ohjaaja Katariina Lahti on tehnyt näytelmästä syvällisen ja symbolisen mutta myös hauskan ja rohkean version. Näytelmä käynnistyy veljesten palatessa aikuisina lapsuudenkotiinsa laskemaan kotikoski vielä kerran. Lapsuudenmuistot heräävät henkiin ja veljesnelikon rinnalla eletään suomalaisten olympiavoitoista sodan varjoihin ja aikuistutaan jälleenrakentamisen aikaan. Kullakin miehistä on yhteisestä lapsuudesta omat tarinansa ja muistikuvansa. Näytelmä ei kerro lahjakkaiden Tapperin veljesten vuosista taiteilijoina, mutta antaa osviittaa siihen, miksi heistä tuli taiteilijoita.

Seinäjoen kaupunginteatteri

Urheat on näytelmä hyvistä asioista ja onnellisesta lapsuudesta. Tapperin pienviljelijäperheen elämä oli henkisesti rikasta. Vanhempien voimallinen rakkaus ja välittäminen loivat pohjan poikkeuksellisille elämäntarinoille. Koski, metsä ja eläimet olivat tärkeitä hyödyn kannalta, mutta niihin liittyi myös kauneusarvoja. Luovan perheen äiti veisti puuveistoksia ja maalasi huoneentauluja myyntiin asti. Tarinoivan ja alati laulavan Isä-Vihtorin johdolla pojat harjoittivat tasapuolisesti niin henkisiä kuin fyysisiäkin lajeja. Pojat piirsivät ja veistelivät, mutta menestyivät myös jopa kansallisella tasolla urheilussa. Lapsilla tärkeä osa Jokaista Tapperin veljestä esittää kaksi näyttelijää, aikuinen ja lapsi. He ovat näyttämöllä pääosin yhdessä ja melkein koko ajan, näytelmän alusta loppuun. Vaikka avustajia ovatkin, ovat lapset vaativissa rooleissa esittäessään Pikku-Markoa, Hallaa, Pörkkiä ja Kölliä.

Valtari. Ohjaaja Katariina Lahti ja käsikirjoittaja Vesa Tapio Valo seurasivat 7–10-vuotiaita pohjalaispoikien toimintaa lavalla näyttelijä Eija-Irmeli Lahden leikittäessä näitä. Poikia on mukana kahdeksan, kaksi neljän veljeksen ryhmää. Lapsiryhmät ovat vuorotelleet harjoituksissa ja vuorottelevat näytöksissäkin. Anna Valtari kertoo Lahden ohjanneen lapsiavustajia kuin ammattilaisia ikään, näiden näkemyksiä kuunnellen ja ideoita huomioiden. Näytelmän työryhmä kävi myös tutustumassa Saarijärveen ja Tapperien kotitilaan Juholaan Harri Tapperin johdolla toukokuussa tuomien kukkiessa. Taiteilijaveljeksiä näyttelevät Matti Suokonautio (Harri), Kari Rakkola (Marko, vier.), Ville Orttenvuori (Kain) ja Osku Haavisto (Yrjö). Aino-äitiä esittää Sari Jokelin ja Vihtoriisää Pauli Poranen (vier.). Veljeksiä lapsina esittävät kahtena ryhmänä eteläpohjalaiset pikkupojat. www.seinajoenkaupunginteatteri.fi

– Urheiden lapsiavustajat löydettiin kahden koe-esiintymisen perusteella, kertoo Seinäjoen kaupunginteatterin tiedottaja Anna

www.kotimaassa.fi

Teatterien syksy

MUSIIKKITEATTERI KAPSÄKKI ESITTÄÄ KAPSÄKIN SALISSA SYKSYLLÄ 2010 mäki. Su 5.12. klo 16, ma 6.12. KABAREE BERLIN Greta Kreuzberg (Reetta Ristimäki), akrobaatti Kristiina Janhunen sekä muusikot Marko Puro, Sara Puljula ja Jukka Ojala. Surrealistisesta kuvituksesta vastaa Alvar Gullichsen. Salissa anniskeluoikeudet.

Pe 5.11./pe 12.11./pe 19.11./ ti 23.11./ klo 19 Liput: 24/18 €

FETISSIKABAREE

Minna Kivelän Fetissikabaree puristelee, kääntelee ja katselee kaikkea avarasti. Parasta pikkujouluohjelmaa taidokkaan barokkimusiikin tahtiin!

Parasta viiden jälkeen Käsikirjoitus Ilpo Tuomarila, ohjaus Jussi Helminen Rooleissa Matleena Kuusniemi, Miia Nuutila, Miina Turunen, Henry Hanikka, Taisto Reimaluoto ja Pedro Hietanen Kantaesitys Espoon Kaupunginteatterissa 3.11. 2010

Liput p. 09 439 3388 tai Lippupiste 0600 900 900 (1,75 €/min+pvm)

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2010

PARASTA ENNEN

Sarkastinen tirkistys Suomineidon nykypäivään. Kristiina Halttu, Anna-Mari Kähärä, Taisto Oksanen ja Reetta Risti-

www.espoonteatteri.fi

Lempeästi laulava nykykomedia – kevyesti sivaltava keittiösatiiri

To 2.12./pe 3.12./la 4.12./ klo 19 Liput: 24/18 €

klo 15 ja su 12.12. klo 16

Liput: 24/18 €

KIIPPARIKVARTETTI TIERNAPOIKINA

Suomen ainoa elektroninen lauluyhtye. Tommi Lindell, Maka Lahtinen ja Yrjänä Sauros. Ke 10.11./to 11.11./to 9.12./pe 10.12./la 11.12./ klo 19 Liput: 24/18 €

MAUKKA JA VÄYKKÄ

Kissan ja koiran yhteistaloudessa tilanteet selviävät huumorilla. Sävellys Iiro Rantala, laulujen sanat Timo Parvela. Rooleissa Paavo Kerosuo ja Lotta Kuusisto. Harmonikka Niko Kumpuvaara. Su 5.9./su 17.10./ su 7.11./ klo 15

Liput: 12/18 € (K-4)

ALLOTRIAN ILLOISSA runsaasti ohjelmaa mm. Ilta Iiron kanssa, Kähäräklubi, Perinnearkku ja Cafe Barock ja Lindellandia. Ruokalista www.allotria.fi Katso koko ohjelma www.kapsakki.fi HÄMEENTIE 68 • (09) 260 0907 • INFO@KAPSAKKI.FI • WWW.KAPSAKKI.FI

ENSI-ILTA 10.11.2010

www.jyvaskyla.fi/kaupunginteatteri

Vapaudenkatu 36 Jyväskylä

Lippumyymälä ma-la klo 12-19 p. 014 266 0110

OHJELMISTOSSA SYKSYLLÄ MYÖS: My Fair Lady • Faijat • Heinähattu ja Vilttitossu • Vaavin salattu elämä

Ryhmämyynti p. 014 266 0623

suomen komein ravintolateatteri lokakuuSSa HerSyvän HauSka vierailueSityS

Naurua kolmannella

ikimuistettava, täysin uusittu show maailman tunnetuimmasta yhtyeestä!

- SuoMalainen HuuMorilaulukonSertti

Liput: 32/30/20 show & dinner alk. 50,00

Musikaali Ava Gardnerin ja Frank Sinatran intohimoisesta rakkaudesta upeiden laulujen siivittämänä.

Liput: 37/35/20 show & dinner alk. 50,00 PÄÄOSISSA: Arja KorisevA – Miro Honkanen Käsikirjoitus: KATARIINA LEINO Ohjaus: Petri Lairikko

musiikkiteatteri Palatsi

Jukka M ä nty-Sorvari Pauli HanHinieMi Miro Honkanen otto kanerva

-ilta Ensi .10 9 4.

Pe 22.10, klo 19.30 La 23.10 klo 13.00/19.30 Su 24.10 klo 15.00

Liput: 35/32/20 show & dinner alk. 50,00

Maria Jotuni

Miehen kylkiluu Kääk - rakkaus on ikuista.

Martti SuoSalo, Mikko kivinen & otto kanerva

Pikkujoulukausi alkaa lokakuun loPussa! katso ja ihastu www.Palatsiteatteri.fi

kirj. Joseph Stein • ohj. Kurt-Henrik Putkonen

Ensi-ilta 27.11.10

Sinikka & Tiina Nopola

Heinähattu, Vilttitossu ja Littoisten riiviö Kivaa koko perheelle! Hulvaton retrokomedia. Seuramatka maahan, jota ei enää ole. Kirj. Aimo Vuorinen • ohj. Jukka Tyrväinen

Rooleissa mm. Ossi Ahlapuro ja Riitta Elstelä.

ilta Ensi- .10 0 1 2.

Juha Jokela

Fundamentalisti Palkittu puheenvuoro inhimillisyydestä.

Maailman valloittaja! Lippumyymälä, p. (017) 264 8830

Lippumyymälä avoinna ma-pe klo 10-17 sekä 1 h ennen näytöstä. Liput 10-30 € • Myös Lippupalvelun toimipisteet • www.varkaudenteatteri.ﬁ

www.kotimaassa.fi

Teatterien syksy

Monipuolista musiikkiteatteria ja mahtavia klubi-iltoja Eeva Oksman

Musiikkiteatteri Kapsäkki

Yleisö viihtyy

Kapsäkissä

uoden ajan Helsingin Hämeentiellä omissa tiloissaan toiminut Musiikkiteatteri Kapsäkki tarjoaa syksyn mittaan niin omaa ohjelmistoa kuin monia vierailevia esityksiä. Kapsäkin Salin lavalla nähdään mm. Alpo Aaltokosken ja Arja Raatikaisen upeita tanssikoreografioita, Kiipparikvartetin moderni versio Tiernapojista sekä Eino Grönin ja Iiro Rantalan joulukonsertti. Marraskuun alussa saa ensi-iltansa Kabaree Berlin, joka on yhdistelmä akrobatiaa, elokuvista tuttuja berliiniläissävelmiä ja 1920-luvun salakapakkatunnelmaa. Lavalla loistavat Reetta Ristimäki Greta Kreuzbergina, akrobaatti Kristiina Janhunen sekä muusikot Jukka Ojala, Sara Puljula ja Marko Puro.

Itsenäisyyspäivän ilottelua Parasta ennen –kabareesta alkaa jo muodostua Kapsäkin itsenäisyyspäivän traditio. Kabareessa kahvipaketin Paula ja Elovenaneito lyöttäytyvät Koskenlaskijan kainaloon. Luvassa on rempseän pirteä katsaus nykySuomeen. Mukana on Anna-Mari Kähärän uusia sävellyksiä sekä raikkaat sovitukset perinteikkäistä maakuntalauluista! – Tämä on kolmas itsenäisyyspäivä niissä merkeissä, kertoo teatterinjohtajan sijaisena toimiva Lotta Kuusisto. – Ilta todennäköisesti jatkuu Linnanjuhlien kisastudiolla Kapsäkin salissa. Siinä voi samalla itse ”valssata pressan kanssa”. Pukukoodi on hiukan vapaampi, mutta tarjoilu yhtä maukasta, nauraa Kuusisto.

Tiivistunnelmaisia klubi-iltoja Musiikkiteatteri Kapsäkin ja ravintola Allotrian klubi-illat ovat saaneet runsaasti kiitosta. Suositut Iiron illat vetävät runsaasti yleisöä. Jokaisessa konsertissa on ainutkertainen kokoonpano.

Iiro Rantala ja Einö Grön – Iiro kutsuu laajasta suomalaisen jazzin taiturijoukosta itselleen uusia soittokumppaneita. Muusikot tapaavat konserttipäivänä ja pitävät treenit, joissa soitetaan jazzstandardeja. Biisilista syntyy lavalla ja kappaleet soivat tuoreina ja rohkeina versioina. Joitakin kokoonpanoja on kuultu myös uusintana, selvittää Kuusisto, jonka mukaan konsertit ovat välillä todella huikeita! Allotrian syksyn klubi-iltojen ohjelmassa ovat myös Liedlaboratorio ja Italialainen ilta. Kähäräklubeissa esiintyy ilmiömäinen säveltaikuri Anna-Mari Kähärä vieraineen ja Lindellandiassa kuullaan Tommi Lindellin toisin soivia näkemyksiä populäärimusiikista vaihtelevien teemojen ja vieraiden kera. Ohjelmatarjontaa täydentävät vierailut, kuten kerran kuussa uutta kansanmusiikkia esittelevä Perinnearkku-sarja.

Lapset merkittävä kohderyhmä Noin puolet Kapsäkin omista produktioista on lapsille suunnattuja. Tällä hetkellä ohjelmistossa on Sinikka ja Tiina Nopolan kirjoittama Heinähattu, Vilttitossu ja suuri pamaus lastenooppera suomeksi ja ruotsiksi sekä Timo Parvelan kirjasta dramatisoitu Maukka ja Väykkä musiikkiteatteriesitys. – Lasten esityksillä tehdään myös paljon kiertue-esityksiä. Heinähattu on juuri lähdössä Joensuuhun ja Maukka&Väykkä suuntaavat Askolaan. Kotimaan matkailu on vahvasti mukana näissä produktioissa, sanailee Lotta Kuusisto osuvasti Matkailu kotimaassa -lehden toimittajalle.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2010

Eeva Oksman

Votkaturistien mahtavaa menoa hotellin yökerhossa. Kuvassa Minnamaria Koistinen, Leena Liimatainen ja Miika Korhonen.

Varkauden teatteri

arkauden Teatterin 97. näytäntökausi käynnistyi komeasti julkisivuremontin valmistumisen myötä. Syksyn ohjelmistossa on kolme ensi-iltaa ja kaksi keväältä jatkavaa, suosittua näytelmää.

– Meitä ei olisi ilman yleisöä, ja siksi yritämme tarjota jokaiselle jotakin mahdollisimman monipuolisesti, sanoo teatterinjohtaja Jukka Tyrväinen nöyrästi. Lasten suosikki, Nopolan sisarusten kirjoittama Heinähattu, Vilttitossu ja Littoisten riiviö jatkaa seikkailujaan marraskuun loppuun saakka. Aikuisille ajattelemisen aihetta antaa Juha Jokelan kirjoittama Fundamentalisti, jonka esitykset jatkuvat lokakuun loppuun saakka. Näytelmä on tiheä ja tiivis kertomus uskosta, uskonnosta, epäilystä ja rakkauden nälästä.

Varkauden Teatterissa monipuolinen syyskausi

Zorbailua

ja sukkahousukauppaa Joskus kotimatkalle pääsy on kiven alla. Kuvassa Miika Korhonen, Sakari Kautto, Ile Jokinen ja Marita Räsänen näytelmässä Votkaturistit.

Sukkahousut taas rupliksi 1970-luvun megahitti Aimo Vuorisen Votkaturistit koki uuden tulemisen Jukka Keinosen raikkaana sovituksena Lappeenrannan kesäteatterissa kesällä 2009 ja 2010 vetäen täysiä katsomoita. Nyt Votkaturistit värittävät Varkauden teatterisyksyä. Votkaturistit on hulvaton retrokomedia ja nostalginen seuramatka maahan, jota ei enää ole. Teatterisalin täyttää historian havina, kun itäraja avautuu ja suomalaiset matkustavat voimiensa tunnossa elintasoltaan heikompaan ja tavarapulan vaivaamaan Leningradiin mukanaan ennakkoluuloja,

sotamuistoja, järjestelmän yltiöpäistä ihannointia, uteliaisuutta tai sitten silkkaa rakkauden nälkä.

Kreikkalaistunnelmaa Lokakuussa näyttämön valloittaa Joseph Steinin tunnettu Zorbas-musikaali, joka perustuu Nikos Kazantzakisin romaaniin ”Kerro minulle Zorbas”. Draaman keskellä näytelmä pursuaa kreikkalaista elämäniloa sekä väkevästi sykkiviä lauluja ja tansseja. Nuori yliopistomies Niko saapuu Kreetalle avatakseen uudelleen perimänsä kaivoksen. Seurakseen hän saa Zorbaksen, joka elämänilossaan ja heittäytymiskyvyssään on vailla vertaa. Perillä kyläläisten erilaiset ihmiskohtalot kytkeytyvät ystävysten elämään.

Musikaalia tähdittävät Ossi Ahlapuro ja Riitta Elstelä.

Hulvaton komedia Marraskuussa ensi-illassa on Maria Jotunin klassikkokomedia Miehen kylkiluu, joka vierailevan ohjaajan Pentti Pesän käsissä saa täydellisen kasvojen pesun. Siinä ei ikää kysytä, kun rakkaus leimahtaa tai mustasukkaisuus iskee. Kun miesten ja naisten tunneelämät soivat eri taajuuksilla, on tuloksena väistämättömiä törmäyksiä. – Uudessa sovituksessa esitys yltyy välillä lähes farssiksi väärinkäsitysten ja vuorosanojen kiemuroissa, kuvailee markkinointisihteeri Sari Kaurola.

www.kotimaassa.fi

Teatterien syksy

Yksi lensi yli käenpesän -näytelmässä lentää, mutta ei käki.

Vaasan kaupunginteatterissa

Kuuluisa

mielisairaalanäytelmä ja uusi vaasalaistarina Eeva Oksman

ksi lensi yli käenpesän on klassikkotarina mielisairaalan käytävillä tapahtuvasta valtataistelusta. Ken Keseyn kuuluisa mielisairaalakuvaus saa ensi-iltansa Vaasan kaupunginteatterin suurella näyttämöllä 18.9.2010.

Näytelmä kertoo yhteiskuntaan sopeutumattomasta pikkurikollisesta R. P. McMurphystä, joka lähetetään mielisairaalaan arvioitavaksi mahdollisten mielenterveydellisten käytöshäiriöiden vuoksi. Elämä laitoksella ei ole kuitenkaan hänen mieleensä ja hän alkaa kapinoida laitosta ja sen toimintatapoja vastaan. Hän saa vastaansa ylihoitaja Ratchedin. Valtataistelu alkaa heti ensi kohtaamisesta - panoksena vapaus ja henki. Näytelmä on hilpeä ja hurja tarina, terävällä huumorilla ladattua uhkarohkeuden ja älyvapauden juhlaa. Näytelmän ohjaajana vierailee ansioitunut nuoren polven ohjaaja Samuli Reunanen. Päärooleissa nähdään Joose Mikkonen, Outi Kavén ja Timo Luoma.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2010

Vaasalaismaisemissa Marraskuussa on vaasalaisittain erityinen ensi-ilta, kun vuoroon tulee vaasalaiskirjailijan Venny Kontturin (1913-1981) rakastetun Ruukinkuja-romaanin pohjalta dramatisoitu näytelmä. Näytelmä sijoittuu vuosisadan alun Vaasaan, Palosaaren eli Präntöön tehdasmiljööseen. Se kertoo työläisperheen tyttären Viiran varttumisesta Ruukinkujalla. Lapsen silmin tarkastellaan kujan ihmisten elämää ja heidän kirjavia kohtaloitaan. Näytelmän läpi kulkevat myös vahvojen naisten, Viiran äidin, mummun ja Emma-tädin tarinat. Dialogi kulkee Venny Kontturin tapaan hersyvänä, lämpimänä, rehevän humoristisena ja kirpeinkin maustein.

Luolamies ja lastennäytelmä Viiru ja Pesonen jatkavat Pienellä näyttämöllä jatkaa ohjelmistossa keväältä kaksi näytelmää. Rob Beckerin suosikkikomedia Luolamies on Ilkka Aron esittämä komedia, joka on saanut jo yli 9000 katsojaa, ja menestys jatkuu. Näytelmän on ohjannut Erik Kiviniemi. Lapsiyleisöä viihdyttää puolestaan Sven Nordqvistin lastenkirjaan pohjautuva suosittu Viiru ja Pesonen. Näytelmän on ohjannut Matti Mäntylä.

Näytelmän on dramatisoinut Outi Rossi ja ohjaus on Erik Kiviniemen. Ruukinkujan kantaesitys on 5.11.2010 suurella näyttämöllä. Rooleissa esiintyvät mm. Usva Kärnä, Kielo Tommila, Lis Laviola, Laura Hänninen ja Ilkka Aro.

Luolamies Ilkka Aro

Jyrki Tervo

www.vaasa.fi/teatteri

Eeva Oksman

Juha Sompinmäki

usiikkiteatteri Palatsin syksyssä sukelletaan menneen ajan Hollywoodin kiehtovaan maailmaan. Uusi musikaali Ava&Frank kertoo näyttelijätär Ava Gardnerin ja laulajafilmitähti Frank Sinatran repivästä rakkaudesta. Hollywood-pari löysi toisensa, kun Frank iski silmänsä vaaralliselta vaikuttavaan Avaan. Heidän intohimoinen ja myrskyisä avioliittonsa kesti kuusi vuotta. Ava oli useiden miessuhteidensa vuoksi Hollywoodjuorujen aihe ja toimittajat olivat jatkuvasti heidän kintereillään tekemässä skandaalinkäryisiä juttuja. Väistämättä alkoi myös kilpailu siitä, kumman tähti loistaa kirkkaammin.

Arja Korisevan uusi aluevaltaus Näytelmän nimirooleissa esiintyvät Arja Koriseva ja Miro Honkanen. – Ava Gardnerin nimiroolissa esiintyvä Arja Koriseva on tehnyt paljon teatterirooleja, mutta kyseisessä roolissa erikoista on se, että nyt Arja esittää oikeasti elossa ollutta henkilöä, kertoo toimitusjohtaja ja musikaalin ohjaaja Petri Lairikko.

Avan rooliin etsittiin henkilöä, jossa yhdistyisivät Ava Gardnerin ulkonäkö, loistava laulutaito sekä loistavat näyttelijänkyvyt. Lairikon mukaan kandidaateista ylitse muiden nousi Arja, joka onnistuukin työssään huikealla tavalla. Sinatran kappaleet sopivat hänelle upeasti, ja erityisen onnistumisen hän tekee roolityössään Ava Gardnerina. Kyseessä on huikentelevaisen viettelijättären rooli, jollaisessa häntä ei ole aikaisemmin nähty. Ava&Frank -musikaalin 7-henkisen liveorkesterin kapellimestarina toimii Lucjan Czaplicki. Esityksen musiikkina on Frank Sinatran maailmankuuluja, upeita kappaleita. Laulut ovat suomenkielisiä. Uudet suomennokset ovat Jukka Virtasen ja Ilkka Talasrannan käsialaa. Musikaali edustaa Palatsin omaa tuotantoa parhaimmillaan; ohjauksesta vastaa toimitusjohtaja Petri Lairikko ja käsikirjoitus on taiteellisen johtajan Katariina Leinon käsialaa. Palatsin lavalle on tuotu Hollywoodin glamouria Kaija Serpenttiinin upealla puvustuksella. TV2:n päälavastaja Tapio Keskitalon suunnittelemassa lavastuksessa on hyödynnetty uusinta led-tekniikkaa, joka avaa katsojalle 1950-ja 1960-lukujen Hollywoodin säkenöivän maailman.

– Musikaalin ensi-ilta 2.9.2010 sujui loistavasti. Vastaanotto on ollut hienoa sekä kriitikoiden että katsojien keskuudessa, iloitsee Petri Lairikko, jonka mukaan Ava&Frankmusikaalia esitetään niin kauan kuin yleisöä riittää.

Enemmän kuin teatteri Palatsin ravintolateatteri tarjoaa nautintoja niin sielulle kuin vatsalle. Ruoka tarjotaan pääsalin katettuihin pöytiin ja esitys katsotaan samoilta paikoilta. Iltanäytöksissä ruokailu alkaa tunti ja 45 minuuttia ennen esitystä, kun taas päivänäytöksissä illallinen tarjoillaan välittömästi show’n päätyttyä. Etukäteen tilattavien kolmen ruokalajin illallismenujen lisäksi Palatsissa on ns. iltapalalista, josta voi tilata pienempää suolaista syötävää joko etukäteen tai paikan päällä. Myynnissä on myös pelkkiä esityslippuja, ilman ruokailua muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Upeaan pääsaliin mahtuu liki 400 asiakasta. Illanvieton ei tarvitse päättyä näytöksen päättymiseen. – Esityksen jälkeen ravintolassa soitetaan aina musiikkia. Pikkujouluaikaan viikonloppuiltoina on luvassa myös muuta ohjelmaa, kertoo Lairikko. Esitysten jälkeen ravintola on aina auki klo 02:een.

Ava&Frank -musikaali kertoo Hollywood-parin repivästä rakkaudesta

Suuria tunteita Palatsissa

www.kotimaassa.fi

Teatterien syksy

Eeva Oksman

Robert Seger

Hamburger Börs – ja häntä kaikki rakastivat Huikeaa historiaa Turussa Turun kaupunginteatteri tuo näyttämölle henkilö- ja ajankuvan historiallisesta ravintola-hotelli Hamburger Börsistä, sen johtajasta neiti Wallina Valtinista ja häntä rakastavasta henkilökunnasta. Harriet Nylund-Donnerin kirjoittama uusi musiikkinäytelmä ”Hamburger Börs – ja häntä kaikki rakastivat” on vauhdikas ja tapahtumarikas tarina, joka alkaa vuonna 1898 ja päättyy 1930-luvun ja kieltolain tunnelmissa. Luvassa on lennokas, hauska, yllätyksellinen ja salaperäinenkin esitys!

Näytelmän musiikin esittämisestä huolehtii teatterin laajennettu orkesteri kahden vierailevan solistin tuella. Musiikki soljuu näyttämötapahtumien mukana, melkein läpisävellettynä ja jopa minimalistisia, osin elokuvallisia keinoja käyttäen. Aika ajoin musiikki puhkeaa aikalaismusiikiksi taustoittaen suuria teatraalisia kohtauksia.

orkesterin ja Aurinkobaletin tanssijoiden lisäksi mm. oopperalaulaja Petri Bäckström. Musiikkinäytelmän ohjaa Maiju Sallas ja pääroolissa nähdään vuorotellen Jaana Järvinen ja Tiina Weckström.

– Näytelmästä ei kuitenkaan ollut edes tarkoitus tehdä näköiskuvaa, huomauttaa Järvinen.

Valtinin aikaansaannokset Hamburger Börsissä ovat sen sijaan tiedossa. Kun vuonna 1898 vasta 28-vuotiaasta neiti Wallina Valtinista tuli Suomen kansalainen, saattoi hän ostaa ravintola Hamburger Börsin. Ravintolan johtajana hän ryhtyi heti suuriin uudistuksiin, joiden ansiosta ravintolasta tuli pian Turun suosituimpia. Ravintolan yhteyteen hän rakennutti uusinta tyyliä noudattavan hotellin, jossa oli jopa oma voimalaitos ja puhelin joka huoneessa. Johdettuaan menestyvää ravintola-hotellia lähes 50 vuoden ajan Valtin myi Börsin liiketoiminnan ja palasi Ruotsiin viimeisiksi elinvuosikseen.

Wallina Valtinin Hamburger Börs oli maineikas, korkeatasoinen hotelli, joka tuli tunnetuksi myös laadukkaasta ohjelmatarjonnastaan. Wallina Valtinin tukena oli vahva henkilökunta, joka rakasti omaa johtajatartaan. Hotellin omapäinen johtajatar keräsi myös mainetta tempauksillaan. Hän muun muassa torjui henkilökuntansa avustuksella paistinpannu kädessään vuoden 1905 suurlakon aikana lakkolaisten hyökkäyksen hotelliinsa.

Värikäs Wallina Valtin Näytelmässä on todellisuuspohjastaan huolimatta Valtinin tarinaan sekoitettu mukaan reilusti mielikuvitusta. Nimiroolin

Aurinkobaletin kanssa yhteistyössä tehtävä näytelmä tuo näyttämölle kaikkiaan lähes 30 laulavaa ja tanssivaa esiintyjää. Henkeäsalpaavista sirkustempuista vastaavat Cirque du Soleil -ryhmän tähdet Slava Volkov ja Pauliina Räsänen. Lavalla nähdään näyttelijöiden,

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2010

esittäjä, näyttelijä Jaana Järvinen kertoo, että Wallina Valtinista oli saatavilla yllättävän vähän tietoa. Jonkin verran tietoja saatiin Ruotsista, mutta kuviakin löytyi vain yksi.

– Tämä kohtaus on sisällytetty näytelmäänkin, kertoo Jaana Järvinen, jolle on syntynyt oma käsityksensä esittämästään henkilöstä. – Kun on tiedossa, missä maailmanajassa Wallina Valtin eli, on hänen täytynyt olla mahdottoman varma, eteenpäin pyrkivä, sinnikäs, itseensä ja asiaansa uskova pystyäkseen aikaansaamaan sen mitä sai sellaisena nuorena naisena. Hän oli myös temperamenttinen ja ristiriitainen persoona, joka eli lain kirjaimen rajoilla. Hän herätti ihmisissä vahvoja mielipiteitä, mutta eli välittämättä niistä. Järvinen ei halua eritellä yhteisiä piirteitä itsestään ja esittämästään henkilöstä. – Epäilemättä pohjalta löytyy mielikuvitusrikas, monisärmäinen ihminen – niin kuin näyttelijänkin on hyvä olla.

Mamselli Wallina Valtin (Jaana Järvinen) Kuva: Kira Gluschkoff

Max (Petri Bäckström) Kaikille, varsinkin turkulaisille Näytelmästä odotetaan Turun kaupunginteatterin syksyn suursuosikkia. Jaana Järvinen suosittelekin kantaesitettävää näytelmää kaikille, jotka ovat ylipäätään teatterista kiinnostuneita. – Vaikka näytelmä kertoo kiinnostavasta ja vaikuttavasta naisesta, mutta silti en suosittelisi näytelmää vain naisille, vaan esitys sopii hyvin laajalle yleisöpohjalle. Turussa on näytelmän autenttisia paikkoja, kuten Hamburger Börsin vanha puoli, joka on Valtinin rakennuttama. Soisin, että varsinkin kaikki turkulaiset, myös nuoret ja esimerkiksi Turun koulujen oppilaat, tulisivat katsomaan tätä näytelmää!

Jaana Järvisen mukaan näytelmässä on sanoma myös nykyihmisille, joka on periksi antamattomuus. Pauliina Räsänen ja Slava Volkov

– Ei saa luovuttaa, täytyy mennä ”minne hajuaisti vie”, unelmasta täytyy pitää kiinni ja elää sen saavuttamiseksi, kiteyttää Järvinen näytelmän sanoman. Näytelmän aikana Hamburger Börsillä ja Turun kaupunginteatterilla on jonkin verran yhteistoimintaa. Teatterilla on Hamburger Börsin historiasta pienimuotoinen näyttely, jossa esillä on muun muassa Wallina Valtinin aikainen pöytäkattaus. Hamburger Börsissä entisestä omistajasta muistuttaa Valtinkabinetti. – Meillä on tarjolla koko näytelmän esityskauden eli ensi kevääseen asti Menu Valtin, joka on suunniteltu Valtinin ajan tyyliseksi. Meillä on myös tarjolla hotellipaketti, joka sisältää liput näytelmään, kertoo puolestaan Tuija Suominen-Åkerlund Sokos Hotel Hamburger Börsistä. Lisäksi hotellin yleisötiloissa on näytillä teatterin puvustusta. www.turku.fi/teatteri

www.kotimaassa.fi

Teatterien syksy

KANTAESITYS 10.9.2010 TURUN KAUPUNGINTEATTERIN PÄÄNÄYTTÄMÖLLÄ Lippumyymälä (02) 262 0030, ti-la 12-19 | Myyntipalvelu (02) 262 0080, ark. 8.30-15.30 | Lippupiste 0600-900900 (1,75/min+pvm) www.teatteri.turku.fi | Liput 37,-/ 32,-/ 27,-

SYKSYN OHJELMISTO

Jari Juutinen - Ahti Taponen - Kaj Chydenius Musiikillinen satiiri vallasta ensi-ilta 18.9. Risto ja Johanna ovat koko pikkukaupungin unelmapari ja heidän häänsä ovat vailla vertaa, mutta arjen paineissa on heidänkin onnensa koetteilla. Sirkku Peltolan kirjoittama ja Matti Puurtisen säveltämä, koskettava musikaali suurella näyttämöllä. Laulut Heikki Salo. Tanssit Marjo Kuusela Liput 26 / 28 / 30 €. Useita päiväesityksiä. Tilaa esite tai katso esitysajat ja muut tiedot:

Franz Xaver Kroetz - Lauri Maijala Ei lintu eikä kala ensi-ilta 17.9.

s 13.11. kantaesity

Lukas Moodysson - Jari Juutinen Kimpassa lisäesitykset lokakuussa

www.kotkanteatteri.fi

Liput ti-la 11-17 p. (05) 616 2290 Ryhmät ma-pe 9-15 p. (05) 616 2300 teatteri@lappeenranta.fi

Puh. (05) 234 4170 ma - pe klo 9-16 234 4199 ma - pe klo 11 - 17 Tiedustelut myös: teatteriliput@kotka.fi

www.lappeenrannanteatteri.fi

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2010

Tampereen Teatteri ja Särkänniemi nostavat arjen yläpuolelle

sein teatterimatkaan liittyy ruokailu. Tampereen Teatterista lippuja tilattaessa kannattaa kysellä myös Särkänniemen palveluista.

Teatteria ja elämyksiä Tampereella

vat. Näytelmä on yhtä aikaa väkivaltainen ja moraaliton, hauska ja ajatuksia herättävä. Lokakuun ensimmäisenä aloittava Päällystakki on huikean hauska ja traaginenkin komedia työelämän huononemisesta. Näytelmä perustuu viihdyttävän vapaasti Nikolai Gogolin samannimiseen novelliin. Komedia vie kohtalokkaalle seikkailulle läpi muuttuneen suomalaisen työelämän sekä kansainvälisen talouden yhä absurdimmiksi käyvien käänteiden.

Eeva Oksman

Näsinneulassa lähiruokaa vuodenaikojen parhaista raaka-aineista

Risto Korhonen ja Esa Latva-Äijö action-komedia Popcornissa. Kuva: Harri Hinkka – Teatterin myynnistä otetaan yhteyttä meihin, jos asiakas on kiinnostunut yhdistämään teatterimatkaansa vierailun Särkänniemen ravintoloissa tai muissa kohteissa. Me otamme sitten yhteyttä asiakkaaseen, kertoo markkinointisuunnittelija Taru Halme Särkänniemen myyntipalvelusta.

Päänäyttämöllä syyskuun alussa ensiiltansa saanut Kolmen pennin ooppera on kiihkeä, häpeämätön ja paheellinen tarina Puukko-Mackiestä ja hänen nuoresta Pollymorsiamestaan. Musikaali sijoittuu Lontoon alamaailmaan, jossa kerjäläiset, poliisit, huorat ja rosvot käyvät armotonta taistelua rahasta ja rakkaudesta.

Tampereen Teatterissa seitsemän ensi-iltaa

Syyskuun lopulla päänäyttämöllä aloittaa myös Ilmari Turjan komediaklassikko Särkelä itte. Tommi Auvisen ohjaamana luvassa on ajaton tulkinta Ilmari Turjan luomasta sympaattisesta jörrikästä, itsepäisestä tiilitehtaanomistajasta.

Tampereen Teatteri starttaa tähän kauteen uuden teatterinjohtajan, Reino Braggen johdolla. Syksyn ensi-illoissa ovat musikaali Kolmen pennin ooppera, toimintakomedia Popcorn, komedia Särkelä itte, menestyskomedia Päällystakki, satu Peukaloisen retket, farssi Lentävät morsiamet sekä musiikkinäytelmä Pesulan likat. Vanhoista näytelmistä jatkavat näytelmähelmi Viimeinen sikari ja pienoisnäytelmä Helene.

Frenckell-näyttämön syksy käynnistyi suomenkielisellä kantaesityksellä. Ben Eltonin action-komedia Popcorn on kertomus kohtalokkaasta illasta, jolloin Oscar-palkittu väkivaltaelokuvien ohjaaja ja kaksi väkivaltaelokuvia ihannoivaa sarjamurhaajaa kohtaa-

On mukava istahtaa hyvän ruuan ääreen joko ennen tai jälkeen teatteria. Vuonna 1971 valmistunut Näsinneulan näkötorni on yksi Tampereen tunnetuimmista vierailukohteista. Tämän pohjoismaiden korkeimman näkötornin huipulla on joka viikonpäivä avoinna oleva Ravintola Näsinneula. Ruokailun ohessa voi ihastella Tampereen maisemia 168 metrin korkeudesta. Koko maiseman näkee yhdeltä istumalta, sillä ravintolasali pyörii yhden kierroksen kestäessä 45 minuuttia. Aikaa vierähtää helposti enemmänkin, jos hemmottelee makunystyröitään esimerkiksi kolmen ruokalajin Arjen yläpuolella -menulla tai peräti kuuden ruokalajin Finlandia menulla! Ravintola Näsinneulan tuntomerkkejä ovat lähituottajien raaka-aineista huolella valmistettu ruoka ja asiantunteva palvelu. Harvassa ravintolassa voi nauttia esimerkiksi kuhaa, joka on pyydetty viereisestä järvestä. Tinkimätön asenne maistuu asiakkaan lautasella aromien runsautena ja makujen hienoina vivahteina. – Ruokailuun on helposti yhdistettävissä myös vierailu Särkänniemessä sijaitsevissa muissa kohteissa, vihjaa Taru Halme lisämahdollisuuksista. Tarvittaessa Särkänniemestä löytyy myös muun muassa kokoustiloja.

www.kotimaassa.fi

Teatterien Syksy / Muu kulttuuri

Lapin elämää sairauden varjossa

ovaniemen teatteri on ottanut käsiteltäväksi aiheen, joka koskettaa monella tasolla.

– Katvealue kertoo omaishoitajasta, jonka puoliso on sairastunut Alzheimerin tautiin. Samalla se on kuvaus nyky-Lapista ja nykylappilaisista. Ehkä se kertoo myös hieman sellaisesta elämäntunteesta, että on ”vähän katveessa”, toteaa näytelmän ohjaaja Atro Kahiluoto.

Katvealue on väkevä kuvaus ikääntymisestä, luopumisen tuskasta ja omaishoitajaksi joutumisen tuomasta elämänmuutoksesta. Itä-Lapin kairoille, Savukosken seuduille sijoittuvan omakohtaisen näytelmän on kirjoittanut savukoskelainen kulttuuripersoona Marjatta Pulska. Näytelmä on elämänmakuinen kuvaus lappilaisen poromiesperheen elämästä. Sen normaalia ajankiertoa, vasotusaikaa, räkkäaikaa ja rykimäaikaa on tullut sekoittamaan digiaika, joka tekee kiveliöistä (Lapin laajoista, asumattomista erämaista), katvealuetta. Näytelmän päähenkilöinä on kuusissakymmenissä oleva aviopari, poromiesisäntä ja hänen emäntänsä. Katveeseen näitä kairan asukkaita kuljettaa myös sairaus, joka tekee ennen niin pystyvästä miehestä silmällä pidettävän ja puolisosta omaishoitajan. Näytelmässä seurataan sairauden alkuvaiheen elämää yhden vuodenkierron ajan.

– Kyseessä ei ole sairaskertomus eikä valistusnäytelmä, vaan elämänmakuinen ja pohjimmiltaan toiveikas väläys lappilaisen arjen epätoivon hetkistä ja onnen pilkahduksista, kertoo Kirsi Inari Jääskö Rovaniemen teatterista ja toteaa, että Katvealue on enemmänkin hirtehinen, toivoa antava selviytymistarina.

Paikallisia aiheita ja kirjoittajia Marjatta Pulskan näytelmä jatkaa luontevasti Rovaniemen teatterin omaksumaa linjaa. – Rovaniemen teatterissa on esitetty paikallisten aiheiden ja kirjoittajien näytelmiä aivan alusta asti, kertoo Kirsi Inari Jääskö. 60-vuotiaan teatterin aivan ensimmäinen ensi-iltakin 16.3.1950 oli kantaesitys, paikallisen kirjailijan Annikki Setälän paikallisesta aiheesta kirjoittama Karhunkierros. Jääskön mukaan sen jälkeen ei ole ollut montakaan kautta, etteikö paikallinen näytelmä tai aihe olisi ollut ohjelmistossa. Näytelmän kirjoittaja Marjatta Pulska on perustanut ja ohjannut Harrastajateatteriryhmä Rösölänperän Ruppanat ry:tä kahdenkymmenen vuoden ajan. Hän on myös kirjoittanut useimmat ohjaamansa näytelmät, jotka koskettavasti kertovat paikkakunnan elämänmenosta. Tämän näytelmän kohdalla Pulska ei ole osallistunut ohjaukseen, mutta on kirjoittanut joitakin kohtauksia uudelleen ja ollut pari kertaa seuraamassa harjoituksia.

Rovaniemen teatterissa

Kirsi Inari Jääskön mielestä näytelmän sanoma on, että kaikessa ikävässäkin, mitä elämässä tapahtuu, on myös hyviä ja humoristisia puolia, ja että asiat voivat aina muuttua parempaan päin. Siinä on toivoa, selviytymistä ja arjen sankaruutta, luovan ihmisen nujertumattomuutta.

siirrytään

Katvealueelle

Näytelmän kantaesityksen ensi-ilta on 22.10.2010 isolla Tieva-näyttämöllä. Rooleissa nähdään Kylli Köngäs, Kari Koivukangas, Vesa-Matti Komonen, Joni Kuokkanen, Outi Nevanlinna ja Helka Periaho.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2010

Serlachius-museoiden tulevat näyttelyt vievät yleisön metsäretkelle.

äntän Serlachius-museoissa käynnistyy vuoden vaihteessa kaksi uutta mielenkiintoista näyttelyä, jotka perehdyttävät yleisön tuttuun aiheeseen, mutta uudenlaisesta näkökulmasta. Gustafissa avautuu joulukuun alussa näyttely, jonka nimenä on Metsästäjät ja Göstassa tammikuussa metsäaiheinen taidenäyttely. Suvi Roselli

Taidemuseo Göstan metsäaiheinen näyttely, Ilkka Halson valokuva Museo I

Serlachius-museot

Metsien maa

Metsästäjistä kertovassa näyttelyssä painopiste on nykyajassa. – Olemme haastatelleet nauhalle suurin piirtein viittäkymmentä paikallista metsästäjää. He ovat kertoneet, millaista on tämän päivän metsästys ja mitä metsässä tapahtuu metsästyksen aikana, Serlachius Museoiden johtaja Pauli Sivonen kertoo. Näyttely rakentuu pitkälti tarinoiden varaan. Niitä kuullaan metsästäjien itsensä kertomina. – Puheenvuoroissa pureudutaan myös eettisiin kysymyksiin, kuten erilaisten pyyntikeinojen eettisyyteen, sekä otetaan kantaa suurpetokeskusteluun. Näyttelyssä nähdään lukuisia videoinstallaatioita, joiden kautta yleisö pääsee mukaan eränkäyntiretken tunnelmaan, sekä eränkäyntiin liittyvää esineistöä. Taidemuseo Göstassa järjestettävässä metsäaiheisessa taidenäyttelyssä pohditaan sitä, miten kuvataiteilijat ovat eri vuosikymmenten aikana kuvanneet metsää taideteoksissaan. Esillä on hieman yli sata teosta, jotka edustavat kotimaista taidetta Akseli Gallen-Kallelasta nykytaiteeseen.

– Haluamme esitellä suomaista metsää suomalaisten taiteilijoiden kuvaamana. Metsä on ollut kautta aikojen yleinen aihe kotimaisessa taiteessa. On kuvattu suomalaista kansallismaisemaa, mutta myös yksilön metsää. Taidenäyttelyssä voi nähdä, miten taiteilijoiden metsäkokemus on muuttunut aikojen saatossa ja miten se, että ihminen on ruvennut käyttämään metsää entistä enemmän hyödykseen, näkyy taiteessa. Taidenäyttely esittelee myös metsään liittyviä myyttejä, kuten maahisia ja menninkäisiä, miten ne esittäytyvät arvokkaassa taiteessa.

Metsä kulkee arjessa Sivosen mukaan näyttelyt muodostavat kävijälle mielenkiintoisen parin. – Toinen niistä esittelee perinteistä ”äijäkulttuuria” ja toinen korkeakulttuurisen näkökulman. Kyseessä on kuitenkin loppujen lopuksi sama asia, luontosuhde. Sivonen uskoo näyttelyiden teemojen puhuttelevan kävijöitä. – Metsä on iso juttu suomalaisille. Tämä on niin metsäinen maa. Metsä kulkee kaikkien arjessa niin lähellä.

Molemmista näyttelyistä on tekeillä myös kirjat. – Metsästäjät -näyttelyyn pohjautuvassa teoksessa esitellään metsästäjien tarinoita huomattavasti laajemmin kuin näyttelyssä. Taidenäyttelystä kertovassa kirjassa puolestaan keskitytään siihen, miten kävijä voi näyttelyn kuvien kautta uudistaa metsäkokemustaan. Mäntässä sijaitsevat Serlachius-museot koostuvat kahdesta eri museosta, joista Gustaf sijaitsee Mäntän keskustassa, G.A. Serlachius Oy:n vanhassa pääkonttorissa Valkoisessa talossa ja Gösta Joenniemen kartanossa noin kolmen kilometrin päässä keskustasta. Gustafin perusnäyttely Kotkan Siipien suojassa kertoo elämästä pienellä paikkakunnalla, joka on aina sykkinyt tehtaan koneiden tahtiin. Näyttely kuljettaa kävijät patruunoiden ja työläisten arkeen ja juhlaan. Perusnäyttelyn lisäksi museossa järjestetään vaihtuvia näyttelyitä. Taidemuseo Göstassa järjestetään ainoastaan vaihtuvia näyttelyitä. Gustaf on saanut nimensä puunjalostustehdas G. A. Serlachius Oy:n perustajan Gustaf Adolf Serlachiuksen mukaan. Gösta on nimetty tehtailijan veljenpojan, vuorineuvos Gösta Michael Serlachiuksen, mukaan.

www.kotimaassa.fi

Muu kulttuuri

Tervehdys ystävä, poikkeaisitko visiitille? Göstan kartanossa

taidetta

Kultakautemme taiteilijoita, vanhoja eurooppalaisia mestareita, joukossa ripaus nykytaidetta. Näyttelyt Taiteen turuilla - kaksisataa vuotta Turun taidetta ja Taiteilijaelämää.

on tehty orkesterin pitkäaikaisen ylikapellimestarin (1988–2008) Osmo Vänskän johdolla. Sinfonia Lahden ja BIS-levy-yhtiön yhteistyönä on syntynyt monia kansainvälisesti suurta huomiota herättäneitä ensilevytyksiä, mm. levytykset Sibeliuksen Metsänhaltijasta ja viidennen sinfonian ja Sadun alkuperäisversioista. Suurin yksittäisen levyn myynti kansainvälisesti on yli 70.000 kappaletta, jonka on saavuttanut Sibeliuksen viulukonserton alkuperäisen ja lopullisen version sisältävä levytys. Sinfonia Lahti on myös pääorkesterina 65 levyä sisältävässä Sibelius-kokonaislevytysprojektissa, joka valmistuu vuonna 2011.

Sinfonia Lahdelle

Eeva Oksman

jälleen platinaa

Kuva: Juha Tanhua

infonia Lahden ja lauluyhtye Rajattoman ”Rajaton sings Queen with Lahti Symphony Orchestra” –levyn myynti ylitti tänä keväänä 30.000 kappaleen rajan. Platinalevy luovutettiin juhlallisesti Sibeliustalossa 26.8.2010 Sinfonia Lahden ja Rajattoman aloittaessa tämän syksyn yhteiskonserttisarjansa. Edellinen platinalevy tuli neljä vuotta sitten ”Rajaton sings Abba with Lahti Symphony Orchestra” -levystä. Molempien levyjen orkesterisovituksista ja johtamisesta vastasi Jaakko Kuusisto.

Gustafin pääkonttorissa

tarinoita historiasta

- saa koskea Puhutteleva Veteraanitnäyttely 3.10. saakka, mainio Lapsuuden tarinat ja perusnäyttely patruunoiden ja työläisten elämästä. Tervetuloa! Sinfonia Lahden platinalevy luovutettiin juhlallisesti Sibeliustalossa elokuussa 2010. Vas. Kim Kuusi (Pastinka Records), Tuomas Kinberg ja Jaakko Kuusisto (Sinfonia Lahti) sekä Soila Sariola (Rajaton).

SERLACHIUS-MUSEOT MÄNTTÄ p. (03) 488 6800 www.serlachius.fi GÖSTA Joenniementie 47 GUSTAF R. Erik Serlachiuksen katu 2 Avoinna kesällä ti–su 11–18 talvella 1.9.–30.4. ke 14–20, to–su 12–17 Yhteislippu 8e/1e/perhe 16e

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2010

Sinfonia Lahti ja lauluyhtye Rajaton ovat tehneet yhteistyötä jo vuodesta 2001 lähtien. Yhteiskonsertit ovat olleet lähes poikkeuksetta loppuunmyytyjä, ja näissä konserteissa on Sibeliustalossa vuosien aikana ollut yli 32.000 kuulijaa. Sinfonia Lahden levyt huippusuosittuja Sinfonia Lahden BIS-levymerkille tekemien levytysten kansainvälinen myynti on ylittänyt miljoonan kappaleen rajan. Miljoona myytyä levyä on klassisen musiikin puolella yksittäiselle taiteilijalle tai yhtyeelle harvinaista ja suomalaisessa mittakaavassa jopa ainutlaatuista. Lähes kaikki Sinfonia Lahden yli 60 BIS-levytyksestä

Sinfonia Lahden ennakkoluuloton asenne näkyy mm. orkesterin tekemissä lukuisissa poikkeuksellisissa levytysprojekteissa. Ensimmäinen virsilevy saavutti kultalevyn vuonna 2001 noin kuukaudessa. Kaikkiaan Sinfonia Lahti on saanut kolme platinalevyä ja seitsemän kultalevyä sekä lukuisia kansainvälisiä levypalkintoja, mm. Grand Prix du Disque 1993, Gramophone Award 1991 ja 1996, Cannes Classical Award 1997 ja 2001 sekä MIDEM Classical Award 2006. Platinalevyyn on toistaiseksi yltänyt Rajattoman kanssa tehtyjen Abba- ja Queen-levyjen lisäksi Sibelius-elokuvan soundtrack vuonna 2004. Odotamme mielenkiinnolla jatkoa!

Mm. ihastuttava Anna Puu nähdään Sibeliustalossa

Sibeliustalon kymppisyksyssä

ennätysmäisesti konsertteja & komiikkaa Marja-Leena Sovinen

ibeliustalon 10-vuotisjuhlinta jatkuu syksyllä ennätysmäisellä ohjelmatarjonnalla. Elokuussa alkaneelle ja joulukuuhun lopulle ulottuvalle syyskaudelle on tullut runsaasti lisää erilaisia tapahtumia kaiken ikäisille kävijöille ja moneen makuun; syksyssä on valinnan varaa peräti yli sadan tapahtuman verran. Lapsille suunnattuja satukonsertteja on neljä, joista Jääkuningattaren linnanjuhliin voi tulla pukeutuneena prinsessaksi tai prinssiksi. Nuorten ja entisten nuorten Finlandia-klubilla vedetään yli 20 keikkaa ja poiketaan rock-genrestä K Cuben ja UMO Jazz Orchestran kohdalla. Keikat ovat ikärajattomia, joten alaikäisetkin pääsevät suosikkiensa keikoille. Pääsalissa vierailee nuoria ja vähän varttuneempia suomalaisten suosikkeja, muun muassa Anna Puu, Johanna Kurkela, Irina ja Anna Eriksson, Maria Lund komeiden sotilassoittajien kanssa, Anneli Sari Taivaanportitkiertueella ja Katri Helena. Matti ja Teppo, Kari Tapio ja Jorma Kääriäinen eivät petä

yleisöään. Vesku Loiri keikkailee tänä vuonna vain joulukonsertin merkeissä. Kauneimmista lauluista klassiseen Iltapäivän Sävelissä kolme eturivin tenoria Jyrki Anttila, Anssi Hirvonen ja Seppo Ruohonen esittävät 80-vuotiaan Mauno Kuusiston rakkaimpia lauluja Heijastuksesta Sorrentoon. Georg Otsin syntymän 90-vuotiskiertueella Tallinnan Filharmonisen Orkesterin solisteina esiintyvät Mart Sanders ja Tapani Kansa. Lahden Operettifestivaali esittää kokonaisen klassikko-operetin Mustalaisruhtinar, jonka pääosissa laulavat Johanna Rusanen-Kartano ja Jyrki Anttila. Pianisti Pauli Karin Hooked on Music! -konsertissa vierailevat Sinfonietta Lentua ja Severi Pyysalo. Joulukuussa kuullaan urkujen soivan Pentti Eerolan ja basso Jaakko Ryhäsen Joulu, kruunu kirkkahin -konsertissa sekä Barbara Hendricksin Suomen kiertueella, jossa uruissa taituroi Kalevi Kiviniemi. Herkkiä hetkiä on lupa odottaa myös Tarja Turusen ja Pentti Hietasen joulukonserteissa.

Iätöntä ja rentoa meininkiä Lokakuun Iltapäivän Sävelissä Eki Jantunen ja Mutkattomat juhlivat 35-vuotista uraansa solistina Kaija Pohjola ja juontajana napakymppi Kari Salmelainen. Korsuorkesteri jatkaa samalla linjalla ja saa ikinuoret tähdet Pirkko Mannolan, Vieno Kekkosen ja Marjatta Leppäsen sulostuttajikseen. Ilkka ”Junnun poika” Vainio viettää viisikymppisiään tangokuninkaallisista ja Myrskylyhty-orkesterista koostuvan kaartin kanssa. Stand up -komiikan sanailuille nauretaan syksyllä peräti yhdeksänä iltana. Kauden tapaus: Spaghetti Western Orchestra! Oikea Ennio Morriconen sävellys Hyvät, pahat ja rumat kuullaan mitä herkullisimmilla instrumenteilla tuotettuna viiden australialaismuusikon lännenmusiikin showssa, jossa valoilla ja huumorilla on merkittävä osuus. Yhtye esiintyy ensimmäisen kerran Suomessa tiistaina 2.11. Sibeliustalossa. Varsinaiset megapikkujoulut vietetään Metsähallissa la 27.11., jolloin vauhdin antaa bilebändi Jokin Paikallinen Bändi ennen kuin estradille nousee Yö-yhtye. Iltaa isännöi Mikko ”Peltsi” Peltola.

www.kotimaassa.fi

Muu kulttuuri

Vapriikki on monipuolinen museokeskus, joka tarjoaa nähtävää ja koettavaa koko perheelle.

Vierailulla Vapriikissa

ammelan Tampellan vanha tehdas Tammerkosken rannalla kätkee sisäänsä useita näyttelyjä sekä monia muistoja herättäviä esineitä ja kuvia. Vapriikin ovet avattiin yleisölle ensi kertaa vuonna 1996, mutta lopullisesti talo valmistui museokäyttöön vuonna 2000. Suuri satametrinen ja kuusitoista metriä korkea näyttelyhalli on peräisin 1910–20-luvuilta. Vuosittain ohjelmistossa on kymmenkunta näyttelyä, joiden teemat vaihtelevat historiasta tekniikkaan ja luonnontieteisiin. Vapriikista löytyvät myös Suomen Jääkiekkomuseo, Kenkämuseo ja Nukkemuseo, museoravintola Valssi ja museokauppa. Joulukuussa avataan pitkän tauon jälkeen myös luonnontieteellinen museo uusine näyttelyineen. Kanada-maljakin asuu Vapriikissa Suomen Jääkiekkomuseo on yksi maailman kuudesta jääkiekon historiaa esittelevästä museosta. Vuonna 2009 Jääkiekkomuseo sai uudet, laajemmat näyttelytilat. Uusittu perusnäyttely kertoo nyt entistä monipuolisemmin suomalaisen

jääkiekon historiasta. Aihetta käsitellään eri teemojen kautta. Mukana ovat myös kansainvälinen kiekkoilu ja ulkomaiden kaukaloissa mainetta saavuttaneet kiekkoilijamme. Suomen Jääkiekkomuseo tallentaa, tutkii, säilyttää ja esittelee jääkiekkoiluun liittyvää aineistoa. Museon kokoelmissa on yli 20

000 esinettä. Esine- ja valokuvakokoelmat muodostavat ainutlaatuisen tietoaineiston suomalaisen jääkiekon menneisyydestä ja nykyisyydestä. Aidon Kanada-maljan ja MM-pokaalin lisäksi näyttelyssä on runsaasti muutakin palkintomateriaalia. Museon pelipaitakokoelmassa on yli 700 pelipaitaa. Suomen maajoukkuepaitoja on kokoelmissa lukuisia vuodesta 1948 alkaen. Tähtihetkistä, pettymyksistä ja ajankuvasta on tarjolla runsaasti filmimateriaalia. Perusnäyttelyn lisäksi esillä on vaihtuvia näyttelyitä.

Avaruustutkimusalus, X-7 Space Explorer Ship, valmistaja T.M. (Masudaya), Japani. Kuva: Marika Tamminen/Vapriikin kuva-arkisto

Markkinat Kauppatorilla 1899. Kuva Werner Gestrin/Vapriikin kuva-arkisto

Suomi osallistui ensimmäisen kerran MM-kisoihin Baselissa 1939. Kuva: Suomen Jääkiekkomuseo

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2010

Eeva Oksman

Vapriikki. Kuva: Lasse Honkanen

kuvaavan pienoismallin avulla. Näyttelyssä on esillä mielenkiintoisia esineitä kaupungin historian varrelta. Tampere 1918 -näyttely kertoo, mitä Tampereella tapahtui keväällä 1918. Näkökulmia tarjoavat kummankin osapuolen taistelijat, mutta myös siviilit ja sivustakatsojat. Äänien, kertovan materiaalin ja uuden tekniikan avulla näyttely tuo elämyksellisesti esille kokemusten laajan kirjon lapsista vanhuksiin ja työläisistä tehtaanjohtajiin. Paikallisesta teknisestä osaamisesta kertovan Innovaatiot-näyttelyn viimeinenkin osa aukeaa keväällä 2011. Monia teknisiä laitteita on otettu ensimmäisenä käyttöön juuri Tampereella, jossa jo varhain sovellettiin maailmalla kehitettyä teknologiaa omiin tarkoituksiin. Innovaatiot esitetään näyttelyssä runsaasti uutta teknologiaa käyttäen. Buick Invicta, 1960, valmistaja Ichiko, Japani. Oikealla Inrō. Kuvat: Marika Tamminen/Vapriikin kuva-arkisto

Museokierroksella tunnelmasta ja teemasta toiseen Nukkemuseon Aika leikkiä –näyttely kiinnostaa varsinkin lapsiperheitä. Näyttelyssä on esillä viitisen sataa lelulaatikon aarretta. Kenkämuseon tehdassalissa voi seurata teollisen kengän valmistusvaiheita piirustuspöydältä valmiiseen tuotteeseen. Aidot filmit vievät keskelle kenkätehtaan toimintaa. Tuhannen kengän kavalkadissa voi nähdä muodin ja trendien muutokset. Vapriikin perusnäyttelyistä Tammerkoskinäyttely kertoo pienen kylän kasvusta teollisuuskaupungiksi. Näyttelyssä nostetaan esille eri aikojen kaupunkilaisten elämänkohtaloita lyhyiden tuokiokuvien ja sarjakuvien avulla. Kaupungin aikakerrostumiin pääsee tutustumaan vuoden 1890 kaupunkia

Suomen luonnosta Japanin kulttuuriin Tammikuuhun 2011 asti esillä oleva Karhun vuosi –näyttely vie museokävijän karhumetsään yhden vuodenkierron ajaksi. Karhun, Suomen kansalliseläimen, syntymisen ja kuoleman kierto rytmitti metsässä elävän suomalaisen kalenterivuotta. Karhun vuoden kuluessa mesikämmen tulee tutuksi myyttisenä metsän kuninkaana, muinaisten suomalaisten palvomana esi-isänä ja pyyntiyhteisön jatkuvuuden turvanneena jumalana. Toisaalta näyttely nostaa esiin karhun nykyisen aseman kiisteltynä suurpetona ja metsästäjän tavoitelluimpana saaliina. Myyttisen karhun rinnalla kulkee vahva tietopaketti karhusta luontokappaleena.

Maaliskuun 20. päivään asti esillä oleva näyttely ”INRŌ – avain samuraiden aikaan” esittelee Edo-kauden Japania, sen elämää, kulttuuria ja ajatusmaailmaa. Näyttelyssä on esillä pari sataa ennen näkemätöntä, toinen toistaan upeampaa inrōa suomalaisesta yksityiskokoelmasta. – Inrō on pieni, monista osastoista koostuva rasia, jota vain miehet saivat kantaa vyöllään, kertoo Vapriikin tiedotus- ja markkinointivastaava Tähtitalvikki Poikajärvi. Poikajärvi kertoo, että Inrō oli käyttöesine, jossa säilytettiin esimerkiksi lääkkeitä. Aluksi se oli pelkästään samurailuokan statussymboli, mutta myöhemmin myös rikas kaupunkiväestö alkoi käyttää sitä. Inrō oli muotiesine, joka heijasteli omistajansa varallisuutta, persoonallisuutta, tyyliä ja makua.

Saunaa ja ruokaa Vapriikin tiloja voi vuokrata yksityistilaisuuksiin, kokouksiin ja seminaareihin. Valssin tilat soveltuvat jopa 200 hengelle ja kokousvieraiden käytössä on täysin varustettu 106-paikkainen auditorio. Korkeintaan kymmenen hengen kokous järjestyy mukavasti – niin uskomattomalta kuin se museokeskuksen yhteydessä kuulostaakin - tyylikkäässä saunakabinetissa! Museoravintola Valssi lounastarjoiluineen on kaikkien käytettävissä museon aukioloaikoina. Ruokailijaryhmille ja kokousvieraille ruokailut ja muut tarjoilut järjestetään tilaajan toiveiden mukaan. Ruokaillessa voi ihailla ravintolan isoista ikkunoista avautuvaa Tammerkosken upeaa teollisuusmaisemaa punatiilisine tehtaineen. www.tampere.fi/vapriikki

Karhun vuosi -näyttely tammikuuhun 2011 asti. Kuva: Marika Tamminen/Vapriikin kuva-arkisto

www.kotimaassa.fi

Isosti elämyksiä isommallekin joukolle Näyttelykeskus WeeGeen viisi museota, taidegalleria ja museokauppa tarjoavat monia vaihtoehtoja isommallekin joukolle. Opastettu WeeGee -kierros sisältää sisäänpääsyn kaikkiin museoihin ja opastuksen yhteen omavalintaiseen näyttelyyn sekä lounaan. Hinta 19 €/hlö. Monipuolisista ohjelmapaketeistamme voi valita esim. opastuksen ÖTZI -Alppien jäämies näyttelyyn ja osallistua siellä savityöpajaan.Lisäksi pakettiin kuuluu sisäänpääsy muihin museoihin ja herkullinen lounas hintaan 32 €/hlö. Varaukset ja tiedustelut weegee.myynti@espoo.fi tai puh. 09 8168 2829. Kaikki ohjelmapaketit löytyvät www.weegee.fi Avoinna ti klo 11-18, keto klo 11-20, pe-su klo 11-18, ma suljettu. Ahertajantie 5, Tapiola, Espoo. www.weegee.fi

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2010

Säpinää Rauhalahdessa

La 5.3. klo 15.00 Ti 8.3. klo 18.30

To 10.3. klo 18.30 La 12.3. klo 15.00

Tanssia, karaokea, teatteria, huippuesiintyjiä, kylpylä, suuri savusauna, Jätkänkämppä. Pyydä kokous- tai pikkujoulutarjous.

Pe 18.3. klo 18.30 Su 20.3. klo 15.00

Syksyn ohjelmaa 29.9. Souvarit, 6.10. Marita Taavitsainen, 20.10. Topi Sorsakoski, 27.10. Finlanders, 12.11. Popeda, 24.11. Charles Plogman. Tiistaisin Jätkänkämpällä savusauna ja perinneilta. Torstaisin 4.11.-16.12. huumorilla höystetty musiikkinäytelmä Ratio Joulutunnelmissa. Monipuoliset ohjelmapalvelut ja Jätkänkämppä yksityistilaisuuksiin.

Puh. 030 608 30 KUOPIO www.rauhalahti.fi

lankaliittymistä 0,032 e/min. + 0,0821 e/puhelu, matkaviestinliittymistä 0,19 e/min.

www.kotimaassa.fi

Muu kulttuuri

oppera on sellaista korkeakulttuuria, josta ei ymmärrä mitään. Joku laulaa kovaa ja korkealta, eikä siitä saa mitään selvää. Lapset eivät oopperasta ainakaan mitään ymmärrä! Jos tunnistit itsesi näistä ajatuksista, kannattaa lähteä itse kokemaan oopperan taika! Kansallisoopperassa on varaa valita

La Traviata. Kuva: Suomen Kansallisooppera / Heikki Tuuli

Kansallisoopperan ohjelmistosta jokainen voi valita itseään kiinnostavan aiheen. Tämän syksyn odotettu uutuus on Giuseppe Verdin Aida. Se on mahtava ja näyttävä suurteos, mutta myös herkkä ja intiimi kertomus egyptiläisen sotapäällikön ja etiopialaisen orjan välisestä kielletystä rakkaudesta. W.A.Mozartin Taikahuilu puolestaan sisältää sekä viihdettä, romantiikkaa, jännitystä että komiikkaa. Tämä kertomus prinssistä ja prinsessasta sisältää monisyisen tarina hyvän ja pahan taistelusta ja se sopii koko perheelle.

Sanastoa Ooppera = näyttämötaidemuoto, jossa yhdistyvät musiikki ja näytelmä. Oopperassa on usein täysimittainen sinfoniaorkesteri, mutta pääosassa ovat kuitenkin laulajat. Libretto = oopperan teksti Resitatiivi = puheenomaista laulua, joka kuljettaa juonta eteenpäin Aaria = erillisenä numerona erottuva laulajan soolo-osa Duetto = kahden laulajan yhdessä esittämä kohtaus Oratorio = musiikkiteos orkesterille, kuorolle ja laulusolisteille, joka poikkeaa oopperasta näyttämötoiminnan ja lavasteiden puuttumisella

Taikahuilu, kuvassa Jorma Silvasti ja Helena Juntunen. Kuva: Suomen Kansallisooppera / Heikki Tuuli

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2010

Giacomo Puccinin Madame Butterfly’n musiikki on erityisen kaunista ja riipaisevan koskettavaa, kun taas traagisesta rakkaudesta kertova La Bohème sisältää Puccinin hienoimpia aarioita ja duettoja. Näiden edellä mainittujen lisäksi syksyn oopperaohjelmistossa ovat koomisen oopperan kestohitti Lemmenjuoma, Leevi Madetojan Pohjalaisia sekä kiehtova ja vahvasti psykologinen ooppera Die tote Stadt – Kuollut kaupunki. Kansallisoopperassa oopperat lauletaan pääosin alkukielellä. Lauletun esityksen seuraaminen käy kuitenkin vaivattomasti, sillä näyttämön yläpuolella sijaitsevassa tekstilaitteessa kulkee oopperan tarina suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Luettuaan käsiohjelmaan kirjoitetun juoniselostuksen ei tekstitystä edes tarvitse seurata jatkuvasti.

Myös Porissa, Vaasassa ja Tampereella Porin Ooppera esittää 18. ja 20.11. Promenadisalissa Jouni Kaipaisen 5–15-vuotiaille suunnatun Hämäränmaassa-oopperan.

Tammikuussa 2011 Vaasan Ooppera esittää Ilkka Kuusiston säveltämää lotta-aiheista oopperaa Isänmaan tyttäret, joka on kunnianosoitus pohjalaisten lottien työlle. Talvi- ja jatkosotien vaiheisiin sijoittuvassa oopperassa kansakunnan kohtalonvuodet nähdään naisten silmin ja eletään heidän kauttaan. Tärkeäksi teemaksi nousee naisten välinen ystävyys; sen avulla jaksettiin, ja sodan varjossa versoi usko parempaan tulevaisuuteen.

tin paketti. Alusta lähtien ohjelmaan ovat kuuluneet myös pienimuotoiset näyttelyt ja tapahtuman musiikkiantia syventävät luennot. Orkesterin toiminnanjohtaja Helinä Tepposen mukaan vuoden 2011 festivaalilla vuorossa ovat nuoret suomalaiset laulajat ja oopperantekijät. Juhlien päätuotanto on kamarioopperaversiona kuultava Ruggiero Leoncavallon (1858–1919) ”La Boheme”, joka tässä muodossaan kuullaan ja nähdään Suomessa ensimmäistä kertaa. Teoksessa eletään neljän taiteilijaystävän iloissa ja suruissa napakan yhteiskunta-kritiikin maustamana. Miten rakkaudelle käy kun rahaa ei ole…

Eeva Oksman

Samoihin teemoihin oman aikamme näkökulmasta pureutuu itävaltalaisen säveltäjä Olga Neuwirthin näyttämöoratorio ”Aufenthalt – Oleskelu”. Oratorio pohjautuu Nobel-palkitun Elfriede Jelinekin tekstiin. Oopperan ja oratorion johtaa italialainen Massimo Lambertini ja ohjauksista vastaa Tommi Kainulainen. – Lambertini on tuttu mies Mikkelin produktioissa jo aiemmilta vuosilta ja kotimaassaan monien oopperatalojen tuotannoissa, valaisee Tepponen. Yllätyskonsertilta osataan jo odottaa paljon. Vuonna 2007 Kauko Röyhkä ja Mikkelin jousisoittajat loivat kokonaan uuden musiikin alalajin, chamber-rock’in. Viime talven Hanget soi -tapahtumaan oli tilattu säveltäjä Jan-Mikael Vainiolta konsertto beatboxaajalle ja jousiorkesterille.

Suomen Kansallisooppera

Tampere-talossa Tampere Ooppera esittää maaliskuussa W.A. Mozartin Taikahuiluoopperaa. Kaksinäytöksisen oopperan esityskieli on suomi. Esiintyjinä ovat Jaakko Ryhänen, basso, Gabriel Suovanen, baritoni, Jussi Myllys/Dan Karlström, tenori, Marjukka Tepponen, sopraano, Jorma Hynninen, baritoni, Mia Heikkinen, sopraano ja Hanna-Leena Haapamäki, sopraano. Mukana on myös Tampereen Oopperan kuoro ja Tampere Filharmonia.

Toisena riemun aiheuttajana salissa hääri dj Bunuel, joka toi Mozartin musiikin oman aikamme äänimaailmaan. – 2011 tulee olemaan näiden kahden edeltävän vuoden yhdistelmä - jälleen ollaan luomassa uudentyyppistä musiikkia, tällä kertaa on kysymyksessä chamber blues, kertoo Helinä Tepponen arvoituksellisesti. – Mr. Blues, Pepe Ahlqvist on konsertin säveltäjä ja solisti, Jan-Mikael Vainio paneutuu bluesin virittämiseen kamarimusiikin kaapuun. Hän jos kuka sen taitaa, koska tuntee niin bluesin syvimmän olemuksen kuin Mikkelin soittajiston jo vuosien ajalta, hehkuttaa Tepponen tulevaa.

Mikkelissä jälleen Hanget soi Mikkelin kaupunginorkesterin ympärille luotu talvinen Hanget soi -festivaali täydentää kaupungin vuotuista musiikkitarjontaa. Alkujaan elokuvamusiikin ympärille rakentuneesta kokonaisuudesta on kehittynyt kaksi helmikuun viikonloppua käsittävä, nykyisenlainen kamarioopperan ja yllätyskonser-

www.kotimaassa.fi

Kuva: Suomen Kansallisooppera / Voitto Niemelä

Pääosassa on porilainen 11-vuotias Verneri Virta. Ooppera tehdään Porin Ooppera ry:n, Pori Sinfoniettan ja Palmgren-konservatorion yhteistyönä ja Opetusministeriön ja Satakunnan taidetoimikunnan tuella.

Kokousteema

Voi hyvin, elä täysillä! Vietä retkipäivä myös t ä d i Lamminniemessä Löydät me-messuilta! Ikä Lamminniemi on suosittu retkikohde erilaisille ryhmille. Tarjottavana on monenlaista ohjelmaa mm. monipuolisia liikuntaryhmiä, askartelua, mielenkiintoisia luentoja tai tietoiskuja ja luonnollisesti hyväätekeviä hemmottelevia hoitoja.

Hyvä

Piristyspäivä ryhmälle 9.00 Aamukahvi ja päivän ohjelman esittely 10.00 Valitse yksi seuraavista  Teema-askartelu  Kanan muistista norsun muistiksi?  Pienet elämän helpottajat –esittely Halukkailla mahdollisuus ostaa pienapuvälineitä 11.30 Lounas noutopöydästä 12.30 Ihanan rentouttava käsiparafiinihoito Suositellaan sorminivelien kulumista, kivuista ja säryistä kärsiville sekä erityisesti reumaa sairastaville. Hoidon jälkeen rentoutumisen kokemus tuntuu koko kehossa. 13.30 Bingo 14.30 Iltapäiväkahvi ja mukava yhteinen päätös päivälle 15.00 Kotimatka alkaa Hinta alk. 29 € / hlö Asiakkaan halutessa voidaan retkipäivään yhdistää myös erilaisia yksilöhoitoja. Suosittuja ovat mm. erilaiset hieronnat, kylvyt sekä suolahuone. Uutuutena Lamminniemessä nyt myös infrapunasauna! Kysy myös edullisia majoituspaketteja!

Edullisia lomia lokakuussa!

Pidennetty viikonloppu Voim. 30.9.-3.10., 7.-10.10. ja 21.-24.10.

179 €

/hlö

Sisältää: * majoitus 3 vrk 2hh * puolihoitoruokailut * ohjattua liikuntaa * kuntosalin käyttöoikeus * sauna- ja uintimahdollisuus * runsas vapaa-ajanohjelma

Tiedustelut ja varaukset Puh. 02-77 990 tai neuvonta@ lamminniemi.fi.

Lamminniemen Hyvinvointikeskus Oy Jänistie 1, 31400 Somero Puh. 02-77 990 neuvonta@lamminniemi.fi www.lamminniemi.fi Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2010

Eeva Oksman

Huittisten kaupunki

yvien kulkuyhteyksien päässä sijaitsevassa Huittisissa onnistuu mutkattomasti erityyppisten kokouksien, konferenssien ja koulutustilaisuuksien järjestäminen. Kaupungin kokouspalveluyksiköstä saa asiantuntevaa ja ammattitaitoista palvelua tilaisuuksien järjestämiseen. Tiiviin yhteistyön johdosta samasta pisteestä tarjolla on myös paikallisten yrittäjien monipuoliset aktiviteetit ja palvelut. Ohjelma suunnitellaan asiakkaan toiveiden mukaisesti sisältäen tilat, tarjoilut, oheisohjelmat, majoitukset ja kuljetukset. Helppoa!

Upean akustiikan Risto Ryti –sali Kuninkaisten koulutus- ja kulttuurikeskus tarjoaa suurillekin tapahtumille korkeatasoiset puitteet. Akustisesti korkeatasoinen Risto Ryti -sali tarjoaa tilat yli 400 kuulijalle. Tämä Kuninkaisten koulutus- ja kulttuurikeskuksen ylpeys on lämpimästi sisustettu ja käyttövaihtoehdoiltaan lähes rajaton. Auditorio on varustettu huipputekniikalla ja muunneltavalla akustiikalla. Käytössä on tietokoneohjattu valaistus- ja äänentoistojärjestelmä, videotykki (myös tietokoneen monitoriksi), koko kiinteistön kattava video- ja ATKverkko, yhteys maailmanlaajuiseen Internettietojärjestelmäverkkoon, lavasteet ja lavastusnosturi. Kokonaisuuteen kuuluu sadan neliön näyttämö ja 420 hengen katsomo. Risto Ryti -salissa voidaan järjestää kokouksia, koulutustilaisuuksia, konsertteja ja monenlaisia juhlia. Salissa ovat esiintyneet huittislainen Jukka Perko, kamariorkesteri Avanti Mikko Frankin johdolla, mezzosopraano Lilli Paasikivi, sopraano Soile Isokoski ja baritoni Gabriel Suovanen. Salin akustiikka täyttää siis korkeatkin vaatimukset.

Kokous kuin elokuvissa Kuninkaisissa on kaksi elokuvateatterisalia, joista isompi on 89-paikkainen ja pienempi 52-paikkainen mukavine ”leffatuoleineen”. Elokuvateatteritkin on varustettu modernilla kokoustekniikalla. Myös koulutus- ja kulttuurikeskuksen tiloissa toimivien oppilaitosten tiloja on mahdollista vuokrata pienemmiksi kokous- ja koulutustiloiksi. Ruokatarjoilusta vastaa Amican ravintola Hirvenpää, joka tilauksesta hoitaa tasokkaat tarjoilut niin päivällä, illalla kuin viikonloppuisinkin. Huittisissa on runsaasti kulttuuri- ja liikuntatarjontaa, joten oheisohjelmasta ei tule puutetta. Kokouksen lomassa voi tutustua katukuvaa elävöittävään nykytaiteeseen, kokeilla vauhdikasta maastoratsastusta tai nauttia lempeästä nuotiotunnelmasta kauniin Puurijärven ja Isosuon kansallispuiston maisemissa.

Helposti Huittisiin

www.kotimaassa.fi

Kokousteema

Rymättylän Herrankukkaro Oy valittiin vuoden 2010 Kotimaan Matkailuyritykseksi.

Saariston syleilyyn

Näyttöpäätteeltä

Eeva Oksman

Herrankukkaro

nuotioiden ja tarinoiden

utomatka Naantalissa, Rymättylän Airismaan saaressa sijaitsevaan Herrankukkaroon taittuu Turun keskustasta vähän yli puolessa tunnissa. Perillä, saaristoluonnon keskellä, odottaa vanhan kalastajatilan ympärille rakentunut omaleimainen kokous-, koulutus- ja virkistyspaikka, joka vie vuosikymmenten takaiseen tunnelmaan.

Suosittu kokouspaikka Viidentoista toimintavuotensa aikana Herrankukkarosta on kehkeytynyt yritysten ja ryhmien suosima ympärivuotinen kohde. Herrankukkaro on tarkoitettu nimenomaan ryhmille, joiden koko voi vaihdella kahdeksasta hengestä aina 500 hengen päivätilaisuuksiin. Suurin yhtenäinen kokoustila vetää 240 henkeä. Luonnonmukaisesta ympäristöstä huolimatta Herrankukkarossa on vesi-WC:t ja suihkut sekä moderni kokoustekniikka.

Monessa mukana ollut toimitusjohtaja Pentti-Oskari Kangas tituleeraa itseään kiireapulaiseksi. Ja kiirettä Herrankukkarossa on riittänyt, sillä vuosittain siellä kestitään noin 15 000 vierasta. – Noin 90 % asiakkaistamme on kokous-, koulutus-, TYKY- tai virkistysryhmiä, joista pääosa on kokousasiakkaita pääkaupunkiseudulta. Tavallisimmin vieraamme ovat 30–40 hengen ryhmiä, kertoo Kangas. Kokousten oheen on tarjolla erilaisia aktiviteetteja, jotka nojautuvat ympäröivään luontoon, sen historiaan ja kulttuuriin. – Meillä vanhan ajan pihapelit ovat arvossaan. Olen kirjannut ylös asioita, jotka olivat hauskaa

Rymättylän Herrankukkaro Oy on perheyritys, jonka saaristo- ja luontopalveluja tuottavaan kokonaisuuteen kuuluvat Herrankukkaron lisäksi Höyrylaiva s/s Ukkopekka ja kolme charteralusta, Loistokarin saaren illallis- ja laituritanssipalvelut sekä Aurajokirannan suviravintola Vaakahuoneen Paviljonki.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2010

lapsuudessa. Niitä positiivisia kokemuksia ja tuntemuksia pyrimme tuottamaan asiakkaille. Ei kannata – eikä saa – hömpöttää, asioiden pitää olla aitoja ja alkuperäisiä. Kankaan mukaan Herrankukkarossa, luonnon keskellä ollessaan asiakkaat ovat monesti palanneet muistoissaan lapsuuteen, ja sitä kautta keskustelut työkavereiden kanssa ovat muuttuneet. – Ihmiset avautuvat, kun heillä on positiivinen olo.

Suomalaista eksotiikkaa Kolmasosa Herrakukkaron vieraista on suomalaisisäntien tuomia ulkomaalaisia. Heistä 90 % tulee lämpimistä maista. Ulkomaalaisille eksotiikkaa ovat esimerkiksi nuotio, avanto tai potkukelkka. – Eri vuodenajat ja erilaiset säät luovat kontrasteja ja saavat seikkailumielelle, toteaa Kangas. – Sää ei ole meille este, pikemminkin päinvastoin! Meillä toiminnot eivät ole säästä

taissa ja ihailla ympäröivää luontoa kauniine merimaisemineen. Talvisin rohkeimmat käyvät avannossa. Ympäristöystävällisyys arvossaan Herrankukkarossa ympäristöystävällisyys ja kestävä kehitys ovat aina olleet luontaisia, siis jo paljon ennen kun niistä tuli valtatrendejä. Kaiken ideoinnin punaisena lankana on ollut aitous, alkuperäisyys sekä nostalgia. Kaikessa toiminnassa korostuu perinteinen saaristolaisuus ja sen kulttuuri.

ääreen Majoitusrakennuksia alueella on toistakymmentä. Kaikki 102 majoituspaikkaa ovat eksoottisia, siistejä ja tunnelmallisia. Yksi osoitus

Herrankukkaron omaperäisistä ideoista on Hästenssänky luxuslinnunpöntössä. Portaiden yläpäässä olevasta pienestä ovesta sisään kampeamalla pääsee persoonalliseen majoitustilaan. Portaiden juurella on linnunpönttöläisten saniteettitilarakennus kylpyammeineen!

kiinni. Ei haittaa, vaikka ei olisi edes asianmukaisia varusteita mukana, täältä löytyvät sekä sadevarusteet ja kumisaappaat että karvahaalarit, pipot ja käsineet. Yleensä saaristokohteilla syksy, talvi ja alkukevät ovat hiljaista aikaa. Me taas olemme ottaneet vuodenajat ja sään vahvuudeksemme, muuttaneet ongelmat voimavaraksi! Saunaparatiisi Pentti-Oskari Kankaan mielestä savusauna on makkaran jälkeen paras keksintö, ja niinpä savusaunoja Herrankukkarossa on peräti neljä. Yksi savusaunoista on 124-paikkainen aito maasavusauna, maailman suurin savusauna. Saunomisen lomassa voi nautiskella Kaislikkokylpylän lämminvesial-

– Vietin suurimman osan lapsuudestani Lyökissä, jossa näin kuinka isovanhempani toimivat. Heille kierrätys ja uusiokäyttö olivat jo silloin aivan luontaisia, mitään ei heitetty pois, valottaa Rymättylän Herrankukkaro Oy:n toimitusjohtaja PenttiOskari Kangas taustojaan. Kalaa suoraan uunista Vanhan kalastajatilan perinteisiin kuuluu kalastus ja saaristoruokien valmistus paikan päällä. Savukalaa tarjotaan suoraan uunista. Lämmin- ja kylmäsavustus, halstraus ja loimutus mahdollistavat samanaikaisesti jopa 20 erilaisen kalaherkun nauttimisen! Saaristolaispöydästä on kulinaristien iloksi valittavana jopa 43 ruokalajin menu. Pentti-Oskari Kankaalla on aina jotain uutta suunnitteilla. Seuraavaksi hän on järjestämässä ”vakoilu- ja kateuspäiviä”, jossa Herrankukkaron väki kertoo selvästikin onnistuneesta toimintaideastaan ja menestyksen taustoista. – Jos osaa hyödyntää luontoa ja positiivisuutta, onnistuu melko varmasti, päättelee Kangas.

www.kotimaassa.fi

Kokousteema

Kun kokoukselta odotetaan huipputuloksia, lähdetään Matleena Ikonen

Villa Kokkonen

Luovuuden lähteille Villa Kokkoseen

okouksilta ja ideariihiltä odotetaan paljon. Ryhmätyön tulee olla joustavaa, ideoiden luovia ja jatkotoimenpiteiden tuloksellisia. Joskus tarvitaan todellisia irtiottoja, jotta kokouksista saadaan irti se kaikkein hedelmällisin – silloin kannattaa suunnata vaikkapa Järvenpäähän Villa Kokkoseen, jossa Alvar Aallon suunnittelemassa miljöössä luovuuden perään ei tarvitse paljon kysellä.

Villa Kokkonen on saanut nimensä sen entisen asukkaan, akateemikko, säveltäjä Joonas Kokkosen mukaan. Aalto suunnitteli talon ympäristöineen Kokkoselle paikaksi, jossa tämä voisi rauhassa säveltää ja pitää konsertteja. Yli 7000 neliömetrin suuruisella tontilla, rauhallisella paikalla Tuusulanjärven länsirannalla sijaitseva 250-neliöinen talo toimi pitkään Kokkosen ja tämän perheen kotina, ja vuonna 2009 talo sai uuden elämän korkeatasoisena kokous- ja kulttuurikohteena: taiteilijakaksikko Elina Viitaila ja Antti A. Pesonen ovat luoneet Villa Kokkoselle konseptin, joka tyydyttää vaativankin kokousryhmän tarpeet.

Ensin oli musiikki... Alvar Aallon suunnitteluperusteena oli suunnitella asuinrakennuksista hyvän elämän paratiiseja. Villa Kokkosessa tämä periaate näkyy kouriintuntuvasti, sillä koko rakennus on suunniteltu Joonas Kokkosen tärkeimmän työkalun, flyygelin, ympärille. Taiteilijakodin tärkein tila on sen 70-neliöinen työhuone, jossa Joonas Kokkonen sävelsi useita sinfonioita, kuoroteoksia, kamarimusiikkia sekä kuuluisan oopperansa Viimeiset kiusaukset.

Musiikki luo hyvinvointia ja hyvinvointi edistää luovaa ajattelua muistuttavat Elina ja Antti.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2010

Flyygelihuone näyttelee keskeistä osaa myös Villa Kokkosen kokouspaketeissa, sillä pianisti Elina Viitaila ja bassobaritoni Antti A. Pesonen tarjoavat kokousvieraille säveliä ja sulosointuja tehokkaiden kokousten siivittäjiksi. Silloin kun ratkaisuja ei tunnu löytyvän tai yhteistyö tökkii muuten vain, kannattaa hiljentyä hetkeksi kuuntelemaan ja virittää aistit avoimiksi. Musiikki luo hyvinvointia ja hyvinvointi edistää luovaa ajattelua.

Flyygelihuoneen akustiikka on omiaan tuomaan musiikkiin karvojanostattavaa eloa.

valkokangas. Kokouspaketteja on erilaisia, ja niihin voi sisällyttää palveluita tarpeen mukaan: talon esittely elävän musiikin kera, aamiainen, lounas ja päivällinen, kuljetuspalvelu taksilla tai linja-autolla... Viitaila ja Pesonen räätälöivät kokouspäivät kunkin asiakkaan toiveiden mukaan. Intensiivinen kokouspäivä on mahdollista päättää luovissa löylyissä niinikään Aallon suunnittelemassa puulämmitteisessä hirsisaunassa.

Pienesti kohti suurta Flyygelihuoneeseen mahtuu helposti 30 – 40 ihmistä, joten musiikin avittamaan kokoukseen voi tuoda suuremmankin joukon. Tilan akustiikka on omiaan tuomaan musiikkiin karvojanostattavaa eloa. Villa Kokkosen kokoustilassa on nykyaikainen, tehokkaan kokouksen edellyttämä tekniikka kuten langaton laajakaistayhteys ja

Viitaila ja Pesonen ovat vuokranneet Villa Kokkosen Järvenpään kaupungilta ja he toimivat sen isäntäparina. Alvar Aalto’s Villa Kokkonen on kahden musiikin ja kulttuurin rakastajan innovaatio ja intohimo, jota he pyörittävän oman pienen yrityksensä, Mestart Oy:n puitteissa. Kyse on nimenomaisesti Villa Kokkoseen suunnitellusta

palvelukokonaisuudesta, joka tarjoaa arjen yläpuolelle kohoavia ja kohottavia elämyksiä. Kokousten lisäksi Villa Kokkosessa isännöidään vuoden ympäri arkkitehtuuri- ja kulttuurivierailuja, juhlatilaisuuksia sekä ohjelmallisia illanviettoja. Myös turistit ovat kiinnostuneet taiteilijakodista, sillä yleisölle avoimia Alvar Aallon suunnittelemia yksityiskoteja on Suomessa vain pari. Villa Kokkonen onkin kesäaikaan avoinna yleisölle peräti kuutena päivänä viikossa. Villa Kokkonen on kiinnostava kohde, jossa Alvar Aallon arkkitehtuuri, Artekin huonekalut, elävä musiikki, maukkaat tarjoilut, suomalainen järvimaisema ja puulämmitteinen hirsisauna takaavat kokonaiselämyksellisen kokous- tai juhlatilaisuuden!

www.kotimaassa.fi

Kokousteema

Uusi moderni kokous- ja konferenssikeskus Technopolis Yliopistonrinne avasi ovensa Tampereella.

ampereelle syntyi keväällä komea kokousten ja konferenssien pitopaikka, kun Technopolis Yliopistonrinne avasi ovensa Tampereen ydinkeskustassa. Rautatieaseman välittömässä läheisyydessä sijaitsevasta modernista rakennuksesta löytyy yhteensä kuusi kokoustilaa, jotka on mitoitettu 12–24 hengelle sekä kaksi konferenssitilaa joista suurempaan, HäggmanSaliin, mahtuu kerrallaan jopa 150 ihmistä. Tilat soveltuvat hyvin esimerkiksi tuotelanseerauksien, lehdistötilaisuuksien tai yritysten iltatilaisuuksien järjestämiseen.

Kokous keskellä Kokous- ja konferenssitilat on nimetty tamperelaisten liikemaailman suurmiesten mukaan. Edustettuna on muun muassa Nottbeck, Törngren ja Haarla. Wilhelm von Nottbeck oli Finlaysonin puuvillatehtaan patruuna ja Adolf Törngren suomalainen liikemies ja valtiopäivämies. Rafael Haarla on tullut tutuksi tukkukauppiaana ja paperitehtaan omistajana. Rakennuksen toisessa kerroksessa sijaitsevat kokous- ja konferenssitilat on varustettu kiinteillä videotykeillä, äänentoistolla sekä langattomalla verkkoyhteydellä. Videoneuvottelu onnistuu viimeisintä teknologiaa edustavassa videoneuvotteluhuoneessa, josta avautuvat yhteydet ympäri maailman.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2010

kaupunkia Suvi Roselli

Kokouksia voi järjestää myös rakennuksen huipulla, kahdeksannessa kerroksessa sijaitsevassa hulppeassa kokoustila Kanslerissa. Sen saunaosastolta löytyy kaksi sähkösaunaa pukeutumistiloineen sekä höyrysauna. Saunan jälkeen kokousvieraat voivat istuskella rauhassa takkatilassa tai vilvoitella suurella terassilla, josta avautuu komea silhuettimainen näkymä Tampereen kaupungin ylle. Itse kokoustila on erittäin valoisa suurten lasi-ikkunoiden ansiosta. Kokoustilan sisustus on moderni, mutta puupintojen ansiosta tunnelmaltaan varsin lämminhenkinen. Rakennuksen yhteydessä oleva tilava maanalainen pysäköintihalli mahdollistaa vaivattoman liikkumisen henkilöautolla myös päivisin. Pysäköintitiloista pääsee hissillä suoraan kokouskerrokseen.

Aleksi Rinta-Kauppila

Avaimet käteen -periaatteella Technopolis Yliopistonrinne tarjoaa kokouspalveluja räätälöidysti avaimet käteen –periaatteella. Palveluihin sisältyy tilojen ja kokoustekniikan lisäksi asiakkaan toiveiden mukainen tarjoilu sekä tarvittaessa muun muassa oheismateriaalien tulostaminen ja kutsujen lähettäminen asiakkaan puolesta.

Kenkäkauppa Alina

Alinenk. 36 Uusikaupunki Puh. 02-844 3553 Avoinna Ark. 9-17.30 La 9-14

Kokousvieraat nauttivat useimmiten aterian ravintolan suuressa ruokasalissa, mutta kahvit kokous- ja konferenssitilojen aulassa olevassa lämpiössä. Kokouspaikan erinomainen sijainti kaupungin keskustassa takaa sen, että kokousvieraille löytyy lähietäisyydeltä mukavaa tekemistä myös kokouspäivän jälkeen. Tampereen runsas kulttuuritarjonta kattaa lukuisat teatteriesitykset, konsertit ja taidenäyttelyt. Kokouksen jälkeen voi käydä esimerkiksi katsomassa Broadwayn kuumaa hittimusikaalia Chicagoa Tampereen Työväen Teatterissa tai kuuntelemassa huippuartistien esityksiä Tampere-talossa.

Kokousvieraiden nälän pitää kurissa rakennuksen toisessa kerroksessa toimiva lounas- ja tilausravintola Aleksis, jonka tyylikkääseen suomalais-skandinaaviseen tyyliin sisustettuun ravintolasaliin mahtuu enimmillään jopa 350 ruokailijaa.

Ihania naisten juhla- ja kävelykenkiä.

Lukuisia malleja! Naisille kokoon 45 ja miehille 50 asti.

Päivän voi aloittaa runsaalla buffet-aamiaisella. Lounasaikaan tarjolla on useita erilaisia ateriavaihtoehtoja. Asiakas voi esimerkiksi koota itselleen maittavan Deli-salaatin ja nauttia kevyen Deli-keiton. Toinen vaihtoehto on valita lounas-buffee, johon sisältyy alkusalaatti sekä kotiruokatyyppinen ateria lisukkeineen. Tarjolla on päivittäin myös grilliherkkuja sekä keskiviikkoisin eksoottinen sushilounas. Jokaiseen lounasateriaan sisältyy jälkiruoka, johon kuuluu kahdesta kolmeen erilaista syötävää.

nkä T-ke jal MB vistaaaksia! vahjen lih ko

Ganterhedelmäkenkä vain Alinasta!

Kenkäkauppa Alina on...

Ihmeellinen. Kummallinen. Ihana. Erilainen. Alinassa löytyy kengät jokaiselle. Ihan totta. Varmasti löytyy. Voiko tällaista kauppaa olla olemassa? Kyllä! Tule Alinaan ja koe löytämisen riemu. Ja palvelu!

www.alina.fi

Alinenkatu 27, Uki (Alinaa vastapäätä) Avoinna ark. 10 - 17, la 9 - 14

www.kotimaassa.fi

Reissun päällä

OLUTTA JA OOPPERAA ”Kyllä mä olen enemmän niin kuin taidemusiikin ystävä, tykkään enemmän Tapani Kansasta ja sellasista”. Keski-iän jälkipuoliskolle ehtinyt rouvashenkilö kukkakuvioisessa leningissään selosti musiikkimakuaan ystävättärelleen. Oli meneillään Naantalin kamarimusiikkijuhlien konsertin väliaika. Illan esiintyjä oli lauluyhtye Rajaton. Konsertin ohjelmisto liikkui popin ja jatsin rajamailla. ”Jos tulee käyttöesine, se on käsityötä. Jos tulee jotain hyödytöntä, se on taidetta”. Seppä arvioi tuotoksiaan takoessaan punaisena hehkuvaa rautaa pajallaan. Kuopion taidemuseon näyttelyssä esiteltiin rakentamista ja asumista eri ympäristöissä ja eri puolilla maailmaa. Presidentti Halonen otti kesäksi Kultarannan puutarhaan suuria teräksisiä veistoksia kävijöiden ihmeteltäväksi.

Tapahtuma- ja mainoskuvaukset

Pori Jazz nosti lavalle 80-luvun rokkaribändi Toton, Saaristomeren Kipparijazzissa esiintyi Tommi Läntinen ja VesaMatti Loiri kapusi lavalle Turun Ruisrockissa. Kotimaiset konserttijärjestäjät, teatterit, taidelaitokset ja käsityöläiset ovat onnistuneesti uskaltaneet kaataa eri musiikkilajien, taidemuotojen ja viihteen raja-aitoja. Kaikki tämä on koitunut kotimaassa matkailevan kulttuurin ja viihteen ystävän hyödyksi ja iloksi. Taidenäyttelyyn uskaltaa mennä kesämekossa tai shortseissa ja oopperamusiikkia voi kuunnella puistossa juoden olutta suoraan tölkistä. Minkä ihmeen takia pitäisi erottaa taide ja käsityö, kun voidaan puhua taidekäsityöläisestä. Myös taiteen ja viihteen keinotekoinen erotteleminen on turhaa. Useimmat kotimaiset esiintyjät kutsuvat itseään viihdetaiteilijoiksi. Viihdekulttuuri on käyttökelpoinen sana.

Katso kuvagalleria netissä ja kysy lisää!

AdPhoto

Viihteen tarkoitus on tuottaa ihmisille mielihyvää. Samaa tunnetilaa pyrkii luomaan myös taide. Urheilu ja jopa joukkotiedotusvälineet luokitellaan viihteeksi. Urheilun viihteellisyyttä olisin tosin kyseenalaistanut kuumana heinäkuun päivänä Turun Paavo Nurmen maratonin kuivettuneita maaliintulijoita katsellessani.

Joni Rantasalo | Photography www.adphoto.fi | 0400 316 414

SEURAAVA NUMERO (5)

Kulttuuri ja sivistys katsotaan samaa tarkoittaviksi asioiksi. Kun viihteen ja kulttuurin rajaa ei enää tarvitse vetää, on luvallista mennä itseään sivistämään niin oopperaan kuin karaokebaariinkin. Stand up –koomikon naurattavat tarinat ovat kulttuuritarjontaa siinä kuin Volter Kilven Alastalon Salissa –kirjan lukeminenkin.

ILMESTYY MARRASKUUSSA VIIKOLLA 46.

Helpottava asia, eikö totta? Kotimainen kulttuurimatkailija löytää tällä periaatteella satoja ja tuhansia uusia viihde- ja taidematkailukohteita.

Silloin maakuntaesittelyssä on vuorossa Kymenlaakso ja Etelä-Karjala. Valtakunnallisina teemoina ovat mm. • Hyvinvointi • Matkailun messutapahtumat 2011 • Hiihto ja laskettelu • ym. ym.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2010

Matti puukotti Merviä ja sai vankilatuomion, kerrottiin iltapäivälehden verkkosivuilla. Tämä tieto oli luettavissa osastolta ”viihde”.

Syksyn uutta! Light Collection untuvatakit

alkaen 289,-

Palvelemme nyt myös

kauppakeskus Sellossa!

Tervetuloa tutustumaan.

-myymälät

Helsinki, Museokatu 8, puh. 0207 495 216 Espoo, Sello, Leppävaarantie 3-9, puh 0207 495 217 Riihimäki, Petsamonkatu 83, puh. 0207 495 228 Aukioloajat ja lisätiedot: www.joutsen.com

www.kotimaassa.fi

Kotimaan matkailun erikoislehti â&#x20AC;˘ Nro 4/2010