Matkailu kotimaassa.fi #5-09 by Matkailu kotimaassa.fi

Tee Viisas Valinta! Tilaa netistä tai puh. (02) 841 8404 Matkailu kotimaassa.fi yritykseesi tai kotiisi. Vuosikerran hinta vain 27 e kestona tai 30 e määräaikaisena.

LIITY MYÖS MATKAILUN PALVELUHAKEMISTOON!

Kotimaan matkailun erikoislehti

30e

L Ä M Y K S E L L I S TÄ JA RENT OA Y HDESSÄOL OA • ravintolat • hotelli • saunat • ohjelmapalvelut • vuosi/5 numeroa

kulttuuriretkiä rantatien mestareiden jalanjäljillä

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2009

Kirkkotie 36, TUUSULA, Puh. 09 273 751, www.gustavelund.ﬁ

hyvää oloa maistuvia makuja kauniita unia

Päätoimittajalta Kutakuinkin vuosi sitten kirjoittelin pääkirjoitusta Matkailu kotimaassa.fi –lehden ensimmäiseen numeroon. Juuri alkavan laman kynnyksellä aloitetun lehden toimittamiseen sisältyi suuria haasteita ja odotuksia. Minkälainen tulisi olemaan pelkästään kotimaanmatkailuun keskittyvän lehden vastaanotto matkailualan ammattilaisten keskuudessa? Miten reagoisivat ne runsaan 1600 yhdistyksen retkistä vastaavat henkilöt tai 450 auktorisoitua matkanjärjestäjää, jotka saavat lehden postitse? Ja minkälaisen vastaanoton saisimme ilmoittajilta ja muilta sidosryhmiltä?

TÄSSÄ NUMEROSSA

Kuluneen vuoden aikana olen tavannut lukuisia kotimaisia matkailualan ammattilaisia sekä kuntien ja kaupunkien päättäjiä. Heidän asenteensa lehteämme ja sen konseptia kohtaan on ollut pelkästään myönteinen. Sen todistaa jokainen tämän vuoden aikana toimitettu lehden viidestä numerosta.

Ylijohtaja Jaakko Lehtosen haastattelu.............. 4-5 Alue-esittelyssä Pääkaupunkiseutu............................................ 6-15 Hyvinkää........................................................ 16-19 Keski-Uusimaa................................................ 20-29 Itä-Uusimaa.................................................... 30-43 Hyvinvointiteema............................................ 44-57 Messuteema..................................................... 58-65 Ota yhteyttä.......................................................... 66 Reissun päällä....................................................... 67

Useat yhdistykset ovat antaneet suoraa positiivista palautetta. Monet niistä ilmoittavat omasta aloitteestaan toimitukseemme henkilö-, tai osoitevaihdoksista. Myös matkanjärjestäjiltä olemme saaneet hyvää palautetta. He kertovat, yhdistysten tavoin, käyttävänsä lehteämme etsiessään uusia, erilaisia matkakohteita. Näin ensimmäisen julkaisuvuoden loppuessa haluan kiittää kaikkia yhteistyötahoja, joiden kanssa olemme kuluneen vuoden aikana olleet tekemisissä. Yhteistyö kanssanne on ollut hyvää ja hedelmällistä, ja toivomme sen jatkuvan edelleen samanlaisena. Tässä yhteydessä tahdon kiittää myös koko lehtemme toimituskuntaa hyvästä yhteistyöstä. Pätevien toimittajien kirjoittamat, mielenkiintoiset jutut tekevät lehdestämme luettavan ja mielenkiintoisen. Ja graafikkomme loistava taitto antaa lehdellemme ilmeen, joka erottaa sen positiivisesti muista alan lehdistä.

Matkailu kotimaassa.fi -lehti www.kotimaassa.fi

Porvoon vanhan joulurauhanjulistuksen myötä toivotan kaikille lukijoille ja yhteistyökumppaneille hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!

Päätoimittaja: Ahti Oksman puh. 0500 439 857 ahti.oksman@kotimaassa.fi Toimitussihteeri: Eeva Oksman puh. 0500 439 863 eeva.oksman@kotimaassa.fi

Ahti Oksman

Toimittajat: Matleena Ikonen puh. 0400 302 066 matleena.ikonen@kotimaassa.fi

”Koska nyt on koittamassa siunattu jouluaika, jolloin koko kristikunta tapaa juhlia ja viettää meidän Herramme ja vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen syntymän muistoa, julistetaan täten vanhan ja ylistettävän käytännön mukaan niin sanottu joulurauha, millä ymmärretään, että itse kukin valmistuu jumalisesti samaa korkeaa juhlaa varten ja viettää ja juhlii sitä kristillisellä tavalla.

Anne Pentti anne.pentti@kotimaassa.fi Valokuvaaja: Joni Rantasalo puh. 0400 316 414 joni.rantasalo@adphoto.fi

Siten kehotetaan porvaristoa kaikin tavoin noudattamaan hyvää ja kristillistä elämäntapaa pidättäytyen ylensyönnistä, ryyppäämisestä, juopottelusta ja muusta omavaltaisuudesta ja ylimielisyydestä. Jos joku uskaltaa tätä vastaan eri tavoin rikkoa, rangaistaan häntä esimerkiksi toisille.

Taitto: Mainostoimisto Penbox puh. 044 375 3254 www.penbox.fi Painopaikka: UPC Print www.upc.fi

Lisäksi muistutetaan porvaristoa, että kun sillä on tapana yleisesti tämän juhlan aikana sirotella olkia rakennustensa lattioille, on sen pidettävä tarkka huoli tulesta ettei synny mitään vahinkoa.

Internet-sivut ja verkkolehti: webmaster@kotimaassa.fi Ilmoitusmyynti ja julkaisija: Oy Aktiivi Optiot - Active Options Ltd. puh. (02) 841 8404 myynti@kotimaassa.fi www.aktiivioptiot.fi

Muuten toivotetaan kaikille yhdessä ja erikseen siunattuja joulupyhiä ja niitä seuraavaa riemullista uutta vuotta.” Porvoon raastuvanoikeus 19.12.1663.

Kansikuva: Senaatintori Valon Vuodenajat -teoksen aikaan © Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimiston materiaalipankki / Paul Williams

Käännös ruotsista dos. Ilkka Mäntylä (kielitarkastus Maija Brunberg)

ISSN 1798-0445 (painettu lehti) • ISSN 1798-0453 (verkkojulkaisu)

www.kotimaassa.fi

Erikoishaastattelu

Haastattelussa MEKin ylijohtaja Eeva Oksman

Joni Rantasalo

1. Mitä kotimaa, Suomi, merkitsee Teille, Matkailun edistämiskeskuksen ylijohtaja Jaakko Lehtonen? Suomi on isänmaa, sillä on tietysti suuri merkitys. Se on kaikin puolin arvokas ja suojeltava asia.

2. Minkälainen Suomi-kuva maailmalla on, ja poikkeavatko eri maanosien käsitykset toisistaan? Peruskliseet ovat talvinen, kylmä, pimeä, luonto. Käsitykset poikkeavat suorassa suhteessa maantieteelliseen etäisyyteen. Mitä kauempana ollaan, sitä ohuempaa se on. Kaiken kaikkiaan käsitys Suomesta on ohutta, mutta myönteistä. Vähän kärjistetysti sanottuna Suomesta ajatellaan, että ”ei me siitä juuri mitään tiedetä, mutta eiköhän ne aika hyvin asiansa ole hoitaneet”. Lähialueella tieto kasvaa, niin kuin yleensä. Kaikkein positiivisin käsitys Suomesta ja suomalaisuudesta on venäläisillä ja sitten ruotsalaisilla.

Jaakko Lehtonen

3. Mitkä ovat MEKin nykyiset painopisteet Suomen matkailumarkkinoinnissa? Maabrändi on tietysti hyvin tärkeä painopiste. Tuoteteemojamme ovat Talvi ja joulu, Kesäaktiviteetit, Kulttuurimatkailu ja Hyvinvointimatkailu.

Hyvinvointimatkailusta on maailmalla liikuttava yksimielisyys, että varmasti kasvaa ja vahvasti. Ihan jo sosiodemografisista syistäkin, sillä väestö ikääntyy ja eläkeläisten määrä kasvaa valtavaa vauhtia. Näissä on paljon ihmisiä, jotka haluavat sitten käyttää hyväkseen sitä hyvinvointimatkailutarjontaa, joka on toki paljon muutakin kuin kylpylät. Ja Suomen osalta sen pitäisi ensisijaisesti ollakin muuta kuin kylpylä. Sauna on hirmu hyvä juttu siitä huolimatta, ettei se kaikkiin kulttuureihin sovikaan. Ja sitten tämä hiljaisuus.

lapsenkengissä. Loistavia poikkeuksia on, totta kai. Talvimatkailu Lapissa on tuotteistettu aika kivasti, se on aika hyvällä mallilla. Kesämatkailun tuotteistaminen on vielä vaiheessa.

4. Miten katsotte Suomen kehittyneen matkailumaana ja mitä olisi vielä erityisesti kehitettävä?

Varmasti se olisi jotain luontoon suuntautuvaa, kuten revontulet. Aasialaiset veisin kahden kilometrin metsäpolulle. Brittinuoret veisin Iso-Roban ja Pikku-Roban kulmille. Yksi on tietysti Temppeliaukion kirkko, jossa käy vuosittain noin 600 000 kävijää.

Vähänkään vakavammassa mielessä matkailu toimialana on aika uusi, vain muutaman kymmenen vuotta. Siitä seuraa se, että se on keskimäärin vielä vasta

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2009

5. Mitä esittelette maastamme tänne saapuville ulkomaalaisille vieraille? Se riippuu matkailijasta. Suomesta puuttuu kuitenkin sellainen matkailullinen ikoni, kuten Pieni Merenneito, Manneken Pis, Eiffel-torni tai Vapaudenpatsas, joka kaikkien matkailijoiden täytyy nähdä.

6. Missä itse vietätte lomanne?

9. Mikä on oma mielipaikkanne Helsingissä ja miksi?

Rantasalmella on kesäpaikkani. Talvella yleensä matkustan ulkomaille. Ei minun virkani takia tarvitse olla aina Suomessa.

Kaivopuiston ranta, jossa kävelen mielelläni; kauppatori ja Hakaniemen halli.

Hiljattain kävin Koreassa ja huomioni kiintyi siisteyteen ja tavattomaan kohteliaisuuteen. Jopa bussikuski kumarsi matkustajille ennen matkan alkua.

10. Mihin viette vieraanne tutustumaan Helsingissä?

7. Mikä on suosikkikaupunkinne Suomessa? Helsinki. Se nyt vain on. Suomessa on paljon omalla tavallaan söpöjä kaupunkeja, kuten Turku ja Kuopio. Sitten ovat kesäkaupungit Tammisaari, Raahe, Kristiinankaupunki, Naantali ja Uusikaupunki.

8. Mitkä ovat pääkaupunkiseudun matkailulliset vahvuudet? Sijainti, merellisyys ja kompakti koko, sillä keskustan kävelee vaivattomasti; tietynlainen trendikkyys ja kohtuullinen kulttuuritarjonta.

Työni on sellaista, että vien heidät lähinnä syömään. Vien heidät mihin ravintolaan milloinkin, kuten Suomalaiseen ravintolaan Pohjoisesplanadin kulmalla tai sitä vastapäätä sijaitsevaan Ravintola Sassoon. Lämpimällä ilmalla yksi vaihtoehto on Ravintola Tornin yläbaari, josta on mahtavat näköalat.

11. Minkälaisia aidot helsinkiläiset ovat? Aitoon helsinkiläisyyteen kuuluu se, että se ei itse asiassa ole mikään juttu. Slangin

korostettu puhuminen ja diivailu ovat enemmänkin ”junan tänne tuomien” touhuja, jotka toiminnallaan ovat saattaneet helsinkiläisyyden huonoon valoon. Puheessakin nykyään vaikuttavat enemmän muotisanat kuin varsinainen murre. Kaupunkiasumisesta seuraa uusavuttomuutta ja pinnallistumista, mutta se on enemmänkin yleinen kaupunkien ongelma.

12. Miten kiteyttäisitte Helsingin kolmeen sanaan? Merellinen, trendikäs helmi.

13. Haluaisitteko lisätä vielä jotain? Virkani - ja koko toimialan - puolesta toivon, että päätöksentekijöiden mielissä ymmärrettäisiin matkailun taloudellinen merkitys. Koska vapaa-ajanmatkailu on viihdemuoto, on vaikea ymmärtää, että se on ”vakavaa viihdettä” taloudellisessa mielessä. Toivoisin, että päättäjien konkreettiset toimenpiteet asettuisivat puheiden tasolle.

www.kotimaassa.fi

Pääkaupunkiseutu

Comma Image Oy

Pitkäsilta Kuva: Paul Williams

elsinki pääkohteineen on kaikille tuttu, monille jokavuotinen vierailukohde. Tunnettujen, houkuttelevien käyntikohteiden lisäksi Helsinki kätkee sisälleen monia vähemmän ilmiselviä, viehättäviä ja kiehtovia paikkoja, joita kierrellessä kaupunki avautuu aivan uudella tavalla.

Helsinkiä Matleena Ikonen

Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimiston materiaalipankki

Pysähdy puistossa Helsingissä vietetyn päivän ei tarvitse maksaa paljon. Kaupungin useat puistot, kirkot, kahvilat ja muut kohteet tarjoavat elämyksiä, joista selviää pikkurahalla. Esplanadin puisto Helsingin sydämessä jaksaa viihdyttää tuntikausia kun penkillä istuen voi katsella ohikävelevien ihmisten virtaa ja puistosta ruokaa etsivien lintujen parveilua. Espalla kulkevia ihmisiä tarkkaillessa pistää silmään se, miten kansainvälinen kaupunki Helsinki jo onkaan! Hyvän aikaa saa vierähtämään myös Espan varren kahviloissa ja putiikeissa. Suurkaupungin ytimestä löytyy enemmänkin rauhoittavia puistoalueita. Kaivopuiston merellisessä ympäristössä on hyvä laittaa juoksuksi tai hypätä rullaluistimille – tai kiivetä Ullanlinnanmäelle tunnelmoimaan tai Ursan tähtitorniin taivaankappaleita tiirailemaan. Ursan tähtitornin remontti valmistuu marraskuussa, minkä jälkeen siellä järjestetään tähtinäytöksiä talvi-iltojen iloksi. Kävelymatkan päässä Kaivarista sijaitseva Tähtitorninmäki on tärkeä maamerkki, jonka päältä voi ihailla näkymää Kaivopuiston yli merelle.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2009

Seurasaaren idyllinen ulkomuseo aivan kantakaupungin laidalla esittelee suomalaista rakennusperinnettä eri aikakausilta ja eri maakunnista sekä eri yhteiskuntaluokkien asumista, elämistä ja työntekoa. Vanhimmat asumukset ovat jo 1600-luvulta, ja kaikkiaan museoalueella on kolmisenkymmentä rakennuskokonaisuutta ja 86 erillistä rakennusta. Ulkomuseon lisäksi vuodesta 1889 asti kansanpuistona ollut Seurasaari tarjoaa mitä mainioimmat puitteet ulkoilulle, piknikeille ja luonnon ihmeiden ihastelulle. Kaikki aivan kaupungin kupeessa!

Meri on olennainen osa Helsinkiä Uudenlaisen näkökulman Helsinkiin saat mereltä käsin. IHA-Lines -yhtiön järjestämille risteilyillä Helsingin edustalla koet kaupungin edustan upean saariston mieleen painuvalla tavalla. Kesäajan säännölliset risteilyt Kauppatorilta johdattavat joko Helsingin upeaan itäsaaristoon tai kaupungin edustan linnoitusten vesille – laivalla voit nauttia myös lounaan tai juoda kahvit samalla kun ihailet kaunista saaristomaisemaa. IHALinesin tunnelmalliset illallisristeilyt puolestaan vievät Villingin vanhan huvila-alueen maisemiin, laivakeittiön herkullisen illallisen ja hyvien viinien kera.

Päivittäisten risteilyjen lisäksi IHA-Lines kuljettaa mieleenpainuvalle päiväretkelle läpi kauneimman saariston idylliseen Porvooseen sekä retkelle puolustusvoimien suljetulle Kuivasaaren linnakesaarelle. Tavallisesti yleisöltä suljettu saari rannikkotykistömuseoineen ja ulkosaaristolle ominaisine luontoineen on kokemus, jota ei kannata jättää väliin!

Maistele Helsingin makuja Helsinki on Suomen sulatusuuni, jonne on päätynyt ihmisiä kaikista maamme kolkista. HelsinkiMenu-ravintolat tarjoavat kattavan läpileikkauksen koko Suomen ruokakulttuurin parhaista paloista. HelsinkiMenuravintoloissa skandinaavisuus ja kotimaiset raaka-aineet ovat vahvasti esillä. Noin kahdessakymmenessä ketjuun kuuluvassa ravintolassa kunnioitetaan suomalaista ruokaa modernilla tavalla ja tarjotaan Helsingin ympäristön lähituottajien raaka-aineista valmistettuja, makunystyröitä hiveleviä ruokia. Jos luulet, että Suomessa ei ole korkeatasoista ruokakulttuuria, et ole pistäytynyt HelsinkiMenu-ravintoloissa…

Kulttuuri kukoistaa Helsingissä Kulttuurin ystävän ei Helsingissä tarvitse olla toimettomana, sillä pääkaupunki tarjoaa kulttuurielämyksiä läpi vuoden. Mm. kansallisteatterin monipuolisesta ohjelmistosta ja kaupungin lukemattomien gallerioiden näyttelyistä riittää nautittavaa useammaksikin päiväksi. Helsingissä on yli 70 taidegalleriaa, joiden jatkuvasti vaihtuvat näyttelyt esitelevät tuoretta suomalaista ja kansainvälistä taidetta. Taiteenystävän ja -tuntijan kannattaa jalkautua myös Helsingin keskustan ulkopuolelle,

Luistelua Helsingin keskustassa. Kuva: Susanna Kesänen

sillä korkeatasoisia näyttelyitä järjestetään jatkuvasti ympäri kaupunkia. Helppo tapa päästä sisälle Helsingin gallerioihin on jokaisen kuukauden ensimmäisenä sunnuntaina tai tilauksesta järjestettävät, opastetut galleriakierrokset. Yhteen kävellen tehtävään kierrokseen sisältyy neljä tai viisi ajankohtaista, mielenkiintoista näyttelyä, taiteilijatapaamisia, poikkitaiteellista ohjelmaa ja tarjoilua. Kierros kestää noin kaksi tuntia. Kansallisteatteri on ollut, ja on edelleen, yksi suomalaisen kulttuurin merkittävimpiä tekijöitä. Kotimaisia ja ulkomaisia tekstejä esitetään Kansallisteatterissa neljällä eri näyttämöllä – kuluvan syksyn ja talven ohjelmistosta voidaan mainita esimerkiksi suurella näyttämöllä pyörivät, paljon keskustelua herättänyt Kristian Smedsin versio Väinö Linnan Tuntemattomasta Sotilaasta tai Kulkurin laulut -esitys, joka on kunnianosoitus Tauno Palolle ja hänen elämäntyölleen suomalaisen teatterin, elokuvan ja musiikin saralla. Willensaunan ohjelmistossa on mm. koko perheen suosikki Tiitiäisen satupuu – lumoava matka Kirsi Kunnaksen kaikille tuttuihin loruihin ja runoihin.

Suosikit säilyvät Helsinki tarjoaa monenlaista tekemistä, näkemistä ja kokemista – sellaistakin, jota ei heti tule ajatelleeksi. Silti Helsinkiä on vaikea ohittaa käymättä koko perheen suosikkikohteissa, Linnanmäellä, Korkeasaaressa tai Suomenlinnassa. Vuoristorata-ajelu kun nyt kerta kaikkiaan kuuluu kesään, ja niin montaa kertaa ei Suomenlinnan tunneleita tule kolunneeksi, etteikö joka kerta mielen perukoille hiipisi pieni pelko siitä, jos sittenkin eksyn juuri tällä kertaa… Jokainen käynti tutussakin kohteessa on ainutlaatuinen. Niin Helsinkikin.

Tyttö nauttii auringosta Suomenlinnan Kuninkaanportin vieressä Kuva: Esko Jämsä

www.kotimaassa.fi

Pääkaupunkiseutu

Matkailu kotimaassa.fi poikkesi Hakaniemen halliin

Kalevi ja Liana Miettinen fileeraavat asiakkaan valitsemaa kalaa.

limme kuulleet, että Helsingissä käydessä kannattaa poiketa Hakaniemen halliin. Hakaniemen torin kulmalla sijaitseva punatiilinen rakennus on arkkitehti Karl Hård af Segerstadin suunnittelema. Tunnelmallisessa ja aktiivisesti toimivassa hallissa on ensimmäisessä kerroksessa 38 elintarvikeliikettä ja toisessa kerroksessa 28 erikoisliikettä.

Kahden kerroksen väkeä Eeva Oksman

– DeliDelin valikoimasta löytyy runsaasti lahjaksi sopivia tuotteita. DeliDelin palveluun kuuluu myös uniikkien liikelahjojen suunnittelu ja valmistus, kertoo yrittäjä Gregory Sufa.

Herkkuja Ranskanmaalta

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2009

Tuoretta, kotimaista kalaa Hallin päädyn kojulla jäämme ihastelemaan kalakauppiaan ahvenia, kuhia, siikoja ja haukia. – Kalat tulevat meille Porvoon saariston ammattikalastajilta, kertoo Reitin kalan tiskin äärellä jo 30 vuotta viihtynyt Kalevi Miettinen. Miettisen mukaan monet kotimaiset ja ulkomaiset matkailijat pysähtyvät ihmettelemään kaloja ja kyselemään niiden alkuperää. – Usein vastaan, että ne kalat, jotka meille tuodaan huomenna, ovat tänään vielä meressä. Tuoreus ja lähiruoka-ajattelu ovat meille tärkeitä asioita, selostaa Miettinen.

Ykköskerroksessa kierrämme ihastelemassa elintarvikekojuja. Tarjolla on tuoretta kalaa ja lihaa, makkaraa ja leikkeleitä, juustoja ja leipää, mausteita ja makeisia sekä herkkutuotteita. Pysähdymme ranskalaisen herkkukauppa DelilDelin eteen. Liike tarjoaa korkealaatuisia herkkuja. Suurin osa valikoimasta on Ranskasta mutta mukaan löytyy myös herkkuja Belgiasta, Italiasta ja Espanjasta. Valikoimaan kuuluvat öljyt, maustetut etikat, sinapit, suolankukka, oliivit, säilykkeet, ankan koivet ja muut valmiit ateriat. Valikoiman kruunaa palkitut öljyt, pateet, hillot, luomukahvi sekä belgialainen tumma suklaa ja suklaalastukaakao.

Gregory Sufa / DeliDeli

Valmiiksi jalostettujen kalatuotteiden lisääntyessä kokonainen kala on yhä harvinaisempi näky. – Asiakkaat pitävät siitä, että he voivat valita haluamansa kalan, ja me valmistamme sen heidän silmiensä edessä esimerkiksi valmiiksi fileiksi. Asiakas maksaa kalasta. Työn ja palvelun he saavat samaan hintaan, selvittää Kalevi Miettinen.

DeliDelin tyytyväinen vakioasiakas.

– Ja usein matkaan lähtee vielä resepti kalan valmistamista varten! lisää tiskin takaa Liana Miettinen.

siksi venyvät huopakassit, joita voi käyttää myös pannunalusena. Ulkomaalaisten suosikkeja olivat herttaiset, huopaiset viinicoolerit.

Kahvila on suosittu tapaamispaikka Hakaniemen hallin toisessa kerroksessa on hallikahvila, jossa asiakkaita käy tasaiseen tahtiin. Kahvilassa on tarjolla erikoiskahvia, haudutettua teetä, leivonnaisia, piirakoita, sämpylöitä ja voileipiä. Helsinkiläiset sopivat usein sinne tapaamisia, sillä kahvilan herkut ja leppoisa tunnelma sopii hyvin pieniin palavereihin tai tuttujen kanssa jutusteluun. Istahdamme käytävien välissä sijaitsevalle kahvila-alueelle ja samalla katselemme ympärillä olevia kojuja. Nautimme hyvät kahvit ja makoisat sämpylät, jonka jälkeen olemme valmiit jatkamaan kierrosta. Kakkoskerroksessa on myös erilaisia lahjatavara-, koruja keräilyliikkeitä, tekstiili-, vaate-, ja asusteliikkeitä sekä neule- ja käsityöpuoteja.

Töissä hallissa – Tämä on ihanaa duunia, sanoo Tuija Nurminen Lahjaduosta. Nurminen pyörittää lahjatavaroihin ja pehmoleluihin keskittynyttä yritystä yhdessä kaksoissisarensa Soile Konttisen kanssa. – Täällä on rento fiilis. Marketteja karttavat kaupunkilaiset hakevat kauppahallista

Hakaniemen halli on arkisin avoinna 8-18, joten yrittäjät tekevät pitkää päivää. – Olen tehnyt tätä työtä nyt kolme vuotta. Täällä on ihania kavereita, jeesaamme aina toisiamme. Ja hiljaisina aikoina on kiva, kun on juttukavereita, toteaa Nurminen.

Suutari elää koroilla ja tekee töitä pohjapalkalla Näin mainostaa yläkerran pikasuutari, jonka työntekijä näppärästi korjaa toimittajan irronneen käsilaukun hihnan. Saatteeksi tulee vielä yksinkertainen, mutta tärkeä ohje: Lahjaduon Soile pehmolelujen keskellä.

laatua, yksilöllistä palvelua ja vanhan ajan tunnelmaa. Me juttelemme asiakkaiden kanssa, esittelemme tuotteitamme ja pakkaamme ne kauniisti. Kaupan päälle asiakas saa hyvän mielen. Siksi monet tulevatkin tänne myös jouluostoksille, pois kiireestä ja stressistä, kuvailee Nurminen. Lahjaduon viime kesän hittituotteita olivat erikokoiset levystä kas-

– Kannattaisi vähentää kassissa kannettavan tavaran määrää, jotta yksisaumaisella tikkauksella kiinnitetty hihna voisi kestää jatkossa ehjänä. Saldona käynnistä on ehjä laukku, pieni hinta, hyvä neuvo ja ystävällinen palvelu! Halli tarjoaa asiakkailleen elämyksiä, ammattitaitoa, palvelua ja hyvää mieltä. Halli ympäristöineen on yksi ilmeikkäimmistä ostospaikoista Helsingissä.

Hakaniemen Kauppahalli iltavalaistuksessa.

www.kotimaassa.fi

Pääkaupunkiseutu

Suomalaisen Eeva Oksman

teatterin juurilla

ääkaupungin katukuvaan rautatientorilla jo yli sata vuotta kuulunut Suomen Kansallisteatteri on maamme päänäyttämö ja suomenkielisen teatterin kantaäiti. Kansallisteatterin talon on suunnitellut arkkitehti Onni TörnqvistTarjanne. Puhenäytelmiin erikoistuneessa Kansallisteatterissa esitetään sekä draaman klassikkoja että aivan uusia moderneja näytelmiä. Esityksiä on aina myös lapsille ja nuorille.

Kansallisteatteri korjattiin rakenteiltaan kuntoon ja uudistettiin tekniikaltaan ajanmukaiseksi vuosina 1998–2002. Keskeiset yleisötilat saivat uuden ilmeen, joka perustuu talon alkuperäisen arkkitehtuurin esiin nostamiseen.

Presidentin aitio on näyttämöaukon vasemmalla puolella. Suuren näyttämön näyttämöaukko on 9 metriä leveä ja näyttämötornin sisäkorkeus 19 metriä. Katutasosta mitattuna näyttämötorni on 35,5 metriä korkea. Katsomoon mahtuu 885 henkeä.

Nykyään Kansallisteatteriin kätkeytyy neljä erilaista teatteria; upeaksi restauroitu Suuri näyttämö, tyylikäs Pieni näyttämö, intiimi Willensauna sekä teatteritalon viereisessä korttelissa sijaitseva studionäyttämö Omapohja.

Graniittilinnan historiaa Kun liikemies Julius Tallberg myi 1897 teatterille tontin Apinan korttelista, oli se kovin kaukana kaupungin keskustasta, rautatieaseman takana. Kansallisteatterin talon rakennushanke oli massiivinen silloisessa 82 000 asukkaan kaupungissa. Nykyisessä, yli 500 000 asukkaan Helsingissä teatterin sijainti on mitä keskeisin, sillä Helsinki on kasvanut Kansallisteatterin ympärille.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2009

Suuren näyttämön tunnelmaa Kansallisteatterin Suuri näyttämö on itsessään jo näkemisen arvoinen. Marmoriaulassa on mahdollista eläytyä talon alkuperäiseen tunnelmaan. Suuren näyttämön katsomon väritys on alkuperäistä Pompeijin punaista. Kattoa koristaa Yrjö Ollilan 1932 maalaama Thalian Peili –teos, jonka malleina on Kansallisteatterin näyttelijöitä. Tasavallan

Suuren näyttämön katsomo Kuva: Arno de la Chapelle

Willensaunan katsomo on puolikaaren muotoinen. Näyttämö ja katsomo ovat samaa tilaa, jossa korostuvat intiimiys ja yhteisyyden tunne. Willensauna suunniteltiin alusta alkaen kokeilevalle, uudelle teatteriilmaisulle. Se on ollut myös ihanteellinen lastenteatterin näyttämö. Willensaunaan mahtuu 152 katsojaa.

Omapohja Kansallisteatterin pienin näyttämö, Omapohja, sijaitsee Kansallisteatterin viereisessä talossa Itäisellä Teatterikujalla. Näyttämö valmistui marraskuussa 1987. Nimensä Omapohja on saanut talossa toimineen matkustajakodin mukaan. Omapohja on profiloitunut kokeilevaksi näyttämöksi, jossa on käsitelty yhteiskunnan ja yksilön kannalta herkkiä ja vaikeita asioita. Nuoret ovat löytäneet Omapohjan ja tieto sen esityksistä kulkee usein suusta suuhun. Omapohjassa on 78 numeroimatonta paikkaa.

Platonov joulukuun ensi-illassa

Platonov ensi-ilta joulukuussa. Kuvassa: Emilia Sinisalo, Anna Paavilainen, Pihla Penttinen, Mi Grönlund ja Antti Luusuaniemi. Kuva: Tuomo Manninen

Anton Tšehovin näytelmä Platonov saa ensi-iltansa Suurella näyttämöllä 16.12.2009. Platonov on Anton Tšehovin nuoruudentyö, yllätyksellinen ja tapahtumarikas, kiihkeäksi yltyvä näytelmä, jossa venäläinen pikkukoulun opettaja joutuu kohtaamaan seuraukset siitä, että hän on vastustamattoman puoleensavetävä samanaikaisesti neljän eri

naisen mielestä. Mihail Platonov on nuori mies, joka ei tee mutta jolle tapahtuu, joskus tarkoituksella, joskus sattumalta. Hämmennyksensä keskellä hän yrittää löytää rakkaudesta elämälleen syytä ja merkitystä. Platonov sisältää kaikki Tšehovin myöhempien näytelmien ainekset. Samalla se esittelee totutusta poikkeavan, aivan toisenlaisen Tšehovin kuin se, jonka tunnemme hänen neljästä ”suuresta” näytelmästään: hauskemman, yltäkylläisemmän, eloisamman, suoremman ja villin romanttisen. Näytelmä on täynnä repivää intohimoa ja hämmentäviä tunteita, ja se sisältää kaikki tyylilajit farssista melodraamaan ja tragediaan. Näytelmän nimirooleissa nähdään Antti Luusuaniemi (Mihail Vasiljevitsh Platonov), Emilia Sinisalo (Sasha Ivanova), Anna Paavilainen (Marija Grekova), Pihla Penttinen (Sofja Jegorovna) ja Mi Grönlund (Anna Petrovna). Näytelmän sovituksesta vastaa David Hare, ohjaus ja suomennos on Michael Baranin. Suomen Kansallisteatterin henkilökuntaan kuuluvat maan eturivin taiteilijoiden lisäksi suuri joukko teatterin ammattilaisia, erilaisten käsityöammattien edustajia sekä teknistä henkilökuntaa, yhteensä lähes 200. Vuosittain ohjelmistossa on parikymmentä näytelmää ja ensi-iltoja on 10–12. Kansainväliset vierailut virkistävät pääkaupungin teatterielämää säännöllisesti. Teatterirakennuksessa on myös viihtyisä kahvila. www.kansallisteatteri.fi

Pieni näyttämö Vuodesta 1954 eteenpäin rakennuksessa on sen pääsisäänkäynnin ohella ollut toinen merkittävä osio, rakennuksen takaosassa sijaitseva Pieni Näyttämö, jonne käydään sisään Kaisaniemen puiston puolelta, Itäisen Teatterikujan kulmasta. Pienen näyttämön ovat suunnitelleet Heikki ja Kaija Siren. Pienen näyttämön ala-aula ja kerrosta ylempänä oleva lämpiö ovat tilaratkaisultaan aikansa pelkistettyä arkkitehtuuria verrattuna värikylläiseen Suuren näyttämöön. Pienen näyttämön katsomossa korostuu Heikki Sirenin idea demokraattisesta katsomosta, josta kaikkialta on hyvä näkyvyys näyttämölle. Pienen näyttämön katsomoon mahtuu 309 katsojaa.

Willensauna Willensaunan sisäänkäynti on Pienen näyttämön tavoin Kaisaniemen puiston puolelta Itäisen Teatterikujan kulmasta. Willensaunan näyttämö on heti sisäänkäynnin jälkeen oikealla, jossa sijaitsee myös lämpiö.

Suomen Kansallisteatteri Kuva: Arno de la Chapelle

www.kotimaassa.fi

Pääkaupunkiseutu

Kartanokylpylä Kaisankoti

Espoo yllättää Matleena Ikonen

Espoon Matkailu

aikka Espoota ei ensimmäisenä tule mieltäneeksi matkailukaupungiksi, kätkeytyy huipputeknologian julkisivun taakse monipuolinen ja tarjonnaltaan rikas matkailukohde, jossa kuluu helposti päivä jos toinenkin. Kaupungin kulttuuritarjonta on runsasta, luontomatkailusta innostuneet löytävät helposti luontoon ja perheille tarjolla on monenlaisia hauskanpito- ja rentoutumismahdollisuuksia.

Kaikenlaista kulttuuria Espoo hemmottelee kulttuurinnälkäisiä runsaalla museo- ja näyttelytarjonnallaan sekä upeilla kartanoillaan. Näyttelykeskus WeeGee Tapiolassa on tutustumisen arvoinen kohde jo sinällään: kustantamo Weilin&Göösin entinen kirjapaino on kansainvälisestikin merkittävä suojelukohde, jonka suojissa näyttelykeskus WeeGee johdattaa kävijöitään taiteen, tiedon, historian, kulttuurien, makujen, tuoksujen ja

värien maailmaan. Keskuksessa toimii viisi museota: Espoon modernin taiteen museo EMMA, Espoon kaupunginmuseo, Helinä Rautavaaran museo, Suomen lelumuseo Leikkilinna ja Suomen kellomuseo. WeeGeen museot tarjoavat vuoden aikana yhden katon alla noin 15 eri näyttelyä, joiden joukosta löytyy taatusti jokaiselle jotain. Espoon kulttuurikeskus täyttää tänä vuonna jo 20 vuotta. Keskus toimii Tapiola Sinfoniettan kotina ja se isännöi vuosittain lukuisia erilaisia kulttuuritapahtumia kuten Espoon kaupunginteatterin vierailevia esityksiä, April Jazz -festivaalia, Espoo Ciné -filmifestivaalia sekä Piano Espoo- ja Kuoro Espoo -festivaaleja. Lisäksi tiloissa toimii kirjasto. Historiaa ja vanhaa rakennuskulttuuria Espoossa vaalivat useat viehättävät kartanot, joiden historiaan ja asukkaiden värikkäisiin vaiheisiin pääsee tutustumaan opastetuilla kartanokierroksilla. Muun muassa Espoon kartano, Albergan ja Oittaan kartanot sekä Sinebrychoffin huvila kätkevät sisäänsä kiehtovia tarinoita ja koukeroisia kohtaloita, joihin opas kierroksen aikana johdattaa.

Tapiolan keskusallas

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2009

Espoo – luonnollisesti Suomen toiseksi suurimmassa kaupungissa luonto on yllättävän lähellä, ja se sykähdyttää kauneudellaan ja hiljaisuudellaan. Espoon alueelle levittäytyvän Nuuksion kansallispuiston koskematon luonto tarjoaa harvinaislaatuisen mahdollisuuden ulkoiluun pääkaupunkiseudun ytimessä. Nuuksion voit ottaa haltuun kävellen, pyöräillen tai ratsastaen, ja loputtomilta tuntuvien metsien syleilyssä pääset marjastamaan, kalastamaan, uimaan, kiipeilemään tai vaikka lumikenkäilemään. Yön vietät tunnelmallisesti laavulla, totta kai. Haukkalammen, Kattilan ja Siikajärven ympäristössä on eritasoisia retkeilyreittejä yhteensä lähes 30 km. Nuuksion lisäksi Espoon alueen monet ulkoilualueet tarjoavat virkistystä matkailijalle. Esimerkiksi Suomen Ladun ylläpitämä Oittaan ulkoilualue Bodominjärven rannalla tarjoaa erinomaiset puitteet kaikenlaiseen liikkumiseen luonnossa. Oittaan Ulkoilukeskuksessa järjestetään erilaisia kursseja ja retkiä, joissa riittää valinnanvaraa: melontaa, maastopyöräilyä, GPS-suunnistusta lumikengillä, hiihto- ja luistelukursseja, kirkkoveneretkiä, kickbikesafareita… Vaihtoehtoja löytyy niin perinteisen kuin modernimmankin ulkoilun ystäville.

Meri- ja saaristoelämästä nauttiville Espoossa on 58 kilometriä meren rantaa ja 165 saarta. Veneilijöille Espoo tarjoaa noin 4000 venepaikkaa sekä kattavat palvelut. Niille, jotka eivät itse veneile, tarjolla on ohjelmallisia risteilyitä merelle ja saaristoon. Kalastukseen hurahtaneita hemmotellaan 8000 hehtaarin yhtenäislupa-alueilla, joille istutetaan vuosittain kymmeniätuhansia meritaimenen ja hauen poikasia. Ihme on, jos ei nappaa! Joulupukkikin viihtyy Espoossa Niille, jotka ovat miettineet, mitä Joulupukki tekee kesäisin, voidaan paljastaa, että hän rakensi oman kesämökkinsä Espoon Korpilammelle. Siellä pukki viettää kesänsä muorin ja tonttujen seurassa ja tekee sitä, mitä jokainen suomalainen mielellään kesäisin: nauttii luonnon rauhasta ja kalastaa. Joulupukin kesämökki on yksi Espoon uusimmista vetonauloista, jossa vierailijalla on ainutlaatuinen mahdollisuus päästä kurkistamaan pukin kesäperinteisiin. Mökillään Joulupukilla on aito suomalainen savusauna, jossa Saunatonttu opastaa vieraat savusaunan historiaan ja perinteisiin. Kesämökin miljööseen perehtymisen ja luonnon kauneuden ihailemisen lomassa kävijällä lienee mahdollisuus myös jo kuiskia hieman pukin korvaan tulevan joulun toiveista…

Reippailuhalli Huimala on koko perheen suosikkikohde. Hallista löytyy reippailuvälineitä niin lapsille kuin aikuisillekin eikä vauhtia puutu! Huimalassa saa tehdä asioita, jotka ovat yleensä kiellettyjä: kiipeillä, roikkua, hyppiä, ryömiä… ja vähän riehuakin. Huimalassa on tilaa ja välineitä lasten purkaa energiaansa – siitä pitävät huolen mm. jättitrampoliinit, pallotykkiareena, sähköautorata ja Suomen suurin seikkailulabyrintti. Kaikki Huimalan välineet on suunniteltu aktiiviseen, terveeseen touhuamiseen, ja niissä on otettu huomioon lapsen motoriikan ja muiden taitojen kehittyminen. Huimalassa piristyy koko perhe! Reippailun nostattama hiki on hyvä kylpeä pois vesipuisto Serenassa. Pohjoismaiden suurin aina lämmin vesipuisto tarjoaa altaita, liukumäkiä ja putouksia, joissa kaikissa uimaria hyväilee trooppisen lämmin vesi. Liaanitorni, Villivirta, mattoliukumäet ja Black Hole -putkiliukumäki tyydyttävät vauhdinnälkäisen tekemisen tarpeen, kun taas porealtaissa, saunaluolaston löylyissä ja rentouttavissa putouksissa rauhoittumista kaipaavaan on hyvä huokaista hetki.

Joulupukin kesämökki

Tapiola Gardenin terassi

Talvisella lenkillä Nuuksiossa

www.kotimaassa.fi

Pääkaupunkiseutu

Molemmille aivolohkoille

antaa on keskeinen osa vetovoimaista pää-

Tunne ja järki ovat usein toisensa poissulkevia, mutta Vantaalla ne kulkevat käsi kädessä. Tiedekeskus Heurekassa tiede synnyttää taiteen kaltaisia elämyksiä, ja kaupungin museoissa historia on vahvasti läsnä. Vantaan kaupunginmuseo Tikkurilan vanhassa asemarakennuksessa on nähtävyys jo sinänsä. Museon perusnäyttely TARINAMME Helsingestä Vantaaksi kuljettaa menneiden halki kuvien ja esineiden voimin. Kuva-arkiston, joka käsittää noin 80 000 kuvaa lähinnä Helsingin maalaiskunnasta ja Vantaalta, vanhin aineisto on peräisin 1800-luvun lopulta ja 1900-luvun alusta. Kuvat esittävät seudun rakennuksia, maisemia, henkilöitä, kunnalliselämää ja tapahtumia. Esinekokoelmassa esillä ovat mm. Hämeenkylän Kolabackan torpan ja Ståhlberg-Teräsvuoren koti-irtainkokoelma sekä alueen teollista historiaa valottavia, Tikkurilan Silkin ja Tikkurilan kaakelitehtaan tuotteita.

kaupunkiseutua. Hyvien lentoyhteyksien

ansiosta Vantaalle on helppo tulla niin maailmalta kuin kotimaan kaikista kolkista. Vantaa on kuitenkin enemmän kuin läpikulkupaikka: monipuoliset aktiviteetit ja lähes kaikkialla lähellä oleva luonto houkuttelevat jäämään.

Hiljaa virtaa Vantaa... Vantaalla kaupunkielämän vilkas syke kohtaa viehättävällä tavalla luonnon ja historian: Kaupungin läpi kulkee sekä Suomen pisin ostoskatu, Kehä III, että 101 kilometriä pitkä Vantaanjoki, joka saa alkunsa Hausjärveltä, kulkee Nurmijärven, Hyvinkään, Riihimäen kautta ja laskee lopulta Suomenlahteen Helsingin Vanhankaupunginlahdella. Vantaanjoen alue on suosittua virkistysja ulkoilualuetta, sillä lukuisia koskia ja uomia on viime vuosina kunnostettu ja vesistön tuntumaan on rakennettu uusia ulkoiluteitä ja polkureittejä. Vantaanjoen vesistö ranta-alueineen tarjoaakin monipuolisia virkistyskäyttömahdollisuuksia niin melontaan, uimiseen, päiväretkeilyyn kuin muuhunkin virkistäytymiseen. Myös vaelluskalat ovat palanneet jokeen, mikä tekee Vantaanjoesta erinomaisen kalapaikan. Luonnon eksotiikkaa etsivälle ehdoton must on Tammiston metsä Keski-Vantaalla. Viidentoista hehtaarin laajuisella metsäalueella kasvaa luonnonvaraisena runsaasti tammia ja pähkinäpensaita. Helsingin seudulle ainutlaatuisen metsän mahtavien tammien katveessa eteen levittäytyy välähdys keskieurooppalaisten lehtimetsien rehevyydestä. Tammiston metsän länsipuolella avautuvat Ylästön satoja vuosia vanhat peltoaukeat Vantaanjokivarressa.

Vantaankoski Kuva: Jarmo Honkanen Vantaan kaupunginmuseon näyttelytila. Kuva: Pekka J. Heiskanen

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2009

Vantaan taidemuseo Myyrmäen aseman kupeessa tuo näyttelytoiminnassaan esille laadukasta kotimaista ja kansainvälistä nykytaidetta vaihtuvissa näyttelyissä, joihin liittyy monipuolinen oheisohjelmisto. Tammikuun alkupuolelle asti taidemuseossa nähdään pääkaupunkiseudun taiteilijaseurojen ensimmäinen yhteisnäyttely Ei koskaan eläkkeelle, jossa nähdään hyvin erityyppisiä teoksia eri-ikäisiltä taiteilijoilta.

Vantaan kaupunginmuseo, Tikkurilan vanha asemarakennus. Kuva: Pekka J. Heiskanen

Ilmailun historian ytimessä Lähdön tunnelma on käsin kosketeltavissa Suomen Ilmailumuseossa lentoaseman läheisyydessä. Museon kokoelmissa on noin 80 lentokonetta sekä runsaasti muita ilmailuun liittyviä esineitä, kuten moottoreita, potkureita, mittareita, viestintävälineitä ja pienoismalleja. Museoon on tallennettu sekä siviili- että sotilasilmailun historiaa niin ammattimaisen kuin harrastepohjaisenkin ilmailun näkökulmasta. Museossa järjestetään myös ilmailuaiheisia tapahtumia kuten lennokki- ja ilmailuharrastepäiviä. Ja museosta on vain kivenheitto lentokentälle, jossa aikaa saa kulumaan lähtevien ja tulevien koneiden tulemisia ja menemisiä seuraten.

Hauskanpitoa ja hemmottelua Viihdekeskus Flamingo Kehä III:n varrella tarjoaa Suomen mittakaavassa ainutlaatuisen matkailu- ja vapaa-aikakeskittymän, jossa yhden katon alta löytyy kattavat valikoimat tekemistä ja kokemista. Flamingon BowlCircus -keilaviihdekeskuksessa on peräti 20 keilarataa eritasoisille keilaajille ja kahdeksan biljardipöytää. Keilaviihdekeskus on kooltaan käsittämättömät 2000 m2, ja sinne mahtuu 250 – 300 henkilöä. Erikoisuuksista pitäville Flamingossa on tarjolla Euroopan ensimmäinen hohtominigolf-keskus. Ennennäkemättömät erikoistehosteet tekevät sisäminigolfista elämyksellisen ja hauskan kokemuksen niin ryhmille kuin yksittäisille pelaajille. Hohtogolf West Coast on sisätiloissa, joten pelaamaan pääsee läpi vuoden.

– vastakohtien vetovoimaa

Elämyskylpylä Flamingo Span Vesipuisto on perheen pienimpien suosikkikohde. Vesipuistosta altaita löytyy joka lähtöön: viihdeallas, sporttiallas, hyppyallas, poreallas ja geysir-allas… Ja kaikissa trooppisen lämmin vesi hellii vesipetoja. Lisäksi vesipuistossa on useita erilaisia liukumäkiä, joista hurjin, Maya Kamikaze saa hiukset nousemaan pystyyn vauhdista. Kamikazella on pituutta peräti 43 metriä, ja korkeusero lähes 15 metriä! Tässä liu’ussa riittää haastetta hurjapäisimmillekin vesipedoille!

Matleena Ikonen

Rauhallisemmasta menosta pitäville oikea osoite on Spa&Wellness -osasto, jossa tarjolla on elämyksiä niin keholle kuin mielelle. Alueella on kuusi erilaista saunaa, lämmitettyjä lepotiloja, mineraali- ja lämminvesiallas, sekä allasravintola A-oikeuksineen. Monipuolisesta hoitovalikoimasta löytyy hemmotteluhetkiä jokaiselle.

www.kotimaassa.fi

Hyvinkää

Liikunnan riemua Hyvinkäällä Suvi Roselli

Hyvinkään kaupunki

ohjois-Uudellamaalla reilun puolen tunnin ajomatkan päässä pääkaupungista sijaitseva 45.000 asukkaan Hyvinkää tunnetaan monipuolisena harrastekaupunkina sekä värikkäänä kulttuurikaupunkina. Hyvinkään historia näkyy vanhalla tehdasalueella sekä lukuisissa eri museoissa.

Vanhinta arkkitehtuuria edustavat muun muassa vuodelta 1862 oleva Rautatieasema sekä vuonna 1896 rakennettu Hyvinkään Parantolan puinen päärakennus ja 1900-luvun alussa valmistuneet Parantolan kivinen päärakennus ja alilääkärin asunto. Hyvinkään rautatieasema on toinen vielä toimivista Helsinki-Hämeenlinna-radan alkuperäisistä asemista. Keskusaukion funkkisrakennukset kertovat arkkitehtuurillaan 1930-luvun elämästä. Yksi modernin arkkitehtuurin merkittävimpiä rakennuksia Hyvinkäällä on 1960-luvulla valmistunut Aarno Ruusuvuoren suunnittelema uusi kirkko, jonka perusmuotona on kolmio monin eri variaatioin.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 4/2009

Sveitsin luonto vetää puoleensa Hyvinkää on vetänyt matkailijoita puoleensa jo 1800-luvun lopulta lähtien. Vierailijoita houkutteli paikkakunnalle kesänviettoon erityisesti Hyvinkään kaunis luonto havumetsineen ja jyrkkine rinteineen. Kesävieraat nimesivätkin entisen Härkävehmasmäen uudelleen Schweitziksi, jossa he saivat nauttia korkeasta ilmanalasta. Hyvinkäällä toimineessa parantolassa ihmiset kävivät lepäämässä ja toipumassa stressistä ja sairauksista, sillä ”vuoristoilmalla” uskottiin olevan terveyttä edistävä vaikutus. Hyvinkäälle tehtiin matkoja ympäri vuoden. Talvisin taivalta taitettiin rekiajeluiden merkeissä.

Liito-oravakin viihtyy Luonto houkuttelee matkailijoita seudulle edelleen. Kaupungin merkittävin luontokohde on Sveitsin puisto, jonka alueesta noin puolet on ollut rauhoitettuna luonnonsuojelualueena vuodesta 1989 lähtien. Puisto muodostaa geologisesti arvokkaan ja kasvillisuudeltaan monipuolisen ympäristön, joka vaihtelee kuivan kankaan männiköistä rinteitä peittäviin tuoreen kankaan kuusikoihin sekä kosteiden painanteiden lehtoihin ja lehtokorpiin. Sveitsin harju kuuluu valtakunnallisesti arvokkaiden harjujensuojelukohteiden joukkoon. Alueella voi tavata myös harvinaisen liito-oravan.

Kaupungin merkittävin luontokohde on Sveitsin puisto, jossa risteilee laaja polkuverkosto. Alla Hyvinkään tyylillisesti moderni kirkko

Kesäisin Hyvinkäällä uidaan Sveitsin ulkouimalassa. Sveitsin uimala on monipuolinen virkistysja ajanviettopaikka. Uimahallissa voi nauttia saunomisesta ja uimisesta tai hierontasuihkuista ja loikoilusta porealtaassa. Varsinkin nuorisoa viehättävät 30 m pitkä vesiliukumäki sekä kolmen ja viiden metrin hyppytelineet. Sveitsin Uimalan turkkilaiseen höyrysaunaan pääsee ennakkovarauksella. Kesäisin Sveitsissä uidaan ulkouimalassa, jossa käytettävissä on kahdeksanratainen 50 metrin allas, hyppyallas ja erillinen lasten allas. Ulkona pääsee hyppäämään jopa 10 metristä. Hyppyaltaan kiipeilyseinä on hyvä paikka testata kiipeily-

Retkeilyyn sopii Hyvinkään luoteisosassa sijaitseva Kytäjä-Usmin erämaa-alue, jossa merkittyjen reittien varrelta löytyy useita tulenteko- ja yöpymispaikkoja, kuten Kiiskilammen ja Kaksoslammen laavut. Alueella on retkeilyreittejä yhteensä noin 40 kilometriä. Luontomatkailuyritys Hyvinkään Erämatkat Oy järjestää Kytäjä-Usmissa ryhmille parista tunnista useampaan päivään kestäviä ohjattuja retkiä. Yritys tarjoaa lisäksi seikkailupäiviä, joiden ohjelmaan sisältyy muun muassa rotkon tai vesistön ylityksiä.

Tapahtumia kaikenikäisille Hyvinkäällä järjestetään vuosittain myös lukuisia tapahtumia, kuten Vaiveron Myllytilan kesäpäivät, vanhoja traktoreita esittelevä Ferguson-tapahtuma, Olutfestarit, koko perheen kesäkauden avajaistapahtuma Yhden Päivän Juttu sekä nuorille suunnattu ilmainen musiikkitapahtuma Sun Dance Day.

Herkutteluhetkiä

Rinteeseen, uimaan vai kalaan Sveitsin puistossa risteilee laaja polkuverkosto, joka tarjoaa hyvät ulkoilumaastot lenkkeilijöille. Alueella on runsaasti muitakin harrastusmahdollisuuksia. Luonnonpuiston laidalla sijaitsevassa Sveitsin Hiihtokeskuksessa vierailijat voivat lasketella neljässä valaistussa rinteessä ja lautailurinteessä, joiden rinnepituudet vaihtelevat 250–440 metriin. Ensikertalaiset voivat halutessaan aloittaa laskettelun turvallisesti hiihtokeskuksen hiihtokoulusta. Lasten ja lapsenmielisten mieleen on erityisesti hiihtokeskuksen vauhdikas pulkkamäki. Hiihtokeskukselta lähtee reittejä mm. Sveitsin puiston kolmen, viiden ja seitsemän kilometrin laduille.

taitojaan, jolloin putoaminen on osa hupia. Alueella on myös laajat auringonottoalueet ja leikkipuisto. Uimalan alueella voi pelata sulkapalloa, rantalentopalloa, katukorista ja muita pallopelejä. Sveitsin puiston läheisyydessä sijaitsevalla golfkentällä voivat vierailijat ottaa mittaa toisistaan 18-reikäisellä radalla.

Kalamiehet ja –naiset voivat narrata vonkaleita jossakin Vantaanjoen Hyvinkään alueen yhdeksästä koskikalastuspaikasta. Jokivarren maisemiin voi tutustua myös kanootista käsin.

Herkkusuille Hyvinkäältä löytyy lukuisia pieniä kahviloita, joissa tarjolla on toinen toistaan herkullisempia leivonnaisia. Hämeenkadulla, vanhassa 1800-luvulla rakennetussa talossa, sijaitsevan Kahvela MummonMökin ihastuttavassa vanhanaikaisessa miljöössä maistuvat vastapaistetut pullat, piirakat ja letut. Nälkäiset voivat suunnata myös KahvilaRavintola Hyyppärän kartanolle, joka sijaitsee Hyyppärän tilan entisessä päärakennuksessa. Rakennus toimi alun perin tilanhoitajan asuntona, mutta laajennettiin tilan uudeksi päärakennukseksi 1920-luvulla sattuneen päärakennuksen palon jälkeen. Kahvila-Ravintola Hyyppärän kartanolla matkailijat voivat nauttia arkisin kahvilatuotteita ja maittavaa lounasta.

www.kotimaassa.fi

Hyvinkää

Rautatiemuseossa on muun muassa ainutlaatuinen, 1870-luvulta peräisin oleva Venäjän keisarin juna, joka valmistui alun perin Aleksanteri II:ta varten. Kuusivaunuisesta junasta on edelleen jäljellä kolme vaunua; keisarin vaunu, keisarinnan vaunu sekä salonkivaunu. Niistä jokainen on sisustettu varsin ylellisin materiaalein.

Punatiilisessä veturitallissa, joka on yksi museoalueen alkuperäisistä rakennuksista, museovieraat voivat tutustua korjauspajaan sekä kuuteen esillä olevaan höyryveturiin. Asemarakennuksessa he voivat puolestaan aistia menneen ajan lähdön tunnelmaa. Rakennukseen on sisustettu kaksi odotushuonetta, naisten huone sekä asemakonttori.

Keisarin vaunun huonekalut esimerkiksi on päällystetty tummanvihreällä pukinnahalla ja katto vuorattu silkkikankaalla. Puuosat on valmistettu amerikkalaisesta pähkinäpuusta ja lattia päällystetty villasametilla.

Hyvinkään asema toimi 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa lukuisien Amerikkaan ja Kanadaan lähtevien siirtolaisten odotuspaikkana. Hyvinkäältä matka jatkui junalla Hankoon ja siitä edelleen laivalla kohti tuntemattomia taipaleita.

Keisarillisia vaunuja koristavat kullatut Venäjän vaakunat.

Suomen Rautatiemuseon kokoelmiin kuuluu yhteensä noin 20 000 esinettä. Näihin sisältyy muun muassa presidentin vaunu, postivaunu sekä rautatien historiaa esitteleviä valokuvia ja piirustusarkisto.

historiaa Rautateiden

yvinkää sijaitsee Suomen ensimmäisen rautatien varrella. Niinpä yksi sen tärkeimmistä matkailukohteista onkin Suomen Rautatiemuseo, joka esittelee historiallisessa 1870-luvun asema- ja varikkomiljöössä maamme 150-vuotista rautatiehistoriaa. Suvi Roselli

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2009

Vieressä Venäjän keisarin junassa oli keisarinnalla oma vaunu. Kuva: Suomen Rautatiemuseo

Villatehtaan elämää Hyvinkään keskustaan viime vuosisadalla syntyneen tekstiiliteollisuuden perustaja Ossian Donner tuskin tajusi vuonna 1892 pientä villakehräämöä perustaessaan, millainen merkitys hänen aloittamallaan työllä tulisi myöhemmin olemaan Hyvinkään kaupungin kehitykselle. Vaatimattomasta alusta kasvoi lopulta valtava viiden hehtaarin alueelle ulottuva ja kahdessakymmenessä tehdassalissa toimiva Suomen suurin ja monipuolisin villatehdas, joka tarjosi leivän enimmillään jopa parille tuhannelle työntekijälle. Vaikka villatehtaan entiset työsalit ovatkin sittemmin tyhjentyneet koneista, on alue edelleen täynnä elämää. Rakennuksia hallinnoi nykyään kiinteistöyhtiö Hyvinkään Wanha Villatehdas. Wanhassa Villatehtaassa toimii muun muassa ravintola, harrastajateattereita sekä pienyrityksiä. Hyvinkään tekstiiliteollisuuden historiaa esitellään pienessä Valvillan tehdasmuseossa. Tehdasalueella järjestetään tilauksesta myös opastuskierroksia, joiden aikana matkailijoille kerrotaan entisaikojen elämästä villatehtaalla.

Villa Arttu Wanhassa Villatehtaassa esittelee mm. lasten taideteoksia. Kuva: Hyvinkään kaupunki Kuvataiteiden kukoistusta Hyvinkää tunnetaan vireänä kuvataidekaupunkina. Paikkakunnalla ovat vaikuttaneet muun muassa kansainvälisestikin tunnetut taiteilijat Helene Schjerfbeck ja Tyko Sallinen. Merkittävä osa heidän keskeisestä taiteellisesta tuotannostaan on syntynyt juuri Hyvinkäällä. Kaupungin kuvataide-elämä on edelleen erittäin vilkasta, sillä Hyvinkäällä asuu ja työskentelee poikkeuksellisen suuri joukko kuvataiteilijoita. Matkailijat voivat tutustua heidän taiteeseensa muun muassa Promenadigallerian näyttelyissä. Hyvinkään taidemuseon pysyvässä näyttelyssä kuvataiteen ystäville esitellään Yrjö Saarisen maalauksia ja piirustuksia.

Taidemuseon vaihtuvissa näyttelyissä on esillä koti- ja ulkomaista nykytaidetta ja taidehistoriaa. Näyttelytila Villan Voimalassa on esillä harrastelijataiteilijoiden töitä sekä ajoittain Hyvinkään paikallishistoriaa. Hyvinkää tarjoaa kuvataide-elämyksiä myös lapsiperheille. Lasten ja nuorten kulttuurikeskus Villa Arttu järjestää lapsille suunnattuja näyttelyitä, joissa yleisölle esitellään lasten ja nuorten omia taideteoksia. Joka kolmas vuosi järjestettävästä kansainvälisestä näyttelystä Villa Artun kokoelmiin on kertynyt jo yli 100 000 työtä yli 20 maasta. – Tämä on kansainvälisyyskasvatusta parhaimmillaan, toteaa Hyvinkään matkailusihteeri Tarja Haukkasalo.

Wanha Villatehdas (yllä) on saanut uuden käyttötarkoituksen. Oik. keisarin vaunuosaston loistokkuutta. Kuva: Suomen Rautatiemuseo

www.kotimaassa.fi

Keski-Uusimaa

Suvi Roselli

Sibeliuksen

hengessä

uuli tuivertaa ulkona. Tuusulanjärven rannalla, arkkitehti Lars Sonckin suunnittelemassa Ainolassa, jykevien hirsiseinien suojissa vallitsee syvä hiljaisuus. Sen rikkoo ainoastaan kirjoituspöydän luota kuuluva hiljainen kynän suhina. Kirjoittaja on Jean Sibelius, Suomen kansainvälisesti tunnetuin ja arvostetuin säveltäjä. Järvenpäästä tuli Sibeliuksen perheen koti Ainolan valmistuttua vuonna 1904. Mestarisäveltäjä asui elämänsä viimeiset viisikymmentä vuotta Ainolan rauhallisessa ympäristössä, missä syntyivät useat hänen teoksistaan, kuten viides, kuudes ja seitsemäs sinfonia.

Oikealla Järvenpään kävelykatu Janne. Kuva: Mikko Mannila

Elämä Ainolassa kulki pitkälti Sibeliuksen sävellystyön tahdissa, sillä säveltäminen edellytti hiljaisuutta. Perhe oppikin antamaan Sibeliukselle työrauhan. Jokapäiväisistä arkitoimista vastasi puoliso, Aino, joka pyrki luomaan aviomiehelleen mahdollisimman hyvät työskentelyolosuhteet.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2009

Olli Mustonen Ainolan flyygelin ääressä Sibeliusviikolla. Kuva: Heikki Tuuli/Ondine Ylinnä Ainola Kuva: Mikko Mannila

Säveltäjän työhuone oli mitä viihtyisin, sillä sen ikkunasta avautui kaunis näköala Tuusulanjärvelle. Lukuisat vieraat vastaanotettiin alakerran tilavassa salissa. Ainolan ruokasalia koristi vihreä Lars Sonckin suunnittelema takka. Sibelius toivoi ruokasaliin nimenomaan vihreää takkaa, sillä hän kuuli värit musiikkina. Sibeliuksen mielipaikka Ainolassa oli kirjasto, missä sijaitsi myös hänen sikarinpolttonurkkauksensa. Sibelius suosi erityisesti historiallisia teoksia ja runoutta. Ainolassa elettiin melko omavaraista elämää Ainon uutteruuden ansiosta. Hän rakasti puutarhan hoitoa ja kasvatti itse marjat, hedelmät ja vihannekset talon tarpeisiin. Jean ja Aino Sibeliuksen kuoltua Ainola siirtyi valtiolle, minkä jälkeen kulttuurikoti avattiin yleisölle autenttisena kotimuseona. Siihen voi käydä tutustumassa Järvenpäässä kesäisin toukokuusta syyskuun loppuun saakka.

Nimi elää edelleen Sibeliuksen vaikutus tuntuu edelleen vahvasti Järvenpäässä. Kaupungista löytyy muun muassa akustiikaltaan erinomainen Järvenpäätalon 574-paikkainen Sibelius-sali, joka toimii monien konserttien näyttämönä sekä klassisen musiikin äänityspaikkana. Pari vuotta sitten Järvenpäässä järjestettiin kansainvälinen Sibelius-laulukilpailu, joka osoittautui varsinaiseksi menestykseksi. Laulajia ilmoittautui Pohjoismaista ja Baltiasta yhteensä 116. Varsinaiseen kilpailuun valittiin 32 osallistujaa. Sibeliuslaulukilpailu järjestetään seuraavan kerran vuonna 2011. Järvenpäässä järjestetään vuosittain myös Sibeliusviikot. Lokakuusta maaliskuuhun saakka kestävän monipuolisen tapahtuman ohjelmistoon kuuluu myös pianisti Olli Mustosen konsertit 8.12. Ainolassa. Sibeliuksen syntymäpäivään ajoittuvan konsertin alussa kohotetaan kuohumalja mestarin kunniaksi. Kello 18 ja 20 alkavissa konserteissa kuullaan sekä Sibeliusta että Mustosen omaa tuotantoa. Keskustassa matkailijat voivat poiketa säveltäjämestarin nimeä kantavalla torilla sekä soivalla kävelykatu Jannella. Järvenpään kirjaston musiikkiosasto valitsee kävelykadulla soitettavan kahden viikon välein vaihtuvan musiikin. Kävelykadulle on rakennettu neljä aukiota, jotka on nimetty eri sävellajeja

edustavin värein, sen mukaan kuin Sibelius ne näki. A-duuri edusti hänelle sinistä, F-duuri vihreää, C-duuri punaista ja D-duuri keltaista. Matkailijat voivat käydä myös tutustumassa Järvenpää-talon ja kirjaston viereisessä puistossa Erkki Erosen veistämään Sibeliuksen näköispatsaaseen. Monille nimi Sibelius tuo mieleen SibeliusAkatemian, yhden maailman johtavista musiikkiyliopistoista. Sibelius-Akatemia järjestää vuosittain jopa satoja konsertteja vastaten samalla merkittävässä määrin pääkaupunkiseudun konserttitarjonnasta. Vaikka Sibelius-Akatemia toimiikin pääasiassa Helsingissä, on sillä toimintaa myös Järvenpäässä, missä sijaitsee SibeliusAkatemian Musiikkikeskus. Musiikkikeskus toimii Kallio-Kuninkalan viehättävässä historiallisessa ympäristössä, Tuusulanjärven rantamaisemissa. Kallio-Kuninkalan alueella on useita vanhoja rakennuksia, jotka kaikki ovat tällä hetkellä Sibelius-Akatemian käytössä. Kallio-Kuninkalan kesäkahvila on avoinna yleisölle kesäkuusta elokuun alkuun. Vierailijat voivat tuolloin tehdä kävelykierroksia viehättävällä alueella nauttien puutarhan ja vanhan rakennusmiljöön suomasta rauhasta. Heinäkuun lopulla Kallio-Kuninkala toimii Tuusulanjärven kamarimusiikin keskuksena.

Kaupunkipolku Järvenpäästä löytyy lukuisia muitakin mielenkiintoisia nähtävyyskohteita. Matkailijat voivat tutustua niihin kävellen keskustassa kulkevalla neljän kilometrin pituisella kaupunkipolulla. Reitin varrelle on koottu yhteensä 34 mielenkiintoista kohdetta, kuten Vanha Apteekintalo, funkkis-tyylinen entinen valssimylly, Westermarckin puisto ja rautatieasema. Kaupunkipolun opasvihkonen löytyy internetistä www.jarvenpaa.fi/ sivustot/kaupunkipolku/.

Järvenpää sijaitsee 38 kilometrin päässä Helsingistä hyvien kulkuyhteyksien päässä. Kaupungin maamerkkinä toimii Rantapuistossa sijaitseva Kolmisointuveistos, joka on suomen suurin julkinen veistos. Sen on suunnitellut teksasilainen professori Rolf Westphal. Järvenpään kaupunkikuvaa värittävät myös monien eri uskontokuntien kirkot, kuten Järvenpään ortodoksinen puukirkko, Jumalansynnyttäjän kazanilaisen ikonin kirkko sekä Suomen tataarien puurakenteinen islamilainen rukoushuone. Nelostiellä matkailijoiden huomion kiinnittää Yrjö Ala-Heikkilän teos Nuottiviivasto, johon on kuvattu Jean Sibeliuksen ”Uusmaalaisten laulun” alkunuotit.

www.kotimaassa.fi

Keski-Uusimaa

Juhani Ahon jäljessä Suvi Roselli

Järvenpään taidemuseo, vasemmalla Venny Soldan-Brofeldt maalaa Toskan kallioilla 1930. Kuva: Museopalvelut / Essi Salonen

ärvenpää on monipuolisesti rikas kulttuurikaupunki, jolla on vahvat perinteet. Kansalliskirjailija Juhani Aho (1861–1921) oli ensimmäinen

Tuusulan Rantatielle muuttanut taiteilija, ja juuri hän houkutteli myöhemmin perässään monia merkittäviä taiteilijoita. Aho muutti Tuusulaan 1897 Järvenpään kartanon pihapiirissä olevaan huvilaan. Huvilan nimeksi vakiintui aikakauden tavan mukaan asukkaaseen viittaava nimi Ahola.

Aholaa laajennettiin vuonna 1902, jolloin Ahon puoliso, taidemaalari Venny SoldanBrofeldt (1863–1945) sai myös oman ateljeen. Aholan aika oli merkittävä Juhani Ahon elämässä. Niiden 14 vuoden aikana hän nousi kansalliskirjailijaksi. Aholassa Juhani Aho kirjoitti muun muassa merkittävät teoksensa Katajainen kansani, Kevät ja takatalvi sekä Juha. Aholassa syntyi myös huomattava osa Venny Soldan-Brofeldtin elämäntyöstä.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2009

Aholan pysyväisnäyttely ”Sanalla ja siveltimellä” avattiin toukokuussa 1997. Neljään huoneeseen sijoittuva näyttely kertoo kahden merkittävän taiteilijan elämäntyöstä ja elämästä Tuusulanjärven taiteilijayhteisössä kuvin, tekstein, maalauksin ja kirjoin. Vennyn vanhassa huoneessa esitellään hänen monipuolista ja pitkää elämäntyötään. Näyttelyssä pääsee tutustumaan myös Soldan-Brofeldtin vähemmän tunnettuihin kokeiluihin keramiikan, veistotaiteen ja väriteorian parissa. Juhanin entinen työhuone esittelee kirjailijan tuotantoa ja merkittävää työtä suomenkielisen teatterin, lehdistön sekä suomen kielen kehittämisen parissa, mutta myös rakasta kalastusharrastusta. Ahola on avoinna yleisölle kesäisin. Aholan eteisessä toimii pieni museokauppa.

Kultakauden maalauksia taidemuseossa Järvenpään taidemuseo esittelee yleisölle Tuusulanjärven maisemissa maalanneen, kahden merkittävän kuvataiteen kultakauden edustajan teoksia.

Pojantyttären taidemuseolle lahjoittama kokoelma sisältää Venny Soldan-Brofeldtin maalauksia kodin piiristä sekä taiteilijan kesäpaikalta, merenrannalla sijaitsevasta Tvärminnestä. Esillä on myös näytteitä Soldan-Brofeldtin laajasta piirrostuotannosta.

Eero Järnefeltin tyttärentyttären lahjoittamaan kokoelmaan sisältyy Järnefeltin värikylläisiä Tuusulanjärven maisemia kuvaavia maalauksia, luonnonlyriikkaa, luonnetutkielmia perhepiiristä sekä taidokkaita muotokuvia. Esillä on myös taiteilijan Kolilla maalaamia teoksia. Taidemuseossa esitellään myös muiden taiteilijoiden töitä vaihtuvien teemanäyttelyiden mukaan. Taidemuseo on avoinna yleisölle ympäri vuoden.

Ahola Kuva: Mikko Mannila

Stålhane Kuva: Jukka Mykkänen

Stålhanen kellari Kuva: Jukka Mykkänen

Kartanotunnelmaa Vanhankylänniemeen 1700-luvulla rakennettu Stålhanen kartano tarjoaa viihtyisän ympäristön erilaisten juhla- ja koulutustilaisuuksien järjestämiseen. Rauhallinen miljöö hyvien ulkoilumaastojen ja Tuusulanjärven läheisyydessä sopii erinomaisesti myös matkailijoille. Stålhanen kartanossa on kahvila sekä à la carte -ravintola. Sunnuntaisin kartanolla voi nauttia runsaan pitopöydän antimista. Kesäisin ateriointi onnistuu myös kartanon suurella terassilla. Keskiaikaisesta tunnelmasta nauttivat voivat varata itselleen kellariravintolan. Jykevien luonnonkiviseinien suojassa kynttilänvalossa vierailijat voivat eläytyä vahvasti menneiden aikojen ihmisten elämään.

Yksityiskohta Kallio-Kuninkalan pihalta Kuva: Mikko Mannila

Kädentaitoja Keskikesällä Stålhanen viereisen nurmikentän valtaa tuhannet bluesin ystävät, kun Vanhankylänniemessä järjestetään perinteinen Puistoblues.

Stålhanessa vierailevat voivat samalla tutustua vieressä sijaitsevaan arkkitehti Alvar Aallon suunnittelemaan Villa Kokkoseen. Paikka toimi säveltäjä ja akateemikko Joonas Kokkosen työtilana ja taitelijakotina. Villa Kokkonen on yksi harvoista yleisölle avoinna olevista Alvar Aallon yksityiskäyttöön suunnittelemista rakennuksista. Flyygelin ympärille rakennettu taiteilijakoti on nykyisin elämyksellinen kulttuurikohde. Siihen voi tutustua kesäisin sekä tilauksesta ympäri vuoden.

Majoittuminen onnistuu kartanolla joko 20 hengen huvilassa, vaatimattomissa neljän hengen mökeissä tai asuntovaunussa kartanon leirintäalueella.

Lars Sonckin suunnittelemassa Villa Cooperissa matkailijoille on tarjolla runsaasti kaunista nähtävää, sillä siellä on myynnissä Järvenpään käsintekijöiden käsityötuotteita, kuten keramiikkaa, kudonnaisia, neuleita, huovutustöitä, kynttilöitä, koruja ja leluja. Villa Cooper on rakennettu 1904 alun perin Järvenpään kartanon Vårbackan palstatilalle. Rakennus siirrettiin nykyiselle paikalleen pari vuotta Suomen itsenäistymisen jälkeen. Kesästä 2004 lähtien Villa Cooper on ollut Järvenpään käsintekijät ry:n myyntinäyttelytilana. Huvila on nimetty Villa Cooperiksi talon pitkäaikaisten asukkaiden, mattotehtailija ja insinööri Edvard Cooperille ja tämän vaimon Agnetan mukaan. Lisätietoa mm. aukioloajoista saa internetistä www.järvenpäänkäsintekijät.com.

www.kotimaassa.fi

Keski-Uusimaa

Tuusulanjärven alue on yksi maamme tunnetuimpia retkikohteita. 1897 Tuusu Alueen matkailuyrittäjät, toimijat ja kunnat perustivat 2000

Tuusulanjärven matkailu

Alueen matkailuyhdistyksen tarkoituksena on edistää ja kehittää alueen matkailun yleisiä edellytyksiä sekä edistää jäseniensä välistä yhteistoimintaa. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys perusti jäsenistönsä oman alueen matkailutarjonnasta kertovan nettiportaalin eli verkkopalvelimen. Yhdistys järjestää lisäksi koulutus- ja tiedotustilaisuuksia ja on yhteistoiminnassa muiden alan järjestöjen kanssa sekä ideoi ja koordinoi alueen matkailun kehittämisprojekteja. Alueen matkailutarjonta on ollut edustettuna yhteisellä osastolla Helsingin messukeskuksessa vuosittain järjestettävillä matkamessuilla. Yhdistyksen internet-sivustot avautuivat ensimmäisen kerran yleisölle syyskuun alussa 2001. Näiltä sivustoilta löytyvät tiedot ja linkitykset matkailukohteisiin, -palveluihin ja tapahtumiin sekä Järvenpään ja Tuusulan matkailuinfoihin ja kuntien kotisivuille. Yhdistyksen jäsenistöön kuuluvat Järvenpään kaupunki ja Tuusulan kunta sekä kolmisenkymmentä matkailualan yritystä ja toimijaa. Olemme valmiina Teitä varten. Tervetuloa Tuusulanjärven maisemiin Tarja Vuokkovaara, Tuusulanjärven Matkailu ry:n puheenjohtaja

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2009

lanjärven rannalle syntyi taiteilijayhteisö, jonka perintöä vaalitaan edelleen. -luvun alussa matkailuyhdistyksen tätä tehtävää tukemaan.

Internetissä:

www.tuusulanrantatie.info

TUUSULANJÄRVEN MATKAILU ry:n jäsenet: HOTELLIT, RAVINTOLAT, MATKAN-JÄRJESTÄJÄT JA MYYMÄLÄT

Onnela Loma- ja kurssikeskus

MUSEOT

Stålhanen kartano

Ainola Jean Sibeliuksen kotimuseo

Aarikka tehtaanmyymälä

Touhumatkat

Fazer Ravintolat, Järvenpää-talo Hotelli Gustavelund

MATKAILUALAN OPPILAITOKSET

Syvärannan Lottamuseo

Iittala Oy Ab tehdasmyymälä

ADULTA

Tuusulan kunnan museot

Keski-Uudenmaan ammattiopisto, KEUDA

OHJELMAPALVELUT, TEATTERIT, TAPAHTUMAT

Iloniemen kulttuuriyhdistys ry Kallio-Kuninkala SibeliusAkatemian Kurssikeskus Korsisaari-Yhtiöt Krapihovi Oy Kristallipalvelu Lassilan tila Next Hotel Rivoli Järvenpää

Seurakuntaopisto

Ilmatorjuntamuseosäätiö Keravan Taidemuseo

Laurea-ammattikorkeakoulu MATKAILUNEUVONTA Keski-Uudenmaan Matkailuoppaat Järvenpään kaupunki Tuusulan kunta

Järvenpään kaupungin museot

Keski-Uudenmaan Teatteri KUT Oportuno Ky MestArt Oy Tuusulanjärven kamarimusiikkijuhlat

www.kotimaassa.fi

Keski-Uusimaa

Halosenniemi 1901 sinne asettui asumaan perheineen taidemaalari Eero Järnefelt, joka tunnetaan Suomen virallisena muotokuvamaalarina, kansallismaiseman ikuistajana sekä Helsingin yliopiston piirustustaidon pitkäaikaisena professoriopettajana. Suvirannassa vietti aikaansa myös yksi Suomen tunnetuimmista kirjailijoista, Frans Emil Sillanpää, joka oli ollut Eero Järnefeltin vanhimman pojan, Heikin, opiskelutoveri. Järnefeltit asuivat Suvirannassa ympärivuotisesti aina vuoteen 1917 saakka, minkä jälkeen he muuttivat Helsinkiin. Senkin jälkeen Suviranta pysyi suvulla vapaa-ajanasuntona.

Tuusulanjärven seutu

Suviranta on edelleen suvun omistuksessa yksityiskotina. Se avataan kuitenkin yleisölle kesäisin Tuusulanjärven kamarimusiikki -viikon aikana.

houkutteli taiteilijoita

uomessa elettiin 1800-luvun lopussa kansallisromantiikan aikaa, minkä johdosta maaseutu veti puoleensa monia taiteilijoita. Tuusulan Rantatielle muodostui vähitellen omaleimainen taiteilijayhteisö, kun useat Suomen taiteen kultakauden tunnetuimmista edustajista asettuivat asumaan sen varrelle. Tuusulanjärven ympäristö tarjosi heille paikan, jossa he saattoivat nauttia hiljaisuudesta ja luonnonrauhasta. Lisäksi se sijaitsi hyvien kulkuyhteyksien päässä riittävän lähellä pääkaupunkiseutua, kulttuurielämän keskusta.

koko Suomen kulttuurielämälle. Monet tuon ajan keskeisimmistä vaikuttajista asuivat Tuusulan Rantatien huviloissa, muun muassa Jean Sibelius, Pekka Halonen, Juhani Aho ja Eero Järnefelt.

Keskenään läheisiä ystäviä ja työtovereita olevat rantatien taiteilijat antoivat leiman

Juhani Aho houkutteli perässään muita taitelijoita Tuusulanjärven rantaan. Vuonna

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2009

Taiteilijayhteisö sai alkunsa, kun kirjailija Juhani Aho vuokrasi yhdessä taiteilijavaimonsa Venny Soldan-Brofeldtin kanssa ystäväperheeltään Järvenpään kartanon mailla sijainneen Vårbacka-nimisen huvilan keväällä 1897. Huvila tunnetaan nykyään Aholana.

Aleksis Kiven ihailija Tuusulanjärven taiteilijayhteisöön liittyi vuonna 1902 Juhana Henrik Erkko, suomalainen runoilija, aforistikko, näytelmäkirjailija ja kulttuurivaikuttaja, joka tunnettiin tarmokkaana suomalaisuusaatteen kannattajana sekä nuorisoseurojen, raittiusseurojen ja työväenyhdistysten toiminnan tukijana. Erkko on sanoittanut muun muassa Hämeen maakuntalaulun, joka tunnetaan nimellä Hämäläisten laulu. Hänen runoutensa perustana olivat vahva kansallistunne sekä kalevalainen perinne.

Klaavolan pihapiiriä Erkko kunnioitti syvästi kansalliskirjailija Aleksis Kiveä, joka pari vuosikymmentä aiemmin oli asunut viimeiset kuukautensa Tuusulanjärven rannalla, räätäliveljensä Albertin perheessä. Erkko halusi talonsa rakennettavan mahdollisimman lähelle Aleksis Kiven kuolinmökkiä, ja naapuriin kohosikin Erkon perheelle Pekka Halosen suunnittelema kalevalaistyylinen talo.

Nykyisin Tuusulan Rantatien matkailukohteisiin kuuluvassa Aleksis Kiven kuolinmökissä on kaksi pientä huonetta tuoleineen ja pöytineen ja kamarissa on jäljellä myös Kiven kuolinvuode. Taiteilijan henkilökohtaisiin esineisiin ovat kuuluneet ylioppilaslakki, runoilijan takki ja kävelykeppi. Tunnelmallinen Taiteilijakoti Erkkola toimii nykyään näyttämönä monenlaisille tapahtumille. Molemmat kohteet ovat avoinna yleisölle kesäisin sekä muina aikoina sopimuksen mukaan. Samana vuonna Erkon kanssa Tuusulanjärven maisemiin muutti myös hänen hyvä ystävänsä taidemaalari Pekka Halonen perheineen. Halonen tunnetaan erityisesti suomalaisen talvisen luonnon ja lumi-

sen metsän kuvaajana. Kansallisromantiikan ja karelianismin edustajana hän arvosti suomalaista talonpoikaiselämää. Siksi monet hänen maalauksistaan esittävätkin juuri suomalaista kansaa ja maisemaa käsitteleviä aiheita. Halosen suunnittelema ja rakentama kaksikerroksinen hirsihuvila, Halosenniemi, toimi yli kolmenkymmenen vuoden ajan hänen kotinaan, upeana työtilana sekä seudun taiteilijoiden kokoontumispaikkana. Halosenniemen lämminhenkisessä ympäristössä he pohtivat usein maailman asioita sekä nauttivat musiikista ja pihapiirissä olevan savusaunan löylyistä. Tuusulanjärven taiteilijayhteisöön kuuluneita ihmisiä yhdisti keskinäisen ystävyyden lisäksi aktiivinen suomalaisuuden puolustaminen sekä kansainvälisyys.

Tuusulan Rantatie Reilun kolmen kilometrin pituinen, vuonna 1982 museotieksi nimetty, Tuusulan Rantatie muodostaa yhden maamme tunnetuimmista retkikohteista, jonka perintöä ympärillä olevat kunnat ja matkailuyrittäjät haluavat tukea. 2000-luvun alussa ne perustivat matkailuyhdistyksen tätä tarkoitusta varten.

Tuusulanjärven maisemiin voi mainiosti tutustua pyörällä, sillä järven ympäri kulkee hyväkuntoinen kevyenliikenteen väylä. Pyöräilijät voivat nauttia yhteensä 24 kilometrin pituisen reitin varrella kauniista maalaismaisemista sekä poiketa lukuisiin nähtävyyksiin.

Halosenniemi toimii nykyään Pekka Halosen taiteesta, elämäntyöstä ja ystävistä kertovana taidemuseona, joka on avoinna yleisölle ympäri vuoden.

Taidekeskus Kasarmin tiloissa, Hyrylässä, sijaitsevat Tuusulan Nykytaiteen ja Kuvitustaiteen museot

www.kotimaassa.fi

Keski-Uusimaa

Suvi Roselli

Mauri Kalima

Sotahistoriaa Tuusulassa T

uusulan 36 000 asukkaan kunta tunnetaan vahvasta sotilasperinteestään. Tuusulanjärven tuntumassa sijaitseva Hyrylä tuo monelle mieleen paikkakunnalla toimineen Hyrylän varuskunnan, jossa toimi Helsingin Ilmatorjuntarykmentti vuoden 2006 loppuun asti.

Ilmatorjuntamuseo

Museon helmi on Punainen kobra, yksipaikkainen kokometallirakenteinen hävittäjä jatkosodan ajalta. Kyseessä on entisen Neuvostoliiton ilmavoimien kone, joka joutui tekemään pakkolaskun Laatokan koillispuolelle kolme päivää ennen kuin Viipuri menetettiin kesällä vuonna 1944.

Ilmatorjuntamuseon kaksi suurta näyttelyhallia esittelevät Suomen rauhanajan ja sotien ajan ilmatorjuntaa. Ulkoalueella on esillä alueilmatorjuntaohjuspatterin taisteluvälineistöä, kuten ohjuslavetteja ohjuksineen, tulenjohtokalustoa ja tutkia. Mukana on myös ohjusammunnoissa käytetty maalilennokki.

Koneen rakenne oli omana aikanaan poikkeuksellinen. Sen

Tuusulassa ovat toimineet myös Taistelukoulu sekä vapaaehtoisten maanpuolustusjärjestöjen koulutuskeskukset Suojeluskuntain Päällystökoulu ja Lotta Svärd -järjestön kurssi- ja lomakeskus Syväranta. Tuusulan menneisyyden huomioon ottaen onkin sopivaa, että Suomen virallinen sotahistoriallinen ilmatorjuntaa esittelevä erikoismuseo sijaitsee juuri siellä.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2009

nokassa oli 37 millimetrin tykki sekä nokkapyörälaskuteline, minkä vuoksi moottori sijoitettiin ohjaamon taakse. Venäläiset käyttivät tätä hävittäjätyyppiä muun muassa maavoimiensa tukemiseen. Sen suorituskyky oli alakorkeuksissa riittävän hyvä ja esiintyessään massoittain, se muodosti viholliselleen merkittävän uhan.

Useita pakkolaskun tehneitä koneita saatiin sotasaaliiksi melko hyväkuntoisina. Näytteillä oleva kone on kunnostettu Keski-Suomen Ilmailumuseossa kolmen eri koneyksilön osista vuosina 1995–2000. Hävittäjän kyljessä näkyy aito punainen neuvostoliittolainen tähtitunnus. Vastaavanlaisia koneita tähtitunnuksella ei ole muualla maailmassa. Ilmatorjuntamuseossa on esillä toukokuun loppuun saakka myös Talvisota 70 v -niminen näyttely, joka kertoo muun muassa Tuusulan tykistön vaiheista talvisodassa. Näyttelyssä on esillä päiväkirjamerkintöjä rintamalta sekä talvisodanajan valokuvia Tuusulasta, Keravalta ja Järvenpäästä.

Lottien historiaa Syvärannan Lottamuseossa vierailijat perehdytetään sotahistoriaan hieman eri näkökulmasta. Aikaisemmin lepokotina

toiminut Syväranta myytiin vuonna 1936 Lotta Svärd -järjestölle. Lottien koulutustarve oli lisääntynyt 1930-luvulla merkittävästi ja järjestö päätti perustaa huvilaan lottaopiston, joka toimi vuoteen 1944 saakka. Kun järjestö lakkautettiin, Syväranta siirrettiin lahjakirjalla lottien perustamalle Suomen Naisten Huoltosäätiölle (nykyisin Lotta Svärd Säätiö). Huvila paloi aprillipäivänä 1947. Suomen Naisten Huoltosäätiö rakennutti vuonna 1995 uuden päärakennuksen, Syvärannan Lottamuseon, joka ulkonäöltään mukailee palanutta huvilaa.

Entisaikojen arkielämää Kotiseutumuseo Klaavolassa vierailijoille esitellään uusmaalaisen sukutilan arkea (kuva s.27). Parisataa vuotta vanhan päärakennuksen pihapiiriä reunustavat aitat, ajokaluvajat sekä sauna. Tuusulasta löytyy myös maalaispitäjän käsityöläisten elämää 1900-luvun alkupuolella esittelevä työläiskotimuseo, jossa on suutarinverstas, kirves-

miesperheen koti ja sepänpaja. Museonmäellä järjestetään käsityöläisperinteeseen liittyviä teemanäyttelyitä ja työnäytöksiä, kuten tervanpolttoa ja sepäntöitä. Sairaanhoidon historiasta kiinnostuneet voivat suunnata Sairaalamuseoon, missä esitellään erilaisten hoitomuotojen historiaa. Kellokoskella sijaitseva Sairaalamuseo on avoinna yleisölle sopimuksen mukaan.

Museon päänäyttely kertoo Lotta Svärd -järjestön historiasta sekä lottien toiminnasta. Ensi syksyyn saakka kestävä teemanäyttely ”Finlandia News Service - talvisota suomalaisen uutistoimiston silmin” kertoo Suomen kansainvälisestä uutisoimistavasta talvisodan aikana.

Lottamuseo Kuva: Tuusulan kunta

www.kotimaassa.fi

Itä-Uusimaa

Sannäsin kartanon päärakennus ja portti ovat 1830-luvulta.

Kartanoelämää Itä-Uudellamaalla

Eeva Oksman

tä-Uusimaa on Suomen kartanorikkain maakunta. Kartanoita on perustettu jo keskiajalla ja 1500-luvulla, mutta 1700-luvulla rakennettuja kartanoita on alueella useita ja vanhaa rakennuskantaa on säilynyt runsaasti. Kartanot ovat säilyttäneet myös vanhoja sisustustyylejä ja niiden hallussa on laajat kokoelmat vanhaa ja arvokasta taidetta sekä esineistöä.

Vaatekauppaa kartanossa Useissa matkailutoimintaa harjoittavissa kartanoissa on kartanokierrosten ja ruokapalvelujen lisäksi muutakin mielenkiintoista toimintaa. Kulloon kartanossa voi käydä myös vaateostoksilla, sillä kartanon tiilitalliin on sisustettu ainutlaatuinen kartanokauppa, ”Butiken på Landet”, joka myy laadukkaita, Keski-Euroopasta tuotettuja, tyylikkään klassisia naisten ja miesten vaatteita. Miehetkin on helpompi saada vaateostoksille, kun ostokset tehdään tunnelmallisessa ympäristössä, maaseudun rauhassa! Tervikin kartanoon kuljetaan Suomen pisintä, lähes 800 metrin mittaista, tammikujaa pitkin. Upean tammikujan on esiintynyt TV-

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2009

mainoksissakin. Kartano on Ehrnrooth-suvun yksityiskoti, jonka muotokuvakokoelma on yksi Suomen suurimmista. Perintönä kartanoon on tullut taidetta ja huonekaluja mm. Tyresön linnasta Ruotsista. Yksityiskäytössä olevaan Tervikin kartanoon otetaan vastaan korkeintaan 25 hengen ryhmiä. Rutumin kartano Lapinjärven kunnassa on suosittu hää- ja juhlapaikka. Kartano avattiin yleisölle mittavan kunnostustyön jälkeen vuonna 2000 ja se huokuu menneen ajan tunnelmaa. Kartanon pihapiirissä sijaitseva navettarakennus kunnostettiin vuonna 2006 moderniksi kokouspaikaksi. Kartanossa järjestetään myös draamaohjelmia. Kesäisin matkailijoita palvelee kesäkahvila. Tilalla on myös perinnesauna.

Kiialan kartanon tunnelmallinen juhlatila sijaitsee vanhassa viinatehtaassa.

Kiialan kartano on yksi maamme suurimmista maanviljelystiloista. Kartanon historiaan liittyvät niin kenraali Carl Johan Adlercreuz, Suomen Sodan sankari, kuin taitelija Albert Edelfelt. Juhla- ja kokoustiloina toimivat entinen viinatehdas ja päärakennuksen juhlasali. Viinatehtaassa sijaitsevaan näyttely kertoo Porvoon Valtiopäivistä 1809, Kiialan Kartanon historiasta ja sen suurmiehistä. Näyttely koostuu elokuvasta, kuvista, teksteistä, esineistä ja hahmoista. Näyttely on avoinna ryhmille tilauksesta ainakin 18.12.2009 asti. Hommanäs Gård on yksityinen kartano meren äärellä, Vessöön saaressa. Tunnelmallinen kartanorakennus on täynnä historiaa mielenkiintoisine tarinoineen. Tilalla on oma pienvenesatama ja siellä on kaksi vuokrattavaa loma-asuntoa. Uudessa kokousrakennuksessa on upeat ja nykyaikaiset tilat sekä saunaosasto. Tilan alueella on myös savusauna ja kesäisin idyllinen kesäkahvila Café Löfving. Tila on kuuluisa herkullisista juomista, hilloista ja hyytelöistä, joita on myynnissä mm. Stockmannilla.

Mennään kylään! Lukuisat kartanot ovat avanneet ovensa yleisölle. Kaikkiin kartanoihin ei pää-

tai seurueille.

Ostoksilla tehtaanmyymälässä WSOY:n valtakunnallisesti tunnettu painotalo on ollut jo runsaat 130 vuotta alueen merkittävimpiä työllistäjiä. Historiallisessa tehdaskiinteistössä Porvoon ytimessä Mannerheiminkadulla, katutasossa, sijaitsee kirjankustantajan tehtaanmyymälä. Tarjolla on laaja, usein vaihtuva valikoima edullisia löytöjä ja jäännöseriä. Ryhmille pääsy järjestyy myös aukioloaikojen ulkopuolella.

Antiikkia ja käsityötä Antik Annan hulppeassa 700 neliömetrin liikehuoneistossa on hengästyttävä määrä taidetta ja talonpoikaisesineitä, joten käyntiin kannattaa varata riittävästi aikaa. Kellarissa on itsepalvelukirpputori. Wanhan Aseman Makasiinipuoti toimii 300m² tiloissa, jossa tarjolla on paljon erilaisia käsitöitä. Lahja- ja sisustustavaroiden lisäksi myynnissä on paikallisesti tuotettuja elintarvikkeita. Pihalla on runsaasti parkkitilaa myös bussimatkailijoille.

Herkkuja kotiin vietäväksi Juuston ystäville sopii uusi tutustumiskohde Toves Gourmet. Sen maalaisjuustot valmistetaan Pernajassa, Kuggomin kylän uudessa pienjuustolassa, isoäidiltä perityn reseptin mukaan, laadukkaista raaka-aineista tinkimättä. Tove käyttää juustojen valmistukseen tuoretta maitoa, piimää ja kananmunia. Koostumukseltaan pehmeää maalaisjuustoa voi leikata, levittää tai muotoilla omien ideoiden mukaan. Tämä yksityisen kodin ja juustolan kombinaatio ottaa vastaan myös ryhmävierailuja.

syä ole, sillä moni on edelleen yksityiskäytössä. Osa yksityiskartanoista avautuu kuitenkin ennakkovarauksesta ryhmille. Monenlaisia ryhmämatkoja Porvoon ja Loviisan seudulle järjestävän Porvoo Toursin matkassa pääsee tutustumaan myös muunlaisiin yksityiskoteihin. Porvoo Tours – Kotivierailut tutustuttavat perheiden arkeen kahvittelun tai lounaan lomassa. Kotikohteita on muun muassa Porvoon ja Loviisan vanhoissa kaupungeissa, Porvoon modernissa puukaupunginosassa ja saaristokodeissa. Vierailu aidossa itäuusmaalaisessa kodissa on elämys niin ulkomaalaisille kuin kotimaisille ryhmille, perheille

Bosgårdista voi ostaa puhdasta, korkealuokkaista Charolais-pihvilihaa. Tilan 250-päistä karjaa hoidetaan mahdollisimman luonnonmukaisesti. Tarkkaan mietitty tuotantotapa tuottaa puhdasta, korkealaatuista lihaa jonka alkuperä on aina jäljitettävissä. Paketeissa myytävä liha on peräisin Bosgårdissa syntyneistä ja kasvaneista vasikoista. Bosgårdin mukaan onnelliset lehmät tuottavat hyvää lihaa! Bosgårdin tilan kulttuurihistoriallisesti arvokas pihapiiri on museoviraston suojelema. Tilan läheisyydessä sijaitsee myös saareke, jossa on 1000-luvulla sijainnut saksalaisten

Sannäsin kartanon päärakennus on Carl Engelin suunnittelema.

merirosvojen linnoitus. Brunbergin makeistehtaan historia alkoi vuonna 1871, jolloin se aloitti sokerileipomona. Nykyään Brunberg myy neljäsosan tuotannostaan tehtaanmyymälästä teollisuusalueella ja putiikista Vanhassa Porvoossa. Brunbergin suklaatehdas tunnetaan etenkin Brunbergin suukoista, suklaakuorrutteisista vaahtounelmista. Käynnin jälkeen kassi saattaa pullistella myös ihanista lakuista ja konvehdeista… Pieni Suklaatehdas sijaitsee historiallisesti arvokkaassa rakennuksessa, Porvoon vanhassa kaupungissa tuomiokirkon vieressä. Tuotantotilan yhteydessä on pieni myymälä, josta voi suklaatehtaan tuotteiden lisäksi ostaa myös muiden tunnettujen suklaavalmistajien tuotteita. Käsintehdyt suklaamakeiset ja –leivonnaiset ovat kuin syötäviä taideteoksia. Jokainen maku on tarkan tutkimuksen ja kokeilun tulos. Myymälässä on mahdollista istua alas nauttimaan rauhassa ihanasta suklaahetkestä. Myymälästä voi ostaa tuotteita mukaan yksittäin tai kilohinnalla isommankin määrän. Joskus pieni myymälä täyttyy asiakkaista ja vuoroaan joutuu odottamaan. Makuelämys on kuitenkin odottamisen arvoinen!

www.kotimaassa.fi

Itä-Uusimaa

nsimmäisenä Porvoo tuo mieleen ranta-aitat, Runebergin tortut, Porvoon mitan ja komean historian. Tänä vuonna Porvoo on ollut runsaasti esillä julkisuudessa, sillä vuosi 2009 on ollut Suomen historian ja Porvoon kaupungin merkkivuosi.

Porvoon postikortti-

maisemissa Eeva Oksman

Heinäkuun 19. päivänä 1809 keisari Aleksanteri I piti kuuluisan puheensa, jossa totesi Suomen tulleen korotetuksi kansakunnaksi kansakuntien joukkoon. Porvoon valtiopäivien jälkeen Venäjän keisari Aleksanteri I julisti Suomen autonomiseksi suuriruhtinaskunnaksi ja keisari antoi Porvoon tuomiokirkossa hallitsijavakuutuksensa, jossa hän vahvisti maan vanhan uskonnon, perustuslait ja säätyjen oikeudet.

Vanha Porvoo Porvoo on Suomen toiseksi vanhin kaupunki, joka on perustettu 1300-luvun puolivälissä. Kaupunki syntyi kirkon, linnoituksen ja joen ympärille ja kasvoi nopeasti merkittäväksi kauppapaikaksi. Sen keskiaikainen, sokkeloinen asemakaava muodostaa eheän kokonaisuuden kapeine kujineen, mukulakivikatuineen, punamultaisine ranta-aittoineen ja idyllisine pihamaineen. Vanha Porvoo on täynnä viehättäviä pikku putiikkeja, käsityö-

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2009

läispajoja ja ruokapaikkoja. Vanhan Porvoon punaiset ranta-aitat ovat yksi Suomen kuvatuimmista maisemista. Jo 1800-luvulla Porvoon ravintolat ja kahvilat olivat helsinkiläisille mieluisa huvimatkojen kohde. Edelleen Vanhassa Porvoossa on erilaisia, tasokkaita ruokapaikkoja. Tuomiokirkon kupeesta sijaitsee kuuluisa ravintola Wanha Laamanni. Sen ruokalistassa on niin suomalaisen kuin kansainvälisen keittiön herkkuja. Ravintola Timbaali on tunnettu etanoistaan. Niiden lisäksi Timbaali tarjoaa myös liha-, kala- ja kasvisherkkuja. Ravintola Hanna-Maria on kuulu kotiruuastaan ja uusi tuttavuus on uusi tuttavuus muutama askel Mannerheiminkadun eteläpuolella sijaitseva ravintola Walgren’s. Kahville voi poiketa Bar & Cafe - Porvoon Paahtimoon, jossa on aina saatavissa vastapaahdettua kahvia myös kotiin viemiseksi tai tuliaisiksi. Café Fanny Vanhan Porvoon Raatihuoneentorin laidalla vie 1700-luvun kahvilatunnelmaan.

Kalastajapoika

Porvoon kaupunki

Tuhkasta noussut tuomiokirkko Puinen Porvoon kirkko rakennettiin alun perin 1200–1300-luvun vaihteessa ja ensimmäinen kivikirkko valmistui 1410-luvulla. Vuonna 1723 piispanistuin siirtyi Viipurista Porvooseen ja kirkosta tuli tuomiokirkko. Kivikirkon historia on kova. Se on palanut kolme kertaa 1500-luvulla ja vielä vuonna 1708. Jatkosodan aikana, vuonna 1941, kirkkoon osui lentopommi. Kaikki muistamme varmasti viimeisimmän tulipalon 29.5.2006, kun kirkko joutui tuhopolton kohteeksi. Kirkkoa korjattiin kaksi vuotta, kunnes se 30.11.2008 vihittiin uudelleen käyttöön. Tuomiokirkko palvelee sekä suomen- että ruotsinkielistä väestöä. Matkailijoita Porvoon tuomiokirkossa käy vuosittain yli 200 000. Sen erikoisuuksia ovat mm. taidokas saarnastuoli, keisari Aleksanteri I:n patsas ja aatelissukujen vaakunat.

Jokikatu

Raatihuone

Välikatu

koristavat kaikkien valtiopäivillä edustettuina olleiden 75 aatelissuvun vaakunat. Vanhassa raatihuoneessa on esillä myös reki, jolla Aleksanteri I saapui maaliskuussa 1809 valtiopäiville Porvooseen. Vuonna 2010 tehdään kunniaa Albert Edelfeltille, jonka töitä on näytteillä mm. Hotelli Haikon Kartanossa museon lisäksi. Viereinen, vuonna 1763 valmistunut, kaksikerroksinen, kivinen Holmin talo on nykyään osa Porvoon museota. Museon käyttöön rakennus hankittiin vuonna 1919. Varakkaan kauppiasperheen kodiksi sisustetussa talossa voi tutustua talon elämään 1700-luvulla. Näyttelyyn liittyy uusi multimedia ”Holmin talo - Familjen Holm”, joka myös kuvaa porvoolaisen kauppiasperheen elämäntapaa 1700-luvun lopulla.

Hallintorakennuksesta museoksi Tuomiokirkon ohella Vanhan Porvoon tärkein rakennus on vuosina 1762–64 rakennettu raatihuone. Kaksikerroksisen, taitekattoisen rakennuksen katolla on pieni puinen kellotorni. Museotoiminta Raatihuoneentorin laidalla sijaitsevassa rakennuksessa alkoi jo vuonna 1896, mikä pelasti kallistuneen rakennuksen jälkipolville purkamisuhan alta. Porvoon Museon esinekokoelmissa on noin 35.000 esinettä. Museon perusnäyttelyssä on huomattava kokoelma Albert Edelfeltin maalauksia ja Ville Vallgrenin veistoksia sekä Johan Knutsonin töitä. Vuoden 2009 loppuun asti museorakennuksiin levittäytyy perusnäyttelyiden lisäksi erikoisnäyttely Porvoon valtiopäivät 1809. Porvooseen kokoontuneista neljästä säädystä Raatihuoneessa pitivät kokouksensa ritaristo, aateli ja porvaristo. Salin seiniä

Kansallisrunoilijan koti on Suomen vanhin kotimuseo Porvoon kuuluisuuksiin lukeutuu kansallisrunoilijamme Johan Ludvig Runeberg, joka tunnetaan erityisesti Maamme-laulun sanoittajana sekä runokokoelmastaan Vänrikki Stoolin tarinat. Rouva Fredrika Runeberg avusti miestään lehtitoimittajan työssä kääntämällä vieraskielistä kirjallisuutta ja kirjoittamalla lyhyitä tarinoita. Fredrikaa voidaan pitää Suomen ensimmäisenä naistoimittajana. Fredrika Runeberg oli myös yhteiskunnallinen vaikuttaja ollen vuonna 1846 mukana perustamassa Porvooseen varattomien tyttöjen koulua. Runebergin kotimuseo avattiin yleisölle vuonna 1882 valtion lunastettua runoilijan ja hänen Fredrika-vaimonsa jäämistön perillisiltä. Porvoon empirekaupunginosassa sijaitseva J.L. Runebergin koti oli kansallisrunoilijan perheensä koti neljännesvuosisadan ajan. Koti esittäytyy edelleen pitkälti sellaisena

kuin se oli Runebergien aikaan. Kokoelma on harvinaisen täydellinen kokonaisuus yhden kodin esineistöä taideteoksista huonekaluihin, pienesineisiin, posliineihin ja tekstiileihin sekä metsästysaseisiin, runoilijan omaa kirjastoa unohtamatta (kuva s. 36). Museossa on edelleen lukuisia vanhanajan kasveja. Runebergin kodin puutarha on harvoja säilyneitä historiallisia kaupunkipuutarhoja maassamme. Porvoon perinteisiin Runebergin päivän 5.2. juhlallisuuksiin kuuluvat soihtukulkue ja valaistut ikkunat. Yksi päivän kohokohdista on Runebergin kirjallisuuspalkinnon voittajan julkistaminen. Juhlapäivän kunniaksi kahviloissa tarjotaan perinteisiä Runebergin torttuja, niitä Runebergin aamiaisekseen nauttimia porvoolaisen konditorian sylinterinmuotoisia leivonnaisia.

Uusia tuttavuuksia Porvoossa Muutama kilometri Porvoosta Loviisan suuntaan, Ilolan kylässä, sijaitsee uusi kohde nimeltä Noark. Siellä siirrytään keskelle pienoismallien maailmaa. Parilla askeleella tekee maailmanympärysmatkan tai katsoo lintuperspektiivistä Porvoon vanhaa kaupunkia (kuva s. 37). Vanha Porvoo rakentuu hiljalleen pala palalta. Noarkissa on myös kahvila. Kesäisin Vanhassa Porvoossa avaa ovensa nukke- ja lelumuseo, joka nimestään huolimatta on erityisesti aikuisten makuun. Siellä voi kohdata monia tunteita herättäviä, rakkaita esineitä lapsuudesta. Toinen kesäkohde on Albert Edelfeltin ateljeemuseo Haikossa. Erityisesti näin Edelfeltin teemavuonna 2010 se on pikantti lisä retkiohjelmassa.

www.kotimaassa.fi

Itä-Uusimaa

Joulun tunnelmaa Porvoon ja

oulurauhasta ja joulutunnelmasta puhutaan paljon. Silti joulu usein on kiirettä ja pakollista joululahjojen ostoa. Stressin ja ruuhkien keskeltä kannattaa lähteä päiväksi aistimaan pikkukaupunkien joulutunnelmaa. Kotiin viemiseksi joulumielen lisäksi saattaa matkata käsintehtyjä, ihania, uniikkeja joululahjoja. Monet matkailijaryhmät tulevat nykyään Porvooseen virittäytyäkseen joulun tunnelmaan.

Eeva Oksman

Joulu tulee Porvooseen Retki kannattaa aloittaa kävelykierroksella Vanhan Porvoon kapeilla, idyllisillä kaduilla. Katujen varsilla olevat pienet joulusomistein koristellut putiikit, jouluntuoksuiset kahvilat ja ystävälliset kauppiaat virittävät hetkessä oikeaan joulutunnelmaan. Lämmikkeeksi voi ostaa keskieurooppalaiseen tyyliin glögikioskista mustaviinimarjapohjasta glögiä. Herkullisen glögin lisäksi kioskissa myydään muitakin Hommanäsin kuuluisia herkkutuotteita.

Joulu-Porvoon avajaiset 21.11. on perinteinen porvoolainen ohjelmallinen tapahtuma. Joulupukki kulkueineen saapuu Aleksanterinkadun sillan ja Runeberginpuiston kautta Lundinkadun kävelyalueelle. Ohjelmassa on joulupukin tervehdys ja kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujulan joulunavauspuhe. Myös Porvoon Teatteri esittää ohjelmaa.

Matka Vanhan Porvoon joulunavaukseen Lättähattu-museojunalla on oikea seikkailu. Matka alkaa Keravalta ja lasten iloksi junan kyydissä tulee myös joulupukki. Perillä Loviisan Wanhan Ajan Joulukoti

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2009

Porvoosta

Raatihuoneentorilla on uskomaton tunnelma, kun tori ja kadut täyttyvät soihtukulkueesta ja tontuista. Tapahtuman järjestää Vanhan Porvoon Kauppiasyhdistys.

Itsenäisyyspäivän jälkeisellä viikolla vietetään J.L. Runebergin kodissa jouluteemaviikkoa, jolloin ohjelmassa on erityisiä jouluopastuksia ja ohjelmaa lapsille. 12.–13.12. pidetään kodissa joulumarkkinat. Myytävänä on mm. Fredrika Runebergin reseptillä leivottuja piparkakkuja ja lämmintä glögiä. Ohjelmassa on myös jouluista musiikkia ja satuja lapsille.

Ohjelmallisia kierroksia Joulukaupunki-Porvooseen voi tutustua viikonloppuisin myös tarinakierroksilla. Lapset pääsevät marraskuun lopulta jouluun asti Aapeli-tontun matkassa jännittävälle ja hauskalle tonttupolulle Vanhan Porvoon kapeille kujille. Noin tunnin kestävät kierrokset alkavat klo 12:00 ja 13:30. Aikuiset voivat osallistua Porvoon Oppaiden järjestämille opastetuille kävelykierroksille. Oppaiden kertomukset vievät entisajan joulun tunnelmiin.

Loviisan tapaan Koko perheen jouluisessa vaellusnäytelmässä Täti Monika ja hänen ystävättärensä suuri näyttelijätär Floora ovat saaneet idean perustaa oman näytelmäryhmän. Näytelmäryhmän jouluesitys perustuu vanhaan klassikkoon Saiturin Joulu, joka on tarina Saiturista, jolle joulu ei merkitse mitään. Tunnin kestävässä näytelmässä on ripaus klassikkotarinaa, sekä reilusti joulumieltä ja lämpöä pimeään vuoden aikaan.

Myös monet muut tapahtumat, kuten eri puolilla kaupunkia järjestettävät joulumarkkinat, Lucia-juhla ja jouluaattona klo 16 Raatihuoneentorilla julistettava joulurauha siirtävät ajatukset kauas menneeseen, vanhojen hyvien joulujen aikaan.

Loviisassa kotoinen joulutunnelma Porvoosta on hyvä jatkaa matkaa toiseen joulukaupunkiin, Loviisaan, jossa pääsee tutustumaan Wanhan Ajan Joulukoteihin. Tänäkin jouluna, kahtena joulua edeltävänä viikonloppuna, viisi yksityiskotia avaa ovensa ja johdattaa vieraan leppoisaan joulutunnelmaan. Keskenään hyvin erilaisissa kodeissa tarjolla on jouluisia herkkuja,

käsitöitä ja käyttötaidetta ja muuta kotiin viemistä. Vierailu kodissa suo nautinnollisen lepohetken. Kahvikupposen äärellä on mukava katsella vaikka sisustusideoita kauniiden kotien yksityiskohdista tai kuunnella asukkaiden tarinoita, jotka vievät ajassa kauas taaksepäin.

Myös Loviisassa on monenlaista joulutapahtumia, -markkinoita ja -myyjäisiä. Erityisen runsaasti ohjelmaa on 12.–13.12., saman viikonloppuna, jolloin Wanhan Ajan Joulukoditkin avautuvat yleisölle. Lauantaina voi käsitöitä ja jouluherkkuja hankkia Joulutorilta Loviisan Torilta. Laivasillan Joulumarkkinat ovat avoinna sekä lauantaina että sunnuntaina. Samana viikonloppuna lapset pääsevät Loviisassakin Aapeli-tontun matkaan. Kello 16:30 alkaen Aapeli vie lapset kierrokselle vanhanajan haltijatonttujen salaisiin piilopaikkoihin. Retki päättyy tonttujen tanssiin torilla sijaitsevan joulukuusen ympärillä. Tapahtumarikas viikonloppu huipentuu tunnelmalliseen Lucia-juhlaan, jota vietetään sunnuntaina klo 18 alkaen Loviisan torilla ja kirkossa.

Porvoo Tours järjestää retken 13.12.09 Loviisan tapahtumarikkaaseen jouluviikonloppuun. Bussi lähtee aamulla Helsingistä, mutta mukaan pääsee Porvoostakin. Matka suuntaa ensin kohti Malmgårdin joulumarkkinoita. Malmgårdista matka jatkuu Loviisaan, jossa ruokaillaan ja osallistutaan joulutapahtumiin. Tarjolla on myös kahden päivän retkipaketteja, jolloin voi vielä paremmin uppoutua Loviisan aitoon joulutunnelmaan. Ohjelma sisältää herkullisen joulupäivällisen sekä vierailut Bongan linnassa ja Wanhan Ajan Joulukodeissa. Näiden lisäksi voi seurata Loviisan jouluisia tapahtumia ja juhlia sekä tehdä joululahjaostoksia pikkukaupungin idyllistä nauttien.

Tarkemmat tiedot joulunajan ohjelmista löytyvät parhaiten Porvoon ja Loviisan tapahtumakalentereista. www.porvoo.fi www.loviisa.fi www.porvootours.fi

www.kotimaassa.fi

Itä-Uusimaa

Haikossa sijaitseva ateljeemuseo kertoo kiehtovia tarinoita Albert Edelfeltin elämästä

orvoo liittyy oleellisesti kuuluisan taidemaalarin Albert Edelfeltin elämään ja Porvoo kunnioittaakin taitelijaa monin tapahtumin teemavuonna 2010. Edelfelt syntyi 21.7.1854 Kiialan kartanossa, jossa hän vietti myös nuoruutensa. Perheen esikoisena syntynyt Albert oli jo lapsena huomiota herättävä innostunut piirtämisestä, ja niinpä Kiiala on esillä monissa hänen varhaisista hahmotelmistaan. Vaikka Edelfelt myöhemmin muutti Pariisiin, oli Porvoo hänelle kotikaupunki, jonne hän palasi joka kesä ystävien ja perheen pariin.

Albert Edelfeltin

kotimaisemissa

Kesällä 1879 Albert Edelfelt maalasi Porvoon Haikossa kuuluisan taulunsa Lapsen ruumissaatto.

Seuraavana vuonna Edelfelt osti Haikosta tilanhoitajan asunnon. Kesällä 1881 taiteilija maalasi ulkona Jumalanpalvelus Uudenmaan saaristossa –taulun, joka kuuluu Ranskan valtion kokoelmiin. Vuonna 1883 Edelfelt rakennutti kesäpaikkansa tontille pienen ateljeen kattoikkunoineen. Albert Edelfeltin taulut kuvaavat historiallisia aiheita ja muotokuvia. Edelfeltin suurtyö oli Vänrikki Stoolin tarinoiden kuvittaminen vuosina 1894–1900. Tätä ennen hän oli jo maalannut tunnetut guassimaalaukset Porilaisten marssin 1892 ja Wilhelm von Schwerinin 1893. Kaikkiaan Haikossa syntyi yli 220 upeaa teosta. Vielä viimeisenä kesänäkin Albert Edelfeltin työtahti oli kova siitä huolimatta,

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2009

että hänen terveytensä jo horjui. Tuotteliaan ja lahjakkaan taiteilijan elämä päättyi Haikossa 18.8.1905 sydänhalvaukseen. Hänen yllättävä kuolemansa järkytti aikalaisia, ja hänen hautajaisistaan muodostui kansaa yhdistänyt surujuhla. Edelfeltin ruumis kuljetettiin Helsinkiin M/S Runeberg –laivalla, joka oli varustettu mustilla verhoilla. Haikon ateljee avattiin vuonna 1951 yleisölle museona, jossa esillä on Edelfeltin piirroksia, hänen teoksistaan vuonna 1906 painettuja litografioita sekä valokuvia. Kesäisin avoinna oleva ateljeemuseo kertoo kiehtovia tarinoita taitelijan elämästä. Suomen laajin Edelfeltin teosten kokoelma on Porvoon Museolla, joka vuonna 2010 tuo Vanhan raatihuoneen näyttelyssä erityisesti esille Albert Edelfeltin tuotantoa. Tauluja on esillä myös Haikon Kartanossa.

Eeva Oksman Porvoon kaupunki

Edelfeltin teoksista tuttuja maisemia voi käydä ihailemassa ympäri Porvoota seuraamalla Edelfeltin jalanjäljissä maalauspaikoille. Porvoosta lähtevän reitin varrella käydään muun muassa Lennätinvuorella, Haikon kartanon alueella, ateljee-museossa ja Hermanninsaaressa. Reitin suomen- tai ruotsinkielisen esitteen voi noutaa Porvoon

Stor-Kroknäsin kukkiva puutarha Kuva: Stor--Kroknäs majoitus- ja kongressitilojen lisäksi arvostetun keittiön palvelut sekä rentouttavan japanilaisen Yorokobikylpylän. Suuret puistoalueet ja sijainti meren rannalla tarjoavat monia toimintamahdollisuuksia myös erilaisille aktiviteeteille. Huippukylmään vai suklaanautintoihin

matkailutoimistosta. Kierrokselle voi myös varata mukaansa myös elävän oppaan, mikä on erityisesti ryhmille oiva tapa tutustua suomalaisten rakastamaan monipuoliseen taiteilijaan hieman paremmin.

Edelfeltin perässä Haikon kartanoon Noin 10 minuutin kävelymatkan päässä Edelfeltin ateljeemuseosta sijaitsee yksi Suomen arvostetuimmista kartanoista, Haikon kartanohotelli, joka on kansainvälisestikin tunnettu kongressikeskus ja kylpylä. Kartanon historiaa tunnetaan vuodesta 1362, jolloin se vielä kuului Viipurin dominikaaniluostarille. Sen jälkeen omistajina ovat olleet monet aatelissuvut. Haikossa on vieraillut aikanaan Venäjän tsaariperheen jäseniä, Euroopan kuninkaallisia ja arvostettuja taiteilijoita kuten juuri Albert Edelfelt. Romanov-suvun päämies Vladimir Vladimirovits on syntynyt Haikon kartanossa vuonna 1917, sillä hänen vanhempansa olivat siihen aikaan Haikossa sotaa paossa. Vuonna 1965 Satu ja Leo Vuoristo ostivat Haikon Kartanon ja siitä alkoi tähän päivään asti jatkunut kehitystyö. Nykyään Hotelli Haikon Kartano on monipuolinen kokonaisuus: historiallinen kartanon päärakennus, nykyaikainen kylpylä-kongressihotelli ja rantahuvila Villa Haikko. Kartano tarjoaa

Kylpylän Beauty, Wellness ja Fitness Centerit tarjoavat monipuolisia palveluita. Yksi erikoisemmista varmasti on tervehdyttävä pakkaselämys -110 asteen huippukylmässä! Tai miltä tuntuisi kokeilla Soundwave-rentoutustudiota? Hoidon aikana istutaan lepotuolissa äänen tuntuessa miellyttävänä aaltoiluna ja värähtelynä kehossa. Kiinnostuksen herättää myös kabinetissa järjestettävät Suklaamaistiaiset. Lyhyen esittelyn jälkeen pääsee nautiskellen vertailemaan kuuden erilaisen suklaan ja kolmen viinin yhteensopivuutta.

Historiallinen kokouskartano Porvoon alueella on toki muitakin kokouskartanoita. Empiretyyliä edustavan Sannäsin kartanon päärakennuksen on suunnitellut Carl Engel (kuva s. 30). Kaksikerroksinen, puinen päärakennus on rakennettu vuosina 1836–1837. Engel on suunnitellut myös osan lisärakennuksista mukaan lukien 1830-luvulta olevan portin sekä viljamakasiinin. Nykyään Sannäs on kokoushotelli, joka tarjoaa tasokkaita majoitus-, ravintola- ja kokouspalveluita. Vuodepaikkoja on yhteensä 174. Huoneista on rauhoittava näkymä ympäröivään puistoon. Sannäsin alueelta löytyy kolme tilavaa saunaa, viihtyisä takkahuone ja iso uima-allas. Kartanon alueelta löytyy tilava palloiluhalli, joka soveltuu pallopeleihin tai ohjattuihin liikuntatuokioihin.

tiaan päärakennuksen ravintolatiloissa, jotka huokuvat romanttista, vanhan ajan kartanotunnelmaa. Kodikas kokouskartano Stor-Kroksnäs Kokouskartano sijaitsee ajotien päässä, Porvoon sisäsaaristossa, Wessön saarella. Nykyinen päärakennus on rakennettu vuonna 1935, mutta tilan historiaa tunnetaan jo 1540-luvulta. Tiedetään myös, että J.L. Runeberg on aikaan vieraillut usein Stor-Kroknäsissä, sillä hän vietti kesiään naapuritilalla. Kymmenen vuotta toiminut Stor-Kroknäs Kokouskartano on lämminhenkinen ja kodikas. Se on avoinna tilauksesta ryhmille ympäri vuoden. Pienen kokouskartanon valtteja ovat leppoisa ilmapiiri ja hyvä, henkilökohtainen palvelu. Kokouskartano palvelee aina vain yhtä ryhmää kerrallaan. Päärakennuksen entisessä olohuoneessa sijaitsee kartanon moderni kokoustila, johon mahtuu 20 henkilöä. Osa ryhmästä (14) voidaan majoittaa tilan seitsemässä, isossa, yksilöllisesti sisustetussa makuuhuoneessa. Vieraiden käytössä ovat myös viihtyisät oleskelutilat ja kaunis ruokasali. Luonnon läheisyys, hiljaisuus ja oman keittiön herkullinen ruoka tarjoavat mainion vaihtoehdon kokouksen pitämiselle nauttien samalla rentouttavasta kulttuurimiljööstä. Saunan terassilta avautuu upea näkymä merenlahdelle. Stor-Kroksnäs Kokouskartanon puutarha on kunnostettu perinteiseen asuunsa. Puutarhassa on pää-asiassa kukkivia kasveja. Stor-Kroksnäs Kokouskartanon ranta ja laituri kylpevät kesäisin ilta-auringon valossa. Laiturilta on helppo astua veneeseen ja lähteä vaikka kalastusretkelle. Täällä tehdään hyviä päätöksiä.

Kartanon puistomiljöön lisäksi kartanohenki näkyy ja tuntuu parhaiten 170-vuo-

Haikon kartanohotellin päärakennus. Vas. jo Edelfeltin aikaan, vuonna 1882, avattiin Runebergin kotimuseo Porvoossa. Noarkissa voi ihailla Porvoon vanhaa kaupunkia (yllä).

www.kotimaassa.fi

Itä-Uusimaa

aikaisemmin. Harvat rikastuivat mutta joillakin jäi pesämunaa myöhempää liiketoimintaa varten. Entiset salakuljettajat olivat yritteliästä väkeä.

uonna 1919 nuori Suomen tasavalta siirtyi kieltolain aikaan. Alkoholijuomien myynti kiellettiin mutta tämä ei estänyt alkoholin ostoa, nauttimista ja jakelua. Kieltolain aikana alkoholinkulutus kasvoi, juopottelu lisääntyi, kansalaisten oikeustaju mureni, valtio menetti verorahoja ja viina virtasi rannikolta sisämaahan. Saaristolaiset osallistuivat vilkkaasti salakuljettamiseen vaikka toiminta oli laitonta. Keth Strömdahl

Monet salakuljettajat olivat sukua keskenään. Itäisellä Suomenlahdella toimi viisi veljestä jotka rakensivat veneensä itse, huolsivat moottorin, loivat mittavan jakeluverkoston ja toimittivat pirtua sisämaahan. Kansainvälisillä vesillä pirtulaivat odottivat hakijoita, jotka käyttivät syksyn pimeyttä ja myrskyisiä kelejä hyväkseen omaksi turvakseen. Huonolla säällä merellä ei liikkunut muita. Lasti tuotiin nopeilla veneillä eri paikkoihin saaristoon, joista

Posintran pirtuhanke

Itä-Uudellamaalla salakuljetustoiminta oli vilkasta kieltolain aikaan. Pirtu haettiin aluevesirajaan ulkopuolelta kansainvälisiltä vesiltä jossa pirtulaivat odottivat. Lasti tuotiin satamiin pienemmillä veneillä. Osa oli nopeakulkuisia johon laitettiin lentokonemoottori, osa oli hitaampia jonka perään saatettiin laittaa torpedo. Saaristolaisille pirtun salakuljetus oli lisäelinkeino eikä sitä pidetty vääränä. Valtio menetti suuren osan tuloistaan.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2009

Pirtusalakuljetuksesta saaduilla rahoilla on perustettu monia kuljetus- ja linja-autoyhtiötä, konepajoja, veneveistämöjä. Saaristossa paranneltiin asumista, rakennettiin suurempia taloja ja elettiin vauraammin kuin

se vietiin autoilla sisämaahan. Vastaanottopaikkoja vaihdettiin tiuhaan. Joskus pirtua varastoitiin talveksi jään alle ja odoteltiin hinnan nousua. Syksyllä pirtusta saattoi olla jopa ylitarjontaa kun kaikki kynnelle kykenevät hakivat sitä mutta kevättalvella pirtu alkoi loppua maista ja silloin hinnat kohosivat. Pirtua ei myyty saaristoon paikallisille jotta eivät humalaiset riehuisi kylillä. Salakuljettajat jotka osasivat olla juomatta kuormasta, selviytyivät paremmin kuin ne jotka rupesivat kallistelemaan kanistereita. Kaikkiin porukoihin viinamäen miehiä ei hyväksytty, sillä juopottelu oli varma keino jäädä kiinni. Maissa poliisi yritti

Pirtu

kielto

pysäyttää autoja piikkimatoilla. Kuitenkin arvioidaan että takavarikkoon päätyi vain noin 10 prosenttia salakuljetetusta pirtusta. Salakuljettajat merellä olivat aina veneen mitan edellä merivartiostoa. Itäisellä Suomenlahdella ja ItäUudellamaalla oli eri salakuljetusryhmillä käytössään nopeat veneet joissa oli lentokonemoottorit. Salakuljetusveneeseen mahtui jopa 1200 litraa pirtua 10 litran peltikanistereissa mutta parhaiten vene kulki jos lastia oli 800 - 1000 litraa. Salakuljettajien hyvä paikallistuntemus takasi pakoon pääsyn. Hitaampien veneiden perässä käytettiin torpe-

virtasi

doja jotka pystyttiin irrottamaan hinauksesta jos tulli yllätti. Ne voitiin myöhemmin käydä hakemassa kun torpedoon kiinnitetty koho nousi pinnalle määrätyn ajan päästä. Itä-Uudellamaalla on käynnistynyt EU-rahoitteinen pirtuhanke jonka osana on kerätty tarinoita pirtun salakuljettamisesta kieltolain aikana. Näiden tarinoiden pohjalta on tarkoitus kehittää

lainaikaan

saariston matkailua ja elinkeinoja. Ensi keväänä Pellinge Ungdomsförbund esittää Bengt Ahlforsin ja Lars Huldénin näytelmän Smugglarkungen Skärgårdshemmetissä Pellingissä. Lisäksi Rönnäsin Saaristomuseossa Pernajan Kabbölessä on teemanäyttely, jossa tutustutaan pirtutrokareiden maailmaan. Nähtävillä on muun muassa pirtutorpedo, jonka avulla saatiin salakuljetetuksi 1000 litraa viinaa kerralla. Kabbölen kylää kutsuttiin aikaisemmin Kanisterböleksi vilkkaan salakuljetustoiminnan vuoksi. Porvoo Tours järjestää ryhmille teemamatkoja tämän kulttuurihistoriallisesti mielenkiintoisen ja jännittävän aiheen ympärille. Lisätietoja: www.porvootours.fi www.ita-uudenmaanmuseot.com

Rönnäsin saaristomuseo on avoinna 1.6–15.8.2010, tilauksesta ryhmille jo toukokuussa. Varaukset Porvoo Toursin kautta. Lippuja Pellinge Ungdomsförbundetin Smugglarkungen-näytelmään voi tilata osoitteesta pellinge.ungdomsforbund@gmail.com Kuva: Keth Strömdahl

www.kotimaassa.fi

Itä-Uusimaa Svartholma Kuva: Loviisan kaupunki

Eeva Oksman

oviisa on idyllinen satamakaupunki, joka on saanut nimensä kuningas Adolf Fredrikin puolison mukaan, sillä kuningas oli niin ihastunut kaupunkiin vieraillessaan siellä!

Tavataan Laivasillalla Punaisten suola-aittojen värittämä kesäinen Laivasilta on matkailijoiden, veneilijöiden ja loviisalaisten suosima ajanvietto- ja kokoontumispaikka. Historiallisella satamaalueella sijaitsevissa aitoissa tarjoavat virkistystä tunnelmalliset kahvila-ravintolat vilvoittavine terasseineen. Kulttuurinnälkä tyydyttyy puolestaan merenkulkumuseossa, joka nykyaikaisen sataman keskellä tutustuttaa Loviisan merenkulun historiaan.

Kuva: Loviisan kaupunki / Ari Haimi

Loviisanlahden suulla sijaitseva, tyypiltään säännöllinen bastionilinnoitus, valmistui pääosin 1750-luvulla. Kun vuonna 1855 englantilaiset räjäyttivät linnoituksen bastionit, alkoi käyttämättömäksi jääneen linnoituksen rappeutuminen. Päälinnan vaativa restaurointi aloitettiin museoviraston johdolla 1960-luvulla, ja vuoteen 1998 mennessä restaurointi ja saaren ympäristön kohennustyöt saatiin valmiiksi. Svartholma on suosittu perhematkailukohde. Lapset voivat kesäisin osallistua seikkailuretkille linnoitussaarella. Saaren historiaan voi tutustua opastetuilla kävelykierroksilla. Kasvikierroksilla kaupungin puutarhaosasto esittelee Svartholman monipuolista kasvikuntaa.

Kesäisin avoinna olevassa Svartholman perusnäyttelyssä kerrotaan saaren historiasta sotilaiden, vankien ja matkailijoiden saarena. Näyttelyssä on esillä linnoituksesta löytynyttä esineistöä sekä linnoituksen pienoismalli. Saaristolaiskahvilaan voi poiketa kahville tai nauttimaan maittavan aterian. Viikonloppuisin katetaan lounaaksi merihenkinen saaristolaispöytä lohikeittoineen.

Aktiivinen Rönnäs Pernajan Rönnäsin vapaa-ajankeskus sijaitsee luonnonkauniilla alueella meren rannalla. Vapaa-ajankeskuksessa on kaksi mökkikylää, täysimittainen golf-kenttä, ten-

Laivasillalla sijaitsee Loviisan vierassatama, jossa on 55 vierasvenepaikkaa. Kesän mittaan Laivasillalla järjestetään runsaasti tapahtumia, joista osa kerää jopa tuhansia kävijöitä. Erityisen suosittuja ovat juhannusjuhlat sekä Small Ships´ Race –perinnepurjehduskilpailut. Laivasillan kesäkausi avataan vappuna ja se päättyy elokuun lopussa vietettävään Muinaistulien yöhön. Ravintolat pitävät ovensa auki vielä syyskuussa. Jouluna Laivasilta herää muutamaksi päiväksi talvihorroksestaan, kun 12.–13.12. ihmiset suuntavat Laivasillan perinteisille käsityöläismarkkinoille.

Seikkailemaan merilinnoitukselle Laivasillalta pääsee jatkamaan matkaa Svartholmaan reittiliikennelaivalla. 10 kilometrin laivamatka taittuu 45 minuutissa. Veneilijöitä varten Svartholman vieraslaiturissa on 70 venepaikkaa.

Mustion Linna Näkymä Laivasillalta Kuva: Loviisan kaupunki / Ari Haimi

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2009

Laivasilta Kuva: Loviisan kaupunki / Ari Haimi

Mikan vonkale Rönnäsin vapaa-ajankeskuksesta

niskentät, venesatama, grillikahvila, uimaranta, lasten leikkialue sekä saaristomuseo. Saaristomuseo esittelee itäisen Uudenmaan saariston ja veneenrakennuksen historiaa. Perusnäyttelyiden lisäksi järjestetään museossa joka kesä saaristoon ja saaristolaiskulttuuriin liittyviä erityisnäyttelyitä.

koille. Oppaat näyttävät pyytävimmät kalastusniksit ja valitsevat kalastustavoista ajankohtaan juuri sopivimmat. Kalastus sopii myös naisille. Oppaiden kokemus on, että tavallisesti herraseurueessa olevat naiset saavat ne suurimmat kalat!

Rönnäsissä on vuokrattavana 17 tyylikästä, saunallista mökkiä, joista suurimman pintaala on peräti 230 m².

Ruotsinpyhtään vireä ruukkimiljöö

Rönnäsin alueella on tasokas golfkenttä, Sea Golf Rönnäs. Kalastuksen riemua voi kokea ammattitaitoisen oppaan matkassa, sillä jatkuvasti vesillä liikkuessaan he ovat ajan ajanhermolla päivän kalastustilanteesta, ja osaavat viedä asiakkaat oikeille kalapai-

Ruotsinpyhtään Strömforsin ruukki on yksi maamme vanhimmista rautaruukeista. Vapaaherra Johan Creutz perusti ruukin 1600-luvulla Kymijoen läntiseen haaraan koskien partaalle, Kuninkaantien varrelle. Ruukin tuhoutumisen jälkeen toiminta käyn-

nistyi uudelleen vasta 50 vuotta myöhemmin. Tällöin ruukin nimeksi tuli Strömfors uusien omistajien, Jacob Forsellin ja Anders Nohrströmin, mukaan. Ruukinmiljöö on säilynyt meidän päiviimme poikkeuksellisen alkuperäisenä. Nykyisin Strömforsin ruukki on elävä matkailukohde, jossa pienellä alueella on paljon nähtävää ja koettavaa. Siellä voi ihastella pajoissaan työskenteleviä taiteilijoita ja käsityöläisiä, jotka jatkavat alueen käsityöläisperinteitä. Alapajassa on museo, jossa ihmeteltävänä on maassamme pisimpään toiminut kankivasara. Restauroidusta yläpajasta ja siellä toteutettavista taontanäytöksistä on tullut oikea vetonaula. Alueen puodeissa on myynnissä lahjatavaroita, käsitöitä ja taideesineitä. Majatalo Krouvinmäki on rakennettu savesta vuonna 1784, ja se muutettiin ruukin työväen asuintiloiksi 1800-luvun alussa. Savitalonakin tunnettu rakennus palvelee nyt museoviraston valvonnassa kunnostettuna retkeilymajatasoisena majoituspaikkana. Ruukkialueella sijaitseva idyllinen Ravintola Ruukinmylly tarjoaa makuelämyksiä ympäri vuoden. Sen jykevät hirsiset seinät luovat ruokailuun vuosisataisten aikojen tunnelmaa. Vanhassa hevosenkenkäpajassa toimii kesäkahvila. Ruukin kesä on täynnä tapahtumia ja musiikkia ja itse Strömforsin ruukki kauniine rakennuksineen Kymijoen rannalla on upea retkikohde!

Vuoden 2010 alusta lähtien Liljendal, Loviisa, Pernaja ja Ruotsinpyhtää muodostavat uuden Loviisa-nimisen kaupungin. Uuden kaupungin asukasluku on 15 700. Väestöstä 56 % on suomenkielisiä ja 43 % ruotsinkielisiä.

Billnäs ruukki Kuva: Nina Häggblom Strömforsin

www.kotimaassa.fi

Itä-Uusimaa

Eija’s Garden on Eija Klaucken elämyspuutarha, joka on avoinna keväästä syksyyn. Tunnelmallisesta puutarhasta ja puutarhamyymälästä saa ideoita ja inspiraatiota omaan kotipuutarhaan. Eeva Oksman

Eija’s Garden

Kotipuutarhurin

paratiisi

ija’s Garden sijaitsee Ruotsinpyhtäällä, luonnonkauniilla paikalla Kymijoen leveän haaran suulla.

Vuonna 1880 tontille oli rakennettu hirsirunkoinen torppa, joka muistetaan sitä 1950-luvulla tiheästi ympäröineistä omenapuista. Eijan Klaucken tullessa tilalle vuonna 2005 hehtaarin tontilla puutarhalle oli raivattu pieni ala punaisen torpan ympäriltä ja omenapuistakin jäljellä oli enää yksi, sekin puolivilli puu. Kivikkoisen tontin muu ala oli hakatun sekametsä pohjaa.

Taitavan suunnittelijan käsissä alueesta alkoi kehkeytyä kuitenkin upea, monista erilaisista osioista koostuva puutarhamaailma. Eija Klaucke on kunnioittanut torpan vanhaa piha-aluetta ja Ahvenkoskella vallitsevaa historiallista ilmapiiriä. Puutarhassa on aistittavissa myös Klaucken rakastama englantilainen puutarhatyyli suihkulähteineen ja kalalampineen. Nykyään jääkauden tontille jättämät massiiviset kiviröykkiöt ja siirtokivet tuovat puutarhaan mielenkiintoa ja omaa ainutlaatuista tunnelmaa. Puutarhaan on sisällytetty

tiukasti rakennettuja, kurinalasia osioita, luonnontila-alueita sekä pienempiä puutarhoja. Puutarhassa on muun muassa pihlajikko, karppilampi, sammakkolampi ja katajakukkula, ruusupuisto, enkelipuutarha, salainen puutarha, japanilainen puutarha, vanha perennapenkki, lasipalatsi, alppiruusutarha, muotopuutarha, kesäkeittiö ja hyötytarha. Puutarha ei ole nähtävissä kertasilmäyksellä. Se on tarkoituskin kokea huoneina, jotka avautuvat kävijälle yksi kerrallaan. Mikäli puutarhaa kierrellessä jokin asia jää mietityttämään, voi Eijaa tarttua hihasta pyytääkseen neuvoja tai kysyäkseen puutarhanhoidosta.

i Eija Klaucke on monille televisionkatselijalle tuttu vuosina 2002– 2007 esitetystä Pioni-ohjelmasta. Hän on myös kysytty puutarhaluennoitsija ja -suunnittelija ja kirjoittanut Pienessä puutarhassa -kirjan. Keväällä 2010 häneltä ilmestyy uusi Torpan puutarhassa -kirja. www.pihalla.net Varjonpenkki

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2009

Malmgårdin luomuleipää.

Bongan linna Kuva: Loviisan kaupunki

…vai linnani on galleriani Nykyaikainen luomutila Perinteistä kartanotilaa hoidetaan nykyaikaisin menetelmin. Noin 500 hehtaarin pelloilla on erikoistuttu luonnonmukaiseen viljelyyn. Kartano on yksi Suomen suurimmista luomutiloista. Kartanolla harjoitetaan myös metsätaloutta ja sähkötuotantoa. Tilalla on oma olutpanimo, jonka erikoisuus on spelttivehnästä valmistettu Malmgård Dinkel –olut. Oluessa käytetään Malmgårdin omaa, erinomaista lähdevettä. Olut sai omassa sarjassaan kultaa Porvoon olutfestivaaleilla kaksi vuotta sitten.

Linnani on kotini Kreivipariskunta Creutzin omistama Malmgårdin kartano sijaitsee Pernajan kunnassa Koskenkylän joen varrella. Kartanolla on suomalaisten mittapuun mukaan ainutlaatuinen historia; omistajien nimi on ollut Creutz jo vuodesta 1614 saakka. Nykyinen omistaja edustaa 12. omistajasukupolvea. Creutzin suvulle kartano siirtyi avioliiton kautta. Vuonna 1606 kuningas Kaarle IX oli läänittänyt 30 tilaa Pernajassa sotaleski Catharina Hess von Wichdorffille, jolle kuningas halusi antaa hyvitystä puolison kuoltua. Hess von Wichdorffin mentyä uusiin naimisiin Sarvilahden Ernst Larsinpoika Creutzin kanssa 1614 läänitys siirtyi miehelle. Malmgård oli aina 1880-luvulle asti tavanomainen herraskartano. Sen päärakennus oli kaksikerroksinen, empire-tyylinen puutalo. Nykyinen, hollantilaista uusrenessanssia edustava tiilinen päärakennus rakennettiin vuosina 1882–1885. Kivilinnan rakennutti vahvasti Suomen politiikassa vaikuttanut Kreivi Carl Magnus Creutz, jonka mielestä vanha päärakennus oli ollut aivan liian vaatimaton hänelle. Huoneita kivilinnassa on kaikkiaan 52 ja ikkunoita 365. Komeaa vaikutelmaa täydentää etupihalla pulppuava suihkukaivo leijonapatsaineen. Kartanoa ympäröi 20 hehtaarin puistoalue.

Vaikka Malmgård on kreivipariskunta Creutzin yksityiskoti, järjestetään kartanoon tutustumiskäyntejä matkailijaryhmille. Linnaa esittelee aina joko kreivi tai kreivitär Creutz. Kesälauantaisin on opastettuja kierroksia myös yksittäisille matkailijoille. Mahtavan linnan seiniä koristavat 50 muotokuvaa, joista kirjaston seinällä on linnan rakennuttaneen maaherra, kreivi Carl Magnus Creutzin muotokuva. Talo on täynnä vanhoja esineitä ja eri historiallisia tyylejä on yhdistelty taidokkaasti.

Aivan toisenlaiseen tunnelmaan pääsee toisessa linnassa, joka sijaitsee keskellä Loviisan idyllistä pikkukaupunkia. Bongan linnasta noin kolmannes on kunnostettu galleriaksi, jonka huolella entisöidyissä, avarissa tiloissa pulppuaa taiteilija Riitta Nelimarkan väri-ilottelu. Bongan linnan rakennutti asunnokseen pietarilainen pariskunta viime vuosisadan alussa. Alkujaan jugend-tyylinen ulkomuoto modifioitiin 1920-luvulla italialaisittain uusklassismia ja funktionalismia myötäileväksi graniittilinnaksi. Vuonna 1998 kiinteistö siirtyi nykyisille käyttäjilleen Riitta Nelimarkalle ja Jaakko Seeckille. Ison päärakennuksen kirkon puoleinen siipi toimii nyt taiteilijan ateljee- ja tuotantotiloina. Talon eteläosa on kunnostettu taidemuseo-galleriaksi, joka on avoinna yleisölle. Esillä on lähes kaksi sataa Nelimarkan työtä kolmenkymmenen vuoden ajalta: piirustuksia, akvarellejä, taidegrafiikkaa, kollaaseja, villa- ja pellavareliefejä, tekstiilikuvia, maalauksia, taide- ja runokirjoja, valokuvia ja animaatioita.

Vanhaan karjakon taloon on rakennettu kahvila, jossa kaikki tarjolla olevat herkut on talon peltojen, puutarhan tai metsien tuotteista valmistettuja luomutuotteita. Kahvileipien lisäksi tarjolla on kevyitä lounaita. Malmgårdin kreivitär järjestää myös luomuruokakursseja muun muassa viljariisin tai speltin käytöstä. Malmgårdin Kartanopuodissa jauhetaan ja myydään luonnonmukaisesti viljeltyä vehnää, ruista, ohraa, kauraa ja spelttiä eri muodoissa. Kartanopuodin leivonnaiset on leivottu korkeintaan kolme päivää aiemmin jauhetuista jyvistä. Herkullisia matkamuistoja ovat myös Malmgårdin hunaja sekä oman puutarhan tuotteista tehdyt mehut, hillot ja hyytelöt.

Ryhmiä Bongan linnaan otetaan vastaan sopimuksen mukaan ympäri vuoden. Gallerian lisäksi ryhmillä on mahdollisuus päästä tutustumaan myös taiteilijan työtiloihin. Näyttelyä pidetään poikkeuksellisen hilpeänä ja virkistävänä.

www.kotimaassa.fi

Hyvinvointi

Terveyslähteiltä viihdekylpylöihin

ykyään korostetaan terveellisten elämäntapojen merkitystä hyvinvoinnille. Ihmiset haluavat pitää itsestään huolta. Hyvinvointimatkailulla pyritään saavuttamaan ruumiillista ja henkistä hyvää oloa sekä irtautumaan arjen aherruksesta. Eeva Oksman

Uutta virtaa

Ihmiset ovat kautta aikain hoidattaneet itseään. Hyvinvointimatkailullakin on pitkät perinteet, sillä jo muinaiset roomalaiset kävivät virkistäytymässä kylpylöissä. Ensimmäiset kylpylät perustettiin terveyttä edistävien vesien lähteiden ympärille. Suomessa hyvinvointimatkailu sai alkunsa, kun venäläiset aristokraatit tulivat hoidattamaan itseään suomalaisiin terveyskylpylöihin 1800–1900-lukujen vaihteessa. Sotien jälkeen rakennettiin kuntoutuskeskuksia ja kylpylöitä, joissa pääpaino oli sotainvalidien ja -veteraanien kuntoutuksessa. Kuntoutusajatus olikin kylpylöissä päällimmäisenä aina 1970-luvulle loppuun saakka, kunnes 1990-luvulla Suomeen alettiin rakentaa uudenlaisia viihdekylpylöitä saunamaailmoineen. Näissä pääpaino oli virkistyksessä ja viihteessä.

hyvinvointilom Vuokatin urheiluopisto

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2009

Vuokatin laduilla Kuva: Akke Virtanen, CIS Oy Ltd

Mitä on hyvinvointimatkailu? ”Hyvinvointimatkailu on matkailua, joka tuottaa matkailijoille hyvää oloa vielä matkan päätyttyäkin. Hyvinvointimatkailu ei ole sairautta parantavaa eikä kuntoa korjaavaa, vaan kulloistakin matkailijan terveydentilaa ylläpitävää ja edistävää sekä vireyttä elämään antavaa. Hyvinvointimatkailu tuottaa asiakkaalle yksilöllistä ja kokonaisvaltaista hyvää oloa, joka voi olla sekä fyysistä että psyykkistä vireyttä antavaa”, määrittelee Matkailun osaamiskeskus. Hyvinvointimatkailu on osa terveysmatkailua. Vesikylvyt, hiljentyminen, kauneushoidot, virkistyshoidot, saunapalvelut, luontaishoidot, liikunta ja vastaavat sisältyvät hyvinvointimatkailuun. Terveysmatkailun toinen suuntaus, terveydenhoitomatkailu, tähtää sairauden parantamiseen. Siihen liittyvä sairaudenhoito lääketieteellisine toimenpiteineen kuuluu sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille.

malta

Kuva: Jussi Ovaskainen, Takaraja Oy Ltd

– Tärkein ero onkin se, että matkailutoimijat eivät hoida sairautta, selventää Vuokatin urheiluopiston myynti- ja markkinointipäällikkö Leena Penttinen.

Lepoa ja liikettä oikeassa suhteessa Suomalaiset arvostavat puhdasta ilmaa, järviä ja metsiä ja luonnonkauniita maisemia. Luonnossa liikkuminen kuuluu monen suomalaisen arkeen. Hyvinvointilomalta voi kuitenkin saada uusia virikkeitä luonnossa liikkumiseen. Lomatyytyväisyyteen vaikuttavat myös miellyttävä, esteettinen ja hoidettu ympäristö sekä henkilökohtainen palvelu. Myös erilaiset kulttuurielämykset voivat sisältyä hyvinvointilomaan.

Suomalainen hyvinvointimatkailu sisältää hemmottelua, mutta ennen kaikkea rauhoittumisen ja rentoutumisen lisäksi myös omaan aktiivisuuteen pohjautuvia kunto-, liikunta- ja terveyselementtejä. Päämotiivina ei kuitenkaan ole itse aktiviteetit, vaan oman itsensä ja kuntonsa hoitaminen. Ohjaajan johdolla voi uskaltautua kokeilemaan myös uusia lajeja. Myös toisten kannustava esimerkki innostaa kokeilemaan uutta. (jatkuu seur. sivulle »)

www.kotimaassa.fi

Hyvinvointi

Sauvakävely onkin eksoottista

– Meillä Vuokatin urheiluopistolla liikunnallinen ympäristö jo itsessään aktivoi liikkumaan. Meillä voi liikkua itsenäisesti tai ohjatusti, kumpikin ovat erittäin suosittuja. Ohjaajalta saa uutta piristystä tuttuunkin lajiin. Lisäksi liikunnan ammattilainen neuvoo ja liikuttaa sopivasti. Ylisuoritus on pahasta. Harjoituksen jälkeinen lepokin on osa suoritusta. On myös hyvä oppia tunnistamaan omassa liikunnassa se teho, jolla sydämen syke on turvallisella ja terveellisellä tasolla, mainitsee Leena Penttinen ohjatun liikunnan hyödyistä.

Suomalainen ja keskieurooppalainen hyvinvointimatkailukäsitys poikkeavat toisistaan. Keski-Euroopassa korostuu vahva kylpyläkulttuuri rentouttavine hierontoineen ja kosmetologisine hoitoineen. Suomessa hemmottelupalvelujen saatavuus on vasta alkanut lisääntyä ja monipuolistua. – Passiiviseen hyvinvointimatkailuun tottuneiden ulkomaalaisten mukaan liikutamme heitä ihanasti täällä Suomessa. Suomalaiset urheilukansana suhtautuvat liikuntaan positiivisesti, joskin aika ajoin saamme korostaa vieraillemme myös palautumisen ja rentotutumisen merkitystä hyvän kunnon luojana, vertaa Penttinen.

Ruualla on väliä Hyvinvointimatkailussa ruualla on keskeinen asema. Hampurilaiset ja ranskalaiset eivät sovi hyvinvointilomalle, vaan ruuan tulee olla terveellistä tai jopa terveysvaikutteista. Tarjolla on maukasta, terveellistä ja usein paikallisesti tuotettua lähiruokaa, jonka alkuperä ja ravintosisältö on tiedossa. – Ravinnon merkityksestä voidaan jutella rennosti metsäretkien aikana pannukahvilla tai sauvakävelyllä. Painonhallintaryhmille on hyvä havainnollistaa ruokavalintojen merkitystä konkreettisesti erilaisten lautasmallien avulla, toteaa Penttinen.

Holiday Club Katinkulta ulkoallas Kuva: Akke Virtanen, CIS Oy Ltd

Hyvinvointilomalla voi mukavassa ja rennossa ilmapiirissä saada kotiin viemisiksi hyviä ideoita tai oivaltaa korjattavia asioita esimerkiksi omista ravintotottumuksistaan. Informaatio on helposti saatavissa, mutta sitä ei tuputeta. Lomailijat saavat usein huomaamattaan tietoa, mutta sen hyödyntämisestä he päättävät itse.

– Nykyään eurooppalaiset hyvinvointimatkailuyritykset ovat alkaneet ottaa tarjontaansa myös liikuntapalveluita. Suomalaisina tuotteina he tarjoavat sauvakävelyä ja saunomista, tietää Matkailun edistämiskeskuksen suomalaisen hyvinvointimatkailun strategiaryhmässäkin toimiva Leena Penttinen.

Lähteet: MEK: Suomalaisen hyvinvointimatkailun kehittämisstrategia kansainvälisillä markkinoilla 2009–2013 Haastattelu Leena Penttinen, Vuokatin Urheiluopisto

Kuva: Tuomas Kaakinen, Mediakylpy Navetasta tilausravintolaksi Gullön tyyliin.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2009

Kulinaariset joulun herkut Vietä Kankaanpäässä perinteinen valmis joulu! Virkistyspaketti 2- 4 vrk •Majoitus 2- hengen huoneissa •Täysihoitoruokailut joulupöydässä •Allas-, sauna- ja liikuntatilojen käyttö •Lämminhenkinen joulunajan ohjattu ohjelma •Rauhallista kiireetöntä tunnelmaa Hinta:

2 vrk 248 €/hlö 24.-26.12.09 3 vrk 331 €/hlö 23.-26.12.09 4 vrk 399 €/hlö 23.-27.12.09

Varaathan pakettisi ajoissa!

TERVETULOA! Varaukset myyntipalveluun 02- 5733 401 Peruutusehdot:veloituksetta 7vrk ennen ajankohtaa. Peruuntuminen alle 7vrk ennen ajankohtaa veloitus 50%

Älä tuhlaa lomaasi miettimällä mitä sillä tekisit.

Matkailu kotimaassa.fi kertoo mitä voisit kokea lomallasi.

Tee Viisas Valinta! Tilaa kotisivuiltamme Matkailu kotimaassa.fi yritykseesi tai kotiisi. Vuosikerta 27e kestona tai 30e määräaikaisena Kotimaan matkailun erikoislehti

30e vuosi/5 numeroa

LIITY MYÖS MATKAILUN PALVELUHAKEMISTOON!

www.kotimaassa.fi

Hyvinvointi

Eeva Oksman

Yhdessä on mukavaa! Kuva: Liikuntakeskus Pajulahti

?????

Turvallisesti liikkeelle

Ikä EI ole este liikunnan aloittamiselle S

uomalaisten elinikä pitenee ja seniori-ikäisten osuus väestöstä kasvaa. Yhä useammat viettävät lähes 30 vuotta aktiivisia eläkevuosia. Ikääntyvien hyvä fyysinen kunto edesauttaa toimintakyvyn ylläpysymistä, ja terveysliikunnan merkitys sairauksien ennaltaehkäisijänä on merkittävä. Liikunnan aloittaminen ei koskaan ole liian myöhäistä. Tärkeintä liikunnan aloittamisessa on huomioida omat edellytyksensä ja mahdolliset rajoituksensa sekä löytää itselle parhaiten sopivat liikuntamuodot.

Iloinen mieli kaunistaa kasvot. Kuva: Tanhuvaaran Urheiluopisto

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2009

Monet urheiluopistot ja kylpylät järjestävät liikuntaan aktivoivia hyvän olon kursseja tai liikuntastarttikursseja, joilta saa turvallisen ja innostavan alun liikunnalle. Kurssit suunnitellaan ryhmän iän, kuntotason ja toiveiden mukaisesti. Yleensä kurssit kestävät kolmesta viiteen päivään. Monipuolisen ohjatun liikunnan lisäksi kurssin aikana voi olla erilaisia kuntotestauksia ja luentoja. Ohjaajien neuvot ja ryhmän tuki kannustavat kokeilemaan uusiakin lajeja. Olemme poimineet tähän muutamia esimerkkejä.

Tarmoa Tanhuvaarasta Tanhuvaaran Urheiluopisto Savonlinnassa on keskellä luontoa sijaitseva moderni ja vireä liikuntakeskus. Varttuneemmalle väelle suunnatuilla toiminnallisilla lomilla opitaan hyödyntämään liikunnan tarjoamia mahdollisuuksia elämänilon ja vireyden ylläpidossa. Tanhuvaaran viiden päivän mittainen Aina parhaassa iässä –kurssilla saadaan hyvää oloa ja vahvistetaan kehonhallintaa ja tasapainoa. Ohjelmassa on niin ulko- ja sisäliikuntaa kuin erilaisia pelejä ja leikkejä sekä päästään kokeilemaan erilaisia liikuntamuotoja vesijumpista kehonhuoltotunteihin ja 60+ kuntosalista luontoliikuntaan. Ohjelmaa täydentävät erilaiset luennot. Mukavan yhdessäolon lisäksi aivojumppa ja kisailut virkistävät mieltä. Tanhuvaarassa rentoudutaan ja liikutaan ohjatusti, turvallisesti ja mukavalla mielellä. Kursseja järjestetään myös eri teemoilla. Ryhmille räätälöidään oma ohjelma erikseen sovittavana ajankohtana.

Virtaa Vuokatista Vuokatin Urheiluopisto on liikunta- ja perhelomakohde sekä pohjoismaisten hiihtolajien johtava valmennuskeskus keskellä mo-

Kirkkovenesoutu vaatii tiivistä yhteistyötä. Kuva: Varalan Urheiluopisto

nipuolista Vuokattia. Vuokatin Urheiluopisto tarjoaa ympäri vuoden kaikille avoimia, teemoitettuja kuntoremontteja ja terveystreffejä, joissa voit nauttia monipuolisesta liikunnasta ja Vuokatin upeasta luonnosta. Urheiluopisto järjestää kuntolomien lisäksi senioreiden liikunnallisia lomia sekä yritysten tyky-päiviä ja tietoiskuja. Kuntoremontti 55+ pitää sisällään toimintakyvyn mittaukset ikäryhmälle soveltuvan testistön mukaan. Testituloksista annetaan henkilökohtaiset palautteet ja kurssin osallistujat saavat oman terveysliikuntaohjelman. Myös kurssin ohjatut liikuntatuokiot ja tietoiskujen sisältö on suunniteltu nimenomaan tälle ikäryhmälle sopiviksi.

Puhtia Pajulahdesta Nastolassa sijaitseva Pajulahti on järjestänyt varttuneemman väen liikuntakursseja jo 40 vuoden ajan. Pajulahden vahvuuksia ovat sijainti puhdasvetisen järven rannalla, monipuoliset liikuntatilat, mukavat majoitukset, herkulliset noutopöydät ja maankuulut, iloiset ohjaajat. Pajulahti järjestää 60+ -ikäisille erilaisia liikunnallisia teemakursseja Fiilis 60+ -nimellä. Vuosittain järjestetään myös 60+ -tapahtumia. Fiilis 60+ -lomia voidaan muokata kullekin ryhmälle sopivaksi. Perusohjelmaa voidaan täydentää erilaisilla lisäpalveluilla. Lomat voidaan toteuttaa myös erilaisten teemojen mukaan, esimerkkinä LavatanssiFiilis 60+, Luontoliikunta-Fiilis 60+, Laulaen ja liikkuen 60+ sekä Leo Pusan osittain ohjaama LiikuntaFiilis 60+. Vaihtoehtoina myös kehon ja mielen kokonaisvaltaista työskentelyä kehittävä Vire 60+ fiilis ja vesiliikuntapainotteinen Vedestä virtaa vuosiin.

Loistava lomaidea yhdistyksille on myös isovanhempien ja lastenlasten yhteinen ohjattu loma! Pajulahti on järjestänyt jo 10 vuoden ajan suosittuja Papat, Mammat ja Mukelot –lomia, joissa ei tekeminen lopu vaareilta eikä vimpuloilta! Yhteistyössä Päijät-Hämeen Liikunnan ja Urheilun kanssa Pajulahti järjestää Terveyttä ja Toimintakykyä 60+ -tapahtuman teemalla Ihanasti Ikääntyen 20.– 21.1.2010. Ohjelmassa on mm. ravitsemusterapeutin luento, VIRE -aivojumppaharjoitus, Senioritanssit, kiinalaista aamuvoimistelua ja Nastolan Pikkupelimannien vauhdikas musiikkiesitys.

Voimaa Varalasta Varalassa nautitaan luonnon läheisyydestä upeissa Pyhäjärven ja Pyynikinharjun maisemissa. Varalan sijainti, vain kolme kilometriä Tampereen keskustasta, tarjoaa helpon mahdollisuuden vaikkapa teatterissa tai konsertissa käyntiin, mikäli haluaa vastapainoa päivän liikunnan päälle. Bussi kulkee vierestä kaksi kertaa tunnissa keskustaan.

Elämäniloa 60+ –kurssin ohjelmassa on ohjattua kuntoilua ulkona reippaillen ja kuntosalilla, voimistelua, tansseja ja vesiliikuntaa jokaisen oman kuntotason mukaan sekä vinkkejä kunnon ylläpitämiseksi. – Päivittäin ohjattua toimintaa on noin kuusi tuntia, tulo- ja lähtöpäivinä vähemmän, kertoo Varalan liikuntapalvelupäällikkö Marko Arvonen. Ohjattuina lajeina ovat mm. sauvakävelyä, kuntosaliharjoittelua, erilaista jumppaa välinein tai ilman, vesivoimistelua, tasapainoharjoittelua, kirkkovenesoutua sekä hauskoja palloja pihapelejä. Aktiivisen tekemisen välissä on luentoja esim. fyysisen kunnon ylläpitämisestä tai terveellisestä ruokavaliosta. Elämäniloa 60+ -lomalla liikutaan hyvässä seurassa, tavataan vanhoja tuttuja ja saadaan uusia. Viikon mittaisiin 60+ –lomien hintaan sisältyy lisäksi hieronta tai käsihoito. Kurssin aikana tehdään myös tutustumisretki johonkin Tampereen keskustan kulttuurikohteeseen esim. taidenäyttelyyn, Tallipihalle tai Työläismuseokortteliin. Tutuksi tulee myös Varalan pihapiirissä sijaitseva Liikuntamuseo. Yhtä iltaa vietetään Varalan upealla rantasaunalla saunoen, visaillen ja keittiön herkkuja nautiskellen. – Monen mielestä Varalan oman keittiön herkut ovat jo pelkästään hyvä syy tulla Varalaan kurssille. Kursseihin kuuluu aina täysihoito eli aamiainen, lounas ja päivällinen sekä retkikahvit ja iltapala rantasaunalla, muistuttaa Arvonen. Omien kurssiviikkojen lisäksi Varalassa toteutetaan myös toiveiden mukaiset kurssit eri ryhmille. Arvosen mukaan tätä mahdollisuutta ovat hyödyntäneet mm. eri omakotija eläkeläisyhdistykset.

Reippailun jälkeen on mukava rentoutua altaassa. Kuva: Liikuntakeskus Pajulahti

www.kotimaassa.fi

Hyvinvointi

Voi hyvin, elä täysillä! Talven PIRISTYSLOMA ryhmille

ues! o j ll trayr hmi ti

0 as 201 1.3. luna) 3 . Voim (ei jou

Rentoutumista, hyvää tekeviä hoitoja, liikuntaa, retkiä, hyvää ruokaa... Kun ryhmän koko on väh. 15 henkeä, järjestämme ryhmälle myös omaa ohjelmaa.

179 €

Piristysloma sisältää: !  majoitus 3 vrk / 2hh VAIN  täysihoito  ohjattua ryhmäliikuntaa  sauna- ja uintimahdollisuus  kuntosalin käyttöoikeus  runsas vapaa-ajanohjelma

/hlö

Tutustu Lamminniemen Hyvinvointikeskuksen monipuolisiin virkistysja kuntoutuspaketteihin osoitteessa www.lamminniemi.fi!

Kokopäiväretket alk. 28 €/hlö

Sisältää aamu- ja iltapäiväkahvin, lounaan sekä monipuolista ohjelmaa. Yli 20 hengen ryhmille vetäjä ilmainen!

Varaa oma lomasi heti puh. 02-77 990!

Jänistie 1, Somero. Puh. 02-77 990 neuvonta@lamminniemi.fi www.lamminniemi.fi

Edullista majoitusta Turussa • 1 h hotellihuone 55,• 2 h hotellihuone 71,• 2 h asuntolahuone 64,Ryhmille erikoishinnat Tarjouspyynnöt: kokouspalvelut@linnasmaki.ﬁ Runsaasti paikoitustilaa Hyvät joukkoliikenneyhteydet

Tervetuloa! Linnasmäki Oy (Turun kristillisen opiston yhteydessä) Lustokatu 7, Turku puh. (02) 412 3088 www.linnasmaki.ﬁ Purnuksen jokilaakson kokoushuvila. Kuvat: SE-Action

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2009

Vesi virkistää ja viihdyttää

Ahti Oksman Restel Rantasipi Eden

ole täysin hallinnassa. Uimataitoisilla on kerran tunnissa mahdollisuus seikkailla aaltokoneen nostattamilla aalloilla. Ulkoaltaassa uintikokemus vaihtelee säätilasta, vuorokaudenajoista ja vuodenajoista riippuen. Muistoihin jää varmasti uinti lämpimässä vedessä pakkasiltana kuulaan tähtitaivaan alla tai sukeltaminen lämpimän veden suojaan kylmältä tuulelta ja syyssateelta.

lkutalven harmauden ja pimeyden katkaisee oivalla tavalla retki kylpylään. Trooppinen Kylpylähotelli Rantasipi Eden tarjoaa täydellisen ympäristön rentouttavaan lomailuun yhdistyksille, perheille tai vaikkapa yhteiseen joulunviettoon isovanhempien kanssa. Kylpylässä on vesipinta-alaa peräti 800m². Paratiisimaisessa allasosastossa on muun muassa porealtaita, kuumavesiallas, kylmävesiallas, virtaava joki, hierontapisteitä sekä erikokoisia liukumäkiä ja 100m pitkä rengasliukumäki.

Kylpylähotelli Edenissä voi pitää vaikka vuosikokouksen, sillä kaikki kokoustilat ovat uudistuneet tänä syksynä. Uuden Nokianvirta -kabinetin lisäksi Edenissä on auditorio, edustava Pyhäjärvisali, tyylikäs VIP-kabinetti, sekä joukko muita erikokoisia kokoustiloja. Myös Kylpylähotellin monipuoliset hoitoja ravintolapalvelut ovat niin kylpylä- kuin kokousvieraiden käytettävissä. Toisen kerroksen ravintolassa ruokaillessa voi katsella upeita näkymiä allasosastolle.

Verenkiertoa voi vilkastuttaa vuorottelemalla kylmä- ja kuuma-altaassa. Kuumaaltaan vesi on +37 °C ja kylmä-altaassa puolestaan +10 °C. Infrapunasaunan lämpösäteillä on monia terveydellisiä vaikutuksia. Lämpösäteet vilkastuttavat verenkiertoa ja samalla kehon hapensaanti paranee ja kehon solut saavat lisää ravintoaineita. Hikoilun mukana poistuvat kuona-aineet ja muut elimistöön kertyneet myrkyt. Edenissä on myös perinteinen, roomalainen ja höyrysauna.

Erilainen joulu Vaihtoehto perinteiselle kotijoululle on stressitön joulu kylpylässä. Trooppinen lämpö, kylpyläosaston ilot ja valmiina notkuvat herkkupöydät tekevät joulusta ikimuistoisen. Myös kylpylän aattoilta huipentuu joulupukin vierailuun.

Perheen pienimmille on tämän vuoden aikana valmistunut upea 40m² lasten allas, joka mahdollistaa uimaharjoittelun ja vesileikit niillekin, joilla uimataito ei vielä

www.kotimaassa.fi

Hyvinvointi

opeaniemi on yksi vanhimmista edelleen toiminnassa olevista kylpylöistä Suomessa. Hopeaniemi sijaitsee uusmaalaisessa idyllisessä maalaismiljöössä, Vihdin Nummelassa, Hiidenveden rannalla, noin 50 km Helsingistä Turun suuntaan. Vuodesta 1943 toiminut Hopeaniemi on profiloitunut ihmisläheiseksi ja kiireettömäksi kuntoutumiskeskus-kylpyläksi. – Hopeaniemessä toteutamme kokonaisvaltaisen kuntoutuksen periaatteita, mikä huomioi ihmisen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin, kuvailee myyntijohtaja Kari Roos Hopeaniemen kokonaisvaltaista ajattelua ihmisestä. Hopeaniemen toiminta vilkastui vuonna 2001, kun Kuntoparantolasäätiö osti Hopeaniemen. Hopeaniemeen avattiin hoivakoti, joka tarjoaa tehostettua pitkä- ja lyhytaikaisasumista vanhuksille ja vammaisille. Kuntoutustoiminta on laajentunut Aslak-kuntoutuksella sekä kotiutushotellitoiminnalla leikkauksesta toipuville. Kuntoutustoiminnan rinnalle on tullut hyvinvointi- ja kokouspalvelut, TYHY-päivät sekä

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2009

lomatoiminta lomajärjestöjen ja potilasjärjestöjen kanssa. Toimintaa ja tiloja kehitetään jatkuvasti. Uuteen uskoon on saatettu jo hotellihuoneet, aula, kuntosali, keittiö sekä osa hoitoja muista tiloista.

Hyvinvointia Hopeaniemestä Hopeaniemen toiminnassa korostetaan terveellisiä elämäntapoja. Liikunnan, levon, ravinnon sekä sosiaalisten, henkisten ja hengellisten virikkeiden avulla tuetaan ihmisen luonnollista tasapainoa. Iltaravintolan sijaan Hopeaniemessä nukutaan yöt rauhallisesti. Hopeaniemessä ollaan kaukana kiireestä, mutta lähellä ihmistä. Asiakkaiden oleskelu Hopeaniemessä on kodikkaan viihtyisää. Hyvinvointimatkailijoidenkin käytettävissä on Hopeaniemen asiantunteva kuntoutustiimi, sen laadukkaat palvelut sekä innostava ohjaus. Kuntoutuksen ammattilaisten lisäksi talossa palvelee liikunnanohjaajia sekä kosmetologi ja parturi-kampaaja. Perinteisen

hieronnan ja fysioterapian lisäksi valittavana on mm. virkistäviä vesihoitoja, rentouttavia luonnonsavihoitoja, suolahuonehoitoa tai vaikkapa intialaista päähierontaa tai ihanasti tuoksuvaa suklaahierontaa. Hopeaniemen koko henkilökunta on lämminhenkistä. Palvelualtis henkilökunta huomioi kaikessa asiakkaat ja heidän tarpeensa. Jo ovesta sisään astuessa vastaanottovirkailija katsoo silmiin ja hymyilee ystävällisesti. Häntä on helppo lähestyä. Hopeaniemessä on tilava liikuntasali, pieni peilisali sekä kuntosali ajanmukaisine kuntosalilaitteineen. Kaunis luonto sekä ympäröivät liikuntapolut ja ulkoilureitit tarjoavat tekemistä kaikkina vuodenaikoina. Talolta voi lainata kävelysauvoja ja nilkkapainoja tehon lisäämiseksi. Kesäaikaan pihamaalla voi pelata erilaisia pihapelejä, minigolfia tai tennistä, ja rannasta pääsee soutelemaan soutuveneellä. Päivän kruunaa käynti tuoksuvassa ranta- tai savusaunassa ja pulahdus Hiidenveden järvivedessä tai talvella avannossa.

Kuntoilua nauramalla Naurujoogatunnilla ei kerrota vitsejä, vaan tehdään erilaisia ryhmää yhdentäviä nauruharjoitteita, venyttelyjä ja hengitysharjoituksia ilman komiikkaa. Naurujooga rentouttaa kehoa, virkistää mieltä, ennaltaehkäisee sekä lievittää stressiä, auttaa masennukseen, ahdistukseen sekä lisää luovuutta ja oppimiskykyä. Naurun on todettu lisäävän sosiaalista kyvykkyyttä, yhteenkuuluvaisuutta sekä keskittymiskykyä. Naurujooga helpottaa myös kipua ja surua. Nauru on loistava harjoitus kasvolihaksille, sillä se kiinteyttää lihaksia ja elävöittää ilmeitä. Terveellistä ja herkullista ruokaa

Syvärentoutusta rentoutuskellunnalla

Hopeaniemi tunnetaan hyvästä ja maukkaasta ruuasta. Ruuissa huomioidaan sydänystävällisyys sekä yleisimmät ruoka-aineallergiat. Ravintolan runsaasta noutopöydästä voi valita maistuvia kasvis-, liha-, kala- tai kanaherkkuja. Kasvisruokaan Hopeaniemellä on pitkät perinteet ja vuosikymmenien osaaminen, ja niinpä kasvisruokavalikoima on poikkeuksellisen laaja.

Hopeaniemessä voi kokea rentoutuskellunnan ihanan rauhoittavan vaikutuksen miellyttävän rauhoittavassa, maanläheisessä ympäristössä. Kellunta-altaan vesi on + 34-asteista, joka vastaa ihon omaa lämpötilaa. Allas sijaitsee omassa, rauhallisessa tilassa, joka on kellumisen ajaksi varattu vain kellujan käyttöön. Rentoutumista tehostaa rauhoittavaa äänimaailma.

Hopeaniemi soveltuu erityisen hyvin paino-ongelmista kärsiville, sillä maittavat ruuat tarjoavat virikkeitä uusien ruokailutottumusten omaksumiseen. Hopeaniemessä voi oppia tekemään niin vatsan kuin lautasenkin täyttäviä, terveellisiä valintoja. Hopeaniemen opetuskeittiössä pääsee myös itse kokeilemaan terveellisen ruuan valmistusta ravitsemusterapeutin ohjauksessa. Näin tieto muuttuu taidoksi, jota pystytään hyödyntämään myös arjessa.

Rentoutuskellunta on tie syvään rentoutumiseen ja mielen lepoon. Vedessä kelluminen vastaa avaruudessa koettavaa painottomuuden tunnetta. Veden rauhallinen ja lämpöinen ympäristö auttaa mm. vähentämään stressiä, unettomuutta, jännitystä ja kipua. Saavutettu rentoutuminen on jopa syvempää kuin uni. Kelluntaan ei tarvita mitään oppeja tai harjoituksia.

– Se on uskomattoman tehokasta myös vatsalihaksille, sanoo Hopeaniemen toimitusjohtaja Maarit Källman ja nauraa vatsaansa pidellen. Naurujooga sopii kaikille, jotka pystyvät kävelemään 45 minuuttia. Nauramisen on todettu olevan aerobista liikuntaa keholle ja sisäelimille varsinaista hölkkää. Naurujooga sopii kunnon kohentamiseen, sillä 10 minuutin nauraminen vastaa 30 minuutin soutamista. Toisaalta 3 minuutin voimakas nauraminen vastaa 45 minuutin täydellistä rentoutumista. Pidentääköhän nauru sittenkin ikää!

Ihmisen kokoinen

Hopeaniemi Eeva Oksman

Hopeaniemi

www.kotimaassa.fi

Hyvinvointi

Golfia ikä kaikki Mikä siinä on, että jatkuvasti yhä useampi suomalainen hurahtaa golfiin? Eikä golf-kärpäsen puremalta välty edes iän turvin, sillä moni on aloittanut lajin vasta eläkkeellä!

Eeva Oksman

Hill Side Golf

– Olen kuullut monen päinvastoin harmittelevan sitä, ettei tullut aloitetuksi aiemmin, kuittaa Hill Side Golfin kenttämestari Jorma Eriksson. – Golfarit elävät tutkitusti pidempään, hän huomauttaa.

Suomen Golfliitto ry:n mukaan golfin harrastajamäärä on viimeisen kahden vuosikymmenen aikana kasvanut räjähdysmäisesti. Vuonna 1985 harrastajia oli noin 6 700 ja seuroja 26, kun nykyään Golfliittoon kuuluu 128 jäsenseuraa, joissa on noin 132 300 jäsentä. Golfliiton jäsenseurojen yhteydessä olevia valmiiksi rakennettuja kenttiä on 115.

Elitismiä vai liikuntaa? Golf on pallopeli, jonka tavoitteena on saada halkaisijaltaan noin neljän senttimetrin pallo mahdollisimman vähillä lyönneillä avauslyöntipaikalta reikään. Handicaptasoitusjärjestelmän avulla voidaan laskea, kuinka hyvin pelaaja on pelannut kierroksen omiin taitoihinsa ja omaan tasoitukseensa nähden. Tasoitusjärjestelmän ansiosta pe-

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2009

laajien tulokset ovat keskenään vertailukelpoisia tasoeroista ja kentän vaikeustasosta riippumatta. Esimerkiksi 70-vuotias isoisä voi aivan hyvin pelata 7-vuotiasta lapsenlastaan vastaan. Peliä voi pelata myös itseään tai kenttää vastaan.

Golfin peluu on terveellistä pitkäkestoista liikuntaa, sillä täysimittaisen, 18-reikäisen kentän kiertämiseen vierähtää yleensä noin kolme tuntia. Matkaa kertyy yhteensä 8-10 kilometriä. Tämän vuoksi on perusteltua, että liikuntarajoitteiset voivat käyttää väylältä toiselle siirtymiseen golf-autoa.

Laatu näkyy Hill Side Golfilla Vihdin Jokikunnalla, vajaan tunnin matkan päässä Helsingin keskustasta ja reilun tunnin ajomatkan päässä Turusta sijaitseva Hill Side Golf & Country Club on 27-reikäinen kenttäkokonaisuus. Kauniisti kumpuilevan maaston peittää vielä lokakuun viileydessäkin kauniin tasainen nurmi. Jo ensisilmäys luo klubista tasokkaan vaikutelman.

puolin ravintolasalia on isot, lasiseinäiset parvekkeet, joilta voi seurata kenttien tapahtumia. Ravintola on käytettävissä myös yksityistapahtumien järjestämiseen aina pienemmistä kokouksista yli 100 hengen juhlallisiin tilaisuuksiin.

Klubirakennuksen yhteydessä sijaitsevat tasokkaat puku- ja saunatilat, joissa pelaajat voivat rentoutua kierroksen jälkeen. Caddiemasterin yhteydessä sijaitsee Pro Shop, josta voi ostaa golf-tarvikkeita.

Harjoittelu tekee mestarin

– Kenttä avataan keväällä vasta sitten, kun nurmi kestää pelaamisen. Yleensä se on huhtikuun loppupuolella, kertoo kenttämestari Eriksson. Nurmen hieno kunto on selvästi Erikssonin ylpeyden aihe.

Hill Side Golfin omalla, noin sadan hehtaarin suuruisella maa-alueella sijaitsevat kentät jakautuvat 18-reikäiseen Hill Courseen ja 9-reikäiseen Valley Courseen. Molemmat kentät on rakennettu luonnon omia muotoja mukaillen. Hill Course tarjoaa haasteita vaihtelevine väylineen, joista puolet pelataan kumpuilevalla ylänköalueella. Valley Course on nimensä mukaisesti laaksossa kulkeva kenttä haastavin väylin ja useine vesiesteineen. Hill Side Golf on noussut pelaajien suosioon kahden mielenkiintoisen kentän,

hyvien harjoittelumahdollisuuksien sekä erinomaisten klubipalveluidensa ansiosta.

– Tänä vuonna meillä on käynyt noin 40 000 pelaajaa. Osakkaat haluavat tuoda tänne myös vieraitaan, koska täällä homma toimii, kenttä on aina kunnossa ja ruoka on loistavaa, hehkuttaa Jorma Eriksson.

Monipuolinen klubirakennus Vuonna 2005 valmistuneen kartanomaisen klubitalon toisessa kerroksessa on Hiidenveden Pitomestareiden hoitama ravintola. Ravintolassa on tarjolla runsaan lounas-buffén lisäksi laaja à la carte -valikoima. Ravintolassa on A-oikeudet. Molemmin

Halukkailla on Hill Side Golfissa aina mahdollisuus erinomaisten harjoittelumahdollisuuksien vuoksi päästä kokeilemaan lajia. Muun muassa harjoituslyöntialueella on 50 lyöntipaikkaa, jossa pääsee lyömään ruoholta koko kesän ajan. Mikäli kiinnostus herää ja golf-kärpänen vaanii, apu löytyy Hill Side Golfin järjestämiltä aloittelijakursseilta. Niillä golf-opettajat tutustuttavan lajin hienouksiin kädestä pitäen. Golf-kurssi on myös hauska ja mieleenpainuva elämys kaikenikäisten ryhmille, myös seniori-ikäisille. Vaarana on tietysti silloin jäädä lajiin ”koukkuun”.

– Yksi uskollisimmista pelaajistamme on lähellä asuva 80-vuotias mies, joka aloitti golfin peluun vasta kenttämme auettua viisi vuotta sitten. Hän käy nykyään pelaamassa lähes päivittäin, Eriksson kertoo. – Ja silloin kun hän ei pelaa, hän on täällä etsimässä palloja!

Golfin peluu on terveellistä pitkäkestoista liikuntaa, sillä täysimittaisen, 18-reikäisen kentän kiertämiseen vierähtää yleensä noin kolme tuntia. Matkaa kertyy yhteensä 8-10 kilometriä

www.kotimaassa.fi

Hyvinvointi

Nuuksion kansallispuiston läntinen osa kuuluu ns. Nuuksion järviylänköön, joka on Uudenmaan alueen laajin ja luontoarvoiltaan tärkein yhtenäinen saloalue. Kansallispuiston alueella elää useita kymmeniä uhanalaisia tai seurattaviksi luokiteltuja kasvi-, sieni- ja eläinlajeja, kuten kirjoverkkoperhonen, hirvenkello, haapariippusammal, kaakkuri ja kehrääjä Myös puiston tunnuseläin liitoorava viihtyy Nuuksiossa.

lyhyt

Helsingistäkin luontoon

matka

Matleena Ikonen

uuksion kansallispuisto aivan Helsingin ulkopuolella kerää vuosittain noin 170 000 käyntiä. Se levittäytyy Vihdin, Espoon ja Kirkkonummen alueille ruuhka-Suomen sydämessä, ja tarjoaa etenkin pääkaupunkiseutulaisille helpon tavan päästä kosketuksiin luonnon kanssa.

Nuuksion kansallispuisto perustettiin vuonna 1994, ja se on yksi 35 kansallispuistostamme. 45 neliökilometrin alueella on noin 29 kilometrin verran merkittyjä kävelyreittejä, ja alueella sijaitsevan Haukkalammen luontotuvalta lähtee neljä 2-7 kilometrin rengasreittiä, jotka sopivat erinomaisesti päiväretkiin. Valtaosa Nuuksiossa vuosittain käyvistä ihmisistä onkin juuri päiväkävijöitä, jotka pakenevat kaupungin kaaosta luonnon syliin. Aina ei siis tarvitse lähteä ajamaan kauas päästäkseen luonnon helmaan rauhoittumaan.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2009

Hanniina Manner

– Nuuksion suurin ero muihin kansallispuistoihin on juuri kävijäprofiilissa, kertoo luonto-opas Hanniina Manner. – Paikalliset ihmiset käyvät täällä paljon iltaisin ja päiväretkillä viikonloppuisin. Meillä käy myös jonkin verran ulkomaalaisia, joiden on helppoa pistäytyä täällä Helsingistä.

Nuuksio kävellen, ratsain tai pyöräillen Vaikka Nuuksio on etenkin pohjoisen Suomen kansallispuistoihin nähden verrattain pieni, se tarjoaa kuitenkin monipuolisesti mahdollisuuksia luonnossa liikkumiseen ja harrastamiseen. Yön yli kestäviä patikointeja voi tehdä yhdistelemällä useampia lyhyitä reittejä tai suunnistamalla merkittyjen reittien ulkopuolella - yöpyminen on mahdollista teltassa, puiston laavuilla tai kahdessa varaustuvassa. Pyöräilyreittejä alueella kulkee 30 kilometrin mitalla, ja ratsastusreittejäkin reilut 20 kilometriä.

Löydä lodju! Uusi tapa tutustua luontoon on lodjaus, jota Nuuksiossa on voinut harrastaa 2000-luvun alusta. Lodjaus on Nuuksiossa uudenlainen luontopolku tai rastisto. Hanniina Manner kertoo, että puistoon on piilotettu kymmenen linnunpöntön näköistä ”lodjua”, jotka lodjaajan tulee löytää vihjeiden avulla. – Vihjeet on koottu vihkoon, jonka voi printata puiston nettisivuilta, Hanniina sanoo. – Ne voivat olla runoja, arvoituksia tai pieniä tarinoita – osa vihjeitä ratkeaa helposti, toisten avaamiseen tarvitaan paitsi hoksottimia, myös hyvää kuntoa. Lodjuista löytyy Nuuksioon liittyvää luontotietoa, historaa ja elämystehtäviä. Jokaiseen lodjuun on sijoitettu myös vieraskirja ja leimasin, jossa on kirjain. Kun kaikki leimat ovat kasassa, niistä muodostuu Nuuksioon liittyvä sana. Osa lodjuista sijaitsee vaativilla paikoilla, joten lodjujen etsinnässä voi Nuuksiossa kuluttaa muutamankin päivän! Lisätietoja: www.luontoon.fi/nuuksio Nuuksion asiakaspalvelu: 020 564 4790 tai nuuksio@metsa.fi

Iloisia ilmeitä ja hyvää oloa Liisa Lundell

Heikki Toivanen

apanilan Urheilukeskus, Suomen monipuolisin sisäliikuntakeskus, täyttää ensi vuonna 50 vuotta. Yksi urheilukeskuksen suosituimmista lajeista on seinäkiipeily, jonka suosio on kasvanut valtavasti viime vuosina.

Pohjois-Helsingissä sijaitseva urheilukeskus toimii treenipaikkana monille urheiluseuroille. Erityisesti iltaisin rakennus täyttyy seurojen harrastajista. Vuodessa kertyy käyttötunteja yli 1,2 miljoonaa, vaikka sisäliikuntakeskuksen kesä on hiljaisempaa aikaa. Lajivalikoima on kattava, ja Tapanilassa harrastetaan muun muassa lukuisia eri kamppailulajeja, palloilulajeja, keilailua, jousiammuntaa ja yleisurheilua.

Myyntipäällikkö Pasi Räisänen kertoo, että myös monet yritykset ovat löytäneet keskuksen monipuolisen lajitarjonnan. – Useat yritysryhmät viettävät virkistyspäiviä meillä. Näissä päivissä kiipeily on jousiammunnan jälkeen toiseksi suosituin laji. Kolmantena on keilailu, Räisänen valaisee. Valittavana on hyvin erikoisiakin lajeja aina veitsenheitosta naurujoogaan. Räisänen toteaa, että asiakkaita tulee pääasiassa pääkaupunkiseudulta. – Teemme yhteistyötä Hotelli Vantaan kanssa. Siten vierailijat kauempaakin voivat yöpyä lähellä. Liikuntapalvelujen lisäksi Tapanilan Urheilukeskuksesta saa testipalvelujen ja personal trainingin lisäksi fysioterapiaa,

akupunktiota ja osteopatiahoitoja. Tarjolla on myös erilaisia hyvinvointipalveluja kuten hierontaa, lymfahoitoa ja vyöhyketerapiaa.

Ensi vuonna keskus täyttää viisikymmentä vuotta. Juhlavuoden ohjelmaa on luvassa ainakin maaliskuussa ja elokuussa. Vuoden mittaan järjestetään useita SM-tason kilpailutapahtumia. – Elokuussa, kun syyskausi alkaa, pidämme jälleen avointen ovien tapahtumamme. Tarkoitus on esittää kavalkadi lajeista ja käydä läpi historiaamme. Keskus on aina ollut tavallaan olohuone Tapanilan kylälle, Räisänen kertoo.

Kiipeily on lyönyt läpi Kiipeily on haastavaa liikuntaa. Kiipeilyreittejä on kuitenkin kaikentasoisia, ja aloittelijatkin pystyvät kapuamaan korkealle helpohkoa seinää. Kun kiivetään korkeita seiniä, kiipeilijää varmistaa aina toinen ihminen. Jos seinältä putoaa, jää roikkumaan köyteen. Boulderointi on kiipeilyä ilman köysiä. Silloin kiivetään niin matalia seiniä, ettei niiltä putoaminen ole vaarallista. Tapanilan Urheilukeskukseen kuuluva Helsingin kiipeilykeskus on Pohjoismaiden

suurin kiipeilykeskus. Vuonna 2002 perustetun kiipeilykeskuksen kävijämäärät ovat kasvaneet jatkuvasti. Kasvusta kertoo sekin, että ennen kiipeilykeskusta urheilukeskuksessa oli kiipeilijöille tilaa vain monitoimihallin päädyn muutamilla reiteillä. Nyt tarttumapintaa kiipeilijöille on tarjolla 1 700 neliömetriä, ja iltaisin seinät ovat täynnä. Kiipeilyseinät kohoavat kuudentoista metrin korkeuteen. – Juhlavuonna rakennamme lisää boulderointitilaa, Räisänen kertoo.

Ensikertalainen tarvitsee seinäkiipeilyyn mukaansa sisäliikuntavarusteet. Varusteita saa vuokrata kiipeilykeskuksesta. Kiipeily koettelee käsivarsia ja yläselän lihaksia ehkä muita liikuntalajeja enemmän. Samalla se saa kuitenkin veren kiertämään ja tekee hyvää niska- ja hartiakivuista kärsiville.

Turvallisuus on kiipeilyssä ensisijaisen tärkeää. Laji ei ole vaarallinen, kun solmuihin ja varmistamiseen suhtaudutaan oikealla vakavuudella. Korkeanpaikankammosta voi olla haittaa kiipeilyssä. Valtava suosio tosin kielii, että laji on koukuttanut monia: ehkä harrastus voi auttaa pääsemään jännityksestä.

www.kotimaassa.fi

Kotimaan matkailun erikoislehti â&#x20AC;˘ Nro 5/2009

Matka 2010 -messujen Kotimaan Helmi on Turun saaristo Turun saaristo kantaa vuoden 2010 Matkamessujen yhteydessä Kotimaan Helmi -titteliä. Kotimaan Helmeksi valitaan alue, kaupunki tai kunta, joka erottuu joukosta ja tukee kunkin vuoden messuteemaa. Matkamessujen teemana on vuonna 2010 Matkailu kulttuurien säilyttäjänä. Koska taloudellinen tilanne suosii nyt lähimatkailua, on myös kotimainen kulttuuri arvossaan. Lähiruoka, suomalaiset perinteet, käsityöt, murteet ym. kiinnostavat yhä enemmän. Tämä näkyy myös messuilla tammikuussa. – Olen erittäin iloinen, että Kotimaan Helmeksi valikoitui juuri Turun saaristo. Seudun värikäs historia ja kulttuuri tarjoavat mielenkiintoisia tutustumiskohteita, sanoo Suomen Messujen näyttelyryhmäpäällikkö Rilla Engblom. Turun saariston historia on rikas, ja alueelta löytyy paljon ainutlaatuisia perinteitä. – Alueen viehätys ja omintakeisuus pitää itse kokea, kertoo Länsi-Turunmaan kaupun-

gin markkinointipäällikkö Niclas Gestranius. Turun saaristo on kesäaikana suosittu kotimaan matkailukohde, ja Saariston Rengastietä pitkin laskettelevat mielellään niin moottoripyöräilijät kuin karavaanaritkin. Myös veneilykansa suosii saariston upeita maisemia. – Me teemme jatkuvia ponnisteluita alueen suosion eteen ja pidämme tätä yhteistyötä Matkamessujen kanssa erinomaisena mahdollisuutena Turun saariston esittelyyn ja markkinointiin, Gestranius jatkaa.

Turusta lounaiseen levittäytyvä, 20 000 saaresta ja luodosta koostuva Turun saaristo on osa maailman suurinta saaristoaluetta. Saaristoalueella on paljon yöpymismahdollisuuksia, ravintoloita, kauppoja ja monia erilaisia harrastusmahdollisuuksia. Aluetta halkoo Saariston Rengastie, joka kulkee maan ja meren yli yhdistäen saaret ikään kuin helminauhaksi.

Kotimaan kohteet panostavat Matkamessuihin

Pohjois-Euroopan suurin matkailualan tapahtuma nähdään Helsingissä ensi tammikuussa. Kotimaan matkailun suosio näkyy tammikuisilla messuilla, jossa eri kohteiden edustus on entistä vahvempi. – Erityisesti Savo, Lappi ja Keski-Uusimaa panostavat messuihin voimakkaasti, Engblom kertoo. Kaikkiaan näyttelytilaa on varattu lähes 10 000 m², joten ainakaan vielä ei taantuma näy messujen osanottajamäärässä. Kohdemaita on mukana nyt noin 50, ja määrän odotetaan nousevan viimekertaisen tasolle. Vuonna 2009 näytteilleasettajia oli 75 eri maasta. Lisätietoa Turun saaristosta internetistä www.saaristo.org.

www.kotimaassa.fi

Messuteema

Kulttuuripääkaupunkivuosi 2011

Turku on luovuuden

huvipuisto T

urku muuttuu luovuuden huvipuistoksi vuonna 2011. Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoden päättyessä turkulaisuus tullaan yhdistämään leikkimielisyyteen, lempeään ilkikurisuuteen ja iloon.

Turkulaiset näyttävät kasvonsa Anne Pentti

Turku2011 / Tatu Hiltunen

Yksikään turkulainen ei voi välttyä kulttuurilta vuoden aikana eikä kaupunki koskaan enää palaa täysin ennalleen. Kulttuuripääkaupunkivuosi jättää pysyvät jäljet. Koulujen pihat saavat värikkäin mosaiikein koristettuja betoniveistoksia jotka toimivat penkkeinä ja kiipeilypaikkoina. Ilmastointihuone, sähkönjakelurakennus ja vedenpumppaamo muutetaan taideteoksiksi keramiikan keinoin. Eri taiteilijat tekevät työtä kaupungin kaunistajina ja elinvoimaistajina, jättävät kädenjälkensä ja muuttavat ruman kauniiksi.

Tavoitteena on nyrjäyttää turkulaisten arkipäivä ja saada kaupunkilaiset tekemään kulttuuria myös itse. Turkulaiset pääsevät näyttämään kasvonsa ulkomaailmalle. Työpajoissa tehdään 2011 omakuvaa kaupungin asukkaista. Valmistuneet valokuvat ja maalaukset esitellään kahdeksassa eri näyttelyssä ja julkisten tilojen teoskokonaisuuksissa. Lukuisat yhdistykset, yritykset, kansalaisjärjestöt, kaupungin virastot ja yksittäiset ihmiset ovat mukana järjestelyissä. Kaupunkilaiset voivat joko mennä itse mukaan tai nauttia tilaisuuksista ja tapahtumista katsojana. Mukaan on pyritty kytkemään

mahdollisimman paljon väkeä eri kulttuurin osa-alueilta, ei pelkästään ammattilaisia tai kulttuurin harrastajia. Asuinalueiden ja lähiöiden ihmiset otetaan mukaan työpajoihin, kaupunginosajuhlien järjestelyihin ja pihojen uudistamiseen. Lähiöistä rekrytoidaan keskiikäisiä ihmisiä esiintymään uudelleen sovitetussa turkulaisessa Hair-musikaalissa.

Kulttuurin harteilta karistetaan elitistinen viitta Yksinkertainen arki tulee näyttäytymään Turussa kokonaan uudella tavalla. Lapsille tarjoillaan lähiluonnon elämyksiä, jotka ovat monilta päässeet teknologistumisen myötä unohtumaan. Eri puolilla kaupunkia järjestetään pieniä suurtapahtumia kuten lasten risukarnevaaleja ja nappifestivaaleja. Vanhat perinteiset ulkoleikit nostetaan niille kuuluvaan kunniaan ja kaupunkiin rakennetaan jatulintarhoja. Kaupungin tyhjät tontit, joutomaa, hylätyt talot, vintit ja kellarit muuttuvat seikkailun ja teatterin näyttämöiksi. Turku-elämysten pariin voi heittäytyä roolipelien myötä kahdeksan päivän mittaisessa kaupunkitapahtumassa.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2009

ja Kölnissä, kuvaavat arkeaan useissa eurooppalaisissa kaupungeissa. Kuvien kautta pohditaan oman minäkuvan ja identiteetin muodostumista. Kuvien lisäksi erilaisista turkulaisista tehdään runomuotokuvia. Runoilijat katsovat ihmistä, viettävät aikaa hänen kanssaan ja kirjoittavat hänestä runon. Keskiaikaa ja teknologiaa Turun keskiaikainen historia saa oman vahvan roolinsa kulttuuripääkaupunkivuoden aikana. Ajanjaksoa esitellään keskiaikaisessa kulkuenäytelmässä ja kansanjuhlassa. Italialaisen Säveltäjän Carlo Agostini Badian vuonna1692 säveltämä ooppera, jonka tapahtumapaikkana on Turku, saa esityksensä. Toinen 1600-luvulle sijoittuva ooppera noitavainojen ajasta esitetään Turun linnan esipihalla. Turkulaiset kuorot ovat vahvasti mukana produktiossa. Kolmas vuoden aikana toteutettava turkulaisooppera kuvaa kaupungin tulevaisuutta. Tämän oopperan tekevät alakoulujen lapset, joiden tulevaisuuden näkemyksistä ooppera koostetaan. Liikunnan, urheilun ja kulttuurin raja hämärtyy, kun Aurajoen maisemissa nautitaan taiteesta melonnan, soutamisen ja kuntokävelyn myötä. Kulttuuri ja taide toimivat myös turkulaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä. Aurajoen ympäristötaidetapahtuma pyrkii ennustamaan tulevaisuuden kaupunkikuvaa. Ilmaisessa kaupunkitapahtumassa esitellään ilma-akrobatiaa ja tulitaidetta. Tarjolla on myös haitaripainia ja taistelulajeja ennen kokemattomina yhdistelminä.

Vaikka tapahtumateemoina ovat keskiaika ja lasten perinteinen leikkiympäristö, ei nykyteknologiaa haluta kulttuurivuotena unohtaa. Puhelin- ja tietokonetekniikka ovat osa ihmisten kulttuuriympäristöä. Turun ja Tallinnan yhteishankkeena kaupunkien pieniä tarinoita esitetään puhelimien näytöillä ja tietokoneissa, junien näytöillä ja julkisissa tiloissa. Maahantulija saa paitsi operaattorin tervetulotoivotuksen, myös pienen tarinan. Turun kulttuuripääkaupunkivuosi koostuu yli 150 hankkeesta. Avajaiset ovat Aurajokivarressa 15.1.2011 ja koko kaupungissa ja Turun seudulla 16.1. 2011. Kulttuuripääkaupungin yleisötila, Kulma, avataan Kristiinankadun päähän. Kulttuurivuoden käyntikorttina toimiva tila on Artekin ja turkulaisten ruoka-alan ammattilaisten yhteishanke. Turussa kannattaa olla tarkkana ja avoimin mielin. Kulttuurin syleilyä ei voi nyt välttää. Lisätietoja Turusta myös osoitteista www.turkutouring.fi ja www.turku.fi.

Turun keskustassa järjestetään alamäkiautoilukisat. Ajoneuvot rakennetaan kierrätysmateriaaleista ja kilpailussa liikutaan ilman uusiutumattomia luonnonvaroja käyttäviä polttoaineita.

Kulttuuri on arkea ja arjessa on kulttuuria

Jokirantojen lisäksi taide viedään myös Turun saaristoon. Autiot luodot, saaristolaiskodit, risteilyalukset, lautat ja saariston maantiet saavat oman taidenäyttelynsä. Meri on mukana kulttuurivuoden tapahtumissa myös tutkimuskohteena. Tavoitteena on yhdistää tiede ja taide. Itämeren tutkimusmatkojen oleellinen osa on liikkuminen siten, että ympäristöä kuormitetaan vain kohtuullisesti.

Kulttuuri tuodaan turkulaisten elämään uudenlaisena, jokaisen ihmisen oman elinympäristön arkeen kuuluvana osana. Jokainen voi tulla mukaan joko nauttimaan elämyksistä tai tekemään kulttuuria. Jopa pohjoinen pimeys ja hiljaisuus käännetään myönteiseksi rauhoittumisen apuvälineeksi.

Vuoden aikana järjestetään näytelmäkilpailu siitä, miten Itämeri yhdistää ja erottaa. Kulttuurivuoden yhtenä tärkeimpänä tavoitteena on lisätä Euroopan kansalaisten vuorovaikutusta sekä esitellä Euroopan kulttuurien erilaisuutta ja rikkautta. Nuoret valokuvaajat, 300 lasta ja nuorta Turussa, Pietarissa

Kulttuuripääkaupunkivuoden koko ohjelma julkistetaan kesäkuussa 2010, jolloin avautuu myös digitaalinen kulttuuripääkaupunki www.live2011.com. Tällä hetkellä lisätietoja mm. ohjelman rakentumisesta saa osoitteesta www.turku2011.fi.

www.kotimaassa.fi

Messuteema

Uusikaupunki kehottaa Matkamessuilla

Uusikaupunki on veneilykaupunki

Valitse Uusikaupunki 2010 Irmeli Laaksonen

Uudenkaupungin kaupunki

U Saaristosta ja merestä pääsee nauttimaan keskikesällä myös ilman omaa venettä. Uudestakaupungista voi risteilyaluksen matkassa risteillä Isokarin majakkasaarelle tai Katanpään linnakesaarelle.

uttakaupunkia voi hyvällä syyllä kutsua meri- ja veneilykaupungiksi. Kaupungilla on rantaviivaa yhtä paljon kuin koko Suomella pituutta. Kaupungin alueella on nelisensataa saarta. Kaupungin vierassatama on kolmasti valittu Suomen parhaimmaksi, joten ei ihme, että Uusikaupunki on veneilijöiden suosiossa.

Uusikaupunki – uniikki puutalomiljöö Kaupungin kaduilla kävellessä voi aistia vanhan puutalokaupungin historiaa. Museoviraston mukaan Uusikaupunki on yksi parhaiten säilyneistä ja laajimmista empiretyylin puukaupungeista Suomessa. Visiitti aidossa puutalokodissa on mahdollista toteuttaa tilauksesta ryhmille. Sympaattinen Uusikaupunki tarjoaa myös luonnikasta ja omintakeista nähtävää ainutlaatuisista kohteista kiinnostuneille matkailijoille. Automuseossa kävijä voi ihastella luksusja kansanautoja jopa sadan vuoden takaa ja tarkastella autokorjaamatoimintaa eri vuosikymmeniltä. Kolmessa suuressa näyttelyhallissa on yli 100 autoa ja maailman

Puutaloja...

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2009

laajin Saab-kokoelma. Monet pitävät Uudenkaupungin Automuseota alansa merkittävimpänä ja laajimpana museona Suomessa. Bonk-keskus on lumovoimainen tutustumiskohde, jossa oppaat johdattavat vierailijat multiglobaalin teollisuusjätin historian eri vaiheisiin. Köyhän kalastajaperheen anjoviskeksinnöistä syntyi valtava yritysjätti, joka on piirtänyt jälkensä sekä idässä että lännessä olevien valtioiden historiaan. Bonkin erikoisoppinut henkilökunta palvelee vierailijoita päivittäin kesäelokuussa ja sopimuksesta ympäri vuoden.

...autoja...

Crusell-viikko järjestetään 24.–31.7.2010 nyt jo 29. kerran. Viikon taiteellisena johtajana toimii fagotisti Jussi Särkkä. Tasokkaista kotimaisista esiintyjistä mainittakoon mm. Monica Groop, Helsingin Kamariorkesteri, Uusi Helsinki –kvartetti, Schrat-yhtye sekä Kuudennen kerroksen kamariyhtye. Vaikka aktiviteettejä on paljon, voi Uudessakaupungissa vain oleilla, kulkea rantabulevardia, tehdä ostoksia pikkuputiikeissa ja ennen kaikkea nauttia pikkukaupungin kiireettömästä tunnelmasta. Uusikaupunki esittäytyy Matka 2010 –messuilla Helsingin Messukeskuksessa 21. –24.1.2010 omalla esittelypisteellä Turun Saariston yhteisosastolla. Samalla yhteisosastolla ovat mukana mm. naapurikunnat Taivassalo ja Kustavi sekä Länsi-Turunmaan kaupunki.

...risteilyjä saaristoon.

Helsingin Messukeskus 21.–24.1.2010

Kustavi esittäytyy

Matka 2010 -messuilla Ahti Oksman

onien tuntema ja rakastama Kustavin kunta on vireä ja monipuolinen matkailukohde VarsinaisSuomen lounaisrannikolla. Matka Turusta taittuu tunnissa, sillä matkaa on vain 69 km. Jo matka Kustaviin virittää lomatunnelmaan. Matka taittuu maalaismaiseman halki muuttuen vähitellen saaristoksi. Viimeistään Kaitaisten sillalla stressi haihtuu tuuleen. Kustavi on myös suosittu kesämökki- ja matkailukunta. Kesämökkejä on Kustavissa noin 3100, joten kesäisin kunnan väkiluku kymmenkertaistuu. Silti Kustavi tarjoaa luonnon rauhaa, sillä saaria ja luotoja on yli 2000. Mikäli matkaa haluaa jatkaa syvemmälle saaristoon, Kustavista on hyvät lauttayhteydet Länsi-Turunmaahan ja Ahvenanmaalle.

Kilpi ja Kustavi Kirjallisuus on osa kustavilaisuutta, ja aivan erityisesti kirjailija Volter Kilpi tuotantoineen. Volter Kilpi (1874–1939) oli vuosisadan vaihteen romantikko, jonka tuotantoa kohtaan laajempi kiinnostus on herännyt

Isokarin majakalle...

vasta noin viisikymmentä vuotta hänen kuolemansa jälkeen. Volter Kilpi on vanhaa kustavilaista sukujuurta sekä isän että äidin puolelta. Kilven Saaristosarjaa kriitikot ovat ylistäneet jopa parhaaksi suomalaiseksi romaaniksi. Sarja kertoo kustavilaisesta elämänmenosta. Sen ensimmäinen osa ja pääteos ”Alastalon salissa” kertoo yhden iltapäivän tapahtumista, kun kustavilaiset pitävät kuuden tunnin kokousta kolmimastoparkki Kaitaisen rakentamisen aloittamisesta. Sarjan toinen osa ”Pitäjän pienempiä” sisältää kertomukset Ylistalon tuvassa, Aurinkotytin tanssi, Kaaskerin Lundström, Merimiehen leski ja Jäällävaeltaja. Saaristosarjan päätösteos ”Kirkolle” kuvaa kyläläisten juhannusaamun matkaa kirkolle. Saaristosarjassa mainitaan yhteensä toistasataa kustavilaista paikannimeä.

Kustavin kunta

korkeatasoisesta ohjelmasta ja ainutlaatuisesta tunnelmasta. Ensi kesänä Volter Kilpi -kirjallisuusviikkoa vietetään 14.–19.7.2010.

Tapahtumia talvellakin Joulun lähestyminen herättää Kustavin Käsityökylän Joulukyläksi. Savipajan tehtaanmyymälässä ja Paratiisipajan kynttiläpajassa on mahdollisuus tehdä joululahjaostoksia tunnelmallisessa ympäristössä. Sepänpajassa kilkuttelevat ahkerat käsityöläiset luovat Joulukylään todellisen joulupukinpajan tunnelman. Lisää tietoa Kustavista ja sen tapahtumista saa esimerkiksi Matka 2010 –messuilta, jossa Kustavi on Turun saariston yhteisosastolla. Samalla osastolla ovat myös Länsi-Turunmaan kaupunki ja naapurikunnat Taivassalo ja Uusikaupunki.

Jo vuodesta 1999 lähtien Kustavissa järjestetty Volter Kilpi –kirjallisuusviikko on kirjallisuustapahtuma joka kokoaa kirjallisuuden ystäviä kesäiseen Kustaviin. Se on tunnettu

– Tervetuloa juttusille kaikki tutut ja tuntemattomat, toivottaa Kustavin matkailusihteeri Maritta Jalonen.

...saaristotapahtumiin...

...Katanpään linnakesaarelle.

www.kotimaassa.fi

Messuteema

atkailu kotimaassa on aina, mutta varsinkin tällaisina aikoina, viisas valinta. Uusia vinkkejä matkoihin voi hakea neljännen kerran järjestettäviltä Kotimaan Matkailumessuilta. Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa 16.–18.4.2010 esittäytyvät lukuisat matkailukohteet, jotka kertovat monipuolisesta tarjonnastaan. Usein käy ilmi, kuinka vähän ihmisillä on tietoa edes oman seutukunnan matkailutarjonnasta, puhumattakaan naapurikunnista. Mielenkiintoisia, vähemmän tunnettuja kohteita, löytyy toki kauempaakin.

– Matkailualan messut Tampereella ovat loistava paikka esittäytymiseen esimerkiksi meille eteläpohjanmaalaisille alan yrityksille, sillä varsinkin pirkanmaalaisille seutumme on otollinen matkailukohde jo lyhyen välimatkan vuoksi. Messuilla kävijöitä voi

muistuttaa, että seuduillamme riittää tekemistä ympäri vuoden. Tällaiset tapahtumat palvelevat erinomaisesti niin näytteilleasettajia kuin messuvieraitakin, uskoo EteläPohjanmaan Matkailu Oy:n toimitusjohtaja Ulla Jussila.

Puutarhamessuilla on tapahtumia ja tarjontaa Huhtikuisena viikonloppuna messuvieraita viritellään myös pihatöihin kotona ja mökillä. Yhtä aikaa Kotimaan Matkailumessujen kanssa järjestettävät puutarha-alan ja piharakentamisen erikoismessut pidetään nyt jo kymmenen kerran. – Messuille rakennetut esimerkkipihat ovat omiaan antamaan erilaisia ideoita muun muassa pihakeittiön, huvimajojen, istutusten, hyötykasvattamisen, terassien ja piharakentamisen suhteen. Työnäytöksissä selviää, kuinka nuo visiot toteutetaan.

Miehiä kiinnostanee myös pihan rakentamiseen tarkoitetut koneet, joita voi koekäyttää ulkotiloissa, sanoo myyntipäällikkö Irma Ruunu Tampereen Messut Oy:stä. Näytteilleasettajien ja esiteltävien tuotteiden ja valikoimien runsaus osoittavat, että vain mielikuvitus voi rajoittaa kodin tai mökin pihapiirin rakentamista ja somistamista.

Lapsille omaa musiikkia ja kivaa puuhailua Jotta messuileminen olisi helppoa vanhemmille ja hauskaa myös perheen pienimmille, on lauantaina ja sunnuntaina luvassa muksuille ja varhaisnuorille varatussa näyttelyhallissa aivan omaa lapsenmielistä leikkisää puuhaa sekä musiikkiesityksiä.

Messut järjestää Tampereen Messut Oy. Puutarha-messujen yhteistyökumppani on Tampereen Puutarhaseura ry. Lisätietoja kävijöille sähköpostilla asiakaspalvelu@tampereenmessut.fi www.kotimaanmatkailumessut.fi www.puutarhamessut.fi

Viisaasti kotimaassa matkaillen

Myös puutarha kutsuu Tampereelle 16.–18.4.2010 Ahti Oksman

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2009

Elämysviikonloppu

Jyväskylässä 27.–28.3.2010

Jyväskylän Paviljongissa järjestetään maaliskuussa 2010 todellinen koko perheen megaviikonloppu, jossa nähtävää ja koettavaa on laidasta laitaan. Vapaa-aika 2010- sekä Muoti ja Hyvinvointi –messujen rinnalla on tällä kertaa myös Jyväskylän Kirjamessut 2010 ja Viini 2010-tapahtuma. Kaikkiin tapahtumiin pääsee yhdellä lipulla.

Valssin hurmaa Vuoden 2009 messuilla järjestetyt foksin SM-kilpailut yllättivät suosiollaan. Nyt vuoden 2010 messuilla kilpaillaan valssin mestaruuksista. Sarjoja on viisi: avoin sarja, 80-sarja, 100-sarja ja 120- eli seniorisarja. Avoin sarja on tarkoitettu kaikille halukkaille. Muissa sarjoissa edellytyksenä on, että parin yhteenlaskettu ikä vastaa vähintään sarjan nimen lukua. Kaikilla messukävijöillä on mahdollisuus osallistua ilmaiseen tanssinopetukseen.

Muoti ja Hyvinvointi -messuilla tyyliguru Jaakko Selin Jaakko Selin on taiteen maisteri, suosittu luennoitsija ja televisio-ohjelmien tekijä. Tämä epävirallinen suomalaisten tyyliguru tunnetaan myös Linnanjuhlien TV-lähetysten kommentaattorina. Messuilla Jaakko Selin käy läpi vapaa-ajanvieton ja lomailun trendejä sekä sitä, miten muoti liittyy tähän kaikkeen.

Viini2010 Paviljongissa Paviljongin A-hallin Viinimaailmaan tulevat alan parhaat toimittajat ja parhaat tuotteet. Tunnelman ja houkuttelevuuden takaavat tyylikkäät, mustalla kankaalla verhoillut ja valosomistetut viiniosastot sekä Paviljonki Ravintoloiden toteuttama Herkkupöytä.

Kirjamessuilla kattava eräkirjanäyttely Jyväskylän Kirjamessujen teemana on ”Tietoa ja tunnetta”. Kirjamessuilla on esillä maamme kattavin eräkirjojen näyttely. Näyttelyssä on esillä kolme maamme yksityistä eräkirjakokoelmaa, joita täydennetään muiden keräilijöiden teoksilla. Kokoelmien omistajat ovat itse paikalla kertomassa kirjoistaan. Eräkirjojen näyttely antaa alasta kiinnostuneille osviittaa siitä, mitä mahdollisuuksia keräilyharrastus tarjoaa. Antikvaaristen kirjojen osastoilla valikoima, asiakaspalvelu ja hinta kohtaavat, sillä mukana on vain ammattikauppiaita.

www.kotimaassa.fi

let nyt päässyt Matkailu kotimaassa.fi –lehden viimeiselle aukeamalle. Jäljellä on vielä kolumni Reissu päällä, joka kertoo omintakeisella tavallaan matkailun ihmeellisyyksistä.

Mukana ovat mm. eri eläkeläisliittojen (Eläkeliitto ry, Eläkeläiset ry, Kansalliset Seniorit ry, Veteraaniopettajat - Veteranlärare ry, Kunnalliset Eläkeläiset ry, VR Eläkeläiset ry, Eläkkeensaajat ry, Työkyvyttömyys- ja Varhaiseläkeläiset TYVEL ry) jäsenyhdistykset. Lisäksi lehti postitetaan Karjalan Liiton Karjalaseuroille.

Lehti postitetaan myös alueiden sekä kuntien ja kaupunkien matkailuvastaaville. Ilmoitattehan tekin, mikäli ette ole saaneet lehteä, tai yhteystietonne ovat muuttuneet!

Saitko lehden ensimmäistä kertaa käsiisi?

Herättikö lehtemme sinussa ajatuksia? Mikä lehdessä ihastutti, vihastutti, kiinnosti tai mietitytti? Anna palautetta lehden toimitukselle, jotta voimme kehittää lehteä eteenpäin! Palaute on helpointa antaa lehden internetsivujen www.kotimaassa.fi kautta. Klikkaamalla välilehteä Ota yhteyttä voit kirjoittaa meille. Toki voit myös soittaa toimitukseen, puh. (02) 841 8404.

Mikäli kiinnostuit, lehden vuosikerran voi tilata edullisesti internet-sivujemme kautta. Lehden aiemmin ilmestyneet numerot voi lukea myös internetissä osoitteessa www.kotimaassa. fi, välilehdeltä Lehti. Jaamme näytenumeroita erilaisissa matkailualan messutapahtumissa. Tule noutamaan lehti omalta osastoltamme! Olemme mukana tammikuussa Matka 2010 -messuilla Helsingissä, maaliskuussa Vapaa-aika 2010 -messuilla Jyväskylässä sekä huhtikuussa Kotimaan Matkailumessuilla Tampereella.

Matkailu kotimaassa.fi on uusi, sitoutumaton ja laadukas kotimaanmatkailuun keskittyvä lehti. Viisi kertaa vuodessa ilmestyvä lehti tutustuttaa lukijansa Suomen eri alueisiin ja niiden matkailulliseen tarjontaan. Lehden teemat ja artikkelit esittelevät monipuolisesti Suomen matkailu- ja kulttuurikohteita sekä mielenkiintoisia henkilöitä. Lehti antaa tietoa ja virikkeitä sekä lähimatkailuun että matkailuun ympäri Suomea.

Tule mukaan tai hae tietoja matkailun palveluhakemistostamme! Internet-palveluhakemistosta löytyy linkkejä sekä paljon tietoa matkailupalveluista ympäri Suomen. Sivustolla kannattaa käydä usein, sillä etusivullamme on aina ajankohtaista matkailuun liittyvää asiaa. Palveluhakemistossa mukana olevat voivat itse päivittää tietojaan milloin haluavat. Oman sivun lomakkeen kautta voitte lähettää heillekin sähköpostilla viestejä.

Ovatko osoitetietosi oikein? Mikäli olet lehtemme tilaaja, muistathan ilmoittaa meille osoitteenmuutokset! Lehti lähetetään automaattisesti noin 1 700 suomalaiselle matkailu- ja retkitoimintaa harrastavalle yhdistykselle. Lehden toivotaan päätyvän matkoja suunnittelevalle henkilölle. Siksi lehden saa yhdistysten matkavastaava tai sellaisen puuttuessa, puheenjohtaja.

Ollaan yhteyksissä!

Verkkosivuiltamme ajankohtaista matkailuasiaa.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2009

Lehti toimitetaan myös auktorisoiduille ja aktiivisesti kotimaanmatkoja järjestäville matkanjärjestäjille. Mikäli katsot kuuluvasi heihin, mutta jostain syystä et ole vielä postituslistallamme, ota yhteyttä!

Reissun päällä

KEMI, LAPSUUDEN PARATIISI Kun esikoinen oli kuusivuotias, olin viikon työreissussa Kemissä. Loppuviikosta lapsen isä laittoi tyttären eteläsuomalaisen kotikaupungin lentokentällä koneeseen ja Finnairin henkilökunta huolehti lapsen koneenvaihdoista, mehutarjoilusta ja antoi värityskirjan. Kemissä Mannerheimin Lastensuojeluliiton hoitajatyttö veloitti lapsen päivähoidosta vähemmän kuin mitä työnantajani päivärahoina maksoi ja haki lapsen aamupalan jälkeen hotellista.

Työreissun tylsät ja yksinäiset hotelli-illat muuttuivat yhtäkkiä mukaviksi. Torstaina olimme 6-vuotiaani kanssa Kemin Kaupunginteatterissa, perjantaina uimahallissa ja lauantaina maailman suurimmassa lumilinnassa. Iltojen päätteeksi söimme kaurakeksejä sängyssä televisiota katsellen. Taisi olla elämäni mukavin työmatka.

Tytär oli yhtä tyytyväinen. Arkisen päiväohjelman sijasta oli yhtäkkiä tarjolla hotelliaamiaisia, hoitaja, joka tarjosi jakamattoman huomionsa ja yhteisiä hetkiä äidin kanssa ilman tarvetta taistella pikkuveljen kanssa leluista, suihkuvuoroista tai viimeisistä herkkupaloista. Ja tämä kaikki uudessa ja jännittävässä paikassa, Kemissä.

Tapahtuma- ja mainoskuvaukset

Ainoa tyytymätön oli pikkuveli, joka kotiin tultuamme pitkään tuhersi itkua ja koki kärsineensä maailman suurimman vääryyden, kun ei päässyt tuohon lasten paratiisiin, jonka nimi oli Kemi. Siskon tarinat kaikesta mukavasta ja jännittävästä olivat loihtineet kuvan sadunhohtoisesta kaupungista, jossa on maailman paras vesiliukumäki ja jossa kaurakeksitkin ovat parempia kuin missään muualla.

Kemi säilyi kummankin lapsen mielessä pitkään Suomen matkailun ykköskohteena.

Katso kuvagalleria netissä ja kysy lisää!

AdPhoto

Lapsiperheiden vanhemmat yrittävät turhan usein paikata kiireisen vanhemman omaatuntoaan lomilla, jolloin kaikki tehdään lasten ehdoilla. Jälkikasvua kuljetetaan lukuisiin touhupuistoihin, kalliisiin hauskanpitopaikkoihin, tarjoillaan kaikki mahdolliset erikoisherkut ja unohdetaan, että tärkeintä onkin yhteinen aika. Vaikka sitten aikuisen mielestä melko arkisessa paikassa, kuten Kemin uimahallissa.

Joni Rantasalo | Photography www.adphoto.fi | 0400 316 414

SEURAAVA NUMERO (1) ILMESTYY TAMMIKUUSSA 2010 VIIKOLLA 2. Silloin maakuntaesittelyssä on vuorossa Häme. Valtakunnallisina teemoina ovat mm. • Ruokaretket • Historiamatkailu ja museot • Messut keväällä Jyväskylässä ja Tampereella • Laulujen kaupungit II www.kotimaassa.fi • ym. ym.

www.kotimaassa.fi

IHANA KYLPYLÄJOULU JA ENEMMÄN AIKAA Valmiin joulun rauhan ja Suuren Juhlan tunnelman tavoitat Kylpylähotelli Rantasipi Aulangolla Hämeenlinnassa. Kulttuurihistoriallinen Aulanko tarjoaa kiireettömyyden ja rentoutumisen, joista pyhinä kuuluukin nauttia. Nauti herkuttelusta, kylpylästä, luonnosta ja tule viettämään aitoa yhdessäolon juhlaa. Rauhaisaa Joulua!

KYLPYLÄJOULU AULANGOLLA, Hämeenlinna

alk. 2 vrk

Alk. lisävuoteessa 90,50/hlö. Lisäyöt alk. 55,-/hlö.

261,-

/hlö

Hinnat sisältävät majoituksen 2 hengen huoneessa, jouluisen ohjelman, jouluruoat, joulusaunat, sekä kylpylähotellissa trooppisen kylpylän vapaan käytön. Joulupakettien sisällöt, perhejoulut, lasten lisävuoteet, ohjelmat, edulliset lisäyöt jne. netistä www.rantasipi.fi.

VARAUKSET 020 055 055 TAI WWW.RANTASIPI.FI KYLPYLÄHOTELLI RANTASIPI AULANKO, Aulangontie 93, Hämeenlinna Puh. 03-658 801, fax 03-682 1922, aulanko.rantasipi@restel.fi

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2009