Kolme vinkkiä lasten ja nuorten osallisuustyöhön

Ongelmanratkaisua Pelissä yhteinen kaupunki! -suunnittelupelissä.

Kolme vinkkiä lasten ja nuorten osallisuustyöhön: monipuolisia menetelmiä, riittävästi aikaa ja taukoja

Lasten ja nuorten parissa tehdään merkittävää osallisuustyötä niin kouluissa, nuorisotyössä kuin järjestöissäkin. Laaja-alaisesta osallisuustyöstä huolimatta puutteita on vielä: Lapset ja nuoret ovat edelleen monin paikoin aliedustettuja. Heidän omaehtoista toimijuuttaan ei usein tunnisteta, eikä lasten ja nuorten ääni tule aina kuulluksi paikallisessa päätöksenteossa.

Pitkittynyt koronatilanne ja huoli nuorten hyvinvoinnista on puhuttanut viime aikoina paljon. Lasten ja nuorten osallisuudelle vaikuttaisi olevan enemmän tarvetta kuin koskaan aiemmin.

Tässä kirjoituksessa nostan esille kolme vinkkiä lasten ja nuorten parissa toteutettavaan osallisuustyöhön. Vinkkejä voi hyödyntää niin harrastusten, kotiseututyön tai kasvatuksen apuna. Kokemukset ja havainnot perustuvat kymmeneen lähiympäristön suunnitteluun liittyvään lasten ja nuorten työpajaan, jotka toteutimme vuosien 2019–2020 aikana Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran koordinoimassa Kaikkien kaupunki! -hankkeessa.

Kokeiluiden perusteella näitä vinkkejä seuraamalla on todennäköisempää, että osallisuustyössä päästään erinomaisiin lopputuloksiin.

Vinkki 1: Monipuolisia menetelmiä erilaisille osallistujille

Ensimmäinen huomio on, että nuorten kanssa työskennellessä menetelmät ja työkalut tulisi valita aina kulloisenkin tavoitteen ja kohderyhmän mukaisesti. Havaintojen perusteella ne työpajat, jotka sisälsivät monipuolisesti menetelmiä, rohkaisivatkin erilaisia nuoria osallistumaan yhdessä tekemiseen.

Toteutimme alkukeväästä 2020 Kouvolan Valkealan yläkoulussa lähialueen suunnitteluun liittyvän kokemuskarttatyöpajan. Työpaja sisälsi muun muassa valokuvaamista, mittasuhteen ja tilan hahmottamista, kirjoittamista, askartelua sekä eläytymistä roolihahmon avulla. Työpaja tuotti poikkeuksellisen monipuolista ja arvokasta tietoa nuorten lähiympäristöstä ja paikkasuhteesta.

Vinkki 2: Riittävästi aikaa kohtaamiseen

Keskeinen huomio, joka liittyy kaikkiin työpajoihin, on riittävä aika. Työpajat, jotka sisälsivät ennakkotehtäviä tai alustuksia ennen itse projektipäivää, tuottivat selvästi parempia tuloksia, kuin ne kokeilut, joissa aikaa ei vastaavasti ole ollut käytössä.

Lisäksi kokemusten perusteella on tärkeää, että lasten ja nuorten tapahtumiin varataan tarpeeksi väljä ohjelma, jolloin tehtävänantoon, ohjeiden selkeyttämiseen sekä yleiseen keskusteluun on riittävästi aikaa. Selkeiden ohjeiden lisäksi nuorten kohtaamiselle on varattava aikaa ja tilaa. Usein luottamus nuorten kanssa syntyy juuri epäformaaleissa tilanteissa, kun nuoret kokevat tulleensa kohdatuiksi.

Vinkki 3: Välitunteja ja breikkejä

Välitunnit, tauot ja pienemmät breikit ovat aivan välttämättömiä työpajojen ja vuorovaikutustapahtumien toimivuudelle. Mitä enemmän taukoja, sitä parempi. Tauot parantavat nuorten keskittymiskykyä, mutta ne luovat samalla mukavan ilmapiirin ja tuovat rentoutta tekemiseen. Tauot saattavat innostuneelta ohjaajalta vahingossa unohtua.

TEKSTI JA KUVAT: JAAKKO TUOMINEN projektipäällikkö, Kaikkien kaupunki! -hanke Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura

Nuoret pohtivat Jyväskylässä, miten kaupungin liikuntapaikkoja tulisi kehittää.

Nyt on aika ilmoittaa aktiivisimmat kaupunginosat ja kotiseutuyhdistykset sekä upeimmat kotiseututeokset mukaan kilpailuihin. Jo kilpailuun osallistuminen uutisoidaan Kotiseutuliitossa. Voitot tuovat paljon huomiota ja lisäävät osaltaan asukkaiden ylpeyttä kotiseudustaan.

Vuoden kaupunginosa

Vuoden kaupunginosa -palkinnolla Suomen Kotiseutuliitto korostaa kaupunginosien paikallistoimijoiden aktiivisuuden merkitystä alueen viihtyvyyden ja turvallisuuden rakentamisessa.

Kisan pääkriteeri vuonna 2021 on uudenlaiset kumppanuudet ja yhteistyön muodot. Millaista yhteistyötä alueella on? Onko alueella aktiivinen kaupunginosaseura tai muu asukkaita kokoava liike? Kerro vapaaehtoisten, kaupungin ja yritysten välisistä verkostoista ja verkostojen saavutuksista.

Vuoden kaupunginosa on urbaani osa kaupunkia ja siellä on hyvä asua. Ihmiset, yhdistykset ja muut toimijat ovat aktiivisia. Toiminta on monipuolista, uudistuvaa ja kaikille avointa.

Ehdotukset jätetään verkkolomakkeella maaliskuun loppuun mennessä: bit.ly/2021-kaupunginosa.

Kaupunginosatoimintaa Oulun Tuirassa, joka valittiin Vuoden kaupunginosaksi 2019. Kuva: Katja Koivukoski.

Vuoden kotiseututeos

Vuoden kotiseututeoksen palkitsemisella kannustetaan kotiseutukirjojen tekijöitä ja tuodaan näkyvyyttä kotiseutukirjallisuudelle.

Vuoden kotiseututeos -kilpailu järjestetään jälleen vuonna 2021.

Palkintoraati valitsee Vuoden kotiseututeos -finalistit vertailemalla ehdolla olevien teosten sisältöä ja erityisesti tehtyjen valintojen loogisuutta ja tekstin toimitusta sekä kirjan ulkoasua, kuvia, taittoa ja viimeistelyä. Valintaan vaikuttaa myös tarjotun tiedon yleistettävyys sekä se, onko teoksessa vertailutietoa ja materiaalia, jolla sisältö sijoitetaan laajempiin kokonaisuuksiin.

Ilmoittautuminen kilpailuun on avattu ja jatkuu maaliskuun loppuun saakka. Linkki ilmoittautumislomakkeeseen: bit.ly/Vuodenkotiseututeos

Vuoden kotiseutuyhdistys

Vuoden kotiseutuyhdistys -palkinto antaa tunnustusta aktiiviselle yhdistykselle, joka edistää ja kehittää kotiseututyötä.

Vuoden kotiseutuyhdistyksen toiminta on yhteisöllistä ja nousee tavanomaisen toiminnan yläpuolelle. Valinta on tunnustus hyvästä, innovatiivisesta kotiseututyöstä. Edukseen voi erottua menestyneillä hankkeilla, jäsenmäärän kasvulla, talkootyön määrällä tai vaikka uusilla toimintamuodoilla.

Valinta tehdään vuosikertomusten perusteella. Lähettäkää yhdistyksenne vuosikertomus sähköpostitse tai kirjeitse liiton toimistoon huhtikuun loppuun mennessä, niin olette mukana mittelössä. Kirjoittakaa saatekirjeeseen 3–5 lauseen perustelut, miksi juuri teidän yhdistyksenne tulisi palkita.

Kilpailuun voi osallistua myös vuosikertomuksen luonnoksella, jos kevätkokous siirtyy tai on vielä pitämättä.