Uusia aukkoja laatikkoon

Miten voimme lisätä moninaisuutta vapaaehtoistoiminnassa? Mitä inkluusio tarkoittaa? Näitä ja muuta kotoutumiseen liittyvää on pohdittu ja työstetty Kaikilla on oikeus kotiseutuun -hankkeen aikana espoolaisissa kaupunginosayhdistyksissä.

Suomalaisen yhteiskunnan moninaisuus näkyy ja kuuluu katukuvassa. Vuoden 2019 lopussa Suomessa asui yli 400 000 muun kuin suomen-, ruotsin- tai saamenkielistä henkilöä. Vieraskielisten osuus koko maan väestöstä on kasvanut parissa vuosikymmenessä alle kahdesta prosentista noin 7,5 prosenttiin.

Kun väestö monimuotoistuu, myös ympäröivä yhteiskunta muuttuu. Tätä kutsutaan kaksisuuntaiseksi kotoutumiseksi. On luonnollista ja luontevaa, että myös yhdistystoiminta muovautuu yhteiskunnan muutosten mukana.

Mitä inkluusio on?

Moninaisuus vapaaehtoistoiminnassakin lisääntyy, kun erilaiset ihmiset pääsevät mukaan ja osallisiksi yhteiskuntaan, yhdistyksiin ja kansalaistoimintaan. Puhutaan inkluusiosta.

Joku kuvaa inkluusiota käyttäen esimerkkinä lasten palikkalaatikkoa: osa palikoista mahtuu tietyn muotoisten reikien läpi sisään laatikkoon. Mutta osa erimuotoisista jää ulkopuolelle, vaikka kaikki olemassa olevat reiät olisivatkin auki. Vasta kun laatikkoon sahataan uudenlaisia aukkoja, uudenlaiset palikat mahtuvat sisälle.

Moninaisuutta yhdistystoimintaan

Yhteiskunnallisessa ja sosiaalisessa mielessä inkluusiolla tarkoitetaan mukaan pääsemistä ja kuulumista, jäsenyyttä ja osallistumista yhdenvertaisesti ja

Yleisö ja esiintyjät valmistautumassa yhteiseen tanssiin Olari-tempauksessa syyskuussa. Kuva: Marika Punamäki.

tasa-arvoisesti – siis kaiken muotoisten palojen mukaan ottamista.

Yhdistysten arjessa uusien aukkojen luominen tarkoittaa sitä, että toimintatavoissa ja toiminnan sisällöissä huomioidaan erilaisuutta, vaikkapa kielellistä tai kulttuurista moninaisuutta: Olemmeko valmiita muokkaamaan tapojamme uusien toimijoiden mukaan tulon helpottamiseksi? Olemmeko valmiita sahaamaan laatikkoomme uuden muotoisia aukkoja? Löytyykö organisaatiostamme henkilöitä, jotka voivat toimia uusien ihmisten tukena?

Inklusiivista toimintaa

Kotiseutuliiton Kaikilla on oikeus kotiseutuun -hankkeessa yhtenä juonteena on ollut herätellä yhdistyksiä pohtimaan, miten ne voisivat muuttaa toimintatapojaan inklusiivisempaan suuntaan.

Yksi toimiva tapa on käyttää viestinnässä useampia kieliä. Hyvä esimerkki tästä on espoolainen Suurpelto-seura, joka viestii toiminnastaan säännönmukaisesti suomeksi ja englanniksi monissa kanavissa. Seuran tapahtumiin osallistuukin paljon vieraskielisiä, joita on yli neljännes alueen asukkaista.

Muita hyviä inklusiivisia käytäntöjä on esimerkiksi esittää henkilökohtaisia kutsuja tulla mukaan, osoittaa uusille ihmisille oma tukihenkilö yhdistyksessä ja varmistaa että kaikki ovat onnistuneet nappaamaan keskustelusta punaisen langan: tietävät mistä puhutaan ja mitä aotaan tehdä.

Kulttuurista ja sosiaalista kestävyyttä

Kestävän kehityksen kulttuurinen ja sosiaalinen näkökulma korostaa paitsi hyvinvoinnin edellytysten siirtymistä sukupolvelta toiselle, myös ih

Kaikilla on oikeus kotiseutuun -hankkeeseen liittyen pidettiin yhdistystoimijoille Monikulttuurisuutta vapaaehtoistoimintaan -koulutus talvella 2019–2020 Omnian Tapiolan toimipisteessä. Kuvassa oikealla koulutuksen vetäjä Heidi Leino ja espoolaisia yhdistysaktiiveja tammikuussa. Kuva: Marika Punamäki.

misten oikeudenmukaista kohtelua ja kulttuurisen moninaisuuden huomioimista. Kulttuurien välinen vuoropuhelu sekä kulttuuriperinnön ja paikallisen kulttuurin vaaliminen onnistuu, kun kaikenlaiset ihmiset pääsevät mukaan yhteisön toimintaan.

Kulttuurisesti moninainen, inklusiivinen kotiseututyö onkin juuri sitä toimintaa, jolla edistetään kulttuurista ja sosiaalista kestävyyttä paikallisesti – koska kaikilla on oikeus kotiseutuun.

MARIKA PUNAMÄKI

Verkko-opas moninaiseen kotiseututyöhön

Lue lisää aiheesta hankkeessa syntyneestä kulttuurisesti moninaisen kotiseututyön verkko-oppaasta:

www.kotiseutuliitto.fi/tietopankki/kulttuurisesti-moninainen-kotiseututyo

Kaikilla on oikeus kotiseutuun

• Kaikilla on oikeus kotiseutuun on asukaslähtöisen kotoutumisen hanke, joka pyrkii aikaansaamaan kohtaamisia ja vuorovaikutusta kaupunginosayhdistysten aktiivien ja uusien suomalaisten kesken. • Edistämme kulttuurista moninaisuutta ja yhdenvertaisuutta kotiseututyössä, vahvistamme osallisuutta ja aktiivisen kansalaisuutta sekä etsimme uusia toimintamuotoja kotiseututyöhän. • Parivuotinen hanke jatkuu koronakevään muutosten siivittämänä loppuvuoteen 2020. Hanketta koordinoi Suomen Kotiseutuliitto kumppaneinaan Espoon Kaupunginosayhdistysten Liitto EKYL, Espoon kaupunki ja Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia. • Hankkeen rahoittavat Opetushallitus ja Suomen Kotiseutuliitto.

Kotiseudulle-apurahat jaetaan luovaan ja kehittävään kotiseututyöhön

Haku avautuu elokuun 2020 alussa

Suomen Kotiseutuliiton toteuttaman Kotiseudulle-keräyksen apurahojen haku avataan elokuussa.

Kotiseudulle-apuraha on tarkoitettu uutta luovaan ja toimintaa kehittävään kotiseututyöhön. Hanke voi olla paikallinen tai alueellinen. Apurahat ovat suuruudeltaan 500–3000 euroa. Vuonna 2020 jaetaan noin 15 000 euron edestä apurahoja.

Apurahoja myönnetään

uudenlaisen kotiseututyön toimintamallien kehittämiseen ja levittämiseen kestävää kehitystä edistävään kotiseututyöhön ja siihen liittyvien toimintamallien kehittämiseen ja levittämiseen asukkaiden tasavertaisuutta ja kulttuurista moninaisuutta huomioivaan kotiseututyöhön ja siihen liittyvien toimintamallien kehittämiseen ja levittämiseen alueellisiin koulutus- tai kehittämistapahtumiin tai viestintäkampanjoihin edellä mainituista teemoista

Etusijalla ovat toimintamallit, joita muutkin yhdistykset voivat ottaa käyttöön. Avustettavien kohteiden valinnassa painotetaan hankkeita, jotka vaikuttavat kotiseututyöhön myönteisesti myös muualla kuin pelkästään hakijayhteisössään.

Kotiseutuliiton hallitus päättää apurahojen saajista lokakuun lopulla. Päätökset julkistetaan marraskuussa, jonka jälkeen rahoitus on hakijan käytettävissä. Käyttöaikaa on seuraavan kalenterivuoden loppuun saakka.

Ei jokavuotiseen toimintaan

Apurahaa ei myönnetä hakijayhteisön perustoimintaan tai vuotuisiin tapahtumiin. Apurahaa voidaan myöntää suuremman hankkeen osarahoitukseksi.

Apuraha voi kattaa vain todellisia kuluja, joista syntyy tosite. Hyväksyttyjä kuluja ovat muun muassa materiaalikulut, palkkiot, palkat ja ostopalvelut.

Hakijan tulee olla rekisteröity yhteisö, jolla on takanaan vähintään yksi raportoitu toimintavuosi toimintakertomuksineen ja tilinpäätöksineen.

Kotiseutuliitto tiedotti tämän vuoden helmikuussa, että Kotiseudulle-keräyksen tuotto jaetaan nopeutetusti apurahoina.

Keräyksen alkuperäisenä tavoitteena oli perustaa säätiö, jonka tehtäväksi määriteltiin paikallisen kotiseututyön ja kotiseutututkimuksen tukeminen. Keräys on tuottanut noin 30 000 euroa.

Kotiseudulle-keräys jatkuu edelleen. Lisätietoja keräyksestä on sivulla www.kotiseudulle.fi.

Hakuohjeet: www.kotiseutuliitto.fi/toiminta/kotiseudulle/kotiseudulle-apurahojen-hakuohjeet