Perinnekasvit palaavat kyliin ja asuttavat kaupunkeja

Niittokoulutusta Paimion perinnemaisematapahtumassa.

Kauniit, avoimet, monilajiset niityt ovat alkaneet kiinnostaa ihmisiä. Kaupunkipuistoihin perustetaan kukkivia niittyjä eri puolilla Eurooppaa ja Suomea. Perusteena on estää pölyttäjien vähenemistä. Niittymäiset istutukset ovat olleet muotia myös perennaryhmissä usean vuoden ajan.

Perinnemaisemat tarjosivat ennen monenlaisia elinympäristöjä lukuisille kasvi- ja eläinlajeille. Perinteisiä niittyjä ja ketoja syntyi niiton ja laidunnuksen avulla. Nyt nämä ympäristöt ovat vähen-

Maatiaishärkäpapua Seurasaaren perinnekasvimaalla. tyneet. Perinnekasvien lisääminen tontille nostaa nykyisin jopa uusissa asemakaavoissa tonttien ympäristöarvoa. Malli on monien kaupunkien käyttämä viherkerroin, joka huomioi ilmastovaikutusten lisäksi myös pihan monimuotoisuutta.

Vaali kylien ja kaupunginosien omia kasvikantoja

Eri paikkakunnilla esiintyy toisinaan arvokkaita, paikallisia kasvikantoja, joita on kasvatettu naapurustoissa.

Suomesta on löydetty monia kauniita, kestäviä ja maukkaita pihakasveja, jotka ovat kehittyneet aikojen saatossa. Näitä ovat esimerkiksi tutummat Kuokkalan punaluumu ja Juhannusmorsian-ruusu.

Osa löydetyistä kasvikannoista on syntynyt mutaatioina ja niiden perimä on sopeutunut paikkakunnan kasvuoloihin ja ilmastoon, ja voi olla arvokas ominaisuus tulevaisuudessa.

Eri paikalliskantoja on otettu myös jalostukseen ja taimikasvatukseen sellaisenaan. Lisäksi vaihtelevasta perimästä on hyötyä, kun halutaan lisätä kasvien talvenkestävyyttä tai kestävyyttä kasvitauteja vastaan. Myös ainutlaatuisia aromeja halutaan säilyttää yleisten lajikkeiden rinnalla.

Viime vuosina tutkijat ovat etsintäkuuluttaneet vanhoja kasvikantoja: hedelmäpuita, raparpereja ja pihakukkia. Jos tiedät jonkun vanhan paikkakunnan kasvikannan, voit vaalia sitä ja selvittää alkupe-

rää. On edelleen kasviryhmiä, joita halutaan löytää Suomesta. Suomessa kartoitusta tekee Luonnonvarakeskus.

Miten oman pihapiirin kasvilajistoa voisi rikastaa perinnekasveilla?

Pihalla voi esiintyä ennestään jo säilyneitä maatiaiskasveja. Jotta nämä säilyisivät, kasvupaikasta kannattaa pitää huolta esimerkiksi kitkemällä ja merkitsemällä kasvupaikka. Lisäksi näistä voi kerätä siemeniä ja jakaa taimia.

Jos pihaan kaipaa täydennystä, voi etsiä vanhoja maatiaiskasveja siemenluetteloista, taimivaihtopäivistä tai kyselemällä naapurustosta. Hyviä perinnekasvikirjoja löytyy kirjastosta.

Kukkapenkin lajistoa kannattaa täydentää keto- ja niittyalueilla, jotka tuovat pihaan monimuotoisuutta eli aikuisten hyönteisten mesikasveja, toukkien ravintokasveja ja lajien talvehtimispaikkoja.

Viikate on ketterä

Pieneksi niityksi voi riittää jopa vain muutaman neliön ala. Niittylaikulle voi kylvää siemeniä ja poistaa kilpailevia ruohovartisia kasveja niittämällä. Maanpintaa voi rikkoa siementen kylvöä varten. Niittyoppaita löytyy netistä.

Niitty leikataan yleensä kerran kesässä. Elo-

Auringontähti on maatiaisperenna.

syyskuun vaihde on tavallinen ajankohta. Silloin niittykukat ovat varistamassa valmistuneita siemeniä ja maaperän siemenpankki karttuu.

Niittotähde haravoidaan pois, jotta niitty ei muutu liian ravinteikkaaksi ja reheväksi monilajisille niittykukille. Ilman niittoa esimerkiksi vuohenputki ja vatukka voivat runsastua.

Paras niittotulos tulee viikatteella, joka leikkaa korret siististi, eikä silppua niitä maahan, kuten siimaleikkuri. Viikatteen käyttöä voi myös suositella hienona vanhanajan taitona. Viikatteen käyttö on hiljaista – ehtii huomata siilit, sammakot ja linnunpoikaset verrattuna siimaleikkurilla työskentelyyn.

Maatiainen vaalii maatiaiskasveja, -rotuja ja perinnemaisemia

Maatiaisen jäsenet ylläpitoviljelevät maatiaiskasvien siemeniä ja niitä on saatavilla siemenvälityksestä. Yhdistys järjestää myös taimipäiviä, maatiaiskasveihin ja -eläimiin liittyviä kursseja ja tapahtumia.

Joka vuosi valitaan Vuoden Maatiaiset: Vuoden 2020 maatiaiskasvi on väinönputki, maatiaiseläin pohjanpystykorva ja vuoden perinnemaisema Iitin kirkonkylä. Tervetuloa tutustumaan Maatiaiseen! www.maatiainen.fi

TEKSTI JA KUVAT: KIRSI MÄKINEN jäsen, Maatiainen ry.