Perinnekasvit palaavat kyliin ja asuttavat kaupunkeja Niittokoulutusta Paimion perinnemaisematapahtumassa.
K
auniit, avoimet, monilajiset niityt ovat alkaneet kiinnostaa ihmisiä. Kaupunkipuistoihin perustetaan kukkivia niittyjä eri puolilla Eurooppaa ja Suomea. Perusteena on estää pölyttäjien vähenemistä. Niittymäiset istutukset ovat olleet muotia myös perennaryhmissä usean vuoden ajan. Perinnemaisemat tarjosivat ennen monenlaisia elinympäristöjä lukuisille kasvi- ja eläinlajeille. Perinteisiä niittyjä ja ketoja syntyi niiton ja laidunnuksen avulla. Nyt nämä ympäristöt ovat vähen-
Maatiaishärkäpapua Seurasaaren perinnekasvimaalla.
6
Kotiseutuposti 4/ 2020
tyneet. Perinnekasvien lisääminen tontille nostaa nykyisin jopa uusissa asemakaavoissa tonttien ympäristöarvoa. Malli on monien kaupunkien käyttämä viherkerroin, joka huomioi ilmastovaikutusten lisäksi myös pihan monimuotoisuutta.
Vaali kylien ja kaupunginosien omia kasvikantoja Eri paikkakunnilla esiintyy toisinaan arvokkaita, paikallisia kasvikantoja, joita on kasvatettu naapurustoissa. Suomesta on löydetty monia kauniita, kestäviä ja maukkaita pihakasveja, jotka ovat kehittyneet aikojen saatossa. Näitä ovat esimerkiksi tutummat Kuokkalan punaluumu ja Juhannusmorsian-ruusu. Osa löydetyistä kasvikannoista on syntynyt mutaatioina ja niiden perimä on sopeutunut paikkakunnan kasvuoloihin ja ilmastoon, ja voi olla arvokas ominaisuus tulevaisuudessa. Eri paikalliskantoja on otettu myös jalostukseen ja taimikasvatukseen sellaisenaan. Lisäksi vaihtelevasta perimästä on hyötyä, kun halutaan lisätä kasvien talvenkestävyyttä tai kestävyyttä kasvitauteja vastaan. Myös ainutlaatuisia aromeja halutaan säilyttää yleisten lajikkeiden rinnalla. Viime vuosina tutkijat ovat etsintäkuuluttaneet vanhoja kasvikantoja: hedelmäpuita, raparpereja ja pihakukkia. Jos tiedät jonkun vanhan paikkakunnan kasvikannan, voit vaalia sitä ja selvittää alkupe-
