Kronikka
Kronikka 2/2020 Kronikka 2/2020 Kronikka 2/2020 Kronikka 2/2020 Julkaisija Kronos ry Helsingin yliopiston historian opiskelijoiden ainejärjestö
Paino Tikkurilan Paino Oy Kansi Henni Smolander
Päätoimitus Riikka Korteniemi riikka.korteniemi@helsinki.fi Viivi Päiväsaari viivi.paivasaari@helsinki.fi Henni Smolander henni.smolander@helsinki.fi
Toimitus Sofia Aalto, Timo Erävuori, Aapo Grönroos, Eveliina Halkomäki, Tuukka Korhonen, Minna Kouvalainen, Saku Laukka, Markus Myllyniemi, Antti Nieminen, Visa Ollikainen, Pihla Pekonen, Valtteri Skog, Martin Varama
Taitto Viivi Päiväsaari
Yhteystiedot kronikkahelsinki@gmail.com Instagram: @kronikka Facebook: Kronikka Kronikka saa HYY:n järjestölehtitukea vuonna 2020
2
2/2020
4 pääkirjoitus 6 puheenjohtajiston palsta 8 tutorterveisiä 10 Kronoksen historiaa 16 kesätöissä 20 kävelyhaaste
SISÄLTÖ SISÄLTÖ SISÄLTÖ
22 Parasite 24 quiz 27 kronos ja antiikki 28 bulkkioluet 30 exchange experience 33 leijonat & lampaat 34 kansa taisteli 36 fuksikaste 38 parasta just nyt 3
Kronikka
4
2/2020
Hei, oikein mukavaa alkanutta syksyä ja tervetuloa taas uuden Kronikan pariin!
Älä siis huoli, sillä olemme kuitenkin kaikki samassa veneessä tämän syksyn uusien haasteiden edessä. Osaako Edessä uusi syksy, uusi minä, uusi kurs- opettaja käyttää Zoomia vai meneekö koko tunti breakout roomsien kanssa sikirjo ja kekäleen lailla kytevä stressi renkkaamiseen, menetätkö kasvosi takaraivossa. Marjisesseet kasautuvat unohtaessasi mutettaa mikkisi käyentistäkin nopeammin Word-onlinen dessäsi vessassa videoluennon aikana? keskeneräisten dokumenttien sekaan Herpaantuuko keskittymisesi kotonasi ja kirjastosta lainatut kirjat suorastaan lymyäviin virikkeisiin vai pystytkö keshomehtuvat sängyn alla koskemattokittymään pitkäveteisiin luentosaarnoimina. Lehdet vaihtavat väriä ja lopulta hin, joiden tiedät tulevan myös jälkikälakastuvat, mutta tyydymme katselemaan luonnonilmiöitä ikkunan lävitse, teen Moodleen katsottaviksi? Opiskelu kun kalenterit täyttyvät etäpalavereista, ei koskaan ole ollut näin vaivatonta - voithan käytännössä suorittaa tutkinwebinaareista ja verkkotenteistä. tosi edes nousematta sängystäsi - mutta samaan aikaan se tuntuu kaksinverroin Olo tämän pyörityksen keskellä on kertakaikkisen dystooppinen. Olet koko aiempaa raskaammalta, tai ainakin skolioosiriski kasvaa potenssissa päivitpäivän tuijotuskilpailussa eri kokoistäin. ten ruutujen kanssa, mutta tiedät, ettei sinulla ole mahdollisuuttakaan voittaa, Tällä kertaa Kronikan sivujen väliin vaan joudut nöyrtymään ja sulkemaan läppärin kannen kun silmäsi jo verestä- mahtuu Kronoksen historiaa, tuutorien terveisiä ja fuksien kuulumisia sekä vät kuin viimeistä päivää etkä ole enää monenmoista viihdykettä etäluentojen varma, onko näytöllä kulkeva teksti välipalaksi. Voit mm. selvittää oman oikeasti vinossa vai oletko vain itse historiallisen toteemieläimesi ja kasvanut kieroon. Siinä sivussa pitäisi vielä huolehtia riittävästä liikunnasta ja kerromepa myös erittäin tieteellisin terveydentilasta myös henkisellä tasolla, menetelmin toteutetun kaljatestin mutta poistuessasi pitkästä aikaa kotoa- tuloksen, jottet joutuisi menemään Zoom-luennoille kuivin suin. si tunnut jo unohtaneen kaikki sosiaalisen kanssakäymisen puhumattomat säännöt - kunnes muistat, että käynnis- Tsemppiä! sä on edelleen se jokin tautiepidemia, Viivi, Henni ja Riikka jonka vuoksi ihmiset muutenkin välttelevät toisiaan. Onneksi voimme Kronikan muodossa tarjota opiskelijapoloille ainakin hengenruokaa.
5
Kronikka
PUHEENJOHTAJISTON PALSTA Hei ja hyvää uutta (luku)vuotta! Syksy on taas täällä ja sen myötä on aika heittää hyvästit rantabaarin mojitoille ja toivottaa tervetulleeksi opiskelija-arki.
hyvin, ei se silti korvaa täysin sitä yhteisöllisyyttä, minkä kanssakäyminen kampuksella kavereiden kanssa tuo. Hymy olikin herkässä, kun pääsin näkemään rakkaat tummansiniset haalarit ensimmäistä kertaa moneen kuukauteen Kleion seppelöinnin yhteydessä ja vielä muutamaa päivää myöhemmin syksyn ensimmäisellä piknikillä. Uusien opiskelutovereiden näkeminen toi tuntua siitä, että elämä jatkuu. Uudet fuksit saapuvat, uusi lukuvuosi alkaa ja uusi päivä koittaa aina, vaikka illalla tuntuisikin, ettei mistään mitään tule. Yhteisönä seisomme silti vahvana, vaikka pandemia horjuttaakin normaalia yhteiskuntajärjestystä.
Suurimmalla osalla alkaa uusi lukuvuosi syyskuun alussa, vaikka allekirjoittanut ottikin pienen varaslähdön kasvatustieteiden luennoilla jo viikkoa aiemmin. Kesä on varmasti ollut monelle poikkeuksellista aikaa. Festarit ja lomamatkat ovat jääneet välistä ja ilmassa on ollut jatkuvaa odotuksen tuntua. Millaisia rajoituksia on ensi viikolla? Entä sitä seuraavalla? Itselläni muisto kesästä on ainakin tietyllä tavalla puuroinen. Jos joku kysyisi minulta, milloin olin missäkin, en varmasti osaisi antaa kovinkaan tarkkaa vastausta. Tietynlaiset kiintopisteet puuttuivat, kun arki oli enemmän tai vähemmän pelkkää töidentekoa vailla mitään spesiaalia. Moni varmasti pystyy samaistumaan tähän. Kesä kuitenkin tarjosi myös tietynlaista rauhoittumista, kun tiesi, ettei mitään sen isompia suunnitelmia tarvitse tehdäkään, sillä kaikki kuitenkin peruuntuisi. Tietynlaista hopeareunaa pilvistä siis löytyy, kun vain jaksaa sitä etsiä. En silti voi kieltää, etteikö minunkin olisi ollut ikävä jo nähdä ystäviä yliopistolta. Vaikka etäluennointi käy minulle töiden puolesta paremmin kuin
Niille, jotka huomasivat nyt, että palstani muistuttaa hieman Kansallisarkistolla pitämääni puhetta, voin kertoa, ettei se missään nimessä johdu laiskuudesta tai siitä, että kirjoittaisin tätä päätoimittajan muistutuksesta viimeisenä mahdollisena iltana. Myönnän, johtuu se ehkä myös hieman siitä, mutta ennen kaikkea haluan puhua tästä yhteisöllisyydestämme siksi, että se tarjoaa meille kaikille jotain näinä haastavina aikoina. Muistakaa, että huominen on lähes aina parempi. Martin Varama Kronos ry:n puheenjohtaja
6
2/2020
Kuva: Elena Eriksson
7
Kronikka
Topelian pihan täyttävät lakastuvat lehdet, ja puistot täyttyvät haalarikansan väriloistosta. Tämä voi vain tarkoittaa, että syksy on viimein koittanut, ja opiskelijat ovat aloittaneet muuttomatkansa kesän laitumilta yliopiston arkiseen aherrukseen. Yksi syksyn varma merkki ovat myös laitokselle saapuneet uudet opiskelijat, joita meillä tutoreilla on ilo opastaa yliopiston ihmeellisessä maailmassa.
Tässä kohtaa olisi helppo vaipua epätoivoon, mutta vaihtoehtoja kuitenkin on. Kronoslaiset herättivät viime keväänä Discord-serverimme uudelleen henkiin, ja vietimme siellä usean illan ja yön yhdessä olutlasin sekä elokuvan äärellä. Humanistien kattojärjestö Humanisticum järjestää myös netin välityksellä tomaatti-iltoja, jossa pätevät ohjaajat auttavat osallistujia opiskelemaan pomodoro-tekniikan ja yhteisöllisyyden voimalla.
Fuksivuosi on aina uudelle opiskelijalle erityinen kokemus, joka jää mieleen koko loppuelämän ajaksi. Tämä vuosi on vielä aikaisempaakin ainutkertaisempi, kun korona kääntää koko opiskelukokemuksen päälaelleen. Luennot ovat pääasiassa etänä, ja opiskelijoille niin tärkeät ryhmäytymisriitit ja -juhlat jäävät väliin tartuntavaaran takia. Kevään tapaan jokaisen tapahtuman perässä ei kuitenkaan lue peruttu, ja olemme saaneet tavata toisiamme edes muutaman kerran kasvotusten koronarajoitukset huomioiden.
Me tutorit olemme myös aina teidän fuksien – ja miksei vanhempienkin opiskelijoiden – tukena, jos koette olonne yksinäiseksi tai kaipaatte keskustelukumppania. Emme ole välttämättä ammattiauttajia, mutta usean vuoden yliopisto-opintojen kokemuksella osaamme ainakin ohjata teidät oikeaan suuntaan ja kertoa, mistä apu löytyy. Vielä lopuksi haluan toivottaa jokaiselle kronoslaiselle ihanaa ja työntäyteistä syksyä. Näillä näkymin minä ja eräs toinen ikuisuusopiskelija saatamme koronan innoittamana valmistua humanististen tieteiden kandidaateiksi. Toivon myös, että ihan jokainen meistä muistaa koronankin keskellä, että Kronos on nyt (turvavälein) ja aina rakkaus.
Syksyn iltojen pimetessä on kuitenkin helppo jäädä yksin. Opinnot ovat tähän mennessä olleet meistä monelle yhteisöllinen kokemus, jossa vaikeat kotitehtävät ja historian suuret probleemat on ratkottu yhdessä opiskelijoiden kahvihuoneessa. Koronan takia Topsun kahvihuone on kuitenkin vaihtunut opiskelijan yksiöön, ja iloisen puheensorinan tilalla on mykistävä hiljaisuus.
Markus Myllyniemi Linkki Kronoksen Discord-serverille: https://discord.gg/Edb75MU
8
2/2020
Kuva: Elena Eriksson
Kuva: Minna Kouvalainen
9
Kronikka
10
2/2020
Arvoisa ainejärjestömme Kronos täyttää tänä vuonna kunnioitettavat 75 vuotta. Tämä herätti allekirjoittaneessa ajatuksen kirjoittaa ainejärjestömme historian ensimmäiset 60 vuotta Kronikankin sivuille tiivistettynä sen toiveen pohjalta, että myös nykyiset opiskelijamme pystyisivät helpommin ja lukijaystävällisemmin tutustumaan vaiherikkaaseen historiaamme. Niin tämän ensimmäisen osan kuin muidenkin osien pääasiallisena lähteenä on käytetty Teemu Ojanteen teosta Historian tekijöitä – Kronos ry 60 vuotta. Kyseinen teos on muuten saatavilla kokonaisena muun muassa opiskelijahuoneeltamme, mikäli sen kokonaan lukeminen kiinnostaa (artikkelin kirjoittaja suosittelee tutustumaan).
Voisikin sanoa, että tiedekuntajärjestöt alkoivat 1940-luvulla syntä juurikin siitä syystä, että ennen osakuntien tehtävänä ollut valmistaminen elämään ja ns. kansalaiskasvatus ei enää riittänyt tyydyttämään kasvaneita yhteiskunnallisia vaatimuksia. Tiedekuntajärjestöjen tehtäväksi muodostuikin lähestyminen opintoihin ammatillisesta suunnasta. Kronos oli yksi ensimmäisistä ja sitä myöten eräs vanhimmista järjestöistä, joka aloitti toimintansa. Pelkona kuitenkin oli, että uudet järjestöt rajoittuisivat vain yhteen tieteenalaan eivätkä jatkaisi osakuntien hyväksi todetulla kansalaiskasvatuslinjalla. Historian opiskelua 40-luvun lopusta 50-luvun alkuun Historiaa saattoi siis päästä lukemaan kuka tahansa vielä 50-luvulla. Sisäänpääsy oli suhteellisen yksinkertaista; mukana oli oltava vain neljä asiakirjaa, joista tärkein oli suoritettu ylioppilastutkinto. Jo tuolloin opiskelu oli ilmaista, mutta käytössä oli vuosittainen jäsenmaksu, jolla katettiin ylioppilaskunnan jäsenyys sekä terveydenhuoltomaksu. Perinteinen valmistumisaika oli neljästä viiteen vuotta (tämä kuulostaa nykypäivänä melkoiselta suorittamiselta). Vielä 40-luvulla tentit olivat yleisiä ja saattoivatpa professorit tentittää opiskelijoita jopa omassa kodissaan! Perinteiseen tutkintoon kuului yksi laudatur-oppimäärä ja kaksi cum laude-oppimäärä tai päinvastoin. Lisäksi opetukseen kuuluivat pakollinen latina sekä yksi vieras kieli. Gradu kirjoitettiin kokeena, jonka aihe pyydettiin professorilta. Vuodesta 1945 alkaen saattoi ottaa mukaan aineita myös valtiotieteellisestä, joskin rajoituksia oli monia. Opettajaksi pyrkivien tuli kaiken lisäksi myös kokea auskultoimisaika.
Vuodet 1945-1954 – Kronos ry syntyy Kronos Ry syntyi vuonna 1945 yliopistomaailmaan, joka paini samankaltaisten ongelmien kanssa kuin opiskelijat tänä päivänä. Opiskelijamäärät olivat kasvussa, organisaatioita uudistettiin (voisi verrata nykypäivän tutkintorakenneuudistukseen) sekä perinteitä muutettiin. 1940-luvulla alkoi yliopistolla näkyä resurssipula, joka oli osatekijänä pakottamaan sisään pääsevien opiskelijoiden määrän karsimiseen. Tämä menetelmä tunnetaan nimellä numerus clausus, rajoitettu määrä. Ennen tätä yliopistoon saattoi päästä kuka tahansa ylioppilastutkinnon suorittanut ainoastaan kirjautumalla sisään. Historiassa, joka tällöin toimi vielä historiallis-kielitieteellisellä osastolla, numerus clausus-tekniikka otettiin kuitenkin käyttöön vasta vuosien 1966-67 aikana. Tästä johtunut opiskelijoiden ja sitä myöten valmistuneiden määrä johti siihen, että työllistyviä syntyi vähemmän.
11
Kronikka
Suuret kysymykset ja Kronos perustetaan Alkuvuosina ylioppilaat painivat usein samojen ongelmien kanssa kuin opiskelijat nykyään. Ylimääräistä rahaa ei juuri ollut, joten laina oli usein paras ratkaisu, sillä ansiotöiden yhdistäminen opiskeluun yleistyi vasta 1940-luvun lopulla. Sota oli vaatinut resursseja, joten käytännössä kaikki oli melkoisen kiven alla. Asuntopula vaivasi opiskelijoita jo tuolloin eikä tähän ole oikeastaan tähänkään päivään asti löydetty kunnollista ratkaisua, vaan jo tuolloin suosittu ns. kimppakämppäasuminen on vielä nykyään suhteellisen suosittu tapa asua. Terveydenhuoltoa haluttiin myös kehittää ja pakolliseksi se tulikin 1947 eduskunnan säätämän lain pohjalta.
”Alkuvuosina ylioppilaat painivat usein samojen ongelmien kanssa kuin opiskelijat nykyään.” kysymyksissä sekä toimia opintoneuvojana. Nykyinen kalenterivuoden mittainen toimintakausi vahvistettiin 1954. Kronos oli aluksi kerhomainen, tapaamisia oli kerran kuuhun ja siellä usein kuunneltiin esitelmiä ja alustuksia yhdessä muiden historian opiskelijoiden kanssa. Järjestö toimikin opintojen ja tulevaisuuden suunnittelun tukiverkkona.
Ennen Kronosta oli historian opiskelijoita yhdistänyt Historiallinen yhdistys. Sen toiminta oli kuitenkin alkanut jo hiipua johtuen sen muuttumisesta enemmänkin maistereiden ja tohtoreiden yhdistykseksi. Koska ylioppilaat haluttiin myös mukaan toimintaan, päätettiin 2.11.1945 lähettää Jaakko Suolahti Eino Juutikkalan toimesta alustava hanke uuden kerhon perustamiseksi Historiallisen yhdistyksen kokoukseen. Kronos perustettiin tämän kokouksen alla yhdistyksen alaosastoksi nimellä Historian opiskelijoiden kerho. 30.11.1945
Ero Historiallisesta Yhdistyksestä Aluksi Kronos toimi Yhdistyksen osana ja jakoi muun muassa saman kirjanpidon ja samat säännöt, mutta vuonna 1948 Kronos otti lopullisen pesäeron Historialliseen yhdistykseen. Suhteet pysyivät edelleen hyvänä, mutta nyt Kronos vastasi itse itsestään omilla säännöillään.
Kronos sai nimenä syntynsä, kun se pikkujouluissa äänestettiin 18 ehdokkaan joukosta valituksi. Koska Kronoksen pohjana oli ylioppilaiden etu, niin ensimmäisiä pykäliä olikin, että kaikki graduoidut maisterit (valmistuneet) potkittaisiin pois järjestöstä (olihan heillä edelleen Historiallinen Yhdistys). Kronoksen tehtävä oli herättää keskustelua historiallisissa
Viralliseksi järjestöksi Kronos muuttui vuonna 1952, jolloin viralliset säännöt vahvistettiin. Näin ollen Kronos muuttui kerhosta yhdistykseksi. Toimintasuuntaus ei kuitenkaan juuri muuttunut, vaan Kronos oli vielä tällöin hyvin poliittisesti epäaktiivi, joskin muutamia poikkeuksiakin löytyi. Pääasiallisena tehtävänä säilyi-
12
2/2020
kin käsitellä opiskelua koskevia asioita. 1950-luku tunnetaan aikana, joka täyttyi kokouksista ja juhlista.
keskellä yliopistomaailma sekä Kronos halusivat viimeiseen asti pitää yllä akateemisia tradioita ja perinteitä, mutta viimeisiä viitteitä vain yliopistollisista tempauksista saatiin vuonna 1959.
Toiminta vakiintuu ja selkeytyy Alkuvuodet oli selvitty kunnialla läpi ja näin kyettiin luomaan perinteitä sekä jatkuvia toimintatapoja toiminnan vakauttamiseksi. Opiskelijarakenne muuttui, koska vielä 50-luvulla kaikki historian tai sitä läheisesti opiskelevat saattoivat olla toiminnassa mukana. Nykyisin jako on selkeä ja muun muassa kasvavien opiskelijamäärien johdosta ruotsinkielinen järjestömme Historicus perustettiin, sillä laajalti jo edennyt omien tieteenalojen sekä kieliryhmien järjestöjen perustaminen oli ollut nopeaa. Kronoksesta vakiintui opiskelijoiden keskinäinen järjestö, siinä missä osakunnat toimivat poliittisena paikkana vaikuttaa, mikä ei vielä tiedekuntajärjestöissä ollut mahdollista.
Kronoksen toimintaa ja sosiaalinen asemapaikka Kronos vakiintui 50-luvulla nuorten järjestönä, sillä järjestö oli perustettu juuri heille. Kronoksen toiminta keskittyikin ylioppilaselämään ja yhdessä olemisen vaalimiseksi. Ero Historialliseen Yhdistykseen kasvoi ja heidän välilleen vedettiin suurempia linjanvetoja, kärjistetysti voisi sanoa, että vanhat sinne ja nuoret meille. Kronoksen jäsenmäärän kasvaessa myös hallituksen kokoa nostettiin (alkuvuosina se oli ollut 4) ja muun muassa 1956 perustettiin taloudenhoitajan virka, tätä ennen sitä oli hoitanut varapuheenjohtaja. Jäsenrekisteriin Kronos vietiin 16.5.1958 ja tunnettiin siitä lähtien Kronos ry:nä. Jäsenmaksu oli ollut osana alusta asti, mutta tätä 100 markan maksua ei kovinkaan suuri osa maksanut, lähinnä aktiivit ja johtokunta. Näin ollen vielä nykyään olemassa oleva olematon jäsenmaksu vakiintui 1960-luvulla. Omia tiloja Kronoksella ei ollut, vaan vuokraa maksettiin toiminnasta muiden tiloissa. Tämä asia helpottui vasta vuonna 1972, kun Kronos siirsi toimintansa Heimolaan. Edelleen 60-luvulle tultaessa professorien saattoi nähdä pitävän tenttejä kotonaan!
Poliittisesti aktiiviset tai muuten vaikuttamaan halunneet yksilöt kuitenkin hyödynsivät tiedekuntajärjestöjä omissa suunnitelmissaan vahvasti. Politiikka alkoi näkyä vahvemmin yliopistomaailmassa ja 1960-luvulle tultaessa yliopistopolitiikka alkoikin olla jo fuusioitunut perinteiseen politiikkaan. Tiedekuntajärjestöjen valta-aseman nousu kulminoitui vuonna 1968, kun aktivoitunut järjestötoiminta ja tiedekuntapolitiikka oli sen vetäjien johdolla onnistunut ensimmäistä kertaa edustajistovaaleissa saamaan enemmistön suhteessa osakuntiin. Poliittinen muutos oli kytemässä ja jopa tapahtunut. Kuitenkaan suuret poliittiset kysymykset, joita Suomessa ja maailmalla oli, ei saavuttanut Kronosta juuri millään tavalla tai ainakaan niihin annetut linjanvedot pysyivät pimennossa eikä niitä tuotu esille. Kaiken muutoksen
Kuukausittain Kronos järjesti tapaamisillan, joiden kulku oli pysynyt pitkälti samana historian alusta. Ohjelmassa oli usein vapaamuotoisempaa keskustelua, mutta myös alustukset ja esitelmät olivat pitäneet paikkansa vakiokalustossa. Teetä tarjoiltiin paljon (alkoholi oli tuolloin melko harvinaista) sekä musiikkia
13
Kronikka
1960-luvulle tultaessa. Opintoneuvonta pysyi Kronoksen toiminnassa vahvasti läsnä. Knoppologi eli tenttikysymysten arkistoija oli linkkinä opiskelijoille. Opintoneuvonnan lisäksi järjestöjen katsottiin myös olevan vastuussa työllisyystiedottamisessa.
kuunneltiin virallisen osuuden jälkeen. Opettajakunnan aktiivinen osallistuminen Kronoksen toimintaan oli keskeistä ja aktiivista alkuvuosikymmenten aikana. Tapaamiset olivatkin oiva tapa luoda ja pitää yllä opettajakunnan ja opiskelijoiden välisiä arvo- valtasuhteita. Asenne kuitenkin alkoi muuttumaan suurten ikäluokkien astuessa 50–60-lukujen taitteessa akateemiseen maailmaan. Sinunkaupat oli järjestössä solmittu opiskelijoiden välillä jo vuonna 1946 ja tämä näkyi vapaana oleskeluna ylioppilaiden keskinäisissä suhteissa. Yhteistoimintaelimenä ja yhdessä olemisen järjestönä toimiminen oli Kronoksen tärkeimpiä tehtäviä. Myös suhteita Turkuun ja Jyväskylään pidettiin tärkeinä ja niitä vaalittiin aktiivisesti.
Katse kääntyy ulkomaille ja vahvistuu kotimaassa Ensimmäinen ulkomaanmatka oli tehty vuonna 1955 Tanskaan ja siitä oli lopullisesti alkanut kiinnostus kansainvälisyyttä kohtaan myös opiskelijoiden piirissä. 1956 Neuvostoliitto avautui ja Kronos olikin ensimmäisten halukkaiden joukossa suorittamaan matkan sinne. Lopulta matkaan päästiin keväällä -57. Matkan järjestelyssä mukana ollut into ja toteutustapa antoivat raamit tuleville matkoille ja ulkomaille mentiinkin vuoteen 1964 mennessä kaikkiaan kuusi kertaa. Matkustaminen oli kuitenkin kallista ja kansainvälinen opiskelijatoiminta oli yliopistossa vielä tuolloin hyvin alkeellisesta. Koska resursseja ja vaikutusmahdollisuuksia ei ollut, olivat muun muassa Kronoksen mahdollisuudet ulkomaiden suhteen hyvin rajalliset.
Fuksijuhla mainittiin ensimmäisen kerran syksyllä 1956 ja olikin osoitus akateemisen elämän kevyemmän ja vapaamman puolen saapumisesta Kronoksen toimintaan. Puurojuhla sai uuden nimensä vuonna 1959 ja alkoholin käyttö tapahtumissa alkoi hiljalleen lisääntymään
”Yhteistoimintaelimenä ja yhdessä olemisen järjestönä toimiminen oli Kronoksen tärkeimpiä tehtäviä.”
Suomen sisällä yhteistoiminta oli kuitenkin aktiivista. Turku oli ollut aina läheinen yhteistyökaupunki ja matkat sinne ja takaisin muodostuvaitkin pian lämpimäksi ja tiiviiksi perinteeksi. Onneksemme yhteistyötoiminta, joka oli perustunut yksilöiden aktiivisuuteen, oli saanut taakseen tarmokkaita toimijoita, jotka vaalivat perinteitä ja pyrkivät pitämään suhteita yllä erinäisin tavoin. Tämä yhteistyön alku näkyy vielä tänäkin päivänä Kronoksen ja Turun Kritiikin lämpiminä ja ystävällisinä suhteina.
14
2/2020
Työllisyys ja tulevaisuus Numerus clausus -menetelmä tuli aiheelliseksi 1960-luvulle tultaessa jo mainitun opiskelijamäärän nousun myötä, jolloin myös työllistymiskysymykset nousivat vahvemmin pintaan. Kronos pyrkikin edesauttamaan opiskelijoidensa työllistymistä valmistumisen jälkeen selventämällä ja tarvittaessa tarjoamalla työnsaantimahdollisuuksia ennen valmistumista. 1957 laadittiin ensi kertaa vihkonen, jossa käsiteltiin niitä kaikkia mahdollisuuksia, joihin historianopiskelija saattoi edetä opintojensa jälkeen. Jo tuolloin opettajuus oli usean opiskelijan valinta ammatikseen, mutta myös muita vaihtoehtoja suosittiin eri määrinä (näitä olivat muun muassa arkistonhoitaja, reportteri ja museonhoitaja). Työllisyysnäkymät olivat kuitenkin heikot ja vielä tänä päivänä oleva stereotypia työttömäksi valmistuvasta historianopiskelijasta oli olemassa ja jos ei työtön niin ainakaan opiskelija ei pääsisi leveään leipään kiinni.
Tilannetta ovat hyvin kuvanneet Arvi Korhonen sekä Matti Klinge. Korhonen tapasi kertoa uusille opiskelijoille, että mikäli olette historian valinneet rahan takia, niin menkää enemmin satamaan töihin, kuin tänne jäätte. Klinge taas on kertonut, kuinka helsinkiläinen humanisti, oli asia, jota joutui perustelemaan itselleen todella usein. Toiminta oli siis hyvin samankaltaista läpi vuosien eikä politiikkaakaan juuri esiintynyt Kronoksen toiminnassa. Suuret muutokset ja päätökset poliittisessa maailmassa olivat vielä hyvin kaukaisia historianopiskelijoiden järjestöistä eikä Kronoksen ollut tarvetta vielä pitkään lähteä mukaan tähän keskusteluun tai toimintaan. Ulospäin toiminta näytti siis vahvasti tradioita ja perinteitä vaalivalta, mutta ulkopuolinen toiminta kaikkinensa oli vaikuttamassa siihen, että myös Kronoksessa oli alkava murroksen aika. Timo Erävuori
15
Kronikka
16
2/2020
Sattuneista syistä vuoden 2020 kesä oli rajoituksia täynnä ja monien kesätyöt tai harjoittelupaikat siirtyivät siksi hamaan tulevaisuuteen. Moni kronoslainen kuitenkin pääsi mielenkiintoisiin harjoittelupaikkoihin ja kesätöihin tänäkin kesänä. Haastattelimme muutamaa kronoslaista heidän kesätyökokemuksistaan ja kyselimme missä he olivat töissä, millainen paikka heidän mieelstään oli ja suosittelisivatko he sitä muillekin kronoslaisille. Eveliina Halkomäki, kolmannen vuoden opiskelija:
Ensimmäiseksi harjoittelupaikaksi Valvira on mielestäni loistava vaihtoehto. Se on hyvä näköalapaikka valtion Olin kesätöissä korkeakouluharjoitteli- virastotyöhön ja sen sisältämiin mahjana Valviralla. Valvira eli Sosiaali- ja dollisuuksiin. Työympäristö on hyvin terveysalan lupa- ja valvontavirasto on rento ja kollegat olivat kannustavia Suomen sosiaali- ja terveysministerisekä antoivat hyvää tukea vaikeimön hallinnonalaan kuuluva keskusvipienkin asioiden hoidossa. Työtehtärasto. Valvira ohjaa, valvoo ja hoitaa vät olivat mukavia ja helppoja, mutta lupahallintoa esimerkiksi sosiaali- ja loppujen lopuksi olisin ehkä toivonut terveydenhuollossa, kuten myös alkoniihin hieman lisää haastetta. Voisin holihallinnossa. Sain tietää avoimesta ehdottomasti suositella paikkaa muille harjoittelupaikasta Valtiolle.fi -sivujen kronoslaisille, jos virasto- tai hallinkautta. Sieltä kannattaa katsoa, jos työt totyö houkuttelee. Harjoittelun aikana valtiolla kiinnostavat. oppii hyvin paljon sellaisia taitoja, joita yliopisto ei pysty koskaan opettamaan. Työskentelin Valviran hallinto-osastolla Harjoittelun kautta saattaa myös löytää asiakirjahallinnan ja asiakaspalvelun hyvin paljon uusia ideoita sille, mitä merkeissä. Työtehtäviini kuuluivat esi- haluaa tulevaisuudessa tehdä ja millä merkiksi lain mukaisen hallintoproses- tavoin itseään ja omaa osaamistaan sin aloittaminen ja lopettaminen. Opin kannattaa lähteä kehittämään. perustaidot hallintoprosessin eri vaiheista ja kuinka asiakirjahallinto sekä Visa Ollikainen, toisen vuoden sen järjestelmällinen toteuttaminen on opiskelija: oleellinen osa prosessin onnistumista. Pääsin lisäksi mukaan hoitamaan Olin kesätöissä kaivausapulaisena erilaisia kansalaisten tekemiä kanteluita kuukauden ajan Nilsiässä ja viikon ja seuraamaan niiden käsittelyä. Meillä ajan Juukalla. Nilsiässä suoritettiin oli käytössä liukuva työaika, mikä tarkivikautisen asuinpaikan kaivauksia ja koitti sitä, että aamulla sai tulla paikalle Juukalla tehtiin koekaivauksia. Sain melkeinpä mihin aikaan tahansa ja työn Museoviraston kautta, sillä heillä lähteä sen mukaan sitten töistä. oli jo valmiiksi tiedossa yhteystietoni
17
Kronikka
ja halukkuuteni lähteä kaivausapulaisen töihin. Työtehtäviini kuuluivat kaivausalueen kaivaminen kerroksittain ja kaivetun irtomaan seulominen löytöjen varalta. Työaika oli perinteinen toimistotyöaika kahdeksasta neljään.
yhteyttä netissä ja täyttämällä hakemuksen. Kun olin ollut siellä yhden kesän, oli seuraavina kesinä helpompi saada sieltä töitä, kun osasin jo kaikki tarvittavat asiat ja tunsin paikankin läpikotaisin.
Työ oli ihan hauskaa ja mielenkiintoista ulkotyötä, varsinkin silloin kun sattui löytämään jotain. Kivikautisella asuinpaikalla löydökset olivat enimmäkseen kvartsiesineitä tai palanutta luuta.
Työnkuvaani kuului vaitiolovelvollisuus, joten en voi antaa yksityiskohtaisia esimerkkejä, mutta lyhyesti sanottuna työskentelin eduskunnan kiinteistötoimiston alaisena korjauspuolella, ja tänä kesänä muun muassa asensin uusia tietokoneita, näytönvarsia sekä tulostimia ministereille.
Suosittelen arkeologisilla kaivauksilla työskentelemistä historian opiskelijoille, sillä silloin pääsee konkreettisesti kaivamaan menneisyyttä maan alta. Se tuo omanlaisensa näkökulman ja kokemuksen historian tutkimisesta. Pihla Pekonen, kolmannen vuoden opiskelija: Olin tänä kesänä töissä eduskunnassa, ja itseasiassa tämä kesä oli minulle jo kolmas siellä, joten sain palata ennestään tuttuun paikkaan töihin. Tänä vuonna jouduin kuitenkin ensimmäistä kertaa jännittämään, että toteutuuko kyseinen työsopimus, koska pandemia jylläsi juuri sillä hetkellä ympäri maailmaa ja olin itsekin vielä hetkä ennen kitunut kyseisen taudin kourissa. Alun perin tarkoitukseni oli työskennellä heti kesäkuun alusta elokuun loppuun, mutta koronatilanteen vuoksi aloitin työt vasta kesäkuun lopussa. Työt sujuivat oikein hyvin, kun pidimme huolta turvaväleistä sekä käsihygieniasta. Pääsin kesällä 2018 eduskuntaan kesätöihin ihan vain ottamalla heihin
Minulle jäi jälleen kerran hyvä tunne kesän töistä ja varmasti tulee kova ikävä eduskunnan hulppeita käytäviä ja saleja, kun yliopiston kursseja on taas porskutettu pari viikkoa kotona istuen. Erityisen ihanaa työnteosta teki myös se, että eduskunnassa oli kesätyöntekijöinä kavereitani, joihin olin tutustunut siellä jo edellisten kesien aikana. Sen lisäksi työtehtäväni tuntuivat omalta ja oli suorastaan rentouttavaa puuhastella kaikenlaisten laitteiden parissa. Työaikani oli arkisin kahdeksasta noin puoli neljään ja viikonloput olivat vapaata. Aapo Grönroos, toisen vuoden opiskelija: Olin kesätöissä Esa Ruotsalaisen tutkimusassistenttina. Paikkaa tarjottiin minulle, kun olin kyseisen tutkijan vetämällä kurssilla ja otin tarjouksen ilomielin vastaan.
18
2/2020
Käytännössä tein ihan perusarkistotyötä: hain kansalliskirjastosta 1800-luvun lehtiartikkeleita liittyen Helsingin kiltaja ammattikuntajärjestelmään ja etsin niistä jotain samoja piirteitä. Työajat olivat todella joustavia, tein yhteensä noin 160 tuntia hommia vapun jälkeen, pari tuntia per päivä. Työ ei oikeastaan ollut haastavaa, lähinnä sellaista monotonista paperi- ja arkistohommaa.
Kaiken kaikkiaan työ oli erittäin mielekästä ja antoisaa. Ehdottomasti suosittelen tarttumaan tilaisuuten, jos jollekin tarjotaan vastaavia duuneja, ja tekisin itsekin pidempään!
Kuvat: Pihla Pekonen
19
Kronikka
Humanisticumin kävelyhaaste
On keväinen ilta ja löhöilen siskoni sohvalla kotikaupungissani Netflixiä katsoen, vältellen kurssien viimeisiä palautuksia. Olen kevään aikana rakastunut uudestaan pitkiin kävelyihin luonnossa, mutta tämän päivän pisin liikuntasuoritus on ollut kävely keittiöön. Kaveri toteaa snäpissä, ettei koko viikkona liikkunut muuten kuin sohvan, jääkaapin ja sängyn välillä. Naurahdan, mutta jälkeenpäin iskee ajatus siitä, kuinka moni opiskelija on tällä hetkellä tismalleen samassa veneessä. Hyötyliikunta ja ulkoilma ovat erittäin tärkeitä jaksamisen kannalta näinä omituisina aikoina. Haluan keksiä jotain opiskelijoiden hyvinvoinnin tukemiseksi myös kesän aikana ja mieleeni juolahtaa ajatus kävelyhaasteesta.
Suomen ympäri kävellyttä joukkuetta kohden. Koska matkaa kertyisi yhteensä 3940km, haaste päätetään suorittaa tiimeissä. Haasteessahan ei oikeasti lähdetty kävelemään Helsingistä ympäri Suomea, vaan osallistujat pystyivät liikkumaan missä päin Suomea vain valitsemissaan kohteissa, yksin tai yhdessä ja näin kerryttää matkaa edistäviä kilometrejä. Matka alkoi perjantaina 12. kesäkuuta ja päättyi sunnuntaina 30. elokuuta. Aikaa haasteen suorittamiseen siis sopivasti 80 päivää.
Suurimmaksi haasteeksi osoittautuu käveltyjen kilometrien mittaaminen. Melkein kaikilla on onneksi nykyään älypuhelin, joka kirjaa automaattisesti ylös käveltyjä matkoja. Ongelma on kuitenkin tähän tarkoitukseen sopivan Koronakevät täytti somen erilaisista sovelluksen löytäminen. Illat kuluvat haasteita ja melkein kaikkien tapahvaihtoehtojen googlaukseen ja lopulta tumien peruunnuttua mietin, miksei saamme todeta, että kaikki yrityksilhaasteita voisi keksiä myös kesälle. le tarkoitetut tiimihaasteita tarjoavat Kerron ideastani Humanisticumin sovellukset ovat aivan liian kalliita hallituksen muille tyypeille ja se saa opiskelijabudjetteihin. Parhaaksi soheti kannatusta. Muistelemme yhdesvellukseksi osoittautuu World Walking sä ala-asteen Unicef-kävelyitä, jolloin -niminen applikaatio. Keskustelemme kerättiin kamelipassiin tarroja kävelty- pitkään sovelluksen reittien luojan jen kilometrien mukaan ja jälkeenpäin Duncanin kanssa siitä, olisiko sinne lahjoitettiin rahaa hyväntekeväisyyteen. mahdollista saada lisättyä Suomen Päätämme, että oman kävelyhaasteen ympäri kulkeva reitti. Duncan innoslopuksi haluamme lahjoittaa rahaa tuu ajatuksesta ja ehdimme jo jonkun aina yhtä haasteen läpi selvinnyttä eli verran käydä läpi mahdollisia kohteita
20
2/2020
joukkuetta kohden, mutta koska haaste osoittautuikin luultua haastavammaksi, päätimme muuttaa tätä kriteeriä. Nyt lahjoitammekin rahaa jokaista haasteeseen osallistunutta joukkuetta kohden, ja haasteen voittaja saa päättää kohteen.
reitin varrella, kunnes tulemme siihen tulokseen, että aika ei riitä tämän toteuttamiseen. Oikeasti Suomen ympäri menevän reitin sijaan valitsimme reitin, jossa on sama kilometrimäärä. Kesäkuun alussa joukkueita ilmoittautui mukaan 7 kappaletta. Joukkueissa oli mm. japanin, englannin, historian ja saksan opiskelijoita sekä kansainvälisiä vaihto-opiskelijoita. Mukana oli 53 reipasta kävelijää ja 80 päivän aikana kilometrejä kertyi huimat 15 789! Humanisticumin omassa joukkueessa osallistujat kävivät ihailemassa pääkaupunkiseudun lisäksi ympäri Suomea; Oulussa, Turussa, Tammisaaressa, Loviisassa ja Repovedellä.
Eniten kilometrejä keräsi toinen Umlautin joukkueista: Muskelkater! Joukkue käveli kesän aikana upeat 3538km eli 5 159 484 askelta. Saadun palautteen perusteella ihmisillä on ollut mukava kesä haasteen parissa ja on liikuttu kohteissa, joissa ei ole ennen käyty. Kuka tietää, ehkä tästä saadaan toimiva perinne Humanisticumin järjestöille ja ehkä ensi kesään mennessä oikea reittikin on saatavilla sovelluksessa.
Alun perin Humanisticumin oli tarkoitus lahjoittaa rahaa hyväntekeväisyyteen jokaista maaliin asti kävellyttä
Sofia Aalto Humanisticum
21
Kronikka
Helmikuisen Oscar-gaalan jälkeen Parasite oli kaikkien huulilla ja paloin halusta käydä katsomassa kyseistä elokuvaa, mutta koronatilanteen takia käyntini kuitenkin venyi elokuulle asti. Mikäli jostain syystä et vielä ole kuullut Parasitesta, tässä pikakertauksena elokuvan juoni ilman spoilereita: työtön ja köyhä Kimin perhe kokee onnenpotkun, kun perheen poika onnistuu saamaan töitä yksityisopettajana rikkaiden Parkien perheestä. Tästä alkaa Kimien matka pyrkiä taloudellisen tilanteensa yläpuolelle maassa, jossa räikeät elintasoerot ovat arkipäivää. Miten voisin edes kuvailla Parasitea, tätä neljän Oscarin historiallista elokuvaa, uusilla ja tarpeeksi kuvaavilla sanoilla näin puolen vuoden jälkeen kun elokuvalle on jo taputeltu sen ansaitsemat suosionosoitukset? Kenties voisin lainata ohjaajan omia sanoja. Bong Joon-Ho itse kuvaili projektiaan ”porraselokuvaksi” ja osuvampaa kuvausta saakin hakea. Portaat ovat keskeinen osa elokuvaa niin visuaalisesti kuin metaforisesti: elokuvan henkilöhahmot jatkuvasti laskeutuvat ja nousevat
portaita, aina valoon ja takaisin pimeyteen. Juonellisesti elokuva kuitenkin on kuin koko ajan ylemmäs ja ylemmäs nouseva portaikko, jota pitkin katsoja kipuaa sormet ja varpaat verillä, kunnes elokuva moukaroi katsojan takaisin alas. En voi kuvailla tätä kokemusta mitenkään muuten; olin niin jännittynyt koko elokuvan ajan, että säikähdin pahasti kun viereinen katsoja yhtäkkiä päätti avata limsatölkin kesken kriittisen kohtauksen. Parasite oli ehdottomasti kokemus: visuaalisesti upea, juonikuvioineen ja dialogeineen nokkela ja hauska ja ennen kaikkea mukaansa tempaava. Elokuva on löytänyt suosionsa jo lukuisten arvostettujen elokuvaraatien ja -arvostelijoiden parista joten eiköhän viimeistenkin kronoslaisten ole aika lähteä elokuviin (sikäli kun olosuhteet sallivat). Parasite löytyy myös striimattavana ainakin Viaplaysta ja Hulusta, mikäli tahdot katsoa sen kotoa käsin.
22
2/2020
Chapaghuri-nuudelit esiintyivät elokuvassa vain kerran mutta tulivat fanien keskuudessa niin suosituiksi, että New Yorkissakin niistä laskutetaan kalleimmillaan jopa 25$. Tämän annoksen voit kuitenkin valmistaa itse kotona ja vieläpä opiskelijahinnalla, sillä kyseessä ei todellakaan ole mikään vaikeasti toteutettava ateria. Näitä tarvitset: - 1 paketti Neoguri-nuudeleita (vaihtoehtoina Spicy ja Mild, itse valitsin Spicyn!) - 1 pussi Chapaghetti-nuudeleita - Vapaaehtoisen proteiinin – elokuvassa käytettiin pihviä, itse käytin tofua jonka marinoin korealaisessa bbq-kastikkeessa - Lisäsin myös enoki-sieniä, baby bok choyta, korianteria sekä seesaminsiemeniä.
Parasite edition
Näin teet: 1. Valmista ensin proteiinisi! Paistoin etukäteen marinoimani tofun pannulla ja siirsin syrjään. 2. Keitä nuudelit molempien pakettien vihannespussien kanssa sekä muut kasvikset. Älä keitä nuudeleita liian kypsiksi, hieman al dente on hyvä sillä kypsentämistä jatketaan vielä. Säästä n. 1dl nuudelivettä ja kaada loput vedet pois. 3. Säästämääsi nuudeliveteen sekoita maustepussien sisällöt: puolet Neogurista (enemmän jos pidät tulisesta) ja Chapaghetin maustepussi kokonaan. 4. Sekoita mausteseos hyvin nuudeleiden ja kasvisten sekaan ja lisää proteiinisi ja loput ainekset. 5. Asettele, tarjoile, pistä Parasite pyörimään ja nauti! Valmis lopputulos on ehdottomasti perinteistä opiskelijan nuudeliateriaa parempi. Nuudelien ja kastikkeen koostumus on ihanan silkkinen ja maku lempeä pienellä tulisuustwistillä. Ateriasta riittää 2-3 henkilölle ja se maksaa alle 5 euroa! Minna Kouvalainen
23
Kronikka
Tunnista historiallinen toteemieläimesi! Tunnetko näkymättömän voiman ohjailevan liikkeitäsi? Erotatko historian lehtien havinassa oudon tuttuja sävyjä? Koetko menneisyyden merkkihenkilöiden tarjoavan ohjenuoraa omaankin elämääsi? Selitys näille hämmentäville tuntemuksille on yksinkertainen – sinulla on historiallinen toteemieläin. Tämän luotettavan ja ammattimaisen kyselyn avulla voit selvittää sielusi syvimmät salat ja tunnistaa oman historiallisen toteemieläimesi. Ota siis kynä kauniiseen käteen ja ryhdy toimeen!
Mikä on lempielokuvasi? A) Spirit – villi ja vapaa B) The Handmaiden C) Muumipeikko ja pyrstötähti D) Lincoln E) Jackass: The Movie Millainen on unelmakotisi? A) Kodikas jurtta ikioman sotaleirin keskellä B) Pieni palatsi ei olisi pahitteeksi C) Oma mökki saariston rauhassa D) Iso valkoinen talo parhaalla paikalla E) Ei väliä, voisin asua vaikka tynnyrissä
Jos olisit eläin, mikä eläin olisit? A) Peloton ori Miten kuvailisit itseäsi? B) Kuninkaallinen leijona A) Olen suorastaan valloittava persoona C) Eräänlainen virtahepo B) Kuljen aina omaa tietäni D) Uljas valkopääkotka C) Sanoisin itseäni taiteilijaluonteeksi E) Kapinen piski D) Uskon olevani johtaja-ainesta E) Olen parantumaton kyynikko Lentävin lauseesi? A) ”Minä olen Jumalan rangaistus. Jos Miten on rakkauselämäsi laita? ette olisi tehnyt suurta syntiä, Jumala A) Romanttiset valloitukseni ovat maail- ei olisi lähettänyt minua teidän rangaismankuuluja tukseksenne.” B) Jälkipolvien mukaan olemme vain B) ”Synnyin vapaana, elin vapaana ja intiimejä ystäviä vapaana tulen kuolemaan.” C) Rakastettuni löytyvät kirjojeni sivuilta C) ”Myrskyt, ah! Niiden merkitys lienee D) Elän onnellista perhe-elämää siinä, että jälkeenpäin näkee auringonE) Torilla tavataan nousun.” D) ”Yes we can!” E) ”Katsokaa, olen tuonut teille miehen!”
24
2/2020
Miten haluat päättää päiväsi? A) Antiklimaattisesti ja keskeneräisesti B) Maanpako ja katolilaisuus kiinnostavat C) Hiljaiselossa rakkaani kanssa D) Kunniallisella eläkkeellä E) Heittäkää luuni villikoirille
paavin isännöimänä Roomassa, kaukana kylmästä ja köyhästä Pohjolasta. Kristiinaa on kiittäminen muun muassa Turun Akatemian perustamisesta, josta meidänkin maineikas opinahjomme jotenkuten polveutuu.
Eniten vastauksia A): Historiallinen toteemieläimesi on itse Tsingis-kaani, suuri kaikkien naapurikansojensa rakastaja. Tämä sotaherra, Mongolian kansallissankari ja kaikkien heppatyttöjen esikuva raivasi tieltään vastustajat ja loi historian suurimman imperiumin. Kuolo korjasi Tsingiksen vanhana miehenä tämän pudotessa hieman epävalloittajamaisesti hevoseltaan, mutta ansiolista siihen mennessä olikin jo melkoinen. Jälkikasvua Tsingikselle syntyi aikamoinen katras – sinäkin voit olla suurkaanin perillinen, sillä tämän geenejä löytyy kansoilta Pietarista Pekingiin. Kuten Tsingis, olet itsevarma, kunnianhimoinen ja ehta maailmankansalainen. Kaipaatko vahvempaa yhteyttä henkioppaaseesi? Kokeile vaikkapa sotaretkeä Euraasian halki, tai hommaa Villivarsan kestotilaus kuin aito mongolisoturi. Eniten vastauksia B): Historiallinen toteemieläimesi on kuningatar Kristiina, ikoninen Ruotsin hallitsija 1600-luvulta. Tämä omalaatuinen valistusajattelijoiden mesenaatti ja myöhempien aikojen seksuaalivähemmistöjen symboli päätti päivänsä
Kuten Kristiina, olet voimakastahtoinen, yhteiskuntanormeista vähät välittävä ja omaa tietäsi kulkeva. Kiinnostaako tiiviimpi hengenheimolaisuus kuningattaren kanssa? Kokeile vaikkapa kääntyä katolilaiseksi, tai kutsu lähin valistusfilosofisi hoviisi juttelemaan mukavia. Eniten vastauksia C): Historiallinen toteemieläimesi on Tove Jansson, kotimaamme rakastettu monilahjakkuus ja Suomen suurimpia taiteilijasieluja. Kirjallisuudestaan, taiteestaan, satiiristaan ja tietenkin kaikkia näitä yhdistävistä Muumeistaan tunnettu Tove ikuisti myös elämänkumppaninsa teostensa hahmoiksi. Jos boheemin taiteilijaelämän viettäminen oman saaristomökin rauhassa rakkaitesi kanssa kuulostaa unelmien täyttymykseltä, Tove on sinulle täydellinen toteemieläin. Kuten Tove, olet luova, sydämellinen ja rauhaa rakastava. Etsitkö lähempää suhdetta taiteilijasieluusi? Kokeile vaikkapa muuttaa yksinäiselle saarelle, tai kynäile vapaina hetkinäsi maailmanlaajuisesti rakastettu lastensarja.
25
Kronikka
Eniten vastauksia E): Historiallinen toteemieläimesi on Diogenes Sinopelainen, kyynikoista kyynisin ja antiikin ammattitrolli. 400-luvulla eaa syntynyt Diogenes halveksui maallisia iloja ja nautintoja eikä välittänyt pätkääkään muiden mielipiteistä. Suurena ajattelijana hän asui amforassa torin laidalla ja harrasti muun muassa julkista masturbointia naapureidensa iloksi. Diogenes härnäsi huvikseen aikansa suurimpia nimiä – osumaa ottivat yhtä lailla Platon (ft. kynitty kana) ja Aleksanteri Suuri (ft. ”Siirry auringonvaloni tieltä”). Jälkimmäisen suurmiehen väitetään lausuneen ”Jos en olisi AlekKuten Obama, olet diplomaattinen, inspiroiva ja kaikin tavoin johtaja-aines- santeri, olisin Diogenes”. Lähestyvä kuota. Toivotko presidentin kummittelevan lema ei Diogeneksen mieltä juurikaan painanut – hän pilkkasi muiden huolta useammin unissasi? Kokeile vaikkapa hänen kuolemanjälkeisestä elämästään uudistaa maasi terveydenhuoltojärja kehotti heittämään luunsa vaikka jestelmä, tai tilaa drone-isku naapurisi villikoirille. olohuoneeseen. Eniten vastauksia D): Historiallinen toteemieläimesi on Barack Obama, Yhdysvaltojen 44. presidentti. Toivon ja muutoksen sanomallaan presidentinvaalit 2008 voittanut chicagolainen lakimies toi presidentinvirkaan arvokkuutta ja maailmanlaajuista arvostusta. Voitti kaveri Nobelin rauhanpalkinnonkin, oli se ansaittu tai ei. Vaikka kaikki Amerikan liberaalien hurjimmat toiveet eivät Obaman alla toteutuneetkaan, näyttäytyy tämä nykypäivän vinkkelistä ainakin seuraajaansa paremmalta. Kiitos Obama!
Antti Nieminen
26
2/2020
Antiikki osana Kronoksen 75-vuotista t a i v a l t a Antiikki on yksi historian kiinnostavimmista aikakausista, ja etenkin sen mytologia yksi kiehtovimmista. Tarinoita sankareista, jumalista ja muista myyttisistä hahmoista ja heidän seikkailuistaan jaksaisi kuunnella tuntikausia. Kronoslaisten onneksi antiikkia ei tarvitse lähteä etsimään kovinkaan kaukaa, vaan siitä löytyy jälkiä myös omasta ainejärjestöstämme. Antiikin mytologiaan tutustuneille Kronos on varmasti tuttu nimi. Ajan titaani jonka syöksi vallasta hänen oma poikansa Zeus, täten aloittaen antiikin myyteissä keskeisen olymposlaisten jumalien aikakauden. Historiaa opiskellessa ajan käsitys ja tapahtumien kronologinen (!) järjestys on olennainen joten ainejärjestöllemme nimi on varsin osuva. Tarina myyttisen Kronoksen taustalla ei kuitenkaan ole kovin voitokas tai edes ihailemisen arvoinen: Kronos tunnetusti syö lapsensa, jotka loppujen lopuksi onnistuvat syöksemään hänet vallasta ja vangitsevat hänet Tartaroksen syövereihin. Koputtakaamme puuta ja toivokaamme, ettei tämä ole rakkaan ainejärjestömme väistämätön kohtalo. Antiikki on läsnä Kronoksessa myös muillakin tavoilla. Esimerkiksi vappuna perinteisesti seppelöidään Kleion patsas. Kreikkalaisessa mytologiassa Kleio oli historian muusa, jonka tunnistavimpana piirteenä ja symbolina toimi avoin käärö. Käärö toimii myös symbolina ainejärjestöllemme sillä sen löytää Kronoksen logostakin, yhdistäen ajan titaanin ja historian muusan. Antiikkia voi löytää myös opiskelijariennoista joista toogabileet ovat kenties tunnetuimmat. Toogaan pukeutuminen on helppo ja nopea tapa tehdä mistä tahansa bileistä hieman erityisemmät, sillä asiaan kuuluvan asun voit askarrella itsellesi vaikka risteilyllä hyttisi lakanoista, jolloin olet jo hetkessä muuntautunut oman elämäsi filosofiksi. Myös bakkanaalit ovat olleet teemana opiskelijoiden juhlissa, tosin antiikin esimerkkeihin verrattuna niihin kuuluu huomattavasti vähemmän alasti metsässä juoksentelua ja seksiä myyttisten olentojen kanssa - harmillisesti! Minna Kouvalainen
27
Kronikka
S U U R IÂ
B U L K K I O L U I D E NÂ S OK KO T E S T I
Aikojen alusta alkaen on ihminen pohtinut elämän suuria kysymyksiä: Mikä on elämän tarkoitus? Onko ihmisellä sielua? Kuka voittaa jääkiekon MM-kultaa? Mikä on kaikista paras bulkkiolut? Jälkimmäiseen kysymykseen oli mahdollista saada nyt vastaus, joten päätimme selvittää asian. Sen vuoksi joukko kronoslaisia kokoontui Orijärvelle Kiskon kuntaan eräänä elokuisena viikonloppuna selvittämään tekemään tutkimuksia. Edellinen päivä painoi reissun osanottajia, mutta viisi rohkeata sielua päätti ottaa haasteen vastaan. Testissä käytettiin yhteensä seitsemää erilaista bulkkiolutta. Bulkkiuden luonteesta voidaan kiistellä ja jokunen poisjäänyt olut olisi voinut myÜs olla mukana, mutta tällä kertaa päädyttiin näihin vaihtoehtoihin. Oluet tarjoiltiin testaajille erillisistä kertakäyttÜmukeista, jotta aromit eivät sekoittuisi. Olutta oli ostohetkestä alkaen säilytetty huoneenlämmÜssä bulkkiuden maksimoimisen vuoksi. Kukaan viidestä osaanottajasta ei tiennyt etukäteen, mitä tuleman piti. Osallistujat saivat halutessaan veikata olutmerkkejä, mutta totuus paljastettiin vasta testin päätteeksi. Järjestäjä pyysi kaikilta selkeän numeroarvion sekä myÜs kirjallisen palautteen. Tällaista tekstiä tuli:
Mysteeriolut 1: �Hyi saatana, 0/5 �Vetinen ja mauton, luonteeton, varmaan holiton. 2/5� Yhteensä 7/25 pistettä Mysteeriolut 2 �Paljon vetisempää kuin 1, kuin seksi ilman orgasmia. 2/5� �Samanlaista potaskaa kuin yllä, 2/5� �Voisi juoda muutaman, mutta ei lemppari. 2/5� Yhteensä 9/25 pistettä Mysteeriolut 3: �Vihdoin aistikkuutta! Trooppinen aromi, joisin uudelleen. 3/5 �Onko kaljaa vai viiniä? 4/5 �Mukavan hedelmäinen, tätä ei Suomessa osata tehdä. Varsin hyvä, 4/5� Yhteensä 19/25 pistettä Mysteeriolut 4 �Pehmeä ja hyvä maku, miellyttävä kokemus kaiken kaikkiaan. 3/5� �Pistävä haju, väri outo, maku paska. 1/5� �Pirkka III tuttu aromi. Kelpo juoma. 4/5� Yhteensä 12/25 pistettä
28
đ&#x;?ş đ&#x;˜ľ
2/2020
Mysteeriolut 5 �Alecog, tykkään, timantit on ikuisia 3/5� �Alecog Export. Samaa litkua mitä häävastaanotolle toimitetaan. 3/5� �Tää on joku tuontiolut, Ale Gox tai jotain. Ihan menee. 3/5 Yhteensä 14/25 pistettä Mysteeriolut 6 �Inte min vänn, 2/5� �Tymäkkä makukokemus. Ei kuitenkaan suoraan epämiellyttävä makukokemus. 2/5� �En kaveeraa hänen kanssaan. Sitä mitä jenkkifutistapahtumassa tarjoillaan� Yhteensä 10/25 pistettä Mysteeriolut 7 �Oon tää kissa 4/5� �Puolet vettä, puolet kissankusta. 2/5� �Meh. 2/5� Yhteensä 13/25 pistettä
Toisin sanoen alkoholiton Crisp selvisi sokkotestistä voittajana ja Koff jäi jumboksi! Jälkimmäinen fakta ei yllättänyt ketään, mutta alkoholittoman oluen voittaminen sai tietyillä toimijoilla aikaan identiteettikriisin ja aloitti vakavan keskustelun raittiusseuran perustamisesta. Tulevaisuus näyttää, toteutuuko kyseinen skenaario. Sandelsin sekoittaminen A.le Coqiin herätti hilpeyttä ja myÜs se, että Karhun haukkunut henkilÜ oli reissua varten varannut lavallisen Karhua mukaansa. MyÜs lapparia aiemmin ylistänyt henkilÜ joutui tarkistamaan kantaansa sokkotestin jälkeen. Mutta näin on yksi universumin totuuksista selvitetty kaikki tieteellisyyden mitat täyttävässä testissä. Voittaja oli sinänsä osuva, onhan Kronos ollut aikanaan Crispin mainoksessakin. Tässä kohtaa tämän jutun kirjoittaja korkkaa erään (oikeasti) laadukkaan oluen ja muistelee testiä huvittuneena. Kronoksen raittiusseuran perustamista odotellessa!
đ&#x;?ť đ&#x;’Ľ đ&#x;?ž đ&#x;’Ł
Kokeen lopuksi Mysteeriolut 3 paljastui parhaaksi ja Mysteeriolut 1 huonoimmaksi. Dramaattiseksi touhu yltyi, kun osallistujille paljastettiin numeroiden taakse kätketyt oluet: Mysteeriolut 1= Koff Mysteeriolut 2= Karhu Mysteeriolut 3= Crisp Mysteeriolut 4= Karjala Mysteeriolut 5= Sandels Mysteeriolut 6= Lapin Kulta Mysteeriolut 7= A.le Coq
29
Kronikka
Exchange experience in Finland Kronikka had the chance to interview a former exchange student about her experiences in Finland and Kronos over a glass of wine. Especially new exchange students, keep reading and learn what to expect from Finnish people, beer and wintertime, amongst other exciting things!
What was the biggest culture shock - in a good way? People are more down to earth, I felt at home fast. Like I said, everything was well organized, I found my way easily to class and got used to using public transportation. Even with the student organizations, it was so cozy. Kronos really helped me find my way around!
Who are you, where are you from and when were you on exchange? I’m Caroline Desnyder, 21 years old, from Gent University in Belgium. I was on exchange on the autumn semester 20202021. I study philosophy but our exchange student group mostly hung out with history students.
In my classes, professors were a lot more informal which made me feel more comfortable. A lot more female professors, which made it easier for me to connect with them. Compared to Belgium, this is the first time I felt like I could speak up and share my thoughts more openly and add something to the course that the professor possibly hadn’t read. The professors didn’t give the impression that they knew everything. You got to speak more in class, compared to Belgium.
What were your expectations of Finland? I was originally thinking I wanted to go to Scandinavia, and I thought Finland would be part of that. Turns out, it’s not, but I ended up in Finland anyway. I expected for it to be a completely new experience as I was sure the North would be super different from Belgium. My biggest prejudice was that everything would be much better organized and I was correct; even the whole process of applying went so well, everyone I was in contact with was so helpful and I wasn’t used to that. I didn’t know much about Finland, so most things came as a surprise.
What about in a bad way? People were a lot more antisocial. The occasional awkward silence was a lot to handle but you could also turn it into a good thing, because it made you start up more conversations and be more initiative than you’d normally be. Just generally people are a lot more distant. What’s your opinion on Finnish people and language? Other than the antisocial thing, the first thing that comes to my mind is that Finns
30
2/2020
dress up a lot more when they go out, it seems like an important event. There’s a big difference with the party culture – students get drunk a lot earlier, at six or seven, while I’m used to pre-drinks at nine or ten, because we go out a lot later in Belgium. It was nice that in Finland, especially during winter because it was super dark, we went out earlier and then went to bed earlier.
weak and didn’t really help me with my tiredness. That drove me to drink more coffee than before, too. I was surprised by the bread. There are not that many bakeries, compared to my country. You could say in Belgium bread is part of our culture. We eat a lot of bread; we usually have fresh baked bread at breakfast and at lunch with some condiments. Even though there weren’t bakeries in my neighborhood, the bread at the supermarket was quite decent, so I got it with makkara, and it was pretty delicious. Finnish people don’t eat as much bread as we do, but it was still definitely good bread. However, I was surprised to notice that in Belgium the students’ eating habits are pretty much surrounded around bread, and it wasn’t that way in Finland.
The language is extremely difficult and makes zero sense to me. I studied it for four months and had I been learning any other language I would have picked up a lot more during that time period. What about Finnish food - beer, coffee and bread? I have some very strong opinions on this because #ImABelgian. The beer was extremely overpriced. I think it was a shame, because it could stop students from just casually having a couple of beers at a bar in the evening. In Belgium if you drink at a bar it will be 1-2 euros for a beer. That’s why I understand Finnish students don’t seem to go to bars that often. But I think the beers I had at the bar were decent, just quite pricey - you could get the same beer in Belgium for 1 euro. In Belgium we are also used to night shops where we can get more drinks all night. That’s why it was weird that in Finland it was more difficult to be spontaneous when it comes to that, since you can’t buy alcohol after 9pm.
Opinion on the student life? Is it very different compared to Belgium? The student life in Finland was mostly a positive surprise to me. I really like how they were incredibly inclusive and made a big effort to make the exchange students feel at home. As an exchange student, it was nice that our tutors let us know about cool parties, even if they weren’t from our faculty – I’m a philosophy student but my own tutor was a history student – and he did a good job including us to parties and other activities, such as going hiking in national parks. I really like that they combined all kinds of exchange students from different countries and faculties even though we didn’t all have the same interests. There was something for everyone – we went hiking in a park, we went on a cruise, we went partying, there was something for everyone.
I heard Finnish people drink the most coffee in the world. However, it was quite weak compared to what I’m used to. I just had my coffee at my place so I could have it as strong as I wanted to, but for example at the library it was a bit too
31
Kronikka
Do you have anything to say to the new Remember that they don’t necessarily exchange students? hate you if they are a bit distant and Be prepared for the Finnish winter and quiet. You can have a really good time not even making that many local friends. It’s the darkness, remember to take your a beautiful country to visit even alone. vitamin D pill. It helped me to hang out with friends or go out doing something fun, just something other than going to I went to Lapland with ESN not knowing sleep at 4pm. You’ll just end up groggy many people on the trip, and I met a lot and even more tired. Other than that, I’m of cool people on the journey. The fact not a super extroverted person, and even that we didn’t know each other well in the beginning didn’t matter because I figured it out even if some things felt it was so spectacular and new to all of strange and unfamiliar at first. It will be us, so we shared that experience and fine. Finland is a beautiful country, and you should enjoy that, the nature really is bonded over northern lights, sauna and husky dogs. So, I think you should definisomething else. Get to know the Finnish people but don’t take too much pressure tely consider going to Lapland, no matter in that. with whom.
32
2/2020
LEIJONAT & LAMPAAT Urheilun ystävät tietävät pelin hengen, joten täältä tulee Kronikan toimituksen syksyn leijonat ja lampaat:
đ&#x;Ś đ&#x;Ś đ&#x;Ś Big Brotherin ja muiden timanttisten tositv-ohjelmien uusien
kausien alkaminen Mikään ei piristä ankeaa syksyä paremmin kuin tuntemattomien ihmisten ympärivuorokautinen stalkkaus ja psykoanalyysin tekeminen kotisohvalta käsin.
đ&#x;Ś đ&#x;Ś Lukuvuoden alkaminen
Maailmanloppu ei vielä tullutkaan ja toisinaan tylsähkÜÜn koulutyÜhÜn paluu tuntuu ihanalta muistutukselta elämän jatkumisesta epävarmojen aikojen keskellä.
đ&#x;Ś /đ&#x;?‘ Unicafen hinnannousu
Kyllähän se aina vähän harmittaa, kun hintoja nostetaan. Toisaalta, kotikokkaustakin on joutunut harjoittelemaan etäopiskelun lomassa enemmän kuin ennen, joten ehkä asialla ei ole lopulta kovinkaan suurta vaikutusta opiskelijan kaljabudjettiin.
đ&#x;?‘đ&#x;?‘đ&#x;?‘
Etäopiskelu Vaikka on kiva, että luennolle voi osallistua kalsarit jalassa ja tukka harjaamatta mute-toiminnon suojassa rÜyhtäillen, on kuitenkin jo ikävä luentosaleja, professoreita ja yleistä sosiaalista kampuspÜhinää.
đ&#x;?‘đ&#x;?‘ Uuden ylioppilastalon käyttĂśkielto
Missä sitsit, viini-illat ja kaikkien bileiden jatkot? Puistot ovat oivia kesä- ja syyssäillä, mutta kukaan ei varmaan toivo istuvansa lumihangessa sitsaamassa.
33
Kronikka
Kansa taisteli - Miehet kertovat Oletko alle 30-vuotias, hyvähampainen Suomen kansalainen? Onko yliopistoelämän kosteahko rymyäminen turhan rasittavaa? Valuuko jokaisessa hassunhauskassa tapaamisessa, jossa enemmän kuin yksi kronoslainen kohtaavat, nautittu punaruskea, makea, vermuttinen, giniarominen ja katkeroinen herkku pikkuhiljaa ulos kuuloja tasapainoelimistäsi? Kaipaatko hengähdystaukoa tiheätahtisesta (etä)opiskelusta? Suurieleinen maiseman vaihto opiskelijavaihdonkaan muodossa ei ota luonnistuakseen näinä hyytävinä tartuntatautiaikoina. Jos et ole vielä tehnyt kuten suurin osa järjellä siunatuista asevelvollisista, ja hoitanut valtion pyssyleikkejä osaltasi kuntoon ennen universiteettiurasi aukaisemista, nyt olisi korkea aika. Koska kehitys kehittyy ja eletään nykyhetkeä, ei ruotujakolaitoksen toimipisteiden porteilla kummemmin enää sortteerata kelpuutettavia palvelukseenastuvia heidän kromosomiston mukaan. Välivuosi armeijan harmaissa auttaa takuulla löytämään purukalustostaan sen piiloon vetäytyneen kaljahampaan kolotuksineen. Fennien suulliseen kansanperinteeseen syvästi juurtunut lausahdus ”olisipa mallasjuomaa” hiipinee itse kullekin mieleen siinä riemukkaassa vaiheessa, kun neljättä tuntia kyhjötät unohdettuna poterovartiossa tuijotellen yönsilmään. Jotkut asiat on aina pakko kokea käytännössä ennen kuin niihin voi alkaa uskoa. Yksi tällaisista asioista on se, että elokuussakin on mahdollista tuntea vilua, vaikka päällä olisi kuinka sitä takkia ja paitaa. Asepalveluskaan ei anno Domini MMXX säästy kansainväliseltä keuhkoyskävillitykseltä. Sopeutustoimet puolustuslaitoksemme puolelta ovat epidemiaa hillitseviä ja jykeviä. Syödäkseen täällä valtion suojissa kyllä saa, ajallaan ja säännöllisesti. Ja vaikka alkaisi sapettaa kohdalle osunut jokeripokeribox-tuuri, kun saa jo viidettä viikkoa aterioida kenttäkeittiöastiasta, voi lohduttautua sillä ajatuksella, ettei raikkaasta ja ravitsevasta ateriasta tarvitse maksaa, näin stetsonista heitettynä, jotain posketonta 3,05 euroa. Elämä on valintoja, sanotaan, ja niin on asiain laita myös palveluspaikan haarukoinnissa. Henkilökohtaisesti voinen suositella kaikkia mukavuudenhaluisia inehmoja tähtäämään kohti taistelupanssarivaunumiehistön hommia, jos vielä jostain kummasta syystä tämä Via Dolorosan tapainen asevelvollisuus on vielä täyttämäti. Vaikka metsässä maatuminen ei ole kovin nastaa, mutta Panssariprikaatin läheisyydessä sijaitseva Panssarimuseo on sitävastoin sangen varteenotettava ja käymisen arvoinen kohde. Lukuisat vanhat vaunut tarjoavat toviksi ihmeteltävää, kunhan muistaa varoa joidenkin vaunujen kylkiin maalattuja hakaristejä, hui! Valtteri Skog
34
2/2020
Mensibus volvendis.
35
Kronikka
Viime vuoden fuksit saivat kuin saivatkin lopulta fuksikasteensa Suokin elokuisessa lämmössä!
36
Kuva: Elena Eriksson
2/2020
Kymmenen pientä fuksia Kävi kymmenen pientä fuksia sitsipöytähän, vaan yksi punssiin sammuu, on jäljellä yhdeksän. Vietti yhdeksän pientä fuksia illan, niin rattoisan, mut aamulla krapulassa, avaa silmänsä vain kahdeksan. Lähti kahdeksan pientä fuksia darraansa kebabia etsimään, yksi sille tielle jäi, väheni joukko seitsemään. Jo seitsemän pientä fuksia konsepteja palautti, nyt kuusi on enää jäljellä, kun yhdeltä järki kalautti. Sai kuusi pientä fuksia tenttikirjaksi Foucault’n kauheaa, meni yhdeltä yli hilseen, viidelle aukeaa. Kun viisi pientä fuksia Kansaneläkettä halaa, niin yksi silloin tuomittiin, vain neljä heistä palaa. On neljä pientä fuksia Viroon lähtenyt, syö yhden puuma punainen, on heitä kolme nyt. Käy kolme pientä fuksia nyt yökerhon teitä, kun yhden karhu kahmaisee, on kaksi enää heitä. Nyt vain kaksi pientä fuksia suokissa vierityksin, kun toisen jallu hukuttaa, on toinen ypöyksin. Vaan ei yksi pieni fuksi kestänyt yksinään, hän meni, valmistui. Eikä jäljellä ollut yhtäkään. Saku Laukka (Agatha Christietä mukaillen)
37
Kronikka
P a r a s t a
j u s t
n y t Kronikan päätoimitus suosittelee Salatun tiedon tie Villa Gyllenbergissä: Pieni ja tunnelmallinen taiteenkeräilijän kotimuseo kauniissa luonnonympäristössä Helsingin Kuusisaaressa, jossa on tällä hetkellä äärettömän kiehtova näyttely suomalaisten taiteilijoiden suhteesta esoteriaan. Näyttelyssä pääset paitsi tutustumaan salaseuroihin, vapaamuurareihin ja teorioihin korkeammasta tiedosta, myös sukeltamaan syvälle omaan itseesi ja pohtimaan paikkaasi universumissa.
vuosilta 1881-86, yksi litografia hänen ensimmäisestä merkittävästä öljyvärimaalauksestaan Perunansyöjät (1885) sekä Suomen ainoa Van Goghin teos Katu, Auvers-sur-Oise (1890) Ateneumin kokoelmista. Näyttely on hyvin tumma ja melankolinen synkkine piirustuksineen, mutta mielenkiintoinen ikkuna maailmankuulun taiteilijan mielenmaisemaan. Se on kertomus siitä, kuinka Van Gogh monien epäonnistuneiden ammattivalintojensa jälkeen päätti ryhtyä itseoppineeksi kuvataiteilijaksi. Näyttelyä on valmisteltu jopa kahdeksan vuotta ja se on esillä tammikuun loppuun asti.
Näyttely on nähtävissä vielä 11.10. saakka, mutta museo on avoinna ainoastaan keskiviikkoisin, lauantaisin ja sunnuntaisin! Samalla retkellä kannattaakin käydä myös viereisessä museossa, josta alla lisää. Vincent van Gogh Didrichsenin taidemuseossa: Tästä pienestä museosta löytyy suurin kuunaan Suomessa nähty hollantilaismestari Vincent van Goghin näyttely! Harmillisesti näytillä on ainoastaan kaksi Van Goghin ikonisista öljyvärimaalauksista, sillä näyttely keskittyy taiteilijan uran alkuvaiheisiin, mutta nähtävää on senkin edestä; museossa on esillä 39 varhaista piirustusta
Kuva: Rik Klein Gotink, www.didrichsenmuseum.fi
38
2/2020
Disney+: Saako Mufasan kuolema kyyneleet silmiin? Oletko aina toivonut kokevasi Tuhkimon onnenpotkun tai pelännyt kasvattavasi pitkän nenän Pinocchion tapaan valehdellessasi? Disney on vihdoin lanseerannut Suomeenkin oman suoratoistopalvelunsa, joka kattaa kaikki animaatioelokuvat, myös yllättävät jatko-osat, joista et ehkä ole koskaan kuullutkaan – kuten Mulan 2 sekä Tuhkimo 2 ja 3. Jos haluat pilata lapsuuden muiston Mulanista, suosittelen ehdottomasti katsomaan jatko-osan. Jos animaatiot ovat mielestäsi vain lapsille, löytyy palvelusta paljon muutakin. Marvel-elokuvat, Pirates of the Caribbeanit ja Star Wars-saaga antavat loistavan mahdollisuuden viettää leffamaratoni-iltaa! Jos lapsuuden nostalgisointi on lempiharrastuksesi, suosittelemme ehdottomasti uuden Disney+-suoratoistopalvelun hankkimistaa. Hintaa palvelulla on 6,99€ kuukaudessa tai 69,99€ vuodessa. Maria Annala, Trumpin kansa (Into 2020): Yhdysvaltoihin erikoistuneen suomalaistoimittaja-tutkijan kiehtova kertomus kolmesta Donald Trumpin intohimoisesta kannattajasta ja vuoden 2016 presidentinvaaleista. Kaikki kolme ovat hyvin erilaisia persoonia – irlantilainen isoäiti, oikeustiedettä opiskeleva nuori mies sekä kunnianhimoinen teinityttö – mutta kaikkia heitä yhdistää vankkumaton usko presidenttiehdokkaaseensa, jonka he näkevät suorastaan messiaana. Kirjassa kuljetaan paitsi kronologisesti kannattajien mukana, myös aihepiireittäin Trumpin toimintaa eri näkökulmista seuraten (esim. Trump ja naiset, Trump ja rasismi). Lopussa Annala käy aihepiirit uudelleen läpi tutkien, miten hyvin
Trumpin antamat vaalilupaukset ovat käyneet toteen. Kirjassa on myös kattava katsaus tuoreisiin tutkimuksiin, joiden valossa on kenties helpompi ymmärtää, kuka Trumpia oikeastaan äänesti ja miksi, eli jos et oikein vieläkään pysty käsittämään Yhdysvaltojen poliittista tilannetta, kannattaa tutustua tähän teokseen. Bernardine Evaristo, Girl, Woman, Other (Penguin Books 2019): Vuoden 2019 Booker-kirjallisuuspalkinnon pokannut brittiläis-nigerialaisnaisen kirjoittama monialainen teos tempaisee lukijan toden teolla mukaansa eri vuosisadoille ulottuviin seikkailuun. Romaanissa vuorottelee 12 kertojaääntä, joiden tarinat kertovat koukuttavaa narratiivia naiseudesta, seksuaalisuudesta, maahanmuutosta, vanhemmuudesta ja monista muista teemoista kietoutuen hiljalleen yhteen. Vielä aivan viimeisilläkin sivuillaan 450-sivuinen kirja sai toden teolla yllättymään - sitä ei todellakaan ole kehuttu turhan tähden. Muumit 75 Kansallismuseossa: Kansallismuseon uusi Muumi-näyttely on interaktiivinen matka Tove Janssonin luoman taianomaisen Muumimaailman halki: kierroksella pääset seikkailemaan taikametsässä, kurkistamaan Muumitalon sisälle sekä osallistumaan kelluvaan teatteriin! Näyttely soveltuu erinomaisesti perheen pienimmille, mutta ei varmastikaan petä edes isompia museokävijöitä, joiden sisäinen lapsi varmasti nauttii lapsuudensankareiden kanssa seikkailemisesta. Kaiken kaikkiaan näyttely on kaunis ja koskettava rakkaudenosoitus Tove Janssonille sekä muumeille, jotka ovat isänmaamme rakkaimpia sankareita.
39