K
1/2016
ronikka
Kronos ry:n (epä)virallinen pää-äänenkannattaja Opiskelijat! Ottakaa siis leikkaukset toimeentuloonne avosylin vastaan!”
Oliko jenkit 1960-luvun taitteessa pakolaissuvakkeja vai ei.”
s. 24
s. 27
K
Sisältö
1/2016
Pääkirjoitus 4 Päätoimittajien esittely 5 Pj:n palsta - Once more into the breach! 6 Aleksilla on asiaa 7 Hallitusesittely 8 Pseudohistoria - Menneisyyden vartijat 11 Laitoshaastattelu - Dosentti Janne Lahti 15 Specia ry:n palsta - Generalistina työelämään 18 Sarjakuva 22 Kansallinen rappio ja tulevaisuus
24
Gradu-utelut 27 Punanurkka 29 Reseptinurkka - Monikäyttöinen piirakkapohja 30 Kronoskooppi 31 Toimitus vastaa 33 Tekstiviestit
34
Propagandatyöläiset & muu pikkuprintti Päätoimittajat: Henrik Laaksonen, Karri Kuokkanen & Visa Kallio Toimitus: Janne Luostarinen, Katri Björklöf, Jouni Lautiainen, Oskari Siltanen, Aleksi Mäkinen, Lam Le, Minna Likander Taitto: Jan-Erik Engren Etukansi: Jan-Erik Engren sekä päätoimitus Keskiaukeaman kuva: Jussi-Pekka Kotilainen Sarjakuva: Tuomas Pii pponen Kuvitus: Päätoimitus, Jan-Erik Engren, Minna Likander, Jussi-Pekka Kotilainen, Katri Björklöf sekä muut työn sankarit Painettu Picaset Oy:ssä kesäkuussa 2016,painomäärä 100 kpl Julkaisija: Kronos ry. Copyright: Tekijät & Kronos ry. Tämä julkaisu on saanut HYY:n painotukea. Yhteystiedot: kronikkahelsinki@gmail.com, facebook.com/kronikkalehti, issuu.com/kronikka
3
K
1/2016
Pääkirjoitus Ja minä näin pedon nousevan maakunnista; sillä oli viisitoista sotea ja kolme päätä, ja soteissansa kilttejä kepulaisia, ja sen päihin oli kirjoitettu kolme ässää.
J
a peto, jonka minä näin, oli kepulaisen näköinen, ja sen jalat ikäänkuin persun, ja sen kita ikään kuin kokoomuslaisen kiiltävä hammasrivistö. Ja Kansa antoi sille voimansa ja valtaistuimensa ja suuren vallan. Ja minä näin yhden sen päistä olevan ikään kuin skandaaleissa ryvenneen, mutta sen kuolinhaava parantui. Ja koko maa seurasi ihmetellen petoa. Ja Kansa kumarsi lohikäärmettä, koska se oli luvannut säilyttää sivistyksen Suomessa, ja kumarsivat sitä sanoen: ”Kuka on pedon vertainen, ja kuka voi sotia sitä vastaan?” Näin kuvataan Vatikaanin arkistoista paljastuneessa papyruskäärössä vuoden 2016 suomalaista yhteiskunnallista todellisuutta varsin korein sanankääntein. Tutkiessaan ainutkertaista historiallista lähdettä kolme arvostettua historioitsijaa,tri. Heinrich Piispa-Laaksonen,
4
tri. Karlheinz Suo-Jussi Kuokkanen ja tri. Wisa Kyösti Kallio Keisarillisesta Aleksanterin Yliopistosta,yrittivät etsiä vastausta primäärilähteen esittämään kysymykseen. Vuosien rigorisen akateemisen diskurssin tuloksena he saapuivat johto- päätökseen; vastaus on Pyhä Yrjö! Vaan kuka pukee päällensä Yrjön kiiltävän sotisovan? Se on aikamme järki ja omatunto KRONIKKA!
Ja Kansa kumarsi lohikäärmettä, koska se oli luvannut säilyttää sivistyksen Suomessa, ja kumarsivat sitä sanoen: ”Kuka on pedon vertainen, ja kuka voi sotia sitä vastaan?”
Päätoimitus
K
1/2016
Tuore päätoimittajatrio päätti kysyä itseltään syvällisiä, itsetutkiskelevia kysymyksiä. Vastausten toivoimme valottavan häiriintynyttä sielunelämäämme Kronikoitsijoiden päätoimittajien virkojen tuoreina haltijoina. Karri Kuokkanen Kuka oot? Kompleksinen metafyysinen entiteetti eksistoimassa keskellä multiversumia. Mistä tuut? Edellisessä elämässäni olin Valtakunnan valkoinen sankari tai kirjallinen huligaani. Minne menet sä? Мой адрес Советский Союз,osoitteeni on Neuvostomaa!
Visa Kallio Kuka oot?
Tokkansa jänkhälle hukannut lapinukko ja epäonnistunut (al)kemisti.
Mistä tuut?
Lapisthhhhan mie tuun,mut kemiläiseks ei saa haukkuu!
Minne menet sä? Varmaankhin Ylivieskan kautta takhasin tuntureille..
Henrik Laaksonen Kuka oot? Kauniin hi piänsä takia marginalisoitu pseudointellektuelli objekti. Mistä tuut?
Keski-Uudenmaan Bermudan kolmiosta; Jäke,Keke,Hyke!
Minne menet sä? Parhaimmassa tapauksessa malliksi Milanoon,huonoimmassa Herbertstraßelle ”töihin”..
5
K
1/2016
Pj:n palsta Once more into the breach!
O
lin palvelusvuoteni tasavallalle antanut ja valmiina poistumaan julkisesta elämästä. Pakkasin kirjani,muistiinpanoni ja kirjoitusvälineeni vaunuihin,suunnitelmissani vetäytyä huvilalleni Campaniaan lukemaan filosofiaa ja kirjoittamaan muistelmiani sodista karthagolaisia vastaan. Kohtalo kuitenkin puuttui asiaan,sillä Rooma olisi tarvitseva minua vielä hetken... Sitten heräsin opiskelijahuoneesta ja seitsemän kukkulaa vaihtuivat pöydällä lojuneisiin seitsemään likaiseen kahvikuppiin samalla kun suurmieshaaveeni Rooman konsulina vaihtuivat huomattavasti maanläheisempään todellisuuteen Kronoksen tuoreena puheenjohtajana. Vuoden alun pakollisten byrokratiatekstien laadinta,Kronoksen hallituksen johtaminen ja näiden tasapainottaminen omien opintojeni kanssa saivat kuitenkin aluksi nämä kaksi tehtävää vaikuttamaan lähes yhtä monumentaalisen vaikeilta.
6
Hallituksen vanhan kaartin viimeisenä edustajana uusissa virkailijoissa pisti silmään uusien fuksien suuri joukko. Tämä toi kuitenkin vain kaivattuja uusia ideoita,kun sekä vanhat että uudet tuntuivat alusta asti tietävän tehtävänsä ja puhkuvan intoa uudelle vuodelle, mistä on kiittäminen edellisen vuoden aktiivista hallitusta,sekä erinomaista tuutoritoimintaa. Onnistuneet 70- vuotisvujut siivittivät ainejärjestömme uuteen vuoteen niin,että rahaakin jäi jäljelle. Tänä vuonna meillä onkin mahdollisuus kehittää Kronosta entistä moni puolisempaan suuntaan. Edessä on haasteita,mutta ei mitään mistä tämä hallitus ei selviäisi!
Janne Luostarinen Puheenjohtaja
Aleksilla on asiaa
K
1/2016
Erinäisistä syistä johtuen olen muutaman viime päivän aikana saanut tarkkailla suomalaisuuden syvintä olemusta aitiopaikalta.
O
len näet istunut useamman päivän terveyskeskuksen käytävällä,enkä totisesti osaa kuvitella toista yhtä vilkasta yhteiskunnallisen debatin foorumia. Päivystyspoliklinikan odotushuoneen suosituinta viihdettä on ollut katsoa uutisia ja haukkua yhdessä poliitikkoja,jotka ilmeisesti osaa tehdä mitään yhtä hyvin kuin maamme sairaat ja ki peät osaisivat. Yksi poikkeus on kuitenkin myös tässä asiassa: konsensus näet tuntuu olevan,että on vain ja ainoastaan oikein,että opiskelijoiden tukia leikataan. Eräs varttuneempi juristi ja ekonomi julisti,ettei hän opiskellessaan mitään tukia saanut,ja silti kävi koulunsa kolmessa vuodessa. Tähän sairaalan muut asiakkaat yhtyivät iloiten ja riemuiten. Osa heistä ei toki ollut koskaan opiskellut,mutta
jos olisi,olisivat he varmasti lukeneet itsensä maistereiksi vuodessa tai ehkä puolessakin,ja jos valtio olisi jonkinlaisia tukia tarjonnut,ei niitä tietenkään olisi vastaanotettu. Sehän nyt oli itsestäänselvyys. Ennenkin tultiin toimeen ilman,mutta sitä ei pullamössösukupolvi suostu nyt ymmärtämään. Jos olisin suulaampi mies,olisin saattanut kysyä nousisiko Suomi suosta jos myös eläkkeet,julkinen terveydenhuolto,lapsilisät ja vaikkapa peruskoulu lakkautettaisiin,sillä tultiinhan ennenkin toimeen ilman. Synnyin kuitenkin hiljaiseen Hämeeseen,joten katsoin parhaaksi olla hiljaa ja potea yksinäni salaista ylemmyydentuntoa. Saatanan tunarit.
7
K
1/2016
Hallitusesittely Hallitus on puhunut!
7
0-vuotisvuosijuhlien jälkeen ovat todellakin hyvät neuvot tarpeen, mutta onneksi uusi puheenjohtaja Janne on valmis tarttumaan toimeen preussilaisella tehokkuudella ja laittamaan Kronoksen kuntoon. Kruppin terästä ja hyvää pöhinää niin homma toimii kuin Porschen moottori! Mukaan tarttuu varapuheenjohtaja Katri, joka silmät kiiluen esitteli minuutin pitchauksella valtavat leikkaus… siis dynaamistamissuunnitelmansa,ja sai heti puheenjohtajan hyväksynnän. Pakkohan sitä on jostain ottaa,että hallituksen virkistäytymisreissut turvataan! Tiukkaa talouskuria toteutetaan taloudenhoitamme Sannan valvovan silmän alla. Kyllähän opiskelijat pärjäävät mainiosti ankarallakin budjetilla,kunhan vain muistetaan innovoida! Hallituksen uuden innovaatio-ohjelman kirjaa ylös sihteerimme Essi. Näin näytämme maamme hallitukselle,että humanistitkin osaavat olla tuottavia! Pääelinkeinostamme,astiavuokrauksesta,huolehtivat Maija ja Jonna. Ahkera työskentely on vastaus kaikkeen! Tuotevastaavat Kiira ja Helena tekevät myös osansa taloutemme eteen; myyntitykkien aktiivisen toiminnan tuloksena kolikoita sen kuin kilahtelee Kronoksen kirstuun. Kaksikko myös toimii bilevastaavina ja järjestää virkistystoimintaa,jotta yhdistyksen jä-
8
senet jaksaisivat olla mahdollisimman tehokkaita ja aikaansaavia. Kuten valtionvarainministerimmekin sen totesi,“good morning session on the wattbike,gonna be a good day”. Tämähän on tietenkin tosi kuin vesi,ja koska haluamme talouskurin lisäksi noudattaa kaikessa muussakin hänen esimerkkiään,kronoslaisille vastaavanlaista urheilutoimintaa järjestävät liikuntavastaavat Mikko ja Tuomas.
Tiukasta budjetista huolimatta Kronoksen hallitus ymmärtää laadukkaan tutkimuksen arvon yliopistomaailmassa; siitä ei sentään sovi leikata.” Tiukasta budjetista huolimatta Kronoksen hallitus ymmärtää laadukkaan tutkimuksen arvon yliopistomaailmassa; siitä ei sentään sovi leikata. Niinpä excuvastaavien Marin ja Hennan johdolla kronoslaisille tarjoutuukin mahdollisuus päästä tekemään aivan itse empiiristä tutkimusta,niin metrolla syvälle itään kuin merten yli kaukaisiin maihinkin. Opintomatkavastaavat Raiku ja Katri johdattelevat opiskelijat mukaan kansainvälisiin piireihin. Globalisaatio on päivän sana! Tänä vuonna opintovastaavina hääräävät Heikki,Karoliina ja Tuukka.
K
Oppiainevastaavana taas Tapani. Yhdessä he varmistavat,että kaikki kronoslaiset opiskelevat ahkerasti ja valmistuvat ajoissa,hallituksen asettamien tehokkuustavoitteiden mukaisesti! Opiskelijoiden välitön suuntaaminen menestyksekkääseen uraputkeen heti papereiden saamisen jälkeen on työelämä- ja AE-vastaavien,Kaisan, Janpan ja Sonjan vastuulla. Kaisa toimii lisäksi tiedottajana ja levittää sanomaa hallituksen tehokkaista uudistuksista. Yhteistyöstä Historianopiskelijain Liiton kanssa,sekä suhteista muihin ainejärjestöihin vastaa tänä vuonna HOL- ja suhdevastaava Miia. Hänen
1/2016
järjestämiltään seminaarimatkoilta saamme varmasti uusia ideoita siihen, kuinka opiskella historiaa tehokkaammin! Sitseistä vastaavat tänä vuonna Lauri ja Liisa,joiden synerginen yhteistyö myös muiden historia-ainejärjestöjen kanssa on lähtenyt hyvin käyntiin. Luvassa lienee paljon hyvää pöhinää akateemisten pöytäjuhlien merkeissä. Vuosijuhlien järjestäminen on tänä vuonna Fannyn,Mikon ja Saaran vastuulla. Jotkut sanovat pöytäjuhlien vievän opiskelijoiden huomiota pois opintopisteiden tehtailusta,mutta Kronoksen hallitus uskoo vakaasti,että niitä tullaan tarvitsemaan varsinkin
9
K
1/2016
jos opintopistekiintiöt kasvavat! Nuoriso on tulevaisuus,ja fuksit halutaankin heti mukaan toimintaan uusien,raikkaiden innovaatioiden toivossa. Heidän eteensä tekee töitä suoranainen tehotiimi: tuutorvastaavina toimivat Sara ja Ilmari,ja pääsykoeopasvastaavina puolestaan Aila ja Lam. Myös arkisto- ja matrikkelivastaava Minna lähetetään vastaanottamaan fukseja,ykkösfokuksenaan haalia lisää jäsenistöä niin paljon,että Kronos tulee jatkossakin olemaan kiistatta suurin ja kaunein.
Pystyvätkö urheat päätoimittajamme taistelemaan mediakentällä jota dominoivat klikki- otsikot ja MV-lehti?” Kronikan toiminnasta vastaavat tänä vuonna Karri,Henrik ja Visa. Pystyvätkö urheat päätoimittajamme taistelemaan mediakentällä jota dominoivat klikkiotsikot ja MV-lehti? Se selviää Kronikan seuraavassa numerossa. Yhtä tärkeä tehtävä ainejärjestömme sivistyneisyyden vaalijoina on kulttuurivastaavilla,Juholla ja Hildalla. Henkinen ravinto on tärkeää,jotta opiskelijat jaksavat täyttää uuden opitopistekiintiön! Juho toimii lisäksi myös alumnivastaavana ja pitää siten yhteyttä jo valmistuneisiin ja eittämättä yhteiskunnan eliittiin sijoittuneisiin kronoslaisiin. Entä tilat,joudutaanko niistä leikkaamaan? Sitä miettivät tänä vuonna tilavastaavat Aleksanteri ja Ilkka. Kyllähän sitä nyt Kronoksen halli-
10
tuksen on jossain kahviteltava. Ilkka toimii lisäksi myös yhdenvertaisuusvastaavana ja valvoo,että kaikilta leikataan tänä vuonna tasapuolisesti. Vaikka leikkauksia tulee,ei ympäristöasioista saa tinkiä. Tästä huolehtii ympäristövastaavamme Elmeri. Ympäristöohjelman innovatiivinen tulkinta takaa tehokkaan lopputuloksen! Ainejärjestömme kotisivuista vastaa Webmasterina Arttu. Hän sai jo viime vuonna aikaan merkittäviä muutoksia dynaamisten verkostojensa ansiosta, joten eiköhän tänäkin vuonna ole odotettavissa uusia innovaatioita. Historiallisen yhdistyksen hallituksessa on tänä vuonna Ville,joka levittää verkostojamme entistä laajemmalle.
K
1/2016
Pseudohistoria Menneisyyden vartijat
T
unsin maitohappojen kasaantuvan jalkoihini; Ei vielä! Ei vielä! – ajattelin ja jatkoin juoksua. Koitin kuvitella saavani jonkunlaisen fantasiamaisen energiasyöksyn reisilihaksiini,jotta jaksaisin vielä vähän aikaa. Sillan harja alkoi jo häämöttää mutta niin tekivät takaa-ajajieni keihäänkärjetkin. Laskin päässäni kolmeen ja tein harkitun ja toivon mukaan koordinoidun käännöksen,jotta näkisin kuinka lähellä Ne olivat. ”Älä kaadu” mietin tehdessäni kuolemaa uhmaavan piruetin keskellä siltaa. Ne olivat lähellä - leikatusta metallista tehdyt sahalaitaiset keihäät näyttivät nousevan auringon valoa vasten hirveiltä. Ajatuskin niiden tekemästä
haavasta sai jalkani melkein veltoksi – ei olisi pitänyt katsoa. Sillan pää alkoi olla jo lähellä. Sain kaivettua kivuliaasti jalkaani vasten hakanneen vanhan postimiehen torven pois kaulassani roikkuvasta narusta. Olin löytänyt sen Postimuseon raidauksen yhteydessä jo vuosia aiemmin ja se oli osoittautunut mitä erinomaisimmaksi puolustusvälineeksi. Keuhkoni olivat haljeta koittaessani puhaltaa torveen kaikin voimin. Ääni oli katkonainen ja hiljainen. Ei vastausta,viestini ei kantanut. Ainut vaihtoehto oli pysähtyä puolen sekunnin ajaksi ja koittaa tyhjentää keuhkorakkuloissani vielä epätoivoisesti tärisevät ilmavarannot kerralla ja toivoa parasta. Jokainen
11
K
1/2016
kehoni osa huusi mieli puolisuutta,joka pysähtymiseen liittyi,mutta vaihtoehtoa ei ollut. Liu’uin jäistä betonia pitkin ja koitin tasapainottaa itseni edes hetkeksi,avasin suuni ja huomasin samalla pyytäväni lähes uskonnollisesti mielessäni apua; Toooot! Ääni oli kova ja vaativa,sivusilmällä huomasin jahtaajieni hidastavan hetkeksi tahtiaan. Valitettavasti toisen töräyksen aikana ne kuitenkin olivat jo ymmärtäneet että toimintani ei ollut mitenkään vaarallista ja jatkoivat raviaan. Aloin juosta kuin mieli puoli, tekniikasta ei saisi nyt pisteitä. Toivoin sisimmässäni että ääni olisi kuultu ja vahdit olisivat valppaina. Kun aloin viilettää sillan alas kaartuvaa loppuosaa,huomasin että kutsuni oli kuultu. Jos olisin puuskutukseltani kyennyt huutamaan,olisin karjunut ”Tero!”. Joukkueemme paras ampuja juoksi juuri sillan alle vastaan,mukanaan viisi muuta veteraania – punaisista huiveista päätellen. Kolme nuolta päästi kovaa suhisevaa ääntä kiitäessään vain puoli metriä pääni yläpuolelta. Samalla kuulin kolmen kiväärin laukeavan ja neljä selkää repivää rääkäisyä. Juoksin pelastajieni ohi ja kuulin tulituksen jatkuvan. Niitä kaatui sillan alamäessä jo useita. Takana tulevat kii pesivät kuitenkin raivo silmissään maassa makaavien yli ja pyrkivät jatkamaan jahtiaan. Se mitä olin vienyt,oli niille kuoleman arvoista. Niiden tahti alkoi kuitenkin heiketä vahvojen nuolten ja kirurgimaisella tarkkuudella tähdättyjen kiväärin laukausten laulaessa. Ne alkoivat pitää hirveää matalan ulinan sekaista ääntä ja alkoivat juosta takaisin. Laukaukset eivät tau-
12
onneet,selkään ampuminen ei ollut kyseenalaista,ei täällä edessä,ei näin kaukana. Kun viimeinen kammottava pää oli kadonnut sillan harjan taakse,kääntyi Tero minua päin ja totesi kylmästi: ”Idiootti”. Pitelin polvistani edelleen kiinni ja puuskutin katsoen häntä silmiin. Hieman hymyillen hän kuitenkin jatkoi ”No,saitko sen?” Muut kerääntyivät ympärilleni. Kaivoin repustani repalaiseen nahkaan käärityn paketin ja näytin sen sisältöä tovereilleni. ”Ei helvetti!” ”Uskomatonta” ympäriltäni kuului. ”Awesome dude” – Amerikkalainen sanoi. ”Tää on ihan älyttömän hieno juttu mut meidän on oikeesti pakko lähteä sisään” – PJ sanoi innosta hyppien ja saaliistani aiheutunut hullun kiilto silmissään. Olin samaa mieltä. Keräsimme äkkiä käyttämättömättömät nuolet ja ammukset maasta ja hölkkäsimme kohti Tornia.
Yksi kuitenkin osui ja tuhosi Hangon satamat, ja samalla loput kesäisestä veneilykaupungista - regattakin peruuntui.” Vaihdettuamme nopeasti salasanat alavartijoiden kanssa siirryimme suoraan portaikkoon ja niitä pitkin kohti Pitkää Silmää. Nimeämämme näköalatasanne antoi loistavan tähystysaseman koko vastarannalle. Joukkueemme johtaja olikin jo meitä vastassa. Samalla kun aamuauringon säteet valaisivat Pitkän Silmän,näin hänen hymynsä. Aina yhtä malttamaton Suorittaja oli tietenkin katsellut meitä kiikareilla kun ei jaksanut odottaa että tulokset tuodaan suoraan
K eteen. ”Sinulla on se,sinulla on se! Uskomatonta työtä kaikki! Todennäköisyydet eivät todellakaan olleet puolellamme.” Kuuntelin kehuja ja kiitin tarkkoja ampujiamme Teron iskiessä silmää ja hymyillen tyytyväisenä. Niin, minä olin saanut sen. En olisi totta puhuen ikinä uskonut että saisin pitää sitä kädessäni – sen arvo oli meille mittaamaton. Katsellessani vastarantaa alkoi kaikki palata mieleen. Kaaos, huuto,tuli palot. Jonkun näin kauniin ja arvokkaan ei uskoisi kestävän sellaista. Oli kulunut 14 vuotta siitä kun kaikki alkoi mennä pieleen. Silloin Lähi-Idästä alkanut selkkaus levisi nopeasti ympäri maailmaa. Turkin kautta kaakkoiseen Eurooppaan ja sieltä kohti pohjoista. Vuoden kestänyt epävarma tilanne ja konflikti alkoi asettua lopulliseen muotoonsa Läntisen-Euroopan vihdoin yhdistyttyä Idästä nousevaa uhkaa vastaan. Vanhan maailman puolustusliitosta ei ollut kuitenkaan apua,sen merkitys oli rapautunut kykenemättömyyteensä vastata eteläisen Ruotsin miehitykseen. Aluksi näytti että Suomi onnistuisi pysymään pahimman ulkopuolella juuri vahvistetun armeijansa ja jatkuvien kertauskutsujen ansiosta. Mutta millään sillä ei ollut loppujen lopuksi mitään merkitystä. Kun sieni pilvet alkoivat nousta Euroopassa,oli peli jo pelattu. Venäjän pelättiin kääntävän seuraavaksi katseensa Suomeen ja niin myös tapahtui. Ei kuitenkaan samalla tavoin kuin täällä oli kuviteltu. Iso karhu kirjaimellisesti halasi läntistä naapuriaan,kun Iso-Britannia pyrki strategisilla latauksilla tuhoamaan Suomen infrastruktuurin Ve-
1/2016
näjän etenemisen pelossa. Venäläiset ohjukset ampuivat alas 14 Brittien lähettämästä 15 ballistisesta ydinaseesta. Helsinki,Turku,Joensuu ja muut suuremmat kaupungit säästyivät. Yksi kuitenkin osui ja tuhosi Hangon satamat,ja samalla loput kesäisestä veneilykaupungista - regattakin peruuntui. Kaikkien yllätykseksi Venäjä myös julisti suojelevansa ”Pikkuveljeään” (младший брат) niin kauan kuin mahdollista. Sen retaliaatio oli hirveä. Lontoosta,tai koko Englannista ei ole juuri mitään jäljellä. Sota kesti yhteensä kolme vuotta,jona aikana ilmakehään oli päässyt niin paljon kiviainesta ja tomua,että maapallon keskilämpötila laski 3 astetta. Alkoi ydintalvi. Yhdysvallat oli eristäytynyt jo sodan alkuvaiheessa ja fanaattisen hullun päästyä presidentiksi,rakentanut koko alueensa ympärille kymmeniä metrejä korkeat muurit. Amerikkalainen joka on kanssamme,ei päässyt enää kotiin. Koko Euroopasta loppui energia,Suomesta öljy ja uraani. Pala palalta yhteiskunta hajosi kappaleiksi. Ei energiaa,ei ruokaa,ei kauppoja. Yhdeksän ateriaa anarkiasta sanonta vaikutti alakanttiin arvioidulta. Pääkaupunkiseutu on heimoutunut. Itäväylän takana alkaa vaarallinen ja pimeä alue,niin kuin ennen sotaakin. Nyt sitä pitää hallussaan vuorotellen Laajasalon entisistä eliiteistä koostuva Innovaatio ja Merirastilan alueelta resurssejaan ammentava Wallahi. Innovaatio kerää veroja alueellaan ammusten,ruoan ja tarvikkeiden muodossa. Sen kumppanit ovat Otaniemen villiintyneistä entisistä teekkareista koostuva Synergia ja Pasilan Prosessi.
13
K
1/2016
Nämä muodostavat yhdessä ”Kolmen kohdan” militaristisen vyöhykkeen ympäri entistä keskustaa. Sen eräänlaisena ideologiana on visio uudelleen rakennetusta Suomesta,jota johtavat entiset insinöörit ja myyntimiehet – fanaattisia kokoushuoneiden raunioissa orgioivia hulluja. Pahimpia kaikista ovat kuitenkin ne, joita juuri juoksin henkeni kaupalla karkuun. Kuka olisi arvannut että eristäytynyt ylemmän keskiluokan paratiisi voi muuttua rituaalisten kannibaalien linnoitukseksi. Larut julistivat kaaoksen keskellä itsensä ensin Espoosta ja Helsingistä itsenäiseksi hallintoalueeksi ja lopulta valtioksi. Ne katkaisivat kaikki muut paitsi Ruoholahteen johtavat siltansa ja perustivat rauhallisuutta ja Gato Negroa palvovan yhteiskunnan. Valitettavasti ne eivät kuitenkaan ajatelleet asiaa ihan kokonaan läpi. Punaviinin ja luomunaudan loputtua alkoi sekasorto. Vieroitusoireissaan Larut alkoivat tehdä infernaaleiksi kutsuttuja ryöstömatkoja Ruoholahteen ja Kamppiin. Kallion Kattoviljelijöiden,Töölön Mercedeksen ja Punavuoren Punakaartin allianssi onnitui kuitenkin ajamaan kannibalisoituneet villit takaisin saarelleen. Keitä me sitten olemme? Me olemme Kronos. Kun kaikki hajosi palasiksi ja koko Helsinki oli tulessa,pieni joukko akateemikkoja otti velvollisuudekseen alkaa kerätä ja säilöä vanhan maailman tietoa,jotta kaikki mitä oli rakennettu,ei katoaisi menneisyyden mukana. Historian tutkijat ja lukijat ottivat sekalaisen joukon johtaakseen monta
14
vuotta sitten. En pitäisi epätodennäköisenä että tämän takana oli patoutunut halu ryhtyä vihdoinkin oikeaksi Indiana Jonesiksi. Olemme säillöneet paljon ja muodostuneet tiiviiksi ryhmäksi. Holveissamme on tuhansia ja tuhansia teoksia,joiden arvostus on noussut jo lähes myyttisiin mittasuhteisiin. Tämänkertainen matka oli kuitenkin ehkä enemmän itseämme kuin arkistoamme varten. Moraali täytyy pitää korkealla. Olin vaatinut saada tehdä tämän retken yksin – jos jäisin kiinni tai kuolisin,en halunnut nähdä muille aiheutuvan samaa kohtaloa. Saimme kuukausi sitten vinkin että kauan etsimämme legendaarisen kirjan ainut jäljellä oleva kappale on Saarella. Vietin piileskellen puolitoista viikkoa veren tahrimassa helvetissä. Onnistuin lopulta pääsemään valeasussa tarpeeksi lähelle alttaria jossa se oli. Siitä alkoi juoksuni. Se mitä kirja merkitsee Kronokselle tässä maailmanlopun jälkeisessä maailmassa on uskomatonta. Voimme vihdoin palata spirituaalisille juurillemme ja päästä taas yhteyteen esi-isiemme Herodotoksen ja Polybiuksen kanssa. Se oli vaaran arvoista,Kotiviinin valmistuksen salat on nyt meidän.
Jouni Lautiainen
Laitoshaastattelu
K
1/2016
Dosentti Janne Lahti
O
li aurinkoinen perjantaiaamu, kun nousin metrosta yliopistolla ja otin muutaman puolittaisen,ehkä hätäisenkin juoksuaskeleen kohti maan pintaa. Askeleitteni temmon kiihtyessä ja kellon vääjämättä raksuttaessa,etenin kohti Porthanian betonibrutalistista pihaa ja tuoreinta Kronikan haastateltavaa,historian laitoksen dosenttia Janne Lahtea. Metroaseman tunnelissa matkaani säestivät haikeat slaavilaismelankoliset kitaran säkeet ja itseänikin kiireisempien ihmisten askeleet. Iltapäiväinen kiireeni kuitenkin laantui nähdessäni arvon dosentin odottamassa sovitussa paikassa tapaamistamme. Vaihdoimme kuulumiset,ja
pian seuraan liittyi toinenkin päätoimittajistamme – yhtälailla tyylikkäin hölkkäaskelin. Yhdessä kävimme viereisen kahvilan pöytään,ja haastattelu saattoi alkaa. Ensimmäisenä Janne Lahdesta välittyy kuva ystävällisenä,vilpittömänä ja helposti lähestyttävänä herrasmiehenä. Ehkäpä Lahden persoonaan on tarttunut jotain perin amerikkalaisesta lämminhenkisestä keskustelukulttuurista,jota ei aina Euroopasta tai varsinkaan Suomesta löydä. Tuoreilla opiskelijoilla saattaa olla vaikeuksia lähestyä yliopiston henkilökuntaa, mutta onneksi meidänkin laitokseltamme löytyy Lahden kaltaisia avoimia ihmisiä. Vaan kuka Janne Lahti
15
K
1/2016
oikein on,ja mitä hän on urallaan tehnyt?
Aina kun tapasin USA:ssa uuden professorin, hän kysyi: ”Miksi ihmeessä suomalainen tutkii Yhdysvaltain länttä?” Janne Lahti aloitti historian opiskelun Helsingin yliopistossa parikymppisenä vuonna 1995. Kandin tutkielman jälkeen Lahti jatkoi opiskeluaan maisterivaiheeseen. Gradun aihe valikoitui kahdesta suuresta mielenkiinnon kohteesta,Saksan siirtomaavallan sekä Yhdysvaltain lännen historiasta. Lopullinen päätös kulminoitui käytännön asioihin; silloinen saksan kielen taito ei Lahden mukaan ollut tarpeeksi vahva alkuperäislähteiden tutkimiseen,joten aiheeksi päätyi puolimyyttinen apassi päällikkö Geronimo ja Yhdysvaltain armeija Arizonassa. Maisteriopiskelun kohokohtiin lukeutui vuoden vaihto-opiskeluaika Yhdysvalloissa University of Californiassa, Berkeleyssä,jossa syventyminen niin sanottuun ”villin lännen” valloitukseen vakiintui. Vuonna 2001 maisterinpaperit saatuaan Lahti pohti urakehitystään eteenpäin. Kiinnostus akateemista uraa kohtaan johti tohtorikoulutukseen,jonka lopputuloksena Lahti väitteli tohtoriksi vuonna 2009. Väitöskirjan aihe jatkoi samoilla poluilla kuin aiemmatkin saavutukset miehen uralla. Tällä kertaa tutkielma käsitteli Yhdysvaltain armeijan roolia amerikkalaisessa imperialismissa sen sosiaalisten maailmojen,työjärjestelmien
16
sekä kulttuurin kautta. Väliin mahtui kuitenkin muita työtehtäviä historian alalta. Lahti teki pari vuotta töitä Valtioneuvoston kansliassa ”Suomen sotasurmat” –projektissa ja väitöksen jälkeen hän toimi historian opettajana Espoon yhteislyseon lukiossa,sillä opiskeluista oli jäänyt takataskuun myös pedagoginen pätevyys.
Berkeleyssä paras kurssi koskaan, pääsin mukaan jatko- opiskelijasemonaariin, jossa luettiin 2-3 kirjaa viikossa, pieni ryhmä, loistavia keskusteluja, vika ilta baarissa ja proffa tarjosi!” Pian kuitenkin vanha kiinnostus akateemista uraa kohti heräsi uudelleen, kun eteen tuli mahdollisuus saada Suomen Akatemialta tutkimusapurahaa. Päätös oli vaikea,sillä Lahti nautti suuresti myös opetustyöstä,mutta hän päätyi lopulta kuitenkin valitsemaan tutkijan uran. Meille nuorille opiskelijoille Lahti haluaa korostaa, että opettajana työskentely ei sulje tutkijan uraa pois,vaan työelämässä niiden välillä tulisi olla luontevaa liikkua. Tutkimustyön ohella Lahti toimii yliopistollamme myös tuntiopettajana ja saa myös ehdottaa omien kurssiensa aiheet. Lahti kertookin,että viikoittaiset luennot stimuloivat myös hänen omaa tutkimustaan,sillä opiskelijoilta kuulee monesti teräviä huomioita!
K
1/2016
Lukio-opettajan varmuus vai akateeminen epävarmuus ja pätkätyöläisyys? Valitsin jälkimmäisen.” Kuten useimmat Kronikoitsijoiden käymistä keskusteluista,tämäkin uppoutui lopulta syviin vesiin – tällä kertaa historiantutkimuksen luonteeseen ja tulevaisuudennäkymiin. Lahti haluaisi luonnollisesti nähdä alan tulevaisuuden turvattuna niin opetus- kuin tutkimuspuolellakin. Kaikkia meitä kuitenkin huolestuttaa nykykehitys, jossa erityisesti humanististen tieteiden asema on uhattuna. Esimerkkinä Lahti mainitsi muun muassa kokeilut vähentää tai jopa poistaa historian opetus lukioista. Historian merkitys melkeinpä kaiken inhimillisen toiminnan ymmärtämisessä on keskeistä. Historia on myös rakennettu nykyisyydestä käsin. Historian alan tulevaisuuden turvaaminen onkin olennaista niin ymmärtämisen kuin menneisyyskäsitystemme luomisenkin kannalta.
Historia on konstruktio menneisyydestä, ei itse menneisyys.” Janne Lahti - Syntynyt Riihimäellä 3.4.1975 - Naimisissa,kaksi lasta - Yleisen historian dosentti - Erikoistunut Yhdysvaltain länteen,maan alkuperäis- väestöön sekä yleisesti kolonialismiin ja imperialismiin
17
K
1/2016
Specia ry:n palsta Generalistina työelämään
T
yöllistyminen saattaa huolettaa generalistialojen opiskelijoita. Yleisakateemiset taidot ja laaja osaaminen mahdollistavat kuitenkin työllistymisen helpommin etenkin taloudellisesti epävarmoina aikoina. Työllistyminen ei ole mihinkään tiettyyn alaan sidottua ja pienellä täydennyskoulutuksella osaamista voi suunnata eri tehtäviin ja toimialoille. Laaja koulutus mahdollistaa myös organisaation sisäisen siirtymisen tehtävästä toiseen. Työllistymiseen liittyviä teemoja on kuitenkin hyvä pohtia jo opiskeluaikana ja huolehtia oman työllistyvyyden ylläpitämisestä läpi opintojen ja työuran. Jo opintojen alussa kannattaa etsiä tietoja eri uramahdollisuuksista ja tutustua kenttään moni puolisesti. Jos jokin ala alkaa kiinnostaa,voi työtehtäviä kokeilla esimerkiksi työharjoittelun muodossa. Myös sivuainevalinnat ovat tärkeässä roolissa. Kannattaa valita itseään kiinnostavia aineita,mutta kuitenkin niin,että kokonaisuudesta muodostuu järkevä osaamispaketti, josta löytyy yleisakateemisten taitojen lisäksi myös tietyn alueen substanssiosaamista. Hyviä vaihtoehtoja ovat esimerkiksi liiketalous,tietojenkäsittely,hr tai johtaminen. Lisäksi on hyvä huolehtia,että oma it-osaaminen on ajan tasalla. Valtaosassa asiantuntijatehtäviä vaaditaan muun muassa sujuvaa Excelin käyttöä.
18
Erittäin tärkeitä työllistyvyyden tekijöitä tutkinnon lisäksi ovat oman alan työkokemus,verkostot sekä luottamus omaan osaamiseen. Lyhempikin pätkä oman alan työkokemusta esimerkiksi kesätyön tai harjoittelun merkeissä parantaa työllistymismahdollisuuksia merkittävästi. Avoimiin työpaikkailmoituksiin vastaamisen sijaan kannattaa soittaa suoraan kiinnostaviin organisaatioihin ja tiedustella työmahdollisuuksia. Erityisesti yritys- ja järjestökentällä on paljon tarvetta projektiluontoisille työsuorituksille. Moni asiantuntijatyöpaikka löytyy verkostojen kautta. Kaverilta kuulee vapautuvasta paikasta tai vanha ainejärjestökollega suosittelee sinua esimiehelleen rekrytilanteessa. Kontakteja ei voi olla liikaa ja verkostojen aktivointi ja näkyvyys LinkedInissä kannattaa ehdottomasti ottaa haltuun. Tärkeintä on kuitenkin oma asenne ja itseluottamus työnhakutilanteissa. Rekrytointitutkimukset osoittavat, että merkittävin yksittäinen tekijä työllistymisessä on hakijan asenne ja erityisesti motivaatio. Luota omaan osaamiseesi,anna innostuksen näkyä ja ennen kaikkea tuo selkeästi esille, että olet motivoitunut työskentelemään juuri siinä organisaatiossa,josta tehtävää haet.
K
1/2016
Specian vinkit CV:n tuunaamiseen Räätälöi CV aina haettavan työtehtävän ja työnantajaorganisaation mukaisesti sekä sisällöltä,että ulkoasultaan (vinkkejä saat esim. organisaation nettisivuilta). CV:n suosituspituus on kaksi sivua, joista ensimmäisellä tulee olla keskeisimmät asiat. Listaa koulutus,työkokemus sekä muu osaaminen (esim. järjestötoiminta) niin,että ensimmäiseksi se,minkä kautta sinulle on kertynyt eniten osaamista hakemaasi tehtävään. Tuo CV:ssä konkreettinen osaaminen esiin: Avaa parilla napakalla lauseella,mitä olet konkreettisesti tehnyt aiemmissa työpaikoissa,opinnoissa, luottamustoimissa jne. ja mitä osaamista olet niissä kartuttanut. Onnistumisen kokemukset havainnollistavat vahvuuksia. Jos olet saanut positiivista palautetta,lisää myös se ansioluetteloon! Jos esimerkiksi työkokemusta on kertynyt vasta vähän,voi CV:een laittaa myös erilaiset ryhmä- ja harjoitustyöt,joissa opituista taidoista on hyötyä haettavan tehtävän kannalta
Kannattaa laittaa siisti ja asiallinen kuva,silloin jäät paremmin työnantajan mieleen! Laita CV:een kaikki haettavan tehtävän kannalta olennainen osaaminen, muttei mitään ”turhaa”. Pitkä pätkittäinen työkokemus tai suosittelijat/suositustekstit voi laittaa liitteeksi. Poimi vain haettavan tehtävän kannalta tärkeät työtehtävät cv:hen.
Näillä vinkeillä pääset hyvään alkuun ja autamme opiskelijajäseniä mielellämme CV:n ja työhakemuksen laatimisessa myös henkilökohtaisesti. Myös työsopimus kannattaa kaiken varalta tarkistuttaa meillä! Onnea ja menestystä opintoihin sekä tulevaan työnhakuun!
Työnhaussa specialaisia auttaa kehittämispäällikkö Hanna-Mari Koski hanna-mari.koski@specia.fi, +358443339116
19
K
20
1/2016
K
1/2016
21
K
22
1/2016
K
1/2016
23
K
1/2016
Kansallinen
rappio
ja tulevaisuus Pamfletin kirjoittanut agronomi August K. Atkera
O
len seurannut suurta huolta tuntien hallituksen leikkauspolitiikan ympärillä vellovaa keskustelua,joka ei osoita laantumisen merkkejä. Ei edes siitä huolimatta, että kyseinen hevonen on hakattu kuoliaaksi jo aikapäiviä sitten,ja sen toukkia ja kärpäsiä kuhisevan mätänevän raadon odööri on käynyt jo tuskallisen pistäväksi. Tähän ”eläinsuojelurikokseen” on syyllistynyt kaikkein pahiten ammattiyhdistysliike – tuo edistyksen,yhteisen hyvän ja kansallisen etumme monoliittinen ja häpeämätön vastustaja. Hakaniemen viidenneltä kolonnalta ei valitettavasti voi muutakaan odottaa. Suureksi häpeäkseni olen joutunut toteamaan,että myös opiskelijat ovat lähteneet mukaan tähän farssinomaiseen leikkausten vastaiseen hysteriaan. Kauas olemme ajautuneet niistä ajoista,kun nuorisomme muodosti kansallisen projektin lahjomattoman eturintaman. Sen sijaan itsekkyys,oman edun tavoittelu ja lyhytnäköisyys on noussut valtavirtaan opiskelijaliikkeen sisällä. Kuvottava omahyväisyys on korvannut nuoruuden idealistiset pyrkimykset niiden keskuudessa,joiden tulisi muodostaa
24
kansakuntamme parhaimmat ja elinvoimaisimmat osat. O tempora! O mores! Olen kertakaikkisen hämmästynyt tästä itkun ja valituksen kulttuurista, joka on pesiytynyt yliopistoihin. Mikä pahempaa,on tilanne riistäytynyt suoranaiseksi uhriutumiseksi: opintotuen leikkaukset halutaan esittää iskuksi, ei ainoastaan opiskelijan kukkaroon, vaan myös sivistystä itseään kohtaan. Kun koko maailma ja Suomi sen mukana syöksyy pää edellä kohti lopunaikoja,tulisi uhriutumisen sijasta meidän kaikkien ottaa esimerkkiä siitä uhrihengestä,jota sotiemme veteraanit osoittivat talvisodassa ja kesän 1944 torjuntataisteluissa.
Opiskelijat! Ottakaa siis leikkaukset toimeentuloonne avosylin vastaan!” Opiskelijat! Ottakaa siis leikkaukset toimeentuloonne avosylin vastaan! Kuten tiedämme timantit syntyvät paineessa. Kiihkottomasti ja puhtain sydämin asiaa tarkastellessanne huomaatte,että tilanne ei ole uhka. Se
K on ainutlaatuinen mahdollisuus henkiseen kasvuun. Antiikin stooalaisia mukaillen,leikkaukset vahingoittavat vain,jos te annatte niiden vahingoittaa itseänne. Luonnollisesti tiellenne asettuu nyt uusia haasteita. Tämä on vain ja ainoastaan hyvä,sillä olemassaolon taistelu on luomakuntaa ohjaava voima,jota ilman seuraa vääjäämätön taantumus ja degeneraatio. Mikäli ette olisi tottuneet vuosikausia jatkuneeseen hyysäämiseen ja tasapäistämiseen,olisitte jo sisäistäneet tämän aksioomin. Uuden taloudellisen tilanteen asettamiin rajoituksiin on mukauduttava: Koska ”kalleimman uhrin” antamiseen on viimevuosina ollut heikonlaisesti mahdollisuuksia,voi olla,että teidän on nyt sen sijaan isänmaan parhaaksi luovuttava päivittäisestä keisarituopistanne ja tyydyttävä hiukan vaatimattomampaan Pirkka-olueeseen. Kenties Pariisin-matkan sijaan teidän on suunnattava Tallinnan risteilylle. Ehkä on tartuttava härkää sarvista ja tehtävä loppu pankkitiliä kalvavasta uhkapeliongelmasta. Jos nämäkään verrattain pienet uhraukset eivät riitä pikavi ppikierteen pysäyttämiseen, kenties radikaalimmat ratkaisut on otettava käyttöön: Menkää saatanan hi pit töihin! Näin ollen kaikki opintotukeen ja opiskelijoiden sosiaaliturvaan kohdistuvat leikkaukset saavat sydämellisen hyväksyntäni; ovathan ne kerrassaan laupeutta. Kansamme tulevaisuuden nimissä haluan kuitenkin esittää vaatimattoman toivomuksen,että saavutetut säästöt ohjataan tuottavaan
1/2016
toimintaan. Olen hahmotellut kolme projektia – tekisi pä mieli sanoa kärkihanketta – joihin vapautuneet varat olisi pikimmiten ohjattava: ydinvoiman lisärakentaminen,asevarustelu ja rikkaiden veroasteen madaltaminen. Totisesti on niin,että ydinvoimassa
Tärkeintä on tehdä selväksi, kuka tosiasiassa pitää valtiolaivan ruoria käsissään.” on tulevaisuus. Puhdas ja saasteeton energiamuoto vailla haittapuolia on lahja,jota ei sovi ylenkatsoa. Myönnettäköön,että tämä projekti on ensisijassa poliittinen. Päättäväinen ja railakas ydinvoiman lisärakentaminen olisi vahva viesti kaikille irrationaalisille viherpii pertäjille,jotka Suomen poliittista elämää yrittävät sisältä käsin nakertaa: tässä maassa ei annetta kenen tahansa kukkoilla. Tässä suhteessa eittämättä huomattavat energiantuotannolliset edut ovat lähestulkoon toissijaisia. Tärkeintä on tehdä selväksi,kuka tosiasiassa pitää valtiolaivan ruoria käsissään. Kansainvälisen tilanteen valossa on tullut selväksi,että puolustusvoimamme kai paavat pikaista lisärahoitusta käsiin vanhentuvan kaluston uusimiseen. Julkista keskustelua asehankintojen suhteen ovat jo pitkään hallinneet ilmavoimien tarpeet ja erityisesti tulevat hävittäjähankinnat. En halua vähätellä näiden välttämättömyyttä mutta koen velvollisuudekseni nostaa esille myös muiden aselajien jatkuvan ahdingon. Maavoimien kriittisimpänä
25
K
1/2016
ongelmana näen panssariaseemme vaatimattomuuden. Historia on osoittanut ratsuväen olleen taistelukentän kuningas jo Aleksanteri Suuren ajoista lähtien,ja tänä päivänä aselajeista jaloimman perinteitä jatkavat nimenomaan panssarivoimat. Valitettavasti kykymme aseistaa lukuisia yhtymiä modernilla panssarikalustolla on valitettavan heikko,ja täten asevoimiemme mahdollisuudet toteuttaa vihollisen selustaan suuntautuvia laajamittaisia manöövereitä ovat olemattomat. Tästä syystä on elintärkeää, että panssarivaunujemme määrää kasvatetaan rajusti. Perinteiden nimessä pidän toivottavana,että hankinnat suuntautuvat myös jatkossa Saksaan.
Minä sanon, että tämä on suurin epäoikeudenmukaisuus sitten Magdeburgin hävityksen!” Merivoimamme ovat taantuneet yleiseksi naurunaiheeksi. Siksi asevarusteluohjelman toisen pääalueen tulisi koskea erityisesti laivastoa. On kerrassaan kansallisen ja valtiollisen olemassaolomme kannalta elintärkeää, että Suomeen hankitaan lentotukialus, joka takaa kansainvälisen maineemme ja pääsyn eurooppalaisiin neuvottelupöytiin myös poliittisen turbulenssin aikoina. Tämän lisäksi lentotukialus antaisi maallemme vertaansa vailla olevan voimaprojektiokapasiteetin. Jos asevoimamme kykenevät puolustamaan kansalaistemme oikeuksia ja kaupallisia etujamme kaikilla maailman merillä,alkavat synkät pilvet
26
kansantaloutemme yllä väistämättä kaikota. Tästä olen vakuuttunut. Kolmantena tuottavana sijoituskohteena haluaisin nostaa esille veroalen rikkaille. Jo vuosia valtiontalous on kärsinyt taloudellisesti toimeliaimpien kansalaistemme sietämättömästä riistosta. Rikkaiden verotuksen lieventäminen lisäisi kotimaista kysyntää ja ruokkisi investointeja niin maanviljelyksen,vuoriteollisuuden kuin manufaktuuriteollisuudenkin aloilla. Toinen näkökulma asiaan on humanitaarinen. Onko oikein,että tuhannet ja tuhannet tuottamattomat yksilöt imevät ahkerien ja jumalaapelkäävien kansalaisten verta jättäen heille palkkioksi vain huonon omantunnon menestyksestään ja laillisesti hankitusta vauraudestaan? Minä sanon,että tämä on suurin epäoikeudenmukaisuus sitten Magdeburgin hävityksen! Rikkaat ovat esimerkki meille kaikille, taivaankannen kirkkain tähti,joka inspiroi meitä kaikkia kurottamaan korkeammalle ja kehittämään itseämme. Siispä liittykää kanssani oikeudenmukaiseen vaatimukseen: Verot alas! Köyhät kyykkyyn!
Loviisassa 2.3.2016
K
1/2016
Gradu-utelut Kronikan päätoimittajatrioa kiinnostaa kovin, millaiselta tulevaisuuden historiantutkimuksen kenttä näyttää.
S
aadaksemme vastauksia ja järjen valoa tähän mysteeriin,haastattelimme joitakin tulevaisuuden menneisyyden tutkijoita. Jalot yksilöt,jotka osuivat kyselymme haarukkaan,ovat olleet syvällä historian pyörteissä tehdessään pro gradu –tutkielmiaan isänmaan,ihmiskunnan ja Kronoksen akateemisen prestiisin hyväksi. Vaan mitähän nämä kaiken maailman (tulevaisuuden) dosentit oikein ovatkaan pohtineet?
Lau
ra
Koskimies
Graduaiheeni on... 1990-luvun venäläinen feminismi,tarkemmin ottaen sen yhteiskuntakritiikki, tavoitteet,strategiat ja politisoituminen sekä poliittinen integraatio. Tutkin sitä, kuinka tämä hyvin marginaalinen ryhmä ja ideologia pyrki muuttamaan syvälle juurtunutta patriarkaattia,ja toisaalta sitä,onnistuiko se siinä. Erityistä mielenkiintoisuutta aiheeseen tuo Venäjän sekava muutoksen ja käymisen tila,erikoinen poliittinen kulttuuri ja hyvin kehittymätön kansalaisyhteiskunta. Yksinkertaisemmalle maalaisserkulle kuvailisin aihettani... Siten,että tutkin sitä,mitä ne muijat teki ja mihin ne pyrki ja onnistuivatko ne vai ei ja miks ei. Arvon Emeritusprofessori Matti Klingelle puolestaan esittäisin... En sanoisi hänelle mitään. En pidä hänestä,enkä usko,että hän aiheestani. Eniten mielihyvää gradun tekemisessä tuottaa... Sen relevanssi niin feministisessä kuin laajassa poliittisessa ja yhteiskunnallisessa mielessä,venäläisen kulttuurin ilmiöiden syvällinen ymmärtäminen ja mielenkiintoisuus. Harmaimmat hiukset sain... Niukasta,erikoisesta ja pirstaloituneesta primäärilähdetilanteesta,varsinkin näin Suomesta käsin. Kesälle on suunnitteilla reissua Venäjälle,vielä siihen ei ole ollut varaa :D
27
K
1/2016
Miia Ilomäki Graduaiheeni on... Tällä hetkellä se menee suurin piirtein näin: Yksityisyrittäjäpuolen järjestäytymisen vaikeus ja edunvalvontatyö osuustoimintaliikettä vastaan 1930-luvun Suomessa. Yksinkertaisemmalle maalaisserkulle kuvailisin aihettani... Ehkä mielenkiinnon herättämiseksi saattaisin sanoa,että aiheeseeni liittyvät vahvasti myös kateus,keplottelu ja kieroilu,sekä henkilökohtaiset kaunat. Arvon Emeritusprofessori Matti Klingelle puolestaan esittäisin... En varmaan uskaltaisi esittää arvon Matti Klingelle yhtään mitään. Eniten mielihyvää gradun tekemisessä tuottaa... Rehellisesti sanottuna,eniten mielihyvää gradun tekemisessä tuottaa ajatus siitä, että se on joskus ohi. Toivottavasti. En kuitenkaan halua sanoa tuleville graduntekijäpolville,että tämä on ihan kamalaa. Joillekin gradun teko nimittäin on kuulemma myös opiskelujen parasta aikaa. Harmaimmat hiukset sain... Voih,vaikka mistä. Omassa työssäni suurin ongelma oli,ja on edelleen,että aihetta ei ole oikeastaan tutkittu. Toisaalta saan aika vapaasti tehdä omia tulkintojani, koska kukaan ei syvällisemmin tiedä aiheesta. Saatoin oikeasti vähän harmaantua, kun ki peästi tarvitsemani arkistomateriaali oli hukassa,eikä oikeita asiakirjoja meinannut löytyä millään. Ne onneksi kuitenkin löytyivät yhdestä sotkuisesta kellarista pienen penkomisen jälkeen,eli sillä saralla loppu hyvin,kaikki hyvin.
Susanna Paasonen Graduaiheeni on... Amerikkalaisten suhtautuminen vallankumouksen jälkeen 1959–1962 maahan tulleisiin kuubalaispakolaisiin ja erityisesti Yhdysvaltojen hallinnon levittämän positiivisen kuvan vaikutus näistä muodostuneisiin mielikuviin kylmän sodan kentällä. Yksinkertaisemmalle maalaisserkulle kuvailisin aihettani... Oliko jenkit 1960-luvun taitteessa pakolaissuvakkeja vai ei. Arvon Emeritusprofessori Matti Klingelle puolestaan esittäisin... Työni avaavan uuden näkökulman Yhdysvaltojen kuubalaispakolaisten historian tutkimukseen,jossa on aiemmin keskitytty lähinnä pakolaisten omiin kokemuksiin assimiloitumisesta ja valtion hallinnon pakolaispolitiikkaan.
28
K
1/2016
Eniten mielihyvää gradun tekemisessä tuottaa... Yhdysvaltojen hallinnon (ehkä laskelmoiduista lähtökohdista tehdyt,mutta kuitenkin) ponnistukset pakolaisten eteen. Vuonna 1961 esimerkiksi suunniteltiin noin 20 000 pakolaisen lennättämistä Havannasta Miamiin valtion laskuun. Mitenköhän nykyään vastaava suunnitelma otettaisiin vastaan? Harmaimmat hiukset sain... Ihmisten yleisestä reaktiosta,joka on kuitenkin lopulta monesti se,että kuubalaiset vain vievät työpaikat ja rahat,jotka pitäisi käyttää amerikkalaisten hyväksi.
Punanurkka Rakkaat työläistoverit!
V
iime aikoina kapitalistiset verenimijät ovat kehitelleet uusia valheita aivan ennätystahtiin. Köyhien tulisi muka ottaa velkaa samalla,kun irstaat porvarit nautiskelevat kalliita viinejä naureskellen proletariaatin kärsimyksille. Edes paholainen ei keksisi noin räikeää valhetta (mikäli siis uskoisimme moiseen klerikaatin hämäystarkoituksessa luomaan olentoon)! Historian aikana kapitalistit ovat kehittäneet muitakin täysin päättömiä juonia. Ensitöikseni kumoan imperialistien väitteen,joka on kaikin puolin absurdi ja niin naurettava,ettei sitä usko kukaan tolkun ihminen! Neuvostoliitossa EI OLLUT nälänhätää tai vainoja 1930-luvulla!!! Tuttuun tapaansa vain imperialistit voivat väittää jotain näin älytöntä,sillä tosiasiassa neuvostoliittolaiset olivat henkisesti niin edellä länttä,että kiinnostuivat buddhalaisuudesta ja muista itämaisista uskonnoista jo tuolloin - lännessä vasta 1960-luvulla! -,ja aloittivat suurin joukoin askeettisen paaston. Eräät vetäytyivät jopa Si pe-
riaan harjoittamaan meditaatioretriittiä,ja luonnollisesti neuvostovalta oli kaukonäköisesti rakentanut ympäri Venäjän syrjäkolkkia tarkoitukseen sopivia leirikeskuksia,joissa meditointi oli mahdollista kaukana kaupunkien vilinästä. Eräät onnistuivat paaston ja meditoinnin avulla saavuttamaan jopa nirvanan,ja luonnollisesti hävisivät tältä karkealta tasolta kokonaan!
Kateellisina imperialistit vielä kehtaavat levittää tarinoita vankileireistä ja kuolemantapauksista! Säälittävä yritys! Onneksi nyt on totuus paljastettu!!
29
K
1/2016
Reseptinurkka Monikäyttöinen piirakkapohja 2 dl vehnäjauhoja 1 dl hasselpähkinäjauhetta tai mantelijauhetta 1.5 tl leivinjauhetta 2 kananmunaa 1 dl sokeria 0.5 dl fariinisokeria 1 dl marjamehua tai maitoa 1.5 dl rypsiöljyä 1 vaniljatanko tai n. 1 tl vaniljasokeria 1/2 tl kanelia
Rypsiöljyn käyttö tuo kosteutta taikinaan,hasselpähkinäjauhot ja fariinisokeri lisäävät makua. Taikina on monikäyttöinen ja soveltuu esimerkiksi pehmeäksi piirakkapohjaksi tai muffinsien tekoon. Mukaan siihen voi lisätä esimerkiksi marjoja, omenavii paleita,pähkinää,kinuskia tai toscakuorrutetta. 1. Mittaa kuivat aineet. 2. Lisää öljy,maito/mehu ja kananmuna kuivien aineiden joukkoon ja sekoita vispilällä niin,että saat tasaisen taikinan. 3. Paista 180-asteisessa uunissa n. 20-25 minuuttia kunnes pinta on kullanruskea. Muffinseilla on lyhyempi paistoaika ja vastaavasti piirakalla taas pidempi. Lam Le & Minna Likander
30
Kronoskooppi
K
1/2016
Kronoksen mystiset oraakkelit tarjoavat täysin paikkaansa pitäviä ja erehtymättömiä ennustuksia ja neuvoja kanssaopiskelijoilleen. Rapu 22.6. - 22.7. Olet halunnut vältellä opiskelijahuonetta tietyn kohtaamisen pelossa. Onneksi Topelia on heinäkuun ajan suljettuna. Suuntaa sen sijaan Aleksandrian ja Kaisan suuntaan! Kesän opintosikin kiittävät sinua ratkaisusi johdosta.
Leijona 23.7. - 22.8. Elokuun leijonat tekivät pahan virheen toukokuussa,tarkemmin sanottuna 20.5. He tulevat kärsimään valintansa seurauksista hyvin,hyvin pitkään. Heinäkuussa syntyneet puolestaan nauttivat seesteisestä jaksosta,mutta kesäpiknikillä lähtee ja lujaa! Varo vodkapulloa...
Neitsyt 23.8. - 22.9. Venuksen asema tarkoittaa,että tunne-elämässäsi tapahtuu myllerryksiä. Sinun ja Thirsty scholarin baarimikon suhde nousee seuraavalle tasolle. Antaudu tunteiden vietäväksi.
Vaaka 23.9. - 23.10. Muutoksen tuulet puhaltavat. Marsin asema paljastaa,että opinnoissasi tapahtuu pian suuri käänne. Olisiko aika katsoa peiliin?.
Skorpioni 24.10. - 22.11. Olisiko aika tarttua härkää sarvista? Eräs historicuslainen janoaa huomiotasi. Tartu häntä ennen syksyä hihasta,sillä tähdet ovat teille nyt otollisia.
Jousimies 23.11. - 22.12. Päättämättömyytesi saa erään henkilön tunteet kiehumaan. Kesän aikana Saturnus suo sinulle mahdollisuuden tehdä asialle jotain. Tartu tilaisuuteen,niin viini-illastasi tulee ikimuistoinen.
31
K
1/2016
Kau
ris
23.12. - 19.1.
Huomaat erään kronoslaisen katselevan sinua sillä silmällä. Sinun on siis tehtävä päätös. Oletko valmis hyppäämään lomaromanssin pyörteisiin? Muista että liika varovaisuus voi kostautua sammaloitumisena.
Vesimies 20.1. - 19.2. Kallio uhkaa taloudellista vakauttasi. Joudut vaikean valinnan eteen. Laitatko siis korkin kiinni vai odotteletko Thristyn ovella jo kello 16:00?
Kalat 20.2. - 20.3. Odottamaton tarjous väijyy kulman takana ja tarjoaa mahdollisuuden maineeseen ja kunniaan. Älä intoile liikaa,mutta tao silti niin kauan kuin rauta on kuumaa. P.s. Myös joku käy kuumana sinuun...
Oinas 21.3. - 20.4. Planeetat ovat kannaltasi suotuisassa asemassa rakkauselämäsi suhteen. Katseiden kohdatessa kesäpiknikillä tunnet perhosten lentelevän sisälläsi. Tulet katsomaan maailmaa vaaleanpunaisten lasien läpi vielä pitkään.
Oinas 21.3. - 20.4. Planeetat ovat kannaltasi suotuisassa asemassa rakkauselämäsi suhteen. Katseiden kohdatessa kesäpiknikillä tunnet perhosten lentelevän sisälläsi. Tulet katsomaan maailmaa vaaleanpunaisten lasien läpi vielä pitkään.
Härkä 21.4. - 20.5. Varo polholaista vielä kesälaitumillakin! Keväinen tuttavuutesi antaa ajatuksen aihetta etkä saa häntä pois mielestäsi.
Kaksoset 21.5. - 21.6. Suhteesi emeritusprofessoriin ajautuu karikolle. Et voi tehdä mitään tilanteen pelastamiseksi,vaikka kuinka ylistäisit venäläistä ja ranskalaista kirjallisuutta esseissäsi. Hyväksy siis tilanteesi ja suuntaa Kallioon hakemaan piristystä.
32
Toimitus vastaa
K
1/2016
Joskus arvoisat lukijamme lähestyvät toimitusta kysymyksillään ja kommenteillaan. Toimitus vastaa mielellään. ”Edellinen numeronne oli suorastaan järkyttävän huono! Terv. Huolestunut lukija” Toimitamme terveiset niille virolaisille,jotka olemme palkanneet toimittamaan lehteä sijastamme. Painukaa ystävällisesti helvettiin. Terveisin,Toimitus
”Uudet päätoimittajat ovat niin komeita, että voisin rakastella yhdessä kanssanne itseni uuvuksiin! Terv. Hot_barbie_girl-1998” Koko toimitus on aina käytössänne,dear Lady... ...jos siis emme eläisi selibaatissa pylväspyhimyksinä. Syntejämme katuen,Toimitus
”Kronikkaa lukiessani aloin miettiä alkoholinkäyttöänne. Mahtaako se olla kovinkin suurta? Terv. Mietteliäs” Ei suinkaan,kovin kohtuullista se on. Aivan kuten heroiininkäyttömmekin. Ystävällisesti,Toimitus
”Miksi tällainen lehti on yli päänsä olemassa? Terv. Hmm...” Miksi sinä olet olemassa? Kysyäksesi tyhmiä kysymyksiä? Lehden funktio on tietysti täyttää ihmisen sisällä väijyvä kuilu eksistenssin ja non-eksistenssin välillä, jotta olisi helpompi saavuttaa kontemplatiivinen transsendenssi. Got it now? Vilpittömästi,Toimitus
33
K
1/2016
Tekstiviestit Kronikan tekstiviestinumero on 041 705 4288 ja siihen lähetettäköön mitä tahansa filosofisen pohdiskelun ja noh, alta löytyvän känni perseilyn väliltä. Viestit pysyvät täysin anonyymeina, emmekä editoi niitä mitenkään, kunhan ketään ei henkilökohtaisesti loukata. Paitsi ehkä Teroa. Myydään harvinaislaatuinen sammakon kuva.
Pasilanraitio 6 B:n entinen asukki,punapartainen importentti sika ja ruma homo ei muka pääse sillikselle. Vitun tissi poski
Niksu on tohvelieläin
Terveisiä Nicaraguasta! Hajoilkaa talveen,erityisesti A. Sallamo
5/5 jos totta
Monopoli on juutalaispaskaa! A. Sallamo on liskokielinen reptiliaanihomo Kiusallisuus lähtee pois sitten kun ei ole enää kiusallista Vitun kiimanen Star Wars väittely. Hankkikaa elämä.. Chuck on niinku ben&jerrysin karamel sutra -teemu Joonas Levonen on laiska runkku
34
K
1/2016
35
Humanisti! Meiltä saat apua työnhakuun ja urasuunnitteluun sekä tietoa humanistien sijoittumisesta työelämään. Olemme yleisakateemisten alojen asiantuntijoiden ja opiskelijoiden ammattijärjestö. FM-jäsenemme työskentelevät asiantuntijoina ja esimiehinä esimerkiksi suunnittelu- ja kehittämistehtävissä, projektiammattilaisina, hallinnon, koulutuksen tai myynnin ja markkinoinnin alalla. Tehtävämme on tukea jäsentemme työllistyvyyttä, mahdollistaa oman osaamisen kehittäminen sekä tarjota jäsenillemme arvokkaat ammatilliset verkostot. Vaikutamme osana Akavaa myös reilujen työehtojen ja oikeudenmukaisen palkkauksen turvaamiseksi.