Lahden Vesijärvi – Anna-Maija Ahokas

LAHTELAISTA KALAA, TOTTA KAI! LAHTELAISTA KALAA, TOTTA KAI!

Vesijärvestä pidetään huolta

Ulkoinen kuormitus rehevöitti luonnostaan kirkasvetisen Lahden Vesijärven 1960–70-lukujen aikana. Uusi jätevedenpuhdistamo ja kaupungin ali kulkeva kalliotunneli valmistuivat 1976. Tunnelia pitkin johdettiin puhdistetut vedet Porvoonjokeen. Vesijärven ulkoinen jätevesikuormitus loppui siihen.

Vesijärven kunnostusta jatkettiin tehokalastuksella 1990-luvulla. Enonselältä troolattiin isoja määriä kuoretta ja särkeä. Siinä menivät roskiin niin arvo- kuin petokalatkin. Hoitokalastukset alkoivat Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiön rahoituksella vuonna 2008. Säätiön yhteistyökumppaneita ovat muun muassa alueen K-kauppiaat, Kesko ja Hartwall, sekä osakaskunnat. ”Hoitokalastuksen tavoitteena on vähentää sisäistä kuormitusta ja poistaa vähäarvoista kalaa. Jotta toiminta olisi riittävän tehokasta, sitä tehdään ympäri vuoden. Petokalat vapautetaan, ja särkisaaliista iso osa menee purkitettavaksi”, vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi Lahden seudun ympäristöpalveluista kertoo.

Petokalat kuuluvat kalastoon

Vuonna 2017 perustettu Vesijärven petokalarahasto keskittää ja tehostaa petokalakannan hoitoa. Rahasto mahdollistaa pitkäjänteisen ja suunnitelmallisen toiminnan. Kotakorpi kertoo, että kokemus on osoittanut istutukset kannattaviksi. ”Viime vuonna Vesijärveen istutettiin 2300 taimenta, ankeriaita 10 000 ja kuhia 72 000 kpl. Petokalojen istutus vaikuttaa jopa tehokkaammalta ratkaisulta kuorekannan rajoittamiseksi kuin hoitokalastus”, hän sanoo.

Vesijärven haukikanta on hyvä. Osakaskunnat ovat istuttaneet 2000-luvulla kaksi ja puoli miljoonaa kalanpoikasta. Petokalarahasto on jalkautunut pubeihin. Asiakkaat voivat pudottaa euroja rahaston logolla varustettuun tuoppiin.

Vuosittain 9000 kalastajaa

Vapaa-ajankalastajat, varsinkin pilkkijät, suosivat Vesijärveä, Suomen suurimmista järvistä eteläisintä. Virkistyskalastuksella on iso merkitys seudun taloudelle. Arvioidaan, että kalastajat tuovat alueelle vuosittain jopa neljä miljoonaa euroa.

”Viime vuonna Vesijärveen istutettiin 2300 taimenta, ankeriaita 10 000 ja kuhia 72 000 kpl.”

Päivä pulkassa, hymy herkässä, ja Vesijärvi voi himpun verran paremmin. Vasemmalta Priidu Pae ympäristöpalveluista, vapaaehtoinen avustaja Perttu Partanen, Esa Huhtanen ympäristöpalveluista ja vapaaehtoinen Harri Waskinen. Kuva Anna-Maija Ahokas.

Petokalojen pyyntikokoja nostettava

vojien ohella myös poliisi tarkistaa kalastuslupia vesiliikenneseurantaa tehdessään, vesialueiden omistajilla on tarkkailunsa, ja kalatalousalue toteuttaa koko järveä valvovia hankkeita”, Kotakorpi muistuttaa. Vieläkin yleisesti ajatellaan, Matti Kotakorpi vapauttaa suuret hauet. Ne ovat tehokkaita hoitokalastajia ja tärkeitä emokaloja. Kuvassa viime syksynä kalastettu 95-senttinen Vesijärven hauki. Kuva Ville Terävä. että järvissämme riittää kalaa loputtomiin. Kotakorpi kertoo, että Vesijärven kuhan ”Tärkeintä on huolehtia hyvästä kala- kalastus on nyt tapissaan, kun otetaan huokannasta, ja siihen päästään muun muassa mioon, mitä järvi pystyy tuottamaan. riittävällä kalastuksen säätelyllä”, Kotakorpi Kotimaisen kalan kulutus ei kasva kalasvakuuttaa. tusta lisäämällä, vaan se pienentää saaliita.

Vesijärvellä on voimassa verkkokalastusta Toisaalta voidaan olla tyytyväisiä, jos vesisääteleviä solmuvälirajoituksia, mutta ne eivät alueelta kalastetaan sen tuotto. ole samat koko järvellä, sillä itsenäisiä, omilla ”Kuhasaaliiden kokoa kasvatetaan parsäännöillään toimivia osakaskuntia on paljon. haiten nostamalla kuhan pyyntikoko niin

Kalat, jotka jäävät jollakin alueella pyytä- suureksi, että kala ehtii kutea. Pitää muistaa, mättä, kalastetaan muilla vesialueilla. Ihan- että kaikilla toimilla tähdätään myös siihen, netilanne olisi, jos vesialueiden omistajat että oma saalisvarmuus lisääntyy. Silloin pystyisivät sopimaan yhteisistä käytännöistä. kaikki voittavat”, hän korostaa.

Koko järveä koskevia linjauksia saadaan Järven nykyinen kuhakanta on muodoskalatalousalueen hoitosuunnitelman avulla. tunut 1980–90-luvun vaiheessa istutusten Sääntöjen sekalaisuudesta johtuen vesialueen myötä. Vesijärven kuhan kasvu on erittäin valvonta on hankalaa, usein vain suurten lin- nopeaa ja siksi sen kalastus pitäisi sallia vasta jojen kontrolloimista, vaikkapa verkkomer- ensimmäisen kudun jälkeen. kintöjen tarkistamista. ”Alamitan nosto on loppupeleissä niin ”Siihen ei kannata tuudittautua, etteikö vähäinen asia, ettei sen pitäisi hankaloittaa Vesijärvellä olisi valvontaa. Kalastuksenval- kenenkään kalastusta. Jos Vesijärven hauelle

Vesijärvi on pinta-alaltaan 109 km2 ja pituudeltaan 25 kilometriä. Se sijaitsee Lahden pohjois -ja luoteispuolella. Kuva Navionics.

Esa Huhtanen Lahden seudun ympäristöpalveluista nosti tyhjän katiskan jäälle, laski takaisin ja heitti perään pari kourallista kauraryynejä. Kuva Anna-Maija Ahokas.

ja kuhalle määrättäisiin ylämitta, niin aluksi sitä vastustettaisiin, mutta ketä ylämitan nosto oikeasti haittaa?”, Kotakorpi kysyy.