Suurhaukijärven löytäminen – Antti Zetterberg & Mikey Sarelin

s. 26 s. 34 s. 58

s. 68 s. 60 s. 94 s. 96

12 Pääkirjoitus 14 Suurhaukijärven löytäminen – Antti Zetterberg & Mikey Sarelin 26 Shadien elinkaaren jatkaminen – Pasi Taponen 30 Uistinten tuunaaja Johan "Nyzzo" Nydahl – Ari Laine 34 Hauki saalistaa myös kuulon avulla – Anders Krus & Kristian Keskitalo 38 Puustjärven Viehe – Niko Satto 43 Venäjän kirjolohikasvatus – Dmitry Matveev 48 Lahden Vesijärvi – Anna-Maija Ahokas 52 Vuosi kalastusta mökkijärvellä, osa 1 – Jani Helminen 56 Pörje Parilla 58 Maan Mainiot Kalamiehet | Jonne Nylund – Antti Zetterberg 60 Kalapaikkaesittelyssä Kotka & Hamina – Antti Zetterberg & Markus Männistö 66 Paraisten kalakoulu – Mikey Sarelin 70 Sportex Visionin valikoimiin – Antti Zetterberg 74 Päälajina onginta – Juha Ojaharju 80 Shimanon uusi Pohjoismaiden organisaatio – Antti Zetterberg 86 Aliarvostetusta arvokalaksi – Sakke Yrjölä 88 Patologit – Aki Janatuinen 90 Kalastus-lehti esittelee: Lowrance Active Target Live – Antti Zetterberg 92 Kalastus-lehti esittelee: Rebelcellin akkuratkaisut – Antti Zetterberg 94 Koeajossa Buster XSr – Antti Zetterberg & Jani Ollikainen 96 Koeajossa Silver Shark CCx – Antti Zetterberg 106 Tekniikka 108 Uutta & kokeiltua 134 Juha Happosen kalastusniksit 136 Mika Vornasen kolumni

JULKAISIJA Krook Media Oy Itälahdenkatu 22 B 00210 HELSINKI www.krookmedia.fi

PÄÄTOIMITTAJA Antti Zetterberg

TOIMITUSSIHTEERI Mikey Sarelin

TOIMITUS Janne Koivisto Niko Satto

AVUSTAJAT Ari Paataja Tuomas Salusjärvi Mika Vornanen Janne Sullström Kalle Paavola Jörgen Larsson Jani Helminen Kristian Keskitalo Anders Krus Jasper Pääkkönen Mari Elal Kari Lossi Pasi Taponen Jens Bursell Juha Ojaharju Emma Becker Kim Jaatinen Sakke Yrjölä Anna-Maija Ahokas Jaakko Varjokorpi Peter Lahti Aki Janatuinen Tuomas Peltonen Sami Pitkänen Santtu Poutanen Mika Nummisto Kimmo Mujunen Veikko Saikkonen Ville Lahikainen Jesse Hyväri Hannu Huttunen Markus Tandefelt Esko Lahtinen Viljami Huhtala Timo Palokas Markus Männistö Mikko Kuikka Matti Jännäri Jan Friström Juha Happonen Jani Himanko Jani Mäkeläinen

KANNEN KUVA Stephan Sutton

ILMOITUSMYYNTI Jerker Krook puh. 040-566 3035 jerker.krook@krookmedia.fi

PAINOPAIKKA Reusner

SEURAAVA NUMERO Ilmestyy kesäkuussa 2021

PAINOS 30.000 kpl

Järvissä on valtava haukipotentiaali

Suomi on tuhansien järvien maa ja samalla tuhansien suurhaukien maa. Meiltä eivät potentiaaliset haukivesistöt lopu yhden ihmisen elinaikana. Runsaus tuo samalla myös vaikeuden, sillä ei suurhaukia nyt ihan jokaisessa vesistössä lymyile. Järven valinta onkin monen asian summa ja epäonnistumisiltakaan ei voi välttyä. Kokosimme yhteen alan asiantuntijat ja lähdimme selvittämään suurhaukijärven mysteeriä.

Viime vuosien aikana yleistyneet reality-kalastusohjelmat sekä kaikille avoimet netin välityksellä tapahtuvat kalastuskilpailut yhdistettynä liveluotainteknologiaan ovat raottaneet maamme järvien valtavaa haukipotentiaalia.

Esimerkiksi viime syksyn Hauenkalastajat Open -kisassa voittajatiimin viiden pisimmän kalan yhteismitta oli 599 cm ja nämä kalat saatiin järveltä samoin kuin usean muunkin kärkitiimin kalat. Tuloksia, joita vielä muutama vuosi sitten olisi pidetty saavuttamattomina.

Suomen järvet

Suomen ympäristökeskus eli SYKE on määritellyt maamme järvet 13:een erilaiseen järvityyppiin. SYKE:n mukaan tyypit-

Tomi Tikkanen on omien sanojensa mukaan vasta alkutaipaleella suurhaukijärvien koluamisessa. Pohjatyö kannattaakin tehdä huolella ennen kohteeseen suuntaamista.

telyä tarvitaan, jotta kullekin vesistölle voidaan asettaa omat tilaa koskevat tavoitteet ja ekologisen luokituksen luokkarajat vesistön luontaisten ominaisuuksien mukaan.

MAAMME JÄRVITYYPIT OVAT:

» Pienet ja keskikokoiset vähähumuksiset järvet » Pienet humusjärvet » Keskikokoiset humusjärvet » Suuret vähähumuksiset järvet » Suuret humusjärvet » Runsashumuksiset järvet » Matalat vähähumuksiset järvet » Matalat humusjärvet » Matalat runsashumuksiset järvet » Hyvin lyhytviipymäiset järvet » Pohjois-Lapin järvet » Runsasravinteiset järvet » Runsaskalkkiset järvet

Järvityyppi ei suoraan kerro sitä, onko siellä hyvä haukipotentiaali vai ei, mutta esimerkiksi veden väristä saa humuksen määrästä osviittaa – vähähumuksinen on kirkkaampi kuin runsashumuksinen, jonka väriä voi luonnehtia sanalla tumma.

Samoin runsasravinteisten järvien voi olettaa olevan varsin sameita ja kasvustoisia. Hyvin lyhytviipymäiset järvet ovat puolestaan usein jokien läpivirtausjärviä, joissa vesi vaihtuu taajaan, mutta veden vaihtuminen ei ole tae sen kirkkaudesta. Läpivirtausjärvet ovat kuitenkin hauenkalastajalle otollisia, sillä niissä saaliskalaa keskimäärin enemmän.

On hyvä myös muistaa, että suurilla vähähumuksisilla eli karuilla järvillä haukea harvemmin tapaa matalasta heittokalastajan ulottuvilta, vaan se viettää suurimman osan elämästään syvän veden tuntumassa muikkuja jahdaten, jolloin vetouistelu tai liveluotaamalla täsmäkalastaminen on todennäköisesti tehokkaampaa.

Sopivan kohdejärven kartoitus

Sopiva kohdejärvi riippuu tietenkin asuinpaikasta, mutta olemme lähteneet ajatuksesta, että ”oma järvi” löytyisi noin 300 km sisällä omasta asuinpaikasta, jolloin etenkin vene perässä ajettava ajomatka pysyy siedettävänä.

Tekijämiesten mukaan järven valinnassa kannattaa nähdä hieman vaivaa, sillä silloin

Liveluotaimella on aluksi on hyvä luodata mahdollisimman monipuolisesti. Tässä luodataan järven keskellä olevaa monttua.

voi kalassa ollessaan olla varmempi paikasta kun pohjatyö on tehty huolellisesti. Hauenkalastajat Open 2020 -voittaja Tomi Tikkanen kertoo omista pohjatyömetodeistaan seuraavaa: ”Tutkin etukäteen syvyyksiä ja järven kokoa. Etsin netistä tietoa järven tilasta ja vallitsevasta kalakannasta. Suosin läpivirtausjärviä ja niissäkin kahta erityyppistä eli suhteellisen matalia reheviä ja laajempia tasasyvyisiä, missä on muutamia syvempiä monttuja. Karuja tai kattilanmuotoisia järviä en suosi.”

Tikkanen kertoo, että hän kalastaa mahdollisimman kirkkaissa vesissä. Haukia toki löytää ja saa myös savisameista vesistöistä, mutta hauki saalistaa näköaistin varassa ja kirkkaammassa vedessä kalan on helpompi havaita tarjous kuin sameassa. ”Itse en ole vielä eksynyt suurille järville, pysyttelen vielä kohtuullisen pienillä järvillä, ihan jo ajankäytönkin johdosta”, Tikkanen sanoo.

Tomin Garmin-tiimikaveri Jani Karonen on samoilla linjoilla. Hän kiinnittää huomionsa aina veden kirkkauteen, syvyyskäyriin, kokoon ja kalalajistoon. ”Järvessä on hyvä olla isoja särkikaloja kuten lahnaa ja suutaria tai vahva muikku- tai siikakanta”, Karonen korostaa.

Millaisesta järvestä olisi hyvä aloittaa?

Uusi tuntematon järvi kannattaa rajoittaa kooltaan sellaiseksi, että sen pystyy esimerkiksi viikonlopun aikana käymään huolellisesti läpi. Liian ison kakun haukkaaminen ei yleensä tuota toivottua tulosta. Saimaa ja muut suurjärvet kannattaa siis tässä kohtaa unohtaa.

Kooltaan noin 5-10:n neliökilometrin järvet ovat hyviä aloituskohteita. Kannattaa myös huomioida, että asutuksen tuntumassa olevissa, lähes uimakelvottomissa ja matalissa järvissä elää todennäköisesti suuria haukia, joita juuri kukaan ei kalasta.

Paikallisten huhupuheita ja tarinoita kannattaa myös kuunnella. Verkoilla takavuosina saatujen suurhaukien jälkeläisiä todennäköisesti elelee samassa järvessä edelleenkin, mutta perinteisillä vapakalastustekniikoilla niiden saaminen on haastavaa.

PikeMasters 2021 -voittaja Hannu Vesaranta kertoo, että paikanvalinnassa on hyvä kiinnittää edellisten lisäksi myös järven rehevyystasoon ja syvyyksiin. ”Hieman rehevämpi järvi tuottaa hauelle yleensä enemmän ravintoa. Järvessä, joissa on paria-kolmea metriä enemmän vettä, on myös helpompi täsmäkalastaa eli ihan matalimmat rutakot jätän väliin”, hän selvittää.

Apuvälineitä kartoitukseen

Nykypäivän mainiot karttapalvelut ovat avainasemassa haukijärven kartoituksessa. Iso tilannekuva selviää parhaiten Google Mapsin satelliittikuvista, niistä näkee suoraan veden värin, jonka pohjalta voidaan tehdä esikarsintaa.

Kun alue on pääosin valittu, kannattaa klikata Navionicsin ilmaiseen selainpohjaiseen palveluun webapp.navionics.com, josta näkee lähes kaikkien vesistöjen syvyyskäyrät selkeästi. Navionicsin lisäksi Järviwikistä (jarviwiki.fi) löytyy hyvää tietoa yli 20 000 järven tilasta, kalakannoista ja näkösyvyyksistä. Järviwikin etuna on myös se, että käyttäjät voivat itse lisätä havaintojaan järvien tilasta viranomaisten tekemien havaintojen lisäksi.

Tieyhteydet paikalle selviävät Google Mapsin ohella Metsähallituksen Retkikartta.fi.stä, jossa on pienetkin polut merkattuna. Tonttirajat näkyvät puolestaan Maanmittauslaitoksen Karttapaikka.fi-palvelusta.

Paikalliset ELY-keskukset osaavat auttaa esimerkiksi istuttamiseen liittyvissä asioissa ja eri kalastuskuntien sivustoilta tai yhteyshenkilöiltä selviävät kohdevesistössä noudatettavat säännöt, kuten esimerkiksi saako järvellä ajaa polttomoottorilla, missä laskuramppi sijaitsee tai millä alueilla saa kalastaa.

Tomi Tikkasen mukaan pienillä järvillä voi olla niin sanottuja mökkiläisten omia sääntöjä. ”Näitä hyvä noudattaa eikä ruveta provosoitumaan. Jos ei

Monilla pienillä järvillä on polttomoottorikielto, siksi sähköperämoottorin hankinta kannattaakin jo heti haukijärviprojektin alussa. Kuva Jaakko Varjokorpi.

Janne Koivisto kalastaa aktiivisesti eri vesistöjä kajakilla, jolla pääsee käytännössä mihin tahansa. Kuva Markus Männistö.

Pieni jonboat-tyylinen "puskavene" sopii hyvin niin poltto- kuin sähkömoottorillakin ajettavaksi. Kuva Antti Zetterberg.

pääse sopimukseen paikallisten kanssa niin on parempi vaihtaa kohdetta kun alkaa riehumaan. Hyvä ja kohtelias käytös vie pitkälle tässäkin lajissa”, hän muistuttaa.

Paras vuodenaika järvien suurhauen löytämiseen

Asiantuntijoiden mukaan kevät ennen kutua on painon puolesta hyvää aikaa sekä loppuvuosi, kun hauki tankkaa talvea varten. Keväällä ja kesällä liikuttaessa kalastus kannattaa keskittää vapaan veden alueella oleviin kasvustoihin. Hannu Vesarannalta kysyttäessä hänen oma suosikkiaikansa on syksy. ”Silloin kalat pakkaantuvat usein syvänteiden reunoille saaliskalan perässä ja ovat näin helpommin löydettävissä. Hyvä paikka on tällöin tasamatalan järven muuta aluetta syvempi syvänne. Keväällä kalat ovat usein matalassa ja kesällä ne taas liikkuvat erittäin aktiivisesti saaliin perässä”, hän perustelee.

Kun järvi tai järvet on valittu

Pohjatyö on tehty ja varsinainen siirtymä kohteeseen voi alkaa. Tässä kohtaa kannattaa jo heti miettiä millä kalustolla järvelle lähdetään. Kaikkialla ei todellakaan ole kunnollisia laskuramppeja isommalle veneelle tai maasto voi olla muuten niin hankalaa, ettei isompaa venettä kannata paikalle viedä. Toisaalta isompi vene on vakaampi ja mukavampi kalastaa tuulisemmalla kelillä, joka esimerkiksi vähäsaarisilla ja allasmaisilla järvillä voi vaikeuttaa kalastusta.

Paljon eri järviä kolunnut Gatorin Mika Mujunen summaa hyvin veneen valinnan. ”Tärkeintä on, että vene soveltuu omaan kalastukseen. Itse suosin pieniä ja keskikokoisia alle viiden metrin veneitä. Niitä on vaivaton nostaa ja laskea eri paikkoihin.” ”Pienemmille järville, jossa on esimerkiksi polttomoottorikielto, käytän yleensä jonboat-tyyppisiä ’puskaveneitä´. Ne ovat kevyitä, vakaita ja sellainen on helppo laskea vaikka kaislikon sekaan, eikä laskuramppeja tarvita. Hieman isommilta järviltä löytyy yleensä ramppi, josta saa isomman veneen alas”, Mujunen kertoo.

Perinteinen soutuvene ajaa myös hyvin asiansa samoin kuten nykyaikainen kalastuskajakkikin, joita voi jopa vetää tai kantaa metsätaipaleiden poikki. Pääasia on, että kalastus onnistuu turvallisesti, miellyttävästi ja omaan tyyliin sopivasti.

Mika Mujunen korostaa vielä, että uusi kaikuluotainten livetekniikka on tullut jäädäkseen ja on tärkeää, että vene soveltuu sen käyttöön. ”Etenkin hyvä ergonomia on ehdoton, sillä tuntitolkulla ruutua huonossa asennossa tuijottamalla saa itsensä aivan jumiin”, itsekin kaksimetrinen kalastaja sanoo.

Kalastustekniikat

Sokkona tuntemattomilla vesillä kalastaminen vaatii melkoista hermojen hallintaa. On selvää, että nykyaikainen kalastuselektroniikka helpottaa olennaisesti uusilla järvillä kalastusta. Etenkin viisto- ja liveluo-

Mikey Sarelin ja Hannu Vesaranta täsmäheittämässä. Välillä on hyvä vaihtaa tekniikkaa, jotta ruutuaika ei vie koko päivää. Kuva Stephan Sutton.

tausteknologiat antavat paljon tietoa veden alta ja uskoa uuteen paikkaan.

Toinen tärkeä apuväline on karttaplotteri, jossa on mahdollisimman tarkat kartat ladattuna. Järvestä tehty taustatyö nousee nyt arvoonsa, kun kalastusta voidaan keskittää ennakkoon mietityille alueille.

Pieniltä ja tuntemattomilta järviltä suurhaukea tavoitellessa kannattaa valita hiukan totutusta poikkeava tekniikka eli nyt ei luupäätä lähdetä etsimään rannan kaislikoista ja lumpeikoista kuin korkeintaan aivan loppukaudella, jolloin hauet hakeutuvat mataliin lahdukoihin. Nyt suunnataan kauemmas rannasta selkävesille kohti järven keskiosissa kasvavia vesikasvustoja ja syvänteitä tai muita poikkeamia.

Hannu Vesaranta vinkkaa, että aluksi on hyvä luodata mahdollisimman monipuolisesti eri syvyysprofiileja ja valita ensimmäiset viehekoot todennäköisten saaliskalojen perusteella. Tomi Tikkanen painottaa, että kalastustekniikka riippuu järven koosta ja syvyydestä. ”Jos järvi on matala ja vitaikkoinen, niin liikun pääosin ajelehtien ja samalla heitellen. Ajoankkuri tässä hyvä apuväline, karttaan tallennetut linjat auttavat myös. Pyrin aina kalastamaan koko järven alueella, myös keskusta-alueilla”, Tikkanen taustoittaa.

Syvemmällä järvellä Tikkanen panostaa Vesarannan tavoin aktiiviseen luotaukseen viistoa ja liveluotausta hyväksikäyttäen. ”Yleensä kalastan ’täsmänä’ eli kala etsitään liveanturin keilaan ja sitä hyväksikäyttäen saadaan viehe halutulle etäisyydelle sekä syvyydelle kalan näkökenttään”, Tikkanen avaa.

Jani Karonen valaa myös uskoa paikallaan pysymiseen eikä turhaan säntäilyyn. ”Monesti pitkään paikalla oleminen, sitkeä kalastaminen on avain onnistumiseen. Joskus isot hauet saapuvat kaukaakin piiloistaan ruoka-apajalle, kun sen hetki koittaa ja silloin on hyvä olla paikalla”, hän toteaa.

Hannu Vesaranta korostaa, että liveluotauksessa veneen käsittely ja nopea reagointi

Jani Karonen on saanut paljon isoja haukia uusista vesistä. Ahkeruus ja määrätietoisuus ovat tässäkin lajissa valttia.

Ei taida löytyä sellaista rutakkoa, mille ei kalastuskajakilla pääsisi. Kuva Janne Koivisto.

Antti Kalliosaari näyttää mallia live-täsmäkalastuksesta pienellä uusmaalaisella järvellä. Tuloksena vajaa metrinen hauki tällä kertaa.

korostuvat pyrittäessä pitämään kala luotaimen keilassa ja tarjota sille samalla purtavaa. Veneen käsittelyyn kannattaakin keskittyä tarkoin kun ollaan livenä luotaamassa.

Onko elämää ilman liveluotausteknologiaa?

Kaikuluotainten liveluotausteknologia, jossa vedenalaiset tapahtumat nähdään suorana lähetyksenä, on yleistynyt räjähdysmäisesti viimeisen parin vuoden aikana. Osaavissa käsissä se on todella tehokas tapa löytää kaloja ja seurata niiden reagointia kalastajan tarjoamisiin. Etenkin selkävesien haravoinnissa liveluotaus on osoittanut toimivuutensa ja monista vesistöistä on liven avulla löydetty täysin uusia kalastusalueita.

Liveluotaus sopii parhaiten hieman syvempiin vesiin ja mikäli oma suurhaukijärvi onkin matala ja ruovikkoinen, ei siellä liveluotauksesta ole sanottavampaa hyötyä. Viisto -ja perusluotaimella pärjää näissä vesissä aivan hyvin.

Liveluotauksessa on olennaista, että anturin tuottamaa tietoa osaa tulkita oikein ja tehdä sen perusteella oikeita siirtoja, joten automaattisesti ei livekään kalaa veneeseen tuo. Loppupeleissä kala tekee kuitenkin päätöksen ottaako vai ei.

Muistilistaa oman suurhaukijärven löytämiseen

» Määritä alue Google Mapsin, Navionicsin Webappin, Järviwikin avulla » Hae läpivirtausjärviä ja sellaisia, joissa on tasamatalan lisäksi muutama syvempi monttu » Älä valitse liian isoa järveä, jotta ehdit tutustumaan riittävästi alueeseen » Selvitä tiet, kulkureitit ja tonttirajat Karttapaikka.fi & retkikartta.fi avulla » Kalastosta ja järven biologisesta tilasta saa tietoa paikallisesta ELY-keskuksesta » Muista hyvät tavat niin parkkeeraamisessa, kulkemisessa ja kalastuksessa » Vie kaikki tuomasi roskat pois alueelta » Noudata paikallisia sääntöjä ja älä provosoidu tai provosoi » Usein pienissä järvissä on polttomoottorikielto, kannattaa varustautua sähkömoottorilla » Huomioi kalastusrauhoitusalueet ja linnustonsuojelualueet » Käytännössä kaikilla järvillä pärjää valtion kalastonhoitomaksulla » Ole ennakkoluuloton » Mahdollisuuksiaan voi merkittävästi parantaa kiinnittämällä huomiota ajankohdan valintaan, syksyisin hauet kerääntyvät usein syvänteiden liepeille