Puustjärven Viehe – Niko Satto

Suomen vanhin ja uusaktiivisin uistintehdas

Puustjärven Vieheen omistajat, johtajat ja työntekijät yhteiskuvassa. Vasemmalla Toni, oikealla Sami.

Iisalmessa on hyvä tekemisen meininki päällä. Pilkkejä, uistimia ja atraimia tehdään niin, etteivät käsiparit tahdo enää piisata.

Puustjärven Viehe Oy:n palkkalistoilla olleet Toni Helppolainen ja Sami Voutilainen joutuivat syksyllä 2019 tiukkaan valintatilanteeseen. Laukkasen suku halusi luopua yli 30 vuotta aiemmin ostamastaan uistintehtaasta, joten herrojen oli tehtävä ratkaisu, ottaako taloudellinen riski ja ryhtyä yrittäjiksi vai odottaako, mitä liiketoiminnan myyminen tarkoittaa omalle tulevaisuudelle.

Miehet päättivät ottaa riskin ja ostaa Puustjärven Vieheen brändin ja liiketoiminnan. Se on monella tapaa kunnioitettava ratkaisu, sillä yrittäjyys ei aina ole pelkkää ruusujen terälehdillä keikistelyä. Mutta mitä Suomen vanhimmalle viehetehtaalle olisikaan tapahtunut, ellei puikkoihin olisi astunut kahta sydämeltään puustjärveläistä?

Haastattelureissu Iisalmeen syksyllä 2020 on todella mieleenpainuva kokemus

Hallituksen puheenjohtajana toimiva Voutilainen on leveää savoa huasteleva juttukone, jolta riittää tarinaa niin Puustjärven pitkästä historiasta, tuotannon yksityiskohdista kuin ”puustisilla” saaduista saaliista. Toimitusjohtaja Helppolainen puolestaan on parivaljakon hiljaisempi, jonka kädet käyvät, vaikkei leipäläpi niinkään. Suuren hatunnoston ansaitsee miesten puheesta kuuluva ylpeys Puustjärven brändiä ja sen historiaa kohtaan.

Historiaa, joka havisee vahvasti

Puustjärven Viehe Oy on Suomen vanhin yhtäjaksoisesti toiminut kalastusvälinevalmistaja. 20-vuotias kello- ja kultaseppä August Puustjärvi, avasi ensimmäisen liikkeensä Kuopioon jo 1800-luvun lopulla, vuonna 1898. Myöhemmin ”Kello-August” laajensi toimintaansa myös uis-

Puustjärven ensimmäinen mainos vuodelta 1898.

Sami kertoo Mika Nummistolle Arska-pilkkien työvaiheista.

Pilkit kiillotetaan ja vahataan yksitellen.

Kaikki työvaiheet ovat puhdasta käsityötä. Tällä pöydällä laitetaan muun muassa renkaita, koukkuja ja helmiä. Tehtaanmyymälästä löytyy monenlaista viehettä kohtuullisella hintalapulla.

tinten valmistukseen ja myyntiin. Pilkkejä Puustjärvi alkoi tehdä arviolta 1950-luvulla.

Toiminnan laajenemisen seurauksena yhtiö jaettiin 60-luvun alkupuolella Puustjärven Kello- ja Kultaliike Oy:ksi sekä kalastusvälinevalmistaja H. Puustjärvi Oy:ksi. Kello ja Kulta toimii edelleen samoissa tiloissa Kuopion Puijonkadulla, joissa Kello-Augustin liike on ollut yli 120 vuoden ajan.

Vuonna 1986 Puustjärven suku myi kalastusvälinetehtaan toiminnan pääosin Tapio ja Pirkko Laukkaselle ja osittain kuopiolaiselle Kalastusväline Rialinnalle, jonka valikoimassa on edelleen Puustjärvellä suunniteltuja pilkkimalleja.

Omistajavaihdoksen yhteydessä nimi muutettiin Puustjärven Viehe Ky:ksi ja toiminta siirrettiin Kuopiosta Vehmersalmelle. Vuonna 2004 Laukkaset siirsivät tehtaan Iisalmeen. 2010 yhtiömuoto muuttui kommandiittiyhtiöstä taas osakeyhtiöksi. Viehetehtaan toiminta oli Laukkasten ajan alkupuolella monella tapaa aktiivista, sillä Tapsa Laukkanen kiersi muun muassa urheiluliikkeissä ja markkinoilla sekä kehitti uusia tuotteita. Kun Tapsan työkyky 1990-luvun puolivälin jälkeen heikkeni, alkoi tehtaan historiassa pitkähkö jakso, jolloin liiketoiminta pyöri lähinnä omillaan. Muutamia Samin suunnittelemia malleja lukuun ottamatta brändi hiihteli hiljalleen kohti auringonlaskua.

Aallonpohja ja uusi startti

Lähes parin vuosikymmenen hiljaisemman hiihtelyn

ajan Puustjärvi oli tunnetumpi pilkeistään kuin uistimistaan. Kalastusvälineliikkeessä on satunnaisesti saattanut nähdä muutaman Aromi-lusikan, joka on Puustjärven kaikkien aikojen myydyin lusikka. Brändin pääpaino on kuitenkin ollut pilkkiseinillä. Yli 30 pilkkimallin valikoimasta ainakin Valio, Hopeasiipi ja Nautilus ovat varmasti tuttuja jokaiselle, joka ylipäänsä tuntee yhtään pystypilkkiä nimeltä. 2020-luku sen sijaan on uuden aktivoitumisen vuosikymmen. Pilkkien valmistus on edelleen yhtiön taloudellinen selkäranka, mutta nyt tuutista tulee myös uistimia. Mallit ovat vielä puhtaasti vanhoja klassikoita, mutta ennen aika maltilliset värikartat ovat saaneet huimasti uutta eloa. Uusia mallejakin on jo suunnitteilla. Lisäksi yritys tekee Samin johdolla erittäin aktiivista näkyvyyden kasvua somessa.

Kotimaista käsityötä perinteisin työkaluin

”Kästyönä ku tehhään, niin se on hittaampaa. Miärät on aika kovia tällä hetkellä kahelle miehelle. Paljon on myytynnä pilikkiä ennenkin vaan nythän ne monet tilloo tuota Kalastajjaa ja Lounasta ku on uusia värejä”, Sami huastelee. (Savon murteen auki kirjoittaminen on turkulaiselle sen verran vaikeaa, että tämä jää ainoaksi murrerepliikiksi)

Puustjärven Viehe on siis pieni, mutta perinteinen uistintehdas, joka toimii Iisalmessa. Yhtiön tuotanto on lähes 100 % suomalaista käsityötä. Pilkkien ja uistinten lisäksi yritys valmistaa atraimia ja repojalkanaruja. Jokainen tuote on uniikki, ja käynyt läpi noin 30 eri työvaihetta. ”Tuulastus on nostanut suosiotaan ja paljon. Mikä parasta, meillä on markkinoiden paras malli. Meillä olisi mennyt vielä marraskuussa atrainta, mutta emme ehtineet enää tekemään”, Sami kertoilee, kun hämmästelen, onko atraimelle vielä markkinoita.

Kun on nähnyt Puustjärven pilkkien valmistuksen käytännössä, osaa todella arvostaa niitä tuotteena. Pilkkien teko on hidasta puuhaa, joka vaatii aikaa ja käsityötaitoja. Lopputulos on kuitenkin viimeisen päälle nätti ja kalastavuus erinomainen, ja sen an-

Pitkä historia on tehtaalla edelleen monella tavalla läsnä.

siosta näinkin käsityövaltainen pilkkimallisto menestyy vuodesta toiseen.

Pientäkään asiakasta ei Iisalmessa sorsita

”Asiakkaat koostuvat enimmäkseen kauppiaista sekä tukusta, mutta myymme myös tehtaalta suoraan. Verkkokaupasta tuotteet löytyvät helpoiten, mutta asiakkaat ovat tervetulleita myös tänne tehtaanmyymälään!”, Sami ja Toni toivottavat.

Puustjärven vieheet eivät jää vain kotimaan kalastajien pakkeihin. Yrityksen tärkeimmät vientimaat ovat Venäjä, erityisesti Karjala ja Laatokan alue, Viro, Yhdysvallat, Kanada ja Ruotsi. Esimerkiksi sadan vuoden ikäinen Provisor-malli on erityisen suosittu Kanadassa.

Sami Voutilainen

» Hallituksen puheenjohtaja » Kotoisin Kuopiosta » Vetouistelija, joskus myös heittohommia » Erityisvastuualueena mm. atraimet ja sosiaalinen media » Lempivieheet: pilkeistä Jeti ja uistimista Kalastaja

Toni Helppolainen

» Toimitusjohtaja » Kotoisin Pielavedeltä » Heittokalastaja » Erityisvastuualueena mm. maalaus ja toimistyöt » Lempiviehe: Kalastaja

Kirjolohen kasvatus on kasvussa Venäjällä niin Suomenlahdella kuin Laatokan ja Äänisen vesistöissä.