2 minute read
Mika Vornasen kolumni
by krookmedia
Ympyrä on sulkeutunut
Kirjoitin ja julkaisin ensimmäisen romaanini vuoden 2008 lopuilla. Seuraava kirja näki päivänvalon 2009 ja näiden tulemana Antti Zetterberg tarjosi minulle mahdollisuutta kirjoittaa sivullinen kalastusaiheista kolumnia Kalastus-lehden numeroihin. Otin tarjouksen kiitollisena vastaan ja monta vuotta ”aihetta” riitti mistä kirjoitella. Olen yhtä useasti kertonut tehneeni samat ”synnit” kuin olen niistä myöhemmin oppinut ja kirjoittanut.
Muutama vuosi sitten tuli olo, etten kokenut näitä kolumneja järkeviksi kirjoittaa, mutta jostain syystä juuri silloin sain kannustavaa ja positiivista palautetta, vaikken niistä eläkään. Kuten joku auktoriteetti minua joskus neuvoi kirjani suhteen, älä osallistu arvosteluihin muuten, kuin kiittämällä arvostelukynnyksen ylittämisestä.
Olen lukenut ensimmäistä kirjaani livenä Facebookissa. Vuonna 2008 kirjoitettu teksti on edelleen täysin validia tavaraa liittyen kalastukseen vuonna 2022. Mikään muu ei ole muuttunut kuin kirjassa pääosissa olevat jerkit ovat nyt shadeja. Ympyrä on muutenkin sulkeutunut kaikkineen. Mikään ole kalastuskulttuurissa muuttunut.
Silmäroikkoja, lihalaatikollisia saaliskaloja, iskukoukut ovat ok, verkot ovat pyhä lehmä, sääntöjen ja lakien rikkominen vain jatkettua jokamiehenoikeutta, kalastuksenvalvontaa ei ole, yksityiset myyvät saalistaan kotitarvekelastuksen mandaatilla, ammattikalastajat syyttävät hylkeitä ja nyt myös merimetsoja.
Ainoa mikä on hieman saanut jalansijaa, on rohkeus vapauttaa suurkaloja, vaikka niistäkin joku aina pahoittaa mielensä. Nillitys sekä pre-nillitys ovat mielensäpahoittajien mustapekkakortti, jonka voi lyödä mihin paikkaan tahansa ja pyhittää toimintatapansa.
Näinköhän on tullut aika kaivaa esille yli kymmenen vuoden takaiset kolumnit ja ryhtyä julkaisemaan niitä uudestaan?
Kalaonnea (kaikille jotka sitä tarvitsevat), terveisin Mike
