Lapin tunturivesien hauet – Matias Aho

VINKKEJÄ ARKTISEEN SUURHAUEN KALASTUKSEEN

LAPISSA

Lapista löytyy laaja kirjo erilaisia kalavesiä. Vedet voidaan jakaa karkeasti kahteen kategoriaan. Virtaavat sekä seisovat vedet. Molemmissa näissä on omat erityispiirteensä, jotka tekevät kalastuksesta ajoittain hyvinkin erilaista. Avaan tässä artikkelissa Lapin vesistöjen erityispiirteitä sekä menetelmiä ison hauen tavoittamiseksi.

Haukiviha on Lapissa kukoistanut menneet vuosikymmenet. Useita haukkumanimiäkin saanut hauki on ollut todella aliarvostettu kala, niin ruokana kuin kalastuskohteenakin. Ajat kuitenkin muuttuvat. Nykyisen tutkimustiedon valossa aletaan ymmärtää hauen tärkeys omalle elinympäristölleen ja onpa hauki löytänyt tiensä hienojen ravintoloidenkin ruokalistalle.

Olen asunut suurimman osan elämästäni Pohjois-Suomessa ja kohta kymmenen vuotta Lapissa. Haukea olen elämäni aikana kalastanut niin meren saaristoissa, kuin Pohjois- Pohjanmaan järvissä ja joissakin.

Jos minun pitäisi kuvailla hauenkalastusta Lapissa, niin kertoisin suuresta joesta keskellä kaunista luontoa ja yöttömän yön valosta. Joesta, jossa tärppiväli on pitkä, mutta kun vapa lopulta

Kemijoki on suuri joki, jossa viihtyvät myös suuret hauet. Kalastus kannattaa keskittää esimerkiksi kuvassa näkyviin vedenalaisiin niemenkärkiin. Kuva Mika Viitanen.

Virran reunasta napannut metrikäs.

taipuu niin toisessa päässä on käsittämätömän voimakas taistelija. Kala, joka on kehittynyt pärjäämään suuren joen lujissa virroissa. Jokihauki.

Lappi tarjoaa hauenkalastajalle paljon muutakin kuin jokikalastusta

Pohjoisesta löytyy haukivesiä joka lähtöön, suurista patoaltaista pieniin kirkasvetisiin metsäpuroihin ja kaikissa näissä ravintoketjun yläpäätä edustaa hauki, pois lukien korkealla tunturissa olevat järvet, joissa haukea ei esiinny.

Kun etsii hyvää haukijärveä Lapista kannattaa kysyä itseltään miksi tämä järvi on hyvä haukijärvi? Mitä hauki syö tässä järvessä? Nykypäivänä karttasovelluksista näkee syvyyskartat ja satelliittikuvista saa hyvin selville järven profiilin.

Onko kyseessä rehevä ja kauttaaltaan matala? Vaiko ehkä syvä ja karu järvi? Kun nämä asiat ovat selvillä, voidaan lähteä miettimään, ovatko hauen ravintona pääsääntöisesti särkikalat vai ehkä muikku tai pienet lohikalat?

Suosin matalia ja reheviä järviä

Jos järvestä löytyy vielä yksi syvempi alue niin aina parempi. Ison hauen määrä tällaisissa järvissä on yleensä suurempi kuin kirkkaissa ja karuissa järvissä, ja ravintona olevaa särkikalaa esiintyy runsaasti. Kirkkaat ja karut järvetkin kyllä toimivat, mutta niille kannattaa suunnata vasta loppukaudesta kun muikkuparvet ovat kerääntyneet yhteen ja hauet niiden ympärille.

SESONKIEN ERITYISPIIRTEET: JÄRVI

Kevätkalastus alkaa järvillä käytännössä kesäkuun alussa kun jäät ovat lähteneet ja tulvat laskeneet. Alkukaudesta kudun jälkeen haukea kannattaa etsiä kutupaikkojen läheltä matalasta vedestä, jossa isokin hauki viihtyy yllättävän pitkään.

Kutevat ja muutenkin kasvillisuudesta turvaa hakevat särkikalat houkuttelevat haukea pysyttelemään lähellä ruokaa. Vasta juhannuksen tienoilla suuret hauet alkavat hakeutumaan normaaleille asuinsijoilleen syvempiin vesiin.

Keskikesä on järvikalastajille hieman haasteellisempaa

Ravinto ohjaa hauen elämää hyvin pitkälle, ja hauen ravinnoksi käyttämät kalat ovat keskikesällä pienemmissä parvissa hyvinkin vaihtelevissa paikoissa. Syvänteiden reunat ja niihin jäävät hyllyt ovat lähtökohtaisesti alueita, joissa kannattaa aikaa käyttää.

Mikäli kaikuluotain on käytössä kannattaa etsiä täkykalaa, koska niiden ympärillä on aina jossain petokaloja. Ei välttämättä ihan vieressä, mutta läheisyydessä kuitenkin. Jos saamansa suurkalan aikoo vapauttaa, niin keskikesän kuumimmat viikot kannattaa jättää väliin.

Kala vetää itsensä äkkiä maitohapoille lämpimässä vedessä, ja palautuminen on hankalaa. Selviytyminen on epävarmaa vaikka kalaa käsittelisi varoen. Lapissa tämä aika, kun veden lämpötila on yli 20 asteen, on kuitenkin todella lyhyt eikä kalastajan tarvitse pitkään vartoa, että pääsee takaisin tositoimiin.

Syksy on järvellä kulta-aikaa

Muikut ja salakat parveutuvat syksyllä ja suurhauet löytää lähes poikkeuksetta näiden luota. Parvet löytyvät järven syvien monttujen ympäriltä, joskus ihan päältäkin. Hauet tankkaavat näiden parvien ympärillä talvea varten ja syönti voi olla todella hurjaa.

Syöntipiikit on pituudeltaan hyvin vaihtelevia, ja hiljaisiakin aikoja on. Mutta kun syönti alkaa niin sitkeys palkitaan. Syyskausi jatkuu niin kauan kuin avovedessä voi kalastaa. Monesti kauden kovimmat saaliit tulevat vasta kun rannat ovat jo jäässä.

Kelluntarenkaalla keskellä kesää syvästä joen montusta saatu karvan alle kymppikiloinen.

Sanoisin oman kokemukseni perusteella, että suurhaukien määrä Lapin järvissä ei ehkä yleisesti ole niin suuri kuin etelässä. Johtuen siitä, että ravinnoksi kelpaavien särkikalojen lajikirjo ja sen johdosta määrä on paljon pienempi. Myös hauen lyhyt kasvukausi vaikuttaa varmasti asiaan.

Sen sijaan hauen kalastuspaine on Lapissa huomattavasti pienempi kuin etelässä. Vähäisestä kalastuspaineesta huolimatta todellisia jättiyksilöitä saadaan silti vuosittain useita. Esimerkiksi Lapin Kansan vuotuisen kalakilpailun voitto vaatii yleensä yli 16-kiloisen kalan. yleensä jo hoitanut suvun jatkamisen ja ottaa hanakasti uistimeen.

Kesäkalastus

Kudun jälkeen tankkaavan hauen löytää monesti virtojen reunoista ja loppuliu’uista. Mikäli kyseessä on pienehkö joki, niin hauen löytää pitkälti samasta suvannosta ja samalta alueelta läpi kesän. Kun puhutaan suurista joista, niin ravinnon lisäk-

SESONKIEN ERITYISPIIRTEET: JOKI

Joki onkin sitten kokonaan oma lukunsa. Suurhaukea etsiessä kannattaa jälleen ravinnon kautta asiaa lähteä purkamaan. Yksi jokikalastuksen hienoimpia puolia on se, että jokea pystyy lukemaan.

Joesta nimittäin näkee missä virtaa kovemmin ja missä hieman hitaammin. Kokeneempi hauenkalastaja pystyy lukemaan jokea siinä missä lohen- tai taimenenkalastaja. Joella hauenkalastaja pääsee monesti avaamaan kauden.

Pieni hetki jäiden lähdettyä ja ennen tulvan nousua on monesti erinomainen ajankohta suurhauen pyyntiin. Kalat tankkaavat vielä ennen kutua, ja ovat pääsääntöisesti todella paksussa kunnossa. Kevään ensimmäiset haukireissut kannattaa suunnata rauhallisemmin virtaaville pätkille tai ihan loppuliukujen viime metreille. Perinteisiä virranreunojakaan ei kannata unohtaa.

Tulva on Lapissa yleensä pitkä ja raju. Kun se laskee takaisin järkevästi kalastettavaan korkeuteen niin on haukikin

Järvissä haetaan keskikesällä hieman syvempää paikkaa eikä heitetä suoraan kaislikkoon. Kuva Mika Viitanen.

si kannattaa miettiä missä kala voi viettää aikansa minimoiden energiankulutuksen.

Akanvirrat ja vedenalaiset niemenkärjet on monesti ottipaikkoja kesällä. Myös ympäristöstään selkeästi erottuvat montut keräävät monesti täkykalaa ja sitä kautta petokalaa.

Syyskalastus

Syksyä kohden mennessä alkavat samat asiat tapahtua joessa kuin järvelläkin. Täkykala pakkautuu isoihin parviin ja hauet kerääntyy niiden ympärille. Silloin samat ohjeet pätevät kuin järvellä ja lopulta sitkeys palkitaan.

Suurten jokien kalastuksesta täytyy mainita erikseen todella suuret vieheet, ja niiden paikka jokikalastajan pakissa. Joen pohjassa voi olla suuriakin syvyysvaihteluita ja kala voi maata todella syvällä pohjassa. Tällöin suuret vieheet nousevat arvoon arvaamattomaan.

Suuri hahmo saa kalan kiinnostumaan ja lähtemään vieheen perään monen metrin päästä. Kun taas pienempi houkutin jäisi todennäköisesti huomaamatta tai se ei ainakaan saisi energian käyttöä säästelevää haukea lähtemään kotimontustaan katsomaan, että onko ohikulkija ravinnoksi kelpaava. 30–45-senttiset vieheet eivät ole ollenkaan liioiteltuja 25–50 gramman lisäpainoilla.

Lopuksi

Vaikka Lapissa viime vuosina on enenevässä määrin näkynyt hauenkalastajia etelästä, niin silti täällä on vielä paljon hienoja haukivesiä tutkimatta ja löytämättä. Olitpa sitten livelaitteilla operoiva täsmäkalastaja tai reppu selässä jokivartta kävelevä lomalainen, niin Lapista löytyy jokaiseen makuun vesistöjä, joissa haukikannat voivat hyvin ja todellisiin jättihaukiin on mahdollisuus.

Liveluotain, laadukas keulasähkömoottori ja laadukas hyrräsetti shadilla. Kalan saaminen ei ainakaan jää välineistä kiinni. Kuva Mika Viitanen.