Kalastajan fluorocarbon

Uutta & kokeiltua

näkymätön, kestävä ja monikäyttöinen

Kun vesi on kirkasta tai kalastat kovan kalastuspaineen alla olevassa vesistössä, on erityisen tärkeää huolehtia siitä miten tarjoilet vieheen tai perhon. Kalan pienikin epäilys saaliin aitoudesta saattaa aiheuttaa sen, että se perääntyy hyökkäyksestä. Näkymätön fluorocarbon-peruke tai -siima mahdollistaa sen, että viehe näyttää uivan vapaasti vedessä.

Fluorocarbon-siimat ja perukemateriaalit ovat käytännössä fluorihiilellä pinnoitettua nylonia eli kalastustermein monofiilia. Niiden käyttö kalastuksessa alkoi ensimmäisen kerran jo 1970-luvulla Japanissa ja suurempaan suosioon fluorocarbon nousi 1990-luvulla, kun bassinkalastajat keksivät ruveta käyttämään fluorocarbon-perukkeita.

Pinnoitus parantaa huomattavasti nylonin hankauksenkestoa sekä kestoa hauen tai kuhan teräviä hampaita vastaan. Pinnoite myös jäykistää nylonia ja tekee siitä vähemmän venyvän, sillä perinteinen nylonsiima venyy helposti kuin kuminauha. On kuitenkin hyvä muistaa, että kunnolla hampaisiin osuessaan ainakin alle 0,40 mm fluorocarbon voi myös katketa.

Fluorihiili kuuluu perfluoro- eli PFAS-yhdisteisiin ja ne ovat hiilivetyketjuja, joiden kaikki vetyatomit on korvattu fluorilla. Erittäin kestävän hiili-fluorisidoksen vuoksi erilaiset PFAS-yhdisteet hajoavat ympäristössä erittäin hitaasti tai eivät ollenkaan, joten on ehdottoman tärkeää, ettei perukemateriaalin pätkiä jää ympäristöön.

Edut kalastuksessa

Pinnoitteen johdosta fluorocarbon on ominaispainoltaan vettä raskaampaa, joten se vajoaa normaalia nylonista valmistettua monofiiliä jopa neljä kertaa nopeammin. Se toimiikin perukemateriaalina käytettäessä samalla myös pienenä lisäpainona.

Hyvin sidottu FG-solmu menee helposti läpi niin vaparenkaista kuin siimanohjaimestakin.

Fluorocarbon-peruke tai -siima osoittaa toimivuutensa etenkin kirkkaissa vesissä. Christian Lindblom vapauttaa taimenta kirkkaiden vesien Gotlannissa. Kuva Janne Koivisto.

Kiristä pääsiima tiukaksi ja aseta sidottava osuus kuvan mukaisesti. Kierrä perukeosuutta kierros pääsiiman ympäri

5 Kiristä pääsiimaa fluorocarbonin molemmilta puolilta kovaa vetämällä.

6

Kierrä fluorocarbon pääsiiman vasemman puolen yli ja takaisin. Kiristä fluorocarbonia pääsiimaan molemmilta puolilta kovaa vetämällä.

8 Toista toimenpide niin, että kierroksia on yhteensä noin 12-17.

9

Leikkaa pääsiiman ylimääräistä pois niin, että jäljelle jää noin 10 cm pätkä. Kiepauta pääsiimasta jäänyt pätkä kuvan osoittamalla tavalla.

11 Kiristä tässä vaiheessa solmu vetämällä sekä fluorocarbonista että pääsiimasta, jotta se ei luista.

Halutessasi varmista pitävyys tipalla pikaliimaa. Ylimääräiset siimanpätkät siistitään terävillä saksilla ja varmistetaan pitävyys vetämällä lujasti. Nyt solmu on valmiina käyttöön.

”Fluorocarbonin todellinen laatu punnitaankin kuluneena. Mitä laadukkaampi fluorocarbon, sitä enemmän se kestää myös kuluneena ja voit käyttää sitä ohuempana kuin heikompilaatuista.”

Koska fluorocarbon on täysin kirkasta ja pitää kirkkautensa, se on vedessä huomattavasti muita siimoja näkymättömämpää. Aivan kirkkaassa vedessä sen voi jotenkin havaita, mutta hieman sameammassa fluorocarbon sulautuu veden väriin saumattomasti tehden siitä erinomaisen perukemateriaalin arkoja kaloja kalastettaessa.

Fluorocarbon ei ime itseensä ollenkaan vettä. Tämä tuntuu uskomattomalta, mutta nylonista valmistettu monofiili imee itseensä ajan kuluessa hieman vettä, jolloin ominaisuudet ja etenkin solmunkestävyys heikentyvät. Juuri tämän takia IGFA (International Game Fishing Association) liottaa monofiilisiimoja vedessä muutaman tunnin ennen luokitusta.

Pinnaltaan kovan fluorocarbonin solmunkestävyys on huomattavasti monofiiliä parempaa. Sillä toisin kuin monofiili, fluorocarbon ei pureudu itseensä kiristettäessä, eikä se reagoi lainkaan auringon UV-säteisiin. Se ei myöskään haurastu tai kellastu ajan kuluessa kuten perinteinen nylonista valmistettu monofiili.

Fluorocarboneissa on eroja

Aivan kuten kuitusiimoissa tai monofiileissä, myös fluorocarboneissa on laadullisia eroja. Jotkut ovat pehmeämpiä eli vähemmän kulutusta kestäviä kuin jäykemmät. Etenkin paksumpia (yli 0,80 mm) ja jäykempiä fluorocarboneita voi olla hankala saada sidottua kunnolla ilman kokemusta ja solmun voi joutua joka tapauksessa varmistamaan kiristämällä sen pihdeillä tai tipalla pikaliimaa.

Fluorocarbonin todellinen laatu punnitaankin kuluneena. Mitä laadukkaampi fluorocarbon, sitä enemmän se kestää myös kuluneena ja voit käyttää sitä ohuempana kuin heikompilaatuista.

Käyttö perukkeena

Pääosa kalastajista käyttää fluorocarbonia perukkeena. Etenkin jigikalastuksessa sen käyttö erittäin suosittua samoin kuin perhokalastuksessa. Fluorocarbon-perukkeen paksuus on asia, joka herättää paljon keskustelua.

On selvää, että mitä paksumpi peruke, sitä paremmin se kestää, mutta sitä enemmän se vaikuttaa vieheen tai perhon uintiin. Paras vaihtoehto sopeuttaa perukkeen paksuus kalastettavan lajin, syvyyden ja kalastustavan mukaisesti.

Esimerkiksi kuhan ja ahvenen perinteisessä pohjalinjajigauksessa 7–12 gramman päillä on sopiva fluorocarbon-perukkeen paksuus noin 0,30–0,40 mm. Mikrokalastuksessa, jossa heittosiimana käytettävä kuitu on luokkaa 0,10 mm ja alle, voi perukettakin ohentaa 0,20–0,25 milliin.

Meritaimenen kalastuksessa, jossa siima joutuu olemaan pitkiä aikoja vaakatasossa lähellä pohjaa, tarjoaa noin 0,40–0,45 mm fluorocarbon parhaan yhdistelmän. Hauen heittokalastuksessa fluorocarbon saa olla jopa millin paksuista, sillä painavat uistimet, ruovikot ja terävät hampaat ovat yhdistelmä, joka vaatii kestävyyttä.

Hauenkalastuksessa käytettävät fluorocarbon-perukkeet kannattaa kasata jo kotona valmiiksi, sillä millisen materiaalin solmiminen ja mahdollinen holkitus vesillä on haastavampaa kuin kotioloissa. Muiden lajien kalastuksessa perukkeen voi hyvin sitoa lukon ja pääsiiman väliin vesilläkin.

Myynnissä on myös valmiita holkitettuja ja sidottuja fluorocarbon-perukkeita, mutta niiden kestävyydessä ja etenkin holkkien pitävyydessä on ollut puutteita.

0,90-millinen fluorocarbon-peruke voidaan kiinnittää FG-solmulla myös ohuempaan fluorocarbon-siimaan. Paksun perukkeen kanssa solmun paksuus luonnollisesti kasvaa hieman.

Käyttö heittosiimana

Fluorocarbonia on saatavilla myös heittosiimana esimerkiksi Sufixilta ja Berkleyltä. Heittosiimaksi valmistetuissa siimoissa fluorihiilipinnoite on perukemateriaaliksi tarkoitettuja siimoja hieman joustavampi.

Fluorocarbon-heittosiima ei veny kuten monofiili, mutta ei myöskään ole täysin venymätöntä kuten kuitusiima, joten

Berkley Vanish ja Sufix Super21 ovat heittosiimoiksi tarkoitettuja fluorocarbon-siimoja.

Kirkkaassa vedessä elävät hauet ovat huomattavasti arempia kuin sameassa vedessä elävät lajikumppaninsa. Fluorocarbon-siiman avulla sain uistimen tarjoiltua vakuuttavasti.

"Todella kirkkaissa vesissä ja arkoja kaloja kalastettaessa fluorocarbonheittosiima saattaa olla se tekijä, joka mahdollistaa kunnon tärpit ja kalan kotiuttamisen."

1. 3.

Tuplaunisolmu on myös toimiva liitossolmu ja FG-solmua helpompi tehdä. Solmun koko vaan on suurempi.

se on esimerkiksi heittojumin sattuessa anteeksiantavampi ja pitää kalan hellemmin kiinni. Pinnoitteen johdosta se myös lentää todella jouhevasti hieman paksumpanakin.

Käyttäminen heittosiimana ei ole niin yleistä kuin perukkeena, mutta todella kirkkaissa vesissä ja arkoja kaloja kalastettaessa fluorocarbon-heittosiima saattaa olla se tekijä, joka mahdollistaa kunnon tärpit ja kalan kotiuttamisen.

Solmiminen

Solmu on usein se paikka, joka pettää. Solmu on erityisen tärkeä silloin kun yhdistetään kuitusiima fluorocarboniin. Useimmiten tässä käytetään tuplaunisolmua, mutta tuplaunisolmu ei ole parhaimmillaan silloin kun käytetään paksumpia siimoja.

Kilpakalastajat ja ammattioppaat suosivat erityistä FG-solmua, joka on oikein solmittuna äärimmäisen kestävä ja muodoltaan ohut, jolloin sen voi heittää vaparenkaiden läpi pidempää peruketta käyttäessä. FG-solmu on alun perin kehitetty Australiassa kirkkaiden vesien voimakkaiden kalojen kalastukseen.

Solmun paksuuden ja muodon merkitys korostuu käytettäessä vapoja, joissa on paljon pieniä vaparenkaita. Silloin paksut solmut, kuten tuplauni, Albright ja vastaavat tahtovat heitossa osumaan vaparenkaisiin aiheuttaen sotkuja, heittopituuden lyhentymistä ja vaparenkaiden turhaa kulumista.

FG on solmuista ohuin ja kulkee parhaiten vaparenkaiden läpi. Ohut solmu tarkoittaa myös sitä, ettei se kerää juurikaan epäpuhtauksia.

Mikäli et kelaa solmukohtaa vaparenkaiden sisäpuolelle, niin solmun koolla ei ole niin paljon merkitystä. Muista aina kostuttaa siima ennen lopullista kiristämistä, sillä kuivaan siimaan kiristäminen heikentää vetolujuutta.

Kalastajan fluorocarbon – Jens Bursell

Next Article

Uutta & kokeiltua