Sähköautojen akkujen kierrätys tehostuu

Eurajoen Romun Juuso Luodesmeri ja Suomen Autokierrätyksen Juha Kenraali allekirjoittivat maanantaina sopimuksen ajovoima-akkujen kierrätyksestä.

Kuva: Autoalan tiedotuskeskus.

Autojen kiertotaloudessa varaudutaan jo sähkö- ja hybridiautojen ajovoima-akkujen kierrätykseen, vaikka elinkaarensa päässä olevia akkuja palautuu kierrätykseen vielä vähän, todetaan Autoalan tiedotuskeskuksen tiedotteessa.

Ladattavien autojen ja erilaisten hybridiautojen määrä on viime vuosina kasvanut nopeasti. Autokannassa on tällä hetkellä jo lähes 75 000 ladattavaa autoa.

Kun mukaan lasketaan myös hybridit, joissa ei ole ulkoista latausta, ajovoima-akullisten autojen määrä kasvaa jo yli 160 000 autoon. Sähkö- ja hybridiautojen osuus autokannasta on viime vuosina kasvanut jo lähes 6 prosenttiin. Sähköautojen akkujen elinkaari on pitkä. Usein akun kapasiteettia voidaan lisätä akkumoduuleja uusimalla siten, että koko akkua ei tarvitse vaihtaa. Sähkö- ja hybridiautojen ikääntyessä myös kierrätykseen palautuvien akkujen määrän on kuitenkin ennakoitu jo lähivuosien aikana kasvavan.

– Viime vuonna Suomessa kierrätettiin hieman yli 200 ajovoimaakkua. Määrä on vielä pieni, mutta kasvava, sillä edellisvuonna kierrätykseen palautui vain 130 akkua. Kierrätykseen palautuvien akkujen määrän kasvaessa myös kierrätysteknologia kehittyy. Tavoitteena on, että kierrätykseen palautuvista ajovoima-akuista saataisiin mahdollisimman tarkasti talteen arvokkaat metallit, kertoo toimitusjohtaja Juha Kenraali Suomen Autokierrätyksestä.

Eurajoen Romu liittyi kesäkuussa ajovoimaoperaattorien verkostoon

Suomen Autokierrätys vastaa Suomessa tuottajayhteisönä henkilö-, paketti- ja matkailuautojen sekä sähkö- ja hybridiautojen ajovoima-akkujen kierrätyksen organisoinnista.

Ajovoima-akkujen kierrätysoperaattorien verkosto sai kesäkuussa täydennyksen, kun Eurajoen Romu Oy liittyi mukaan kierrätysverkostoon.

– Ajovoima-akkujen kierrätys on Eurajoen Romulle uusi aluevaltaus, joka täydentää yhtiömme palveluja erilaisten kierrätysmateriaalien operaattorina. Jatkossa voimme tarjota yhä kokonaisvaltaisempaa palvelua elinkaarensa päässä olevien autojen kierrätysoperaattorina, kertoo toimitusjohtaja Juuso Luodesmeri Eurajoen Romu Oy:stä.

Eurajoen Romu on Suomen Autokierrätyksen neljäs akkuoperaattori. Ajovoima-akkujen operaattorisopimukset on jo aiemmin solmittu Fortum Waste Management Oy:n, Stena Recycling Oy:n ja Kuusakoski Oy:n kanssa.

Elinkaarensa päässä olevia ajovoima-akkuja vastaanottavat romuajoneuvojen vastaanottopisteiden lisäksi ajoneuvojen valtuutetut merkkihuollot.

Verkosto on tiheä – romuajoneuvojen vastaanottopisteitä on lähes 300 ja autojen merkkihuollon toimipaikkoja yhteensä noin 450.

Auton OBD-testi — mitä se tarkoittaa ja milloin testiä tarvitaan?

Autoilijalle on tarjolla OBDtesti ja auton järjestelmätesti. Mitä testeillä tutkitaan, mitä eroa niillä on ja milloin auto kannattaa käyttää diagnoositestissä?

Autoissa oleva OBD-järjestelmä (On Board Diagnostics) on standardisoitu järjestelmä, jonka tehtävänä on valvoa auton päästöihin vaikuttavia järjestelmiä. Käytännössä tämä tarkoittaa moottorin ja voimansiirron järjestelmiä, todetaan Vianorin tiedotteessa.

– OBD-testillä saadaan selville auton mahdolliset päästöihin vaikuttavat viat, jotka aiheuttavat katsastuksessa hylkäyksen. Lisäksi tarkastetaan, onko niin sanotun itsevalvonnan osajärjestelmätestit suoritettu, tiivistää rengas- ja autonhuoltoketju Vianorin autonhuollon päällikkö Pekka Alanko.

OBD-testi kannattaa teettää, jos auto on muuten huollossa ja katsastus on tulossa lähiaikoina. OBDtesti on voimassa kolme kuukautta, eli sen voi tehdä jo jonkin aikaa ennen katsastusta. Ajoneuvon iästä riippuen katsastuksessa voidaan lisäksi vaatia erillinen päästötesti, jossa mitataan ajoneuvon pakokaasupäästöt tietyillä kierrosluvuilla.

OBD-testi ei välttämättä tunnista kaikkia moottorin tai voimansiirron vikakoodeja vaan niin sanotut valmistajakohtaiset vikakoodit luetaan järjestelmätestissä.

Vikavalon syttyminen tarkoittaa yleensä järjestelmätestin tarvetta

– Tyypillisesti järjestelmätestin tarve tulee eteen, kun auton mittaristossa syttyy jokin viasta kertova merkkivalo tai kun ajotietokone kertoo ongelmasta. Merkkivalo ei kuitenkaan aina välttämättä syty, vaan järjestelmävika voi myös ilmetä jonkin toiminnon toimimattomuutena tai puutteellisena toimintana, Alanko sanoo.

Nykyaikaisissa ja myös hiukan vanhemmissa henkilöautoissa on useita erilaisia elektronisesti ohjattuja järjestelmiä ja niiden alijärjestelmiä, kuten ABS/ESP, rengaspainevalvonta, turvajärjestelmät, kuljettajaa avustavat järjestelmät, viihde- ja mukavuusjärjestelmät, lämmönhallinta ja korielektroniikka. Yhteensä ohjainlaitteita voi autossa olla useita kymmeniä, jopa yli sata. Näiden järjestelmien vikakoodien lukeminen ei onnistu pelkällä OBD-testillä. Myöskään kaikkia moottorin tai voimansiirron vikakoodeja ei välttämättä saa luettua pelkän OBD-testin avulla. Järjestelmätestissä luetaan vikakoodit kultakin ohjainlaitteelta järjestelmäkohtaisella ohjelmalla, jolloin myös standardien ulkopuoliset vikakoodit saadaan luettua.

Vaikka nykyaikainen auto ja sen järjestelmien itsediagnoosit ovat hyvinkin kehittyneitä, ei vian löytyminen pelkällä tietokoneen kytkemisellä ole mikään itsestään selvyys.

– Usein vikakoodeja on lukuisia, eivätkä kaikki niistä välttämättä ole merkityksellisiä vianetsinnän kannalta. Siksi testilaitteen käytön lisäksi tarvitaan myös järjestelmien toiminnan tuntemusta ja monesti myös lisämittauksia, ennen kuin vika saadaan paikannettua, Alanko sanoo