Eviva 2011–2015 by Kulttuuria Turussa

EVIVA 2011–2015 ENNALTAEHKÄISEVÄ VIRIKKEELLINEN VAPAA-AIKA

EVIVA 2011–2015

NÄIN LUET RAPORTTIA Prosessia raportissa kuvaavat:

Raportin teemat:

EVIVA 2011–2015

EVIVA JOHDANTO Turun kaupungin vapaa-aikatoimialan EVIVA-toimintaohjelmaa toteutettiin vuosina 2011–2015. Tavoitteena oli luoda asukkaiden tarpeista lähteviä ja heidän kanssaan yhdessä suunniteltuja ja tehtyjä vapaa-ajanpalveluja, jotka edistäisivät turkulaisten hyvinvointia. Kohderyhmänä palveluiden yhteiskehittämisessä olivat vapaa-ajallaan vähän harrastavat ja passiiviset asukkaat.

EVIVAn tavoitteena oli saavuttaa 10 000 uutta vapaa-ajallaan aktiivista turkulaista. Käyntikertoja EVIVAn aikana käynnistetyissä palvelumalleissa oli 199 954. Uudet alueella asukasta lähellä olevat ja asukkaan tarpeisiin vastaavat palvelut ovat jatkossa keskeinen toimintatapa, joiden avulla hyvinvointia alueella voidaan edelleen tukea. EVIVAn prosessissa on tunnistettavissa neljä erilaista vaihetta: analysoinnin, toiminnallisten kokeilujen, aluetyön edistämisen sekä laajentumisen ja vakiinnuttamisen vaiheet. Nämä on kuvattu aikajanalla (ks. s. 16). Lopputuloksena syntyi kaksi mallia: alueellisen yhteistyön toimintamalli ja palvelujen yhteiskehittämisen malli. Tässä loppuraportissa kuvataan rinnakkain alueellisen toiminnan ja palvelumallien kehittäminen ja työstäminen (ks. s. 18). EVIVAn vaiheet ja mallien työstäminen ovat olleet kehittämisprosesseja, jotka tukivat vapaaaikatoimialan muodostamista sekä vaikuttivat henkilökunnan työskentelytapoihin (ks. arviointitutkimus s. 4). EVIVAn keskeisinä toimintaperiaatteina ovat olleet osallisuus, yhteisöllisyys, verkostoituminen sekä yhteistyö asukkaiden kanssa. Henkilökuntaa on tuettu ja kannustettu työskentelemään näiden periaatteiden mukaan. Perinteisiä viestinnän keinoja kehitettiin alueille sopiviksi ja lisäksi toteutettiin toiminnallisia viestinnän keinoja (ks. s. 44).

EVIVA 2011–2015

EVIVA 2011â&#x20AC;&#x201C;2015

Sisällys Johdanto 1. Mikä EVIVA?

2. Mistä unelmoimme?

3. Keitä olimme?

4. Miten työtämme ohjattiin?

5. Millaisia vaiheita olemme käyneet?

5.1. Analysoinnin vaihe

5.2. Toiminnallisten kokeilujen vaihe

5.3. Aluetyön edistämisen vaihe

5.4. Laajentumisen ja vakiinnuttamisen vaihe

6. Miten edistimme asukkaiden osallisuutta?

7. Millaisilla keinoilla loimme yhteisöllisyyden tunteen kehittymistä?

8. Miten kehitimme vapaaaikapalveluiden viestintää alueilla?

9. Miten teimme yhteistyötä?

10. Saavutimmeko unelmamme ja miten työ jatkuu?

11. Liitteet

11.1. Kävijämäärät

11.2. Talous

11.3. Ohjausryhmät

EVIVA 2011–2015

1. MIKÄ EVIVA? EVIVAn lähtökohtana vuonna 2010 oli kysymys, miksi ennaltaehkäiseviin vapaa-ajan palveluihin ei panostettu huomattavasti nykyistä enemmän, vaikka niillä oli tutkitusti hyvinvointia edistävä sekä sosiaali- ja terveysongelmia ehkäisevä vaikutus. Vapaa-ajan hallintokuntien (Vapan) luottamushenkilöiden ja virkamiesten keskuudessa oli tästä aiheesta sekä nykyisen palvelurakenteen kohtaamista haasteista keskusteltu jo pitkään. Samalla oli tunnustettu, että hallintokuntien tämänhetkinen toiminta ja palvelut eivät pystyneet vastaamaan asukkaiden moninaiseen ja jatkuvasti muuttuvaan palvelukysyntään. Erityisiksi haasteiksi olivat nousseet passiiviset väestöryhmät sekä syrjäytymisvaarassa oleva turkulaisväestö. Turun kaupungin nuoriso-, kulttuuri- ja liikuntatoimen lautakuntien puheenjohtajat sekä virastopäälliköt valmistelivat vuoden 2010 aikana yhteisen hankesuunnitelman, jonka kaupunginhallitus hyväksyi 31.1.2011.

EVIVA 2011–2015

MISSIO Aktiivisten asukkaiden vetovoimainen vapaa-ajankaupunki. (Tahtotila 2020) VISIO Tarjoamme turkulaisten arkeen ja juhlaan iloa, elämyksiä, liikettä, tietoa ja taitoa. AKTIVOINTITYÖ: On keino mahdollistaa Vapan palveluiden saatavuus tasavertaisesti.

EVIVA 2011–2015

2. MISTÄ UNELMOIMME?

Koko matkan me tekijät, evivalaiset, unelmoimme siitä, miten edistämme turkulaisten hyvinvointia, yhteisöllisyyttä ja asumisviihtyvyyttä vapaa-aikapalveluiden keinoilla. Tämän halusimme tehdä uudenlaisella ja innovatiivisella työotteella, jonka johtavana periaatteena olisi ennaltaehkäisevä työ ja asukkaita osallistava toiminta. Tavoitteenamme oli alusta asti kehittää vapaaaikapalveluja Turussa niillä alueilla, joilla suurella osalla asukkaista ei harrastusmahdollisuuksien etäisyyden tai taloudellisen tilanteen vuoksi ole tasavertaisia mahdollisuuksia aktiiviseen vapaa-aikaan. Vapaa-aikapalveluja kehittämällä halusimme innostaa entistä useampaa kaupunkilaista liikunnan, kulttuurin ja muiden harrastusten pariin, sillä tutkitusti ne tekevät hyvää. Pitkällä aikavälillä tämä tarkoittaisi, että sosiaali- ja terveyspalvelujen kysyntä vähenisi. Kunnianhimoinen visiomme oli, että vuoden 2015 loppuun mennessä olisimme kannustaneet 10 000 asukasta aktiivisempaan vapaa-aikaan. Asukkaan näkökulmasta halusimme vastata mm. seuraaviin kysymyksiin: Tiedätkö mitä harrastusmahdollisuuksia alueellasi on? Haluaisitko kokeilla jotain harrastusta, mutta et viitsi kulkea toiselle puolelle kaupunkia? Minkälaisia harrastusmahdollisuuksia kaipaat lähelle kotiasi? Mistä löytyisi pelikaveri tai joku jonka kanssa jutella hyvästä kirjasta?

EVIVA 2011–2015

Halusimme saavuttaa unelman asukkaita kuuntelemalla sekä yhteistyössä kaupungin muiden toimijoiden, seurojen, järjestöjen ja yhdistysten kanssa. Yksin emme näin isoa työtä pystyisi tekemään. Haasteena on kuitenkin koko matkan ollut se, tiedämmekö lopulta, kuka palveluitamme käyttää ja miksi? Miten tavoitamme kohderyhmämme, sillä se ei riitä, että meillä on paljon hyviä palveluja, jos tieto niistä ei tavoita kaupunkilaisia? Ymmärrämmekö edes, millainen on esimerkiksi keskivertotyöikäisen arki, jotta voisimme ymmärtää hänen tarpeitaan? Mitä ylipäätään ymmärrämme ja tavoittelemme yhteisöllisyydellä? Onko meillä keinoja sen toteuttamiseen? Miten innostamme asukkaat mukaan suunnittelemaan kanssamme palveluita – ja vastakohtana, miten kannustamme toimialan oman henkilökunnan vaihtamaan organisaatiokeskeisyyden asukaslähtöisyyteen? Unelmamme ovat muokkaantuneet matkan varrella haasteiden mukaan, mutta koko ajan tavoitteenamme on ollut kehittää toimintaa ja rakenteita niin, että asukaslähtöinen ja eri toimijat yhdistävä työote olisi tulevaisuudessa arkipäivää vapaa-aikatoimialalla. Tämä mahdollistaisi alueellisten hyvinvointierojen huomioimisen hankkeen päättymisen jälkeenkin.

3. KEITÄ OLIMME?

HANKEKOORDINAATTORI

Lapset ja nuoret Mittarit ja arviointi Palvelujen yhteiskehittämisen malli Nummi-Halinen –aluetiimi Yhdessä kehittäminen

HANKEKOORDINAATTORI

Työikäiset Tiimin vetäminen, talous Alueellisen yhteistyömallin kehittäminen Osallisuus Yhdessä kehittäminen

Ikääntyneet Viestinnän kehittäminen Osallisuus Yhdessä kehittäminen

ALUEELLINEN VAPAA-AIKAOHJAAJA

PROJEKTITYÖNTEKIJÄ

Aluksi tehtävä alueella ohjaamista ja palveluiden toteuttamista Uusien tiimien käynnistäminen: Runosmäki-Raunistula –aluetiimi Pansio-Jyrkkälä –aluetiimi Varissuo-Lauste –aluetiimi Yhdessä kehittäminen

Materiaalien suunnittelu ja toteutus Yhdessä kehittäminen

MIIKA 2011

TONI 2011–2015

SANNA 2011

HELENA 2012–2013

RIITTA 2012–2013

ESSI 2013–2015

PIIA 2012–2015

ANNA 2015

KATRI 2013–2015 EVIVA 2011–2015

kunta kokoontui ensimmäisten kuukausien aikana säännöllisesti kahden viikon välein ohjaten aktiivisesti hankkeen etenemistä. Lisäksi johtoryhmäksi nimettiin apulaiskaupunginjohtaja Maija Kytän johdolla toiminut kaupungin hyvinvoinnin edistämisen johtoryhmä (HEJ), jonka kautta EVIVA linkitettiin koko kaupungin hyvinvoinnin edistämistyöhön. EVIVA-koordinaattorit nimettiin HEJn ikäkausityöryhmien sihteereiksi. Tällä haluttiin varmistaa tiedon joustava kulku ja säännöllinen vuorovaikutus EVIVAn sekä kaupungin eri toimialojen välillä (ks. s. 11).

4. MITEN TYÖTÄMME OHJATTIIN? EVIVAn työtä ohjaamaan perustettiin kesällä 2011 EVIVA-työvaliokunta, johon kuuluivat vapaa-ajan hallintokuntien virastopäälliköt sekä konsernihallinnon ja Kulttuurista hyvinvointia -hankkeen edustajat puheenjohtajana Minna Sartes. Työvalio-

EVIVA 2011–2015

Vuoden 2012 ohjausryhmänä toimineen EVIVA-työvaliokunnan kokoonpanoa muutettiin. Virastopäälliköiden tilalle tulivat vapaa-ajan hallintokuntien osastopäälliköt, joilla oli suorempi yhteys alueellisten yksiköiden toimintaan sekä esimiestasoon. Samalla työvaliokunnan nimi muutettiin Vapaa-ajan poikkihallinnolliseksi työryhmäksi (VAPO), jonka puheenjohtajana toimi vuonna 2012 kirjastotoimenjohtaja Inkeri Näätsaari. • Vapon tarve syntyi, kun huomattiin, että tarvitaan pysyvä yhteys kentän ja ylimmän johdon välille, jotta kehittämistyöstä tulisi yhteistä ja ylipäätään tieto toistemme toiminnasta vapaa-aikasektorilla lisääntyisi. • Tavoitteena oli saada operatiivinen johto mukaan EVIVAn toimintaan, sitouttaa ja luoda yhteistyön areena. • Vapon toiminta koettiin myös käytännössä tarpeelliseksi.

Ryhmien välinen sopimus (RVS) Turku-sopimus 2009–2012

EVIVAn ohjaus ja kiinnittyminen kaupunkitaoiseen hyvinvoinnin edistämistyöhön v. 2011

EVIVA 2011–2015

Vuoden 2013 alusta kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut yhdistyivät vapaa-aikatoimialaksi.

toutumista tehtävään työhön. Ohjausryhmien puheenjohtajina toimivat vuonna 2013 nuoriso-

Toimialajohtajaksi valittiin kulttuuritoimenjohtaja Minna Sartes. Palvelualueiden lautakunnat tosin jatkavat edelleen itsenäisinä. Saman vuoden aikana valmisteltiin myös Turun kaupungin strategiset ohjelmat, jotka hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 23.6.2014. Hyvinvointi ja aktiivisuus –strategiaohjelmaan sisältyvä Aktiivinen kaupunkilainen –teema (http://www. turku.fi/2029) ja vapaa-aikatoimialle vuonna 2013 määritellyt visio sekä missio ovat myös ohjanneet työskentelyä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

palvelujohtaja Annina Lehtiö-Vainio ja vuonna 2014 liikuntapalvelujohtaja Arto Sinkkonen.

Kesäkuussa 2013 VAPOn nimi muuttui aluetyön ohjausryhmäksi (ATO). Taustalla oli visio siitä, että alueille tuli kehittää pysyvä rakenne ja toimintaa, joka jatkuisi EVIVAn päätyttyä ja jota syntynyt kaupunkistrategia ohjelma myös tuki. Tarvittiin siis palvelualue- ja toimialarajat ylittävää yhteistyön suunnittelua ja vahvaa si-

EVIVA 2011–2015

ATOn jäsenet olivat omilla palvelualueillaan johtoryhmiensä jäseniä. Näin varmistettiin tiedonkulku palvelualueiden johtoryhmistä ja johtoryhmiin. Lisäksi laaja ohjausryhmä mahdollisti keskustelun palvelualueiden työntekijöiden oikeudesta käyttää työaikaansa alueella tapahtuvaan työskentelyyn. Tämän määrittäminen oli keskeistä toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi EVIVAn päätyttyä ja mahdollisti alueellisen yhteistyön toimintamallin kehittymisen. Yhteys vapaa-aikatoimialan johtoryhmään varmistettiin nimeämällä ohjausryhmän puheenjohtajaksi yksi palvelualuejohtajista ja toimialan kehittämispäällikkö. Kaupunkitasoisesti EVIVA kiinnittyi vapaa-aikatoimialajohtajan kautta Turun kaupungin hyvinvoinnin ohjausryhmään ja myös kaupungin johtoryhmään.

EVIVA 2011â&#x20AC;&#x201C;2015

Ohjausryhmien muuttuminen tilanteiden mukaan valmisti samalla mallia toimialan aktivointityön kokonaisuuden ohjaukseen ja aktivointityön sitomista organisaatiorakenteisiin. Keväällä 2015 aktivointityön koordinointi varmistettiin viemällä työ osaksi avoimena olleeseen kulttuurisihteerin vakanssiin. Vuodesta 2015 alkaen aktivointityön ohjaus on toteutettu seuraavasti:

EVIVA 2011–2015

Ohjauksen rakenne oli varsin nerokas. Käytännössä muutokset ovat pitkiä prosesseja ja vaativat vahvaa halua muutokseen sekä sitoutumista työhön. Ohjauksen prosessissa pyrittiin myös vahvistamaan ja helpottamaan ohjausryhmän jäsenten työskentelyä luomalla toimintamalleja, joihin palvelualueiden tuli sitoutua. Tämä pyrittiin varmistamaan viemällä asiat vapaa-aikatoimialan johtoryhmään. Näin syntyi mm. sisäisen viestinnän malli.

EVIVA 2011–2015

5. MILLAISIA VAIHEITA OLEMME KÄYNEET?

EVIVA 2011–2015

EVIVAn prosessissa on tunnistettavissa neljä erilaista vaihetta. Vaiheissa työmuotoina olivat palveluiden kehittäminen, viestinnän ja alueellisten yhteistyöverkostojen kehittäminen sekä asukkaiden osallisuuden ja yhteisöllisyyden tunteen lisääminen. Työn edistymisen kannalta tärkeät pisteet on kuvattu aikajanalla.

EVIVA 2011–2015

5.1. Analysoinnin vaihe EVIVA käynnistyi vuoden 2011 kesällä laajalla asukkaiden hyvinvoinnin ja vapaa-ajan aktiivisuuden kartoituksella. EVIVA-koordinaattorit kiersivät toimialoja, virastoja, seuroja ja järjestöjä tapaamassa ja haastattelemassa eri alojen asiantuntijoita sekä keräämässä aiheeseen soveltuvaa tutkimustietoa. Tarkoituksena oli muodostaa kattava käsitys EVIVAn lähtötilanteesta eli siitä, miten aktiivisia eri asuinalueiden asukkaat vapaa-ajallaan olivat ja minkälaisena he kokivat oman hyvinvointinsa. Tärkeää oli myös selvittää, mitkä asiat turkulaisten hyvinvointiin ja vapaa-ajan aktiivisuuteen vaikuttavat. Tämän analyysin perustana toimivat Turun kaupunkitutkimusyksikön tuottama tilastotieto sekä Alueellisen terveys ja hyvinvoinnin (ATH) ja Nuoret Luupin alla -kyselytutkimusten kautta saatu tieto eri väestöryhmien ja asuinalueiden tilanteesta. Lähtötilanneanalyysin pohjalta EVIVA määritteli, mitä ja millaista on aktiivinen vapaaaika sekä miten usein kaupunkilaisen tulisi vapaa-ajallaan harrastaa tai käyttää vapaaajan palveluja täyttääkseen hyvinvointia tukevan vapaa-ajan kriteerit. Määritelmät olivat luonnollisesti teoreettisia, mutta niiden pohjalta toimintaa oli mahdollista suunnata sitä eniten tarvitseville asuinalueille ja väestöryhmille.

EVIVA 2011–2015

RUNOSMÄKI-RAUNISTULA 2/2012 & 8/2013

PANSIO-JYRKKÄLÄ 2/2013

NUMMI-HALINEN 8/2013

VARISSUO-LAUSTE 5/2014

EVIVA -aluetiimit ja tiimien työskentelyn aloitusajankohdat

EVIVA toimi vapaa-ajan palvelujen parissa. Näin ollen hankkeen kohderyhmä rajattiin koskemaan asukkaita, joiden toimintakyky mahdollisti vielä itsenäisen vapaa-ajan harrastamisen. Hyvin aktiiviset asukkaat rajattiin ydinkohderyhmän ulkopuolelle. Kuten alla olevasta kuviosta näkyy, on EVIVAn kohderyhmäksi rajautunut arviolta noin 40–50 % osuus kaupunkilaisista.

Turun kaupunki on jaettu yhdeksään suuralueeseen, jotka jakaantuvat edelleen useaan asuinalueeseen. Kullekin suuralueelle EVIVA loi yhdessä kaupunkitutkimusyksikön kanssa alueprofiilit, joihin oli koottu edellä mainitun lähtötilanteen analyysin tiedot ja joita täydennettiin edelleen kartoittamalla suuralueiden palvelut. Alueprofiileja vertailemalla valittiin pilottialueeksi Runosmäki-Raunistulan suuralue, jossa sekä asukkaiden koettu hyvinvointi, että vapaa-ajan aktiivisuus olivat alle koko kaupungin keskiarvon (1). Alue ei kuitenkaan ollut samoilla mittareilla arvioituna kaupungin haastavin suuralue, mutta se ei myöskään ollut vuosien saatossa ollut samalla tavalla useiden projektien ja toimenpiteiden kohteena kuin esimerkiksi Varissuo, mikä teki siitä sopivan pilottikohteen. Lisäksi Runosmäen kompakti kerrostalolähiö ja Raunistulan ja Kärsämäen omakotivaltaiset asuinalueet muodostivat monipuolisen lähtö-

kohdan toiminnan käynnistämiselle. Alueprofiileihin koottiin tiivis paketti suuralueittain tilasto-, kyselytutkimus- ja palvelutietoa, mutta profiileista puuttuivat yhä asukkaiden sekä alueella työskentelevien järjestöjen ja kaupungin yksiköiden työntekijöiden näkemykset. Pilottialueen alueprofiilia täydennettiinkin asukkaita haastattelemalla. Lisäksi alueella toimivat kaupungin ja kolmannen sektorin edustajat kutsuttiin keskustelemaan Runosmäki-Raunistulan tilanteesta sekä palvelutarpeista ja ideoimaan niihin ratkaisuja (2).

1 Valinta perusteltiin ikäryhmäkohtaisella alueen palvelutarpeella, inaktiivisten asukkaiden määrällä, väestörakenteella sekä alueellista hyvinvointiriskiä ilmaisevilla indikaattoreilla kuten esimerkiksi työttömyysasteella, keskimääräisellä tulotasolla, koulutustasolla ja yksin elävien määrällä. 2 Työpajat joulukuussa 2011 ja tammikuussa 2012.

EVIVA 2011–2015

Aluetyön nelikenttä malli, jonka avulla analysoitiin ja saatiin helposti sovellettavaa ajankohtaista aluetietoa päätöksenteon ja palvelusuunnittelun tueksi.

Alueprofiili veti yhteen alueen vahvuudet ja haasteet vapaa-ajan palvelutuotannon ja ennaltaehkäisevän toiminnan näkökulmasta. Sen pohjalta tehtiin myös johtopäätökset, millaisia palveluja eri ikäryhmät alueella tarvitsivat sekä laadittiin alustavat suunnitelmat tarvittavan vapaa-ajan toiminnan laadusta, määrästä ja sisällöstä.

EVIVA 2011–2015

EVIVAn tehtäviksi tulivat: • Kartoittaa turkulaisten vapaa-ajan toiveita ja tarpeita. • Räätälöidä ja luoda uusia alueellisia palveluita näiden toiveiden ja tarpeiden perusteella. • Tarjota helposti saavutettavia vapaa-ajan harrastuksia kaikille. • Innostaa kaupunkilaisia vapaa-ajantoiminnan pariin.

EVIVA 2011â&#x20AC;&#x201C;2015

Jotta työ olisi jo alusta asti sellaista, että se ei jäisi vain yksittäisiksi ”sirkustempuiksi” ja päättyisi hankkeen jälkeen, hankehausta jatkokehitykseen valittujen hankkeiden piti täyttää tietyt ehdot. Hanke-ehdotuksen saivat tehdä niin kaupungin kuin 3. sektorin edustajat, mutta sen tuli olla toteutettu laajasti yhteistyönä. Jokaisen hanke-ehdotuksen tulikin löytää vapaa-ajan hallintokunta, jonne toiminta voitiin kiinnittää. Lisäksi hankeideoiden tuli vastata alueen tarpeisiin ja olla suunnattu alueelta valitulle tarkemmalle kohderyhmälle, esim. yksinhuoltajille, pienituloisille eläkeläisille tai nuorisotyöttömille.

5.2. Toiminnallisten kokeilujen vaihe

Hankehaulla Runosmäessä käynnistyivät mm. Vuoroin vieraissa -toiminta ikäihmisille, ympäristön viihtyvyyttä pienillä parannuksilla ja asukas-taiteilija-yhteistyöllä lisäävä Yhteisöllinen vapaa-aika (mm. Taidetalkkari) sekä yläkouluikäisille suunnattu Vaikuttava sirkus, joka käynnistyi osana laajempaa valtakunnallista hankekokonaisuutta. (ks. tarkemmin EVIVAkirja s. 43, 8, 42).

Analyysien, kartoitusten ja hyvinvointiprofiilien laadinnan jälkeen käytännössä työ käynnistyi hankehaulla, jolla haettiin osahankkeita pilottialue Runosmäkeen. Pilottihankkeilla kehittettiin alueellisia palveluprosesseja. Varsinainen lähtölaukaus tapahtui alkuvuonna 2012, kun kaupungin toimijoille ja sen jälkeen yhdistyksille, seuroille ja järjestöille järjestettiin tilaisuudet, joissa hankehaun periaatteita avattiin ja innostettiin toimijoita mukaan.

EVIVA 2011–2015

Käytäntö kuitenkin osoitti, että toiminnan kehittäminen hankehaun avulla, joissa raha toimi houkuttimena, ei pidemmän päälle olisi pysyvä ratkaisu. Hankehaku oli myös raskaasti pyöritettävä prosessi, mikä hidasti tavoitteena ollutta nopeaa reagointia havaittuihin tarpeisiin. Väliaikaisratkaisuna toiminnan käynnistämisen nopeuttamiseksi kehitettiin kaksi kevyempää rahoituskanavaa: minipilotti ja EVIVA-leima. Minipilotti oli kaupungin hallintokunnille sekä kolmannen sektorin toimijoille tarkoitettu rahoituskanava (enintään 5 000 €) uusien vapaaajanpalveluiden testaamiseen tai kehittämiseen.

Vastaavasti EVIVA-leima (enintään 5 000 €) oli hallintokuntien hyviksi koettujen palveluiden ja tuotteiden kehittämiseen ja levittämiseen alueelta toiselle tarkoitettu toteutusmalli. Kehittämishankkeita vuonna 2012 oli kymmenen ja EVIVA-leima- ja Minipilotti-palvelumallikokeiluja seitsemän. Toiminnan hankkeistaminen jätti sen myös osittain irralliseksi alueellisista rakenteista. Haasteena oli samalla löytää henkilöresurssi, joka tekisi työtä asukkaiden palvelutarpeiden ymmärtämiseksi ja erityiskohderyhmien tavoittamiseksi. Ratkaisua lähdettiin hakemaan enemmän rakenteiden kautta. Huomio siirrettiin palveluiden kehittämisestä enemmän alueellisen yhteistyöverkoston luomiseen, jotta löytyisi pysyvämpi malli kehittämistyöhön. Taustalla oli myös ymmärrys siitä, että työpanosta tuli keskittää enemmän alueelle, jotta hyvinvointieroja voidaan todella tasoittaa. Hankkeeseen palkattiin toukokuussa 2012 alueellinen vapaa-aikaohjaaja Runosmäen pilottialueelle. Hänen työkuvaansa kuului alueen vapaa-ajanpalveluiden koordinointi, viestintä, asiakasohjaus sekä toiminnan järjestäminen. Hänen johdollaan alkoivat kokoontua myös alueelliset verkostot loppuvuodesta 2012. Maaliskuussa 2013 palkattiin myös Pansion alueelle vastaava alueellinen vapaa-aikaohjaaja.

Tässä vaiheessa vapaa-ajanpalveluiden kehittämisen mallissa lähtökohtana oli asukkaiden esiintuoma tai aluetoimijoiden tunnistama palvelutarve tai -haaste, johon haettiin ratkaisua laajapohjaisella yhteistyöllä. Mallissa alueella toimivat kaupungin ja kolmannen sektorin asiantuntijat esittivät ideoita, joita asukkaat voivat kommentoida. Suunnittelu eteni resurssoinnin ja vertais sparrauksen sekä asukaspalautteen kautta testausvaiheeseen. Testauksessa käytettiin hyväksi palvelumuotoilun menetelmiä, kuten asiakasraateja sekä käyttäjähavainnointia. EVIVA järjesti vuoden 2012 aikana kaksi palvelumuotoilun info- ja koulutustilaisuutta, jotka oli suunnattu erityisesti palvelujen suunnittelussa ja tuotannossa työskenteleville sekä esimies- ja asiantuntijatehtävissä toimiville. Työpajoja järjestettiin syksyn aikana neljä. Niissä haettiin Kuralan alueen uusia käyttömahdollisuuksia ja palvelujen uudistamista, jalostettiin ajatusta koulun jälkeisestä liikunnallisesta kerhotoiminnasta sekä pohdittiin, miten kirjasto voi kehittää lukemista palveluna ja innostaa asukkaita lukuharrastuksen pariin. Jälkimmäisen työpajan tuloksena kirjasto halusi lähteä kehittämään edelleen Vinkkikioski-konseptia nuorille. Runosmäen kirjastoon kutsuttiin kaksi koululuokkaa, joita haastattelemalla ja kuuntelemalla kirjaston työntekijät saivat tietoa nuorten lukutottumuksista, kiinnostuksen kohteista, kirjastopalvelujen käytöstä sekä nuorten käyttämistä tietolähteistä ja tiedotuskanavista.

EVIVA 2011–2015

Valitettavasti kaupungin taloudellisen tilanteen vuoksi hankkeen alkuperäinen suunnitelma vuosittain kasvavasta rahoituksesta ei toteutunut, joten lisähenkilöiden palkkaaminen osoittautui mahdottomaksi vaihtoehdoksi. Lisäksi oli myös arvioitava, miten toiminta onnistuisi tulevaisuudessa hankerahoituksen päätyttyä. Kaupungin taloudelliset resurssit olivat kuitenkin pienenevät. Runosmäen alueellisen vapaaaikaohjaajan palkkaamisen suurin merkitys oli kuitenkin siinä, että se mahdollisti erilaisten toimintamuotojen kokeilun ja niistä oppimisen aikaisempaa tehokkaammin.

5.3. Aluetyön edistämisen vaihe

Vapaa-aikaohjaajan työskentelyn aikana heräsi kysymyksiä, joihin oli löydettävä vastauksia, jotta työ edistyisi ja tavoitteet olisi saavutettavissa.

Alueellisista vapaa-aikaohjaajista pysyvämpään aluetyön malliin

Lisähenkilöiden, alueellisten vapaa-ajanohjaajien työpanos osoittautui tulokselliseksi, sillä se mahdollisti asukkaiden tavoittamisen, asukaslähtöisen työskentelyn, palveluohjauksen sekä verkostojen vetämisen aivan erilaisella tavalla. Alueellinen vapaaaikaohjaaja mm. kokosi alueelta terveysaseman kautta ryhmiä, joille järjestettiin maksuttomia tutustumisia Impivaaran uimahalliin ja kaupungin kulttuuripalveluihin, jotta kynnys palveluiden käyttöön madaltuisi. Yksi onnistuneimmista vapaa-aikaohjaajan tekemistä kokeiluista oli vastaanoton pitäminen Runosmäen terveysasemalla kerran viikossa. Vastaanotolle sai tulla kuulemaan itselle räätälöityjä vapaa-aikavinkkejä omasta mielenkiinnosta tai lääkärin tai terveydenhoitajan lähettämänä. (ks. tarkemmin EVIVA-kirja s. 28, 23).

EVIVA 2011–2015

Miten saada tieto vapaaaikatoimialan olemassa olevista palveluista? Missä ja miten tavoittaa passiiviset asukkaa? Miten verkostoitua alueella työskentelevien kanssa, jotta kehittämistä voidaan tehdä yhdessä olemassa olevan tiedon pohjalta? Miten tieto kehittämisestä saadaan asukkaiden lisäksi Vapan palvelualueille sekä eri toimialoille?

Aluetyön pohjaksi aluetiimit

Vuoden 2012 lopulla alueellisen vapaa-ajanohjaajan kutsumana kokoontuivat Runosmäen alueen vapaa-ajanpalveluista vastaavat työntekijät suunnittelemaan palveluiden kehittämistä yhdessä. Tiimissä olivat mukana liikuntapalveluvastaava, kirjaston työntekijä, nuorisopalveluiden edustajat sekä alueen kirjaston kanssa jo aikaisemmin yhteistyötä tehnyt kulttuurikoordinaattori. Kulttuurikoordinaattoria lukuun ottamatta muiden työnkuvaan sisältyi jo aluetyö, mutta kirjaston ja nuorison työntekijöiden työnkuvat alueella olivat olleet erilaiset. Aluetiimin tehtäväksi tuli tavoitella vapaa-ajallaan passiivisia asukkaita. Tämä loi uudenlaisen haasteen työskentelylle ja tiimin keskeisenä tehtävänä oli pohtia, miten ja missä tavoittaa ko. kohderyhmä.

Ammattiryhmät, jotka muodostavat aluetiimin

Alueellisen vapaa-aikaohjaajan työpanos oli merkittävä aluetiimiä käynnistettäessä. Kesällä 2013 Runosmäen vapaa-aikaohjaaja lopetti tehtävässään ja kaupungin taloudellinen tilanne ei mahdollistanut uusien työntekijöiden palkkaamista alueille. Tämä johti siihen, että jo EVIVAn aikana piti löytää työskentelymalli, jota oli mahdollista jatkaa myös EVIVAn toiminnan päätyttyä ilman lisähenkilöstöä. Aluetiimiläisiksi valittiin vain jo työsuhteissa olevia, ja evivalaisille jaettiin vastuut tiimin työn tukemiseksi. Aluetiimille valittiin myös tiimin vetäjä, jonka tehtävänä oli huolehtia säännöllisestä kokoontumisesta ja työn edistymisestä tavoitteiden suuntaisesti. Myös Pansio-Pernon alueellisen vapaa-aikaohjaajan työnkuvaa muutettiin niin, että hän ottaisi vastuuta myös muiden alueiden aluetiimien käynnistämisestä. Vuoden aikana käynnistettiin sekä Pansio-Pernon että Nummi-Halisten aluetiimit. Aluetiimien vetovastuu ko. alueilla oli evivalaisilla. Seuraavana haasteena oli mahdollistaa aluetiimiläisten työajan käyttö niin, että määritellylle aluetyölle olisi myös aikaa. Aiemmin oli päätetty, että aluetiimit perustetaan kaikille neljälle nk. EVIVA-alueelle, joissa asukkaiden kokema hyvinvointi oli alle Turun kaupungin keskitason (ATH). Työn edetessä kulttuurikoordinaattoreiden työnkuvaan lisättiin aluetyö, jonka seurauksena ko. tehtävä piti lisätä muidenkin palvelualueiden työntekijöiden työnkuviin. Tavoitteeksi asetettiin kerran kuussa yhteiset kokoontumiset. Näin saatiin pysyvä rakenne, johon myös palvelualueiden tuli sitoutua. Rakenne ei kuitenkaan ollut ratkaisu työntekijöiden motivoitumiseen alue-

EVIVA 2011–2015

tiimityöskentelyyn, vaan aluetyö koettiin aluksi

Vapaa-ajanpalveluiden Vapaa-ajanpalveluiden kehittämisen kehittämisen mal- malli kyt-

ylimääräisenä taakkana. Evivalaisille suurin haaste oli löytää yhteisiä työskentelytapoja, jotka helpottaisivat ja ohjaisivat tiimien työskentelyä. Rinnakkain kulki kaksi aluetiimien työtä tukevaa työskentelytapaa: • Evivalainen osana aluetiimin työskentelyä • Tiimin vetäjien yhteiset palaverit, joissa tavoitteena oli yhdessä kehittää ratkaisuja esille nousseisiin ongelmiin ja jakaa hyviä malleja tiimien välillä.

li kytkettiin kettiin vuoden v. 20132013 syksyllä syksyllä alueellisen alueellisen yhteisyhteistyön työn toimintamalliin toimintamalliin jaja sillä silläpyrittiin pyrittiintarjoamaan tarjoamaan aluetoimijoille aluetoimijoille ja alueverkostolle ja alueverkostoltyökaluja uusile työkaluja en asukaslähtöisempien uusien asukaslähtöisempien vapaa-ajanpalveluiden vapaa-ajanpalveluiden suunnitteluun ja tuottamiseen suunnitteluunsekäja olemassa tuottamiseen olevien sekä palveluiden olemassa kehittämiseen. olevien palveluiden kehittämiseen. Palvelumuotoilua toteutettiin vuoden aikana Palvelumuotoilua neljän palvelutuotteen toteutettiin suunnittelun vuoden ai-käynnistäkana misessä neljän palvelutuotteen ja toteuttamisessa. suunnittelun Lehmusvalkaman käynnistämisessä ja Ruusukorttelin ja palvelukeskuksiin toteuttamisessa.on palveluLehmusvalkaman muotoiluprosessin ja Ruusukorttelin jälkeen perustettu pal- asiakasvelukeskuksiin raadit. Lisäksi on Runosmäen palvelumuotoilupronuorten olohuoneen sessinja jälkeen Pansion perustettu skeittipalvelujen asiakasraadit. kehittäminen käynLisäksinistettiin Runosmäen ja YsiVip-kortin nuorten tunnettuutta olohuoneenedistettiin. ja Pansion skeittipalvelujen kehittäminen käynnistettiin Työpajoissa ja YsiVip-kortin ryhmäläisiä ohjattiin tunnettuutta palvelujen ketedistettiin. terään kehittämiseen, jossa; Kuvataan tavoiteltu palvelumalli (palveluvisio) Työpajoissa Asetetaan ryhmäläisiä selkeät tavoitteet ohjattiin palvelujen ja määritellään mitketterään tarit,kehittämiseen, joilla seurataanjossa; tavoitteiden toteutumista. 1. Kuvataan Kehitetään tavoiteltu ja etsitään palvelumalli toimivia (palveratkaisuja nopeiluvisio) den kokeilujen kautta 2. Asetetaan Johdetaan selkeät arjessa tavoitteet eli seurataan ja määriteltavoitteiden lään saavuttamista, mittarit, joilla seurataan vaaditaan,tavoitteiden kannustetaan ja tutoteutumista. etaan sovitun mukaista toimintaa. 3. Kehitetään ja etsitään toimivia ratkaisuja nopeiden Työpajoja kokeilujen järjestettiin kautta syksyn aikana yhteensä 4. Johdetaan yhdeksän. arjessa Prosessin eli seurataan aikana ryhmäläiset tavoitolivat teiden haastatelleet saavuttamista, kohderyhmään vaaditaan, kuuluvia kan- kaupunnustetaan kilaisia, toteuttaneet ja tuetaan sovitun palvelukokeilun mukaistaja toimintaa.

Aluetiimien vetäjien palavereissa luotiin yhtenäiset viestinnän toimintatavat, toimintasuunnitelmapohjat, tilastointi- ja arviointityökalut sekä budjetoinnin seurannan tavat. Myös termit ja määritelmät oli tärkeää määrittää yhdessä sekä arvioida tiimien jäsenten yksilöllisiä ja koko tiimin heikkouksia sekä vahvuuksia. Tavoitteena oli löytää kullekin tiimille oma yksilöllinen työtapansa, jossa kunkin tiimiläisen vahvuuksia voitiin hyödyntää. Haasteeksi nousi erityisesti ajattelu, jossa oman palvelualueen ja samalla oman vahvan osaamisen rajoja piti ylittää. Sen lisäksi, että samalla piti omaksua uudenlainen yhteistyö asukkaiden kanssa palveluiden suunnittelussa ja toteuttamisessa. Aluetyö toi tiimiläiselle kolme uutta haastetta: • Tehdä yhdessä työtä aluetiiminä omat palvelualuerajat ylittäen, mutta oma osaamisalue vahvasti huomioiden • Tavoittaa passiivisia asukkaita • Oppia työskentelemään asukkaiden kanssa yhdessä suunnitellen ja toteuttaen palveluja

EVIVA 2011–2015

Työpajoja järjestettiin syksyn aikana yhteensä yhdeksän. Prosessin aikana ryhmäläiset olivat haastatelleet kohderyhmään kuuluvia kaupunkilaisia, toteuttaneet palvelukokei

kyt-

keränneet siitä palautetta käyttäjiltä. Työpa-

hteismaan uusiuiden massa

jojen päätteeksi järjestettiin palautetilaisuus, jossa keskusteltiin prosessin onnistumisista ja epäonnistumisista sekä pohdittiin jatkotoimenpiteitä. Hankkeiden tuella tehtyä palvelujen kehitystä on vaikea integroida organisaatioon. Organisaatioille on suuri harppaus hypätä suunnittelun ja toteutuksen mallista jatkuvan kehittämisen malliin: palvelumuotoiluun. EVIVAssa asetettiin tavoitteeksi lähteä toteuttamaan palvelupilotteja ja kehittämistoimenpiteitä systemaattisesti palvelumuotoilun menetelmin ja pyrkiä sitä kautta lisäämään toimijoiden osaamista ja edistämään toimintakulttuurin muutosta.

kana nistäaman veluakasneen käynettiin.

n ket-

io) n mitista. opei-

eiden a tu-

ensä olivat upun-

Esiinnousseita käyttäjälähtöisen palvelussuunnittelun haasteita aluetiimityössä • Totuttu palvelukehitysmalli ohjaa vahvasti epäkäyttäjälähtöiseen suunnitteluun • Yksilötasolla uuteen rooliin asettuminen on lähtökohtaisesti haastavaa • Käyttäjälähtöisyyden perusideaa lähtökohtaisesti vaikeuttava asia on, ettei kaikki ole ”kehittäjiä”, eikä tarvitsekaan olla • Kokeileminen mielletään helposti lyhytjännitteiseksi ja irralliseksi puuhasteluksi • Jos toimeenpantava asia ei sulaudu tiimilaisten ydintoimintoihin, sitä ei välttämättä koeta mielekkääksi

EVIVA 2011–2015

Kaupungin aluetoimijoiden verkostojen kehittyminen alueille

Passiivisten asukkaiden tavoittamiseksi ja heidän tarpeidensa ymmärtämiseksi yhteistyö hyvinvointi- ja sivistystoimialan kanssa osoittautui tärkeäksi. Jo aiemmin eri toimialojen edustajia oli kutsuttu työryhmiin, joissa tavoitteena oli kehittää alueelle vapaa-ajanpalveluja. Nyt verkoston työskentelylle asetettiin seuraavat tehtävät: • Koota kaikki alueella työskentelevät toimialojen vastuuhenkilöt hyvinvointi-, sivistys-, vapaa-aika-, kiinteistö- ja ympäristötoimialoilta • Pohtia ja analysoida alueen mahdollisuuksia ja haasteita alueprofiilien avulla. Profiileihin sisältyvät mm. tilastot, kyselyt (ATH, Luuppi), asukkaiden osallistamisen tulokset • Vahvistaa alueen tuntemusta mm. palveluista, ympäristöstä ja historiasta hyödyntämällä eri toimialojen asiantuntemusta • Palvella alueen asukkaita kehittämällä katkeamattomia palvelupolkuja: asukkaiden ja asiakkaiden ohjaaminen oikeaan aikaan oikeaan paikkaan • Tehostaa ja yhtenäistää asukkaille suunnattua viestintää • Mahdollistaa uusien osallisuusmenetelmien kokeilun, luoda yhtenäisiä käytäntöjä mm. tulosten kirjaamiseen ja arviointiin

EVIVA 2011–2015

• Toteuttaa kaupunginhallituksen hyväksymän osallisuuden ja vaikuttamisen toimintamallin kaupunginosaosallisuden tavoitteita EVIVA-alueella toimivien kaupungin työntekijöiden verkostolle asetettiin myös tavoite, että kokoontumiset ovat säännöllisesti kahdesti vuodessa. Työskentelymalliksi sovittiin, että vapaa-aikatoimialan aluetiimin vetäjä kutsuu verkoston koolle, mutta jokaisen toimialan edustajan tulee tuoda tarvittava tieto omalta toimialaltaan verkostoon ja viedä oman toimialan alueen työntekijöille tieto, jota verkostossa on käsitelty. Runosmäen kaupungin aluetoimijoiden verkosto kokoontui näillä asetetuilla tavoitteilla ensimmäisenä elokuussa vuonna 2013. Aluetyöstä Runosmäessä saatujen hyvien kokemusten ja tunnistetun tarpeen perusteella vapaa-aikatoimiala esitti kaupungin laajennetulle johtoryhmälle helmikuussa 2014, että kaupungin aluetoimijoiden verkostoille saataisiin lupa pilotointiin EVIVA-alueilla. Johtoryhmässä käytiin läpi seuraavat alueellisen työn periaatteet: • Kaupungin aluetoimijoiden verkostoon osallistuminen on osa perustyötä kaikilla toimialoilla – kaikki sitoutuvat ja osallistuvat • Kaupungin aluetoimijoiden verkostoa kokeillaan, kehitetään ja arvioidaan EVIVA-toi-

mintaohjelman alueilla ja aikana 2014–2015, jona aikana vapaa-aikatoimialan aluetiimit kutsuvat koolle kaupungin aluetoimijoiden verkostot • Vuoden 2015 loppuun mennessä on valmiina suunnitelma laajentaa kaupungin aluetoimijoiden verkostomalli kaupungin kaikille suuralueille Myös hyvinvointitoimialan Kaste-hankkeella oli tarve luoda verkostomaista työskentelyä alueilla, joissa tavoitteena olisi tukea lapsiperheiden hyvinvointia. Tämän vuoksi Maaria-Paattinenalueella aloitettiin vuoden 2015 aikana suunnitella pilottia, jossa verkostotyöskentelyyn otettiin mukaan myös kolmannen sektorin toimijoita, kuten seurakunta ja Mannerheimin lastensuojeluliitto. Tällainen laajennettu verkosto kokoontui alkuvuodesta 2016 ensimmäisen kerran. Kaupungin aluetoimijoiden verkostojen jatkotyöskentelyn suunnitteluun saatiin vuonna 2015 mukaan kaupungin konsernihallinnon osallisuuden erityisasiantuntija. Vuoden 2016 aikana jatkoa työstetään toimialarajat ylittävässä yhteistyössä. ”Turun mallissa” tavoitteena on luoda suuraluekohtaiset kaupungin toimijoiden verkostot. Näiden verkostojen lisäksi kehitetään yhteistyömuotoja kolmannen sektorin ja yritysten kanssa sekä luodaan mahdollisuuksia asukkaiden kanssa yhdessä tekemiseen.

EVIVA 2011–2015

5.4. Laajentumisen ja vakiinnuttamisen vaihe EVIVAn alkuperäisenä tavoitteena oli hyvinvointierojen kaventaminen suuralueiden välillä. Tavoitteen toteutumiseksi aluetyön malli oli siis laajennettava koskemaan kaikkia niitä alueita, joissa koettu hyvinvointi ei ollut tasavertaista Turun keskiarvon kanssa. Työskentelyssä hyväksyttiin, että lyhyellä aikavälillä hyvinvointieroja on vaikea mitata, mutta organisaatiorakenne oli luotava niin, että se edistäisi tulevaisuudessakin asukkaiden vapaa-ajan aktiivisuuden lisääntymistä. Jo olemassa olevien aluetiimien osalta vuonna 2014 tehtiin suunnitelma, miten tiimien vetovastuu siirtyy varsinaisille vapaa-aikatoimialan työntekijöille EVIVAn päätyttyä. Lisäksi suunnitelmaan kuului, että tiimien työskentelyn tuli kattaa koko kaupungin määrittelemä suuralue. Näin jo olemassa olevat tiimit laajenivat Runosmäki-Raunistulan ja Pansio-Jyrkkälän aluetiimeiksi. Nummi-Halisten ja VarisuoLausteen aluetiimejä perustettaessa ko. asia oli jo osattu ottaa huomioon. Tiimien toimintaa määrittivät osallistamistulokset sekä alueiden väestörakenne ja ATH-tulokset. Kokemusten perusteella määriteltiin tiiminvetäjän tehtävät:

EVIVA 2011–2015

Tiimitapaamisten valmistelu Tapaamisten valmistelu: aika, paikka, esityslistat Puheenjohtajana toimiminen

Tiimin koordinointi

Vastuiden ja tehtävien jakaminen

Aikatauluista kiinni pitäminen

Toiminnan seuraaminen ja kirjaaminen

Vuosikellon seuraaminen

Mahdollisten toteutuneiden kulujen seuraaminen Raportointi (valmistellaan yhdessä aluetiimin kanssa)

Aluetiimien kanssa rinnakkain toimivat toimialan perustamisen yhteydessä (2013) nimetyt kohderyhmätiimit, lapset, nuoret, työikäiset, ikääntyneet, maahanmuuttajat ja ruotsinkieliset. Tiimien jäsenet edustivat myös eri palvelualueita samalla tavalla kuin aluetiimeissä ja myös asukaskohderyhmä oli samoin tavoin määriteltyä. Alue- ja kohderyhmätiimit muodostivat vapaaaikatoimialan aktivointityön, jota on vuodesta 2015 lähtien ohjannut yhteinen ohjausryhmä. Tammikuussa 2015 käynnistettiin uusien aluetiimien toiminta. Uudet aluetiimit luotiin keskustan, Hirvensalo-Kakskerran, Skanssi-Uittamon, Länsikeskuksen ja Maaria-Paattisten alueille. Uusien tiimien tavoitteena oli olla luomassa yhtenäistä vapaa-aikatoimialaa ja viestiä sekä innostaa asukkaita osallistumaan vapaa-aikatoimialan palveluihin. Neljän nk. EVIVA-aluetiimin ja viiden uuden aluetiimin sekä kuuden kohderyhmätiimin työskentelyn tueksi laadittiin aktivointityön opaskirja, jonka tavoitteena on selkeyttää työskentelyä tiimeissä. Keväällä 2015 avoimen kulttuurisihteerin vakanssin työnkuvaan lisättiin aktivointityön koordinointi.

EVIVA 2011–2015

AKTIVOINTITIIMIEN TEHTÄVÄT

ALUETIIMI

KOHDERYHMÄTIIMI

Kartoita

Taustoita

Tutustu

Keskustele

Tunnista

Ymmärrä

EVIVA 2011–2015

Aktivointityön tavoitteet ja asukaskohderyhmät ovat samat kuin EVIVAssa. Aluetyön osalta määriteltiin työpanoksen ja taloudellisten resurssien määrää vuodeksi 2016 EVIVAn aikana tärkeiksi havaittujen painopisteiden mukaan.

EVIVA 2011–2015

Alueellisen yhteistyön malli on luonut verkostomaisen rakenteen, joka tuo kaupungin eri alojen toimijat yhteen. Pelkkä rakenne ei kuitenkaan riitä toiminnan kehittämiseen, vaan verkostoyhteistyössä pitää myös olla tilaa epämuodolliselle yhteistyölle ja sen kautta syntyville uusille ajatuksille, osaamiselle, ideoille ja ratkaisuille eli innovoinnille. Työn helpottamiseksi ja jatkuvuuden takaamiseksi EVIVAn aikana kirjattiin palveluiden kehittämismallin vaiheet ja prosessikaavio asukasymmärryksen ja osallisuuden arviointiin.

Asiakasymmärryksen prosessikaavio

EVIVA 2011–2015

Palveluiden kehittämismalli EVIVA 2011–2015

6. MITEN EDISTIMME ASUKKAIDEN OSALLISUUTTA?

Asukkaiden kuuleminen heidän vapaa-ajan toiveistaan ja tarpeistaan sekä mukaan saaminen palveluiden suunniteluun oli alusta asti tärkeää – eihän palveluja voitu kehittää asukaslähtöisesti ilman heitä. Osallisuuden toteuttamiskeinot ovat sitä vastoin vaihdelleet paljon kokemalla opitun ja tarpeen mukaan. Osallistamista toteutettiin hankkeessa niin tarpeiden kartoittamisessa, palveluiden suunnittelussa ja yhdessä kehittämisessä kuin itse toiminnassa. Tarpeiden kartoittamisessa osallistaminen käynnistyi yhteistyöllä Kestävän kehityksen opiskelijoiden kanssa. Opiskelijat toteuttivat ryhmissä haastatteluja ympäri pilottialuetta – jopa pubeissa. Koska toimintaohjelman kannalta oli tärkeää saada osana alueiden alkukartoituksia laajempi otos asukkaiden tarpeista, kehitettiin osallistamista varten jalkautumispiste keväällä 2012. Käytännössä jalkautumispiste tarkoitti värikästä haastattelupistettä, jossa vapaa-aikaräätälit

EVIVA 2011–2015

haastattelivat ideoita, tarpeita, toiveita -teemalla kaupunkilaisia siellä, missä heitä erityisesti tapaa. Ideana oli, että räätäleiden tapaan vapaaaikaräätälit räätälöisivät kaupunkilaisille juuri heidän näköisensä palvelut. Jalkautumispiste kiersi alueiden terveysasemalla, kaupoissa, tapahtumissa sekä kirjastossa. Haastattelijat, eli vapaa-aikaräätälit, olivat erikseen palkattuja keikkatyöläisiä, jotka perehdytettiin kaupungin palveluihin, jotta he voivat samalla tehdä myös palveluneuvontaa. (ks. tarkemmin EVIVA-kirja, s. 11). Vapaa-aikaräätäleiden avulla saatiin kerättyä selkeästi aikaisempaa tehokkaammin asukkaiden tarpeita, mutta haasteeksi tuli löytää keino tehdä osallistamista säännöllisesti ilman lisäkustannuksia. Seuraava askel olikin aloittaa yhteistyö Turun Ammattikorkeakoulun sosionomi-linjan kanssa. Sosionomiopiskelijat suorittivat vuosina 2014–2015 yhdeksän erilaista aluetiimeiltä tai aktivointityön ohjauksesta tullutta tehtävää (ks. EVIVA -kirja sivu 15).

LAUSTE MALLI Yhteistyöverkostot sosionomiopiskelijoiden työn ohjauksessa.

YHTEISÖTAITEILIJA

Taidelähtöinen toiminta Verkostot

ALUETIIMI

EVIVA-HANKE

TUKIALUSTIIMI

Aluetuntemus Kokemus Olemassa olevat verkostot Tiedonjako

Verkosto-osaaminen Yhteisölliset ja toiminnalliset menetelmät toiminnan jatkumon kehittäminen 2016-

EVIVA 2011–2015

EVIVA 2011â&#x20AC;&#x201C;2015

Osallistamista tarpeiden kartoittamisen näkökulmasta toteutettiin koko toimintaohjelman aikana myös pienimuotoisemmin eri tilanteissa. Esimerkiksi alueellinen vapaa-aikaohjaaja järjesti Unelmien kotikulmat -nimisiä osallistavia työpajoja, Varissuon Etnofestiä varten luotiin ja kehitettiin Alueellinen Ystäväni-kirja, minkä lisäksi Perheiden yhteiset koulupäivät ovat tarjonneet hyviä tapoja tavoittaa asukkaita ja kuulla heidän mielipiteitään. (Ks. tarkemmin EVIVA-kirja s. 19, 18, 30). Taidetalkkari ja Nuorisotalot nuorten näköisiksi (ks. EVIVA-kirja s. 8, 14) ovat puolestaan parhaat esimerkit siitä, miten osallistamista on tehty käytännössä. Asukkaat ovat taiteilijayhteistyössä suunnitelleet ja toteuttaneet yhdessä valittujen kohteiden maalauksen tai ehostuksen. Aluetiimit osaltaan suuntaavat budjetistaan varoja vain asukkaiden tarpeista lähtöisin oleviin tapahtumiin ja palveluihin. Käytännössä tämä on alku myös osallistavalle budjetille. Edellä kuvatut keinot ovat tapoja tavoittaa asukkaita ja tehdä yhdessä työtä palvelujen kehittämiseksi. Tärkeää on vapaa-aikatoimialan henkilökunnan halu tehdä yhdessä kehittämistyötä asukkaiden kanssa. Osallisuus-osaamista tuettiin edellä kuvatun palvelumuotoilukoulutusten avulla ja Ideapakka-koulutuksella. Toimialatasoisen osallisuustyöryhmän tuleekin jatkossa suunnitella työn edelleen kehittämistä toimialan sisällä.

EVIVA 2011–2015

7. MILLAISILLA KEINOILLA LOIMME YHTEISÖLLISYYDEN TUNTEEN KEHITTYMISTÄ?

EVIVAn toiminnan tavoitteena oli luoda asukkaille yhteisöllisyyden tunnetta. Käytännössä tavoitteen toteutumiseksi pohdittiin erilaisia keinoja, joiden avulla mahdollistuisi yhteisöllisyyden tunteen syntyminen ja kehittyminen. Perusteena oli ajatus, että yhteisöllisyyden tunne ehkäisisi yksinäisyyttä ja lisäisi asukkaiden hyvinvointia. PANSIO-PERNOPÄIVÄ Pansiossa elokuussa v. 2013 aluetiimi organisoi Pansio-Perno-päivän, jossa eri toimijat yhdessä loivat tapahtuman. Tapahtuman tavoitteena oli alueen toimijoiden tutustuminen toisiinsa ja olemassa olevista palveluista viestiminen. Lisäksi asukkaille luotiin mahdollisuus yhteiseen vapaa-ajan viettoon. Päivän ohjelmaan tehtiin Turun kaupungin museopalveluiden luoma Pansion tutustumiskierros Jokke Jokijunassa istuen. Kierroksen aikana Pansion alueesta nostettiin esille historiallisesti tärkeitä kohteita sekä alueen vehreyttä. Ajatuksena oli luoda positiivista alueidentiteettiä ja tätä kautta kuuluvuuden tunnetta omaan asuinalueeseen. Reitistä syntyi myös uusi Kulttuurikuntoilureitti.

EVIVA 2011–2015

NEULEGRAFFITI Runosmäen asukkaiden haastatteluissa nousi esille Piiparinpolun ankeus. Asukkaat suunnittelivat ja toteuttivat yhdessä yhteisötaiteilijan kanssa kadun koristelun Äitienpäivän kunniaksi. Tästä alkoi vuosittainen tapahtuma, jossa asukkaat ja eri yhteisöt alueella haastavat toisiaan sovitun aiheen mukaan koristelemaan katua (ks. EVIVA -kirja s. 45).

EVIVA 2011–2015

ILLALLINEN TURUN TAIVAAN ALLA Yhteismaa ry:n Helsingissä toteuttama tapahtuma tuotiin Turkuun. EVIVA -alueilla kaupungin osaseurat kutsuivat alueen asukkaat omine eväineen illallistamaan pitkän pöydän ääreen. Tapahtuma toteutettiin myös jokirannassa sekä Majakkarannassa, jossa tapahtumaan liitettiin alueen kaavaehdotuksen esittely. Tapahtuma innosti alueen asukkaita suunnittelemaan tulevien vuosien illallisia.

EVIVA 2011–2015

TURVALLISUUSKÄVELYT Turun kaupungin konsernihallinnon kanssa yhteistyössä toteutettiin turvallisuuskävely Varisuolla, Halisissa ja Runosmäessä. Työ käynnistyi kyselyllä, jossa tavoitteena oli saada tietoa paikoista, joissa asukkaat kokevat turvattomuuden tunnetta omalla asuinalueellaan. Toteutus alueilla eteni seuraavasti: - Asukkaiden vastausten pohjalta muodostettiin kävelyreitti - Reitti käveltiin yhdessä asukkaiden kanssa - Matkan varrelta kirjattiin epäkohtia, jotka tulisi korjata tai joihin tulisi puuttua - Toimenpiteiden jälkeen kävely toteutettiin uudestaan

EVIVA 2011–2015

8. MITEN KEHITIMME VAPAA-AIKAPALVELUIDEN VIESTINTÄÄ ALUEILLA? Alueellisten vapaa-ajanpalveluiden viestinnän kehittäminen oli keskeistä, jotta asukkaat voidaan tavoittaa vapaa-ajanpalveluiden pariin entistä paremmin. Perinteiset keinot eivät usein riitä tavoittamaan passiivisia kaupunkilaisia, joten hankkeen aikan yritettiin kehittää muita tapoja viestiä lähialueen palveluista. Lähialueen palveluiden viestinnän kehittämiseen oli myös selkeä tarve; se oli pitkälti hyvin epäsäännöllistä ja hajanaista. On kuitenkin myönnettävä, että käytetyt viestintätavat ovat olleet melko perinteisiä, mutta niiden merkitys on ollut ennen kaikkea alueen palveluista tiedottamisen tehostamisessa. Arviota viestinnän onnistumisesta ja luotettavaa määrää viestinnän tavoittamista asukkaista on kuitenkin vaikea tehdä, sillä levikit ja painosmäärät eivät vielä kerro tavoitettujen määrää. Viestinnän tavoittamalla ihmismäärällä ei vielä voida osoittaa suoraa yhteyttä vapaaajanpalveluiden käyttäjämääriin eikä tilastoida syy-seuraussuhteita viestinnän ja toimintaan osallistumisen kesken. Alussa alueellinen viestintä toteutettiin kulttuuritoimen Hyvinvointia kulttuurista ja liikunnasta

EVIVA 2011–2015

-hankkeen ja EVIVAn yhteistyönä. Tavoitteena oli tehdä hankkeessa kehitetty kulttuurin ja liikunnan hyvinvointivaikutuksista kertova hyvinvointikiekko osaksi toimialan viestintää, luoda uusia viestintäkeinoja sekä levittää tietoa aktiivisen vapaa-ajan hyvinvointivaikutuksista. Tavoitetta toteutettiin tekemällä kulttuuri- ja liikuntalajeja tutuiksi erilaisissa tapahtumissa ja tempauksissa, ja näin madallettiin kynnystä lähteä mukaan. Esimerkiksi erityisesti ikäihmisille järjestettiin Pihakeinutreffejä, joissa taloyhtiön pihakeinun ympärille järjestettiin kulttuuri- ja liikuntaohjelmaa, mutta päätavoite oli palveluiden viestinnässä. Lapsiperheitä varten järjestettiin leikkipuistojumppia, joissa puistossa ohjattiin jumppa ja samalla tiedotettiin harrastusmahdollisuuksista. Runosmäessä, Pansio-Pernossa sekä NummiHalisissa kokeiltiin erilaisia viestinnän keinoja asukkaiden tavoittamiseksi. Keskeisin toimenpiteistä olivat kotiin jaettavat alueelliset suorapostit, joihin koottiin alueen vapaa-aika- ja harrastusmahdollisuudet. Lisäksi Runosmäessä suorapostin korvasi alueen kotitalouksiin jaettava alueen vapaa-aikatoiminnan lehti, joka tehtiin yhteistyössä Runosmäen Urheilijoiden

tettiin sosiaalisen median koulutukset, joissa lähtökohtana oli työntekijöiden osallistaminen koulutuskokonaisuuksien suunnitteluun. Koulutuskokonaisuudet olivat Innolla someen, Lapset ja nuoret sosiaalisessa mediassa, Työikäiset ja ikääntyneet sosiaalisessa mediassa, Twitter-tehokoulutus, Visuaalinen Instagram, Vinkkejä sisällöntuotantoon, Mobiilin käyttö yleistyy, Videolla viestimisen voima, Kohti paikallista yhteisöllisyyttä ja Asiakasviestinnän tärkeys. Koulutukset alkoivat syksyllä 2013 ja ne jatkuivat kevään 2014. kanssa. Perinteistä viestintää edustaa myös Runosmäen Lämmön kanssa tehty yhteistyö. Yritys jakoi toimintamme esitteitä isännöimiinsä porraskäytäviin. Perinteisen viestinnän (esim. suorapostit) rinnalla kehitettiin jo Hyvinvointia liikkeellä -hankkeen aikana aloitettuja toiminnallisen viestinnän keinoja. Yksi parhaiten onnistuneista keinoista oli PopUp-fillari. Pyörä oli hyvä tapa tavoittaa asukkaita ja jakaa tietoa palveluista, sillä pyörä herättää jo itsessään positiivista huomiota. Toiminnallisen viestinnän keinoista toinen tärkeä oli oppilaille ja heidän vanhemmilleen kehitetty Perheiden koulupäivä -konsepti. Mallia muokattiin myöhemmin myös päiväkotiin sopivaksi. Päivissä alueen vapaa-aikapalvelut esittäytyivät lajikokeilupistein, joita oppilaat ja vanhemmat kiersivät (EVIVA-kirja s. 24, 30)) EVIVA tuki myös aluetiimeissä tehtävää viestintää luomalla yhteistyössä mainostoimiston kanssa valmiit suoraposti-, juliste- ja flyerpohjat sekä info-tv-pohjat, joita aluetiimit ja palvelualueet voivat viestinnässään käyttää toimintaohjelman jälkeen. Tiimiläisten osaamista tuettiin Adobe InDesign- ja PhotoShop-koulutuksilla. Kahtena isona koulutuskokonaisuutena toteu-

Alueellisten vapaa-aikapalveluiden viestinnän kehittämisen lisäksi EVIVA vastasi Kimmoke-rannekkeen viestinnästä. Keskeistä Kimmoke-rannekkeen viestinnässä oli toimialarajat ylittävä yhteistyö sekä rannekkeen käyttäjien kanssa yhdessä luodut matalan kynnyksen toimintakalenteri ja Kimmoke-päiväkirja. Sosiaalisten viestinnän keinojen pohdinta ja yhteistyö vapaa-aikatoimialan markkinointi- ja viestintätiimin (mv-tiimi) ja aktivointitiimien välillä käynnistettiin yhteisellä työpajalla tammikuussa 2016. Jatkossa jokaisessa aktivointityöntiimissä on mukana viestinnän suunnittelussa mv-tiimin jäsen. Näin tiimien toimintasuunnitelman rinnalle syntyy myös viestintäsuunnitelma. Lisäksi sosionomiopiskelijat käynnistivät Pansion alueella Tukialus-projektin kautta asukkaiden osallistamisen viestinnän suunnittelun osaksi. Tavoitteena on asukkaiden kanssa pohtia, miten he toivovat asioista viestittävän, jotta ne tavoittaisivat heidät parhaalla mahdollisella tavalla.

EVIVA 2011–2015

9. MITEN TEIMME YHTEISTYÖTÄ?

EVIVA 2011–2015

Yhteistyö EVIVAn aikana oli monimuotoista. Osahankkeet olivat tapa kehittää uudenlaista toimintaa kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Osahankkeiden tavoitteet ja toimintatavat suunniteltiin aluksi yhdessä evivalaisten kanssa. Vähitellen aluetiimit tulivat osaksi toiminnan suunnittelua ja aluetiimien vetäjien palavereissa sovittiin osahankkeiden jalkautumisesta alueille. Aikajana kuvaa eri toimintatapojen pituutta EVIVAn aikana. Kuvaukset toiminnoista ovat EVIVA-kirjassa.

EVIVA 2011–2015

KIMMOKE-PALVELUTUOTTEEN KEHITTÄMINEN

Kuralan Kylämäki

Luostarinmäen käsityöläismuseo

an vapaa-aika Kuralan Kylämäki on koko perheen kulttuurivirkistysalue, jonne voi tulla viihtymään perinnemaisemassa. Kuralassa voi liikkua ympäri vuoden ja viipyä vaikkapa eväsretkellä tai maatilan eläimiin tutustuen.

Luostarinmäen käsityöläismuseo on Turun ainoa yhtenäinen puutaloalue, joka säilyi vuoden 1827 Turun palosta. Museon rakennuksiin on sisustettu ?käsityöläisten asuntoja ja verstaita kertomaan kaupunkikäsityön historiasta. Kesäaikaan Fiilis verstaissa työskentelee päivittäin käsityöläisiä. Vuoden suurin Ennen Jälkeen tapahtuma on elokuussa järjestettävät Käsityötaidon päivät, ? ? kymmeniä jotka keräävät verstaisiin viiden päivän ajaksi useita eri käsityöalojen taitajia.

Kimmokkeella vauhtia

Kimmoke -päiväkirja Kesäisin ja tapahtumien aikaan Kuralassa voi tutustua 1950-luvun maatilan arkeen Kirjoita nimesi tähän: emännän opastuksella. Kuralan kokeiluverstaalla järjestetään työpajoja ja kursseja ympäri vuoden ja kesäisin on mahdollisuus seurata työnäytöksiä ja kokeilla omia kädentaitoja.

Käynti

Luostarinmäen postikonttorista >6t 6–8t voi lähettää kortteja museon omalla erikoisleimalla leimattuna. ? Museokauppa Hantvärkissä on puolestaan myynnissä laaja valikoima käsityöläisten tuotteita.

Kimmoke-rannekkeella maksuton sisäänpääsy: kesäkuussa ti–pe klo 13–16

museokes kus Kuvat: Turun

Ulkoilualue on avoinna ympäri vuoden! www.turku.fi/kuralankylamaki

Fiilis Ennen

Jälkeen

2.5.–5.6.2016 ti–su klo 10–18

Uni 8–10t

10t<

6–8t

8–10t

10t<

Muistiinpanot

>6t

Päivän ajatus

Muistiinpanot

Päivän ajatus

6.6.–4.9.2016 ma–su 10–18 5.–18.9.2016 ti–su 10–18 Poikkeavat aukioloajat ja lisätiedot: www.turku.fi/kasityolaismuseo

ARTY

R E M P A(02) A Jaanintie 45 •P Apuh. 262 0420 www.turku.fi/kuralankylamaki T Y Ö - J A TO I M I N TA K Y K Y Ä

Vartiovuorenkatu 2 • puh (02) 262 0350, 040 195 1952 www.turku.fi/kasityolaismuseo

Kaupungin toimialarajat ylittävänä yhteistyönä toteutettiin täysin uudenlainen palvelumalli Kimmoke -ranneke. Tuotteeseen ovat oikeutettuja tietyt Kelan tukia ja toimeentulotukea saavat turkulaiset. Rannekkeen ostaminen oikeuttaa maksuttomiin määriteltyihin vapaa-ajanpalveluihin ja se on voimassa puoli vuotta. Laaja-alainen yhteistyö varmisti tuotteen ostooikeuden määrittämisen oikealle kohderyhmälle sekä oikean ja mahdollisimman monimuotoisen palveluvalikoiman. Tuotteen palveluja sitoutuivat tuottamaan kaikki Turun kaupungin vapaaaikatoimialan palvelualueet liikunta-, kulttuuri-, museo-, nuoriso- ja kirjastopalvelut sekä Turun filharmoninen orkesteri.

? ?

Uni

Taitotiistait Avointa työpajatoimintaa kaikenikäisille tiistaisin klo 13–17.30 Kuralan Kylämäen Kokeiluverstaalla. Ei ennakkoilmoittautumista. Ei materiaalimaksuja. Vapaa pääsy! Museorakennukset ovat avoinna kesäkaudella ja tapahtumien aikaan. Kesäkausi 1.6.–31.8.2016 ti–su klo 10–18

Käynti

EVIVA 2011–2015

Tekstiviestikutsu puhelimeen toimii pääsylippuna kolmannen sektorin tapahtumiin. Yhteistyökumppaneiden kautta oli mahdollista kohdata suoraan Kimmokkeen asiakasryhmää. Keskustelujen avulla ymmärrys asiakkaiden tarpeista vahvistui ja asiakkaita voitiin osallistaa palveluiden suunnitteluun. Yhteistyöryhmät olivat myös tärkeitä tuotteen ”puolesta puhujia” asiakkailleen.

10. SAAVUTIMMEKO UNELMAMME JA MITEN TYÖ JATKUU?

Unelmoimme koko matkan ajatuksesta, että loisimme toimintaa ja rakenteita niin, että asukaslähtöinen ja eri toimijat yhdistävä työote olisi vapaa-aikatoimialalla arkipäivää. Aluetiimeissä tehdään työtä asukkaiden tarpeista lähtöisin ja alueilla vapaa-ajanpalveluiden kävijmäärät ovat lisääntyneet. Aluetiimiläiset ovat verkostoituneet muiden alueella toimivien kaupungin työntekijöiden kanssa sekä luoneet kukin yhteistyötapansa kolmannen sektorin toimijoihin. Alueiden erilaisuus näkyy järjestetyssä toiminnassa, mutta yhteistyö aluetiimien välillä on mahdollistanut hyväksi koettujen mallien siirtämisen alueelta toiselle. Työn ohjaus ja koordinointi on varmistettu aktivoinnin ohjausryhmän toiminnalla (ks. s. 13). Kaikki palaset ovat kasassa unelmamme toteutumiseksi. Asukkaiden hyvinvoinnin ja vapaa-ajan aktiivisuuden lisääntymisen mittaaminen on haasteellista ja pysyvät käyttäytymisen muutokset vaativat aikaa.

Aluetiimien toiminnan jatkumiselle on annettu sekä taloudelliset että työaikaresurssit. Aktivointityö on kirjattu vapaa-aikatoimialan palvelualueiden operatiivisiin palvelusopimuksiin. Näillä varmistetaan työn jatkuminen EVIVAn käynnistämällä tavalla. Työn jatkumiselle saatiin hyvää suuntaa Runosmäessä marraskuussa 2015 järjestetyssä ”Tulevaisuusverstaassa” . Tulevaisuutta suunniteltiin yhdessä asukkaiden, kaupungin eri toimialojen ja kolmannen sektorin edustajien kanssa. Työskentely tuotti kahdeksan erilaista tulevaisuusskenaariota, jotka on esitelty EVIVAn arviointitutkimuksen osana. Tulevaisuuden aktivointityötä onkin hyvä jatkaa tehtyjen skenaarioiden avulla yhteisvoimin.

EVIVA 2011–2015

11. LIITTEET 11.1. Kävijämäärät

19978

50 467

57 369

72 140

Kokonaiskävijämäärät EVIVAn tuottamissa uusissa palvelumalleissa

2012

2013

2014

2015

1 798

7 014

11 842

Aluetiimien palvelumallien kävijämäärät

2013

2014

2015

Näistä käyntikerroista puuttuvat isojen vapaa-aikatoimialan ulkopuolisten hankkeiden käyntikertamäärät mm. Kaupunginosaviikot, Opetuskoti Mustikan kanssa tehty yhteistyö, keskustan ”Illallinen Turun taivaan alla” ja Kimmoke –palvelutuotteen käyttäjät sekä viestinnän ja osallistamisen kautta tavoitetut asukkaat.

EVIVA 2011–2015

11.2. Talous

Vuoden 2011 kokonaiskustannukset olivat yhteensä Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintamenot Tuet ja avustukset

398 659 € 50 791 45 951 6 320 4 045 5 768

Vuoden 2012 kokonaiskustannukset olivat yhteensä Henkilöstökulut Palvelujen ostot Materiaalien ostot ja muut kustannukset Osuus kaupungin ulkopuolista rahoitusta saavissa hankkeissa

507 826 € 201 051 260 002 19 076 27 696

Vuoden 2013 kokonaiskustannukset olivat yhteensä Henkilöstökulut ja yleiset toimintakustannukset Pansio – Perno palvelut Runosmäen palvelut Laajat palvelupilottimallit Hanketoiminta

487 448 € 204 546 41 043 50 543 128 353 39 804

Vuoden 2014 kokonaiskustannukset olivat yhteensä Palkat / palkkiot Uudet palvelutuotantomallit Viestinnän keinot ja kehittäminen Hyvinvoinnin kartoitukset Osallisuuden edistäminen ja osaamisen tukeminen Muut aktivointitoimet Muut kulut

468 604 € 146 604 178 618 34 498 10 000 35 000 52 501 11 683

Vuoden 2015 kokonaiskustannukset olivat yhteensä Palkat / palkkiot Eviva -alueiden kehittäminen Viestinnän keinot ja kehittäminen Hankinta ja toiminta Hanketoiminta Muut aktivointitoimet

481 889 € 110 677 87 396 24 896 138 133 36 986 83 800

EVIVA 2011–2015

11.3. Ohjausryhmät Ohjausryhmien jäsenet Työryhmän nimi

Ajankohta

EVIVAn työvaliokunta

V. 2011 – 2012

Vapaa-ajan poikkihallinnollinen työryhmä (Vapo)

2012 – 5/2013

Ohjausvastuu / Jäsenet Hallintokuntien johtajat: Minna Sartes, kulttuuri Arto Sinkkonen, liikunta Annina LehtiöVainio, nuoriso Heini Parkkunen

Muuta

Inkeri Näätsaari (2012) Annina LehtiöVainio (2013)

Jäsenet nimettiin eri hallintokuntien osastopäälliköistä

Toimi myös laajennettuna: Päivi Ekdahl, Marjaana Risku, Susanna Kolehmainen, Satu Reinikka, Eeva Roiha, Sanna Nummelin, Janne Marniemi

Minna LainioPeltola, Joanna Kurth, Kalle Varila, Eeva Roiha, Leena Hiltunen, Heini Parkkunen Aluetyön ohjausryhmä (Ato)

Aktivointityön ohjausryhmä

EVIVA 2011–2015

6/2013 – 12/2014

2015

Annina LehtiöVainio (2013) Arto Sinkkonen (2014) Heini Parkkunen, Minna LainioPeltola, Joanna Kurth, Sanna Hernelahti, Eeva Roiha, Leena Hiltunen (8/2013 asti), Irina Niemimäki (9/2013 alkaen) Minna Sartes Heini Parkkunen, Minna LainioPeltola, Jonna Kurth, Sanna Hernelahti, Minna Saarinen. Irina Niemimäki (6/2015 asti), Mette Karlsson (6/2016 alkaen)

V. 2014 aluetyön ohjauksen rinnalla toimi kohderyhmätiimien työn ohjausryhmä.

Tämä toimintaraportti on koottu yhdessä EVIVA -tiimiläisten kesken ja sen työstivät Katri Arnivaara ja Anna Harmava.

EVIVA 2011–2015

EVIVA 2011â&#x20AC;&#x201C;2015

EVIVA-KIRJA

ESIMERKKEJÃ&#x201E; VIRIKKEELLISEN VAPAA-AJAN SUUNNITTELUUN

Kannen kuvat: Veera Lilja, Maria Vakkamaa, Turun kaupungin vapaa-aikatoimiala ja Suvi Solkio.

EVIVA-kirjan koonnut yhdessĂ¤ EVIVA-tiimin kanssa Anna Harmava. 2015

Sisällys Lukijalle ................................. 4 Näin luet kirjaa ...................... 5 Vinkkejä osallisuuteen ......... 6 Taidetalkkari ............................. 8 Bass Society............................ 9 Osallistavat kulttuurikuntoilureitit ................. 10 Vapaa-aikaräätälit..................... 11 Halisten nuorisotoiminta............ 12 Pansio-Pernon puulaaki............ 13 Nuorisotalot nuorten näköisiksi ................................. 14 Sosionomiopiskelijoiden osallistamiset ........................... 15 Pansion skeittirampin toiminnallistaminen................... 16 Runosmäen asukasolohuone nuorille........... 17 Ystäväni-kirja ........................... 18 Unelmieni kotikulmat ................ 19 Vinkkejä tavoittamiseen ....... 20 Pihakeinutreffit ......................... 22 Vapaa-aikaohjaajan vastaanotto.............................. 23 PopUp-fillari ............................. 24 Ohjatun tyttötyön vahvistaminen .......................... 25

Runulainen............................... 26 Lähiösirkus............................... 27 Vapaa-aikapalveluiden tutustumispaketit ..................... 28 Metsä liikkuu ja soi ................... 29 Perheiden lauantaikoulupäivä ja päiväkodin toiminnalliset pisteet ..................................... 30 Vinkkejä yhteistyöhön .......... 32 Monikulttuurinen liikuntailtapäiväkerho ................ 34 Kirjakaveri ................................ 35 Opetuskoti Mustikan yhteistyö ................... 36 Herukkahetki............................ 37 Kuralan Kylämäen vapaa-aikaverstas .................... 38 Hövelin Pop-Up tila .................. 39 Vinkkejä palvelukokeiluiksi ................. 40 Vaikuttava sirkus ...................... 42 Vuoroin vieraissa ...................... 43 Hiki-impro ................................ 44 Neulegraffiti haastekampanja.... 45 Drop-out .................................. 46 Peliperjantai ............................. 47

EVIVA-KIRJA

Hei lukija, Mukavaa, että olet saanut käsiisi EVIVA-kirjan! Olemme koonneet tähän vinkkivihkoon Turun kaupungin vapaa-aikatoimialan EVIVAtoimintaohjelman aikana tekemiämme osallistamiseen, tavoittamiseen, yhteistyöhön sekä palveluiden kehittämiseen liittyviä kokeiluja. Tavoitteenamme on, että niistä olisi Sinulle apua ideointiin, suunnitteluun ja toteutukseen. EVIVA oli Turun kaupungin vapaa-aikatoimialan yhteinen asukkaiden hyvinvointiin ja vapaa-ajanpalveluiden kehittämiseen tähtäävä toimintaohjelma vuosina 2011–2015. EVIVA tulee sanoista ennaltaehkäisevä ja virikkeellinen vapaa-aika. Tavoitteenamme oli vapaaajanpalveluja kehittämällä innostaa yhä useampi kaupunkilainen vapaaajanharrastusten pariin, lisätä asukkaiden osallisuutta ja näin vähentää merkittävästi sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia. Kirjan palvelukokeiluvinkkien tarkoituksena on lyhyesti kertoa kokeilun tavoite, toiminta, toteutuksen vaativuus ja tärkeimpänä opitut asiat. Suurimmassa osassa kirjan vinkkejä on toimijoiden verkosto ollut hyvinkin laaja, ja osassa EVIVAn rooli on ollut vain tukeva ja mahdollistava. Näin ollen haluamme kiittää kaikkia kaupungin toimijoita, seuroja, yhdistyksiä ja asukkaita, jotka ovat olleet mukana toteuttamassa kirjan palvelukokeiluja. Lukuiloa vinkkien parissa Sinulle toivottaa,

EVIVA-tiimi Jos haluat lisätietoa tai sinulla on kysymyksiä vinkkeihin liittyen, niin otathan yhteyttä katri.arnivaara@turku.fi, niin autamme mielellämme.

NÄIN LUET KIRJAA Toteutuksen vaativuus

osallisuus

Jokaisen vinkin kohdalla olemme arvioineet toiminnan toteutuksen vaativuutta omasta näkökulmastamme. Arvioinnit ovat suuntaa antavia ja jatkokäytön kannalta riippuvat hyvinkin paljon olemassa olevasta osaamisesta ja resursseista.

tavoittaminen

Raha

yhteistyö

Kuinka paljon rahaa toiminnan suunnitteluun, materiaaleihin ja ostopalveluihin vaadittiin, ilman palkkakustannuksia?

palvelukokeilu

Teema Mihin teemaan vinkki kuuluu?

Kohderyhmä Kenelle vinkin toiminta on suunnattu? • lapset • nuoret • lapsiperheet • työikäiset • seniorit • maahanmuuttajat • kaikki

Jokaisesta vinkistä löydät myös kysymyksen, jonka tavoitteena on auttaa sinua pohtimaan vinkin sovellettavuutta erilaisissa tilanteissa ja toimintaympäristöissä.

0–500 €

500–5000 €

5000+ €

Henkilö Palkattiinko toimintaan erikseen henkilö?

Aika Kuinka paljon aikaa toiminnan suunnitteluun ja valmisteluun vaadittiin?

-10 h

10–50 h

50+ h

EVIVA-KIRJA

Vinkkejä osallisuuteen Miten ja missä osallistaa asukkaita? Osallisuudella voidaan tarkoittaa hyvin laajasti erilaisia käsitteitä kuten osallistuminen, osallistaminen, vaikuttaminen ja valtaistaminen. Rajanveto ja määritteleminen voi olla joskus hyvinkin hankalaa. Tässä kirjassa osallisuudella tarkoitamme asukkaiden kuulemista suunnittelussa ja osallistumista mahdollisuuksien mukaan myös testauksessa sekä toteutuksessa. Kirjan osallisuusesimerkeissä on yhdessä asukkaiden kanssa tarkasteltu alueiden vapaa-ajan palveluja ja etsitty kehitysideoita ja ratkaisuja niihin. Osallisuus palvelukokeilujen yhteydessä on käyttäjien kokemusten kuulemista sekä yhdessä suunnittelua ja toteutusta.

EVIVA-KIRJA

Kuva: Turun kaupungin vapaa-aikatoimiala

Kuvat: Suvi Solkio

TAIDETALKKARI nuoret • vaativuus:

1. Tavoite

3. Mitä vaati?

Asuinalueilla on usein monia kohteita, joiden ulkonäkö saattaa olla rähjääntynyt tai epämieluisa. Koska pienilläkin kunnostuksilla voi arjen viihtyvyyttä edistää, päätimme kehittää Taidetalkkari-toiminnan. Asukkaat pääsivät yhdessä taiteilijan kanssa suunnittelemaan ja toteuttamaan pieniä taideprojekteja, jotka ilahduttivat arkipäivässä.

Toteutus vaati osaavan ja asukkaita innostavan yhteisötaiteilijan. Muutostöihin tarvittiin työkaluja, maaleja ja materiaaleja. Lisäksi piti varmistaa luvat kohteiden muutostöihin.

2. Mitä, miten? Asukas-taiteilija-yhteistyöllä toteutimme yhteisö- ja ympäristötaideprojekteja, jotka nousivat esille alueen asukkaiden ja eri tilojen käyttäjien tarpeista. Taiteilija keräsi ensin haastattelemalla ja kyselyillä tietoa tarpeista ja toiveista. Yhteisen ideoinnin jälkeen, taidetalkkari laati suunnitelman ja tarvittavat lupa-anomukset muutoksesta, jonka jälkeen toteutus käynnistyi hyvin nopeasti. Uusi ilme luotiin mm. puiston elementteihin, päiväkoteihin ja nuorisotalolle.

EVIVA-KIRJA

4. Mitä opimme? Saimme eniten palautetta pienellä vaivalla kuten maalauksella tai tilan uudelleenjärjestelyllä aikaansaadusta suuresta muutoksesta. ”Sehän on kuin uusi!” ja ”Ei olisi tullut itselle mieleenkään!” -kommentit kertoivat uutta luovasta voimasta. Vaikka taidetalkkarin antamat esimerkit voivat lähteä elämään, ilman erillistä yhteisötaiteilijaa, ei toimijoiden, aika, resurssit, tiedot ja taidot välttämättä aina riitä osallistamiseen ja toteutukseen, siksi suosittelemme yhteisötaiteilijan palkkaamista.

Voisiko taidetalkkari toimintaa toteuttaa talkoovoimin?

kuukaudessa työpajoja, jotka vaihtelivat aiheiltaan rapista biitteihin sekä graffiteista, katutanssiin ja näyttelijäntyöhön. Nuorilla oli myös mahdollisuus keskustella psykologin kanssa sekä saada työelämäohjausta.

3. Mitä vaati?

Kuva: Turun kaupungin vapaa-aikatoimiala

BASS SOCIETY nuoret • vaativuus:

1. Tavoite Lähiöissä asuu paljon työttömiä ja syrjäytymisvaarassa olevia 15–22-vuotiaita nuoria. Päätimme kokeilla, saisimmeko heitä innostettua mukaan luovaan toimintaan. Näin voisimme samalla opettaa nuorille elämänhallintaa sekä positiivista otetta omaan elämään. Luovan toiminnan keinoksi valikoitui katukulttuuri.

Onnistunut toteutus vaati laajaa yhteistyöverkostoa nuoriso- ja taidetoimijoista. Nuorten elämänhallinnan tukemiseksi on hyvä, jos mukana on myös sosiaalisen nuorisotyön tuntevia. Lisäksi toteutus vaati hyvää etukäteismarkkinointia kohderyhmän keskuudessa ja kannustavan ohjauksen työpajojen aikana. Nuorten motivoinnin kannalta merkittävässä roolissa olivat vierailevina ohjaajina toimineet julkkikset ja ammattitaiteilijat. Toteutus vaati paljon työtunteja ja rahaa, mutta projektin merkitys nuorille kompensoi käytetyt resurssit.

4. Mitä opimme? Palautteen mukaan työpajatoiminnasta oli suurimmalle osalle apua oman tulevaisuuden pohtimisessa ja koulutuksen tai työelämän suunnan löytymisessä. Kaikki olivat saaneet työpajojen kautta uusia ystäviä. Noin puolet nuorista kertoi hyötyneensä psykologikäynneistä. Projektin menestys perustui ammattimaiseen toteutukseen, laadukkaaseen opetukseen, ammattilaisvierailijoihin sekä aitoon kokemukseen lavatyöskentelystä ja teatterituotannosta.

2. Mitä, miten? Esittävän taiteen ammattilaiset vetivät työpajoja, joiden pohjalta syntyi ammattilaisten ja nuorten yhdessä suunnittelema taiteellisesti kunnianhimoinen hip-hop-musikaali. Nuorille järjestettiin viikonloppuisin kaksi kertaa

Voisiko elämänhallinnan taitojen opettelun tuoda osaksi kaikkea nuorten taidekerho- ja kurssitoimintaa?

EVIVA-KIRJA

Kuva: Turun kaupungin vapaa-aikatoimiala

OSALLISTAVAT KULTTUURIKUNTOILUREITIT kaikki • vaativuus: +

1. Tavoite Osallistavilla kulttuurikuntoilureiteillä yhdistettiin kulttuuri ja liikunta, sillä molemmat tekevät tutkitusti hyvää. Tavoitteena oli tutustuttaa lähiön asukkaita alueen kulttuuriympäristöön ja edistää ulkoilua lähiympäristössä. Emme kuitenkaan keksineet pyörää uudestaan, sillä veimme kulttuuripääkaupunkivuoden suositut kulttuurikuntoilureitit keskustan ulkopuolelle sekä loimme keinoja reittien jatkuvalle käytölle.

2. Mitä, miten?

Palkkasimme sanataiteilijat haastattelemaan alueen asukkaita alueeseen liittyvistä muistoistaan ja tarinoistaan, joista sanataiteilijat loivat ”korvarunoja”. Näin kerätyn materiaalin pohjalta

EVIVA-KIRJA

luotiin alueelle ulkoilureitti, jonka kulttuuriripaus tuli kartalle valituista korvarunoista. Kulttuurikuntoilureittien jatkokäyttöjä varten luotiin Eväitä kulttuurikuntoilureitille -tehtävävihko, jossa erilaisin tehtävin innostetaan käyttäjiä tarkastelemaan ympäristöä uusin silmin. Siinä missä esim. yksi tehtäväkortti kehottaa hahmottamaan ympäristöä sanaparien avulla, toinen kannustaa lähtemään kameran kanssa tutkimusmatkalle ja kolmas tutkimaan ympäristöä eri aistien avulla. Tehtäväkortit voi tulostaa internetistä ja niitä on yhteensä 9 erilaista.

3. Mitä vaati? Kulttuurikuntoilureitin voi toteuttaa keräämällä monella eri tavalla aineistoa eri teemoilla asukkailta. Me järjestimme tämän reitin aineiston keräämisen ostopalvelusopimuksella Sanataideyhdistyksen kanssa. Yhdessä laadimme suunnitelman, miten ja missä alueen asukkaat tavoitetaan muistojen ja tarinoiden keräämiseksi, ja minkälainen reitti tehdyistä korvarunoista luodaan. Kartan graafisen ilmeen suunnitteli mainostoimisto. Muiden kulttuurikuntoilureittien tavoin tämä reitti tullaan viemään myös maksuttomaan Nomadi-karttasovellukseen. Tehtäväkorttien suunnittelusta vastasi Sanataideyhdistys ja toteutuksesta mainostoimisto.

4. Mitä opimme? Osallistujat kokivat toiminnan alueylpeyttä nostattavana. Kohderyhmät tavoitettiin hyvin jalkautumalla alueen arkeen bussipysäkillä, neuvolassa, koirapuistossa, pihapiirissä, pubissa ja supermarketissa. Toteuttamamme kulttuurikuntoilureitti on osa laajempaa kulttuurikuntoilukokonaisuutta, ks. www.turku.fi/kulttuurikuntoilu

Miten osallistavien kulttuurikuntoilureittien käytön jatkuvuus voidaan taata?

sekä kaupoissa. Kiireisille, joilla ei ollut aikaa osallistua haastatteluun, jaettiin postikortti, joka kehotti vastaamaan kyselyyn sähköisesti. Keskustelun avaamisen helpottamiseksi kokeiltiin eri vaihtoehtoja; ajatteluun inspiroivia kuvia tai isoa noppaa, jonka kylkiin oli kirjoitettu vapaa-aikaan liittyviä kysymyksiä, mm. huvittaako hikirääkki, mitä jos loisit käsilläsi, virkistääkö luonto, liikuttaako kulttuuri, kutkuttavatko kirjaimet, kaipaako kuntosi kohotusta?

Kuva: Turun kaupungin vapaa-aikatoimiala

VAPAA-AIKARÄÄTÄLIT seniorit, työikäiset, nuoret vaativuus:

1. Tavoite Asukkaiden kuuleminen on tärkeä osa palveluiden suunnittelua. Vapaa-aikaräätälien tavoitteena oli haastattelemalla selvittää asukkaiden tarpeita ja toiveita alueen vapaa-aikaan liittyen. Asukkaiden haastattelussa ei ole mitään uutta tai ihmeellistä, mutta me toteutimme sen aiempaa rennommin, joten siksi myös vapaa-aikaräätälit ovat päätyneet tähän vinkkikirjaan. Ajatuksena oli ikään kuin räätäleiden tavoin muokata mittatilaustyönä asukkaille oman näköisensä vapaa-aika. Samalla annettiin vinkkejä vapaa-aikaan ja tiedotettiin olemassa olevista palveluista.

3. Mitä vaati? Haastattelupisteelle luotiin yhdessä mainostoimiston kanssa rento ilme ilman virallisuuden leimaa, jotta siihen olisi mahdollisimman helppo tulla. Haastattelupiste koostui huomiota herättävästä Ideoita, haaveita ja toiveita? -sloganilla varustetusta pyöreästä ständistä ja messupöydästä, parista tuolista ja esitetelineestä. Piste oli muokattavissa sen mukaan, minkälainen tila kussakin haastattelukohteessa oli tarjolla. Vapaa-aikaräätälitoimintaa varten palkattiin keikkatyöläisiä, jotta saatiin mahdollisimman paljon haastatteluja.

4. Mitä opimme? Vapaa-aikaräätäleiden rento ote oli tehokas tapa kerätä tietoa asukkaiden palveluja viestintätarpeista. Kuitenkin on myönnettävä, että lyhyillä haastattelutilanteilla voidaan saada vain melko pintapuolisia osallistamistuloksia asukkaiden tarpeista ja toiveista (vrt. syvähaastattelu ja asukkaiden osallistaminen suunnitteluun). Vaikka vapaa-aikaräätäleiden käyttö oli monelta osin onnistunut kokeilu, päätimme suunnitella osallistamista enemmän oppilasyhteistyön suuntaan sen jatkuvuuden varmistamiseksi.

2. Mitä, miten? Haastatteluja tehtiin räätälitakit päällä ja mittanauhat kaulassa haastattelupisteellä, joka vieraili siellä, missä asukkaita kohtaa; alueiden terveysasemalla, kirjastossa, nuorisotalolla

Millä kaikilla tavoilla voit tehdä osallistamisesta rentoa ja asukkaita kiinnostavaa? EVIVA-KIRJA

HALISTEN NUORISOTOIMINTA nuoret • vaativuus:

1. Tavoite

3. Mitä vaati?

Halisissa ei ole nuorisotaloa, eikä muitakaan nuorten palveluja, joten halusimme kehittää ja tuoda niitä alueelle. Tavoitteena oli suunnitella toimenpiteet yhdessä alueen nuorten kanssa. Samalla saisimme kokemuksia yhteissuunnittelun käytännöistä, haasteista ja mahdollisuuksista.

Toteuttamiseen tarvittiin vapaa-aikatoimialan työntekijöiltä muutaman työpäivän verran työaikaa sekä halua alueen yhteiseen kehittämiseen. Onnistuminen edellyttää myös aktiivista yhteydenpitoa nuoriin. Erityisen tärkeää on tavata nuoria säännöllisesti heille tutussa ympäristössä sekä siirtyä nopeasti suunnittelusta käytännön toimintaan.

2. Mitä, miten?

Tapasimme ja haastattelimme nuoria koulupäivän aikana ja kysyimme heidän arjestaan, toiveistaan ja harrastuksistaan. Ensimmäisen haastattelukerran jälkeen kokosimme olettamuksia nuorten tarpeista sekä hahmottelimme niihin ratkaisuja. Testasimme onnistuneesti nämä ratkaisut uuden haastattelukierroksen aikana ja samalla rekrytoimme nuorista pienen ryhmän avuksemme. Loppujen lopuksi emme kuitenkaan onnistuneet sitouttamaan nuoria koko prosessin ajaksi ja toimenpiteet jäivät suunnittelun asteelle.

EVIVA-KIRJA

4. Mitä opimme? Nuoret olivat kiinnostuneita kehittämään nuorten palveluita ja heiltä myös saimme muutamia erittäin hyviä ehdotuksia. Haasteeksi muodostui ylläpitää nuorten intoa ja kontaktia toiminnasta kiinnostuneiden kanssa. Nuoret halusivat myös nähdä konkreettisia tuloksia hyvinkin nopeasti.

Miten yhteissuunnittelua voisi hyödyntää arjen työnteossa helposti ja ketterästi?

PANSIO-PERNON PUULAAKI lapsiperheet • vaativuus:

1. Tavoite 3. Mitä vaati? Pansio-Pernon puulaaki lähti asukkaan ajatuksesta toteuttaa vapaaehtoisvoimin pyörivä harrastepesiskerho, johon kaikki olisivat tervetulleita. Meidän näkökulmastamme tavoitteena oli tukea toiminnan aloittamista, ja sitä kautta asukkaiden omaehtoista aktiivisuutta.

2. Mitä, miten? Perustimme Pansio-Pernon puulaakin, jolle annoimme maksutta käyttöön välineet sekä kenttävuoron. Lisäksi kaupunki vastasi alkuun kerhon markkinoinnista alueella. Ensimmäisinä kertoina järjestettiin myös opastusta pesäpallon pelaamiseen yhteistyössä alueellisen pesäpalloseuran kanssa.

Millä muilla keinoin voitaisiin tukea asukkaista lähtevää aktiivisuutta?

Pesiskerhon toteutus ei vaadi suuria panostuksia. Kaupungin kenttävuoro, välineet ja muutaman kerran opastus riittävät aloitukseen. Tärkeää on löytää aktiiviset vapaaehtoiset kerhon jatkuvuuden varmistamiseksi. Alussa Pansio-Pernon puulaakissa ei aina saatu peliä aikaan vähäisen osallistujamäärän takia, mutta puskaradion ja muun markkinoinnin myötä puulaakiin osallistuvien määrä kasvoi hitaasti, mutta varmasti.

4. Mitä opimme? Panostukseen nähden tulokset olivat erinomaisia. Puulaaki jatkoi toimintaansa suunnitellusti puulaakilaisten omin voimin ja he kehittivät toiminnalle mm. omat Facebook-sivut. Mukana oli pääasiassa nuoria aikuisia, välillä myös lapsia. Itse pelitoiminta pyöri erinomaisesti vapaaehtoisvoimin. Toiminnan haasteena oli kuitenkin toiminnan jatkuvuus ja uusien ihmisten mukaan innostaminen.

EVIVA-KIRJA

män omikseen ja saisivat yhdessä suunnitella ja toteuttaa oman näköistä taidettaan. Tavoitteena oli myös oppia yhteistyötä ja toisten mielipiteiden huomioimista.

2. Mitä, miten?

Viikkotapaamisten aikana nuoret yhdessä taiteeseen suuntautuneiden nuoriso-ohjaajien kanssa sisustivat tilaa uudella tavalla ja toteuttivat kuva- ja tilataideteoksia. Nuoret toteuttivat mm. tyttöjen huoneen sisustamisen ja remontin, mosaiikkitaideteoksia sekä ulko- että sisätiloihin ja pitkiä käytäviä piristäviä seinämaalauksia. Tilojen valmistuttua käynnistettiin mm. tyttöjen huoneessa ohjattua tyttötoimintaa.

Kuva: Turun kaupungin vapaa-aikatoimiala

NUORISOTALOT NUORTEN NÄKÖISIKSI nuoret • vaativuus: +

3. Mitä vaati? Toiminta vaati toteutuakseen osaavat ohjaajat, työvälineet, kalusteet ja tilat, joissa voitiin vapaammin toteuttaa nuorten suunnitelmat.

4. Mitä opimme? Nuoret kokivat tilan muokkaamisen mielekkäänä. Erityisesti reipas tekeminen ja oman kädenjäljen näkeminen vaikuttivat kokemukseen. Nuoret oppivat, miten heillä on oikeus ja mahdollisuus vaikuttaa ympäristöönsä. Lisäksi nuoret oppivat yhteistyö- ja neuvottelutaitoja sekä sitoutumista pitkähköihin prosesseihin.

1. Tavoite Halusimme tarjota muutamien asuinalueiden nuorille mahdollisuuden vaikuttaa itse omaan ympäristöönsä sekä sen käyttöön. Tavoitteena oli tehdä nuorten omaehtoista taidetta, jotta he kokisivat nuorisotalon ympäristön ja tilat enem-

EVIVA-KIRJA

Voisiko nuorista löytyä itse ohjaajia tällaiseen toimintaan?

SOSIONOMIOPISKELIJOIDEN OSALLISTAMISET nuoret • vaativuus:

1. Tavoite

3. Mitä vaati?

Asukaslähtöistä kehitystyötä ei voi tehdä kuuntelematta asukkaiden toiveita ja tarpeita. Koska asukkaita ei tavoita toimistosta käsin, loimme yhteistyömallin Turun ammattikorkeakoulun sosionomilinjan kanssa. Näin pyrimme varmistamaan, että osallistaminen olisi jatkossa säännöllistä, eikä olisi riippuvainen yksittäisten työntekijöiden työaikaresursseista.

Toimiva yhteistyö vaatii selkeät roolit. Aluetyönkoordinaattori välittää koulun yhteistyöopettajalle tiedon kaupungin osallistamistarpeista, jotka on kerätty eri alueilta. Tämän jälkeen aluetiimien edustaja tai aluetyönkoordinaattori esittelee tehtävänannot selkeämmin opiskelijoille sekä auttaa opiskelijoita kontaktitiedoillaan alkuun. Tehtävän antaja osallistuu opiskelijoiden työn ohjaukseen.

2. Mitä, miten?

4. Mitä opimme?

Vapaa-aikatoimialan kanssa tehtävä yhteistyö kaupunkilaisten osallistamiseksi kirjattiin Turun AMK:n sosionomiopiskelijoiden kurssisisältöihin. Opiskelijat jalkautuvat alueille aluetiimeiltä tai kaupungin osallisuustyötä tekeviltä työntekijöiltä saamiensa tehtävänantojen kanssa. Yhteistyö, toimiva tiedonvälitys ja yhteinen verkkotyöskentelypohja mahdollistavat sen, että opintojaksoilla on mahdollisuus kehittää edellisen jakson aikana tehtyä pohjatyötä.

Opiskelijoiden jalkautuminen alueille on hyvä tapa kerätä tietoa asukkailta. On kuitenkin tärkeää muistaa varmistaa, että opiskelijoille annettu tuki työn aikana on riittävää ja tavoitteet toiminnalle ovat selkeät. Tieto siitä, milloin ja miten tuloksia tullaan esittelemään ja miten saatuihin tuloksiin reagoidaan, on tärkeä tieto opiskelijoille. Näin opiskelijat voivat haastattelutilanteissa kertoa asiasta alueen asukkaille. Parasta yhteistyössä on se, että molemmat voittavat: kaupunki saa ensiarvoisen tärkeää osallistamistietoa ja opiskelijat vastaavasti arvokasta kenttäkokemusta.

Miten huomioida oppilaiden erilaiset taidot ja osaaminen tehtäviä jaettaessa?

EVIVA-KIRJA

PANSION SKEITTIRAMPIN TOIMINNALLISTAMINEN nuoret • vaativuus:

Kuva: Maria Vakkamaa

1. Tavoite Pansion skeittipaikan kunnostaminen nousi esille nuorten tarpeesta ja toiveesta. Kunnostamisen yhteydessä halusimme pohtia yhdessä nuorten kanssa, miten voisimme kehittää skeittirampin ympäristöä, jotta se houkuttelisi enemmän uusia käyttäjiä harrastuksen pariin.

2. Mitä, miten? Lähdimme toteuttamaan projektia yhdessä suunnittelemalla. Kokosimme ideamme ja piirsimme ne sarjakuvamaiseen muotoon, jota esittelimme nuorille. Mitä ajatuksia se heissä herätti? Voisivatko he kuvitella lähtevänsä tällaiseen mukaan? Miten kuvaa pitäisi muuttaa, jotta he kiinnostuisivat siitä? Haastatteluissa nuoret pääsivät niin ikään ideoimaan yhdessä haastattelijan kanssa, minkälaisia oheispalveluita ja tapahtumia skeittipaikan yhteydessä voisi olla. Lopputuloksena järjestimme nuorten katukulttuuritapahtuman skeittihalli Cubessa palveluideoiden testaamiseksi. Tapahtumaan järjestimme erilaisia toimintapisteitä skeittauksesta graffitimaalaukseen ja radio-ohjattavien mikroautojen testaukseen. Tiedotimme tapahtumasta alueen nuorille mm. koululaisbussikyydissä sekä koulun välitun-

EVIVA-KIRJA

neilla. Tapahtumaan järjestettiin ilmainen bussikuljetus Pansion nuorisotalolta.

3. Mitä vaati? Toteutuksesta vastasivat alueen vapaa-aika-toimialan työntekijät. Kokeilu vaati erityisesti rohkeutta haastatella ja osallistaa nuoria ideointiin.

4. Mitä opimme? Nuorten kiinnostuksesta ja heidän ideoistaan huolimatta tapahtuma ei onnistunut, sillä kohderyhmää ei tullut paikalle ilmaisesta bussikuljetuksesta huolimatta. Yksi osasyy oli todennäköisesti se, että tapahtumaa ei järjestetty alueella vaan talvikauden vuoksi skeittihalli Cubessa Pansion ulkorampin sijaan. Nuorten palveluja järjestettäessä onkin tärkeää varmistaa nuorilta sijainnin ja ajankohdan sopivuus, eikä vain palvelun kiinnostavuus. Kokeilun paras anti ja opetus olivat kuitenkin opitut menetelmät palveluidean testaamiseksi sekä tiedottaminen ja nuorten tavoittaminen koululaisbussikyydeissä.

Mitä muita keinoja erityisesti nuorten kanssa suunnitteluun voisi käyttää?

RUNOSMÄEN ASUKASOLOHUONE NUORILLE nuoret • vaativuus:

1. Tavoite 3. Mitä vaati? Yläkouluikäiset nuoret kertoivat meille, että heiltä puuttuu omat kohtaamis- ja oleskelupaikat asuinalueelta. Lähdimme vastaamaan tähän nuorten tarpeeseen yhdessä suunnittelemalla. Tavoitteenamme oli kehittää nuorille tila, jossa 13–17-vuotiaiden nuorten on mahdollista oleskella vapaasti.

2. Mitä, miten? Suunnittelun tueksi toteutimme muutaman työpajan, joissa haastattelimme ja keräsimme käyttäjätietoa nuorilta, suunnittelimme tilan käyttöä ja testasimme ideoita nuorten kanssa. Erityisen tärkeää oli ymmärtää, miten luoda nuoria kiinnostavia toimintoja, ja miten tavoittaa heitä. Nuorisotalon nuorista löytyi joukko, joka käynnisti toiminnan, ja joka innosti mukaan muitakin nuoria.

Onnistuakseen tämä kokeilu vaati innostuneita ja aloitekykyisiä nuoria ja vastaavasti henkilökunnalta avoimuutta tällaiselle toimintatavalle sekä kykyä sitouttaa nuoret toimintaan. Tarvittavan tilan loimme nuorisotalolle; yksi huone osoitettiin tähän tarkoitukseen. Sopivat kalusteet nuoret etsivät ja hankkivat pääosin Ekotorilta, joten kalustukseen ei vaadittu paljoakaan resursseja.

4. Mitä opimme? Kokeilun tärkein opetus oli siinä, että nuoret innostuvat tällaisesta toiminnasta, kun heille antaa mahdollisuuden ja heitä tukee toiminnassa. Yhtäläisesti kokeilu muistutti siitä, miten tärkeää henkilökunnan on päästää irti liiallisen suunnittelun kulttuurista ja kokeilla asioita nopeasti käytännössä.

Miten kokeiluun saisi liitettyä osallistavan budjetoinnin menetelmän?

EVIVA-KIRJA

ALUEELLINEN YSTÄVÄNI -KIRJA kaikki • vaativuus: +

Kuva: Turun kaupungin vapaa-aikatoimiala

1. Tavoite

3. Mitä vaati?

Tavoitteenamme oli luoda alueellisiin tapahtumiin ja tempauksiin soveltuva hauska menetelmä asukkaiden vapaa-aikaan liittyvien tottumusten ja tarpeiden selvittämiseen.

Kysymysten ideointiin kokosimme vapaa-aikatoimialan omista työntekijöistä pienen työryhmän. Taitto ja graafinen ilme tilattiin ulkopuoliselta taiteilijalta.

2. Mitä, miten?

4. Mitä opimme?

Alueellinen Ystäväni -kirjan esikuvana toimi kaikille tuttu koululaisten suosima Ystäväni-kirja. Kysymyksiä muokkasimme niin, että niihin vastaamalla saataisiin tietoa mm. ihmisten harrastustottumuksista, harrastamisen mahdollisista esteistä, toiveista ja unelmista sekä viestinnästä. Viihdyn parhaiten…? Harrastus, jota haluaisin kokeilla, jos minulla olisi enemmän aikaa/se ei olisi niin kallista/minulla olisi seuraa…? Jos olisin asuinpaikkani hallitsija…? Jos haluan löytää tekemistä huomiselle, etsin tietoa…? Väliin lisäsimme myös perinteisempiä Ystäväni-kirjan kysymyksiä säilyttääksemme kirjan ominaisen tyylin ja keveyden.

Kirja osoittautui hauskaksi ja helpoksi tavaksi kerätä tietoa ihmisiltä ja se soveltuu monenlaisiin eri tapahtumiin. Ystäväni-kirja sopii hyvin myös eri-ikäisille ja erilaisille kohderyhmille.

EVIVA-KIRJA

Miten muokkaisit Alueellinen Ystäväni -kirjaa eri kohderyhmille sopivaksi?

2. Mitä, miten? Järjestimme viisi työpajaa asuinalueella. Värikkään kartan, tussien ja karttapohjalla liikutettavien magneettien avulla työpajan osallistujat hahmottivat arkireittejään ja arkipäiväänsä alueella. Arkipäivän teemojen kautta keskustelu johdettiin palveluiden käyttöön ja niiden kehittämiseen. Mitä esimerkiksi kirjastossa pitäisi tapahtua, jotta he poikkeaisivat arkireitiltään siellä?

3. Mitä vaati? Kuva: Turun kaupungin vapaa-aikatoimiala

UNELMIENI KOTIKULMAT kaikki • vaativuus: +

1. Tavoite Kaupunkilaisten lyhyet haastattelut antavat usein vain pintapuolisesti tietoa heidän tarpeistaan ja toiveistaan. Jotta saisimme kaivettua ja ymmärrettyä tarpeita pintaa syvemmältä, kehitimme Unelmien kotikulmat -työpajat. Tavoitteena oli kerätä monipuolisesti tietoa asukkaiden arkipäivästä palveluiden kehittämiseksi.

Työpajojen toteutuksesta vastasi vapaa-aikaohjaaja yhdessä yhden keikkaohjaajan kanssa. Työpajoissa käytettyjen karttojen valmistuksesta vastasi mainostoimisto.

4. Mitä opimme? Vaikka Unelmien kotikulmat -työpajoihin osallistui mukavasti alueen asukkaita, muistuttivat ne meitä samalla siitä, miten haastavaa on saada alueen vapaa-ajan kehittämiseen liittyvät työpajat kiinnostamaan suurempia joukkoja. Unelmien kotikulmat -työpajojen paras opetus oli kuitenkin se, miten ennakkoluulottomasti kannattaa kokeilla eri keinoja asukkaiden arjen ja tarpeiden ymmärtämiseksi – tässä tapauksessa karttojen. Eri keinoilla ja ennakkoluulottomuudella voi parhaassa tapauksessa tuottaa arvokasta tietoa palvelujen kehittämisen tueksi.

Miten avoimet työpajat tehdään houkuttelevimmiksi osallistua?

EVIVA-KIRJA

Vinkkejä tavoittamiseen Miten ja missä tavoittaa asukkaita? Tavoittamisella tarkoitamme asukkaille tiedottamista ja saavuttamista fyysisesti tai verkossa. Tavoitettavuus helpottaa ja nopeuttaa tiedonkulkua asukkaiden ja eri toimijoiden välillä. Tämän kirjan tavoittamisen esimerkeissä olemme tuoneet esiin malleja, joissa tavoitettavuutta on parannettu face to face -periaatteella ja etsivällä otteella. Esimerkeissä on tuotu esiin monia eri tavoittamisen kanavia kuten fyysiset tilat ja tapahtumat. Asukkaita on erityisesti tavoitettu tuomalla palveluita asukkaiden luo alueiden keskeisille paikoille, kuten kerrostalojen pihapiireihin ja lähimetsään.

EVIVA-KIRJA

Kuvat: Turun kaupungin vapaa-aikatoimiala

RUNOSMÄEN PIHAKEINUTREFFIT seniorit • vaativuus:

1. Tavoite

3. Mitä vaatii?

Pihakeinutreffi-idea syntyi viestinnän ja toiminnan viemisestä mahdollisimman lähelle asukasta. Erityisesti ikääntyneet asukkaat kokoontuvat kesäisin kerrostalopihojen keinuille, joten päätimme mennä mukaan.

Pihakeinutreffit oli helppo toteuttaa. Varmistimme taloyhtiöltä luvan järjestää tapahtuma heidän pihapiirissä, teimme tapahtumalupailmoituksen poliisille, minkä lisäksi toteutimme ohjelman ostamalla sen yhdistyksiltä. Paikallinen isännöitsijäyritys jakoi porraskäytäviin Pihakeinutreffien mainoksia.

2. Mitä, miten? Pihakeinujen ympärillä järjestettyjä tapahtumia, Pihakeinutreffejä, järjestettiin neljä kertaa eri pihapiireissä. Tempauksissa jaoimme tietoa ja vinkkejä vapaa-ajan harrastusmahdollisuuksista. Houkutellaksemme eri kohderyhmiä tempauksiin toteutimme Pihakeinutreffejä vaihtelevalla ohjelmalla. Ensimmäisessä ohjelmassa oli pihakeinujumppa, toisessa korvarunopaja, kolmannessa tanssit ja neljännessä yhteislaulutilaisuus.

Miten toimintaa voisi toteuttaa yhdessä asukkaiden kanssa?

EVIVA-KIRJA

4. Mitä opimme? Ensin osa asukkaista katsoi uteliaina ikkunoista ja parvekkeilta, mitä pihalla tapahtui. Toiminta sai kuitenkin positiivisuudellaan innostettua heidät mukaan tempauksiin. Pihakeinutreffit oli mainio tapa tavoittaa myös niitä asukkaita, jotka eivät yleensä käytä paljon vapaa-ajanpalveluita, joten tiedotuksen kannalta Pihakeinutreffejä voi pitää hyvin onnistuneena kokeiluna. Jatkossa pihakeinutreffejä järjestettäessä, on hyvä pohtia, miten taloyhtiöitä voi aktivoida mukaan tempausten suunnitteluun.

VAPAA-AIKAOHJAAJAN VASTAANOTTO työikäiset, lapsiperheet, seniorit vaativuus:

Kuva: Turun kaupungin vapaa-aikatoimiala

1. Tavoite

3. Mitä vaati?

Paljon harrastavat löytävät usein helposti tiedon vapaa-ajanpalveluista, vaikka se ei olisi edes helposti saatavilla, ja rohkeasti kokeilevat uutta. Moni kuitenkin tarvitsee enemmän ohjausta vapaa-ajan harrastusten pariin ja harrastuksen aloittamiseksi. Loimme vapaa-aikaohjaajan työnkuvan osittain tähän haasteeseen vastaamiseksi. Samalla halusimme monipuolistaa jo olemassa olevaa palveluohjausta.

Toiminnan onnistumisen kannalta oleellista oli yhteistyön sujuminen terveysaseman kanssa, jotta tila ja yhteiset käytännöt saatiin sovittua. Yhtä tärkeää oli myös, että lääkärit sekä terveydenhoitajat kokivat vastaanotolle ohjaamisen tärkeyden. Vapaa-aikaohjaajan tehtäväkuva edellyttää erityisesti laajaa tietämystä vapaa-ajan harrastusmahdollisuuksista, sopivaa persoonallisuutta sekä vuorovaikutustaitoja.

2. Mitä, miten?

4. Mitä opimme?

Vapaa-aikaohjaajan tehtävänä oli tarjota henkilökohtaisesti räätälöityjä vinkkejä ja ohjausta vapaa-aikaan, innostaa liikunnan, kulttuurin sekä muiden harrastusten pariin sekä madaltaa kynnystä harrastuksen aloittamiseen. Vapaa-aikaohjaajan vastaanotto toimi kerran viikossa terveysasemalla. Vastaanotolle sai tulla oma-aloitteisesti sekä lääkärin tai terveydenhoitajan neuvosta. Vapaa-aikaohjaaja sopi vastaanotolla käyneiden kanssa luvasta pitää yhteyttä käynnin jälkeen. Kuulumisten soittamisella haluttiin tukea ”liikkeelle lähtemistä” ilman, että kävijä kokisi yhteydenpitoa velvoittavana.

Suuri osa tuli vastaanotolle lääkärin tai terveydenhoitajan ohjaamana. Oma-aloitteisesti vastaanotolle tulemiseen on varmasti monia kynnyksiä, joiden madaltamista olisi hyvä pohtia. Saadun palautteen mukaan vastaanotto innosti osallistujia jatkamaan vapaa-ajan harrasteiden parissa, joten kokeilua voi pitää onnistuneena. Toiminta on helposti muokattavissa osaksi muuta palveluohjausta.

Miten vapaa-ajan palveluohjausta voisi kehittää nykyistä enemmän yhteistyössä sosiaali- ja terveystoimen kanssa? EVIVA-KIRJA

3. Mitä vaati? Pyöräilijöiksi palkkasimme keikkatyöläisiä. Lainausmateriaalit kokosi kirjaston henkilökunta ja liikuntapalveluvastaava. Kirjastomateriaalin lainausta varten pyörässä oli kannettava tietokone. PopUp-fillarin raikkaan ja helposti lähestyttävän ilmeen loimme yhteistyössä mainostoimiston kanssa. Kuva: Turun kaupungin vapaa-aikatoimiala

4. Mitä opimme?

POPUPFILLARI kaikki • vaativuus:

1. Tavoite PopUp-fillarin tavoitteena oli tuoda tietoa kaupungin harrastusmahdollisuuksista lähelle asukkaita ja tarjota vapaa-ajanpalveluita suoraan pyörän selästä. Pyörästä sai lainattua kirjastomateriaaleja kotiin sekä liikuntavälineitä paikan päällä – pyöräilijän saattoi haastaa vaikka leikkimieliseen mölkkyotteluun.

PopUp-fillari todisti meille sen, että viestinnän vieminen ulos katukuvaan toimii aina. Sitä vastoin lainaustoiminta jäi pienimuotoiseksi, mutta kokemuksen mukaan palvelun vieminen ulos sinne, missä asukkaat ovat, on kannatettava kehityssuunta. Myöhemmin pyörä on ollut vapaa-aikatoimialan henkilökunnan varattavissa erilaisiin tapahtumiin ja tempauksiin yhteisestä sähköisestä kalenterista. Pyörää on hyödynnetty erityisesti viestinnässä, mutta myös esimerkiksi kiertävänä osallistamisen toimintapisteenä.

Miten PopUp-fillaria voisi hyödyntää enemmän pyörillä kulkevana palveluna tai viestintäpisteenä?

2. Mitä, miten? PopUp-fillaristit kiersivät eri alueita pääosin vapaasti oman aikataulun, sään ja fiiliksen mukaan kuukauden ajan harrastuskausien alussa; touko-kesäkuussa sekä elo-syyskuussa. Jotta pyörän saattoi kuitenkin kaikella varmuudella tavata, loimme päivittäiset pyörätreffiajat kaupalle, kentälle tai alueen kohtauspaikalle. PopUp-fillari oli itse asiassa yhtä kuin työpari, joista toinen ohjasi varsinaista laatikkopyörää ja toinen kulki mukana tavallisella pyörällä. Näin toinen saattoi keskittyä palveluista viestintään ja toinen lainaukseen; tai vaihtoehtoisesti fillaristit saattoivat täydentää toinen toisiaan.

EVIVA-KIRJA Kuva: Linda Granbacka

OHJATUN TYTTÖTYÖN VAHVISTAMINEN nuoret • vaativuus:

1. Tavoite

3. Mitä vaati?

Runosmäen nuorisotalon ohjaajat olivat havainneet alueella levottomien yläkouluikäisten tyttöjen ryhmän, johon oli vaikea saada kontaktia. Syntyi ajatus tarjota vain 13–15-vuotiaille tytöille suunnattua ryhmätoimintaa. Ryhmätoiminnan avulla haluttiin innostaa tytöt uusista harrastuksista, vahvistaa heidän itsetuntoaan ja luottamusta omiin kykyihinsä. Tällaisessa toiminnassa tavoittamisen näkökulmasta korostuu nuoriso-ohjaajien merkitys; he tuntevat alueen nuoret, pystyvät luomaan kontaktin heihin ja innostamaan heidät mukaan. Toisin sanoen he pystyvät tekemään hakeutuvaa aluetyötä.

Toteutus vaati yhden nuoriso-ohjaajan työajasta muutaman työtunnin viikossa, pienen lisärahoituksen ryhmätoimintaan sekä verkostoja vapaa-ajan toiminnan järjestämiseen. Malli toteutui yksinkertaisesti kohderyhmän tarpeiden tunnistamisella ja siihen reagoimalla. Yhteistyötä tehtiin myös muiden alueen toimijoiden kanssa.

2. Mitä, miten?

Pienryhmätyöskentelyllä halusimme tukea normaalia alueen nuorisotyötä. Nuoriso-ohjaaja jakoi henkilökohtaisesti kutsuja nuorisotalolla, kirjastossa ja koululla sopiviksi katsomilleen nuorille. Osallistujat saivat myös itse kutsua mukaan kavereitaan. Emme kuitenkaan halunneet kasvattaa ryhmäkokoa liiaksi, jotta luottamus ohjaajan ja nuorten välillä vahvistuisi ja aikaa jäisi ohjaajan ja nuoren kahdenkeskisille keskusteluille. Vertaistuella ja ryhmässä toimimisella pyrimme lisäksi tukemaan tyttöjen omaa elämänhallintaa ja innostamaan heitä yhteisiin harrastuksiin. Ryhmässä paneuduttiin erilaisiin minuutta koskeviin aiheisiin ja tehtiin tutustumisretkiä mm. kaupunginteatteriin ja konserttitaloon.

4. Mitä opimme? Ryhmään onnistuttiin saamaan mukaan halutut nuoret. Ratkaisevaa tässä oli nuoriso-ohjaajan henkilökohtainen kontakti sekä kavereiden mukana olo. Onnistuimme tunnistamaan nuorten tarpeen aikuisen ohjaukseen ja säännölliseen harrastukseen. Toiminnassa on hyvä varmistaa, että ryhmänohjaajat ovat pysyviä ainakin 8-10 kertaa, jotta suhde voi muodostua niin ohjaajan kuin ryhmän jäsenten välillä.

Miten palvelutarpeiden tunnistamista ja niihin reagoimista voisi nopeuttaa?

EVIVA-KIRJA

2. Mitä, miten? Aloite lehtiyhteistyöhön tuli Runosmäen Urheilijoilta (RunU). Vapaa-aikatoimiala toimittaa lehteä varten juttuja, vinkkejä sekä koosteita alueen vapaa-ajanpalveluista ja harrastusmahdollisuuksista. RunU vastaa oman toimintansa esittelystä, lehden taitosta, painatuksesta sekä jaosta. Runulainen-lehti jaetaan kerran vuodessa, syksyllä, alueen kotitalouksiin.

3. Mitä vaati? Kuva: Turun kaupungin vapaa-aikatoimiala

RUNULAINEN kaikki • vaativuus: +

Julkaisun toteuttaminen vaatii sujuvaa yhteistyötä 3. sektorin toimijan kanssa sekä lehden taittoon liittyvää osaamista. Kustannukset on jaettu puoliksi, minkä lisäksi RunU voi pienentää omaa osuuttaan hankkimalla mainostuloja.

4. Mitä opimme? Vaikka tiedotus siirtyy yhä enemmän sähköiseksi, osa asukkaista toivoo edelleen kotiin jaettavaa tiedotusmateriaalia. Alueellinen vapaa-aikajulkaisu on kokemuksemme mukaan hyvä keino edistää lähipalveluiden viestintää ja tavoittaa asukkaita. Lehtiyhteistyö on myös hyvä esimerkki monipuolisista yhteistyömahdollisuuksista kaupungin ja 3. sektorin välillä.

1. Tavoite Kokemuksemme mukaan tieto lähipalveluista on usein heikosti saatavilla ja se on hyvin hajanaista. Halusimme testata yhteistyössä paikallisen urheiluseuran kanssa, pystyisimmekö lehtiyhteistyötä tekemällä tiedottamaan alueen asukkaille kattavasti alueen vapaa-ajanpalveluista sekä antamaan vinkkejä vapaa-aikaan.

EVIVA-KIRJA

Miten yhdistysyhteistyötä voisi hyödyntää muilla tavoilla viestinnässä?

LÄHIÖSIRKUS lapset, nuoret • vaativuus:

1. Tavoite

3. Mitä vaati?

Heinäkuussa suurin osa kaupungin nuorten palveluista on kesätauolla. Näin ollen halusimme luoda helposti saavutettavaa toimintaa nuorille heinäkuuksi, ja tehdä samalla hakeutuvaa nuorisotyötä ja mennä sinne, missä nuoretkin ovat.

Toiminta suunniteltiin yhdessä ja toteutettiin ostopalvelulla sirkusyhdistyksen kanssa. Tiedotus tapahtui viidakkorummun tavoin, Facebookia ja asukasyhdistyksiä hyödyntäen sekä flyereita jakamalla.

2. Mitä, miten?

4. Mitä opimme?

Sirkusohjaajat ja nuorisotyöntekijät ajelivat sirkusvälineiden kanssa ympäri lähiöitä ja pistivät sirkustunnin pystyyn ilman lukkoon lyötyä aikataulua tai sen suurempaa ennakkotiedottamista. Pakettiautosta sai lainaksi sirkusvälineitä ja ohjaajat myös neuvoivat erilaisten temppujen tekemisessä. Toimintaa jatkettiin neljänä päivänä viikossa neljän viikon ajan.

Ensimmäisen sirkuspäivän jälkeen nuoret olivat jo valmiina odottamassa ja olivat houkutelleet mukaan myös kavereitaan. Nuorten tavoittaminen onnistui erittäin hyvin, sillä toiminta vietiin suoraan nuorten luo ilman sitovaa paikkaa tai aikataulua. Toimintaan ei tarvinnut ilmoittautua ja se oli kaikille avoin, mikä koettiin hyvänä. Lisäksi malli oli helppo ja nopea toteuttaa.

Voisiko muutakin nuorten harrastustoimintaa toteuttaa tällaisella hakeutuvalla otteella?

EVIVA-KIRJA

VAPAA-AIKAPALVELUJEN TUTUSTUMISPAKETIT seniorit, työikäiset • vaativuus:

1. Tavoite

3. Mitä vaati?

Jos palvelu ei ole tuttu, saattaa se korottaa kynnystä harrastuksen aloittamiseen. Halusimme madaltaa tätä kynnystä konkreettisesti vapaa-aikaohjaajan tutustumispaketeilla. Toisin sanoen mukana olleiden kanssa kävimme tutustumassa palveluihin ”kädestä kiinni pitäen” -periaatteella.

Vapaa-aikaohjaaja vastasi toiminnan toteutuksesta ja koordinoinnista. Käytännössä tämä tarkoitti ryhmien kokoamisen, tutustumiskohteen esittelyn ja kuljetuksen järjestämisen vierailtavaan kohteeseen.

2. Mitä, miten? Runosmäen vapaa-aikaohjaaja keräsi yhteistyössä mm. terveysaseman henkilökunnan kanssa sopivan ryhmän maksuttomille tutustumiskäynneille. Mukaan lähteneiden kanssa käytiin yhdessä tutustumassa mm. Impivaaran uimahalliin, Kaupunginteatteriin sekä Filharmoniseen orkesteriin. Käynnin aikana käytiin läpi kaikki tarpeellinen sisäänpääsystä tilojen käyttöön ja ulos lähtemiseen.

EVIVA-KIRJA

4. Mitä opimme? Asiakaskokemukset toiminnasta olivat hyvin rohkaisevia, minkä lisäksi toiminnalla onnistuimme lisäämään mukana olleiden aktiivisuutta. Jatkossa on hyvä pohtia vastaavan toiminnan sisällyttämistä perustyöhön joillakin tavoin.

Millä muilla keinoin voidaan madaltaa kynnystä palvelujen käyttöön?

METSÄ LIIKKUU JA SOI lapsiperheet, työikäiset, seniorit • vaativuus:

1. Tavoite

3. Mitä vaati?

Kulttuurin ja liikunnan yhdistäminen on piristävää. Halusimme tuoda kulttuurin lähelle asukasta, höystää sitä liikunnalla, tiedottaa samalla olemassa olevista palveluista ja kirjaimellisesti mennä metsään. Näin syntyi Metsä liikkuu ja soi -konsepti.

Tapahtuma vaati orkesterin puhallinkvintetin ja liikunnallisten seikkailupisteiden organisoinnin. Tiedotusapuna toimivat alueen asukasyhdistykset ja kaupunginosaseurat, jotka markkinoivat tapahtumaa suoraan alueilla.

2. Mitä, miten? Järjestimme tapahtumat nimensä mukaisesti ulkona luonnossa, metsässä. Tapahtumassa sai kuulla Turun filharmonisen orkesterin puhallinkvintetin kauniita säveliä ja kokeilla taitojaan liikunnallisilla seikkailupisteillä. Kulku konserttipaikalle tapahtui merkittyjä ulkoilureittejä, Paavonpolkuja, pitkin ja seikkailupisteet toteutimme välineillä, joita saa lainaan kaupungilta. Lisäksi tapahtuman aikana jaettiin tietoa vapaa-ajanpalveluista.

4. Mitä opimme? Kokemuksemme mukaan tämänkaltaisille toiminnoille on tilausta; tapahtumat onnistuivat hyvin ja kävijätavoitteet ylitettiin erinomaisesti. Erityisesti tapahtuman tuominen asuinalueiden keskelle otettiin hyvin vastaan sekä ohjelman tarjoaminen koko perheelle koettiin positiiviseksi.

Miten alueen toimijoita voisi hyödyntää Metsä liikkuu ja soi -tapahtuman toteutuksessa?

EVIVA-KIRJA

Kuvat: Veera Lilja

PERHEIDEN LAUANTAIKOULUPÄIVÄ JA PÄIVÄKODIN TOIMINNALLISET PISTEET nuoret, lapsiperheet • vaativuus:

1. Tavoite

3. Mitä vaati?

Halusimme toiminnallisen viestinnän keinoilla tiedottaa alueen vapaa-ajanpalveluista päiväkoti-ikäisille, koululaisille ja heidän huoltajilleen. Tätä varten kehitimme idean lauantain koulupäivästä ja vastaavasti päiväkodin toiminnallisista pisteistä, joissa esittelimme harrastusmahdollisuuksia ja innostimme vähän harrastavia löytämään uuden harrastuksen.

Päivästä sovittiin koulun rehtorin/päiväkodin johtajan kanssa. Kouluissa päivän toteuttaminen vaati suunnitelman siitä, miten luokat perheineen kiertävät eri pisteissä. Vanhemmat houkuteltiin osallistumaan päivään maksuttoman lounaan avulla.

2. Mitä, miten? Järjestimme lauantaikoulupäivän yhteyteen ohjelman, jossa informoimme lähiön harrastusmahdollisuuksista toiminnallisilla pisteillä. Mukana päivässä olivat niin kaupungin palvelut kuin alueen yhdistykset ja seuratkin. Lapset ja aikuiset pääsivät käytännössä kokeilemaan eri harrastusmahdollisuuksia ja välineitä, jotka ovat maksutta lainattavissa. Samalla perhe sai tiedon, missä ja milloin harrastuksen pariin pääsee alueella ja mistä välineet ovat lainattavissa. Samalla päivä mahdollisti asukkaiden toiveiden ja tarpeiden kuulemisen. Toteutimme idean samalla konseptilla päiväkodissa.

4. Mitä opimme? Perheiden lauantaikoulupäivä ja päiväkodin toiminnalliset pisteet koettiin hyväksi tavaksi tavoittaa kohderyhmä, vaikkakin työaikaresursseja vaativaksi viestintämuodoksi. Myös eri toimijat ja seurat tulivat toisilleen tutuiksi päivän avulla, joten toimijat tutustuivat toisiinsa helposti, mikä on edistänyt yhteistyötä.

Millä muilla keinoilla lapsia ja nuoria voi kannustaa uuden harrastuksen tai lajin kokeiluun?

EVIVA-KIRJA

Vinkkejä yhteistyöhön Miten toimia yhdessä? Yhteistyöllä tarkoitetaan yksilöiden tai ryhmien vuorovaikutusta, jolla on yhteiset tavoitteet. Tässä kirjassa yhteistyöllä tarkoitamme erityisesti kaupungin toimijoiden, seurojen, yhdistysten, asukkaiden ja muiden alueiden toimijoiden yhdessä toimimista. Yhteistyön muotoja voivat olla yhteisen toiminnan suunnittelu alueella, yhteisten tilojen käyttö tai yhdessä toteutettu viestintä. Yhdessä toimimalla työskentely helpottuu, kun osaajia on enemmän sekä asukkaita pystytään tavoittamaan laajemmin.

EVIVA-KIRJA

MONIKULTTUURINEN LIIKUNTAILTAPÄIVÄKERHO maahanmuuttajat • vaativuus:

1. Tavoite Tavoitteena oli edistää maahanmuuttajanuorten liikuntaharrastusta ja ohjata heitä seuratoiminnan piiriin ja samalla lisätä kantaväestön ja maahanmuuttajien vuorovaikutusmahdollisuuksia. Lisäksi halusimme lisätä suvaitsevaisuutta lasten ja nuorten parissa.

2. Mitä, miten? Monikulttuurinen liikuntailtapäiväkerho -toiminta toteutettiin osana laajempaa valtakunnallista hanketta. Ajatuksena oli järjestää monikulttuuristen alueiden ala- ja yläkoulujen iltapäiviin kaikille avointa jalkapallo- ja liikuntakerhotoimintaa, loma-aikojen toimintaa, liikuntapäiviä sekä tunnettujen urheilijoiden kouluvierailuja. Kerhojen lisäksi liikuntaseuran työntekijä työskenteli kolmessa koulussa yhden päivän viikossa. Hänen tehtävänään oli tuoda liikuntaa välitunneille, olla mukana liikuntatunneilla sekä olla linkkinä seurojen ja alueiden välillä. Toisin sanoen hän innosti oppilaita ja opettajia liikkumaan koulupäivän aikana ja samalla kertoi seuransa toiminnasta.

3. Mitä vaati? Toimintaan tarvittiin kumppaniksi urheiluseura, joka pystyi osoittamaan osaavan ohjaajan kerhotoimintaan sekä kouluun. Tärkeää oli myös

EVIVA-KIRJA

ymmärrys koulujen arjesta sekä maahanmuuttajataustaisten lasten liikunta- ja harrastustottumuksista. Onnistumisen edellytys oli toimiva ja luottamuksellinen yhteistyö koulujen ja seurojen välillä.

4. Mitä opimme? Jalkapallo osoittautui maahanmuuttaja-taustaisten lasten ja etenkin poikien joukossa ylivoimaisesti suosituimmaksi urheilulajiksi. Kerho-ohjaajien rekrytoinneissa onnistuttiin hyvin, samoin kouluyhteistyön käynnistämisessä. Kerhot olivat erittäin suosittuja. Seuratyöntekijän läsnäolo koulussa on vahvistanut seuran ja koulujen välistä yhteistyötä sekä lisännyt seuran harrastajamääriä näillä alueilla. Lapsen siirtyminen seuratoimintaan on helpompaa, kun seuran edustajana on tuttu kerho-ohjaaja. Koulut saivat yhteistyön kautta käyttöönsä liikunta-alan ammattilaisen. Toiminnan tulevaisuuden kannalta on erityisen tärkeää jatkuvuuden varmistaminen, jotta kotouttaminen ei katkea. Samalla haasteena on saada riittävästi kotosuomalaisia lapsia kerhotoiminnan pariin.

Jalkapallo on erittäin suosittua maahanmuuttajataustaisille pojille, mitä järjestäisit tytöille?

Kuva: Turun kaupungin vapaa-aikatoimiala

KIRJAKAVERI kaikki • vaativuus: +

1. Tavoite Jäävätkö kirjat kesken? Eikö kirjastosta löydy kiinnostavaa luettavaa? Avaako lapsesi mieluummin läppärin kuin satukirjan? Näihin kysymyksiin vastaamiseksi, lähikirjastotoiminnan kehittämiseksi ja kirjallisuusharrastuksen edistämiseksi kehitimme yhteistyössä Kirjan talon – Bokens ry:n kanssa Kirjakaveri-toiminnan. Halusimme osoittaa, että kirjallisuutta voi harrastaa monipuolisesti – ei vain kotona sohvan nurkassa. Tavoitteemme oli samalla kehittää yhteistyön muotoja, joilla voisimme saada ne entistä vastavuoroisemmiksi.

voittamiseksi lukupiireihin, satutuokioihin, kirjavinkkaukseen sekä muuhun toimintaan. Samalla hän innosti ja koulutti vapaaehtoisia lukupiirien vetäjiksi sekä muokkasi toimintatapoja niin, että vuonna 2015 Kirjan talo laajensi toimintaansa kulttuuriyhdistyksestä kulttuuri-, nuoriso-, liikunta- ja hyvinvointiyhdistykseksi laajentaen näin rahoitusmahdollisuuksiaan ja osaamisalaansa. Käytännössä tämä tarkoitti yhteistyötä terveyskeskusten ja kuntoutusryhmien kanssa kohderyhmien tavoittamiseen.

3. Mitä vaati? Yhteistyömuotojen kehittäminen oli pitkäaikainen prosessi, mutta molemminpuolisesti palkitseva. Alkuun toimintaa lähdettiin kehittämään ostamalla palvelut Kirjan talolta. Yhteistyön edetessä ja jatkomahdollisuuksien turvaamiseksi toiminta on sittemmin rahoitettu ulkopuolisella rahalla.

4. Mitä opimme? Kirjan talon esimerkki kuvaa mielestämme hyvin, miten toimintaa voidaan molemminpuolisesti kehittää yhteisten tavoitteiden mukaiseksi. Toisinaan vaaditaan molemminpuolista ennakkoluulottomuutta lähteä kehittämään sisältöjä, jotta voidaan löytää entistä parempia tapoja toimia yhdessä.

2. Mitä, miten? Yhteistyössä Kirjan talon ja kaupungin-kirjaston kanssa suunnittelimme Kirjakaveri-toiminnan ja sen toteutuksen. Kirjan talon etsivä asiakasohjaaja työskenteli kohderyhmän ta-

Miten yhdistysten osaamista voidaan käyttää apuna oman toiminnan kehittämisessä?

EVIVA-KIRJA

OPETUSKOTI MUSTIKAN YHTEISTYÖ maahanmuuttajat • vaativuus:

1. Tavoite

3. Mitä vaati?

Opetuskoti Mustikka tarjoaa maahanmuuttajanaisille ja lapsille avoimen kohtauspaikan, suomen kielen ja arjen taitojen opetusta sekä kulttuuritietoista palveluohjausta. Opetuskodin henkilökunta on luonut vuosia suhteita eri kulttuureita edustaviin naisiin ja saavuttanut luottamusta monikulttuuristen perheiden keskuudessa. Tavoitteenamme oli luoda kohderyhmän naisille uudenlaisia vapaa-ajan palveluita heidän hyvinvointinsa tueksi yhdessä 3-sektorin toimijoiden kanssa.

Toiminnan suunnittelun taustalla oli Opetuskoti Mustikan henkilökunnan vahva tietämys eri kulttuuritaustoista tulevien naisten tavoista. Lisäksi opetuskodin henkilökunnalla oli merkittävä rooli naisten kannustamisessa mukaan toimintaan. Kurssien vetäjiltä vaaditaan erittäin selkeää opettamistapaa ja selkokielisen materiaalin tuottamistaitoa. Kokonaisuuden hallinta ja yhdessä tekeminen vaativat vankkaa luottamukseen perustuvaa verkostoitumista ja monen erilaisen osaajan innostavaa yhdessä toimimista.

2. Mitä, miten?

4. Mitä opimme?

Yhdessä opetuskodin henkilökunnan kanssa pohdimme erilaisia yhteistyömahdollisuuksia. Toiminnoiksi valikoituivat Turun Polkupyöräilijöiden ja liikuntapalvelukeskuksen kanssa toteutettu pyöräilykurssi, jossa tavoitteena pyöräilytaidon lisäksi oli turvallisen liikkumisen ja liikennesääntöjen opettaminen sekä Tanssiteatteri Erin suunnittelema kokonaisuus, jossa tanssin ja liikkeen avulla oli mahdollista kertoa ”naisen oma tarina”. Tanssin ammattilaisen lisäksi työskentelyssä oli mukana psykoterapeutti.

Maahanmuuttajanaisille ensimmäinen askel uuden tekemisen pariin helpottuu, kun taustalla on yhteisö, johon naiset ja heidän perheensä voivat luottaa. Yhteistyö tällaisen toimijan kanssa tuottaa onnistumisia sekä toiminnan toteuttajille että toimintoihin osallistuville naisille.

EVIVA-KIRJA

Miten voisimme innostaa ja tukea maahanmuuttajanaisia itse aktivoimaan toisiaan?

Mitä muita luontevia yhteistyötapoja voisi kehittää sukupolvien välisen kohtaamisen edistämiseksi? Kuvat: Suvi Solkio

HERUKKAHETKI lapset, seniorit • vaativuus:

1. Tavoite Ikääntyneiden ja lasten välinen vuorovaikutus on päivä- ja vanhainkodeissa jäänyt viime vuosina vähäiseksi kiireen ja resurssien puutteiden vuoksi. Halusimme kokeilla, voisimmeko luoda yhteistä mielekästä ja säännöllistä toimintaa. Näin loimme lapsille ja ikäihmisille suunnatun Herukkahetken, jonka tavoitteena oli välittää tietotaitoa ja elämyksiä yli ikärajojen.

3. Mitä vaati? Herukkahetki toteutettiin toimialojen välisenä yhteistyönä. Käytännön tasolla toiminnan koordinoinnista vastasi palkattu yhteisötaiteilija, ”Taidetalkkari” (ks. s. 8). Yksinäisiä ikäihmisiä saimme mukaan ilmoittamalla toiminnasta alueen porraskäytävissä. Alueen isännöintiyhtiö vastasi mainosten levittämisestä porraskäytäviin.

2. Mitä, miten?

4. Mitä opimme?

Toiminta käynnistyi yhteisestä marjapensaiden istutuksesta päiväkotien pihoille. Marjateeman ympärille kehitimme monenlaista toimintaa sadonkorjuujuhlista reseptikeräykseen, lasten ja vanhusten yhteisiin leivonta- ja maisteluhetkiin sekä lasten taidenäyttelyyn kirjastossa ja vanhainkodissa. Herukkateemalla toteutettiin myös Herukkahetki -vinkkivihko vapaa-ajanviettoon, johon koottiin esimerkkejä toiminnasta.

Herukkateeman ympärille kehitetty toiminta oli helppo ja luonteva tapa lisätä yhteistyötä päiväja vanhainkodin välillä. Toimintaa on mahdollista jatkaa suoraan päivä- ja vanhainkodin yhteistyönä ilman yhteisötaiteilijan apua, koska hänen panoksellaan loimme hyvät toimintamallit valmiiksi. Kokemuksemme mukaan Herukkahetkellä saimme vahvistettua ymmärrystä sukupolvien välisen vuorovaikutuksen merkityksestä.

EVIVA-KIRJA

2. Mitä, miten?

Kuva: Turun museokeskus

KURALAN KYLÄMÄEN VAPAA-AIKAVERSTAS lapsiperheet, seniorit, maahanmuuttajat vaativuus:

1. Tavoite

Kuralan Kylämäki on elävän historian kylä, jossa tekemisen ja toiminnan avulla jokainen voi tutustua menneisyyteen, perinteisiin kädentaitoihin ja 1950-luvun maatalon elämään. Kuralan Vapaa-aikaverstas -projektin tavoitteena oli luoda museoalueesta avoin ja helposti saavutettava kulttuurivirkistyskohde. Museolle haluttiin rakentaa vahvempi side lähiympäristön yhteisöihin ja asukkaisiin sekä muihin kaupungin toimijoihin.

EVIVA-KIRJA

Kuralan Kylämäkeen uuden toimintakonseptin suunnittelun lähtökohdaksi otettiin museon kävijöiden ja lähialueen asukkaiden palvelutarpeet ja niiden soveltaminen 1950-luvun kulttuuriympäristöön. Projektin aikana pilotoitiin lukuisia uusia kursseja, työpajoja ja tapahtumia sekä muita palvelutuotteita. Iso ponnistus oli museon tilojen avaaminen ulkopuolisten toimijoiden sekä asukkaiden käyttöön. Esimerkiksi museoalueella sijaitseva Vanha Kanala -tila remontoitiin kokous- ja kurssikäyttöön, jonka kuka tahansa voi varata maksutta käyttöön, mikäli tilassa järjestettävä toiminta on avointa ja maksutonta. Museo valmistelee myös kahden muun tilan avaamista samanlaiseen käyttöön.

3. Mitä vaati? Kuralan Vapaa-aikaverstas oli kolmivuotinen projekti, jolle palkattiin oma vetäjä, lisäksi taustalle muodostettiin ohjausryhmä. Museon toiminta-ajatuksen muuttaminen avoimen museon suuntaan edellytti muutoksia museon toimintatavoissa sekä organisaatiorakenteessa. Kävijätarpeiden selvittämisessä ja yhteistyöverkostojen vahvistamisessa tarvittiin lisäksi uudenlaista osaamista ja uudenlaisen työtavan omaksumista.

4. Mitä opimme? Kuralan Kylämäessä on projektin aikana otettu käyttöön uusia menetelmiä viestinnässä ja palvelujen tuottamisessa ja niiden avulla museo on kasvattanut kävijämääriään huomattavasti. Avoimen museon toiminta-ajatus on tuonut asukas- ja asiakaslähtöisyyden osaksi kaikkea toimintaa, selkeyttänyt museon sisäistä tehtävä- ja vastuujakoa, vahvistanut yhteistyötä muiden tahojen kanssa sekä antanut uskallusta uusiin kokeiluihin ja yhteistyökuvioihin.

Miten museopalveluja voisi kehittää ja toteuttaa entistä enemmän yhteistyössä museokävijöiden kanssa?

HÖVELIN POP-UP TILA kaikki • vaativuus:

1. Tavoite

3. Mitä vaati?

Hövelin liikekeskus sijaitsee keskeisellä paikalla Pansion lähiössä ja sinne ovat keskittyneet monet alueen tärkeimmät palvelut. Useat liiketilat ovat kuitenkin olleet jo pitkään tyhjillään. Pansion asukkaat ovat toisaalta toivoneet alueelle asukastilaa. Pop up -vapaa-ajantilan perustamisen tavoitteena oli parantaa liikekeskuksen viihtyisyyttä ja käyttöastetta, tarjota asukkaille kokoontumis- ja toimintatilaa sekä houkutella alueelle uusia palveluntarjoajia.

Vuokran lisäksi tilan käytöstä ei ole koitunut muita kustannuksia, sillä tilan käyttäjät ovat sitoutuneet hankkimaan tarvittavat käyttötavarat sekä huolehtimaan tilan siisteydestä. Tilavarausten koordinointi ja yhteydenpito käyttäjien kanssa sekä uusien käyttäjien rekrytointi ja ohjeistus on vienyt jonkin verran työaikaa. Kaupungin rooli on ollut selkeästi toimia tilan mahdollistaja ja koordinoijana.

2. Mitä, miten? Vuokrasimme Hövelin liikekeskuksesta tyhjän liiketilan ja aloimme tarjota sitä maksutta asukkaiden ja yhdistysten käyttöön. Saimme neuvoteltua edullisen vuokrasopimuksen sillä ehdolla, että luovumme tilasta jos sinne löytyy toinen vuokralainen.

4. Mitä opimme? Tilavuokra on monelle yhdistykselle ja järjestölle tai asukasaktiiville merkittävä kustannuserä. Olemme lyhyessä ajassa saaneet paljon uusia toimijoita ja uusia palveluja Pansioon vain tarjoamalla tilan maksutta heidän käyttöönsä. Myös liikekeskuksen muut toimijat ovat olleet tyytyväisiä kun tiloihin on tullut uutta toimintaa ja uusia kävijöitä.

Kaupungeissa on paljon tyhjiä liike- ja toimistotiloja, millaisia uusia käyttötarkoituksia niille voisi kehittää?

EVIVA-KIRJA

Vinkkejä palvelukokeiluihin Miten palveluja voi tuunata? Palvelukokeiluilla tässä kirjassa tarkoitamme vanhojen jo olemassa olevien palveluiden tuunausta sekä uusien palvelujen luomista. Jo olemassa olevia tiloja, toimijoita ja palveluita voidaan hyödyntää esimerkiksi viemällä vanhaa toimintaa uusiin kohderyhmiin tai tiloihin, yhdistämällä toimintaa ja kohderyhmiä tai muokkaamalla jo olemassa olevaa palvelua. Erityisen tärkeää uusien palveluiden toteutuksessa oli aktiivisten yhteistyökumppaneiden löytyminen. Kaikki tässä kirjassa esille tuodut palvelukokeilut lähtivät liikkeelle alueiden asukkaiden tarpeista ja toiveista.

EVIVA-KIRJA

VAIKUTTAVA SIRKUS nuoret • vaativuus:

1. Tavoite 3. Mitä vaati?

Sirkus on monipuolinen harrastus, jonka parissa voi kokea liikunnallisia haasteita, opetella esiintymistaitoja, löytää uusia ystäviä ja rohkeasti onnistua ja epäonnistua. Valtakunnallisessa hankkeessa tarkoituksena oli kehittää sirkuksen hyvinvointivaikutusten tutkimuksen menetelmiä sekä edistää sirkuksen soveltavaa käyttöä: elämänhallinnan ja vuorovaikutuksen taitojen opettelua sekä onnistumisen elämyksien tarjoamista (= sosiaalista sirkusta).

Toimintaa ohjasi laaja valtakunnallinen asiantuntijoiden ryhmä, joten valmistelu vei aikaa. Turussa toiminnan käynnistäminen edellytti kattavaa yhteistyöverkostoa, jotta toiminnan piiriin tavoitettiin haluttuja erityiskohderyhmiä. Uuden menetelmän suunnittelu, testaus ja käyttöönotto oli pitkäjänteinen prosessi, joten resurssit piti sitouttaa pitkäjänteisesti ja yhteydenpito kaikkien hankkeen osapuolten välillä täytyi olla aktiivista ja säännöllistä.

2. Mitä, miten?

4. Mitä opimme?

Projekti oli osa valtakunnallista hanketta, jonka aikana sirkukset ja kunnat eri puolilla Suomea kehittivät yhdessä soveltavan ja sosiaalisen sirkuksen hyvinvointivaikutuksia mittaavaa menetelmää ja suunnittelivat erilaisille kohderyhmille suunnattuja palveluita. Turussa kahden vuoden aikana toimi 15 eri sosiaalisen sirkuksen ryhmää mm. vastaanottokodissa, vanhuskeskuksissa, nuorisotiloilla, kouluilla, perhekeskuksessa sekä vammaisyhdistyksen tiloissa. Tyypillinen ryhmätoiminta koostui 6-10 opetuskerrasta ja pienestä esityksestä. Olennaista oli viedä sirkustoimintaa ihmisten luo ja näin madaltaa osallistumisen kynnystä. Toiminta muokattiin aina osallistujien tarpeiden mukaan. Painotus saattoikin olla liikuntakyvyn tai sosiaalisten taitojen tukemisessa, elämänhallinnan ja itsetunnon vahvistamisessa tai ilon ja luovuuden herättelemisessä. Lisäinfoa: www.vaikuttavasirkus.fi

Sosiaalinen sirkus tuottaa selkeitä hyvinvointivaikutuksia erityisnuorille, vanhuksille, pienille lapsille ja perheille sekä lisää perhetyöntekijöiden työssä jaksamista. Kaupungin ja järjestön välille voi syntyä aito kumppanuus, jos kumpikin sitoutuu pitkäjänteiseen yhteistyöhön ja yhdessä sovittuihin tavoitteisiin. Hankkeen aikana opimme aktiiviseen kokemusten vaihtoon hyödyntämällä valtakunnallista yhteistyöverkostoa. Menetelmän rakentaminen oli aikaa vievää, mutta samalla myös antoisaa oppimisen kannalta.

EVIVA-KIRJA

Sirkus on ollut suosittua kaikkien hankkeen kohderyhmien joukossa. Keksitkö väestöryhmän, jolle sirkustoimintaa ei voi tarjota?

dessa järjestettävät Elävän musiikin iltapäivät sekä Karaokea kaikille -hetket ja joka toinen viikko toimivat Käsillä Kaunista -työpajat. Osassa Käsillä Kaunista -työpajoissa olivat mukana myös läheisen päiväkodin lapset sukupolvien välisen kohtaamisten lisäämiseksi.

Kuva: Turun kaupungin vapaa-aikatoimiala

VUOROIN VIERAISSA seniorit • vaativuus: +

3. Mitä vaati?

Harrastetoimintaa toteutimme vapaa-aikatoimialan koordinoimana Runosmäen vanhuskeskuksessa ostopalvelusopimuksin. Käsillä Kaunista -työpajat järjestettiin ensimmäisen vuoden ostopalvelulla alan yhdistyksen kanssa. Tämän aikana yhdistys antoi vinkkejä toteutukseen vanhuskeskuksen toiminnanohjaajille, jotka myöhemmin jatkoivat toimintaa itsenäisesti. Rahoittamamme karaoke ja Elävän musiikin iltapäivät on nyt myöhemmin toteutettu avustusten avulla.

4. Mitä opimme? 1. Tavoite Kirjastoja lukuun ottamatta ikäihmisille suunnattua kulttuuritoimintaa on lähiöissä vähän. Loimme Vuoroin vieraissa -toiminnan ikäihmisten kulttuuriharrastusmahdollisuuksien lisäämiseksi keskustan ulkopuolelle. Tavoitteena oli saada kotona asuvat seniorit liikkeelle ja käyttämään vanhuskeskuksen tiloja ja palveluja.

Toiminnalle oli selvä tilaus ja kävijät olivat hyvin tyytyväisiä. Toiminta tarjosi kaikille jotakin; osa halusi tulla vain kuuntelemaan musiikkia ja hakemaan jaksamista arkeensa, kun taas osa halusi laulaa ja tanssia. Toiminnalla saimme myös lisättyä yksinäisten ikäihmisten sosiaalisuutta ja aktiivisuutta. Osa alueen ikäihmisistä alkoikin kokoontua keskenään käsitöiden merkeissä myös toiminnan ulkopuolella.

2. Mitä, miten? Runosmäen vanhuskeskuksessa järjestettävää Vuoroin vieraissa -toimintaa varten loimme kolme aktiviteettia: kerran kuukau-

Miten edistäisit toiminnassa sukupolvien välistä kohtaamista?

EVIVA-KIRJA

Kuva: Turun kaupungin vapaa-aikatoimiala

HIKI-IMPRO työikäiset • vaativuus:

1. Tavoite

3. Mitä vaati?

Teatteri-improvisaatio on suosittua tv-viihdettä. Halusimme tehdä teatteri-improvisaatiosta mahdollista kaikille kiinnostuneille teatterikokemukseen tai ikään katsomatta. Hiki-impro syntyi liikunnalliseksi teatteri-improvisaatioksi, jonka tavoitteena oli saada uusia harrastajia liikunnan pariin kulttuurin keinoin.

Hiki-impron vetäjiksi palkattiin kaksi teatteriohjaajaopiskelijaa, jotka suunnittelivat toiminnan toteutuksen.

2. Mitä, miten? Hiki-impro oli aikuisten teatteri-improvisaatioryhmä, jossa kokeiltiin teatteri-improvisaatiota, näyttelemistä ja aikuisten draamaleikkejä kevyellä otteella. Hiki-improa järjestettiin kerran viikossa syksyn ajan osana liikuntapalveluiden tuotteita, jotta kokeilu ei näyttäytyisi irrallisena toimintana ja saisimme markkinoitua tuotetta laajalle kohderyhmälle.

Voisiko improvisaatioteatterin ottaa osaksi vakituista liikuntatarjontaa?

EVIVA-KIRJA

4. Mitä opimme? Kurssilla osallistujat saivat improvisaatioteatterin ja draamatyöskentelyn avulla harjoitella itseilmaisua ja teatterin tekemistä. Toiminta oli samalla fyysistä ja sisälsi runsaasti liikunnallisia elementtejä. Osallistujat kokivat Hiki-impron motivoivaksi tavaksi liikkua ja pitää huolta omasta jaksamisestaan. Jatkossa vastaavan toiminnan järjestämisessä on tärkeää pohtia, miten kokeilevasta ja uudenlaisesta toiminnasta voidaan viestiä ja markkinoida niin, että se kiinnostaa myös laajempaa ryhmää. Toisin sanoen, miten uudesta ja kokeilevasta tehdään helposti lähestyttävää? Me emme onnistuneet luomaan toiminnasta sellaista kuvaa, jotta se olisi kiinnostanut isoa ryhmää. Toiminnan nimelläkin oli varmasti vaikutusta asiaan.

2. Mitä, miten?

Kuva: Turun kaupungin vapaa-aikatoimiala

NEULEGRAFFITIHAASTEKAMPANJA kaikki • vaativuus: +

Runosmäen kirjasto haastoi alueen yhdistyksiä, julkisia sekä yksityisiä toimijoita ja koululuokkia tekemään neulegraffititeoksia. Haasteeseen vastanneet tekivät toinen toistaan upeimpia teoksia. Haastekampanjan aikana järjestettiin myös työpajoja teosten tekemiseksi, jotta kaikilla halukkailla oli mahdollisuus osallistua toimintaan. Osa asukkaista innostui jopa lahjoittamaan lankoja teoksia varten. Teokset ripustettiin kaikkien iloksi alueen tienvarren puihin yhteisessä tapahtumassa.

3. Mitä vaati?

Haastekampanjan toteuttaminen vaati yhden vastuutahon, joka haastoi muut mukaan, ja joka järjesti työpajat. Haastekampanjan ideointi kannattaa toteuttaa yhdessä alueen asukkaiden kanssa.

4. Mitä opimme? Opimme, että haaste on hyvä keino innostaa monet yhdistykset ja alueen asukkaat yhteiseen tekemiseen. Kirjaston haastekampanjasta on muodostunut perinne Runosmäkeen; vuosittain järjestetään haastekampanja ja työpajat eri teemoilla ja teokset tuodaan kaikkien nähtäville katukuvaan. Tällaisen toiminnan voikin nähdä myös alueidentiteettiä nostavana.

1. Tavoite Mitä voimme tehdä yhdessä alueviihtyvyyden lisäämiseksi? Minkälaiseen toimintaan eri-ikäisten on helppo tulla mukaan? Tapoja on varmasti kymmeniä, ellei satoja, mutta päätimme yhdistää käsityöt ja yhdessä tekemisen. Näin loimme Neulegraffiti-haastekampanjan.

Millä muilla teemoilla alueellisia haastekampanjoita voisi toteuttaa?

EVIVA-KIRJA

DROP-OUT lapset, nuoret • vaativuus:

1. Tavoite

3. Mitä vaati?

Nappulaliiga tarjoaa kaikille 6–12-vuotiaille turkulaisille mahdollisuuden harrastaa jalkapalloa edullisesti. Moni tyttö ja poika kuitenkin lopettaa pelaamisen kasvettuaan nappulaliigaiän yli. Halusimme selvittää, miksi näin käy, ja voisimmeko kehittää toimia, joilla tukea lasten liikuntaharrastuksessa pysymistä pidempään. Palvelukokeilun aikana Nappulaliigan yläikäraja nostettiin 13 vuoteen.

Pelaajien rekrytointi oli Turun Nappulaliigan harrastajarekisterin kautta vaivatonta, ilman tätä linkkiä harrastuksen lopettavien tai lopettaneiden tavoittaminen olisi vienyt huomattavasti enemmän aikaa. Rahallista tukea tarvittiin alussa harrastusmaksujen madaltamiseen. Hankkeen tueksi koottu liikunta-alan asiantuntijoiden ja tutkijoiden asiantuntijaryhmä antoi mahdollisuuden keskustella ajankohtaisesta tutkimustiedosta ja hyvistä käytännöistä. Itse harrastajien ja heidän vanhempiensa sekä joukkueen toimihenkilöiden kuulemiseen käytettiin paljon aikaa.

2. Mitä, miten? Turun Nappulaliiga perusti ns. yli-ikäisten harrastejoukkueen ja rekrytoi mukaan Nappulaliigatoiminnasta ulos kasvaneita sekä lajin jo lopettaneita tyttöjä sekä poikia. Joukkueen pelaajille tarjottiin mahdollisuutta lajikokeiluihin Turun kaupungin Mihi-palvelun kautta. Turun kaupunki tarjosi koulutusta toimihenkilöille, järjesti osallisuustilaisuuden joukkueen pelaajille ja heidän vanhemmilleen, kehittämistyöpajoja seuran ja joukkueen toimihenkilöille sekä kokosi asiantuntijaryhmän toiminnan tueksi.

Millä tavoin seuroja voidaan tukea kehittämistyössä?

EVIVA-KIRJA

4. Mitä opimme? Toiminnalla onnistuttiin erittäin hyvin houkuteltua lapsia jatkamaan harrastustaan yli 12-vuotiaiden harrasteryhmässä. Mallin toteutuksessa seurojen aktiivisuus on erittäin tärkeässä roolissa ja siksi myös haasteellinen, koska seurojen resurssit kehittää toimintaa ovat yleensä rajalliset. Drop-out ilmiön ehkäisemiseksi lasten ja heidän vanhempiensa kuulemista ja osallistumista sekä lajien ja seurojen välistä yhteistyötä pitäisi lisätä, mutta vapaaehtoisvoimin se on haastavaa. Ulkopuolisen asiantuntijaryhmän panos oli merkittävä toiminnan ohjauksessa ja kehittämisessä.

Mitä muita tiloja tai välineitä voitaisiin hyödyntää Peliperjantain tapaan?

Kuvat: Turun kaupungin vapaa-aikatoimiala

PELIPERJANTAI lapsiperheet • vaativuus:

1. Tavoite Peliperjantait saivat alkunsa, kun mietimme miten alueella sijaitseva liikuntavälinelainaamo saataisiin tehokkaammin käyttöön myös kesällä. Haasteena oli, että välinelainaamoa ei tunnettu, ja toisaalta myös, että välineet eivät olleet kesällä käytettävissä henkilöstön lomien vuoksi. Peliperjantain myötä mahdollistimme välinelainauksen myös kesällä. Samalla saatiin viestitettyä asukkaille välinelainaamon olemassaolosta ja kannustaa ihmisiä omaehtoiseen liikkumiseen ja harrastamiseen.

2. Mitä, miten? Peliperjantaita vietettiin nimensä mukaisesti kesäperjantaisin. Peliperjantaina järjestettiin välinelainausta sekä vaihtuvia lajiesittelyitä, joista vastasi aina kyseessä olevan lajin seuratoimija. Lajit valikoitiin alueen välinelainaamon välineiden, seuratoimijoiden tai paikallisten liikuntaolosuhteiden mukaisesti. Lisäksi Peliperjantain yhteydessä

järjestettiin partiolaisten työpajoja, joissa oli niin ikään viikoittain vaihtuva teema. Erityisesti ruokaan liittyvät teemat houkuttelivat perheitä hyvin paikalle.

3. Mitä vaati? Peliperjantain toteutimme yhdessä lajiseurojen ja paikallisten toimijoiden kanssa. Seurat ja alueen toimijat vastasit välinelainauksesta ja lajiesittelyistä. Kaupunki tarjosi urheiluvälineet toimintaan ja toteutti tiedottamisen alueella.

4. Mitä opimme? Totesimme Peliperjantain hyväksi malliksi, sillä sen viestinnälliset (lainattavista liikuntaväleistä kertominen) sekä toiminnalliset edut olivat panostukseen nähden edulliset. Peliperjantai profiloitui nopeasti lasten ja lapsiperheiden toiminnaksi, joten tulevaisuuden haasteena on, miten toiminnalla voitaisiin tavoittaa myös muut ryhmät kuten työikäiset.

EVIVA-KIRJA

EVIVA

ENNALTAEHKÄISEVÄ VIRIKKEELLINEN VAPAA-AIKA ARVIOINTITUTKIMUS Toim. Anu Laukkanen Turun yliopisto, 2016. Tutkimustiivistelmä.

EVIVA ARVIOINTITUTKIMUS

EVIVA – Ennaltaehkäisevä virikkeellinen vapaaaika -ohjelman arviointitutkimus toteutettiin vuonna 2015. Tutkimuksen ovat toteuttaneet FT Anu Laukkanen Turun yliopiston Kulttuurin ja terveyden tutkimusyksiköstä sekä FM Ira

sekä asukkaiden kokemaan yhteisöllisyyttä Runosmäessä. Raportissa esitellään myös tulevaisuusverstaassa kehiteltyjä skenaarioita aluetyöstä.

Ahokas ja FM Katariina Heikkilä Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta. Tutkimusta varten haastateltiin yhteensä 95 henkilöä Turun kaupungin vapaa-aikatoimialalta ja muilta toimialoilta. Mukana oli nykyisiä ja entisiä työntekijöitä ja poliitikkoja. Lisäksi haastateltiin kaupungin kanssa yhteistyötä tehneitä kolmannen sektorin toimijoita sekä asukkaista Runosmäen alueella.

EVIVA – ennaltaehkäisevä virikkeellinen vapaaaika – toimintaohjelma syntyi vuonna 2011 poliittisen päätöksenteon tuloksena. EVIVAa voidaan tarkastella muutoksena vapaa-aikatoimialalla, johon vaikuttivat monet tekijät: 1) kaupungin huono taloudellinen tilanne, 2) ennaltaehkäisyn merkityksen korostuminen, 3) tarve edistää poikkihallinnollista työtä sekä 4) uudenlainen asiakasnäkökulma. Sosiaali- ja terveysmenot olivat kasvussa eikä kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoasiainkeskusten budjetitkaan näyttäneet hyviltä. Uusi hanke oli mahdollisuus saada rahoitusta vapaa-ajan palveluihin, joiden ajateltiin ennaltaehkäisyn näkökulmasta voivan pitkällä tähtäimellä vaikuttaa korjaavien palveluiden tarpeeseen. Samalla saatiin pontta poikkihallinnollisen yhteistyön kehittämiselle. Uuden toimintaohjelman kärjessä oli tavoite saada 10 000 uutta vapaa-ajallaan aktiivista turkulaista.

Tutkimuksessa tarkastellaan projektimuotoisen EVIVAn tuloksia ja suhteutetaan niitä vuoden 2013 alussa tapahtuneeseen organisaatiomuutokseen, jossa kaupungin kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoasiainkeskukset yhdistettiin vapaa-aikatoimialaksi. Raportissa käsitellään toimintaohjelman syntyä ja perusteluja, toiminnan organisointia ja toimintaohjelman tavoitteita, alueellisen yhteistyön toimintamallia ja kolmannen sektorin toimijoiden roolia EVIVAssa

EVIVA ARVIOINTITUTKIMUS

Millä tavalla toimialojen välinen yhteistyö on kehittynyt EVIVAtoimintaohjelman aikana?

Millä tavalla vapaa-aikatoimialan sisäinen yhteistyö on kehittynyt EVIVAtoimintaohjelman aikana?

• Poikkihallinnollinen työskentely kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimen välillä lisääntyi huomattavasti EVIVAn myötä ja entisestään vapaa-aikatoimialan yhdistyessä 2013. • Työskentely on tullut pikkuhiljaa jäsentyneemmäksi osaksi työntekijöiden arkea. • Eri toimijoiden yhteistyönä on syntynyt toimivia palveluita, joista osa jatkuu EVIVAn päättymisen jälkeenkin.

EVIVA ARVIOINTITUTKIMUS

• Poikkihallinnollisuus vapaa-aikatoimialan ja muiden toimialojen välillä on edistynyt tyydyttävästi, vielä on tehtävää erityisesti hyvinvointitoimialan suuntaan. • Toimialojen välistä yhteistyötä on edistetty aluetoimijoiden verkostossa, joka on toiminut tiedonvaihdon foorumina. Aluetoimijoiden verkoston toiminnan haasteena ovat olleet henkilövaihdokset. • Ylimmältä johtotasolta on saatu tukea poikkihallinnolliseen työhön, myös välitason esimiesten tuki erittäin tärkeää. • Organisaation hallinnossa aktivointityön edistämisen kannalta tärkeä foorumi on hyvinvoinnin johtoryhmä, jossa ovat mukana kaikki toimialajohtajat, sekä puheenjohtajana vapaa-aikatoimialan johtajana Minna Sartes. • Yhteiset koulutukset, tapahtumat ja työpajat sekä tilojen yhteiskäytön lisääminen voisivat edistää ja syventää toimialojen välistä yhteistyötä.

• Aktivointityöstä vastaavat seuraavat tahot operationaalisella ja hallinnollisella tasolla: • Aluetiimit, aluetoimijoiden verkosto, aluefoorumi • Aktivointityöstä vastaava kulttuurisihteeri • Aktivointityön ohjausryhmä vapaa-aikatoimialalla • Palvelualueiden johtoryhmät • Vapaa-aikatoimialan johtoryhmä • Hyvinvoinnin johtoryhmä

Mitä muuta pysyvää EVIVA on synnyttänyt?

Miten EVIVAtoimintaohjelman toimintatavat ja uudet käytännöt ovat juurtuneet osaksi toimialan päivittäistä työtä?

• EVIVA on edennyt prosessimaisesti alun kokeiluista ja yksittäisistä tapahtumista koordinoituun ja organisoituun aluetyöhön, joka yhdessä kohderyhmätyön kanssa muodostaa aktivointityön. Aktivointityö on osana vapaa-aikatoimialan operatiivisia ja strategisia sopimuksia. • Toiminta oli aluksi varovaista, syinä hanketta kohdannut vastustus, hidas rekrytointiprosessi sekä byrokratia. Myös organisaatiomuutokset ovat vaikeuttaneet toimintamallien ja käytäntöjen omaksumista osaksi päivittäistä työskentelyä. Toiminta on organisoitunut ja jäsentynyt selkeäksi malliksi hankkeen loppua kohti.

• Toimintaohjelman aikana on kehitetty palvelumuotoilun prosessia, tavoitteena saada asukkaat vielä aktiivisemmin osalliseksi palveluiden suunnittelusta ja testaamista. • Kohderyhmän tavoittamiseksi on kokeiltu useita tapoja. Parhaiten heitä on tavoitettu jalkautumalla sinne, missä asukkaat ovat ja tapaamalla heitä henkilökohtaisesti. • Asukkaiden aktiivinen osallistuminen palvelujen tuottamiseen on vaihdellut alueittain – alueiden aiempi toimintakulttuuri vaikuttaa siihen, miten aktivoimisessa voidaan edetä. Tavoitteena päästä pelkästä ideoiden ja toiveiden keräämisestä yhteissuunnitteluun, kehittelyyn ja palvelutestaukseen. • Tilojen yhteiskäyttöä on onnistuttu tehostamaan.

EVIVA ARVIOINTITUTKIMUS

Aktivointityötä alueilla edistetään aluetiimeissä

• Aluetiimit koostuvat suuralueella työskentelevistä kirjasto-, nuoriso- ja liikuntapalvelujen työntekijöistä täydennettynä tarpeen mukaan muilla toimijoilla. Aluetyön perusrutiinit on luotu EVIVAssa. Aluetiimit kokoontuvat kuukausittain ja suunnittelevat, kehittävät ja ovat osittain myös mukana toteuttamassa hyvinvointia tukevia toimintoja omalla alueellaan. Aluetiimien työskentelyä on ohjattu EVIVAn toimesta suunnitelmallisemmaksi, ja sitä on pyritty tukemaan muun muassa tarjoamalla aluetiimien jäsenille palvelumuotoilukoulutusta. • Aluetiimien myötä alueellinen tiedotus on koottu yhteen. • Aluetiimityöskentely on lisännyt ymmärrystä vapaa-aikatoimialan muiden palvelualueiden

EVIVA ARVIOINTITUTKIMUS

työstä. Työntekijöiden oma osaaminen on lisääntynyt hyvien käytäntöjen jakamisen myötä, tämä koetaan myös lisäresurssina omassa työssä. EVIVA on tarjonnut myös rahallisia lisäresursseja. Aluetyön haasteita: • Aluetiimien päämäärät ja tavoitteet osin selkiytymättömiä -> Tarvitaan selkeitä alatavoitteita ja toiminnan malleja aluetiimeille. • Aluetyön vaikuttavuus asukkaiden aktiivisuuteen ei ole vielä nähtävissä, pääpaino työssä onkin ollut toimintamallien kehittämisessä. • Päivittäin asukkaiden kanssa työskentelevät työntekijät saavat helpommin tietoa alueen ja asukkaiden tarpeista – lähipalveluja tar-

Yhteistyö kolmannen sektorin toimijoiden kanssa

vitaan. Myös yhteiseen tekemiseen sopivat tilat tarvitaan, jotta aktivointityötä voidaan tehdä. • Aluetyössä tulee tehdä priorisointia ja panostaa resursseja sinne, missä hyvinvoinnin tila on huonoin. On kuitenkin huomioitava myös se, että aktivoinnilla on vaikea tasoittaa hyvinvointieroja silloin, kun ihmisen perustarpeet eivät ole kunnossa. • Aluetiimien vetäminen ja aluetoimijoiden koordinointi haastavaa – varattava riittävästi resursseja ja tukea työlle. • Henkilöstövaihdokset, organisaatiomuutokset sekä säästötoimet ovat haitanneet aluetiimien toimintaa.

• Osa kolmannen sektorin ja kaupungin yhdessä toteuttamista kokeiluista on ollut todella onnistuneita. • Parhaimmillaan yhteinen kehittäminen on ollut sitä, että on kasvotusten yhdessä mietitty palvelun kehittämistä. • Kolmannen sektorin rooli kaupungin palveluiden tuottajana edelleen osittain epäselvä. • Kolmannen sektorin toimijat toivovat kaupungilta yhteistä kehittämistoimintaa ja siihen liittyvän rahoituksen hankkimista, myös eri aluetoimijoiden välisen yhteistyön koordinointia, innostamista aluetyöhön sekä markkinointiin liittyvän tuen antamista. • Alueelliseen yhteistyöhön olisi hyvä saada mukaan mahdollisimman laajasti myös muita aluetoimijoita kuten yksityisen sektorin toimijoita ja seurakuntia sekä kaupungin muita toimialoja aikaisempaa laajemmin. • Tarvitaan selkeä malli siitä, kehen kolmannen sektorin toimijat voivat ottaa yhteyttä kun idea syntyy.

EVIVA ARVIOINTITUTKIMUS

Yhteisöllisyyden lisääntyminen Runosmäessä

• Yhteisöllisyyden lisääntyminen on ollut yksi EVIVAn tavoitteista. Sitä ei ole kuitenkaan missään vaiheessa määritelty, eikä sen seuraamiseksi ole kehitetty mittareita. Aluetoimijoilta on kysytty useampanakin vuonna heidän käsitystään alueen yhteisöllisyydestä, ja osa vastaajista on nähnyt sen lisääntyneen. Yhteisöllisyyden käsitettä vaivaa epämääräisyys ja äänenlausumattomat oletukset siitä, mitä se on, miten se ilmenee ja mihin se vaikuttaa. Jatkossa onkin tarkennettava vielä ymmärrystä yhteisöllisyyden monista muodoista ja ulottuvuuksista. • Haastatellut asukkaat (35 hlöä) viihtyvät Runosmäessä pääosin hyvin. Viihtyvyyttä tuovat hyvät mahdollisuudet virkistyä luonnossa ja tarjolla olevat vapaa-ajan palvelut kuten kirjasto ja nuorisotalo. Muiden palvelujen merkitys alueella viihtymiselle korostui etenkin huolipuheena palveluiden vähenemisestä. • Asukkailta kysyttäessä yhteisöllisyyden nähdään vähentyneen Runosmäessä, mikä ilmenee esimerkiksi talkoihin osallistumisen vähenemisenä. Tällöin vertailukohtana on 1970-80-luvun Runosmäki runsaine lapsiperheineen, jolloin asioiden nähtiin olevan paremmin ainakin yhteisöllisyyden suhteen. Yhteisöllisyyttä vähensivät myös turvattomuuden tunne. Toisaalta esim. haastatellut lapset ja nuoret kokivat alueen turvalliseksi. • Haastattelujen perusteella Runosmäessä koettiin vahvaa paikkaan tai yhteisöön kuulumisen tunnetta, alueella

EVIVA ARVIOINTITUTKIMUS

käytiin aktiivisesti esimerkiksi harrastamassa vielä senkin jälkeen, kun oltiin muutettu muualle asumaan. Monet muualta Runosmäkeen muuttaneet kokivatkin Runosmäen yhteisöllisemmäksi paikaksi kuin aiemman asuinalueensa. • Yksinäisyyttä on etenkin ikääntyneillä ihmisillä, ja erityisesti heille kaivattiin palveluja, jotka olisivat helposti saavutettavissa myös yksin kotona asuville vanhuksille. Rakennetun ympäristön tulisi tukea myös kaiken ikäisten hyvinvointia ja tarjota yhteisöllisiä kohtauspaikkoja, esimerkkinä kylätalo tai monitoimitalo. • Vapaa-ajan palveluissa ei oltu huomattu suuria muutoksia, mutta niihin oltiin kuitenkin pääosin tyytyväisiä. EVIVAn toiminta on huomattu ja muutamat olivat osallistuneetkin erilaisiin kerhoihin tai tapahtumiin.

Tulevaisuusverstas

• Runosmäen nuorisotalolla järjestettiin 20.10.2015 tulevaisuusverstas, johon osallistui hieman yli 70 henkilöä. Verstaspäivän aluksi pyrittiin luomaan visionäärisiä tulevaisuuskuvia ja tulevaisuuden näkymiä siitä, millainen on unelmatulevaisuus aluetyöstä vuonna 2025. Visiotyövaiheen jälkeen keskityttiin työstämän mahdollisia aluetyön organisoitumisen malleja, jolla ryhmän valitsema

Uusi malli

tulevaisuuskuva aluetyöstä vuonna 2025 olisi mahdollista toteuttaa. • Seuraavasta kuviosta käyvät ilmi seitsemästä aluetyön tulevaisuuden skenaariosta havaittavat konsensusta ja hajontaa herättäneet elementit sekä niistä löydettävät nykyisen mallin ja uudenlaisen aluetyön mallin elementit.

KONSENSUS UUDENLAISISTA

HAJONTAA UUDENLAISISTA

ELEMENTEISTÄ

• ”Kylätalo” eli kohtaamista

• Aluetyötä tehdään palvelut edellä

varten tila asukkaille ja muille aluetoimijoille • Lisääntynyt asukasdemokratia • Asukkaan nykyistä aktiivisempi rooli aluetyössä

eikä toimialat edellä • Aluetyötä tekee palkattu aluekoordinaattori • Yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia kaupunkisuunnittelulla

• Kohderyhmänä kaikki asukkaat

KONSENSUS NYKYMALLISSA

HAJONTAA NYKYMALLISSA

OLEVISTA ELEMENTEISTÄ

• Kolmannen sektorin rooli

• Vapaa-aikatoimialan ja muiden

toteuttajana ja kumppanina

toimialojen rooli • Yhteisöllisyys tavoitetilana

Vanha malli

Konsensus

Hajonta

EVIVA ARVIOINTITUTKIMUS