Turun museokeskuksen vuosikertomus 2015 by Kulttuuria Turussa

Turun museokeskus

20 15 VUOSIKERTOMUS

Museo

Oho!

Olipa vuosi taas täynnä kulttuuria ja elämyksiä - kulttuuri tekee hyvää! Hallinto............................................................................................................ 4–5 Apteekkimuseo ja Qwenselin talo........................................................................7 Biologinen museo................................................................................................8 Kuralan Kylämäki........................................................................................... 9–11 Luostarinmäen käsityöläismuseo................................................................. 12–14 Turun linna................................................................................................... 15–18 Wäinö Aaltosen museo................................................................................ 19–23 Vanhan Suurtorin galleriat..................................................................................24 Asiakaspalveluyksikkö................................................................................. 25–28 Konservointiyksikkö..................................................................................... 29–37 Kulttuuriperintöyksikkö................................................................................. 38–46 Taide ja visuaalinen kulttuuri -yksikkö........................................................... 47–51 Taidehankinnat............................................................................................ 52–53 Taidekokoelmaan liitetyt ja lahjoitetut teokset............................................... 54–55 Turun museokeskuksen henkilökunta 2015................................................. 56–60 Työryhmät, sidosryhmätyöskentely ja luottamustoimet.......................................61 Koulutukset, työmatkat, seminaarit.............................................................. 62–66

HALLINTO | JOHTAJAN KATSAUS

Turun museokeskuksessa ennätysvuosi Turun kaupungin museoiden toiminta ja talous olivat toimintavuonna kohdallaan. Museoissa ja Vanhan Suurtorin gallerioissa vieraili vuoden aikana yli 320 000 asiakasta. Kiinnostavien näyttelyiden lisäksi erinomainen oheisohjelma houkuttelivat kävijöitä vierailemaan museoissa. Toukokuussa lanseeratulla Museokortilla käytiin ahkerasti myös kaupungin museoissa: käyntejä oli yhteensä 5 653.

pteekkimuseo ja Qwenselin talo oli erityisessä suosiossa Turun päivänä, jolloin museossa vieraili lähes 3 000 kävijää. Biologisessa museossa vieraili vuoden 2015 aikana huimat 18 000 kävijää. Vuoden päänäyttelyllä Hyönteisloistoa kotoa ja kaukomailta oli erinomainen vetovoima kaikissa kävijäryhmissä. Luontoviikonloppujen, ötökkäsafarien ja muiden vakiintuneiden tapahtumien lisäksi järjestettiin suuren suosion saavuttaneita mikroskooppi- ja muovailuvaha-aiheisia touhutiistai- ja keskiviikkotapahtumia päiväkodeille ja kouluille. Luostarinmäen kävijöitä kiinnosti etenkin elävä käsityöperinne: muun muassa Perinne elää! -tapahtuma heinäkuussa oli erittäin suosittu. Kuralan Kylämäessä EVIVA-hanke päättyi. Toimintamallin uudistus alueella on saatu hyvään vauhtiin ja uutena vapaan sisäänpääsyn tilana Vanha Kanala on saanut hyvä suosion. Kuralan Kylämäen kävijämäärät ovat nousseet selvästi ja huomiota on samalla kiinnitetty aikaisempaa kattavampaan tilastointiin. Nykyinen tilastointitapa huomioi museoalueen ympärivuotisena kulttuurivirkistysalueena.

Turun linnan kävijämäärät nousivat 20 000 kävijällä. Kävijöitä kiinnosti erityisesti kuningatar Kristiinasta ja Tyttökuningas-elokuvasta kertova näyttely runsaine oheisohjelmineen. Turun linnassa vieraili vuoden aikana yhteensä 138 115 henkilöä. Wäinö Aaltosen museolla oli tasainen vuosi, ja kaikki näyttelyt vetivät hyvin. Myös vilkas oheisohjelma kiinnosti. WAMissa tehtiin syksyllä mittava valaistusremontti, jonka myötä saatiin museon valaistustekniikka tämän päivän vaatimusten tasolle. Myös Vanhan Suurtorin gallerianäyttelyt kiinnostivat. Vuoden aikana gallerioissa ja Taidelainaamossa kävi yhteensä 23 990 henkilöä. Brinkkalan talossa luovuttiin vuodenvaihteessa osasta tiloja ja toimintaa järjesteltiin uudelleen. Vanhan Suurtorin laidalla sijaitsevan Katedraalikoulun peruskorjaukseen liittyvissä arkeologisissa kaivauksissa päästiin poikkeuksellisesti tutkimaan Turun kaupungin syntyvaiheisiin liittyviä vanhimpia kulttuurikerroksia. Museopalveluiden toimintamallin uudistaminen eteni. Tavoitteena on osin EVIVA-hankkeen tyyppinen vuorovaikutuksellinen ja enemmän yhdessä tekemisen

MUSEOPALVELUJOHTAJA OLLI IMMONEN KUVA: RAAKKEL NÄRHI

ja kansalaisten omaehtoisen toiminnan mahdollistava toimintatapa. MARKKINOINTI JA VIESTINTÄ Museokeskuksen toimintaa, näyttelyitä, tapahtumia ja kokoelmia on markkinoitu aktiivisesti eri medioissa. Keskeisimmät markkinointi- ja viestintävälineet ovat olleet mediatiedotus, esitemateriaali, ulkomainonta, uutiskirjeet, blogikirjoitukset, verkkonäkyvyys sekä yhä kasvavassa määrin sosiaalinen media. SOSIAALINEN MEDIA Kaikilla museoilla sekä Vanhan Suurtorin gallerioilla on omat fb-sivut ja instagram-tilit (pl. Biologinen museo). Museokeskus ylläpitää myös Turku valokuvissa fb-sivustoa. Lisäksi museokeskuksella on twitter-tili ja flickr-kuvagalleriassa.

HALLINTO | JOHTAJAN KATSAUS

WAM

Ismo Kajander: Big Kiss (yksityiskohta), 1993. Pressu, lateksimaali. Turun taidemuseon Ystävien kokoelma, Turun taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Petri Virtanen.

23.10.2015–17.1.2016

ismo kajander

anartisti ⁄ anartisten ⁄ anartist

Yksityisiä eleitä – Tanssivat opaskierrokset 31.10.–22.11. Pariisilainen ilta 21.11. klo 18 Anna Kortelaisen Pariisi-teemaiset opastukset 28.11. klo 12 ja 13.30 Yleisöopastukset sunnuntaisin klo 14 Lisätiedot www.wam.fi

wäinö aaltosen museo itäinen Rantakatu 38, 20810 tuRku, aVoinna ti–su 10–18

PRINTTIMATERIAALI Vuoden aikana julkaistiin Museot 2015 -yleisesite suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi, Kesäaika museoissa 2015 -esite suomeksi ja ruotsiksi sekä Wäinö Aaltosen museon kaksi näyttelyesitettä. Lisäksi tapahtumia ja näyttelyitä mainostettiin käsimainoksin ja julistein. Museokeskuksen tapahtumat ovat olleet myös esillä kaupungin yhteismarkkinoinnissa Mitä tekis -esitteessä, Kiva kesä -esitteessä, Huvia meren rannalla -esitteessä ja Vapaalla Turussa -esitteessä. Museon toiminta oli myös mukana kaikissa Turkupostin numeroissa artikkelein ja tapahtumineen. Muiden tahojen tuottamissa esitteissä toiminta oli esillä TurkuArt -esitteissä, Turku City -oppaassa, Turku Treasure Map -esitteessä ja Turun keskiaikamarkkinat -esitteessä. LEHTI-ILMOITTELU Näyttelyistä ja tapahtumista on mainostettu mm. Turun Sanomissa, Turkulaisessa, Taidelehdessä, Kulttuuri-

haitarissa, Mobilen kausijulkaisuissa ja Kaarina-lehdessä. ULKOMAINONTA Abribus-mainostauluissa mainostettiin WAMin näyttelyitä sekä Tyttökuningasnäyttelyä kaikkiaan 24 viikon ajan. Lisäksi Tyttökuningas -näyttelyä mainostettiin kampanjaomaisesti Helsingin rautatieasemalla kahden viikon ajan. BUSSIMAINONTA Bussien penkkitaustatarroissa mainostettiin työpajoja ja kursseja, näyttelyitä sekä kesä- ja joulutapahtumia. Tyttökuningas -näyttelyä mainostettiin kokobussiteippauksin kuuden kuukauden ajan. MESSUT JA TAPAHTUMAT Vuoden aikana museokeskus oli mukana Matkamessuilla, Educa-messuilla, Turun messuilla, Ready Study Go Turku -messuilla, Kirjamessuilla ja Osaava nainen -messuilla ja Kylddyyritempauksissa.

JULKAISUTOIMINTA Vuoden aikana ilmestyi kolme uutta julkaisua. Tonttu-ukko tarinoi on Nina Lepokorven kirjoittama ja Kirsi Haapamäen kuvittama kirja, jossa Turun linnan Tonttu-ukko muistelee tapahtumia ja seikkailuja menneiden vuosisatojen ajalta. Tiima, tiu, tynnyri – Suomalaisesta mittasanakirjasta ilmestyi uudistettu seitsemäs painos. Keisarillisia lahjoja Pavlovskin palatsista -näyttelyjulkaisu esittelee Venäjän keisarillisen hovin ylellistä lahjakulttuuria 1700-luvun lopulta 1900-luvun alkuun saakka. Julkaisun toimittivat Päivi Lönnberg ja Satu Ståhlberg. AIBOLAND Aiboland – Åboland -projektissa (2012– 2013) syntynyt pieni näyttely, joka kertoo vironruotsalaisten historiasta, eli kopio kuvakudoksesta ”Aibo-tapetti” jatkoi kiertoaan Ruotsissa. Näyttely oli esillä Tukholmassa, Almedalenin kirjastossa Gotlannissa ja Eskilstunan kaupunginmuseossa.

HALLINTO | JOHTAJAN KATSAUS KURALAN KYLÄMÄEN VAPAA-AIKAVERSTAS Kuralan Kylämäessä toteutettiin 2013– 2015 laaja Vapaa-aikaverstas -niminen hanke, joka oli osa laajempaa kaupungin EVIVA-hanketta . Hankkeessa Kuralan elävän historian museoon luotiin vapaa-ajantoimintojen käyttöön aktivoiva monipuolinen kokonaisuus, jonka toimintojen suunnittelun lähtökohtana ovat asukastarpeet ja niiden so-veltaminen museoalueen 1950-luvun kulttuuriympäristöön. Vuoden 2015 aikana suurin osa hankkeen toiminnoista siirtyi tai on siirtymässä osaksi museon perustoimintaa. Pilotointien ja asiakaspalautteen pohjalta keskityttiin neljään kehittämisalueeseen: kumppanuuksien hallintaan ja kolmannen sektorin yhteistyöhön; asukaslähtöiseen kurssi- ja työpajatoimintaan; alueellisen viestinnän sekä Kura-lan alueen saavutettavuuden parantamiseen. Tavoitteena oli myös kehittää Kuralan Kokeiluverstaan toimintaa edelleen kävijöiden toiveiden perusteella. Vanhan Kanalan toiminta vakiintui osaksi Kuralan palvelutarjontaa ja käyttäjämäärät kasvoivat huomattavasti. Yhteistyö Nummi-Halisen tiimin osana jatkuu myös hankkeen jälkeen, samoin yhteinen tapahtuma- ja ohjelmatuotanto vapaa-aikatoimialan muiden hallintokuntien kanssa. UNELMIEN MUSEO Unelmien museo -projektia jatkettiin 2015 aikana toteuttamalla 7 liikkuvaa työpajaa: 3.6. Halisten koulussa osana Halisten kaupunginosaviikkoa, 12.6. Ekoluodossa osana Iloinen kasvun ihme-starttitapahtumaa, 23.6. Paavo Nurmi stadionilla osana Paavon sporttipäivä -tapahtumaa, 27.6. Turun linnassa osana keskiaikapäivää, 27.6. Asemapuiston Lippakioskilla osana Lippakioskin ohjelmaa, 15.8. Puolalanpuistossa sekä Vanhalla Suurtorilla osana Turku Pride -tapahtumaa. Lisäksi toteuttiin instag-

ram -kampanja, jonka häshtägit olivat #ideaturkuun ja #lisaaturkuun. Kampanjassa pyydettiin ihmisiä jakamaan kuvia lomareissuilla vastaan tulleista asioista ja ratkaisuista, joita haluaisi toteutettavan Turkuun. Myös Turussa kesää viettävät saattoivat osallistua jakamalla kuviaan asioista, jotka kau-pungissa ovat jo toimivia MUSEOTOIMINNAN JA TOIMIPAIKKOJEN KEHITTÄMINEN Vuoden 2015 aikana Turun museokeskuksen johtoryhmä työsti uuden vision ja toiminta-ajatuksen, joita lähdettiin toteuttamaan vuoteen 2020 tähtäävällä aikaperspektiivillä. Toimipaikkojen kehittämistyö jatkui vuoden aikana. Luostarinmäen käsityöläismuseon nykytilaa ja museon kehit-tämistarpeita pohdittiin 14.4. järjestetyssä työpajassa. Apteekkimuseo ja Qwenselin talon kehittämisprojektin sisäl-töjen pohdintaa kokoelmatyön ja näyttelypainopisteiden osalta puolestaan jatkettiin työpajassa 17.11.. Asiakaspalvelun kehittämisprojekti ”Kohti aktiivista asiakaspalvelua” käynnistettiin vuoden 2015 aikana. Vuoteen 2018 kestävän projektin tavoitteena on kehittää ja vakiinnuttaa aktiivisen asiakaspalvelun toimintamalli osaksi kaikkien museotoimipaikkojen arkea. Lisäksi projektin aikana osaprojektina määritellään museovalvonnan ja -turvallisuuden

perustasot yleisesti ja museokohtaisesti, sekä parannetaan niihin liittyvää osaamista. Osana digistrategiatyön aloitusta järjestettiin 24.11. henkilökunnalle koulutustilaisuus digitalisaatiosta ja avoimesta datasta. Tilaisuuden puhujina olivat Samir Bhowmik (Aalto-yliopisto) ja Sanna Jokela (Lounaispaikka, VarsinaisSuomen liitto). SAAVUTETTAVUUS Museokeskus sai rahoitusta saavutettavuussuunnitelman tekemiseen Opetus- ja kulttuuriministeriöltä ohjelmasta Vammaisyhteisöjen kulttuuritoiminta ja kulttuurin saavutettavuuden edistäminen. Projektiin sisällytettiin ensimmäisessä vaiheessa Apteekkimuseo ja Qwenselin talo, Biologinen museo, Kuralan Kylämäki, Luostarinmäen käsityöläismuseo ja Wäinö Aaltosen museo. Kesän 2015 aikana museotoimipaikoista tehtiin esteettömyyskartoitukset Invalidiliiton Esteettömyyskeskuksen tarkistuslistojen avulla ja Turun kaupungin esteettömyysasiamies Jaana Solasvuon ohjauksessa. Syksyllä osana saavutettavuus -projektia pidettiin toimipaikkakohtaisia kokouksia ja kierroksia, sekä järjestettiin henkilökunnalle koulutusta: 19.10. Saavutettavuus museotoiminnassa ja 2.11. Rakennetun ympäristön esteettömyys. Turun museokeskuksen saavutettavuussuunnitelma valmistui vuoden 2016 alkupuolella.

APTEEKKIMUSEO JA QWENSELIN TALO

Apteekkimuseo ja Qwenselin talo KOKO VUODEN KÄVIJÄMÄÄRÄ oli 9168 hlöä, joka nousi edellisvuodesta. Turun päivän ilmainen sisäänpääsy houkutteli museoon lähes 3000 asiakasta. Museon kuudessa tapahtumassa oli kävijöitä 432 henkilöä.

TAPAHTUMAT • Vihreä piha-tapahtuma 6.6. Tapahtumassa esiteltiin Qwenselin talon pihan uudistustyötä, kasvillisuut ta ja 1700-luvun tyylisten kasvilavojen laittoa. Kävijöitä 31.

Apteekkiosuuteen kuuluva herbahuoneen uusimisen lisäksi uusittiin museon sisäpihan kasvillisuutta ja kiveystä. Sisäpihalle teetettiin 2 kpl 1800-luvun alun tyylinmukaista kannellista kasvilavaa yrttejä ja hyötykasveja varten. Lasten apteekin leikit jatkuivat edellisvuoden tapaan. Kesällä Qwenselin talon vaunuvajassa esitettiin teatteriesitys-tä Kristallikartano (katsojia yhteensä 193). Produktio oli Teatteri Janon valmistama kuten edellisvuosinakin. Joulu-kuun alussa avautuivat perinteiset joulupöydät.

• Kesäkauden päätöskonsertit 30.8. Turun Vanha Musiikki ry:n päätti kesä kauden kahteen konserttiin Qwenselin . talon salissa. Osallistujia 34.

OPASTUKSET Yleisöopastuksia oli 48 kpl ja osallistujia 241 henkilöä. Tilausopastuksia oli 28 kpl ja osallistujia 407 henkilöä.

PEDAGOGINEN TOIMINTA Maahanmuuttajille suunnattu Suomi tutuksi -päivä 13.10., johon osallistui 70 henkilöä.

YHTEISTYÖTAHOT Gunghästenin päiväkoti, Teatteri Jano, Terttu Lempiäinen (Vihreä piha -opastus), Turun Vanha Musiikki ry.

• Lucian päivä 13.12. Kävijöitä kuvaelmassa 77, glögitarjoilussa 113. • Haltiaseikkailut 18. ja 19.12. Osallistujia 63. • Tinanvalantaa ja ennustuksia 30.12 Kävijöitä 96.

BIOLOGINEN MUSEO

Biologinen museo BIOLOGISESSA MUSEOSSA kävi vuonna 2015 yhteensä 18 029 kävijää, mikä oli huomattavasti suurempi määrä kuin edellisenä vuonna (2014: 13 726). Myös tilattujen opastusten ja muiden yleisötapahtumien määrä kasvoi edellisestä vuodesta. Museokaupan myynti oli 16 715 euroa, joka on noin 75 prosenttia edellisvuotta enemmän. NÄYTTELYT • Hyönteisloistoa kotoa ja kaukomailta 1.1.2015 alkaen Museoon asetettiin esille pysyvämmin . museon oma trooppisten hyönteisten . kokoelma museokävijöiden toiveesta, . ja näyttely osoittautui suosituksi vuoden aikana. • Barents - Luonto ei tunne rajoja -valokuvanäyttely 6.10.–22.11. Näyttely keräsi suosiota erityisesti seniori-ikäisten joukossa sekä yksit täisasiakkaina että ryhmävierailuina.

OPASTUKSET Perusopastuksia pidettiin 45 kappaletta. Osa opastuksista oli ilmaisia liittyen päiväkotien esiopetusryhmilleryhmille suunnattuun kampanjaan. TAPAHTUMAT • Koko perheen luontoviikonloput 31.1.–1.2., 29.–30.8. ja 14.–15.11. Viikonlopputapahtumat ajoitettiin samanaikaisesti WAMin lasten viikon loppujen kanssa, jolloin WAMin pää sylipulla pääsi samaan hintaan myös luontoviikonloppu-tapahtumaan. • Ötökkäsafarit heinäkuussa Ötökkäsafareita oli vuoden aikana yhteensä 12. Osa safareista pidettiin Biologisen museon välittömässä lähei-. syydessä ja osa Kuralan Kylämäessä. • Urheilupuistotapahtuma 7.5. Tapahtuma oli suunnattu maahan muuttajaryhmille ja se järjestettiin yhteistyössä Turun kaupungin liikuntapalvelukeskuksen kanssa.

PEDAGOGINEN TOIMINTA Museo järjesti loka-marraskuussa kampanjan, joka oli suunnattu päiväkotien esiopetusryhmille. Esiopetusryhmille tarjottiin maksuttomia työpajoja ja opastuksia kahtenatoista tiistaina ja keskiviikkona. Näihin osallistui 34 ryhmää joissa oli yhteensä 510 lasta ja 82 ohjaajaa.

KURALAN KYLÄMÄKI

Kuralan kylämäki ISO-KOHMOSSA työskenteli kaksi kesäemäntää. Kesän erityisteemana oli kaupunkilaisten kesävierailu: kolmihenkinen sukulaisperhe Seinäjoelta majaili juhannusviikolta lähtien salikamarissa ja toi oman modernin sävynsä talon kesäohjelmaan. Kesäteatterin ohjelmisto, Turun 1950-luvun turistikohteet ja vieraiden kielten opiskelu otettiin keskiviikkoteemoiksi. Lisäksi talon vakiotyöt kuten ruisleivän leipominen, pyykinpesu, mankelointi ja saippuankeitto kuuluivat askareisiin.

Kokeiluverstaalla työskenteli kesäkaudella kaksi kesätyöntekijä museon infopisteen kahden työntekijän lisäksi. Työnesittelyssä kesän pääprojektina oli perinteisen vastakkain istuttavan pihakeinun rakentaminen vuoden 1929 Kotilieden piirustusten mukaan. Rakennusvaiheita pystyi seuraamaan sekä paikan päällä että sosiaalisen median kautta. Pihakeinuprojekti päivittyi myös Varsinais-Suomen kulttuuriperintöblogiin. Työnäytöksenä syntyi myös pie-nempiä esineitä kuten puujakkara ja kimpiastia.

Lapset ja lapsenmieliset saivat kokeilla kaarnaveneen tekemisen taitojaan. Kesän päätteeksi Kokoiluverstas oli päänäyttämönä Muinaistekniikan päivillä, johon osallistui museon työntekijöiden lisäksi Mynämäen muinaistekniikan opiskelijat, Turun Yliopisto, Warusseppäin kilta, Kaarle Knuutin-pojan jousiampujat sekä muita eri alan asiantuntijoita. Kesäkaudella käyttöön otettiin kolmas uusi versio edelleen hyvin suositusta kätkösuunnistuskartasta, joka on vakiinnuttanut hyvin paikkansa osana Kuralan kesäohjelmaa.

KURALAN KYLÄMÄKI OPASTUKSET Kuralan Kylämäessä toteutettiin vuoden 2015 aikana 72 tilattua opastusta, joille osallistui n. 1600 henkilöä. Lapsiryhmille tarjottiin Päivä Mummolassa -kierroksia ja Koulunkäyntiä isoäidin aikaan -kierroksia. Tyky-ryhmille oli tarjolla Kylämäen 5-ottelu. Lisäksi Kuralassa pidettiin lasten syntymäpäiväkierroksia ja morsiuspolttareita.

• Laitetaan pääsiäistä -tapahtuma 27.–29.3.

TAPAHTUMAT Museo järjesti seitsemän vuodenkierron mukaista tapahtumaa, joiden ohjelmaja tapahtumatuotanto toteutettiin yhteistyössä Eviva-hankkeen kanssa. Kaikkiin Kuralan tapahtumiin oli yleisöllä vapaa pääsy ja tapahtumissa oli runsaasti kävijöitä.

• Syyspäivät (18.–20.9.)

• Kuralan avoimet viikonloput Uutuutena ohjelmaan tulivat Iso Kohmon emännän puuhat, kahvilan aukiolon sekä Kokeiluverstaan käden taitopajat yhdistäneet Kuralan avoimet viikonloput, joita järjestettiin kuusi kappaletta (3 keväällä ja 3 syksyllä). Tapahtumien järjestämisessä tehtiin yhteistyötä vapaa-aikatoimialan, kolmannen sektorin ja eri oppilaitos ten kanssa. • Lumirieha 8.2. Mannerheimin lastensuojeluliiton miesliigan järjestämä tapahtuma. • Hiihtolomatapahtuma 18.–19.2. Tapahtuma järjestettiin yhteistyössä Turun kaupungin liikuntapalveluiden kanssa

• Oi ihana toukokuu -tapahtuma 23.–24.5. Puutarhateemainen kesäkauden avaava tapahtuma, joka oli myös osa Nummenpakanviikon ohjelmaa. • Muinaistekniikan päivät 28.–30.8.

• Syysloma-tapahtuma (15.–16.10.). • Isoäidinaikainen joulu -tapahtuma Tapahtumakokonaisuus keräsi vuonna 2015 ennätyssuuren kävijämäärän yli 2 700 kävijällä TYÖPAJAT, KURSSIT JA LEIRIT Museon kävijät ovat entistä paremmin löytäneet työpaja- ja kurssitoiminnan. Työpajatoimintaan on osallistunut kaikenikäisiä kävijöitä. Vakiokävijöitä on kiitettävästi. Osa heistä saapuu lähialueelta, ja osa kauempaa. Kurssi ja työpajojen teemat ammennetaan vuodenkierrosta, luonnosta, museon opetuskokoelmista ja perinteisistä kädentaidoista. Kynttiläpajat keräsivät suuren osallistujamäärän tänäkin vuonna. • Taitotiistait Kaikenikäisille avoimet Taitotiistai-työpajat järjestettiin Kokeiluverstaalla kevät- ja syyskaudella joka tiistai. Taitotiistain teemat vaihtuivat kuukausittain. Huhtikuussa Taitotiistain yhteydessä Kupit-

taan patsaspuisto-hankkeen taitelijat järjestivät ideatyöpajoja, joita museon kävijät ilolla ottivat vastaan. Syyskauden lopuksi järjestettiin pidennetty Taitotiistai; erittäin suositut Joululahjavalvojaiset toisen kerran. • Avoimet teemaviikonloput Kevätkaudella Kuralan Kylämäellä järjestettiin kerran kuussa avoimia teemaviikonloppuja, joissa oli pieni työpajamaksu. Kokeiluverstaalla pääsi tutustumaan erilaisiin kädentaitoihin ja materiaaleihin. Iso-Kohmon päärakennus oli samanaikaisesti auki. Museon kurssitoiminta on niin ikään lähtenyt hyvin käyntiin. Ompeluseura, jossa perinteiset kädentaidot ovat pääosassa, kokoontui joka toinen maanantai keväällä ja syksyllä, samoin Pukuompelukurssit, joilla sai kokeilla myös kankaan kudontaa. Lisäksi keväällä järjestettiin Pienoismallitalo-kurssi ja kevään ehdoton suosikki oli Mollamaijakurssi. Uutuksia olivat Kynttiläkurssi sekä Eviva-hankeen suositut Tee itse kotikosmetiikkaa alkeis- ja jatkokurssi. Kuralan perinteisiä viikon mittaisia kesäleirejä kouluikäisille järjestettiin neljä kappaletta kesäkuussa, kaksi suomenkielistä ja kaksi ruotsinkielistä. Kurssiteemoina olivat historia, luonto, kädentaidot ja perinneleikit. Lisäksi järjestettiin kaksikielinen Kolme keskiaikaista kesäpäivää -leiri.

KURALAN KYLÄMÄKI PEDAGOGINEN TOIMINTA • Arkea sodan varjossa -luentosarja Syksyllä järjestetyn luentosarjan nel jällä luennolla kuultiin ensin vieraileva asiantuntijaluento Vanhassa Ka nassa, jonka jälkeen osallistujat siir tyivät Iso-Kohmon taloon tutustumaan aiheeseen liittyvään museon esineis töön, jota paikalla olleet museon tutki jat esittelivät. Luentosarja onnistui hy vin ja luennoilla vieraili 110 osallistujaa. • Muistojen matkalaukku vieraili vuoden aikana viidessä vanhusryhmässä. Kahdella vierailulla oli emäntä mukana. Ryhmissä oli yhteensä 55 osallistujaa. • Tutkija Leena Tiilikainen oli kerto massa ruokakulttuurin muutoksista Muistojen maanantai -tilaisuudessa lokakuussa. Tilaisuus oli Turun kau punginkirjaston järjestämä ja läsnä oli n. 20 seniori-ikäistä kuulijaa. • Pääsiäisaiheinen Suomi tutuksi -päivän sekä kolme Puuropäivää Iso-Kohmossa emännän ohjauksella. Toiminta oli suunnattu maahanmuut tajaryhmille ja osallistujia oli 217 henkilöä. • Monikulttuurinen lastenleiri vietti Kuralassa yhden päivän.

VANHA KANALA Kuralan Vanha Kanala toimi vuonna 2015 ensimmäisen kokonaisen vuoden osallistavana kerhotilana. Vuonna 2014 käyttöön otetun Kanalan periaatteena on, että erilaiset kolmannen sektorin toimijat voivat saada Vanhan Kanalan maksutta yleishyödyllisen ja aktivoivan toiminnan käyttöön. Vanhan Kanalan käyttö helpottaa myös vapaa-aikatoimialan sisäistä yhteistyötä. Kanala oli hyvin tiheästi käytössä ja vuonna 2015 sitä käytti 49 eri tahoa (seuroja, yhdistyksiä, kerhoja, kokouksia, partioryhmiä jne.) ja peräti yli 1 700 käyttäjää. Kanalaa hyödynnettiin aktiivisesti myös osana museon omaa toimintaa, mm. myyjäistilana pääsiäistapahtuman yhteydessä.

YHTEISTYÖTAHOT WarusSeppäin Kilta ry, Kaarle Knuutinpojan jousiampujat ry, Kuralan Kahvila Omena ja Kaneli, Kuralan ystävät ry, Mannerheimin Lastensuojeluliiton Miesliiga, Nummenpakan seura & KoroiSetlehti, Raseko / Mynämäen muinais-tekniikan oppiaine, Suomi-Venäjä Seura, Svenska Kulturfonden, Turun kaupungin liikuntapalvelukeskus, Turun kaupunginkirjasto, Turun kaupungin vapaaaikatoimialan kulttuurikoordinaattorit, Turun yliopiston museologian oppiaine, Varsinais-Suomen käsi- ja taideteollisuus ry sekä Kupittaan patsaspuistohankeen taiteilijat: Jan-Erik Andersson, Ann Sundholm, Eero Merimaa, Oona Tikkaoja, Jani Rättyä. Kuralan Kylämäen Ystävien käsityökerho kokoontui vuoden 2015 aikana viikoittain Vähä-Kohmon tuvassa. Ystävät osallistuivat Kuralan joulumyyjäisiin sekä järjestivät Vanhassa Kanalassa pääsiäismyyjäiset. Ystävät kohensivat Kuralan päänäyttelyä lahjoittamalla neljä pihakeinua, lisäksi he avustivat toimintaa osallistumalla pienhankintoihin n. 590 eurolla. WarusSepät ja Kaarle Knuutinpojan Jousiampujat kokoontuivat edelleen Kuralan Kokeiluverstaalla, sekä osallistuivat Muinaistekniikan päivien järjestelyihin.

LUOSTARINMÄEN KÄSITYÖLÄISMUSEO

Luostarimäen käsityöläismuseo LUOSTARINMÄEN KÄSITYÖLÄISMUSEOSSA kävi vuonna 2015 kaikkiaan 36 236 henkilöä (2014: 30 641) eli kävijämäärä kasvoi 5595 henkilöllä. Vuoden aikana tehtiin monenlaisia pieniä parannuksia museon varustuksiin. Kellosepän verstaan alkuperäinen ammattikilpi, puinen kello, uusittiin puuseppä Jukka Keihään ja koristemaalari Tiina Lahikaisen yhteistyönä. Kahvila Kisälliin ommeltiin uudet verhot käyttäen mallina vuonna 1974 Carin Bryggmanin suunnittelemia alkuperäisverhoja.

Naisten aikakauden mukaisiin pukuihin kehitettiin uusi kokonaisuus: heille ommeltiin kokoelmista saatujen mallien mukaan liivejä puolihameen kanssa. Cafe Qwenselin tuolit verhoiltiin museon verstaalla Luostarinmäellä kudotulla pellavakankaalla. Vuoden lopulla tehtiin tarpeellisia hankintoja: uusi raivaussaha, pukukankaita, liinavaatteita vierasmajaan, viinilaseja Mestariin, sadetakkeja ulkotöihin ym. Joulunäyttely uudistettiin ja se sai uuden nimen usean vuosikymmenen jälkeen.

NÄYTTELYT • Matkan varrelta. Kuvia ja muistoja Turun Luostarinmäeltä 2.5.–20.9. • Joulunäyttely Antti joulut alottaa, Tuomas tupaan taluttaa. Kansan omaista joulunviettoa adventti ajasta uuteen vuoteen. 1.12.2015–6.1.2016 Joulunäyttelyä täydensi näyttely Onni . myötä, joka kertoo uudenvuoden enteistä, ennustuksista ja symboleista.

LUOSTARINMÄEN KÄSITYÖLÄISMUSEO OPASTUKSET Kesä-elokuussa järjestettiin päivittäin opastettuja kierroksia suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi kolmen palkatun oppaan sekä ruotsalaisen Nordjobbharjoittelijan voimin. Lapsille järjestettiin omat opastetut kierrokset tiistaisin ja perjantaisin. Kultaisen Omenan Killan joulumyyjäiset ja kahvikamari olivat avoinna jouluviikonloppuisin. TAPAHTUMAT • Koko perheen pääsiäistapahtuma 4.–5.4. Munanpyörityskilpailut, OvoDecor esitteli eurooppalaisia pääsiäisimunien koristeluperinteitä ja sokerileipuri teki marsipaanimakeisia. La kävijöitä 355, su kävijöitä 209. • Lasten lauantai 6.6. Ei oppi ojaan kaada. Sanontoja, sananlaskuja ja vanhojen esineiden tunnistusta. Kävijöitä 210. • Teemalauantai 13.6. Turun Kiikurien ryhmät polskasivat pihoilla ja katrillasivat kujilla. Kävijöitä 257. • Museon 75-vuotis syntymäpäivä 28.6. Opastuksia museon vaiheista ja tutustuminen Matkan varrelta -näyttelyyn. Kävijöitä 213.

koristemaalari Maria Meller, munanmaalari Erika Holmbom ja pläkkyrimestari Pentti Tuominen. Museon omasta kirjapainaja Heikki Jokioisesta lehti teki myös Perinne elää -jutun (numero 6/2015). Kävijöitä 686.

• Lasten lauantai 8.8. Päivä oppipoikana ja oppityttönä. Käsityöläiset opettivat lapsille helppoja kädentaitoja. Kävijöitä 483. • Vaimoväen arki 15.8. Tutkijan opastamilla kierroksilla tutustuttiin naisten arkeen ja töihin veden kannosta vanttuun tekoon. Kävijöitä 310. • Käsityötaidon päivät 19.–23.8. Kultaisen Omena killan kisällit ja mestarit kokoontuivat esittelemään työtään. Uutuutena Turun ammatti opistosäätiön opiskelijat esittelivät käsityöalan koulutuslinjoja. Aibolandin museosta Virosta oli jälleen vieraita, tällä kertaa käsityön tekijöiden lisäksi musiikin taitajia. Vanhan ajan valoku vaaja otti kävijöistä potrettikuvia kaikkina päivinä. Kävijöitä 2904. • Turun päivä 20.9. Ilmainen sisäänpääsy. Kävijöitä 2196.

• Joulu tulee, juosta pitää. 28.–29.11. Käsityöläiset tekivät talvisia käsitöitä museon tuvissa ja kamareissa. Kävijöitä 203. • Luostarinmäellä tapahtuu kummia . -lasten jouluseikkailu 5.12. Lapset tutustuivat entisajan joulun viettoon kotitontun vihjeiden avulla. Kävijöitä 134. • Lasten joulupostipäivä 12.12. Lapset seurasivat kirjapainossa joulukorttien painamista ja postissa sinettien syntyä. He saivat myös lähet tää painosta saamansa kortin. Kävijöi tä 94, josta kierroksille osallistujia 23. • Lasten marsipaaniverstas, 13.12. Kävijöitä 253. • Jouluisia sävelmiä muurarin salissa.19.–20.12. Laura Renvall soitti jouluisia sävelmiä. . Yleisöopastuksia joulunäyttelyyn. Kävijöitä 171. • Tapaninlaulajaiset 26.12. Tapaninpäivänä olivat tuttuun tapaan Puolalanmäen musiikkilukion pojat. Opastukset joulunäyttelyyn suomeksi ja ruotsiksi. Kävijöitä 357.

• Lasten lauantai 11.7. Pienestä pitäen. Arkisia askareita pyykinpesusta jauhojen jauhamiseen. . Kävijöitä 318. • Tanssiva Turku 2015 -tapahtuma 12.7. Kävijöitä 422. • Perinne elää Luostarinmäellä -tapahtuma 25.7. Antiikki ja design -lehdestä tutut käsityöläiset vierailivat Luostarin mäellä. Kultaaja Sini von Essen,

LUOSTARINMÄEN KÄSITYÖLÄISMUSEO

PEDAGOGINEN TOIMINTA Kulttuuripolkuopastuksille osallistui 10 luokkaa kevään aikana. Kouluille lähetettiin kulttuuripolkukutsu myös joulunkauden ajaksi. Opastukset toivatkin joulukuussa museoon 20 luokkaa turkulaisista ala- ja yläkouluista. Myös käsityötaidon päiville kutsuttiin koululuokkia ja niitä tuli 11. KÄSITYÖLÄISET Käsityöläiset työskentelivät verstaissaan kesä-elokuussa. Palkattuina olivat ompelija, savenvalaja, verhoilija, kir-janpainaja, kankuri, kehrääjä, suutari, neulakintaan tekijä sekä turkkuri ja puuseppä. HANKKEET Luostarinmäen kehittämistyöpaja kokoontui ensimmäisen kerran 14.4. Tutkija Johanna Viitaharju esitteli Luostarinmäen rakennusten vaiheita, tutkija Sonja Hagelstam museotoiminnan historiaa ja tutkija John Björkman kertoi eri maiden ulkomuseoista ja niiden toimintatavoista.

RAKENNUKSET JA PIHAT Kattoja korjattiin keväällä ja kesällä. Pihojen 176 ja 183 kivikatot puhdistettiin puuntaimista ja niihin laitettiin uudet alushuovat. Piha 159–160 näyttelytilan turvekatossa oli vuoto, joka oli aiheuttanut sisätiloihin homevaurion. Katto korjattiin ja siihen laitettiin uusi siirtonurmi. Talon 158 katto korjattiin samoin menetelmin. Koko alue tervattiin kesän aikana. Pihoja ja kujia kunnostettiin. Piha 183 oli muuttunut eroosioiden seurauksena erittäin vaikeakulkuiseksi. Sieltä poistettiin puiden juuria ja isompia kiviä, se salaojitettiin ja tehtiin uusi helppokulkuisempi pinta. Samoin tehtiin kujalle talo 168 viulunrakentajan verstaan edessä. Korjaukset paransivat huomattavasti mäen esteettömyyttä. Kesän aikana alueesta tehtiin esteettömyys- ja saavutettavuuskartoitus (Mirjami Asikainen), jonka katselmoi ja arvioi Kynnys ry. Kuntec hoiti muutaman ongelmallisen puun kaadon alueelta (iso vaahtera kujalta nyörinpunomon takaa).

YHTEISTYÖTAHOT Aibolandin museo (Viro), Antiikki ja design -lehti, Kahvila Kisälli, Kultaisen Omenan Kilta, Kuntec Seurasaaren museo, Turun Ammattiopistosäätiö, Turun Kiikurit, Turun seudun kiinteistötekniikka (Arkea), Turun seudun rakennustekniikka sekä koristemaalari Tiina Lahikainen ja valokuvaaja J-P Palmulaakso. Futuristic History -tutkimushanke sai jatkoa Miracle-hankkeena ja yhteistyö jatkui vuoden 2015 aikana. Kävijät testasivat hankkeen puitteissa kehitettyä käsityöläismuseossa pelattavaa mobiilipeliä. Seurasaaren ulkomuseon konservaattorit kävivät tutustumassa Luostarinmäkeen 11.2. Turun ammattiopistosäätiön kanssa tehtiin yhteistyötä, jonka tuloksena oppilaat esittelivät koulun eri ammattilinjoja Käsityötaidon päivien aikana.

TURUN LINNA

Turun linna NÄYTTELYT • Tyttökuningas – Made in Turku 5.2.–27.9.2015, suuren suosion vuoksi näyttelyä jatkettiin aina 10.1.2016 saakka, sillä elokuva tuli ensi-iltaan vasta 9.12.2015 • Keisarillisia lahjoja Pavlovskin palatsista 4.12.2015–3.4.2016 Venäjän keisarillisen hovin ylellistä lahjakulttuuria esittelevä näyttely avattiin 4.12.2015. Näyttely toteu tettiin yhteistyössä pietarilaisen Pavlovskin valtiollisen museon, Turun museokeskuksen ja Lappeenrannan museoiden kesken. Näyttelyyn tehtiin . myös nelikielinen julkaisu.

• Turun linnan joulupöydät katettuina . 1.12.2014–12.1.2015 ja 1.12.2015–6.1.2016 Joulunäyttelyitä uusittiin toteuttamalla uudet näyttelyosiot 1700-luvun keittiöön ja Mahonkiempire huoneeseen (joululahjakulttuuria). Tulevien näyttelyiden valmistelu Keväällä aloitettiin Outo luonto -näyttelyn suunnittelu. Näyttely yhdistelee nykytaidetta ja ihmisen suhdetta eläimiin ja luontoon. Keväällä aloitettiin myös reformaation 500-vuotismerkkivuoteen liittyvän näyttelyn suunnittelu. Näyttely toteutetaan yhteistyössä Turun yliopiston TUCEMEMS-tutkimusyksikön tietokirja-hankkeen kanssa.

Loppuvuodesta aloitettiin näyttelyn Raunioista rakennettu - Erik ja Carin Bryggmanin Turun linna suunnittelu. Näyttely juhlistaa Erik Bryggmanin syntymän 125-vuotisjuhlaa. Sturen kirkon ja Nunnakappelin perusnäyttelyn uudistamista jatketaan. Näyttelyn on määrä valmistua lokakuussa 2016 reformaation juhlavuoden alkuun. Raha- ja mitalikabinetti avattiin yleisölle joulukuussa 2014, näyttelyn on määrä valmistua helmikuussa 2016. Pyöreän tornin vankilat olivat remontoitavina koko vuoden ja niistä purettiin vanha perusnäyttely. Vankilat avattiin yleisölle 2.1.2016. Niihin rakennetaan perusnäyttely lähivuosina. Uutta näyttelyä varten suunniteltiin ja toteutettiin sähköistys.

TURUN LINNA OPASTUKSET Vuonna 2015 tilauskierroksia opastettiin 897 kierrosta, joilla oli yhteensä 17 327 osallistujaa. Yleisökierroksia opastettiin 1 660 kierrosta, joilla oli yhteensä 20 339 osallistujaa. Vuonna 2015 opastettiin kaikkiaan 2 557 kierrosta, joilla oli yhteensä 37 666 osallistujaa. Turun linnan opastuksia toteutettiin muun muassa seuraavilla teemoilla:

TAPAHTUMAT • Ritaripäivät 2.–3.1.2015 Tapahtuman aikana järjestettiin opastuksia ja työpajoja ja tekemistä koko perheelle keskiajan henkeen. Osallistujat saivat myös tavata linnan entisiä asukkaita. Osallistujia oli yhteensä 2535. • Turun linnan työhyvinvointi tapahtuma 22.4.2015 • Linnanfältin kaupunginosaviikko 4–10.5.2015 Turun linna osallistui ensimmäistä kertaa kaupunginosaviikkojen toimin taan järjestämällä luennon ja kierroksia Turun linnanpuistossa. Tapahtuma ei saavuttanut kovin suurta suosioita: 6.5. Tyttökuningas-luento viisi osallistujaa, 9.5. ja 10.5. linnan puistokierroksilla 34 osallistujaa. • Keskiaikaa kaiken aikaa 25.–28.6. Tapahtuma järjestettiin osana koko kaupungin Keskiajan Turku tapah tumakokonaisuutta. Katolinen messu Sturen kirkossa 25.6. (osallistujia 58 henkilöä). Tapahtuma huipentui Keskiaikaiseen päivään 27.6., jolloin ohjelmassa oli opastettuja kierroksia, musiikkia ja tanssia, jousiammuntaa, taidetyöpaja sekä lasten turnajaiset linnan puistossa. Paikalla oli myös käsityöläisiä ja linnan varusväkeä. Osallistujia 1 426.

Linnan arkea ja juhlaa, Linnan vahvat naiset, Kuningas Eerik XIV:n jalanjäljillä, Palava rakkaus, Kidutusta, kuolemaa, kummituksia, Fatabuurivaimon kierros, Vankilasta vankilaan ja Vyötäröstä alaspäin, polttarikierroksia morsiamille ja sulhasille sekä lapsille suunnattuja Hovi, Pikkuritari- ja Tonttukierroksia. Lisäksi järjestettiin asiakkaan toivomusten mukaan räätälöityjä opastuksia.

• Kokouspalveluiden minimessut 8.9.2015. Juhlakerroksen esittely ja opastettu kierros. • Turun päivä 20.9. Tyttökuningas - Made in Turku -näyttelyn opastuksia, Marjo Brunow-Ruolan ja Nina Lepokorven luento Bryggman salissa. Linnaan oli ilmainen sisäänkäynti. Osallistujia 4111. • Tonttupäivä 7.11.2015 Päivän ohjelmassa oli kierros päälin nassa, tutustumista tonttutarinoihin ja Turun linnan Tonttu-ukon sekä muiden haltiatonttujen kohtaamisia sekä toimintaa Pajassa ja Ritarisalissa. Tonttupäivää vietettiin viidettä kertaa. Osallistujia 772. • Gustafus Adolfus Rex 13.12. 1600-luvun äkseerausnäytös linnnan pihalla. Toteuttajina Harmaasudet, Vapaakomppania, Warussepäin kilta ja muita historianharrastajia

RITARIPÄIVÄT KUVA: ANIA PADZIK / TURUN MUSEOKESKUS

Vuoden aikana suunniteltiin opastettu kierros Saavuttamattomasta saavutettava Turun linnan ympäri. Kierros tulee Museokeskuksen ja Turku Touringin käyttöön. Opastuksia tehtiin myös näyttelyihin Tyttökuningas – Made in Turku ja Keisarillisia lahjoja Pavlovskin palatsista.

• Lasten itsenäisyyspäivän vastaanotto linnan juhla huoneistossa 4.12.2015 Itsenäisyyspäivän vastaanotto 6. luokille yhteistyössä museokeskuk sen, opetus- ja kasvatustoimen ja keskushallinnon kanssa. Juhlien tee man oli Tyttökuningas, osallistujia 290. • Konsertit Turun filharmonisen orkesterin kama rimusiikkikonsertteja järjestettiin vuo den aikana yhteensä neljä kertaa, jois ta yksi oli Lasten musiikkisalonki. Turun Vanha Musiikki ry:n konsertteja järjestettiin vuoden aikana yhteensä 4 kertaa. Suomen Kansallisoopperan kuoro järjesti juhlakonsertin Adriana Lecouvreur 28.11. Turun linnan juhlahuoneistossa.

TURUN LINNA

TYÖPAJAT, KURSSIT JA LUENNOT Työpajat ja kurssit liittyivät sisällöltään linnan historian aihepiireihin ja museon kokoelmiin. Toiminta suunniteltiin ja toteutettiin erilaiset ja eri-ikäiset asiakasryhmät huomioiden asiakaslähtöisesti. Vuonna 2015 Pajan toiminnassa oli mukana vähintään 7365 osallistujaa, mutta vuoden 2015 tilastot ovat lasten pajasynttäreiden, Ritaripäivien, Tonttupäivän ja luokkaretkiajan sekä muutamien luentojen osallistujien osalta puutteelliset. Todellinen lukumäärä siis noussee jopa yli viime vuoden kävijämäärän, mikä oli 8336 ihmistä. Kurssien ja luentojen sekä avoimien työpajojen lisäksi koululuokille ja ryhmille järjestettiin tilauksesta työpajoja. Uutuutena järjestettiin Prinsessapajasynttäreitä, jotka osoittautuivat suosituiksi. Myös Aikuisten salonki -luennot olivat vuoden aikana todella suosittuja ja niitä kannattaisi suosion ja saadun palautteen perusteella järjestää eri aihepiireistä jatkossakin. • Turun linnan Pajan avoimet työpajat ja tapahtumien toteutus Paja oli avoinna yleisölle pääsylipun hinnalla etukäteen ilmoitettuina aikoina pitkin vuotta, aukioloaikojen keskittyessä erityisesti koulujen loma-aikoihin ja kesäsesonkiin. Avoimissa pajoissa kävi eniten lapsiperheitä, joissa oli alle kouluikäisiä lapsia. Eniten kävijöitä avoimissa työpajoissa oli hiihtolomien, kesäloman ja syysloman aikaan. Kesäkuukausina Pajan avoimiin työpajoihin osallistui yhteensä vähintään 5633 kävijää. Kesällä Paja oli avoinna vaihtuvin teemoin kesäkuun alusta heinäkuun loppuun ma–pe klo 12–16. Paja oli avoinna lisäksi Ritaripäivillä, Keskiaika- ja Tonttupäivänä sekä Turun päivänä. Ritaripäivillä aiheena oli ritareiden koulutus keskiajalla ja pajas-

sa sai harjoitella ritareiden tarvitsemia taitoja eri tehtäväpisteissä. Keskiaikapäivänä Pajassa opittiin keskiajan ruuanlaitosta ja siinä käytetyistä mausteista ja mausteyrteistä. Tehtävänä sai koristella taimipurkin, johon sai istuttaa yrtin siemenen kotiin vietäväksi. Tonttupäivänä aiheena olivat keskiajan puupiirrokset ja painomenetelmät. • Turun linnan Pajan koululais ryhmät, Kulttuuripolut ja Suomi tutuksi -ryhmät sekä aikuisryhmät Kouluille tarjottiin eri ikäryhmille suunniteltuja Ritareita ja turnajaisia -vaakunapajaa sekä Kirjurinpajaa. Luokkaretkeläisten työpajat olivat maksullisia, hinta oli 2,5 euroa/oppilas. Koululaisten työpajat olivat suosittuja. Kulttuuripolkuviikkojen aikana turkulaiset 5.–6. luokkalaiset ja maahanmuuttajaryhmät pääsivät Pajassa tekemään Tyttökuningas – Made in Turku -näyttelyn innoittamana barokkihenkisiä kortteja. Kulttuuripolun sekä maahanmuuttajien työpajat olivat osallistujille maksuttomia. Aikuisten Kalligrafiapaja maksoi 10 euroa/henkilö pääsylipun lisäksi. • Turun linnan pajan kurssit Vuoden aikana Pajassa järjestettiin lapsille mm. suureksi suosikiksi osoittautuneita prinsessakursseja, heittokoneiden pienoismallikurssi sekä taidekursseja. Aikuisten kursseista oli suosituin Värikkäät lautanauhat -kurssi. Myös keskiajan asujen valmistus oli jälleen suosittua. Lasten kursseista suosituimpia olivat prinsessakurssit ja heittokoneiden pienoismallikurssi. Useat kurssit täyttyivät osallistujista, eivätkä kaikki halukkaat aina mahtuneet mukaan. Lasten musiikkikurssi ja aikuiselle ja lapselle yhdessä tarkoitettu taidekurssi jouduttiin kuitenkin perumaan vähäisen osallistujamäärän vuoksi.

• Turun linnan pajan Aikuisten salongin luennot Keväällä 2015 aloitettu Aikuisten salonki -luentosarja sai jatkoa ja luennot olivat todella suosittuja. Vuoden aikana kuultiin seuraavat luennot: • Seija Väärä ja Nina Lepokorpi: Tyttökuningas Kristiinan 1600-luku (luento järjestettiin uusintana kahdesti yleisön toiveesta) • Petteri Järvi: Vanhojen rahojen iltapäivä Turun linnassa • Sari Selkee: Antiikki-iltapäivä Turun linnassa • Marjo Brunow-Ruola: Arkea ja juhlaa . 1600-luvun kartanoissa Turussa sekä ympäröivän maaseudun kartanoissa ja savupirteissä • Kari Hintsala: Mitä kummaa! Renessanssiajan kuriositeettikabinetit ja niiden merkilliset aarteet. • Marjatta Nissinen: Tyttökuningas -elokuvan puvut ja historialliset asut • Maria Huokkola: Taidetta Turun linnassa – 1600-luvun barokki ja muotokuvat Turun linnan Pajan keikkaohjaajat, harjoittelijat ja kesätyöntekijät: Vuoden aikana museon taideohjaajien sekä muun vakituisen henkilökunnan lisäksi Pajassa työskenteli 1 työllistämistuella työllistetty työntekijä, useita tuntipalkkaisia keikkaohjaajia sekä yhteensä 4 kesätyöntekijää, jotka saivat työpaikan kaupungin järjestämän nuorten kesätyöarvonnan kautta.

TURUN LINNA PEDAGOGINEN TOIMINTA • Kulttuuripolku Kulttuuripolku on Turun kaupungin koulutoimen ja kulttuuritoimen yhteinen sopimus siitä, että kaikki lapset voivat peruskoulun aikana opetussuunnitelman puitteissa tutustua monipuolisesti kaupunkinsa kulttuurielämään. Kulttuuripolkua on toteutettu vuodesta 2004 lähtien. Turun linnassa järjestettiin Turun kaupungin 5. ja 6. luokille ohjelmallinen tapahtuma viikoilla 10 ja 11. Suomenkieliset ja ruotsinkieliset koululaiset sekä maahanmuuttajat tutustuivat Tyttökuningas – Made in Turku -näyttelyyn. Tarjolla oli myös työpajatoimintaa. Kulttuuripolkukäynnit 2015: 5. ja 6. -luokat linnassa: 33 luokkaa 658 oppilasta. • Opettajille info-tilaisuuksia ja koulutusta 10.3. ja 11.3.2015 Tyttökuningas -näyttelyn esittely, osallistujia 66 opettajaa. 15.9.2015 Kulttuuritoimen ja yksityisten Kulttuuripolku-toimijoiden yhteinen Kulttuuripolku-tiedotustilaisuus Turun linnassa, museon PowerPoint-esitys ja lukuvuoden tiedote (suomi, ruotsi) sekä www-tiedote, osallistujia 97. • Elämyspolun suunnittelu Tulevana lukuvuonna 2016–2017 opetussuunnitelmat uudistuvat ja Kulttuuripolku muuttuu Elämyspoluksi. Turun museot ovat yhdessä suunnitelleet opetussuunnitelmaan liittyvät opetussisällöt museoiden tarjoamille Elämyspolku -käynneille vuosiluokilla 1-9. • Ilmiöopetus Piikkiön yhtenäiskoulun kanssa aloitettiin suunnittelu 9–10.2.2016 järjestettävistä Ilmiö-päivistä Turun linnassa. Tapahtumaan osallistuu n. 650 oppilasta koulun 1.–9. luokilta.

• Pedagogiset mobiilihankkeet Turun linna aloitti 2015 vuoden alussa yhteistyön Turku Game Labin kanssa. Heidän kanssaan yhteistyössä tuotetaan vuosien 2015 ja 2016 aikana Turun linnan tiedollista ja fyysistä saavutettavuutta parantavia AR-tekniikkaa hyödyntäviä pedagogisia mobiilisovelluksia. Vuonna 2015 kehitetty sovellus keskittyy linnan kuninkaallisten muotokuviin ja niiden kautta linnan historiaan sekä taidehistoriaan. Turun linna teki kesällä 2015 yhteistyöhankkeen Lingsoft oy:n kanssa. Yhteistyössä tuotettiin linnan tiedollista saavutettavuutta parantava Turun linna tunnissa -sanakirja, joka julkaistiin Turun päivänä suomeksi ja ruotsiksi. Sanakirja julkaistiin sekä internetissä ilmaiseksi ladattavana verkkojulkaisuna että printtiversiona. Sanakirjassa kerrotaan linnan huoneista, historiasta ja historian henkilöistä hauskalla ja uudella tavalla. Sanakirjaa voidaan jatkossa hyödyntää markkinointimateriaalina sekä opetusmateriaalina. • Turun Linnan Ritariklubin toiminta ja ohjelma 2015 Turun Linnan Ritariklubi on Ritarikerho 4–14-vuotiaille tytöille ja pojille ja heidän vanhemmilleen. Se keskittyy toiminnassaan keskiaikaan. Klubiin ohjelman suunnittelusta vastasi taideohjaaja Maria Huokkola ja jäsenasioita sekä tiedotusta hoiti Ulla Salonen Turun maakuntamuseon ystävistä. Tiedotusta hoidettiin pääasiassa sähköisesti. Klubin vuosimaksu oli 5 €. Ritariklubilaiset osallistuivat linnan tapahtumien lisäksi erilaisille linnan Pajan keskiaikaan liittyville lasten kursseille, kuten esim. heittokonekurssille, jolla rakennettiin katapultin pienoismalleja. Syksyllä järjestettiin retki Maatalousmuseo Sarkaan ja kotieläintilalle.

MUU TOIMINTAA Turun linna on monitoimija. Sen omistaa Suomen valtio ja sitä ylläpitää Senaattikiinteistöt. Linnan antikvaarisia arvoja vaalii Museovirasto. Turun kaupunki ylläpitää museota linnassa. Lisäksi linnassa toimii ravintolayrittäjänä Sodexo. Linnan puistoalue liittyy kiinteästi linnan toimintaan. Myös ulkopuoliset tahot järjestävät linnassa erilaisia tilaisuuksia ja ohjelmallista toimintaa. Linnan asiakaspalvelutiimi järjestää ensisijaisesti ulkopuolisten tuottamat tapahtumat, mutta moniin tapahtumiin tarvitaan myös Linna-tiimin asiantuntemusta ja osallistumista. Myös yhteydenpito eri toimijoiden välillä on keskeinen osa linnan toimivuutta. Linnan sosiaalitilojen remontointi ja kalustus jatkuivat koko vuoden. Myös pyöreän tornin vankilat remontoitiin ja niihin tehtiin uudet sähköasennukset näyttelyä varten. Tilojen remontti toi monesti haastetta linnan arkielämään ja vaikutti Linna-tiimin toimintaedellytyksiin. YHTEISTYÖTAHOT • Grus Grus -teatterin syksyllä 2016 ja keväällä 2017 toteutuva Hamlet näytelmä • Rohan tallien kanssa järjestettävä turnajaistapahtuma heinäkuussa 2016 • Vanhan musiikin konsertit • TSO:n järjestämät konsertit • Anneliina Koskisen musiikkiesitykset linnassa kesällä 2015 • Yhteistyö Turun AMK:n ja Mynämä en Historiallisten pukujen opintolinjan kanssa historiallisten pukujen valmis tamiseksi opinnäytetöinä linnan oppaille ja Ritariisaliin • Teatteriyhteistyö Turun AKK:n teatterilinjan oppilaiden Kristiina aiheisen esityksen toteuttamiseksi • Visit Turku: Koiramäen kierosten organisointi • Turun AMK esittävän taiteen koulutusohjelma • Turun AMK Game Lab

WÄINÖ AALTOSEN MUSEO

Wäinö Aaltosen museo ÄÄNI | KUVA | KOKEMUS 5.12.2014–1.3.2015 WAMin talven 2014–15 näyttely oli immersiivinen kokonaisuus eri aisteja puhuttelevia teoksia. Painopiste oli äänen ja kuvan kokemuksellisissa kohtaamisissa. Näyttelyn teokset haastoivat pohtimaan, kuinka havainnoimme ja hahmotamme maailmaa ympärillämme. Mukana oli esimerkiksi hiljaisia teoksia jotka loivat illuusion äänestä ja teoksia joissa ääni puolestaan loi illuusion tilasta tai jonkin läsnäolosta. Näyttelyn neljätoista taiteilijaa olivat Risto-Pekka Blom, IC-98, Antti Immonen, Saara-Maria Kariranta, Hannu Karjalainen, Jouna Karsi, Juhana Moisander, Merja Nieminen & James Andean, Taneli

Rautiainen, Hans Rosenström, Emma Rönnholm, Heidi Tikka, Videokaffe ja Kati Åberg. Näyttelyn kuraattorina toimi näyttelyamanuenssi Susanna Hujala. Näyttelyyn tutustui kaikkiaan 7266 katsojaa, eli 105 kävijää avoinnaolopäivää kohti. OHEISOHJELMA Näyttelyn yhteydessä toteutettiin Eviva-rahoitteinen Medialab-projekti yhteistyössä näyttelyssä mukana olleen media-taideryhmä Videokaffen kanssa. Työpajatilaan rakennettua Medialaboratoriota hyödynnettiin näyttelyn aikana sekä kouluille suunnatuissa työpajoissa että näyttelyn oheistapahtumissa, kuten nuorten Medialab-tapahtumassa 24.–25.1., jolloin työpajassa vieraili n.

100 asiakasta. Lasten viikonloppuna 31.1.–1.2. Medialaboratoriossa kävi yhteensä 400 henkilöä, joista lapsia 225. Viikonlopun ohjelmassa oli myös opastettuja kierroksia näyttelyyn. Kaiken kaikkiaan Medialaboratoriossa vieraili yhteensä n. 1000 kävijää, joista vuoden 2015 puolella 800. Ystävänpäivänä 14. helmikuuta järjestettiin museon historian ensimmäinen sinkkutapahtuma Ensitreffit museossa? Sinkkujen ilta. Tapahtuman ohjelmassa oli opastettuja kierroksia, Medialabtyöpaja sekä pikadeittailua. Iltaan osallistui n. 60 henkilöä. Idea tapahtuman järjestämiseen tuli yleisöltä.

WÄINÖ AALTOSEN MUSEO OTOS. TURKULAISTA NYKYMAALAUSTA 20.3.–24.5.2015 OTOS. Turkulaista nykymaalausta esitteli tuoreen, monipuolisen ja edustavan otannan siitä mikä uudessa turkulaisessa maalaustaiteessa on juuri nyt mielenkiintoista. Näyttelyyn pyydettiin teoksia kahdeksalta Turun alueella toimivalta maalaustaiteeseen keskittyvältä kuvataiteilijalta: Erika Adamssonilta, Henna Aholta, Kati Immoselta, Erkki Nampajärveltä, Elina Ruohoselta, Jani Rättyältä, Sirpa Särkijärveltä ja Tiina Vainiolta. Näistä taiteilijoista moni on saanut jo laajempaa tunnustusta, mutta mukana on myös nousevia lupauksia. Esillä oli taiteilijoiden uusinta tuotantoa ja suuri osa teoksista tehtiin juuri tätä näyttelyä varten. Taiteilijat saivat tekemiseensä vapaat kädet ja mahdollisuuden tehdä juuri sitä mikä heidän työskentelyssään on juuri nyt päällimmäisenä ja tärkeintä. Näyttelyn yhdeksänkymmenenkolmen teoksen aiheet vaihtelivat arkipäivän nostalgiasta tai kantaaottavasta taiteesta täydelliseen abstraktioon. Pääosassa olivat nykymaalauksen monimuotoisuus, vapautunut materiaalien ja värien käyttö sekä ennen kaikkea maalaamisen riemu. Näyttelyn kävijämäärä oli 5179.

TAPAHTUMATOIMINTA Näyttelyn avajaisissa nähtiin tanssitaiteilija Nina Renvallin esitys Äänetöntä ja uskotonta läsnäoloa. Näyttelyssä järjestettiin kaksi taiteilijatapaamista sunnuntain yleisöopastusten yhteydessä. 29.3. opastuksella olivat mukana taiteilijat Henna Aho, Erkki Nampajärvi, Jani Rättyä ja Sirpa Särkijärvi ja 12.4. opastuksella Erika Adamsson, Kati Immonen, Elina Ruohonen ja Tiina Vainio. Taiteilijatapaamisiin osallistui yhteensä 47 henkilöä. Museo oli mukana turkulaisten taidemuseoiden ja taidegallerioiden yhteisessä TurkuART Afterwork -tapahtumassa 6.4., jolloin WAM oli avoinna klo 20 asti. Näyttelytiloissa oli keskusteluopas klo 17–19. Tapahtuma houkutteli pai-kalle n. 40 kävijää. Lasten viikonloppuna 18.–19.4. koettiin maalaamisen riemua Kati Immosen vetämässä akvarellityöpajassa ja Erika Adamssonin pleksimaalaustyöpajassa. Ohjelmassa oli tuttuun tapaan myös opastettuja kierroksia näyttelyyn. Viikonlopun kävijämääräksi tuli 398, joista lapsia 175. WAMin lipun hintaan sisältyi myös Biologisen museon Koko perheen luontoviikonloppu.

Museo osallistui Vauvaviikon ohjelmaan järjestämällä 22.–23.4. vauvoille ja heidän perheilleen räätälöityjä elämyksellisiä näyttelykierroksia ja Vauvaväritys-työpajoja. Kolmelle kierrokselle (joista yksi oli ruotsinkielinen) osallistui yhteensä 38 lasta ja 35 aikuista. Yhteistyössä Turun filharmonisen orkesterin kanssa järjestettiin Lasten musiikkisalonki 25.4. Kierroksella TFO:n muusikot esittivät Otos-näyttelyn inspiroimia kappaleita ja opas kertoi taideteosten taustoista. Ennen ja jälkeen konsertin oli mahdollisuus osallistua avoimeen kuvataidetyöpajaan. Kierrokselle osallistui 45 hlöä. Helluntain alla 22.5. järjestettiin jälleen Ensitreffit museossa? Sinkkujen ilta -tapahtuma. Ohjelmassa oli opastettuja kierroksia, pikadeittailua sekä livemusiikkia (pianisti Ilppo Ainola). Tapahtumaan osallistui n. 50 henkilöä. Työpajassa järjestettiin avoin kuvataidetyöpaja lauantaisin 11.4.–16.5. Avoimiin työpajoihin osallistui n. 150 asia-kasta. Alakouluikäisille suunnattu suosittu Wäinö junior -kurssi jatkoi ohjelmistossa kolmen ryhmän voimin (10 lasta / ryhmä). Kurssilla tutustuttiin Wäinö Aaltosen tuotantoon eri tekniikka- ja materiaalikokeiluin.

WÄINÖ AALTOSEN MUSEO Näyttely oli osa näyttelykiertuetta jonka aiemmat näyttelyt olivat esillä Helsingissä ja Oulussa. Jokainen kiertueen näyttelyistä oli kuitenkin teosvalinnaltaan hieman erilainen ja näistä WAMissa nähtiin laajin kokonaisuus. Heikki Marila toteutti mm. WAMiin veistossalin tiloihin mitoitetun 7,5 metriä korkean maalauksen Viimeinen tuomio. Kukkia ja perkeleitä -näyttelyn tuottajatahona toimi Korjaamo Galleria ja sen kuratoi Timo Valjakka. Näyttelyyn tutustui yhteensä 7843 kävijää.

HEIKKI MARILA KUKKIA JA PERKELEITÄ 12.6.2015–6.9.2015 Heikki Marilan (s. 1966) Kukkia ja perkeleitä oli osin retrospektiivinen näyttely, jonka painopiste oli kuitenkin Marilan aivan viime vuosina valmistuneissa maalauksissa. Mukana oli teoksia kaikista hänen keskeisistä maalaussarjois-taan vuodesta 2000 eteenpäin. Suurikokoisista ja voimakkaan materiaalisista teoksista useat käyvät tiivistä vuoro-puhelua taidehistoriallisen kuvaston kanssa.

TAPAHTUMATOIMINTA Museon työpajatilassa oli kesän ajan Kukkia!-omatoimityöpaja, jossa sai piirtää ja maalata erilaisia kukka-asetelmia. Työpaja oli avoinna yleisölle 2.8. saakka, minkä jälkeen työpajatilassa järjestettiin kaksi kouluikäisille suunnattua Kesäkuvis-kurssia. Kursseille osallistui yhteensä 20 lasta.

semble Oimean esitys Ave Maria Superstar! Lisäksi Ekoluodolla järjestettiin kasvicroquis-työpaja ja nähtiin Olohuone ry:n tuottama Jani Petteri Virran performanssi Holier than holy, Holly G. Taiteiden yön ohjelmaan osallistui n. 500 asiakasta. Taiteilijatapaamisessa 23.8. Heikki Marila esitteli näyttelyään yhdessä kuraattori Timo Valjakan kanssa. Taiteilijata-paamiseen osallistui 70 henkilöä. Lasten viikonlopun 29.–30.8. teemana olivat kukat ja ötökät. Tapahtuma järjestettiin yhdessä Biologisen museon kanssa. Ohjelmassa oli opastettuja kierroksia sekä työpaja, jossa maalattiin hurmaavia kukka-aiheita ja muotoiltiin mielikuvituksellisia ötököitä. Viikonlopun kävijämäärä oli 474, joista lapsia 149.

Taiteiden yönä 13.8. museo oli avoinna klo 23 asti. Ohjelmassa oli opastettuja kierroksia, avoin työpaja sekä En-

LANGUAGE EATING 19.–20.9.2015 Language Eating oli Jan-Erik Anderssonin ideoima tapahtumaviikonloppu, joka tarkasteli kielen, ruuan ja kulttuurin välisiä suhteita kuvataiteen ja performanssin keinoin. Viikonloppu koostui asiantuntijaluennoista sekä performans-seista. Viikonlopun yhteisölliseen pääperformanssiin kutsuttiin mukaan kaikkien turkulaisten kieliryhmien edustajia. Performanssiin osallistui lopulta 21 kielen edustajia.

Language Eating Wäinö Aaltosen museossa 19.9. klo 12–16 20.9. klo 12–16 WAM ja taiteilija Jan-Erik Andersson kutsuvat sinut mukaan Language Eating- tapahtumaan, jonka pääosassa ovat ruoka, kieli ja kulttuuri! Viikonlopun aikana ohjelmassa on kaikille avoimia luentoja sekä taideesityksiä huumorilla höystettynä; mukaan mahtuu niin omenakonsertti kuin bisneslounaskin. Tapahtumaviikonloppu huipentuu Language Eating -performanssiin, jossa eri kielet ja kulttuurit kohtaavat. Vapaa pääsy! (Museon kahvila on auki tapahtuman aikana.)

Asiantuntijapuhujina olivat filosofian tohtori Ruth Illman, kuvataiteen tohtori Jyrki Siukonen, filosofian tohtori Päivi Mehtonen ja Msc. Stefania Federico. Edible Finns, Dirk Huelstrunk, Shawn Decker ja Jan-Erik Andersson vasta-sivat performansseista. Ilmaisen tapahtumaviikonlopun aikana museossa vieraili kaikkiaan noin 800 kävijää.

Abendbrot theme evening Suomi-Saksa yhdistyksen tiloissa La 19.9. klo 18 Kaskenkatu 1 Lue lisää viikonlopun ohjelmasta: www.wam.fi

Tapahtuma Facebookissa: https://www.facebook.com/ events/737687926352259/ Wäinö Aaltosen museo Itäinen Rantakatu 38

WÄINÖ AALTOSEN MUSEO ISMO KAJANDER – ANARTISTI 23.10.2015–17.01.2016 Ismo Kajanderin (s. 1939, Turku) laajan retrospektiivisen näyttelyn pääosassa olivat Kajanderin arkisista materiaa-leista luoma esineteokset, kollaasit ja installaatiot. Näyttelyn nimi Anartisti oli viittaus Kajanderin toimintaan taiteen valtavirtojen ulkopuolella. Ismo Kajanderin 1960-luvun alussa alkanut taiteilijanura on ollut suomalaisen taidekentän kontekstissa poikkeuk-sellisen laaja-alainen ja uudistusvoimainen. Hänet tunnetaan taiteilijana, valokuvaajana, kirjoittajana ja opettajana. Kajander toimi myös Turun piirustuskoulun rehtorina vuosina 1988–1997. Tämä Nykytaiteen museo Kiasman tuottama näyttely oli esillä Kiasmassa keväällä 2015. Wäinö Aaltosen museos-sa kokonaisuutta oli laajennettu uusilla teoksilla: mukana oli muun muassa Kajanderin päätyönään pitämä installaatio Runoilijan talo sekä Pariisi-aiheisten teosten kokonaisuus, jota ei Helsingissä nähty. Näyttelyssä oli myös rekonstruktio Kajanderin ensimmäisestä yksityisnäyttelystä Agora-galleriassa Helsingissä vuodelta 1964.

ISMO KAJANDER. ANARTISMILIPPU 1995. PRESSU, SPRAYMAALI, VAATTEITA 320x725 cm. PORIN TAIDEMUSEO.

Ismo Kajander – Anartisti oli erittäin suosittu näyttely, sen näki yli 9000 kävijää.

OPASTUKSET Wäinö Aaltosen museossa järjestettiin avoimia yleisöopastuksia sunnuntaisin klo 14 suomeksi sekä joka kuukauden viimeinen sunnuntai klo 15 ruotsiksi. Maksuttomia yleisöopastuksia oli tarjolla myös kesäkeskiviikkoisin klo 17 sekä museon tapahtumissa. Yleisöopastuksille osallistui yhteensä 2100 henkilöä. Tilauksesta oli mahdollista saada opastuksia suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Tilattu opastus maksoi 69 euroa, kouluille 39 euroa. Lisäksi maksut-tomia opastuksia tarjottiin kouluille ja päiväkodeille kohdennetusti erilaisiin pedagogisiin projekteihin liittyen (ks. Pedagoginen toiminta). Tilattuja ryhmäopastuksia järjestettiin yhteensä 223 ryhmälle (3467 hlöä). Kaiken kaikkiaan opastuksille osallistui siis 5567 henkilöä.

TAPAHTUMAT Työpajassa järjestettiin avoimia kuvataidetyöpajoja kaikenikäisille sunnuntaisin 1.11.–20.12. ja senioreille torstaisin 5.11.–17.12. Avoimiin työpajoihin osallistui n. 120 hlöä. Käsitätkö käsitetaidetta? -luennolla ja -työpajassa 28.11. tutustuttiin Ismo Kajanderin taiteeseen vaikuttaneisiin kuvataiteen ilmiöihin. Myös suositut Wäinö junior -kuvataidekerhot jatkuivat tuttuun tapaan. Yhteistyössä tanssija, koreografi Satu Tuittilan ja Läntisen tanssin aluekeskuksen kanssa toteutettiin Yksityisiä eleitä – Tanssiva opaskierros, jolla oli 8 esityskertaa 31.10.–22.11. Kyseessä oli ainutlaatuinen yhdistelmä tanssiteosta ja opastettua näyttelykierrosta. Koreografiasta vastasi Satu Tuittila, joka myös tanssi esityksessä yhdessä Jonna Aaltosen ja Sari Hannulan kanssa. Oppaina vuorottelivat museon keikkaoppaat Pauliina Sassali ja Cecilia Gus-

tafsson. Esityksen näki yhteensä 235 henkilöä. Lisäksi esityksen Preludi-osa nähtiin näyttelyn avajaisissa. WAM osallistui toista kertaa järjestettyyn TurkuART Afterwork -tapahtumaan 12.11. tarjoamalla ilmaisen sisäänpääsyn klo 18–20. Taideakatemian teatteriopiskelijat innostivat yleisöä vuoropuheluun näyttelytiloissa, osana Yhteinen yleisömme -projektia. Iltaan osallistui n. 70 hlöä. Lasten viikonlopun 14.–15.11. opastetuilla kierroksilla matkattiin Pariisiin ja etsittiin tietä Pikkuhirviön puutarhaan. Opastuksiin sisältyi Anna-Kaisa Väänäsen tapahtumaa varten tuottama nukketeatteriesitys Pikkuhirviön puutarha, joka oli osa nukketeatteri-festivaali TIP-Festin oheisohjelmaa. Työpajassa luotiin esineteoksia pyykkipojista ja kierrätysmateriaaleista. Viikonlopun kävijämäärä oli 754, joista lapsia 290. Lasten

WÄINÖ AALTOSEN MUSEO lukumäärässä mitattuna tapahtuma oli kaikkien aikojen vilkkain. WAMin lipun hintaan sisältyi myös Biologisen museon Koko perheen luontoviikonloppu. Lauantaina 21.11. järjestetyn Pariisilaisen illan ohjelmassa oli Pariisi-teemaisia opastuksia, livemusiikkia (laulaja, hanuristi Iris Valin) ja croquis-piirustusta. Museon 2-tasanteella oli vintage-henkinen valokuvausnurkkaus sekä ”Seinen rannan” kirjakauppiaan ja kangaskauppiaan myyntipisteet (yhteistyössä: kirjakauppa Omituiset Opukset ja pukuvuokraamo Lainahöyhenet). Museokaupassa myytiin Pariisi-aiheisia tuotteita ja Cafe Wäinössä ranskalaisia herkkuja. Museon aulaan luotiin ranskalaista katukahvilatunnelmaa lainakalusteilla ja valoilla. Lisäksi aulan seinään heijastettiin Pariisiteemainen kuvaesitys, jossa huomioitiin Pariisissa viikkoa aiemmin tapahtuneet terrori-iskut. Pariisilaiseen iltaan osallistui n. 300 hlöä. Lauantaina 28.11. ohjelmassa oli FT, kirjailija Anna Kortelaisen kaksi Pariisiteemaista opastusta, joiden otsikko oli ”Katso miten Pariisi nielee kaikki tiet”. Opastuksille osallistui yht. 50 hlöä. Taiteilijatapaamisessa 12.12. Ismo Ka-jander kertoi näyttelystään ja taiteellisesta työskentelystään n. 50 kuulijalle.

LASTEN VIIKONLOPPU 18.–19.4. KLO 10–15 Opastetut kierrokset la–su suomeksi klo 10.30, 11.00, 11.30, 12.00, 12.30, 13.00, 13.30 ja 14.00 ruotsiksi klo 11.30 Opastuksilla tutustutaan Otos-näyttelyn -näyttelyn värikylläisiin maalauksiin ja kokeillaan, miten sanoilla voidaan maalata. Työpajoissa maalataan isoa yhteisteosta pleksille ja akvarelleja aidolle akvarellipaperille. työpajoja ohjaavat Otos-näyttelyn taiteilijat Erika Adamsson ja Kati Immonen.

PEDAGOGINEN TOIMINTA Perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen opettajille järjestettiin 2 infotilaisuutta kevään ja syksyn näyttelyihin: 23.3. (Otos) ja 26.10. (Ismo Kajander). Ääni, kuva, kokemus -näyttelyn yhteydessä toteutettiin Eviva-rahoitteinen Medialab-projekti yhteistyössä mediataideryhmä Videokaffen kanssa. Turkulaisille 9. luokille sekä muille nuorten ryhmille tarjottiin maksuttomia Medialabtyöpajoja, joihin sisältyi myös opastettu kierros näyttelyyn. Projektiin osallistui vuoden 2015 puolella 15 nuorten ryhmää (n. 200 hlöä). Lisäksi maksullisen Medialab-työpajan ja -opastuksen varasi 4 Turun ulkopuolista yläkoulu-luokkaa (80 oppilasta).

TERVETuLOA KOKEmAAn mAALAAmIsEn RIEmu!

Jani Rättyä: Vaikuttaja (yksityiskohta). 2014. Akryyli ja spray.

WAMIN

TYÖPAJAT WAMin työpaja tarjosi eri ikä- ja kohderyhmille suunnattuja kuvataidetyöpajoja avoimina työpajoina, varattavina kouluryhmäohjelmina, kurssimuotoisesti sekä museon tapahtumissa. Työpajojen tavoitteena oli rohkaista yksilölliseen kuvalliseen ilmaisuun sekä tukea ja vahvistaa kiinnostusta kuvataiteeseen oman tekemisen kautta. Työpajatoimintaan osallistui vuoden 2015 aikana n. 4000 asiakasta.

Turkulaisten koulujen erityisryhmiä kutsuttiin maalis-toukokuussa näyttely- ja työpajavierailulle Otos-näyttelyyn. Työpajaohjelmaan osallistui 17 ryhmää (225 hlöä). Lisäksi Svenska Kulturfondenin myöntämällä avustuksella to-teutettiin työpajaprojekti, jonka ohjaajana toimi kuvataiteilija Erika Adamsson. Projektiin osallistui 8 perusopetuksen ryhmää (110 oppilasta). Myös Ismo Kajanderin näyttelyyn sisältyi työpajaohjelma, johon kutsuttiin turkulaisia alakouluryhmiä (1.–4. luokat). Kutsuun tarttui yhteensä 29 ryhmää (545 oppilasta), joista osa vieraili museossa vuoden 2016 puolella. Kajanderin näyttelyyn kutsuttiin myös päiväkoti- ja esiopetusryhmiä maksuttomille opastuksille. Opastuksilla kävi 75 ryhmää (970 lasta), joista osa vuoden 2016 puolella. Jokainen lapsi sai mukaansa museodiplomin, joka toimi samalla koko perheen pääsylippuna näyttelyyn. Vapaalipun hyödynsi yhteensä 115 perhettä (360 hlöä), joista osa vuoden 2016 puolella. WAMissa jatkettiin myös Turun kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelmaan kuuluvaa Kulttuuripolku-toimintaa. Lukuvuoden 2014–2015 Kulttuuripolkunäyttely oli Ääni, kuva, kokemus, jonka opastetuille kierroksille osallistui 49 vitosluokkaa (928 oppilasta). Lukuvuoden 2015–2016 Kulttuuripolku-opastukset toteutettiin syyskaudella Ismo Kajanderin näyttelyssä, jossa vieraili 33 vitosluokkaa (587 oppilasta). Lisäksi maksullisen Kulttuuripolku-opastuksen tilasi vuoden aikana yhteensä 15 yläkouluryhmää, joista suurin osa oli 7. luokkia.

Liput 7 e / 2 e (7–15 -vuotiaat) / 0,5 e (4–6 -vuotiaat) / perhelippu 15,50 e. www.wam.fi museo on avoinna ti–su 10–18. Wäinö AAltosen museo

itäinen RAntAkAtu 38, tuRku. (02) 262 0850

Vanhan Suurtorin galleriat NÄYTTELYTOIMINTA VANHALLA SUURTORILLA 2015

BRINKKALAN GALLERIA 9.1.–8.2. 13.2.–15.3. 20.3.–19.4. 24.4.–24.5. 29.5.–28.6. 3.7.–2.8. 7.8.–6.9. 11.9.–11.10. 16.10.–15.11. 20.11.2015–3.1.2016

Moninkertainen. Susan Lankisen valokuvia ja Tapio Mömmön maalauksia Eliina Peltoniemi Valokuvalöytöjä 1910-luvun Turusta Roy Aurinko, Huomenna zeppeliini Ulla Kudjoi, I SEE THINGS Anna Aho, What if there’s no”happily ever after”. Maalauksia Timo Kvist, Juha Lukala ja Markku Lehtinen, Miehen tie. Valokuvia Jenni Karhapää ja A. K. Autio, Embrace the Insanity - Maalauksia ja veistoksia hulluudesta Christina Holmlund, Sirpa Päivinen ja Anu Suhonen: ”PAIKKA JOTA EI OLE” Natalia Rozhkova, “All in All Things…” Kollaaseja

GALLERIA BERNER 9.1.–8.2. 13.2.–15.3. 24.4.–24.5. 29.5.–28.6. 3.7.–2.8.2015 7.8.–6.9.2015 11.9.–11.10. 16.10.–15.11. 20.11.2015–3.1.2016

Tapio Kettunen, Oodeja valolle. Reliefejä ja veistoksia Sanna Majander, Muotoseikkoja. Tekstiiliteoksia Seija Sainio, Näillä näkymin Hannu Leimu, My Doom World Paula Humberg, Kasvuvyöhyke. Valokuvia Henna Tyrväinen, Serigrafioita satiinille ja vanerille Merja Ylitalo, Uhanalainen Turun taiteilijaseuran 91. vuosinäyttely Natalia Kopkina, Motherland

VANHAN RAATIHUONEEN GALLERIA 9.1.–8.2. 13.2.–15.3. 14.4.–19.4. 24.4.–24.5. 29.5.–28.6. 3.7.–2.8. 7.8.–6.9. 11.9.–11.10. 16.10.–15.11. 20.11.2015–3.1.2016

Reetta Partanen, Veistoksia, installaatioita Sami Pennanen, Otaksun Kuvataiteen lukiodiplomit Marko Backman, Sisätilat Pia Salo, Relic Rozalia Janovic, The Perspective of Topography. Veistoksia ja piirustuksia Panu Thusberg, Karttamerkintöjä. Maalauksia Jarkko Rantanen: Törö – metsämaalauksia Turun taiteilijaseuran 91. vuosinäyttely Aaron Hiltunen, Uusia maalauksia

ULLAKKOGALLERIA 9.1.–8.2. 13.2.–15.3. 20.3.–19.4. 24.4.–24.5. 29.5.–28.6. 3.7.–6.9.2015 11.9.–11.10. 16.10.–15.11. 20.11.2015–3.1.2016

Mari Peuho, Unikuvia Raivoryhmä (Eve Heino, AnneJärvi, Niina Kiiveri, Anu Mustonen, Anna Pekkala), Kilarit Heidi Hakkarainen, Olisiko teillä hetki aikaa? Lilli Haapala, Luonnon tila Maria Vuorinen, Kiss, Kiss Ötökkä. Teoksia Kupittaan uuden Patsaspuiston työpajoista Katja Härkki, Syvyyksiin Elina Kujansuu, Metsät, laitumet Tarja Malinen, Veistoksia ja valokuvia

ASIAKASPALVELUYKSIKKÖ

Asiakaspalveluyksikkö ASIAKASPALVELUYKSIKKÖ vastaa museopalveluiden yleisötyön asiakaspalvelusta ja erilaisista kiinteistönhoidon ja teknisen työn asioista. Asiakaspalvelutyön tärkeimpiä tehtäviä ovat näyttelyvalvonta, sekä tilaisuuksien valvonta, kassapalveluiden hoito, museokauppatoiminta, kiinteistönhoito ja tekniset asiat sekä tilavuokraus. Museokeskus on yksi kaupungin suurimmista työllistettyjen työntekijöiden työllistäjistä. Työllistetyt työntekijöiden avulla hoidetaan suurilta osin tällä hetkellä mm. näyttelyvalvonta. Yksikössä työskentelee erittäin paljon myös harjoittelijoita ja tilapäisiä sesonkityöntekijöitä.

taisesti. Kaupunki otti myös samaan aikaan käyttöön SAP-ohjelmiston myös henkilöstöasioissa. Tiiminvetäjinä toimivat palveluesimiehillä on rooli henkilöstöasioiden valmistelijoina ja asiatarkastajina. Samassa työpisteessä työskenteleminen helpottaa poissaolojen seurantaa. Keväällä 2015 siirryttiin käytännön tasolla uusiin tiimeihin, vaikka päätös uusista tiimeistä tuli voimaan vasta vuoden 2016 alusta.

Asiakaspalveluyksikön päällikön intendentti Petteri Järven suorassa alaisuudessa toimivat tilanvuokrausta hoitava vuokraussihteeri Jukka Ranta ja sekä asiakaspalvelusihteeri Leena Lehmusto. Loput yksikön henkilökunnasta on jaettu tiimeihin. Asiakaspalveluyksikkö on aikaisemmin jaettu kassapalvelut-, kiinteistö- ja tilapalvelut- sekä näyttelyvalvontatiimeihin. Keväällä 2015 päätettiin siirtyä enemmän toimipaikkapohjaisiin tiimeihin. Pääsyynä tähän oli tarve saada päivittäiset asiat hoidettua aikaisempaa enemmän toimipaikkakoh-

Tiimi 2: Turun linna sekä Apteekkimuseo ja Qwenselin talo (tiiminvetäjä Jari Marjasto)

Asiakaspalvelun uusi tiimijako Tiimi 1: Kalastajankatu, Kuralan Kylämäki, Vanha Suurtori (tiiminvetäjä Simo Kemppainen)

Tiimi 3: Luostarinmäen käsityöläismuseo, Biologinen museo ja Wäinö Aaltosen museo (tiiminvetäjä Heidi Kyynäräinen)

Museokeskuksen kassaohjeistus otettiin käyttöön 20.3, kaupungin ohjeistuksen rinnalle. Museon oman ohjeistuksen on tarkoitus selkeyttää ja yhtenäistää museon kassanhoitoa eri toimipisteiden välillä. Uutena tuotteena tuli myyntiin valtakunnallinen suosittu Museokortti, joka oikeuttaa sisäänpääsyyn yli 200 museossa. Loppukesällä lippukassan toiminta monipuolistui polkupyörien lainaustoiminnalla. Muuta asiakaspalvelun toimintaan vaikuttavaa vuoden aikana oli kaupungin toimesta toteutettu museoiden kävijätutkimus aikavälillä 13.7.–9.8. Tulos kyselystä oli määrällisesti ja ennen kaikkea laadullisesti erittäin hyvä. Syksyllä päätettiin Brinkkalan kirjakaupan sulkemisesta tämän vuoden lopussa. Kirjakauppatoimintaa suunnitellaan jatkettavan jossakin toisessa toimipaikassa.

Muuta mainittavaa asiakaspalvelun osalta vuonna 2015 oli Turun päivä, joka keräsi suuren määrän kävijöitä, yhteensä 12292.

ASIAKASPALVELUYKSIKKÖ APTEEKKIMUSEO JA QWENSELIN TALO Vuonna 2015 museo oli tammikuussa avoinna 11.1. asti tiistaista sunnuntaihin klo 10–16. Töissä oli peräti viisi henkilöä, joista kaksi vakituista. Kesäkaudella museo oli avoinna toukokuun 2. päivästä elokuun loppuun ti–su klo 10–18. Toukokuussa oli töissä vakituisten kahden henkilön lisäksi yksi määräaikainen valvoja sekä linnasta tullut työllistetty. Kesäkuun 2. päivästä alkaen saatiin

lisäksi yksi määräaikainen valvoja sekä kaksi kesäkoululaista, jotka vaihtuivat heinäkuussa uusiin kesäkoululaisiin. Kesä-, heinä- ja elokuun ajan oli päivittäin pääsylipun hintaan sisältynyt puolen tunnin opastettu kierros, joka hoidettiin tämän henkilökunnan toimesta.

BIOLOGINEN MUSEO Vuoden päänäyttely ”Hyönteisloistoa kotoa ja kaukomailta” herätti paljon huomiota ja siitä saatiin hyvää palautetta kaikilta kohderyhmiltä. Syksyn valokuvanäyttely ”Barents - Luonto ei tunne rajoja” toi museoon erityisesti eläkeläispariskuntia, jotka kassalla kertoivat tulleensa katsomaan nimenomaan Barents-kuvia. Tässä kävijäryhmässä ei ole aiemmin ollut näin huomattavaa piikkiä.

kuussa. Esimerkiksi vuoden 2014 tapaninpäivänä oli kolme kävijää ja vuoden 2015 tapaninpäivänä oli 117 kävijää. Vuonna 2014 pyhien välissä museossa vieraili 86 kävijää, kun vuonna 2015 samalla ajanjaksolla vieraili 590 kävijää.

Joulukuussa kävijöitä oli lähes neljä kertaa enemmän kuin viime vuoden joulu-

KURALAN KYLÄMÄKI Kuralan kylämäessä työskenteli 2015 kiinteistö- ja tilapalvelut tiimissä kaksi henkilöä. Aluehoitajana toimi Kari Leino ja asiakaspalveluvastaavana Janis Jerumanis. Lisäksi aluehoidon tukena on ollut työllistettyjä ja harjoittelijoita. Kesäaikana Kuralan puutarhaa ja piha-alueita on ollut hoitamassa lisäksi puutarhaalan osaajia. Vuoden aikana kiinteistö- ja tilapalvelutiimiä ovat työllistäneet laidunalueiden aitaustyöt, kanatarhan rakentaminen, kattojen puhdis-tustyöt ja monenlaiset korjaus-, maalaus- ja järjestelytehtävät. Asiakaspalveluvastaavan tehtävänä on ollut myös Vanhan Kanalan tilaisuuksien valvonta ja järjestelyt.

Museon lippukassalla myytiin lippujen ja opastusten ohella museokauppatuotteita sekä uutuutena valtakunnallista Museokorttia. Elokuussa museoon saatiin

Hyvä kävijävuosi näkyi myös museokauppamyynnissä: myynti nousi n. 75 % verrattuna edellisvuoteen, joka oli myynniltään suurin biologisen historiassa. Myynti on kasvanut tasaisesti vuodesta 2008 alkaen ja se kahdeksankertaistui vuodesta 2008 vuoteen 2015. Myyntituotteissa on nyt keskitytty entis-

neljä polkupyörää, joiden lainaustoiminta käynnistyi heti. Museo oli avoinna myös Turun päivänä 20. syyskuuta. Turun päivän kävijämäärä oli 2765 henkilöä. Joulukaudeksi museo avattiin 28.11. ja aukioloaika oli tiistaista sunnuntaihin klo 10–16. Töissä oli kahden vakituisen henkilön lisäksi kaksi määräaikaisesti palkattua valvojaa. Vuoden 2015 kokonaiskävijämäärä oli 9168 henkilöä.

tä enemmän edullisiin, hyvällä katteella varustettuihin artikkeleihin, jotka ovat erityisesti lapsiperheiden suosiossa. Vanhojen suosikkien muovikäärmeiden ja ötökkäavaimenperien lisäksi 3Defektillä varustettujen tuotteiden suosio on osoittautunut kestäväksi, joten 3Dtuoteperheen magneetit, kirjanmerkit ja julisteet saavat pian rinnalleen postikortteja. Kirjavalikoimasta eritoten luontoolosuhteisiin sopivilla muovisivuilla varustetut ötököiden, perhosten ja lintujen tunnistusoppaat kävivät hyvin kaupaksi.

ASIAKASPALVELUYKSIKKÖ LUOSTARINMÄEN KÄSITYÖLÄISMUSEO Vuonna 2015 Luostarinmäen käsityöläismuseo oli avoinna kesäkaudella 2.5.–20.9. klo 10–18 ja joulusesonkina 28.11.–30.12. klo 10–16. Kesä-, heinäja elokuussa museo oli avoinna viikon jokaisena päivänä. Touko- ja syyskuussa museo oli maanantaisin suljettu. Lisäksi museo oli avoinna alkuvuodesta 17.1. asti ja pääsiäisenä 4.–5.4. klo 10–16. Lipunmyynnin ja opastusten ohella lippukassalla myytiin museon opaskirjoja sekä uutena tuotteena suosittua Museokorttia. Kesällä käynnistyi myös polkupyörien lainaustoiminta. Lippukassanhoitajan työssä tärkeässä osassa on

VANHA SUURTORI Vanhalla Suurtorilla museokeskuksen toimintaa on ollut Vanhalla Raatihuoneella ja Brinkkalan talossa. Molemmissa rakennuksissa gallerioiden ja ulosvuokrattujen tilojen valvonnasta ja avoinnapidosta ovat vastanneet kiinteistö- ja tilapalvelut tiimin vahtimestarit. Turun taidelainaamon kanssa yhteistyössä pidettiin museokeskuksen Kirja-

TURUN LINNA Vuosi 2015 oli voimakkaan kasvun ja kehityksen vuosi Turun linnassa. Kävijämäärät kohosivat edellisvuodesta yli 20 000 hengellä ja asiakaspalvelun laadun kehitys oli melkoinen, mikä näkyi runsaassa positiivisessa palautteessa ja hyvässä työilmapiirissä. Pääsylipun maksaneita asiakkaita oli kaikkiaan 128.659 ja linnan juhlatilaisuuksissa vieraili 8.659 vierasta. Muita vieraita oli 797 henkilöä, joten kokonaiskävijämäärä oli 138 115, kun se vuonna 2014 oli 117 326.

asiakaspalvelu, kävijöiden neuvonta niin museoon liittyvissä asioissa kuin yleisesti Turusta ja muista kaupungin kohteista kertominen. Lippukassalla hoidetaan myös kävijätilastointi. Luostarinmäen käsityöläismuseon myyntitulos parani tuntuvasti edellisvuoteen verrattuna. Kävijämäärä museossa kasvoi, ja se heijastui myönteisesti myös museokauppaan. Museokauppa Hantvärkki, Höökarin puoti ja museon postikonttori palvelivat asiakkaita toukokuun alusta Turun päivään 20. syyskuuta asti sekä jälleen joulunaikana.

turkkurin turkistossut ja muut tekstiilityöt olivat asiakkaiden suosiossa. Höökarin puodissa myytiin edelleen paperitruuttiin käärittyjä vanhanajan karamelleja. Postikonttorista lähetettiin omalla leimalla ja postimerkillä varustettuja kortteja. Museokeskus osallistui Turun Joulutoriin, jonka kojussa myytiin myös Luostarinmäen tuotteita Tuomaan risteistä turkistossuihin. Loppuvuodesta alkoi Hantvärkki-rakennuksen uuden sisustuksen suunnittelu. Suunnitelmien mukaan lipunmyynti siirtyy sisälle ja samalla myös museokauppa tulee uudistumaan.

Kesällä myyntituotteiden valikoimaa monipuolistivat museoon palkatut käsityöläiset. Etenkin puusepän juustomuotit,

kauppaa ja taidelainaamoa. Vakituisen henkilökunnan lisäksi vuoden aikana tiimissä on työskennellyt useita työllistettyjä, kesätyöntekijöitä ja harjoittelijoi-ta. Loppuvuodesta henkilöstöä työllistivät muuttopuuhat. Päätös luopua Brinkkalan talon katutason tiloista sääs-tösyistä aiheutti paljon järjestelyjä. Toimintoja siirrettiin, tiivistettiin ja laitettiin tauolle. Samalla saatiin toimintoja yhdistettyä, uusittua sekä tiloja siistittyä ja maalattua.

Museokeskuksen Kirjakauppa laitettiin tauolle, Turun taidelainaamon toiminnot siirrettiin Vanhalle Raatihuoneelle ja luotiin yhteinen asiakaspalvelualue taidelainaamon ja Raatihuoneen asiakkaille, toimistotilat tiivistettiin Brinkkalan talon toiseen kerrokseen samoin varastotiloja. Raatihuoneella aloitettiin Harmaan huoneen muutostyöt, jotka jatkuvat 2016 puolelle. Tilasta tulee muutostöiden jälkeen ”Mediagalleria”.

Turun linnan museokauppa Fataburin vuosi 2015 oli erinomainen. Kaupan vuosimyynti oli parempi kuin koskaan aikaisemmin ja kävijöitä oli runsaasti. Linnan kirjavarasto siirrettiin kalastajankadun tiloihin ja museokauppa sai käyttöön uuden varastotilan myymälän läheltä. Vuoden 2015 aikana kehitettiin uusia, museokokoelmiin ja näyttelyihin liittyviä myyntituotteita ja tehtiin yhteistyötä paikallisten käsityöläisten ja tavarantoimittajien kanssa.

Tilapäisen henkilökunnan suuri määrä ja vaihtuvuus asettavat perehdytystyölle suuria haasteita. Perehdytyksen laatua pyritään koko ajan kehittämään ja löytämään siihen riittävästi aikaa ja henkilöresursseja. Museokeskuksessa käynnissä olevan asiakaspalvelun kehittämishankeen myötä on jo saatu hyvää työstettävää materiaalia perehdytyksen ja asiakaspalvelun laadun kehittämiseen.

ASIAKASPALVELUYKSIKKÖ WÄINÖ AALTOSEN MUSEO Wäinö Aaltosen museossa oli vuonna 2015 esillä yhteensä neljä eri päänäyttelyä. Nämä olivat jo vuoden 2014 puolella alkanut Ääni, kuva, kokemus (5.12.14–1.3.15), OTOS. Turkulaista nykymaalausta (20.3.–24.5.), Heikki Marila: Kukkia ja perkeleitä (12.6.–6.9.) sekä Ismo Kajander: Anartisti (23.10.15– 17.1.16). Museossa vieraili koko vuonna yhteensä 27 624 kävijää, ja museo oli avoinna 1841 tuntia. Museon normaali aukioloaika oli tiistaista sunnuntaihin klo 10–18. Museo oli suljettuna näyttelyiden vaihtojen välisinä aikoina 2.3.–19.3., 25.5.–11.6., sekä 7.9.–22.10. Syys- ja

TILANVUOKRAUS Museokeskuksen keskeisiä tulonmuodostukseen vaikuttuvia tekijöitä on tilapäinen tilanvuokraus. Oman toimintansa lisäksi Museokeskus vuokraa tiloja ulkopuoliseen käyttöön muun muassa yrityksille, eri yhteisöille ja yksityistilaisuuksiin. Vuokrattavissa tiloissa järjestetään esimerkiksi seminaareja ja kokouksia, konsertteja ja teatteriesityksiä. Lisäksi juhlitaan häitä, syntymäpäiviä ja erilaisia yritysten asiakas- ja henkilökuntatilaisuuksia. Toimikaudella vuokrattavia tiloja oli Turun linnassa, Vanhalla Suurtorilla, Luostarinmäen käsityöläismuseossa ja Kuralan kylänmäellä sekä Wäinö Aaltosen museossa. Vuokraustoiminnan kautta historialliset rakennukset palvelivat laajaa joukkoa kaupunkilaisia ja ulkopaikkakuntalaisia. Vuonna 2015 Museokeskuksen tiloissa oli 543 ulosvuokrausta, joissa oli yhteensä 24.551 kävijää

lokakuussa museo oli suljettuna normaalia pitempään näyttelyn vaihdon yhteydessä toteutetun remontin takia. Teemailtoina museo oli avoinna normaalia pitempään. Sinkkuilta-tapahtumissa 14.2. ja 22.5. museo oli avoinna klo 20 asti, TurkuART Afterwork -tapahtumissa 6.5. ja 12.11. klo 20 asti, Taiteiden yönä 13.8. klo 23 asti sekä Pariisilainen ilta -tapahtumassa 21.11. klo 21 asti. Kevään ja syksyn tiistaipäivien konserttiiltoina museo oli avoinna klo 21 asti. Konsertti-iltoina töissä oli pääsääntöisesti yksi kassahenkilö sekä yksi vahtimestari.

Muiden museokeskuksen yksiköiden tapaan Wäinö Aaltosen museon kassalla myytiin museokorttia 5.5. alkaen, ja samasta päivästä lähtien museokortilla myös pääsi ilmaiseksi sisään. Toisena uutena tuotteena museon kassalla myytiin senioriranneketta. Kassalla pystyi myös lataamaan jo ostettuun rannekkeeseen lisää voimassaoloaikaa. Poikkeukselliset kulku- ja liikennejärjestelyt kaupunkifestivaali DBTL:n aikana (28.7.–2.8.) vaikuttivat museon saavutettavuuteen.

KONSERVOINTIYKSIKKÖ

Konservointiyksikkö VAIHTUVAT NÄYTTELYT Vuoden alkupuolella Turun linnaan rakennettiin kuningatar Kristiinasta kertova näyttely Tyttökuningas – Made in Turku, joka avattiin helmikuun alussa. Työryhmässä ideoitiin 101 esinettä -hanketta, jolla pyritään parantamaan museon kokoelmien tunnettavuutta. Suunniteltiin myös tulevia näyttelyjä, kuten Outo luonto, johon ideoitiin ja etsittiin löytöjä ja esineitä omista kokoelmista. Kartoitettiin myös esineitä tulevaan Reformaatio -näyttelyyn. Linnan eteläisen näyttelyhallin Martta-nukkenäyttely purettiin uusien näyttelyiden tieltä. Keisarillisia lahjoja Pavlovskin palat-sista -näyttely avautui Turun linnassa joulukuussa. Uutta perusnäyttelyä huollettiin vuoden aikana.

WAM -NÄYTTELYT Ääni, kuva, kokemus – purettiin 1.3. OTOS. Turkulaista nykymaalausta 20.3.–24.5. Heikki Marila – Kukkia ja perkeleitä 12.6.–6.9. Ismo Kajander – Anartisti 23.10.2015–17.1.2016

KONSERVOINTIYKSIKKÖ PÄÄKONSERVAATTORI MATS SJÖSTRÖM Pääkonservaattorin uusi vuosi alkoi matkalla Tukholmaan, josta haettiin Wäinö Aaltosen Kultalilja -veistos ja teos palautui kotiin Turkuun. Seuraava mieluisa ja kiinnostava tehtävä oli Wäinö Aaltosen museon näyttelyvalaistuksen suunnittelu. Päävalaisimeksi valittiin Ercon Logotec LED valaisimet, joihin voidaan vaihtaa linssejä tarvittavan valo-keilan saamiseksi. Värilämpötilaksi valittiin 4000 kelviniä, joka sopii hyvin nykytaiteen esittämiseen. Valaistusetäisyydet mitattiin tarkkaan sekä seinästä että katosta. Wäinö Aaltosen museon valaisimilla on eripituiset varret johtu-en katon ritilämäisestä rakenteesta ja eri tilojen katon korkeudesta. Pääskyvuoreen jo pidemmän aikaa suunnitelluille säilytystiloille ei tullut vihreää valoa konsernihallinnon tilastrategian kanssa järjestetyissä kokouksissa. Tilojen muuttamista museon säilytystiloiksi tuli liian kalliiksi. Asiasta neuvoteltiin vuoden aikana kaksi kertaa. Toisella

ESINEKONSERVOINTI MAARIT HIRVILAMMI Vuoden alkupuolella Turun linnaan rakennettiin kiivaasti kuningatar Kristiinasta kertovaa Tyttökuningas – näyttelyä. Isommalla porukalla ideoitiin 101 esinettä – projektia työpajoissa. 101 esinettä – hankkeella pyritään parantamaan museon kokoelmien tunnettavuutta. Suunniteltiin myös tulevia näyttelyjä, kuten Turun linnan eläimet/Outo luonto, johon ideoitiin ja etsittiin löytöjä ja esineitä omista kokoelmista. Kartoitettiin myös esineitä tulevaan Reformaatio – näyttelyyn. Linnan eteläisen näyttelyhallin Martta-nukkenäyttely purettiin uusien näyttelyiden tieltä. Syyskuun alussa käytiin Pietarissa kahden tutkijan, pääkonservaattorin ja esinekonservaattorin voimin tarkemmin tutustumassa Pavlovskin palatsista lainattaviin esineisiin

kerralla museolla oli oma suunnitelma kulujen karsimiseksi. Tätäkään suunnitelmaa ei pidetty taloudellisesti realistisena. Pietarista tuotavaan Keisarillisia lahjoja Pavlovskin palatsista -näyttelyyn hankittiin valtion takaus. Pääkonservaattori laati takaushakemuksen teknisen osion. Vaikkakin hakemuksen laatiminen on työlästä, valtion takaushakemukseen vaadittavat tarkastukset tuottavat myös korjaustoimenpiteitä jotka parantavat turvallisuutta. Ulkoveistosten osalta vuosi oli vilkas. Konservointiyksikköön saatiin tilapäinen reipas työntekijä Toni Harju, joka puhdisti kesän aikana peräti 40 ulkoveistosta. Pääkonservaattori piti puhdistuskoulutuksen, jossa käytiin läpi kaikki mahdolliset puhdistusvaihtoehdot. Suuremmat restaurointikohteet olivat Äkkijyrkän Yellow Melon, Bettineschin Carro Celeste ja Gullichsenin Posankka. Posankka lahjoitettiin kaupungin omis-

ja suunniteltiin niiden esillepanoa Turun linnan näyttelyyn. Samalla oli mahdollisuus tutustua Uskontojen museosta lainattaviin teoksiin, jotka ovat myöhemmin esillä Wäinö Aaltosen museossa avautuvassa näyttelyssä. Keisarillisia lahjoja Pavlovskin palatsista – näyttely avautui Turun linnassa joulukuussa. Uutta perusnäyttelyä huollettiin vuoden aikana. Esinekonservaattori osallistui myös Kuukauden esine – näyttelyn vaihtoihin. Kuukauden esine oli esillä Brinkkalan kirjakaupassa sen sulkemiseen saakka. Lainattavia esineitä ja löytöjä kuntokartoitettiin ja pakattiin kuljetetusta varten. Lainaavia tahoja olivat mm. Vapriikki, Aboa Vetus & Ars Nova ja Vanhalinnan museo. Rekonstruktioita lainattiin Uuteen uskoon – näyttelyyn,

tukseen ennen sen ehostamista jouluun mennessä. Syksyn töitä dominoi Keisarillisia lahjoja Pavlovskin palatsista -näyttely, joka vaati melko paljon turvallisuusjärjestelyitä. Hälytys- ja kameravalvontajärjestelmiä täydennettiin niin että saatiin näyttely turvallisesti esille. Syyskuun alussa käytiin Pietarissa kahden tutkijan, pääkonservaattorin ja esinekonservaattorin voimin tarkemmin tutustumassa Pavlovskin palatsista lainattaviin esineisiin ja suunniteltiin niiden esillepanoa Turun linnan näyttelyyn. Samalla oli mahdollisuus tutustua Uskontojen museosta lainattaviin teoksiin, jotka ovat myöhemmin esillä Wäinö Aaltosen museossa avautuvassa näyttelyssä. Käytiin myös Eremitaasin varastonäyttelyssä saamassa inspiraatiota omiin säilytystilasuunnitelmiin. Syksyn ammatillinen kohokohta oli Pohjoismaisen konservaattoriliiton järjestämä Monumental treasures -konferenssi Kansallismuseossa, tilaisuuteen osallistuivat kaikki konservaattorit.

joka järjes-tettiin uusituissa makasiinitiloissa Luostarin Välikadulla. Näyttely kertoi Ristimäen, Suomen vanhimman kirkon, tutkimuksista ja sen järjesti Turun yliopiston arkeologian oppiaine ja Ristimäki-hanke. Vesilaitosmuseon näyttelyyn lainatun hirsikaivon kunto käytiin tarkistamassa toukokuussa ja samalla annettiin käsittelyohjeita vesilaitosmuseon kokoelmiin kuuluvan mittarin puhdistamiseksi. Etsittiin tietoa ja selviteltiin Harry Kivijärven Teema – teoksen konservoinnin ja kunnostuksen mahdollisuuksia. Teos päätettiin sijoittaa Hirvensaloon. Teoksesta teetettiin alustava XRF materiaalianalyysi. Tarkempi tutkimus tehtiin Seinäjoen ammattikorkeakoulun tekniikan yksikössä EDS-analyysillä alkuainepitoisuuksien selvittämiseksi. Teoksen

KONSERVOINTIYKSIKKÖ sisärakennetta tutkittiin pujottamalla pieni kamera teokseen pohjaan poratusta reiästä sisään. Kuvauksen teki Lassila & Tikanojan viemärikuvauksiin erikoistunut yksikkö. Teokseen kävi tutustumassa myös lyijytöihin erikoistunut Tapio Hukka Lymet Oy:stä Kalajoelta. Lasikuituteosten valmistukseen erikoitunut Bjarne Ölander konsultoi teoksen lasikuituisen sisämuotin kunnosta. Vuoden aikana puhdistettiin näyttelyihin valittuja esineitä. Åbo akademin kaivausten orgaanisen löytöaineiston konservointia jatkettiin. Yksityishenkilölle konservoitiin ja kunnostettiin hautaristi. Esinekonservaattori työskenteli yhdessä konservaattori Riikka Saarisen kanssa Turun yliopiston arkeologian oppiaineen järjestämillä Ristimäen kaivauksilla syyskuussa. Yhdestä haudasta nostettiin kipsillä tuettu maapaakku, jossa oli säilynyt puukontuppea, tekstiiliä ja mahdollisesti päähinettä. Katedralskolanin kaivauksilta talteen otetut latriinin hirret puhdistettiin, käsiteltiin homeenestoaineella ja siirrettiin kosteustelttaan hitaasti kuivatettavaksi. Hirsien kääntelyssä ja kantamisessa tarvittiin usean konservaattorin naisvoimaa. Kaupungin pääkirjaston pihalla oleva Miina Äkkijyrkän teos Sweet Yellow Melon puhdistettiin perinpohjaisesti sammaleesta, jäkälästä ja muusta liasta, vaurioituneet kohdat paikkamaalattiin ja teoksen pinnat kiillotettiin vahalla. Harjoittelija Markus Mattilan ohella työhön osallistui Tony Saari, Mika Myllymäki ja Maarit Hirvilammi. Kesällä tehtiin yhdessä työllistetty Toni Harjun kanssa eri aineilla puhdistuskokeiluja Petreliuksen muistomerkin ”Äiti ja Lapsi” töherrysten poistamiseksi. Esinekonservaattori puhdisti Tuomiokirkon läheisyydessä olevan Turun akatemian muistolaatan. Muistolaatta puhdistettiin Helsingin yliopiston 375 vuotta juhlavuoden tilaisuutta varten.

Metallinetsinharrastuksen laajeneminen näkyi myös erilaisissa yhteydenotoissa museolle. Löytöjä arvioitiin ja tunnistettiin ja osa pakattiin lähetettäväksi museovirastoon Helsinkiin. Esinekonservaattori tutki Åbo akademin kaivausten meripihkaksi luetteloidun löydön materiaalia tekemällä kellutus- ja muita kokeita. Tutkimus liittyi löydöstä kirjoitettavaan artikkeliin. Museon kokoelmiin kuuluvien Kaskenkatu 1 kaivausten tiilistä sahattiin paloja OSLajoitusnäytteitä varten. Ajoitusnäytteiden analysointi on osa Turun dominikaanikonventtia arkeologisesti tarkastelevaa tutkimusprojektia. Tutkija Isabella von Holstein kävi ottamassa isotooppinäytteitä Åbo akademin tekstiililöydöistä sekä luista tarkoituksena selvittää tekstiilien alkuperää. Esinetutkimusta tekeville ulkopuolisille tutkijoille haettiin löytöjä tutkittavaksi. Kiinnostuksen kohteina olivat mm. Maarian Taskulan, Åbo akademin, Tuomiokirkkotorin ja Itälaiturin kaivausten löydöt. Itä-Suomen yliopiston Metsätieteiden osastolta Joensuusta noudettiin ajoitusnäytteitä säilytettäväksi museon va-rastossa. Yliopisto joutui luopumaan omista säilytystiloista, joten museo päätti ottaa Turun alueen kaivauksilta otetut näytteet säilytettäväksi. Esinekonservaattori opasti kahta arkeologian harjoittelijaa Åbo akademin kaivausten lasilöytöjen luettelointiin. Kesän aikana harjoittelijat muiden töidensä lisäksi saivatkin kaikki kaivauksen luetteloimattomat lasilöydöt tietokantaan ja vanhat luettelointinumerot muunnettua yksikön mukaisiksi. Harjoittelija Pekka Nurmen ansiosta maalöytövaraston tietokannan digitointi edistyi nopealla vauhdilla. Tällä hetkellä varastokirjasta on digitoitu reilut 98 %. Arkeologisten kokoelmien ja kaivausten tietokantoja, niiden käyttöä ja vaatimuksia esiteltiin ATR Soft Oy:lle, jolta

Turun IT Palvelut oli tilannut selvityksen MIP järjestelmän soveltuvuudesta Turun arkeologisen datan tallennuspaikaksi. Selvitys valmistui marraskuussa. Tammikuussa Turun yliopiston arkeologian proseminaarilaisille esiteltiin arkeologista konservointia ja museon kokoelmia. Koko vapaa-aikatoimialan henkilökunnalle järjestettiin maaliskuussa tutustumiskäynti konservointi- ja säilytystiloihin. Löytöjen käsittelyyn museossa opastettiin myös uuden Risto Räppääjä elokuvan lavastajaa. Kesäkuussa raitiovaunuharrastaja Herr Hügner Münchenistä tuli tutustumaan museon raitiovaunuihin. Häntä opastamassa oli myös museon entinen työntekijä ja raitiovaunut tunteva Ilmo Kajala. Konservointia ja museon kokoelmia esiteltiin myös Rasekon ammattiopiston muinaistekniikan 1. ja 2. vuosikurssin opiskelijoille. Esinekonservointi sai työtiloihin laajennusta valokuvaamon pimiönä olleesta tilasta. Uudet tilat saatiin käyttöön keväällä. Konservoinnin osalta siirryttiin dokumentointikuvien osalta myös digiaikaan, kun dokumentointikuvien tallennuksessa otettiin käyttöön E-Kuva kokoelmahallintajärjestelmä. Keväällä esinekonservaattori osallistui Pohjoismaisen konservaattoriliiton koulutuspäiville Tammisaaressa, jossa tutustuttiin Tammisaaren museokeskuksen EKTA:n näyttelyihin, Stiftelsen Pro Artibus säätiön toimintaan ja näyttelyyn sekä konservointitiloihin. Lisäksi käytiin tutustumassa Länsi-Uudenmaan uuteen kokoelmakeskukseen ja sen tiloihin. Esinekonservaattori osallistui VarsinaisSuomen kenttätöiden esittelyyn vanhalla Raatihuoneella. Syyskuussa oli mahdollisuus kuulla mielenkiintoisia esitelmiä Esille – Näyttely- ja museotutkimuksen forumin tilaisuudessa Vanhalla Raatihuoneella. Seminaarin järjesti Turun yliopiston yhteistyössä museokeskuksen kanssa.

KONSERVOINTIYKSIKKÖ Museokeskuksen kaikki konservaattorit osallistuivat lokakuussa Pohjoismaiden konservaattoriliiton kolmipäiväiseen kongressiin. Järjestelyistä vastasi PKL:n Suomen osasto ja seminaari pidettiin Kansallismuseossa Helsingissä. Seminaarin aikana kuultiin useita hyvin mielenkiintoisia esitelmiä, tavattiin kollegoja kaikista pohjoismaista sekä myös Euroopasta ja USA:sta. Ekskursiolla oli mahdollisuus käydä tutustumassa erilaisiin konservointikohteisiin ja -paikkoihin.

Arkeologi Tanja Ratilainen järjesti museolla pienimuotoisen Latriini- seminaarin, jossa esiteltiin viimeaikaisia tutkimustuloksia ja keskusteltiin tutkimusongelmista. Tutkija Isabella von Holsteinin Turun vierailun yhteydessä oli mahdollisuus kuulla hänen esitelmänsä isotooppitutkimuksesta ja sen mahdollisuuksista. Esinekonservaattori osallistui myös museon järjestämään esteettömyys koulutukseen Vanhalla Raatihuonella.

Aurinkoisena elokuun päivänä museon henkilökunta teki retken Seilin saarelle, jossa oppaat esittelivät aluetta, kirkkoa ja hautausmaata. Kuulimme myös esittelyn Turun yliopiston Saaristomeren tutkimuslaitoksen toiminnasta Seilin kenttäasemalla.

ARKEOLOGINEN KONSERVOINTI: EMMA HARTIKKA (kesätyöntekijä) 1.6.–31.7., ANU KINNUNEN (projektit) JA RIIKKA SAARINEN Alkuvuodesta Anu Kinnunen konservoi edellisen vuoden kaivausprojekteista tehtyjä kaupunkiarkeologisia löytöjä. Katedralskolan-projektin osalta kenttätöissä oli vuoden vaihteen jälkeen vain reilun kolmen kuukauden pituinen tauko, sillä vuoden 2015 kenttätyöt aloitettiin maaliskuussa. Tutkimus keskittyi aluksi koulun Suurtorin puoleisiin kellareihin ja huhtikuusta lähtien avattiin tutkimusalueita koulun sisäpihalle, hulevesikaivantojen reitille sekä Välika-dulle. Kaivaukset päättyivät elokuun lopulla. Pitkän kaivausrupeaman tuloksena museon kokoelmat karttuivat 1560 uudella maalöydöllä, joista 740 vaatii aktiivisia konservointitoimenpiteitä säilyäkseen. Konservoitava löytöaineisto oli edellisvuotta runsaampi ja painottui metallilöytöihin. Katedralskolan-kohteen konservoitavista metalliesineistä 77,6 % kaivettiin esiin 2015 vuoden aikana. Esineistön vanhimmat löydöt ovat keskiaikaisia. Anu esitteli valikoiman edellisvuosina löydettyjä esineitä suurelle yleisölle Brinkkalan kirjakaupassa Turun keskiaikaisten markkinoiden yhteydessä 26.6.

Emma Hartikka, joka oli tutustunut yksikköömme korkeakouluharjoittelun sekä opinnäytetyön valmistelun yhteydessä. Emma perehdytettiin useisiin konservaattorin työtehtäviin ja hänen avullaan pienentyi konservointia useita vuosia odottaneiden löytöjen vuori. Kon-servointikäsittelyt kohdistuivat esinemateriaaliryhmiin lasi, tekstiili ja puu. Meneillään olevien kaivausten osalta Emma ja koko arkeologisen konservoinnin työryhmä jatkoi edellisvuonna talteen otettujen latriinihirsien säilyttämis-toimenpiteitä, joihin sisältyi puhdistamista, logistiikkaa ja puiden kemiallista suojausta.

mitettiin pakastekuivattavaksi Suomen merimuseoon.

Arkeologista konservointitoimintaa vahvistamaan saatiin kesän ajaksi

Riikka jatkoi edellisvuosien metalliesinelöytöjen käsittelyjä analyyseineen konservointilaboratoriossa. Uudet kaivaukset aiheuttivat järjestelytoimenpiteitä: ajoitusnäytteiden pakkausta analyyseihin toimitusta varten, yhden kenttätyötehtävän - paikoilleen hajonneen puuastian nostamisen Kattanin kellarin maakerroksista sekä edellisvuonna talteen otettujen latriinihirsien käsittelyjen valmistelua ja toteutusta. Konservaattorit osallistuivat myös arkeologi Tanja Ratilaisen järjestämään Latriini työpajaan 30.10. Tilaisuudessa käytiin läpi viimeisimpiä tutkimustuloksia löytöön liittyen. Katedralskolanin sekä aiempien vuosien kaivausten puulöytöjen käsittelyjä jatkettiin ja hienoimpia löytöjä toi-

Museon ulkopuolisia kaivauksia otettiin työn alle Ravattulan Ristimäen kohteelta, Turun yliopiston opetuskaivauksilta. Ristimäessä jatkuivat varhaiskeskiaikaisen kirkon alueen tutkimukset ja kohteelle tehtiin yksi avustuskäynti, jolloin nostettiin ylös haudan osa tutkittavaksi laboratoriossa. Ristimäestä aikaisemmin tehtyjä konservoituja esinelöytöjä vietiin näytteille yliopiston arkeologian oppiaineen järjestämään popup -näyttelyyn, joka pidettiin Välikadun varrella olevassa makasiinissa 24.6.–16.8. Kesäkaudella Riikka huolehti museokeskuksen Kuukauden Esineiden esillepanoista ja kuljetuksista Vanhan Raatihuoneen kirjakaupan vitriiniin. Metallilöytöjä röntgenkuvattiin museon analogisella röntgenlaitteella ja kuvia kehitettiin 68 kpl. Vuoden museolöytönä voitaneen pitää Tiina Vaskon tutkimaa Maarian Taskulan aineistoa, joista löytyi poikkeuksellinen hopeasormus sekä aikaisemmin avaimeksi tulkittu esine joka kuvantamismenetelmän avulla tulkittiin uudelleen harvinaiseksi viitan neulaksi. Esinekonservointilaboratoriossa vieraili kotimaisia ja ulkomaisia tutkijoita sekä opiskelijoita. Kaupunkikaivauslöydöistä tehtiin aineistohakuja mm. neulakintaista, muista tekstiileistä ja mahdollisista

KONSERVOINTIYKSIKKÖ musiikki-instrumenteista. Vuonna 2015 Åbo Akademin tekstiileistä sekä luuaineistosta otettiin näytteet myös isotooppitutkimuksia varten. Uutta arkeologista tietokantaa suunniteltiin korvaamaan projektikohtaiset ja epävakaat access-tietokannat, joiden lukumäärä on karttunut 1990-luvulta lähtien ja jotka ovat vuodesta 2005 lähtien toimineet myös esinekonservointitietojen tallentamiskohteina. Konservaattorit osallistuivat uuden tietokannan suunnitteluun ja vaatimusmäärittelyjen laatimiseen.

TEKSTIILIKONSERVOINTI TANJA HUIKURI Kiireinen vuosi alkoi Tyttökuningas -näyttelyn rakentamisella ja pystyttämisellä. Puettiin kolmisenkymmentä elokuvassa olevaa pukua ja pystytettiin Turun linnaan muun esineistön kanssa neljään huoneeseen. Avajaisia vietettiin 4.2, jossa oli myös mukana The Girl King elokuvan ohjaaja Mika Kaurismäki yhdessä päänäyttelijän Malin Buskan kanssa. Tekstiilikonservoinnissa oli erittäin värikäs ja antoisa kevät tekstiilikokoelman parissa. Kulttuurihistoriallisen kokoelman uusia lahjoituksia puhdistettiin varastoon säilytykseen. Vuokon asuja oli lahjoitettu runsaasti kokoelmiimme. Villasta valmistetut tekstiilit pestiin ja pakattiin laatikkoon. Taidekokoelman tekstiiliteokset siirrettiin alfa centeristä tekstiilivarastoon puhdistuksen jälkeen. Suurikokoiset ja värikkäät tekstiiliteokset Kirsti Rantaselta, Corneillelta, Leena Saarrolta, Oili Mäeltä ja Marja Onnukalta pääsivät asianmukaisiin tiloihin. Työtilat kävivät hetkellisesti ahtaaksi kookkaiden teoksien vuoksi. Kesällä tekstiilikonservaattori osallistui raha- ja mitalikabinetin näyttelyn rakentamiseen. Kabinettiin tulevat univormut puettiin loppuvuodesta. Tekstiilikonser-

Valokuvaamon entinen reprohuone kalustettiin uudeksi laboratoriotilaksi. Vuoden lopulla arkeologista konservointia varten saatiin hankittua uusi mikrohiekkapuhallin, suurkeittiöjääkaappi sekä arinauuni. Käyttöön saatiin lisäksi valokuvaskanneri röntgenkuvien digitointia varten.

toimijoiden määrä on kaupungin alueella lisääntynyt Arkebuusi -osuuskunnalla, johon myös Museokesuksen konservointiprojekteissa palkattuna oleva Anu Kinnunen liittyi. Toistaiseksi on epäselvää missä Turussa tehtyjen uusien kaivausten löytökokoelmien konservointi- ja sijoituspaikka sijaitsee tulevaisuudessa.

Arkeologinen toiminta sekä arkeologinen konservointi ovat jatkuneet viime vuosien tapaan myös vuonna 2015 vaikka toimintaa pyritään kaupungin johdon aloitteesta suuntaamaan ulkoisille tahoille. Tästä syystä ulkopuolisten

vaattori osallistui myös Luostarinmäen käsityöläismuseon kehittämiseen ja tulevien näyttelyiden suunnittelupalavereihin. Koko museon tykyretki tehtiin tänä vuonna Seilin saarelle. Kaunis ilma helli kehoa ja mieltä. Syksyllä purettiin Turun linnassa oleva eteläinen sali, jossa oli ollut yli 10 vuotta kansanomaisia tekstiileitä esillä mm. ryijyjä ja Martta -nukkeja. Pitkään olleet kansanomaiset tekstiilit olivat likaantuneet kauttaaltaan näytteillä ollessaan ja vaativat puhdistusta säilyäkseen tuleville sukupolville. Konservointiavuksi tuli vapaaehtoistyöntekijä Emma Hartikka vuoden lopussa. Eteläiseen saliin pystytettiin näyttely Keisarillisia lahjoja Pavlovskin palatsista Venäjältä. Omista kokoelmistamme löytyy myös keisarillisia lahjoja, kaksi nenäliinaa, jotka ovat Aleksandra Feodorovnan antamia kummitytölleen Nadine Armfeltille. Kauniit ja hauraat nenäliinat konservoitiin näyttelyyn. Nenäliinoille tehtiin kaliumboorihydridi -käsittely, jota tekstiilikonservaattori oli opiskellut vuonna 2013 tekstiilikonservaattoreiden päivillä. Koko vuonna tekstiileitä konservointiin 86 kpl ja tekstiiliasioissa neuvottiin vuoden aikana yhteensä 30 asiakasta. Vapaa-aika osaston henkilökunnalle

esiteltiin konservoinnin työtiloja sekä varastoa. Vuoden lopussa odotettu The Girl King elokuva sai ensi-iltansa 9.12, jota juhlittiin vielä Turun kaupungintalollakin. Elokuvassa olevia pukuja oli runsaasti esillä Turun linnan näyttelyssä.

KONSERVOINTIYKSIKKÖ HUONEKALUKONSERVOINTI SARI SELKEE Vaihtuvien näyttelyiden pystytykset ja purut ovat totutusti huonekalukonservaattorin suurin työsarka. Niitä kertyikin 11 kappaletta vuoden aikana: linnan joulupöytien purku, Tyttökuningasnäyttelyn pystytys, Bryggman-näyttelyn pystytys ja purku konsernihallinnon tiloissa, linnan eteläisen salin ja käytävävitriinien purku, Keisarillisia lahjoja Pavlovskin palatsista-näyttelyn pystytys, linnan vankilasellien avaus riisutussa muodossa ja linnan joulupöytien pystytys. Wäinö Aaltosen museon näyttelyissä huonekalukonservaattori oli mukana Ääni–kuva–kokemus-näyttelyn pystytyksessä, Kukkia ja perkeleitä -näyttelyn pystytyksessä ja Anartistinäyttelyn pystytyksessä. Lähteviä esinelainoja oli kolme: kaksi keskiaikaista veistosta Suomalaiset pyhiinvaellukset–näyttelyyn Vapriikkiin, suuri määrä tyhjiä ruoka-ainepakkauksia Suomalainen ruokakulttuuri-näyttelyyn Liedon Vanhalinnaan ja kaksi vak-kaa Uudenkaupungin museoon. Lainan palautuksia oli kuusi kappaletta: keskiaikaiset veistokset palautuivat Vapriikista takaisin linnan Nunnakappeliin, ruoka-ainepakkaukset palautuivat ja Hangon museon ja Forum Marinumin Riilahti 1714-2014-näyttelystä palautui merisotaesineistöä, Espoosta palautui Parantavat vedet-näyttelyn esineitä, riimusauva palautui Sarkasta ja Hotelli- ja ravintolamuseosta palautui makeisia. Näyttelyihin ja lainaan menevät esineet konservoitiin tarvittaessa. Erilaiset työryhmät kokoontuivat ahkerasti vuoden mittaan. Huonekalukonservaattori ollut 101-esinettä näyttelyprojektin yhteen sovittaja, osallistunut maakunnalliseen toimintaryhmään, Sturenkirkon ja Nunnakappelin uudistustyö-ryhmään, Apteekkimuseon uudistustyöryhmään ja osallistunut tuleviin Reformaatio- ja Outo luonto-näyttelyn koko-uksiin. Huonekalukonservaattori

on myös hoitanut laskujen asiatarkastuksia. Tuhoeläintorjuntana suoritettuja pakastuskertoja on ollut vuoden aikana viisi kappaletta. Maaliskuussa taidekonservaattori Emilia Kallisen, filosofian maisteri Katri Vuolan ja ohjaaja Pia Andellin kanssa vierailimme Marttilan kirkossa. Heillä on kirkkosalissa krusifiksi 1340-luvulta, jonka kuntoa ja sijoituspaikkaa tarkastelimme. Maaliskuussa keräännyimme ihailemaan pihamaalle harvinaista täydellistä auringonpimennystä. Huhtikuussa saattelimme pitkäaikaiset linnan näyttelyistä vastaavat tutkijat Nina Lepokorven ja Salme Kotivuoren eläkkeelle. Kesäkuussa 3D-kuvattiin yhteensä 13 esinettä 101-esinettä-projektiin liittyen. Kuvaukset suorittivat Timo Korkalainen ja Lauri Järvenpää. Kuvauksiin menneet esineet puhdistettiin. Kuvaukset muutenkin työllistävät konservaattoria säännöllisin väliajoin, esim. julkaisuihin kuvattavat esineet ja kuukauden esineiden kuvaukset. Kesäkuussa linnan interiöörit puhdistettiin Kymenlaakson ammattikorkeakoulun restaurointiharjoittelija Mari Kinnusen avulla. Linnan siivoojille annettiin myös opastusta varovaiseen museoesineiden pölyjen pyyhintään. Linnan juhlakerroksen barokkikaapin pintaan oli pikkujoulukaudella läikkynyt punaviiniä ja ne puhdistettiin. Heinä-, elo- ja syyskuussa puhdistettiin Luostarinmäen käsityöläisinteriöörien esineitä. Samalla aseteltiin hyönteispyydyksiä ja projekti poiki muutaman huonekalun konservoinnin. Kesällä keskityttiin siis perusnäyttelyn huoltoon, johon tulisi varata huomattavasti enemmän aikaa suhteessa lyhytaikaisten näyttelyihin. Myös kokoelmien hoitoon liittyvät tehtävät jäävät aina lyhytaikaisten näyttelyiden varjoon. Neljästä keskiaikaisesta veistoksesta otettiin puulajinäytteitä lehtipuista filosofian maisteri Katri Vuolan tutki-

muksia varten. Taiteilija Andrei Baharev palkattiin veistämään rekonstruktiota keskiaikaisesta Pyhä Lauri-veistoksesta. Hänen kanssaan tutkittiin linnan keskiaikaisten veistosten rakennetta ja veistojälkiä. Elokuussa Vapaa-aikatoimiala järjesti työkykyä ylläpitävän liikuntaretken Kuhankuonolle. Museokeskus taas järjesti veneretken Seilin saarelle. Myös pikkujoulujuhlia oli kaksin kappalein. Huonekalukonservaattori osallistui kesällä linnan Keskiaikapäivään. Linnan Tonttupäivänä marraskuussa huonekalukonservaattorilla oli rooli konservaattoritonttuna. Kaksi Nuorten herrain huoneen kaappia puhdistettiin strutsinsulkahuiskalla yhden päivän aikana näytösluonteisesti yli kolmekymmentä kertaa. Myöhemmin palautteissa eräs museovieras mainitsi mieleenpainuvimmaksi juuri konservaattoritontun. Opastuksia linnan tyylihuoneissa vuoden aikana oli neljä kappaletta. Keväällä järjestettiin Tyhy-esittelyt Vapaa-aikatoimialan henkilökunnalle konservointi- ja säilytystiloihin 24.3. ja 15.4. Säilytystiloihin oli myös neljä muuta opastusta. Kesällä luetteloijien ja harjoittelijoiden kanssa vierailtiin Apteekkimuseossa. Neuvontapahtumia oli 25 kpl. Edelleenkään Turun kaupungin Paikalla.fi -palautepalvelun kautta ei huonekalukonservaattorille ole tullut yhtään yhteydenottoa. Luennot 25.3. Laitilan kaupungintalo: Museotilojen siivous ja puhtaanapito 12.4. Antiikki-iltapäivä Turun linnassa 30.6. Taideteosten käsittely, Wäinö Aaltosen museon työntekijöille yhdessä Emilia Kallisen kanssa 6.10. Ikäihmisten historiakerho Auralassa: Huonekaluhistoria, Auralan Setlementti ry

KONSERVOINTIYKSIKKÖ KIRKKOTEKSTIILIEN KONSERVOINTI PÄIVI ALLINNIEMI Kirkkotekstiilien konservointiyksikkö tarjoaa tekstiilien konservointia ja huoltoa sekä neuvoja ja ohjeita tekstiilien säilyttämisestä pääasiassa Suomen evankelis-luterilaisille seurakunnille. Vuosi alkoi Tyttökuningas-näyttelyn valmisteluissa avustaen. Turun tuomiokirkkomuseosta tuli tekstiililainoja neljä kappaletta, jotka noudettiin yhdessä Maarit Hirvilammin kanssa. Hautavaatelainat vauriokartoitettiin ja niille valmistettiin näyttelytuet. Lisäksi tehtiin muita näyttelyyn liittyviä tehtäviä Tanja Huikurin apuna. Toimeksiantojen osalta vuosi oli pitkään melko hiljainen, mutta loppuvuodesta tilanne vilkastui, mikä tulee näkymään 2016 tilanteessa. Asiakaskontakteja, yhteydenottoja puhelimitse ja sähköpostitse oli 22. Neljä kävi paikan päällä tekstiilien kanssa, joista kolme edusti seurakuntaa ja yksi seurakunnan partiolippukuntaa. Kolmessa tapauksessa konservoinnista sovittiin suullisesti käynnin yhteydessä. Kaikista yhteydenotoista seurasi kolme arviointikäyntiä ja neljä kirjallisesti tehtyä tarjousta. Yksi vanha tarjous päivitettiin ja museoalan sähköpostilistalla haettuun konservointipyyntöön vastattiin tarjouksella. Toimeksiantoja tuli kaiken kaikkiaan viisi kappaletta, jotka käsittivät yhteensä seitsemän tekstiiliä. Kahdessa tapauksessa konservointiin tulevat tekstiilit myös noudettiin asiakkaalta.

taan (11 kpl). Valmiista konservoinneista tehtiin konservointikertomukset (3 kpl) Musketin Muskos-sovellukseen. Kirkkotekstiilikonservointitoiminnan historian aikana, tarjousten tekemisen ja konservointien yhteydessä on kertynyt valokuvien ja negatiivien arkisto, mikä osaltaan myös dokumentoi maamme laajaa kirkkotekstiiliesineistöä. Arkisto käsittää värivalokuvia, negatiiveja ja mustavalkokuvia yhteensä lähes 500 kappaletta ja materiaali on ollut epäselvästi säilytettynä ilman mitään tietoja. Materiaalin arkistointi järjesteltiin ja niistä luotiin Excel-tietokanta, jolloin niiden sisältämä informaatio on saavutettavissa ja jatkossa myös hyödynnettävissä. Kirkkotekstiilikonservoinnin tiloissa vieraili Sari Selkeen johdolla saksalainen, Bonnin taidemuseossa työskentelevä ja Erasmuksen Leonardo da Vinci -vaihdon kautta Turun taidemuseolla ollut henkilö, kaksi Vapaa-aikatoimialan järjestämää työhyvinvointiryhmää sekä Turun yliopiston museologian opiskelijaryhmä (25 hlö). Tutkija Tuulia Lampinen järjesteli tapaamisen Turun linnaan kirkkotekstiilikonservaattorin, tekstiilikonservoinnin lehtori Anna Häkärin ja kahden opiskelijan kanssa liittyen näytteillä oleviin hautavaatteisiin, joista oli suunnitteilla konservoinnin opinnäytetyö.

Tanskalaiselta Mitka & Partnersilta kävi Wieslaw Mitka yhdessä mekaanikkonsa kanssa tarkistamassa ja huoltamassa kirkkotekstiilikonservoinnin tiloissa sijaitsevan alipainepöydän. Tarvittavia konservointimateriaaleja ja tarvikkeita hankittiin pitkin vuotta Suomesta ja ulkomailta. Kirkkotekstiilikonservaattori osallistui Pohjoismaisen konservaattoriliiton Suomen osaston ry. järjestämiin ammatillisiin tapahtumiin: Kevään koulutuspäivä Tammisaaren museokeskus EKTAn, Pro Artibuksen ja Länsi-Uudenmaan maakuntamuseon kokoelmakeskuksen tiloissa sekä Monumental Treasures, Preservation and Conservation XX NKF -kongressi. Muita koulutuksia olivat Turun kaupungin järjestämä Excel-perus- ja jatkokurssi ja Turun kaupungin museopalveluiden järjestämä Digitalisaatio ja avoin data museossa. Vapaa-aikatoimialan syksyistä Starttipäivää vietettiin Kurjenrahkan kansallispuistossa opastetulla luontokierroksel-la. Museokeskuksen syysretki suuntautui Seiliin, jossa tutustuttiin vanhaan museokirkkoon ja entisessä mielisairaalassa toimivaan Turun yliopiston alaisuudessa olevaan Saaristomerentutkimuslaitokseen ja sen toimintaan.

Konservoituja tekstiileitä oli kolme kappaletta, joista kaksi kuului ennen 2014 tehtyyn tarjoukseen. Näitä tekstiileitä ei vielä käyty hakemassa pois, joten laskutettuja asiakkaita oli yksi. Neljän tekstiilin konservointi aloitettiin ja konservointia tehtiin työtilanteen ja työvaiheiden mukaan rinnakkain, mutta ne eivät suuritöisyydessään valmistuneet. Konservointiin tulleet tekstiilit sekä esinelainat valokuvattiin ja luetteloitiin Musketti-tietokan-

KONSERVOINTIYKSIKKÖ TAIDEKONSERVOINTI EMILIA KALLINEN Pääosa taidekonservaattorin työstä muodostui näyttelyiden pystytyksistä ja puruista sekä niihin liittyvistä kuntoarvioinneista ja konservoinneista. Näyttelyn purkuja ja pystytyksiä: Tyttökuningasnäyttelyn pystytys, Keisarillisia lahjoja Pavlovskin palatsista -näyttelyn pystytys, Wäinö Aaltosen museon näyttelyissä taidekonservaattori oli mukana Otos, Ääni–kuva–kokemus -näyttelyn pystytyksessä, Kukkia ja perkeleitä -näyttelyn pystytyksessä ja Anartisti -näyttelyn pystytyksessä ja purussa. Emilia Kallinen on hoitanut teoksiin liittyviä tehtäviä, mm. lainojen lähtö- ja tulotarkastukset eri taidenäyttelyihin, kokoelmanhoitoa säilytystiloissa ja teosten haut kuvatavaksi. Vuoden 2015 merkittävimmät konservointiprojektit olivat: Wäinö Aaltosen Kulta Lilja – lehtikullalla kullattu puuveistos, Wäinö Aaltosen kaksi kipsireliefiä Keinu ja Sydämeni lauluteokset Wäinö

Aaltosen koulusta. Konservoituja maalauksia olivat mm. Turun linnan vankimaalaus, Lydenin omakuva, Eerikin XIV:n muotokuva, Matti Kallisen Kylvöä ja satoa -maalaus. Lisäksi monia muita teoksia pudistettiin ja kunnostettiin valokuvausta tai talletusta varten. Kokoelmien hoitoon liittyviä tehtäviä on hoidettu näyttelyiden ja lainojenhoitojen välissä. Vuoden aikana jatkettiin edellisenä vuotena aloitettua projektia, jossa käytiin läpi linnan seinillä olevien teoksien kunto ja kiinnitykset. Samalla teokset pudistettiin, inventointiin ja kiinnitykset vaihdettiin tarvittaessa. Maaliskuussa taidekonservaattori vieraili Marttilan kirkossa huonekalukonservaattorin, filosofian maisteri Katri Vuolan ja ohjaaja Pia Andellin kanssa. Kirkkosalissa on krusifiksi 1340-luvulta, jonka kuntoa ja sijoituspaikkaa tarkastelimme. Emilia Kallinen on osallistunut museon yhteisiin toimintoihin: hän on ollut mukana 101-esinettä näyttelyprojektissa

sekä Sturenkirkko ja Nunnakappelin uudistustyöryhmässä. Taidekonservaattori on osallistunut tuleviin Reformaatio- ja Outo luonto-näyttelyn kokouksiin. Hän on hoitanut vuoden aikana kuukauden esineen esillepanoa ja purkua. Wäinö Aaltosen museossa säilytyksessä olevien Wäinö Aaltosen suunnittelemien suurikokoisten veistosten konservoinnista on tehty konservointitarjous eduskunnalle. Taidekonservaattori osallistui Kuralan pääsiäistapahtumaan ja elokuussa Luostarinmäen käsityötiedon päiville. Neuvontapalvelua on annettu vuoden aikana jonkin verran, esimerkiksi Humalistonkatu 1 kattomaalaukset tarkastettiin Kaarin Kurrin kanssa. Taidekonservaattoria haastateltiin Turun puolest -uutiskirjeeseen, jossa Hommissa -palstalla esitellään joku Turun kaupungin työntekijä. Joulukuussa Kallinen piti luennon Cultural Forumin seminaarissa Pietarissa Uskontojen museossa.

KONSERVOINTIYKSIKKÖ KULTTUURIHISTORIALLISET KOKOELMAT Museomestari Tony Saari Näyttelypuuseppä Rauno Neuvo Näyttelyrakentaja Mika Myllymäki

Vuoden aikana tuli noudettua useampia lahjoituksia läheltä ja kaukaa. Vitriinejä lainattiin eri tahoille ja käytiin myös sellaiset Aboa Vetus & Ars Nova museoon pystyttämässä heidän Nukkekotinäyttelyyn.

Luostarinmäelle tehtiin uudet lasiset portit entisten naarmuuntuneiden pleksien tilalle ja käytiin asentamassa ne paikoilleen.

Joululomilta palattiin suoraan Turun linnaan rakentamaan Tyttökuningas -näyttelyä joka levittäytyi useampaan tilaan ympäri päälinnaa. Alkuvuonna parannettiin työturvallisuutta kun otettiin käyttöön verstaan uusi keskusimuri -järjestelmä. Myös konservointi yksikön tiloissa remontoitiin ja saatiin uusi laboratoriotila käyttöön.

Linnan Raha- ja mitalikabinetti sai uudet suuritöiset kunniamerkkivitriinirakennelmat paikoilleen odottamaan kunniamerkkien asennusta. Linnasta purettiin perusnäyttelyn ryijy- ja Marttanukke -näyttelyt pois haasteellisen Keisarillisia lahjoja -näyttelyn tieltä.

WAM:ssa käytiin vuoden aikana useamman kerran purkamassa ja ripustamassa näyttelyjä. Lisäksi verstaan rutiineihin kuului korjaus/ylläpito/huolto tehtävät eri puolella museokeskusta. Kokoelmien kuljetukset ja siirrot sisältyivät myös arkirutiineihin. Vaikka näyttelytoimisto ajettiin jo edellisenä vuonna alas, niin osallistuttiin vielä Turun museokeskuksen messuosastojen tekemiseen eri messuille.

TAIDEKOKOELMAT Museomestari Roni Harsu Museomestari Merja Pitkänen Sijainen Antti Kalin

Talletustoiminnassa oli uusien talletusteosten(n.50 teosta) kohdalla hiljaista, mutta virastojen muuttojen vuoksi oli palautuksia paljon (n. 350 teosta).

näyttely purettiin ja pystytettiin kirjasta kuvataiteeseen-näyttely. Lisäksi WAMin aula/kahvila-näyttelyt: Seita ja kristalli, sekä Taidejukeboksi.

Vuoden 2015 työtehtävät ovat koostuneet pääasiassa kokoelmateosten talletustoiminnasta, näyttelyrakentamisesta ja muista kokoelmanhoitotöistä ja ulkoveistosputsauksista.

Konsernihallinnon aulanäyttelyistä Tammikuussa Turkulainen Wäinö Aaltonen -purettiin ja paikalle pystytettiin Bryggman-näyttely. Syksyllä Bryggman-

Lisäksi näyttelytoiminta parani WAMissa merkittävästi uusien valaisimien ja kattopistorasioiden johdosta. Museon omia taidekuljetuksia oli ympäri Eteläsuomea ja Kuopioon asti.

Ulkoveistosputsauksia hoiti tilapäinen työntekijä Toni Harju ja 2015 olikin tehokkain vuosi pitkään aikaan ulkoveistoskorjauksissa ja putsauksissa. Yellow Melon -teos pestiin, boracol -käsiteltiin ja paikkamaalattiin konservaattoreiden, museomestarin ja työllistetyn(Markus) toimesta. Juhana Tainio hitsasi leijona-suihkukaivon kettingin ja Veikko Haukkavaaran Suolla-teoksen jalat. Gaian silmän kohdalla Roni Harsu putsasi, vaihtoi lamput ja öljysi lampunkannat ja kuvasi teoksen. Simonssonin temppeli saatiin kuntoon ja Carro Celesten Taivaallinen vaunu ja Posankka, joka myös liitettiin kokoelmaan.

KULTTUURIPERINTÖYKSIKKÖ

Kulttuuriperintöyksikkö APTEEKKIMUSEO JA QWENSELIN TALO • Kiinteistöliikelaitoksen hoitamia kunnossapitotoimia: kahvilan keittiön remontti, pihakiveyksen uudelleenladontaa jatkettu (porttisola). • Museon hoitamia kunnossapitotoimia: kasvipenkkien hoito, kasvilavan toteutus pihalle. KURALAN KYLÄMÄKI • Kiinteistöliikelaitoksen hoitamia kunnossapitotoimia: Kohmon rintamamiestalon remontin valmisteluna purkuja siivoustöitä, toimiston sosiaalitilojen remontti, Iso-Kohmon prännin ulkomaalaus ja kokeiluverstaan uuden ulko-oven puhkaiseminen. Kokeiluverstaan uusien sisäportaiden ja paloportaiden suunnitelma valmistunut.

• Yhdessä kiinteistöliikelaitoksen kanssa: Suunnitelma toimistorakennuksen remontista (värisuunnitelma, tapetit, valaisinten ja sähkötöiden osuus ei valmis). Suunnitelma Kohmon rintamamiestalon remontista (toimenpidelistaus, katteet, värisuunnittelu, tapetit, sähkötöiden osuus puuttuu). • Museon hoitamia kunnossapitotöitä alueella: kokeiluverstaan uudet tilajärjestelyt ja infotiski, tiilikattoja puhdistettu sammaleesta, laidunaitoja rakennettu, Iso-Kohmon navetan kanalan uudet järjestelyt (ulkohäkki, kanaporras, uusi uloskäyntiluukku). Kompostoivan wc:n sijoittaminen yleisön käyttöön Iso-Kohmon pihapiiriin (ei toteutunut). • Kohmon rintamamiestalon pintatutkimus. Rakennusdokumentointiraportti (JV 2014 + OT 2015)

LUOSTARINMÄEN KÄSITYÖLÄISMUSEO • Kiinteistöliikelaitoksen hoitamia kunnossapitotoimia: Talo179b asunnon remontti (alkoi 2014), talo 158 turvekaton vuodon korjaus, talo 159-160 turvekaton vuodon korjaus, talo 176 tynnyrintekijän kivikaton kunnostus, Vartiovuorenkatu 6 ulkomaalaus. Vartiovuorenkatu 6 toimiston siirto. • Museon hoitamia kunnossapitotoimia: koko alueella rännien tervausta ja uudelleen asemointia, pintaveden kanavointia kujilla ja pihalla 183, kiviportaiden kunnostus pihalla 183. Taloon 166 sisustettu lasten syntymäpäiväkierroksia varten ”koti”, johon toimitettu irtaimistoa. Toimitettu opetuskokoelmasta työtä verhoomoverstaaseen.

KULTTUURIPERINTÖYKSIKKÖ ARKEOLOGINEN TOIMINTA Arkeologinen toiminta käsittää maakunnallisen ja Turun kaupunkiarkeologisen toiminnan, jota raamittavat yhteistyösopimukset Museoviraston kanssa. Sen määrittelemänä maakuntamuseo seurasi oman toimialueensa maankäyttöä ja sen vaikutusta muinaisjäännöksiin sekä teki muinaisjäännösselvityksiä ja valmisteli kaavoitusta ja muuta maankäyttöä koskevia lausuntoja. Lausuntoja annettiin kaikkiaan tasan 100. Lisäksi suoritettiin maankäyttöhank-keiden aiheuttamia arkeologisia tutkimuksia, muinaisjäännösten maastotarkastuksia, inventointeja, seurantakaiva-uksia ja otettiin vastaan löytöilmoituksia.

ARKEOLOGISET KAIVAUKSET Kaupunkiarkeologisia pelastuskaivaushankkeita toteutettiin 100% ulkopuolisella rahoituksella ja kaupunginjohtajan erillisellä päätöksellä. Katedraalikoulun peruskorjaukseen liittyvät kaivaukset jatkuivat 16.3. ja päättyivät 14.8.2015. Kenttätöiden kesto 5kk. Lisäksi museo teki kiireellisinä arkeologisina tutkimuksina vuokratyönä: Tuomiokirkkopuiston arkeologinen konekaivun valvonta (10 h), Porthaninkadun ja sen ympäristön arkeologinen konekaivun valvonta (18 h), Sairashuoneenkadun arkeologisen konekaivun valvonta (219 h), Luostarin Välikadun puunistuskuopan kaivaukset (82 h).

Kaupunkiarkeologiseen vastuualueeseen kuuluvat Turun vanhan asemakaava-alueen lisäksi myös Naantalin ja Uudenkaupungin vanhat asemakaavaalueet.

100% ulkopuolisella rahoituksella tehtyjen arkeologisten hankkeiden HTVkertymä oli 4,2 henkilötyövuotta. 100 % ulkopuolisella rahoituksella vuokratyönä tehtiin 329h.

Kaavojen valmistelua varten tehtiin kolme selvitystä Turun alueelta. Tarkastuskäyntejä tehtiin yksi Naantalissa ja kolme Turussa.

VIRKATYÖNÄ TEHDYT ARKEOLOGISET VALVONNAT JA DOKUMENTOINNIT Itäharjun kolerahautausmaan viereisen pysäköintipaikan koekaivaus, 1 työpäi-

vä. Kemicum-rakennuksen (Hämeenkatu 13) paalutukseen ja peruskorjaukseen liittyvät konekaivun valvonnat yhteensä 5 työpäivää. SUUNNITTELUKOKOUKSET, TYÖMAAPALAVERIT JA MUU ASIAKASPALVELU Suunnittelukokoukset Turku: 4 kpl Katedralskolanin peruskorjaukseen liittyvää suunnittelukokousta. Naantali: 2 kpl liittyen Naantalin kaupunkiarkeologiseen inventointiin. MIP ja tietokantaselvitystyö 13 kpl Karttakäyttöliittymäsuunnittelu MV:ssa 5.5.2015 Muita eri hankkeisiin liittyviä kokouksia ja neuvotteluja noin 60 kpl. Työmaapalaverit noin 50 kpl eri hankkeisiin liittyen. Muu asiakaspalvelu (aineistojen tutkimusluvat, aineistopyynnöt-, kirjallisuusyms. tiedustelut) noin 15 kpl MAAKUNNALLINEN ARKEOLOGIA Maakunnallisessa arkeologiassa Muinaisjäännöksiä koskevia toimenpiteitä on ollut tarkastusmatkojen ja maankäytön seurannan osalta noin 65 matkaa (Kaisa + Sari). Maastokäyntejä on tehty seuraaviin kuntiin: Kaarina, Kemiönsaari, Koski tl, Laitila, Lieto, Loimaa, Masku, Mynämäki, Parainen, Pöytyä, Salo, Sauvo, Taivassalo, Turku ja Vehmaa. Osa tarkastuskäynneistä aiheutui museolle tulleista löytöilmoituksista. Arkeologisista maastokartoituksista laajin oli Turun kaupungin alueella sijaitsevien autioituneiden keskiaikaisten kylätonttien inventointi, jota tehtiin yhdessä museon rakennustutkijan kanssa. Kartoitus liittyi osin Turun kaupungin osayleiskaavatyöhön. Yhteensä maastossa kartoitettuja kohteita oli 16 kpl. Inventoinnin tuloksia esiteltiin mm. Turun keskiaikamarkkinoilla ja arkeologian oppiaineessa. Lisäksi arkeologisista maastokartoituksista voidaan mainita Maarian Kär-

KULTTUURIPERINTÖYKSIKKÖ sämäen vanhan tiilitehtaan raunioiden sekä Kakskerran Brinkkalan kartanoon liittyvän, noin 800 metriä pitkän kiviaidan kartoitukset Turun kaupungin tark-kuusgps:llä. Paraisten Utön saaren osayleiskaava-alueella tutustuttiin ja kartoitettiin saarella oleviin 1. ja 2. maailmansodan aikaisiin linnoitus- ja puolustuslaitteisiin. Vuoden 2015 aikana panostettiin erityisesti arkeologian harrastajille suunnattuun toimintaan. Vuoden aikana järjes-tettiin arkeologian harrastajille kolme erilaista tilaisuutta: inventointiretki Korppooseen, suurelle yleisölle suunnattu muinaisjäännösretki Kemiönsaarelle sekä pienimuotoinen arkeologi-ilta Taivassalossa yhteistyössä TaivassaloSeuran kanssa. Varsinkin Kemiönsaaren retki saavutti yllättävän suosion (44 osallistujaa) ja kaikki halukkaat eivät edes päässeet mukaan. Museoviraston muinaisjäännösrekisteriä päivitettiin ahkerasti: uusia kohteita vietiin rekisteriin 282 kappaletta ja vanhoja kohteita päivitettiin tai muokattiin 338 kappaletta. Maankäytön suunnittelussa lausuntojen lisäksi oleellisena osana olivat viranomaisneuvottelut (joissa mukana mm. ELY-keskus, Varsinais-Suomen liitto ja alueen kunnat), epävirallisemmat työpalaverit ja muu yhteydenpito, esim. Museoviraston, konsulttien ja maanomistajien kanssa. Metsätoimijoille annettiin metsänkäsittelyihin liittyviä ohjeistuksia 5 kpl. Maastotarkastukset ovat liittyneet pääasiassa joko maankäytön suunnitteluun (esim. kaava-alueiden tai suunniteltujen rakennuspaikkojen tarkastukset) tai paikkakuntalaisten tekemiin löytöilmoituksiin. Uusia löytöilmoituksia tarkastettiin noin 20 kohteessa. Tarkastusmatkoja on tehty seuraaviin kuntiin: Kaarina (6), Kemiönsaari (1),

Koski tl (1), Laitila (2), Lieto (2), Loimaa (2), Masku (2), Mynämäki (1), Parainen (4), Pöytyä (1), Salo (12), Sauvo (2), Taivassalo (1), Turku (9) ja Vehmaa (2). MUINAISLÖYTÖJEN VASTAANOTTO Muinaisesineitä tai sellaisiksi arveltuja löytöjä vastaanotettiin vuoden aikana noin 22 kappaletta (yksi löytö voi pitää sisällään useampia esineitä). Löydöistä suurin osa oli metallinetsimellä tehtyjä löytöjä. RAKENNUSSUOJELUTOIMINTA JA ANTIKVAARINEN NEUVONTA Turun museokeskus / Varsinais-Suomen maakuntamuseo toimii alueellaan antikvaarisena asiantuntijana ja lausunnon antajana kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia, muinaisjäännöksiä ja kuntien kaavoituksia koskevissa asioissa. Se tarjoaa kulttuuriperintöä koskevaa tietoa ja palveluja paitsi paikallismuseoille myös viranomaisille ja yksityisille kansalaisille. Kulttuuriympäristön suojeluarvojen vaalijana maakuntamuseo ottaa kantaa maankäyttöön ja sen suunnitteluun lausuntojen, neuvottelujen ja asiantuntijatyön kautta. Toimintavuonna annettiin 203 virallista kulttuuriympäristöön liittyvää lausuntoa sekä lukuisa määrä erilaisia selvityksiä. Viranomaispalavereihin, avustuksiin, antikvaarisiin korjauksiin, korjausten valmisteluun ja lausuntoihin liittyviä tarkastus- ja työmaakäyntejä tehtiin n. 223. Lisäksi neuvonta- ja tutkimuspalvelua on annettu puhelimen ja sähköpostin kautta, mutta niitä ei ole tilastoitu. Turun kaupungin keskusta-alueen rakennetun kulttuuriympäristön vaaliminen käsitti vuonna 2015 aiempien vuosien tavoin osallistumisen rakennustaiteellisesti arvokkaiden kiinteistöjen korjaustöiden suunnitteluun ja työmaa-aikaiseen valvontaan sekä dokumentointiin, rakennuslupahakemuksista ja asemakaavanmuutosluonnoksista ja -ehdotuksista annettujen kannanottojen ja lausuntojen valmistelun, viranomaisyh-

teistyön, yksittäisten taloyhtiöiden hankkeiden koordinointia ja ohjausta sekä lausuntojen valmisteluun ja seurantaan liittyvää tutkimus- ja selvitystöitä sekä dokumentointia. Haasteellisimmat hankkeet olivat Katedralskolanin, Kaupunginteatterin, Chemicumin ja Aurakatu 11:n korjaushankkeet, kaupungintalon (Aurakatu 2) valtuustosalin pintojen vauriokartoitusym. suunnittelu ja Turun suomalaisen Yhteiskoulun (TSYK) ja Puolalan koulun (Kauppiaskatu 14) korjaussuunnittelu. Tavanomaissista työtehtävistä poikkeava ylimääräinen ponnistelu liittyi Yliopistonkatu 27:n aulaan pystytetyn Bryggmanin Sampotalo -näyttelyn toteuttamiseen ja Turun linnaan tehtävän restaurointinäyttelyn suunnitteluun. Sampotalonäyttely oli avoinna helmikuusta elokuun loppuun. Turun yleiskaava 2029:n tarkastamiseen liittyvä Turun keskusta-alueen rakennussuojelutavoitteiden määrittäminen sekä MIP-tietokannan sisällön päivittäminen ja täydentäminen jatkuivat. Lausuntojen osalta yhä useammin Rakennusvalvonta siirtyi pyytämään tutkijan sähköpostikannanottoa, jolloin niitä ei käsitelty varsinaisina museon lausuntoina vaan tutkijan asiantuntijakantoina. Vastaava oikotie kannanilmaisuun syntyi Rakennusvalvonnan siirryttyä sähköiseen asiointiin (Eservicelupa, Lupapiste). Näistä sovittiin, että asiat, joihin museoviranomaisella ei ollut huomautettavaa, kirjattiin suoraan puoltona sähköisen tiedonhallintaan, mutta aina kun lupaan liittyi ehtoja tai eriäviä näkemyksiä, lausunnot kirjoitettiin normaalin allekirjoitusja Joutseneen diarioinnin kautta. Lausunnot, yhteensä 41 • asemakaavanmuutosasiat 7 • rakennus- ja toimenpidelupa-asiat 14 + 10 (sähköpostilausunnot) + 2 (lupapiste), yht. 26

KULTTUURIPERINTÖYKSIKKÖ • poikkeamishakemukset 1 • kulttuurihistoriallinen arvo 4 • muut 2 + 1 (sähköpostilausunto) Sähköiset kannanotot/asiakaspalvelutapahtumat, työmaakäynnit ym. numeeriset tapahtumat ilmoitettu erikseen (Operatiiviseen palvelutuotantosopimukseen liittyvät määrälliset kysymykset) Viranomaiskokouksia, yhteistyötyöryhmät (kokouksia yhteensä 45) • Kaupunkikuvaneuvottelukunta (varajäsen) (20) • Turun puulajilinjaus -työryhmä (6) • Yleiskaava 2029 -työryhmä, keskustan miljöötyypitys ja suojeluasiat (7) • Rakennusjärjestyksen muutosta valmisteleva työryhmä (9) • Bryggmanin 125-juhlavuoden suunnittelutyöryhmä (3) Kaavoitus (lausuntoja 7, kokouksia 10) • Turun yleiskaava 2029 (sisälsi myös suojeluluetteloiden työstäminen numerokaupunginosittain) • Turku Energian tontti • Merenkulkuoppilaitos, poikkeamis- ja suojeluasia • Linnankatu 7 • Fortuna-kortteli • Tallimäen kenttä • TSYK U2 Katu- ja yleisten alueiden suunnittelukokouksia sekä korjaaminen (kokouksia yhteensä 8) • Michailowinporras, suunnittelu (1) • Katualueiden suunnittelua (1) • Sotalaistenmäki ja Sotalaisten aukio (1) • Vartiovuorenpuiston valaistuksen uusiminen (1) • Aurajoen itäinen rantalaituri välillä Sotalaistenkatu-Savenvalajankatu, korjaussuunnittelun aloit-taminen (1) • Barkerin puisto, lasten leikkipaikan uusiminen • Kauppatorin pinnoitteen uusiminen (3)

Merkittävimmät rakennukset, joiden korjaukseen ja/tai suunnitteluun tai purkamiseen liittyi selvitystyötä, dokumentointia ym.) (kokouksia yhteensä 40) • Kaupunginteatterin peruskorjaus, suunnittelu- ja työmaakokoukset (5) • Katedralskolan, suunnittelu- ja työmaakokoukset (16) • Puolalan koulu, peruskorjauksen suunnittelu (3) • Valtuustosalin restaurointi (2) • Aurakatu 11, julkisivurappauksen uusiminen ja maalaaminen (5) • Chemicum, peruskorjaus • Kåren, korjaussuunnittelu • Turun perheasunnot, Stålarminkatu 27; saneeraushanke • TSYK, talotekniikkasaneerauksen ja sisätilojen korjaussuunnittelu (2) • Aurakatu 22, julkisivujen maalaaminen ja ikkunoiden uusiminen (5) • Domino-teatteri, elokuvateatterin muuttaminen teatterin käyttöön • Turku Energian rakennukset, kannanoton valmistelu ja valokuva dokumentointi • Sampo-talo (Yliopistonkatu 27), pihamaa, liikehuoneiston uusiminen ym. • Konserttitalon salin kaide, esiintymislava ym. • Iso-Puolalan päärakennuksen korjaaminen • Itäinen Rantakatu 52; edustus asunnon ym. saneeraus rivitaloksi • Linnankatu 41 (Muistojen talo); pihamaan kuluväylät, pääsisäänkäyn nin esteettömyys, julkisivujen maalaa minen, portin kunnostaminen • Linnankatu 1, ravintolamuutos • Luostarivuoren koulu, pihamaan ja sisätilojen korjaussuunnittelu (2) • Sairashuoneenkatu 9, pihan puurakennuksen korjaus • Harppuunakortteli, purettavat rakennukset • Linnankatu 17 (Aunentalo, Kulmatalo, . Dennis ja Garni), korjaus ym. • Aninkaisten ammatti-instituutti, pihamaan laattojen korjaaminen

• WAM, kahvilan lattia, sähkö- ym. tekniikan uusiminen • Yliopistonkatu 29, jäähdytyksen lisääminen hotellihuoneisiin • St. Erik, liikehuoneiston saneeraus Asiakaspalvelupalavereja liittyen korjaus- ja tutkimushankkeisiin (yhteensä 34). Työmaakäyntejä liittyen korjauksiin ja dokumentointeihin (yhteensä 83). Erilaisia sähköpostitse ja puhelimitse tehtyjä asiakaspalveluja, selvityksiä ja pienimuotisia kannanottoja keskimäärin 5 kpl / työpäivä (yhteensä n. 500 kpl). Turun kaupungin ruutukaava-alueen ulkopuolisen alueen rakennustutkimukseen liittyviä tarkastuskäyntejä, jotka olivat joko purkurakennus- tai rakennuslupatarkastuksia tai korjausneuvontakäyntejä, sekä muihin asioihin liittyviä tapaamisia on ollut yhteensä 45. Lisäksi on useasti neuvottu ja keskusteltu asioista puhelimitse asiakkaiden kanssa. Näitä on kirjattu 153. Sähköpostitse tulee paljon kyselyitä, jotka vaativat yleensä myös tutkimusta ja asiaan perehtymistä, näitä on useita viikossa. Selvästi ”asiakastapaamiset” painottuvat nykyisin sähköpostiin. Vuoden aikana sähköpostitse on vastattu kyselyihin 338 kertaa. Näistä ehkä noin puolet on vaatinut myös asian tarkempaa tutkimista. Paikalla.fi palvelun kautta on tullut kolme kysymystä. Vuoden aikana on ollut kaavoitukseen liittyviä viranomaispalavereja 15 ja rakennusten suojeluun liittyviä palavereja 7. Antikvaarisena korjausneuvojana toimiminen rakennushistoriallisesti merkittävissä kohteissa eri puolilla Turkua. Tänä vuonna on kaupunginsairaala rakennus nro 5 ollut korjauksen alaisena. Rakennuksesta kunnostettiin sisätilat ja julkisivut. Näihin molempiin liittyen oli työ-

KULTTUURIPERINTÖYKSIKKÖ maakokous kerran kuukaudessa sekä näiden lisäksi työmaakäyntejä.

vaihtelee valvottavien määrä vuosittain melko hallitsemattomasti.

Ispoisten kartanoa on kunnostettu vuoden aikana ja siihen liittyen on ollut muutamia käyntejä kartanolla sekä lukuisia sähköpostikeskusteluja käyty kartanoon liittyvistä muutostöistä.

Rakennusinventointi Vuoden aikana eri puolilla Turkua on inventoitu ja valokuvattu purettaviksi ilmoitetut rakennukset. Turun kaupungin yleiskaava 2029 valmistelu on jatkunut. Siihen liittyen olen osallistunut rakennussuojelu- ja maisema/viheralue- työryhmiin. Rakennussuojelutyöryhmässä on mm. arvotettu Turun päiväkodit.

Ruissalon telakan kunnostaminen jatkui ja Ruissalon telakka työryhmä kokoontui vuoden aikana 7 kertaa. Turun kauppahallissa on jatkuvasti tarvetta myyntiosastojen erilaisiin muutostöihin. Osallistuminen neuvotteluihin kauppahallin yrittäjien kanssa. Lausuntoja 63 kpl. Asemakaavalausuntoja näistä oli 12 kpl. Lisäksi on sähköpostilla kommentoitu vähäisempiä purkamisasioita. Pansion kulttuurikuntoilureitin suunnittelu, kohteisiin liittyvää tutkimustyötä ja tekstien kirjoittaminen. Maakunnallisessa rakennusperintötyössä • Neuvontapalvelua ja korjausneu vontaa paikan päällä 38 kohteessa • Dokumentointi- ja tutkimus projekteja 7 kpl • Viranomaisneuvotteluja 35 kpl • Lausuntoja on laadittu 119 kappaletta • Sähköpostitse vastattu erilaisiin kyselyihin n. 90 kpl / kk, vuoden aikana yhteensä lähes 1000 kpl • Puhelinneuvontoja noin 420 kpl • Asiakaskäyntejä ja tapaamisia 38 kpl ELY keskuksen avustusrahojen (saaristoavustukset, kulttuurihistoriallisesti arvokkaille rakennuksille tarkoitetut) antikvaarinen valvonta ja museoviraston maakuntamuseolle valvottavaksi osoittamien entistämisavustuskohteitten neuvontaa, valvontaa ja raportointia. Avustuksia myönnetään vuosittain vaihteleva määrä (museovirasto n. 15, ELY n. 30) ja koska avustusten käyttöaika on normaalisti kolme vuotta,

Vanhojen karttojen kautta on kartoitoitettu historiallisen ajan vanhoja kylätontteja, joita on käyty tarkistamassa maastossa. Sotahistorioitsija Pertti Huttusen kanssa on käyty tarkastamassa kaksi Krimin sodan aikaista mahdollista kohdetta Ruissalossa. Lokalahden keskusta-alueen inventointi asemakaavan päivitystä varten. Manner-Naantalin osayleiskaava-alueen inventointi uudemman rakennuskannan osalta, toimeksiantajana Naantalin kaupunki. Inventoidut kiinteistöt yht. 583 kpl (Lokalahti 64 kpl, Naantali 445 kpl, Turku 63 kpl, Utö 10 kpl). Päivitetyt inventoinit 1300 kiinteistöä. Inventoinnit MIPissä: Kiinteistöt 37 412, rakennukset 93 709, alueet 3034, arvoalueet 2421. Maisemhistoriallinen tutkimus Liedon maisemahistoria saatiin valmiiksi. MIP-tietokantaa kehitettiin ja valmisteltiin arkeologisten tietokantojen yh-distämisprojektia ja viemistä MIPiin. Datan avaamista kulttuuriympäristön osalta kehitettiin edelleen. Rahoitusta haettiin mm. 6Aika-hankehausta. Lisäksi valmisteltiin suurempaa kansainvälistä Central Baltic-projektia saariston kulttuuriympäristön kehittämiseksi matkailussa. Rahoitusta saariston kulttuuriympäristöhankkeeseen saatiin I samma båt -toimintaryhmän kautta (Leader).

Nykyajan dokumentointi Pukkilan kaakelitehtaan dokumentointi kesäkuussa 2015 ja Leafin arkistomateriaalin karsimista ja järjestämistä. MAAKUNNALLINEN MUSEOTYÖ Maakunnallisen museotoiminnan tehtävän on museoammatillisen asiantuntijaavun antaminen Varsinais-Suomen paikallismuseoille ja kulttuuriperintötoimijoille museologisissa kysymyksissä ja auttaa paikallismuseoita kulttuuriperinnön tallentamis- ja vaalimistyössä. Museoviraston ja Turun museokeskuksen välillä 2008 solmittu sopimus on ohjannut tätä työtä. Varsinais-Suomen museot ry on yhdistys, jonka puitteissa maakuntamuseotutkija ja paikallismuseot voivat toteuttaa yhdessä maakunnallista museotoimintaa. Neuvonta- ja ohjaustyö Maakuntamuseotutkija on tehnyt vuoden aikana 76 kenttäkäyntiä museoihin. Osa käynneistä on ollut yleisiä tutustumiskäyntejä, osassa on käsitelty mm. ongelmia museorakennusten kanssa, kokoelma-asioita, hankkeiden ja avustushakemusten suunnittelua, näyttelyiden suunnittelua, hankintoja ja poistoja sekä museoiden yleistä kehittämistä. Neuvontakäynnit ovat kohdistuneet lähinnä kokoelmien hallintaan, näyttelytoimintaan ja museoiden yleiseen kehittämiseen sekä toimineet yleisinä tutustumiskäynteinä. Museovirasto myönsi 13 varsinaissuomalaiselle paikallismuseolle harkinnanvaraista avustusta. Maakuntamuseotutkija on ohjannut ja valvonut näiden avustusten käyttöä. Kokoelmien hallinta Toimintakauden lopussa Turun museokeskuksen WebMusketti-kokoelmatietokannassa oli 40 paikallismuseon kokoelmatietoja. Paikallismuseoiden esinetietoja oli vuoden lopussa yli 65

KULTTUURIPERINTÖYKSIKKÖ 000 ja valokuvia 10 000. Ammatilliset paikallismuseot ovat maakuntamuseon ohjauksessa seuranneet yhteistä kokoelmapoliittisen ohjelman toteutumista.

Vuonna 2015 Tarvasjoen ja Liedon kuntaliitoksen kautta Tarvasjoen kotiseutumuseo on myös liitetty osaksi Nautelankosken museota.

Paikallismuseoiden kehittäminen Museokeskuksen konservaattorit ovat neuvoneet ja ohjanneet paikallismuseoita kokoelmien säilyttämisessä sekä kuva-arkiston tutkijat valokuvien digitoimisessa. Monia uusia paikallismuseotoimijoita varten on aloitettu koulutuskokonaisuus ”Paikallismuseon hoidon perusteet”. Syksyllä järjestettiin kaksi kurssitilaisuutta: 15.10. ja 19.11. Opettajina ovat toimineet Sirkku Pihlman, Mari Termonen, Anne Sjöström ja John Björkman. Kurssi jatkuu keväällä 2016. Ensimmäisiä paikallismuseokokoelmia on alettu viedä museoiden Finna-hakupalveluun.

Paikallismuseoiden tunnettavuuden vahvistaminen Varsinais-Suomen paikallismuseoiden tunnettavuutta parantamaan on perustettu yhteinen Facebook-sivu ”Varsinais-Suomen museot”. Sivu on vuoden aikana kerännyt yli 400 seuraajaa. Maakuntamuseo on tehnyt yhteistyötä mm. Suomen Kotiseutuliiton ”Paikallismuseoiden helmet”-hankkeen kanssa, jossa nostettiin esille hyviä toimintamalleja useista varsinaissuomalaisista paikallismuseoista. Elokuussa VarsinaisSuomen museopäivään osallistui 53 eri museota ja järjestöä.

Ruotsinkielisille museoille järjestettiin yhteistyössä Finlands Svenska hembygdsförbundin Digihem-hankkeen kans-sa digitointia ja luettelointia käsittelevä koulutus Paraisten kotiseutumuseolla 10.4. Uusien toimintaideoiden saamiseksi järjestettiin opintoretki Forssan museoon ja Korteniemen perinnetilalle 3.6. Muutoksia kunta- ja museokentällä Vuonna 2009 ja sen jälkeen toteutetut runsaat kuntaliitokset ovat tuoneet mukanaan myös muutoksia museoiden organisaatioissa. Erityisenä huomion kohteensa on vuonna 2015 ollut Salo, johon 2009 liitettiin yhdeksän pienempää kuntaa. Halikon, Perniön, Kiikalan, Suomusjärven, Kiskon kunnille kuuluneet yhteensä seitsemän paikallismuseota liitettiin samalla Salon historialliseen museoon. Salon historialliseen museoon kuuluu tällä hetkellä yhteensä yhdeksän museokohdetta, joiden ylläpito on osoittautunut haasteelliseksi Salon kaupungille. Tilanteen ratkaisemi-seksi on perustettu museoiden kehittämistyöryhmiä, johon maakuntamuseotutkija on osallistunut.

Paikallismuseoille ja niiden taustayhteisöille on lähetetty uutiskirjeitä 5 kertaa sekä lisäksi lyhyempiä tiedotteita ajankohtaisista asioista kuten haettavana olevista apurahoista tai lähestyvistä kursseista ja seminaareista. Varsinais-Suomen vuoden museotekopalkinto myönnettiin Nousiaisten kotiseutuyhdistykselle, erityismaininnalla pitkäaikaiselle puheenjohtaja Pirkko Heikkilälle, pitkäjänteisestä työstä paikallisen kulttuuriperinnön puolesta.. Palkinto jaettiin Varsinais-Suomen museokokouksessa 9.11.2015. Esitelmät, luennot, opastukset • Muinaismuistolain rikkomukset seurauksineen, esitelmä arkeologian oppiaineen hallintoarkeologian luento-. sarjassa 14.4.2015 • Keskiaikaisia kylätontteja etsimässä, esitelmä Turun keskiaikamarkkinoiden yhteydessä Brinkkalan kirjakaupassa . 25.6.2015 • Kaarinan kaupungin alueella Aurajoen läheisyydessä olevia arkeologisia löytöpaikkoja ja niiden kertomaa, Tallgren symposium II 29.8.2015, Koriston tallit.

• Uusimpia metallinetsinlöytöjä Varsinais-Suomesta, esitelmä Kuralan Kylämäen Muinaistekniikan päivillä 30.8.2015. • Muinaisjäännöksistä, metallinetsinnäs tä ja vähän muustakin, esitelmä arkeologi-illassa Taivassalossa 24.9.2015. • Turun keskiaikaisia kylätontteja inventoimassa, esitelmä arkeologian oppiaineessa 19.1.2015. • Esitelmä Rettiginrinteen kaivausten tuloksista ja bentoniittikokeiluis ta. Varinais-Suomen kaivausesittelyt 17.4.2015. • Luento kaupunkiarkeologin työstä Turun yliopiston arkeologian oppaineen kurssilla Arkeologian tutkimusteemoja. • Osaluento Jussi-Pekka Taavitsaisen kanssa Turun yliopiston arkeologian oppaineen Hallinnollisen arkeologian kurssilla, teemana kaupunkiarkeologi nen viranomaistyö. • Bryggmanin Sampo -näyttelyn avajaiset 9.2.2015 ja Bryggmanin Sampo -näyttelyn esittely Bryggman säätiölle. • Opastus (uudistetut kaupunkikävelyt), Tälpuol jokke 1.6.2015 • Opastus, kaupunkikävely Tois puol jokke 2.6.2015 • Luento Turun rakennushistoriasta, Rotaryklubi Turun Aamuvirkut 2.9.2015 • Esitelmä Mikaelinkirkon rakennus historiasta ja arkkitehtuurista, Turun kansalliset seniorit ry. 17.9.2015 • Esitelmä ja opastettu kierros kiinalais vieraille Turun kaupungin kulttuuri perinnöstä (miten kaupunki vaalii ja suojelee vanhoja rakennuksia ja kulttuurimaisemia) 30.9.2015 • Luento: Esteettömyys kulttuurihistori allisissa rakennuksissa, 2.11.2015 • Opastettu kaupunkikävely Espoon yleiskaavayksikölle 10.12.2015 • 25.6.2015 Luento keskiaikapäivillä aiheesta Kadonneet kylätontit yhdessä Kaisa Lehtosen kanssa

KULTTUURIPERINTÖYKSIKKÖ • 29.10.2015 Luento museon roolista kaavoituksessa, rakennussuojelus sa ja korjausrakentamisessa Turun AMKK:n rakennusinsinööriopiskelijoille • Museorakennusten korjaus-luento museokurssilla, Laitila 25.3. • Esitelmä avatuista kulttuuriympäris töaineistoista. Alueellinen teemapäivä, . Avoin data Museovirasto Kulttuuritalo . 8.5.2015. • Esitelmä aineistojen avaamisesta museoissa, Aluetietopäivä, Arken 26.2.2015 Tilaisuudet ja tapahtumat • Varsinais-Suomen museoiden kevätkokous järjestettiin Turun linnassa 9.11.2015. Tapahtuma suunnattiin sekä paikallismuseoille että Turun ammattilaisille museoille. Puhujina olivat Eero Ehanti Museo2015-hankkeesta, Leena Tornberg Museoliiton Yhteinen Perintö-hankkeesta sekä Veli-Matti Kauppinen Varsinais-Suomen liitosta puhumassa järjestöportaalista. Tapahtumassa jaettiin myös VarsinaisSuomen museoteko 2015-palkinto Nousiaisten kotiseutuyhdistyksen edustajille. • Varsinais-Suomen museopäivä järjestettiin 30.8.2015. Yhteensä 53 museota osallistui tapahtumaan avoimilla näyttelyillä, työesityksillä ym.

• Kiinteistövälitysfirma Aninkaiselle järjestetty tutustuminen museon toimintaan rakennussuojelun näkökulmasta sekä tutustuminen museon Kalastajankadun tiloihin. Arkeologian harrastajille • Inventointiretki Korppooseen 23.6.2015 • Bussiretki Kemiönsaarelle 22.8.2015 • Arkeologi-ilta Taivassalossa 24.9.2015 Toiminta mediassa • Katedralskolanin kaivaukset, Yle svenska, kesä 2015 • Katedralskolanin kaivaukset, Åbo Underrättelser, toukokuu 2015 • Barkerin leikkipaikan korjaushankkeen arkeologisesta valvonta, Turkulainen, joulukuu 2015 • Maastokäynti Perniön muinais jäännöksillä, Perniönseudun Sanomat, 30.6.2015 • Haastattelu metallinetsinnästä, Yle radio, 20.8.2015 Yhteistyöverkostot • Keskeisin yhteistyötaho oli maakun nan paikallismuseoiden taustayhteisöt • Varsinais-Suomen museot ry:n toimin taan maakuntamuseotutkija osallistui aktiivisesti, toimien mm. sihteerinä.

• Nautelankoskisäätiön hallituksessa asiantuntijajäsenenä • Salon historiallisen museon ohjausryhmän jäsenenä • Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin museotoimikunta • Finlands Svenska hembygdsförbundin hallitus • Museoviraston Museo2015-hankkeen luettelointiohjeen käännöstyöryhmän jäsenenä • Svenska kulturfondenin Itsenäisyyden juhlavuoden seurantaryhmässä sekä Turun- ja Ahvenanmaan ohjausry mässä museo- ja kotiseutualan edustajana. • Museoliiton Yhteinen perintö hankkeen ruotsinkielisen museo kentän asiantuntijana. • Curatio Turunmaankorjausrakentamis yhdistyksen hallitus • Arkeologisen kulttuuriperinnön opas –hankkeen seurantaryhmä / Museovirasto • Kulttuurikasvatuksen Tilkkutäkki / Salon kaupunki • Muinaismuistolakiosaamisrinki / Museovirasto • Kulttuuriympäristötyöryhmä • Teollisuusperinteen seuran hallitus

KULTTUURIPERINTÖYKSIKKÖ KULTTUURIHISTORIALLISET KOKOELMAT Museon tehtävänä on huolehtia esineellisen kulttuurin tallentamisesta ja siihen liittyvän tiedon saavutettavuudesta. Museossa on n. 284 000 esineen kokoelma, jota kartutetaan kokoelmapoliittisen ohjelman mukaisesti. Kokoelmat on jaettu museo- ja opetuskokoelmaan. Kulttuurihistorialliseen kokoelmaan saatiin 32 lahjoitusta ja 1 testamenttilahjoitus, nämä sisälsivät yhteensä 549 esinettä. Kokoelmaostoja oli 2, yhteensä 4 esinettä. Ostot olivat vuodelta 2014, mutta ne kirjattiin toimintavuoden aikana. Maalöydöksi kirjattuja metallinetsintälöytöjä oli 1, jossa oli yhteensä 333 esinettä. Arkeologisia tutkimuksia oli 2, sisältäen yhteensä 39 löytöaineistojen alanumeroa. Talteenottoja oli 15, joissa oli yhteensä 250 esinettä, pääosin tapettinäytteitä. Museoesinekokoelman kokonaiskartunta oli 610 uutta esinettä lukuun ottamatta kaivaus-ten löytöjä, ns. museolöytöjä oli 11, joissa esineitä oli 271, näistä pääosa oli Kalastajankadun ullakolta. Opetusko-koelmat karttuivat 344 esineellä, esinelahjoitustapahtumia oli 41. Kulttuurihistoriallista kokoelmaa täydennettiin lahjoituksin. Museo sai mm. kaksi Laatulaukun 1970-luvulla valmistamaa käsilaukkua, WC-kalusteita osoitteesta Rauhankatu 1 b, kolme hiuksista tehtyä korua 1800–1900-lukujen vaihteesta, Saskianuken ja esineitä ja arkistomateriaalia elokuvateatteri Dominosta. WebMusketissa olevaan esinekokoelmatietokantaan luotiin vuoden aikana 3361 uutta lomaketta ja päivitettiin 7429:ä lomaketta (jälkimmäinen luku sisältää osin edellisiä). Kulttuurihistorialliseen kokoelmaan kirjattiin 70 uutta päänumeroa 23170–23239. Huonekalujen digitointiprojektia jatkettiin edellisestä vuodesta. Lisäksi digitoitiin Ap-teekkimuseon Kalastajankadun ullakon esineistöä. Opetuskokoelmiin kirjattiin 26

uutta päänumeroa (Op.1885-Op.1910) ja näissä oli 487 luetteloituja tietueita. Kuralaan lahjoitettujen kirjojen ja lehtien tiedostoon kirjattiin 117 tietuetta. WebMusketin käyttäjätukea annettiin museokeskuksen henkilökunnalle ja paikallismuseoille. Vuoden lopussa Mus-ketissa oli 218 käyttäjätunnusta. Aineistojen haravointi tiedonhakupalveluun Finnaan aloitettiin vuonna 2014 ja vuoden 2015 lopussa sinne oli viety tiedot 35 222 esineestä. Museoesinekokoelmia koskevia lainapäätöksiä tehtiin 9 kpl. Lainattujen esineiden lukumäärä oli 66. Esineitä laina-sivat mm. Suomen Maatalousmuseo Sarka, Suomen Lelumuseo Hevosenkenkä, Uudenkaupungin museo Forum Marinum, Lounais-Suomen poliisilaitos ja Stiftelsen för Åbo Akademi. Opetuskokoelman esineitä oli lainassa talon ulkopuolella 4 kpl, yhteensä lainoja oli 8 ja niissä 45 esinettä. Kylämäen Iso-Kohmon, Vähä-Kohmon, leikkituvan ja muita tiloja sisustettiin vuodenaikaa ja tapahtumien sisältöä vastaavaksi sekä alueen näyttelytoimintaan liittyen ja niihin käytettiin opetuskokoelmista 585 esinettä. Tutkimus- ja selvittelytyötä edellyttäviä asiakaspalvelutehtäviä kirjattiin yhteensä n. 400, ne käsittelivät useita eri kokoelmien aloja, esim. huonekaluja, ryijyjä, koruja, mattoja, hameita, sotilas- ja siviilivirkapukuja, kunniamerkkejä ja kankaita, oli myös esineiden tunnistamista ja ajoittamista. Vuonna 2015 haettiin yhtä maastavientilupaa, jota ei myönnetty. Lasten apteekkiin toimitettu esineistöä opetuskokoelmasta. Kuralan Kylämäessä pidetty yllä opetuskokoelman rinnalla käyttövaatekokoelmaa eli henkilökunnan työasuja.

Ostettu kokoelmaan miesten saappaita ja housuja. Kuralan Kylämäessä osallistuttu tapahtumien ja luentojen toteutukseen valikoimalla opetuskokoelmaesineitä. Kuralan Kylämäessä opetuskokoelmaan kuuluvan maatalouskaluston inventointi ja karsinta. Turun linnan pohjoisen näyttelyhallin 50-lukuvitriiniä päivitetty vuodenajan mukaan. Glorian antiikki -lehden vuoden 2015 kaikissa kymmenessä numerossa on esitelty esine Turun museokeskuksen kokoelmista. Museon kuukauden esine -hankkeessa esiteltiin joka kuukausi jokin esine museon kokoelmista.

VUODEN 2015 AIKANA • Luetteloitu yhteensä 265 tietuet ta kulttuurihistorialliseen ja ra kennusnäytekokoelmaan. • Luetteloitu 487 tietuetta opetuskokoelmaan. • Opetuskokoelmasta esinelainoja 4 museon sisällä ja 4 ulkopuo lelle, yht. 45 esinettä. • Opetuskokoelmaan 41 esine lahjoitustapahtumaa. • Opetuskokoelmien esine varastoista tehty toiminnan ja tapahtumien sekä esinelainojen johdosta 585 esinenoutoa ja vastaavasti palautusta. • Valokuvakokoelmaan luetteloitu 113 valokuvaa. • Kuralaan lahjoitettujen kirjojen ja lehtien tiedostoon kirjattu 117 tietuetta.

KULTTUURIPERINTÖYKSIKKÖ ESINEKOKOELMAT YKSITYISET Eeva Maria Hidström (Salo), Tiina Eklund (Parainen), Raili Malmi (Urjala), Eliisa Summa (Turku), Aulis Mantere (Nousiainen), Stina Maikola (Turku), Leena Kujala (Turku), Laura Klami (Turku), Vasily Zakharchenko (Turku), Sari Nyman (Turku), Jukka Kalliola (Maarianhamina), Sirkku Eloranta (Turku), Helena Taxell (Turku), Minna Luomi (Turku), Riitta Kajala (Turku), Tom Bergroth (Turku), Raija Knuuttila (Raisio), Marjut Salomaa (Espoo), Minna Rautén (Raisio), Johanna Viitaharju (Lieto), Seija Haarni (Espoo), Lisia Marja Wanamo (Turku), Bengt Salonius (Turku), Merja Strandén (Turku), Bebgt Selin (Turku), Helena Soiri-Snellman (Turku), Ari Tammi (Turku), Päivi Kiiski (Turku), Jacob Seela (Turku), Marja-Liisa Vuorio (Turku) Yhteisöt Kiinteistö Oy Jugendlinna (Turku), Helsingin kaupunginmuseo (Helsinki), Asunto-Osakeyhtiö Humalistonkatu 7 (Turku)

OPETUSKOKOELMAT Pirkko Björkqvist (Turku), Janne Eklund (Kaarina), Ermalan perikunta (Turku) / Leena Tiilikainen (Turku), Anja ja Per-Henry Ertman (Turku), Kristiina Haarnimo (Turku), Raimo Harju (Turku), Birgitta Heino (Lieto), Petteri ja Taina Heino (Turku), Seija Henriksson (Turku), Hietaron perikunta (Savonlinna) / AinoMaija Savela (Turku), Juha Kaitanen ja Tuula Karjalainen (Turku), Aila Koivisto (Turku), Sanna Kupila (Turku), Kari Leino (Turku), Marjatta Leino (Turku), Seppo ja Marja-Leena Leino (Raisio), Mika Linden (Kaarina), Pirjo Multakari (Turku), Sanni Pohtola, Pirjo Puhakka (Turku), Maili Pyhältö (Turku), Minna Rautén, Raija Salonen (Turku) ja Maija Salonen (Pöytyä), Olli Savela (Turku), Auli Sinervo (Turku), Eeva Tiilikainen (Kaarina), Raili Vihermaa (Turku)

PERINNEKASVIKOKOELMAT Museokeskuksen perinnekasvikokoelma käsittää 105 perennalajia, hedelmäpuita on 14 lajiketta ja rosariumissa 25 yksilöä. Kylämäen kasvitarhassa esitellään 1940–50-luvuille tyypillisiä keittiökasveja. Perunakokoelmaa täydennettiin ja omenapuiden vartteita toimitettiin Viherlassilaan vahvistumaan, josta ne tuodaan kesällä 2016 Kylämäkeen. Viime vuonna Kylämäen puutarhoille laadittua kehittämissuunnitelmaa ryhdyttiin toteuttamaan.

TAIDE JA VISUAALINEN KULTTUURI -YKSIKKÖ

Taide ja visuaalinen kulttuuri -yksikkö TAIDEKOKOELMA Turun kaupungin taidekokoelmasta ja siihen liittyvistä hankkeista vastasi Taide ja visuaalinen kulttuuri -tulosyksikön taidetiimi. Turun kaupungin taidekokoelmaa kartutettiin taideostoilla ja lahjoituksilla. Turun kaupungin virastojen ja laitosten lahjaksi saama tai muuten hankkima taide liitetään kokoelmaan, mikäli se on tarpeeksi korkeatasoista. Kokoelma karttui vuoden aikana 93 teoksella. Suurin yksittäinen lahjoitusteos oli vuonna 1999 kaupunkitilaan Pro Cultura -hankkeen myötä pystytetty Posankka. Kokoelmaan lahjoitettuja ja liitettyjä taideteoksia ei viety 1.9. jälkeen enää tiedoksi Kulttuurilautakuntaan, sen sijaan näin vastaanotettujen teosten määrä lasketaan vain vuosikartuntana. Ruotsinkielisen Brahekoulun prosenttitaidehanke saatiin päätökseen: marraskuussa koulussa paljastettiin Elina Ruohosen portaikkoon sijoittuva valokuvainstallaatio Härligt är Livet ja monitoimitilaan, käytäville sekä ruokalaan levittäytyvät Panu Thusbergin plasmaleikatusta teräksestä valmistetut Potkulautailija, Pyöräilijä, Brahen hattu, Bra-hen saappaat ja Brahen hansikkaat. Opettajanhuoneeseen ostettiin teoksia André Peterdiltä ja Jasmin Anosch-kinilta.

Taideteoksia luettelointiin Muusa-tietokantaan 762 kpl. Luetteloitujen teosten määrä oli vuoden lopussa 9569. Tai-deteosten valokuvia luetteloitiin Muusaan 1403 kpl ja kuvien kokonaismäärä tietokannassa on 15753 kpl. Uushankintojen, liitettyjen teosten ja lahjoitusten lisäksi luetteloitiin tai digitoitiin vanhasta kokoelmasta muun muassa Ilmari Kaijalan, Otso Karpakan ja Hilkka Toivolan teoksia sekä Turun maalariammattikunnan kisällinäytteet. Suomen itsenäisyyden juhlavuotta ja Wäinö Aaltosen vuoden 2017 juhlanäyttelyä varten luetteloitiin Musketti-tietokantaan Aaltosen esinekokoelma, yhteensä 168 esinettä tunnistekuvineen. Wäinö Aaltosen arkistokuvia digitoitiin 605 kpl ja luetteloitiin Musketti-tietokantaan 902 kpl. Entuudestaan kuvia oli digitoituna 109. Kokoelmakuvauksen yhtenä painopisteenä oli Wäinö Aaltosen teosten kuvaus. Taideteostietokanta Muusa siirtyi Kansallisgallerialta Osuuskunta Suomen taide ja taidekokoelmat -palveluksi vuoden viimeisenä päivänä. Uusi palvelu on nimeltään Taidekokoelmat.fi. Taidekokoelman teoksia lainattiin muiden museoiden tai gallerioiden näyttelytoimintaan yhteensä 7 teosta. Museon verkkosivuilla julkaistiin kesäkuuhun

asti ”Kuukauden kuva” -sarjaa, jossa tulkittiin taideteoksia tai valokuvia ajankohtaisten ilmiöiden näkökulmista. Taide ja visuaalinen kulttuuri vastaa kaupungin kuvataiteen asiantuntijapalveluista. Tutkijavierailuja arkistoon oli 12 kpl, kirjallisia kyselyjä oli vuoden aikana yhteensä 58, joista 24 koski Wäinö Aaltosta. Lisäksi vastattiin puhelimitse lukuisiin taidealan kyselyihin ja osallistuttiin tutkimushaastatteluihin, mm. mediataiteen ja aineettomaan taiteeseen liittyvän kulttuuriperinnön säilyttämisen osalta. Taidekokoelmaan ja valokuva-arkistoon liittyviä Internet-sivujen tekstejä päivitettiin Turun kaupungin verkkosivuuudistuksen puitteissa. Julkaisuarkiston aineistoista tehtiin poistoja ja karsitut aineistot järjestettiin osin uudelleen. Arkistosta laadittiin nykytarpeisiin vastaava arkistointiohje. Taide ja visuaalinen kulttuuri -yksikkö organisoi yhteistyössä Konservointiyksikön kanssa talletustaidetta kaupungin virastoihin ja laitoksiin. Taidekokoelmasta oli vuoden lopussa talletettuna n. 1900 teosta. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella toteutettiin Taiteen talletustoimintaprosessin kehittäminenhanke, jossa parannettiin kokoelman

TAIDE JA VISUAALINEN KULTTUURI -YKSIKKÖ saavutettavuutta, tiedon jakamista taiteesta sekä talletustoiminnan prosessia. Hankkeella vahvistettiin vuorovaikutusta museon ja talletuksia vastaanottavan kentän kanssa selkeyttämällä logistiikkaa ja organisoimalla toimintaa uudella tavalla prosessikuvausta hyödyntäen. Turun kaupungin taidekokoelmaan kuuluu merkittävä ulkoveistosten ja kiinteiden julkisten taideteosten kokonaisuus, johon kuuluu 95 ulkona eri puolilla kaupunkia olevaa teosta. Useita ulkoveistoksia huollettiin kaunistamisra-hastoin varoin: Jussi Mäntysen Hirvenpää siirrettiin Liinahaan vanhainkodin sisäpihalle; Mihail Anicushin V.I. Leninin -patsaan graniittikivi uusittiin; V.I. Leninin -patsaan ja Antti Louhiston Itsenäisyyden kiven puuttuvat pronssikirjaimet täydennettiin uusilla; Kim Simonssonin Temppelin irronneet kaakelit ja särkyneet veistososat uusittiin; Eero Merimaan Joitakin teknokukkasia -ympäristötaideteoksen värikalvot vaihdettiin ja Alvar Gullichsenin Posankka restauroitiin ja pinta maalattiin. Lisäksi neljä rikkoontunutta ulkoveistoskylttiä uusittiin. Taide- ja visuaalinen kulttuuriyksikön työllistämisvaroin saatu museoassistentti auttoi Konservointiyksikköä ulkoveistosten pesussa ja töhryjen poistossa, teosten kuljetuksessa ja varastoinnissa. Ekoluodolla järjestettiin kesäajan kestänyt kaupunkiviljely- ja taidetapahtuma ”Iloinen kasvun ihme” yhteistyössä Kulttuuriklubi ALKUpisteen, Taideyhdistys Olohuone ryn, Kynnys ryn ja Martinrantaseuran kanssa. Kesäkuussa toteutettiin istutustempaus, heinä- ja elokuussa kasvicroquis-työpaja yhdessä Näyttelyt ja pedagogiikka -tulosyksikön kanssa. Vuonna 2015 uusittiin Kulttuurikuntoilun patsastelukartta, johon on koottu Turun kaupungin keskusta-alueen ulkoveistoksia ja ympäristötaideteoksia. VALOKUVAKOKOELMA, KUVAPALVELU JA KUVAUSTOIMINTA Turun museokeskuksen valokuvakokoelmista, kuvapalvelusta ja kuvaus-

toiminnasta vastasi Taide ja visuaalinen kulttuuri yksikön valokuvatiimi. Valokuva-arkiston kokoelmanhoidon pääpaino oli luetteloinnissa ja aineistojen digitoinnissa. Kokoelmia digitoidaan lähes jokaisen kuvatilauksen yhteydessä. Digitoitujen kuvien määrä vuonna 2015 on noin 4028. Suurena erillisenä digitointihankkeena on vuonna 2015 ollut Johannes Schalin -kokoelma ja Hj. Renvall Åbo i äldre tider -sarja. Valokuvakirjaa varten digitoitiin suuria kokonaisuuksia kuten VSO-kokoelman kuvia ja ulkoveistoskuvia. Niiden lisäksi seulottiin mm. TurkuTouring, Turun linna ja Turun joulukaupunki diat, Huhtamäki-Leaf aineisto, Koululaisten Raunistula -näyttelyn kuva-aineistot ja aloitettiin Keijo Hakanen kokoelman luettelointityö. Valokuvakokoelmia luetteloitiin vuonna 2015 Muskettiin 2933 uuden kortin verran. Luetteloitujen joukossa oli muun muassa Johannes Schalinin laajat kuvakokoelmat sekä laaja kokonaisuus Juhani Rinteen arkeologisia kuvia. Musketissa on muutettu eli tietoja korjattu, selvitetty, täydennetty tai lisätty 3998 kuvan osalta. DT2015-tunnukselle luetteloitiin 59 päänumeroa, joiden alla on 1-150 kuvaa. E-kuvassa oli vuodenvaihteen jälkeen 9071 korkearesoluu-tioista pitkäaikaissäilytettävää digitaalista tallennetta. Valokuva-aineistojen suuntaaminen suurten yleisöjen saavutettavaksi mahdollisimman avoimena datana aloitettiin viemällä Finnaan kulttuurihistoriallista valokuvia Gardberg-kokoelmasta 92 kpl. Vuonna 2015 otettiin vastaan 9 valokuvalahjoitusta. Asiantuntijaneuvontaa annettiin 74 kertaa ja asiakkaiden luona käytiin eri tarkoituksissa (mm. arvioinnit, neuvonta, lahjoitukset) 8 kertaa.

Kuvaus- ja arkistotoiminnan kehittämisen keskiössä oli tilatarpeiden selvittäminen ja suunnittelu valokuvien reprokuvaukseen soveltuvan tilan osalta. Samalla suunniteltiin myös valokuvien käsittelyyn ja seulontaan sekä museaaliseen perustyöhön soveltuvan tilaa. Muuttuvien tarpeiden vuoksi hankittiin uutta reprokuvausvälineistöä ja laajakennoinen kameran. Valokuva-arkiston arkistohuoneesta tehtiin inventointi ja hyllykartat. Kuvapalvelu toimitti ulkopuolisille tilaajille 1045 kuvaa digitaalisena tallenteena. Valokuvista tehtiin yhteensä 140 kuvatilausta, joista suurin osa vaati kuvaus- tai skannaustyötä. Näistä 86 oli ulkopuolisten asiakkaiden tilauksia ja 54 talon sisäisiä. Ulkopuolisille yksityis- ja yhteisöasiakkaille myönnettiin 91 valokuvaus- tai filmauslupaa museo-keskuksen toimipisteisiin. Ulkoisiin yhteydenottoihin ja asiantuntijuutta vaativiin kyselyihin vastattiin 210 kertaa. Vuonna 2015 kuvapalvelu vastaanotti 81 ulkopuolista asiakasta. Valokuvatiimin valokuvaajat vastaavat museon esine- ja teoskuvauksista, valokuvien reprokuvauksesta, skannauksesta, dokumentoivat toimintaa, tapahtumia ja näyttelyitä sekä osallistuvat erilaisiin kulttuurihistoriallisiin ja nykypäivän dokumentointihankkeisiin. Valokuvia otettiin vuonna 2015 yhteensä 4158 kuvaa. Valokuvaamossa on vuoden 2015 aikana kehitetty 26 mustavalkofilmiä ja pinnakkaisia 39 kpl. Skannauksia tehtiin 740 kappaletta, reprokuvia 1723 kpl ja videokuva-aineistoa 1h 15 min. Tiimin jäsenet antoivat myös kuvausopastusta museokeskuksen sisällä sekä Turun terveyden-huoltomuseon henkilöille.

TAIDE JA VISUAALINEN KULTTUURI -YKSIKKÖ JULKAISUT Valokuvakokoelmista kertovan kirjan kokoaminen käynnistyi ja jatkuu vuonna 2016. Wäinö Aaltosen juhlajulkaisun toimitustyö käynnistyi ja jatkuu vuonna 2016.

intendentti Riitta Kormano ja kuvataidejoh-taja Päivi Kiiski Kupittaan puiston 2000-luvun patsaspuistohankkeeseen työryhmään. Hankkeen myötä toteutettiin lasten leikkipuistoon taideteos, jossa saa leikkiä.

SAAVUTETTAVUUSHANKKEET Taide- ja visuaalinen kulttuuri-yksiköstä oli edustaja VaSe-kohdetyöryhmässä (vanhukset ja seniorit).

TAIDELAINAAMOTOIMINTA 2015 Taidelainaamo Vanhalla Suurtorilla on turkulaisten taiteilijajärjestöjen ja Turun Museokeskuksen yhteis-työssä ylläpitämä toimipiste. Yhteistyökumppanit ovat Arte ry, Turun taiteilijaseura, Turun taidegraafikot ja Jöötti ry. Taiteilija-järjestöjen jäsenistö saa luovuttaa teoksiaan taidelainaamoon edelleen vuokrattavaksi. Taidelainaamon parinvuoti-nen kumppani Brinkkalan kirjakauppa suljettiin 13.12.2015 ja taidelainaamo alkoi valmistautua muuttoon. Taiteilijat osallistuivat loppuvuonna 2015 ahkerasti muuttotalkoisiin hakemalla teoksiaan lainaamosta. Muuttoprosessin ajaksi etäteosten määrä (teos taiteilijan omissa tiloissa) on noussut tavallista korkeammaksi. Turun taidelainaamo avataan uusissa tiloissa Vanhalla Raatihuoneella 12.2.2016. Muuton myötä tilat piene-

Valokuva-arkisto osallistui Muistojen maanantait senioreille -muistelutapahtumien järjestelyihin. Yhteistyötahoina olivat Turun kaupunginkirjasto, Turun museokeskus, Fingerroosin säätiö ja Varsinais-Suomen Muistiyhdistys ry. Tilaisuus järjestettiin Pääkirjaston Studiossa 10 kertaa kuukausittain vuonna 2015. Valokuva-arkisto toimitti kuvaaineistoa jokaiseen muistelukertaan. Aiheet vuonna 2015: musiikki, rakkaus, kirjallisuus, vappu, lapsuuden kesät, koulumuistot, kulkupelit, ruoka, kodin perustaminen ja sisustus, joulu. Museokeskuksesta osallistui Taide ja visuaalinen kulttuuri -tulosyksikön

nevät merkittävästi, mutta samalla tilat ovat helpommin saavutettavalla paikalla. Taidelainaamossa oli vuonna 2015 esillä tai vuokraustoiminnassa enimmillään noin 900 teosta 128 eri taiteilijalta. Teosvalikoima on nähtävissä reaaliaikaisesti Taidelainaamon internet-sivuilla. Taideteosvuokrauksia tehtiin 376 kpl, joista suoria ostoja oli 42 kpl (n. 11 %). Palautettuja teoksia oli 27 kpl (n. 7 %). Lunastettuja teoksia oli kaikkiaan 33 kpl (n. 9 % vuoden vuokrauksista). Asiakaskäyntejä oli kaikkiaan 5265 henkilöä, joista keskiaikamarkkinoiden aikaan vieraili 677, Joulumarkkinaviikonloppuina 1784 ja Kulkulupatapahtumaviikonloppuna 162 henkilöä. Taidelainaamon näyttelytoiminnan Kuukauden taiteilijoina olivat: Sanna Kananoja, Jaana Valtari, Veronika Ringbom, Kristina Isaksson, Hans-Peter Schutt, Piia Lehti, Silja Selonen, Tommi Juutilainen, Aleksi Matikainen, Andrei Bakharev, Outi-Maija Hakala ja Esko Railo.

VUODEN 2015 TAIDEHANKINTOJA.

MARKKU LAAKSO, KAKSOSET LUMISESSA METSÄSSÄ, 2015.

SIRPA SÄRKIJÄRVI, TRANSKRIPTIO II, 2015.

TAIDE JA VISUAALINEN KULTTUURI -YKSIKKÖ KOKOELMANÄYTTELYT

Vanha Suurtori, Brinkkalan Galleria Valokuvalöytöjä 1910-luvun Turusta, 20.3.–19.4.2015, kävijöitä 1775 Näyttely liittyi Turun museokeskuksen vastaanottamaan harvinaisen, suomalaisten postikorttien historiaan liittyvään valokuvalahjoitukseen. Lahjoituskokonaisuus käsittää 34 Gustav Arvidssonin (1849–1928) valokuvaamaa Turku-aiheista negatiivia, joista on valmistettu postikortteja 1900-luvun alussa. Kokonaisuus liitettiin osaksi Museokeskuksen valokuva-arkistoa. Arvidssonin kuvakokonaisuuden omisti ennen lahjoitusta kemiöläinen TjudaSkola -yritys, jota edustavat Lotten Eklund ja Patrik Eklund. Aineisto tuli Museokeskuksen tietoon vuoden 2014 alussa, jolloin sen kulttuurihistoriallisen arvon huomasivat Åbo Akademin orgaanisen kemian professori Leif Kronberg ja Museokeskuksen tutkija Martti Puhakka. Lahjoitetuista negatiiveista oli Brinkkalan gallerian näyttelyssä esillä 21 kuvaa korkealaatuisina suurennoksina.

Vanha Suurtori, Kassaholvi IC-98 Näkymä vastarannalta, 2011, animaatio, 21.6.–6.9.2015 Turun kaupungin taidekokoelmaan vuodesta 2011 kuulunut mediateos tarkastelee historiallisen rakennuksen ja sen ympäristön hidasta muuttumista vuosisatojen aikana. Ajan virran näyttämönä teoksessa toimii P. J. Gylichin suunnittelema toriportiikki, Pinellan pylväikkö, joka on seissyt Aurajoen rannalla vuodesta 1836 lähtien. Taiteilijapari IC-98, Patrik Söderlund ja Visa Suonpää, oli erityisen ajankohtainen näyttelyn aikaan myös kansainvälisesti, sillä he edustivat Suomea Venetsian taidebiennaalin Alvar Aalto -paviljongissa.

Konsernihallinto, Yliopistonkatu 27 A, aula Bryggmanin Sampo, 9.2.–31.8.2015 Museokeskus ja Bryggman-seura pystyttivät Yliopistonkatu 27A:n aulaan pienen näyttelyn, joka kertoi kuvin ja esinein arkkitehti Erik Bryggmanin vuonna 1936 suunnittelemasta Sampotalosta. Esillä oli myös aineistoa Erik Bryggmanin tyttären, sisustusarkkitehti Carin Bryggmanin panoksesta talon rakennusajan jälkeisiin muutoksiin. Erik Bryggmanin syntymästä tulee vuonna 2016 kuluneeksi 125 -vuotta ja Bryggmanin Sampo -näyttely toimi johdanto-na juhlavuoteen. Tavoitteena oli herättää kiinnostusta Sampotaloa kohtaan osana Erik Bryggmanin tunnettujen arkkitehtuuriluomusten ketjua. Näyttelyn valokuvat olivat pääosin Turun museokeskuksen ja Arkkitehtuurimuseon Bryggman-kokoelmasta, esineet Museokeskuksen kokoelmista, Turun kaupungin konserninhallinnolta ja Vakuu-tusyhtiö If:ltä. Taideteoksen lainanasi Suomen Arkkitehtiliitto, SAFA. Näyttelytyöryhmän muodostivat Pia Sabel-ström, Helena Soiri-Snellman, Kari Peltonen, Riina Tiainen, Mikko Laaksonen ja Kaarin Kurri.

Kirjasta kuvataiteeseen – Wäinö Aaltonen ja kirjallisuus, 2.9.2015–29.2.2016 Vuonna 2015 vietettiin Kirjan vuotta. Kuvaveistäjä Wäinö Aaltosen kirjallisuuskiinnostukseen liittyvällä näyttelyllä juhlistettiin merkkivuotta ja tehtiin näkyväksi Wäinö Aaltosen elämässä ja tuotannossa erityisen rikasta eri taiteenla-jien välistä vuoropuhelua. Aaltonen oli suuri kirjallisuuden ystävä ja bibliofiili, joka kokosi yli 8000 niteestä koostu-van yksityiskirjaston. Se siirrettiin taiteilijan Kulosaaren kodista Wäinö Aaltosen museoon vuonna 1964 museon perustamisen yhteydessä. Aaltonen teki uransa aikana useita muotokuvia kirjailijoista sekä veistämällä että maa-laamalla. Hän myös suunnitteli kirjan kansia ja kuvituksia, exlibriksiä, teatterilavastuksia sekä kirjailijoita juhlistavia mitaleja.

TAIDE JA VISUAALINEN KULTTUURI -YKSIKKÖ WAM / ATRIUM-TILAN NÄYTTELYT

Sointuja. Musiikillisia aiheita Turun kaupungin taidekokoelmasta 3.11.2014–15.2.2015 Näyttely esitteli syksyn ja sydäntalven aikana Turun kaupungin taidekokoelman musiikillisia teemoja. Näyttelyssä oli esillä seuraavien taiteilijoiden teoksia: Wäinö Aaltonen, Alku Avanto, Göran Augustsson, Kaisaleena Halinen, Otso Karpakka, Markku Kosonen, Richard Mortensen, Jaakko Niemelä, Mikael Pohjola, Mari Rantanen, Ann Sundholm, Göran Torrkulla, Wilma Touru, Urpo Wainio, Raimo Walo.

Seita ja Kristalli. Myyttisiä aiheita Wäinö Aaltoselta ja kaupungin nykytaidekokoelmasta, 24.2.–10.5.2015 Museon aulatilojen kevään näyttely esitteli taiteilijoiden tulkintoja uskomuksista, henkisyydestä ja elämän mystee-ristä. Maalausten, grafiikan ja veistosten aiheisiin kuuluivat niin maailman syntyyn ja elämän kiertokulkuun kuin tulevaisuuden arvaamattomuuteen liittyvät teemat. Näyttelyn taiteilijat: Wäinö Aaltonen, Manno Kalliomäki, Otso Karpakka, Arto Korhonen, Tiina Ketara, Veikko Laukkanen, Edvin Lydén, Marika Mäkelä, Mikko Paakkola, Jaana Paulus, Matti Peltokangas, Marja Saarto, Hannu Väisänen, Jan Kenneth Weckman

Taidejukeboksi, 18.5.–13.9.2015 Wäinö Aaltosen museon kahvilatiloissa ja Atrium-galleriassa oli kesän ajan esillä asiakkaiden Turun kaupungin taidekokoelmasta valitsemia teoksia. Asiakkaat saivat kevään aikana äänestää kuudestakymmenestä teoksesta suosikkinsa, eniten ääniä saaneet teokset valittiin näyttelyn ripustukseen. Mukaan mahtui maalauksia, grafiikkaa, valokuvia ja pienoisveistoksia. Ääniä annettiin yhteensä 286, eniten ääniä saivat Sergei Archipovin teos Vihreä rappu vuodelta 2002 (17 ääntä) ja Antti Niemisen Öinen kaupunki vuodelta 1965 (15 ääntä). Näyttelyn muut taiteilijat: Wäinö Aaltonen, Caj Bremer, Eva Cederström, Kalle Eskola, Matti Helenius, Kristina Isaksson, Hanna Jaanisoo, Juho Karjalainen, Inari Krohn, Hilkka Könönen, Ville Laaksonen, Teija Lehto, Einari Levo, Edwin Lydén, Pirjo Mailammi, Marita Mikkonen, Sinikka Palonen, Merja Pitkänen, Sofia Saari, Gunnar Smoliansky, Risto Suomi, Ka-lervo Valli ja Henry Wuorila-Stenberg.

Vedos. Grafiikkaa ja piirustuksia Turun kaupungin taidekokoelmasta 23.10.2015–17.1.2016 Turun kaupungin taidekokoelmasta koottu näyttely keskittyi loppuvuodesta laajasta grafiikan kokoelmasta tehtyihin poimintoihin. Esillä on teoksia yli 80 vuoden ajalta; puupiirroksia ja litografioita, viivasyövytystä ja akvatintaa yhdisteleviä tekniikoita sekä piirustuksia. Teoksia yhdistävänä teemana oli ihmiselämän pohdinta. Näyttelyn taiteilijat: Wäinö Aaltonen, Axel Haartman, Reino Harsti, Matti Helenius, Sanna Huttunen, Ilmari Kaijala, Manno Kalliomäki, Outi Kirves, Reijo Koskela, Heli Kurunsaari, Kuutti Lavonen, Veikko Lehtovaara, Einari Levo, Karin Luts, Elina Luukanen, Kirsi Neuvonen, Leo Niemi, Antti Nieminen, Erkki Nurmela, Jaana Paulus, Veronika Ringbom, Heli Salonen, Paavo Sainio, Maksymilian Snoch, Toivo Talvi, Tapio Tapiovaara, Tom of Finland, Juhani Vikainen, Veikko Vionoja, Sven-Olof Westerlund, Raimo Äijälä.

Taidehankinnat Aaltonen, Wäinö Henkinen työ -rintakuvaveistos, 1930-luvun alku, kullattu kipsi, 44 x 41 x 28 cm Adamsson, Erika Senior Artist -sarja 1-6, 2014–2015, öljy akryylilevylle, 6 osaa, korkeudet 100–130 cm, leveydet 100–130 cm Rantautumispaikalla, 2015, öljy akryylilevylle, 140 x 140 cm

900€ (sis. alv 0%)

yhteishinta 9090,91€ (alv 0%) 10000€ (sis. alv 10%)

Aho, Henna Pöhelikko 3, 2014, öljy, akryyli ja kollaasi kankaalle, 180 x 180 cm

3272,73€ (alv 0%) 3600€ (sis. alv 10%)

Anoschkin, Jasmin Niskat vähän jumissa, psoriasis, 2015, lasitettu keramiikka, 64 x 41 x 38 cm

4500€ (alv 0%) 4950 € (sis. alv 10%)

Immonen, Kati Kiurut vastaan harakat, 2014, vesiväri ja tussi, 30 x 40 cm, Kalastusongelma, 2014, vesiväri ja tussi, 69 x 85 cm Merimetsot (melkein kauniit), 2014, vesiväri ja tussi paperille 68 x 68 cm

1090,91€ (alv 0%) 1200 € (sis. alv 10%) yhteishinta 4454,55€ (alv 0%) 4900 € (sis. alv 10%)

Laakso, Markku Pohjanpoika, 2015, öljy kankaalle, 180 x 180 cm Kaksoset lumisessa metsässä, 2015, 90 x 130 cm

yhteishinta 9090,91€ (alv 0%) 10000€ (sis. alv 10%)

Lydén, Edwin Omakuva, 1906, öljy kankaalle, 62 x 50 cm Nampajärvi, Erkki Pikku enkeli, 2015, öljy ja alkydi kankaalle, 41 x 33 cm Ojaniemi, Kimmo Laiva, 2014, puurima, korkeus koottuna noin 3,40 m Kirche I, 2013, kehystetty puurimareliefi, 100 x 60 x 12 cm Kirche II, 2013, kehystetty puurimareliefi, 100 x 60 x 12 cm

1695€ (alv 0%)

1000€ (sis. alv 0%)

5000€ (alv 0%) 5500€ (sis. alv 10%) 1818,18€ (alv 0%) 2000€ (sis. alv 10%) 1818,18€ (alv 0%) 2000€ (sis. alv 10%)

Rönnholm, Emma Rahina 3 (hiiriä seinässä), 2015, motorisoitu esineteos, halkaisija 32,5 cm, syvyys noin 10,5 cm Särkijärvi, Sirpa Transkriptio II, 2015, akryyli kankaalle, 185 x 145 cm Vainio, Tiina Delhi sarjasta ”Pro Fide”, 2015, akryyli ja tuhka purjeelle, noin 600 x 280 cm Katedraali sarjasta ”Pro Fide”, 2015, akryyli ja tuhka purjeelle, noin 600 x 280 cm

3800€ (alv 0%)

6818,18€ (alv 0%) 7500€ (sis. alv 10%) yhteishinta 10000€ (alv 0%) 11000€ (sis. alv 10%)

PROSENTTIHANKEET Anoschkin, Jasmin Kakkujono ja Kakku, 2015, 6 teososaa, kakun korkeus 18 cm, muiden korkeus 10–19 cm3 Thusberg, Panu Potkulautailija, 2015, plasmaleikattu teräs, 190,5 x 143,5 x 0,8 cm Brahen hattu, 2015, plasmaleikattu teräs, 110 x 59,2 x 0,4 cm Brahen saappaat, 2015, plasmaleikattu teräs, 69,8 x 50,7 x 0,4 cm Brahen hansikkaat, 2015, plasmaleikattu teräs, 73 cm x 46 cm x 0,5 cm Ruohonen, Elina Härligt är livet, 2015, muotoon leikatulle akryylille painettu valokuvainstallaatio, 8-osaa, leveydet 60–150 cm, korkeudet 60–105 cm Peterdi, André Punainenmeri, 2014, öljy ja alkydi levylle, 180 x 110 cm Kairo, 2014, öljy ja alkydi levylle, 42 x 50 cm

3181,82€ 500€ (sis. alv 10%)

yhteishinta 20000€ (alv 0%) 22000€ (sis. alv 10%)

15000€ (alv 0%)

yhteishinta 2000€ (sis. alv 0%)

Taidekokoelmaan liitetyt ja lahjoitetut teokset Aaltonen, Wäinö Jälleenrakentajat, 1949, kipsi, korkeus n. 240 cm Keinumorsian, taideteollisuus, keramiikka, s.a., halkaisija 37 cm, korkeus 9 cm Pro musica-mitali, kullattu pronssi, halkaisija 5,50 cm Akkola, Kalle Naiset kaivolla (museon nimeämä), 1928, öljy kankaalle, 66,5 x 55 cm Almarsund, Annette Lempeä syksy, 1978, öljy kankaalle, 49 x 67 cm Dergileva, Alena Miten ihanaa puistossa!, 2014, akvarelli paperille, 57 x 37 cm Heijastus, 2014, akvarelli paperille, 58 x 40 cm Keväinen jalkapallopeli, 2013, akvarelli paperille, 35 x 37 cm Mielenkiintoinen talo, 2014, akvarelli paperille, 38 x 37,5 cm Sateen valoisa musiikki, 2014, akvarelli paperille, 31 x 48 cm Avantgarde, 2014, akvarelli paperille, 42 x 37cm Kevätaurinko, 2014, akvarelli paperille, 29,5 x 57,5 cm Mikael Agricola, 2014, akvarelli paperille, 31 x 39 cm

Hauska ilta, 2014, akvarelli paperille, 35 x 57 cm Iloista lunta, 2014, akvarelli paperille, 27 x 48 cm Lämpimät kivet, 2014, akvarelli paperille, 28 x 39 cm Sateen jälkeen, 2014, akvarelli paperille, 26 x 48 cm Saaret, 2013, akvarelli paperille, 20 x 47 cm Taivaan heijastus lumikelloissa, 2014, akvarelli paperille, 56,5 x 38 cm Paavo Nurmi, 2013, akvarelli paperille, 39,5 x 52 cm Gullischsen, Alvar Posankka, 1999, ympäristötaideteos, teräsvahvisteinen lujitemuovi, 500 x 300 x 400 cm Haartman, Axel Magnus Krookin muotokuva, 1925, pastelli, 59 x 48 cm Junno, Tapio Lintua tavoitteleva nainen (museon nimeämä), 1974, kipsireliefi, 30,5 x 30,5 x 4 cm Kallinen, Ulla-Maija Muusain pako, 1985, kuivaneula, pehmeäp. akvatinta, 52 x 41 cm

Könönen, Kaari Hilkka Jukka Mikkolan muotokuva, 2014, öljy [akryyli], 125 x 110,5 cm Lagerstam, Konstantin (epävarma) Järvimaisema (museon nimeämä), 1900-luvun vaihde, öljy kankaalle, 84 x 114 cm Lammela, Rauno Puolalan koulun kilpailuluonnos (museon nimeämä), 1950-luku, kipsi, noin 138 x 100 x 4cm Lehtovaara, Veikko Aurajokinäkymä Kristiinankadulta Aurasillalle (museon nimeämä), 1992, viivasyövytys ja akvatinta, 39 x 31 cm Leino, Juho Puisto, 1993, öljy ja akryyli kankaalle, 151,5 x 107,5 x 5 cm Lindforss, Anton (melko varma) Samppalinna kvarn, 1928, öljy kankaalle, 119,5 x 129 cm Mattila, Reino Turun linnan alue 1560-luvulla, 1992, guassimaalaus, 65 x 192 cm

Metsämäki, Mari Kukkaniitty, (2000–2007), tekstiiliteos, tilkkutyö, 90 x 75 x 10cm

Tanner, Liisa Äiti ja lapset (museon nimeämä), 1949, öljy kankaalle, 122,5 x 125,5 cm

Nordlund, Elin Alfhild Näkymä rantakalliolta (museon nimeämä), 1908, öljy kankaalle, 47 x 69,5 cm Tyyni ilta maaseudulla (museon nimeämä), 1880–1941, öljy kankaalle, 48 x 58 cm

Tuntematon Purjeet, 1979, litografia, levy 43,5 x 23 cm

Puola, Viljo Wäinö Aaltosen koti Hirvensalossa, 1931, öljy kankaalle, 38 x 30 cm Salo, Eila-Maria Urut, 1963, litografia, 30,5 x 43 cm Sudenkorento, 1963, litografia, 38 x 31,2 cm Stén, Helge Harmaa maisema (museon nimeämä), 1962 öljy kankaalle, 32,5 x 95 cm Kaksi kyntöhevosta (museon nimeämä), 1948, öljy kankaalle, 67 x 86 cm Talvi, Toivo Ignoi Vornanen, 1935, viivasyövytys, levy 29,50 x 25 cm Pitkä Iivana, 1935, viivasyövytys, levy 37,50 x 28,50 cm

Veroma, Pentti TPS:n Ruissalon sauna (museon nimeämä), 1962, öljy kankaalle, 41 x 51 cm Vikainen, Juhani Abstrakti sommitelma (Heijastus) (museon nimeämä), 1969, kuivaneula, etsaus ja akvatinta paperille, 39 x 45 cm Harmaa huvila (museon väliaikaisesti nimeämä), 1985, väripuupiirros, 35,5 x 52 cm Myrskyinen maalaismaisema (museon väliaikaisesti nimeämä), 1987, puupiirros, 56 x 42 cm Pako, 1994, puupiirros paperille, 67 x 49 cm Vikainen, Voitto Tori, 1960, väripuupiirros paperille, 44,5 x 25 cm Tähtitorni, 1976, väripuupiirros paperille, 43 x 32 cm

Virtanen, Anja Aina Josefina Lahden muotokuvapää (1902–1975),1947–1957, kipsi, korkeus 46 cm Frans Olavi Lahden muotokuvapää (1884–1965), 1947–1957, kipsi, korkeus 36 cm Kopio Michelangelon Pitti Madonnareliefistä, 1947–1957, kipsi, halkaisija 90 cm Wessman, J.: Sisäpiha (museon nimeämä), 1914, öljy levylle (Birchmore board), 35 x 50,5 cm

TESTAMENTTILAHJOITUKSET Kalliomäki, Manno Aamu Airistolla, akvatinta, 1978, laatan koko 27 x 35,5 cm

PAINOKUVAKOKOELMAAN LIITETYT Gebhard, Albert Kopio ”Kaarle-herttua herjaa Klaus Flemingin ruumista” -teoksesta (museon nimeämä), 1905, mv, painokuva, levy korkeus 80 cm, levy leveys 106 cm

Turun museokeskuksen henkilökunta 2015 HALLINTO 2015 Immonen Olli, museotoimenjohtaja

TILAPÄISET

TYÖKOKEILU

Kiiski Päivi, kuvataidejohtaja

Lintula Ville,

kolme henkilöä

Kurth Joanna, intendentti

graafinen suunnittelija 3.–7.8.

Heikniemi-Pääkkönen Helena, hallintosuunnittelija

HARJOITTELIJAT

Kujansuu Ulla, graafinen suunnittelija

Väre Kaisa, sihteeriharjoittelija 20.2. asti

Ylänen Henna, tutkija

Erasmus-virkamiesvaihdossa Georgi Kristina, sihteeri Bonnin taidemuseosta 2.–27.2. Lotta Häkkinen, 04.05.–03.07.2015 Mirjami Asikainen, 25.5.–23.8.2015

ASIAKASPALVELUYKSIKKÖ 2015 Järvi Petteri, intendentti

Manninen Nina, museovalvoja

Niemelä Enni

(yksikön päällikkö)

Mari Tiihonen, lippukassanhoitaja

Nurmi Elina

Leena Lehmusto, asiakaspalvelusihteeri

Marjasto Jari, palveluesimies

Perälä Anna

Jukka Ranta, vuokraussihteeri

1.10.2015 alkaen

Perämäki Valtteri

(siirtyy virallisesti 1.1.2016)

Mäkinen Jaakko, museovalvoja

Pihajoki Annika

Ahtiainen Tuula, museovalvoja

Mäntyniemi Jari, vahtimestari

Pääkkönen Kiira

Allt Pirjo, vahtimestari

Roininen Jukka, talonmies-vahtimestari

Rautoja Saara

Henttula Jenni, museovalvoja

Salomaa-Pallassalmi Tuula,

Reinikka Ella

Hiekko Jenni, museovalvoja

kaupanhoitaja

Ruotsalainen Harri

Hiekko Pirjetta, museovalvoja

Saukko Essi, pukuhuoltaja

Räsänen Iida

Hildén Aatto, vahtimestari

Ståhle Liisa, lippukassanhoitaja

Saari Samu

Huupponen Laina, vahtimestari

Suopuro Jussi, vahtimestari

Sjöberg Aino

Jerumanis Janis, museovalvoja

Toivola Sari, museovalvoja

Sjöström Viktor

Jokioinen Heikki, museovalvoja

Vainio Mika, museovalvoja

Talamo Juha

Jussila Timo, lippukassanhoitaja

Valtonen Sari, museovalvoja

Taipale Hannu

Kemppainen Simo, palveluesimies

Welin Märit, vahtimestari

Tuomi Inga

1.10.2015 alkaen

Tölkkö Markus

Kleemola Tuua, museovalvoja

SESONKITYÖNTEKIJÄT

Vainio Hanna

Koskinen Tarja, ylivahtimestari

Ahtiainen Riikka

Wallin Maria

Kostet Jenna, kaupanhoitaja

Airi Annika

Vehmanen Pirkko

Kurki Tomi, vahtimestari

Bogel Eija

Wilska Juho

Kyynäräinen Heidi, palveluesimies

Björkman Sari

Virtanen Elina

1.10.2015 alkaen

Haimi Leena

Yli-Paunu Hanna

Lehmus Reijo, museovalvoja

Herrala Maria

Åkerberg Jenny

Leikas Lauri, alueenhoitaja

Hirvonen Juha

Leino Ilpo, talonmies-vahtimestari

Hurme Jonne

TYÖLLISTETYT

Leino Kari, alueenhoitaja-vahtimestari

Hyväri Jani

78 henkilöä

Leppänen Jukka-Pekka, museovalvoja

Hyyrynen Iris

Lindgren Elina, museovalvoja

Immonen Essi

Lippukassanhoitaja (avoin)

Johansson Jari

HARJOITTELIJAT, TYÖKOKEILIJAT JA VASTAAVAT:

Lippukassanhoitaja (avoin, sij,

Kallio Joonas

66 henkilöä

Laura Poikonen 31.12.2015 saakka)

Kivijärvi Veera

Lång Leila, lippukassanhoitaja

Lehtonen Elina

Malka Rauli, vahtimestari

Leinonen Laura

Turun museokeskuksen henkilökunta 2015 KONSERVOINTIYKSIKKÖ 2015 Pääkonservaattori Mats Sjöström

Museomestari Roni Harsu

HARJOITTELIJAT

Tekstiilikonservaattori Päivi Allinniemi

Näyttelyrakentaja Mika Myllymäki

Työelämäjakso harjoittelija

Esinekonservaattori Maarit Hirvilammi

Näyttelysuunnittelija vakanssi täyttä-

Marcus Mattila 4.5.–9.6.

Tekstiilikonservaattori Tanja Huikuri

mättä

Korkeakouluharjoittelija Emma Hartikka

Huonekalukonservaattori Sari Selkee

1.6.–31.7. Esinekonservointi

Esinekonservaattori Riikka Saarinen

TILAPÄISET

Mari Kinnunen, 1.–30.6. Kymenlaakson

Taidekonservaattori Emilia Kallinen

Esinekonservaattori Anu Kinnunen

ammattikorkeakoulun restaurointilinja

Näyttelypuuseppä Rauno Neuvo

(kaivausprojektit)

Museomestari Tony Saari

VAPAAEHTOISTYÖNTEKIJÄ

Museomestari Merja Pitkänen palkaton

Emma Hartikka 2.11.2015–22.1.2016

vapaa 1.7. -31.12 sijainen Antti Kalin

Tekstiilikonservointi

KULTTUURIPERINTÖYKSIKKÖ 2015 Maarit Talamo-Kemiläinen, intendentti

ARKEOLOGISET TUTKIMUKSET

Tom Bergroth, amanuenssi

Emma Hartikka, tutkimusapulainen

HARJOITTELIJAT, TYÖLLISTETYT JA KESÄTYÖNTEKIJÄT

John Björkman, tutkija

Johanna Joensuu, tutkimusapulainen

Johanna Böckerman

Kari Hintsala, tutkija

Harri Jokinen, tutkimusapulainen

Mika Haikonen

Sanna Kupila, tutkija

Riikka Julin, tutkimusapulainen

Leena Haimi

Kaarin Kurri, tutkija

Aliisa Kallio, tutkimusapulainen

Erja Hauta-aho

Kaisa Lehtonen, tutkija

Anu Kinnunen, konservaattori

Aleksi Hurskainen

Satu Rantala, tutkija

Kim Krappala, tutkimusapulainen

Riikka Julin

Tanja Ratilainen, tutkija

Sinikka Kärkkäinen, tutkimusapulainen

Ari Kiiskinen

Paula Saarento, tutkija,

Virva Lompolo, tutkija

Anna Koskela

Anneli Sorvoja, tutkija 30.9.2015 asti

Heidi Martiskainen, tutkija

Mikko Kostiainen

Merja Strandén, tutkija

Toni Paukku, tukimusapulainen

Mika Langenoja

Eija Suna, tutkija

Janne Rantanen, tutkimusapulainen

Jonna Lehmusto

Henrik Swanljung, tutkija

Samuel Reinikainen, tutkimusapulainen

Mikko Männistö

Johanna Viitaharju, tutkija

Elina Saloranta, tutkija

Sari Mäntylä-Asplund

Jani Vidgren, tutkimusapulainen

Juha Niemelä

Satu Rantala, tutkija, Lasarettimuseo ja

Hanna Nieminen

Terveydenhuoltomuseo:

Pekka Nurmi Silja Paavilainen Juhani Rajala Outi Tuomela

NÄYTTELY- JA PEDAGOGIIKKAYKSIKKÖ 2015 Aalto Heidi, 1.10. alkaen,

TILAPÄISET

KESÄOPPAAT TURUN LINNA

museoassistentti (opas)

Engberg Anna, opas

Gustafsson, Cecilia 1.7.–30.8.2105

Aurekoski-Turjas Marjo, 1.1.–30.9.2015

Hyyrynen Iris, opas

Jancevis, Kristina 8.6.–9.8.2015

Huokkola Maria, 31.9 saakka

Ollaiver Linnea,

Kaukonen, Emil 8.6.–9.8.2015

taideohjaaja, 1.10. alkaen tutkija

Nordjobb-harjoittelija, opas

Lalu, Liisa 8.6.–9.8.2015

(näyttelyt)

Östling Ida, opas

Lindén, Annika 15.6.–18.8.2015

Kauppinen Hilkka,

Aalto Heidi,

Mäkinen, Jaakko 1.6.–31.7.2015

museoassistentti (opas)

valvoja-opas (opas) 30.9. saakka

Nurmi, Elina 15.6.–18.8.21015

Kotivuori Salme 30.9 saakka,

Anttila Helena, harjoittelija

Solin, Antti 8.6.–9.8.2015

tutkija (näyttelyt)

8.12.2014–8.1.2015

Öst, Josefin 8.6.–9.8.2105

Lepokorpi Nina 31.7. saakka,

Bacharev Andrei, (tukityöllistettu),

tutkija (pedagogiikka)

työpajaohjaaja 23.3.– ( 6 kk)

HARJOITTELIJAT

Lönnberg Päivi, tutkija (näyttelyt)

Lahtinen Susanna,

Ahola Topias, museologian harjoittelija

Selin Bengt, tutkija (pedagogiikka)

tuottaja 18.5.–17.9.2015, 20.9.2015,

Väärä Seija, tutkija ja tiiminvetäjä

28.9–21.11 ja 23.11.–31.12.2015

Leskinen Olli-Pekka, tiiminvetäjä (van-

Myllyntausta Mikko,

hempainvapaalla 1.9.2015–10.1.2016,

yliopistoharjoittelija 5.5.-4.8.2015

sijaisena tutkija Sonja Hagelstam).

Pitkänen, Heidi,

Vuorio Leena, tutkija, näyttelyt ja

projektityöntekijä 27.4.-26.7.2105

tapahtumat

Rouvinen Sida, (tukityöllistetty)

Hagelstam Sonja, tutkija,

projektityöntekijä 16.3.-20.9.2015

näyttelyt ja tapahtumat

Virtanen Suvi, projektityöntekijä 7.4.-8.11.2015

KÄSITYÖLÄISET Elisa Koskilahti, ompelija Jukka Keihäs, puuseppä Elina Ikonen, kankaankutoja Tiia Malin, verhoilija Raija Tukkimäki, turkkuri Markus Sillanpää, savenvalaja Pirkko Vehmanen, perinnekäsityöt Pirkko Väntsi-Kokko, kehrääjä Lari Lintumäki, suutari

Turun museokeskuksen henkilökunta 2015 TAIDE JA VISUAALINEN KULTTUURI -YKSIKKÖ 2015 Riitta Kormano, intendentti

SIJAISET, MÄÄRÄAIKAISET JA HARJOITTELIJAT

Hanna Talikka, korkeakouluharjoittelija,

Minna Ijäs, valokuvakokoelmat, tutkija Margareta Willner-Rönnholm, taideko-

Elina Ovaska, tutkija, 1.2.–30.6.2015

Krista Mamia, korkeakouluharjoittelija,

koelmat, tutkija (osa-aikainen, 60 %)

Elina Ovaska, ts. amanuenssi,

1.6.–31.8.2015

Riina Tiainen, taidekokoelmat,

3.8.2015–11.6.2016

Elina Maines, tutkija,

amanuenssi (äitiyslomalla 1.8. alkaen)

Kristiina Georgi, työntekijävaihto,

15.6.2015–17.1.2016

Tatiana Tolonen, valokuva-arkisto,

Bonnin taidemuseo, 1.2.–17.2.2015

Toni Harju, museoassistentti,

tutkija (eläkkeelle 1.4.)

Hanna Tapio, työkokeilija,

15.6.2015–15.1.2016

Martti Puhakka, tutkija / valokuvaaja,

2.3.–1.6.2015, kesätyöntekijä

Salla Lindeman, korkeakouluharjoittelija

(eläkkeelle 1.10.)

2.6.–1.9.2015

1.9.–30.11.2015

Eija Karnisto, valokuva-arkisto, kopisti

Tommi Vihko, siviilipalvelusmies,

Ninna Pulli, projektitutkija (OKM),

Mikko Kyynäräinen, valokuvausteknikko

17.11.2014–1.10.2015

4.9.2015–4.2.2016

Anita Paljakka, taidelainaamo, projekti-

Ringa Takanen, tutkija,

Miska Lehto, valokuvaaja,

työntekijä (osa-aikainen, 52,29 %)

4.5.2015–31.1.2016

19.10.2015–22.5.2016

Marjo Aurekoski-Turjas, taidekokoelmat,

Sari Pihajoki, valokuva-arkisto,

Raakkel Närhi, valokuvaaja,

tutkija, 1.10.2015 alkaen

ts. tutkija, 1.1.–31.8.2015

7.12.2015–30.9.2016

Sari Pihajoki, valokuva-arkisto, tutkija,

Heidi Kukkonen, museologian

1.9.2015 alkaen

harjoittelija, 1.5.–31.7.2015

18.5.–16.8.2015

Rasmus Norrbygård, museologian

Taidelainaamon työsuhteiset, mahdolli-

harjoittelija, (Museologi, Programmet för

set työkokeilijat sekä harjoittelijat kuulu-

museer och kulturarv vid Umeå univer-

vat ASPAA:n ja työskentelevät sekä kir-

sitet), 13.4–31.5.2015

jakaupan että lainaamon työtehtävissä.

Työryhmät, sidosryhmätyöskentely ja luottamustoimet HALLINTO Museopalvelujohtaja Olli Immonen Suomen Museoliiton hallitus, Hotelli- ja Ravintolamuseon hallitus, Suomen historiallisten kaupunkien yhdistyksen hallitus, Turun taidemuseon hallitus, Forum Marinumin työjaosto, Suomen arkkitehtuurimuseon edustajisto ja Framen edustajistossa.

TURUN LINNA • Turun linnan hoitokunta (Seija) • Junioritiimi, nykyisin Lastenkulttuurin työryhmä (Seija, Bengt, Maria, Johanna, Tea, Raimo, Maria) • Turun Museolehtorit (Seija, Bengt, Johanna; Maria) • Keskiajan Turku (Seija) • Lastenkulttuurin neuvottelukunta (Seija) • Lasten itsenäisyyspäivän työryhmä (Seija) • VAPA:n yhteiset lapse, nuoret, alueryhmät (Bengt) • Kaupunginosaviikot (Seija)

KULTTUURIPERINTÖYKSIKKÖ Kaupunkikuvaneuvottelukunta, Julkisen taiteen työryhmä, Curation hallitus, Teollisuusperinteen seuran hallitus, Lounaispaikan kehittämisryhmä, VarsinaisSuomen kulttuuriympäristötyöryhmä, Terveydenhuoltomuseon hallitus, Lounais-Suomen sairaanhoitopiirin Turun Lasarettimuseon museotoimikunta, Nautelankoski-säätiön hallitus, Varsinais-Suomen museot ry:n sihteeri, Suomen historiallisten kaupunkien yhdistyksen sihteeri, Valtakunnallisen Tallennus- ja kokoelmaryhmä (TAKO), polit 3 ja 4, Nuoperi-ohjausryhmä, Norsamin koordinointiryhmä, Agnes Geijerin säätiön hallitus, kaupungin TVA-ryhmä, Työsuojelutoimikunta, EVIVA-hanke, Museo 2015 hankkeen työryhmät, Turun Paikkatietoryhmä, Kulttuuriympäristöt muuttuvan maaseudun kehittämisessä ohjausryhmä, maisemien päivi-tysinventointien ohjausryhmä VAT, Haravaryhmä, Artefackta, Lounais-Suomen ympäristöohjelman seurantaryhmä, Vapa-ajan toimialan ikä- ja aluetoiminta, 150 vuotta voimakonevalmistusta Auran rannoilla, Turun seudun ke-hittämiskeskuksen Varsinais-Suomen teollisuuden ja osaamisen vierailukeskukset -hankkeen asiantuntijatyöryhmän jäsen, ELY:n maisemaselvitysoppaan ohjausryhmä, Rakentamisen ja ympäristön työryhmä, Varsinais-Suomen liiton maakuntastrategian valmistelussa.

TAIDE JA VISUAALINEN YKSIKKÖ Riina Tiainen, Muusa-teostietokannan ohjausryhmässä Museokeskuksen edustaja Riina Tiainen, osallistunut Museo 2015 -hankkeen Museoiden kokonaisarkkitehtuuriryhmään syyskuu 2014 – toukokuu 2015 Elina Ovaska, Valokuvakeskus Peri Ry:n taiteellisen toimikunnan jäsen Elina Ovaska, Muusa-tietokannan yhteyshenkilö Museokeskuksessa Minna Ijäs, E-kuva-tietokannan yhteyshenkilö Museokeskuksessa

Koulutukset, työmatkat, seminaarit, artikkelit, julkaisut HALLINTO Heikniemi-Pääkkönen Helena osallistui Museoliiton mentorointiohjelmaan mentorina. Henkilökuntaretki Seiliin, elokuu Joanna Kurth: Työmatkat 26.1. Tutustumisvierailu Helsingin keskustakirjasto-hankkeeseen ja Helsingin Uusi kaupunginmuseo-hankkeeseen, Helsinki. 10.–12.3. Neuvottelut Venäjän valtiollisessa Uskontojen historian museossa, Pietari. 25.–28.3. Eurocities Culture Forum, Torino. 30.9.–2.10. Eurocities Culture Forum, Ljublana. 30.10. Opetus- ja kulttuuriministeriön tulevaisuusverstas, Helsinki. 27.11. Miracle-hankkeen ohjausryhmän kokous, Helsinki. 7.-10.12. Remix Summit, Lontoo. 16.–18.12. Northern Dimension Partnership on Culture –foorumi, Pietari. Koulutukset 28.–29.1., 18.–19.3., 15.–16.4., 9.–10.9., 7.–8.10., 13.11. YJEAT-koulutus, Helsinki. 24.–25.9. Museoalan teemapäivät, Helsinki. 28.9. Esille-seminaari, Turku. Turun kaupungin koulutuksiin osallistuminen 18.11. Pomo-päivä, Turun kaupunki, Turku

Henna Ylänen: Seminaari- ja koulutusmatkat 20.–21.2. Gallen-Kallela museon hackathon; tutustuminen museon digistrategiaan ja hackathon-tapahtuman järjestämiseen 27.5. Näyttelyt ja pedagogiikka -yksikön verkostoitumismatka Tampereelle 2.–3.9. Community Involvement in Theme Museums konferenssi Tallinnassa; perehtyminen teemamuseoiden osallistavaan toimintaan Turun kaupungin koulutuksiin osallistuminen EVIVA-hankkeen sosiaalisen median ja palvelumuotoilukoulutuksiin osallistuminen; tietojärjestelmäkoulutus (DoTku, SAP HR, Thinking Portfolio), museopalveluiden järjestämään saavutettavuuskoulutukseen osallistuminen Luennot, alustukset, ym. 27.2. "Kuralan Kylämäen toiminta" -luento; Turun yliopiston 12 katsetta kaupunkiin -kurssilla 3.12. "Kuralan Eviva-hankkeen esittely ja yhteenveto"; Nummi-Halisen alueen kaupungin toimijoiden verkoston kokouksessa 7.12. "Kekseliäät tietokannat ja avoin kulttuuridata" -luento; Turun yliopiston kulttuurihistorian Digitaalinen murros ja historioitsijan käytänteet -kurssilla 14.12. Suomen pelimuseon konsultointi Tampereella

KOULUTUKSET, TYÖMATKAT, SEMINAARIT, ARTIKKELIT, JULKAISUT NÄYTTELY- JA PEDAGOGIIKKAYKSIKKÖ Marjo Aurekoski-Turjas: Sosiaalisen median koulutus, maaliskuu 2015, Someco, Turku Tekijänoikeuksien soveltaminen museotyössä, 17.3.2015, Suomen museoliitto, Helsinki Maria Huokkola: Equal Oppprtunitites - Kohti yhdenvertaisempia kulttuuripalveluita (saavutettavuuskoulutus), Brittish Council, Tampere. Kevät 2015 ARea15 Conference, peliteknologia kulttuurissa, matkailussa ja museoissa. Turku 11.–12.6.2016 The Association of Museums and Castles around the Baltic Sea General Assembly and Conference 2016, Malbork, Puola 17.–20.9.2015 Päivi Lönnberg: 18.–20.2.2015 Työmatka Pietariin, Pavlovskin palatsiin liittyen Keisarillisia lahjoja -näyttelyn esinevalintoihin ja suunnitteluun 1.-3.3.2015 Työmatka Pariisiin, Horizon2020-hankekokous kansainvälisestä Dept-näyttelyprojektista 16.3.2015 Keisarillisia lahjoja -näyttelyn suunnittelukokous Lappeenrannassa 17.3.2015 Museoliiton tekijänoikeuskoulutus Helsingissä 1.-4.8.2015 Työmatka Pietariin, Pavlovskin palatsiin liittyen Keisarillisia lahjoja -näyttelyn esineiden esillepanorat-kaisuihin 28.9.2015 Esille, Museo- ja näyttelytutkimuksen forum, järjestäjä Turun yliopisto, Ateneum, Turun museokeskus 19.10.2015 Saavutettavuus museotoiminnassa -koulutus, Turun museokeskus 1.-3.12.2015 Esitelmä Turun linnan uudistamishankkeen tuloksissa suomalais-venäläisillä museopäivillä, Pietarissa

Bengt Selin: 28-29.5.2015, Pedaalin seminaari From Museum Education to Audience Engagement, Helsinki 19.11.2015, Sukellus museodraaman ja -livepelin mahdollisuuksiin, Pori Seija Väärä: 9.4.2015: Helsingin kaupunginmuseon näyttelysuunnitteluun tutustuminen. 29.9.–2.10.2015 Museopedagogisen yhdistyksen Pedaalin verkostoitumismatka Islantiin (omakustanteinen) 12.–13.11.2015 Museolehtoripäivät, Tampere, Aiheena mm. uudet opetussuunnitelmat. Heidi Aalto, Hilkka Kauppinen, Seija Väärä: 23.1.2015 Osallistuminen Educa-messuille Helsingissä esittelijänä Seija Väärä ja Olli-Pekka Leskinen: 18.3.2015 Opintoretki Forssaan. Tutustuimme vuoden museoksi valitun Forssan museon pedagogiseen toimintaan. Seija Väärä ja Hilkka Kauppinen: 14.–17.5.2015 Turun matkailuoppaiden järjestämä opintomatka Katarina Jagellonican jalanjäljillä Krakovassa (omakustanteinen) Heidi Aalto, Maria Huokkola, Hilkka Kauppinen, Bengt Selin, Satu Pajarre: Yhteistyömatka Tallinnaan ja Kuressaareen Virossa 24. 26.11.2015 20.4.2015 Turun museoiden järjestämä selkokielikoulutus Turun linnan Bryggman-salissa 27.5.2015 Penan retki Tampereen museoihin 31.8.2015 Museon retki Seiliin

KOULUTUKSET, TYÖMATKAT, SEMINAARIT, ARTIKKELIT, JULKAISUT KONSERVOINTIYKSIKKÖ Maarit Hirvilammi: 21.10.–24.10.2015 PKL. Monumental Treasures konferenssi 27.3.2015 Pohjoismainen konservaattoriliitto tutustuminen Tammisaaren kokoelmakeskukseen Tanja Huikuri: 27.3.2015 Pohjoismainen konservaattoriliitto tutustuminen Tammisaaren kokoelmakeskukseen 6.5.2015 SAP HR -koulutus (Turun kaupungin sisäinen koulutus) 11.5.2015 iPad -koulutus (sisäinen koulutus) 21.–23.10.2015 Monumental Treasure kongressi Helsinki Artikkelit: Julkaisuun Tiima Tiu Tynnyri miten ennen mitattiin, suomalainen mittasanakirja: Vaatemitat Julkaisuun Kukkien lumoa: Taitavasti kirjaillun kasviaiheisen seinävaatteen konservointi Riikka Saarinen: 21.9. Excel-peruskurssi ja 15.10. Excel jatkokurssi 21.10.2015 - 24.10. PKL. Monumental Treasures konferenssi 3.–4.12. EA1 Seminaari Arkeologisia kenttätöitä Varsinais-Suomessa 2014. Vanha Suurtori, Raatihuoneen juhlasali. 17.4. Päivi Allinniemi: 21.10.2015–24.10. PKL. Monumental Treasures konferenssi Sari Selkee: 21.10.2015–24.10. PKL. Monumental Treasures konferenssi. 6.11. MuseumPlusRia –kokoelmahallintajärjestelmän esittely Mats Sjöström: 27.3.2015 Pohjoismainen konservaattoriliitto tutustuminen Tammisaaren kokoelmakeskukseen 21.10.2015–24.10. PKL. Monumental Treasures konferenssi. Emilia Kallinen: 21.10.2015–24.10. PKL. Monumental Treasures konferenssi Koulutukset: Pietari – Cultural Forum Helsinki- Monumental Treasures 27.3. PKL:n koulutuspäivät, Tammisaari

KULTTUURIPERINTÖYKSIKKÖ Itämeren alueen linnojen konferenssi Puolan Malborkissa, Kari Hintsala Museo- ja näyttelytutkimuksen forum ”Esille 7” Turussa 28.9. Kari Hintsala Museoiden kokoelmatyön kehittämispäivä Helsingissä 26.11. Kari Hinsala Terveydenhuoltoalan museoiden valtakunnallinen museopäivä. Satu Rantala Esitelmät ja luennot Turkista Turkuun (tulppaanit), Aurala 28.4. (ikare-hanke). Kari Hintsala Mitä kummaa? (kuriositeettikabinetit), Turun linna 10.10. osana museon omaa luentosarjaa. Kari Hintsala Haastattelu tulppaanien kulttuurihistoriasta Yle Turku Radioon 7.1., tuli ulos 8.1. ja tekstiuutisena myös Ylen nettisivujen kotimaan osiossa 12.1. Kari Hintsala Raitiotievaunujen esittely vapaa-aikatoimialan henkilökunnalle 24.3. ja 15.4. Kari Hintsala Ruotsi: Jönköpings länsmuseum 14.10.2015. ’Per Brahe Suomen kenraalikuvernöörinä.’ Liittyen Per Brahe-näyttelyn oheisluentosarjaan 1600-luvusta aikakaudesta. Tom Bergroth • Kulttuuriympäristön suojelun viranomaispäivä 23.1.2015, Museokeskus Vapriikki, Tampere • Maakuntien arkeologien tapaaminen ja kesän 2014 kenttätöiden esittelypäivät, 12.–13.2.2015, Helsinki • Turun kaupungin lakikoulutus19.3.2015, Puutarhakadun auditorio • Kulttuuriympäristöä koskeva lainsäädäntö – eri lakien väliset suhteet, hallintoneuvos Mika Seppälän luento hallinto arkeologian luentosarjassa 30.3.2015, Turun yliopisto • Varsinais-Suomen arkeologisten kenttätöiden esittely tilaisuus Vanhalla Suurtorilla 17.4.2015, tilaisuus järjestettiin yhteistyössä Museoviraston ja arkeologian oppiaineen kanssa • Kajoamislupaseminaari 29.9.2015, Museovirasto Helsinki • Maakuntamuseoiden ja Museoviraston neuvottelupäivät Helsingissä 7.10.2015 • Museoverkon karttakoulutus, 10.2015 • Muinaismuistolakiosaamisrinki Helsingissä 16.12.2015 • Museums and Castles Associationin 20-vuotisjuhla seminaari Malborgissa, Puolassa 17.–20.9.2015. • Nordic Stratigraphy Meeting and Scientific Methods in Archaeology -konferenssi Helsingissä 21.–23.10.2015. • Rekisteri ja museokarttakoulutus 8.10.2015, aamupäivä • Bryggman-päivän seminaari 19.2.2015 • Twitter- ja Instagram 24.3.2015 • Terveydenhuolto muutoksessa - miten käy rakennusten? 10.6.2015

KOULUTUKSET, TYÖMATKAT, SEMINAARIT, ARTIKKELIT, JULKAISUT • 20.1.2015 TAKO seminaari Helsingissä • 13.2.2015 Bryggman-seminaariin osallistuminen • 15.4.2015 Teollisuusperinteenseuran kevätkokous Forssassa • 28.4.–1.5.2015 Osallistuminen Euroopan kulttuuriperintö päivien teollisuusperintökoordinaattoreiden tapaamiseen ja koulutustilaisuuteen Irlannissa, Kilkenny ja Belfast. • 29.9.2015 Tako syysseminaari, jonka yhteydessä myös Tako 4.poolin kokous • 2.11.2015 seminaari esteettömyydestä Turussa • Kulttuuriympäristön hoidon ja korjausrakentamisen neuvottelupäivät 14.–15.4.2015 Helsinki Kaupungin koulutukset • Puhejudo-koulutus haastavat asiakaspalvelutilanteet 4.3., iltapäivä • Some-koulutus 6.3.2015, iltapäivä • Visuaalinen Instragram 24.3.2015, iltapäivä • Bloggaamisen ABC 2.4.2015, iltapäivä • SAP hr koulutus 6.5.2015, 2h • EA1-koulutus 3.–4.12.2015, 2 työpäivää • Tieturva I, 30.6.2015, 1 työpäivä Julkaisutoiminta • Varsinais-Suomen kulttuuriperintöblogi, yhteensä 56 kirjoitusta • The Medieval Town of Turku – Its Roots, Founding and Development till the 14th Century, kirjoittajat Tanja Ratilai nen, Janne Harjula, Visa Immonen, Elina Saloranta (in print) X Luebecker Colloquium zu Hanseraum. • Syyskuun kuukauden esine, Turkulainen • Kirjoitettu vuoden aikana tekstiä tulevaa ”Turun kadonneet kylät” julkaisua varten. • Tiima, tiu, tynnyri -kirjan uusintapainoksen toimittaminen. • Tonttu-ukko tarinoi-kirjan toimitus sekä julkaisu museon ensimmäiseksi sähköiseksi E-kirjaksi yhteistyössä viestinnän ja asiakaspalvelun kanssa • Linna-kuvakirjan tekstien toimitus. • Museon julkaisustrategian eli Turun museokeskuksen julkaisutoimintaa ohjaavan toimenkuvan valmistelu. • Julkaisutyöryhmä on kokoontunut vuoden aikana kuusi kertaa. • Museokeskuksen uutiskirjeen -julkaisuryhmään kuuluminen • Mukana arkeologisen kulttuuriperintöoppaan kirjoittamis hankkeessa (kaupunkiarkeologiaosio) • Bryggmanin Sampo -näyttelyn esitteet • Puulajilinjaus, käsikirjoitus Turun puiden historiasta • ArcitecTOUR -esitteen sisältö (kulttuurikuntoilureitit) • Opetuskokoelma-, kasvikokoelma- ja Kuralan Kylämäki Ennen ja nyt -osion tekstit verkkosivuille • Pohjatyötä ja suunnitelma Kuralan opaskirjan kirjoittamiseksi

Muuta • Samppalinnan myllyn korjauksen (pärevuoraus, runkorakenne) antikvaarinen valvonta. • Arkeologian laatuohjeiden seurantatyöryhmän kokoukset 3 kpl ja ohjeistuksen kommentointi • MML:n osaamisrinki kokoontui kolme kertaa • Turun yliopiston arkeologian oppiaineen proseminaariryhmä kävi tutustumassa museoon 19.1.2015. • Turun yliopiston arkeologian oppiaineen ensimmäinen vuosikurssi kävi tutustumassa kaupunkiarkeologin ja maakunnallisen arkeologin työhön 30.9.2015. • Museolla järjestettiin Koroisten tutkimushankkeen workshop 28.8.2015. Paikalla oli 10-15 hankkeen tutkijaa eri instituu teista. • Museolla järjestettiin Katedraalikoulun kaivauksiin liittyen Latriini-workshop, jossa keskusteltiin tuloksista ja suunniteltiin julkaisua • Refereelausunto Turun historiallisen yhdistyksen julkaisuun • Museolla oli kaupunkiarkeologian korkeakouluharjoittelija 3kk. 1kk yliopistolta 2 museolta (ei ole mukana HTV:ssä yllä) • Museolla oli kaupunkiarkeologian työkokeilija noin 6kk / TE-keskuksen rahoitus • Turun yliopiston arkeologian oppiaineen proseminaariryhmä kävi tutustumassa museoon tammikuussa, 2. vuoden arkeologian opiskelijat lokakuussa. - 101 ideaa työryhmässä mukana - 2 kuukauden esine -tekstiä

TAIDE JA VISUAALINEN KULTTUURI -YKSIKKÖ Marjo Aurekoski-Turjas: Digitaalisen työpöydän sisällöntuotannon koulutus, 18.11.2015, Turun kaupunki Citynomadi-koulutus, 6.11.2015, Citynomadi, Turku Trimble WebMap -opastus, 1.12.2015, Turun kaupunki Minna Ijäs: Tekijänoikeuksien soveltaminen museotyössä, 17.3.2015, Suomen museoliitto, Helsinki. InDesign-koulutus 28.4.2015, Turun kaupunki ja Turun aikuiskoulutuskeskus, Turku. Esille 7. Museo- ja näyttelytutkimuksen forum, 28.9.2015, Turun yliopisto, Ateneumin taidemuseo ja Turun museokeskus, Turku. Valtakunnalliset kuva-arkistopäivät 2.–3.11.2015, Helsinki. Kokoelmien kehittämispäivä, Suomen museoliitto, 26.11.2015 Helsinki. Riitta Kormano: Museoalan Teemapäivät, 24.–25.9.2015, Aleksanterin teatteri, Helsinki

KOULUTUKSET, TYÖMATKAT, SEMINAARIT, ARTIKKELIT, JULKAISUT Miska Lehto: Citynomadi-koulutus, 6.11.2015, Citynomadi, Turku Salla Lindeman: Citynomadi-koulutus, 6.11.2015, Citynomadi, Turku Elina Maines: Citynomadi-koulutus, 6.11.2015, Citynomadi, Turku Digitaalisen työpöydän sisällöntuotannon koulutus, 19.11.2015, Turun kaupunki, Puolalankatu 5 Elina Ovaska: Hankehakemuksen ABC, 10.3.2015, Suomen museoliitto, SKL-talo, Helsinki Citynomadi-koulutus, 6.11.2015, Citynomadi, Turku Museoalan Teemapäivät, 24.–25.9.2015, Aleksanterin teatteri, Helsinki Digitaalisen työpöydän sisällöntuotannon koulutus, 19.11.2015, Turun kaupunki, Puolalankatu 5 Avoimen datan työpaja, 7.10.2015, Nuorisopalvelujen kokoustila Puutarhakatu 14A Sari Pihajoki: InDesign-koulutus 21.4. ja 28.4.2015, Turun kaupunki ja Turun aikuiskoulutuskeskus, Turku. Esille 7. Museo- ja näyttelytutkimuksen forum, Sessio 2, 28.9.2015, Turun yliopisto, Ateneumin taidemuseo ja Turun museokeskus, Turku Valtakunnalliset kuva-arkistopäivät 2.–3.11.2015, Helsinki. Taidehistorian peruskurssilla 10 krt loka- ja marraskuussa 2015, Turun yliopisto, Turku. Ekotukihenkilön jatkokoulutuksia ja tutustumisia 8 kertaa sisältäen PLEEC-hankkeeseen osallistumisen, Turun kaupunki, Turku. Ninna Pulli: Citynomadi-koulutus, 6.11.2015, Citynomadi, Turku TAKO – syysseminaari Suomen Kansallismuseossa, 29.9.2015, Helsinki Ringa Takanen: Trimble Locus -paikkatietojärjestelmäopastus, 13.5.2015, Turun Kaupunki, Kiinteistöliikelaitos, Puutarhakatu. Trimble WebMap -opastus, 2.6.2015, Turun kaupunki, Kiinteistöliikelaitos, koulutusluokka, Puolalankatu 5.

Esille 7. Museo- ja näyttelytutkimuksen forum, 28.9.2015, Turun yliopisto, Ateneumin taidemuseo ja Turun museokeskus, Turku Osallistavan teknologian mahdollisuudet museotyössä -koulutus, 30.9.–1.10.2015, Suomen Museoliitto, Helsinki Digitaalisen työpöydän sisällöntuotannon koulutus, 18.11.2015, Turun kaupunki, Puolalankatu 5 Minna Ijäs, Käyntikorttikuvat ja 1900-luvun alun turkulaiset valokuvaamot. Vanhojen valokuvien ilta, Pop Up Spect-ro Puoti, Kauppiaskatu 16, Turku. 20.1.2015. Minna Ijäs, H. Attilan muotokuvia kodeissa. Naantalin museon valokuvatapahtuma 9.9.2015, Naantali. Minna Ijäs, Turun museokeskuksen valokuva-arkiston toiminta. 21.9.2015 Turun kaupungin virka-arkistonhoitajien kuukausikokous. Riitta Kormano, Eva Ryynäsen kuvanveiston suhde suomalaiseen puunveistotaiteeseen -taiteilijan juhlavuoden seminaarin esitelmä Lieksassa 19.9.2015 Riitta Kormano, Ada Halosen valoinstallaatio Blue Square avajaispuhe Itsenäisyydenaukiolla, 30.12.2015 Elina Ovaska, Johannes Paavolan Juhannustassit-teoksen esittely Vanhukset liikkeelle -tapahtumassa Runosmäen kirjastossa 28.4.2015 Elina Ovaska, Braheskolan prosenttihankkeen julkistamistilaisuus, juhlapuhe 20.11.2015 Sari Pihajoki, Energiansäästämisen tietoiskut Kalastajankadun talokokouksissa 1.4. ja 13.11.2015 sekä Ekotuen tekemien kahden näyttelyn (Tulviiko taskusi? ja Sokerinäyttely) lainaaminen Kalastajankadun kahvihuoneeseen. Ninna Pulli, talletustaideteospohjainen näyttelykierros Vanhuspsykiatrian avohoidon poliklinikalla Kunnallissairaa-lassa 19.11.2015 Ringa Takanen, 11.1.2016 Jussi Mäntysen Hirvenpää -veistoksen paljastustilaisuus Liinahaan vanhainkodin asukkaille

TURUN MUSEOKESKUS TURUN KAUPUNGIN VAPAA-AIKATOIMIALA

Museo