Turun museokeskus vuosikertomus 2016 by Kulttuuria Turussa

Turun museokeskus

20 16 VUOSIKERTOMUS

Museo

Oho!

Olipa vuosi taas täynnä kulttuuria ja elämyksiä - kulttuuri tekee hyvää! Johtajan katsaus.................................................................................................4 Viestintä ja markkinointi.......................................................................................5 Julkaisut..............................................................................................................7 Kehittäminen ja projektit.......................................................................................8 Apteekkimuseo ja Qwenselin talo......................................................................10 Biologinen museo..............................................................................................12 Kuralan Kylämäki...............................................................................................13 Luostarinmäen käsityöläismuseo.......................................................................16 Turun lasarettimuseo..........................................................................................19 Turun linna.........................................................................................................21 Wäinö Aaltosen museo......................................................................................27 Vanhan Suurtorin galleriat..................................................................................31 Turun Taidelainaamo..........................................................................................32 Asiakaspalveluyksikkö.......................................................................................33 Konservointiyksikkö...........................................................................................39 Kokoelmat ja kulttuuriperintöyksikkö..................................................................47 Kulttuuriperintötiimi Kokoelmat-tiimi Taidehankinnat..................................................................................................60 Taidekokoelmaan liitetyt ja lahjoitetut teokset.....................................................62 Henkilökunta.....................................................................................................63 Koulutukset, seminaarit, työmatkat....................................................................68 Työryhmät, sidosryhmät, luottamustoimet..........................................................76

JOHTAJAN KATSAUS

Tapahtumarikas vuosi museoissa Turun kaupungin museoiden toiminta ja talous olivat toimintavuonna hyvässä vedossa. Museoissa ja Vanhan Suurtorin gallerioissa vieraili vuoden aikana yli 353 800 asiakasta.

iinnostavien näyttelyiden lisäksi erinomaiset tapahtumat ja oheisohjelma houkutteli kävijöitä vierailemaan museoissa. Uudella valtakunnallisella Museokortilla käytiin ahkerasti myös kaupungin museoissa: käyntejä oli yhteensä 16 017.

Kuralan Kylämäki nousi yhdeksi suosituimmista kaupungin museoista toimintamallin uudistuksen ja vapaan sisäänpääsyn ansiosta. Käyttöön otettujen uusien kävijälaskureiden mukaan museossa vieraili 80 578 kävijää vuoden 2016 aikana.

Turun linnan kävijämäärät jatkoivat nousuaan, linnassa vieraili vuoden aikana yhteensä 145 493 henkilöä. Näyttelyiden ja vakiintuneen tapahtumatoiminnan ohella kävijöitä toi uusi kesällä järjestetty turnajaistapahtuma.

Vanhalla Suurtorilla tehtiin tilajärjestelymuutoksia ja Museokeskus luopui osasta Brinkkalan tiloja. Tilalle muutti Vanhan Suurtorin ympäristöön hyvin soveltuva Turkuseura. Järjestelyjen vuoksi osa tiloista oli alkuvuonna kiinni. Vuoden aikana gallerioissa ja Taidelainaamossa kävi yhteensä 17 327 henkilöä.

Apteekkimuseo ja Qwenselin talon sekä Biologisen museon suosio jatkui aikaisempien vuoisen tapaan. Myös Biologisen museon ja Wäinö Aaltosen museon perheviikonlopputapahtumien suosio kasvoi edelleen. Tapahtumissa molempiin museoihin pääsi yhteislipulla ja tapahtumatoiminta nivoutui molempien museoiden toimintaan. Luostarinmäen kävijöitä kiinnosti etenkin elävä käsityöperinne, muun muassa Perinne elää -tapahtuma heinäkuussa oli erittäin suosittu.

Museopalveluiden toimintaa uudistettiin monilla tavoin. Apteekkimuseo ja Qwenselin talon toimintamallia ja tiloja aloitettiin uudistamaan projektissa, joka tulee päättymään vuonna 2019. Museokauppatoimintaa varten laadittiin liiketoimintasuunnitelma ja vuoden 2016 aikana aloitetun Aktiivista asiakaspalvelua -hankkeen puitteissa tullaan kiinnittämään entistä parempaa huomiota museokäyntikokemuksiin.

MUSEOPALVELUJOHTAJA OLLI IMMONEN KUVA: RAAKKEL NÄRHI

Museopalveluiden tavoite suunnata toimintaa vuorovaikutukselliseen suuntaan jatkui. Tavoitteena on suunnata toimintaa entistä enemmän yhdessä kaupunkilaisten kanssa. Historian museon valmistelutyötä tehtiin yhdessä turkulaisten kanssa. Museopalveluihin rekrytoitiin vuorovaikutussuunnittelija, joka tulee jatkossa olemaan keskeisessä roolissa uuden vuorovaikutuksellisen toimintamallin siirtämisessä käytännön toimintaan. Olli Immonen Museopalvelujohtaja

VIESTINTÄ JA MARKKINOINTI

Viestintä ja markkinointi Museokeskuksen toiminnasta, tapahtumista ja näyttelyistä on viestitty aktiivisesti eri medioissa ja tapahtumissa sekä markkinoitu monipuolisesti eri toimenpitein. Keskeisiä välineitä ja toimenpiteitä markkinoinnissa ja viestinnässä ovat olleet esitteet, mainonta printti- ja ulkomediassa, näkyvyys some-kanavissa, uutiskirjeet, blogikirjoitukset, mukana olo messuilla ja tapahtumissa sekä tiedotus ja yhteistyö median kanssa. Kaupungin verkkosivusto sekä museoiden omat sivustot kaupungin järjestelmässä ovat olleet keskeinen väline informaation välittämisessä sekä jakamisessa muihin medioihin.

• Lehdistötiedotteet ja mediatilaisuudet Kaikista näyttelyistä, suuremmista tapahtumista, julkaisuista sekä museon muusta toiminnasta kuten esim. arkeologisista kaivauksista tai kokoelmiin liittyvistä asioista tiedotettiin kaupungin tiedotuspalvelun kautta. Lisäksi pienemmistä tapahtumista oltiin yhteydessä suoraan paikalliseen mediaan. Tiedotustilaisuuksia järjestettiin lähinnä avattavista näyttelyistä ja uusista julkaisuista. Perinteisesti järjestettyjen tiedotustilaisuuksien määrä väheni ja enenevässä määrin median edustajien kanssa sovittiin yksittäisiä tapaamisia ja haastatteluja. Vuoden aikana Museokeskuksen toiminta sai runsaasti näkyvyyttä eri medioissa niin paikallisesti kuin valtakunnallisesti. Museokeskuksen henkilökunta toimi asiantuntijoina radio-, tv- ja lehtihaastatteluissa mm. Yleisradion uutisissa ja ohjelmissa sekä Hel-

singin Sanomissa. Myös ulkomaisissa aikakausilehdissä julkaistiin artikkeleita museoista, kuten esim. espanjalaisessa Mistérica Ars Secreta -lehdessä julkaistu artikkeli Turun linnasta. • Uutiskirjeet Museoiden näyttelyt ja tapahtumat olivat mukana vapaa-aikatoimen Kulttuurikortti-tiedotteissa, Kulttuurin uutiskirjeissä sekä matkailutoimiston Visit Turku -uutiskirjeissä. Museokeskuksen omissa uutiskirjeissä tiedotettiin pääsääntöisesti Museokeskuksen tutkimustoiminnasta ja julkaisuista. • Esitemateriaali Museokeskus julkaisi vuoden aikana Museot 2016 -yleisesitteen (su, ru, en), jossa on museot ja galleriat aukioloaikoineen, sisäänpääsymaksuineen sekä lyhyesti esitelty museokaupat, työpaja- ja kurssitoiminta ja vuokrattavat tilat. Kesäaika museoissa 2016 -esitteeseen (su, ru) oli koottu kesäajan tapahtumat

ja näyttelyt. WAMin näyttelyistä julkaistiin kaksi kausiesitettä. Vuokrattavat tilat -esitettä päivitettiin ja otettiin uusi painos. Educa-messuille tuotettiin infoesite, joka esitteli museoiden kouluille suunnattua ohjelmaa. Itsetuotetun esitemateriaalin lisäksi Museokeskus oli mukana vapaa-aikatoimialan julkaisemassa Mitä tekis esitteessä ja Vapaalla Turussa -opiskelijaesitteessä ja Kesäkiva -esitteessä, Turun kaupungin matkailutoimiston Huvia meren rannalla -esitteessä, Turun Taiteilijaseuran TurkuArt -esitteissä, Keskiaika ry:n Keskiajan Turku -esitteessä, TFO:n kausiesitteissä, TYYn kalenterissa ja Forum Marinumin profiiliesitteessä. Karttaesitteissä kaikki museot oli mukana City Opas -kartassa ja WAM Polka Jam Treasure Map -kartassa. Esitemateriaali oli jaossa mm. museon omissa toimipisteissä, kaupungin matkailutoimistossa, kirjastoissa, hotelleis-

VIESTINTÄ JA MARKKINOINTI sa, tapahtumissa ja messuilla. Esitemateriaalin lisäksi tuotettiin käsimainoksia ja julisteita eri tapahtumista tapahtumakohtaisesti. • Printtimainonta Lehtimainonta oli tapahtuma- ja näyttelypainotteista. Turun Sanomissa olleen ilmoittelun lisäksi mainostilaa ostettiin Helsingin Sanomista, Kaarina-lehdestä, Mediaplanetin tabloid-liitteestä, Mobilen kausijulkaisuista, Opettajan Retkiopaspaketista, Taidelehdestä, Turkulaisesta ja Åbo Underrättelseristä. Lisäksi museot olivat mukana vapaa-aikatoimialan tuottamassa Turun Kulttuurikesä -tabloidliitteessä, joka ilmestyi Helsingin Sanomien välissä toukokuun lopussa. • Ulkomainonta Kaupungin käytössä olevilla abribusulkomainostauluilla Museokeskuksella oli yhteensä 32 viikkoa mainosaikaa käytettävissä. Käytettävissä oli puolet tauluista (30 kpl). Ulkomainostauluilla mainostettiin WAMin ja Turun linnan näyttelyitä sekä museoiden kesäaikaa ja joulun aikaa. Kaupungin pyloneissa mainostettiin Tyttökuningas-näyttelyä seitsemän viikon ajan. Alkuvuodesta Matkamessujen ajankohtana mainostettiin Tyttökuningasnäyttelyä Messukeskuksen ympäristössä sijaitsevilla Adshel-julistepinnoilla. Kesällä Museokeskuksella oli kampanja viidellä Big Light -mainostauluilla, jotka sijaitsevat sisääntuloväylillä. Näissä mainostettiin sijainnin mukaan Kuralan Kylämäkeä, Luostarinmäen käsityöläismuseota ja Turun linnaa. Museokeskuksella oli käytettävissä myös kaupungin sisääntuloväylillä sijaitsevien led-taulujen mainosaikaa. Mainosajat olivat pääsääntöisesti noin kahden päivän mittaisia ja niitä hyödynnettiin erityisesti tapahtumien markkinointiin, samoin kuin bussien penkkitaustojen mainostilaa. Lisäksi

vuoden aikana mainostettiin kokobussiteippauksin kesäaikaa museoissa ja Saara Ekströmin näyttelyä.

Vuoden loppuun mennessä tilillä oli 342 kuvaa kulttuurihistoriallisesta-, opetus-, taideja valokuvakokoelmasta.

• Messut ja tapahtumat Museokeskus oli vuoden aikana mukana Matkamessuilla, Educa-messuilla, Taide- ja antiikkimessuilla, RSGT-opiskelijamessuilla, Seniorimessuilla, Kirjamessuilla ja Osaava Nainen -messuilla sekä Kylddyyri-tempauksissa. Lisäksi mm. aktivointityön puitteissa museon henkilökunta on ollut mukana erilaisissa tapahtumissa ja infotilaisuuksissa esittelemässä museon toimintaa esim. seniori- sekä lasten- ja nuortentapahtumissa.

• Blogit ja blogikirjoitukset Museokeskus ylläpiti neljää eri teemaista blogia vuoden aikana. Kuukauden esine -blogi esittelee Museokeskuksen kokoelmia. Blogissa esitellään esine tai taideteos, josta kertova juttu ilmestyy myös Aamuset-lehdessä joka kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona. Turun linnan blogissa kerrotaan Turun linnaan liittyvää tutkimus-, näyttely- ja tapahtumatoimintaa. Blogi perustettiin vuonna 2013 Turun linna perusnäyttelyn uudistamisen yhteydessä. VarsinaisSuomen kulttuuriperintöblogi esittelee monipuolisesti kulttuuriperintöön liittyvää tutkimustoimintaa eri näkökulmista. Kukkuu kokoelmista -blogi perustettiin vuoden lopussa ja aloitti kirjoituksilla ”Tuhat ja yksi tulkintaa kokoelmaesineistä” -projektin myötä. Blogissa avataan näkökulmia ajankohtaisiin aiheisiin ja tapahtumiin kokoelmaesineiden kautta. Vuoden aikana blogeissa julkaistiin yhteensä 72 kirjoitusta. Kaikkien blogien toiminta jatkuu edelleen.

• Sosiaalinen media Vuoden aikana museot olivat erittäin aktiivisia sosiaalisessa mediassa. Sosiaalisessa mediassa päivitettiin tietoja mm. tapahtumista, näyttelyistä, opastuksista ja museoiden toiminnasta yleisesti. Kaikilla museoilla, Vanhan Suurtorin gallerioilla ja Taidelainaamolla on omat Facebook-tilit, ja lisäksi museo ylläpitää Turku valokuvissa -Facebook-sivustoa. Instagram-tilit ovat Biologisella museolla, Kuralan Kylämäellä, Luostarinmäen käsityöläismuseolla, Turun linnalla, WAMilla ja gallerioilla. Museokeskuksella on myös Twitter-tili, jonka päivityksissä painotus on yleisinformaatiossa ja tutkimustoiminnassa. Tilin seuraajissa on paljon median ja eri sidosryhmien edustajia. Vuoden aikana tilillä julkaistiin suosittuja joka perjantaisia #Viikkoraha -twiittejä, jotka esittelivät metallirahoja ja seteleitä eri aikakausilta Edellä mainittujen tilien seuraajamäärät lisääntyivät vuoden aikana tasaista tahtia. Kaiken kaikkiaan edellä mainituilla tileillä oli vuoden loppuun mennessä yli 20.000 seuraajaa ja tykkääjää. Facebook- ja Instagram -tileistä eniten seuraajia (yhteensä n. 6000) oli Turun linnalla. Museokeskuksen Twitter-tilillä on lähes 2000 seuraajaa. Museokeskuksen flickr-tilillä esitellään museon monipuolisia kokoelmia eri teemoin.

Lisäksi Museokeskuksen henkilökunta kirjoitti vuoden aikana vapaa-aikatoimialan ylläpitämään Kulttuuria Turussa -blogiin kirjoituksia kokoelmista, toiminnasta ja tapahtumista.

JULKAISUT

Julkaisut Vuoden aikana museokeskus julkaisi viisi julkaisua. Julkaisut ovat olleet myynnissä museokaupoissa, messutapahtumissa sekä jälleen myynnin kautta eri kirjakaupoissa.

• Opas Suomen rahalöytöihin kertoo Suomessa yleisimmin löytyvistä rahatyypeistä, niiden ajoituksesta, maantieteellisestä levinnästä sekä löytöjen tärkeydestä. Turun museokeskuksen julkaisuja 77. ISBN-978-951-595-186-1, ISSN 1797-9633. • Turun linna on tietoja kuvakirja, jossa kerrotaan mm. linnan rakennushistoriasta ja linnan loisteliaasta hovielämästä. Turun museokeskuksen julkaisuja 78 (suomi) ja 79 (englanti). ISBN-978951-595-187-8 (suomi), ISBN-978-951595-188-5 (englanti), ISSN 1797-9633. 94 s. sidottu.

• Kuvalähde. Valokuvia Turun museokeskuksen kokoelmasta. Julkaisussa käsitellään valokuvaa laajasti eri näkökulmista 1800-luvun lopun valokuvista lähtien. Turun museokeskuksen vuosikirja Aboa 2013–2014 / 77–78. ISBN 978-951-595-189-2, ISSN 1797-9641. 255 sivua, sidottu. • Taide Uskonto Valta. Teoksia Pietarin Valtiollisen uskontojen historian museosta. Näyttelyjulkaisu liittyy Wäinö Aaltosen museon Taide, uskonto, valta -näyttelyyn (15.9.–11.12.2016). Turun museokeskuksen julkaisuja 80 / Publication av Åbo museicentral 80. ISBN

978-951-595-190-8, ISSN 1979-9633. Publi-cation by The Museum Centre of Turku 81. ISBN 978-951-595-191-5, ISSN 1797-9633. Englanninkielinen julkaisu sisältää myös venäjänkielisen käännöksen. • 101 esinettä. Julkaisussa pääosassa ovat museokeskuksen ainutlaatuiset kokoelmat ja teoksen innoittaja on ollut konkreettinen materiaalisen ja visuaalisen kulttuurin parissa tehtävä työ. Turun museokeskuksen julkaisuja 82. ISBN 978-951-595-192-2, ISSN 1797-9633. 210 sivua, nidottu.

KUVALÄHDE. VALOKUVIA TURUN MUSEOKESKUKSEN KOKOELMASTA. FÖRIN KYYDISSÄ 16.04.1961 KUVA: KEIJO HAKANEN

KEHITTÄMINEN JA PROJEKTIT

UUSIN TEKNOLOGIA HERÄTTÄÄ NÄYTTELYT HENKIIN

TURUN JA SUOMEN HISTORIA

KANSAINVÄLISET SUURNÄYTTELYT

VIIHDETTÄ JA MONIPUOLISTA TEKEMISTÄ KAIKENIKÄISILLE

LISÄÄ TURUN VETOVOIMAA MATKAKOHTEENA

KAUPUNKILAISTEN KOHTAAMISPAIKKA

KAUPUNGIN PARAS KAHVILA

ENEMMÄN KUIN MUSEO

POP UP -TILOJA

INNOVAATIOIDEN TESTIPAIKKA

TILAA SUURILLE TAPAHTUMILLE

Kehittäminen ja projektit Museopalveluiden kehittäminen Museopalveluiden organisaatiota päivitettiin vuoden 2016 alusta niin, että aiemmin kahteen erilliseen prosessiin jakaantunut kokoelmatyö sekä kulttuuriperintötyö yhdistyivät Kokoelmat ja kulttuuriperintö -tulosyksiköksi. Tulosyksikön sisällä toimivat Kokoelmat- ja Kulttuuriperintö -tiimit. Vuoden aikana johtoryhmätyöskentelyyn tuli muutoksia ja uuden museopalvelujohtajan johdolla toimivan 18 henkisen johtoryhmän jäseniksi nimettiin intendentit, hallintosuunnittelija, kuvataidejohtaja, pääkonservaattori, organisaation tiiminvetäjät ja tiedotuksen edustajat. Samalla nimettiin viisihenkinen johtoryhmän työjaos, jossa museopalvelujohtajan lisäksi toimivat Kokoelmat ja kulttuuriperintö -tulosyksikön, Näyttelyt ja

pedagogiikka -tulosyksikön ja Asiakaspalvelu -tulosyksikön intendentit sekä kehittämisestä vastaava intendentti. Saavutettavuussuunnitelma Vuonna 2015 käynnistetty projekti saavutettavuussuunnitelman laatimiseksi saatiin päätökseen vuoden 2016 lopulla. Suunnitelman laatiminen oli laajuudessaan kova työ ja siihen on koottuna saavutettavuuden eri näkökulmat museokeskuksen yksiköissä sekä saavutettavuuden edistämiseen liittyviä toimenpiteitä. Suunnitelma julkaistaan avoimena aineistona kevätkaudella 2017. Vuorovaikutussuunnitelma Museokeskukseen vuorovaikutussuunnitelman laatiminen käynnistyi vuoden 2016 lopulla. Suunnitelma toteutetaan

yhteisvalmisteluna tiimitasolla ja sen valmistelussa huomioidaan kaikki museokeskuksen toimipaikat ja tiimit. Valmistelutyötä vetää vuorovaikutussuunnittelijana 23.8.2016 aloittanut Pia Hovi-Assad. Digistrategia Museokeskuksen digistrategian valmistelua tehtiin työryhmätyönä vuoden 2016 aikana ja lisäksi järjestettiin kaksi museohenkilökunnalle avointa työpajaa, joiden aiheina olivat avoin data sekä yleisötyö. Digistrategia valmistuu vuoden 2017 aikana. Toimintatapojen ja museotoimipaikkojen kehittäminen Vuoden 2016 aikana Asiakaspalvelutulosyksikössä mietittiin osana Aktiivista asiakaspalvelua -hanketta (2015–2018)

KEHITTÄMINEN JA PROJEKTIT uusia toimintatapoja liittyen rekrytointiin ja perehdytykseen sekä museovalvontaan. Museotoimipaikkojen kehittämistyössä suunniteltiin Wäinö Aaltosen museon kehittämisprojektia (2017–2018) sekä tehtiin ensimmäisiä konkreettisia toimenpiteitä, sekä aloitettiin suunnittelutyö liittyen Luostarinmäen käsityöläismuseon kehittämishankkeeseen (2017–2021). Apteekkimuseo ja Qwenselin talo Apteekkimuseon ja Qwenselin talon uudistushankkeelle nimettiin työryhmä ja ohjausryhmä vuoden 2016 alussa. Uudistushanketta varten on tehty pohjatyötä jo useina aikaisempina vuosina, mutta varsinainen hanketyöskentely aloitettiin vuonna 2016. Hankkeen projektipäälliköksi nimettiin Henna Ylänen, ja työryhmään jäseniä museopalveluiden eri yksiköistä. Hankkeen ohjausryhmänä toimii museopalveluiden johtoryhmän työjaos. Kevätkaudella 2016 hankkeessa määriteltiin Apteekkimuseon ja Qwenselin talon uudistuksen pääperiaatteita ja lähtökohtia. Tavoitteeksi otettiin kiinnostava, selkeä ja riittävän kevyt kulttuurihistoriallinen näyttelykokonaisuus, jossa kerrotaan sekä Qwenselin talon 1700-luvun säätyläiskodin elämästä että 1800-luvun alkupuolen apteekkaritoiminnasta Turussa. Tältä pohjalta työstettiin näyttelykäsikirjoituksen ensimmäinen versio, jossa hahmoteltiin eri tiloissa käsiteltäviä teemakokonaisuuksia. Vuoden 2016 aikana hankkeessa tehtiin tilasuunnitelma muutostarpeille. Tilasuunnittelussa pääperiaatteena oli esteettömän WC:n ja ajanmukaisten asiakaspalvelutilojen saaminen museoon. Keskustelujen pohjalta muodostettiin yhdessä tilapalveluiden kanssa kokonaisuus, joka koostuu sisäpihan puolelle sijoitettavasta uudesta pääsisäänkäynnistä, asiakaspalvelu-, kaup-

paja narikkatiloista, kahdesta uudesta asiakas-WC:stä (joista toinen esteetön) sekä johdantonäyttelyn tilasta. Remontin tarkemmasta aikataulusta sovittiin vuodenvaihteessa 2017.

historiaan, kulttuuriperintöön, museotoimintaan tai maamme tulevaisuuden suuntaviivoihin. Kansalaistila jatkaa juhlavuoden aikana unelmien museoprojektia.

Syksyllä 2016 uudistushankkeessa aloitti projektitutkijana Jukka Vornanen, jonka vastuulle tuli erityisesti Apteekkimuseoon liittyvä tutkimustyö. Vuoden 2016 aikana myös kontaktoitiin suomalaisia apteekkihistorian asiantuntijoita. Syksyllä aloitettiin lisäksi Apteekkimuseon ja Qwenselin talon tuleva opaskirjan työstäminen museokeskuksen uuden opaskirjakonseptin mukaisesti.

101 esinettä -julkaisu Vuoden 2016 aikana toteutettiin Turun museokeskuksen ainutlaatuisia kokoelmia esittelevä 101 esinettä -julkaisu. Teos toteutettiin uudenlaisena yhteistyönä museokeskuksen sisällä, ja henkilökunta osallistui teoksen laatimiseen merkittävän laaja-alaisesti. Pelkästään tekstejä kirjoitti 52 henkilöä, jonka lisäksi projektiin osallistui valokuvaajia, konservaattoreita ja kokoelmatyöntekijöitä. Teoksen päätoimittajana toimi Henna Ylänen.

Unelmien museo ja Historian museo Unelmien museo-projektissa kaupunkilaisilta on kysytty, minkälainen olisi heidän unelmiensa museo, mitä siellä olisi esillä ja mitä siellä voisi tehdä. Projekti jatkui kesällä 2016 instagram-kampanjalla. Lisäksi toteutettiin projektissa aiemmin tehtyjen haastattelumateriaalien pohjalta kaksi motion capture -videota. Kaikkea projektin aikana kerättyä materiaali on hyödynnetty paitsi museotoimipaikkojen kehittämistyössä, myös Turkuun mahdollisesti toteuttavan Historian museon valmistelussa. Osana Historian museon valmistelutyötä Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus toteutti osallisuusverstaita, joissa ideoitiin museokonseptia ja sisältöjä. Tästä yhteensä kuuden osallisuusverstaan sarjasta kolme toteutettiin vuoden 2016 puolella. Lisäksi Vaasan yliopiston Levón-instituutilta tilattiin raportti Turkuun mahdollisesti toteutettavan museon liiketaloudellisia vaikutuksista ja liiketoimintasuunnitelman luonnos. Marraskuussa valmisteltiin museokeskuksen ohjelmistoa Suomi100 -juhlavuotta varten toteuttamalla avoin haku pop up Kansalaistilaan. Haulla tavoiteltiin toimintaa, joka sisällöiltään liittyy juhlavuoteen ja sen teemaan sekä

101 esinettä -julkaisu on jatkoa aikaisempina vuosina käynnistetylle prosessille, jossa museon henkilökunta on syventynyt ainutlaatuisiin ja erittäin laajoihin kokoelmiin yli yksikkörajojen, sekä pohtinut miten esineistä voi kertoa totutuista poikkeavista näkökulmista. Myös julkaisun valokuvissa painotettiin uutta tapaa nähdä esineet. Uudenlaisten näkökulmien kautta syntyneen julkaisun innoittajana toimi konkreettinen materiaalisen ja visuaalisen kulttuurin parissa tehtävä työ. Esille haluttiin nostaa erityisesti sellaisia esineitä, joita ei esitellä missään nykyisistä museotoimipaikoista. Mukana on kokoelmien helmiä ja vähemmän tunnettuja harvinaisuuksia, jotka yhdessä muodostavat mielikuvitusta kutkuttavia kokonaisuuksia ja erikoisia vastakkainasetteluja. 101 esinettä -julkaisu jaettiin Suomi 100 -juhlavuoden aloituslahjana Turun kaupunginvaltuuston jäsenille 14.11.2017.

APTEEKKIMUSEO JA QWENSELIN TALO

Apteekkimuseo ja Qwenselin talo Apteekkimuseo ja Qwenselin talo oli avoinna 2.–6.1. ti–su klo 10–16, 3.5.–31.8. ti–su klo 10–18 ja 26.11.–30.12 ti –su klo 10–18. Koko vuoden kävijämäärä oli 9298 (2015: 8880). Turun päivän ilmainen sisäänpääsy houkutteli museoon n. 2000 kävijää.

TAPAHTUMAT Vuoden aikana järjestettiin kahdeksan tapahtumaa (472 osallistujaa) ja kymmenen teatteriesitystä (osallistujia 209). Kansainvälisenä museopäivänä 18.6. järjestettiin Qwensel Afterwork -tapahtuma, joka oli kulttuurituottajaopiskelijoiden Susanna Lahtisen ja Jenni Hent-

tulan lopputyö. Historiantutkijat Panu Savolainen ja Topi Artukka järjestivät kesän aikana kolme luentoa. Turun Vanha Musiikki ry järjesti elokuu lopulla kaksi konserttia Qwenselin talon salissa. Kesällä Qwenselin talon vaunuvajassa esitettiin teatteriesitystä Onnenkortteli.

Produktio oli teatteri Janon valmistama kuten edellisvuosinakin. Joulukuun alussa avautuivat perinteiset joulupöydät. Lucian päivä, Haltijaseikkailu ja tinanvalanta järjestettiin edellisvuoden tapaan.

APTEEKKIMUSEO JA QWENSELIN TALO • 18.6. Qwensel Afterwork-kulttuuria kello viiden jälkeen -tapahtuma (62 osallistujaa)

• 7.8. Luento säätyläisten huvituksista 1800-luvun Turussa, Topi Artukka (45 osallistujaa)

• 13.12. Lucian päivä (70 osallistujaa, joista 50 katsomassa lasten lauluesitystä)

• 9.6. Luento Qwenselin ja säätyläisten asumisesta ja rakentamisesta, Panu Savolainen (30 osallistujaa)

• 30.8. Kesäkauden päätöskonsertit klo 17.30 ja 19 (yht. 33 osallistujaa)

• 17.12. Haltijaseikkailu klo 13 ja 15 (yht. 67 osallistujaa)

• 8.9. Luento Valo ja visuaaliset tehosteet 1700-luun Turussa, Panu Savolainen (67 osallistujaa)

• 30.12. Tinanvalantaa ja ennustuksia (98 osallistujaa)

OPASTUKSET Yleisöopastuksia oli 49 kpl (osallistujia 278). Tilausopastuksia oli 27 kpl (osallistujia 427), joista kaksi opastusta pidetiin englanniksi.

vieraili syksyn aikana yksi ryhmä. Lasten apteekki, jossa lapset voivat leikkiä apteekkaria ja asiakasta, oli avoinna kesäaikaan museon aukioloaikojen mukaan.

jan suunnittelun, näyttelytekstien, esteettömyyden, remonttisuunnitelman ja pihakorjauksen osalta.

PEDAGOGINEN TOIMINTA Turkulaisille peruskouluille uuteen opetussuunnitelmaan sidottu Elämyspolku -kokonaisuuden puitteissa museossa

UUDISTAMISHANKE Apteekkimuseon ja Qwenselin talon uudistamishanke eteni vuoden aikana esineluetteloinnin, tutkimuksen, opaskir-

• 15.7.–15.8. Onnenkortteliteatteriesitykset (10 esitystä, yht. 209 katsojaa), järj. Teatteri Jano

YHTEISTYÖTAHOT Cafe Qwensel, Gunghästenin päiväkoti, Teatteri Jano,Turun Vanha Musiikki ry.

BIOLOGINEN MUSEO

Biologinen museo Biologisessa museossa vieraili vuoden aikana 15671 kävijää. Museon tutkija Pekka Käär siirtyi työskentelemään määräaikaisessa tiiminvetäjän tehtävässä ja hänen sijaisenaan aloitti 14.9. alkaen Maria Louna-Korteniemi. Museo vastaanotti lahjoituksena 25 täytettyä eläintä Wäinö Aaltosen koulun kokoelmasta.

NÄYTTELYT • 2.1.–30.4. Seikkailu suolla. Metsähallituksen tuottama kierto näyttely kertoi suoluonnosta. • 1.7.–31.8. Majavalampi. Valokuva näyttely majavien elämästä. • 1.9.–31.12. Maailma ennen ihmistä -näyttely. Taiteilija-biologi Maija Karalan kuvia esihistoriallisista eläimistä. Näyttelyssä oli esillä myös Suomesta löytyneitä fossiileja.

OPASTUKSET Vuoden aikana järjestettiin 20 perusopastusta. TAPAHTUMAT • 9.–10.4. Koko perheen luonto viikonloppu. Teeman pöllöt. • 22.–23.10. Koko perheen luontovii konloppu. Teemana oli luonnon valmistautuminen talveen. Työpajassa tehtiin kankaanpainantaa. • Ötökkäsafarit heinäkuussa yhdeksän kertaa. Osa safareista pidettiin Biolo gisessa museossa ja osa Kuralan Kylämäessä.

PEDAGOGINEN TOIMINTA Museo jatkoi edellisenä vuonna aloitettua Touhutiistai-toimintaa, joka oli suunnattu päiväkodeille ja eskareille. Esiopetusryhmille tarjottiin maksuttomia työpajoja ja opastuksia kolmena tiistaina. Toimintaan osallistui 38 ryhmää (yhteensä 151 lasta ja ohjaajaa). Maahanmuuttajille suunnattu luontoretki Kurjenrahkalle järjestettiin yhdessä liikuntatoimen kanssa 23.9.

KURALAN KYLÄMÄKI

Kuralan kylämäki Iso-Kohmon talon 1950-luvun maalaiskotia emännöi kaksi kesätyöntekijää. Talon salikamarissa asusteli kesän ajan fiktiivinen ”Amerikan serkku” John Makela, jonka kautta tutustuttiin siirtolaisuuteen. Kävijät saivat kesän aikana tietoa amerikansuomalaisten fingliska -kielestä, jota käytettiin myös Kuralan Kylämäen facebook -päivityksissä. Talon ruokajärjestyskin sai vaikutteita amerikkalaisesta kulttuurista. Kesän keskiviikkoteemat veivät serkkua niin lavatansseihin, telttailemaan kuin pyöräilyretkille. Talon väki toimitti kesävieraan viihdyttämisen ohessa normaalit kesäkauden työnsä kuten mm. ruisleivän leipomisen, erilaisten kastikkeiden valmistuksen, säilömisen, pyykinpesun ja -käsittelyn.

Kokeiluverstas muuttui kesällä puuverstaaksi, jossa työskenteli kaksi henkilöä. Vuoden 2015 puutarhakalusteteema jatkui. Kesällä verstaalla syntyi pienempien puu- ja nikkarointitöiden lisäksi kaksi amerikkalaistyylistä puutarhatuolia, jotka sijoitettiin Vähä-Kohmon pihalle museon kävijöiden iloksi. Kävijät pääsivät puuverstaan tunnelmaan nikkaroidessaan pienen naulakon kotiin vietäväksi. Suuren suosion sai myös Kokeiluverstaan viereiselle pellolle ruohoon leikattu jatulintarha. Uutena kokeiluna asiakkailla oli mahdollisuus varata viikon ajaksi kangaspuut ja kutoa itselleen ”muistojen mattoa”.

Vanhana uutuutena kesäksi avattiin Kuralan Kylämäen lasten ikioma 1950-luvun Kyläpuoti Vähä-Kohmon pihapiirissä. Kauppa sai suuren suosion. Suosittu kätkösuunnistusrata oli alueella ulkoilevien käytössä keväästä syksyyn. Lokakuun alusta alkaen Kuralan maastossa oli myös yksi Yleisradion tuottaman Rosan koodi -pelin rasti. Kahvila Omena ja Kaneli oli kiitettävästi tukemassa tapahtuma- ja työpajatoimintaa aukiolollaan.

KURALAN KYLÄMÄKI OPASTUKSET Vuoden aikana järjestettiin 107 opastusta, joihin osallistui yhteensä n. 2150 henkilöä. Suosituin oli Kyläkierros, joka on tunnin mittainen perusopastus. Lapsille olivat tarjolla kahden tunnin Päivä mummolassa- ja Isoäidinaikaista koulunkäyntiä -kierrokset sekä heinäkuussa Ötökkäsafarit. Tyhy-ryhmiä varten järjestettiin Kylämäen 5-ottelu -kierroksia. Lisäksi järjestettiin Emäntätesti-polttareita ja Maatilasynttäreitä lapsille. Valinnainen Elämyspolkuopastus oli tarjolla syksystä asti, näitä ryhmiä ehti Kuralassa käydä seitsemän.

TYÖPAJAT, KURSSIT JA LEIRIT Erilaiset työpajat ja kurssit löysivät kävijäkuntansa. Toimintaa suuntautui sekä lapsiin että aikuisiin molemmilla kotimaisilla kielillä. On ilo todeta että moni vieraskielinenkin on löytänyt Kuralan. Uusien portaiden rakentaminen Kokeiluverstaan vintille toi mukanaan omat haasteensa vuoden toimintaan. • Taitotiistai Avointa ja maksutonta kaikenikäisille suunnattua Taitotiistaitoimintaa järjestettiin säännöllisesti aukioloajan ulkopuolella kevät- ja syyskaudella tiistaisin klo 13–17.30. Työpajoissa sai tutustua perinteisiin tekniikoihin ja materiaaleihin eri teemoilla kuten mm. orientin taikaa, maalausta, tekstiili-, puu-, olki- ja savitöitä. Taitotiistaitoiminta löysi entistä paremmin kävijäkuntansa, osallistujina

TAPAHTUMAT Kaikkiin tapahtumiin oli vapaa pääsy, ja ne houkuttelivat runsaasti kävijöitä.

• 16.–18.9. Syyspäivät • 13.–14.10. Syyslomapäivät

• 25.–26.2. Hiihtolomapäivät yhteistyössä liikuntapalveluiden kanssa. • 18.–20.3. Laitetaan pääsiäistä! • 28.–29.5. Oi ihana toukokuu! -tapahtuma osana Nummenpakkaviikon ohjelmaa.

• 10.–18.12. Isoäidinaikainen joulu. Tapahtuman yhteydessä oli kokeiluverstaalla viikonloppuina myyjäiset eli Kädentaitajien joulutori. • 13.11. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Miesliiga järjesti alueella Isänpäivä-tapahtuman.

• 26.–28.8. Muinaistekniikan päivät, teemana ”Rahaa ja rikkauksia”.

oli lapsia, nuoria, aikuisia, ja eläkeläisiä. Työpajatoimintaa mainostettiin myös kerran kuukaudessa kaupungin Kimmokelaisille, joista osasta on tullut vakiokävijöitä. Ohjattu työpajatoiminta jatkui kesätiistaisin klo 14–16. • Avoimet viikonloput Eri teemojen mukaiset avoimet viikonloput järjestettiin kerran kuukaudessa kevät- ja syyskaudella. Pajoissa oli pieni materiaalimaksu. Ajankohtaiset teemat vaihtuivat vuodenaikojen mukaan ja kohokohta oli helmikuun linnunpönttöviikonloppu, johon osallistui n. 120 henkilöä. Myös joulukuun perinteiset kynttiläpajat olivat erittäin suosittuja. Avoimet viikonloput osuivat osittain samaan aikaan museon tapahtumien yhteyteen.

• Kurssit Keväällä ja syksyllä vuorottelivat maanantai-iltaisin Ompeluseura ja vaateompelukurssit Pikkumusta ja Klassiset leningit. Lyhytkestoisia työpajoja olivat vaatteiden parsiminen ja paikkaaminen keväällä ja syksyllä sekä kolmen viikon kestoinen Kynttiläkurssi marraskuussa. Varsinais-Suomen käsi- ja taideteollisuusyhdistys järjesti syksyllä lasten Kässäkerhon. • Kesäleirit Kesäkuussa järjestettiin kaksi suomen- ja kaksi ruotsinkielistä kesäleiriä kouluikäisille. Leirit olivat viikon mittaisia päiväleirejä. Perinteeksi muodostuneet leirit olivat suosittuja. Juhannusviikolla järjestettiin Kolme keskiaikaista kesäpäivää -päiväleiri yli 12-vuotiaille.

KURALAN KYLÄMÄKI PEDAGOGINEN TOIMINTA Muistojen matkalaukku lainattiin kolmeen vanhusten palvelu- tai hoitokotiin sekä yhteen senioritapahtumaan. Syksyllä koottiin toinen, pienempi matkalaukku SPR:n kulttuuriystävien käyttöön, mutta lainauksia siitä ei vielä vuoden 2016 aikana ehditty tehdä. Maahanmuuttajaryhmille suunnatussa Suomi tutuksi -päivässä 13.4. vieraili 18 ryhmää, yhteensä n. 290 henkilöä. Uuden opetussuunnitelman mukaisia Elämyspolkuopastuksia oli tarjolla syksystä asti, näitä ryhmiä ehti Kuralassa käydä seitsemän. Pietarin Venäläisen museon taidepedagogeja vieraili Turussa lokakuussa. Vierailijat tutustuivat Turun museokeskuksen pedagogiseen toimintaan eri yksiköissä sekä osallistuivat Pushkin -aiheisten työpajojen toteutukseen Kokeiluverstaalla.

PROJEKTIT Kuralan Kylämäki oli mukana SuomiVenäjä Seuran koordinoimassa Pietarin, Tallinnan ja Turun ”Taidetta ilman rajoja” -yhteistyöprojektissa, jonka teemana oli kansallinen mytologia. Projektin työpajaan osallistui ryhmä kehitysvammaisia lapsia opettajineen Luolavuoren koulusta ja taiteellisena johtajana toimi taiteilija Jan-Erik Andersson. Työpajassa syntyneistä teoksista koottiin näyttely, joka oli esillä Pietarin etnografisessa museossa, Tallinnassa ja Turussa. VANHA KANALA Vanha Kanala on vuokrattava tila, jonka kolmannen sektorin toimijat voivat varata maksutta yleishyödylliseen ja aktivointia edistävään käyttöön. Kyseessä oli vuokrattavan tilan toinen kokonainen toimintavuosi. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä järjesti tilassa viikoilla 23 ja 24 muskarin 12 ryhmälle ja kuusi nukketeatteriesitystä. Teatteri Frakti esiintyi Kanalassa päiväkotiryhmälle 5.12.,

esitys toteutettiin yhteistyössä NummiHalisen aluetiimin kanssa. YHTEISTYÖTAHOT Kaarle Knuutinpojan jousiampujat, Kahvila Omena ja Kaneli, KoroiSet-lehti, Kuralan Kylämäen Ystävät, Luolavuoren koulu, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Mynämäen muinaistekniikka, Nummenpakka-seura, Ovo Decor, Raseko / muinaistekniikan oppiaine, Suomi -Venäjä Seura, Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, Turun kaupungin liikuntapalvelukeskus, Varsinais-Suomen käsi- ja taideteollisuus ry ja Warusseppäin kilta. Kuralan Kylämäen Ystävien käsityökerho kokoontui Vähä-Kohmon tuvassa kerran viikossa. Ystävien tuella Kuralaan tilattiin pihakalusteita kesäksi 2017, lisäksi yhdistys kustansi pienhankintoja n. 440 eurolla. Ystäväyhdistys osallistui myös myyjäisiin pääsiäis- ja joulutapahtumissa, ja yksittäiset jäsenet tekivät talkootyötä museon tapahtumissa.

LUOSTARINMÄEN KÄSITYÖLÄISMUSEO

Luostarimäen käsityöläismuseo Luostarinmäen käsityöläismuseossa vieraili 36 786 kävijää vuonna 2016 (vuonna 2015 kävijöitä oli 36 236). Tammikuun 30. päivä syttyi talossa 178 sijaitsevassa hansikkaantekijän verstaassa tulipalo. Syynä oli ilmeisesti toimimaton termostaatti, joka johti uunivastusten ylikuumenemiseen ja seinähirsien syttymiseen. Palo saatiin nopeasti hallintaan ja vauriot jäivät vähäisiksi. Korjauksen suoritti Restart.

Ammattikilpien kunnostusta jatkettiin, nyt vuorossa oli Rettigin tehtaan merkki. Tuohimestari Sulo Määttä teki varastetun leipomon ammattikilven tilalle uuden ja lahjoitti sen museolle. Marras-joulukuussa museo toteutti yhdessä Turun kaupungin sivistystoimialan ja valmistavan opetuksen kanssa Joulusilta-projektin. Tarkoituksena oli luoda kulttuurisia kontakteja maahanmuuttaja-

lasten ja suomalaisten jouluperinteiden välille. Lapset tutustuivat museossa 200 vuotta vanhoihin esineisiin ja niiden kautta tapakulttuuriin. Projektin päätteeksi avattiin pienimuotoinen näyttely, johon valmistavan opetuksen oppilaat koristelivat omat joulukuusensa sekä toivat Suomen talvesta kertovia töitä.

LUOSTARINMÄEN KÄSITYÖLÄISMUSEO NÄYTTELYT • 1.6.–18.9. Kekseliäitä arjen apulaisia. Kävijät saivat arvailla esineiden käyttötarkoitusta näyttely tilassa. • 1.12.2016–6.1.2017 Antista Tapaniin -joulunäyttely OPASTUKSET Kesä-elokuussa järjestettiin opastettuja kierroksia päivittäin suomeksi ja englanniksi kahden oppaan voimin. Ruotsinkielisiä opastuksia järjestettiin lauantaisin ja sunnuntaisin. Lasten opastettuja kierroksia järjestettiin tiistaisin, perjantaisin ja lauantaisin. TAPAHTUMAT • 26.–27.3. Luostarinmäen pääsiäinen. Koko perheen pääsi äistapahtuma, jossa pääsi tutustu maan läntisiin ja itäisiin pääsiäis perinteisiin. Kävijöitä 947. • 18.–19.6. Päivä oppipoikana ja oppityttönä. Lapset saivat kokeilla helppoja kädentaitoja käsityöläisten opastamina ja saivat palkkioksi mu seon kirjapainossa painetun Pikku kisällikirjan. Osallistujia n. 196, kävijöitä 735. • 23.–24.7. Perinne elää Luosta rinmäellä. Antiikki ja design -lehdestä tutut käsityöalojen yrittäjät kokoon tuivat nyt toista kertaa Luostarinmäelle esittelemään ammattejaan. Kävijöitä 880. Käsityöläisinä paikalla olivat peruukkimestari Pekka Helynen (Suomikallio Nyt!/BonCon Oy, Hel sinki), kultaaja Suvi von Essen (Kon servointi ja Kultaus Firenze, Helsinki), koriste- ja restaurointimaalari Tiina Lahikainen (Tiina Lahikainen TMI, Turku), kaakelimaakari Susanna Palovaara (Hattulan Kaakelitehdas Oy, Tampere), hansikkaantekijä Liisa Sauso.

• 3.8. klo 13–16 KivaKesäkeskiviikko Luostarinmäellä: Käsityöläisten opissa. Lapsilla oli mahdollisuus kokeilla erilaisia kädentaitoja. Tapah tuma oli osa kaupungin KivaKesä kokonaisuutta. Osallistujia 276.

• 9.12.–6.1. Joulusilta-näyttely. Valmistavan opetuksen oppilaiden näyttely ja joulukuuset esillä. Näyttelyn avajaisia vietettiin n. 100 hengen voi min. Näyttelyn avaajana toimi Vuoden . uusturkulainen Berhan Ahmadi.

• 24.–28.8. Käsityötaidon päivät. Museon verstaat täyttyivät Kultaisen Omenan Killan mestareista ja kisäl leistä. Turun Ammattiopistosäätiön opiskelijat esittelivät koulutuslinjojaan. Vierailevina käsityöläisinä hatuntekijä Kaija Kess sekä entisöijä ja kaake liuunimuurari Markku Rintala (Rintala Ky, Helsinki). Kävijöille tarjottiin lipun hintaan sisältyviä Luostarinmäki vartissa -opastuksia. Kävijöitä 2250.

• 10.–11.12. Lasten joulupostipäivät. . Opastukset kolme kertaa päivässä. Osallistujia 40, kävijöitä 204.

• Elokuun viikonloppuina vanhan ajan . valokuvaaja J-P Palmulaakso otti kävijöistä potrettikuvia. • 18.9. Turun päivä. Vapaa sisään pääsy museoon. Kävijöitä 1485. • 26.–27.12. Käsityöläisten joulu valmisteluja tekemässä olivat kehrääjä, veistäjä, neulakintaan tekijä, turkkuri, kirjanpainaja. Kävijöitä 240. • 3.-4.12 Lasten marsipaaniverstas. Marsipaaniverstaalla valmistettiin joulun makeimpia koristeita. Osallis tujia n. 115, kävijöitä 345.

• 17.–18.12. Luostarinmäellä tapah tuu kummia -lasten jouluseikkailu. Kierrokset kolme kertaa päivässä. Osallistujia 116, kävijöitä 302. • 26.12. klo 15 Tapaninlaulajaiset. Vanha Tapaninveisu kaikui jälleen Luostarinmäen hämärtyvillä kujilla Puolalanmäen musiikkilukion poikien toimesta. Koska Tapaninpäivä osui maanantaille, joka normaalisti on sul kupäivä, pidettiin museo avoinna lyhennetyn päivän eli klo 13–16. Opastukselle osallistujia n. 50, kävijöitä 392. • Kultaisen Omenan Killan joulu myyjäiset ja kahvikamari oli viikon loppuisin avoinna Mamsellissa. Käsityöläiset työskentelivät verstaissaan kesäkuun alusta elokuun loppuun.

LUOSTARINMÄEN KÄSITYÖLÄISMUSEO PEDAGOGINEN TOIMINTA Elämyspolkukäyntejä mainostettiin yläkouluille ja 2. asteen opiskelijoille Käsityötaidon päivien aikana. Joulukaudella ilmaisia elämyspolkuopastuksia tarjottiin 4. luokkalaisille. Jouluteemaisilla kierroksilla kävi yhteensä 23 ryhmää. Osana elämyspolkua toteutettiin turkulaisten valmistavan opetuksen alakouluryhmien kanssa Joulusilta -projekti. Hankkeeseen osallistui yhteensä seit-

semän ryhmää, joista valtaosa vieraili museossa kolmeen kertaan. Projektin päätteeksi avattiin joulukauden avoinna ollut Joulusilta -näyttely lasten omista töistä. RAKENNUKSET JA PIHAT Pienten kunnostustöiden lisäksi vesikattoja korjattiin pitkin kevättä ja kesää. Vartiovuorenkatu 6:n peltikatot maalattiin.

YHTEISTYÖTAHOT Aibolandin museo (Viro), Antiikki ja design -lehti, Arkea, Kahvila Kisälli, Kultaisen Omenan Kilta, Kuntec, Seurasaaren museo, Turun Ammattiopistosäätiö, Turun kaupungin kiinteistöliikelaitos, Turun kaupungin sivistystoimiala (maahanmuuttajaopetus) sekä koristemaalari Tiina Lahikainen ja valokuvaaja J-P Palmulaakso.

TURUN LASARETTIMUSEO

Turun Lasarettimuseo Turun Lasarettimuseon toiminnasta huolehtii Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin (VSSHP) asettama museotoimikunta. Museotoimikunta kokoontui neljä kertaa vuoden 2016 aikana. Museotoimikunnan lisäksi kokouksiin osallistui museonhoitaja Anna-Maria Niinikoski, joka hoitaa museonhoitajan osa-aikaista (50 %) tointa. Museossa oli myös palkaton korkeakouluharjoittelija museologian opiskelija Elina Mattila aikavälillä 30.9.–17.12.2017. Lasarettimuseon näyttelytilana toimii Portinvartijan talo eli rakennus 13. Lisäksi aluesairaaloissa ja useilla klinikoilla on omia näyttelytiloja tai -vitriinejä. Portinvartijan talon ohella Lasarettimuseon esineitä oli varastoituna rakennuksen 12 ullakkovarastoon, rakennuksen 7 kivijalassa olevaan kellaritilaan sekä U-sairaalan osassa UA8 käytöstä poistettuun potilashuoneeseen. UA8:n

potilashuone tyhjennettiin museoesineistä vuoden lopussa, eikä se ole enää museokäytössä.

jäsen Leena Kotiranta, museonhoitaja Anna-Maria Niinikoski sekä talkooväkeä Loimaa-Seurasta.

Paimion sairaalassa on alkuperäisessä asussa oleva museoitu potilashuone, 1970-luvun asuun remontoitu potilashuone ja hallintokerroksessa näyttelyvitriini. Lisäksi sairaalan kirjastossa olevia esineitä on siirretty museoidun potilashuoneen viereiseen näyttelytilaan. Paimion sairaalan keskusvarastossa säilytetään vanhoja huonekaluja ja muita museoesineitä.

Halikon sairaalassa on vanha puutalo, niin sanottu Vääpelin talo, johon on kerätty mielisairaanhoidon historiasta kertovia esineitä ja dokumentteja. Nämä esineet numeroitiin, listattiin ja valokuvattiin elokuussa. Työssä olivat mukana projektityöntekijä Satu Rantala sekä museonhoitaja Anna-Maria Niinikoski. Tämän jälkeen esineet pakattiin ja siirrettiin sairaalan käytöstä poistettuun pesularakennukseen. Tämä työ ostettiin Turun museokeskuksen konservaattoreilta. Vuoden aikana aloitettiin Halikon sairaalan museokokoelman luettelointi WebMuskettiin. Projekti toteutettiin Museoviraston myöntämällä harkinnanvaraisella avustuksella. Esineiden parissa tehdyn työn perusteella suunniteltiin näyttelyä T-sairaalan G3-aulan näyttelytilaan.

Loimaan aluesairaalassa on varastoituna runsaasti vanhaa esineistöä. Osastoilla on muutamia näyttelyvitriinejä. Esineille saatiin vuonna 2015 uusi tila sairaalan kellarikerroksesta, jonne osa esineistä siirrettiin jo tuolloin ja loput vuoden 2016 kesäkuussa. Mukana työssä oli museotoimikunnan

TURUN LASARETTIMUSEO NÄYTTELYT, KOKOELMAT JA DOKUMENTOINTI Rakennuksessa 13 oleva näyttely pysyi valtaosin entisellään kolmessa vanhassa näyttelyhuoneessa. Huoneissa olevia esineistä ja historiasta kertovia tekstejä uusittiin ja täydennettiin. Harjoittelija Elina Mattila kokosi ja toimitti valmiista esineteksteistä huonekohtaiset esittelyvihot. Turun Lasarettimuseon internetsivuilla olevan Kuukauden esine -osion toiminta jatkui, edelleen linkitettynä artefacta.fi-sivustolle. Museorakennuksen neljännessä huoneessa jatkui Suomen ensimmäisen lasaretin historiasta kertova näyttely, ja se päätettiin muuttaa pysyväksi näyttelyksi. Alkuvuodesta T-sairaalan G3-aulan näyttelytilassa jatkui Tervetuloa osastolle! -näyttely. Uusi Käsityömuseo Miilan kanssa yhteistyössä tehty Käsityötä ja lääketiedettä -näyttely avattiin 1.4.2016. Loppuvuodesta ryhdyttiin suunnittelemaan Halikon sairaalasta kertovaa näyttelyä. Turun Lasarettimuseon kokoelmat muodostuvat esine- ja valokuvakokoelmasta, arkistosta ja kirjastosta. Museon kokoelmat karttuivat vuoden aikana eri yksiköistä ja yksityisiltä henkilöiltä tulleilla vanhoilla esineillä, arkistomateriaalilla ja valokuvilla. Sairaanhoitopiirin viestintäyksikkö lahjoitti arkistokaapillisen vanhoja valokuvia museolle. Myös Loimaan sairaalaan kokoelmaan saatiin esinelahjoitus. Museoon tarjottiin myös joitakin esineitä, joita ei esineiden luonteen ja niukkojen varastotilojen vuoksi otettu vastaan. Kokoelmia dokumentoitiin edelleen WebMuskettiin. Luettelointityötä on tehty jonkin verran muun työn lomassa. Kokoelmien vaillinainen dokumentointi ja tilanahtaus olivat edelleen ongelmina.

PALVELUT Museo oli avoinna yleisölle joka kuukauden ensimmäisenä maanantaina klo 14–18. Lisäksi museo oli auki VarsinaisSuomen museopäivänä sunnuntaina 28.8. klo 12−16, Turun päivänä sunnuntaina 18.9. klo 12−16 ja Turun Lasarettimuseon perustamispäivänä 30.10. klo 12−16, jolloin vietettiin samalla museon 40-vuotisjuhlia sekä sairaalan perustamispäivänä 17.12. klo 12–16. Vuonna 2016 museossa kävi 838 asiakasta. Museon kävijämäärä nousi jonkin verran edellisvuodesta. Vuonna 2015 museossa kävi 687 asiakasta. Suurimman vierailijakunnan muodostivat hoitoalan opiskelijat, joita kävi museossa opettajien johdolla lähes kuukausittain. Valtaosa oli Turun ammatti-instituutin ja -korkeakoulun opiskelijoita. Osa kävijäryhmistä koostui sairaalan henkilökunnasta. Keväällä 2013 aloitettuja opastettuja kävelykierroksia Kiinamyllynmäellä jatkettiin vuonna 2016. Kiinamyllynmäen historiallisilla kävelykierroksilla kierrettiin Kantasairaalan alueella ja käytiin läpi alueen suurimmat rakennukset. Kävelykierroksia järjestettiin 21 kertaa, joista yhdeksän oli yksityisten ryhmien varaamia. Kierroksille osallistui yht. 231 henkilöä. Museon eri palveluja käytti vuoden 2016 aikana 1069 henkilöä, kun vastaava luku vuonna 2015 oli 1023 henkilöä. Lisäksi yleisön oli mahdollista tutustua T-sairaalan G3-aulan näyttelyyn, mutta sen kävijöitä ei tilastoida. Turun Lasarettimuseosta oli lainassa esineistöä Käsityömuseo Miilassa Käsityötä ja lääketiedettä -näyttelyssä. TG3:n näyttelyosiossa Käsityötä ja lääketiedettä -näyttelyssä oli esillä Halikon ja Paimion kotiseutumuseoiden esineistöä sekä yksityishenkilöltä lainattua esi-

neistöä. Paimion sairaalasta oli lainassa useita huonekaluja Paimion parantola. Ilmaa, valoa, terveellisyyttä -näyttelyssä Jyväskylän Alvar Aalto museossa helmikuusta huhtikuuhun. Turun Lasarettimuseon esinelaina Paimion Sähkömuseossa jatkui edelleen. Turun Lasarettimuseolla on toistaiseksi lainassa ja esillä perusnäyttelyssä Heikki Aholta toukokuussa lainatut kirjat: Johan Haartmanin ”Tydelig Uderrättelse om de mäst gångbara sjukdomars kälnnande och motande, genom lätta och enfalliga hus-medel” sekä Josef Pippingsköldin ohjaama väitöskirja ”Disseratio de morbis viarum lacrimalium cognoscendis et curandis”. TIEDOTTAMINEN Museon yleisistä aukioloista tiedotettiin sairaanhoitopiirin intraverkossa. Lisäksi ilmoituksia laitettiin internetiin Turkukalenteriin ja Turun Sanomien menovinkkisivustolle. Varsinais-Suomen museopäivästä tiedotettiin osallistumalla seudun paikallismuseoiden yhteiseen lehti-ilmoitukseen. Kävelykierroksista tehtiin viestintäyksikön kanssa yhteistyössä mediatiedote, joka julkaistiin Turun Sanomissa ja jonka perusteella tehtiin myös haastattelu Ylen paikallisradioon.

TURUN LINNA

Turun linna Vuosi 2016 oli Turun linnassa huippuvuosi. Linnassa vieraili vuoden aikana 145 493 kävijää (vuonna 2015 kävijöitä oli 138 115). Opastuskierroksille osallistui 43 458 kävijää. Myös linnan tapahtumiin ja työpajoihin osallistui reilusti edellisvuotta enemmän väkeä. Työpajoihin osallistui 1270 museokävijää, johon ei ole laskettu Ritaripäivän, Keskiaikapäivän eikä Tonttupäivän avoimiin työpajoihin osallistuneita. Kesällä 2016 Linnan työpajana lanseerattu elämyksellinen perhematkailun tuotekonsepti Hiekkalinna keräsi ennätykselliset 14 000 museokävijää.

TURUN LINNA NÄYTTELYT • 10.1.2016 saakka Tyttökuningas – Made in Turku -näyttely 2015 suuren suosion saanut Tyttökuningas – Made in Turku -näyttely kertoi 1600-luvulla eläneen Kuningatar Kristiinan vaiherikkaan elämäntarinan. Esillä oli myös Tyttökuningas -elokuvan pukuja, lavasteita ja rekvisiittaa. Näyttelyn oheisohjelmaan kuului yleisöopastuksia, luentoja ja työpajoja.

Godenhielmin luento ”Koruja ja muita myötäjäislahjoja” sekä työpajoja. Näyttely jatkoi Turusta Lappeenrantaan, Etelä-Karjalan museoon.

• 12.1.–6.3.2016 Pukuloistoa Tyttökuningas -elokuvasta Osia Tyttökuningas – Made in Turku -näyttelystä jatkettiin nimellä Pukuloistoa Tyttökuningas elokuvasta 6.3. saakka. Näyttelyssä oli esillä Tyttökuningas -elokuvassa käytettyjä pukuja, lavasteita ja muuta rekvisiittaa. Näyttelyn pidentäminen tuki sisällöllään helmikuussa 2016 ilmestynyttä Tyttökuningas -elokuvaa. Näyttelyyn liittyi yleisöopastuksia.

• 16.6.–30.10.2016 Outo luonto – Ihmisen ja eläimen yhteinen polku Nykytaidetta, kulttuurihistoriaa ja biologiaa yhdistävä ilmiökeskeinen näyttely kertoi ihmisen suhteesta eläimiin eri näkökulmista keskiajalta alkaen. Näyttelyssä oli mukana eläimen ja ihmisen yhteistä historiaa kommentoivia nykytaideteoksia Päivi Häkkiseltä, Liisa Kanervalta, Miia Rinteeltä ja Tellervo Viitaniemeltä. Mukana oli grafiikantöitä, video- ja veistosinstallaatioita sekä maalauksia kankaalle. Näytteillä oli myös täytettyjä eläimiä Turun museokeskuksen, Luonnontieteellisen keskusmuseon ja Metsästysmuseon kokoelmista. Näyttelyyn liittyi yleisöopastuksia, kaksi luentoa ja työpajoja.

• 04.12.2015–3.4.2016 Keisarillisia lahjoja Pavlovskin palatsista Näyttely kertoi venäläisestä lahjakulttuurista keisarillisen perheen antamien ja saamien lahjojen kautta. Turun linnaan tuotiin näytteille yli 150 esinettä Pietarin lähistöllä sijaitsevasta keisarillisesta Pavlovskin palatsista. Näyttelyyn liittyi yleisöopastuksia, Ulla Tillander-

• Raunioista rakennettu – Erik ja Carin Bryggmanin Turun linna 11.5.2016 alkaen Näyttely avautui Erik Bryggmanin syntymän 125-vuotisjuhlavuonna ja kertoo linnan restauroinnista ja restauroinnin pääarkkitehdeista Erik ja Carin Bryggmanista. Näyttely tuo esille linnan restauroinnin pääperi-

aatteet ja esittää restauroinnin eri vaiheet arkistokuvien, -filmien sekä esineiden kautta. Näyttely konkretisoi linnan muodonmuutoksen jatkosodan pommituksissa pahoin tuhoutuneesta ja raunioituneesta linnasta eri korjaustyövaiheiden kautta aina restauroinnin valmistumiseen ja vuonna 1961 järjestettyihin Turun linnan juhlaviin avajaisiin. Näyttelyssä oli joulukuuhun 2016 saakka lainassa Erik Bryggmanin Italian-matkoillaan tekemiä matkapiirustuksia Turun taidemuseolta. Näyttelyä päivitettiin joulukuussa 2016 TOK-yhtymän lahjoittamilla linnan ravintolatoimintaan liittyvillä esineillä. Näyttelyyn liittyi kuraattoritapaamisia, näyttelyopastuksia ja kaksi luentoa. • Turun linnan joulupöydät olivat katettuina 1.12.2015–6.1.2016 ja 1.12.2016–8.1.2017 Katetut joulupöydät -näyttely esitteli perinteisiä joulunajan kattauksia eri vuosisadoilta esilinnan tyylihuoneissa. Joulunäyttelyä uusittiin toteuttamalla uudet näyttelyosiot 1700-luvun keittiöön ja Mahonkiempire-huoneeseen (joululahjakulttuuria). Joulunäyttelyihin liittyi opastuksia. Esillä oli myös Barbie-nukeista rakennettu seimiasetelma.

Turun linna 16.6.–30.10.2016 Turun linna 5.12.2015–3.4.2016

K eisarillisia lahjoja

Outo luonto

Pavlovskin

Ihmisen ja eläimen yhteinen polku

palatsista Åbo slott 5.12.2015–3.4.2016

Outo luonto

Kejserliga gåvor från Pavlovskpalatset

Ihmisen ja eläimen yhteinen polku

Outo luonto Ihmisen ja eläimen yhteinen polku

Turun Castle 5.12.2015–3.4.2016

Imperial Gifts from Pavlovsk Palace

Turun linna | Åbo slott | Turku Castle Linnankatu | Slottsgatan 80, 20100 Turku | Åbo www.turku.fi/turunlinna

Замок Турку 5.12.2015–3.4.2016

Императорские подарки из Павловского дворца

TURUN LINNA | ÅBO SLOTT | TURKU CASTLE LINNANKATU | SLOTTSGATAN 80, 20100 TURKU | ÅBO WWW.TURKU.FI/TURUNLINNA

TURUN LINNA TULEVIEN NÄYTTELYIDEN VALMISTELU • Raha- ja mitalikabinetin kunniamerkit Raha- ja mitalikabinetin kunniamerkkejä esittelevää näyttelyä täydennettiin huhtikuussa 2016. Tuolloin järjestettiin myös yleisöluento ja kabinetin esittely. • Pyöreän tornin vankiloiden remontointi ja vankilanäyttelynuudistaminen • Pyöreän tornin vankilat olivat remontoitavina koko vuoden 2015 ja niistä purettiin vanha perusnäyttely. Vankilat avattiin yleisölle 2.1.2016. Niihin ra-

OPASTUKSET Vuoden aikana järjestettiin 2538 opastusta, joissa oli yhteensä 43 458 osallistujaa. Näistä yleisopastuksia oli 1629 (24 525 osallistujaa), ja tilattuja opastuksia 909 (18 933). Opastuksia järjestettiin muun muassa seuraavilla teemoilla: Turun linnan arkea ja juhlaa, Vyötäröstä alaspäin, Turun linnan vahvat naiset, Kuningas Eerik XIV:n jalanjäljillä, Palava rakkaus, Liikettä kinttuihin - Fatabuurivaimon kierros, Vankilasta vankilaan, Rikokset, rangaistukset ja vankilat, Linna sodassa

kennetaan perusnäyttely lähivuosina. Uutta näyttelyä varten suunniteltiin ja toteutettiin sähköistys. • Valtapeliä – Reformaatioaika Suomessa Keväällä käynnistyi reformaation 500-vuotismerkkivuoteen liittyvän näyttelyn suunnittelu, sisällöntuotanto ja esinelainojen valmistelu. Näyttely toteutetaan yhteistyössä Turun yliopiston TUCEMEMS-tutkimusyksikön tietokirjahankkeen kanssa. Näyttely avataan Isossa linnantuvassa 17.2.2017.

ja Kidutusta, kuolemaa, kummituksia. Lapsille järjestettiin Hovi-, Pikkuritari- ja Tonttukierroksia sekä Historian kauheuksia kouluikäisille -kierroksia. Lisäksi järjestettiin polttarikierroksia morsiamille ja sulhasille sekä asiakkaiden toivomusten mukaan räätälöityjä opastuksia. Yleisö- ja tilausopastuksia järjestettiin näyttelyihin Pukuloistoa Tyttökuningas elokuvasta -näyttelyyn, Keisarillisia lahjoja Pavlovskin palatsista -näyttelyyn sekä Outo luonto – Eläimen ja ihmisen yhteinen polku -näyttelyyn.

• Sturen kirkko ja Nunnakappeli Vuoden aikana valmisteltiin Sturen kirkon ja Nunnakappelin päänäyttelyn uudistamista. Näyttelyt avataan uudistetussa asussa 25.3.2017. Näyttelystrategia ja näyttelyprosessin kuvaus Linna-tiimi valmisteli Turun linnan näyttelystrategian esiteltäväksi Turun museokeskuksen johtoryhmälle ja kulttuurilautakunnalle. Linnan näyttelyiden näyttelyprosessista laadittiin kuvaus museon yhteistä näyttelyprosessia varten.

Suosituimpia aikuisille suunnattuja kierroksia olivat Turun linnan arkea ja juhlaa, Vyötäröstä alaspäin, Kidutusta, kuolemaa ja kummituksia sekä asiakkaan toivomuksesta räätälöidyt kierrokset. Lapsille suunnatuista kierroksista suosituin oli edelleen Pikkuritarikierros. Vuonna 2016 lasten synttäreitä vietettiin 78 kertaa. Kevään luokkaretkiopastukset ajoittuivat ajanjaksolle 15.4.–31.5. Osallistujia parhaimmillaan n. 800–1000 osallistujaa päivässä.

TURUN LINNA TAPAHTUMAT • 2.–3.1.2016 Ritaripäivät. Ritaripäiviä on järjestetty jo yli 40 vuotta. Tapahtuma tarjoaa kiinnostavaa ohjelmaa lapsiperheille, kun koko linna herää eloon kahdeksi päiväksi. Ohjelmassa oli opastuksia (suomi, ruotsi, venäjä), musiikkia, avoin työpaja ja kävijät pääsivät tutustumaan linnan asukkaisiin. Osallistujia 2956. • 9.1. ja 20.1. Turun AMK:n teatterilinjan Tyttökunigas -esitykset • 9.–10.2. klo 9–14 Piikkiön yhtenäiskoulun ilmiöpäivä. Piikkiön yhtenäiskoulun kaikki oppilaat viettivät kokonaisen koulupäivän linnassa. Osallistujia 640. • 22.2.–6.3. Hiihtolomaohjelmaa. Opastuksia ja työpajatoimintaa. • 8.–11.3. ja 15.–19.3. Kulttuuripolkutapahtumat. Ohjelmallinen vierailu kaikille Turun koulujen 5.-tai 6.-luokkalasille. Osallistujia 985 (46 luokkaa) • 30.6.–3.7. Keskiaikaa kaiken aikaa -tapahtuma Linnanpuistossa, linnassa ja linnan pihoilla on osa Keskiajan Turku -tapahtumakokonaisuutta. Tapahtuma huipentui Turun linnan Keskiaikapäivään lauantaina 2.7. jolloin kävijöitä oli 1798. Keskiaikapäivä tarjosi keskiaikaista elämänmenoa linnassa: varusväkeä, käsityöläisiä, narreja, muusikkoja, aatelisia ja rahvasta löytyi linnan pihoilla ja saleissa. Opastettuja kierroksia teemalla Karhuja, kirppuja ja kaappareita pidettiin suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Esilinnan sisäpihalla lapset ja aikuiset saivat veistää hiekkalinnaa. Linnan puistossa järjestettiin lasten turnajaiset ja keppihevoskilpailut. Katolinen messu pidettiin Sturenkirkossa to 30.6. klo 18.

• 15.–17.7. Turun linnan turnajaiset – Keskiaikainen taisteluviikonloppu Linnanpuistossa ja linnan pihoilla. Rohan tallien ensimmäistä kertaa järjestämä tapahtuma Linnanpuistossa oli valtava menestys. Puistossa kävi viikonlopun aikana liki 20 000 kävijää. Linnan toimintaan tutustui tapahtuman aikana 4540 kävijää. Tarjolla oli luentoja ja Linna sodassa -teemakierroksia suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Pikkuritarikierroksia pidettiin suomeksi ja ruotsiksi. Esilinnan pihan täytti keskiaikainen markkinatori. Esilinnan pihalla rakennettiin myös suurta hiekkalinnaa. Turnajaisten ohjelmaan kuului useita hevoslajeja ja jalkaväen taistelulajeja. Hevosin taisteltiin mm. Joustingissa eli peitsiturnajaisissa ja Skill at Arms -taitoradalla. Mies miestä vastaan taisteltiin mm. Historiallisessa miekkailussa ja Buhurtissa, joka on teräasein käytävä täyskontaktilaji keskiaikaisin varustein. Turnajaiset järjesti Rohan tallit. • 18.9. Turun päivä. Linnaan oli Turun päivän kunniaksi ilmainen sisäänpääsy ja museossa kävi päivän aikana n. 1800 kävijää. Opastetuilla kierroksilla pääsi tutustumaan Outo luonto -näyttelyyn. Kävijöille jaettiin Turun museokeskuksen julkaisuja ilmaiseksi. • 29.9. alkaen Grus Grus -teatterin Hamlet-näytelmä. Grus Grus -teatteri esitti Hamlet-näytelmää Turun linnaan sovitettuna. Näyttelijät johdattavat yleisön läpi koko keskiaikaisen linnan. Lähes kaikki esitykset myytiin loppuun. Esityksiä oli vuoden 2016 aikana kahdeksan ja vuoden 2017 puolella kuusi.

• 15.–30.10. Syyslomaohjelmaa. Opastuksia ja työpajatoimintaa. • 31.10–6.11. Svenska veckan. Linnaan kutsuttiin ruotsinkielisiä esikouluryhmiä teemaopastuksille. Osallistujia 131 (7 ryhmää). • 12.11. Tonttupäivä. Tonttupäivä oli Turun linnassa vuoden vilkkain päivä 2102 kävijällä. Tapahtuma on suunnattu erityisesti perheen pienimmille. Tonttupäivässä tutustutaan suomalaiseen haltijatonttuperinteeseen sekä Sakari Topeliuksen Turun linnan Tonttu-ukko -satuun. Opastettujen kierrosten (suomi, ruotsi) varrella oli tavattavissa Tonttu-ukon lisäksi mm. Kotitonttu ja Konservaattoritonttu. Ohjelmassa oli myös satuja, tanssia ja leikkiä. • 2.12. klo 12 Lasten itsenäisyyspäiväjuhla. Turun kaupunki kutsui Turun koulujen kuudesluokkalaiset viettämään linnan juhlia. Juhlaa isännöi kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Seppo Lehtinen vaimoineen sekä reformaation juhlavuoden kunniaksi kuningas Kustaa Vaasa. Vieraaksi saatiin myös nuori Mikael Agricola. Osallistujia 347.

TURUN LINNA LUENNOT • 17.3. Koruja ja muita myötäjäis-lahjoja. Koruasiantuntija Ulla TillanderGodenhielm. • 1.10. Outo luonto - Eläimet heraldiikassa. Intendentti Petteri Järvi. • 15.10. Outo luonto - Aristoteles ja teräväpiirtotelkkari Biologi Pekka Käär • 19.11. Yli 100 vuotta Turun linnan arkeologiaa - ja uusi vaihe on juuri käynnistymässä Arkeologi Kari Uotila. • 26.11. Erik Bryggman ja Turun linnan restaurointi. Rakennustutkija Kaarin Kurri.

MUU TAPAHTUMATOIMINTA • Hiekkalinna esilinnan pihalla 1.7.– 14.8. Ympäristö- ja yhteisötaideteosta oli päivittäin veistämässä noin 400 ihmistä ohjatusti ja ohjauksen ulkopuolellakin satoja museokokijoita. • Lasten syntymäpäiviä vietettiin 78 kertaa. • Turun museokeskuksen järjestämien tapahtumien lisäksi linnassa järjestettiin mm. viisi Turun filharmonisen orkesterin kamarimusiikkikonserttia, kolme Turun Vanha Musiikki ry:n konserttia, Kamarikuoro Meloksen kevätkonsertti ja New Performance Turku -festivaalin yksi performansseista. Linnan Pajassa tehdyt siluettikuvat olivat esillä Köysiratagalleriassa Linnafältin kaupunginosaviikon 2.–8.5. aikana.

• 4.12. Valtio palkitsee. Amanuenssi Tom C. Bergroth.

PEDAGOGINEN TOIMINTA • Kulttuuripolku ja Elämyspolku Kulttuuripolku (syksyllä 2016 voimaan tulleessa opetussuunnitelmassa Elämyspolku) on perusopetuksen aikana toteutettava suunnitelma, joka yhdistää opetussuunnitelmaan perustuvan koulun ulkopuolisen toiminnan eheäksi kokonaisuudeksi ja tukee laaja-alaisen osaamisen tavoitteita, ilmiöpohjaista oppimista ja monialaisia oppimiskokonaisuuksia sekä eri oppiaineiden tavoitteita ja sisältöjä. Turun museot ovat yhdessä suunnitelleet opetussuunnitelmaan liittyvät opetussisällöt museoiden tarjoamille Elämyspolku-käynneille 1.–9. vuosiluokille. Linnassa järjestettiin Turun kaupungin 5. ja 6. luokille ohjelmallinen Kulttuuripolku-tapahtuma viikoilla 10 ja

Opettajille järjestettiin vuoden aikana kolme infotilaisuutta: Outo luonto -näyttelyn esittely 31.8., Elämyspolku -tilaisuus 6.9. sekä YsiVip -tilaisuus 19.11.

yhteistyössä tuotettiin vuosien 2015 ja 2016 aikana Turun linnan tiedollista ja fyysistä saavutettavuutta parantava AR-tekniikkaa hyödyntävä pedagoginen mobiilisovellus ”Turku Castle in Your Hands”. Vuosina 2015–2016 kehitetty sovellus keskittyy linnan kuninkaallisten muotokuviin ja niiden kautta linnan historiaan sekä kulttuuri- ja taidehistoriaan. Vuonna 2015 valmistunut Lingsoft Oy:n kanssa yhteistyönä tuotettu Turun linna tunnissa -sanakirja linkitettiin myös sovellukseen.

• Pedagogiset mobiilihankkeet Turun linna aloitti 2015 vuoden alussa yhteistyön Turun yliopiston teknologiakeskuksen ja Turku Game Labin kanssa. Turku Game Labin kanssa

Turun linna oli mukana Suomen museoliiton ja YLEn pelissä Rosan koodi. Linnaan oli kätketty koodi ja ohjelman avulla lapsia ja nuoria innostettiin koodaukseen.

11. Suomenkieliset ja ruotsinkieliset koululaiset sekä maahanmuuttajat tutustuivat linnan elämään ja asukkaisiin. Tarjolla oli myös työpajatoimintaa. Osallistujia 985 (46 luokkaa). Piikkiön yhtenäiskoulun kanssa suunniteltiin ja toteutettiin Ilmiö-päivät. Osallistujia 640.

TURUN LINNA TURUN LINNAN PAJAN TOIMINTA Työpajat ja kurssit liittyivät sisällöltään linnan historian aihepiireihin ja museon kokoelmiin. Toiminta suunniteltiin ja toteutettiin erilaiset ja eri-ikäiset asiakasryhmät huomioiden asiakaslähtöisesti. Vuonna 2016 Pajan toiminnassa oli mukana 1270 osallistujaa (kurssit) + 14 000 osallistujaa (ympäristö- ja yhteistaideteos Hiekkalinna). Yhteensä noin 15 270 museokokijaa. Osallistujamäärä ei sisällä synttäreitä eikä Tonttupäivän, Ritaripäivän tai Keskiaikaisen päivän kävijöitä. Kävijämäärä on lähes kaksinkertaistunut viime vuodesta, mikä johtuu Pajan erinomaisesta sijainnista esilinnan pihalla kesällä 2016. Paja oli avoinna yleisölle pääsylipun hinnalla etukäteen ilmoitettuina aikoina pitkin vuotta, aukioloaikojen keskittyes-

TURUN LINNAN RITARIKLUBIN TOIMINTA JA OHJELMA Turun Linnan Ritariklubi on Ritarikerho 4–14-vuotiaille tytöille ja pojille ja heidän vanhemmilleen. Toiminta keskittyy keskiaikaan. Klubin ohjelman suunnittelusta vastasivat tutkija Bengt Selin ja taideohjaaja Satu Musakka. Jäsenasioita sekä tiedotusta hoiti Marja Kivi Turun maakuntamuseon ystävät -yhdistyksestä. Tiedotusta hoidettiin pääasiassa sähköisesti. Klubin vuosimaksu oli 5 €. Ritariklubilaiset osallistuivat linnan tapahtumien lisäksi linnan Pajan keskiaikaan liittyville lasten kursseille. Syksyllä järjestettiin retki Hämeenlinnan Heavy Metal -näyttelyyn.

sä erityisesti koulujen loma-aikoihin ja kesäsesonkiin. Paja oli avoinna lisäksi Ritaripäivillä, Keskiaika- ja Tonttupäivänä sekä Turun päivänä. Ritaripäivillä aiheena oli ritareiden koulutus keskiajalla ja pajassa sai harjoitella ritareiden tarvitsemia taitoja eri tehtäväpisteissä. Keskiaikapäivänä Paja toimi yhteisö- ja ympäristötaideteoksena esilinnan pihalla. Kouluille tarjottiin eri ikäryhmille suunniteltuja Ritareita ja turnajaisia -vaakunapajaa sekä Kirjurinpajaa. Luokkaretkeläisten työpajat olivat maksullisia (2,50 €/oppilas). Koululaisten työpajat olivat suosittuja. Kulttuuripolkuviikkojen aikana turkulaiset 5.–6. luokkalaiset ja maahanmuuttajaryhmät pääsivät. kokeilemaan kehräämistä, joka herättikin monenlaisia tunnemuistoja museokokijoissa.

HANKKEET Saavutettavuushankkeena Diakin kanssa ideoitiin ja oppilastyönä valmistettiin Turun linnan keskiaikakierros viitottuna. Tämä on mahdollista julkaista Turun linnan verkkosivuilla vuonna 2017. Turun linnan uudistamishankkeen puitteissa suunniteltu valaistusuudistus toteutettiin Ritarisaliin marraskuussa.

Vuoden aikana Pajassa järjestettiin lapsille mm. suuriksi suosikiksi osoittautuneita prinsessakursseja, hovikursseja sekä ritarikursseja. Lisäksi heittokoneiden pienoismallikurssi sekä erittäin suosittu pelisuunnittelukurssi, jossa ohjelmoitiin pieniä seikkailupelejä visuaalisilla koodauskielillä kuten SratchJr, A.L.E.X, Tynker, Pyonkee ja Hopscotch. Jatkokurssia toivottiin kovasti, sillä pelihahmojen ja tasojen työstäminen jäi pahasti kesken. Aikuisten kursseista suosituin oli Värikkäät lautanauhat -kurssi, joka vastasi monenlaisen käsityönharrastajan tarpeisiin oppia uusia tekniikoita ja saada jakaa kokemuksellista tietoa yhteisöllisesti.

YHTEISTYÖTAHOT Anneliina Koskinen, Grus Grus -teatteri, keskiajan elävöittäjät, Keskiaikaseura Unikankare, Kaarle Knuutinpojan Jousiampujat, Linnan varusväki, Rohan tallit, Turun AKK (teatterilinja), Turun AMK (Mynämäen Historiallisten pukujen opintolinja), Turun filharmoninen orkesteri, Turun Vanha Musiikki ry, Visit Turku

WÄINÖ AALTOSEN MUSEO

Wäinö Aaltosen museo Wäinö Aaltosen museossa pidettiin vuoden aikana neljä päänäyttelyä ja neljä Atrium-näyttelyä. Näyttelyihin liittyen järjestettiin opastuksia, työpajoja ja kursseja. Vuoden aikana museossa vieraili 23 307 kävijää (2015: 27 631).

NÄYTTELYT ISMO KAJANDER – ANARTISTI 23.10.2015–17.01.2016 Lokakuussa 2015 avautunut Ismo Kajanderin (s. 1939, Turku) laaja retrospektiivinen näyttely jatkui tammikuulle 2016. Näyttelyssä olivat pääosassa Kajanderin arkisista materiaaleista luomat esineteokset, kollaasit ja installaatiot. Näyttelyn nimi Anartisti oli viittaus Kajanderin toimintaan taiteen valtavirtojen ulkopuolella. Näyttelyn näki yli 9000 kävijää. Tämä Nykytaiteen museo Kiasman tuottama näyttely oli esillä Kiasmassa keväällä 2015. Wäinö Aaltosen museossa kokonaisuutta oli laajennettu uusilla teoksilla: mukana oli muun muassa Kajanderin päätyönään pitämä installaatio Runoilijan talo sekä Pariisi-aiheisten teosten kokonaisuus, jota ei Helsingissä nähty. Näyttelyssä oli myös rekonstruktio Kajanderin ensimmäisestä yksityisnäyttelystä Agora-galleriassa Helsingissä vuodelta 1964.

SAARA EKSTRÖM ALKEMIA 5.2.–24.4.2016 Saara Ekströmin (s. 1965) Alkemianäyttely tarkasteli muodonmuutosten merkitystä kyseenalaistaen arvoasetelmiamme ja tapojamme jäsentää, luokittaa ja arvottaa niin materiaa, kuvia kuin taideteoksiakin. Elokuvallisessa, tunnelmaltaan suggestiivisessa näyttelykokonaisuudessa myös aika vangitsi ulottuvuuksiinsa. Näyttelyn näki 9949 kävijää ja sen kuratoi näyttelyamanuenssi Susanna Hujala. Mukana näyttelyssä oli valokuvia, videoteoksia ja installaatioita. Kolmekanavaisessa videoinstallaatiossa ”Phantasma” kamera kuljetti katsojaa vuonna 1939 Kööpenhaminaan avautuneen akvaariorakennuksen unenomaisen houreisissa ja rapautuvissa tiloissa. Sanomalehden muotoon toteutettu, teksteistä ja arkistokuvista rakentuva ”Inventaario” puolestaan kuvasi New Yorkissa 1940-luvulla eläneiden erakkoveljesten Langley ja Homer Collyerin kohtaloa kasaantuvan tavaramassan puristuksessa. Suurin osa näyttelyn teoksista oli uusia, juuri tätä näyttelyä varten valmistuneita.

Oheisohjelma • Avoimet työpajat sunnuntaisin 7.2.–3.4. klo 14–16. • Wäinö junior -kuvataidekerho yli 6-vuotiaille 7.2.–28.2. sekä 6.3.–3.4. • Ensitreffit museossa? Sinkkujen ilta 13.2. Opastuksia ja pikadeittailua. • Taiteilijatapaaminen 6.3. ja 17.4. Jälkimmäisessä tapaamisessa oli mukana kulttuurihistorian professori Hannu Salmi. • Luento 16.3. Ammattijärjestäjä ja kulttuurihistorioitsija Ilana Aalto: Voiko tavaratulvasta pelastautua? • Lasten viikonloppu ”Ei pöllömpi juttu!” 9.−10.4. Opastuksia ja pöllöaiheisia työpajoja. • Vauvaopastukset ja -työpajat 20.–21.4. • TurkuART Afterwork 20.4. Ilmainen sisäänpääsy näyttelyyn klo 18–20. • Kokeellisen musiikin klubi WAMbience 20.4. klo 20–23. Yhteistyössä: The X-Rust Organization.

WÄINÖ AALTOSEN MUSEO MANSIKKAPAIKKA 10.6.–21.8.2016 Turun kaupungin taidekokoelmista koottu Wäinö Aaltosen museon kesänäyttely Mansikkapaikka käsitteli nostalgiaa ja paikan merkitystä: muistin katoavaisuutta ja muistojen häilyvyyttä, tuskaa siitä miten kaikki muuttuu. Näyttelyssä etsittiin kadonnutta aikaa, mansikkapaikkaa, mennyttä maailmaa, kadotettua paratiisia mutta myös käyttöohjetta elämälle ja ohikiitäviä hetkiä tai utopiaa, uutta uljasta maailmaa ja tulevaisuuden

Oheisohjelma • Avoin omatoimityöpaja, jossa kävijät saattoivat itse toteuttaa teoksia omista mansikkapaikoistaan. Toteutetun teoksen saattoi jättää työpajan seinälle tai ottaa mukaan. • Ensitreffit museossa? Sinkkujen ilta 17.6. Opastuksia, pikadeittailua ja lavatanssimusiikkia.

maisemaa. Näyttelyn näki 5769 kävijää ja sen kuratoi tutkija Jonni Saloluoma. Esillä oli laaja skaala museon nimikkotaiteilijan Wäinö Aaltosen teoksia, uusimpia kokoelmahankintoja, vanhoja tuttuja suosikkiteoksia sekä vähemmän nähtyjä aarteita Turun kaupungin taidekokoelmista: veistoksia ja installaatioita, maalauksia, grafiikkaa ja valokuvia yli seitsemältäkymmeneltä taiteilijalta. Näyttelyssä esillä olleen Jan-Erik An-

• Kesäkuvis -kuvataidekurssi kouluikäisille 2.–5.8. sekä 9.–12.8. • Taiteiden yö 18.8. Opastuksia, työpaja sekä livemusiikkia (Folkduo Pohjavire).

derssonin installaation In The White Room (1989) innoittamana näyttelylle tehtiin myös soittolista, jota kävijät saattoivat kuunnella Youtubessa tai Spotifyssä. Soittolistoja pääsi kuuntelemaan omilla mobiililaitteilla saleissa olleiden QR-koodien kautta. Anderssonin installaation yhteydessä esitettiin myös teoksen syntymistä kuvaavaa Krister Lindbergin lyhytdokumenttia ”In The White Room”, jota ei ole esitetty julkisesti yli kahteenkymmeneen vuoteen.

• Luovaa liikuntaa -kierrokset 17.8. ja 20.8. Tanssinopettaja Satu Tuittilan vetämät keholliset museokierrokset, joilla inspiroiduttiin Mansikkapaikkanäyttelyn teoksista.

V. Menšikov: Jumalaa ei ole (yksityiskohta), 1975. Värioffsetpainos paperille. Valtiollinen uskontojen historian museo, Pietari.

WÄINÖ AALTOSEN MUSEO

WAM

15.9.–11.12.2016

tAide uskonto VAltA

teoksia Pietarin Valtiollisesta uskontojen historian museosta

Wäinö AAltosen Museo itäinen RAntAkAtu 38, 20810 tuRku. AVoinnA ti–su 10–18 WWW.WAM.fi

TAIDE, USKONTO, VALTA. Teoksia Pietarin valtiollisesta uskontojen historian museosta 15.9.–11.12.2016 Uskonnolla ja kuvataiteella on pitkä ja tiivis sidos toisiinsa. Uskonnollisen taiteen merkitys ja tehtävä on aikojen saatossa vaihdellut puhtaasti uskonnollisen sanoman kertomisesta monitulkintaiseen poliittisen vallan ylläpitämiseen. Sana on muuttunut kuvaksi ja kuva ideologiaksi. Wäinö Aaltosen museon laaja näyttelykokonaisuus otti osaa ajankohtaiseen keskusteluun taiteen, uskonnon ja vallan suhteesta. Näyttelyssä tarkasteltiin aiheeltaan uskontoon liittyvien taideteosten suhdetta sekä taiteen sisäisiin muutostendensseihin

että yhteiskunnallisiin valtasuhteisiin eri konteksteissa. Näyttelyn näki 9845 kävijää ja sen kuratoi näyttelyamanuenssi Susanna Hujala. Pietarin Uskontojen historian museon kokoelmista kootussa näyttelyssä oli 231 teosta maailman pääuskontoihin liittyen aina 1600-luvulta 1970-luvulle. Mukana oli myös uskonnonvastaisia teoksia. Näyttelyn yhteydessä julkaistiin myös 54-sivuinen julkaisu joka sisälsi näyttelyn sisältöjä avaavan artikkelin lisäksi teosnostoja.

Juha Valkeapää Ukko ja puu-ukko 4.-9.10.2016 WAM tarjosi tilat osana New Performance weekin ohjelmaa olleelle Juha Valkeapään performanssille Ukko ja puu-ukko. Performanssi esitettiin WAMin aulassa. Juha Valkeapää kokkaili äänimaailman sisältäneen suurikokoisen puuveistoksen äärellä ja rupatteli performanssinsa kuluessa yleisön kanssa tarjoten seuran lisäksi levähdyspaikan ja keittolautasellisen yleisön edustajille.

Oheisohjelma • Avoimet työpajat: nuorille ja aikuisille lauantaisin 17.9.−26.11. klo 14–16, lapsille ja perheille sunnuntaisin 18.9.−11.12. klo 14–16.

• TurkuART Afterwork 6.10. Ilmainen sisäänpääsy näyttelyyn klo 18–20. Aulassa Juha Valkeapään Ukko ja Puu-ukko -performanssi.

• Wäinö junior -kuvataidekerho yli 6-vuotiaille 11.9.–12.10., 9.10.–6.11. sekä 20.11.–11.12.

• Lasten viikonloppu 22.−23.10. Opastuksia, rumputyöpaja sekä Nukketeatteri Taiga-Maton esitys Lumityttö.

• Turun päivä 18.9. Ilmainen sisäänpääsy. Lyhyitä alustuksia näyttelyyn puolen tunnin välein.

• Luento 3.11. FT, dosentti Ruth Illman: Kun uskonnot kohtaavat taiteessa.

• Luento 22.9. FT Tuomas Martikainen: Politiikka ja uskonto.

• Kokeellisen musiikin klubi WAMbience 20.11. klo 19–21. Yhteistyössä: The X-Rust Organization.

Atrium-näyttelyt museon aulatilassa • 17.2.–25.4.2016 Asetelmia ja Wäinö Aaltosen taidetta. • 15.6.–18.9.2016 Ecce homo. Mieskuvia Wäinö Aaltoselta ja Turun kaupungin taidekokoelmasta. • 21.9.–11.12.2016 Viiden taiteilijan kattaus. Wäinö Aaltosen ja neljän taiteilijakollegan teoksia. Näyttely Akvaariotilassa ja kahvilassa • 29.11.2016 alkaen 50 vuotta näyttelyitä WAMissa -julistenäyttely

WÄINÖ AALTOSEN MUSEO OPASTUKSET Museossa järjestettiin avoimia yleisöopastuksia sunnuntaisin klo 14 suomeksi (Taide, uskonto, valta -näyttelyssä myös klo 15) sekä joka kuukauden viimeinen sunnuntai klo 15 ruotsiksi. Maksuttomia yleisöopastuksia oli tarjolla myös museon tapahtumissa. Tilauksesta oli mahdollista saada opastuksia suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Tilattu opastus maksoi 69 euroa, kouluille 39 euroa. Lisäksi maksuttomia opastuksia tarjottiin kouluille ja päiväkodeille kohdennetusti erilaisiin pedagogisiin projekteihin liittyen (ks. Pedagoginen toiminta). TYÖPAJATOIMINTA WAMin työpaja tarjosi eri ikä- ja kohderyhmille suunnattuja kuvataidetyöpajoja avoimina työpajoina, varattavina kouluryhmäohjelmina, kurssimuotoisesti sekä museon tapahtumissa. Työpajojen tavoitteena oli rohkaista yksilölliseen kuvalliseen ilmaisuun sekä tukea ja vahvistaa kiinnostusta kuvataiteeseen oman tekemisen kautta. Työpajojen sisällöistä tarkemmin, ks. Pedagoginen toiminta ja Näyttelyt. PEDGOGINEN TOIMINTA Perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen opettajille järjestettiin 2 infotilaisuutta kevään ja syksyn näyttelyihin: 8.2. (Saara Ekström) ja 26.9. (Taide, uskonto, valta).

Kokeellisen musiikin klubi WAMbience

Saara Ekströmin näyttelyä markkinoitiin aktiivisesti kouluille ja päiväkodeille. Turkulaisia yläkouluryhmiä (7.–9. lk) kutsuttiin helmi–huhtikuussa näyttely- ja työpajavierailulle. Saara Ekströmin näyttelyyn tuotettiin myös kaksi erilaista tehtäväpakettia, joista toinen oli suunnattu yläkouluille ja lukioille ja toinen päiväkotija alakouluryhmille. Kesän Mansikkapaikka-näyttelyn yhteydessä järjestettiin maahanmuuttajille suunnattu Suomi tutuksi -päivä 8.8. Ohjelmassa oli selkokielisiä opastuksia sekä työpaja, jonka teemana olivat erilaiset mansikkapaikat tai turvapaikat. Syksyn Taide, uskonto, valta -näyttelyn pedagogisena painopisteenä olivat yläkoulut ja lukiot. Ryhmiä osallistui sekä maksuttomaan työpajaohjelmaan että maksullisille opastuksille. Tiedotuksessa otettiin huomioon uusi OPS ja ryhmiä tulikin näyttelyyn yli oppiainerajojen. WAMissa jatkettiin myös Turun kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelmaan kuuluvaa Kulttuuripolku-toimintaa, joka nimi vaihtui uuden OPSin myötä Elämyspoluksi syksyllä 2016. Kalenterivuodelle 2016 ei osunut 5. luokkien Kulttuuripolku-/Elämyspolku-näyttelyä, mutta muita luokka-asteita osallistui maksullisille opastuksille.

KEHITTÄMISPROJEKTI Wäinö Aaltosen museo täyttää 50 vuotta vuonna 2017. Lähestyvän juhlavuoden kunniaksi käynnistettiin loppuvuodesta 2016 Wäinö Aaltosen museon kehittämisprojekti, jonka tarkoituksena on keskittyä ensisijaisesti museon viestintään ja julkisuuskuvaan, mutta myös museon sisäisten prosessien ja toimintatapojen kehittämiseen. WAMin kehittämisprojektin työryhmän jäsenet ovat Piia Oksanen, Jonni Saloluoma, Johanna Seppä ja Sunniva Solstrand. Projektipäällikkö on Susanna Hujala. Hankkeen ohjausryhmän jäsenet ovat Olli Immonen, Joanna Kurth ja Satu Pajarre. Vuoden 2016 lopulla mainostoimisto Satumaa suunnitteli museolle uuden visuaalisen ilmeen. Lisäksi tehtiin kaksi tutustumismatkaa, joiden tarkoituksena oli tavata kollegoita ja oppia heidän hyvistä käytänteistään. 4.11. tehtiin tutustumismatka Helsingin taidemuseo HAMiin, jolle osallistuivat Susanna Hujala, Sunniva Solstrand, Heidi Kyynäräinen ja Piia Oksanen sekä 28.11. Sara Hildénin taidemuseoon, jolloin mukana olivat Susanna Hujala, Märit Welin, Sunniva Solstrand ja Piia Oksanen.

VANHAN SUURTORIN GALLERIAT

Vanhan Suurtorin galleriat Vuoden aikana gallerioissa keskityttiin näyttelytoimintaan ja täsmennettiin näyttelyprofiilia. Uusien tilajärjestelyjen jälkeen näyttelytoiminta jatkui Vanhalla Raatihuoneella 2. kerroksessa (Vanhan Raatihuoneen galleria) ja Brinkkalassa (Brinkkalan galleria). Molempiin tiloihin toteutettiin muutoksia. Raatihuoneella levytettiin kolme ripustusseinää ja Brinkkalassa näyttelytiloiksi rajattiin kaksi peräkkäistä salia. Lisäksi Vanhalla Raatihuoneella avattiin katutasoon uusi galleriatila Harmaa. Entinen kokoustila on onnistuttu muut-

tamaan erityisesti mediataiteen esittämiseen sopivaksi tilaksi. Uusi galleria lanseerattiin viiden kutsunäyttelyn sarjalla, jossa mukana olivat Joonas Siren, Olli Keränen, Mikko Kuorinki, Dave Berg, Reija Meriläinen ja Anna Estarriola (2017). Näyttelysarjan kuratoi Wäinö Aaltosen museon tutkija/näyttelykuraattori Piia Oksanen. Gallerioissa järjestettiin näyttelyaikojen avoin haku huhti- ja syyskuussa. Galleriajuryssa olivat Päivi Kiiski, Satu Pajarre, Piia Oksanen, Jonni Saloluoma, Susanna Hujala (huhtikuu), Erika

Adamsson (huhtikuu) ja Riitta Kormano (syyskuu). Raatihuoneen molemmissa tiloissa keskitytään uusimman, ammattitaiteilijoiden nykytaiteen esittelyyn. Harmaassa painopisteenä on mediataide. Nykytaiteeseen keskittyville tiloille suunniteltiin tiedotukseen (kutsu- ja julistepohja) yhtenäinen visuaalinen ulkoasu. Brinkkalassa esitellään kokoelmiin liittyviä projekteja sekä yhteisöllisiä hankkeita sekä Turun kaupunkiin liittyviä näyttelyitä.

GALLERIANÄYTTELYT VUONNA 2016 GALLERIA HARMAA

BRINKKALAN GALLERIA

21.4.–22.5.

Joonas Siren

12.2.–13.3.

Kalevala yhdistää. Kalevaa suoma-

27.5.–3.7.

Olli Keränen

laisten ja venäläisten lasten ja

8.7.–14.8.

Mikko Kuorinki

nuorten kuvaamana

19.8.–6.11.

Dave Berg

18.3.–17.4.

Anna Franck

11.11.–31.12.

Reija Meriläinen

22.4.–22.5.

Minna Salonen ja Minttu Saarinen

27.5.–3.7.

Elina Katara

VANHAN RAATIHUONEEN GALLERIA

8.7.–14.8.

Lauri Tujula ja Maiju Hukkanen

12.2.–13.3.

Aleksi Korpela

19.8.–25.9.

Helena Inkeri

18.3.–17.4.

Aleksi Matikainen

30.9.–6.11.

Turun taiteilijaseuran vuosinäyttely

22.4.–22.5.

Ilona Romunen

11.11.–19.2.2017

Kadonnutta aikaa. Valokuvia

27.5.–3.7.

Nelli Pietiläinen

1900-luvun alkuvuosilta

8.7.–14.8.

Appu Jasu

– Tid som flytt. Fotografier från

19.8.–25.9.

Salla Myllylä, Maria Pääkkönen,

1900-talets tidiga år.

Ulla Leppävuori

Turun museokeskuksen

30.9.–6.11.

Turun taiteilijaseuran

valokuvakokoelma.

vuosinäyttely 11.11.–30.12.

Jan Kenneth Weckman ja

Markku Hakuri

Kuva: Raakkel Närhi

TURUN TAIDELAINAAMO

Turun taidelainaamo Turun taidelainaamo muutti uusiin tiloihin Brinkkalan talosta Vanhalle Raatihuoneelle vuoden 2016 alussa. Avajaisia vietettiin 12.2.2016. Samalla aukioloaikoja laajennettiin: uudet aukioloajat ovat tiistaista sunnuntaihin 10–18. Taidelainaamon galleriahuoneen ripustusväliseinä purettiin ja ikkunat otettiin esiin. Museokeskus hankki ikkunoihin rullaverhot. Oviaukosta purettiin ylimääräiset rakennelmat. Seinät maalattiin. Galleria Berner jätti valokiskot ja spotit paikoilleen. Museokeskus hankki muunneltavat ripustusratkaisut, mutta teoskalusteet siirrettiin vanhasta tilasta. Kuukauden taiteilijan esittelyseinäksi valittiin asiakaspalvelutiskien taustaseinä. Pakkauspöytä rakennettiin aulaan, taiteilijoiden työpiste ja leasing-kopiokone sijoitettiin lainaamoon. Taidelainaamo on mukana Vanhan Raatihuoneen kyltityksessä ja sai käyttöön ulkovitriinin ilmoituksille. Uusi toimitila on esteettömyystarkastettu. Taidelainaamo osallistui Kulkulupatapahtumaan syyskuussa materiaalinja-

kopisteenä ja järjesti päätöstilaisuuden. Turku Art After Work -tapahtumassa oli ilta-aukioloaika pienimuotoisin tarjoiluin. Kuvataiteiden yönä lainaamo oli avoinna myöhäisiltaan. Vanhan Suurtorin gallerioiden avajaisten yhteydessä kokeiltiin pidennettyä aukioloaikaa. Suurtorin toiminta (taidenäyttelyt ja yksityistilaisuudet) ja suurtapahtumat lisäsivät taidelainaamon tunnettuutta ja kävijämääriä. Kävijämäärät nousivat uusiin tiloihin muuton jälkeen. Kävijöitä oli vuonna 2016 noin 9350 henkilöä, joista keskiaikamarkkinoiden aikaan vieraili 1913, Joulumarkkinaviikonloppuina 1922 ja Kulkulupatapahtumaviikonloppuna 161 henkilöä. Vuonna 2016 Taidelainaamossa oli esillä tai vuokraustoiminnassa enimmillään noin 900 teosta 130 eri taiteilijalta. Teosvalikoima on nähtävissä reaaliaikaisesti Taidelainaamon internetsivuilla. Muuton yhteydessä teosmääriä vähennettiin toimitilojen pienemmän koon vuoksi viideksi teokseksi taiteilijaa kohti (plus viisi etäteosta). Vuoden 2016 lopussa lainaamon tiloissa oli noin 120

taiteilijalta yhteensä noin 600 teosta. Teoslainaukset vähenivät puolentoista kuukauden sulkuajan vuoksi. Taideteosvuokrauksia tehtiin 323 kpl, joista suoria ostoja oli 42 kpl (n. 13 %). Palautettuja teoksia oli 28 kpl (n. 9 %), lunastettuja teoksia 38 kpl (n. 12 % vuoden vuokrauksista). Taidelainaamon näyttelytoiminnan Kuukauden taiteilijoina olivat: 12.2.–31.3. TTG, huhtikuu TTS: Kirsikka Juntti, toukokuu ARTE, kesäkuu JÖÖTTI, heinäkuu Hannu Nikander, elokuu Sanna Halme, syyskuu Tiina Vainio, lokakuu Nanna Jalkanen, marraskuu Pirjo Raila, joulukuu Sanna Peuri. Taidelainaamotoimikunta kokoontui tilitysjaksojen jälkeen. Taidelainaamotoimikunnan kokouksiin osallistui neljän taiteilijaseuran edustajat, museokeskuksen kokoelmaintendentti (pj), kirjanpitäjä sekä taidelainaamon edustaja. Taidelainaamon asiakaspalvelusta vastasivat Anita Paljakka ja Sari Valtonen.

ASIAKASPALVELUYKSIKKÖ

Asiakaspalveluyksikkö Asiakaspalveluyksikön toimintaan kuuluvat Turun museokeskuksen museoiden avoinnapito, lipunmyynti, näyttelyvalvonta, museokauppatoiminta, tilavuokraustoiminta, kiinteistön hoito ja yleinen turvallisuus. Museokeskus on myös yksi kaupungin merkittävimmistä työllisyysvaroin palkattujen henkilöiden työllistämispaikoista. Asiakaspalveluyksikkö huolehtii suurelta osin määräaikaisten työntekijöiden palkkauksista ja perehdyttämisestä. Työllisyysvaroin palkattujen työntekijöiden avulla hoidetaan monia tehtäviä kuten esimerkiksi näyttelyvalvontaa. Asiakaspalveluyksikön toimipaikat ovat Apteekkimuseo ja Qwenselin talo, Biologinen museo, Kuralan Kylämäki, Luostarinmäen käsityöläismuseo, Turun linna, Wäinö Aaltosen museo, Vanhan Suurtorin toimipaikat (galleriat, vuokrattavat tilat ja Turun Taidelainaamo) sekä Kalastajankadun toimipaikka. Toimipaikat olivat avoinna koko vuoden, lukuun ottamatta Apteekkimuseo ja Qwenselin taloa, Luostarinmäen käsityöläismuseota ja Kuralan Kylämäkeä, jotka oliviat avoinna kesä- ja joulunaikaan. Kuralan Kylämäen Kokeiluverstaalla oli työpajaja kurssitoimintaa ympäri vuoden. • Aktiivista asiakaspalvelua -kehittämisprojekti Projekti alkoi kesäkuussa 2015 ja jatkui vuonna 2016 suunnitelmien mukaisesti.

Projektin tavoitteena on kehittää Museokeskuksen asiakaspalvelutyöntekijöiden osaamista aktiiviseen, vuorovaikutteiseen ja helpommin lähestyttävään suuntaan. Kehittämistoiminnassa mietittiin ratkaisuja tulevaisuutta ja muuttuvia tilanteita varten. Projektista vastaavat intendentti Petteri Järvi projektipäällikkönä ja intendentti Joanna Kurth. Projektissa keskeisessä roolissa ovat olleet tulosyksikön tiiminvetäjät ja toimipaikkavastaavat. Keskeistä projektissa on pyrkimys staattisesta perusvalvonnasta kohti laadullista asiakaspalvelua. Tavoitteena on vähentää riippuvuutta työllisyysvaroin palkatusta työvoimasta. Nykyiset toimintamallit perustuvat työllisyysvaroin palkattuihin henkilöihin, joiden määrää tai osaamista ei voida museopalveluiden puolelta taata. Tarkoitus on käyttää työllisyysvaroin palkattuja työntekijöitä tulevaisuudessa enemmän avustavissa tehtävissä oppimassa museoalan töitä. Erityisenä kehittämiskohteena vuonna 2016 oli tilapäisen henkilökunnan perehdyttäminen. Asiakaspalveluyksikön kehittämispäivänä 25.1. järjestettiin Aktiivista asiakaspalvelua -projektin osana työpajan, jolloin suunniteltiin projektia koko yksikön voimin. Koulutuspäivän materiaalien pohjalta pidettiin tiimeittäin yhden tai useamman toimipisteen toimipaikka-

kohtaiset suunnittelukokoukset. Näihin kokouksiin kutsuttiin mukaan myös Näyttelyt ja pedagogiikka -tulosyksikön tiiminvetäjät kunkin toimipaikan osalta. Projektin puitteissa osa asiakaspalveluyksikön henkilökunnasta vieraili 23.11. Helsingin uudistetussa kaupunginmuseossa ja Kansallismuseossa, joissa on aloitettu asiakaspalvelu- ja museokauppatoiminnan uudistaminen. Henkilökunta koki saaneensa vierailun myötä uusia ideoita kehittämisprojektia ja omaa työtään varten. Aktiivisen asiakaspalvelun pilotointi päätettiin aloittaa Wäinö Aaltosen museossa kesä-marraskuussa 2017. Aktiivinen asiakaspalvelu -projekti päättyy vuoden 2018 lopussa, jolloin toimintamalli on tarkoitus vakiinnuttaa osaksi perustoimintaa. Aktiivisen asiakaspalvelun lisäksi oli myös kaksi muuta projektia. Museokaupan tehostaminen -projektin puitteissa kehitettiin museokauppojen toimintaa. Tilavuokrauksen kehittäminen -projektissa haettiin keinoja ulosvuokrattavien tilojen käyttöasteen nostamiseen. Myös museovalvonnan ja turvallisuuden perustason määrittely yleisesti ja museokohtaisesti eteni omana rinnakkaisena projektinaan vuoden 2016 aikana.

ASIAKASPALVELUYKSIKKÖ

JULKAISUMYYNTI Museokeskuksen julkaisuja myytiin omissa museokaupoissa. Jälleenmyyjille kohdistettiin sähköpostikampanjoita ja julkaisuja markkinoitiin ja myytiin messuilla ja tapahtumissa. Sähköpostikampanjat keskittyivät vuoden uutuuskirjoihin. Tärkeimpiä jälleenmyyjiämme olivat edelleen Kirjavälitys Oy, BTJ ja Booky.fi. Vuonna 2016 osallistuttiin Turun Taideja antiikkimessuille sekä Kirjamessuille, jotka ovat julkaisujen markkinoinnin ja myynnin kannalta keskeisimmät messut.

TILAVUOKRAUS Museokeskuksen keskeisiä tulonmuodostukseen vaikuttuvia tekijöitä on tilapäinen tilavuokraus. Museokeskus vuokraa tiloja ulkopuoliseen käyttöön mm. yrityksille, yhteisöille ja yksityistilaisuuksiin. Vuokrattavissa tiloissa järjestetään esim. seminaareja, kokouksia, konsertteja ja teatteriesityksiä, häitä, syntymäpäiviä, valmistujaisia sekä erilaisia yritysten asiakas- ja henkilökuntatilaisuuksia.

Toimikaudella vuokrattavia tiloja oli Turun linnassa, Vanhalla Suurtorilla, Luostarinmäen käsityöläismuseossa ja Kuralan Kylänmäessä sekä Wäinö Aaltosen museossa. Vuokraustoiminnan kautta historialliset rakennukset palvelivat laajaa joukkoa kaupunkilaisia ja ulkopaikkakuntalaisia. Vuonna 2016 Museokeskuksen tiloissa oli 493 ulosvuokrausta, joissa oli yhteensä 30 767 asiakasta.

LAINAPYÖRÄT Turun museokeskuksen asiakkaille tarkoitettuja lainapyöriä lainattiin kesän aikana yhteensä 110 kertaa, yhteensä 203 polkupyörää. Pyörälainaus ajoittui Apteekkimuseossa ja Qwenselin talossa 3.5.–31.8., Luostarinmäen käsityöläismuseossa ja Turun linnassa ajalle 3.5.–18.9. ja Wäinö Aaltosen museossa 9.6–21.8. Kussakin museossa oli neljä pyörää lainattavissa. Selvästi eniten lainauksia ja palautuksia, yhteensä 135 kertaa, tehtiin Apteekki-

Keväällä 2016 sovittiin, että kirjatilaukset toimitetaan Kalastajankadun toimipisteen kirjavarastolta käsin. Loppuvuodesta Kalastajankadun toimipisteessä otettiin käyttöön SKJ-kassajärjestelmä, jonka jälkeen kirjatilaukset on laskutettu Kalastajankadun kassakoneella. Syksyllä julkaisumyyntiä varten luotiin oma sähköposti (kirjatilaukset.museokeskus@turku.fi), jonka käyttöönotto siirtyi kuitenkin vuodelle 2017.

museosta ja Qwenselin talosta, josta lainattiin kesän aikana 113 pyörää 61 kertana. Seuraavaksi eniten pyörien lainauksia ja palautuksia tehtiin Turun linnasta, 30 kertaa, josta lainattiin 36 pyörää ja palautettiin 30. Luostarinmäeltä lainattiin 31 pyörää ja sinne palautettiin 21 pyörää. Wäinö Aaltosen museosta lainattiin 21 ja palautettiin 20 pyörää. Pyörien kunto säilyi melko hyvänä läpi kesän.

ASIAKASPALVELUYKSIKKÖ TIIMI 1 (Kuralan Kylämäki, Kalastajankadun toimipiste ja Vanha Suurtori) • Kuralan Kylämäki Kuralan Kylämäen alueella saatiin ennen kesää käyttöön lämpöanturitekniikalla toteutetut kävijälaskurit kaikkiin tulosuuntiin. Nämä mahdollistavat sen, että kävijöistä pystytään määrittelemään kulkusuunta ja näin ollen saadaan n. 5 % virhemarginaalilla tietoa todellisista kävijöistä. Kuralan Kylämäen alueella vieraili vuonna 2016 ennätykselliset 70 978 kävijää ja ulkoilijaa. Kylämäen alueella tehtiin syksyllä myös laajat kaivaustyöt, kun samaan kaivantoon vedettiin uudet sähkönsyöttö-, valokuitu-, kameravalvonta-, paloilmai-

• Vanha Suurtori Vanhalla Suurtorilla museokeskuksen toimintaa on Vanhalla Raatihuoneella ja Brinkkalan talossa. Gallerioissa ja Taidelainaamossa vieraili yhteensä 10 172 kävijää ja Vanhalla Suurtorilla 13 871 kävijää. Brinkkalan kirjakaupan toiminta lopetettiin ja Turun taidelainaamon toiminnot

sin- ja murtohälytyskaapelit. Hankintoja tehtiin tulevan Tryskimakasiinin tarpeita varten. Toimistorakennuksessa uusittiin sähköt ja kaikki pinnat käytiin läpi huone kerrallaan. Kokeiluverstaalla tehtiin muutostöitä pitkin vuotta, ja ne jatkuvat vielä 2017 puolelle. Kuralan info siirrettiin Kokeiluverstaalle. Kuralan Kylämäessä alueenhoitajana toimi Kari Leino ja toimipaikkavastaavana Janis Jerumanis. Lisäksi asiakaspalvelun tukena oli työllisyysvaroin palkattuja työntekijöitä, harjoittelijoita ja kesätyöntekijöitä. Kesäaikana Kuralan

siirrettiin Vanhalle Raatihuoneelle vuoden alusta. Yhteinen asiakaspalvelualue Taidelainaamon ja Raatihuoneen asiakkaille on hakenut vuoden aikana toimintamuotonsa. Raatihuoneella Harmaan huoneen muutostyöt mediagalleriaksi saatiin päätökseen ja tilassa toimii nyt Galleria Har-

puutarhaa ja piha-alueita oli hoitamassa puutarhuri Leena Haimin lisäksi puutarha-alan osaajia. Vuoden aikana alueenhoitajaa ja hänen apulaisiaan työllistivät laidunalueiden aitaustyöt, joita tehtiin useampi kilometri. Kuralan Kylämäen kahvila ja puoti Omena ja Kaneli vastasi alueen kahvilapalveluista ja tilaustarjoiluista kokoustila Vanhaan Kanalaan. Kahvila oli pääsääntöisesti avoinna museon aukioloaikoina. Omana toimintana kahvila järjesti muskareita ja Taapero-orkesteri -tapahtumia.

maa. Sinisen huoneen keittiössä olleen vesivahingon johdosta tilassa aukaistiin lattia ja poistettiin kostunut materiaali ja korjattiin vuotavat putket. Varsinainen keittiöremontti siirtyy vuodelle 2017. Brinkkalan talon Maistraatin istuntosaliin hankittiin uudet matot ja Raatihuoneen juhlasaliin uudet verhot, taustaverho sekä matto esiintymislavalle.

• Kalastajankatu 4 Julkaisujen keskusvarasto sijaitsee Kalastajankadulla. Vahtimestarit vastaavat varaston ylläpidosta ja tilausten toimituksista. Myös laskutus siirtyi loppuvuodesta vahtimestareiden vastuulle. Kalastajankadun neuvottelutiloihin hankittiin uudet näytöt sekä langattomat kuvansiirtoyhteydet. Asennukset jatkuvat vielä 2017 puolella.

ASIAKASPALVELUYKSIKKÖ TIIMI 2 (Turun linna ja Apteekkimuseo) • Turun linna Turun linna jatkoi vuoden 2016 aikana edelleen kovaa kasvua kävijämäärien osalta. Edelliseen vuoteen kasvua oli yli 8000 kävijää kokonaismäärän ollessa lähes 146 000. Näistä vuokrattavien tilojen vieraiden osuus oli 12 710. Lisäksi itä- ja länsiportin laskureiden mukaan linnan pihalla on vieraillut n. 40 000– 50 000 kävijää. Turun linnassa työskenteli vakituisesti 14 työntekijää sekä kiinteistövahtimestari. Linna on asiakaspalveluyksikön suurin työllistäjä. Vakituisten työntekijöiden lisäksi linnassa työskenteli vuoden aikana 10 omilla määrärahoilla palkattua kausityöntekijää. Kesäkoululaisia oli yhteensä 14 ja he työskentelivät kuukauden pätkissä. Työllistämistuella palkattuja työntekijöitä linnan asiakaspalvelussa oli vuoden aikana yhteensä 49. Työharjoittelijoita eri tehtävissä asiakaspalvelussa oli yhteensä 11. Käsityöläismuseon kiinnioloajaksi tuli linnaan työskentelemään tammikuussa kaksi henkilöä ja Turun päivän jälkeen viisi henkilöä. Wäinö Aal-

• Apteekkimuseo Apteekkimuseo oli avoinna 3.5–31.8., Turun päivänä 18.9. ja 26.11–6.1.2017. Vuoden aikana museossa vieraili 9232 kävijää. Asiakaspalvelussa korostuu apteekkialan sekä 1700- ja 1800-luvun historian tuntemus. Lisäksi matkailuneuvonnalla on suuri rooli museon keskeisen sijainnin vuoksi. Lippukassan yhteydessä on pienimuotoista museokauppatoimintaa, jonka valikoimassa on mm. apteekinsalmiakkia, rintasokeria, postikortteja sekä Apteekkimuseossa valmistettuja

tosen museon näyttelyvaihtojen aikana työskenteli linnassa vuoden aikana yhteensä yhdeksän henkilöä Wäinö Aaltosen museon asiakaspalvelusta. Vuokrattavat tilat olivat käytössä 283 kertaa, joista omia tilaisuuksia 38. Linnan neuvotteluhuone oli kokouskäytössä 114 kertaa. Vihkimisiä toimitettiin linnan kirkossa 22 ja Bryggman-salissa yksi. Erilaisia konsertteja pidettiin 12. Juhlatilaisuuksissa nähtiin arvovaltaisia vieraita mm. arkkipiispa Kari Mäkinen sekä tasavallan presidentti Sauli Niinistö, joka osallistui poliisilaitoksen 200-vuotisjuhlaan. Turun linnan museokauppa Fataburin vuosi oli hyvä. Kaupan vuosimyynti kehittyi positiivisesti ja kävijöitä oli runsaasti. Vuoden 2016 aikana aloitettiin museokauppatilojen remontin ja uudistamisen suunnittelu. Muutostyöt on tarkoitus toteuttaa vuoden 2017 aikana.

kolmihaaraisia kynttilöitä. Museossa toimii yksi vakituinen lippukassanhoitaja. Toukokuussa museossa työskenteli lisäksi Wäinö Aaltosen museon lippukassanhoitaja sekä kesällä kaksi kesätyöntekijää ja neljä kesäkoululaista. Apteekkimuseon kehittämishanke jatkui vuoden 2016 aikana. Asiakaspalvelun osalta suunnitelmissa on uusi asiakaspalvelupiste, johon lipunmyynnin ohella saadaan tila museokaupalle. Lisäksi asiakaspalvelu on ollut mukana tulevan uuden johdantonäyttelyn kokonaisuu-

Linnassa järjestettiin omien näyttelyiden ja tapahtumien lisäksi myös muita tapahtumia. Turun linnan turnajaiset 14.–16.7. oli suuri menestys ja tapahtuma tullaan järjestämään myös vuonna 2017. Turnajaiset pidettiin linnan puistossa ja esilinnan pihalla oli keskiaikamarkkinoiden tyylinen tapahtuma myyntikojuineen, ja mm. sepän paja oli toiminnassa. Tapahtuman aikana linnassa vieraili 4500 kävijää. Grus Grus -teatterin ”Hamlet – koko totuus” -esitykset alkoivat syksyllä kahdeksalla esityksellä. Esitykset olivat pääsääntöisesti loppuunmyytyjä. Esitykset jatkuvat kuudella esityksellä vuonna 2017. Ensimmäistä kertaa järjestetty Business Festival Shift järjestettiin 31.5.–1.6. (osallistujia n. 2000) ja tullaan järjestämään myös vuonna 2017. Turun linnan ravintoloitsija vaihtui 1.9.2016. Sodexo Oy lopetti ja Fazer Food Services aloitti jo aiemmin Turun linnassa toimineen ravintolapäällikkö Jouko Nurmen johdolla.

den suunnittelussa. Museon pihakivetys uusittiin osittain ja kesällä asiakaspalveluun palkattu puutarhuri Leena Haimi jatkoi puutarhan uudistus- ja kunnostustöitä. Museon yhteydessä toimii suosittu kahvila Cafe Qwensel. Kahvila on avoinna museon aukioloaikoina tai sovitusti. Kahvilan erikoisuutena ja valttina on, että kaikki tuotteet on itse leivottuja 1700-luvun tyyliin.

ASIAKASPALVELUYKSIKKÖ TIIMI 3 (Luostarinmäen käsityöläismuseo, WAM ja Biologinen museo) • Biologinen museo Biologisessa museossa vieraili vuoden aikana 15 671 kävijää. Kävijäkunta pysyi muutoin entisenlaisesti päiväkoti- ja alakouluryhmien sekä erilaisten lapsiperhemuotojen hallitsemana, mutta Museoliiton lanseeraama Museokortti on lisännyt lapsettomien, erityisesti keskiikäisten ja sitä vanhempien pariskuntien ja pienryhmien vierailuja. Aiemmin nämä kävijäryhmät ovat olleet milteipä marginaaliin katoava kuriositeetti. Vuoden aikana pidettiin kolme näyttelyä; 1.1.–30.4.sarjakuvaa ja multimediaa yhdistelevä Seikkailu suolla (5542 kävijää), 1.7.–31.8. valokuvanäyttely Majavalam-

• Luostarinmäen käsityöläismuseo Luostarinmäellä vieraili vuoden aikana 33 333 kävijää. Luostarinmäen käsityöläismuseo oli avoinna kesäkaudella ja joulusesonkina. Kesä-, heinä- ja elokuussa museo oli avoinna viikon jokaisena päivänä. Touko- ja syyskuussa museo oli maanantaisin suljettu. Lisäksi museo oli avoinna pääsiäisenä 26.–27.3. Museo sulki ovensa tutusti Turun päivänä, jolloin museossa vieraili 1485 vapaakävijää. Museo oli myös avoinna erillisten tapahtumien aikana sekä sulkuaikana opasvarauksen tehneille ryhmille. Heti alkuvuonna Luostarinmäellä koettiin kauhunhetkiä, kun Hansikkaantekijän verstaassa syttyi tulipalo lauantaiaamuna 30.1. kello 8.58. Tulipalo sai alkunsa kakluunin sähkövastuksen sähköviasta. Palon leviämisvaara oli Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen arvion mukaan ilmeinen, mutta onneksi tulipalon vauriot jäivät lopulta melko pieniksi. Pelas-

pi (2046 kävijää) ja 1.9.–31.12. paleotaidetta ja fossiileja esittelevä Maailma ennen ihmistä (5456 kävijää). Näyttelyt hankittiin asiakaspalvelun aloitteen ja näyttelysihteerityön kautta. Tiimi- ja toimenkuvarajat ylittävä yhteistyö näyttelyiden ideoimiseksi ja toteuttamiseksi on osoittautunut toimivaksi ratkaisuksi Biologisessa museossa. Lapsiperheille suunnattuja viikonlopputapahtumia järjestettiin kaksi; 9.–10.4. (666 kävijää) ja 22.–23.10. (659 kävijää). Askartelutyöpajat ovat osoittautuneet erittäin vetovoimaisiksi ja vaikutus kävijämäärään on ollut huomattava. Työpaja

tuslaitos joutui paloa sammuttaakseen sahaamaan jonkin verran rakennuksen hirsiä. Lisäksi talon vesikatto sai vaurioita tulipalossa. Vaurioitunut rakennus korjattiin tulipalon jälkeen ennalleen. Uudistettua Hansikkaantekijän verstasta pääsi ihailemaan jälleen kesäkuussa. Vuonna 2016 Luostarinmäellä aloitettiin lisäksi muiden alueen museorakennusten kakluunien sähkövastusten, johtojen ja termostaattien korjaustyöt. Ulkopaikkakuntalaisten ja ulkomaalaisten matkailijoiden määrä oli kesäsesonkina merkittävä. Asiakaspalvelussa haluttiin entistä enemmän korostaa museoalueen ja kansanperinteen sekä Turun historian tuntemuksen lisäksi matkailuneuvontaa. Tästä syystä asiakaspalvelun henkilökuntaa pyrittiin perehdyttämään entistä paremmin ja laajemmin. Luostarinmäelle kehitettiin uusi perehdytyskäytäntö, jossa uuden työntekijän kanssa kierretään museo-

pyritään sisällyttämään jokaiseen viikonlopputapahtumaan myös vastaisuudessa. Museokauppatuotteiden myynti laski hieman edellisvuoteen verrattuna, kuten kävijämääräkin, mutta keskiosto kasvoi ja ensimmäisen kerran museon historiassa euromäärä ylitti kokonaiskävijämäärän. Tämä on merkittävää siinä mielessä, että museon kävijöistä iso osa oli nk. museokauppa-asiakkuuden ulkopuolisia kävijöitä eli sellaisia, joilla ei ole omaa tai välillistä (esim. huoltajan) maksuvalmiutta kuten esim. päiväkotilapset.

alue hallitusti oppaan, alueenhoitajan ja toimipaikkavastaavan kanssa. Lipunmyyntipiste sekä museokauppa olivat museon tärkeät asiakasneuvontapisteet. Pääsylippujen myynnin yhteydessä kassalla myytiin opastuskierroksia, museokortteja ja TurkuCardmatkailijakortteja sekä opaskirjoja Vakituisesti myyntipisteissä työskenteli lippukassanhoitaja, museokaupanhoitaja ja kaksi museovalvojaa. Luostarinmäellä työskenteli vuoden aikana myös omalla rahalla palkattuja kausityöntekijöitä, työllisyysvaroin palkattuja työntekijöitä, työharjoittelijoita, toimeentuloopiskelijoita sekä kesäkoululaisia. Lippukassamyymälän ja museokaupan sisustus uudistettiin vuoden alussa. Tavoitteena uudistuksessa oli parantaa asiakaspalvelua, mutta myös tarjota lippukassanhoitajalle ja museokaupanhoitajalle paremmat työolosuhteet. Pääsiäi-

ASIAKASPALVELUYKSIKKÖ senä kokeiltiin lipunmyyntiä sisätiloissa, mutta suuren kävijämäärän vuoksi tila ruuhkautui pahasti ja museokaupassa asiointi vaikeutui. Kesäksi lipunmyynti palautettiin takaisin entiselle luukulle. Museokaupan ja lippukassan remonttia pidettiin silti hyvin onnistuneena. Kauppatilaan saatiin myös lukolliset lokerikot asiakaskäyttöön.

• Wäinö Aaltosen museo Vuoden aikana museossa vieraili 27 148 kävijää, joista museokorttikävijöitä oli 5963. Museokortteja myytiin 254 ja niitä uusittiin 101 eli yhteensä 355 korttia. Maksaneista kävijöistä siis 37 % vieraili museossa Museokortilla ja kaikista kävijöistäkin 22 %. Vuoden 2016 aikana oli esillä neljä näyttelyä. Lokakuussa 2015 alkanut Ismo Kajanderin Anartisti päättyi 17.1.2017. Muut näyttelyt olivat Saara Ekströmin Alkemia (5.2.–24.2.), Turun kaupungin taidekokoelmista koottu Mansikkapaikka (10.6.–21.8.) sekä Taide, uskonto, valta (15.9.–11.12.).

Museokaupan valikoimasta löytyi mm. Museokeskuksen julkaisuja, modernia designia, makeisia, matkamuistoja sekä Luostarinmäellä valmistettuja käsitöitä. Museoon kesäksi palkatut käsityöläiset tuottivat jälleen museokaupan myydyimpiä tuotteita, kuten viilivateja ja turkistossuja. Myynti kehittyi suotuisasti myös Höökarin puodissa ja museon

postikonttorissa, josta jouluna lähetettiin ennätysmäärä joulutervehdyksiä.

Vilkkaita tapahtumia olivat WAMin lasten viikonloput (9.-10.4. ja 22.–23.10.) ja Sinkkujen illat (13.2. ja 17.6.). Taiteiden yönä 18.8. museoon myytiin lippuja puoleen hintaan klo 10–23. Turun päivänä 18.9. museoon oli vapaa pääsy. Muita tapahtumia olivat WAMbience- ja TurkuArt Afterwork -ilta 20.4., TurkuArt Afterwork -ilta 6.10. ja WAMbience 20.11. Vapaa-aikatoimialan järjestämiä tiistaikonserttisarjan konsertteja oli 21 kpl.

avoimemmaksi asiakaspalvelutilaksi. Uuteen visuaaliseen ilmeeseen kuului myös WAMin uusi tunnus ja ilme, joiden pohjalta toteutettiin uusi museokauppatuotesarja. Myös Wäinö Aaltosen Kultalilja-patsas tuotteistettiin. Uudistunut museokauppa uusine tuotteineen oli vuoden lopussa valmis odottamaan juhlanäyttelyn alkua tammikuussa. Wäinö Aaltosen museon yhteydessä toimii Café Wäinö. Kahvilan aukioloaikoja pidennettiin loppuvuodesta ja uudet aukioloajat palvelevat nyt museon asiakkaita paremmin. Kahvila on suosittu lounaspaikka ja sen erikoisuutena ovat kotileipomotuotteet.

Vuoden loppupuolella alettiin valmistautua WAMin 50-vuotisjuhlavuoteen 2017. Siihen liittyen myös museokaupan ja lipunmyynnin tila remontoitiin

Kahvila Kisälli palveli asiakkaita museon aukioloaikoina.

KONSERVOINTIYKSIKKÖ

Konservointiyksikkö NÄYTTELYT • Turun linna Tyttökuningas -näyttely purettiin alkuvuodesta ja Keisarillisia lahjoja Pavlovskin palatsista -näyttely purettiin huhtikuussa. Tyttökuningas -näyttelyn vitriinikohtaiset ilmastointiratkaisut osoittautuivat toimiviksi ja myös Pavlovski -näyttelyn osalta yhteistyö venäläisten yhteistyökumppaneiden kanssa sujui hyvin. Touko- ja kesäkuussa pystytettiin Outo Luonto -näyttely. Poikkeuksellista oli kulttuurihistoriallisilla esineillä täydennetyn taidenäyttelyn rakentaminen linnaan. Vuoden aikana valmisteltiin helmikuussa 2017 avattavaa Valtapeliä – Reformaatio Suomessa -näyttelyä. Linnan päänäyttelyiden osalta uusittiin Ritarisalin valaistus lisäämällä valaisimia ja valaisinkiskoja. Valaistuksen uusiminen muutti Ritarisalin ilmettä viihtyisämmäksi. Raha- ja mitalikabinetin

kunniamerkkiosuus valmistui 15.5. Sturenkirkon ja Nunnakappelin valaistusten uusimista suunniteltiin ja tehtiin valaisinhankintoja. • Wäinö Aaltosen museo Saara Ekströmin Alkemia -näyttely purettiin huhtikuussa, jonka jälkeen alkoi korjausjakso. Jakson aikana uusittiin kameravalvonta, hälytyslaitteita, sähköistettiin uudelleen toimimattomia pistorasioita sekä lisättiin pistorasioita. Mansikkapaikka -näyttely ja Atriumin Ecce homo-näyttely avattiin molemmat kesäkuun alussa. Syksyllä avattu Taide, uskonto, valta -näyttely oli haasteellinen monien vaikeasti ripustettavien ja esille pantavien esineistöjen vuoksi. Pietarin valtiollisesta uskontojen historian museosta oli lainassa yhteensä 230 teosta ja esinettä. Onneksi ripustusapua saatiin lainanantajan museomestarilta, jolla oli erikoisosaamista ja omat ratkaisut iko-

nien ripustamiseen. Näyttelyprojektissa oli mukana koko yksikkö alusta loppuun asti. Saimme myös arvokasta apua Janis Jerumanikselta, jonka venäjän kielen taito auttoi ratkaisevasti näyttelyn valmistumisessa ajoissa. Syksyllä ripustettiin Atriumiin kolme näyttelyä, viimeisenä Wäinö Aaltosen museon vanhat näyttelyjulisteet. • Muut toimipaikat Muissa toimipaikoissa pystytettyjä kulttuurihistoriallisia näyttelyjä edusti Brinkkalan galleriaan pystytetty Kadonnutta aikaa -valokuvanäyttely. Yksikön työntekijät ovat olleet myös mukana kaikissa Galleria Harmaan näyttelyissä apuna ja tukena. Biologisessa museossa avustettiin Fossiili -näyttelyssä ja suunniteltiin valaistuksen uusimista vuodelle 2017. Luostarinmäen käsityöläismuseossa jatkettiin interiöörien valaisemista hyväksi havaitulla Roblon Ara LED -valaisimella.

ULKOVEISTOKSET Ulkoveistosten kesähuoltoa varten tilattiin pesut Rotunda osuuskunnalta. Pääkonservaattori koulutti restaurointimaalarin puhdistamaan veistokset töherryksistä. Lisäksi laadittiin huoltoohjelma, jossa listattiin kohteet ja toimenpiteet. Posankan ja Carro Celesten säännöllinen huoltovahaus aloitettiin kesällä. Selvitettiin Mater Marium -valoteoksen korjausvaihtoehtoja.

KONSERVOINTIYKSIKKÖ

PÄÄKONSERVAATTORI MATS SJÖSTRÖM Alkuvuodesta Luostarinmäen käsityöläismuseossa Hansikkaantekijän talo vaurioitui lievästi pienessä kytemistulipalossa. Koko tapahtumasta selvittiin säikähdyksellä, ja esinevahingot jäivät pieniksi, vain yhden lipaston lakkapinta vaurioitui. Uunien vastukset ja termostaatit pyydettiin tarkastamaan ja vaihtamaan, jotta vastaavaa ei enää tapahtuisi. Pääkonservaattorin pahin painajainen oli lähellä toteutumista. Infrastruktuurista on huolehdittava kunnolla, jotta voidaan ehkäistä vastaavia tapahtumia. Ongelmana on, että korjattavaa on hyvin paljon. Ennaltaehkäisevistä toimenpiteistä infrastruktuurin saralta saatiin aikaiseksi parannus Turun linnassa, kun linnan pohjapiirroksiin tehtiin merkinnät vesivahinkoantureiden tulevista sijaintipaikoista. Tarkoitus on jatkossa voida rajata ja löytää mahdolliset lämpö- ja vesijärjes-

telmistä johtuvat vuodot tehokkaammin. Päälinnan lämpöpatterin vuotoa etsittiin kolmen viikon aikana koska vauriokohta oli hyvin hankalassa paikassa. Vuodosta ei aiheutunut vahinkoa linnalle eikä kokoelmille.

ESINEKONSERVOINTI MAARIT HIRVILAMMI Harry Kivijärven teoksen kunnostus jatkui vuoden 2016 aikana. Teoksen repeytyneet saumat hitsasi Tapio Hukka. Hitsatut saumankohdat hiottiin varovasti ja pinnat retusoitiin vesiliukoisella kaseiiniliimalla. Retusoinnin teki taidekonservaattori Emilia Kallinen. Teoksen paljastustilaisuutta vietettiin juhlallisin menoin syyskuisena päivänä Hirvensalossa, Kivijärven lapsuuskodin maisemissa. Lukuisten näyttelyiden valmisteleminen, pystyttäminen ja purkaminen veivät paljon työaikaa. Vuoden aikana valmisteltiin myös Valtapeliä – Reformaatio Suomessa -näyttelyä ja esineitä noudettiin varastosta kuvattavaksi 101 esinettä -julkaisua varten. Suomalaisen kirjalisuuden seuran Codices Fennici -tutkimushanketta varten kuvattiin kaikki museon kokoelmiin kuuluvat koraalikirjojen

lehdet sekä Piae Cantiones -laulukirjan kansitäytteenä olleet Antiphonariumlaulukirjan fragmentit. Myös ulkopuolista kirjahanketta varten noudettiin useita löytöjä kuvattavaksi.

Pääskyvuoresta päätettiin vuokrata kaksi säilytystilaa, ennen sotia rakennetuista varastoluolista. Yhteistyössä Kiinteistöliikelaitoksen kanssa suunniteltiin uutta ilmastointijärjestelmää, hälytys- ja murtoturvaa sekä pintaremonttia. Säilytysjärjestelmäksi valittiin siirtohyllyjärjestelmä joka säästää lattiatilaa 80 %. Vuoden suurimpiin töihin kuului neljän investointihankinnan järjesteleminen. Pinoamisvaunuihin hankittiin täydennystä ja jatkettiin Pääskyvuoren säilytystilojen siirtohyllyhankintoja. Laboratorioon hankittiin kannettava XRF -analysaattori, jolla pystyy nopeasti määrittelemään

Vuoden aikana konservoitiin löytöjä omiin näyttelyihin ja tapahtumiin. Valokuvien digitointia varten muutamat kuvat purettiin kehyksistä ja kiinnitettiin takaisiin kehyksiin. Luostarinmäen kuparisepän verstaan ulkoseinässä oleva kahvipannu ja kiinnitysrauta kunnostettiin ennen kesäkautta. Forum Marinumille konservoitiin laivalyhty. Kesällä dokumentoitiin Tykistömuistomerkin jalustan irronneet kivilaatat ja ne kuljetettiin varastoon odottamaan jalustan korjaamista. Kalastajankadulla oleva pieni näyttelyrekvisiittavarasto tyhjennettiin. Pieneen huoneeseen kunnostettiin valokuva-arkistolle lisätilaa aineistojen

esineiden alkuaineet ja pitoisuudet. Laite vie esineiden ja löytöjen materiaalitunnistuksen aivan toiselle tasolle kuin mitä se aikaisemmin on ollut. Laitetta voidaan hyödyntää monella eri museon toimialalla. Mittavat investointihankinnat huipentuivat linnaan sijoitettavien AV -laitteiden ja valaisinten hankintaan. Näillä pystytään varautumaan tuleviin näyttelytarpeisiin mm. kosketusnäyttöjen osalta. Arkeologisen tietokannan suunnittelussa päädyttiin kehittämään museon rakennetun kulttuuriympäristön dokumentoinnissa käytettyä MIP-tietokantaa, siten että se tulevaisuudessa sisältäisi myös arkeologisen tiedon ja löytöjen konservointitiedot. Yksikön henkilökunta osallistui vuoden aikana tietokannan suunnittelu- ja valmistelutyöhön. Kehitystyö projektissa jatkuu lähitulevaisuudessa.

käsittelyä varten. Konservointiyksikkö oli myös mukana pakkaamassa Halikon sairaalan museoesineistöä uusiin säilytystiloihin siirtoa varten. Valokuva-arkiston negatiivien kuntokartoitusta suunniteltiin yhdessä Metropolia Ammattikorkeakoulun paperikonservoinnin pääopettajan Päivi Ukkosen ja tutkija Minna Ijäksen kanssa. Neljän oppilaan tekemä kuntokartoitusprojekti toteutui syksyllä. Projektin yhtenä tavoitteena oli kartoittaa etikkasyndrooman laajuutta. Ulkopuolisille tutkijoille noudettiin museon löytöjä tutkittavaksi. Tutkimuskohteina olivat mm. soitinlöydöt, ihmisjäänteet, Maarian Taskulan, Åbo Akademin, Rettiginrinteen ja Kaupunginkirjaston kaivausten löydöt. Ulkopuolista tutkimushanketta varten konservointi-

KONSERVOINTIYKSIKKÖ

laboratoriossa sahattiin tiilistä paloja OSL-ajoitusnäytteitä varten. Lainattavia esineitä ja löytöjä kuntokartoitettiin ja pakattiin kuljetusta varten. Lainaajia olivat mm. Maatalousmuseo Sarka, Satakunnan museo, Lelumuseo, EteläKarjalan museo, Liedon Vanhalinna ja Forum Marinum. Vuoden aikana opastettiin harjoittelijoita, joiden työtehtävinä oli mm. maanäyt-

ARKEOLOGINEN KONSERVOINTI RIIKKA SAARINEN JA ANU KINNUNEN Arkeologisen kaivaustoiminnan siirtyminen ulkopuolisille toimijoille vaikutti yksikön arkeologiseen konservointitoimintaan, koska museon kokoelmien karttuminen maalöydöillä pysähtyi. Yksityisten toimijoiden tekemien kaivausten löydöt päätyvät nyt osaksi valtakunnallista kokoelmaa Museoviraston ohjeistuksen mukaisesti. Kaivaustoiminnan loppuessa päättyi myös pitkään jatkunut arkeologisten projektien konservaattorin toiminta. Arkeologisen toiminnan yksityistäminen aiheutti myös rakennuttajissa hämmennystä vanhojen toimintatapojen muuttumisen vuoksi. Kaupungissa käynnissä oleva toriparkkia koskeva suunnittelu ulottui arkeologisten kaivausten osalta konservointiosaston ruohonjuuritasolle saakka. Kaupungin johdon taholta

teiden vesiseulonta. Harjoittelija Sisko Jokinen luetteloi Åbo Akademin kaivausten keramiikkaa kuukauden ajan, minkä ansiosta luetteloimaton keramiikka-aineisto saatiin luetteloitua ja tiedot tietokantaan. Turun yliopiston arkeologian oppiaineen opiskelijat kävivät tutustumassa museon käytänteisiin, konservointiin ja kokoelmiin, jälkityökurssin tiimoilta. Museon

tulleeseen selvityspyyntöön tehtiin laskelma kaivauslöytöjen konservoinnilta edellyttämistä resursseista. Poikkeuksellisen mittavan kaivauksen löydöistä huolehtimiseen museokeskuksen konservointiyksikön nykyresurssit riittäisivät vain hyvin pienessä määrin. Anu Kinnunen konservoi vuonna 2015 päättyneiden Katedralskolanin kaivausten löytöjä maaliskuun loppuun saakka ja siirtyi sen jälkeen osuuskunta Arkebuusin riveihin. Konservointiyksikkö vuokrasi vuoden mittaan toimitiloja ja välineitä Arkebuusin konservointiprojektien käyttöön ja tiloissamme konservoitiin mm. Lahden museosta toimitettu Asikkalan miekka. Edellisvuosien keskeneräisiä konservointikäsittelyjä ylläpidettiin ja jatkettiin Riikan toimesta. Viimevuosilta altaissa ja eri käsittelyvaiheissa olivat lähinnä Rettiginrinteen vuoden 2014 rautalöydöt sekä Katedralskolanin metalli- ja puulöydöt, latrii-

riimukirjoitusta sisältäviä löytöjä esiteltiin kansainväliselle tutkijajoukolle. Turkuun heidät oli tuonut Turun yliopiston järjestämä Riimuraati - Runråd 18 April 2016 -seminaari. Kuralassa järjestettävän Muinaistekniikan päivien yhteydessä tunnistettiin arkeologian harrastajien tekemiä esinelöytöjä ja samalla esiteltiin museon kokoelmiin kuuluvia löytöjä.

nin konservointi mukaan lukien. Museon omien kokoelmien konservoinnin lisäksi Riikka avusti Turun yliopiston arkeologian oppiaineen Ravattulan Ristimäen vanhalla kirkonpaikalla suorittamien kaivausten löytöjen dokumentoimisessa, röntgenkuvauksessa ja konservoinnissa. Kohteelta noudettiin hautakokonaisuus röntgenkuvattavaksi ja tekstiilitutkijan tutkittavaksi. Haudoissa poikkeuksellisesti säilyneistä hiuksista otettiin näytteet dna-tutkimusta varten. Laboratoriossa rautaesineiden konservointiin hankittu uusi arinauuni otettiin käyttöön. Uuni mahdollistaa myös pidempien esineiden lämpökäsittelyn. Laboratoriossa vieraili tänäkin vuonna kotimaisia ja ulkomaisia tutkijoita, opinnäytteiden tekijöitä ja alasta kiinnostuneita henkilöitä. Aineistohakuja tehtiin mm. kaupunkiarkeologisilta kaivauksilta löytyneistä työkaluista.

KONSERVOINTIYKSIKKÖ TEKSTIILIKONSERVOINTI TANJA HUIKURI Alkuvuodesta purettiin Tyttökuningas -näyttely ja kaikki 16 pukua imuroitiin pölystä ja palautettiin laatikoihin pakattuna. Kevään aikana jatkettiin ryijyjen konservointia, jotka olivat olleet esillä yli 10 vuotta Turun linnan Eteläisessä salissa. Ryijyt puhdistettiin imuroimalla ja pesemällä ja ne pakattiin vaakatasoon tekstiilien säilytystilaan. Raunioista rakennettu - Erik ja Carin Bryggmanin Turun linna -näyttelyä täydennettiin tekstiilein. Tarjoilijoiden pukuja on aikoinaan suunniteltu ja valmistettu varta vasten Turun linnassa järjestettäviin juhliin, mutta kokoel-mistamme ei löytynyt näitä tarjoilijoiden pukuja. Lopulta pukuja löytyi Hamburger Börsistä. Turun Osuuskaupan matkailu- ja ravitsemiskaupan kehitysjohtaja Tuija Suominen-Åkerlund lahjoitti neljä pukua kokoelmiimme. Näistä neljästä puvusta yksi on vuodelta 1961, joka on kuvaamataidonopettaja ja taiteilija Milfred Sandelinin suunnittelema. Tämä puku konservoitiin näyttelyyn ja muut konser-

HUONEKALUKONSERVOINTI SARI SELKEE Suurin osa huonekalukonservaattorin työstä koostuu vaihtuvien näyttelyiden pystytyksistä ja purkamisista. Vuoden aikana niitä kertyikin kymmenen kappaletta. Virallisen näyttelyohjelman ulkopuolelta voidaan mainita että huonekalukonservaattori osallistuu vuosittain linnan joulupöytien pystytykseen ja purkuun. Vuoteen mahtuu runsaasti kokouksia ja työryhmien tapaamisia: huonekalukonservaattori on ollut 101-esinettä näyttelyprojektin yhteen sovittaja, Sturen kirkon ja Nunnakappelin uudistustyöryhmässä, Apteekkimuseon uudistustyöryhmässä ja hän on osallistunut Dotkun suunnittelukokoukseen, henkilöstökoko-

voitiin varastoon. Lisäksi samaan yhteyteen esille tuli kattaus damastiliinoineen sekä astioineen. Liinat ja astiat lahjoitettiin Turun linnan ravintolan pitäjän, Fazerin, puolesta. Tekstiilien konservoinnit keskittyivät ensisijaisesti näyttelyyn menevien ja tulevien konservointeihin. Lisäksi kokoelmiin lahjoitettuja tekstiileitä konservoitiin säilytystilaan. Vuoden aikana konservoitiin yhteensä 45 tekstiiliä. Näyttelyiden välissä konservoin yhden viirin, joka kuuluu Partiomuseon kokoelmiin. Kyseessä oli kolmion muotoinen viiri, jossa oli maalattu kuva. Kuvan kohdalla oli tapahtunut Ghost -ilmiö, mikä esiintyi harmaana samentumana. Lisäksi viirissä oli teipeistä jäänyt vaurioita. Konservoinnin jälkeen viirille teetettiin uudet kehykset. Tekstiilien tukirakenteiden valmistaminen kuuluu lisäksi tekstiilikonservointityöhön. Tekstiilikonservaattori tutustui uuteen materiaaliin, fosshapeen. Fosshape on polyeteenistä valmistettua kuitukangas-

uksiin, Kalastajankadun talokokouksiin ja suunnitteilla olevien näyttelyiden kokouksiin. Marraskuussa esiteltiin Project server -näyttelyprojektihallintatyökalu. Kokoelmien ja pysyvien näyttelyiden huoltoon liittyvät tehtävät jäävät usein vaihtuvien näyttelyiden varjoon. Linnan interiöörien esinepuhdistusta on ehditty suorittamaan vain pikaisesti. Esilinnan musiikkihuoneen vaikeasti avattavan vitriinin takana oleva interiööri puhdistettiin samalla kun sieltä siirrettiin luuttu. Esilinnan tuolien ja sohvien istumisen estävät nauhat uusittiin. Eteläisessä salissa suoritettiin muutaman Carin Bryggmanin suunnitteleman käytössä olevan pöytälevyn liimaus. Kuninkaansalin ikkunalaudan museovieraiden töhertämiä kaiverruksia häivytettiin hiomalla, jotta ne eivät

ta, jota saadaan Englannista (Preservation Equipment) metritavarana. Sitä voidaan työstää erilaisilla menetelmillä ja näitä menetelmiä harjoiteltiin. Tarkoituksena oli valmistaa tanssivat käsivarret rituaalipuvuille. Rituaalipuvut kuuluvat Pietarin valtiollisen uskontojen historian museon kokoelmiin ja ne laitetaan esille Taide, uskonto, valta -näyttelyyn. Kuitukangasta muokattiin pahviputken ympärille ja kovetettiin höyryttämällä. Höyrytys tiivistää kuitukangasta ja siten se jähmettyy muotoonsa. Saatu putkimainen muoto on vahva ja jaksaa kannatella painaviakin esineitä. Käsivarret kiinnitettiin mallinukkeihin ja rituaalipuvut puettiin esille. Fosshape-käsivarret tukivat erinomaisesti ja pukujen erityisen näyttävät hihat pääsivät oikeuksiinsa. Tekstiilien säilytystiloja esiteltiin Agnes Geijer-säätiön hallitukselle 22.4.2016. Heille esiteltiin saaristolaisryijyjä sekä kirjailtuja tekstiileitä. Mynämäen käsi- ja taideteollisuusopiston oppilaille esiteltiin tekstiilivarastossa olevia ryijyjä keväällä.

innostaisi kävijöitä kaivertamaan lisää nimikirjaimiaan tai töherryksiä ja hävyttömyyksiä. Linnan remontin jälkitöihin liittyi vankisellien Poistoa Oy:n desinfioijien suorittama pintojen puhdistus. Heitä ohjeistettiin varomaan museoesineitä. Helmikuussa yhteistyökumppanimme filosofian maisteri Katri Vuola esitteli keskiaikaisten veistosten tutkimustulokset. Vuonna 1989 museosta eläkkeelle jäänyt vahtimestari Kyllikki Virtanen vieraili museossamme toukokuussa. Hän valitsi esineitä Auran kotiseutumuseon kesänäyttelyyn. Lähes 20 vuotta sitten eläkkeelle jäänyt taidekonservaattoritutkijamme Kari Appelgren toi linnan tauluvarastoon vierailulle Nils Schillmarks Akademin jäseniä toukokuun lopussa. Joulukuun alussa Sinebrychoffin

KONSERVOINTIYKSIKKÖ taidemuseon johtaja Kirsi Eskelinen oli vierailun yhteydessä katsomassa joitakin maalauksiamme tauluvarastossa. Museo harkitsee lainapyyntöä myöhemmin. Heinäkuun alun keskiaikapäivät linnassa toivat noin 1800 museokävijää. Marraskuussa linnan Tonttupäivänä huonekalukonservaattorilla oli tuttu rooli konservaattoritonttuna. Linnassa tehtiin kävijäennätys, reilu 2100 vierailijaa päivässä. Suurtapahtumien aikana on hyvä havainnoida museovieraiden mahdollista esineiden koskettelua. Se auttoi esimerkiksi Älä koske -kylttien uudelleenasettelua myöhemmin. Kesän kynnyksellä Kaupunginarkiston paperikonservaattori Riikka Kupias toivotettiin tervetulleeksi työtiloihimme Kalastajankadun kadunvarsirakennukseen. Museoesineitä tiivistettiin ja siirrettiin muihin säilytystiloihin. Kesällä valokuvaajat Raakkel Närhi ja Aleks Talve kuvasivat 101 esinettä -julkaisun esineet. Konservaattoreiden tehtävänä oli etsiä esineet sekä tarvittaessa niille sopivat taustat ja olla apuna kuvausten järjestelyissä. Neljä näistä esineistä oli marraskuussa näytillä Turun kaupungintalolla ennen kaupunginvaltuuston kokousta. Tarkoituksena oli edistää mahdollista tulevaa Suomen historian museohanketta.

Syyskuussa pakattiin Halikon sairaalan kokoelmien esineitä paikan päällä kolme päivää. Lokakuussa Museokeskus järjesti retken Hämeenlinnaan. Vierailukohteina olivat Hämeen linnan kierros, Heavy Metal-näyttely, Museo Skogster ja Sibeliuksen syntymäkoti.

kinnät linnan pohjapiirroksiin vesivahinkoantureiden tulevista sijaintipaikoista.

Kesäkuun alussa Kuralan salin sohva siirrettiin Luostarinmäelle, jossa verhoilijaopiskelija verhoili sen. Wäinö Aaltosen kirjastoa inventoitiin ja joukossa oli joitakin homevaurioisia kirjoja. Ne imurointiin vetokaapissa ja annettiin neuvoja jatkosäilytystä varten. Alkuvuodesta Luostarinmäen hansikkaantekijän talo vaurioitui tulipalossa. Yhden lipaston lakkapinta oli vaurioitunut ja sitä elvytettiin laimealla sellakkaliuoksella paikan päällä.

Tuhoeläintorjuntana suoritettuja pakastuskertoja on ollut vuoden aikana lukuisia. Turkis-ja vaatekoiansoja on aseteltu 20 kpl lähes kaikkiin Museokeskuksen toimipisteisiin. Loppuvuodesta kaikki Kalastajankadun työhuoneiden lattiat ja ikkunat puhdistettiin. Esineet siirrettiin väliaikaisesti käytäville. Konservaattorin toimenkuvaan on kuulunut Kalastajankadun yksikön talon sulkeminen vahtimestareiden joidenkin lyhennyspäivien aikana. Neuvontapahtumia oli 20 kpl.

Loppuvuodesta huonekalukonservaattori auttoi taidekonservaattori Emilia Kallista kuvanveistäjä Wäinö Aaltosen Työ ja tulevaisuus -kokonaisuuteen kuuluvan Usko-veistoksen konservoinnin alkuvaiheessa. Lokakuussa Metropolia Ammattikorkeakoulun paperikonservaattoriopiskelijat kertoivat negatiiviarkistomme kuntokartoituksesta. Loppuvuodesta laadimme kokoelmien evakuointisuunnitelmaan liittyvää esineryhmälistaa katastrofitilanteissa ensimmäiseksi pelastettavista esineistä ja teoksista. Vuoden aikana tehtiin mer-

Yhdessä tutkija Kari Hintsalan kanssa tehtiin kesäretki Naantalin museoon, jossa suoritettiin lainaesineidemme numeroiden ja kunnon tarkistus.

Huonekalukonservaattori on huolehtinut Museokeskuksen projektityöläisten perehdytyksestä mm. museoesineiden käsittelyyn ja numerointiin. Projektityöläisiä kokoelmien luettelointityössä vuonna 2016 ovat olleet mm. Ari Kiiskinen, Johanna Böckerman, Masse Rantonen, Jesse Airisniemi, Tomas Dalhlström, Jarkko Niemelä.

KONSERVOINTIYKSIKKÖ KIRKKOTEKSTIILIEN KONSERVOINTI PÄIVI ALLINNIEMI Kirkkotekstiilien konservointiyksikkö tarjoaa tekstiilien konservointia ja huoltoa sekä neuvoja ja ohjeita tekstiilien säilyttämisestä pääasiassa Suomen evankelis-luterilaisille seurakunnille. Muita asiakkaita palvellaan mahdollisuuksien mukaan. Asiakaskontakteja, yhteydenottoja puhelimitse ja sähköpostitse sekä käyntejä, oli kaikkiaan 75. Yhteydenotoista seurasi yksi arviointikäynti ja asiakkaita kävi paikan päällä kuusi. Kolmessa tapauksessa konservoinnista sovittiin suullisesti käynnin yhteydessä. Kirjallisia konservointitarjouksia tehtiin kuusi, joista neljä johti toimeksiantoon. Toimeksiantoja oli kaiken kaikkiaan kahdeksan, joista yhdestä oli sovittu ennen vuotta 2014, ja ne käsittivät yhteensä kymmenen tekstiiliä tai esinettä sekä loppuvuodesta alkaneen, ulkopuolisen näyttelyprojektin. Se piti sisällään Tom of Finland -elokuvan asujen pukemi-

TAIDEKONSERVOINTI EMILIA KALLINEN Pääosa taidekonservaattorin työstä muodostui näyttelyiden pystytyksistä ja purkamisista sekä niihin liittyvistä kuntoarvioinneista ja konservoinneista. Kallinen oli vuoden aikana mukana kaikissa Wäinö Aaltosen museon sekä suurimmassa osassa Turun linnan näyttelyiden pysytyksessä ja purkamisissa. Vuoden 2016 merkittävimmät projektit liittyivät Wäinö Aaltosen museon näyttelyihin ja vuoden 2017 tammikuussa avattavaan Wäinö Aaltonen ja itsenäisyyden vuosisata -näyttelyyn. Keväällä puhdistettiin Wäinö Aaltosen museossa sijaitseva Suomen neito

sen mallinukeille ja työ tehtiin yhdessä tekstiilikonservaattori Tanja Huikurin kanssa. Tekstiileitä konservoitiin yhteensä 12 kappaletta. Konservointiin tulleet tekstiilit valokuvattiin ja luetteloitiin Musketti-tietokantaan (10 kpl) ja konservointitoimenpiteet raportoitiin Muskos-sovellukseen (12 kpl). Muihin tehtäviin kuului osallistuminen Halikon sairaalamuseon pakkaamiseen (3 pv), mikä tehtiin konservointiyksikön laskutuksena. Lisäksi osallistuminen WAMin Taide, uskonto, valta -näyttelyn purkuun (2 pv) sekä ulkoveistoksen julkistamiskankaan hankinta, ompelu ja huolto käytön jälkeen. Kirkkotekstiilikonservoinnin tiloissa vieraili Mats Sjöströmin johdolla Turun yliopiston museologian opiskelijaryhmä (n. 25 hlöä). Kaupunginarkiston konservaattorin työtilat siirtyivät kesäkuussa Kalastajankadulle, minkä valmistelua suunniteltiin ja työryhmiä vieraili myös kirkkotekstiilikonservoinnin tiloissa.

-veistos. Puhdistustapahtuma videokuvattiin. Wäinö Aaltosen Työ ja tulevaisuus -veistossarjan viiden kullatun kipsiveistoksen konservointi oli suuri projekti. Näistä Usko-niminen veistos oli eniten vaurioitunut ja sen puuttuvan osan rekonstruointi oli haastava työ. Kaikki viisi veistosta puhdistettiin, pintavauriot korjattiin ja halkeamat kullattiin tai retusoitiin. Samaan Wäinö Aaltonen ja itsenäisyyden vuosisata -näyttelyyn tuleva suuri Kotkanpoika -kipsiveistos konservoitiin sekä myös muutama pienempi veistos. Monet Wäinö Aaltosen maalausten kehykset vaihdettiin, kehyksiä muokattiin tai kullattiin. Kokoelmien hoitoon liittyviä tehtäviä on hoidettu näyttelyiden ja lainojen välissä. J.E.

Kirkkotekstiilikonservaattori osallistui Pohjoismaisen konservaattoriliiton Suomen osaston ry:n. järjestämiin ammatillisiin tapahtumiin: Kevään koulutuspäivät Tukholmassa, jossa tutustumiskohteena oli Tumban kokoelmakeskustilat sekä syksyn koulutuspäivä Helsingin taidemuseo HAMissa Yayoi Kusaman In Infinity -näyttelyn merkeissä. Muita koulutuksia olivat Turun kaupungin järjestämä alkusammutuskoulutus (2 h) ja Museopalvelujen some-työpaja. Kirkkotekstiilikonservoinnin järjestetystä kuva-arkistosta löytyi valokuvat Ylivieskan kirkkopalossa ihmeellisesti säilyneestä messukasukasta. Kuvat skannattiin ja lähetettiin Jyväskylän konservointikeskukseen, jossa kasukka on konservoitavana. Kirkkotekstiilikonservaattori osallistui pyydettäessä 101 esinettä -julkaisun tekoon kirjoittamalla yhden artikkelin.

Anderssonin In the White Room- installaatio konservointiin, Turun pääkirjaston vanhan puolen aulassa sijaitseva Paxveistos sekä Surf-taulusarja, Mäkelän Vetta ja Vetta puhdistettiin ja korjattiin. Kallinen oli myös mukana Harry Kivijärven lyijyveistoksen retusoinnissa. Taidekonservaattori osallistui Pohjoismaisen konservaattoriliiton kevään koulutuspäivään Tukholmassa ja kirjoitti Robert Wilhelm Ekmanin Fjalar-maalauksesta 101 esinettä -julkaisuun. Kallinen osallistui säilytysilojen ylläpitoon, avustaen yleisötapahtumissa, neuvontatapahtumissa ja opastuksissa, esimerkiksi vierailut Kalastajankadulla ja Wäinö Aaltosen museossa.

KONSERVOINTIYKSIKKÖ NÄYTTELYSUUNNITTELIJA ANTTI KALIN Uusi näyttelysuunnittelija palkattiin 18.4. Näyttelysuunnittelija toimii konservointiyksikön yhteyshenkilönä kaikissa museokeskuksen näyttelyissä. Näyttelysuunnittelijan on tarkoitus toimia kaikissa toimipisteissä tukien tutkijoita ja kuraattoreita vaihtuvien näyttelyiden, tapahtumien ja päänäyttelyiden teknisessä suunnittelussa ja toteutuksessa.

Lisäksi näyttelysuunnittelija vastaa omalta osaltaan näyttelyhankinnoista ja kuljetusten järjestelemisestä. Kalin heitettiin huhtikuussa suoraan tuleen viimeistelemään galleria Harmaata ja suunnittelemaan Mansikkapaikka -näyttelyn ripustusta.

KULTTUURIHISTORIALLISET KOKOELMAT MUSEOMESTARI TONY SAARI, NÄYTTELYPUUSEPPÄ RAUNO NEUVO, NÄYTTELYRAKENTAJA MIKA MYLLYMÄKI Osallistuimme kaikkiin museokeskuksen näyttelyiden rakentamisiin ja purkamisiin vuoden aikana. Suuritöisimpänä voi mainita Uskontojen -näyttelyn rakentaminen WAMiin jossa kaikki vitriinirakennelmat tehtiin uudesta materiaalista. Myös Pavlovski -näyttelyn purku ja siirtäminen Lappeenrantaan työllisti tavallista enemmän. Saari kävi näyttelynsiirron vuoksi kahdesti Lappeenrannassa,

sekä rakentamassa että purkamassa. Päänäyttelyissä mitalikabinetin näyttely saatiin konservointiyksikön osalta valmiiksi. Teimme myös muita huoltotoimenpiteitä ja parannuksia. Uusimme tai uudistimme vuoden aikana ison osan vitriinikalustoamme maalauttamalla ne uudelleen niin että pohjatyöt tehtiin verstaalla.

Näyttelysuunnittelija osallistui kaikkiin näyttelyihin. Eri toimipisteissä käynnistettiin jo pitkään pääkonservaattorin

Vuoden aikana osallistuimme useamman kerran säilytystilojen siivoamiseen ja uudelleen järjestelyyn linnassa, Kalastajankadulla ja Amiraalistonkadulla. Avustimme Hirvilammea Kivijärven lyijyteoksen korjaamisessa ja siirtämisessä

mielessä hautuneita valaistusprojekteja. Luostarinmäen interiöörien valaistusta parannettiin ja Biologisen museon uutta valaistusta suunniteltiin yhteistyössä tutkija Pekka Käärin kanssa. Apteekkimuseon tulevaa uudistamista valmisteltiin työryhmässä. Näyttelysuunnittelija avusti pääkonservaattoria linnan AV -laitteiden ja investointihankinnan valaistuskokeiluissa. Loppuvuodesta huomion vei ensi vuoden juhlanäyttelyiden valmistelu.

Kakskertaan. Työ oli poikkeuksellisen haasteellinen ja kiinnostava. Olimme myös useamman päivän komennuksella Halikossa pakkaamassa ja kuljettamassa Terveydenhoitomuseon kokoelmia. Lisäksi hoidetiin mesuosastojen rakentamista. Museokeskuksen vitriinikalustoa lainattiin ja vuokrattiin yhteistyökumppaneille eri tapahtumiin ja museoihin. Neuvo teki Sturen kirkon ja Nunnakappelin uudet tammiset tasot ja hyllyt, jotka tultaisiin tilojen uudistamien yhteydessä asentamaan paikoilleen.

KONSERVOINTIYKSIKKÖ TAIDEKOKOELMAT WAM MUSEOMESTARIT RONI HARSU JA JUHANA TAINIO, MUSEOMESTARI MERJA PITKÄNEN Vuoden 2016 työtehtävät ovat koostuneet pääasiassa kokoelmateosten talletustoiminnasta, näyttelyrakentamisesta ja muista kokoelmanhoitotöistä. Kokoelmien hoito koostui kokoelmateosten lainoista, teoskuvauksista, joista isoimpina projekteina olivat Wäinö Aaltosen teosten kuvaus, Alfa-varastossa olevien teosten kuvaus ja Wäinö Aaltosen teosten kehystys. Lisäksi puhdistettiin ulkoveistoksia. Kokoelmamuseomestarin apuna oli 10.–30.5. työssäoppimassa Pekka Halosen akatemian kuva- ja mediataideyksiköstä Anna Hellén. Uutena konservointiyksikön työntekijänä aloitti 25.4. museomestari Juhana Tainio, joka otti hoitaakseen myös

näyttelyrakennuksessa ja konservointityössä tarvittavien metallitöiden suunnittelun ja toteutuksen. Tänä vuonna pajalla valmistui mm. vitriinirakenteita ja miekankäsittelyallas, jonka lisäksi metalliverstaan toimivuutta ja laitekantaa parannettiin. Ulkoveistosputsaukset ulkoistettiin lähes kokonaan Rotunda OSK:lle. Omana työnä pestiin WAM:in edustalla olevat Wäinö Aaltosen pronssiset veistokset ja naapuritontilla sijaitseva Carro Celeste. WAMin näyttelyt - Saara Ekström Alkemia, Mansikkapaikka, Taide,uskonto, valta ja Wäinö Aaltonen ja itsenäisyyden vuosisata - saatiin avattua ajallaan ja toteutettua tinkimättömällä asenteella. Muutoksia työnkuviin toi tänä vuonna konservointiyksikköön palkattu näyttelysuunnittelija, jonka avulla näyttelyra-

kennustoimintaa WAM:ssa kehitettiin. Konsernihallinnon aulanäyttelyt ja Atrium-näyttelyt sekä Vanhan Suurtorin galleriat ja myös Turun Linnan näyttelyt työllistivät museomestareita ajoittain. Lisäksi WAM:n taidevarastoissa ja näyttelytiloissa suoritetut remontit ovat työllistäneet valvontatehtävien ja teossiirtojen muodossa museomestareita pitkin vuotta. Kaupungin toimipaikkoihin talletettiin eli laitettiin esille uusia teoksia 183 ja muita teossiirtoja oli 50 kpl. Suurimmat talletukset tehtiin Sivistystoimen hallintoon ja Katedralskolaniin. Taidekuljetuksia hoidettiin ympäri Suomea; uusia hankintoja ja teoslainoja haettiin ja palautettiin mm. Helsingistä, Mäntästä ja Vaasasta.

KOKOELMAT JA KULTTUURIPERINTÖYKSIKKÖ

Kokoelmat ja kulttuuriperintöyksikkö Kulttuuriperintöyksikkö ja Taide- ja visuaalinen kulttuuri -yksikkö yhdistyivät vuoden alussa Kokoelmat- ja kulttuuriperintö -yksiköksi ja edelleen Kokoelmat- ja Kulttuuriperintö -tiimeiksi. Yksikön vetäjänä toimii intendentti Maarit Talamo-Kemiläinen, Kulttuuriperintötiimin tiiminvetäjänä tutkija Paula Saarento ja Kokoelmat-tiimin tiiminvetäjänä intendentti Riitta Kormano. Kokoelmat-tiimiin kuuluu kulttuurihistoriallinen esinekokoelma, taidekokoelma, valokuvakokoelma, kirjasto, museoarkisto sekä Turun taidelainaamo.

KULTTUURIPERINTÖTIIMI Maakunnallinen museotyö Maakunnallisen museotoiminnan tehtävä on museoammatillisen asiantuntijaavun antaminen Varsinais-Suomen paikallismuseoille ja kulttuuriperintötoimijoille museologisissa kysymyksissä ja auttaa paikallismuseoita kulttuuriperinnön tallentamis- ja vaalimistyössä. Varsinais-Suomen museot ry on yhdistys, jonka puitteissa paikallismuseot ja Museokeskuksessa toimiva VarsinaisSuomen maakuntamuseo voivat yhdessä koordinoida maakunnallista museotoimintaa. Maakuntamuseotutkija toimii yhdistyksen sihteerinä.

• Neuvonta- ja ohjaustyö Maakuntamuseotutkija on tehnyt vuoden aikana 66 kenttäkäyntiä museoihin. Osa käynneistä on ollut yleisiä tutustumiskäyntejä, osassa on käsitelty mm. museorakennusten ongelmia, kokoelma-asioita, hankkeiden ja avustushakemusten suunnittelua, näyttelyiden suunnittelua, hankintoja ja poistoja sekä museoiden yleistä kehittämistä. Neuvontakäynnit ovat kohdistuneet lähinnä kokoelmien hallintaan, näyttelytoimintaan ja museoiden yleiseen kehittämiseen sekä toimineet yleisinä tutustumiskäynteinä. Museovirasto myönsi 10:lle varsinaissuomalaiselle paikallismuseolle harkinnanvaraista avustusta. Maakuntamuseotutkija on ohjannut ja valvonut näiden avustusten käyttöä.

• Kokoelmien hallinta Toimintakauden lopussa Turun museokeskuksen WebMuskettikokoelmatietokannassa oli 54:n paikallismuseon kokoelmatietoja. Paikallismuseoiden esinetietoja oli vuoden lopussa yli 68 000 ja valokuvia 10 000. WebMuskettiin on lisätty Iniön Keistiön koulumuseon kokoelma sekä alettu luetteloida Halikon sairaalan esinekokoelmaa. Kustavin saaristolaismuseon luettelointi on käytännössä saatu valmiiksi Museoviraston harkinnanvaraisen avustuksen avulla. Ammatilliset paikallismuseot ovat maakuntamuseon ohjauksessa seuranneet yhteistä kokoelmapoliittisen ohjelman toteutumista.

KOKOELMAT JA KULTTUURIPERINTÖYKSIKKÖ • Paikallismuseoiden kehittäminen Museokeskuksen konservaattorit ovat neuvoneet ja ohjanneet paikallismuseoita kokoelmien säilyttämisessä sekä kuva-arkiston tutkijat valokuvien digitoimisessa. Vuonna 2015 aloitettu koulutuskokonaisuus ”Paikallismuseon hoidon perusteet” on jatkunut viidellä uudella kurssikerralla. » 19.1. Näyttelyn suunnittelu ja rakentaminen, amanuenssi Tom Bergroth » 1.3. Museorakennusten hoito ja ylläpito, rakennustutkija Eija Suna » 29.3. Esineiden hoito ja museon siivous, konservaattori Sari Selkee » 19.4. Museopedagogiikka ja yleisötyö, intendentti Satu Pajarre ja tutkija John Björkman » 17.5. Museoiden ulkoalueet, perinnemaisemat ja kasvit, tutkija Maarit Heinonen, Luonnonvarakeskus Lisäksi järjestettiin seuraavat tapahtumat » Varsinais-Suomen museoiden kesäretki järjestettiin Satakuntaan 9.6. Kohteina Euran pirtti, Leineperin ruukkialue, Emil Cedercreutzin museo sekä Panelian kylä.

• Muutoksia maakunnallisella museokentällä Erityistä huomiota on vaatinut Nauvon kotiseutumuseo, jonka on pitänyt luopua Gyttja Östergårdissa olevasta museorakennuksestaan. Museon vuokrasopimus on irtisanottu tilan sukupolvenvaihdoksen yhteydessä. Kotiseutuyhdistyksellä ei ole ollut riittäviä tiloja poistettavien museoesineiden varastointiin eikä sellaisia ole pitkästä etsinnästä huolimatta löytynyt.

» Valtakunnallinen paikallismuseoille, ulkoilmamuseoille ja perinnetiloille suunnattu seminaari Elävät museot ja perinnemaisemat järjestettiin Kuralan Kylämäessä 9.9. Puhujina Anneli Sorvoja, Johanna Viitaharju, Li Näse, Outileena Uotila Korteniemen perinnetilalta sekä kulttuurireservaattivastaava Fabian Mebus Riksantikvarieämbetetistä. » Terveydenhoitoalan museoiden valtakunnallinen tapaaminen järjestettiin Turussa 30.9. yhteistyössä Terveydenhuoltomuseon ja Lasarettimuseon kanssa. » Ruotsinkielisille museoille järjestettiin yhteistyössä Sydkustens landskapsförbundin kanssa seminaari kulttuuriperinnöstä ja matkailusta Paraisilla 7.10. » Varsinais-Suomen museokokous järjestettiin Turun linnassa 11.11.2016. Puhujina olivat Leena Viskari Liedon museon uusista verkkosivuista sekä Antti Huttunen Retkipaikka.fi-sovelluksesta. Paikallismuseoiden yhteinen Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden hanke Varsinais-Suomi 100 vuotta sit-

Maakuntamuseo auttoi poistettavien esineiden uudelleensijoittamisessa muihin museoihin. Osa kokoelmista siirrettiin Paraisten kotiseutumuseon kokoelmiin, osa Turun museokeskuksen kokoelmiin, osa Turun museokeskuksen opetuskokoelmaan sekä osa Sagalundin museon opetus- ja käyttökokoelmaan. Loput Nauvon kotiseutuyhdistys kykeni varastoimaan itse. Nauvon kotiseutumuseolla ei toistaiseksi ole museoyksikköä tai näyttelytilaa ja museon tulevaisuus on epävarma.

ten / Egentliga Finland för 100 år sedan aloitettiin. Mukaan hankkeeseen ilmoittautui 14 museota: Sagalundin museo, Yrjö Liipolan taidemuseo, Laitilan museot, Liedon museo, Loimaa-seura, Mynämäen museot, Naantalin museo, Paraisten kotiseutumuseo, Rusko-seura, Salon historiallinen museo, Itsenäisyyden museo, Suomen partiomuseo, Ett Hem-museo sekä Uudenkaupungin museo. Hanke on hyväksytty osaksi Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa. Varsinais-Suomi 100 vuotta sitten on saanut rahoitusta Svenska kulturfondenilta 8 000 €, Varsinais-Suomen kulttuurirahastolta 6 000 € sekä Varsinais-Suomen liiton kautta jaetuista itsenäisyyden juhlavuoden varoista 4 000 €. Hankkeessa kukin museo on tuottanut tarinan, joka esitellään verkkonäyttelyssä www.varssinaissuomi1917. fi ja ruotsiksi www.egentligafinland1917. fi. Kesällä 2017 museot järjestävät näyttelyitä samoista aiheista. Hankkeen toiminta jatkuu vuoden 2017 loppuun. Paikallismuseoiden kokoelmien vientiä museoiden Finna-hakupalveluun jatkettiin.

Salon kaupungissa on keskusteltu Kreivinmäen ulkomuseoalueen myymisestä yksityisille tahoille, esim. Wiurilan kartanolle, mutta selkeään päätökseen asian suhteen ei olla päädytty. Muurlan kotiseutuyhdistys on hankkinut omistukseensa Pyölin Kankareen vanhan riihen, joka säilytetään alkuperäisellä paikallaan.

KOKOELMAT JA KULTTUURIPERINTÖYKSIKKÖ • Paikallismuseoiden tunnettavuuden vahvistaminen ja tiedotus Varsinais-Suomen museoiden facebook-sivu ”Varsinais-Suomen museot” on vakiinnuttanut asemaansa paikallismuseoiden tiedotuskanavana sosiaalisessa mediassa. Varsinais-Suomen vuoden museoteko 2016 -palkinto myönnettiin Uudenkaupungin museolle aktiivisesta, innovatiivisesta ja osallistavasta yleisötoiminnasta sekä digitaalisen median monipuolisesta

hyödyntämisestä. Palkinto jaettiin Varsinais-Suomen museokokouksessa 11.11.2016. Elokuussa Varsinais-Suomen museopäivään osallistui 36 museota. Tapahtumasta tiedotettiin ilmoituksin Turun Sanomissa sekä Åbo Underrättelserissa sekä tiedottein muille seudullisille lehdille ja radiokanaville. Tiedotuksen selkeyttämiseksi päätettiin vastaisuudessa

edellyttää ilmaista sisäänpääsyä museopäivän osallistujilta. Paikallismuseoille ja niiden taustayhteisöille on lähetetty vuoden aikana neljä uutiskirjettä sekä tiedotteita ajankohtaisista asioista kuten haettavana olevista apurahoista tai lähestyvistä kursseista ja seminaareista.

KULTTUURIYMPÄRISTÖ • Museokeskuksen rakennukset ja niiden ympäristö Luostarinmäen käsityöläismuseo Kiinteistöliikelaitoksen hoitamien kunnossapitotoimien valvonta: Talo 158 Kultaajan ja lasimestarin verstaan turvekaton ja Läkkisepän kamarin ja verstaan tiilikaton vuoto (aluskatteiden uusiminen, rakenteiden kunnostus); Talo 171 ½ Räätälinverstaan ja Kirjansitomon kohdalla olevat vesikaton vuotavat jiirit (rakenteiden kunnostus, uudet jiiripellit); Talo 174 Kirjapainon vuotava katto (tiilikaton aluskatteen uusiminen, savupiipun kunnostus); Talo 178 Kellosepän

Apteekkimuseo ja Qwenselin talo Kiinteistöliikelaitoksen hoitamien kunnossapitotoimien valvonta: Pihakiveyksen uudelleenladontaa jatkettiin; Länsisiiven savupiippujen ja ilmahormien juurilla havaitut vesivuodot paikattiin; Itäsiiven yhden ulko-oven huonokuntoisen alaoven paikkaus ja maalaus. Kiinteistöliikelaitos on myös laatinut länsisiiven alustavat muutossuunnitelmat, suunnittelu jatkuu vuonna 2017.

verstas, tiilikaton vuodon korjaus (jatkuu 2017 koko katon korjauksella); Talo 178 Hansikkaantekijän verstaan tulipalon jälkeinen kunnostus (hirsityöt, muuraustyöt, kattotyöt, maalaustyöt); Vartiovuorenkatu 6 peltikattojen maalaus; Kahvila Kisällin ulkomaalaus; Kaadettavien puiden katselmointi (kaadot eivät toteutuneet vuoden aikana 2016). Museokeskuksen hoitamien kunnossapitotoimien valvonta: Mm. lautojen

Kulttuuriperintötiimistä on oltu mukana Apteekkimuseon uudistamishankkeen työryhmän jäsenenä ja koottu Apteekkimuseon uudistamishankkeen taustamateriaaliksi mm. raportti ”Qwenselin talo, selvitys omistajista ja rakennusten vaiheista vuoteen 1909 saakka” perustuen Aboa 1988 -julkaisussa painetun artikkelin täydennykseen käymällä tarkemmin läpi lähteitä mm. digitaa-

alapäiden korjauksia, käsijohteiden, rännien ja tippakeppien vaihtamista vuonna 2014 laaditun kuntokartoituksen mukaan. Kiinteistöliikelaitokselle laadittiin Luostarinmäen kunnossapitotöiden listaus vuodelle 2017. Lisäksi pidettiin Luostarinmäen kylttityöryhmän perustamisen valmisteleva kokous ja oltiin mukana alueen pihojen ja puutarhojen hoidon sekä hoitolinjausten suunnittelussa.

liarkiston avulla (esim. digitoidut sanomalehdet). Lisäksi on käyty läpi Tuula Sainion Apteekkimuseoon jättämät rakennusmuutoksiin 1970–1990 -luvuilla liittyvät piirustukset ja asiakirjat ja oltu mukana pihan hoitoa ja hoitolinjauksia suunniteltaessa.

KOKOELMAT JA KULTTUURIPERINTÖYKSIKKÖ Kuralan Kylämäki Kiinteistöliikelaitoksen hoitamien kunnossapitotoimien valvonta: Alueen maakaapelointiin (ilmajohdot ja sähköpylväät nyt museaalisia ja kiinteistöliikelaitoksen kunnossapidon piiriin kuuluvia rakenteita), valvontakamerajärjestelmän asentamiseen ja kävijälaskurijärjestelmään liittyvät suunnitelmat valmistuivat ja työ toteutettiin.; Iso-Rasin päärakennuksen (toimistorakennus) sisäremontin suunnittelun loppuun vieminen ja toteutus; Kohmon rintamamiestalon remonttiin liittyvät muutos- ja sähköpiirrokset valmistuivat; Kahvilan salin revennyt kattopahvi paikattiin; Kokeiluverstaan uudet sisäportaat ja hätäpoistumisportaat valmistuivat, ilmastointi- ja sähkövetoja sekä sähköpääkeskus uusittiin; Uusi inva-wc valmistui; Traktorisuoja

• Kaupunkiarkeologia Lausuntoja ja selvityksiä Aurora-seuran portaat, Hämeenkadun viereisten kortteleiden lisärakentaminen, Hämeenkadun kaukokylmäkaivanto, Tallimäen kenttä, Reuterska huset, Konsulinna, Bassin talon laajennus, Kauppatori, Maaherran makasiini, Tyksilän päiväkoti, Linnankatu 5:n lisärakentaminen, Vierasvenesataman paviljonki, Itäisen Rantakadun hulevesiliittymä, Suomusjärven Rautamäentie, As Oy Puulinna, Henrikinkadun kaukolämpöjohto, Linnankatu 29:n kaukokylmäkaivanto, Marinan laajennus, laskelman laatiminen Kattanin jumppasalin tulevista kaivauksista, selvitys arkeologisen löytömateriaalin tallennuksesta, selvitys kaupungin johdolle arkeologisesta lausuntoprosessista, selvitys kaupungin johdolle arkeologisten kaivausten hinnan muodostuksesta, kaivuilmoitusohjeistuksen laatiminen Kiinteistöliikelaitoksen infrapalveluille, tiedonannot Turun Sanomille ja ammattikorkeakoulun lehteen liittyen kauppatorin tuleviin tutkimuksiin.

entiseen Huhkon navettaan valmistui; Vähä-Kohmon puimalan eli suunnitellun vuokrattavan tilan Tryskimakasiinin vaatimien käymäläjärjestelyjen suunnittelu. Kiinteistöliikelaitokselle laadittiin Kuralan kunnossapitotöiden listaus vuodelle 2017. Vuoden aikana hankittiin penkkejä, pöytiä, irtovalaisimia ja kuivakäymälöitä em Tryskimakasiinia varten sekä yksi kuivakäymälä Iso-Kohmon pihaan yleisökäyttöön. Lisäksi uusittiin laidunaitoja alueella ja kaupungin työkeskuksella teetettiin uudet roska-astiat ja yksi infotaulukatos. Kulttuuriperintötiimi on osallistunut Kuralan tapahtumien ja kurssien sekä

Tarkastukset ja valvonnat Barkerin puisto, Harppuunakorttelin valvontatyömaa, Naantalin Mannerheiminkatu-Nunnakatu, Kakskerta löytöpaikka, Köydenpunojan talon kirsikkapuuistutustyömaa, Reuterska huset, Kuralan kaapelityömaa, Åbo Akademin kellarit, Maaherran makasiinin työmaa, Kouluravintolan piha, Linnasmäen linnavuori, Vierasvenesataman paviljongin kaivaustyömaa. Kokoukset ja tapaamiset • Arkeologisten kenttätöiden seurantatyöryhmän tapaaminen 29.1. • Maakuntien arkeologien tapaaminen Museovirastossa 3.2. • Arkeologisten kenttätöiden esittelytilaisuus Kansallismuseossa 4.–5.2. • Kurvi-päiville osallistuminen Turussa 15.–16.2. • Varsinais-Suomen kaivausesittelytilaisuuteen osallistuminen järjestävänä tahona 1.4. • Konsulinnan paalutukseen liittyvä palaveri 7.4.,

uuden leikkikaupan suunnitteluun ja toteutukseen mm valikoimalla ja hakemalla opetuskokoelmaesineitä varastosta, sisustamalla yleisötilat tapahtumia varten vuodenaikaa ja tapahtuman sisältöä vastaavaksi sekä huolehtimalla esineiden palautuksesta varastoon ja varastokirjanpidosta. Oltu mukana pihan hoitoa ja hoitolinjauksia suunniteltaessa sekä toimittu tutkija Leena Tiilikaisen lomasijaisena. Iso-Rasin toimistorakennuksen remontista johtuvan tavaroiden siirron yhteydessä siirrettiin kirjasto ja uudelleen järjestettiin aineistoa (nyt 32 hyllymetriä) ja lehtiarkistomateriaalia (15 hyllymetriä). Lisäksi käytiin läpi Kuralan toimintaan liittyvää arkistoaineistoa (nyt 20 hyllymetriä).

• Naantalin inventointitulosten julkistamistilaisuus Naantalin kaupungintalossa 13.4. • Museoviraston, Turun museokeskuksen, Varsinais-Suomen maakuntamuseon ja Turun kaavoitusarkkitehtien palaveri 20.6. • Naantalin kaavoitusarkkitehdin ja rakennustarkastajan tapaaminen Naantalissa 29.9. • Kauppatorin kaivausta koskeva palaveri 30.9. • Kattanin työmaapalavereihin osallistuminen 20.1., 22.3., 23.8., 21.9., 14.10. • Kultun kesäretkeen ja kokoukseen osallistuminen 2.6 ja 27.10.

KOKOELMAT JA KULTTUURIPERINTÖYKSIKKÖ • Rakennusperintö, Turun kaupungin alue Turun kaupungin keskusta-alueen rakennetun kulttuuriympäristön vaaliminen käsitti vuonna 2016 aiempien vuosien tavoin osallistumisen rakennustaiteellisesti arvokkaiden kiinteistöjen korjaustöiden suunnitteluun ja työmaa-aikaiseen valvontaan sekä dokumentointiin, rakennuslupahakemuksista ja asemakaavanmuutosluonnoksista ja -ehdotuksista annettujen kannanottojen ja lausuntojen valmistelun, viranomaisyhteistyön, yksittäisten taloyhtiöiden hankkeiden koordinointia ja ohjausta sekä lausuntojen valmisteluun ja seurantaan liittyvää tutkimus- ja selvitystöitä sekä dokumentointia. Haasteellisimmat hankkeet olivat Katedralskolanin, Kaupunginteatterin, Samppalinnan maauimalan ja Reuterin talonkorjaushankkeet sekä Kaupungintalon (Aurakatu 2) valtuustosalin pintojen konservointi, jossa toimittiin myös valvojana. Perusteellista pohdintaa ja periaatelinjauksen täsmentämistä vaati myös Puistokatu 7:n puutalojen käsittely. Talot päädyttiin siirtämään tilapäisesti paikoiltaan, toinen purettuna ja toinen kokonaisena. Tavanomaisista työtehtävistä poikkeava ylimääräinen projekti oli Turun linnan eteläiseen näyttelyhalliin pystytetyn, linnan vuosina 1938–1961 toteutettua restaurointia esittelevän näyttelyn toteuttaminen (käsikirjoitus ja sisältövastuu) kahdessa vaiheessa. Näyttelyn pääosa avattiin toukokuussa ja kahden käytävävitriinin uusiminen joulukuussa. Määritettiin Turun yleiskaava 2029:n tarkastamiseen liittyvät Turun keskustaalueen rakennussuojelutavoitteet sekä päivitettiin ja täydennettiin MIP-tietokannan sisältöä.

Lausuntojen osalta yhä useammin Rakennusvalvonta siirtyi pyytämään tutkijan kannanottoa sähköpostitse. Vastaava oikotie kannanilmaisuun syntyi Rakennusvalvonnan siirryttyä sähköiseen asiointiin (Eservicelupa, Lupapiste). Sovittiin, että asiat, joihin museoviranomaisella ei ollut huomautettavaa, kirjattiin suoraan puoltona sähköiseen tiedonhallintaan, mutta aina kun lupaan liittyi ehtoja tai eriäviä näkemyksiä, lausunnot kirjoitettiin normaalin allekirjoitusja Joutseneen diarioinnin kautta. Lausuntoja annettiin yhteensä 41 kappaletta sekä lisäksi asemakaavanmuutosasiat (4 kpl), rakennus- ja toimenpidelupa-asiat (26 kpl + 17 kpl sähköpostilausunnot ja Lupapiste), poikkeamishakemukset 1 kpl, purkuasiat 4 kpl, muut 2 kpl (Logomon sillan ja Turku Energian tontin aluesuunnittelua koskevien kilpailujen ehdotukset). Sähköiset kannanotot/asiakaspalvelutapahtumat, työmaakäynnit ym. numeeriset tapahtumat ilmoitettu erikseen (Operatiiviseen palvelutuotantosopimukseen liittyvät määrälliset kysymykset), jotka olivat: » Digitaalisesti saavutettavien objektit – lausunnot (Joutsen, Lupapiste, Eservice, Sähköposti) 63 kpl – digikuvat, jotka Mipin kautta tulevaisuudessa saavutettavissa n. 3500 kpl – artikkelit, joista osa ei saavutettavissa digitaalisena 4 kpl » Museoiden/oman toimipisteen ulkopuolella järjestettävä toiminta – opastukset, lehdistötilaisuudet tai -haastattelut, ym. edustusluontoiset tilaisuudet 13 kpl – luennot, esitelmät 3 kpl – näyttelyt (linnan restaurointi + täydennysosa) 2 kpl

» Neuvontapalvelut – työmaakäynnit, katselmukset ja vastaavat (sisältää myös työmaadokumentoinnin) 119 kpl – kokoukset, neuvottelut, palaverit 111 kpl sekä museokeskuksen sisäiset kokoukset, esim. näyttelytyöryhmä ja kulttuuriperintö n. 10 kpl – puhelut n. 750 kpl – sähköpostikeskustelut ja -kannanotot n. 1500 kpl Viranomaiskokouksia ja yhteistyötyöryhmiä sekä katu- ja yleisten alueiden suunnitteluun ja korjaamiseen liittyviä kokouksia (8 kpl). Merkittävimmät rakennukset, joiden korjaukseen ja/tai suunnitteluun tai purkamiseen liittyi mm. selvitystyötä ja dokumentointia: Kaupunginteatterin peruskorjaus, suunnittelu- ja työmaakokoukset, Katedralskolan, Puolalan koulu, Kaupungintalon valtuustosalin konservoinnin valvonta, Kaupungintalon siipirakennus (vesikatto), Turun Suomalainen Yhteiskoulu, Barkerin puiston leikkipaikka, YO-talo A, Luostarivuoren koulu, Puistokatu 7 (talojen siirto), Koulukatu 7, Kaskenkatu 15b, Turun Sanomien toimitalo (painosali), Bassin talo (Läntinen Rantakatu 8), Åbo Akademin päärakennus, Aurakatu 1 (Svenska Gården Verdandin talo), Vierasvenesataman paviljonki, Katiskan tontti (Dennis ym.), Samppalinnan ravintola, TYKS A-sairaala, Raatihuone (kellarit ja keittiö), Linnankatu 39, Fleminginkatu 4 (purkudokumentointi) ja Gadolinia.

KOKOELMAT JA KULTTUURIPERINTÖYKSIKKÖ • Turun kaupungin ruutukaavaalueen ulkopuoliset alueet Turun kaupungin ruutukaava-alueen ulkopuolisen alueen rakennustutkimukseen liittyviä tarkastuskäyntejä, jotka olivat joko purkurakennus- tai rakennuslupatarkastuksia tai korjausneuvontakäyntejä, sekä muihin asioihin liittyviä tapaamisia oli yhteensä 48 kappaletta sekä puhelimitse annettua neuvontaa oli 162 kappaletta. Sähköpostitse tulleita kyselyjä, jotka vaativat yleensä myös tutkimusta ja asiaan perehtymistä, tuli useita viikossa. Asiakasneuvonnassa sähköpostikyselyt lisääntyivät ja tapaamiset vähenivät. Vuoden aikana sähköpostitse kyselyihin vastattiin 361 kertaa, joista noin puolet

• Rakennusperintötyö maakunnassa Vuoden aikana toimittiin ELY-keskuksen avustusrahojen (saaristoavustukset ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset) valvojana. Tehtäviin kuului myös Museoviraston maakuntamuseolle valvottavaksi osoittamien entistämisavustuskohteitten neuvontaa, valvontaa ja raportointia. Avustuksia myönnetään

vaati myös asian tarkempaa tutkimista. Paikalla.fi -palvelun kautta tuli kaksi kysymystä. Kaavoitukseen liittyviä viranomaispalavereja oli 15 kappaletta ja lisäksi toimittiin antikvaarisena korjausneuvojana rakennushistoriallisesti merkittävissä kohteissa eri puolilla Turkua, mm. kaupunginsairaalan rakennus nro 16 julkisivujen korjauksessa. Turun kaupungin yleiskaava 2029 valmistelu jatkui ja siihen liittyen osallistuttiin rakennussuojelutyöryhmään, jossa arvotettiin Turun koulut, vanhainkodit,

vuosittain vaihteleva määrä (Museovirasto n. 15, ELY n. 30) ja koska avustusten käyttöaika on normaalisti kolme vuotta, vaihtelee valvottavien määrä vuosittain. Matkoja maakuntaan oli 45 kpl, joista pääosa oli korjausneuvontaa, mutta

lastenkodit ja teollisuusrakennukset. Työryhmä on kokoontunut 8 kertaa. Vuoden aikana inventoitiin ja valokuvattiin purettaviksi ilmoitetut rakennukset eri puolilla Turkua sekä historiallisen ajan vanhoja kylätontteja kartoitettiin vanhojen karttojen avulla ja käytiin tarkistamassa maastossa yhdessä arkeologi Kaisa Lehtosen kanssa. Lausuntoja valmisteltiin 76 kpl, joista 35 kpl oli sähköpostin tai eservicen kautta annettuja lausuntoja. Sähköpostitse kommentoitiin vähäisempiä purkamisia ja rakennuslupa-asioita. Näistä 12 kpl oli asemakaavalausuntoja.

myös katselmuksia liittyen maakaapeleihin ja rakennussuojeluasioihin. Lisäksi asiakaskäyntejä 35 kpl, tapaamisia Museokeskuksessa 25 kpl, neuvontaa puhelimitse 431 puhelua, sähköpostiviestejä n. 90 kpl/kk. Lisäksi kuusi luentoa, viranomaisneuvotteluja 25 kpl ja lausuntoja 105 kpl.

KOKOELMAT JA KULTTUURIPERINTÖYKSIKKÖ • Kulttuuriympäristöön liittyvät selvitykset ja hankkeet maakunnassa Kirjalansalmen sillan asutushistoriallinen selvitys Kaarinasta Paraisille johtavan Kirjalansalmen sillan uudistustoimenpiteitä varten tarvittiin maisema- ja asutushistoriallinen selvitys sillan lähialueen kulttuurihistoriallisista arvoista. Selvitystä varten tehtiin rakennusinventointi sekä asutushistoriallinen selvitys alueelta. Turunmaan kulttuuriympäristöohjelma Varsinais-Suomen maakuntamuseo käynnisti yhteistyössä Korjausrakentamiskeskus Curatio ry:n kanssa Turunmaa, yhteinen kulttuuriympäristömme -hankeen vuoden 2016 alussa. Hankkeessa tuotetaan Turunmaan alueelle kulttuuriympäristöohjelma, jonka tavoitteena on hyödyntää ja kehittää olemassa olevaa kulttuuriympäristöä. Ohjelman tekemisessä tärkeää on prosessi, joka kokoaa eri toimijat yhteen. Se on asukkaiden, yhteisöjen, viranomaisten ja elinkeinoelämän yhteistyönä tekemä linjaus ympäristön tärkeimmistä ominaispiirteistä, niiden hoidosta ja hyödyntämisestä. Ohjelman tekeminen luo mahdollisuuden vaikuttaa oman ympäristön kehittämiseen. Sitä voidaan käyttää kunnallisen ja seudullisen päätöksenteon tausta-aineistona arvioitaessa esim. rakentamisen soveltuvuutta maisemaan. Ohjelma tarjoaa päättäjille tietopaketin ja mahdollisuuden tehdä perusteltuja valintoja. Tietopohjana ovat kulttuuriympäristön kuvaukset, jotka perustuvat VarsinaisSuomen maakuntamuseon tekemiin inventointeihin. Kemiönsaaresta on olemassa vuosina 2011–2013 kerätyt inventointitiedot, jotka on tallennettu maakuntamuseon MIP-inventointiportaaliin. Paraisten kaupungin alueelta rakennusinventoinnit on osittain tehty, mutta joiltakin alueilta ne vielä puuttuvat. Inventointeja on täydennetty hankkeen

aikana ja samalla on tehty kohdekuvauksia rakennetusta ympäristöstä kulttuuriympäristöohjelmaa varten. Ohjelmaa on työstetty yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa alueella järjestettävissä työpajoissa. Hankkeessa työskenteli vuoden 2016 aikana kaksi tutkijaa asukastilaisuuksien, rakennusinventoinnin ja kulttuuriympäristöohjelman kirjoittamisen parissa, Teija Mustonen (10 kk) ja Anniina Lehtokari (10 kk) sekä yksi tutkija vanhojen karttojen pohjalta tehtävän maisemahistorian tutkimuksen parissa, Jaana Salmi (6 kk). Vuonna 2016 työkuukausia kertyi 16. Kaikkiaan hanketyöhön on varattu 34 työkuukautta ja töitä jatketaan heti kun jatkorahoitus saadaan varmistettua. Vuoden 2016 aikana järjestettiin 11 asukastyöpajaa ja yksi kouluvierailu. Kemiönsaari: Taalintehdas 3.3., Västanfjärd 23.3., Hiittinen 31.3., Kemiö 7.4., Högsåra 28.4. ja Kemiö 26.5. Parainen: Vanha Malmi 7.9., Houtskari 7.11., Korppoo 8.11., Iniö 22.11., Nauvo 24.11. Kemiön koulussa 24.5. oppilaille esiteltiin kulttuuriympäristöön liittyviä elementtejä ensin luokassa, jonka jälkeen tehtiin kävelyretki Kemiön keskustaalueen kyliin. Kävelyretkellä tarkasteltiin, miten kulttuuriympäristöstä voi havaita kylien historiasta ja kehityksestä kertovia asioita. Oppilaille annettiin myös tehtäviä piirtää, valokuvata ja kuvailla omaa kyläympäristöään. Kulttuuriympäristöohjelman tekemisessä olennaista on, että siinä yhdistyy asukkaiden ja viranomaisten näkemykset alueen kulttuuriympäristöstä. Paraisten ja Kemiönsaaren viranomaisille järjestettiin myös yksi työpaja ELY-keskuksessa 17.10. Kemiössä 26.5. pidimme työpajan Hembygdsforskarna i Kimitobygden -yhdistyksen vieraina Kemiön valtuustosalissa. Työpajoissa saattoi täyttää kyselylomakkeen ja/tai tehdä merkintöjä

työpajaa varten tehtyihin alueen historiaa sekä rakennuskantaa kuvin, kartoin ja tekstein kokoaviin kyläjulisteisiin. Västanfjärdissä, Hiittisissä ja Kemiössä kysymyslomakkeet ja materiaalit jätettiin paikalliseen kirjastoon vielä noin kuukaudeksi. Tilaisuuksissa välitettiin tietoa kulttuuriympäristön hoitomenetelmistä, pohdittiin niiden soveltamista käytännössä ja työstettiin kulttuuriympäristöohjelmaa kerätyn tiedon pohjalta. Osallistujat saivat joko vapaasti tai valmiiden kysymysten avulla tuoda esille omia näkemyksiään kulttuuriympäristöstä, siihen liittyvistä tavoitteista ja tarvittavista toimenpiteistä. Tilaisuuksissa nousi esiin, että erityisesti kaivattiin ajantasaista kulttuuriympäristöön liittyvää tietoa, joka olisi helposti saatavilla. Siihen tämä projekti ensisijaisesti pystyykin vastaamaan. Sen lisäksi jatkotoimenpiteinä toivottiin erilaisia yksittäisiin kohteisiin tai ympäristöihin toivottavia kunnostushankkeita, kulttuuri- ja luontoreittejä sekä muita kylttejä maastoon kulttuuriperintökohteisiin. Taustatiedon kokoaminen Paraisilla työt aloitettiin maisemahistorian tutkimuksella ja rakennusinventoinnilla. Maisemahistoriakarttojen avulla pystytään paikallistamaan mm. vanhojen kylätonttien, peltojen, niittyjen ja myllyjen sijainti sekä tieurien kulku. Varsinais-Suomen maakuntamuseossa maisemahistoriaa tutkitaan vanhojen, pääasiassa iso-jakokarttojen avulla. Alkuperäiset isojakokartat tutkitaan ja analysoidaan. Tulkitsemisen apuna käytetään karttoihin liittyviä asiakirjoja. Alkuperäiset kartat kuvataan digitaalisesti ja kuvat viedään paikkatieto-ohjelmaan, jossa ne kiinnitetään vastinpisteiden avulla nykyisten peruskarttojen päälle. Karttojen sisältö piirretään puhtaaksi ja samalla kuhunkin karttaan liittyvät asiakirjatiedot ja muut ominaisuustiedot kirjataan mukaan.

KOKOELMAT JA KULTTUURIPERINTÖYKSIKKÖ Hankkeen alussa maisemahistoriakartat oli jo tehty Houtskarin, Iniön ja Korppoon alueelta sekä osasta Nauvon ja vanhan Paraisten kaupungin aluetta. Nyt maisemahistorian tutkimuksessa keskityttiin karttojen tekemiseen niiltä alueilta, mistä ne vielä puuttuvat. Vuoden 2016 aikana projektissa inventoitiin 943 kiinteistöä, joihin kuuluu 3054 rakennusta 87:n eri kylän alueella. Maisemahistoriaa tutkittiin 63:n kylän alueelta. Kerättyä ja tutkittua aineistoa käytettiin keskustelun pohjana asukastyöpajoissa, kyläkuvaukset tulevat myös sähköisesti julkaistavaan kulttuuriympäristöohjelmaan.

Nykyajan dokumentointi Vuoden aikana suoritettiin naisten vaateliike Ra-Ke:n valokuvadokumentointi sekä Kultainen Hirvi -ravintolan toiminnan dokumentointi. Kokoelmatyö Kulttuurihistorialliseen kokoelmaan sekä sen rakennusnäytekokoelmaan luetteloitiin 182 tietuetta ja kulttuurihistorialliseen opetuskokoelmaan luetteloitiin 205 tietuetta. Opetuskokoelmaan vastaanotettiin 29 lahjoitusta, joissa yhteensä 271 esinettä ja Kuralaan lahjoitettujen kirjojen ja lehtien tiedostoon kirjattiin 614 tietuetta. Museokeskuksen omiin toimipisteisiin ja museon ulkopuolelle tehtiin molempiin kolme esinelainaa, joissa yhteensä 73

Museon informaatioportaali – MIP MIPin uudistamishanke käynnistyi vuoden alussa yhteistyössä projektia hallinnoivan kaupungin IT-palvelujen ja Lounaispaikan kanssa. Museon inventointiportaali MIP otettiin käyttöön pilottina vuonna 2011. Samaan tietokantaan saatiin tuolloin tallennettua aiemmin erillään olleet tekstitiedot, paikkatiedot ja valokuvat sekä muut liitteet. MIP toimii perustyökaluna rakennusperintötietojen keräämisessä, tallentamisessa ja jakelussa. Inspire-direktiivin (2007, Suomen lainsäädännössä voimaan 2009) ja Kansallisen paikkatietostrategian 2010–2015 päämääränä ja tavoitteena on mm. laadukas ja helposti saatavilla oleva paikkatieto ylläpitävien prosessien palvelurajapinnoilla, sekä toimiva työnjako julkisen ja yksityisen sektorin sisällä päällekkäisen työn karsimiseksi. Nämä

tavoitteet on huomioitu ja niitä on jatkuvasti pyritty toteuttamaan MIP:n kehitystyössä. Portaalissa pystytään hyödyntämään muiden organisaatioiden tarjoamia palvelurajapintoja esimerkiksi taustakartta, kiinteistötietojärjestelmän ja rakennus- ja huoneistorekisterin tiedot saadaan suoraan Maanmittauslaitoksen palvelurajapinnan kautta. Myös lukuisten muiden organisaatioiden tuottamia aineistoja on hyödynnetty suoraan rajapinnan kautta mm. useat kaava-aineistot, valtakunnallisesti merkittävät rakennetut ympäristöt ja maisema-alueet ym. Sovelluksesta pystytään myös jakamaan tietoa rajapinnan kautta ja osa tietosisällöstä on jo avattu avoimen datan periaattein. Tietoa tullaan avaamaan sekä arkeologian ja että rakennuspe-

esinettä. Opetuskokoelman esinevarastoista tehtiin toiminnan ja tapahtumien sekä esinelainojen johdosta 503 esinenoutoa ja vastaavasti palautusta. Lisäksi opetuskokoelman esineistä toteutettiin vitriininäyttely Kerttulin vanhainkotiin kesäksi 2016. Opetuskokoelman varastossa havaittiin marraskuussa koita, mistä johtuen aloitettiin kaikkien tekstiilien läpikäynti. Tähän käytettiin pääosa työajasta ajalla 22.11.–23.12. Ongelmatekstiilit tarkistettiin pakastamisen jälkeen, harjattiin puhtaiksi, laitettiin uusiin varastopusseihin ja varustettiin kointorjunta-aineella. Vuoden loppuun mennessä ehdittiin pakastaa 1/3 lähetetystä aineistosta, joten työ jatkuu vuoden 2017 puolella.

rinnön osalta koko toimialueelta MIPsovelluksen uudistumisen myötä. Käytössä olevat arkeologiset Accesstietokannat siirretään uuteen MIP-järjestelmään, koska vanhenevan tekniikan toimintaongelmat muodostavat riskin tiedon käytettävyydelle. Tietoja tulee voida siirtää nopeasti ja virheettömästi Museoviraston järjestelmään sekä helpottaa tiedon saatavuutta esim. tutkijoille, opiskelijoille ja suunnittelijoille. Rakennusinventoinnin osalta portaalin käyttö on tehostanut ja nopeuttanut työtä tiedon keruu-, tallennus-, käyttöja jakeluvaiheissa, koska kaikki materiaali - tekstit, valokuvat ja kartat - ovat samassa tietokannassa, ja tarvittavat muiden organisaatioiden ylläpitämät rekisterit ovat myös rajapinnan kautta käytettävissä.

KOKOELMAT JA KULTTUURIPERINTÖYKSIKKÖ Tietokantaa voidaan suoraan hyödyntää kaupungin eri toiminnoissa, jolloin vältetään päällekkäinen työ eri toimipisteissä, esim. kaavoitus- ja rakennusvalvonta saa rakennusperinnöstä tallennetut tiedot suoraan tietokannasta. Tietoa voidaan hyödyntää mm. maankäytön suunnittelussa, kiinteistöjen ja rakennusten huollossa, aluetyössä ja kouluissa paikallishistorian opetusmateriaalina.

mansa rakennusperintötiedot suoraan MIPistä. Eritasoisissa kaavaprosesseissa maakunta-, yleis- ja asemakaavoituksessa kaavoittaja saa tuotetut tiedot suoraan MIPistä, aikaisemmin toimitettujen paperipinojen sijaan. Kulttuurihistoriallisin perustein valmiiksi arvotettu paikkatietopohjainen aineisto helpottaa huomattavasti aineiston käytettävyyttä, ja tästä kaikki osapuolet ovat olleet tyytyväisiä.

Maakuntamuseon toimialueella portaalin tietoja tarvitsevat myös muut kunnat. MIPin joustavuuden ansiosta tietojen jakelu nopeutuu ja tiedon laatu ja jatkokäyttö paranee. Eritasoisten käyttöoikeuksien myötä keskeiset julkishallinnon sidosryhmät voivat hakea tarvitsemansa tiedot suoraan tietokannasta, mikä parantaa palvelua ja nopeuttaa tiedonkulkuprosessia huomattavasti. Esimerkiksi ELY-keskus hakee nykyisin tarvitse-

Arkeologisessa tutkimuksessa päällekkäiset työvaiheet Turun museokeskuksen ja Museoviraston välisessä tiedonvaihdossa poistuvat, kun samaa tietoa ei tarvitse enää kirjoittaa kahteen kertaan, vaan muinaisjäännöstiedot voidaan siirtää valtakunnalliseen muinaisjäännösrekisteriin suoraan rajapintaa pitkin. Osa aineistosta on jo julkaistu avoimena datana. Dataa avataan lisää,

KOKOELMAT-TIIMI Kokoelmat-tiimi järjesti museokeskuksen henkilökunnalle Fokuksessa kokoelmatyö -aamupäivän Turun linnan Bryggman-salissa 29.11.2016. Luennoitsijoina tilaisuudessa olivat tutkija Kari Hintsala aiheena Kulttuurihistorialliset kokoelmat, tutkija Minna Ijäs ”Valokuvaarkiston erityiskysymykset” ja intendentti Riitta Kormano ”Taidekokoelman erityiskysymykset, kokoelmien valmiussuunnitelma ja arvoluokitukset”. Ulkopuolisina luennoitsijoina olivat Tekniikan museon kokoelmapäällikkö Kirsi Ojala aiheena ”Kokoelmapoistot” ja Porin taidemuseon intendentti Anni Saisto ”Kokoelmatyön joukkoistaminen ja wikipedia”.

Museoviraston Avustukset museoiden innovatiivisiin hankkeisiin -rahoituksella aloitettiin heinäkuussa 2016 Tuhat ja yksi tulkintaa kokoelmaesineistä -projekti, joka keskittyy monikulttuurisen osallisuuden ja saavutettavuuden vahvistamiseen sekä Turun museokeskuksen kokoelmien tietosisältöjen uudelleenarviointiin ja kehittämiseen. Työssä edistettiin kulttuurisen moninaisuuden huomioivia käytäntöjä kokoelmatyössä. Saavutettavuutta ja vuorovaikutusta edistäen projektissa järjestettiin työpajoja viidelle maahanmuuttajataustaiselle ryhmälle, joista kolme pidettiin vuoden 2016 aikana. Vapaaehtoisten kanssa

mutta tiedon laatua parannetaan sitä ennen mm. valokuvin. Datan avaamisen myötä aineistoa voivat hyödyntää kaikki yksityiset ja yhteisölliset toimijat parhaaksi katsomallaan tavalla. Hankkeessa tehtiin paljon työtä vuoden 2016 aikana ja uudistettu versio MIPtietokannasta otetaan rakennusinventoinnin osalta käyttöön vuoden 2017 alkupuolella. Kehittämishanke jatkuu ITpalveluiden hallinnoimana vuonna 2017. MIPiin on tallennettu tiedot 39 093 kiinteistöstä, joihin kuuluu 98 230 rakennusta. Vuoden 2016 aikana portaaliin tallennettiin tiedot 1 668 kiinteistöstä.

keskusteltiin museon ja osallistujien omista henkilökohtaisista esineistä sekä suunniteltiin seuraavana vuonna järjestettävää näyttelyä ja Kansalaistilaan suunnitteilla olevaa tapahtumaa. Kokoelmat-tiimille perustettiin Kukkuu kokoelmista! -blogi, jossa julkaistiin kolme kirjoitusta. Lisäksi tiimin jäsenet kirjoittivat Kuukauden esine -blogiin kolme ja Turun linna -blogiin yhden kirjoituksen.

KOKOELMAT JA KULTTUURIPERINTÖYKSIKKÖ • Kulttuurihistoriallinen esinekokoelma Museon tehtävänä on huolehtia esineellisen kulttuurin tallentamisesta ja siihen liittyvän tiedon saavutettavuudesta. Museossa on n. 285 000 esineen kokoelma, jota kartutetaan kokoelmapoliittisen ohjelman mukaisesti. Kokoelmat on jaettu museo- ja opetuskokoelmaan. Kulttuurihistorialliseen kokoelmaan saatiin 46 lahjoitusta, nämä sisälsivät yhteensä 318 esinettä. Kokoelmaostoja oli kaksi, yhteensä 12 esinettä. Talteenottoja oli 15, joissa oli yhteensä 37 esinettä, pääosin rakennusnäytteitä. Tarkastuskäyntien tuloksena kokoelmiin tehtiin yksi lisäys (30 esinettä), samoin dokumentoinnin yhteydessä (kaksi esinettä). Museolöytöjä oli yhdeksän, joissa esineitä oli 590. Siirtoja museon kokoelmiin tehtiin neljä, yhteensä 27 esinettä. Kulttuurihistoriallisen kokoelman kokonaiskartunta oli 1016 uutta esinettä. Opetuskokoelmat karttuivat 271 esineellä, esinelahjoitustapahtumia oli 29. Kulttuurihistoriallista kokoelmaa täydennettiin pääosin lahjoituksin. Museo sai mm. Auran Rautateollisuus Oy:n valmistaman sängyn, Åbo Underrättelserin kirjapaino- ja toimistotalon tornikellon, Turun linnan tarjoilijoiden pukuja, Asavisio 203/53L -television, kaksi SILO Oy:n villaleninkiä 1980-luvulta, Turun pakkotyölaitoksessa vuonna 1920 valmistetun tuolin, homeopaattisia lääkkeitä, turkisviitan sekä farmaseutti Leo Mecklinin lääkärinlaukun. Kokoelmiin ostettiin Turun linnan näyttelytoimintaan sopivia 1500-luvun sotilasvarusteita. Rakennussuojelullisista syistä kokoelmaan hankittiin taidehistoriallisesti arvokkaita Willy Baerin kirkollisia lasimaalausikkunoita. Hankintaan kuuluu 71 osaa ja ne ovat peräisin 1910-luvulla rakennetusta Metodistikirkosta, joka purettiin 1970-luvulla Käsityöläiskadun ja Eerikinkadun kulmasta. Lisäksi hankittiin

Tyttökuningas-elokuvan roolipukuja ja rekvisiittaa. Museolöytöinä kokoelmiin otettiin esimerkiksi kolme kappaletta ennestään tunnistamattomia Kuhne-ammeita, Luostarinmäellä tapahtuneen tulipalon seurauksena Hansikkaantekijäntalon seinästä löytynyt topattu liivi sekä 554 kpl Wäinö Aaltosen museon vanhoja näyttelyjulisteita. WebMusketissa olevaan esinekokoelmatietokantaan luotiin vuoden aikana 3494 uutta tietuetta ja päivitettiin 10111:ä (jälkimmäinen luku sisältää osin edellisiä). Kulttuurihistorialliseen kokoelmaan kirjattiin 79 uutta päänumeroa 23240–23318. Vuoden 2015 lokakuussa alkanut Kalastajankadun vintin poissiirrettävän esineistön digitointi valmistui. Vintillä olevan luonnontieteellisen kokoelman digitointi ja siirto Pääskyvuoren uusiin säilytystiloihin aloitettiin vuoden lopulla, samoin kuin Apteekkimuseon esineistön digitointi. Pienesinevaraston digitointia jatkettiin. Lisäksi digitoitiin museoarkistoon kuuluvaa Turun Kivipaino Oy:n arkistoa. Opetuskokoelmiin kirjattiin 26 uutta päänumeroa (Op.1911-Op.1937) ja näissä oli 205 luetteloitua tietuetta. Lisäksi päivitettiin 347:ää opetuskokoelman tietuetta (jälkimmäinen luku sisältää osin edellisiä). Kuralaan lahjoitettujen kirjojen ja lehtien tiedostoon kirjattiin 614 tietuetta. WebMusketin käyttäjätukea annettiin Museokeskuksen henkilökunnalle ja paikallismuseoille ja uusia käyttäjätunnuksia luotiin käyttäjille tarpeen vaatiessa. Vuoden lopussa Musketissa oli 250 käyttäjätunnusta. Marraskuun alussa menetettiin n. viikon ajalta tehdyt työt tietokantapalvelimen kaaduttua tuntemattomasta syystä.

Aineistojen haravointi tiedonhakupalveluun Finnaan aloitettiin vuonna 2014 ja vuoden 2016 lopussa museokeskuksen kokoelmista siellä oli 44 021 objektia. Vuoden 2016 aikana solmittiin Finna-sopimukset Liedon museon sekä Maskun kunnan kanssa ko. tahojen hallinnoimien museokokoelmien luettelotietojen viennistä Finnaan. Loppuvuodesta päätettiin, että Turun kaupungin palvelimen kautta mukana olevat museot esittäytyvät Finnassa vastedes omalla sivullaan (ei pidä sekoittaa ns. omaan näkymään, joita ei ole luotu). Turun museokeskuksen SMOL:ssa olleet aineistot poistettiin sieltä tammikuussa. Museoesinekokoelmia koskevia lainapäätöksiä tehtiin 10 kpl. Lainattujen esineiden lukumäärä oli 86. Esineitä lainasivat mm. Suomen Maatalousmuseo Sarka, Suomen Lelumuseo Hevosenkenkä, Auran Kotiseutuyhdistys, Forum Marinum, Liedon Vanhalinnan museo sekä Suomen Viron-instituutti. Kokoelmista siirrettiin 1 kartta Kansallisarkistoon ja Kupittaan Kulta Oy:n arkisto Turun kaupunginarkistoon. Vuonna 2016 ei anottu maastavientilupia. Opetuskokoelman esineitä oli lainassa yhteensä 73 esinettä Museokeskuksen kolmessa omassa toimipisteessä ja kolmella ulkopuolisella museolla. Vuoden aikana opetuskokoelman esinevarastoista on tehty toiminnan ja tapahtumien sekä esinelainojen johdosta 503 esinenoutoa ja vastaavasti palautusta. Kesäksi toteutettiin opetuskokoelman esineistä vitriininäyttely Kerttulin vanhainkotiin. Opetuskokoelman varastossa havaittiin marraskuussa koita, minkä vuoksi aloitettiin tekstiilien tarkastus. Isompi tekstiilivarasto ehdittiin käydä läpi vuoden loppuun mennessä. Ongelmatekstiilit pakattiin, pakastamisen jälkeen tarkistettiin yksityiskohtaisesti, harjattiin puh-

KOKOELMAT JA KULTTUURIPERINTÖYKSIKKÖ taaksi, laitettiin uusiin varastopusseihin ja varustettiin kointorjunta-aineella. Vuoden loppuun mennessä 1/3 lähetetystä aineistosta ehdittiin pakastaa, eli työ jatkuu 2017. Lisäykset Turun museokeskuksen Musketissa oleviin kokoelmiin: Esinekokoelma 3494 uutta, 10111 muokattua; Opetuskokoelma 205 uutta, 347 muokattua; Museoarkisto 987 uutta, 1011

• Taidekokoelma Turun kaupungin taidekokoelmasta ja siihen liittyvistä hankkeista vastasi Kokoelmat-tiimin taideryhmä. Turun kaupungin taidekokoelmaa kartutettiin taideostoilla ja lahjoituksilla. Turun kaupungin virastojen ja laitosten lahjaksi saama tai muuten hankkima taide liitetään kokoelmaan, mikäli sen taiteellinen tai paikallishistoriallinen arvo on riittävän suuri. Kokoelma karttui vuoden aikana 46 teoksella. Yksi teos poistettiin kokoelmasta. Taideteosostot viedään kulttuurilautakunnan hyväksyttäväksi, kokoelmaan lahjoitetut ja liitetyt teokset ilmoitetaan vuosikertomuksen yhteydessä. Taideteoksia luetteloitiin Taidekokoelmat.fi-palvelun Muusa-tietokantaan 70 kpl, pääasiassa uudishankinto ja sekä vuoden aikana liitettyjä ja lahjoitettuja teoksia. Luetteloitujen teosten määrä oli vuoden lopussa 9639. Taideteosten valokuvia luetteloitiin Muusaan 738 kpl ja kuvien kokonaismäärä tietokannassa on vuoden lopussa 16491 kpl. Muskettitietokantaan luetteloitiin ja valokuvattiin yhteensä 510 Wäinö Aaltosen museon vuosien 1968–2016 näyttelyjulistetta ennakoiden Wäinö Aaltosen museon 50-vuotisjuhlavuotta 2017. Kaikki pitkäaikaissäilytettävät kuvat vietiin Ekuvaan. Muusan käyttäjätukea annettiin ja uusia käyttäjätunnuksia luotiin tarvittaessa.

muokattua; Rakennusnäytteet 25 uutta, 199 muokattua; Rekonstruktiot 8 uutta, 17 muokattua; Valokuva-arkisto 1355 uutta, 3175 muokattua; Biologinen museo 490 uutta, 490 muokattua. Muokatut sisältävät myös osan uusista. Tutkimus- ja selvittelytyötä edellyttäviä asiakaspalvelutehtäviä kirjattiin yhteensä 702. Ne käsittelivät useita eri kokoelmien aloja, esim. aseita, maalöytöjä,

Taidekokoelmatyön painopisteenä oli Suomen itsenäisyyden juhlavuotta, Wäinö Aaltosen juhlanäyttelyä ja juhlajulkaisua varten taiteilijan teosten valokuvaaminen, arkistokuvien digitointi sekä arkistoaineistojen, kuten kirjeiden, läpikäynti ja puhtaaksikirjoittaminen. Taideakatemian opiskelijoita perehdytettiin Wäinö Aaltosen arkistomateriaaliin. Taideryhmän viisi työntekijää osallistui helmikuussa 2017 ilmestyvän Wäinö Aaltonen Poseerauksia -juhlajulkaisun sisällöntuotantoon, toimittamiseen tai käännösten oikolukuun. Taidekokoelman teoksia lainattiin muiden museoiden tai gallerioiden näyttelytoimintaan yhteensä 18 teosta. Yksi kokoelmateoksista lainattiin Yhdysvaltoihin, Washington Textile Museumiin. Tilattujen taideteoskuvien määrä on laskettu yhteen valokuvapalveluiden muiden kuvatilausten kanssa. Kokoelmatiimin taideryhmä vastaa kaupungin kuvataiteen asiantuntijapalveluista. Arkistovierailuja oli 32 kpl, joista 29 koski Wäinö Aaltosta. Tutkijat vastasivat kirjallisiin kyselyihin yhteensä 51 kertaa. Kyselyistä 13 koski Wäinö Aaltosta. Yksi asiakaskysely sisälsi yleensä useita erilaisiin aineistoihin liittyviä selvitystöitä. Lisäksi puhelimitse vastattiin lukuisiin taidealan kyselyihin. Vuoden aikana

huonekaluja, ryijyjä, koruja, mattoja, hameita, sotilas- ja siviilivirkapukuja, kunniamerkkejä ja kankaita. Lisäksi kaivattiin apua esineiden tunnistamisessa ja ajoittamisessa. Tekstiilikokoelmaa käytettiin museon ulkopuolisessa tutkimus- ja julkaisutoiminnassa yhdessä opinnäytteessä ja väitöskirjassa.

tehtiin sekä vastaanotettiin myös useita asiakaskäyntejä. Kokoelmat-tiimin taideryhmä organisoi yhteistyössä Konservointiyksikön kanssa talletustaidetta kaupungin virastoihin ja laitoksiin. Taidekokoelmasta oli vuoden lopussa talletettuna 2046 teosta. Turun kaupungin taidekokoelmassa on merkittävä ulkoveistosten ja kiinteiden julkisten taideteosten kokonaisuus, johon kuuluu 95 eri puolilla kaupunkia olevaa teosta. Uusimpana ulkoveistoksena paljastettiin Harry Kivijärven Teema (1965) Hirvensalon Kaistarniemen Kuhanpuistossa 17.9.2016. Kyseinen lahjoitusteos vaati ennen pystytystä laajan konservointityön. Vuoden 2016 aikana Turku 2011-säätiö lahjoitti Turun kaupungille Turun laivanrakennushistoriaan liittyvän Vhilsin Remains -veistoksen (2011), joka siirrettiin Forum Marinumin edestä Telakkarantaan. Jussi Mäntysen Hirvenpää -veistos siirrettiin Liinahaan vanhainkodin pihalle, jossa se paljastettiin 11.1.2016. Kokoelmat-tiimin taideryhmässä toteutettiin vuoden 2016 lopussa ja vuoden 2017 alussa Wäinö Aaltosen museon 3d-malli, jota tullaan hyödyntämään erityisesti näyttelypuolella.

KOKOELMAT JA KULTTUURIPERINTÖYKSIKKÖ • Valokuvakokoelma, kuvapalvelu ja kuvaustoiminta Turun museokeskuksen valokuvakokoelmista, kuvapalvelusta ja kuvaustoiminnasta vastasi Kokoelmat ja kulttuuriperintö -yksikön Kokoelmat-tiimin valokuvaryhmä. Valokuva-arkiston kokoelmatyön pääpaino oli inventoinnissa, kokoelmien siirroissa, aineistojen digitoinnissa ja luetteloinnissa. Tilan puute vaivaa kokoelmien hallintaa, joten tilannetta parannettiin tyhjentämällä negatiiviarkiston lattiat ja muuttamalla kuvien paikkamerkintöjä. Lattioilla olevat kokoelmat pakattiin ja siirrettiin hyllyyn kadunvarsirakennukseen ja yksi talletuskokoelma palautettiin omistajalleen. Myös Kalastajankadun päärakennuksen ullakolta siirrettiin valokuvakokoelmia kadunvarsirakennukseen parempiin olosuhteisiin. Valokuvakokoelmien reprokuvaushuone sekä kokoelmien käsittelytila valmistuivat ja otettiin käyttöön. Syksyllä Metropolia Ammattikorkeakoulun paperikonservoinnin linjalta tilattiin taipuisien negatiivien kuntokartoitus etikkasyndroomalöydösten vuoksi. Kuntokartoituksen seurauksena pakkaus-, siirtoja digitointitoimenpiteet jatkuvat edelleen vuonna 2017. Syksyllä järjestettiin myös valokuvakokoelmia esittelevä näyttely Brinkkalassa. 26.1.2016 toimittaja Kari Paananen ja kuvaaja kävivät tekemässä pätkän Ca-

janderin omakuvadaguerrotyypistä Ylen Prisma Studio -televisio-ohjelmaan. Kokoelmia luetteloidaan ja digitoidaan kuvatilausten yhteydessä. Suurimpina erillisinä digitointihankkeina oli Hj. Renvallin Klosterbacken i Åbo -sarja, Vanhaa Turkua -sarja, Kalervo Vallin Piispankatu-kokonaisuus, J. Reinbergin vanhat muotokuvat, R. Hjeltin kokoelma ja Varsinaissuomalaisen osakunnan kuvakokoelmaa. Kokoelmaselvitys on tehty laajan Satava-Kakskerta aineiston osalta. Valokuvakokoelmia luetteloitiin WebMuskettiin 1355 uuden kortin verran. Luetteloitujen joukossa oli muun muassa edellä mainittuja digitoituja kokonaisuuksia niiltä osin kuin ne on ehditty luetteloimaan. Lisäksi Keijo Hakanen -kokoelman luettelointia on jatkettu. WebMusketin tietoja on korjattu, selvitetty, täydennetty tai lisätty 860 kuvan osalta. DT2016-tunnukselle luetteloitiin 103 päänumeroa, joiden alla on 1–150 kuvaa. E-kuvassa oli vuoden loppuun mennessä 13123 korkearesoluutioista pitkäaikaissäilytettävää digitaalista tallennetta (lisäys edellisen vuoden lukuun 4052). Digitoitujen kuvien määrä vuonna 2016 oli noin 2962. Valokuva-aineistoja on viety saavutettavaksi Finnaan ja työtä jatketaan edelleen.

Vuonna 2016 otettiin vastaan kahdeksan valokuvalahjoitusta ja kaksi siirtoa toisen museon kokoelmista. Kuvalainoja oli kaksi. Asiantuntijaneuvontaa annettiin 102 kertaa ja asiakkaiden luona käytiin eri tarkoituksissa (mm. arvioinnit, neuvonta, lahjoitukset) kaksi kertaa. Kuvapalvelu toimitti ulkopuolisille tilaajille 1091 kuvaa digitaalisena tallenteena. Valokuvista tehtiin yhteensä 176 kuvatilausta, joista suurin osa vaati kuvaus- tai skannaustyötä. Näistä 122 oli ulkopuolisten asiakkaiden tilauksia ja 54 talon sisäisiä. Ulkopuolisille yksityis- ja yhteisöasiakkaille myönnettiin 93 valokuvaus- tai filmauslupaa Turun museokeskuksen toimipisteisiin. Ulkoisiin yhteydenottoihin tai kyselyihin vastattiin 219 kertaa. Vuoden aikana valokuvakokoelmat vastaanotti 161 ulkopuolista Kalastajankadulla käynyttä asiakasta. Valokuvaryhmän valokuvaajat vastaavat museon esine- ja teoskuvauksista, valokuvien reprokuvauksesta, skannauksesta, dokumentoivat toimintaa, tapahtumia ja näyttelyitä sekä osallistuvat erilaisiin kulttuurihistoriallisiin ja nykypäivän dokumentointihankkeisiin. Valokuvia otettiin yhteensä 4968 kuvaa. Skannauksia tehtiin 842 kappaletta, reprokuvia 2120 kpl ja videokuva-aineistoa 2h 20 min. Ryhmän jäsenet antoivat myös kuvausopastusta.

KOKOELMAT JA KULTTUURIPERINTÖYKSIKKÖ • Kirjasto ja arkisto Turun museokeskuksen käsikirjaston kokoelmia kartutettiin asetettujen suuntaviivojen mukaisesti sekä palveltiin omaa henkilökuntaa ja ulkopuolisia asiakkaita mm. sisälainoilla, tiedonhauilla käsikirjaston ja arkiston aineistoista ja alan tietokannoista. Käsikirjaston kartunta on luetteloitu Turun kaupunginkirjaston ”Vaski”-tietokantaan. Turun museokeskuksen käsikirjasto karttui vuonna 2016 n. 70 niteellä ja kertomusvuoden lopussa tietokannassa oli aineistoa noin 29320 niteen ja noin 25520 nimikkeen edestä. Vuoden aikana nk. museoarkistossa oli työllistettynä yksi henkilö yhteensä kaksi kuukautta arkistoaineiston digitointitehtävissä. Runsaasti työtä aiheuttivat myös Kalastajankadun kadunvarsirakennukseen siirretyt Apteekkimuseon ja Biologisen museon suurehkot kirjakokoelmat.

• Osallistuminen näyttelytoimintaan Brinkkalan galleria Kadonnutta aikaa. Valokuvia 1900-luvun alkuvuosilta – Tid som flytt. Fotografier från 1900-talets tidiga år, 11.11.2016– 19.2.2017 Näyttely pohjautui Museokeskuksen syyskuussa 2016 julkaistun Kuvalähdevalokuvakirjan artikkeleihin valokuvaaja Johannes Schalinin (1881–1906) urasta sekä Varsinaissuomalaisen osakunnan (VSO) kuvakokoelmasta. Teemat esiteltiin erillisinä kokonaisuuksina: Schalinin tuotannosta oli esillä toistakymmentä negatiiveista tehtyä vedosta ja eri tavoin sävytettyjä originaalivedoksia sekä valokuvaukseen liittyvää esineistöä. VSO-kuvista näyttely esitteli kotiseutua Kaarinasta, Kalannista, Korppoosta, Kustavista, Laitilasta, Maariasta, Marttilasta, Mynämäeltä, Perniöstä ja Turusta.

Konsernihallinto, Yliopistonkatu 27 A, aula Kirjasta kuvataiteeseen – Wäinö Aaltonen ja kirjallisuus, 2.9.2015–29.2.2016 Voima, kauneus ja viisaus – teoksia lapsuudesta ja nuoruudesta, 10.3.–28.9.2016 Myyttinen metsä, 30.9.2016–28.4.2017 Turun Linna Mitali- ja rahakabinetin näyttelystä vastasi Tom Bergroth. Kunniamerkkiosaston rakentaminen jatkoi alkuvuodesta. Avattiin yleisölle 14.5.2016 ja täydennettiin kesän aikana. Yhteystyö Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan ritarikuntahallituksen sekä Vapaudenristin ritarikunnan kanslian kanssa on ollut tärkeä erityisesti näyttelytekstien osalta. Lisäksi Kokoelmat-tiimi osallistui Outo luonto -näyttelyn ja Raunioista rakennettu -näyttelyn taustatyöhön.

Wäinö Aaltosen museo Mansikkapaikka, 10.6.–21.8.2016 Vedos, 23.10.2015–17.1.2016 (Atrium) Asetelmia ja Wäinö Aaltosen taidetta, 17.2.–25.4.2016 (Atrium) Ecce Homo, 15.6.–18.9.2016 (Atrium) Viiden taiteilijan kattaus. Wäinö Aaltonen, Kauko Lehtinen, Antti Nieminen, Jaana Paulus ja Wilma Touru, syyskuumarraskuu (Atrium) 50 vuotta näyttelyitä WAMissa. Julistenäyttely, 29.11.2016–7.5.2017 (Akvaariotila)

TAIDEHANKINNAT

Taidehankinnat Dahlsten, Annika ja Laakso, Markku Katutura, Namibia, 2012, valokuva, 70 x 105 cm. Eismeer, Hagenbeck Zoo, Hampuri, 2013, valokuva, 75 x 105 cm. Harmaa muotokuva, 2013, valokuva, 50 x 75 cm. Koppelon vanha koulu, 2013, valokuva, 50 x 75 cm. Jump in Diorama, 2013, HD-video (kesto 6:37min).

1 260 € (sis. alv 10 %) 1 260 € (sis. alv 10 %) 900 € (sis. alv 10 %) 900 € (sis. alv 10 %) 1 620 € (sis. alv 10 %)

Ekström, Saara Tailor, 2016, HD-videinstallaatio, vesiallas, kesto 13:22, editio 3. Alistuminen ja menestys, kromogeeninen värilliseksi vedostettu valokuva, 120 x 97cm, editio 3. Hokkanen, Mari Don’t Know What You’re Talking About, 2012, pigmenttivedos Dipondille, 100 x 82 cm. Shooting Star, 2012, pigmenttivedos Dipondille, 100 x 83 cm.

13 673 € (sis. alv 10 %) 4 180 € (sis. alv 10 %)

Yhteishinta 4 216,67 € (sis. alv 0%)

Horila, Kerttu Salaisuus, 2014, keramiikka, engobe, akryyli, kengät, teospari, veistos 125 x n. 100 x 75 cm; jalusta 82 x 98 x 35 cm; veistos jalustan kanssa k. 160 x 100 x 75 cm.

AINO KAJANIEMI: Polku, 2014– 2015, 20-osainen installaatio, ryijy, tuftaus, koko installoituna n. 23 x 740 x 160 cm. Turun kaupungin taidekokoelma. KUVA: TMK / Raakkel Närhi

PIIA LEHTI: Elämän kevät, 2012, etsaus ja akvatinta, 40 x 60 cm. Turun kaupungin taidekokoelma. KUVA: TMK / Raakkel Närhi.

15 000 € (sis. alv 10 %)

TAIDEHANKINNAT Kajaniemi, Aino Polku, 2014–2015, 20-osainen installaatio, ryijy, tuftaus, koko installoituna n. 23 x 740 x 160 cm.

8 000 € (sis. gallerian provisio alv 24 % ja taiteilijan alv 10 %)

Kiiski, Hertta Valokuvaajan tytär, 2013, diasec, 100 x 90 cm, editio 6. Jawbreaker, 2015, diasec, 140 x 105 cm, editio 6. Birds of Paradise, 2014, HD-video (00:02:30 loop), jumppapallot, tuoksu. Lehti, Piia Juuret, 2015, serigrafia vanerille, 50 x 35 cm. Kotitalo, 2015, serigrafia vanerille, 50 x 35 cm. Muisto, 2015, serigrafia vanerille, 69 x 57 cm. Elämän kevät, 2012, etsaus ja akvatinta, 40 x 60 cm. Marila, Heikki Apostolin kädet Dürerin mukaan, 2008, öljy kankaalle, 250 x 200 x 4 cm. Mäkinen, Viljo Naisen pää (museon nimeämä), 1978, musta graniitti, 50 x 23 x 38 cm. Ruohonen, Elina Toinen puoli III, 2015, öljy akryylilevylle, 150 x 130 cm. Toinen puoli IV, 2015, öljy akryylilevylle, 150 x 130 cm. Simonsson, Kim Sammaltyttö ja peura, 2016, keramiikka, naru, nailonkuitu, 80 x 105 x 35.

HEIKKI MARILA: Apostolin kädet Dürerin mukaan, 2008, öljy kankaalle, 250 x 200 x 4 cm. Turun kaupungin taidekokoelma. KUVA: TMK / Aleks Talve

ELINA RUOHONEN: Toinen puoli IV, 2015, öljy akryylilevylle, 150 x 130 cm. Turun kaupungin taidekokoelma. KUVA: TMK / Aleks Talve

1 200 € (sis. alv 10 %) 1 450 € (sis. alv 10 %) 1 600 € (sis. alv 10 %)

315 € (sis. alv 10 %) 315 € (sis. alv 10 %) 495 € (sis. alv 10 %) 315 € (sis. alv 10 %)

18 000 € (sis. alv 10 %)

1 500 € (sis. alv 0 %)

Yhteishinta 6 000 € (sis. alv 0 %)

16 200 € (sis. alv 10 %)

KIM SIMONSSON: Sammaltyttö ja peura, 2016, keramiikka, naru, nailonkuitu, 80 x 105 x 35. Turun kaupungin taidekokoelma. KUVA: TMK / Aleks Talve

TAIDEKOKOELMAAN LIITETYT JA LAHJOITETUT TEOKSET

Taidekokoelmaan liitetyt ja lahjoitetut teokset TESTAMENTTILAHJOITUKSET

LAHJOITUKSET Rautala, Emil Turun lääninvankilan talousjohtaja Johannes Heinemann, öljy kankaalle, 80 x 106 cm

Iniön aukko, 1959, öljy kankaalle 57,5 x 72,5 cm

Saima Heinemann, öljy kankaalle, 80 x 106 cm

Maisema (museon nimeämä), 1957, öljy kankaalle 39,5 x 47 cm

Siivonen, Hannes Näkymä Luostarinmäeltä (museon nimeämä), 1933, öljy kankaalle, vm 20 x 28 cm

Mäkimaisema (museon nimeämä), 1924, öljy kankaalle 28,5 x 36 cm

Hedelmäasetelma (museon nimeämä), 1933, öljymaalaus, 22 x 33 cm. Takana luonnospiirros. Ruskeita taloja talvimaisemassa (museon nimeämä), viimeistään 1924, öljy levylle 41,5 x 51 cm. Takana toinen maalaus. Talvinen ranta (museon nimeämä), 1954, öljy kovalevylle, 50 x 34 cm Navetta (museon nimeämä), 1927, öljy kankaalle, 39 x 58 cm Aarne Lahti, 1964, lyijykynä paperille 42 x 29,5 cm Astrid Lahti, 1964, lyijykynä paperille 42 x 29,5 cm Turun linna, 1920-luku, öljy kankaalle, 36,5 x 28 cm. Takana toinen maalaus.

Aaltonen, Wäinö Jorma Pohjanpalon muotokuva, 1945, öljy kankaalle, 61,50 x 50,50 cm

Paris 1929, öljy pahville 21,5 x 31 cm

Kuutamo, 1940, öljymaalaus, 40 x 28 cm Tummia rakennuksia (museon nimeämä), 1920-luku, öljy kankaalle 49,5 x 40 cm. Takana toinen maalaus. Toivola, Hilkka Kaupunginarkkitehti A.S. Sandelin, 1966, öljy kankaalle, 74 x 92,5 cm Tom of Finland Kolme miestä (museon nimeämä), taiteilijan elinaika, lyijykynäluonnos paperille, 21 x 15 cm Kaksi miestä ja yksi nainen (museon nimeämä), taiteilijan elinaika, lyijykynäluonnos paperille, 21 x 15 cm Vhils Remains, 2011, teräs, k. 500 cm

Tuntematon Maria Charlotta Amalia von Wilde (gift von Daehn), s.a. (1818), vesiväri paperille, vm 21,50 x 18,5 cm Wilhelm Edvard von Willebrand, 1858–1862, lyijykynä paperille, vm 11 x 7,5 cm

KOKOELMASTA POISTETTU TEOS Panu Patomäki: Niittomies, n. 1980, betoni, k. 101 cm

Turun museokeskuksen henkilökunta 2016

HALLINTO 2016 Immonen Olli, museotoimenjohtaja Heikniemi-Pääkkönen Helena, hallintosuunnittelija Hovi-Assad Pia, vuorovaikutussuunnittelija, 23.8.2016 alkaen Kiiski Päivi, kuvataidejohtaja Kujansuu Ulla, graafinen suunnittelija Kurth Joanna, intendentti Mäntynen Johanna, museoassistentti Wolstenholme Sanna, myyntipäällikkö Ylänen Henna, tutkija

HARJOITTELIJAT Godunov Linnea, 23.–25.11.2016 (TET-harjoittelu) Hyttinen Matleena, 24.–28.10.2016 (TET-harjoittelu) Mamia Krista, 30.5.–28.8.2016 Putkivaara Maria, 30.5.–12.6.2016 ja 7.7.–21.9.2016 Rosenberg Charlotta, 9.11.–31.12.2016

SIVIILIPALVELUSMIEHET Aiha Paul-Oskar, 12.10.2015– 25.8.2016 Airisniemi Jesse 19.9.2016Halluli Sébastien, 5.10.2015–18.8.2016 Klemelä Markus, 1.1.–14.11.2016 Sjöblom Elias, 17.10.2016– Talve Aleks 8.2.–22.12.2016

PROJEKTITYÖNTEKIJÄT, TYÖLLISYYSVAROIN PALKATUT Dahlén Christel, 1.3.–31.8.2016 Mäkelä Mia, 6.6.–5.12.2016

Turun museokeskuksen henkilökunta 2016 ASIAKASPALVELUYKSIKKÖ 2016 Järvi Petteri, intendentti Lehmusto Leena, asiakaspalvelusihteeri Ranta Jukka, vuokraussihteeri TIIMI 1 (Kalastajankatu, Kuralan Kylämäki, Vanha Suurtori) Allt Pirjo, vahtimestari Hildén Aatto, kiinteistövastaava, vahtimestari Jerumanis Janis, toimipaikkavastaava, museovalvoja Kemppainen Simo, palveluesimies Koskinen Tarja, ylivahtimestari Kurki Tomi, vahtimestari Leino Kari, kiinteistövastaava, alueenhoitaja-vahtimestari Malka Rauli, vahtimestari Mäntyniemi Jari, toimipaikkavastaava, vahtimestari (Vanha Suurtori) Suopuro Jussi, vahtimestari Valtonen Sari, museovalvoja TIIMI 2 (Turun linna sekä Apteekkimuseo ja Qwenselin talo) Hiekko Jenni, museovalvoja Hiekko Pirjetta, museovalvoja Kleemola Tuua, museovalvoja Kostet Jenna, kaupanhoitaja Lehmus Reijo, museovalvoja Leino Ilpo, talonmies-vahtimestari Leppänen Jukka-Pekka, toimipaikkavastaava, museovalvoja Manninen Nina, museovalvoja Marjasto Jari, palveluesimies Saukko Essi, pukuhuoltaja Ståhle Liisa, toimipaikkavastaava, lippukassanhoitaja Tiihonen Mari, lippukassanhoitaja Toivola Sari, museovalvoja Vainio Mika, museovalvoja

TIIMI 3 (Luostarinmäen käsityöläismuseo, Biologinen museo ja Wäinö Aaltosen museo) Ahtiainen Tuula, museovalvoja Henttula Jenni, toimipaikkavastaava, museovalvoja Huupponen Laina, vahtimestari Jokioinen Heikki, museovalvoja, kirjanpainaja Jussila Timo, toimipaikkavastaava, lippukassanhoitaja Kyynäräinen Heidi, palveluesimies Leikas Lauri, kiinteistövastaava, alueenhoitaja Lindgren Elina, museovalvoja Lång Leila, lippukassanhoitaja Manninen Emmi, lippukassanhoitaja Mäkinen Jaakko, museovalvoja, opintovapaalla 18.1.–31.5. ja 14.10.–31.12. Roininen Jukka, talonmies-vahtimestari Salomaa-Pallassalmi Tuula, kaupanhoitaja Welin Märit, toimipaikkavastaava, vahtimestari

Reinikka Siiri Koskilahti Elisa Asp Esa Saari Samu Wendelin Joel Tekninen tiimi Karmakka Jovan Saari Juho Turun linna Björkman Sari Casagrande Clarissa Kivijärvi Veera Lehtonen Elina Nurmi Elina Pihajoki Annika Räsänen Ida Sjöberg Aino Sjöström Katja Toivola Viivi Virtanen Elina Ruotsalainen Harri Wäinö Aaltosen museo Sanna-Maaria Mäkelä Carl-Gustaf Blomqvist Joonas Kallio

KESÄTYÖNTEKIJÄT Apteekkimuseo ja Qwenselin talo Yli-Paunu Hanna-Maria Herrala Maria Kuralan Kylämäki Haimi Leena Louna-Korteniemi Maria Leskinen Rami Jaakkola Aura Airi Annika Luostarinmäen käsityöläismuseo Vainio Hanna Leinonen Laura Olli Essi Bäcklund Annika Rautoja Saara

Asiakaspalveluyksikössä oli lisäksi vuoden 2016 aikana 116 työllisyysvaroin palkattua työntekijää, 90 harjoittelijaa, työkokeilijaa ja vastaavaa sekä kaksi siviilipalvelusmiestä.

KONSERVOINTIYKSIKKÖ 2016 Sjöström Mats, pääkonservaattori Allinniemi Päivi, tekstiilikonservaattori Harsu Roni, museomestari 19.4.2016 asti Hirvilammi Maarit, esinekonservaattori Huikuri Tanja, tekstiilikonservaattori Kalin Antti, näyttelysuunnittelija 18.4.2016 alkaen Kallinen Emilia, taidekonservaattori

Myllymäki Mika, näyttelyrakentaja Neuvo Rauno, näyttelypuuseppä 31.12.2016 asti Pitkänen Merja, museomestari Saari Tony, museomestari Saarinen Riikka, esinekonservaattori Selkee Sari huonekalukonservaattori Tainio Juhana, museomestari 25.4.2016 alkaen

MÄÄRÄAIKAISET JA HARJOITTELIJAT Hellén Anna, työelämäjakso harjoittelija Pekka Halosen akatemian kuva- ja mediataideyksiköstä, 10.–30.5.2016 Jokinen Sisko, korkeakouluharjoittelija, kesäkuu 2016 Kinnunen Anu, esinekonservaattori 31.3.2016 asti

KOKOELMAT JA KULTTUURIPERINTÖYKSIKKÖ 2016 Talamo-Kemiläinen Maarit, intendentti KULTTUURIPERINTÖTIIMI Björkman John, tutkija Kupila Sanna, tutkija Kurri Kaarin, tutkija Lehtonen Kaisa, tutkija Niinikoski Anna-Maria, tutkija (Lasarettimuseon hoitaja) Saarento Paula, tutkija Saloranta Elina, tutkija sij. Suna Eija, tutkija, Viitaharju Johanna, tutkija Määräaikaiset ja harjoittelijat Gradistanac Wladeck, kesätyöntekijä/ museoharjoittelija 27.6.–28.8.2016 Kirveennummi Antti, TET-harjoittelija 24.–28.10.2016 Lehtokari Anniina, tutkija (Turunmaa, yhteinen kulttuuriympäristömme -hanke) 22.2.–21.12.2016

Mustonen Teija, tutkija (Turunmaa, yhteinen kulttuuriympäristömme -hanke) 1.2.–30.11.2016 Salenius Hannele, projektityöntekijä 7.3.–6.9.2016 Salmi Jaana, tutkija (Turunmaa, yhteinen kulttuuriympäristömme -hanke) 1.2.–31.3.2016, 1.7.–31.10.2016 Soisalo Riikka, harjoittelija 2.5.– 30.6.2016 Tillanen Aino, harjoittelija (Turunmaa, yhteinen kulttuuriympäristömme -hanke) 2.5.–20.5.2016 Vornanen Jukka, projektitutkija 27.9.2016– Wickholm Brita, harjoittelija (Turunmaa, yhteinen kulttuuriympäristömme -hanke) 2.–27.5.2016

KOKOELMAT-TIIMI Aurekoski-Turjas Marjo, tutkija Bergroth Tom, amanuenssi Hintsala Kari, tutkija Ijäs Minna, tutkija Karnisto Eija, museoassistentti Kormano Riitta, intendentti Kyynäräinen Mikko, valokuvausteknikko Närhi Raakkel, valokuvaaja, 1.10.2016 alkaen Paljakka Anita, osa-aikainen projektityöntekijä, Turun taidelainaamo Pihajoki Sari, tutkija Strandén Merja, tutkija Swanljung Henrik, tutkija Tiainen Riina, amanuenssi, työvapaalla 1.8.2015– Willner-Rönnholm Margareta, tutkija

Turun museokeskuksen henkilökunta 2016 Määräaikaiset ja harjoittelijat Ahokas Tuomo, työkokeilija, 3.10.–9.12.2016 Airisniemi Jesse, siviilipalvelusmies, 19.9.2016–17.4.2017 Böckerman Johanna, projektityöntekijä, 19.10.2015– 10.1.2016 ja 12.1.–22.5.2016, kesätyöntekijä, 23.5.–21.8.2016 Dahlström Tomas, työkokeilija, 1.11.2016–29.5.2017 Harju Toni, projektityöntekijä, 15.6.2015–17.1.2016 Isotalo Juha, kesätyöntekijä, museoharjoittelija, 19.8.–20.9.2016 Jokinen Risto, kesätyöntekijä, museoharjoittelija, 22.8.–14.10.2016 Keltto Silja, museologian harjoittelija, aikavälillä 17.11.2016–14.2.2017 yht. 2 kk Ketola Timo, projektitutkija, 13.6.– 12.12.2016, 13.12.2016–12.2.2017

Kiiskinen Ari, projektityöntekijä, 1.10.2015–10.1.2016 ja 12.1.–1.5.2016; työkokeilija 21.11.2016–21.5.2017 Lahti Tuomas, kesätyöntekijä, museoharjoittelija, 22.8.–16.10.2016 Lehto Miska, valokuvaaja, 19.10.2015– 17.1.2016 ja 19.1.–22.5.2016 Lensander Bjorn, Erasmus-harjoittelija (Uppsalan yliopisto), 15.8.–15.12.2016 Leppänen Anu-Riikka, tutkija, 1001 tulkintaa kokoelmaesineistä -projekti, 21.11.2016–19.4.2017 Liimatta Laura, työkokeilija, 15.2.–14.5.2016 Maines Elina, projektityöntekijä, 15.6.2015–17.1.2016 Niemelä Jarkko, LIIKE-hankkeen harjoittelija, 1.11.2016Niemelä Riikka, tutkija, 1001 tulkintaa kokoelmaesineistä -projekti, 5.9.2016–16.11.2016 Närhi Raakkel, valokuvaaja, 1.1.–30.9.2016

Oksanen Emmi, museologian harjoittelija, 1.9.2016 (1kk) Ovaska Elina, ts. amanuenssi, 1.8.2015–11.6.2016; tutkija, 12.6.–7.7.2016; ts. amanuenssi, 8.7.2016–30.4.2017 Pulli Ninna, projektitutkija (OKM) 1.1.–4.2.2016; tutkijan sijainen 5.2.–4.7.2016; projektitutkija, 1001 tulkintaa kokoelmaesineistä -projekti, 5.7.2016–19.4.2017 Rantalainen Laura, kesätyöntekijä, museoharjoittelija, 22.8.–20.9.2016 Rantonen Masse, projektityöntekijä, 8.8.2016–7.2.2017 Takanen Ringa, tutkija, 1.5.2015–31.1.2016 Talve Aleks, valokuvaaja, siviilipalvelusmies, 8.1.–22.12.2016 Yeung Ching Lam, kuvataiteilija, 1001 tulkintaa kokoelmaesineistä -projekti, 12.–23.12.2016

NÄYTTELY- JA PEDAGOGIIKKAYKSIKKÖ 2016 Pajarre Satu, intendentti Antila Anitta, näyttelysihteeri Aalto Heidi, museoassistentti (opas) Huokkola Maria, tutkija (näyttelyt) Hujala Susanna, näyttelyamanuenssi, tiiminvetäjä Hänninen Tuula, museoassistentti (opas) Kauppinen Hilkka, museoassistentti (opas) Kutilainen Kaisa, tutkija (tapahtumatuottaja) 2.5.2016 alkaen Käär Pekka, tutkija, tiiminvetäjä 15.8.2016 alkaen Leskinen Olli-Pekka, tutkija, tiiminvetäjä työvapaalla 14.8.2016 alkaen Louna-Korteniemi Maria, t utkijan sijainen 14.9.2016 alkaen Lönnberg Päivi, tutkija (näyttelyt) Musakka Satu, taideohjaaja 1.2.2016 alkaen Oksanen Piia, tutkija Rytinki Raimo, taideohjaaja Saloluoma Jonni, tutkija Selin Bengt, tutkija (pedagogiikka) Seppä Johanna, museolehtori Tuisku Maiju, museolehtori 2.5.2016 alkaen Vuorio Leena, tutkija Väärä Seija, tutkija ja tiiminvetäjä MÄÄRÄAIKAISET JA HARJOITTELIJAT Aakko Janne, 1.11.–31.12.2016 Alajuuri Laura, 22.2.–22.4.2016 Heinonen Saija, 20.6–14.8.2016 Korpela Laura, 28.11.–31.12.2016 Lahtinen Susanna, tuottaja, 2–5.1.2016

Ollila Sirpa, 6.6.–5.9.2016 Perälä Anna, 25.4.–2.10.2016 Rantala Iida, 9.–20.5.2016

(Luostarinmäen käsityöläismuseo) Tiippana Marcus, 6.6.–7.8.2016 (Turun linna)

KÄSITYÖLÄISET Ikonen Elina, kankuri Keihäs Jukka, puuseppä Koskilahti Elisa, ompelija Lintumäki Lari, suutari Malin Tiia, verhoilija Mediucha Kristina, savenvalaja Tukkimäki Raija, turkkuri Vehmanen Pirkko, naisten käsityöt Virsu Linda, nyplääjä Väntsi-Kokko Pirkko, kehrääjä

KEIKKAOPPAAT Evesti, Senja, suomi Gustafsson, Cecilia, suomi, ruotsi, englanti Huovinen, Antonina, venäjä Jancevic, Kristina, venäjä Katajamäki, Terhi, suomi, englanti Kippola, Tommi, suomi Kiviluoma, Helinä, suomi, englanti Koskinen, Carita, suomi, ruotsi, englanti Kotivuori, Salme, suomi Krause, Jeannette, suomi, ruotsi, englanti Lahtinen, Susanna, suomi Lalu, Liisa, suomi, englanti Lepokorpi, Nina, suomi Lindén, Annika, suomi, englanti Lundenius, Marian, saksa Luukka, Piret, viro Michler-Janhunen, Anke, saksa Myllyntausta, Mikko, suomi, englanti Mäkinen, Jaakko, suomi, englanti Nurmi, Elina, suomi, englanti Nyqvist Pauliina Oittinen, Tiina, saksa Perälä Anna Poikonen, Laura, suomi Silvén, Sofia, suomi, ruotsi Solin, Antti, suomi, englanti Solin, Maria, ruotsi Sundell, Tuija, suomi Säynäjäkoski, Raisa, suomi Tiippana, Marcus, suomi, ruotsi Åkerberg, Jenny, ruotsi, englanti Öst, Josefin, ruotsi, suomi

OPPAAT Gustafsson Cecilia, 1.7.–28.8.2016 (Turun linna, Wäinö Aaltosen museo) Hyyrynen Iris, 6.6.–28.8.2016 (Luostarinmäen käsityöläismuseo) Koskinen Carita, 16.5.–14.8.2016 (Turun linna) Krause Jeannette, 13.6.–14.8.2016 (Turun linna) Lalu Liisa, 6.6.–4.8.2016 (Turun linna) Lindén Annika, 13.6.–14.8.2016 (Turun linna) Myllyntausta Mikko, 13.6.–14.8.2016 (Turun linna) Mäkinen Jaakko, 6.6.–7.8.2016 (Turun linna) Nurmi Elina, 1.6.–31.8.2016 (Turun linna) Rosenberg Charlotta, 6.6.–28.8.2016

Koulutukset, seminaarit, työmatkat HALLINTO TURUN MUSEOKESKUKSEN HENKILÖKUNTA / YHTEISET 23.8.Vapan hallinnon retkipäivä Vepsään 10.10. Museokeskuksen retkipäivä Hämeenlinnaan HEIKNIEMI-PÄÄKKÖNEN HELENA Työmatkat 4.–7.8.2016 Valtakunnalliset Kotiseutupäivät, Kajaani JOANNA KURTH Työmatkat 8.–9.2. Neuvottelumatka ja tapaamiset Eremitaasissa, Pietari, Venäjä 14.–17.3. UBC Cultural Cities Commission -kokous, Rostock, Saksa 9.–13.5. Eurocities Culture for Cities, Aarhus, Tanska 14.–15.11. Neuvottelumatka ja tapaamiset Eremitaasissa, Pietari, Venäjä 19.12. Kokouksia Suomen Kulttuurirahastossa ja Museovirastossa, Helsinki Koulutus- ja seminaarimatkat 12.2. YJEAT-koulutus, Helsinki 17.3. YJEAT-koulutus, Helsinki 16.6. Uusi kunta hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä-seminaari, Kuopio 30.9.–1.10. Suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi, Tampere 5.–7.10. Eurocities Culture Forum -tapaaminen, Oulu 8.–11.11. Erasmus+ kontaktiseminaari, Dublin, Irlanti Esitelmiä, alustuksia, työpajatyöskentelyn ohjaamista 25.1. Aktiivista asiakaspalvelua, työpajan vetäminen 27.4. Digistrategia, työpajan vetäminen 20.5. Itämeren linnojen yhdistyksen kokous, strategiatyöpajan vetäminen 13.6. Yliopistoyhteistyö, työpajan vetäminen 4.10. Digistrategia, työpajan vetäminen 19.–22.10. Museum for Everyone-konferenssin kutsuttuna puhujana, Pietari, Venäjä

PIA HOVI-ASSAD Koulutus- ja seminaarimatkat 8.9. Taide ankkuroituu osaksi SOTE-palveluita -seminaari, Helsinki 9.9. Adoptoi monumentti -seminaari, Tampere 19.–20.10. Wikimedia ja avoin osallistuminen -koulutus, Rauma Turun kaupungin koulutukset 22.–23.9. Sisäisten kehittäjien -koulutus 4.10. Digistrategia työpaja, Museokeskus 31.10. Viestintä-/sometyöpaja, Museokeskus 14.11. Paremman johtamisen peli, peliohjaajakoulutus Esitelmiä, alustuksia 26.9. Museokeskuksen toiminnan ja oman toimenkuvan esittely, New Cultures of Education, Cultural Cities Commission and Youthful Cities Commission -seminaari, Turku 21.10. Toimenkuvan esittely, HUMAK / Hyvinvoinnin välitystoimisto HENNA YLÄNEN Koulutus- ja seminaarimatkat: 21.–22.9. Museoalan teemapäivät Turun kaupungin koulutukset: 26.4. Osallisuus, yhteisöllisyys, aluetyö -seminaari 29.11. Museokeskuksen fokuksessa kokoelmat -seminaari Esitelmiä, luentoja, alustuksia 17.5. Kuralan Kylämäen toiminnan uudistukset / Turku-oppaiden perehdytys 9.9. Kuralan elävän historian kylä – alkuperäinen konsepti ja sen kehitys / Elävät museot ja perinnemaisemat -seminaari 30.9. Apteekkimuseon ja Qwenselin talon uudistushanke / Terveydenhuoltoalan museoiden valtakunnallinen museopäivä

KOULUTUKSET, SEMINAARIT, TYÖMATKAT ASIAKASPALVELUYKSIKKÖ 25.1. Asiakaspalveluyksikön yhteinen koulutuspäivä (Aktiivisen asiakaspalvelu -kehittämishankkeen aloitustyöpaja sekä Kalastajankadun toimipisteen pelastautumisharjoitus) yksikön koko henkilökunnalle sekä pelastautumisharjoitus Kalastajankadun kaikille työntekijöille, Turun linna, Kalastajankatu 23.5. Museovalvojan turvaperehdytyskoulutus, Turku Laina Huupponen, Leila Lång, Jukka Roininen ja Märit Welin 23.5. Kilatia -alkusammutuskoulutus, koko henkilökunnalle avoin koulutus, Kuralan Kylämäki 14.6. Safetypartners -alkusammutuskoulutus, koko henkilökunnalle avoin koulutus, Turku 23.11. Aktiivisen asiakaspalvelu -kehittämishankkeen Benchmark-matka Helsingin kaupunginmuseoon ja Kansallismuseoon, Helsinki Petteri Järvi, Jenni Henttula, Jonne Hurme, Janis Jerumanis, Heidi Kyynäräinen, Lauri Leikas, Ilpo Leino, Emmi Manninen, Jari Marjasto, Jari Mäntyniemi, Tuula Salomaa-Pallassalmi, Mari Tiihonen, Sari Valtonen, Märit Welin

LEENA LEHMUSTO Työmatkat 21.–24.1. Matka 2016 -messut, Helsinki 13.–14.4. Kongressi 2016 -messut, Helsinki PETTERI JÄRVI Työmatkat 14.6. Tutustuminen Pohjanmaan museon rahakammioon ja sen toimintaan, Vaasa 26.9. Tutustuminen Fazerin vierailukeskukseen, Helsinki Koulutus- ja seminaarimatkat 18.–21.4. Museum Next, Dublin Irlanti Luennot 19.3. ja 20.3. Suomessa käytetyt rahat kertovat menneisyydestä, Turun Taide-ja antiikkimessut 26.8. Rahan käyttö Suomessa, Muinaistekniikan päivät, Kuralan Kylämäki, Turku 1.10. Outo luonto – Eläimet heraldiikassa, Aikuisten salonki, Turun linna

JENNI HENTTULA Työmatkat 8.12. GA2017 - Itämeren alueen linnojen ja museoiden konferenssi, Helsinki Koulutus- ja seminaarimatkat 28.9., 6.10. ja 19.10. Esimiehenä arjessa (Turun kaupunki, sisäinen koulutus) HEIDI KYYNÄRÄINEN Työmatkat 4.11. WAM:n kehittäminen, Helsinki LEILA LÅNG Koulutus- ja seminaarimatkat 13.9 ja 15.9. Alkusammutuskoulutus 19.9. perehdytys uusille työntekijöille (Turun kaupunki, sisäinen koulutus) 21.9, 28.9, 5.10. ja 12.10. Asiakaspalveluruotsi (Turun kaupunki, sisäinen koulutus) 23.9. Työhyvinvointikoulutus ”Oman elämänsä valmentaja” EMMI MANNINEN Koulutus- ja seminaarimatkat 19.9. Perehdytys uusille työntekijöille (Turun kaupunki, sisäinen koulutus) 6.10. Museokortti-koulutus (Museoliitto), Helsinki 14.11. alkaen Museoalan merkonomi-koulutus (Museoliitto ja Markkinointi-instituutti), Espoo JUKKA RANTA Koulutus- ja seminaarimatkat 10.5. Timmi-pääkäyttäjä -sertifiointi, Turku MÄRIT WELIN Koulutukset- ja seminaarimatkat 15.–16.3. Varautumisen peruskurssi, Pori 13.9. ja 15.9. Alkusammutuskoulutus 28.9., 6.10. ja 19.10. Esimiehenä arjessa (Turun kaupunki, sisäinen koulutus) SIMO KEMPPAINEN Työmatkat 29.4. Museoteknisten kokous, Vantaa

KOULUTUKSET, SEMINAARIT, TYÖMATKAT KONSERVOINTIYKSIKKÖ PÄIVI ALLINNIEMI Koulutus- ja seminaarimatkat 18.3. PKL: Kevään koulutuspäivä, tutustuminen Tumban kokoelmakeskustilaan, Tukholma 4.11. PKL: Syksyn koulutuspäivä Helsingin taidemuseo HAMissa, Helsinki MAARIT HIRVILAMMI Koulutus- ja seminaarimatkat 17.–19.3. Pohjoismaisen konservaattoriliiton Suomen osaston koulutuspäivä, Tukholma 25.11. Pintaa syvemmälle -koulutus (järjestäjät Artefakta, Kansallimuseo, Metropolia AMK), Vantaa Esitelmät 1.4. Varsinais-Suomen alueen arkeologisten kenttätöiden esittely Vanhalla Raatihuoneella, Turku TANJA HUIKURI Koulutus- ja seminaarimatkat 13.4. Elävä käsityöperinne, Suomen kansallismuseo, Helsinki 23.5. Värimittarin perusteet, Vantaa 25.11. Pintaa syvemmälle -koulutus (järjestäjät Artefakta, Kansallimuseo, Metropolia AMK), Vantaa Artikkelit 101 esinettä -julkaisu: Silkkitäkki ja Takkimekko. EMILIA KALLINEN Koulutus- ja seminaarimatkat 18.3. PKL: Kevään koulutuspäivä, tutustuminen Wasa-laivan konservointiin, Tukholma Artikkelit 101 esinettä -julkaisu: Robert Wilhelm Ekmanin Fjalar- maalauksesta. TONY SAARI Koulutus- ja seminaarimatkat 15.–16.3. Varautumisen peruskurssi, Pori

RIIKKA SAARINEN Koulutus- ja seminaarimatkat 18.3. PKL: Kevään koulutuspäivä, tutustuminen Wasa-laivan konservointiin, Tukholma Esitelmät 1.4. Varsinais-Suomen alueen arkeologisten kenttätöiden esittely Vanhalla Raatihuoneella, Turku SARI SELKEE Työmatkat 5.–7.4.2016 Neuvottelumatka ja tutustuminen näyttelyihin, Jönköping, Ruotsi Koulutus- ja seminaarimatkat 5.-6.2. Bryggman-seminaari: Historiallisten rakennusten uudet käytöt ja restaurointi 1.3. Paikallismuseoiden hoitokurssi. Eija Suna: Museorakennusten hoito ja ylläpito 18.3. PKL: Kevään koulutuspäivä, tutustuminen Wasa-laivan konservointiin, Tukholma 29.11. Fokuksessa kokoelmatyö, Turun linna Esitelmät ja opastukset 29.3. Esineiden hoito ja museon siivous, Paikallismuseoiden hoitokurssi 30.5. Opastus Turun linnassa Hämeenlinnan verhoilijaopiskelijoille 21.10. Kierros Kalastajankadun konservointi- ja säilytystiloissa Näyttely- ja pedagogiikkayksikön työntekijöille 27.10. Tuhat ja yksi tulkintaa kokoelmaesineistä -projektiin liittyen opastus Kalastajankadun säilytystiloissa Turun kansainvälisen lukion oppilaille MATS SJÖSTRÖM Koulutus- ja seminaarimatkat 29.11. Fokuksessa kokoelmatyö, Turun linna

KOULUTUKSET, SEMINAARIT, TYÖMATKAT KOKOELMAT JA KULTTUURIPERINTÖYKSIKKÖ MAARIT TALAMO-KEMILÄINEN Työmatkat 14.–15.4. Tutustuminen uudisrakennuskohteisiin, Tallinna 19.4. Maakuntamuseoiden johtajien tapaaminen, Helsinki 21.4. Suomen historiallisten kaupunkien yhdistyksen vuosikokous ja seminaari, Rauma 22.9. Museoalan teemapäivät, Helsinki 17.10. Kansallismuseon perusnäyttelyn uudistamisen esittely, Helsinki 11.11. Tutkimuksen tulevaisuus, Kansallismuseo, Helsinki 19.12. Museoviraston kuvamyyntijärjestelmän kehittämiseen liittyvä neuvottelu, Helsinki Koulutukset 2.2. Hyvä kohtelu, Turku 11.4. SAP BPC -koulutus 26.4. Osallisuus, yhteisöllisyys ja aluetyö –seminaari, Turku

9.9. Elävät museot ja perinnemaisema -seminaari Kuralan Kylämäessä, Turku 21.–23.9. Puukaupunkiseminaari Trondheimissa, Norja. Luento seminaarissa: Förändringar i Åbo trästadsområden 13.10. TAKO-seminaari, Helsinki. Sen yhteydessä pooli 4 kokous. 30.11. Tekniikan museon seminaari, Tekniikan päivät, Helsinki Esitelmät, opastukset 12.4. Liikunta Turussa -luento Turun työväenopistolla 12.5. Opastus Portsan alueella norjalaisille Träbyen -seminaarin valmistelijoille 26.5. Kulttuurikävelyopastus Pansiossa 30.8.2016 Kaupunginosaviikko-opastus Pansiossa 22.10. Luento museon roolista kaavoituksessa, rakennussuojelussa ja korjausrakentamisessa Turun AMKK:n rakennusinsinööriopiskelijoille.

JOHN BJÖRKMAN Koulutus- ja seminaarimatkat 9.6. Varsinais-Suomen museoiden kesäretki Satakuntaan Kohteina Euran pirtti, Leineperin ruukkialue, Emil Cedercreutzin museo sekä Panelian kylä. 9.9. Elävät museot ja perinnemaisemat -seminaari. Valtakunnallinen paikallismuseoille, ulkoilmamuseoille ja perinnetiloille suunnattu seminaari Kuralan Kylämäessä, Turku. 30.9. Terveydenhoitoalan museoiden valtakunnallinen tapaaminen, Turku. 7.10. Kulttuuriperinnöstä ja matkailusta Paraisilla -seminaari ruotsinkielisille museoille yhteistyössä Sydkustens landskapsförbundin kanssa. 11.11. Varsinais-Suomen museokokous Turun linnassa, Turku. Esitelmät 19.4. Museopedagogiikka ja yleisötyö

KAARIN KURRI Koulutus- ja seminaarimatkat 5.2. Bryggman-päivän seminaari, Turku 15.–16.2. KURVi viranomaispäivät, Turku 14.–15.4. Kaupunkikuvaneuvottelukunnan matka, Tallinna 21.10. Nuoren arkkitehtuurin forum, Turku Esitelmät, opastukset 6.2. Bryggman seminaari, turun linnan restaurointia koskeva esitelmä Turun linnassa 2.5. Liikuntaa ja liikuntapaikkoja, Turun työväenopisto 24.5. Kulttuurikuntoilun teemaviikko, Arkkitehtour-opastus 26.5. Kulttuurikuntoilun teemaviikko, Arkkitehtour-opastus 12.5. Radio Yhden Kultakuume, haastattelu linnan restauroinnista 13.5. klo 10 ja 11 Bongaa Bryggman -avoimet ovet tapahtuma. Restaurointinäyttelyn opastukset. 14.5. klo 10 ja 11 Bongaa Bryggman -avoimet ovet tapahtuma. Restaurointinäyttelyn opastukset. 26.11. Luento linnan restauroinnista Turun linnassa

SANNA KUPILA Koulutus- ja seminaarimatkat 5.2. Bryggman-seminaari, Turku 9.–10.2. TAKO-seminaari, Helsinki 16.2. Kulttuuriperinnön viranomaisneuvottelupäivät, Turku 21.4. Puukaupunkiseminaari, Rauma 12.5. Ruissalo-seminaari, Turku 7.6. Lähiöseminaari, Turku 15.–17.8. Kartanoseminaari, Helsinki, Luento seminaarissa Herrgårdar i stadsmiljö. Nuläget för herrgårdar som omgivits av nybyggande i Åbo.

PAULA SAARENTO Koulutus- ja seminaarimatkat 15.–16.2. Valtakunnallisten kulttuuriympäristön viranomaispäivien (KURVI) järjestäminen Turussa yhteistyössä Museoviraston kanssa, osallistuminen ja työpajan vetäminen 18.–21.4. Museum Next, Dublin Irlanti 30.9. Suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi, Tampere Asukastyöpajojen vetäminen (3.3. Taalintehdas, 23.3. Västanfjärd, 31.3. Hiittinen, 7.4. Kemiö, 28.4. Högsåra, 26.5. Kemiö, 7.9. Parainen, Malmi, 7.11. Houtskari, 8.11. Korppoo, 22.11. Iniö, 24.11. Nauvo)

KULTTUURIPERINTÖTIIMI

KOULUTUKSET, SEMINAARIT, TYÖMATKAT Esitelmät 10.6. Ympäristömessut Paraisilla, Turunmaa – yhteinen kulttuuriympäristömme hankkeen esittely YJEAT-koulutus, Helsinki (1.–3.2., 8.–9.3., 13.–14.4., 21.9., 15.–17.11.) ELINA SALORANTA Koulutus- ja seminaarimatkat 19.1. Viistoilmakuvan käyttökoulutukseen 11.4. Metku -koulutus 26.4. Mindfulness -koulutus 9.6. Visual Studio Team Services -ohjelman käyttökoulutus 24.8. XRF -laitteen esittelytilaisuus 27.8. Valtakunnallinen arkeologian harrastajien tapaaminen 7.11. Kaupunkiarkeologian ja kaupunkiarkeologisten jälkitöiden esittely alan opiskelijoille Esitelmät 4.2. Kattanin kaivausten esittely Kansallismuseossa, Helsinki 11.2. Luento Turun kaupunkiarkeologiasta arkeologian opiskelijoille, Turun yliopisto 18.2. Esitelmä arkeologisen kulttuuriperinnön näkymisestä Turussa kulttuuriympäristön inventoijien täydennyskoulutettaville, Tampere 24.2. Kattanin kenttätöiden esittely ”latriinityöryhmälle” 27.8. Esitelmä Vähäjokilaakson muinaisjäännöksistä EIJA SUNA Koulutus- ja seminaarimatkat 15.8.–17.8. Luento Nordisk symposium för slotts- och herrgårdforskning -seminaarissa, Helsinki. 22.9.–23.9. Esitelmä Pohjoismainen puukaupunki -seminaarissa, Trondheim Norja 15.2. Kulttuuriympäristön viranomaispäivät, Turku 13.4. Rakennusperinnön hoidon ja korjausrakentamisen neuvottelupäivä, Helsinki 9.11. Elossa – luonto ja elävä perintö -seminaari kansallismuseossa, Helsinki 15.–16.11. Museoviraston Kulttuuriympäristön neuvottelupäivät, Hämeenlinna 8.12. Rakennusten entistämisavustusten valvojatapaaminen Museovirastosssa, Helsinki Esitelmät Leader -ryhmien järjestämissä tilaisuukissa puhumassa kullttuurihistoriallisesti arvokkaille rakennuksille tarkoitetuista avustuksista. (20.1. Paimio, 3.2. Pöytyä, 17.2. Salo) JOHANNA VIITAHARJU 9.9. Esitelmä museon järjestämässä Elävät museot ja perinnemaisemat -seminaarissa

KOKOELMAT-TIIMI MARJO AUREKOSKI-TURJAS Koulutus- ja seminaarimatkat 14.6. Trimble Locus -koulutus, Turku 27.5. Johannes Schalinin kuviin ja esineisiin tutustuminen Suomen valokuvataiteen museossa tulevaa valokuvanäyttelyä varten. KARI HINTSALA Koulutus- ja seminaarimatkat 4.4. Finna -tapahtuma Kansallismuseossa, Helsinki Esitelmät 29.2. Kottaraisenpöntöstä tietoverkkoon, Kokoelmat-tiimin vetäytymispäivä, Logomo 4.4. Turun museokeskus - portti Varsinais-Suomen kulttuuriperintöön, Finnan infotilaisuus koulujen opettajille, Kansallismuseon auditorio 2.7. Merikarttojen hirviöt ja legendojen taruolennot, keskiaikapäivän yleisötilaisuus, Turun linnan Bryggman-sali 20.9. Finna-esittely museokeskuksen henkilöstökokouksessa, Turun linna 22.9. Museoiden kokoelmatyö, kokoelmatyön esittely yliopiston opiskelijoille, Kalastajankadun neuvotteluhuone 29.11. Turun museokeskuksen kulttuurihistorialliset kokoelmat, Fokuksessa kokoelmatyö -koulutuspäivä, Turun linna Blogikirjoitukset Kaponieeri -blogissa 33 museokeskuksen toimintaan liittyvää kirjoitusta. Blogin facebook-sivulla vuoden lopussa 1041 tykkääjää. Sivulla jaettu Turun museokeskuksen julkaisuihin, näyttelyihin, tapahtumiin ym. liittyviä linkkejä. MINNA IJÄS Koulutus- ja seminaarimatkat 27.5. Johannes Schalinin kuviin ja esineisiin tutustuminen Suomen valokuvataiteen museossa tulevaa valokuvanäyttelyä varten. Esitelmät 29.11. Fokuksessa kokoelmatyö -koulutuspäivä, Turun linna.

KOULUTUKSET, SEMINAARIT, TYÖMATKAT RIITTA KORMANO Työmatkat 19.4.–20.4. Museum Next 2016, Dublin, Irlanti. 7.9.–9.9.The Association of Castles and Museums around the Baltic Sea, “Castles and Collections, Collections and Castles”, Tukums, Latvia. Koulutus- ja seminaarimatkat 25.–26.10. Taidemuseopäivä, Suomen museoliitto ja Espoon modernin taiteen museo EMMA Esitelmät, alustukset 5.4. Wäinö Aaltosen merkitys Turun kaupungille, Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, taidetilaisuus Kirkkoherranviraston juhlasalissa. lokakuussa alustus / haastattelu Kulttuurigaala-trailerissa Kultaliljan arvoitus 29.11. Fokuksessa kokoelmatyö -koulutuspäivä, Turun linna. MISKA LEHTO Koulutus- ja seminaarimatkat 11.4. Metku-tietoisku 2016, Turun kaupunki. RAAKKEL NÄRHI Koulutus- ja seminaarimatkat 24.11.–25.11. Picture this! International Conference on Photography and Videos in Museums Today -konferenssi, Helsinki. Järjestäjät Suomen museoliitto, Kansallisgalleria ja Suomen valokuvataiteen museo. 11.4. Metku-tietoisku, Turun kaupunki 19.9.Tervetuloa töihin Turun kaupungille -perehdyttämistilaisuus Turun kaupunki.

SARI PIHAJOKI Koulutus- ja seminaarimatkat 19.5. Seminaari Katariina Jagellonicasta 2016, Turun linna 27.5. Johannes Schalinin kuviin ja esineisiin tutustuminen Suomen valokuvataiteen museossa tulevaa valokuvanäyttelyä varten 23.9. Oman elämänsä valmentaja -koulutus, Turun kaupunki 3.11. Ajanhallinta ja mindfulness -koulutus, Turun kaupunki 2.3. ja 3.5. Ekotukihenkilön jatkokoulutuksia ja tutustumisia 2 kertaa, Turun kaupunki. NINNA PULLI Koulutus- ja seminaarimatkat 26.4. Museot monikulttuurisina kohtaamispaikkoina -koulutus, Museoliitto. Esitelmät, luennot 19. ja 20.3. Miniatyyrimaalaukset, Turun Taide- ja antiikkimessut RINGA TAKANEN Esitelmät, luennot 11.1.2016 Jussi Mäntysen Hirvenpää -veistoksen paljastustilaisuus, avajaispuhe ja esittely Liinahaan vanhainkodin asukkaille

ELINA OVASKA Koulutus- ja seminaarimatkat 17.3. Osuuskunta Suomen taide ja taidekokoelmat -asiakastilaisuus, Helsinki. 14.6. Trimble Locus -koulutus, Turku 16.6. Seniorivirtaa – yleisötyötä senioreiden kanssa -kollegatapaaminen, Espoon kaupunginmuseo KAMU. 8.9. Taide osaksi kulttuuripalveluita -seminaari, Helsinki. Järjestäjinä Opetus- ja kulttuuriministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, Taiteen edistämiskeskus sekä Taikusydän. 24.11. Asiakkaan polku -kehittämisiltapäivä, Alvarium, Turku. Esitelmät, luennot 26.4. Museokeskuksen kevät- ja kesätapahtumien esittely kotihoitajille, Vanha Raatihuone, Turku. 25.10. Wäinö Aaltosen arkistokuvien esittely Taideakatemian opiskelijoille.

KOULUTUKSET, SEMINAARIT, TYÖMATKAT NÄYTTELY- JA PEDAGOGIIKKAYKSIKKÖ HEIDI AALTO Työmatkat 29.1.–30.1.2016 Educa-messut, Helsinki 15.6.2016 Helsingin kaupunginmuseo, Helsingin tuomiokirkon krypta, Suomen pankin Rahamuseo ja kirjan julkistamistilaisuus, Helsinki 24.9.–27.9.2016 Tutustuminen Skoklosterin ja Gripsholmin linnoihin, Ruotsi Koulutus- ja seminaarimatkat 2.9.2016 Selkokielisen viestinnän työpaja, Turun kaupunki SUSANNA HUJALA Työmatkat 8.–9.2.2016 Esinevalinnan vahvistaminen Taide, uskonto, valta -näyttelyyn, Pietari 25.–26.10.2016 Taidemuseopäivät Emmassa, Espoo MARIA HUOKKOLA Työmatkat 5.–7.4.2016 Neuvottelumatka ja tutustuminen näyttelyihin, Jönköping, Ruotsi Koulutus- ja seminaarimatkat 13.–14.9.2016 Museoliiton Näyttelycafé, Tampere 1.4.–30.11.2016 Museoliiton mentorointikoulutus II TUULA HÄNNINEN Työmatkat 24.9.–27.9.2016 Tutustuminen Skoklosterin ja Gripsholmin linnoihin, Ruotsi HILKKA KAUPPINEN Työmatkat 29.1.–30.1.2016 Educa-messut, Helsinki 15.6.2016 Helsingin kaupunginmuseo, Helsingin tuomiokirkon krypta, Suomen pankin Rahamuseo ja kirjan julkistamistilaisuus, Helsinki 31.10.2016 Pedaalin Äänenkäytön koulutus, Näyttelykeskus WeeGee, Helsinki 24.9.–27.9.2016 Tutustuminen Skoklosterin ja Gripsholmin linnoihin, Ruotsi

KUTILAINEN KAISA Koulutus- ja seminaarimatkat 20.8.2016 Tapahtumakalenterin sisällöntuotanto, Turun kaupunki 6.9.2016 Museoliiton Ryhmänohjauksen ja fasilitoinnin taidot, Helsinki 19.9.2016 Tervetuloa töihin Turun kaupungille 19.10.2016 Kyselytutkimus-koulutus, Turun kaupunki 30.11.2016 Webropol peruskurssi, Turun kaupunki PÄIVI LÖNNBERG Työmatkat 27.-28.4.2016 Keisarillisia lahjoja Pavlovskin palatsista -näyttelyn avajaiset Etelä-Karjalan museossa, Lappeenranta 22.6.2016 Lainaneuvottelu Kansallismuseossa, Helsinki Koulutus- ja seminaarimatkat 13.–14.9.2016 Museoliiton Näyttelycafé, Tampere Esitelmiä, luentoja, alustuksia 19.5. Catherine Jagiellon in Turku Castle 1562–1563. / Puolan suurlähetystön järjestämä Catherine Jagiellon and her castles: A common inheritance around the Baltic Sea -seminaari. 1.10. Valtapeliä – Reformaatio Suomessa -näyttelyn esittely / Turun kirjamessut SATU MUSAKKA Työmatkat 27.-28.4.2016 Keisarillisia lahjoja Pavlovskin palatsista -näyttelyn avajaiset Etelä-Karjalan museossa, Lappeenranta 29.1.2016, Educa-messut, Helsinki Koulutus- ja seminaarimatkat 2. 7. 2016 Creative Museum - a Gamified Conference for Makers, Helsinki Esitelmiä, alustuksia 26.9. Turun linnan pelisuunnittelu-kurssin alustava esittely, New Cultures of Education, Cultural Cities Commission and Youthful Cities Commission -seminaari, Turku PIIA OKSANEN Koulutus- ja seminaarimatkat 20.1. Frame. Verkostoista voimaa – Nykytaiteen kansainvälistymisen ideointipäivä Kiasmassa, Helsinki 22.–23.9. Museoalan teemapäivät 28.10. Nykytaidetoimijoita Benelux-maista: Shaking Societies -keskustelutilaisuus Kiasmassa, Helsinki

KOULUTUKSET, SEMINAARIT, TYÖMATKAT SATU PAJARRE Työmatkat 11.–13.1.Olafur Eliassonin näyttely Moderna Museetissa, Fotografiskan näyttelyt, Tukholma, Ruotsi 20.1. Frame, Helsinki 2.2. Arts Equal, Helsinki 30.5.-2.6. Seminaari Etnografinen museo ja yhteistoimintaneuvotteluja Venäläinen museo, Pietari, Venäjä 5.-7.7 Liverpool biennial ja näyttelyneuvotteluja Homotopia, Liverpool, Iso-Britannia 5.-8.10 Eurocities Culture Forum, Oulu Koulutus- ja seminaarimatkat 16.2. Pedaali jäsenilta, HAM, Helsinki 15.7. Pedaalin jäsenilta, Suomen kulttuurirahasto Kirpilän taidekoti, Helsinki 22.-23.9. Museoalan teemapäivät, Helsinki 25.-26.10. Taidemuseopäivät, Espoo 8.12. Museoliiton tietopäivät, Helsinki JONNI SALOLUOMA Työmatka 11.–13.1.2916 Tutustumismatka Tukholmaan Olafur Eliassonin näyttelyyn Moderna Museetissa sekä Fotografiskan näyttelyihin, Tukholma, Ruotsi BENGT SELIN Työmatkat 29.1.2016, Educa-messut, Helsinki 5.–7.4.2016 Neuvottelumatka ja tutustuminen näyttelyihin, Jönköping, Ruotsi Koulutus- ja seminaarimatkat 28.–29.4.2016 Ensiavun peruskurssi, Turun kaupunki 7.10.2016 Selkokielisen viestinnän työpaja, Turun kaupunki 10.–11.10.2016 Sociala museer -seminaari, Helsinki

JOHANNA SEPPÄ Koulutus- ja seminaarimatkat 31.5.–1.6.2016 Families in Museums, 4th international seminar – Intercultural communication in Museum Work, Russian Museum of Ethnography (esitelmä Wäinö Aaltosen museon lapsille suunnatusta toiminnasta), Pietari, Venäjä MAIJU TUISKU Työmatkat Museopedagoginen yhdistys Pedaali ry:n kokousmatkat ja Pohjoismaisen museopedagogiverkoston työryhmämatkat Koulutus- ja seminaarimatkat 31.10.2016 Pedaalin Äänenkäytön koulutus, Näyttelykeskus WeeGee, Helsinki SEIJA VÄÄRÄ Työmatkat 29.1.2016, Educa-messut, Helsinki 5.–7.4.2016 Neuvottelumatka ja tutustuminen näyttelyihin, Jönköping, Ruotsi 7.–10.9.2016 The Association of Museums and Castles around the Baltic Sea, General Assembly and Conference 2016, Tukums ja Bauska, Latvia 14.–16.9.2016 Museopedagogisen yhdistyksen Pedaalin verkostoitumismatka (omakustanteinen), Kööpenhamina, Tanska 24.11.2016 Pedaalin jäsentapaaminen Amos Anderssonin museossa Esitelmiä, luentoja, alustuksia Asiantuntija Yle Puheen sekä Yle Turun kesällä 2016 esitetyissä Keskiajan kesä -tuotannoissa Asiantuntija Ylen ja Helsingin taidelukion tuottamassa Merirosvo -twiittauksessa, (toteutus tammikuussa 2017).

Työryhmät, sidosryhmät, luottamustoimet HALLINTO OLLI IMMONEN Arkkitehtuurimuseon valtuuskunta, jäsen Forum Marinumin työjaos, jäsen Frame valtuuskunta, jäsen Hotelli- ja ravintolamuseon hallitus, jäsen Itämeren alueen linnojen ja museoiden yleiskokous ja seminaari Turussa vuonna 2017 järjestelytoimikunta, jäsen Turun taidemuseon hallitus, jäsen Union of the Baltic Cities, Cultural commission, jäsen HELENA HEIKNIEMI-PÄÄKKÖNEN Museolaiva Sigynin säätiö, hallituksen jäsen Sibeliusmuseon johtoryhmä, jäsen Vapaa-aikatoimialan työhyvinvointiryhmä, jäsen Turun kaupungin mentorointiohjelma, vertaismentori

JOANNA KURTH Turun maakuntamuseon ystävät ry, hallituksen jäsen ja kokoussihteeri Turkuseuran kulttuurijaosto, puheenjohtaja Varsinais-Suomen liiton maakuntastrategian Arvot ja ilmapiirityöryhmä, jäsen Poikkihallinnollinen kulttuurihyvinvoinnin työryhmä, jäsen Vapaa-aikatoimialan aktivointityön ohjausryhmä, jäsen Turun kaupungin kehittämismallin projektituen verkosto, jäsen Miracle-hankkeen ohjausryhmä, jäsen HENNA YLÄNEN Nummi-Halinen aluetiimi, jäsen

PIA HOVI-ASSAD Keskustan aluetiimi, puheenjohtaja

ASIAKASPALVELUYKSIKKÖ JENNI HENTTULA Itämeren alueen linnojen ja museoiden yleiskokous/konferenssi ja seminaari Turussa vuonna 2017 järjestelytoimikunta, jäsen

LEENA LEHMUSTO The Tall Ships Race 2017, ohjelma- ja vieraspalvelujaos, jäsen Vapaa-aikatoimialan alue- ja kohderyhmätiimin / keskusta, jäsen

PETTERI JÄRVI Turun Suurtorin keskiaika ry:n hallitus, kaupungin edustaja

SIMO KEMPPAINEN Suomen museoteknisten hallitus, sihteeri

KOULUTUKSET, SEMINAARIT, TYÖMATKAT KOKOELMAT JA KULTTUURIPERINTÖYKSIKKÖ KULTTUURIPERINTÖTIIMI

KOKOELMAT-TIIMI

JOHN BJÖRKMAN Varsinais-Suomen museot ry, sihteeri Nautelankoskisäätiön hallitus, asiantuntijajäsen Turun Terveydenhuoltomuseon ystävät ry:n hallitus, Turun museokeskuksen edustaja Salon historiallisen museon ohjausryhmä, jäsen Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin museotoimikunta Finlands Svenska hembygdsförbundin hallitus, jäsen Svenska Kulturfond, museo- ja kotiseutualan edustaja Itsenäisyyden juhlavuoden seurantaryhmässä sekä Turun- ja Ahvenanmaan ohjausryhmässä Museoliiton Yhteinen perintö -hanke, ruotsinkielisen museokentän asiantuntija

TOM BERGROTH Suomen edustaja Agnes Geijerin pohjoismaisen tekstiilitutkimuksen säätiössä (Agnes Geijers Fond för nordisk textilforskning).

SANNA KUPILA Teollisuusperinteen seuran hallituksen jäsen Europa Nostra, European Heritage Congress kokoontuu Turussa toukokuussa 2017, valmistelutyöryhmän jäsen

ELINA OVASKA Vanhukset ja seniorit -kohderyhmätyö, jäsen.

KAARIN KURRI Kaupunkikuvaneuvottelukunta, jäsen Turun puulajilinjaus -työryhmä, jäsen Yleiskaava 2029 -työryhmä, keskustan miljöötyypitys ja suojeluasiat, jäsen

MINNA IJÄS Muistojen maanantait -sarjan valokuvien toimitustyö museokeskuksen ja Turun kaupungin kirjaston yhteistyöprojektissa (kuuden luennon kuvat infosisältöineen). RIITTA KORMANO Turun Ammattikorkeakoulun organisoima Syvälahden koulun prosenttitaidehanke, asiantuntija

SARI PIHAJOKI Ihmismaantieteen kenttäkurssi, valokuva-arkiston kuvat ”Linnanfältin” ja ”Harppuunakorttelin” alueelta yhteistyöprojektissa Turun yliopiston maantieteen laitoksen kanssa.

PAULA SAARENTO Turunmaa – yhteinen kulttuuriympäristömme asiantuntijaryhmä, jäsen Kestävä korjausrakentaminen -hankeen asiantuntijaryhmä, jäsen Kulttuuriympäristötyöryhmä (KULTU), jäsen MIP -ohjausryhmä ja -projektitiimi, jäsen EIJA SUNA Kulttuuriympäristötyöryhmä (KULTU), sihteeri Curatio r.y:n hallitus, jäsen JOHANNA VIITAHARJU Apteekkimuseon uudistamishankeen työryhmä, jäsen

KOULUTUKSET, SEMINAARIT, TYÖMATKAT NÄYTTELY- JA PEDAGOGIIKKAYKSIKKÖ MARIA HUOKKOLA AR-sovelluksen kehittäminen yhteistyössä Turku Game Labin kanssa. Itämeren alueen linnojen ja museoiden yleiskokous/konferenssi ja seminaari Turussa vuonna 2017 järjestelytoimikunta, jäsen TUULA HÄNNINEN Apteekkimuseon uudistamishanketyöryhmä, jäsen Työikäiset kohderyhmätyö, jäsen KAISA KUTILAINEN Keskiajan Turku -verkosto, jäsen PÄIVI LÖNNBERG Akatemiatalo 200 -näyttelytyöryhmä SATU MUSAKKA Turun Museolehtorit, jäsen PIIA OKSANEN Suomen Taideyhdistys, teosostolautakunta, jäsen

BENGT SELIN Lastenkulttuurin työryhmä, jäsen Vapaa-aikatoimialan alueryhmä (lapset ja nuoret), jäsen Turun Museolehtorit JOHANNA SEPPÄ Turun Museolehtorit MAIJU TUISKU Museopedagoginen yhdistys Pedaali ry:n hallituksen, jäsen sekä pohjoismaisen yhteistyön koordinaattori Nordic Associations for Museum Education (NAME) -työryhmä, jäsen SEIJA VÄÄRÄ Kaupunginosaviikot työryhmä, jäsen Keskiajan Turku -verkosto, jäsen Lasten itsenäisyyspäivän työryhmä, jäsen Lastenkulttuurin työryhmä, jäsen Lastenkulttuurin neuvottelukunta, jäsen Turun linnan hoitokunta, jäsen Turun Museolehtorit

TURUN MUSEOKESKUS TURUN KAUPUNGIN VAPAA-AIKATOIMIALA

Museo