Turun kaupungin museopalvelut vuosikertomus 2017

Turun museokeskus

20 17 VUOSIKERTOMUS

Museo

Oho!

Olipa vuosi taas täynnä kulttuuria ja elämyksiä - kulttuuri tekee hyvää!

Johtajan katsaus.................................................................................................4 Kehittäminen ja projektit.......................................................................................5 Viestintä ja markkinointi.......................................................................................7 Julkaisut..............................................................................................................9 Museot Apteekkimuseo ja Qwenselin talo......................................................................10 Biologinen museo..............................................................................................12 Kuralan Kylämäki...............................................................................................13 Luostarinmäen käsityöläismuseo.......................................................................16 Turun lasarettimuseo..........................................................................................18 Turun linna.........................................................................................................20 Wäinö Aaltosen museo......................................................................................24 Vanhan Suurtorin galleriat..................................................................................30 Turun Taidelainaamo..........................................................................................31 Yksiköt Asiakaspalveluyksikkö.......................................................................................32 Konservointiyksikkö...........................................................................................40 Kokoelmat ja kulttuuriperintöyksikkö..................................................................47 Kokoelmat-tiimi..........................................................................................47 Kulttuuriperintötiimi.....................................................................................52 Taidehankinnat..................................................................................................58 Taidekokoelmaan liitetyt ja lahjoitetut teokset.....................................................59 Henkilökunta Koulutukset, seminaarit, työmatkat....................................................................62 Työ- ja sidosryhmät, luottamistoimet..................................................................76

JOHTAJAN KATSAUS

KEHITTÄMINEN JA PROJEKTIT

Museokeskuksessa kaikkien aikojen kävijävuosi Turun kaupungin omistamissa ja ylläpitämissä museoissa ja gallerioissa vieraili vuoden aikana yhteensä 441 817 kulttuurin ja historian ystävää. Vastaava luku vuonna 2016 oli 353 606.

50-VUOTISJUHLAVUOTTAAN viettänyt Wäinö Aaltosen museo rikkoi 92 733 kävijällään kaikkien aikojen kävijäennätyksensä. Edellinen ennätys on vuodelta 1979, jolloin museossa vieraili lähes 75 000 kävijää. Juhlavuoden 2017 avasi näyttely Wäinö Aaltonen ja itsenäisyyden vuosisata. Näyttelyssä oli esillä museokeskuksen Wäinö Aaltosen tuotannon uushankinta, Ruotsista museon kokoelmiin hankittu Kultalilja.

Kesän suursuosikki oli Jacob Hashimoton näyttely Giants and Uncertain Atmospheres. Juhlavuoden päätti kotimaista nykytaidetta esittelevä näyttely Kehonkuva, joka oli esillä 14.1.2018 asti.

Suomi 100 -juhlavuosi, Reformaation merkkivuosi sekä suurtapahtumat Europeade ja The Tall Ships Races saivat ihmiset liikkeelle ja kiinnostumaan kaupunkikulttuurista. Museoiden monipuolinen ja uudistuva tapahtuma- ja näyttelytoiminta nostivat kävijämääriä Luostarinmäen käsityöläismuseossa (45 981; 2016: 36 587), Apteekkimuseossa (12 576; 2016: 9 232), Biologisessa museossa (21 126; 2016: 15 671) ja Kuralan Kylämäessä (85 095; 2016: 80 578). Myös Vanhan Suurtorin gallerioiden näyttelyt kiinnostivat kävijämäärän

4

ollessa 40 980 (2016: 38 654). Turun linnassa vieraili 143 326 asiakasta, mikä on pieni notkahdus edellisvuoteen verrattuna (2016: 145 493).

Kehittäminen ja projektit

Valtakunnallisella museokortilla vierailtiin ahkerasti kaupungin museoissa. Turun museokeskuksen yksiköihin tehtiin 33 730 museokorttivierailua, joista lähes 20 000 suuntautui WAMiin.

Museopalveluiden toiminnan kehittämistä jatkettiin monin tavoin. Apteekkimuseo ja Qwenselin talon uudistamishanke eteni hyvin, WAMissa uudistettiin visuaalinen ilme ja toimintamallit, ja Luostarinmäen käsityöläismuseon toimintoja analysoitiin tulevia toimenpiteitä varten.

Museokauppatoimintaa ja aktiivista asiakaspalvelua parannettiin.

Keväällä 2017 Unelmien museo -toimintaa oli keskustan Kansalaistilassa, jossa yhdessä tekemällä toteutettiin Suomi 100 -juhlavuoden teemaa. Kesäksi toiminta jatkui Kauppatorin Kontissa, jossa kaupunkilaisilta tiedusteltiin, minkälaista toimintaa ja palveluja he haluaisivat Historian museoon. Kerättyä materiaalia ja ideoita esiteltiin loppuvuodesta näyttelyssä ja niitä on hyödynnetty valmistelussa.

OLLI IMMONEN. KUVA: JOONAS MÄKIVIRTA

VUOROVAIKUTUSSUUNNITELMA Museokeskukseen vuorovaikutussuunnitelman laatiminen jatkui vuoden 2017 aikana nykytilan kartoituksella ja yhteisvalmisteluna tiimitasolla. Valmistelutyötä vetää vuorovaikutussuunnittelija Pia Hovi-Assad.

UNELMIEN MUSEO JA HISTORIAN MUSEO Unelmien museo -projektissa kaupunkilaisilta on kysytty, minkälainen olisi heidän unelmiensa museo, mitä siellä olisi esillä ja mitä siellä voisi tehdä. Projekti jatkui vuonna 2017 kaupunkitilassa.

Olli Immonen Museopalvelujohtaja

KANSALAISTILA Tila toimi pop up -tilana ja museotoiminnan koelaboratoriona, jonka tarkoituksena oli jalkauttaa museotoimintaa keskelle kaupunkia, mahdollistaa toimintatilaa ja näkyvyyttä erilaisille toimijoille sekä tutustuttaa ihmisiä Unelmien museo -projektiin ja Historian museo -hankkeeseen. Kansalaistilaan oli avoin ohjelmistohaku syksyllä 2016. Ohjelmisto koostettiin ja toteutettiin yhteistyössä valittujen toimijoiden ja Turun museokeskuksen kanssa. Museokeskus tarjosi tilan veloituksetta yhteistyötahojen käyttöön. Kansalaistila sijaitsi Turun ydinkeskustassa Forum kauppakeskuksessa 14.2.–27.5. ja oli avoinna ti, to-la klo 10–18, ke klo 10–19. Ohjelma oli kaikille vapaata ja maksutonta. Tila toimi idea-

5

KEHITTÄMINEN TURUN MUSEOKESKUKSEN JA PROJEKTITHENKILÖKUNTA 2017

pajana, keskustelufoorumina, näyttelyja tapahtuma -areenana sekä yhteisenä oleskelutilana. Vaihtuvien tapahtumien lisäksi Turun ja Varsinais-Suomen Suomi 100 -edustajat pitivät vuorotellen asiakaspäivystyksiä. Suomen museoliitto kuvasi Kansalaistilassa videon osana ”Yhteinen perintö” -itsenäisyyden juhlavuoden hankettaan. Kansalaistilassa vieraili 2838 kävijää.

KONTTI Kontti toimi Kauppatorilla Aurakadun puoleisella laidalla, Kauppakeskus Hansaa vastapäätä. Kontti oli avoinna 6.6.–19.8. ti-pe klo 8.30–16.30, la klo 8.30–15.15. Kontin ohjelma koostui kahdesta eri teemakokonaisuudesta ”10 esinettä” ja ”Historian museo -hanke”. Alkukesästä tilassa tutustuttiin

Turun museokeskuksen 101 esinettä -julkaisuun ja Kontissa oli mahdollisuus vastata Luostarinmäen ja WAMin asiakaskyselyihin. Vastaamalla pystyi osallistumaan Historian museo -paitojen viikkoarvontaan. Loppukesästä keskityttiin Historian museo -hankkeeseen.

Unelmien museo -kartta oli esillä Kontissa koko kesän ja kävijät saivat merkitä karttaan paikan museolle. Lisäksi oli mahdollisuus osallistua kyselyyn. Jaossa oli myös Historian museo -pinssejä.

Kontissa oli kesän aikana 810 kävijää.

Historian museon Facebook-sivu avautui ja sekä sinne että Unelmien museo -Instagramiin ja Twitteriin päivitettiin julkaisuja säännöllisesti. #unelmienmuseo -hashtagin rinnalle otettiin entistä aktiivisemmin käyttöön myös kieliversiot eli #drömmuseum ja #museumofdreams.

TURUN MUSEOKESKUKSEN VIESTINTÄ VIESTINTÄ HENKILÖKUNTA JA JAMARKKINOINTI MARKKINOINTI 2017

UNELMIEN MUSEO – HISTORIAN MUSEO -NÄYTTELY Näyttely esitteli Historian museohanketta ja vuodesta 2014 alkaen jatkunutta museon yhteisöllistä valmisteluprosessia ja loi katsauksen Historian museo -hankkeen jatkovalmisteluihin.

Näyttely oli esillä Vanhalla Suurtorilla Brinkkalan Galleriassa 17.11.–30.12.

Vuorovaikutussuunnittelija Pia HoviAssad toteutti näyttelyä varten yhdessä Turun taideakatemian korkeakouluharjoittelijan Juuli Kangasniemen kanssa videon Turun museokeskuksen kokoelman säilytystiloista. Videoprojektin asiantuntijana toimi tutkija Lauri Viinikkala.

Näyttelyn suunnittelusta ja toteutuksesta vastasi vuorovaikutussuunnittelija Pia Hovi-Assad.

Viestintä ja markkinointi Museokeskuksen toiminnasta, tapahtumista ja näyttelyistä on viestitty aktiivisesti eri medioissa ja tapahtumissa. Keskeisiä välineitä ja toimenpiteitä markkinoinnissa ja viestinnässä ovat olleet esitteet, mainonta printti- ja ulkomediassa, näkyvyys eri sosiaalisen median kanavissa sekä messuilla. Lisäksi toimintaa on tuotu esiin uutiskirjeissä ja blogikirjoituksissa. Kaupungin verkkosivusto sekä museoiden omat sivustot kaupungin järjestelmässä ovat olleet keskeinen väline informaation välittämisessä sekä jakamisessa. Myös tiedotus medialle on ollut aktiivista.

LEHDISTÖTIEDOTTEET JA MEDIATILAISUUDET Kaikista näyttelyistä, suuremmista tapahtumista, julkaisuista sekä museon muusta toiminnasta kuten esim. arkeologisista kaivauksista tai kokoelmiin liittyvistä asioista tiedotettiin kaupungin tiedotuspalvelun kautta. Lisäksi pienemmistä tapahtumista oltiin yhteydessä suoraan paikalliseen mediaan. Tiedotustilaisuuksia järjestettiin pääasiassa uusista avattavista näyttelyistä ja uusista julkaisuista.

6

Perinteisesti järjestettyjen tiedotustilaisuuksien määrä väheni ja enenevässä määrin median edustajien kanssa sovittiin yksittäisiä tapaamisia ja haastatteluja.

Vuoden aikana Museokeskuksen toiminta sai runsaasti näkyvyyttä eri medioissa niin paikallisesti kuin valtakunnallisesti. Museokeskuksen henkilökunta toimi asiantuntijoina radio-, tv- ja lehtihaastatteluissa mm. Yleisradion Puoli seitsemän -ohjelmassa.

UUTISKIRJEET Museoiden näyttelyt ja tapahtumat olivat mukana vapaa-aikatoimen Kulttuurikortti-tiedotteissa, Kulttuurin uutiskirjeissä sekä matkailutoimiston Visit Turku -uutiskirjeissä. Museokeskuksen omissa uutiskirjeissä tiedotettiin pääsääntöisesti Museokeskuksen tutkimustoiminnasta ja julkaisuista.

ESITEMATERIAALI Museokeskus julkaisi vuoden aikana Museot 2017 -yleisesitteen (su, ru, en),

7

VIESTINTÄ JA MARKKINOINTI jossa on museot ja galleriat aukioloaikoineen, sisäänpääsymaksuineen sekälyhyesti esitelty museokaupat, työpaja- ja kurssitoiminta ja vuokrattavat tilat.

Kesäaika museoissa 2017 -esitteeseen (su, ru) oli koottu kesäajan tapahtumat ja näyttelyt. WAMin näyttelyistä julkaistiin kaksi kausiesitettä. Vuokrattavat tilat -esitettä päivitettiin ja otettiin uusi painos. Educa-messuille tuotettiin infoesite, joka esitteli museoiden kouluille suunnattua ohjelmaa.

Itsetuotetun esitemateriaalin lisäksi Museokeskus oli mukana vapaaaikatoimialan julkaisemassa Mitä tekis -esitteessä ja Vapaalla Turussa -opiskelijaesitteessä, Kesäkiva -esitteessä, Turun kaupungin matkailutoimiston Huvia meren rannalla -esitteessä, Turun Taiteilijaseuran TurkuArt -esitteissä ja Keskiaika ry:n Keskiajan Turku -esitteessä. Karttaesitteissä museot olivat mukana City Opas -kartassa ja WAMin näyttelyt Polka Jam Treasure Map -kartassa.

Esitemateriaali oli jaossa mm. museon omissa toimipisteissä, kaupungin matkailutoimistossa, kirjastoissa, hotelleissa, tapahtumissa ja messuilla. Esitemateriaalin lisäksi tuotettiin tapahtumakohtaisesti käsimainoksia ja julisteita eri tapahtumista.

PRINTTIMAINONTA Lehtimainonta oli tapahtuma- ja näyttelypainotteista. Turun Sanomissa olleen ilmoittelun lisäksi mainostilaa ostettiin Helsingin Sanomista, Kaarina-lehdestä, Mobilen kausijulkaisuista, Opettajan Retkiopaspaketista, Taidelehdestä, Turkulaisesta ja Åbo Underrättelseristä.

Lisäksi museot olivat mukana vapaa-aikatoimialan tuottamassa Turun Kulttuurikesä -tabloidliitteessä, joka ilmestyi Helsingin Sanomien välissä toukokuun lopussa.

ULKOMAINONTA Ulkomainonnassa pääpaino oli kaupungin käytössä olevilla abribus-ulkomainostauluilla. Ulkomainostauluilla mainostettiin WAMin ja Turun linnan näyttelyitä sekä museoiden kesäaikaa ja joulun aikaa. Käytössä olivat myös kaupungin pylonit sekä kaupungin sisääntuloväylillä sijaitsevat led-taulut.

Lisäksi mainosaikaa ostettiin Helsingin rautatieaseman suurnäytöstä, jossa mainostettiin WAMin juhlavuoden näyttelyitä. Myös bussien kokoteippaukset olivat käytössä.

MESSUT JA TAPAHTUMAT Museokeskus oli vuoden aikana mukana Matkamessuilla, Educa-messuilla, RSGT-opiskelijamessuilla, Kirjamessuilla ja Osaava Nainen -messuilla sekä Kylddyyri-tempauksissa. Lisäksi mm. aktivointityön puitteissa museon henkilökunta on ollut mukana erilaisissa tapahtumissa ja infotilaisuuksissa esittelemässä museon toimintaa esim. seniori- sekä lasten- ja nuortentapahtumissa.

SOSIAALINEN MEDIA Museot olivat erittäin aktiivisia sosiaalisessa mediassa vuoden aikana. Sosiaalisessa mediassa jaettiin tietoja mm. tapahtumista, näyttelyistä, opastuksista ja museoiden toiminnasta yleisesti. Kaikilla museoilla, Vanhan Suurtorin gallerioilla ja Taidelainaamolla on omat Facebooktilit, ja lisäksi museo ylläpitää Turku valokuvissa -Facebook-sivustoa. Instagramtilit ovat Biologisella museolla, Kuralan Kylämäellä, Luostarinmäen käsityöläismuseolla, Turun linnalla, WAMilla ja Suurtorin gallerioilla. Museokeskuksella on myös Twitter-tili, jonka päivityksissä painotus on yleisinformaatiossa ja tutkimustoiminnassa. Museokeskuksen flickr-tilillä esitellään museon monipuolisia kokoelmia eri teemoin.

JULKAISUT

Edellä mainittujen tilien seuraajamäärät lisääntyivät vuoden aikana tasaista tahtia. Museoiden fb-tileillä oli yhteensä yli 15 000 seuraajaa ja Instagram-tileillä oli yhteensä lähes 8000 seuraajaa. Museokeskuksen Twitter-tilillä oli lähes 2500 seuraajaa.

BLOGIT JA BLOGIKIRJOITUKSET Museokeskus ylläpiti viittä eri teemaista blogia vuoden aikana. Kuukauden esine -blogi esittelee Museokeskuksen kokoelmia. Blogissa esitellään esine tai taideteos, ja kirjoitus ilmestyy myös Aamuset-lehdessä. Vuoden aikana julkaistiin 12 blogikirjoitusta. Kukkuu kokoelmista! -blogissa avataan näkökulmia ajankohtaisiin aiheisiin ja tapahtumiin kokoelmaesineiden kautta ja esitellään kokoelmatyötä. Vuoden aikana julkaistiin 20 kirjoitusta. VarsinaisSuomen kulttuuriperintöblogi keskittyy maakunnalliseen toimintaan ja vuoden aikana blogissa julkaistiin 29 kirjoitusta.

Turun linnan blogissa kerrotaan Turun linnaan liittyvää tutkimus-, näyttely- ja tapahtumatoimintaa. Vuoden aikana blogissa julkaistiin 28 kirjoitusta. Wäinö Aaltosen museon toimintaan liittyvässä WAMblogissa julkaistiin vuoden aikana 11 blogikirjoitusta.

Lisäksi Museokeskuksen henkilökunta kirjoitti vuoden aikana vapaa-aikatoimialan ylläpitämään Kulttuuria Turussa -blogiin kirjoituksia museoiden toiminnasta ja tapahtumista.

Julkaisut Vuoden aikana Museokeskus julkaisi neljä julkaisua. Julkaisut ovat olleet myynnissä museokaupoissa, messutapahtumissa sekä jälleen myynnin kautta eri kirjakaupoissa.

• Hyvin pakattu puoleksi myyty tuo esille Huhtamäen Tehtaiden, Ipnoksen ja Hellaksen pakkauksia useilta vuosikymmeniltä. Teos valottaa pakkausten merkitystä myynnille. Turun museokeskuksen vuosikirja Aboa 2016, ISBN 978-951-595-195-3, ISSN 1797-9641.

• Wäinö Aaltonen Poseerauksia -teos esittelee kuvanveistäjän uraa sen alkuvaiheista 1960-luvulle tuoreista tutkimusnäkökulmista. Kirja sisältää runsaasti kuva-aineistoa, myös ennen julkaisemattomia arkistokuvia. Turun museokeskuksen vuosikirja Aboa 2015, ISBN 978-951-595193-9 (suomi-ruotsi), ISBN 978-951-595-194-6 (englantivenäjä), ISSN 1797-9641.

Wäinö Aaltonen Poseerauksia -teos

8

• Timme, tjog, tunna boken är en handbok som behandlar olika måttsystem och hur de utvecklats och förändrats under århundradenas lopp. Boken är en något redigerad version av den finska utgåvan som sedan 2003 getts ut i sju upplagor. Åbo museicentrals publikationer 83, ISBN 978-951-595-196-0, ISSN 1797-9633.

• Turun biologinen museo -julkaisu kertoo museon yli kymmenestä suomalaisesta luontotyypistä, joita voi nähdä museon dioraamoissa. Upeat eläinkuvat tekevät tästä opaskirjanakin toimivasta teoksesta myös todellisen eläinkirjan. ISBN 978-951-595-197-7 (suomi), ISBN 978-951595-198-4 (ruotsi).

Timme, tjog, tunna boken

Turun biologinen museo -julkaisu

9

APTEEKKIMUSEO JA QWENSELIN TALO

APTEEKKIMUSEO JA QWENSELIN TALO • 7.5. Qwenselin kevätsoitto (41 osallistujaa) • 7.5. Englantilais-iltalialaista elämäniloa konsertti (17 osallistujaa) • 9.6. Allsång på Qwensel (36 osallistujaa) • 3.8. Pelipöydän äärellä (12 osallistujaa) • 10.8. Silhuettipiirustusta (30 osallistujaa)

• 16.8. Rohtoja, sitruunoita ja mineraalivettä. Julinien apteekkidynastia 1800-luvun alun Turussa -luento (19 osallistujaa) • 17.8. Kirjeet 1700-luvulla (15 osallistujaa) • 24.8. Laterna magica (32 osallistujaa) • 27.8. Museon kesäkauden päätöskonsertti (11 osallistujaa) • 13.12. Lucian päivä (70 osallistujaa)

OPASTUKSET Vuoden aikana järjestettiin 40 yleisöopastusta (osallistujia 239) kesällä ja jouluna. Tilausopastuksia järjestettiin 33 (osallistujia 700). Tilausopastuksille osallistuneita ryhmiä olivat päiväkoti- ja koululaisryhmät (sis. Elämyspolku), opiskelija-, aikuis- ja eläkeläisryhmät. Opastustoimintaan sisältyivät myös Kimmokkeen kevättalkoot sekä Suomi tutuksi -maahanmuuttajapäivä.

Apteekkimuseo ja Qwenselin talo

MUSEON UUDISTAMISHANKE Apteekkimuseon ja Qwenselin talon uudistamishanke eteni vuoden aikana opaskirja-, audioguide-, kosketusnäyttö- ja lasten materiaalin tekstien kirjoittamisella sekä sisällöntuottamisella uuteen johdantonäyttelyyn. Esineluettelointia jatkettiin ja kolme näyttelytilaa museon itäsiivestä tyhjennettiin varastoitavaksi. Syksyllä kaupungin tilapalvelut toteuttivat

• 16.12. Lasten jouluopastukset ja taikalyhtyesitys (12 osallistujaa) • 30.12. Tinanvalanta ja ennustukset (65 osallistujaa) • Teatteriesitykset Pico ja Outoliemi 18.6.–15.7. (68 osallistujaa) ja Me pystytää tähä! 5.–25.8.

(115 osallistujaa)

remontin, jossa museoon rakennettiin uudet wc-, näyttelyja yleisöpalvelutilat. Sekä museon uuteen sisäänkäyntiin että kahvilaan rakennettiin pyörätuoliliuskat. Museointeriöörien valaistusta parannettiin ja tiloihin asennettiin kameravalvonta. Offisiini -tilan oviaukkoon asennettiin lasiovi. Myös toimistotila sai uudet asianmukaiset työskentelyvälineet ja tilaan mahdutettiin kaksi työpistettä. Pihan kunnostus eteni kasvipenkkien freesauksella ja muutaman pensaan siirrolla. Uudet pihakalusteet tilattiin seuraavaa kesää varten. Pihaan asennettiin myös uudet ulkovalot.

YHTEISTYÖTAHOT Café Qwensel, Gunghästenin päiväkoti, Teatteri Jano, Turun Vanha Musiikki ry.

Apteekkimuseo ja Qwenselin talo oli avoinna 2.–6.1., 2.5.–31.8 ja 25.11.–30.12. ti–su klo 10–18.

Vuoden aikana museossa vieraili 12 576 kävijää (2016: 9298). Turun päivän ilmainen sisäänpääsy houkutteli museoon ennätykselliset 3605 asiakasta.

TAPAHTUMAT Apteekkimuseossa ja Qwenselin talossa järjestettiin vuoden aikana 13 tapahtumaa, joihin osallistui yhteensä 399 henkilöä. Turun Vanha Musiikki ry:n järjesti kaksi konserttia Qwenselin talon salissa, joista toinen oli kesäkauden avauskonsertti Qwenselin kevätsoitto ja

10

toinen museon kesäkauden päätöskonsertti. Kesäkuussa järjestettiin myös pihalaulutapahtuma Allsång på Qwensel.

Elokuussa järjestettiin neljä säätyläisten vapaa-aikaan liittyvää ohjelmailtapäivää ja luento Julinien apteekkidynastiasta 1800-luvulla. Kesäkaudella Teatteri Jano

järjesti Qwenselin talon vaunuvajassa 24 teatteriesitystä, joihin osallistui yhteensä 183 henkilöä. Joulukuun alussa avautuivat perinteiset joulupöydät jouluopastuksineen ja joulutapahtumineen. Cafe Qwensel palveli museon aukioloaikoina.

11

BIOLOGINEN MUSEO

KURALAN KYLÄMÄKI

Biologinen museo Biologinen museo oli avoinna ti–su klo 9–17. Museo vietti 110-vuotisjuhlavuottaan ja vuoden aikana museossa vieraili 21 126 kävijää (2016: 15 671).

NÄYTTELYT • 17.1.–12.3. Näkymätön kauneus.

Jaana Kotamäen luontovalokuvia.

• 5.5.–31.12. Biologisen museon 110-vuotisjuhlanäyttely.

• 1.–30.12. Eläinten joulu -pienoisnäyttely.

TAPAHTUMAT • 28.1. Pihabongaus. Seurattiin talvilintuja Biologisen museon pihalla ja Urheilupuistossa.

• 4.–5.2. Koko perheen luontoviikonloppu. Teemana mikroskooppinen maailma.

Työpajassa askarreltiin pehmobakteereita.

12

• 1.–2.4. Koko perheen luontoviikonloppu. Teemana kummallinen luonto. Työpajassa askarreltiin pomppivia sammakoita ja koristeellisiä pääsiäismunia.

• 22.4. Kevätseurantaretki.

Tutustuttiin kevään etenemiseen Urheilupuistossa.

• 15.7. Biologisen museon 110-vuotisjuhla.

• 2.–3.9. Koko perheen luontoviikonloppu. Teemana hyönteiset, joita tutkittiin mikroskooppien kanssa. Työpajassa askarreltiin kolmiulotteisia kortteja.

• 18.–19.11. Koko perheen luontoviikonloppu. Työpajassa askarreltiin kettusätkynukkeja.

OPASTUKSET Vuoden aikana järjestettiin 52 opastusta, joista seitsemän oli ruotsinkielisiä.

Suurin osa opastetuista ryhmistä oli päiväkoti- ja koululaisryhmiä. Maahanmuuttajaryhmiä oli seitsemän.

PEDAGOGINEN TOIMINTA Yhdessä Turun kaupungin liikuntatoimen kanssa järjestettiin Kimmoke-rannekkeen käyttäjille suunnattu linturetki Järvelän kosteikolle 20.4. sekä maahanmuuttajille suunnattu luontoretki Kurjenrahkan kansallispuistoon 8.9.

Kuralan kylämäki Kuralan Kylämäki oli avoinna 1.-6.–31.8. sekä erillisten tapahtumien aikana. Kokeiluverstas oli avoinna työpajojen ja kurssien aikana. Vuoden aikana museossa vieraili 80 578 kävijää (2016: 85 095).

Iso-Kohmon talon kesätoiminnasta huolehti kaksi kesäemäntää kahden kesäkoululaisen avustuksella. Kesän teemana oli 1950-luvun nuoriso, jota edusti salikamarissa tavaroitaan levittelevä helsinkiläisteini – kuvitteellinen henkilö, jonka tehtävät ja harrastukset toivat vanhoilliseen taloon tuulahduksen aikakauden uutuuksia. Emännät ahkeroivat tutuissa toimissaan ruoanvalmistuksen, siivouksen, kanojen hoidon

ja muun taloudenpidon parissa joka päivä. Keskiviikkoisin ohjelmassa oli etukäteen ilmoitettua toimintaa, kuten puulieden huoltoa, ruisleivän valmistusta, saippuankeittoa tai kirjeenvaihdon hoitamista.

Kokeiluverstaalla työskenteli kaksi kesätyöntekijää. Tämän vuoden kesäprojektina oli valmistaa välineitä sähköttömän talouden tarpeisiin. Mallit löytyivät 1920ja 1930-lukujen lehdistä, joista löytyi

ohjeet mm. viilikaappiin ja kotitekoisen jäähdytyssäiliöön. Lapsikävijät saivat nikkaroida itselleen vaateripustimen.

Verstaan pihalla oli keppihevosrata, joka oli nuoren väen suosiossa. VähäKohmon pihapiirin leikkitupa ja -puoti olivat myös ahkerassa käytössä. Kylän pihapiireissä oleva kätkösuunnistus oli kävijöiden omatoimisessa käytössä aikaisesta keväästä pitkälle syksyyn.

13

KURALAN KYLÄMÄKI TAPAHTUMAT • 23.–24.2. Hiihtolomapäivät • 7.–9.4. Laitetaan pääsiäistä!

• 27.–28.5. Oi ihana toukokuu!

• 14.–17.9. Esihistoria esille • 19.–20.10. Syyslomapäivät • 9.–17.12. Isoäidinaikainen joulu Syyskuussa järjestettiin uusi Esihistoria esille -tapahtuma, joka korvasi aiempina vuosina elokuussa järjestetyn Muinaistekniikan päivät -tapahtuman. Uuden tapahtuman myötä ohjelmistosta jäi pois aikaisemin järjestetty Kuralan syyspäivät -tapahtuma.

KURALAN KYLÄMÄKI OPASTUKSET Opastusryhmiä oli vuoden aikana 94, joissa yhteensä 1968 osallistujaa. Aikaisempien vuosien tapaan suosituin opastus oli tunnin mittainen Kyläkierros.

Tyhy-ryhmille suunnattu Kylämäen 5-ottelu toteutettiin neljästi ja senioriryhmäopastuksia oli viisi. Lapsille oli tarjolla opastukset Päivä mummolassa ja Isoäidinaikaista koulunkäyntiä sekä heinäkuussa järjestettävät Ötökkäsafarit.

Uusi, kesätyöntekijöiden voimin toteutettu opastus oli Kierros muinaiseen Kuralaan, joka toteutettiin Esihistoria esille-tapahtuman yhteydessä (10 ryh-

TYÖPAJAT JA KURSSIT Vuoden aikana järjestettiin 143 erilaista työpajaa, joissa oli yhteensä 2811 osallistujaa sekä neljä kurssia.

• Taitotiistait Taitotiistaityöpajatoiminta on vakiintunut enteisestään. Työpajan ovat löytäneet kaikenikäiset kävijät; lapset, nuoret, aikuiset, eläkeläiset sekä erityisryhmiin kuuluvat. Vuoden aikana osallistujia oli yhteensä 750 henkilöä 24 Taitotiistaissa. Työpajatoimintaa tarjottiin kerran kuukaudessa erityisesti myös Kimmokeranneke-toimintana. Suomen 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi taitotiistain monipuoliset teemat haettiin itsenäisen Suomen ensimmäisistä vuosikymmenistä 1950- luvulle sisältäen jugend- ja art deco -tyyliä, kuvanveistäjä Wäinö Aaltosen ja Kupittaan Saven perintöä, erilaisia puutöitä, kukkamuotia sekä pula-ajan kekseliäisyyttä. Vuoden Taitotiistai-toiminnan päätti suosittu pidennetty työpajamaraton Joululahjavalvojaiset.

• Avoimet viikonlopputyöpajat Kerran kuukaudessa järjestettävissä avoimissa teemallisissa työpajoissa oli yhteensä 565 osallistujaa. Ohjelmassa oli materiaali- ja tekniikkakokeiluja vuosien varrelta. Toukokuun avoin viikonloppu osuu Oi ihana toukokuu! -tapahtuman yhteyteen. Vierailevana ohjaajana toimi taiteilija Hans

14

mäopastusta). Suomi 100-juhlavuoden kunniaksi toteutettiin joulutapahtuman yhteydessä Iso-Kohmossa kaksi Aikamatka 1917- esitelmäkierrosta. Lisäksi järjestettiin lasten Maatilasynttäreitä ja Emäntätesti -polttarkierroksia.

LEIRIT Kesällä järjestettiin kaksi suomenkielistä ja kaksi ruotsinkielistä viiden päivän mittaista Kuralan kesäkiva-leiriä sekä kolmipäiväinen kaksikielinen Kolme keskiaikaista kesäpäivää -kurssi.

PEDAGOGINEN- JA NÄYTTELYTOIMINTA Museossa on kaksi Muistojen matkalaukku -kokonaisuutta. Suurempi lainattiin vanhusryhmille ja eri tapahtumiin neljä kertaa ja pienempi oli SPR kulttuuriystävien käytössä (esillä 15 tapahtumassa). Keväällä pidetyssä Suomi tutuksi -päivässä Kuralan Kylämäkeen tutustui 10 maahanmuuttajaryhmää.

Syksyllä museo oli mukana kansainvälisille opiskelijoille suunnatussa Lost in Turku -tapahtumassa (osallistujia

81). Elämyspolkuryhmiä kävi vuoden aikana 48. Kerttulin vanhainkotiin koottiin opetuskokoelmista vitriininäyttely ”Siirtomaatavarakauppa”, joka oli esillä 14.6.–27.10.

YHTEISTYÖTAHOT Kaarle Knuutinpojan Jousiampujat ry., Kahvila Omena ja Kaneli, Katariinan seurakunta, Kuralan Kylämäen Ystävät, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Ovo Decor, Raseko/Muinaistekniikan oppiaine, SPR Kulttuuriystävät, Turun kaupungin liikuntapalvelukeskus, Warusseppäin Kilta, Åbo Konstklubb.

Jousiampujat ry järjesti alueella American Round -jousikisan 13.5. Kahvila Omena ja Kaneli on pitänyt tiloissaan lapsille suunnattua muskaria ympäri vuoden sekä järjestänyt yhteislaulu- ja konserttitilaisuuksia. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä järjesti muskaria ja teatteriesityksiä Vanhan Kanalan tiloissa kesäkuun kolmen ensimmäisen viikon aikana. Katariinan seurakunnan kanssa toteutettiin perinteinen iltahartaus 12.10.

Kuralan Kylämäen Ystävät -yhdistys on tukenut museon toimintaa hankkimalla ulkokalusteita sekä avustanut pienhankinnoissa 305,85 eurolla.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Miesliiga piti Kuralassa suositun laskiaistapahtumansa 12.2. Kaarle Knuutinpojan

G. Hästbacka, joka tutustutti kävijät neulanreikävalokuvauksen saloihin interaktiivisessa Black Caffinobox -työpajassa. Kuvista rakentui näyttelyinstallaatio Kokeiluverstaalle, joka oli esillä museon joulutapahtumassa. Projektirahoittajana toimi Svenska Kulturfonden.

• Vuoden aikana järjestettiin suositut Ompeluseura ja vaateompelukurssi sekä Valkoista valkoiselle -kurssi, jossa vanhoista pitseistä siirrettiin kuviot paperiin, saveen ja kankaalle sekä Kynttiläkurssi marraskuussa.

Heinäkuussa oli uutuutena tarjolla kuvataiteilijaopiskelija Sini Sirenin suosittuja pop-up työpajoja museoalueella. Kesällä oli myös mahdollisuus vuokrata kangaspuut viikoksi ja kutoa ”Muistojen mattoa” Kokeiluverstaalla. Työpajoja toteutettiin ajankohtaisella teemalla museon muiden tapahtumien yhteydessä. Hiihtolomalla harrastettiin maisemamaalausta, pääsiäistapahtumassa pääsiäismunien koristelua vahatekniikalla ja Esihistoria esille -tapahtumassa oli kalliomaalaustyöpaja. Syyslomapäivillä teemana oli grafiikka ja joulutapahtuman yhteydessä valettiin kynttilöitä sekä valmistettiin joulukortteja ”Joulukortti-ateljeessa”, jonka toteutti Åbo Konstklubb.

15

LUOSTARINMÄEN KÄSITYÖLÄISMUSEO

LUOSTARINMÄEN KÄSITYÖLÄISMUSEO NÄYTTELYT • 1.6.–17.9. Suomi miinus100. Tuokiokuvia Suomen historiasta.

• 23.6.– Suomalaista joulunviettoa sadan vuoden ajalta.

• 1.12.– Joulunäyttely: Luostarinmäen naiset valmistautuvat jouluun.

TAPAHTUMAT • 15.–16.4. Luostarinmäen pääsiäinen – läntisiä ja itäisiä pääsiäisperinteitä (887 osallistujaa) • 18.5. Illallinen Luostarinmäellä kansainvälisenä museopäivänä (103 osallistujaa) • 10.6. Lasten Luostarinmäki (363 osallistujaa)

Luostarimäen käsityöläismuseo Luostarinmäen käsityöläismuseo oli avoinna 2.5.–4.6. ti–su klo 10–18, 5.6.–3.9. ma–su klo 10–18, 4.–17.9. ti–su klo 10–18 ja 25.11.–30.12. ti–su klo 10–16. Vuoden aikana museossa vieraili 45 581 kävijää (2016: 36 786). Turun päivänä ilmainen sisäänpääsy houkutteli museoon 2309 kävijää ja heinäkuussa Europeade-tapahtuman osallistujia vieraili museossa 4041 kävijää. Luostarinmäen käsityöläismuseon kehittämisprojekti jatkui ja museolle valittiin toimintaa ohjaavat asennekärjet.

16

• 16.–18.6.Perinneasuntomessut (1180 osallistujaa) • 14.7.–4.8. Aamujoogaa Luostarinmäellä (osallistujia 61 osallistujaa) • 2.8. KivaKesäkeskiviikko (150 sallistujaa) • 5.–27.8. Vanhan ajan valokuvaaja J-P Palmulaakso otti kävijöistä potrettikuvia • 11.8. Illallinen Luostarinmäellä (165 osallistujaa) • 17.–20.8. Käsityötaidon päivät (1620 osallistujaa)

OPASTUKSET Kesä-, heinä- ja elokuussa järjestettiin opastettuja kierroksia päivittäin suomeksi ja englanniksi kahden oppaan voimin.

Ruotsinkielisiä opastuksia tarjottiin lauantaisin ja sunnuntaisin. Lasten opastettuja kierroksia järjestettiin kesäaikana tiistaisin, perjantaisin ja lauantaisin.

PEDAGIGINEN TOIMINTA Nuutinpäivänä 13.1. lähes 150 alakoulun 1. ja 2. -luokkalaista vieraili Nuutinpäivää Luostarinmäelle. Oppilaat kiertelivät alueella ja vierailivatkäsityöläisten luona. Lopuksi heitettiin kuusi pois Nuutin kanssa ja apsilla oli esityksiä Nuutille.

TYÖPAJAT JA KURSSIT 2.–3.12. Verstasviikonloppu aikuisille.

Pikakursseja jouluisilla teemoilla: Helmivirkattuja lumihiutaleita, Neulakinnastekniikka haltuun, Makeita marsipaanikoristeita, Joulukortteja kultalangalla kirjoen sekä Olkikoristeita jouluksi. (208 osallistujaa).

Elämyspolkuopastuksia järjestettiin pääsiäisenä (310 7.–9.-luokkalaista), elokuussa (271 yläkoululaista ja toisen asteen opiskelijaa), lokakuussa (92 7.-luokkalaista) ja joulunaikaan (612 4.-luokkalaista). Yhteensä elämyspolkuopastuksille osallistui 1505 oppilasta (78 ryhmää). Vapaavalintaisille elämyspolkuopastuksille osallistui 265 oppilasta.

• 3.9. Turun palo 190 -teemapäivä. Luento ja teemaopastuksia (145 osallistujaa) • 25.–26.11. Käsityöläisten jouluvalmistelut (491 osallistujaa) • 9.–10.12. Luostarinmäen jouluseikkailu – lasten viikonloppu (421 osallistujaa) • 14.12. Late night shoppig – museokauppojen ilta (206 osallistujaa) • 16.–17.12. Joulutunnelmaa Luostarinmäellä (361 osallistujaa) • 26.12. Tapaninlaulajaiset (369 osallistujaa)

RAKENNUKSET Kellosepän verstaan, nahkurin verstaan sekä pihassa 17 sijaitsevan vajan katot korjattiin. Uuneihin vaihdettiin uudet termostaatit ja kuumenemissuojat sekä uunien vastukset tarkistettiin. Korjaustyöt aloitettiin tammikuussa ja ennen kesäkautta korjattiin 32 uunia ja syksyllä museon mentyä kiinni korjattiin loput 20 uunia.

YHTEISTYÖTAHOT J-P Palmulaakso, Kahvila Kisälli, Kultaisen Omenan Kilta, Seurasaaren museo, Turun Ammattiopistosäätiö, Uuden muotoilun yhdistys sekä käsityöläiset Aro Ville (kultaseppä), Auresmaa Mari (maalari), Ikonen Elina (kankuri), Koskilahti Elisa (ompelija), Lintumäki Lari (suutari), Mediucha Kristiina (savenvalaja), Tukkimäki Raija (turkkuri), Vehmanen Pirkko (naisten käsityöt), Virsu Linda (nyplääjä), Väntsi-Kokko Pirkko (kehrääjä).

17

TURUN LASARETTIMUSEO

TURUN LASARETTIMUSEO Halikon sairaalassa on vanhan puutalon, niin sanotun Vääpelin talon, tyhjentämisen jälkeen museoesineitä on säilytetty pakattuina sairaalan käytöstä poistetussa pesulassa syksystä 2016 lähtien.

Uudenkaupungin psykiatrisessa sairaalassa on käyty läpi museoesineistöä.

Tila, jossa esineet ovat tällä hetkellä, tyhjennetään todennäköisesti toukokuuhun 2018 mennessä ja mikäli valikoiduista esineistä päätetään luoda Turun Lasarettimuseon alakokoelma, kokoelmaan otettaville esineille etsitään korvaava tila.

Turun lasarettimuseo ORGANISAATIO JA VOIMAVARAT Turun Lasarettimuseon toiminnasta huolehtii VSSHP:n hallituksen 15.4.2005 asettama museotoimikunta. Toimintakauden 2017 toiminnasta huolehti VSSHP:n 23.4.2013 valitsema museotoimikunta. Vuoden 2017 aikana museotoimikunnassa olivat seuraavat henkilöt: Heikki Aho TYKS-SAPA-liikelaitos, hallinnollinen osastonylilääkäri, puheenjohtaja, Reijo Vihervirta, VSSHP, tekniset palvelut, Paimion sairaala, ammattimies, varapuheenjohtaja, Leena Kotiranta, Loimaan sairaala, akuutti kuntoutusosasto 2, perushoitaja (heinäkuuhun 2017 asti), Bettina Klemelä, Loimaan sairaala, konservatiiviset poliklinikat, hallinnollinen osastonhoitaja (elokuusta 2017 lähtien), Päivi Nygren, VSSHP, hallintokeskus, hallintoylihoitaja, John Björkman, Turun museokeskus, Minna Pohjola, VSSHP, hallintokeskus, kehittämispalvelut, suunnittelija, Pasi Viberg, VSSHP, tekniset palvelut, sairaalainsinööri.

Museotoimikunta kokoontui vuonna 2017 3 kertaa. Museotoimikunnan kokouksiin on museotoimikunnan lisäksi

18

osallistunut arkistopäällikkö Kristiina Hovi sekä museonhoitaja Anna-Maria Niinikoski, joka hoiti museonhoitajan osa-aikaista (50 %) tointa. Lisäksi Museoviraston avustuksella palkattiin Anna-Maria Niinikoski aikavälille 21.8.−16.12.2017 luetteloimaan Halikon sairaalan museokokoelmaa WebMusketti-luettelointiohjelmaan.

TOIMITILAT Portinvartijan talo eli Tyksin Kantasairaalan rakennus 13 toimi edelleen Lasarettimuseon näyttelytilana. Tilan avoimiin ikkunoihin asennettiin marraskuussa UV-kalvot. Vuodesta 2015 lähtien museon käytössä olleessa T-sairaalan 3. kerroksen G-aulassa (TG3) jatkettiin näyttelytoimintaa. Lisäksi useilla klinikoilla on omia näyttelytiloja tai -vitriinejä.

Portinvartijan talon ohella Lasarettimuseon esineitä oli vuonna 2017 varastoituna rakennuksen 12 ullakkovarastossa ja samassa rakennuksessa olevassa museonhoitajan työhuoneessa sekä museon päävarastossa rakennuksen 7 kellaritilassa.

Paimion sairaalassa on alkuperäisessä asussa oleva museoitu potilashuone,

1970-luvun asuun remontoitu potilashuone ja hallintokerroksessa näyttelyvitriini. Lisäksi sairaalan kirjastossa aiemmin olleita esineitä on siirretty museoidun potilashuoneen viereiseen näyttelytilaan. Tämä näyttelytila jäi syksyllä pois käytöstä, kun kerrosta alemmas saatiin näyttelykäyttöön kaksi huonetta.

Toiseen laitettiin esille sairaalan arkkitehtuuriin ja muotoiluun liittyvää esineistöä ja kuvia, toisen rakentaminen jätettiin seuraavaan vuoteen. Näyttelyä rakennettiin yhteistyössä Alvar Aalto -säätiön, Museoviraston, Karoliina Vitikaisen ja Paimion sairaalan tekniikan henkilökunnan kanssa. Paimion sairaalan keskusvarastossa säilytetään vanhoja huonekaluja ja muita museoesineitä.

Loimaan aluesairaalassa on varastoituna runsaasti vanhaa esineistöä.

Osastoilla on muutamia näyttelyvitriinejä. Esineille vuonna 2015 saatua uutta näyttelytilaa sairaalan kellarikerroksessa kohennettiin. Loppuvuodesta saatiin tieto uudesta varastotilasta, johon siirretään ylimääräisiä esineitä näyttelytilasta vuonna 2018.

Näyttelyt, kokoelmat ja dokumentointi Rakennuksessa 13 oleva näyttely pysyi valtaosin entisellään neljässä näyttelyhuoneessa koko vuoden. Loppuvuodesta kahteen huoneeseen muokattiin kirurgian historiaa esittelevä näyttely ”Välskäristä kirurgiin. Kirurgian historiaa Suomessa”. Näyttelyn avajaisia vietettiin 1.12. Turun Lasarettimuseon internetsivuilla olevan Kuukauden esine -osion toiminta jatkui, edelleen linkitettynä artefacta.fi-sivustolle. Osa kuukauden esineistä esiteltiin myös sairaanhoitopiirin Hospitaali-lehdessä. Alkuvuodesta T-sairaalan G3-aulan näyttelytilassa jatkui Käsityömuseo Miilan kanssa yhteistyössä tehty näyttely Käsityötä ja lääketiedettä. 20. tammikuuta tilassa avattiin Halikon sairaalasta kertova näyttely ”Elämää Halikon sairaalassa.”

Turun Lasarettimuseon kokoelmat muodostuvat esine- ja valokuvakokoelmasta, arkistosta ja kirjastosta. Museon kokoelmat karttuivat vuoden aikana eri yksiköistä ja yksityisiltä henkilöiltä tulleilla vanhoilla esineillä, arkistomateriaalilla ja valokuvilla. Museoon tarjottiin myös joitakin esineitä, joita ei esineiden luonteen ja niukkojen varastotilojen vuoksi otettu vastaan.

Kokoelmia dokumentoitiin edelleen WebMuskettiin. Luettelointityötä on tehty jonkin verran muun työn lomassa

sekä erillisellä Museoviraston myöntämällä avustuksella Halikon sairaalan kokoelman kohdalta. Kokoelmien vaillinainen dokumentointi ja tilanahtaus sekä näyttely- että varastotiloissa olivat edelleen ongelmina.

Muistitietoa kerättiin haastattelemalla eläkkeelle jäänyt sairaala-apteekkari Kirsti Torniainen ja keräämällä kirurgianäyttelyyn liittyen museokokoelmaan kuuluviin valokuviin kontekstitietoa professori Allan Aholta.

PALVELUT Suurimman vierailijakunnan muodostivat hoitoalan opiskelijat, joita kävi museossa opettajien johdolla lähes kuukausittain. Valtaosa oli Turun ammattiinstituutin ja -korkeakoulun opiskelijoita.

Osa kävijäryhmistä koostui sairaalan henkilökunnasta.

Museo oli avoinna yleisölle kuukauden ensimmäisenä maanantaina klo 14–18. Lisäksi museo oli auki VarsinaisSuomen museopäivänä sunnuntaina 27.8.2017 klo 12−16, Turun päivänä sunnuntaina 17.9.2017 klo 12−16, Turun Lasarettimuseon perustamispäivänä 30.10. klo 14−18 sekä sairaalan perustamispäivänä 17.12. klo 12−16.

Vuonna 2017 museossa kävi 496 asiakasta. Museon kävijämäärä laski jonkin verran edellisvuodesta. Vuonna 2016 museossa kävi 838 asiakasta ja vuonna 2015 687 asiakasta.

Keväällä 2013 aloitettuja opastettuja kävelykierroksia Kiinamyllynmäellä ei voitu järjestää vuonna 2017, johtuen mäellä tehtävistä remonteista ja rakennusprojekteista. Tämä näkyi myös museokävijöiden määrän laskuna. Aiempina vuosina kierroksilla on käynyt noin 200 henkeä. Museon lisäksi yleisön oli mahdollista tutustua T-sairaalan G3-aulan näyttelyihin. Tilassa olevaan vieraskirjaan nimensä kirjoitti 1.1.−31.12.2017 välisenä aikana 427 henkeä. Museon

eri palveluja käytti vuoden 2017 aikana 923 henkilöä, kun vastaava luku vuonna 2016 oli 1289 henkilöä ja vuonna 2015 1023 henkilöä.

Turun Lasarettimuseolta oli vuonna 2017 lainassa esineistöä Käsityömuseo Miilassa yhteisnäyttelyssä Käsityötä ja lääketiedettä. TG3:n näyttelyosiossa Käsityötä ja lääketiedettä -näyttelyssä oli esillä Halikon ja Paimion kotiseutumuseoiden esineistä sekä yksityishenkilöltä lainattua esineistöä. Esineet palautettiin näyttelyn päätyttyä. Turun Lasarettimuseon esineiden laina Paimion Sähkömuseossa jatkui edelleen.

Turun Lasarettimuseolla lainassa ja esillä olleista Heikki Aholta lainatuista kirjoista Johan Haartmanin teos ”Tydelig Uderrättelse om de mäst gångbara sjukdomars kälnnande och motande, genom lätta och enfalliga hus-medel” palautettiin ja Josef Pippingsköldin ohjaaman väitöskirjan ”Disseratio de morbis viarum lacrimalium cognoscendis et curandis” lainaa jatkettiin kirurgian näyttelyyn. Samaiseen näyttelyyn lainattiin 10 esinettä 28.11. Turun museokeskukselta.

Tuberkuloosin historiaa tutkiva Oulun yliopiston yliopistonlehtori Heini Hakosalo kävi maaliskuussa tutkimassa museolla säilytettävää Paimion parantolan potilasyhdistyksen aineistoa sekä kahta Kalevanniemen parantolan valokuvaalbumia.

TIEDOTTAMINEN Museon yleisistä aukioloista tiedotettiin sairaanhoitopiirin intraverkossa.

Lisäksi ilmoituksia laitettiin internetiin Turkukalenteriin ja Turun Sanomien menovinkkisivustolle. Varsinais-Suomen museopäivästä tiedotettiin osallistumalla seudun paikallismuseoiden yhteiseen lehti-ilmoitukseen. Kirurgianäyttelystä tehtiin tiedote yhdessä viestintäyksikön kanssa. Lisäksi viestintäyksikkö on tehnyt museosta juttuja sairaanhoitopiirin Facebook-sivulle.

19

TURUN LINNA

TURUN LINNA NÄYTTELYT • Raunioista rakennettu – Erik ja Carin Bryggmanin Turun linna Vuonna 2017 näyttelyä päivitettiin vaihtamalla aiemmin Turun taidemuseosta lainattujen Erik Bryggmanin Italian matkallaan tekemien arkkitehtuuripiirustusten sijaan linnan alkuperäisen juhla-astiaston esittelykattaus.

• Valtapeliä – Reformaatio Suomessa 17.2. alkaen Vuonna 2017 tuli kuluneeksi 500 vuotta reformaation käynnistymisestä.

Ison linnantuvan näyttely Valtapeliä – Reformaatio Suomessa kertoi uskonasioiden kietoutumisesta Ruotsin valtakunnan poliittiseen valtapeliin ja reformaatioajan tapahtumien heijastumisesta Suomeen ja erityisesti Turkuun. Näyttely oli läpileikkaus reformaation myötä käynnistyneeseen hitaaseen kulttuuriseen muutokseen ja Vaasa-suvun hallitsijoiden rooliin tapahtumien kulussa.

turun linna 17.2.2017–4.3.2018

VALTA PELIÄ Reformaatio Suomessa MAKT SPEL

Turun linna Turun linna oli avoinna ti–su klo 10–18 sekä ajalla 5.6.–3.9. ma–su klo 10–18. Vuoden aikana museossa vieraili 143 326 kävijää (2016: 145 493). Opastetuille kierroksille osallistui 39 902 kävijää. Turun päivänä ilmainen sisäänpääsy houkutteli linnaan 3107 kävijää.

20

Reformationen i Finland

GAME OF POWER

Reformation in Finland

Näyttelyssä oli esillä noin 250 esinettä 1400–1600-luvuilta Turun museokeskuksen, Turun tuomiokirkkomuseon, Kansallismuseon, Kansalliskirjaston ja Kansallisarkiston kokoelmista. Nähtävillä oli mm. katolisen ajan kirkollisten

hopeaesineiden loistoa, reformaatioajan asiakirjalähteitä esimerkiksi kirkon omaisuuden takavarikoista, Kuusiston piispanlinnasta purettuja rakennusmateriaaleja, yksi Turun tuomiokirkkoon kätketyistä reliikeistä ja useita Raamattuja sekä aseita.

Näyttely toteutettiin yhteistyössä Turun yliopiston TUCEMEMS-tutkimuskeskuksen kanssa. Näyttelysisällöt pohjautuivat tietokirjaan Pohjoinen reformaatio (toim. Meri Heinonen ja Marika Räsänen). Näyttelyn kuratoi tutkija Päivi Lönnberg.

• 400 vuotta katolista aikaa 23.3. alkaen Reformaatioteemaa taustoittamaan tehtiin Keskiaikaiseen vierastupaan pienoisnäyttely 400 vuotta katolista aikaa yhteistyössä Turun yliopiston kanssa. Näyttely johdatteli katoliseen aikaan, joka kesti Suomessa satoja vuosia ennen luterilaista reformaatiota. Esillä oli valikoituja arkeologisia löytöjä Turun (entisen Maarian) Taskulan rautakautisesta kalmistosta, vanhimman tunnetun kirkon paikalta Kaarinan Ravattulan Ristimäeltä, Koroisten piispan kirkon alueelta ja Turun keskiaikaisista kaupunkikortteleista.

Löydöt kertovat kristinuskon alkuvaiheista ja katolisen kirkon vaikutuksesta nykyisen Suomen alueella 1000-luvulta 1400-luvun loppuun.

• Katetut joulupöydät -näyttely 1.12.2016–8.1.2017 ja 28.11.2017–7.1.2018 Pohjoisen näyttelyhallin ja Leikkikaluhuoneen näyttelyuudistuksen suunnittelutyöryhmä aloitti työskentelyn kesäkuussa ja vuonna 2019 avautuvan 1600-luvun naisista kertovan näyttelyn valmistelu alkoi kesäkuussa. Raha- ja mitalikabinetin mitalinäyttelyn täydentäminen jatkui.

OPASTUKSET Vuoden 2017 aikana järjestettiin 2619 opastusta, joissa 39 902 osallistujaa.

Näistä yleisöopastuksia oli 1724 (22 122 osallistujaa), ja tilattuja opastuksia 895 (17 780 osallistujaa).

Suosituimpia aikuisille suunnattuja kierroksia olivat Turun linnan arkea ja juhlaa, Vyötäröstä alaspäin, Kidutusta, kuolemaa ja kummituksia ja Valtapeliä – Reformaatio Suomessa -näyttelyopastukset. Lapsille suunnatuista kierroksista suosituin oli edelleen Pikkuritarikierros.

Lisäksi järjestettiin teemoilla Turun linnan vahvat naiset, Kuningas Eerik XIV:n jalanjäljillä, Palava rakkaus, Liikettä kinttuihin – Fatabuurivaimon kierros, Vankilasta vankilaan, Rikokset, rangaistukset ja vankilat ja Linna sodassa – soturit linnassa.

Keskiaikakierrosten lisäksi järjestettiin Tyylihuone-opastuksia ja joulunaikaan Katetut joulupöytä-opastuksia. Pikkuritarikierrosten lisäksi lapsille järjestettiin Hovi- ja Tonttukierroksia sekä Historian kauheuksia kouluikäisille -kierroksia.

Lisäksi järjestettiin polttarikierroksia morsiamille ja sulhasille sekä asiakkaiden toivomusten mukaan räätälöityjä opastuksia.

Kevään luokkaretkiopastukset ajoittuivat ajanjaksolle 10.4.–2.6. Opastuksille osallistui yhteensä 5461 oppilasta (231 ryhmää). Parhaimmillaan osallistujia oli n. 800–1000 osallistujaa päivässä. Tilattuja lasten syntymäpäiviä opastuksineen vietettiin 49 kertaa.

Valtapeliä – Reformaatio Suomessa -näyttelyyn liittyen järjestettiin kaksi asiantuntijaopastusta • 9.9. Kirsi Salonen: Pitkät jäähyväiset paaville • 25.11. Meri Heinonen: Kuninkaiden valtapeli ja turkulainen arki 1500-luvulla

21

TURUN LINNA LUENNOT • 18.2. Anu Lahtinen: Vallan uusjako: reformaatioajan kirkko ja aateli • 11.3. Susanna Niiranen: Katariina Jagellonica katolilaisuuden ja luterilaisuuden välissä • 25.3. Bengt Selin: Turun linnan keskiaikaiset puuveistokset • 8.4. Riitta Laitinen: Perheen ihanne ja turkulainen arki

TYÖPAJAT JA KURSSIT / TURUN LINNAN PAJA Työpajat ja kurssit liittyivät sisällöltään linnan historian aihepiireihin ja museon kokoelmiin. Toiminta suunniteltiin ja toteutettiin erilaiset ja eri-ikäiset asiakasryhmät huomioiden asiakaslähtöisesti.

Pajoja järjestettiin yleisölle avoimina työpajoina ja ryhmille tilauksesta. Turun linnan Pajassa järjestettiin 48 työpajaa.

Paja oli avoinna lisäksi syys- ja hiihtolomaviikoilla, Ritaripäivillä, Keskiaika- ja Tonttupäivänä sekä Turun päivänä.

Ritaripäivillä aiheena oli ritareiden koulutus keskiajalla ja pajassa sai harjoitella ritareiden tarvitsemia taitoja eri tehtävä-

22

TURUN LINNA TAPAHTUMAT • 7.–8.1. Ritaripäivät (1915 osallistujaa) • 21.2.–25.2. ja 28.2.–4.3. Hiihtolomapäivät • 21.1–2.2. Hamlet – Koko totuus -näytelmä. Yhteensä kuusi näytöstä. Näytelmän toteuttu Grus Grus -teatteri.

• 5.3. Pikenööripäivä • 7.5. Piae & Sacrae Cantiones. Linnamuusikko Anneliina Koskisen konsertti, jossa kuultiin musiikkia 1500-luvun Piae Cantiones -laulukirjasta, joka oli nähtävillä Valtapeliä – Reformaatio Suomessa -näyttelyssä.

• 29.6. Katolinen messu Sturen kirkossa (55 osallistujaa) • 1.7. Keskiaikapäivät (1244 osallistujaa) • 14.–16.7. Turun linnan turnajaiset (3600 osallistujaa linnassa) • 23.8.–26.8. Linnamuusikko Anneliina Koskinen lauloi ja soitti periodi-instrumenteilla keskiajan musiikkia ja kertoi erikoisista soittimista sekä musiikin asemasta keskiajan Euroopassa.

pisteissä. Keskiaikapäivänä Paja toimi yhteisö- ja ympäristötaideteoksena kun Esilinnan pihalla rakennetiin hiekkalinnaa. Työpajoissa oli vuoden aikana 15 800 osallistujaa.

Vuoden aikana Pajassa järjestettiin lapsille mm. suuriksi suosikiksi osoittautuneita prinsessakursseja, elokuvakurssi sekä ritarikursseja. Aikuisten kursseista oli ehdottomasti suosituin Piparkakkumestari Petruksen piparkakku-kurssi, joka vastasi monenlaisen museokokijan tarpeisiin oppia vanhoja piparkakkujen

• 14.10.–29.10. Syysloma • 15.10.–5.11. Ruhtinasreformaatio -näytelmä. Vuoteen 1530 sijoittuva Ruhtinasreformaatio -pienoisnäytelmä kertoo määrätietoisesta hallitsijasta, hänen toimeenpanemistaan uudistuksista sekä niiden vaikutuksista turkulaisten arkeen (käsikirjoitus Emmi Louhivuori). Yhteensä kahdeksan näytöstä.

• 11.11. Tonttupäivä (1267 osallistujaa) • 7.11. Linnankatu on taidekatu -tapahtuman yhteydessä Turun Ammattikorkeakoulun opiskelijoiden toteuttama Kirkuna -äänitaideteos• 5.–6.12. Luminous. Turun linnaan ja linnan puistoon toteutettiin valotaiteilija Kari Kolan massiivinen monitaiteinen taideteos 100-vuotiaan itsenäisen Suomen kunniaksi, jossa Turun linnan sisäpihojen ja linnan muurien lukuisat ikkunat hohtivat sinivalkoisissa sävyissä.

PEDAGIGINEN TOIMINTA Elämyspolkuvierailuja järjestettiin Turun kaupungin 6.-luokille ajalla 17.1.–31.1.

Opastuksen aiheena oli ”Tuhannen tarinan linna” ja ilmiötyöpajassa ”Kalligrafiasta koodaukseen” tutustuttiin linnan päänäyttelyyn ja kirjapainotaidon kehittymiseen sekä tehtiin kirjanmerkki.

Vierailulle osallistui 1048 oppilasta (52 luokkaa). Suomi tutuksi -päivien aikana 16.–17.3. opastuksille osallistui yhteensä 306 henkilöä ja Svenska Veckan -viikolla 6.–10.11. ruotsinkielisille opastuksille osallistui 102 esikoululaista.

Turun kaupungin kouluista 335 kuudesluokkalaista osallistui Lasten itsenäisyyspäiväjuhlaan linnan juhlahuoneistossa 5.12. Suomen itsenäisyyden 100-vuotisteemalla juhlaa isännöi kaupunginhallituksen pj Elina Rantanen puolisoineen.

Turun Linnan Ritariklubin toiminta ja ohjelma Turun Linnan Ritariklubi on Ritarikerho 4–14-vuotiaille tytöille ja pojille ja heidän vanhemmilleen. Klubin ohjelman suunnittelusta vastasi tutkija Bengt Selin ja Satu Musakka. Jäsenasioita sekä tiedotusta hoiti Marja Kivi Turun maakuntamuseon ystävistä. Klubin vuosimaksu oli

5 €. Ritariklubilaiset osallistuivat linnan tapahtumien lisäksi erilaisille linnan Pajan keskiaikaan liittyville lasten kursseille, kuten esim. pukukursseille ja heittokonekurssille, jolla rakennettiin katapultin pienoismalleja.

HANKKEET Pedagoginen mobiilihanke Turun linna aloitti 2015 vuoden alussa yhteistyön Turun yliopiston teknologiakeskuksen ja Turku Game Labin kanssa. Turku Game Labin kanssa yhteistyössä tuotettiin vuosien 2015 ja 2016 aikana Turun linnan tiedollista ja fyysistä saavutettavuutta parantava AR-tekniikkaa hyödyntävä pedagoginen mobiilisovellusdemo ”Turku Castle in Your Hands”. Sovellusta testattiin ja käytettiin ohjatusti työpajatoiminnassa.

Saavutettavuushanke Diakin kanssa ideoitiin ja oppilastyönä valmistettiin Turun linnan keskiaikakierros viitottuna. Tämä julkaistiin Turun linnan internet-sivuilla keväällä 2017.

YHTEISTYÖTOIMINTA Turun linna on monitoimija. Turun linnan omistaa Suomen valtio ja sitä ylläpitää Senaattikiinteistöt. Linnan antikvaari-

sia arvoja vaalii Museovirasto. Turun kaupunki ylläpitää museota linnassa.

Lisäksi linnassa toimii ravintolayrittäjänä Fazer Food Service. Linnan puistoalue liittyy kiinteästi linnan toimintaan. Myös ulkopuoliset tahot järjestävät linnassa ja Linnanpuistossa erilaisia tilaisuuksia ja ohjelmallista toimintaa. Linnan asiakaspalvelutiimi järjestää ensisijaisesti ulkopuolisten tuottamat tapahtumat, mutta moniin tapahtumiin tarvitaan myös Linna-tiimin asiantuntemusta ja osallistumista. Myös yhteydenpito eri toimijoiden välillä on keskeinen osa linnan toimivuutta.

Akatemiatalon peruskorjaushanke huipentui 5.11.2017 avattuun näyttelyyn Akatemiatalo 200 vuotta – kuningatar Kristiinan kunniaksi. Päivi Lönnberg oli työryhmässä Turun museokeskuksen edustajana. Konservointiyksikkö toteutti pystytyksen.

Maria Huokkola valmisteli yliopiston tutkijoiden sekä Turun AMK:n Taideakatemian esittävän taiteen koulutusohjelman kanssa yhteistyötä vuonna 2019 avautuvaan 1600-luvun naisista kertovaan näyttelyyn.

tekemisen tekniikoita ja saada jakaa kokemuksellista tietoa yhteisöllisesti.

Päiväkotilaisille, koululaisille ja opiskelijoille suunnattujen työpajojen lukumäärä oli noin puolet kaikista työpajoista.

Päiväkotilaisille ja koululaisille järjestettiin yhteensä 25 työpajaa eri teemoin.

Kulttuuripolkuviikkojen aikana turkulaiset 5.–6. -luokkalaiset ja maahanmuuttajaryhmät pääsivät Pajassa kirjoittamaan sulkakynällä goottilaista tekstuuraa sekä piirtämään illuusiokirjaimia.

23

WÄINÖ AALTOSEN MUSEO

WÄINÖ AALTOSEN MUSEO NÄYTTELYT

13.1.––7.5.2017

WÄINÖ AALTONEN JA ITSENÄISYYDEN VUOSISATA 13.1.–7.5.

WAMin 50-vuotisjuhlavuoden aloittanut suurnäyttely peilasi Suomen itsenäisyyden aikaa museon nimikkotaiteilija Wäinö Aaltosen (1894–1966) taiteen kautta. Näyttelyssä oli esillä veistoksia, maalauksia, grafiikkaa, piirroksia ja luonnoksia aina uran alkuvaiheista 1960-luvulle saakka. Näytteet Aaltosen kirjeenvaihdosta toivat esille erilaisen Wäinö Aaltosen – ihmisen julkisuuskuvan takaa.

Wäinö Aaltonen ja itsenäisyyden vuosisata

Näyttelyssä oli esillä myös Eduskuntatalon istuntosalin alkuperäinen kullattu Työ ja tulevaisuus -veistossarja. Nämä teokset palasivat eduskuntaan maaliskuussa 2017, näyttelyn yhä ollessa auki. Teokset korvattiin näyttelyssä loppuajaksi niiden luonnoksilla ja toisinnoilla. Näyttelyn pääteoksena voitiin kuitenkin pitää 1920-luvulta peräisin olevaa Kultaliljaa.

Wäinö Aaltonen ja itsenäisyyden vuosisata -näyttelyn näki 22321 kävijää ja se oli osa Suomi 100 -ohjelmaa. Näyttelyn kuratoi tutkija Jonni Saloluoma.

Wäinö Aaltosen museo 24

Näyttelyyn liittyvät luennot ja erikoisopastukset • Luento 28.1. FT, dosentti Liisa Lindgren: Työ, tulevaisuus ja tasavalta.

Wäinö Aaltosen Eduskuntatalon veistossarja.

• Luento 8.2. FT Riitta Kormano: Wäinö Aaltonen ja sota – muistomerkit puhuvat ja vaikenevat.

• Luento 8.3. FT, professori Annamari Vänskä: Keikareita ja miehisiä miehiä.

Maskuliinisuudesta ja muodista Touko Laaksosen ja Wäinö Aaltosen taiteilijuudessa.

• Luento 22.3. FT, ma. professori Tutta Palin: Italialaisen näköinen supisuomalainen mies. Wäinö Aaltosen julkisuuskuva.

• Kuraattoriopastus 9.4. Kuraattori Jonni Saloluoma esitteli näyttelyn Wäinö Aaltonen ja itsenäisyyden vuosisata.

• ”Rakas sisko!” -teemaopastukset 11.2., 18.3. ja 22.4. Opastuksella tutustuttiin Wäinö Aaltosen näyttelyyn taiteilijan kirjoittamien kirjeiden siivittämänä.

Esitykset ja tapahtumat • TFO:n kamarikonsertti Sculptura 14.1. ja 15.1. Ennen konserttia opastus WA-näyttelyyn.

• Lasten viikonloput 4.–5.2. ja 1.–2.4. klo 10–15. Opastuksia ja työpajoja koko perheelle. Huhtikuun tapahtumassa oli mukana myös nuori Wäinö Aaltonen (Antti Ainola).

• Ensitreffit museossa? Sinkkujen ilta 17.2.

• Sarastuksia – Kuvataiteen, tanssin ja musiikin kosketuspinnoilla, museokierros tanssien. Teoksessa sukellettiin Wäinö Aaltosen elämään ja taiteeseen tanssin ja teatterin kautta.

Tuotanto: Maria Nurmela ja Tanssikoulu Tanssitiimi. Yhteensä 8 esitystä 25.–26.2. ja 4.–5.3. sekä 2 lisäesitystä 26.3. Makupaloja teoksesta nähtiin WA-näyttelyn avajaisissa 12.1.

• Ateljeejuhlat 1920-luvun tunnelmissa 11.3. Iltatapahtumassa tavoiteltiin Wäinö Aaltosen 1920-luvun ateljeejuhlien tunnelmaa. Ohjelmassa: Aikakauden muotia, kirjallisuutta ja nostalgisia säveliä sekä 20-lukuteemaisia opastuksia Wäinö Aaltosen näyttelyyn. Mukana myös nuori Wäinö Aaltonen (Eero-Heikki Puustinen). Yh-

WÄINÖ AALTOSEN MUSEO / WÄINÖ AALTONENS MUSEUM / WÄINÖ AALTONEN MUSEUM OF ART

teistyössä: pukuvuokraamo Lainahöyhenet, kirjakauppa Omituiset Opukset ja Turun Seudun Mobilistit ry.

• TFO:n kamarikonsertti Dialogeja la 18.3. Ennen konserttia opastus näyttelyyn.

• Slow Art Day 8.4. Hitaita piirustuskierroksia WA-näyttelyyn ja taiteesta nauttimista säkkituoleilla makoillen.

• Vauvaviikon opastukset ja työpajat 26.–28.4.

• TurkuART Afterwork 27.4. Ilmainen sisäänpääsy klo 18–20. Omatoimityöpaja.

Työpajat ja kurssit • Avoimet kuvataidetyöpajat nuorille ja aikuisille 14.1.–25.3.

• Avoimet kuvataidetyöpajat perheille 15.1.–26.3.

• Talviloman avoimet kuvataidetyöpajat koululaisille 21.–24.2.

• WÄINÖ junior -kuvataidekerho yli 6-vuotiaille. Kurssi I 15.1.–12.2., kurssi II 19.2.–12.3.

• Muotoja savesta -kuvataidekurssi nuorille ja aikuisille 25.2.–18.3.

• Avoin työpaja näyttelyn viimeisenä viikonloppuna 6.–7.5.

25

WÄINÖ AALTOSEN MUSEO

WÄINÖ AALTOSEN MUSEO

TOUKO LAAKSONEN – TOM OF FINLAND. MUSIIKISTA JA MIEHISTÄ.

Tom of Finlandin eli Touko Laaksosen (1920–1991) ansiot homoeroottisen taiteen pioneerina ovat tunnetut. WAMin näyttelyssä kerrottiin Laaksosen elämästä ja sen vaiheista ennen ja jälkeen nimimerkin synnyn: vaiheista muusikkona, työstä mainosalalla ja Tom of Finlandina mainetta saaneena taiteilijana.

Suhde musiikkiin oli näyttelyn keskeinen juonne. Näyttelyn kuratoi Susanna Luoto.

touko laaksonen

Tom of finland musiikista ja miehistä

• Kuraattoriopastus 19.2. Kuraattori Susanna Luoto esitteli näyttelyn Tom of Finland – Touko Laaksonen, Musiikista ja miehistä ja luki otteita Laaksosen kirjoittamista kirjeistä.

13.1.–19.3.2017 wäinö aalTosen museo | wäinö aalTonens museum | wäinö aalTonen museum of arT

JACOB HASHIMOTO

• Pride-viikon perheopastus 24.8.

• Lasten viikonloppu 2.–3.9. Opastuksia näyttelyyn sekä työpaja, jossa ”värisävellettiin” erilaisia muotoja mandalatyyppiseen yhteisteokseen.

• Urkkimassa taivaan salaisuuksia -tähtitiedeopastukset 9.9., 20.9. ja 23.9.

Tähtitieteen tutkijatohtori Pasi Nurmi Turun yliopiston Tuorlan observatoriosta katsoi Hashimoton näyttelyn tähtitieteilijän silmin.

• WAMin 50-vuotisjuhlaviikko 12.–17.9.

Juhlaviikon erikoisopastuksilla tutustuttiin 50 vuotta täyttävän museon arkkitehtuuriin ja historiaan sekä Jacob Hashimoton näyttelyyn.

Wäinö Aaltosen Kultalilja-veistos oli esillä koko juhlaviikon. Avoin työpaja 13.–17.9.

• WAMin 50-vuotisjuhlapäivä Turun päivänä 17.9. Vapaa sisäänpääsy.

Kahvi- ja kakkutarjoilu 500 ensimmäiselle. Museossa vieraili päivän aikana n. 5000 asiakasta.

• TFO:n Mobile-konsertti 23.9. Musiikkimatka Suomesta Japanin kautta USA:han. Opastus näyttelyyn ennen konserttia.

Työpajat ja kurssit • Kesäkuvis -kuvataidekurssit 13.–16.6. ti-pe klo 10.30–15 19.–22.6. ma-to klo 10.30–15 1.8.–4.8. ti-pe klo 11–15 8.–11.8. ti-pe klo 11–15 • Heinäkuun avoin omatoimityöpaja 1.–30.7. Työpajan tuotoksista koottiin yhteisteos pajatilan seinille.

• Avoimet viikonlopputyöpajat 19.–20.8., 26.–27.8., 9.–10.9. ja 23.–24.9.

• WAMin 50-vuotisjuhlaviikon avoin työpaja 13.9.–17.9.

WAMbience 7.-8.10.

Museo pyrki juhlavuonnaan tavoittamaan myös uusia yleisöryhmiä. 7.–8.10. järjestettiin museolla poikkitaiteellinen WAMbience festivaali, jonka painopiste oli elektronisessa musiikissa ja siihen liittyvissä visuaaleissa, mutta näiden ohella nähtiin myös mm. performansseja, videotaidetta, kokeellista sirkusta ja järjestettiin työpajoja. Kahden päivän festivaali tavoitti 1209 vierasta. Sekä lauantain että sunnuntain päivätapahtumiin oli yleisöllä vapaa sisäänpääsy. Lauantain iltatapahtumaan myytiin pääsylippuja.

Tapahtuma toteutettiin yhteistyössä mm. X-Rustin, New Performance Week Turun ja Cafe Wäinön kanssa.

GIANTS AND UNCERTAIN ATMOSPHERES

9.6.–24.9.2017 Jacob Hashimoto: Gas Giant, 2014. Installaatio. Kuva: Fredrik Nilsen.

JACOB HASHIMOTO GIANTS AND UNCERTAIN ATMOSPHERES 9.6.–24.9.

Yhdysvaltalaisen nykytaiteilijan Jacob Hashimoton (s. 1973, Colorado) teosten tuhannet leijat täyttivät Wäinö Aaltosen museon kesäkaudeksi. Hashimoton teokset rakentuvat pääasiassa yksinkertaisista leijamaisista elementeistä, joita taiteilija toistaa ja varioi eri tavoin. Lopputuloksena muodostuu rytmikkäitä kokonaisuuksia, joissa voi nähdä myös maisemallisia viittauksia. WAM esitteli taiteilijan tuotantoa ensimmäistä kertaa Suomessa tässä laajuudessa.

om musik och män. of music and men.

Tapahtumat • Taiteilijatapaaminen 10.6. Jacob Hashimoto kertoi näyttelystä ja työskentelystään. Tilaisuus oli englanninkielinen.

• Perjantaipötköttely koko näyttelyn ajan. Perjantaisin näyttelysaleihin oli aseteltu Fatboy-säkkituoleja, joilta käsin näyttelyä saattoi tutkailla uudesta perspektiivistä.

• Taiteiden yö 17.8. Museo oli avoinna klo 23 saakka. Illan ohjelma mukaili Jacob Hashimoton näyttelyn avaruus- ja science fiction -teemoja.

Ohjelmassa oli näyttelyalustuksia sekä avoin työpaja, jossa rakennettiin mm. lyhtyjä. Atmospheres-musiikkiesityksestä vastasi duo Mauri Mikkola (sähkökitara) ja Kristiina Karsten (koskettimet). Ilta huipentui Hayao Miyazakin elokuvaan The Wind Rises, joka esitettiin museon veistossalissa.

Mukana tapahtumassa oli myös Turun kaupunginkirjaston Pop up -fillari avaruus- ja science fiction -teemaisella kirjavalikoimallaan.

• Luovaa liikuntaa museossa 19.8. ja 26.8. Satu Tuittilan ohjaamilla luovan liikunnan tunneilla rentouduttiin ja virkistyttiin taiteen äärellä.

• Vauvojen museotreffit 22.8. ja 23.8.

Vauvoille ja vanhemmille räätälöity kokemuksellinen museokäynti, sisältäen opastuksen ja työpajan.

Installaatioiden ohella näyttelyssä oli mukana myös Hashimoton reliefimäisiä seinäteoksia, jotka liikkuvat vaikutelmaltaan maalausten ja veistosten välimaastossa. Lisäksi näyttely esitteli grafiikkaa ja piirustuksia. Osa teoksista oli uusia ja ensimmäistä kertaa nähtävillä. Näyttely toteutettiin yhteistyössä Galerie Forsblomin kanssa.

Näyttely saavutti suuren suosion ja siihen tutustui yhteensä 59 097 näyttelyvierasta, eli WAMin kaikkien aikojen ennätysmäärä. Näyttelyn tuottamisesta vastasi näyttelyamanuenssi Susanna Hujala.

26

WÄINÖ AALTOSEN MUSEO WÄINÖ AALTONENS MUSEUM WÄINÖ AALTONEN MUSEUM OF ART

WAM.FI

27

WÄINÖ AALTOSEN MUSEO

WÄINÖ AALTOSEN MUSEO

KEHONKUVA 20.10.2017–14.1.2018 Kehonkuva oli näyttely kehollisuudesta. Näyttely kokosi yhteen kehon kuvia, aiheiltaan ja muodoiltaan ajankohtaisia nykytaiteen teoksia, joissa tarkasteltiin kehon esittämisen käytäntöjä ja kehollista kokemusta. Näyttelyssä oli mukana yksitoista Suomessa toimivaa kuvataiteen ja esittävän taiteen tekijää. Esillä oli videoteoksia, installaatioita, valokuvia sekä ääni- ja tanssiteoksia seuraavilta tekijöiltä: Artor Jesus Inkerö, Essi Kausalainen, Reija Meriläinen, Sini Pelkki ja Jani Ruscica, Aurora Reinhard, Iiu Susiraja, Niina Tervo, Masi Tiitta, Anna Torkkel, Salla Tykkä. Näyttelyn kuratoi tutkija Piia Oksanen. Näyttelyyn liittyvät tekstit julkaistiin issuu.com-.sivustolta ladattavana pdf-vihkona. Julkaisu oli lisäksi jaossa näyttelyssä.

Tapahtumat • TurkuART Afterwork 2.11. Ilmainen sisäänpääsy näyttelyyn klo 16 alkaen.

Taiteilijatapaaminen: Aurora Reinhard ja Artor Jesus Inkerö.

• Lasten viikonloppu 18.–19.11. Opastuksia koko perheelle. Aulassa valokuvausnurkkaus, jossa sai naamioitua erilaisiin rooleihin. Työpajassa tehtiin ”Supertyyppi”-naamareita ja ”Minä olen” -rintamerkkejä.

• Anna Torkkel, Present 2.12. klo 15.

Teos Present pyrkii kohti sitä haurautta ja pehmeyttä, jota olemme. Esitys ehdottaa, että olennaisin on tässä, näkyvillä ja nyt-hetkessä. Koreografia:

28

Anna Torkkel. Tanssi: Tashi Iwaoka, Mira Kautto, Masi Tiitta, Anna Torkkel.

Visuaalinen suunnittelu: Piia Rinne.

Musiikki: Johanna Porola.

• Sonya Lindfors, With Josephine 3.12. klo 15. With Josephine on esityksellinen installaatio, joka tarkastelee mustuutta ja mustan kehon politiikkaa, sekä mustuuden ja postmodernin välistä hiertymää. Työryhmä: Esete Sutinen, Sonya Lindfors, Erno Aaltonen • Anna Torkkel, Masi Tiitta, nimeämätön esitys 13.1. klo 13–15. Koreografia: Masi Tiitta, Anna Torkkel. Tanssi: Anna Torkkel.

Työpajat • Avoin kuvataidetyöpaja nuorille ja aikuisille 21.10.–16.12. Työpajassa suunniteltiin ja toteutettiin oma kantaaottava t-paita.

• Avoin kuvataidetyöpaja perheille 22.10.–17.12. Tutustumista kuvataiteeseen vaihtuvin tekniikka- ja materiaalikokeiluin.

• WÄINÖ junior -kuvataidekerho yli 6-vuotiaille. Kurssi I 22.10.–12.11., kurssi II 26.11.–17.12.

OPASTUKSET Museossa järjestettiin avoimia yleisöopastuksia sunnuntaisin klo 14 suomeksi sekä joka kuukauden viimeinen sunnuntai klo 15 ruotsiksi. Maksuttomia yleisöopastuksia oli tarjolla myös museon tapahtumissa. Tilauksesta oli mahdollista saada opastuksia suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Tilattu opastus maksoi 69 euroa, kouluille 39 euroa ja Elämyspolku-opastus 7. luokille 25 euroa. Lisäksi maksuttomia opastuksia tarjottiin kouluille ja päiväkodeille kohdennetusti erilaisiin pedagogisiin projekteihin liittyen.

PEDAGOGINEN TOIMINTA Perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen opettajille järjestettiin infotilaisuus 16.1., 21.8. ja 23.10., jokaisen näyttelyn yhteydessä.

TYÖPAJATOIMINTA WAMin työpaja tarjosi eri ikä- ja kohderyhmille suunnattuja kuvataidetyöpajoja avoimina työpajoina, varattavina kouluryhmäohjelmina, kurssimuotoisesti sekä museon tapahtumissa.

Työpajojen tavoitteena oli rohkaista yksilölliseen kuvalliseen ilmaisuun sekä tukea ja vahvistaa kiinnostusta kuvataiteeseen oman tekemisen kautta.

Elämyspolku toi WAMiin vuoden aikana yhteensä 171 kouluryhmää / 3555 oppilastasta. Näistä velvoittavalla vierailulla oli 63 ryhmää / 1281 opp. (5. lk: 37 ryhmää / 772 opp. + 7. lk: 26 ryhmää / 509 opp.) ja valinnaisella vierailulla 108 ryhmää / 2274 oppilasta.

WAMin työpajan ohjattuun toimintaan osallistuneet: Kurssien kokoontumiskertoja yhteensä 40.

Osallistujia................................................................ n. 400 Avoimia kuvataidetyöpajoja 52 kertaa.

Osallistujia........................................................yht. n. 1300 Kouluryhmiä 50, osallistujia...................................yht. 1062 Tapahtumia 20 joissa.............................n. 4000 osallistujaa Taidetestaajat-kouluryhmiä 53 ryhmää, joissa..................................... 1025 osallistujaa YHT. 7787

WAMissa jatkettiin Turun kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelmaan kuuluvaa Elämyspolku-toimintaa. 5. luokat kutsuttiin maksuttomille opastuksille Wäinö Aaltonen ja itsenäisyyden vuosisata -näyttelyyn ja 7. luokkia kävi maksullisilla Elämyspolku-opastuksilla koko vuoden ajan. Lisäksi turkulaiset 1.–4. luokat kutsuttiin näyttely- ja työpajavierailulle Wäinö Aaltosen näyttelyyn.

Esiopetusryhmät ja 5-vuotiaiden päiväkotiryhmät kutsuttiin keväällä maksuttomille opastuksille Wäinö Aaltosen näyttelyyn. Jokainen lapsi sai käynnistään diplomin, johon sisältyi vapaalippu näyttelyyn koko perheelle. Vapaalipun hyödynsi yhteensä 261 henkilöä, joista lapsia 136 ja aikuisia 125. Osa vapaalipulla museoon tulleista oli ensikertalaisia.

Jacob Hashimoton näyttelyn yhteydessä 28.8. järjestettiin infektiovapaa museoiltapäivä syöpäsairaille lapsille ja heidän perheilleen. Ohjelmassa oli opastettu kierros näyttelyyn sekä työpaja aulassa. Tapahtuma toteutettiin yhteistyössä Sykerö ry:n kanssa.

WÄINÖ AALTOSEN MUSEON KEHITTÄMISPROJEKTI WAMin kehittämisprojekti käynnistyi toden teolla vuoden 2017 alussa. Museon uusi visuaalinen ilme otettiin käyttöön vuoden alussa ja museolle lähdettiin työstämään arvokärkiä, joiksi valittiin vuorovaikutus, rohkeus ja rentous. Syyspuolella työstettiin kävijäprofiileita ja tehtiin opintomatka Kööpenhaminan ja Malmön museoihin. Kehittämisprojektin ohjausryhmään kuuluvat Olli Immonen, Joanna Kurth ja Satu Pajarre. Työryhmän jäsenet olivat Piia Oksanen, Jonni Saloluoma, Johanna Seppä ja Sunniva Solstrand. Projektipäällikkönä hankkeelle toimii Susanna Hujala. Kehittämisprojekti jatkuu vuoden 2018 loppuun saakka.

29

VANHAN SUURTORIN GALLERIAT

Vanhan Suurtorin galleriat Vuoden aikana gallerioissa keskityttiin näyttelytoimintaan edellisenä vuonna terävöitetyillä linjoilla. Raatihuoneen molemmissa tiloissa keskitytään uusimman, ammattitaiteilijoiden nykytaiteen esittelyyn. Harmaassa painopisteenä on mediataide. Brinkkalassa esitellään kokoelmiin liittyviä projekteja, yhteisöllisiä hankkeita sekä Turun kaupunkiin liittyviä näyttelyitä.

Gallerioissa järjestettiin näyttelyaikojen avoin haku elokuussa.

Galleriajuryssa olivat Päivi Kiiski, Satu Pajarre, Piia Oksanen, Susanna Hujala ja Turun Yliopiston taidehistorian oppiaineen edustajana Asta Kihlman.

30

TURUN TAIDELAINAAMO

VANHAN RAATIHUONEEN GALLERIA 13.1.–19.2.

Tuukka Haapakorpi 24.2.–2.4.

Hermanni Saarinen 7.4. – 21.5.

Minna Kangasmaa 26.5.–9.7.

Riikka Keränen 14.7.–20.8.

Hertta Kiiski 25.8.–1.10.

Eeva-Leena Eklund 6.10.–12.11.

Jan Anderzen 17.11.–30.12. Eveliina Hämäläinen BRINKKALAN GALLERIA 11.11.–19.2.

Historiallisia valokuvia

Turun museokeskuksen kokoelmasta 24.2.–2.4.

1001 tarinaa esineistä.

Yhteisöllinen kokoelmaprojekti.

7.4.–21.5.

Pauliina Kaasalainen 26.5.– 9.7.

Mira Roivainen 14.7.– 20.8.

Mobiilidiaspora 25.8.–1.10.

Lilli Haapala, Outimaija Hakala,

Sirja Moberg, Anni Saijonkivi 12.10.–13.11. Todelliset Supersankarit,

Ensi- ja turvakotien liitto 14.11.–31.12. Unelmien museo GALLERIA HARMAA 13.1.–19.2.

Anna Estarriola 24.2.–2.4.

Eero Merimaa 7.4.–21.5.

Aura Saarikoski 26.5.–10.7.

Sara Pathirane 14.7.–20.8.

Anu Raatikainen 25.8.–1.10.

David Muth 6.10.–12.11.

Iiu Susiraja 17.11.–30.12. Heidi Saramäki ja Anna Hyrkkänen

Turun taidelainaamo Taidelainaamotoiminta Turun taidelainaamo toimii Vanhan Raatihuoneen ensimmäisessä kerroksessa, Vanhan Suurtorin tapahtumien keskipisteessä. Hyvä sijaintipaikka paitsi tapahtumien myös taidenäyttelyiden, yksityistilaisuuksien ja suurtapahtumineen on lisännyt myös taidelainaamon tunnettuutta ja kävijämääriä, ja taide liikkuu tasaiseen tahtiin vuokralle ja omaksi.

Turun taidelainaamo on avoinna tiistaista sunnuntaihin kello 10–18. Kävijöitä oli vuonna 2017 noin 9950 henkilöä, joista keskiaikamarkkinoiden aikaan vieraili n. 800, Joulumarkkinaviikonloppuina n. 1300 ja Kulkulupatapahtumaviikonloppuna 150 henkilöä. Vuoden 2017 kuluessa lainaamon tiloissa oli lähes 130 taiteilijalta n. 600 teosta kerrallaan.

Teosvalikoima on nähtävissä reaaliaikaisesti myös Turun taidelainaamon internet-sivuilla. Vuoden 2017 teosvuokrausten määrä oli korkein lähes kymmeneen vuoteen. Vuokrauksia tehtiin 442 kpl, joista suoria ostoja oli 52 kpl (n. 12 %). Palautettuja teoksia oli 46 kpl (n. 10 % vuoden teoslainoista),

ja vuoden aikana vuokratuista lunastetuiksi tuli 57 kpl (n. 13 %).

Taiteen tapahtumista Taidelainaamo osallistui mm. Kulkulupa-tapahtumaan syyskuussa materiaalinjakopisteenä ja päätöstilaisuuden järjestäjänä. Turku Art After Work -tapahtuman yhteydessä taidelainaamo oli avoinna iltayhdeksään kuten myös Kuvataiteiden yönä. Vanhan Suurtorin gallerioiden avajaisten yhteydessä taidelainaamo pyritään pitämään avoinna mahdollisuuksien mukaan.

Taidelainaamon oman näyttelytoiminnan Kuukauden Taiteilijoina olivat: tammikuussa Merja Ala-Olla, helmikuussa Harri Junnila, maaliskuussa Pive Toivonen, huhtikuussa Aleksanteri Järvenpää, toukokuussa Marjatta Peräläinen, kesäkuussa Anna Uschanov, heinäkuussa Greta Marjamäki, elokuussa Margarita Rosello Ramon, syyskuussa Marja-Liisa Salo, lokakuussa Aino Kivisaari, marraskuussa Jarkko Rantanen, ja joulukuussa Milla Karppinen.

Taidelainaamon asiakaspalvelua hoitavat Turun museokeskuksen asiakas-

palvelutiimin työntekijät. Vuonna 2017 taidelainaamossa työskentelivät Anita Paljakka (TaiVi), Sari Valtonen (AsPa), Jani Vehkaperä, Mirja Kittilä, Akseli Pekkarinen, Jari Johansson ja Elisa Laakkonen. Anita Paljakka jäi eläkkeelle työstään syyskuussa.

Turun taidelainaamon päätöksiä tekevä elin on taidelainaamotoimikunta, jonka kokouksiin osallistuvat neljän osallisen ammattitaiteilijaseuran edustajat (Turun taiteilijaseura Ry, Turun taidegraafikot Ry, Arte Ry, Jöötti Ry), museokeskuksen kokoelmaintendentti (pj), kirjanpitäjä sekä taidelainaamon asiakaspalvelun edustaja.

Turun taidelainaamolla on verkkosivut (www.turuntaidelainaamo.fi) ja omat Facebook-sivut, joilla taidelainaamo tiedottaa kuukauden taiteilijoista ja ajankohtaisista asioista. Taidelainaamo on mukana Turku Art -esitteessä. Taidelainaamon kuukauden taiteilijanäyttelyiden teokset ovat nähtävissä asiakaspalvelutiskin taustaseinällä Vanhan Raatihuoneen aulassa.

31

ASIAKASPALVELUYKSIKKÖ

ASIAKASPALVELUYKSIKKÖ maalla kävi tuolloin noin 18 000 ihmistä, jotka eivät näy virallisissa tilastoissa.

Vuosi oli kiireinen, mutta se hoidettiin samalla työntekijämäärällä kuin aikaisemminkin. Suuri kävijämäärä näkyi lisääntyneenä työmääränä mm. lippukassoilla ja yleisötapahtumissa. Aktiivista asiakaspalvelu -hanke edistyi hyvin vuoden aikana. Hankkeen tarkoitus on lisätä asiakaspalvelun toimivuutta ja mahdollisuuksia toimia normaalisti myös pienemmillä työntekijäresursseilla.

Tavoitteena on siirtyä lähes kaikissa museokohteissa aktiiviseen kierto- ja kohdevalvontaan sekä lisätä elektronista turvallisuutta ja valvontaa. Perinteisestä museovalvonnasta on tarkoitus siirtyä enemmän kohdeopastyyppiseen asiakaspalveluun, lisäämällä asiakaspalvelijoiden tietoa itse museosta ja näyttelystä.

Asiakaspalveluyksikkö Asiakaspalveluyksikön toimipaikat ovat Apteekkimuseo ja Qwenselin talo, Biologinen museo, Kuralan Kylämäki, Luostarinmäen käsityöläismuseo, Turun linna, Wäinö Aaltosen museo (WAM), Vanhan Suurtorin toimipaikat (galleriat, vuokrattavat tilat ja Turun Taidelainaamo) sekä Kalastajankadun toimipaikka.

Vuosi 2017 oli toimipaikoissa kiireistä aikaa asiakaspalvelulle. Museoiden asiakaspalveluhenkilökuntaa työllistivät Suomi100-vuoden tapahtumat, WAM50 -juhlavuoden kävijäennätys sekä suur-

32

tapahtumat Europeade ja juhlavuoden itsenäisyyspäivä. Museokeskuksen museoissa ja gallerioissa vieraili vuoden aikana yhteensä 441 817 asiakasta, joten asiakaspalveluhenkilökunnalla joutuu venymään kiireisinä aikoina. Biologisessa museossa oli 110-vuotisjuhlavuosi ja kävijämäärä kasvoi reilulla 5 000 vuoteen 2016 verrattuna. Wäinö Aaltosen museo rikkoi kävijäennätyksensä vuodelta 1979: WAMissa kävi liki 93 000 asiakasta. Varsinainen yleisömagneetti oli Jacob Hashimoton näyttely kesällä.

Parhaimmillaan museoon tulijoiden jono

kiemurteli kadulle saakka, mikä on hyvin harvinaista.

Museokortti toi lisää kävijöitä etenkin WAMiin. WAMissa yli 20 prosenttia kävijöistä vieraili museokortilla. Turun museokeskuksen yksiköihin tehtiin 33 730 vierailua tällä valtakunnallisella kortilla ja näistä lähes 20 000 suuntautui WAMiin.

Itsenäisyyspäivänä Turun linnan pihoilla nähtiin varsinainen tungos, kun tuhannet ihmiset tulivat katsomaan Suomen juhlavuoden valotaidetta. Linnan piha-

Keväällä aloitettiin museokauppojen kehittämishanke, jonka tavoitteena on museokauppojen brändien kirkastaminen ja tuotevalikoiman kehittäminen.

Toukokuussa hankkeen projektipäällikkönä aloitti oman toimensa ohessa lippukassanhoitaja Jonne Hurme.

Museokeskuksen asiakaspalvelulla on yhteensä 45 vakanssia. Asiakaspalvelun työntekijät työskentelevät hyvin erilaisissa tehtävissä. Lipunmyynnin, museokauppatoiminnan ja vahtimestaripalveluiden lisäksi hoidetaan myös Museokeskuksen tapahtumajärjestelyjen toteutus, kiinteistöjen ja alueiden hoito, henkilöturvallisuusasiat, museokeskuksen tilavaraukset ja tilaukset sekä kausityöntekijöiden rekrytointi, työllistettyjen rekrytointi, työvuorosuunnittelu ja työajanseuranta. Lisäksi monenlaiset muut työnjohdolliset ja avustavat työt sekä toiminnan kehittäminen kuuluvat yksikön tehtäviin.

Museopalveluiden asiakaspalvelu on pitkään ollut kaupungissamme yksi merkittävimmistä työllistettyjen työnte-

kijöiden sijoituspaikoista. Tarkoitus on tulevaisuudessakin palkata työllistettyjä työntekijöitä lähinnä avustaviin tehtäviin sekä tutustumaan ja oppimaan museoalan työtehtäviä. Työllistetyt ovat myös merkittävä voimavara museopalveluiden asiakaspalvelussa. Vuoden 2017 aikana olemme keskittyneet tilapäisen työvoiman perehdytyksen kehittämiseen Aktiivista asiakaspalvelua -hankkeen myötä.

TILANVUOKRAUS Museokeskuksen keskeisiä tulonmuodostukseen vaikuttuvia tekijöitä on tilapäinen tilanvuokraus. Vuonna 2017 Museokeskuksen tiloissa oli 647 ulosvuokrausta, joissa oli yhteensä 27 498 kävijää. Oman toimintansa lisäksi Museokeskus vuokrasi jälleen tiloja ulkopuoliseen käyttöön muun muassa yrityksille, yhteisöille ja yksityistilaisuuksiin. Vuokrattavissa tiloissa järjestettiin esimerkiksi seminaareja ja kokouksia, konsertteja ja teatteriesityksiä. Lisäksi juhlittiin häitä, syntymäpäiviä ja erilaisia yritysten asiakas- ja henkilökuntatilaisuuksia.

Toimikaudella vuokrattavia tiloja oli Turun linnassa, Vanhalla Suurtorilla, Luostarinmäen käsityöläismuseossa ja Kuralan kylänmäessä sekä Wäinö Aaltosen museossa. Vuokraustoiminnan kautta historialliset rakennukset palvelivat laajaa joukkoa kaupunkilaisia ja ulkopaikkakuntalaisia.

JULKAISUMYYNTI JA JULKAISUT Museokeskuksen julkaisuja myytiin omissa museokaupoissamme. Jälleenmyyjille kohdistettiin sähköpostikampanjoita. Sähköpostikampanjat keskittyivät vuoden uutuuskirjoihin.

Tärkeimpiä jälleenmyyjiämme olivat edelleen Kirjavälitys Oy, BTJ ja Booky.fi.

Julkaisuja markkinoitiin ja myytiin myös messuilla ja tapahtumissa. Vuonna 2017 osallistuttiin Turun Taide ja antiikkimessuille sekä Kirjamessuille, jotka ovat julkaisujen markkinoinnin ja myynnin kannalta keskeisimmät messut. Sähköi-

sesti (kirjatilaukset.museo@turku.fi) tulevat kirjatilaukset toimitettiin ja laskutettiin Kalastajankadulta käsin.

Vuoden aikana Museokeskus julkaisi neljä julkaisua: Hyvin pakattu puoleksi myyty, Wäinö Aaltonen Poseerauksia, Timme, tjog, tunna ja Turun biologinen museo. Julkaisut ovat olleet myynnissä museokaupoissa, messutapahtumissa sekä jälleenmyynnin kautta eri kirjakaupoissa.

APTEEKKIMUSEO JA QWENSELIN TALO Museo oli avoinna 3.–6.1., 2.5.–31.8., Turun päivänä 17.9. ja 25.11.–30.12. ti–su klo 10–18. Vuoden aikana museossa vieraili yhteensä 12 576 kävijää.

Kävijämäärä kasvoi edellisestä vuodesta n. 3000 kävijällä. Turun päivänä oli varsinainen tungos, kun museossa vieraili 3605 asiakasta.

Kesäkaudella museossa järjestettiin opastettuja kierroksia ja erilaisia tapahtumia. Joulun aikaan museossa olivat esillä säätyläiskodin katetut joulupöydät.

Asiakaspalvelun henkilökunta osallistui tapahtumien toteuttamiseen. Lucian päivää vietettiin 13.12. ja uuden vuoden tinaa valettiin 30.12.

Asiakaspalvelussa korostuu apteekkihistorian sekä 1700- ja 1800-lukujen tuntemus. Lippukassan yhteydessä on pienimuotoista museokauppatoimintaa. Perinteisesti valikoimassa on mm. apteekin salmiakkia, rintasokeria ja museossa valmistettuja kolmihaaraisia kynttilöitä. Valikoimaa laajennettiin vuoden aikana kokeilumielessä 2018 avattavaa museokauppaa ajatellen pienellä valikoimalla Turun linnan museokaupan tuotteita.

Asiakaspalvelussa työskenteli yksi vakituinen lippukassanhoitaja, joka on samalla asiakaspalvelun toimipaikkavastaava. Lippukassanhoitaja Liisa Ståhle jäi eläkkeelle alkuvuodesta ja hänen tilal-

33

ASIAKASPALVELUYKSIKKÖ leen valittiin 15.5. alkaen Mari Tiihonen.

Lippukassanhoitajan lisäksi museossa työskentelivät kaksi kesätyöntekijää sekä kolme kesäkoululaista.

Apteekkimuseon kehittämishanke jatkui vuoden 2017 aikana. Syksyn aikana remontti sulki museon myös ryhmiltä.

Uudet lipunmyynti- ja museokauppatilat sekä naulakot ja wc-tilat valmistuivat.

Valvontakamerat asennettiin ja esteettömyyttä parannettiin. Museon valaistusta parannettiin ja myös sisäpiha sai valaistuksen. Uudistusten on tarkoitus valmistua Apteekkimuseon ja Qwenselin talon 60-vuotisjuhlavuotena 2018.

Asiakkaiden kannalta suurin muutos on sisäänkäynnin siirtyminen museon sisäpihalle. Näin museo, idyllinen piha ja kahvila muodostavat asiakkaalle yhtenäisemmän kokonaisuuden.

Museon yhteydessä toimi suosittu kahvila Cafe Qwensel. Kahvila oli tänäkin vuonna avoinna museon aukioloaikoina sekä erikseen sovittuina ajankohtina.

Kahvilan erikoisuutena ja valttina on, että kaikki tuotteet on itse leivottuja 1700-luvun tyyliin.

BIOLOGINEN MUSEO Turun biologisessa museossa kävi vuonna 2017 yhteensä 21 126 kävijää, joka on yli 5000 kävijää enemmän kuin vuonna 2016. Museossa oli juhlavuosi: vuonna 1907 perustettu museo täytti 110 vuotta ja sen kunniaksi museossa oli museon perustamisesta ja toiminnan alkuaikojen historiasta tekstein, valokuvin ja lehtileikkein kertova näyttely 5.5.–31.12.2017. Vuoden aikana kirjoitettiin museolle myös uusi opaskirja, joka julkaistiin joulukuussa.

Biologisen museon kävijäryhmät pysyivät ennallaan varhaiskasvatus- ja lapsiperhepainotteisena. Museokorttia käyttävien kävijöiden osuus kasvoi samassa suhteessa muun kävijämäärän kanssa: Museokortilla tuli 1508 kävijää vuonna 2017 ja 977 kävijää vuonna

34

ASIAKASPALVELUYKSIKKÖ

2016. Aiemmin huomattavan vähäisten kävijäryhmien kuten keski-ikäisten, ilman lapsia liikkuvien pariskuntien osuus näkyy kävijöissä Museokortin myötä edelleen selkeänä, pysyvältä vaikuttavana ilmiönä.

teet kuten magneetit ja pienet lelut jatkoivat suosiotaan. Tuotteissa laajennettiin erityisesti opettavaisten pelien ja erilaisten toiminnallisten ja luovuutta ruokkivien luontoaiheisten tuotteiden valikoimaa.

Vuoden 2017 aikana järjestettiin Biologisessa museossa neljä luontoviikonloppua, jotka olivat yhteislipputapahtumia Wäinö Aaltosen tapahtumaviikonloppujen kanssa. Kaikki olivat suosittuja ja ko. viikonloppujen kävijämäärät vaihtelivat 580–890 kävijän välillä. Tämä osoitti, että luontoviikonloppuja kannattaa mahdollisuuksien mukaan järjestää vastaisuudessakin useammin kuin 2-3 vuodessa, koska kävijöitä ja kiinnostusta riittää. Luontoviikonloppujen vetonaulana oli jälleen askartelutyöpaja, jonka teema liittyi esim. kuluvaan vuodenaikaan ja/tai museon senhetkiseen näyttelyyn.

LUOSTARINMÄEN KÄSITYÖLÄISMUSEO Vuonna 2017 Luostarinmäen käsityöläismuseo oli avoinna kesäkaudella 2.5.–17.9. sekä joulusesonkina 25.11.–31.12. Lisäksi museo oli avoinna alkuvuonna loppiaiseen 6.1. asti sekä pääsiäisenä 15.–16.4. Kesäkaudella museo oli avoinna touko- ja syyskuussa tiistaista sunnuntaihin klo 10–18 sekä kesä-, heinä- ja elokuussa maanantaista sunnuntaihin klo 10–18. Joulukaudella museo oli avoinna tiistaista sunnuntaihin klo 10–16. Museon sulkuaikana museossa vieraili ryhmiä ennakkoon tilatun oppaan johdolla.

Turun päivänä 17.9. museossa kävi peräti 2146 kävijää. Joulunaikaan museossa oli taas esillä parin vuoden takaiset vetonaulat Eläinten joulu -asetelma sekä ötökkäkuusi. Niidenkin ansiosta joulunajan kävijämäärät olivat jälleen suuret ja välipäivinä 27.12.–30.12. kävi yhteensä miltei 700 kävijää.

Vuoden aikana Luostarinmäellä vieraili 45 981 museokävijää. Kävijämäärä kasvoi edellisvuoteen verrattuna 25 prosenttia. Kävijöistä 69 % (31 800) osti pääsylipun, 28 % (12 829) oli vapaakävijöitä ja 3 % (1352) koostui kokoustila Mestarin ulkoisista ja sisäisistä vieraista.

Museokorttikävijöitä vieraili Luostarinmäellä 3281 ja he muodostivat 7 % kokonaiskävijämäärästä. Vuoden vilkkain päivä oli perjantai 28. heinäkuuta, jolloin museossa esiintyi ja vieraili Europeadekansantanssitapahtuman osallistujia sekä muita museovieraita yhteensä 1920. Perinteisillä käsityötaidon päivillä, jotka tänä vuonna olivat nelipäiväiset, vieraili 1592 kävijää. Museo sulki ovensa tuttuun tapaan Turun päivänä, jolloin museossa vieraili 2309 vapaakävijää.

Luostarinmäen jouluun kävi tutustumassa 4600 museovierasta.

Hyvän kävijävuoden myötä myös museomyymälässä oli hyvä myynti. Euromääräinen myynti oli n. 21 000 euroa ja kasvua edellisvuoteen oli yli 5000 euroa.

Vuotuinen myynti on kymmenen viime vuoden aikana täten yli kymmenkertaistunut ja vuonna 2013 tehdyn museokaupan uudistamisen jälkeen kasvanut yli 200 %. Euromääräisiä myyntilukuja tarkastellessa on huomattava, että myynti ei Biologisessa museossa jakaudu tasaisesti kävijäryhmien kesken, koska erilaiset pääsylippu- ja museokauppatuloja tuottamattomat turkulaiset varhaiskasvatus- ja peruskouluryhmät olivat toimintakaudella tilastollisesti merkittävän suuri osa kävijämäärästä.

Museokauppatuotteissa edulliset tuot-

Osana Aktiivista asiakaspalvelua -kehittämishanketta jatkettiin Luostarinmäen uuden asiakaspalvelun toimintamallin suunnittelua. Uusi toimintamalli tulee olemaan yhdistelmä kiertovalvontaa ja

kohdeoppaita. Luostarinmäen yleisöpalvelutyössä korostuvat läsnäolo ja asiakaskohtaamiset. Hankkeeseen liittyen kesän aikana toteutettiin tilapäiselle henkilöstölle kysely, jonka avulla selvitettiin tilapäisten näkemyksiä perehdytyksen ja asiakaspalvelun kehittämisestä.

Kyselyn tuloksia hyödynnettiin kehittämistyössä. Laadukkaan asiakaspalvelun takaamiseksi jatkettiin vuonna 2016 alkanutta perehdytyksen kehittämistä muun muassa Asiakaspalveluyksikön perehdytyspassin käytön vakiinnuttamisella, tilapäisen henkilökunnan perehdytysluennolla sekä koko Luostarinmäen henkilökunnalle suunnatulla joulukoululla. Luostarinmäen asiakaspalvelijoiden osaamisalueissa painotettiin asiakaspalvelutaitoja, museoalueen, kansanperinteen ja Turun historian tuntemusta sekä kielitaitoa ja matkailuneuvontaa.

Vuoden 2017 aikana kartoitettiin museoalueen kyltti- ja opastetarve sekä laadittiin suunnitelma uusista diginäytöistä, kylteistä ja opasteista. Tavoitteena on parantaa asiakaskokemusta ja lisätä Luostarinmäen saavutettavuutta.

Kylttityöryhmässä työskentelivät Asiakaspalveluyksiköstä Jenni Henttula ja Jonne Hurme, Näyttelypedasta Leena Vuorio ja Maiju Tuisku (sijaisena Iris Hyyrynen) sekä Kokoelmat ja kulttuuriperintöyksiköstä Johanna Viitaharju.

Luostarinmäen asiakaspalvelussa työskenteli vuoden aikana vakituisena henkilökuntana palveluesimies, toimipaikkavastaava, kiinteistövastaava/ alueenhoitaja, lippukassanhoitaja, kaupanhoitaja ja kolme museovalvojaa.

Vakituisen henkilöstön lisäksi Luostarinmäellä työskenteli vuoden aikana myös omalla rahalla palkattuja kausityöntekijöitä, työllistettyjä työntekijöitä (24), työharjoittelijoita, toimeentulo-opiskelijoita (2) ja kesäkoululaisia (4).

Luostarinmäen lipunmyyntipiste sekä museokauppa olivat jälleen museon tärkeät asiakaspalvelupisteet. Pääsylippu-

jen myynnin yhteydessä kassalla myytiin opastuskierroksia, Museokorttia sekä Luostarinmäen opaskirjoja.

Museokauppojen kehittämishankkeen myötä tuotevalikoimaa kehitettiin edelleen. Uutuutena myyntiin tuli Uuden muotoilun yhdistyksen tuotteita mm. puisia rusetteja sekä koruja. Museon omatuotanto oli kuitenkin edelleen keskeisessä roolissa tuotevalikoimassa.

Museoon kesäksi palkatut käsityöläiset valmistivat jälleen museokaupan myydyimpiä tuotteita, kuten viilivateja ja turkistossuja. Kultasepän käsityönä tekemät sormukset olivat tämän kesän omantuotannon uutuustuote. Höökarin puodissa suosituimpana myyntituotteena jatkoi vanhanajan karamellitruutti, joita myytiin vuoden aikana 7263 kappaletta. Postikonttorissa kiireisintä aikaa oli joulusesonki, joulutervehdyksiä lähetettiin yhteensä 1930 kappaletta.

Museon kirjapainossa painettiin myyntiin mm. postikortteja ja joulurauhanjulistuksia. Kirjapainossa painettiin myös paperipussit kaikkiin Museokeskuksen museokauppoihin. Late Night Shopping -tapahtuma toi mukavasti uudenlaista asiakaskuntaa myös museokauppaan, höökarin puotiin ja postikonttoriin.

Luostarinmäen puku- ja tekstiilihuollossa huollettiin Luostarinmäen sekä Apteekkimuseo ja Qwenselin talon yleisöpalveluhenkilökunnan aikakauden asut ja kassahenkilökunnan työpaidat. Myös WAMin asiakaspalveluhenkilökunnan työpaidat huollettiin Luostarinmäellä.

Luostarinmäen asiakaspalvelu hoiti museon vierasmajan tiedustelut ja varaukset sekä majoitustilan ylläpidon.

Asiakaspalvelu vastasi myös kokous- ja juhlatila Mestarin asiakasnäytöistä sekä tilaisuuksiin liittyvistä käytännön järjestelyistä.

Kahvila Kisälli palveli asiakkaita museon aukioloaikoina. Lisäksi kahvilassa järjestettiin paljon yksityistilaisuuksia, kuten muistotilaisuuksia.

TURUN LINNA Turun linna oli jälleen yksi valtakunnan suosituimmista museokohteista kävijämäärän ollessa 143 326.

Tähän lukuun on laskettu ainoastaan Turun linnan sisätiloissa vierailleet ja lippukassan kautta kulkeneet sekä ilta- ja juhlatilaisuuksien väki. Ulosvuokrattavien tilaisuuksien väkimäärä oli 10 744 henkeä. Lisäksi erilaisten tapahtuminen yhteydessä (keskiaikapäivä, linnan turnajaiset ja itsenäisyyspäivän tapahtuma) linnan piha-alueilla vieraili noin 30 000 henkeä. Tämän lisäksi linnan pihoilla on kävijälaskureiden perusteella käynyt varovaisestikin arvioiden plus miinus 60 000 turistia. Tämä luku koostuu hyvin pitkälti matkustajalautoilta tulleista turisteista, joita poikkeaa useita bussillisia joka aamu ennen kuin museon sisätilat avataan sekä iltaisin.

Turun linna oli avoinna ympäri vuoden ti-su klo 10–18. Kesäsesongin ajan 1.6.–31.8. linna oli avoinna viikon jokaisena päivänä. Pääsiäisviikonloppuna linna pidettiin tänä vuonna avoinna kokeiluluontoisesti ja kävijämäärä yllätti positiivisesti. Viikonlopun aikana vieraili yhteensä 1382 kävijää. Turun päivänä museoihin oli jälleen ilmainen sisäänpääsy ja se houkutteli linnaan 3107 kävijää.

Linnan suurin sesonki oli edelleen heinäkuu, jolloin linnassa vieraili 36 505 asiakasta, keskiarvon ollessa päivittäin 1178 asiakasta. Tämä on hieman yli 25 % koko vuoden kävijämäärästä.

Vilkkaimmat päivät olivat 4. heinäkuuta 1839 kävijällä sekä 28. heinäkuuta, jolloin vieraili 1698 henkilöä (sis.

Europeade-kävijät 696). Linnan pihan tai sen puisto- ja lähialueen tapahtumat eivät lisänneet olennaisesti lippukassan kautta kulkeneiden asiakkaiden määrää esimerkiksi keskiaikapäivä 1. heinäkuuta 1244 (yli keskiarvon), turnajaisviikonloppu 14.–16.7. yhteensä 3634 (la ja su yli keskiarvon) ja Tall Ships Race tapahtuma 20.–23.7, jolloin linnan kävijämäärät

35

ASIAKASPALVELUYKSIKKÖ olivat 1317, 1071, 1261 ja 980 (to ja la yli keskiarvon).

Vuoden suurin tapahtuma oli 5.–6.12.

Suomi100-juhlavuoden kunniaksi tehty Luminous valotaideteossarja, joka huipentui Turun linnan valaisuun sekä ulkoa että sisältä, ja erilaisiin esityksiin linnan pihalla sekä puistossa.

Suunnittelusta ja toteutuksesta vastasi Valoparta Oy:n valotaiteilija Kari Kola.

Tapahtuman suosio yllätti kaikki tahot ja liikenne jumiutui parin kilometrin säteellä linnasta totaalisesti ja se myöhästytti myös matkustajalauttojen lähtöjä. Itsenäisyyspäivänä linnan piha-alueiden läpi kulki kuudessa tunnissa 18 000 ihmistä.

Muista tapahtumista voidaan mainita Ritaripäivät 7.-8. tammikuuta, jolloin kävi 1915 asiakasta sekä Tonttupäivä 11. marraskuuta, jolloin linnassa vieraili 1267 asiakasta.

Turun linnan puiston käyttö tapahtumien järjestämispaikkana lisääntyi kesällä 2017, jolloin järjestettiin kaksi suurta konserttitapahtumaa Tall Ships Race tapahtumaan liittyneet konsertit 21.–22.7. ja Go 90´s festivaali 4.–5.8. Saunafestivaalikonsertit sen sijaan peruuntuivat.

Turun linnan turnajaiset 14.–16.7. keräsivät taas monituhatpäisen yleisön, joka sai nauttia ritarien kamppailuista ja taidonnäytteistä sekä upeista ratsuista.

Linnassa kävi turnajaisten aikana 3634 vierasta ja piha-alueella noin 12000.

Vuokrattavat tilat olivat käytössä 258 kertaa, joista omia tilaisuuksia oli 55.

Ulosvuokrauksia oli itseasiassa 116, joista monet sisälsivät useamman juhlatilan kuten esim. koko juhlakerroksen.

Lisäksi neuvotteluhuone oli varattu käyttöön 109 kertaa. Vihkimisiä toimitettiin linnan kirkossa 13 ja yksi tilaisuus Bryggman-salissa sekä Eteläisessä salissa. Joulupäivän Jumalanpalvelus veti ennätysyleisön 192 henkeä. Suurimmat juhlat olivat Linnan juhlat itsenäisyyspäivän aattona, joihin osallistui 653 juhlijaa.

36

Turun kaupunki isännöi Turun linnassa useita tilaisuuksia kuten Pietaripäivien juhlavastaanotto 22.5, Valtuustokauden päätösjuhla 2.6, Captains Dinner (Tall Ships Race) 20.7. sekä The 10th Baltic Sea Tourism Forum 2017.

Kuninkaansalissa pidettiin kahdeksan konserttia, joista neljä TFO:n kamarikonserttia, kaksi Turun Vanha Musiikki ry:n konserttia, yksi barokkikonsertti ja yksi vaskipuhallinkonsertti. Turun Soitannollisen Kerhon perinteinen jouluinen yhteislaulutilaisuus linnan kirkossa keräsi ennätysyleisön 165 henkeä.

Ravintolan kanssa yhteistyö on sujunut hyvin ja iltatilaisuuksia valmistellaan yhdessä. Juhlavahtimestareina ovat vuoden aikana toimineet Jukka-Pekka Leppänen, Nina Manninen, Elina Lindgren, Lauri Leikas ja Jari Marjasto.

Merkittävä yhteistyökumppani juhlissa ja tapahtumissa on ollut Rajupaja, joka on vastannut useiden isojen tilaisuuksien AV-äänentoisto- ja valaistuspalveluista.

Turun linna on perinteisesti ollut suosittu ympäristö erilaisille TV-ohjelmille ja elokuville. Tänä vuonna mm. kuvattiin 5.–7.9. suositun lasten ohjelman Katti Matikaisen jaksoja sekä vähän myöhemmin 1.–12.9. Joonas Nordmanin ohjaama ”Aino Inkeri Ankeisen Joulu”.

Lisäksi oli oppilastöitä sekä matkailun edistämiseen liittyviä kuvauksia, joista merkittävin oli ehkä Kiinan television suorittamat kuvaukset.

Asiakaspalvelutiimin henkilökuntaa on ollut aktiivisesti mukana eri teemakierrosten elävöittäjinä sekä tarvittaessa oppaana. Opastetuilla kierroksilla oli yhteensä 40 286 henkilöä. Yhteistyö näyttelypedan kanssa on sujunut aiempien vuosien tapaan erinomaisesti.

Asiakaspalvelun kehittämishanketta jatkettiin ja linnan uusien työntekijöiden perehdyttämisohjelmaa päivitettiin ja kehitettiin. Asiakaspalvelun perehdytysohje

ASIAKASPALVELUYKSIKKÖ otettiin mukaan myös osaksi kiinteistönhoitoon tulevien tilapäisten työntekijöiden perehdytystä, jotta he mieltäisivät paremmin oman tärkeän osansa linnan asiakaspalveluprosessissa. Linnapalaveri kokoontui joka kuukauden ensimmäisenä perjantaina.

Turun linnan museokauppa Fatabur oli remontissa tammikuun puolivälistä kesäkuun puoliväliin vuoden 2017 aikana.

Remontin yhteydessä uusittiin myös myymälän kalustusta mm. siirtämällä kaupan kassatiski uuteen paikkaan sekä hankkimalla moduuleita myyntitavaroiden esillepanoa varten. Samassa yhteydessä uusittiin kaupan varastotilat.

Remontin aikana museomyymälällä oli pieni väistötila esilinnan ensimmäisessä huoneessa. Remonttijärjestelyt vaikuttivat negatiivisesti myymälän vuoden 2017 myyntitulokseen, mutta kesällä 2017 avattu uusittu myymälätila sai asiakkailta hyvän vastaanoton ja positiivista palautetta asiakastyytyväisyyskyselyissä. Myös ilmanlaatu ja henkilökunnan viihtyvyys paranivat remontin seurauksena.

Kolme vakituista eläköityi 2017 keväällä ja paikat täytettiin loppuvuodesta.

Mari Tiihonen valittiin apteekkimuseon lippukassanhoitajaksi ja samalla toimipaikkavastaavaksi 15.5 alkaen. Vapautuneeseen Turun linnan lippukassan hoitajan toimeen valittiin Nina Manninen 16.10 alkaen. Lisäksi täytettiin kolme avoinna ollutta museovalvojan paikka.

Sanna Markomäki ja Tiia Nousiainen 1.10 alkaen ja Maria Herrala, jonka vakinainen työsuhde alkaa 8.1 2018. Pukuhuollossa on Essi Saukolla ollut koko vuoden 1-2 työllistämistuella palkattua apulaista.

Turun linnan asiakaspalvelutiimissä työskenteli vuoden 2017 aikana yhteensä 126 henkilöä. Tilapäisten työsuhteiden pituus vaihteli 5 päivän TET- koululaisista 8kk työllistettyihin. Henkilökuntaa erilaisilla työ- tai harjoittelusuhteilla oli

linnassa vuoden 2017 aikana yhteensä 118 henkilöä. Lisäksi Wäinö Aaltosen museon näyttelynvaihtojen ja Luostarinmäen sulkuaikana töissä oli valvojia näistä museoista. Vaikka tilapäistä henkilökuntaa on ollut paljon ja vaihtuvuus suuri, on linnan työilmapiiri ja yhteishenki pysynyt hyvänä. Linna on työllistämispalvelukeskuksen henkilökunnan mukaan monelle heidän asiakkaalleen toivottu työpaikka. Myös TET-koululaisia tulisi paljon enemmän kuin pystymme ottamaan. Lisäksi ammatti-instituutin matkailupuolen opiskelijat hakevat usein linnasta työharjoittelupaikkaa. Yhteistyötä on myös Axxell i Pargas kanssa työharjoittelun muodossa.

WÄINÖ AALTOSEN MUSEO Vuonna 2017 WAMissa vieraili huikeat 92 733 kävijää. Vuosi oli Wäinö Aaltosen museon 50-vuotisjuhlavuosi, sillä museo on avattu Turun päivänä 1967.

Juhlavuoden näyttelyn ja tapahtumat herättivät valtavaa kiinnostusta, ja museo rikkoi oman kävijäennätyksensä.

Kävijämäärä kasvoi edellisvuoteen verrattuna 239 %. Päivittäinen kävijäkeskiarvo 264 aukiolopäivälle oli 351 kävijää päivässä. Museokävijöiden lukumäärä sisältää näyttely- ja tapahtumakävijät, konserttikävijät sekä tilavuokrauksen kävijät. Pelkästään museon aulatilassa, museokaupassa, kahvilassa ja Valokuvakeskus Perissä vierailleita kävijöitä ei tilastoitu.

Juhlavuoden aloittivat museon nimikkotaiteilijan näyttely Wäinö Aaltonen ja itsenäisyyden vuosisata 12.1.–7.5. sekä Studio-tiloissa järjestetty Tom of Finland – Touko Laaksonen 12.1.–19.3.

Näyttelyjen avajaisissa kävi illan aikana 640 vierasta. Aaltosen näyttelyssä vieraili lopulta 22 321 kävijää, joista 10 900 myös Tom of Finlandissa. Museon kaikkien aikojen kävijäennätyksen rikkoi kesällä 2017 yhdysvaltalaisen Jacob Hashimoton näyttely ajalla 9.6.–24.9.

Hashimoton ”leijoja ja laivoja” kävi katsomassa 59 101 kävijää. Päivittäinen

kävijäkeskiarvo oli 610 kävijää päivässä.

Vuoden lopetti 20.10.2017 alkanut yhteisnäyttely Kehonkuva, jossa vieraili vuoden loppuun mennessä 9 257 kävijää.

Kävijöistä 66 294 osti pääsylipun (71 %) ja 26 439 vieraili museossa vapaakävijänä (29 %). Suurin vapaakävijäryhmä olivat lapset ja koululaiset (yli 9 600 kävijää). Museokortilla vierailuja tehtiin noin 19 800 kertaa, mikäli oli 20 % kaikista museovierailuista.

Syyskuu oli vuoden vilkkain kuukausi, ja silloin museossa vieraili 23 040 kävijää. Hashimoton näyttelyn viimeinen viikonloppu perjantaista sunnuntaihin veti museoon 5 217 kävijää. Vilkkain yksittäinen päivä oli Turun päivä 17.9., jolloin WAMiin oli 50-vuotissyntymäpäivän kunniaksi ilmainen sisäänpääsy. Kävijälaskuriin kertyi 4 989 museokävijää.

Muita vilkkaimpia päiviä olivat Lasten viikonloppu 2.–3. elokuuta 1884 kävijällä, kaksipäiväinen WAMbience-musiikkitapahtuma 1209 kävijällä ja sunnuntai 6. elokuuta 1129 kävijällä. Museossa järjestettiin vuoden aikana 140 tapahtumaa ja konserttia, joissa vieraili 17 200 kävijää. Opastettuja ja työpajalla vierailleita ryhmiä oli yli 700, ja niihin osallistui 14 300 henkilöä.

Vuoden 2017 alkajaisiksi lippukassan ja museokaupan remontti valmistui.

WAM sai uuden visuaalisen ilmeen, ja museokauppaan tuli myyntiin kaksi uutta tuoteperhettä: WAMin logo-tuotteet ja Kultalilja-tuotteet. Uutena julkaisuna tuli myyntiin Wäinö Aaltonen – Poseerauksia. Pääsylipputuotteet saivat omat tilastolliset tilausnumerot, Turku Cardin tilalle tuli Museum Walk -kortti ja Tykyrannekkeet muuttuivat saldollisiksi. Läpi vuoden jatkui veistossalin kattoremontti.

WAMin toimitiloissa toimii myös Kahvila Wäinö. Kahvila palveli museon aukioloaikana ja järjesti myös yksityistilaisuuksia. Kahvilassa kävi paljon lounasvierai-

ta, mutta myös perinteiset pullakahvit olivat suosittuja.

Aktiivista asiakaspalvelua -kehittämishankkeen osa-alueena on toimintamallien laatiminen jokaiseen museokohteisiin. WAM valittiin pilotointikohteeksi.

WAMin asiakaspalvelumallin laatimisessa WAMin asennekärjet (rentous, rohkeus, vuorovaikutus) olivat keskeisessä roolissa. Asennekärjet näkyivät asiakkaiden kohtaamisessa ja uudenlaisessa asiakaspalvelussa. Henkilökunnan perehdytystä on kehitetty edelleen osana uutta toimintamallia. Kesän aikana tehtiin kyselyn tilapäiselle henkilökunnalle. Heidän mielestään perehdytys oli kattava ja riittävä.

Juhlavuosi toi haasteita asiakaspalveluun suurine kävijämäärineen ja vaikeasti valvottavine paperileijoineen. Tästä huolimatta asiakaspalvelun henkilökunta suoritti ansiokkaasti ja huolellisesti työnsä. Määrältään pieneen vakituiseen henkilökuntaan kuuluu yksi vahtimestari, kaksi lippukassanhoitajaa, yksi museovalvoja ja yksi toimipaikkavastaava. Näiden lisäksi WAMissa työskenteli vuoden aikana 39 tukityöllistettyjä, neljä harjoittelijaa, neljä toimeentulotukiopiskelijaa ja kaksi kausityöntekijää (lippukassa ja vahtimestari).

KURALAN KYLÄMÄKI Vuonna 2017 Kuralan Kylämäessä vieraili laskureiden mukaan yli 110 000 kävijää. Laskureissamme on 5 % virhemarginaali, mutta se ei silti vähennä luvun merkittävyyttä. Museon kesäsesongin aikana, 1.6.–31.8. alueella vieraili yhteensä 45 978 henkilöä. Henkilökunnan määrä tämän ihmismäärän kaitsemiseen oli vaihteleva. Vakituisia asiakaspalvelun työntekijöitä Kuralassa on Jaakko Mäkinen ja alueenhoidossa Kari Leino. Jaakko Mäkinen aloitti Kuralan toimipaikkavastaavana Janis Jerumaniksen siirryttyä kiinteistövastaavaksi Wäinö Aaltosen museoon. Kari Leinon apumiehenä toimi Harri Ruotsalainen.

37

ASIAKASPALVELUYKSIKKÖ Kesäkausi on Kuralan vilkkain kausi, joten suurin osa määräaikaisesta henkilökunnasta palkattiin tähän sesonkiin.

Infossa työskentelivät kaksi kausityöntekijää ja alueenhoidossa erimittaisissa työsuhteissa tukena työllistettyjä. Alueenhoidossa avustivat myös Kuralan eläimet: perinnebiotooppia hoiti viime kesänä neljä hevosta, 20 – 30 lammasta, kukko ja kuusi kanaa sekä hevoset Lila, Timppa, Lilli sekä nuori Spirit.

Kuralassa monta kesää jöötä pitänyt Kersantti-kukko antoi kesällä pestinsä Tauno-kukolle, joka suoriutui tehtävästään ansiokkaasti.

Aktiivista asiakaspalvelua -kehittämishanke eteni myös Kuralan osalta huomattavasti ja uudistettua asiakaspalvelun mallia työstetään eteenpäin kevään 2018.

Kuralassa tehtiin pääosin syksyn 2017 aikana todella mittava sähkö- ja palohälytinremontti. Remontin myötä suurimmassa osassa alueen rakennuksista on nyt palohälyttimet ja esimerkiksi Iso-Kohmossa ja Iso-Rasin keittiössä hälyttimet valittiin erityisesti tilojen käyttö huomioiden. Remontin aikana myös verkkoa parannettiin ja resursseja langattoman verkon käyttöönottoon edistettiin.

Vanha Kanala on toistaiseksi Kuralan ainoa ulosvuokrattava tila. Suositussa tilassa järjestettiin ympäri vuoden erilaisia kokouksia ja kursseja sekä yksityistilaisuuksia ristiäisistä syntymäpäiväjuhliin.

Parhaimmillaan Kanalassa on ollut 9 tapahtumaa viikossa, keskimäärin kuitenkin käyttöaste on ollut 5-6 tapahtumaa viikossa.

Kuralan Kylämäen tarjontaa täydentää kahvila ja puoti Omena ja kaneli. Kahvilassa oli tarjolla lounasta sekä suolaisia ja makeita herkkuja. Lisäksi tilassa järjestettiin kokouksia ja muita yksityistilaisuuksia.

Kahvilayrittäjän hoitamasta vanhanajan

38

puodista löytyi muun muassa karkkeja, pelejä, kortteja ja käsityöläisten tuotteita.

teri ja päivitettiin avainkaappi. Korjattiin ja päivitettiin ilmastointeja varastoissa, valokuva-arkistossa ja toimistoissa.

VANHA SUURTORI Vanhalla Suurtorilla museokeskuksen toimintaa on ollut Vanhalla Raatihuoneella ja Brinkkalan talossa. Kävijämäärä Vanhan Suurtorin gallerioissa ja vuokrattavissa tiloissa oli 40 980 ja ulkotapahtumien kävijämäärä 201 000.

Asiakaspalveluyksikön keskeiset yhteistyökumppanit: Arkea, Avarn, Loomis, Kahvilayrittäjät, Kiinteistöliikelaitos, Kultaisen omenan kilta, Maakuntamuseon ystävät ry., Museokauppojen tavarantoimittajat ja käsityöläiset, Ohjaamo, Palmia, Senaattikiinteistöt, Turun kaupungin työpiste.

Molemmissa rakennuksissa gallerioiden ja ulosvuokrattujen tilojen valvonnasta ja avoinnapidosta ovat vastanneet vakituiset vahtimestarit. Lisäksi vahtimestareiden apuna on vuoden aikana työskennellyt useita työllistettyjä.

Vanhan Raatihuoneen yhteinen asiakaspalvelualue Turun taidelainaamon ja Raatihuoneen asiakkaille on toiminut hyvin ja yhteistyö on ollut erinomaista.

Taidelainaamo on tuonut lisää asiakkaita Raatihuoneen gallerioihin ja toisin päin.

Taidelainaamoa hoiti museon asiakaspalvelutyöntekijä Sari Valtonen, jonka apuna taidelainaamossa työskenteli vuoden aikana useita työllistettyjä, kesätyöntekijöitä, harjoittelijoita ja siviilipalvelusmies.

Raatihuoneella Sinisen huoneen keittiö remontoitiin. Raatihuoneen kellariin on suunniteltu lisäpoistumisreittiä.

KALASTAJANKADUN TOIMIPISTE Kalastajankadun toimipisteessä Asiakaspalveluyksiköstä työskentelivät asiakaspalvelusihteeri Leena Lehmusto, vahtimestari Aatto Hildén toimipaikka- ja kiinteistövastaavana sekä kuljetuksista ja hankinnoista vastaava vahtimestari Jussi Suopuro. Turvallisuusastetta nostettiin lisäämällä koko talon kattava uusi kameravalvonta. Myös HHL-järjestelmä päivitettiin. Uusi kaupungin sähköinen pelastussuunnitelma otettiin käyttöön.

Lisäksi Kalastajankadulle lisättiin palosilmukoita ja hälytyskelloja sekä päivitettiin paloilmoitinlaite. Luotiin uusi avainrekis-

YHTEISIÄ KOULUTUKSIA JA TYÖRYHMIÄ Koko asiakaspalvelun henkilöstölle suunnattu asiakaspalvelun koulutus- ja suunnittelupäivää vietettiin 30.1.2017.

Ohjelmassa oli Aktiivista asiakaspalvelua -kehittämishankkeeseen liittyvä workshop-työskentely sekä ajankohtaiset turvallisuusasiat ja poistumisharjoitus Turun linnassa. Koulutustilaisuuteen osallistuivat lähes kaikki Asiakaspalveluyksikön vakituiset ja tilapäiset työntekijät.

Projektit: Toimipaikkojen vastaavat ja palveluesimiehet ovat osallistuneet vuoden mittaan hyvin dynaamisesti Aktiivista asiakaspalvelua-hankeen suunnittelutyöhön sekä jalkauttamiseen.

Jari Marjasto jätti 27 vuotta työsuojeluvaltuutetun työtä taakseen eikä enää asettunut ehdolle vaaleissa. Lisäksi hän jätti vapaa-aikatoimialan sisäilmatyöryhmän puheenjohtajuuden.

Jukka-Pekka Leppänen nimettiin sisäilmatyöryhmän jäseneksi, joten museon edustaja on edelleen mukana ryhmän toiminnassa.

Jukka Roininen, Ilpo Leino ja Jari Marjasto osallistuivat Senaatti-kiinteistöjen sekä museoviraston yhteisiin kokouksiin mm. Turun linnan sisäilmatyöryhmä, Turun linnan hoitokunta sekä museoviraston ja Senaatti-kiinteistöjen alueellinen yhteistyökokous.

39

KONSERVOINTIYKSIKKÖ

KONSERVOINTIYKSIKKÖ

Konservointiyksikkö NÄYTTELYT Näyttelyistä suuritöisimpiä olivat Turun linnassa helmikuussa avattu Valtapeliä – Reformaatio Suomessa sekä Wäinö Aaltosen museossa kesäkuussa avattu Jacob Hashimoto – Giants and Uncertain Atmospheres. Turun linnan näyttely oli perinteinen vitriininäyttely, jossa oli uutuutena taustavalaistut päätekstitornit ja se oli ensimmäinen täysin led-valaistustekniikalla toteutettu vaihtuva näyttely. WAMin näyttely oli suuritöisin ripustus Turun museokeskuksen historiassa. Koko konservointiyksikkö avusti taiteilijaa teosten kokoamisessa ja ripustamisessa. Teokset olivat valtavia ja kaikille käsipareille riitti paljon työtä. Näyttelyt rakennettiin vajaalla henkilöstöllä, näyttelypuuseppä/näyttelysuunnittelijan vakanssi oli koko vuoden täyttämättä.

Turun linnan Pohjoisen näyttelyhalliin suunniteltiin vanhan loisteputkivalaistuksen uusimista led-tekniikalla, joka tasapainottaa valaistusta, parantaa väritoistoa ja vähentää energiankulutusta. Syksyllä asennettiin Sturenkirkon ja Nunnakappelin valaistus, jolloin valaistus muuttui kävijäystävällisemmäksi ja lisäsi kokemuksellista tunnelmaa. Pyöreän tornin suursiivous paransi uuden päänäyttelyn ilmettä.

Wäinö Aaltosen museon Jacob Hashimoton näyttelyn lisäksi konservointiyksikkö oli mukana toteuttamassa näyttelyitä Wäinö Aaltonen ja itsenäisyyden vuosisata, Touko Laaksonen – Tom of Finland / Musiikista ja miehistä ja Kehonkuva.

Vanhan Suurtorin gallerioissa konservointiyksikkö oli mukana Brinkkalan gallerian näyttelyissä: Kadonnutta aikaa – Valokuvia 1900-luvun alkuvuosilta, 1001 tarinaa esineistä – yhteisöl-

40

linen kokoelmaprojekti, Saijonkivi, Haapala, Hakala, Moberg; Virtaus, Unelmien museo – Historian museo ja Turun tuomiokirkon joulukuusi ja Galleria Harmaan näyttelyissä: Anna Estarriola: Reincarnation failieure, Anu Raatikainen: 360, David Muth: Footnote #1: Sipilänmäki ja Iiu Susiraja: Näkkileipä.

Turun Terveydenhuoltomuseossa oltiin mukana toteuttamassa näyttelyä Pisu ja kakkarainen. Biologisessa museossa siivottiin ja huollettiin dioraamat. sekä oltiin mukana tapahtumissa: Keskiaikapäivä, Turun linnan Tonttupäivä, WAMbience ja Luminous.Suomi 100 -valoteos.

Ulkopuolisille tuotetut näyttelypalvelut Tekstiilikonsertvointi / Behind the Scenes: Tom of Finland -elokuvan pukuja, Logomo. Tilaaja Länsi-Suomen Elokuvakomissio.

Tekstiilikonsertvointi / Behind the Scenes: Tähtien tekijät – näyttely, Logomo. Tilaaja KAVI. Teoskuljetus ja valvonta / Vuosisadan Kulttuurigaala, Logomo.

Tilaaja Life Style Invest.

Näyttelyrakenteiden pystytys ja purku / Akatemiatalo 200 – Kuningatar Kristiinan kunniaksi -näyttely. Tilaaja Turun yliopisto.

Näyttelyrakenteiden pystytys ja purku / Kiriat – Bökar -näyttely, Turun tuomiokirkko. Tilaaja Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä.

Vitriinivuokraus ja toimitus / Kansallisarkisto, Turun kirjamessut.

Esillepano / Suomi 100 -juhlavitriini, Kerttulin vanhainkoti.

ULKOVEISTOKSET Ulkoveistoksia huollettiin ja pestiin kesän aikana ja työstä vastasi Kati Auvinen osuuskunta Rotundasta. Mittavin Auvisen töistä oli Kimmo Ojaniemen Tiedon pyramidi -teoksen huoltomaalaus. Eero Merimaan Joitakin teknokukkasia -teos joutui kesän aikana ilkivallan kohteeksi. Kukkia oli töhritty ja kaksi kukkaa rikottu. Syksyllä kaikkiin kukkiin uusittiin välikalvot ja pleksit. Myös Leninin muistomerkki joutui ilkivallan kohteeksi ja muistomerkin kirjaimia jouduttiin uusimaan. Syksyn aikana purettiin huonokuntoinen Turun tykistömuistomerkin jalusta ja uusi jalusta rakennettiin samasta kivilajista, mutta isommista ja paksummista kivistä. Uudelleen maalattu tykki asennettiin paikoilleen marraskuussa.

toimenpidesuunnitelma neljän Kultarannan veistoksen konservoinnista yhdessä konservaattori Lasse Mattilan kanssa.

Tarja Ervastin teos Mater Marium tuhoutui sähkökatkoksen seurauksena joulukuussa vuonna 2012, jolloin suurin vahinko tapahtui teoksen keskeisenä elementtinä olleelle videoseinälle. Teos korjattiin niin, että siihen jäi tiettyjä valaistuksellisia elementtejä, mutta valot eivät kuitenkaan vastanneet alkuperäisen teoksen luonnetta ja tarkoitusta. Vuoden 2017 aikana tehtiin selvitystyö teoksen korjaamiseksi alkuperäistä vastaavaksi, mutta korjauskustannuksiin ei myönnetty varoja.

Viimeiset valot ja itse videoseinä poistettiin joulukuussa 2017.

Valot toimitettiin huoltoon.

Kesäkuussa pystytettiin ratamoottoripyöräilijä Jarno Saarisen muistomerkki Barkerin puistoon. Kesän aikana tehtiin myös

SÄILYTYSTILAT Pääskyvuoresta vuokrattiin kaksi varastoluolaa kokoelmien säilytystiloiksi vuonna 2016. Toiseen 225 neliön luolaan tilattiin siirtohyllyjärjestelmä taidekokoelmaa varten. Siirtohyllyjärjestelmä koostuu kiskoilla liikkuvista teräsverkkoseinistä, joihin taulut ripustetaan koukkuihin. Veistokset sijoitettiin kiinteisiin kuormalavahyllyihin. Siirto Alfa-Centeristä Pääskyvuoreen toteutettiin huhti- ja toukokuun aikana. Kalastajankadulla

suoritettiin B-osan ullakon kokoelmien inventointi, vienti kokoelmahallintajärjestelmään ja pakkaus kuormalavojen päälle, mutta varsinainen siirto jäi odottamaan seuraavalle vuodelle.

Biologisen museon luonnontieteelliset kokoelmat siirrettiin ullakolta ja Apteekkimuseosta siirrettiin ne osat kokoelmista, jotka olivat uudistyön tiellä.

PÄÄKONSERVAATTORI MATS SJÖSTRÖM Pääkonservaattori Sjöström oli vuorotteluvapaalla 2.5.–29.9.

Vuoteen mahtui kuitenkin jonkin verran aloitettuja ja läpivietyjä työprojekteja. Vuoden alussa pääkonservaattori paikkasi kahden näyttelyrakentajan vajausta osallistumalla Turun linnan Valtapeliä -näyttelyn rakentamiseen. Kalastajankadun ullakon tyhjentämisen aloittaminen kuului vuoden tärkeimpiin työtehtäviin siirtämällä palokuormaa pois ullakolta paloturvallisuuden parantamiseksi.

41

KONSERVOINTIYKSIKKÖ KIRKKOTEKSTIILIEN KONSERVOINTI PÄIVI ALLINNIEMI Kirkkotekstiilien konservointiyksikkö tarjoaa tekstiilien konservointia ja huoltoa sekä neuvoja ja ohjeita tekstiilien säilyttämisestä pääasiassa Suomen evankelisluterilaisille seurakunnille.

Muita asiakkaita palvellaan mahdollisuuksien mukaan.

KONSERVOINTIYKSIKKÖ

kahdeksan koskien 41 tekstiilin tai esineen konservointia ja näytteille asettamista. Konservointitöitä oli yhteensä 12 kappaletta (seurakunnat 4 kpl, yksityiset 3 kpl ja muut tahot 5 kpl) ja ne käsittivät tekstiilien puhdistamisen ja tukemisen lisäksi mm. tekstiilikopion ja näyttelytuen valmistamisen.

Yksi merkittävä konservointityö oli Taivassalon seurakunnan 1600-luvun kolehtihaavi. Vuosittain julistettavan joulurauhanjulistuksen pergamenttikäärön nauha vaihdettiin uuteen.

Konservointiin tulleet työt dokumentoitiin valokuvaamalla ja luetteloimalla Musketti-tietokantaan ja konservointitoimenpiteet raportoitiin Muskos-sovellukseen.

TEKSTIILIKONSERVOINTI TANJA HUIKURI Tekstiilikonservoinnin tehtävä on huolehtia tekstiilien säilymisestä tuleville sukupolville.

Kulttuurihistoriallinen tekstiilikokoelma koostuu virka- ja juhlapuvuista, miesten, naisten ja lasten arkivaatteista ja asusteista sekä kodin sisustustekstiileistä. Lisäksi kokoelmiin kuuluu tekstiiliteoksia ja lippuja.

Valtapeliä – Reformaatio Suomessa -näyttelyn rakentamisessa haasteeksi nousi kirkkotekstiilien näyttelytekniikka. Fosshape-kuitukangas osoittautui erinomaiseksi materiaaliksi tekstiileiden esittämiseen. Kuitukangasta muotoiltiin telineeksi höyryttämällä ja lopuksi päällystettiin puuvillakankaalla. Kokoelmista konservoitiin kaksi 1700-luvun messukasukkaa, jotka olivat vuorotellen esillä näyttelyssä, jolloin saatiin hoidettua kokoelmaa ja vaihtelua näyttelyn sisältöön.

Seurakunnille ja muille tahoille annettiin neuvontaa tekstiilien pakkaamisesta, säilyttämisestä ja näyttelyratkaisuista sähköpostitse ja paikanpäällä. Kirjallisia konservointitarjouksia tehtiin

Yhteistyössä Länsi-Suomen Elokuvakomission ja Puvustamon kanssa puettiin Logomoon esille Tom of Finland -elokuvan pukuja. Lisäksi hieman vanhempia elokuvapukuja konservoitiin ja puettiin esille Logomoon Tähtien tekijät -näyttelyyn.

Vanhemmat elokuvapuvut kuuluvat Kansallisen audiovisuaaliseen instituutin kokoelmiin. Pukuja on käytetty kotimaisissa elokuvissa kuten esim. kuningataräidin pukua Prinsessa Ruusunen -elokuvassa vuodelta 1949.

Apteekkimuseon ja Qwenselin talon uudistaminen alkoi kartoittamalla esillä olevia tekstiileitä ja huoltamalla niitä. Vuodekatoksen tekstiilit huollettiin kokonaan ja vaihdettiin osittain uuteen. Myös samasta kankaasta valmistettu vuoteen päiväpeitto ja ikkunaverhot puhdistettiin. Painokangastekstiilit ovat aikanaan valmistettu museon kokoelmissa olevalla painokuviolaatalla. Lisäksi tekstiilikonservaattori osallistui Turun linnan pohjoisen näyttelyhallin uudistamiseen ja sisällön kehittämiseen.

Tekstiilikokoelmaa lainattiin vuoden aikana ryijyjä Loimaan taidetalolle ja pitsejä päähineineen Salon taidemuseo Veturitalliin. Lisäksi Kansallisarkistoon lainattiin Luotsilaitoksen virkapukukokonaisuus ja Raision Harkkomuseoon lainattiin nahkainen satulalaukku. Yksityiselle asiakkaalle konservoitiin suojeluskuntaviiri vuodelta 1920.

Vuoden aikana konservoitiin 95 kokoelmatekstiiliä ja yksityisiä asiakkaita neuvottiin 26 kertaa.

TAIDEKONSERVOINTI EMILIA

ESINEKONSERVOINTI MAARIT HIRVILAMMI Vuoden aikana konservoitiin ja puhdistettiin esineitä ja löytöjä museon omiin näyttelyihin sekä konservoitiin lainaan meneviä esineitä. Valtapeliä -näyttelyä varten konservoitiin löytöjä, tehtiin esineiden kuntokartoitusta, avustettiin esineiden kuvauksessa sekä rakennettiin näyttelytelineitä. Esillepanoa suunniteltiin yhdessä näyttelykuraattorin kanssa.

Useita lainaan meneviä hopeaesineitä puhdistettiin. Nationalmuseum lainasi museokeskuksen kokoelmista näyttelyynsä Suomessa valmistettuja hopeaesineitä. Samaiseen näyttelyyn kuntokartoitettiin ja pakattiin kuljetettavaksi myös Turun tuomiokirkkomuseon kokoelmien hopeaesineitä. Kansallisarkiston kokoamaan näyttelyyn Akatemiatalo 200 puhdistettiin mm. hopeinen kirjoitusteline ja valmistettiin näyttelytuki lasiselle tislauslaitteen hatulle. Lasarettimuseon näyttelyyn lainattiin hopeoituja kirurginvälineitä. Esineitä kuntokartoitettiin myös Vesilaitosmuseon ja Yrjö Liipolan taidemuseon näyttelyihin.

42

Ulkopuolisille tutkijoille noudettiin museon löytöjä tutkittavaksi.

Tutkimuskohteina olivat mm. luulöydöt, kammat, nahkakengät, tekstiililöydöt. MIP-tietokannan suunnittelua jatkettiin arkeologiselle dokumentaatiolle ja kokoelmille, ja maalöytövaraston inventointi edistyi taas pienen askeleen. Säteilyturvakeskuksen vaatimuksesta tehtiin lisäsuojaus röntgenlaitteelle.

Kansallisarkiston konservaattorit tutustuivat museon konservointi- ja kokoelmatiloihin sekä Valtapeliä -näyttelyyn.

Turun yliopiston arkeologian oppiaineen opiskelijat kävivät tutustumassa museon käytänteisiin, konservointiin ja kokoelmiin osana jälkityökurssia. Aboa Vetus & Ars Nova museon taide- ja arkeologiakerhon lapsille järjestettiin tutustuminen konservointiin ja lapset saivat piirtää nahkalöytöjä ja tutkia metallilöytöjä mikroskoopeilla, ja Liedon Ilmarisen koulun oppilaille esiteltiin raitiovaunuja Amiraalistonkadulla. Lisäksi vuoden aikana opastettiin metalliesineiden hoitoon seurakunnissa sekä työ- ja tet-harjoittelijoita.

KALLINEN Pääosa taidekonservaattorin työstä muodostui näyttelyiden pystytyksistä ja puruista sekä niihin liittyvistä kuntoarvioinneista ja konservoinneista. Kallinen oli vuoden aikana mukana kaikissa Wäinö Aaltosen museon sekä suurimmassa osassa Turun linnan näyttelyiden pysytyksessä ja purussa. Vuoden 2017 suuritöisimmät projektit olivat Jacob Hashimoton näyttely WAMissa ja Salon taidemuseoon Pitsi on POP- näyttelyyn menevät lainat.

Pitsi on POP -näyttelyyn valitut teokset konservoitiin. Ideana oli saada esille varastossa olevia muotokuvia, sen sijaan, että lainattaisiin linnan interiööreihin ripustettuja teoksia, ja samalla hoitaa kokoelmaa. Teoksia laitettiin kuntoon, puhdistettiin, paikattiin reiät ja kehyksiä vaihdettiin.

Työ ja tulevaisuus- kullattujen kipsiveistosten sarja palautettiin konservoinnin ja pitkän talletuksen jälkeen Eduskuntataloon.

Kirjaston Pax -veistos ja Turun kaupunginteatterin muotokuvia puhdistettiin ja korjattiin. Kaupunginkirjaston vanhalla puolella oli talletuksessa Swertschkoffin teos, joka oli kärsinyt vesivaurioita. Se tuotiin konservoitavaksi ja työn jälkeen se palautettiin paikalleen. Kaupungin kokoelmasta kaksi teosta konservointiin ja palautettiin Hovioikeuteen. Talletuksessa vaurioituneen Osmo Laineen teos konservointiin. Kokoelmien hoitoon liittyviä tehtäviä hoidettiin näyttelyiden ja lainojen välissä.

Taidekonservaattori antoi konsultointiapua ennen Pallivahan kirkon taide-esineiden siirtoa. Neuvonta-apua annettiin myös Päivänkakkaran korjaukseen ja kaupunginteatterin seinän puhdistuksessa ja teoksien palautuksissa remontin jälkeen.

Turun työväenopistoon Taide ja perintö -ryhmä kävi tutustumassa konservointityöhön.

43

KONSERVOINTIYKSIKKÖ ARKEOLOGINEN KONSERVOINTI RIIKKA SAARINEN, ANU KINNUNEN (2.5.–29.9.)

Konkreettisen kaivaustoiminnan siirryttyä konsulteille kaupunkikaivausten löytöjä ei enää vuonna 2017 tullut Turun museokeskukseen vaan ne toimitettiin lähtökohtaisesti Museovirastoon Helsinkiin. Konservointityön osalta museon mahdollisuus osallistua arkeologisiin hankkeisiin toimijan roolissa säilyi edelleen ja Kauppatorin laajamittaisen tutkimuksen suunnittelujen edetessä vaikutti vuoden edetessä yhä todennäköisemmältä.

Toriparkin rakennustöitä edeltävien kaivausten löytöjen sijoituspaikka tulee erillissopimuksen perusteella olemaan Museokeskuksessa ja metallilöytöjä koskeva konservointitarjous jätettiin kaivauksesta vastaavalle yritykselle. Kohteen pelastuskaivaukset suoritetaan vuonna 2018.

Konservointiyksikön laboratoriossa arkeologista konservointia tekivät vuoden aikana Riikka Saarinen sekä Anu Kinnunen.

Viimeksi mainittu toimi osan vuodesta yksikköön palkattuna konservaattorin sijaisena Mats Sjöströmin ollessa vuorotteluvapaalla. Sijaisuuden aikana Kinnunen jatkoi edellisvuosina tehtyjen Katedralskolanin sekä Rettiginrinteen löytöjen konservointia. Sijaisuuden lisäksi Anu vuokrasi laboratorion tiloja ja välineitä Arkebuusi-osuuskunnan konservointitehtäviä varten. Vuokrausajalla hänen konservoimansa löydöt tulivat museon ulkopuolisista arkeologisista kokoelmista, Turun yliopistolta sekä Lahden museosta.

Saarisen tekemät konservointitehtävät liittyivät alkuvuodesta ensisijaisesti Valtapeliä -näyttelyyn ja erityisesti sen varhaiskristilliseen osioon. Tätä varten konservoitiin näyttelyyn lainaksi saatuja Turun yliopiston Arkeologian laitoksen kokoelmiin kuuluvia Ristimäen opetuskaivausten löytöjä; kirkkorakennuksen nauloja, lasihelmiä sekä kaksi haudan osaa.

Museokeskuksen kokoelmien osalta edellisvuosina aloitettuja

KONSERVOINTIYKSIKKÖ

käsittelyjä jatkettiin ja erityisesti vuosina 2010–2012 rautaesinelöytöjen huuhteluallaspinot madaltuivat huomattavasti.

Rautalöytöjen lukumäärän vuoksi priorisointia puhdistettavien ja pinnoitettavien löytöjen osalta oli kuitenkin edelleen tehtävä.

Rautaesineiden puhdistamisessa tärkeä mikrohiekkapuhalluslaite sekä uusi puhdistuskaappi siirrettiin kellarikerrokseen, toimintaa varten valmisteltuun ja tyhjennettyyn huoneeseen, joka otettiin ahkeraan käyttöön keväällä. Syksyllä Saarinen jatkoi Kinnusen aloittamia puu- ja metallilöytökonservointeja Katedralskolanin projektin osalta.

MIP-tietokannan kehittämisprojekti jatkui ja vuoden mittaan Saarinen osallistui 20 työstöpalaveriin liittyen arkeologisen aineiston sekä sen konservointitietojen säilyttämiseen tähtäävän tietokannan ominaisuuksien määrittelyyn. Suunnittelu- ja toteutustyö jatkuu vuonna 2018. Uusi Niton XRF-laite osoitti vuoden mittaan käyttökelpoisuutensa erilaisissa esinemateriaaleja koskevissa tilanteissa ja herätti innostusta myös esineitä tutkivien arkeologien taholta.

Konservoinnin yhteistyö Turun yliopiston Ristimäen varhaisella kirkonpaikalla tekemien opetuskaivauslöytöjen tutkimisessa jatkui. Tutkija Jaana Riikonen tutki ja puhdisti museolla röntgenkuvattuja ja valokuvattuja hautalöytöjä tehden historiallisesti merkittäviä havaintoja aineistosta. Vuoden aikana röntgenkuvattiin pääasiallisesti yliopiston sekä muiden ulkopuolisten tahojen löytöjä, joihin voidaan lukea myös monet metallinetsijöiden museolle toimittamat löydöt VarsinaisSuomen alueelta. Pienimuotoiseen yhteisartikkeli-projektiin ryhdyttiin Turun yliopiston arkeologien Auli Tourusen ja Sonja Hukantaipaleen kanssa koskien kokoelmiemme keskiaikaisia komposiittimateriaalisia pelivälineitä.

HUONEKALUKONSERVOINTI SARI SELKEE Näyttelyiden pystytyksiä, ripustuksia ja purkuja kertyi vuoden aikana kaksitoista kappaletta. Suurin yksittäinen projekti oli Turun Apteekkimuseon ja Qwenselin talon uudistamishanke.

Projekti on monivuotinen, mutta suurin työ sijoittui vuodelle 2017. Museon kolme näyttelyhuonetta tyhjennettiin esineistä remontin ja uuden näyttelyn tieltä. Projektiluetteloijat luetteloivat, kuvasivat ja numeroivat esineitä. Tiloissa oli noin 2000 esinettä: lasi- ja posliiniesineitä, rakennusnäytteitä, vetokaappi, mittausvälineitä, arkistoaineistoa, tekstiilejä, maalauksia, eläimiä, myyntitiskejä, jne. Vanhimmat esineet olivat 1600-luvulta. Esineet puhdistettiin, pakattiin, siirrettiin, hyllytettiin ja paikkamerkit lisättiin luettelointijärjestelmään. Pullojen ja purkkien sisällön mahdollinen poistaminen tehtiin tapauskohtaisesti ja vaaralliset jätteet toimitettiin vaarallisia jätteitä vastaanottavaan pisteeseen. Painavien esineiden kuten kassakaapin, isojen mortteleiden ja paikan päällä kasattujen kalusteiden siirto vaati museomestareilta kekseliäisyyttä ja voimaa puutalon kynnyksissä, ahtaissa oviaukoissa ja luonnonkivisillä ulkorappusilla.

Linnan perinteiset joulupöydät katettiin marraskuun lopussa kahdeksaan eri huoneeseen: 1600-luvun keittiöön, Museohuoneen renessanssipöytään, Brahen saliin, Rokokoosaliin, 1700-luvun keittiöön, Montgomeryn huoneeseen, Empirehuoneeseen ja Koilliskeittiöön. Muut näyttelyt vuoden aikana olivat edellisen vuoden joulupöytien purku linnassa, Valtapeliä -näyttelyn pystytys linnaan, Wäinö Aaltonen ja itsenäisyyden vuosisata -näyttelyn pystytys WAMiin, Kadonnutta aikaa – Valokuvia 1900-luvun alkuvuosilta -näyttelyn purku Brinkkalan galleriassa, 1001 tarinaa esineistä – yhteisöllinen kokoelmaprojekti -näyttelyn pystytys Brinkkalan galleriaan, linnan Sturen kirkon ja Nunnakappelin keskiaikaisten veistosten uudelleenjärjestely, 1001 tarinaa esineistä – yhteisöllinen kokoelmaprojekti- näyttelyn purku, Wäinö Aaltonen ja itsenäisyyden vuosisata-näyttelyn purku Wäinö Aaltosen museossa ja Jacob Hashimoton Giants and Uncertain Atmospheres -näyttelyn pystytys ja purku Wäinö Aaltosen museossa.

Lähteviä lainaesineitä kertyi viisikymmentäviisi. Lainaesineet valittiin, vauriokartoitettiin ja pakattiin. Suomen Viron instituutin-kiertonäyttelyyn lähti kuusi esinettä. Designmuseon lisäksi esineet kiertävät Virossa, Norjassa, Espanjassa ja Latviassa.

Muita lainoja lähti Turun Kerttulin vanhuskeskukseen, Paimion Milavidaan, Työväenmuseo Werstaalle, Sinebrychoffin taidemuseoon, Turun Vesilaitosmuseoon, Forum Marinumiin, Turun kaupunginkirjastoon ja Akatemiantaloon. Museon omiin näyttelyihin etsittiin ja pakattiin esineitä, mm. eri toimipisteiden

44

kesä- ja joulunäyttelyihin. Lainojen jälkeen esineiden kunto tarkastetaan ja palautetaan paikoilleen. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun restaurointilinjalla konservoitiin lopputyönä kaksi matka-apteekkia.

Yleisötapahtumat muistuttavat kulissien takana toimivia työntekijöitä työn perimmäisestä tarkoituksesta, yleisön palvelemisesta. Tonttupäivänä odotti tuttu rooli konservaattoritonttuna.

Rooli toimii erinomaisena asennekasvattajana lapsille jännittävällä tavalla. Tällä kertaa apuun oli saatu kärttytonttu, joka teki vihkoonsa merkintöjä, jos joku koski museoesineisiin.

Konservaattoritonttu esiintyi myös lisätyn todellisuuden Arilynsovelluksessa mainostaen Tonttupäiviä.

Neuvontatapahtumia on ollut sähköpostitse, puhelimitse ja käymällä paikan päällä. Myös asiakkaat ovat vierailleet, lähinnä tutkiakseen esineitä. Museon omille projektityöläisille on pidetty tutustumisia museon säilytystiloihin. Turkuseura vieraili säilytystiloissamme lokakuussa. Turun ammattiopistosäätiön kaikille verhoilun vuosikurssilaisille pidettiin opastettu kierros esilinnan tyylihuoneissa. Sama ryhmä vieraili myös huonekalujen säilytystiloissa. Projektiluettelojia on tuettu lähinnä esinekäsittelyn ja – huollon osalta. Heitä oli vuoden aikana neljätoista henkilöä ja noin puolet heistä keskittyi osittain tai kokonaan Apteekkimuseon esineistön luettelointiin. Lisäksi Apteekkimuseon esineiden pakkaamisessa oli apuna erinomainen apulainen kahdeksan kuukauden ajan. Historian opiskelijoille pidettiin luento aiheesta Museoesineiden käsittely, silmämääräinen materiaalin tunnistus ja eksoottiset esineet.

Turun hovioikeuden taloa peruskorjattiin kolmen vuoden ajan. Konservointiyksikkö suoritti maalausten ripustustyön yhdessä museomestareiden kanssa. Kesällä harkittiin Forum Marinumin miinakokoelman mahdollista sijoitusta linnan Cmakasiiniin, mutta puurakennusten kantavuus ei olisi kestänyt miinojen suurta painomääriä. Kesällä oli myös joitakin ulkoveistoksiin liittyviä työtehtäviä.

Museomme yksiköiden esillepanojen puhdistusta suoritettiin Biologisessa museossa, Apteekkimuseossa ja linnassa.

Konservaattori suoritti joitain käyttöhuonekalujen liimauksia, kuten linnan Eteläisen salin kalusteiden liimauksia. Huonekalukonservaattori on ollut apuna kuvauksissa, suorittanut pakastuksia tuhoeläintorjuntana, hoitanut järjestystä säilytystiloissa, sijaistanut esimiestä sekä on toiminut hankintoihin liittyen SIPS-asiakirjatarkistajana ja hoitanut SAP-järjestelmän ERP-ostotilauksia.

45

KONSERVOINTIYKSIKKÖ KULTTUURIHISTORIALLISET KOKOELMAT MUSEOMESTARI TONY SAARI NÄYTTELYSUUNNITTELIJA ANTTI KALIN NÄYTTELYRAKENTAJA MIKA MYLLYMÄKI Vuoden aikana näyttelyrakentajat olivat mukana rakentamassa ja purkamassa kaikkia Wäinö Aaltosen museon kolmea päänäyttelyä. Touko Laaksonen – Tom of Finland Musiikista ja miehistä -näyttelyn teoskuljetukset kulkivat kauttamme.

Turun linnaan avattiin keväällä Valtapeliä – Reformaatio Suomessa -näyttely. Brinkkalan Galleriaan tehtiin useampi pienempi näyttely. Näistä omista näyttelyistä suuritöisimpiä oli linnan Valtapeliä -näyttely. Haasteena oli useiden olosuhdevitriinien ja valotekstipylväiden rakentaminen ja esineiden esillepanojen toteutus. Hashimoton näyttelyn ripustaminen WAMiin, sisälsi haastavia ratkaisuja kolmen suuritöisen installaation toteuttamisessa. Muista näyttelyistä ja tapahtumista voidaan mainita Harmaan gallerian näyttelyt, Tonttupäivä, Keskiaikapäivä, WAMbience sekä muita museon omia tapahtumia, missä vain tarvittiin rakentamista tai esitystekniikkaa.

TAIDEKOKOELMAT / WAM MUSEOMESTARI MERJA PITKÄNEN MUSEOMESTARI JUHANA TAINIO Vuosi alkoi WAMin juhlanäyttelyn ripustuksella, johon liittyi paljon kehystystöitä ja vaativia teossiirtoja. Helmikuusta huhtikuun loppuun suurin työllistäjä oli Alfa Centerin varaston muutto Pääskyvuoren luoliin. Työ käsitti teosten puhdistamisen, kuvauksen, pakkaamisen ja siirron, sekä uuden varaston järjestelyn, joka jatkui vielä kesällä WAMin varastojen järjestämisenä. Näyttelytoiminnassa työllistivät erityisesti Jacob Hashimoton näyttelyn ripustus ja purku, sekä Kehonkuva -näyttely, konsernihallinnon aulanäyttelyt (2 kpl) ja Senioritaidehanke.

Teoslainojen yhteydessä Pitkänen toimi kuriirina Salon Taidemuseossa, johon lähti WAMista mm. Martti Aihan iso teos ”Punainen”. Muista suuritöisistä teoslainoista voidaan mainita Tampereen Taidemuseon teoslaina.

Talletustoiminta oli vilkasta. Suurin yksittäinen kohde oli syksyllä Teatterin valmistuminen ja teosten valinta ja siirrot sinne.

Muita isoja kohteita olivat Hovioikeuden teospalautukset sekä Science Parkin ja Turun ammattikorkeakoulun teostalletukset.

Pienempiä talletuskohteita ja teoshakuja oli tasaisesti. Kaiken kaikkiaan uusia teoksia talletettiin 122 kpl, palautuksia oli 88 kpl ja muita teossiirtoja 43 kpl.

46

KOKOELMAT JA KULTTUURIPERINTÖYKSIKKÖ Pääskyvuoren uusiin varastotiloihin suoritettiin siirto-operaatio, jossa kuljetimme Alfa Centeristä sekä Kalastajankadun varastoista esineitä ja teoksia uusiin tiloihin. Apteekkimuseon uudistamisprojektin yhteydessä purimme Apteekkimuseon vanhan näyttelytilan uuden kaupan ja johdantotilan remontin edestä sekä siirsimme kokoelmia Pääskyvuoreen lähes kaksisataa muuttolaatikollista. Kaikkia muita varastoja pyrittiin järjestämään ja siivoamaan aina kuin siihen oli mahdollisuus.

Valaistusrintamalla saimme päätökseen Nunnakappelin ja Sturenkirkon uuden led-valaistuksen kaiteineen. Pohjoisen näyttelyhallin valaistussuunnitelmat ja -hankinnat saatiin pääosin valmiiksi. Kalastajankadun röntgenhuonetta lisäeristettiin lyijylevyillä vastaamaan säteilyturvakeskuksen uutta ohjeistusta.

Avustimme myös WAMin museomestareita talletustoiminnassa, esim. suuritöisten teoksien kanssa uuteen kaupunginteatteriin, hovioikeuteen ja eri virastoihin. Suoritimme suuren määrän esine- ja teoskuljetuksia niin lähelle kuin kauemmaskin.

Vuoden aikana WAMiin suunniteltiin ja tilattiin uudet alumiiniset lastausrampit, joiden ansiosta suuret ja erityisen hankalat teossiirrot pääsisäänkäynnin kautta hoituvat jatkossa turvallisemmin, helpommin ja nopeammin. Metallipajalla toteutettiin vuoden aikana mm. WAMin tuulikaappien näyttöjen kiinnikkeet, Sturenkirkon ja nunnakappelin valaisinkiskot sekä Turun pääkirjaston H.C. Bergin teoksen uudet valaisimet.

Kokoelmat ja kulttuuriperintöyksikkö Kokoelmat- ja kulttuuriperintö -yksikön vetäjänä toimii intendentti Maarit Talamo-Kemiläinen, Kokoelmat-tiimistä vastaa intendentti Riitta Kormano ja Kulttuuriperintötiimistä tiiminvetäjänä tutkija Paula Saarento.

KOKOELMAT-TIIMI Kokoelmat-tiimin alaisuuteen kuuluvat kulttuurihistoriallinen esinekokoelma, taidekokoelma, valokuvakokoelma, kirjasto ja museoarkisto sekä taidelainaamo. Museon tehtävänä on huolehtia esineellisen kulttuurin ja taiteen kokoelmatoiminnasta, tallentamisesta ja välittämisestä sekä kokoelmiin liittyvän tiedon saavutettavuudesta ja alan tutkijapalveluista. Kokoelmat-tiimi jakautuu kolmeen perusalueeseen, joihin kaikilla on omat arkistot.

Yksikkö toimi merkittävästi tutkijapalveluissa ja museaalisissa neuvontatehtävissä, joiden määräksi on laskettu 4 695 vastausta, joita on annettu asiakastapaamisten ja käyntien yhteydessä sekä sähköpostitse ja puhelimitse.

Muusa- ja Musketti -tietokantojen konversion valmisteluun liittyvä tietokantojen siivous työllisti lähes koko tiimiä.

Siihen osallistuivat: Minna Ijäs, Anna Ellmén, Elina Ovaska, Ringa Takanen, Sari Pihajoki, Viivi Vuorinen, Lauri Viinik-kala, Kari Hintsala Riitta Kormanolle annettiin tehtäväksi vetää uuden kokoelmastrategian suunnittelutyötä, sillä edellinen kokoelma-

politiikka on vuodelta 2009 ja tehty Museokeskuksen perustamisen yhteydessä. Uuden ohjeistuksen suunnittelu aloitettiin Kokoelmatiimin vetäytymispäivässä 30.10.2017, johon osallistuivat: Marjo Aurekoski-Turjas, John Björkman, Renate Heinonen, Kari Hintsala, Sirpa Hörkkö, Annastiina Kankare, Riitta Kormano, Heidi Korhonen-Tuominen, Mikko Kyynäräinen, Raakkel Närhi, Sari Pihajoki, Tanja Ratilainen, Ringa Takanen, Lauri Viinikkala, Johanna Viitaharju, Viivi Vuorinen ja Margareta WillnerRönnholm.

Maastavientilupien myöntäminen palautui lainmuutoksen myötä Museovirastolle ja Kansallisgallerialle vuoden 2017 alussa. Turun museokeskukselle kertynyt lupa-arkisto siirretään Museovirastolle vuoden 2018 alussa.

Kulttuurihistoriallinen esinekokoelma Museossa on noin 285 000 kulttuurihistoriallisen esineen kokoelma, jota kartutetaan kokoelmapoliittisen ohjelman mukaisesti. Kokoelmat on jaettu perusja opetuskokoelmaan. Niiden esineistöön ja arkistoon liittyvästä toiminnasta sekä museon sisäisestä kirjastosta

vastasi Kokoelmat-tiimin kulttuurihistoriallisen kokoelman ryhmä. Kulttuurihistoriallisen kokoelman ryhmästä kirjattiin asiakas- ja asiantuntijapalveluita 702 tapahtumaa, joista asiakaspalveluvastauksia oli 122.

Kulttuurihistoriallisen kokoelman kartunta Kulttuurihistorialliseen kokoelmaan kirjattiin 113 päänumeroa, nrot 23319– 23431, ja Kulttuurihistoriallisen kokoelman kokonaiskartunta oli yhteensä 830 esinettä. Täydentäminen tapahtui pääosin lahjoituksin. Lahjoituksia saatiin 56 päänumerolla, joilla kokoelma karttui 267 esineellä. Ostopäätöksiä oli 10 joilla kartutettiin kokoelmaa 87 esineellä.

Talteenottoja oli 22, joissa oli 73 esinettä, pääosin rakennusnäytteitä. Museolöytöjä oli 7 ja kokoelmaan tuli 107 esineettä, joten kokonaismäärä karttui 697 esineeseen. Kokoelmiin siirrettiin 11 kokonaisuutta, joihin kuului 22 esinettä.

Opetuskokoelmien osalta kartunta oli 372 esinettä. Kaivauksilta luotiin 3 päänumeroa.

Hankinnoista merkittävimpiä olivat taide- ja rakennushistoriallisesti merkittävä

47

KOKOELMAT JA KULTTUURIPERINTÖYKSIKKÖ Willy Baerin Beetlehem-kirkkoon valmistama lasimaalauskokonaisuus. Lisäksi kokoelmaan ostettiin Turun linnan näyttelytoimintaan erinomaisesti sopiva 1600-luvun pistoolipari ja koristeellinen puuarkku sekä säätyläiskulttuuriin liittyvään näyttelytoimintaan sopiva 1720-luvun timanttisormus ja koroisten tilan tuuliviiri vuodelta 1714. TAKO-yhteistyöhön liittyen täydennettiin turkulaiseen käsityötaitoon ja teollisuuteen liittyvää kokoelmaa veistoksin koristetulla hopeisella kirjoitustelineellä ja Turun kaakelitehtaan tuotannolla.

Lahjoituksina saatiin muun muassa Apteekkimuseon näyttelytoimintaan sopivia G. Th. Chiewitzille kuuluneita veitsiä ja apteekkiesineistöä Joutsen apteekista. Lisäksi Museokeskukselle siirrettiin Turun puukotusiskun 18.8.2017 muistoesineitä nykydokumentaation aineistoksi, jonka lukumäärä ei ole vielä tiedossa. Testamenttilahjoituksena saatiin Rymättylän Ruokoraumaan irtaimistoa ja numismaattinen kokoelma.

Vuoden kulttuurihistoriallisen kokoelmasta lainattiin lähes sata esinettä museon ulkopuolelle.

Näyttelytoimintaan osallistuminen ja sisäiset näyttelylainat Kaikki museokohteiden perusnäyttelyt rakentuvat Museokeskuksen kokoelmaesineiden varaan. Kulttuurihistoriallisen kokoelmaryhmän jäsenet osallistuivat Museokeskuksen vaihtuvien näyttelyiden suunnitteluun ja valmisteluun. Merkittävällä tavalla he olivat mukana Valtapeliä – Reformaatio Suomessa, 1001 tarinaa esineistä ja Muutama sananen naisista näyttelytyöryhmissä. Lisäksi tiimin jäsenet osallistuivat Apteekkimuseon ja Qwenselin talon uudis-tushankkeeseen, jossa tehtiin huomattavan paljon väliaikaisen työvoiman turvin kokoelmien luettelointia.

Kokoelman esineitä lainattiin museon lyhytkestoisiin tapahtumiin sekä tuotiin

48

kokoelmapedagogista näkökulmaa tapahtumatuotantoon Digitointi ja tietokantatyö WebMusketin pääkäyttäjänä toimi Kari Hintsala. Lauri Viinikkala aloitti vuoden alusta toisena pääkäyttäjänä. He loivat uusia käyttäjätunnuksia ja sijaintipaikkoja esinesovelluksen käyttöön sekä antoivat opastusta uusille käyttäjille. He avustivat myös paikallismuseoita puhelimitse ja sähköpostitse Musketin käytön pulmatilanteissa. Käyttäjätunnuksia sekä uusia sijoituspaikkoja ja kokoelmaotsikoita luotiin tarpeen mukaan.

Esinekokoelmatietokantaan luotiin vuoden aikana uusia päänumeroita ja tietueita päivitettiin tietoja seuraavasti: uudet muokatut Esineet ..................... 3087 ......... 10704 Museoarkisto............. 1897............ 2890 Rakennusnäytteet.......... 14................ 30 Rekonstruktiot................. 2.................. 5 Valokuva-arkisto........ 2516.......... 33756 Biologinen museo........ 528.............. 881 Opetuskokoelma......... 240.............. 653 Finnassa oli vuoden lopussa Turun museokeskuksen kokoelmista 51654 objektia. Vuoden 2017 aikana solmittiin Finna-sopimus Kustavin kunnan kanssa sen hallinnoimien museokokoelmien luettelotietojen viennistä Finnaan.

Alkuvuodesta aloitettiin Apteekkimuseon esineistön luettelointi ja digitointi Kari Hintsalan ohjauksessa. Jesse Airisniemi ja Jarkko Nieminen jatkoivat vuonna 2016 aloittamaansa työtä.

Kesällä sitä jatkoi Vuokko Nenonen, joka lopetti joulukuussa. Noora Jokinen avusti lyhyen ajan Apteekkimuseossa kesällä. Syksyllä työhön siirtyivät Heidi Korhonen-Tuominen, Marjatta Keto ja Tuomo Ahokas, joiden työsuhde jatkui vuodenvaihteen yli.

Kalastajankadun toimitilan vintillä olevan Turun Biologisen museon luon-

KOKOELMAT JA KULTTUURIPERINTÖYKSIKKÖ nontieteellisen kokoelman täytettyjen eläinten kokoelma saatiin siirrettyä Pääskyvuoren uusiin säilytystiloihin, kun Ari Kiiskinen digitoi ja pakkasi esineet varastosiirtoa varten Kari Hintsalan ja konservointiryhmän ohjauksessa. Saman rakennuksen pienesinevaraston digitointia jatkettiin. Masse Rantonen ja Tomas Dahlström jatkoivat 2016 alkamansa siirrettävän pienesinevaraston digitointia kesään asti. Miikka Wirtanen luetteloi sekalaisia eriä kulttuurihistoriallista esineistöä Kalastajankadulla.

Lauri Viinikkalan ohjauksessa digitoitiin Kalastajankatu neljän kadunvarsirakennuksen luetteloimatonta aineistoa.

Työn aloitti Heini Marttinen ja hänen jälkeensä jatkoi Sirpa Hörkkö tärkeimpinä kohteina Turun saippuan ja Grönroosin 1950-luvun kaupan esineistö.

Arkisto ja museokirjasto Museon kulttuurihistoriallisista ja rakennusperintöön liittyvistä arkistoista ja museokirjaston ylläpidosta vastasi Henrik Swanljung. Museoarkisto palvelee merkittävästi museon omaa henkilökuntaa toimittamalla sisäisiä lainoja, tekemällä tiedonhakuja käsikirjaston ja arkiston aineistoista. Arkisto tarjosi samat palvelut myös ulkoisille asiakkaille, jonka lisäksi arkistossa oli 15 asiakastapaamista.

Tuomo Ahokas digitoi Swanljungin ohjauksessa museoarkistoon kuuluvan Turun Kivipaino Oy:n kokoelman valmiiksi ja hän aloitti vastaavan työn Turun Offset-painon kokoelmien parissa.

Juha Aaltonen järjesti Hellaksen käärepaperi- ja pakkausmateriaalit ja suunnitteli aineistosta mielekkäät kronologiset alakokonaisuudet aineiston tulevaa digitointia ja luettelointia varten. Hän teki myös arvion aineiston kunnosta ja seulontatarpeesta. Kokoelman säilyvyyttä edistettiin poistamalla mm. haitallisia materiaaleja ja pakkaamalla aineisto oikean kokoisiin laatikoihin.

Käsikirjaston kartunta on luetteloitu Turun kaupunginkirjaston ”Vaski” – tietokantaan. Turun museokeskuksen käsikirjasto karttui vuonna 2017 noin sadalla niteellä ja kertomusvuoden lopussa tietokannassa oli Turun museokeskuksen osalta aineistoa noin 30000 nidettä ja 25600 nimikettä.

Taidekokoelma Turun kaupungin taidekokoelmasta ja siihen liittyvistä hankkeista vastasi Kokoelmat-tiimin taideryhmä. Taidekokoelmatyöhön liittyy näyttelylainausten ja arkistotyön lisäksi myös taiteen talletustoiminta ja julkisen taiteen hankkeet.

Taideteosostot viedään Kulttuurilautakunnan hyväksyttäväksi, kokoelmaan lahjoitetut ja liitetyt teokset ilmoitetaan vuosikertomuksen yhteydessä. Turun kaupungin virastojen ja laitosten lahjaksi saama tai muuten hankkima taide liitetään kokoelmaan, mikäli sen taiteellinen tai paikallishistoriallinen arvo on riittävän suuri. Taidekokoelma karttui vuoden aikana ostoin, lahjoituksin ja kokoelmaan liittämisillä yhteensä 159 teoksella. Museon vastaanotti Ilmari Kaijala -arkistolahjoituksen, jonka sisällön listauksesta ja valokuva-aineistojen luetteloinnista WebMuskettiin vastasi Viivi Vuorinen.

Taidekokoelman teoksia lainattiin muiden museoiden tai gallerioiden näyttelytoimintaan 13 lainaajalle yhteensä 61 teosta. Tilattujen taideteoskuvien määrä on laskettu yhteen valokuvapalveluiden muiden kuvatilausten kanssa.

Taidekokoelman tutkija- ja asiakaspalvelukontakteja laskettiin Yleisövastausten osalta Wäinö Aaltoseen 26 kpl ja muihin taiteilijoihin liittyen 25 kpl, puhelimitse asiakasvastauksia oli 48, tutkijavierailuja 3.

Taiteen talletustoiminta Kokoelmat-tiimin taideryhmä organisoi yhteistyössä Konservointiyksikön kanssa talletustaidetta kaupungin virastoihin

ja laitoksiin. Kokoelmasta oli talletettuna yhteensä 2085 teosta. Talletuspaikoista 28:ssa kohteessa tehtiin toimenpiteitä; uusia talletettuja teoksia oli 127 kpl ja sisäisiä teossiirtoja 43 kpl. Teoksia palautettiin talletuspaikosta 88 kpl. Turun kaupungin taidekokoelmassa on merkittävä ulkoveistosten ja kiinteiden julkisten taideteosten kokonaisuus, johon kuuluu 156 eri puolilla kaupunkia olevaa teosta.

Itsenäisyyden juhlavuoden toimintaan osallistuminen ja juhlajulkaisut Wäinö Aaltosen juhlavuoden näyttelyn valmistelu työllisti huomattavasti myös taidekokoelman parissa toimivia, sillä näyttely perustui suurelta osalta omiin kokoelmiin, valokuva-aineistoihin ja arkistoaineistoihin. Selvitystyö ja arkistojärjestelyä jatkettiin vielä näyttelyn avauduttua vuoden loppuun asti. Ellmén laati Wäinö Aaltosen kirjoittamien kirjeiden sisällysluettelon ja tiivistelmät O-asemalle. Silja Keltto jatkoi luettelointityötä numerosta VA2015:10:903 ja vei kuvat E-kuvaan. Samalla hän myös pakkasi arkistokuvat asianmukaisesti. Edellisenä vuonna aloitettu WAMin julisteiden luettelointi Muskettiin saatiin valmiiksi.

Kokoelma-amanuenssi Elina Ovaska vastasi Poseerauksia -juhlajulkaisun toimittamisesta. Toimitustyöhön ja kirjoittamiseen osallistuivat Marjo Aurekoski-Turjas, Riitta Kormano ja Margareta Willner-Rönnholm. Museosta sisällöntuotantoon osallistui myös Johanna Seppä Näyttely- ja pedagogiikka-yksiköstä. Tieteellisin artikkelein, taiteilijan tuotantohistorialla varustettu ja kokoelmateoksilla runsaasti kuvitettu kirja ilmestyi 17.2.

Turun Logomossa järjestettiin lokakuussa 2017 Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi Vuosisadan kulttuurigaala, jonka palkintona on Wäinö Aaltosen Kultaliljan pienoisveistos.

Palkinnon veistosaihe tilattiin konsernihallinnon kautta Riitta Kormanolta, jonka lisäksi myös Marjo Aurekoski-

Turjas osallistui palkinnon suunniteluun ja tilauksen organisointiin. Palkinnoksi tuotettiin Wäinö Aaltosen Kultaliljaveistoksesta 3D-mallinnettu, aitokullalla pinnoitettu pienoisveistos kivijalustalla.

Alkuperäinen puinen Kultalilja oli esillä Vuosisadan kulttuurigaalassa ja on sen jälkeen koko loppuvuoden WAMissa.

Digitointi ja tietokantatyö Taidekokoelman teoksia (U-, E-, WAtunnukset) luetteloitin 241 kpl, R-sarja 40 kpl. Tietokantaan luetteloitujen teosten määrä oli vuoden lopussa 10143.

Taideteosten valokuvia luetteloitiin Muusaan ja kuvien kokonaismäärä tietokannassa on vuoden 2017 lopussa noin 17 100. Pitkäaikaissäilytettävät julkaisukelpoiset taideteoskuvat vietiin E-kuvaan. Muusan käyttäjätukea annettiin ja uusia käyttäjätunnuksia luotiin tarvittaessa.

Valokuvakokoelma, kuvapalvelu ja kuvaustoiminta Valokuva-arkisto vastaa kuvien välitystoiminnasta digitaalisessa muodossa, kuvatuotannosta ja muista kuvapalveluista. Turun museokeskuksen valokuvakokoelmista, kuvapalvelusta ja kuvaustoiminnasta vastasi Kokoelmattiimin valokuvaryhmä.

Valokuva-arkistosta vastattiin ulkoisiin ja sisäisiin yhteydenottoihin ja annettiin asiantuntijaneuvontaa 317 kertaa.

Niiden lisäksi vastaanotettiin 85 ulkopuolista Kalastajankadulla käynyttä asiakasta. Asiakkaiden luona käytiin kaksi kertaa lahjoituksiin liittyvissä asioissa.

Digitointi Valokuva-arkiston kokoelmatyön pääpaino oli inventoinnissa, kokoelmien siirroissa, aineistojen digitoinnissa ja luetteloinnissa. Turun Sanomien kokoelman 15 728 negatiivia pakattiin uudelleen ja niiden luettelointitietoja täydennettiin.

Tämän työn teki pääosin museoavustaja Rasmus Candolin. Samassa yhteydessä negatiiviarkistoa järjestettiin uudel-

49

KOKOELMAT JA KULTTUURIPERINTÖYKSIKKÖ leen. Vanhimpia lasinegatiiveja luetteloitiin sähköiseen tietokantaan, niiden pakkauksia uusittiin ja aiempia luettelointeja täydennettiin. Rasmus Candolin mm. täydensi Åbo i äldre tider -sarjan ja Klosterbacken i Åbo -sarjan kuvien tietoja. Vanhimpia negatiiveja myös digitoitiin sähköiseen arkistoon.

Kadunvarsirakennuksesta siirrettiin valokuva-aineistoja päärakennukseen valokuvien käsittelyhuoneeseen tulevaa luettelointia, digitointia ja pakkaamista varten. Henrik Cajanderin kolme daguerrotyyppiä, niiden joukossa Suomen vanhin valokuva, toimitettiin konservoitaviksi Suomen valokuvataiteen museoon.

Etikkasyndroomasta kärsivien negatiivien pakkaus-, siirto- ja digitointitoimenpiteet jatkuivat edelleen vuonna 2017.

Aineistojen käsittelyn suunnitteluun, pakkaamiseen ja siirtoihin osallistui Minna Ijäs, Sari Pihajoki, Rasmus Candolin ja Viivi Vuorinen.

Kokoelmia luetteloidaan ja digitoidaan etenkin kuvatilausten yhteydessä. Erillisinä hankkeina toteutettiin vuonna 2017 Huhtamäki-Leaf -aineistojen luettelointi ja digitointi sekä Kupittaan Savi -kokoelman digitointi. Wäinö Aaltosen arkiston valokuvien digitointia jatkettiin. Ilmari Kaijalaan liittyvän arkistolahjoituksen valokuva-aineistot luetteloitiin ja osa kuvista digitoitiin.

Valokuvakokoelmia luetteloitiin vuonna 2017 Muskettiin 2516 uuden kortin verran. DT2017-tunnukselle luetteloitiin 68 päänumeroa, joiden alla on 1-68 kuvaa. E-kuvaan luetteloitiin 3286 kuvaa vuoden 2017 aikana. E-kuvassa oli 1.3.2018 mennessä 17 073 korkearesoluutioista pitkäaikaissäilytettävää digitaalista tallennetta. Mauno Mannelinin teollisuuskuvakokoelman 1330 kuvaa vietiin saavutettaviksi Finnaan.

50

Kartunta Vuonna 2017 otettiin vastaan 14 valokuvalahjoitusta. Kuvalainoja oli 3 kpl.

Lahjoituksiin sisältyi yhteensä 1586 kuvaa ja kuvalainoihin 27 kuvaa.

Kuvapalvelu Kuvapalvelu toimitti ulkopuolisille tilaajille 1269 kuvaa digitaalisina tallenteina. Valokuvista tehtiin yhteensä 191 kuvatilausta, joista suurin osa vaati kuvaus- tai skannaustyötä. Näistä 144 oli ulkopuolisten asiakkaiden tilauksia ja 47 talon sisäisiä. Ulkopuolisille yksityis- ja yhteisöasiakkaille myönnettiin 95 valokuvaus- tai filmauslupaa museokeskuksen toimipisteisiin. Esim. Ylen Katti Matikainen ja Suomen historia -sarjaa varten kuvattiin Turun linnassa 5.-7.9.2017.

Ulkoisiin ja sisäisiin yhteydenottoihin tai kyselyihin vastattiin ja asiantuntijaneuvontaa annettiin 317 kertaa. Vuonna 2017 valokuvakokoelmat vastaanotti 85 ulkopuolista Kalastajankadulla käynyttä asiakasta. Valokuva-aineistoja on viety vuonna 2017 saavutettavaksi Finnaan, mm. Mauno Mannelinin teollisuuskuvakokoelman 1330 kuvaa.

Valokuvaryhmän valokuvaajat vastaavat museon esine- ja teoskuvauksista, valokuvien reprokuvauksesta, skannauksesta, dokumentoivat toimintaa, tapahtumia ja näyttelyitä sekä osallistuvat erilaisiin kulttuurihistoriallisiin ja nykypäivän dokumentointihankkeisiin. Valokuvia tuotettiin vuonna 2017 yhteensä n. 3900 kpl. Näistä on skannauksia noin 540 kpl ja reprokuvauksia 965 kpl. Videoita tuotettiin 8 kpl.

Ryhmän jäsenet antoivat myös kuvausopastusta sekä museokeskuksen sisällä että ulkopuolisille. Valokuvaryhmä järjesti lisäksi maaliskuussa 2017 valokuvien luettelointikoulutustilaisuuden museon tutkijoille.

KOKOELMAT JA KULTTUURIPERINTÖYKSIKKÖ Kuvaustoiminta Valokuvakokoelmia luetteloitiin vuonna 2017 Muskettiin 2516 uuden kortin verran. DT2017-tunnukselle luetteloitiin 68 päänumeroa, joiden alla on 1-68 kuvaa. E-kuvaan luetteloitiin 3286 kuvaa vuoden 2017 aikana. E-kuvassa oli 1.3.2018 mennessä 17 073 korkearesoluutioista pitkäaikaissäilytettävää digitaalista tallennetta.

Ulkoisiin ja sisäisiin yhteydenottoihin tai kyselyihin vastattiin ja asiantuntijaneuvontaa annettiin 317 kertaa. Vuonna 2017 valokuvakokoelmat vastaanotti 85 ulkopuolista Kalastajankadulla käynyttä asiakasta. Valokuva-aineistoja on viety vuonna 2017 saavutettavaksi Finnaan, mm. Mauno Mannelinin teollisuuskuvakokoelman 1330 kuvaa.

Projektit Tuhat ja yksi tulkintaa kokoelmaesineistä -projektissa kutsuttiin ulkomaalaistaustaisia osallistujia kansainvälistä opetusta järjestävistä oppilaitoksista ja maahanmuuttajayhdistyksistä ottamaan osaa työpajoihin. Työpajoissa tarkasteltiin museon kokoelmaesineitä ja osallistujien henkilökohtaisia esineitä rinnakkain. Työpajat räätälöitiin ryhmien tarpeiden mukaan, ja niiden teemoina olivat maasta toiseen siirtyminen, arki ja työ.

Työpajaryhmiä oli yhteensä viisi. Jokaisen ryhmän kanssa kokoonnuttiin kolme tai neljä kertaa. Kolme ryhmää kokoontui syksyn 2016 aikana ja kaksi ryhmää alkuvuodesta 2017. Projektissa toteutettiin näyttely ”1001 tarinaa

esineistä” Brinkkalan Galleriaan 24.2.– 2.4.2017 sekä pop up -tapahtuma Museokeskuksen Kansalaistilassa Forum kauppakeskuksessa 22.3.–24.3.2017.

Näyttelyn suunnittelun pohjana toimivat työpajoissa käydyt keskustelut, joissa osallistujien esineille valittiin rinnastukset kokoelmaesineistä. Esinerinnastuksia oli näyttelyssä yhteensä 35 kappaletta.

Projektitutkija oli paikalla opastamassa kahtena päivänä viikossa. Pop up -tapahtuman ensimmäisenä päivänä oli ulkomaalaistaustaisille taiteilijoille suunnattu infopäivä, jota valmisteli harjoittelija Ching Lam Yeung yhdessä Anu-Riikka Leppäsen kanssa. Yeung haastatteli tammikuussa kahta taiteilijaa ja sai sähköpostitse vastaukset kahdelta taiteilijalta. Infopäivässä oli esillä julisteita, joihin

oli koottu otteita taiteilijoiden haastatteluista, ja jaossa Suomeen muuttaneille taiteilijoille suunnattu esite hyödyllisistä verkkosivustoista. Taiteilijana toimiva Yeung vastasi myös itse kyselyyn ja tapahtumassa haastateltiin vielä yhtä taiteilijaa. Yhteensä tietoja saatiin siis kuudelta maahanmuuttajataustaiselta taiteilijalta. Pop up -tapahtuman toisena ja kolmantena päivänä esiteltiin projektia. Projektin työpajoihin osallistuneiden esinetarinat koottiin ”Tarinaseinälle”, johon Kansalaistilan kävijät saivat myös jättää omia esinetarinoitaan. Tarinoita sai kirjata askartelupisteellä tai kuvat sai tulostuttaa esimerkiksi puhelimestaan.

Syksyllä 2017 Ninna Pulli jatkoi vielä koostamalla projektiaineistosta tietopaketin kokoelmatyön tueksi.

Turun Sanomien kokoelman n. 15 000 negatiivia pakattiin uudelleen ja luettelointitietoja täydennettiin. Samassa yhteydessä negatiiviarkistoa järjestettiin uudelleen. Vanhimpien lasinegatiivien pakkauksia uusittiin, luettelointitieto- ja täydennettiin ja negatiiveja digitoitiin.

Museokeskuksen saamaan Ilmari Kaijala -arkistolahjoitukseen sisältyneet valokuva-aineistot luetteloitiin ja osa kuvista digitoitiin.

Marraskuun 3. päivänä 2017 valokuvaryhmä järjesti yhteistyössä valokuvataiteilija Jalo Porkkalan kanssa tapahtuman, joka juhlisti suomalaisen valokuvan merkkipäivää. Tuolloin tuli kuluneeksi 175 vuotta siitä, kun Henrik Cajander otti Suomen vanhimpana valokuvana pidetyn daguerrotyypin Uudenmaankadulla Turussa. Merkkipäivänä Jalo Porkkala otti kuvan samasta paikasta samalla tekniikalla, ja kehitti kuvan Museokeskuksen valokuvaamon tiloissa. Porkkala lahjoitti kuvan museon valokuvakokoelmaan.

51

KOKOELMAT JA KULTTUURIPERINTÖYKSIKKÖ

KOKOELMAT JA KULTTUURIPERINTÖYKSIKKÖ

KULTTUURIPERINTÖTIIMI Maakunnallinen museotyö Maakunnallisen museotoiminnan tehtävän on museoammatillisen asiantuntijaavun antaminen Varsinais-Suomen paikallismuseoille ja kulttuuriperintötoimijoille museologisissa kysymyksissä ja auttaa paikallismuseoita kulttuuriperinnön tallentamis- ja vaalimistyössä.

Museoviraston ja Turun museokeskuksen välillä 2008 solmittu sopimus on ohjannut tätä työtä. Varsinais-Suomen museot ry on yhdistys, jonka puitteissa maakuntamuseotutkija ja paikallismuseot voivat yhdessä suunnitella ja ohjata maakunnallista museotoimintaa.

Neuvonta- ja ohjaustyö Maakuntamuseotutkija on tehnyt vuoden aikana 44 kenttäkäyntiä museoihin.

Osa käynneistä on ollut yleisiä tutustumiskäyntejä, osassa on käsitelty mm. ongelmia museorakennusten kanssa, kokoelma-asioita, hankkeiden ja avustushakemusten suunnittelua, näyttelyiden suunnittelua, hankintoja ja poistoja sekä museoiden yleistä kehittämistä.

Museovirasto myönsi kahdeksalle varsinaissuomalaiselle paikallismuseolle harkinnanvaraista avustusta. Maakuntamuseotutkija on ohjannut ja valvonut näiden avustusten käyttöä.

Kokoelmien hallinta Toimintakauden lopussa Turun museokeskuksen WebMusketti-kokoelmatietokannassa oli 54 paikallismuseon kokoelmatietoja. Webmuskettiin luettelointi on edistynyt huomattavasti etenkin Salon historiallisessa museossa, Sairaanhoitopiirin kokoelmissa (Halikon sairaalakokoelma), sekä Naantalin, Nousiaisten ja Uudenkaupungin museoissa.

Yhteensä paikallismuseot ovat saaneet luetteloitua Webmuskettiin yli 5400 esinettä ja 1100 valokuvaa. Näiden lisäksi harkinnanvaraisella avustuksella on tehty merkittävää luettelointityötä myös muihin järjestelmiin kuin Webmuskettiin, mm. Loimaan kotiseutumuseossa,

52

Borstön museossa ja Paraisten kotiseutumuseossa.

Ammatilliset paikallismuseot ovat maakuntamuseon ohjauksessa seuranneet yhteistä kokoelmapoliittisen ohjelman toteutumista. Ammatillisten paikallismuseoiden kanssa on alettu valmistautumaan uuteen kokoelmanhallintajärjestelmään siirtymistä. Forum Marinum sekä Naantalin, Uudenkaupungin, Paimion, Salon ja sairaanhoitopiirin museot ovat ilmaisseet alustavasta kiinnostuksesta uuden kokoelmanhallintajärjestelmän yhteishankintaan. Lisäksi toistaiseksi omia järjestelmiään käyttäneet Sagalundin, Paraisten ja Liedon museot ovat ilmaisseet kiinnostusta tulla mukaan yhteishankintaan ja liittyä yhteiseen kokoelmanhallintajärjestelmään. Oletuksena on, että niiden vapaaehtoisella pohjalla toimivien museoiden, joiden kokoelmat ovat Museokeskuksen Webmusketissa, kokoelmat siirretään Museokeskuksen kokoelmien mukana maksutta.

Paikallismuseoiden kehittäminen Paikallismuseoille on tarjottu koulutusta mm. aineettoman kulttuuriperinnön saralla sekä museoista monipuolisina oppimisympäristöinä, joiden tarkoituksena on ollut antaa paikallismuseoille uudenlaisia näkemyksiä toimintamahdollisuuksista. Museokeskuksen konservaattorit ovat neuvoneet ja ohjanneet paikallismuseoita kokoelmien säilyttämisessä sekä kuva-arkiston tutkijat valokuvien digitoimisessa. Paikallismuseoiden kokoelmien vientiä museoiden Finnahakupalveluun on jatkettu.

• Varsinais-Suomi 100 vuotta sitten / Egentliga Finland för 100 år sedan -hanke Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden hanke Varsinais-Suomi 100 vuotta sitten / Egentliga Finland för 100 år sedan saatiin päätökseen.

Mukaan hankkeeseen ilmoittautui

määräaikaan mennessä 14 museota: Sagalundin museo, Yrjö Liipolan taidemuseo, Laitilan museot, Liedon museo, Loimaa-seura, Mynämäen museot, Naantalin museo, Paraisten kotiseutumuseo, Rusko-seura, Salon historiallinen museo, Itsenäisyyden museo, Suomen partiomuseo, Ett Hem-museo sekä Uudenkaupungin museo.

Hanke oli osa virallista Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa. Varsinais-Suomi 100 vuotta sitten sai rahoitusta Svenska kulturfondenilta 8 000 €, Varsinais-Suomen kulttuurirahastolta 6 000 € sekä Varsinais-Suomen liiton kautta jaetuista itsenäisyyden juhlavuoden varoista 4 000 €.

Varsinais-Suomen museot ry:n hallitus nimesi hankkeelle ohjausryhmän, johon kuuluu Anne Sjöström, Anne Bergström, Ulla Vesterinen sekä John Björkman. Kaikkien rahoittajien selvittyä todettiin että palkkaukseen liittyvät kulut vievät liian suuren osan hankkeen resursseista, ja päätettiin sen sijaan keskittyä kaiken sisällön kääntämiseen molemmille kotimaisille kielille sekä tuottaa enemmän paikallismuseoiden käyttöön jaettavia aineistoja.

Projektiin osallistuvat 14 paikallismuseota tuottivat verkkosivuilla julkaistavat 14 verkkonäyttelyä/tarinaa kesän 2016 aikana ja hankkeen sivusto www.varsinaissuomi1917.fi / www. egentligafinland1917.fi suunniteltiin syksyn 2016 aikana. Sivustoa ja näyttelyitä mainostamaan suunniteltiin ja painettiin paperiset esitteet ja jokaiselle osallistuvalle museolle teetettiin hanketta esittelevä kapalevy. Talvella ruotsinkieliset aineistot käännettiin suomeksi ja suomenkieliset ruotsiksi.

Hankkeen verkkosivusto avattiin loppiaisena 2017, joka oli valtakunnallinen museoiden itsenäisyyden juhlavuoden aloituspäivä. Sivuston toimittavan yrittäjän yllättävä sairastuminen tosin viivästytti ruotsinkielisen sivuston julkaisua. Hanke sai kuitenkin valtakunnallista näkyvyyttä mm.

Suomen Kotiseutuliiton kautta.

Kesäkaudella 14 osallistuvaa museota avasi hankkeeseen liittyvät teemanäyttelynsä. Kesäkausi huipentui Varsinais-Suomen museopäivään 27.8, josta alkaen hanke osallistui sadan päivän lähtölaskentaan itsenäisyyspäivään. Tämä suoritettiin julkaisemalla joka päivä 28.8.–5.12. uutinen Varsinais-Suomesta samalta päivämäärältä vuonna 1917. Uutiset toivat hyvin konkreettisesti esille itsenäistymisen aikakauden levottomuuden paikallisina tapahtumina eri paikkakunnilla.

100 päivän uutiset vuodelta 1917 taitettiin lopulta paperiseksi sanomalehdeksi, josta otettiin 2000 kappaleen painos, jota paikallismuseot voivat jakaa ilmaiseksi koululaisryhmille. Hanketta koordinoi aluemuseotutkija ja hanketta hallinnoi Varsinais-Suomen museot ry.

• Muutoksia museokentällä Liedon museo on saanut omistukseensa Liedon keskustassa sijaitsevan Mattilan Annan tuvan, josta tehdään uusi museopedagogiikkaan ja koululaistoimintaan painottuva museoyksikkö. Aikaisemmin oman säätiönsä omistuksessa ollut Axel Haartmanin taiteilijakotimuseo on siirtynyt Åbo Akademin säätiön hallintaan. Laitilan Kaariaisissa sijaitseva pieni mäkitupalaismuseo on ollut keskustelun aiheena maanomistajan kuoltua. Museorakennuksen omistussuhteeseen ja käyttöoikeuteen liittyy epäselvyyksiä. Maakuntamuseo on ottanut Laitilan Sanomissa

31.10.2017 kantaa Kaariaisten mäkitupalaismuseon jatkuvuuden puolesta. Laitilan kaupungilla on suunnitelmia lunastaa maa-alue, jotta museon toiminta saataisiin jatkumaan ja tilanne vakiinnutettua. Mynämäen kunta on avannut keskeisesti sijaitsevaan vanhaan Yhteiskouluun kulttuuritalon, jossa on näyttely- ja museotiloja.

Suomen maatalousmuseo Sarkaan on päätetty sijoittaa Helsingin yliopistomuseon omistamat Viikin maatalouskokoelmat. Tätä varten Saralle on myönnetty huomattavia apurahoja ja museolle on alettu rakentaa uutta näyttelyhallia. Salon kaupungissa on esitetty poliittisilta tahoilta ehdotuksia elektroniikkakokoelman karsimiseksi.

Maakuntamuseo on ottanut asiaan kantaa, korostaen Salon elektronikkakokoelmien ainutlaatuisuutta sekä alueelliseen kokoelmapolitiikkaan liittyvää vastuunjakoa.

• Paikallismuseoiden tunnettavuuden vahvistaminen Varsinais-Suomen vuoden museoteko 2017-palkinto myönnettiin Ett Hemmuseolle, museon yleisöohjelmien aktiivisesta kehittämisestä sekä museon monipuolisesta elävöittämisestä.

Palkinto jaettiin Varsinais-Suomen museokokouksessa 1.12.2017.

Elokuussa Varsinais-Suomen museopäivään osallistui 44 eri museota.

Tapahtumasta tiedotettiin ilmoituksin Turun Sanomissa sekä Åbo Underrättelserissa sekä tiedottein muille seudullisille lehdille ja radiokanaville.

Osallistuvilta museoilta edellytettiin vapaata sisäänpääsyä museopäivänä.

Turun museokeskus toteutti 2017 Unelmien museo-hankkeen, jonka puitteissa avattiin Forum-korttelissa kansalaistila, jossa eri kansalaisjärjestöt ja toimijat saivat tuoda itseään esille. Viikolla 19 kansalaistila oli Varsinais-Suomen paikallismuseoiden käytössä. Tilassa oli näkyvillä museoiden tietoja, kuvia ja aukioloaikoja sekä esitteitä.

• Yhteistyöverkosto Maakunnan paikallismuseoiden taustayhteisöt, Varsinais-Suomen museot ry:n, Nautelankoskisäätiön hallitus, Turun Terveydenhuoltomuseon ystävät ry:n hallitus, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin museotoimikunta, Svenska kulturfondenin Itsenäisyyden juhlavuoden seurantaryhmä, Turun- ja Ahvenanmaan ohjausryhmä, Museoliiton Yhteinen perintö-hankkeen ruotsinkielisen museokenttä • Tiedotus Paikallismuseoiden tiedottamista varten on perustettu julkinen Facebookryhmä ”Varsinais-Suomen museot”.

Paikallismuseoille ja niiden taustayhteisöille on lähetetty uutiskirjeitä 3 kertaa sekä lisäksi lyhyempiä tiedotteita ajankohtaisista asioista kuten haettavana olevista apurahoista tai lähestyvistä kursseista ja seminaareista. Varsinais-Suomen museopäivästä on tiedotettu lehdistölle ja verkossa, mm. Varsinais-Suomen kulttuuriperintöblogin kautta. Varsinais-Suomen paikallismuseot ovat tiedottaneet aktiivisesti toiminnastaan VarsinaisSuomet museot -facebooksivuilla.

53

KOKOELMAT JA KULTTUURIPERINTÖYKSIKKÖ

KOKOELMAT JA KULTTUURIPERINTÖYKSIKKÖ

KULTTUURIYMPÄRISTÖ Museokeskuksen rakennukset ja niiden ympäristö Apteekkimuseon, Kuralan Kylämäen ja Luostarinmäen museorakennusten kunnossapidon antikvaarinen valvonta, tässä ominaisuudessa yhteyshenkilö Kaupunkiympäristötoimialan Tilapalvelukeskuksen suuntaan. Neuvonta- ja asiakaspalvelutapahtumia museon ulkopuolella rakennusten kunnossapidon suhteen 116 tapahtumaa, muut asiakkaat 101 tapahtumaa.

Luostarinmäen käsityöläismuseo • kellosepän tiilikaton kunnostus (talo 178 eli piha 14, rakennustunnus 0000266) • kellosepän talon ja asunnon yhteinen vaja, huopakaton kunnostus (talot 178–179 ½ = piha 17, rakennustunnus 0000263) • nahkurin verstaan huopakaton uusiminen, alusrakenteen kunnostus (talo 182 = piha 13, rakennustunnus 0000251) • nahkurin pihan sosiaalitilan pintojen avaaminen valmisteluna korjauksille (talo 182 = piha 13 rakennustunnus 0000251) • uuneihin asennetun sähkölämmityksen kunnostaminen alueella, kaikkiaan 52 uunia: uudet termostaatit ja ylikuumenemissuojat, vastuksien kunnon tarkistus • vanhoja käsinlyötyjä tiiliä ostettu varastoon Restart Oy:ltä < Ruotsista • koivuntuohta ostettu varastoon • museon voimin suoritettuja kunnostustöitä, seuraten 2014 laadittua kuntokartoitusta: kuparisepän asunnon ulkoportaiden uusinta, Kanervon vajan huopakaton alustava korjaus, kirjapainon kuistin huopakaton asennusvirheen korjaus; lautojen alapäiden korjauksia, ulkoporrasaskelmien korjauksia, käsijohteiden, rännien ja tippakeppien vaihtamista

54

RAKENNUSPERINTÖ Apteekkimuseo ja Qwenselin talo • perusnäyttelyn uudistamiseen liittyvät rakennustyöt: uusi lipunmyynti-, kauppa- ja infotila, naulakko- ja säilytyslokerikkotila, yleisö-wc:t, esteettömyys, näyttelyvalaistuksen uusiminen koko museossa, kameravalvonta koko museossa, uuneihin asennetun sähkölämmityksen huolto koko museossa • painumaseurannan vaaituspisteet porattu kivijalkoihin • pihan ulkovalaistus uusittu • museon voimin tai kustantamana toteutettu perusnäyttelyn uudistamiseen liittyvä johdantonäyttelyhuoneen lattian avaaminen ja rakenteen kunnostaminen

Kuralan Kylämäki • paloilmoitinjärjestelmän toteutus seitsemään rakennukseen, maakaapeloinnit jo v.2016: Vanha Kanala rak.tunnus 000939, kokeiluverstas rak.tunnus 0000942, toimisto rak. tunnus 0000941, kahvila rak.tunnus 0000937, Iso-Kohmon rak.tunnus 0000930, Vähä-Kohmo rak.tunnus 0000921 ja omakotitalo rak.tunnus 0000517) keskus kokeiluverstaalla • kahvilan kuistin katon vesivuoto korjattu (rak.tunnus 0000937) • kahvilan kuistin sisäseinät ja -katto maalattu (rak.tunnus 0000937) • kahvilan vesikaton kattosilta sekä lapetikkaat uusittu (rak.tunnus 0000937) • kahvilan kellarissa vesijohdon eristys ja lämmityskaapeli (rak.tunnus 0000937) • toimiston kellarissa vesijohdon eristyksen purku (asbestityö), uusi eristys ja lämmityskaapeli (rak.tunnus 0000941) • toimiston vesikaton kattosilta ja lapetikkaat uusittu (rak.tunnus 0000941) • toimistossa kahvihuoneen sisäkaton revennyt pinkopahvi uusittu (rak.tunnus 0000941)

• kokeiluverstaan inva-wc.n uusi sisäänkäynti toteutettu (suunnittelu 2016) ja sisääntulon sekä ullakon portaiden esteettömyyttä parannettu (rak.tunnus 0000942) • Huhkon navetan yläkerran puinen ajosilta uusittu (rak.tunnus 000944) • paloletkun siirto kylmäksi jääneestä tilasta Iso-Kohmon navetan eteisestä viereisen prännin kellariin (rak.tunnus 000934) • Jaaninojan ylittävä puinen silta uusittu • langattoman verkon toteutus edennyt • Vähä-Kohmon puimalan eli vuokrattavan tilan Tryskimakasiinin suunnittelu edennyt (rak. tunnus 0000929) • museo rakentanut uusia laidunaitoja alueella, puutavara Kiinteistöliikelaitokselta

Kaupunkiarkeologia Naantali, Turku, Uusikaupunki, ruutukaava-alueet • Lausuntoja on tehty rakennuslupia, kaavojen poikkeuslupia ja eritasoisia kaavavalmisteluja sekä arkeologisia tutkimuslupia varten. Naantali (3), Turku (23), Uusikaupunki (1), yhteensä 27. Kaavojen valmistelua varten on tehty kuusi eritasoista selvitystä (Turku).

• Tarkastuskäyntejä tehtiin Naantali (1), Turku (8), muu maakunta (5), yhteensä 14 kpl.

• Virkatyönä tehdyt arkeologiset valvonnat ja dokumentoinnit: Koroisten päärakennuksen viemärikaivanto, Siirtolaisinstituutin paalutuksen valvonta, Veistämönkuja 6,(vierasvenesataman valvonta), koekuopitus Paraisilla • Viranomaispalaverit 26 kpl (kaavoitus ja arkeologisten hankkeiden ohjaus) • Suunnittelukokoukset: MIP, arkeologisen tietokannan kehittämistyöryhmän palaverit, muita eri hankkeisiin liittyviä kokouksia ja neuvotteluja

• Digitaaliset objektit Muinaisjäännösrekisteriin: 5 uutta kohdetta, muokannut 6 kohdetta, 6 uutta aluerajausta ja muokannut 3 aluerajausta • Neuvontapalvelut: sähköpostit: n.

500, puhelut: n. 200, asiakaskäynnit museolla 20 kpl

Maakunnallinen arkeologia • Muinaisjäännösrekisteri: 103 uutta avattua kohdetta, 186 muokattua kohdetta, 20 uutta aluerajausta ja 10 muokattua aluerajausta • Kaavoitukseen liittyvät kokoukset ja maastopalaverit 19 kpl • Maastotarkastukset (löytöilmoitukset, metsänkäyttö, maanomistajatapaamiset, kaavoitus) 40 kpl • Virkatyönä tehdyt arkeologiset valvonnat ja dokumentoinnit 7 kpl • Museoviraston koekaivausryhmälle toimeksiantopyynnöt neljään kohteeseen.

• Tarkastuskäyntejä 23 kpl • Kaivauksilla käyntejä 5 kpl • Lausunnot rakennuslupia, kaavoja sekä arkeologisia tutkimuksia koskien 101 kpl ja metsänkäyttöilmoituksiin 89 kpl.

Turun kaupungin keskusta-alue Turun kaupungin keskusta-alueen rakennetun kulttuuriympäristön vaaliminen käsitti vuonna 2017 aiempien vuosien tavoin osallistumisen rakennustaiteellisesti arvokkaiden kiinteistöjen korjaustöiden suunnitteluun ja työmaa-aikaiseen valvontaan sekä dokumentointiin, rakennuslupahakemuksista ja asemakaavanmuutosluonnoksista ja -ehdotuksista annettujen kannanottojen ja lausuntojen valmistelun, viranomaisyhteistyön, yksittäisten taloyhtiöiden hankkeiden koordinointia ja ohjausta sekä lausuntojen valmisteluun ja seurantaan liittyvää tutkimus- ja selvitystöitä sekä dokumentointia.

Haasteellisimmat hankkeet olivat Katedralskolanin, Kaupunginteatterin, Samppalinnan maauimalan ja korjaushankkeet sekä Hjeltin talon kattopintojen konservointikysymys, Dokumentointia ja lukuisia työmaakäyntejävaati myös Puistokatu 7:n puutalojen käsittely, jotka vuoden aikana palautettiin takaisin paikoilleen. Purkuasioista haasteellisin oli Pallivahan kirkon kohtalo.

Tavanomaisista työtehtävistä poikkeava hankkeita olivat Turun keskustavisio, Ylioppilaskylä kaksi asemakaavakilpailua (Tyyssija ja Kylänkulma; tuomariston asiantuntija), Konserttitalon tilatarveselvitys ja Kakskerran tiilenpolttopaikkojen selvittäminen yhteistyössä Kakskertaseuran kanssa (viety MIP:iin). Mielenkiintoisia olivat myös Vulcan spa -hanke, Funikulaari ja Kelan julkisivupintojen uusimisen suunnittelukysymykset.

MIP-tietokannan sisällön päivittäminen ja täydentäminen jatkuivat; mukaan lukien suunnittelijarekisterin työstö.

Erityisen ponnistuksen aiheutti Turun keskustan miljöötyypitys, jonka pohja-aineistoksi selvitin rantalaituriosuuksien rakennusvaiheet (työstettiin kartaksi yhdessä maisemaarkkitehti Tuuli Vesannon kanssa; liitettiin Miljöötyypitysraporttiin sekä lyhennettynä että erillisenä artikkelina).

Lausuntojen osalta yhä useammin Rakennusvalvonta siirtyi pyytämään tutkijan sähköpostikannanottoa, jolloin niitä ei käsitelty varsinaisina museon lausuntoina vaan tutkijan asiantuntijakantoina. Vastaava oikotie kannanilmaisuun syntyi Rakennusvalvonnan siirryttyä sähköiseen asiointiin (Eservicelupa, Lupapiste). Näistä sovittiin, että asiat, joihin museoviranomaisella ei ollut huomautettavaa, kirjattiin suoraan puoltona sähköisen tiedonhallintaan, mutta aina kun lupaan liittyi ehtoja tai eriäviä näkemyksiä, lausunnot kirjoitettiin normaalin allekirjoitus- ja Joutseneen diarioinnin kautta.

55

KOKOELMAT JA KULTTUURIPERINTÖYKSIKKÖ Lausuntoja 101 kpl sekä lisäksi viranomaiskokouksia, yhteistyöryhmiä ja dokumentointia.

Rakennustutkimus Turun kaupungin ruutukaava-alueen ulkopuoliset alueet Turun kaupungin ruutukaava-alueen ulkopuolisen alueen rakennustutkimukseen liittyviä tarkastuskäyntejä, jotka olivat joko purkurakennus- tai rakennuslupatarkastuksia tai korjausneuvontakäyntejä, sekä muihin asioihin liittyviä tapaamisia on ollut yhteensä 47. Lisäksi on useasti neuvottu ja keskusteltu asioista puhelimitse asiakkaiden kanssa. Sähköpostitse tulee paljon kyselyitä, jotka vaativat yleensä myös tutkimusta ja asiaan perehtymistä, näitä on useita viikossa. Viranomaspalavereja oli 17 kpl ja annettuja lausuntoja 76 kpl.

Museon osalta antikvaarista korjausneuvontaa on annettu rakennushistoriallisesti merkittävissä kohteissa eri puolilla Turkua. Tänä vuonna on suunniteltu Saaronniemen huviloiden korjausta ja Ruissalon telakan korjaus on vaatinut myös jatkuvaa seurantaa ja palaveria.

Maakunnallinen rakennustutkimus Vuoden aikana matkoja oli 50, joista korjausneuvontaa 26 kpl, sekä katselmuksia liittyen maakaapeleihin ja rakennussuojeluasioihin. Asiakaskäyntejä oli noin 50 kpl ja lisäksi neuvontaa sähköpostitse ja puhelimitse. Viranomaisneuvotteluja oli 26 kpl sekä maakuntastrategian valmisteluun osallistumista. Lausuntoja annettiin 147 kpl.

ELY keskuksen avustusrahojen valvonta sekä museoviraston maakuntamuseolle valvottavaksi osoittamien entistämisavustuskohteitten neuvonta, valvonta ja raportointi. Avustuksia myönnetään vuosittain vaihteleva määrä (museovirasto n.

15, ELY n. 30) ja koska avustusten käyttöaika on normaalisti kolme vuotta, vaihtelee valvottavien määrä vuosittain melko hallitsemattomasti. Seurattu myös Ympäristöministeriön Kulttuuriympäristö voimavarana -hanketta maakunnissa ja alueilla.

Kulttuuriympäristömme -hanke Varsinais-Suomen maakuntamuseon ja Korjausrakentamiskeskus Curatio r.y:n kanssa vuoden 2016 alussa käynnistetty Turunmaa, yhteinen kulttuuriympäristömme -hanke jatkui.

Hankkeessa tuotetaan Turunmaan alueelle kulttuuriympäristöohjelma, jonka tavoitteena on hyödyntää ja kehittää olemassa olevaa kulttuuriympäristöä. Hankkeen aikana on täydennetty alueen inventointeja, ja samalla on tehty kohdekuvauksia rakennetusta ympäristöstä kulttuuriympäristöohjelmaa varten.

Ohjelmaa on työstetty yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa alueella järjestettävissä työpajoissa.

56

Hankkeessa työskenteli vuoden 2017 aikana kolme tutkijaa rakennusinventoinnin, maisemahistorian tutkimuksen ja kulttuuriympäristöohjelman kirjoittamisen parissa, Teija Mustonen (8 päivää), Sari Mäntylä-Asplund (1kk) Anniina Lehtokari (7 kk) ja Jaana Salmi (5 kk). Vuonna 2017 työkuukausia kertyi 13 ja kahdeksan päivää. Kulttuuriympäristöohjelma työstetään loppuun Turun museokeskuksessa / Varsinais-Suomen maakuntamuseossa ja julkaistaan syksyllä 2018.

Vuoden 2017 aikana järjestettiin yksi asukastyöpaja Korppoossa ja analysoitiin vuoden 2016 työpajojen tuloksia sekä muuta kulttuuriympäristöön liittyvää taustatietoa (paikallishistoriat, rakennusinventoinnit, maisemahistoriakartat).

Vuoden 2017 aikana projektissa inventoitiin 961 kiinteistöä, joihin kuuluu 2614 rakennusta sekä 155 alueinventointia, joihin kuuluu arvotettua 174 rakennetun ympäristön kokonaisuutta eri kylien alueella. Maisemahistoriaa tutkittiin 39 kylän alueelta. Koko Paraisten maisemahistoriakartta saatiin valmiiksi (sisältäen siis Iniön, Houtskarin, Korppoon, Nauvon ja Paraisten alueet). Paikkatietopohjainen aineisto yhdistettiin aikaisemmin tehtyihin ja julkaistiin Lounaistiedon karttapalvelussa (www.Lounaistieto.fi). Kustakin kylästä tehtiin tulosteet.

Inventoinnit Yhteistyössä kuntien ja kaupunkien kanssa tehtiin rakennusinventointia ja tiedot tallennettiin MIPiin.

• Paraisten kaupungissa tehtiin rakennusinventointia keskusta-alueella osayleiskaavaa varten.

• Uudenkaupungin toimesta Kalannin alueella tehtiin päivitysja täydennysinventointi Kalannin osayleiskaavaa varten.

• Naantalin kaupunki täydensi myös rakennusinventointejaan manner-Naantalin alueella.

Kaikkiaan inventoituja kiinteistöjä tallennettiin MIPiin 1266 kappaletta ja lisäksi täydennysinventointien ja tietojen eheyttämistyön yhteydessä muokattiin 3663 kiinteistön tietoja.

KOKOELMAT JA KULTTUURIPERINTÖYKSIKKÖ Inspire-direktiivin (2007, Suomen lainsäädännössä voimaan 2009) ja Kansallisen paikkatietostrategian 2010–2015 päämääränä ja tavoitteena on mm. laadukas ja helposti saatavilla oleva paikkatieto ylläpitävien prosessien palvelurajapinnoilla, sekä toimiva työnjako julkisen ja yksityisen sektorin sisällä päällekkäisen työn karsimiseksi. Nämä tavoitteet on huomioitu ja niitä on jatkuvasti pyritty toteuttamaan MIP:n kehitystyössä. Portaalissa pystytään hyödyntämään muiden organisaatioiden tarjoamia palvelurajapintoja esimerkiksi taustakartta, kiinteistötietojärjestelmän ja rakennus- ja huoneistorekisterin tiedot saadaan suoraan Maanmittauslaitoksen palvelurajapinnan kautta. Myös lukuisten muiden organisaatioiden tuottamia aineistoja on hyödynnetty suoraan rajapinnan kautta mm. useat kaava-aineistot, valtakunnallisesti merkittävät rakennetut ympäristöt ja maisema-alueet ym.

Arkeologisen tietokannan sekä konservointitietokannan vaatimusmäärittelyn osalta tehtiin paljon töitä. Näiden osalta tietokannan kehittäminen jatkuu vuonna 2018. Käytössä olevat arkeologiset Accesstietokannat siirretään uuteen MIPjärjestelmään, koska vanhenevan tekniikan toimintaongelmat muodostavat riskin tiedon käytettävyydelle. Tietoja tulee voida siirtää nopeasti ja virheettömästi Museoviraston järjestelmään sekä helpottaa tiedon saatavuutta esim. tutkijoille, opiskelijoille ja suunnittelijoille.

Kehittämishanke jatkuu ITpalveluiden hallinnoimana vuonna 2018.

Sovelluksesta pystytään myös jakamaan tietoa rajapinnan kautta ja osa tietosisällöstä on jo avattu avoimen datan periaattein. Tietoa tullaan avaamaan sekä arkeologian ja että rakennusperinnön osalta koko toimialueelta MIPsovelluksen uudistumisen myötä. Datan avaamisen myötä aineistoa voivat hyödyntää kaikki yksityiset ja yhteisölliset toimijat parhaaksi katsomallaan tavalla.

Nykyajan dokumentointi Turun kauppatorilla 18.8.2017 tapahtuneisiin väkivallantekoihin liittyvää reagointia – uutisointia, tiedotusta ja keskustelua – tallennettiin. Tarkoituksena tallentaa tietoa iskun herättämistä reaktioista. Fonectan eli puhelinluetteloiden viimeisten keltaisten sivujen taiton seuranta ja dokumentointi tammikuussa 2017.

Kokoelmatyö Kulttuurihistorialliset kokoelmat / rakennusnäytteet: Luetteloitu rakennusnäytekokoelmaan 10 tietuetta.

Kulttuurihistorialliset kokoelmat /opetuskokoelmat: Vastaanotettu 27 esinelahjoitusta (yht. 262 esinettä), luetteloitu opetuskokoelmaan 241 tietuetta. Esinelainoja 10 kpl museon muihin toimipisteisiin ja 4 kpl museon ulkopuolelle yht. 135 esinettä. Elävän kulttuurin Koroinen ry:lle tehtyyn lainaan sisältyi kirjallinen selostus esineiden historiasta ja käytöstä (niistä laadittavaa tunnistuskilpailua varten). Vuoden aikana opetuskokoelman esinevarastoista tehty toiminnan ja tapahtumien sekä esinelainojen johdosta 496 esinenoutoa ja vastaavasti palautusta.

Opetuskokoelman varastossa havaittiin marraskuussa 2016 koita ja aloitettiin kaikkien tekstiilien läpikäynti, pakastus, puhdistus ja palautus uusissa varastokääreissä paikoilleen. Tässä yhteydessä osa varastosta järjestettiin uudelleen helpommin käytettäväksi. Työ jatkui ja saatiin päätökseen 2017, ja siihen kului vuoden aikana 61 kokonaista työpäivää ja vastaavasti luettelointityöhön jäi tavallista vähemmän aikaa. Kuralaan lahjoitettujen kirjojen ja lehtien tiedostoon kirjattu 350 tietuetta.

Osallistuminen näyttelytoimintaan Tekstien laatiminen Valtapeliä- ja Tuomiokirkon kuusi -näyttelyihin sekä arkeologisen aineiston etsintää tulevaan 1600-luvun naiset -näyttelyyn.

Museon informaatioportaali - MIP MIPin käynnistynyt vuonna 2016 uudistamishanke jatkui yhteistyössä projektia hallinnoivan kaupungin IT-palvelujen ja Lounaispaikan kanssa. Uudistettu versio otettiin tuotantokäyttöön pilotin omaisesti keväällä. Kesän inventoinnit saatiin tehtyä uuteen tietokantaan, ja samalla saatiin käyttäjäpalutetta tietokannan lopullista tuotantoon viemistä varten. MIP toimii perustyökaluna rakennusperintötietojen keräämisessä, tallentamisessa ja jakelussa. Rakennusinventoinnin osalta kehittämisessä päästiin loppusuoralle vuoden 2017 aikana.

57

TAIDEHANKINNAT

Taidehankinnat Holma, Marjatta

Sakkinen, Riiko Sakkinen, Riiko Sakkinen, Riiko Ringbom, Veronika Ringbom, Veronika Ringbom, Veronika Ringbom, Veronika Adamsson, Erika Adamsson, Erika Adamsson, Erika Leino, Renja Kausalainen, Essi Lydén, Edwin Lydén, Edwin Lydén, Edwin Reinhard, Aurora Dahlsten, Annika Saralehto, Mailis Juutilainen, Tommi Aaltonen, Wäinö

58

Tempera ja öljy puuvillakankaalle, 2016, tempera ja öljy pellava- ja puuvillakankaalle, 168 x 291 cm, 4320 € (sis. alv 0 %) Angry Proletariat, 2014, sekatekniikka, 29,7, x 21 cm, 1620 € (sis. alv 10 %) Super Moist Capitalism Cremé, 2013, sekatekniikka, 29,7, x 21 cm, 1620 € (sis. alv 10 %) Freedom and Happiness, 2012, sekatekniikka, 29,7, x 21 cm, 1620 € (sis. alv 10 %) SVART, 2015, kuivaneula ja carborundum paperille, 97 x 134 cm, 950 € (sis. alv. 10%) Ailahteleva valehtelija, 2015, kuivaneula ja carborundum paperille, 96 x 67 cm, 700 € (sis. alv 10 %) Punainen lumpeenkukka, 2015, kuivaneula ja carborundum paperille, 30 x 95 cm, 480 € (sis. alv 10 %) Flicka, 2014, kuivaneula ja carborundum paperille, 49 x 66 cm, 500 € (sis. alv 10 %) Sparkling, 2017, öljy alumiinille, 3600 € (sis. alv 10 %) Outdoor Swimming Pool in the 70's (Samppis), 2016, öljy alumiinille, 4050 € (sis. alv 10 %) Pool (Imppari), 2017, öljy alumiinille, 2250 € (sis. alv 10 %) Happy Hour, 2013, videoteos, 6000 € (sis. alv 10 %) Kahdelle kahdelle, 2017, ääniteos, 00:06:00, 2 500 € (sis.alv. 0 %).

Salome, 1919, öljymaalaus, 85,5 x 43 cm Naurava lapsi, 1919, öljymaalaus, 32 x 26,5 cm Revontulet, 1926, öljymaalaus, 30 x 25,5, cm, kaikki 3 teosta 8000 € (sis. alv 0 %) Poikatyttö (Boygirl), 2002, videoteos, 00:12:23, 6224 € (sis. 24 %).

Yöperhonen, 2015, animaatio, 00:05:03, 6200 € (sis. 24 %) Delta Waves, 2016, videoteos, 00:03:25, 1612 € (sis. alv 24 %) Åboa Whisper, 2012, animaatio, 00:06:30, 2500 € (sis. alv 0 %) Atlantis (Atlantis I) ja Pegasos (Atlantis II), 1930, molemmat 291 x 148 cm, yht. 40 000 € (sis. alv. 0 %)

TAIDEHANKINNAT TAIDEKOKOELMAAN LAHTOITETUT JA LIITEYT TEOKSET LAHJOITETUT Backman (?)

Battilana, Paolo Björklund (Visanti), Matti

Cave, Jim Helenius, Matti Hyyryläinen, Ritva Hämäläinen, Hannu

Kaarla, Sami Kaijala, Ilmari Kalliomäki, Manno Koskela, Reijo

Lampisuo, Antti Nieminen, Antti

Orre, Vieno Rautiainen, Kalle Reolanski-Tomeruk, Marie

Keväinen metsä ja joki (museon nimeämä), 1934, 32,7 x 38,5 cm (20,6 x 26,7), kehystämätön Näkymä Airistolle, 1993, guassi, 53,5 x 63,3 cm (38,8 x 49,4), kehystetty Cagnes, 1932, 43,4 x 32,2 cm (37,2 x 26,2), kehystämätön La Colle, 1932?, 44,1 x 32 cm (38,6 x 26,5), kehystämätön Kirkko Etelä-Ranskassa (museon nimeämä), 1932, 24,5 x 23 cm (19,1 x 17,9), kehystämätön Talo Etelä-Ranskassa (museon nimeämä), 1932, 32,5 x 44 cm (26,8 x 38,6), kehystämätön Aurinko ja kasvot (museon nimeämä), 1984, 53,2 x 39,3 cm (41,5 x 30,3), kehystämätön Merkintöjä Pariisissa, 199?, 60,5 x 40,7 cm (48,5 x 28,8), kehystetty Hauki on kala? 1991, 61 x 34,3 cm (45,1 x 28,5), kehystämätön Taivaan ikkuna (museon nimeämä), 1972, 66,9 x 51,9 cm (29,9 x 26,3), kehystetty Silitysrauta kiitää (museon nimeämä), 1988, 42,2 x 37,2 cm (16,2 x 16,5), kehystetty Auringon ladut, 1996, 49,6 x 61,7 cm (27,5 x 37,5), kehystetty Untamala, 1935, 37,1 x 47,3 cm (24,8 x 30,5), kehystetty Jousikoira ja enkeli (museon nimeämä), 1973(?), 66,9 x 51,8 cm (39,4 x 29,3), kehystetty Madonna ja koira, 1968, viivasyövytys ja akvatinta, 61,2 x 72 cm (36,7 x 50,7), kehystetty Ulkosohva (museon nimeämä), 1975, 52,4 x 67,1 cm (29,4 x 50,5), kehystetty Kivinen metsä (museon nimeämä), 1974, 33,5 x 41,3 cm (19,3 x 27,1), kehystetty Nainen ja päivänvarjo (museon nimeämä), 1972, 36,4 x 42,4 cm (18,1 x 24,5), kehystetty Don Quijote (museon nimeämä), 1976, 48 x 52,9 cm (25,4 x 31,6), kehystetty Alaston nainen selällään (museon nimeämä), 1979, 54,2 x 42,5 cm (32,4 x 24,6), pahvikehys Maalaispiha (museon nimeämä). 1944, öljymaalaus 79,5 x 87,5 (64,5 x 72), kehystetty Konemainen sommitelma (museon nimeämä), 1980, 50 x 65,7 cm (33,5 x 49,8), kehystämätön

Roginski, Boheslav Vanha nosturi (puol. Zuraw wielki), s.a., 69,1 x 56,5 cm (51,4 x 39,9), kehystetty

Liputettu linna (museon nimeämä), 1975, 69,3 x 56,7 cm (56,3 x 44,1), kehystetty Tuntematon Miehen pää ja naisveistos (museon nimeämä), 1979, 29,3 x 22,3 cm (18,2 x 15,6), kehystämätön Roginski, Boheslav(?)

Herra jumala on aurinko ja kilpi, 1981, 69,9 x 40,7 cm (49,9 x 25), kehystämätön Roginski, Boleslav ja Lukasz: Gdanskin ja Turun vaakunat (museon nimeämä), 1982, 52,6 x 39,2 cm (19 x 27,8), kehystämätön Roginski, Lukasz Hirvimetsä (museon nimeämä), 1978, 66 x 52,7 cm (58,7 x 49,5), kehystämätön

Mytologinen hahmo (museon nimeämä), 1980, 36,1 x 30 cm (23,7 x 18,7), kehystämätön Roginski, Lukasz(?)

Niittykasveja (museon nimeämä), 1981, 53,1 x 34,1 cm (23,9 x 23), kehystämätön Ruokokoski, Jalmari Leipähuolia, 1907, 28,1 x 20,8 cm (18 x 10,5), kehystetty Sainio, Paavo Talorivi (museon nimeämä), 1916, 29,1 x 36,2 cm (16 x 23,1), kehystetty Talari, Erkki (?)

Aavemainen kissa (museon nimeämä), 1970, n. 27,4 x 15,4 cm (n. 24,4 x 13,5), kehystämätön Ukkola, Hilkka Syksyinen puusto (museon nimeämä), 1973, 33,8 x 29,3 cm (10,3 x 17,2), kehystetty Vikainen, Juhani Veistoksia sillalla (museon nimeämä), 1974, 66,9 x 52 cm (34,1 x 26,8), kehystetty

Talvipäivä, 1974, puupiirros, 86,9 x 71,9 cm (62 x 47,5), kehystetty Vikainen, Voitto Talvinen tapaaminen (museon nimeämä), 1984, 41,7 x 33,3 cm (27,3 x 20,4), kehystetty Visanti, Matti Kylmi veitikän venehen, s.a., 30,4 x 24,1 cm (n. 19,5 x n. 13,5), kehystetty

Kalevala-aiheisia kivipiirroksia, 25/100, 23 vedosta, s.a., kansio Roginski, Lukasz (?)

Puolalainen vaakuna (museon nimeämä), 1985, 27,6 x 20,9 cm (20 x 14,6), kehystämätön Tuntematon Vanha mies kolmipyöräisellä pyörällä (museon nimeämä), s.a., 50,9 x 36,4 cm (12,6 x 14,4), kehystämätön Heino, Raimo Turun taiteilijaseura, 1972, metallinen reliefi, halk. 16–17 cm Louhisto, Antti Myski härkä, 1962–70, hiekkakivi, 12 x 12 x 20 cm Mäkelä, Elsa Tytön pää, s.a., kullattu kipsi, 20 x 18 x 15 cm Heino, Raimo Sisäinen tapahtuma, 1967, kollaasi, 51,5 x 65 cm Schalin, Teodor Pojan muotokuva merimiespuvussa (museon nimeämä), 1945, öljy kankaalle, 68 x 48 cm

59

TAIDEHANKINNAT Englund, Reino

Kaijala, Ilmari

cm Ekholm, Juha Allan

Tuntematon Pursiainen Onni Schalin, Teodor Kosonen, E(rkki?)

Tullini, Elia Alunni Mäkinen, Viljo

Turun kaupunginteatteri (museon nimeämä), 1976, öljy kankaalle, 53 x 74 cm, kehyksineen 77 x 98 cm Naisen muotokuva/profiili (mus. nim), 1909?, lyijykynä paperille, vm 13,5 x 10 cm, ovaalikehys 23,5 x 19,8 cm Nainen kirjoittamassa/piirtämässä mustekynällä (mus. nim.), 1934, lyijykynä paperille, 34 x 24,5 cm Mira, 1927, lyijykynä paperille, vm 8,2, x 24,4, kehys 27,5, x 33,3 cm Tuulimyllyt maalaismaisemassa (mus. nim.), ?, öljy kankaalle, vm 21 x 31,5 cm, kehys 26,3, x 37,2, Nimetön (Uusi vuosi, Lauste), 1997, sarjasta Keskipäivän haave, kromogeeninen värivedos, 70 x 105 cm Nimetön (Pihajuhlat, Halinen), 1994, sarjasta Keskipäivän haave, kromogeeninen värivedos, 70 x 105 cm Nimetön (Taloyhtiön kakun leipominen, Halinen) sarjasta Keskipäivän haave, 1994, kromogeeninen värivedos, 70 x 105 cm Nimetön (Keittiössä, Halinen), 1996, sarjasta Keskipäivän haave, kromogeeninen värivedos, 70 x 105 cm Nimetön (Piparkakkutalo, Lauste), 1998, sarjasta Keskipäivän haave, kromogeeninen värivedos, 105 x 155 cm Nimetön (Lakkiaiset, Runosmäki / Aurinkolaakso), 2000, sarjasta Keskipäivän haave, kromogeeninen värivedos, 105 x 155 cm Nimetön (Pizzeria Rio, Raisio), 2011, sarjasta Keskipäivän haave, kromogeeninen värivedos, 105 x 155 cm Nimetön (Krokettiottelu, Halinen), 1996, sarjasta Keskipäivän haave, kromogeeninen värivedos, 70 x 105 cm Arvi Hällfors, karikatyyri, s.a., laveeraus, 34x24 cm Arvi Hällfors, 1932 siluetti, tussi 14 x 9 cm Arvi Hällfors, muotokuvan luonnos, 1953, vesiväri, 27 x 19 cm Kirkkointeriööri, 1938, öljy kankaalle Jarno Saarinen, 2015, pronssi Seitsemän veljestä- veistokset 7 kpl, savi, kork. n. 30 cm Aapo, kaksoiskappale sarjan Seitsemän veljestä -veistoksesta,savi, kork. n. 30 cm Ristinkantaja -hahmot, 5 kpl, savi, kork. n. 10 cm

TAIDEHANKINNAT Mikkonen, Raili

Laine, Henry

Ensimmäinen koulupäivä, 1995, pronssi, 22 x 11 x 9 cm Läheisten kuvat, 2003, pronssi, 19 x 13 x 18 cm Pikkusisko, 2006, pronssi, 21 x 17 x 14 cm Isoisän tuntolevy, 2007, pronssi, 22 x 14 x 15 cm Sano aaa!, 2006, pronssi, 19 x 10 x 16 cm Matonkuteen leikkaaja, 1963–2008, pronssi, 22 x 19 x 14 cm Juhlan jälkeen, 2006, pronssi, 20,5 x 10 x 18 cm Tikkaa, tikkaa, 2006, pronssi, 27 x14 x 10 cm Elämä parhaimmillaan, 1992, pronssi, 25 x 15 x 27 cm Tähystäjä, 2003, pronssi, 19 x 11 x 12 cm Yöjunassa, 2012, pronssi, 28 x 22 x 19 cm Yhdessä, 1979, pronssi, 17 x 10 x 17 cm Rakkaus, 1971, pronssi, 19 x 19 x 10 cm Esikoissiunaus, 1998, pronssi, 26 x 22 x 11 cm Kiitos kaikesta, 1984, pronssi, 18 x 33 x 30 cm Kaarlo Mikkonen, 1980, pronssi, 37 x 20 x 24 cm Mietteliäs, 1982, pronssi, 73 x 18 x 20 cm Joku kulkee tiellä, 2003, pronssi, 22 x 13 x 14 cm Isä ja poika, 2003, pronssi, 19,5 x 19 x 10 cm 90-vuotias, 1983–1984, pronssi, 21 x 10 x 9 cm Lumessa kahlaajat, 1984, pronssi, 19 x 11 x 21 cm Turun linnan Brahen Sali, 1972, öljy kankaalle. 115 x 146 cm

LIITETYT Salokivi, Santeri Olga Lembergin muotokuva (museon nimeämä), 1912, öljy kankaalle, 69 x 86 cm (kehyksineen 87,5 x 104,5) Lindström, Christer / CHRZU Inspiration, 2006, spraymaali vanerilevylle, 150 x 300 cm.

Mäkinen, Viljo Reliefi Kakskerran koulusta, 1964. valkobetoni 91 x 74.

Solkio, Suvi & Karsi, Jouna, Pesä, 2017, valotaideteos, Pansion lentomajakka Aarras, Anna-Maija: Linnunrata, luonnos, 2010, pastelli paperille Ekström, Saara: Alkukirjain, luonnos, 2006, 1: tussi pahville, 2: tarra pahville Thusberg, Panu: Koivumetsä, luonnos maalaussarjaan Koivumetsä, 2013, akryyli akryylille Thusberg, Panu: Koivumetsä, luonnos maalaussarjaan Koivumetsä, 2013, akryyli akryylille Thusberg, Panu: A:Metsä, luonnos, 2013, vesiväri pahville. B: Päävärit ABC, luonnos maalaussarjaan Päävärit ABC, 2013, akryyli pahville Alanko, Aarne: Metsätie, 1969, öljy kankaalle (museon nimeämä), 57x45 cm, kehys 73,5x69,5 cm Cedercreutz, Emil: Lääkkeen valmistus (mus. nim.),1926, 55x 175x n. 3cm, pronssireliefi Tuija Touru: Konseptiomaalarin leija, 1993, öljy vanerille Pirkko Järvinen: Uittamon soutustadion, 1992, öljy levylle Mattila, Lotta: Ystävä, 2017, kipsi, luonnos Yli-Maarian monitoimitaloon Kaijala, Ilmari: Vanhan miehen kasvokuva (mus.nim.) 1943, piirustus 42 x 36 cm.

60

61

Turun museokeskuksen henkilรถkunta 2017 62

63

TURUN MUSEOKESKUKSEN HENKILÖKUNTA 2017

TURUN MUSEOKESKUKSEN HENKILÖKUNTA 2017 ASIAKASPALVELUYKSIKKÖ 2017

HALLINTO 2017

Järvi Petteri, intendentti Immonen Olli, museopalvelujohtaja Heikniemi-Pääkkönen Helena, hallintosuunnittelija Hovi-Assad Pia, vuorovaikutussuunnittelija Kiiski Päivi, kuvataidejohtaja Kujansuu Ulla, graafinen suunnittelija Kurth Joanna, intendentti Mäntynen Johanna, museoassistentti Ylänen Henna, tutkija

Tilapäiset Airisniemi Jesse 19.9.2016–17.4.2017 (siviilipalvelus) Hörkkö Maarit 20.2.–8.9.

Kangasniemi Juuli 28.56.–28.7. (korkeakouluharjoittelija) Katila Ari 14.8.2017– Kujanpää Heikki 1.2.–8.9.

Malmi Anna 30.1.–31.7. (työkokeilu) Mäkelä Janni 23.8.–22.11.

Nykänen Reetta 13.2.–12.5. ja 29.5.–28.8. (korkeakouluharjoittelija) Nyqvist Pauliina, 25.10.– Pekkarinen Akseli 26.6.2017– (siviilipalvelus) Saarinen Rasmus 5.–7.4. (TET-harjoittelu) Sjöblom Elias 17.10.2016–21.8.2017 (siviilipalvelus) Suomela Emmi 9.10.–13.10. (TET-harjoittelu)

Vakituiset Lehmusto Leena, asiakaspalvelusihteeri Niittymaa Tapio, käyttöpäällikkö Ranta Jukka, vuokraussihteeri Wolstenholme Sanna, myyntipäällikkö Tiimi 1: Kalastajankatu, Kuralan Kylämäki, Vanha Suurtori (Tekniset palvelut) Kemppainen Simo, palveluesimies Allt Pirjo, vahtimestari Hildén Aatto, vahtimestari Koskinen Tarja, ylivahtimestari (31.7. saakka) Kurki Tomi, vahtimestari Leino Kari, alueenhoitaja-vahtimestari Malka Rauli, vahtimestari Mäkinen Jaakko, museovalvoja Mäntyniemi Jari, vahtimestari (1.10. alkaen ylivahtimestari) Suopuro Jussi, vahtimestari Valtonen Sari, museovalvoja Tiimi 2: Apteekkimuseo ja Qwenselin talo, Turun linna Marjasto Jari, palveluesimies Museovalvoja, avoin Hiekko-Nunes Jenni, museovalvoja Kleemola Tuua, museovalvoja Kostet Jenna, kaupanhoitaja Leino Ilpo, talonmies-vahtimestari Leppänen Jukka-Pekka, museovalvoja Manninen Nina, lippukassanhoitaja (16.10. alkaen lippukassanhoitaja) Markomäki Sanna, museovalvoja (1.10. alkaen) Nousiainen Tiia, museovalvoja (1.10. alkaen) Roininen Jukka, vahtimestari Saukko Essi, pukuhuoltaja Tiihonen Mari, lippukassanhoitaja Toivola Sari, museovalvoja Vainio Mika, museovalvoja

64

Tiimi 3: Biologinen museo, Luostarinmäen käsityöläismuseo, Wäinö Aaltosen museo Kyynäräinen Heidi, palveluesimies Ahtiainen Tuula, museovalvoja Henttula Jenni, museovalvoja Hurme Jonne, lippukassanhoitaja Huupponen Laina, vahtimestari Jerumanis Janis, museovalvoja Jokioinen Heikki, museovalvoja Jussila Timo, lippukassanhoitaja Leikas Lauri, alueenhoitaja Lindgren Elina, museovalvoja Lång Leila, lippukassanhoitaja Manninen Emmi, lippukassanhoitaja Salomaa-Pallassalmi Tuula, kaupanhoitaja Welin Märit, vahtimestari Tilapäiset Aaltonen Sebastian Asp Esa Assad Sofya Björkman Sari Casagrande Clarissa Erkamaa Johanna Harju Sanna Heikkilä Lauri Herrala Maria Hilke Mikko Hoikka Hiski Honkanen Samuli Ketonen Minna Lehtinen Sanna Pihajoki Annika Poikonen Laura Pulli Ninna Rautoja Saara Räsänen Ida Saari Juho Sjöström Katja Sjöström Victor Säynäjäkoski Raisa Toivola Viivi Vainio Hanna Wilska Juho Yli-Kahila Anniina Yli-Paunu Hanna-Maria Åkerberg Jenny

65

TURUN MUSEOKESKUKSEN HENKILÖKUNTA 2017 KONSERVOINTIYKSIKKÖ 2017 Sjöström Mats, pääkonservaattori (vuorotteluvapaalla 2.5.–29.9.)

Vakituiset Allinniemi Päiivi, tekstiilikonservaattori Hirvilammi Maarit, esinekonservaattori Huikuri Tanja, tekstiilikonservaattori Kalin Antti, näyttelysuunnittelija Kallinen Emilia, taidekonservaattori Myllymäki Mika, näyttelyrakentaja Pitkänen Marja, museomesteri Saari Tony, museomestari Saarinen Riikke, esinekonservaattori Selkee Sari, huonekalukonservaattori Tainio Juhana, museomestari

TURUN MUSEOKESKUKSEN HENKILÖKUNTA 2017 KOKOELMAT JA KULTUURIPERINTÖYKSIKKÖ 2017

Tilapäiset Aarnivala Kaisla 13.2.–16.7. (työkokeilu) Kinnunen Anu, esinekonservaattori (vuorotteluvapaasijainen 2.5.–29.9.)

Talamo-Kemiläinen Maarit, intendentti Kokoelmat-tiimi Vakituiset Marjo Aurekoski-Turjas, tutkija Tom Bergroth, tutkija Kari Hintsala, tutkija Minna Ijäs, tutkija, äitiysvapaa ja vanhempainvapaa 27.3. alkaen Eija Karnisto, kopisti Riitta Kormano, intendentti Mikko Kyynäräinen, valokuvateknikko, eläkkeelle 30.11.

Raakkel Närhi, valokuvaaja Anita Paljakka, projektityöntekijä, eläkkeelle 29.9.

Sari Pihajoki, tutkija, poissa 29.11.–31.12.

Merja Strandén, tutkija Henrik Swanljung, arkistonhoitaja Riina Tiainen, amanuenssi, vanhempainvapaalla Lauri Viinikkala, tutkija Margareta Willner-Rönnholm, tutkija Tilapäiset Tuomo Ahokas, museoharjoittelija, 13.2.–12.10. ja 11.12. alkaen Jesse Airisniemi, siviilipalvelusmies, 17.4. asti Rasmus Candolin, museoavustaja 23.1.–22.9.

Anna Ellmén, tukityöllistetty, projektitutkija, 16.1.–15.9.

Tomas Dahlström, työkokeilija, 30.1.–29.5.

Renate Heinonen, toimistovirkailija, 11.7.–10.12.

Sirpa Hörkkö, museoassistentti, 27.6. alkaen Noora Jokinen, työkokeilija, 10.4.–10.7.

Julia Jylhä, museologian harjoittelija, 10.4.–12.5.

Annastiina Kankare, palkkatukityöllistetty, valokuvaaja, 8.5. alkaen Silja Keltto, museologian harjoittelija, 14.2. asti Marjatta Keto, museoassistentti 15.11. alkaen Timo Ketola, projektitutkija, 12.2. asti Ari Kiiskinen, työkokeilija, 21.5. asti Heidi Korhonen-Tuominen, työllistetty, tutkija, 11.9. alkaen Anu-Riikka Leppänen, projektitutkija (monikulttuurisuushanke) 19.4. asti, t.s. tutkija 7.12. alkaen

66

Heini Marttinen, toimistovirkailija, 5.7.–4.10...

Vuokko Nenonen, museoassistentti, 6.7.– 8.12.

Jarkko Niemelä, LIIKE-hankkeen harjoittelija, 31.5. asti Elina Ovaska, ts. amanuenssi, 1.1.–30.4., 1.5.–8.6.

Ninna Pulli, projektitutkija (monikulttuurisuushanke) 19.4. asti ja 1.9.–17.10., ts. tutkija, kuva-arkisto 30.11. alkaen Masse Rantonen, projektitutkija, 7.2. asti Ringa Takanen, ts. amanuenssi 3.7. alkaen Eveliina Tammi, korkeakouluharjoittelija, 22.5.–22.8.

Viivi Vuorinen, ts. tutkija 3.4. alkaen Miikka Wirtanen, harjoittelija 15.3.–31.8.

Ching Lam Yeung, työharjoittelija (monikulttuurisuushanke) 2.–9.1. ja 6.–31.3.

Kulttuuriperintöyksikkö Vakituiset Björkman John, tutkija Kupila Sanna, tutkija Kurri Kaarin, tutkija Mustonen Riikka, tutkija Mäntylä-Asplund Sari, tutkija sij.

Niinikoski Anna-Maria, tutkija (Lasarettimuseon hoitaja) Saarento Paula, tutkija Suna Eija, tutkija, Viitaharju Johanna, tutkija Tilapäiset Aaltonen Juha, projektityöntekijä 29.5. alkaen Frantsi Mikko, projektityöntekijä 4 kk Jakonen Kimmo, MIP -kehittämishanke 3.4. alkaen Kupila Oiva, TET-harjoittelu 6.–10.11.

Lehtokari Anniina (7 kk) Turunmaa, yhteinen kulttuuriympäristömme -hanke Mustonen Teija (8 päivää) Turunmaa, yhteinen kulttuuriympäristömme -hanke Mäntylä-Asplund Sari (1kk) Turunmaa, yhteinen kulttuuriympäristömme -hanke Obali Selma, museoassistentti 13.11. alkaen Salmi Jaana (5 kk) Turunmaa, yhteinen kulttuuriympäristömme -hanke Wirtanen Miikka, työkokeilu 4,5 kk

67

TURUN MUSEOKESKUKSEN HENKILÖKUNTA 2017 NÄYTTELY- JA PEDAGOGIIKKAYKSIKKÖ 2017 Pajarre Satu, intendentti Vakituiset Aalto Heidi, museoassistentti Ahtiainen Tuula Hujala Susanna Huokkola Maria, tutkija Hänninen Tuula Hyrynen Iris, museolehtori (sij.), 18.10. alkaen Kauppinen Hilkka, museoassistentti Kutilainen Kaisa, tutkija, 20.8. asti Käär Pekka, tiiminvetäjä Lahtinen Susanna, tutkija, 1.12. alkaen Langh Tea Louna-Korteniemi Maria Lönnberg Päivi, tutkija Musakka Satu, taideohjaaja Oksanen Piia Rosenberg Charlotta Saloluoma Jonni Selin Bengt, tutkija Seppä Johanna Tiilikainen Leena Tuisku Maiju, museolehtori, äitiyslomalla 18.10. alkaen Viinikkala Lauri Vornanen Jukka Vuorio Leena, tutkija Väärä Seija, tutkija Tilapäiset Aakko Janne 1.1.–7.2. ja 15.5.–31.8.

Allén Suvi 15.5.–31.8.

Elenius Sonja 15.5.–31.8.

Heikkilä Eero 29.5.–31.7.

Heikkilä Lauri 15.5.–31.8.

Heinonen Saija 27.6.–31.7.

Huhtinen, Elisa 25.4.–7.5.

Klemelä Markus 6.4., 30.3., 17.3. ja 2.5–31.7.

Koivisto Anna 1.1.–26.5.

Korpela, Laura –29.1.

Kuusisto Riina 5.6.–2.7. (kesäkoululainen) Lahtinen Susanna 11.9.–15.9. ja 25.9.–26.11.

Langh Henrica Nyqvist Pauliina 21.3.–20.9. ja 25.9.–8.10.

Näsman My 5.6.–2.7. (kesäkoululainen) Pohtola Katja 15.5.–31.8.

Saarinen Emma 1.6–31.8.

Salmivaara Aune 3.–30.7. (kesäkoululainen) Sauhke Joonas 23.10.–22.12.

68

Sirén Sini 3.–30.7.

Sjöblom Elias 1.1. – 21.8. (siviilipalvelus) Solin Antti 5.6.–6.8. ja 6.9.– Tikkanen Rolf 5.6.–2.7. (kesäkoululainen) Toivola Sirpa Yli-Kahila Anniina Väinämö Paula 30.11.– Kesäoppaat Degerlund, Ida 5.6. – 6.8.

Evesti, Senja 12.6. – 13.8.

Gustafsson, Cecilia 5.6 – 6.8.

Katajamäki, Terhi 5.6. - 30.7.

Lalu, Liisa 1.7. – 27.8.

Lindén, Annika 12.6. – 13.8.

Myllyntausta, Mikko 12.6. – 13.8.

Mäkinen, Jaakko 12.6. – 13.8. Åkerberg, Jenny 26.6. – 27.8.

Keikkaoppaat Degerlund, Ida, suomi, ruotsi, englanti Erkkilä, Charlotta, suomi, ruotsi Evesti, Senja, suomi, englanti Griese-Heikkilä, Birgit, saksa Gustafsson, Cecilia, suomi, ruotsi, englanti Huovinen, Antonina, venäjä Hyväri, Jani, suomi Katajamäki, Terhi, suomi, englanti Kippola, Tommi, suomi, ruotsi Kiviluoma, Helinä, suomi, englanti Kristina Jancevic, venäjä, puola, liettua Lalu, Liisa, suomi, englanti Lena Sarlin, saksa Lentiö, Pirita, espanja Lindén, Annika, suomi, englanti Michler-Janhunen, Anke, saksa Myllyntausta, Mikko, suomi, englanti Niemelä Enni, suomi Nyqvist Pauliina, suomi, englanti Poikonen, Laura, suomi Selena Frosti, venäjä Silvén, Sofia, suomi, ruotsi Solin, Antti, suomi, englanti Sundell Tuija, suomi Säynäjäkoski, Raisa, suomi Tammi Eveliina, suomi, englanti Åkerberg, Jenny, ruotsi, englanti Öst Josefin, suomi, ruotsi, englanti

Koulutukset, seminaarit, työmatkat 69

KOULUTUKSET, SEMINAARIT, TYÖMATKAT HALLINTO HEIKNIEMI-PÄÄKKÖNEN HELENA Koulutukset Kehityskeskusteluinfo 13.1.

Ihmisiin liittyvät haasteet -webinaari 31.1.

Tunnejohtaminen -koulutus 15.2.

OneNote -peruskäytön ABC 29.3.

Aineeton kulttuuriperintö 11.4.

Työturvallisuuden opetusmultimediat 4.–5.6.

Työmatkat Valtakunnalliset Kotiseutupäivät, Jyväskylä 10.–12.8.

Henkilökuntaretki Mustion linnaan ja Salon taidemuseoon 13.11.

KULTTUURIPERINTÖYKSIKKÖ HOVI-ASSAD PIA ”Working with Museum Audiences - Towards Active and Inspiring Customer Experience” -seminaari, Turku

HURME JONNE Museokauppa-kehittämisprojekti 16.–17.5., Tukholma JÄRVI PETTERI Tukholman yliopiston numismaattinen tutkimusryhmä ja Kuninkaallinen rahakabinetti 6.–8.2., Tukholma Suomalais-saksalainen museofoorumi 15.–18.10., Berliini

Kokoelmat-tiimi AUREKOSKI-TURJAS MARJO Koulutukset Laatua luettelointiin – yhtenäistä kokoelmanhallintaa -webinaari 24.1.

Kehysten historia ja konservointi (Case Studies) 2.2.

Seminaari näyttelykorvauskäytännöistä -webinaari 8.2.

Kokoelmatiedot talteen ja käyttöön -seminaari, 16.–17.11.

Työmatkat Osuuskunta Suomen taide ja taidekokoelmat 25.4., Tampere HINTSALA KARI Koulutukset Historian museon osallisuusverstas 17.1.

Laatua luettelointiin – yhtenäistä kokoelmanhallintaa -webinaari 24.1.

Kokoelmatiedot talteen ja käyttöön -seminaari, 16.–17.11.

ASIAKASPALVELUYKSIKKÖ HENTTULA JENNI Koulutukset Työturvallisuuskortti 31.8.

Museokorttipäivä 30.10., Helsinki Seminaarit Itämeren alueen linnojen ja museoiden konferenssi ja seminaari 10.–13.5.

KOULUTUKSET, SEMINAARIT, TYÖMATKAT

KYYNÄRÄINEN HEIDI WAMin kehittämishanke 29.11.–1.12., Kööpenhamina ja Malmö LEIKAS LAURI Koulutukset Työturvallisuuskortti 31.8.

Tulityökortti 1.9.

MÄKINEN JAAKKO Esimies ja palvelusuhdeasiat -kurssi

IJÄS MINNA Laatua luettelointiin – yhtenäistä kokoelmanhallintaa -webinaari 24.1.

KORMANO RIITTA Koulutukset Laatua luettelointiin – yhtenäistä kokoelmanhallintaa -webinaari 24.1.

Museot monipuolisina oppimisympäristöinä, 19.9.

NÄRHI RAAKKEL Työmatkat Valtakunnalliset Kuva-arkistopäivät 20.–21.11., Helsinki PIHAJOKI SARI Koulutukset Laatua luettelointiin – yhtenäistä kokoelmanhallintaa -webinaari 24.1. ja 7.9.

Kokoelmatiedot talteen ja käyttöön -seminaari, 16.–17.11.

Työmatkat Valtakunnalliset Kuva-arkistopäivät 20.–21.11., Helsinki

TAKANEN RINGA Koulutukset Museot monipuolisina oppimisympäristöinä, 19.9.

Kokoelmatiedot talteen ja käyttöön -seminaari, 16.–17.11.

Työmatkat Kuvamyyntijärjestelmätyöpaja, Museovirasto & Valtiokonttorin D9-tiimi, 27.11. ja 1.12., Helsinki VIINIKKALA LAURI Koulutukset Laatua luettelointiin – yhtenäistä kokoelmanhallintaa -webinaari 24.1. ja 7.9.

Kokoelmatiedot talteen ja käyttöön -seminaari, 16.–17.11.

Seminaarit Historiantutkimuksen päivät 19.–21.10., Turku Työmatkat 1800-luvun tutkimuksen verkoston konferenssi 26.–27.1., Jyväskylä Mickwitz-seminaari, 9.2., Helsinki Kiertoon, korjaukseen vai poistoon? Museologian seminaari 20.–21.4., Jyväskylä NEMO-konferenssi (Open Heart Surgery. The Value of Museum Collections), 8.–12.11. Gent, Belgia Kuvamyyntijärjestelmätyöpaja, Museovirasto & Valtiokonttorin D9-tiimi, 27.11. ja 1.12., Helsinki VUORINEN VIIVI Koulutukset Laatua luettelointiin – yhtenäistä kokoelmanhallintaa -webinaari 7.9.

Kokoelmatiedot talteen ja käyttöön -seminaari, 16.–17.11.

Työmatkat Valtakunnalliset Kuva-arkistopäivät 20.–21.11., Helsinki

PULLI NINNA Museot monipuolisina oppimisympäristöinä, 19.9.

70

71

KOULUTUKSET, SEMINAARIT, TYÖMATKAT

KOULUTUKSET, SEMINAARIT, TYÖMATKAT KONSERVOINTIYKSIKKÖ

Kulttuuriperintötiimi KUPILA SANNA Seminaarit Puuinfo-seminaari 10.3., Turku Korjausrakentamisen neuvottelupäivä 30.3., Helsinki Puukaupunki-seminaari 24.4., Raasepori Ruissalo-seminaari 11.5.

Europa Nostra -seminaari 11.–15.5.

Louhisaaren kattoseminaari 12.–13.9.

TAKO-syysseminaari 10.10., Helsinki Työmatkat Baltic Urban Lab workshop 13.–16.6., Norrköping Riksantikvarieämbet 15.–17.11., Tukholma KURRI KAARIN Seminaarit Rakennusperinnön ja korjausrakentamisen neuvottelupäivä, 30.3.

Moderni rakennuskanta historiallisessa kaupungissa -seminaari 24.4.

KOULU-rakentamisen, säilyttämisen ja korjaamisen -seminaari 8.6.

Mahtuuko luonto tiivistyvään Turkuun? Kaupunkiluonto terveyden ylläpitäjänä 11.10.

Työmatkat Kaupunkikuvaneuvottelukunta, 4.–5.5., Tukholma MUSTONEN RIIKKA Seminaarit Kulttuuriympäristön neuvottelupäivät, 9.–10.10., Kotka Työmatkat Riksantikvarieämbet 15.–17.11., Tukholma MÄNTYLÄ-ASPLUND SARI Koulutukset Museoverkon uusitun karttasovelluksen koulutus 7.2., Museovirasto, Helsinki Pirkanmaan maakuntamuseon järjestämä metallinetsinharrastuksen koulutuspvä 29.4., Vapriikki, Tampere Seminaarit Kaavoituksen ajankohtaispäivä 14.6. Varsinais-Suomen ELYkeskus, Turku

72

Työmatkat Muinaismuistolain osaamisrinki 25.1., Museovirasto Helsinki Arkeologisen kulttuuriperinnön oppaan seurantaryhmä kokous 7.2., Museovirasto, Helsinki Maakuntien arkeologien tapaaminen 5.4., Museovirasto, Helsinki Vuoden 2016 arkeologisten kenttätöiden esittelypäivät 6.4., Kansallismuseo, Helsinki RATILAINEN TANJA puuttuu päivämäärät Koulutukset XRF-laitteen käyttökoulutus Valokuvien luettelointikoulutus Karttapalvelun käyttökoulutus Seminaarit Suomen keskiajan arkeologian seuran syysseminaari, Hämeenlinna Kaavoituksen ajankohtaispäivät Architecture, Archaeology and Contemporary City Planning Kulttuuriympäristön neuvottelupäivät, 9.–10.10., Kotka Kulttuuriympäristön suojelun viranomaispäivät, Kuopio Työmatkat Castella Maris Baltici -konferenssi, Marksburg, Saksa Buildings in Society -konferenssi, Tukholma SAARENTO PAULA Koulutukset YJEAT 18.–19.1., tutkinto 9.2., Helsinki Projektipäällikkökoulutus 23.11. ja 29.11. Turun kaupunki Seminaarit Hyödynnettävyys kulttuuriympäristötyössä 27.3., Helsinki Suomen historiallisten kaupunkien yhdistyksen seminaari ja vuosikokous 24.4., Tammisaari Kulttuuriympäristötiedot yhteiskäyttöön työpaja 8.5, Museovirasto, Helsinki.

Kulttuuriympäristön neuvottelupäivät, 9.–10.10., Kotka

ALLINNIEMI PÄIVI Koulutukset Kiertoon, korjaukseen vai poistoon? – Onko museomaailma valmis KonMari-ajattelulle? 20.–21.4. Pohjoismaisen konservaattoriliiton Suomen osaston ry: PKL:n koulutuspäivä Jyväskylässä museologian oppiaineen 500 vuotta protestanttista kirkkoarkkitehtuuria -symposium 31.10.–1.11., Helsinki PKL:n koulutuspäivät 3.11., Vantaaan kokoelmakeskuksessa Konservaattoriliiton tekstiili-ryhmä kokoontuminen 15.11.

Tampereen kokoelmakeskus Seminaarit Suntioiden ajankohtaispäivä 25.9., luento, Turun Kristillinen opisto HIRVILAMMI MAARIT Koulutukset XRF -koulutus 28.2., Turun museokeskus Säteilyn käyttö ja turvallisuus -kurssi 13.3.–10.4., Turun yliopisto Kiertoon, korjaukseen vai poistoon? – Onko museomaailma valmis KonMari-ajattelulle? 20.–21.4. Pohjoismaisen konservaattoriliiton Suomen osaston ry: PKL:n koulutuspäivä Jyväskylässä museologian oppiaineen PKL:n koulutuspäivät 3.11., Vantaaan kokoelmakeskuksessa Excel-koulutus 14.11.

Dies Medievales 2017 keskiajan tutkimus nyt 17.11., Tampere Suntioiden ajankohtaispäivä 25.9., luento, Turun Kristillinen opisto

KALLINEN EMILIA Koulutukset PKL:n koulutuspäivät 3.11., Vantaaan kokoelmakeskuksessa Seminaarit Kehysten historia ja konservointi 2.2.–3.2., Helsinki Working with Museum Audiences – Towards Active and Inspiring Customer Experience 11.5., Turun museokeskus SAARINEN RIIKKA Koulutukset XRF -koulutus 28.2., Turun museokeskus Säteilyn käyttö ja turvallisuus -kurssi 13.3.–10.4., Turun yliopistossa Seminaarit Varsinais-Suomen arkeologisten kenttätöiden esittelytilaisuus 27.4.

Dies Medievales 2017 keskiajan tutkimus nyt -seminaari 17.11., Tampere SELKEE SARI Koulutukset XRF -koulutus 28.2., Turun museokeskus Kiertoon, korjaukseen vai poistoon? – Onko museomaailma valmis KonMari-ajattelulle? 20.–21.4. Pohjoismaisen konservaattoriliiton Suomen osaston ry: PKL:n koulutuspäivä Jyväskylässä museologian oppiaineen PKL:n koulutuspäivät 3.11., Vantaaan kokoelmakeskuksessa Seminaarit Museot monipuolisina oppimisympäristöinä 19.9., Turun museokeskus

HUIKURI TANJA Koulutukset XRF -koulutus 28.2., Turun museokeskus PKL:n koulutuspäivät 3.11., Vantaaan kokoelmakeskuksessa Seminaari Tekstiilikonservaattoreiden koulutuspäivä Pelastettavat tekstiilit 15.11., Tampereen kokoelmakeskus

SUNA EIJA Seminaarit Ympäristöministeriön puurakentamisseminaari 10.3. Turku Museopäivät 8.–10.5., Rauma Kaavoituksen ajankohtaispäivä 14.6., Turku Louhisaaren kattoseminaari 12.–13.9.

73

KOULUTUKSET, SEMINAARIT, TYÖMATKAT NÄYTTELY- JA PEDAGOGIIKKAYKSIKKÖ HYYRYNEN IRIS Elämyspolku osana monimediaista oppimista museoissa, museotoimen pedagoginen henkilöstökoulutus, 18.12., Turku AALTO HEIDI Koulutukset Oman elämänsä valmentaja -koulutus 9.2.

Työmatkat Educa-messut 27.–28.1. Helsinki Opintomatka 18.–20.4., Tukholma HÄNNINEN TUULA Koulutukset Lääkekasvit nykylääketieteessä -luento 10.8.

Oman elämänsä valmentaja -työhyvinvointikoulutus 20.9.

Hätäensiapu -koulutus 6.10.

Työmatkat Verkostoitumismatka Kaikukortti-toiminnasta, Espoon kaupunki 22.9.

Frankfurt-Heidelberg -matka 13.–16.11.

HUJALA SUSANNA Työmatkat Moderna Museet ja Fotografiska 19.4. Tukholma Venetsian biennaali 19.–22.6.

Ars 17 Kiasma 25.8., Helsinki Koulutukset YJEAT-koulutus 5.–6.9.

HUOKKOLA MARIA Seminaarit Itämeren alueen linnojen konferenssi 12.5., Turun linna Museolehtoripäivät 21.–22.11., Turku. Puhujana ja seminaarin workshopissa kertomassa lisätyn todellisuuden (AR) ja virtuaalitodellisuuden (VR) Työmatkat Opintomatka 18.–20.4., Tukholma Näyttelycafé 7.-8.11., Helsinki KAUPPINEN HILKKA Educa-messut 27.–28.1. Helsinki Opintomatka 18.–20.4., Tukholma KUTILAINEN KAISA Koulutukset Kirjoittajakoulutus 13.3., Turku Työmatkat Opintomatka 18.–20.4., Tukholma

74

LAHTINEN SUSANNA Koulutukset Museot monimediaisina oppimisympäristöinä -koulutuspäivä 18.12.

LANGH TEA Seminaarit Working with Museum Audiences - Towards Active and Inspiring Customer experience – seminaari 11.5.

Suomalais-Venäläinen Kulttuurifoorumi 20.–24.9., Pietari Työmatka Opintomatka 19.4., Tukholma Muuta Åbo svenska församlings pensionärsträff ”Om verksamheten på Kurala Bybacke” LOUNA-KORTENIEMI MARIA Luonnontieteelisten museoiden neuvottelupäivät 15.–16.6.

ESCAPE-etäsuojeluhankkeen päätösseminaari milloin Kaisaniemen kasvitieteellisen puutarhan evoluutiopuun avajaiset milloin LÖNNBERG PÄIVI Koulutukset Kirjoittajakoulutus 13.3., Turku Seminaarit Museolehtoripäivät 21.–22.11., Turku.

Työmatkat Näyttelycafé 7.-8.11., Helsinki MUSAKKA SATU Koulutukset Creative Museum -koulutus 2.6.

Seminaarit Architecture, archaeology and contemporary city planning 16.5., Turku Tarinat peliin -toimintamalli museosisältöjen tarinallistamiseen, tuotteistamiseen ja yhteistyöhön 28.9.

Museolehtoripäivät 21.–22.11., Turku.

Työmatkat Educa-messut 27.–28.1. Helsinki

KOULUTUKSET, SEMINAARIT, TYÖMATKAT OKSANEN PIIA Työmatkat Venetsian biennaali 16.–19.5.

Kassel Documenta ja Skulptur Projekte Münster 23.– 30.6.

Ars 17 Kiasma 25.8.

WAMin kehittämishankkeen tutustumismatka 29.11.–1.12.

Kööpenhamina ja Malmö Seminaarit Ars 17 / Taideyliopiston ja Helsingin yliopiston järjestämä yleisölle avoin keskustelutilaisuus tieteestä, taiteesta ja tutkimuksesta 6.4., Helsinki PAJARRE SATU Koulutukset MIF, Menesty museojohtajana – syvennä osaamistasi 13.– 14.12.

Seminaarit Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituuttien syysseminaari 10.10., Espoo Esille 9. Museo- ja näyttelytutkimuksen seminaari 9.11., Helsinki Museoliiton tietopäivät 12.–13.12., Helsinki Työmatkat Venetsian Biennaali 9.–13.5., Italia, Yksikön verkostoitumis- ja tutustumismatka Tukholmaan18.4.-20.4.

Yhteistyötapaaminen Suomen Saksan kulttuuri-instituutissa 23.–26.8., Berliini, Saksa Työjaoksen suunnitelu- ja vierailumatka Tallinnaan 14.–15.12.

SALOLUOMA JONNI Kassel dokumenta 14 -tapaaminen Suomen Saksan kulttuuriinstituutissa 21.–25.8., Berliini, Saksa SELIN BENGT Koulutukset Oman elämänsä valmentaja -koulutus 9.2.

Museot monimediaisina oppimisympäristöinä -koulutuspäivä 18.12.

Seminaarit GA-seminaari Turun linnassa 11.5.

Museot monipuolisena oppimisympäristönä -seminaari 19.9.

Työmatkat Educa-messut 27.–28.1. Helsinki Opintomatka 18.–20.4., Tukholma

TIILIKAINEN LEENA Koulutukset Mediakasvatusprojektin Moodle-koulutus 12.4 Museot monipuolisina oppimisympäristöinä 19.9 Selkokielikoulutus 20.11.

Työmatka Opintomatka 19.4., Tukholma Muuta Lähde liikkeelle eläkeläinen – Muistojen matkalaukku 2.2., Liinahaan vanhainkoti Maaria-Paattisten eläkekerho 6.2.

Omaishoidon tukikeskus 5.4.

Opastukset viidelle lapsiryhmälle 5.5., Paattisten kotiseutumuseossa TUISKU MAIJU Koulutukset Nuoren kotoutuminen kuntaan - kotouttavan työn mahdollisuudet -koulutuspäivät 31.1. ja 14.3., Turku Seminaarit Working with Museum Audiences -seminaari 11.5., Turku Immersive experiences -seminaari 9.6., Tukholma Museot monipuolisina oppimisympäristöinä 19.9., Turku Työmatkat Educa-messut 27.–28.1. Helsinki Opintomatka 18.–20.4., Tukholma Relevance - keeping heritage relevant in the 21st century -konferenssi (ICOM-CECA) 14.-17.10., Lontoo VÄÄRÄ SEIJA Koulutukset Kirjoittajakoulutus 13.3.

Moodle-koulutus 12.4.

Museot monipuolisena oppimisympäristönä 19.9. ja 18.12.

Työsuhdejuridiikan teemapäivät 31.9. ja 10.11.

HR tietoisku 13.10. ja 3.11.

Työn psykososiaaliset kuormitustekijät 26.10.

Seminaarit GA-seminaari 11.5., Turku Pomopäivä 16.11.

Työmatkat Pedaalin jäsentapaaminen 7.3., Tampere ja 5.4., Helsinki Opintomatka 18.–20.4., Tukholma Mediakasvatushanke 19.6., Tampere

SEPPÄ JOHANNA Seminaarit Mediakasvatushankkeen seminaari 19.9., Turun linna Työmatkat Mediakasvatushankkeen opintomatka 19.6., Tampere Kiasma ja Taidehalli 25.8., Helsinki

75

TYÖRYHMÄT, SIDOSRYHMÄT, LUOTTAMUSTOIMET HALLINTO HEIKNIEMI-PÄÄKKÖNEN HELENA Museolaiva Sigynin säätiön hallitus, jäsen Sibeliusmuseon johtoryhmän, jäsen Vapaa-aikatoimialan työhyvinvointiryhmä, jäsen HOVI-ASSAD PIA Keskustan aluetiimi, puheenjohtaja

ASIAKASPALVELUYKSIKKÖ KEMPPAINEN SIMO Suomen museoteknisten yhdistys, sihteeri

KONSERVOINTIYKSIKKÖ

Työryhmät, sidosryhmät, luottamustoimet

76

NÄYTTELY- JA PEDAGOGIIKKAYKSIKKÖ KUTILAINEN KAISA Keskiajan Turku LANGH TEA Turun kaupungin vapaa-aikatoimialan ruotsinkielinen aktivointiryhmä, jäsen LÖNNBERG PÄIVI Akatemiatalo 200 -näyttelytyöryhmä MUSAKKA SATU Turun Museolehtorit OKSANEN PIIA Suomen Taideyhdistys, teosostolautakunta Raimo Utriaisen taidesäätiö, apurahajury

ALLINNIEMI PÄIVI Kirkon kulttuuriperinnön neuvottelukunta, jäsen (2017–2020)

SELIN BENGT Lastenkulttuurin työryhmä Turun Museolehtorit

KULTTUURIPERINTÖYKSIKKÖ

SEPPÄ JOHANNA Lastenkulttuurin työryhmä, jäsen Vapa lapset -työryhmä, jäsen

KUPILA SANNA Teollisuusperinteen seuran hallitus, jäsen

TIILIKAINN LEENA Turun kaupungin vapaa-aikatoimialan senioriryhmä, jäsen

SAARENTO PAULA Turunmaa – yhteinen kulttuuriympäristömme, asiantuntijaryhmä Kestävä korjausrakentaminen -hanke, asiantuntijaryhmä Kulttuuriympäristötyöryhmä (KULTU) MIP -ohjausryhmä MIP -kehittämisryhmä

TUISKU MAIJU Museopedagoginen yhdistys Pedaali ry., puheenjohtaja

SUNA EIJA Kulttuuriympäristötyöryhmä (KULTU), sihteeri Curatio ry, hallitus

VÄÄRÄ SEIJA Keskiajan Turku Lastenkulttuurin neuvottelukunta Lastenkulttuurin työryhmä Turun linnan hoitokunta Turun Museolehtorit

77

TURUN MUSEOKESKUS TURUN KAUPUNGIN VAPAA-AIKATOIMIALA

Museo

www.turku.fi/museo