Turun kaupungin vapaa-aikatoimiala
20 15 VUOSIKERTOMUS
2 UINNINVALVOJAT AHKEROIVAT KESÄISIN KUPITTAAN JA SAMPPALINNAN MAAUIMALOISSA. KUVA: MIKA OKKO
Oho!
Olipa vuosi taas täynnä kulttuuria ja kuntoilua - hyvää oloa!
Henkilöstö, talous ja kehittäminen ............................................................. 4–5 Viestinnän ja markkinoinnin keinoin: Vinkkejä vapaa-aikaan ....................... 6–7 Aktiivisuus elämäntavaksi! ......................................................................... 8–9 Vapaa-ajan palveluista iloa ja hyötyä ......................................................... 10–11 Vapaa-aikatoimialan lautakuntien jäsenet .................................................. 12–13 Kulttuurilautakunnan avustukset ja apurahat ............................................. 14 Liikuntalautakunnan avustukset ................................................................ 15 Nuorisolautakunnan avustukset ................................................................ 16 Turun filharmoninen orkesteri / intendentti Emilie Gardberg: Juhlan huipennus! ..................................................................................... 17 Turun kaupunginkirjasto / kirjastopalvelujohtaja Aart de Heer: Verkkokirjasto uudistui............................................................................... 18 Turun kaupungin liikuntapalvelut / liikuntapalvelujohtaja Markus Kalmari: Vahdinvaihdon ja isojen hankkeiden vuosi.................................................. 19 Turun kaupungin nuorisopalvelut / nuorisopalvelujohtaja Annina Lehtiö-Vainio: Uusia tuulia nuorisopalveluissa ................................ 20 Turun museokeskus / museopalvelujohtaja Olli Immonen: Turun museokeskuksessa ennätysvuosi ................................................... 21 Svensk resumé ......................................................................................... 22–27
3
Henkilöstö, talous ja kehittäminen HENKILÖSTÖ 2015 Vapaa-aikatoimialan henkilötyövuodet vuonna 2015 oli 602,1. Vuonna 2014 vastaava luku oli 671,8. Talouden tasapainottamiseksi kaupunkitasoisesti henkilötyövuosien vähennys vuodelle 2015 oli -175 htv, josta vapaa-aikatoimialan osuus oli -10 htv:tä. Nuorisopalveluiden aamu- ja iltapäivätoiminta siirtyi vapaa-aikatoimialalta sivistystoimialalle. Luonnollisen poistumisen yhteydessä tehtäviä järjesteltiin uudelleen ja sijaisia palkattiin vähemmän kuin vuonna 2014. SAP HR KÄYTTÖÖN Toimiala siirtyi keväällä käyttämään SAP HR -ohjelmaa, joka korvasi matkanhallintaohjelma Populuksen ja ESSin. Pääkäyttäjille, esimiehille ja muulle henkilöstölle järjestettiin ohjelman koulutus-
ta. Käyttöönotto ei sujunut ongelmitta. Järjestelmässä oli alkuun merkittävää hitautta – ja kuten aina, uuden oppiminen vie oman aikansa. TYÖNVAATIVUUDEN ARVIOINTI Kesällä Turun kaupunki siirtyi työnvaativuuden arvioinnissa pisteytetystä arvioinnista kokonaisarviointiin. Syksyn aikana käytiin läpi vakansseja, päivitettiin tehtävänkuvia ja sijoitettiin ne oikeisiin hinnoitteluryhmiin. Hinnoitteluryhmien kokoonpanot vahvistettiin Strategisessa HR:ssä, ja ryhmät aloittivat arviointityön. Osissa ryhmiä työ on tehty ja osalla työ jatkuu vuoden 2016 alkupuolella. KUNTA 10 Tulokset Kunta 10 -kyselystä saatiin alkuvuodesta. Kevään ja alkukesän ai-
kana palvelualueet kävivät tulokset läpi henkilökuntakokouksissa. Henkilöstön kanssa sovittiin tuloksista johdetut kehittämistoimenpiteet ja niiden aikataulut. Palvelualueiden sovitut toimenpiteet käytiin läpi marraskuussa toimialan yhteistoimintaryhmässä. TYKY-TOIMINTA Toimialan tyhy-ryhmä järjesti henkilökunnalle tapahtumia vuoden aikana: helmikuussa ystävänpäiväluistelut, huhtikuussa tutustumiskierrokset museopalveluiden Kalastajan- ja Amiraalistonkadun yksiköihin, elokuussa starttipäivän Kuhankuonolle ja lokakuussa mahdollisuuden seurata klassisen musiikin konsertin kenraaliharjoituksia. Joulukuussa oli toimialan yhteiset pikkujoulut Konserttitalossa.
VAPAA-AIKATOIMIALAN HENKILÖSTÖ NAUTTI KESÄISESTÄ LUONNOSTA SYYSKAUDEN STARTTIPÄIVÄNÄ 18.8. KURJENRAHKAN KANSALLISPUISTOSSA. MONI OSALLISTUI OPASTETULLE SAVOJÄRVEN KIERROKSELLE. KUVA: JANNE LEHTOLA
4
TALOUS 2015 Vapaa-aikatoimialan vuoden 2015 toimintakate alitti talousarvion 1,6 miljoonalla eurolla. Nettomenot olivat 57 miljoonaa euroa. Toimintakulut olivat yhteensä 66,7 miljoonaa euroa ja toimintatuotot 9,6 miljoonaa euroa. Tilinpäätöksen nettomenot vuonna 2015 oli vuoden 2014 tilinpäätöstä 2,7 miljoonaa euroa pienemmät, mikä osaltaan johtuu aamu- ja iltapäivätoiminnan
siirtymisestä sivistystoimialalle. Vapaaaikatoimialan vertailukelpoiset nettomenot alenivat 1,7 prosenttia vuonna 2015. Koko kaupungin nettomenot kasvoivat noin 0,4 prosenttia. Vapaa-aikatoimialan henkilöstömenot olivat suurin kuluryhmä, jossa kustannukset alenivat. Vuoteen 2014 verrattuna vähennys oli yhteensä 1,6 miljoonaa euroa. Kustannuslajeissa aineet ja
tarvikkeet sekä palvelujen ostot alenivat merkittävästi. Vertailukelpoiset toimintatuotot alenivat 0,1 miljoonaa euroa eli 1 prosentin. Kaikki palvelualueet alittivat talousarvionsa. Nettoyksiköiden, orkesterin ja museopalvelujen, osalta vuoden 2015 toimintakatteen alitus oli 110 000 euroa.
KEHITTÄMINEN 2015 Vapaa-aikatoimialalla kaupungin kehittämismallia käytettiin erityisesti ulkoista rahoitusta saavissa projekteissa ja aloitettiin sisäisessä kehittämisessä. Palvelualueiden kehittämistyön tueksi kaupungissa otettiin käyttöön Thinking Portfolio -salkunhallintaväline.
Liikunta- ja nuorisolautakunnat ottivat käyttöön sähköisen avustusjärjestelmän.
Aktiivisuuden edistäminen jatkui tärkeimpänä koko toimialan yhteisen kehittämisen kärkenä (lue lisää s. 8–9).
Toimialalla tiivistettiin palvelualueiden välistä yhteistyötä kunnossapidon kehittämisessä. Lisäksi toimiala osallistui aktiivisesti koko kaupunkia koskeviin kehittämishankkeiden ja -prosessien, kuten vuosijohtamisen sekä tiedolla johtamisen kehittämiseen.
Järjestöyhteistyössä ja kumppanuusmallin kehittämisessä aloitettiin tiivis yhteistyö vapaa-aika- ja hyvinvointitoimialojen sekä konsernihallinnon kanssa.
Toimialan kaikille johtoryhmille järjestettiin kaksi yhteistä kehittämisseminaaria, ja koko toimialan johtoryhmätyöskentelyä kehitettiin sekä itsenäisesti että osa-
na paremman johdon foorumeita. Kokemusten vaihtoa hyvistä käytännöistä oli Kuopion ja viiden muun suurimman kaupungin kanssa sekä Baltian maiden, Pietarin ja WHO:n Healthy Cities -verkostojen kanssa. Toimiala osallistui myös aktiivisesti 6Aika-ohjelmaan hakemalla rahoitusta kolmeen eri palvelualueiden projektiin. Vuoden lopussa toteutetun asiakastyytyväisyyskyselyn tulosten perusteella palveluja käyttäneet turkulaiset olivat erittäin tyytyväisiä kaikkien palvelualueiden toimintaan. Palvelumme arvioitiin asteikolla 1–5 jälleen yli 3,5, kuten edellisenäkin vuonna.
5
Viestinnän ja markkinoinnin keinoin
Vinkkejä vapaa-aikaan
KULTTUURIANTIA KUVIN INSTASSA.
KULTTUURIKORTTI-TIEDOTTEITA LÄHETETTIIN VUODEN AIKANA 25. KULTTUURIKORTTEINA TOIMIVAT TURUN KAUPUNGINKIRJASTON KAKSI KORTTIA JA VASKI-KIRJASTOJEN KORTTI.
UUSI VERKKOPALVELU JA DIGITAALINEN TYÖPÖYTÄ Toimialan viestinnän ja markkinoinnin työntekijät osallistuivat vuoden aikana aktiivisesti Drive Turku -ohjelmassa uuden verkkopalvelun (ml. tapahtumakalenterin) ja digitaalisen työpöydän sisällöntuotantoon ja loppuvuodesta jatkokehittämiseen. Turku.fi-sivustoa on rakennettu entistä asiakasystävällisemmäksi ja erilaiset mobiililaitteet huomioon ottavaksi. Uusittu sivusto otettiin käyttöön 1.7. Jatkokehitystä on tehty sekä asiakkailta että työntekijöiltä saadun palautteen perusteella. Digitaalinen työpöytä tuo henkilöstölle yhteen näkymään kohdennetut sisäisen viestinnän osiot.
6
NETISSÄ JA SOMESSA Kaupungin vapaa-ajanpalveluista kerrottiin säännöllisesti www.turku.fi -sivustolla, Turun seutukunnallisessa tapahtumakalenterissa ja brändisivuilla. Kulttuuria Turussa -sivusto yhdistyi turku.fi-sivustoon, mutta jatkoi omana kokonaisuutenaan sosiaalisessa mediassa. Sosiaalisessa mediassa toimialalla oli yhteensä noin 50 erilaista Facebook-sivua. Kulttuuripalvelut näkyivät somessa keskitetysti Kulttuuria Turussa -FB-sivun kautta. Vuoden aikana seuraajien määrä kasvoi 6 000 tykkääjään, sivu oli yksi Turun kaupungin suosituimmista somekanavista. Ruotsinkielinen vastine Kultur i Åbo keräsi 1 000 tykkääjää. Kulttuuria
Turussa -sivun lisäksi toimialan suosituimpiin FB-sivuihin kuuluivat Turun kaupunginkirjasto, Impivaaran uimahalli ja Seikkailupuisto. Turun museokeskuksella oli toimialan aktiivisin Twitter-tili (1 500 seuraajaa). Kulttuuria Turussa -tili avattiin Instagramiin ja se keräsi 400 seuraajaa. Kulttuuriblogi sai lisää näkyvyyttä uusimpien kirjoitusten noustessa turku.fi:ssä vapaa-ajan etusivulle. Toimialan tapahtumia ja palveluita markkinoitiin Turku Touringin kesän 2015 Kiss my Turku -verkkosivukampanjassa; näkyvimmin kampanjassa olivat esillä Turun linna ja Tyttökuningas-näyttely. Lisäksi esiteltiin kaupungin muita muse-
Turun filharmoninen orkesteri. Kävijöitä messuilla oli yli 20 000. Palvelualueet esittelivät messuilla mm. ajankohtaisia menovinkkejä, messutarjouksia ja kirjoja.
KAUPUNGIN KULTTUURI- JA TAIDELAITOKSET TARJOSIVAT KIRJAMESSUILLA PARHAAT MENOVINKIT VAPAA-AIKAAN! KUVA: NINA HUURREVAARA
oita, Seikkailupuisto ja uimalat. ESITTEISSÄ JA JULKAISUISSA Vapaa-aikatoimiala jakoi tietoa tapahtumistaan ja palveluistaan kaupungin asukaslehti Turkupostissa, jonka ulkoasu uudistettiin elokuussa. Lehti ilmestyi neljästi. Viimeisimmän lukijatutkimuksen mukaan lukijoita kiinnostavat lehdessä eniten kaupungin kulttuurianti ja liikunta paikkoineen sekä kursseineen. Turku liikkeelle -liite julkaistiin Turkupostin numerossa 3. Vapaa-ajanpalvelut olivat kattavasti esillä uusille asukkaille tarkoitetussa Koti Turussa -lehdessä. Toimialan edullisista opiskelijahinnoista vinkattiin keväällä ja syksyllä Vapaalla Turussa – Edullista opiskelijoille -esitteellä. Lasten ja nuorten tapahtumista kerrottiin Mitä tekis? -kausiesitteissä. Kaupungin vapaa-ajanpalveluiden kesätarjonnasta tiedotettiin toimialan ja seurakuntayhtymän yhteisessä Kivakesä-esitteessä. Kaupungin kulttuuri- ja taidelaitokset markkinoivat palveluitaan matkailijoille Turku Touringin Huvia meren rannalla -vuosiesitteessä. Muille erityiskohderyhmille (seniorit, ruotsinkieliset, maahanmuuttajat, lapset, nuoret ja lapsiperheet) tiedotettiin juuri heille suunnatuista tapahtumista monin eri keinoin. Toimialan laajasta tarjonnasta viestittiin myös mm. alueen sanomalehdissä ja
muissa medioissa, erikoislehdissä, ulkomainostauluissa, Jokke Jokijunassa ja kaupungin sähköisissä infotauluissa. Alueellista viestintää kehitettiin Runosmäki-Raunistulan, Pansio-Jyrkkälän, Nummi-Halisten ja Varissuo-Lausteen alueilla, joissa asukkaat saavat entistä paremmin tietoa alueen vapaa-ajanpalveluista mm. suorapostitusten avulla. Elokuussa kaupunki otti käyttöön sähköisen tiedotepalvelun, tiedotteet ovat myös tilattavissa kaupungin verkkosivuilta. MESSUILLA JA TAPAHTUMISSA Toimialan kulttuuri- ja taidelaitokset osallistuivat Turussa VisitTurun järjestämiin kausitarjontaa esitteleviin sidosryhmätilaisuuksiin. VisitTurku esitteli toimialan tarjontaa myös kotimaisissa ja kansainvälisissä tapahtumissa. Vapaa-aikatoimiala oli mukana Helsingin opetusalan Educa-messuilla 23.–24.1., jossa erityisesti Turun kaupungin luokkaretkitarjonta kiinnosti messukävijöitä. Educassa oli kävijöitä yli 14 000. Vapaa-aikatoimialan monipuolisia palveluita esiteltiin Turun messuilla kaupungin yhteisosastolla. Kaupungin kulttuuri- ja vapaa-ajan tarjonta oli näyttävästi esillä myös Turun kansainvälisillä Kirjamessuilla 2.–4.10. Pääteeman osaston ilmeelle antoi 225-vuotisjuhlavuottaan viettänyt
Toimialan kulttuuri- ja taidelaitokset osallistuivat Osaava Nainen -tapahtumaan 23.–25.10. Turun messukeskuksessa. Kulttuurikioskilla messujen aulassa tarjoiltiin menovinkkejä toimialan monipuolisesta tarjonnasta ja myytiin lippuja valikoituihin esityksiin. Kävijöitä tapahtumassa oli n. 7 700. Uusille opiskelijoille suunnatussa Ready, Study, Go Turku -tapahtumassa 27.8. Turun Kauppakorkeakoulussa esiteltiin toimialan palveluja. Erityisen suosittu oli opiskelijoille suunnattu Vapaalla Turussa -esite. Kirjastovirkailijat tekivät opiskelijoille runsaasti kirjastokortteja, jotka toimivat haluttaessa myös Kulttuurikorttina. Kävijöitä oli n. 2 500. YKSI KORTTI – MONTA ELÄMYSTÄ Kulttuurikortti on maksuton etukortti kaikille kulttuurin ystäville. Vuoden lopussa korttilaisia oli runsaat 55 000. TYÖYHTEISÖVIESTINTÄÄ Aiemmin ilmestynyt Turun pualest -lehti muokkautui henkilöstön uutiskirjeeksi, joka lähetetään sähköpostitse kahdeksan kertaa vuodessa. Kaupunki otti käyttöön sähköisen uutiskirjepalvelun kesäkuussa. Kaupungin sisäinen intra, Metku, otettiin käyttöön heinäkuussa. Metkussa on mahdollista kohdentaa uutisia, ilmoituksia ja tapahtumia toimiala- ja yksikkökohtaisesti, mutta tekniset ongelmat ovat toistaiseksi estäneet toiminnallisuuden täysipainoisen hyödyntämisen. Kaikki työntekijät voivat tehdä Metkuun ilmoituksia ja tapahtumia.
7
Aktiivisuus elämäntavaksi! Vapaa-aikatoimialan yhteisenä päämääränä on edistää ja tukea turkulaisten aktiivista harrastamista sekä lisätä asukkaiden osallisuutta ja näin vähentää merkittävästi sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia. Toimialan sisäisen yhteistyön edistämisen merkitys korostuu eri kohderyhmien hyvinvoinnin tukemisessa ja vapaa-aikapalveluiden pariin aktivoimisessa. Aktiivista elämätapaa vahvistettiin palvelualueiden yhteistyönä sekä alueellisessa että kohderyhmätoiminnassa. Eri kohderyhmien parissa vahvistettiin sosioekonomisesti haastavassa asemassa olevien palvelutuotteita ja -ketjuja. Asuinalueilla yhteistyö saatiin Evivaohjelman viimeisenä toimintavuotena käyntiin kaikilla yhdeksällä suuralueella. Aktiivisuuden edistämistä ja Evivaa ohjasi toimialajohtajan johdolla aktiivisuuden ohjausryhmä, johon kuuluvat toimialojen palvelutuotannosta vastaavat henkilöt. Evivan viimeinen toimintavuosi toi mukaan keskustelun toiminnan jatkuvuudesta ja edelleen kehittämisestä sekä
8
alue- että kohderyhmätyössä. Yhtenä ratkaisuna tähän oli aktivointityön sisällyttäminen kulttuurilautakunnan avustustoiminnasta vastaavan kulttuurisihteerin työnkuvaan. Vuoden aikana yhteen sovitettiin ja tiivistettiin yhteistyötä kohderyhmä- ja aluetiimien välillä esimerkiksi vetäjien yhteisissä tapaamissa. Lisäksi aktivointitiimeille ja toimialan johtoryhmille järjestettiin yhteinen kehittämisseminaari marraskuussa. Kohderyhmä- ja aluetiimeihin kuului vuoden lopussa lähes sata toimialan työntekijää. Aktiivisuuden lisääntymisestä kertovat
osaltaan useat palvelujen käyttövolyymeja kuvaavat mittarit, kuten kävijämäärien selvä kasvu mm. museoissa ja uimalaitoksissa edelliseen vuoteen verrattuna sekä vetovoimaiset huipputuotteet, kuten kiitetty pääkirjasto ja innovatiivinen konserttianti. Kaupungin strategian toimeenpanossa vapaa-aikatoimiala oli veto- ja koordinaatiovastuussa Aktiivinen kaupunkilainen -teeman osalta, ja toimialajohtaja jatkoi hyvinvoinnin ohjausryhmän vetovastuussa. ALUETYÖ LAAJENI Eviva-toimintaohjelman käynnistämän
NUORET TEKIVÄT SEINÄMAALAUKSEN (KUVA EDELLISELLÄ SIVULLA) LAUSTEEN NUORISOTALOON NUOKKARIT NUORTEN NÄKÖISEKSI -HANKKEEN AIKANA. KUVA: MARIANNE UUSAHO
RUNOSMÄESSÄ ASUKKAAT JA ERI TOIMIJAT
POPUP-FILLARI TULI LÄHELLE ASUKKAITA JA TOI TIETOA KAUPUNGIN HARRASTUS-
HAASTOIVAT KAIKKI KORISTELEMAAN YHTEI-
MAHDOLLISUUKSISTA. KUVA: EVIVA-HANKE
SEN AIHEEN MUKAAN. ENNEN ÄITIENPÄIVÄÄ KORISTEET RIPUSTETTIIN KIRJASTON EDUSTAN PUIHIN OHIKULKIJOIDEN ILOKSI. KUVA: KATRI ARNIVAARA
alueellisen toiminnan mallin vakiinnuttamista työstettiin koko vuoden ajan. Alueellista toimintaa vahvistettiin neljällä kaupungin suuralueella, ja aloitettiin viidellä muulla. Eviva-ohjelman vuonna 2011 alkanut toiminta päättyi vuonna 2015. Toiminnan arviointitutkimusta tehtiin viimeisen toimintavuoden aikana ja sen tulokset ovat käytettävissä keväällä 2016. Asuinalueilla yhteistyö asukkaiden osallisuuden ja aktiivisuuden edistämiseksi saatiin vakiinnutettua Eviva-ohjelman viimeisenä toimintavuotena Runosmäki-Raunistulan, Nummi-Halisten, Pansio-Jyrkkälän ja Varissuo-Lausteen alueilla sekä käynnistettyä viidellä muulla (Skanssi-Uittamo, Länsikeskus, MaariaPaattinen, Hirvensalo-Kakskerta, keskusta). Toiminnassa keskeistä on ollut asukkaiden osallistaminen palvelujen ja rakennetun ympäristön suunnitteluun sekä toiminnan toteutukseen. Vuoden
lopussa kaupungin kaikilla yhdeksällä suuralueella toimi vapaa-aikatoimialan aluetiimi. Kehittämistyö jatkuu tulevina vuosina. Alueellisen toiminnan keskeisten elementtien, kuten viestinnän ja tapahtumien onnistumisia, kirjattiin ja mallinnettiin. Näitä olivat palvelumuotoilukokeilut alueilla, aluetiimien viestintätyökalujen ja -kanavien uudistaminen, poikkihallinnollisen perheiden yhteinen koulupäivä -toiminnan laajentaminen ja Pansion pop-up tilan toiminnan tehostaminen. Uusia toimintoja olivat mm. Illallinen Turun taivaan alla -tapahtumat eri puolilla kaupunkia. Alueellisen toiminnan kehittämiseksi aloitettiin vuoden lopulla Evivan aluetoiminnan mallin mukaan kaupunkitasoisen Turun mallin kehittäminen. Aluetyössä jatkettiin mukana myös ympäristöministeriön ja ARA:n Asuinalueiden kehittämisohjelmassa.
KOHDERYHMÄTYÖ SYVENI Toimialan yhdistymisen myötä syntyneen, kaikki palvelualueet yhteen kokoavan kohderyhmätyön kehittäminen jatkui, ja yhtymäkohtia alueelliseen työhön etsittiin enenevästi. Kohderyhmätyö jatkui lasten, nuorten, työikäisten, ikääntyneiden, maahanmuuttajien ja ruotsinkielisten tiimeissä. Näiden kohderyhmien parissa vahvistettiin sosioekonomisesti haastavassa asemassa olevien palvelutuotteita, kuten Kimmoke-ranneketta. Lisäksi toimialojen yhteistyötä tiivistettiin kehittämällä palveluohjausta em. kohderyhmien saavuttamiseksi. Vuonna 2015 käynnistettiin palvelualueiden yhteisiä toimintatapoja nykyisen palvelutarjonnan monipuolistamiseksi. Vapaa-aikatoimialan palveluista myös viestittiin yhteisesti muille toimialoille. Toiminnassa keskeistä on ollut asukkaiden osallistaminen.
9
Vapaa-ajan palveluista iloa ja hyötyä Eri kohderyhmille ja eri alueiden asukkaille tuotiin vapaa-ajan palveluita lähelle ja kannustettiin myös omaehtoisiin aktiviteetteihin. Kulttuurikoordinaattorit, jotka ovat vahvasti mukana aktivointityössä, siirtyivät elokuun alusta vapaa-aikatoimialan hallinnosta kirjastopalveluihin.
MONIPUOLISESTI KULTTUURIA LAPSILLE JA NUORILLE Suositun Vauvaviikon aikana loruiltiin, laulettiin, inspiroiduttiin vauvateatterista ja haltioiduttiin nykytaiteesta Wäinö Aaltosen museon vauvaopastuskierroksilla. Vauvaviikko huipentui leikkivallankumoukseen sekä vappujuhliin. Sirkusteemaisessa perheiden taiteiden yön tapahtumassa pikkuväki pääsi kulttuurikylpyjen lisäksi pulahtamaan myös pehmoeläinkylpyyn. Talvi- ja syyslomalla nonstop-taidetyöpajoissa osallistujat loivat yhteisötaidetta. Pääsiäisen ja joulun kynnyksellä lapset askartelivat juhlapyhiin liittyviä koristeita ja kortteja. Lasten uuden vuoden tapahtumassa lapset ja vanhemmat innostuivat pahvileikkimökkien värittämisestä. Leikkilaukku
kiersi useissa erilaisissa kaupunginosien tapahtumissa eri puolilla Turkua inspiroimassa lapsia luovaan leikkimiseen. Vuoden alusta Turku liittyi valtakunnalliseen lastenkulttuurikeskusten verkostoon. Sen ansiosta muutamassa koulussa on pilotoitu menestyksekkääksi osoittautunutta koulutaiteilijayhteistyötä. Kuudessa koulussa järjestettiin taidevälituntitoimintaa, jossa koululaiset kokeilivat erilaisia taiteen tekemisen muotoja kuvataiteesta robottitanssiin. Lapset testasivat monialaisesti taiteen tekemistä myös lähiöalueilla harrastekokeilukerhoissa ja -työpajoissa. Kesällä järjestettiin muutamalla alueella Hörviäistutkimusleirejä, lähiösirkusta sekä sarjakuva- ja kuvataidetyöpajoja. Ysivip-kortin ansiosta yhdeksäsluokkalaisilla oli mahdollisuus tutustua kaupungin kulttuuripalveluihin veloituksetta. KULTUR PÅ SVENSKA FÖR STOR OCH LITEN Under hela året fortsatte satsningen på seniorkultur på seniorboenden bl.a. i form av gruppbesök i Jan-Erik Anderssons Bladhus och en serie konserter. Inom årets åboländska kulturpaket Vårkultur med ’konst och konstigheter’ som tema ordnades i Åbo bl.a. guidade åpromenader och pecha kucha-bildprat.
VAUVAOPASTUSKIERROKSET INNOSTIVAT WÄINÖ AALTOSEN MUSEOSSA. KUVA: JOHANNA SEPPÄ
10
Den tvåspråkiga babyveckan samlade över tusen småttingar med föräldrar till
ett brett utbud av kultur och konst för 0–3-åringar med allt från babyrytmik och ordkonst till babyguidningar runt Wäinö Aaltonens museum och babydisco i valborgsstämning. Kring jul fylldes Stadsteaterns Domino-sal av daghemsoch förskolegrupper som bjöds på barnmusikteater. Den tjugoförsta årgången av serien Författare och författarskap samlade under fyra höstkvällar på Gamla Rådhuset med åtta gäster ca 300 vänner av olika skönlitterära genrer. Lucia-andakten i Åbo domkyrka sändes för första gången på nätet via virtualkyrkan och nådde på så sätt ut till ännu fler. Den svenskspråkiga kulturkoordinatorn fortsatte det breda samarbetet med aktörer från andra institutioner och tredje sektorn. SUOMI TUTUKSI -TILAISUUDET Uusille maahanmuuttajille suunnatun Suomi tutuksi -palvelun yhteydessä järjestettiin useita Suomen kulttuuria ja historiaa sekä kaupungin kulttuurilaitoksia esittelevää Suomi tutuksi -teemapäivää, joihin osallistui yli 1 200 henkilöä. Wäinö Aaltosen museon konserttisarjojen yhteydessä oli maahanmuuttajasenioreille kaksi omaa kulttuuritilaisuutta, joihin osallistui noin 100 senioria. MONIKULTTUURISUUTTA MONIN TAVOIN Vuonna 2015 Turun kurdiyhdistyksen ja Turun ensimmäisen somalialaisyhdistyk-
sen perustamisesta tuli kuluneeksi tasan kaksikymmentä vuotta. Sen kunniaksi molempien yhdistysten kanssa järjestettiin juhlat monipuolisine kulttuuriesittelyineen. Rasismin vastaista viikkoa vietettiin näyttävästi erilaisin tapahtumin ja työpajoin teemalla Sun aurinko on mun. Syksyllä järjestetyssä Kansat liikkeellä -luentosarjassa valotettiin monesta näkökulmasta ajankohtaista aihetta: pakolaisuutta ja maahanmuuttoa. Krokotiili Kwento ja yhteisen äänen metsästys -tarinakonserttikiertueen esitykset lokakuussa keräsivät yli 600 lasta kuulemaan pakolaisina Suomeen tulevien ihmisten musiikkikulttuuria. CineMaissi tarjosi marraskuun alussa kirjaston Studiossa latinalaisen Amerikan elokuvia. HELPOSTI SAAVUTETTAVAA JA ALUEELLISTA Vapaa-aikatoimialan Kimmoke-rannekkeen tarjonta laajeni ja monipuolistui kaupungin nuoriso- ja kirjastopalveluiden tarjonnalla. Asiakastoiveiden perusteella lisättiin koko perheelle suunnattuja palveluita. Kimmokkeelle löydettiin uusia kumppanuuksia. Esimerkiksi Parempaa työ- ja toimintakykyä -hankkeelle suunniteltiin matalan kynnyksen ryhmätoimintaa. Kulttuuripuolen yhteistyökumppaniksi Kimmokkeeseen tuli ensimmäisenä mukaan Tanssiteatteri Eri. Kulttuurikuntoilureitistön kartat päivitettiin. Täysin uutena julkaistiin Pansion reitti, ja Arkkitehtour-kartan sisältö uusittiin. Kesäkuun alussa vietettiin ensimmäistä kulttuurikuntoilun teemaviikkoa, jolloin asukkaille tarjottiin maksuttomia opastuksia kulttuurikuntoilun reiteille sekä kerrottiin reitistöstä ja sen omatoimisesta käytöstä. Keväällä käynnistyi Suomen 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi toteutettava Sata kohtaamista -yhteishanke. Sen toteuttavat Turun seudun kuntien kulttuu-
KULTTUURIKUNTOILUN KAHDENTOISTA AIEMMAN REITIN RINNALLE LISÄTTIIN PANSION REITTI. KUVA: ANTTI KALLIONIEMI
ritoimijoiden Oikeesti jotakin -verkosto ja Taiteen edistämiskeskuksen LounaisSuomen aluetoimipiste. Mukaan valittiin viisi taiteilijaa tai taiteilijaryhmää, jotka yhteisötaiteen keinoin luovat Turussa vuoden 2016 aikana asukkaiden kanssa kuvan 100-vuotiaan Suomen monimuotoisuudesta. Teoskokonaisuuksiin liittyvä esitys valmistuu vuonna 2017. SENIOREILLE RÄÄTÄLÖITYJÄ PALVELUITA Turun alueen kulttuurisia hyvinvointipalveluita rakennettiin yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa. Kirjaston pihalla järjestettiin yhteislaulutilaisuuksia, Runosmäen vanhuskeskuksen elävän musiikin iltapäivät ja karaoke olivat myös suosittuja. Perinteinen Kalevalakiertue vieraili päiväkotilapsien kanssa 15 palvelutalossa ja vanhainkodissa. Kulttuurikummi-toiminta jatkui menestyksekkäästi. Kummeina toimi 35 kulttuuriyhdistystä, kuoroa ja orkesteria 21 hoitolaitoksessa. Seniorikorttilaiset pääsivät iltapäivisin maksutta sisään Wäinö Aaltosen museoon ja Biologiseen museoon sekä tiettyinä aikoina myös Turun linnaan, Luostarinmäen käsityöläismuseoon sekä Apteekkimuseoon.
TURUN PÄIVÄNÄ JUHLITTIIN 225-VUOTIASTA ORKESTERIA Turun päivää juhlittiin syyskuussa Aurajoen molemmin puolin teemalla Monikulttuurinen ja kansainvälinen Turku. Kaupungintalossa esiteltiin kansainvälistä Turkua, ja WAMissa oli monikulttuurisuustapahtuma Language Eating. Turun NMKY esitteli toimintaansa Aurajoen varrella, ja Brinkkalassa oli Mahdollisuuksien tori. 225-vuotiasta Turun filharmonista orkesteria juhlittiin mm. postileimalla ja esittämällä pääkirjaston pihalla 7 kukkulaa soi! -musiikkielokuva. Avoin satama -tapahtuma keräsi runsaasti yleisöä Forum Marinumiin ja Turun satamaan. Turun museokeskuksen avoimet ovet sai tuhannet turkulaiset liikkeelle. Turkulaisia kiinnosti myös Kuntecin järjestämä Kaupungin kovimmat koneet -tapahtuma. KONSERTTISARJAT SUOSITTUJA Wäinö Aaltosen museon konserttisarjan tasokkaista esityksistä nautti lähes 2 000 kuulijaa, kamarimusiikkikonsertteja oli 22. Musiikkia ja runoa Vanhalla Raatihuoneella -sarjassa oli konsertti lähes joka sunnuntai. Vanhan Suurtorin joulumarkkinoiden yhteydessä oli kahdeksan joulukonserttia. Kävijöitä näissä konserteissa oli n. 2 900.
11
Vapaa-aikatoimialan lautakuntien jäsenet TURUN KULTTUURILAUTAKUNTA 2015 JÄSENET:.............................................................................................VARAJÄSENET: Maija Perho, pj. (Kok.)............................................................................Maija-Leena Kero (Kok.) Anita Birstolin, varapj. (Vihr.)...................................................................Rebecca Frilund (Vihr.) Maija Gerke (Vas.)..................................................................................Mervi Uusitalo (Vas.) Rainer Grannas (SDP)............................................................................Tomi Flemming (SDP) Kari Kanala (Vihr.)...................................................................................Mika Lamminpää (Vihr.) Jari Laine (PS)........................................................................................Mikael Andersson (PS) Velimatti Lehtonen (Kok.).......................................................................Jouni Elomaa (Kok.) Asko Mäki (Vas.)....................................................................................Matti Kapanen (Vas.), 15.6. alk. Jukka-Pekka Hiltunen (Vas.) Jaana Mäki-Tuominen (Kok.)..................................................................Arja von Schöneman (Kok.) Taru Pätäri (SDP)...................................................................................Katja Lehmussaari (SDP) Seppo Sarelius (Kok.), 11.5. alk. Pertti Perko (Kok.)...............................Pertti Perko (Kok.), 11.5. alk. Lassi Saressalo (Kok.) Esa Silander (SDP).................................................................................Heikki Palmu (SDP) Terhi Vörlund-Wallenius (RKP)................................................................Ann-Helen Berg (RKP) KAUPUNGINHALLITUKSEN EDUSTAJA:...........................................VARAJÄSEN: Petja Raaska (SDP) ...............................................................................Aimo Massinen (SDP), 2.2. alk. Mia Ilola (SDP)
TURUN LIIKUNTALAUTAKUNTA 2015 JÄSENET:.............................................................................................VARAJÄSENET: Janina Andersson, pj. (Vihr.)...................................................................Heidi Haapala (Vihr.) Tuomas Viljamaa, varapj. (Kok.), 31.8. alk. Henrik Johansén (Kok.)........Timo Virtanen (Kok.), 2.3. alk. Henrik Johansén (Kok.),
.............................................................................................31.8. alk. Saku Lehikoinen (Kok.)
Juuso Kallio, varapj. 31.8. alk. (Kok.).....................................................Jani Rusi (Kok.) Satu Alanen (Kok.), 2.3. alk. Anne Taulu (Kok.).......................................Sari Ahola (Kok.) Satu Koskinen (Kok.).............................................................................Merja Jämsäläinen (Kok.) Laura Palmunen (SDP), 16.11. alk. Mari Lahti (SDP)..............................Anne-Mari Pollari (SDP) Ville Lintunen (SDP)...............................................................................Heikki Grönlund (SDP) Joni Lähteenmäki (Vihr.).........................................................................Jussi Soro (Vihr.) Raili Meltovaara (PS)..............................................................................Juha Laine (PS) Olavi Mäenpää (SKS).............................................................................Kari Suursuo (SKS) Liisa Norontaus (Vas.) ...........................................................................Tea Mattila (Vas.) Pekka Rautee (Vas.)...............................................................................Mika Raita (Vas.) Tini Vehviläinen (SDP)............................................................................Pentti Sonck (SDP) KAUPUNGINHALLITUKSEN EDUSTAJA:...........................................VARAJÄSEN: Saara-Sofia Sirén (Kok.), 17.8. alk. Marjukka Karttunen (Kok.)...............Olli Manni (Kok.), 17.8. alk. Tuomas Viljamaa (Kok.)
12
TURUN NUORISOLAUTAKUNTA 2015 JÄSENET:.............................................................................................VARAJÄSENET: Muhis Azizi, pj. (Kok.).............................................................................Joel Salonen (Kok.) Petra Peltonen, varapj. (SDP).................................................................Jutta Valkama (SDP) Matti Niskanen (Kok.).............................................................................Anton Koponen (Kok.) Jutta Wirén (Kok.)..................................................................................Veronica Varjonen (Kok.) Miira Raiskila (Kok.)................................................................................Veera Löthman (Kok.) Mari Lahti (SDP), 16.11. alk. Kati Saarinen (SDP)...................................Artturi Jyrkkänen (SDP) Oussama Yousfi (SDP)...........................................................................Sameli Valkama (SDP) Mirjami Asikainen (Vihr.)..........................................................................Heidi Sanevuori (Vihr.) Samuli Shintami (Vihr.)...........................................................................Amro el-Khatib (Vihr.) Anna Mäkipää (Vas.)..............................................................................Laura Aalto (Vas.) Saska Heino (Vas.).................................................................................Tuomas Polo (Vas.) Tuomas Tähti (PS)..................................................................................Pekka-Juhani Elomaa (PS) Matilda Karlsson (RKP)..........................................................................Ellen Söderlund (RKP) KAUPUNGINHALLITUKSEN EDUSTAJA:...........................................VARAJÄSEN Roda Hassan (Vihr.)...............................................................................Jukka Vornanen (Vihr.)
ESITTELIJÄ KAIKISSA EM. LAUTAKUNNISSA: Minna Sartes, vapaa-aikatoimialan johtaja
13
TURUN KULTTUURILAUTAKUNTA
Kulttuurilautakunnan avustukset ja apurahat Turun kulttuurilautakunta jakoi avustuksia ja apurahoja taiteen ja kulttuurin tukemiseen vuodelle 2015 kaikkiaan 1 233 579,24 euroa. Hakemuksia saapui yhteensä 263 kappaletta ja avustuksia ja apurahoja myönnettiin 149 eri taholle. VAKIINTUNEILLE, LAUTAKUNNAN kanssa kolmivuotisen sopimuksen tehneille instituutioille jaettiin yhteensä 1 004 532 euroa. Summa sisältää taiteen perusopetuksen avustuksia 56 000 euroa. Muiden yhdistysten ja työryhmien avustuksia jaettiin 135 200 euroa ja henkilökohtaisia taideapurahoja 73 950 euroa. Vuosittain myönnettävän Aboaapurahan suuruus vuodelle 2015 oli 19 897,24 euroa. Kulttuuri- ja taideyhteisöjen toimintaavustuksia myönnettiin 70 300 euroa, josta animaatiotaiteeseen myönnettiin yksi avustus, 2 000 €, ja kirjallisuuteen neljä avustusta, yhteensä 5 500 €. Kuvataiteen avustuksia myönnettiin yksi, 800 €, ja monitaiteen avustuksia viisi,
yhteensä 16 500 €. Näyttämötaiteen avustuksia myönnettiin neljä, yhteensä 13 000 €. Säveltaiteen avustuksia myönnettiin kahdeksan, yhteensä 21 500 €, ja taideteollisuuden avustuksia yksi, 2 000 €. Performanssitaiteen avustuksia myönnettiin yksi, 3 500 €, ja sirkustaiteen avustuksia kaksi, yhteensä 5 500 €. Kulttuurin harrastustoiminta-avustuksia myönnettiin 54 000 euroa, josta kirjallisuuteen kaksi avustusta, yhteensä 2 000 €, ja elokuvataiteeseen neljä avustusta, yhteensä 3 600 €. Monitaiteen avustuksia myönnettiin kahdeksan, yhteensä 5 700 €. Näyttämötaiteen avustuksia myönnettiin yhdeksän, yhteensä 30 500 €, ja säveltaiteen
ABOA-APURAHAN VUODELLE 2015 SAI KUVATAITEILIJA SIRKKU KETOLA. KUVA: TIIA SUORSA
avustuksia 21, yhteensä 11 700 €. Valokuvataiteen avustuksia myönnettiin yksi, 500 €. Projektiavustuksia myönnettiin yhteensä 10 900 euroa. Summa jakautui taiteenaloittain seuraavasti: visuaaliseen taiteeseen yksi avustus, 2 000 €, monitaiteeseen kaksi avustusta, yhteensä 2 900 €, esittävään taiteeseen kaksi avustusta, yhteensä 6 000 €.
TAIDEAPURAHAT VUODELLE 2015 Henkilökohtaisia taideapurahoja kulttuurilautakunta myönsi 42 henkilölle.
NÄYTTÄMÖTAIDE Falke, Israel Latvala, Johanna Leinonen-Vainio, Marika Puranen, Tiina Tähtinen, Iisa
PERFORMANSSITAIDE Jussila, Antti Kallio, Jari
14
KIRJALLISUUS Ellilä, Kirsti Franck, Mia Kinnunen, Tommi Linden, Mariella Mustikainen, Tuomas Peltoniemi, Pirjo Vähämaa, Veera
SÄVELTAIDE Ahlstedt, Björn Ahti, Niko-Matti Kivelä, Kalle Suovanen, Tero-Petri Wahl, Vilkka-Nuutti
Virta, Katariina
Talikka, Pauliina
Ojaniemi, Kimmo Palmqvist, Riina-Liisa Peterdi, Andre Pohjolainen, Miina Takala, Timo Vainio, Tiina Vuorio, Susanna
KUVATAIDE
MEDIATAIDE
Aho, Henna-Riikka Halonen, Ada Heinonen, Anna Holma, Marjatta Metsämäki, Mari Ojala, Markku
Vanhanen, Heini
ANIMAATIOTAIDE Aittokoski, Metsämarja
ELOKUVATAIDE
VALOKUVATAIDE Ekholm, Juha Allan Kudjoi, Ulla Rogatchi, Inna
Lisäksi kaksi hakijaa, jotka eivät antaneet suostumustaan nimensä julkaisemiseen.
ABOA-APURAHA Turun kulttuurilautakunta myönsi Aboa-apurahan kuvataiteilija Sirkku Ketolalle taiteelliseen työskentelyyn. Aboa-apuraha on vuoden työskentelyapuraha, jonka suuruus vuodelle 2015 oli 19 897,24 euroa.
TURUN LIIKUNTALAUTAKUNTA
Liikuntalautakunnan avustukset Turun liikuntalautakunta jakoi avustuksia urheilu- ja liikuntaseurojen sek채 muiden liikuntaa j채rjest채vien yhdistysten toiminnan tukemiseen vuodelle 2015 yhteens채 1 379 243 euroa. Avustuksia sai kaiken kaikkiaan 236 toimijaa.
15
TURUN NUORISOLAUTAKUNTA
Nuorisolautakunnan avustukset Nuorisolautakunta jakoi avustuksia nuorisotoiminnan tukemiseen vuodelle 2015 yhteensä 300 000 euroa. Hakemuksia saapui kaikkiaan 94 ja avustuksia myönnettiin 85 eri taholle.
34 500
Toiminta-avustus (36 kpl)
128 500
Sopimuspohjainen avustus (6 kpl) 137 000
NUORISOLAUTAKUNTA on tehnyt kuuden nuorisojärjestön kanssa kumppanuussopimuksen. Nuorisojärjestöjen kanssa tehtävällä sopimuksella tavoitellaan, että nuorisolautakunta vahvistaa järjestön nuorisotoiminnan pitkäjänteisyyttä sekä nuorisotoiminnan kehittymistä laadullisesti ja määrällisesti. Järjestön tavoitteet ja toiminta ovat yhdensuuntaisia nuorisotoimen strategisen palvelusopimuksen kehittämistoimenpiteiden ja nuorisolautakunnan toiminta-ajatuksen kanssa. Sopimuspohjaista avustusta jaettiin yhteensä 128 500 euroa.
16
Projektiavustus 2 x vuosi (18 / 25 kpl)
Toiminta-avustusta myönnettiin turkulaisten nuorisoyhdistysten ja niihin rinnastettavien aluejärjestöjen sääntömääräisen ja toimintasuunnitelman mukaisen yleisen nuorisotoiminnan toteuttamiseen yhteensä 36 yhdistykselle kaikkiaan 137 000 euroa. Toimintaavustuksen saaneista seitsemän oli poliittisia nuorisojärjestöjä, 13 partiotoimintaa harrastavia yhdistyksiä ja 16 erilaista harrastustoimintaa järjestäviä nuorisoyhdistyksiä. Projektiavustuksia myönnettiin vuoden aikana kaksi kertaa, yhteensä 34 500 euroa. Projektiavustus on tarkoitettu
nuorten itse järjestämän nuorisotoiminnan ja nuorten vapaiden toimintaryhmien taloudelliseen tukemiseen. Alkuvuoden projektiavustuksia myönnettiin 18 toimijalle ja loppuvuonna 25:lle. Projektiavustuksia myönnettiin mm. leiri- ja retkitoimintaan, kurssi- ja kerhotoimintaan, tapahtumien järjestämiseen, koulutuksiin ja kansainväliseen toimintaan.
TURUN FILHARMONINEN ORKESTERI
Juhlan huipennus! Turun filharmoninen orkesteri juhli vuonna 2015 sekä omaa 225-vuotisjuhlaansa että kansallissäveltäjämme Jean Sibeliuksen 150vuotisjuhlaa. Orkesterin perustanut Turun Soitannollinen Seura sai alkunsa vuonna 1790, ja Sibelius syntyi vuonna 1865.
VUOSI 2015 oli yhtä suurta juhlaa – kohokohtiin kuuluivat Sarah Changin vierailu Jean Sibeliuksen viulukonserton solistina, kansainvälinen Fairy Tale -projekti, jossa lapset eri puolilla maailmaa tekivät taidetta Sibeliuksen Sadun säveliin, supervirtuoosit Klaus Mäkelä, Julian Rachlin, Olli Mustonen, Rachel Barton Pine, Lise de la Salle, Baiba Skride ja hänen Stradivariuksensa, hurmaava Camilla Nylund niin Turussa kuin Pietarissa, intohimoiset pelimusiikin villiinnyttämät nuoret Sagas-konserteissa, Sing Alongin lauluriemua ja viimeisenä, muttei suinkaan vähäisempänä, jättihanke 7 kukkulaa soi – jossa orkesteri teki koko Turusta konserttisalin. Juhlavuoden loppuhuipennus oli ennennäkemätön Sibelius-maraton, jossa orkesteri soitti neljän päivän aikana kaikki Jean Sibeliuksen sinfoniat. Maratonin avajaispäivänä tiistaina 8.12., suomalaisen musiikin päivänä, julkaistiin myös Kimmo Korhosen historiikki Sävelten aika, joka kertoi orkesterielämän synnystä ja vaiheista aina 1790-luvulta tähän päivään.
ORKESTERI, JOLLA ON HYVÄ ITSETUNTO Turun filharmoninen orkesteri on Suomen vanhin ja yksi maailman vanhimmista orkestereista. Siitä huolimatta orkesteri ei kuulu vanhainkotiin tai muistolaatalle, vaan keskelle kaunista Turkua, aitiopaikalle. Orkesteri osoitti jälleen arvonsa ja tarpeellisuutensa juhlavuoden aikana maestro Leif Segerstamin kanssa. Muuttuvassa maailmassa olemme voineet toimia myös yhteisenä inspiraation lähteenä. Musiikki toimii joka kielellä, ja olemme iloinneet siitä, että orkesteri työpaikkana on yksi Turun kansainvälisimmistä. Orkesteri ylitti vuona 2015 itsensä taiteellisesti, innovatiivisesti ja toiminnallisesti. Orkesterin täyttöaste suureni jo kolmatta vuotta perätysten ja yleisön sitoutuminen vahvistui usean eri kokonaisuuden osalta. Vuonna 2015 oli mahdollisuus pohtia myös orkesterin historiaa ja merkitystä kulttuurikehityksessä viimeisen kahdensadan vuoden aikana. On ilahduttavaa,
EMILIE GARDBERG. KUVA: SEILO RISTIMÄKI
että meillä oli edelleen onni tehdä töitä kaupungissa, jossa kulttuuria arvostavat niin päättäjät kuin asukkaat. Orkesterin valtit olivat pitkä historia, omistautuneisuus ja periksiantamattomuus. Orkesterin perustaminen jo vuonna 1790 osoitti, että turkulaiset ovat olleet rohkeita eurooppalaisen kulttuurikaupungin asukkaita jo silloin. Siksi orkesteria ei horjuta pienet suhdannemuutokset, talousahdingot tai huonokuntoiset seinät – musiikki merkitsee, vahvistaa ja ilahduttaa läpi vuosisatojen. Emilie Gardberg Intendentti
17 KATSO TURUN FILHARMONISEN ORKESTERIN VUOSIKERTOMUS (NÄKÖISVERSIO)
TURUN KAUPUNGINKIRJASTO
Verkkokirjasto uudistui Turun kaupunginkirjaston toiminnan painopisteinä olivat vuonna 2015 lukutaidon edistäminen, kansalaistaitojen vahvistaminen sekä omatoimisen aktiivisuuden edistäminen. KIRJASTO onnistui vuonna 2015 säilyttämään palvelutasonsa sekä vetovoimansa kansalaisten yhteisenä tilana ja lukuharrastuksen keskuksena. Kirjastokäynnit nousivat melkein kahteen miljoonaan (1 935 676). Lainausluvuista selvimmin nousivat lasten tietokirjat (15,9 prosenttia) ja lasten kaunokirjallisuus (10,1 prosenttia).
nen sai vahvistusta viideltä kulttuurikoordinaattorilta. Järjestökumppaneiden kanssa tehtiin yhteistyötä erityisesti vammais-, seniorija maahanmuuttajatyössä, mikä vahvisti kirjaston käyttöä ja kansalaisyhteiskunnan perustaitoja näiden kohderyhmien keskuudessa.
Kuntaliiton kyselyssä asukkaiden tyytyväisyys kirjastopalveluihin oli 4,38 asteikolla 1–5. Kirjastoa oli vuonna 2015 käyttänyt 77 prosenttia kaikista 18–70-vuotiaista. Lainaajien osuus Turun väestöstä nousi 38 prosenttiin ja lainausten määrä yli kolmeen miljoonaan.
Turun kaupunginkirjasto oli aktiivisesti mukana kansallisen Finna-palvelun käyttöönotossa sekä kehittämisessä. Lokakuussa Vaski-Finna otettiin käyttöön pääasiallisena verkkokirjastona koko Vaski-alueella.
Kirjastossa järjestettiin 1 275 tapahtumaa, joihin osallistui yhteensä 27 968 kävijää. Näyttelyitä järjestettiin kaikkiaan 88. Omatoimisuuspalveluilla on lisätty kansalaisten mahdollisuuksia itsenäiseen kirjastonkäyttöön, mikä lisäsi lainausmääriä 15–22 prosenttia omatoimikirjastoa kohden. Kirjastopalveluissa painotettiin erityisesti tietoyhteiskunnan perustaitoja, kuten monilukutaitoa, kohdentamalla henkilöstöresursseja mediaopastuspalveluihin. Kirjaston alue- ja kohderyhmäosaami-
Varsinais-Suomen maakunnan kirjastohenkilökunnalle tarjottiin 21 koulutustilaisuutta. Maakuntakirjasto käynnisti vuoden lopulla aluehallintoviraston rahoittaman hankkeen, Varsinais-Suomen medialähetit, jossa koulutetaan 21 mediataitojen opastajaa maakuntaan. Syksyllä 2015 alettiin valmistella Salon liittymistä Vaski-kirjastokimppaan. Liittyminen astui voimaan marraskuussa ja tapahtui käytännössä joulukuussa tietokantojen yhdistymisen myötä. Vuosi 2015 oli valtakunnallinen Kirjan vuosi. Tämän kunniaksi Turun kaupunginkirjastossa julistettiin 8. helmikuuta
18 KATSO TURUN KAUPUNGINKIRJASTON VUOSIKERTOMUS (NÄKÖISVERSIO)
AART DE HEER. KUVA: NINA HUURREVAARA
turkulaisille yleinen ja yhtäläinen lukurauha. Marraskuussa ilmestyi kaupunginkirjaston vanhaa kirjakokoelmaa käsittelevä kirja Kirjoista kokoelmaksi. Kirja valmistui yhteistyönä Turun yliopiston tutkijaryhmän kanssa ja sai tukea Suomen kirjastosäätiöltä. Kirjaston vuosi päättyi menestyksekkäästi valtakunnallisten kirjastopäivien yhteydessä järjestettyyn palkintotilaisuuteen, jossa kirjastolle myönnettiin Celiapalkinto ansiokkaasta työstä lukuesteisten hyväksi. Aart de Heer Kirjastopalvelujohtaja
TURUN KAUPUNGIN LIIKUNTAPALVELUT
Vahdinvaihdon ja isojen hankkeiden vuosi Turkulaisen liikuntakulttuurin kannalta merkittävimpiä olivat pitkään toivotun palloiluhallihankkeen eteneminen sekä päätös Samppalinnan maauimalan peruskorjauksen kilpailutuksen aloittamisesta. VUODEN 2018 alussa valmistuva palloiluhalli tulee olemaan maamme merkittävimpiä sisäpalloilu- ja voimisteluhalleja sekä päivittäiskäytössä että suurissa ottelutapahtumissa. Suosituimpia liikuntapaikkoja olivat edelleen uimahallit ja kuntoradat. Impivaaran uimahallissa saavutettiin ennätyksellinen 530 000:n kävijämäärä. Liikuntapalvelukeskuksen kenttämestarien työ ja ammattitaito saivat kiitosta jo toistamiseen Veritas-stadionin nurmen tullessa palkituksi Veikkausliigan parhaana. Urheiluolosuhteiden vuorojaossa kiinnitettiin huomiota liikuntapalveluiden strategiassa huomioidun Turun Seudun Urheiluakatemian tarpeisiin, jossa onnistuttiin urheiluakatemian toiveiden mukaan. Jotta Turussa käytettäisiin liikuntaan ja liikuntaolosuhteisiin resursseja myös tulevaisuudessa mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti, laadittiin laaja ja perusteellinen Liikuntapaikkasuunnitelma 2029 -palveluverkkoselvitys. Suunnitelma linjaa liikuntapaikkojen ylläpidon ja kehittämisen perusperiaatteita, ja siinä on huomioitu laajasti eri käyttäjäryhmien tarpeet.
Kuntalaisten liikunnallinen elämäntapa on keskeinen tavoite liikuntapalveluissa. Tähän pyritään mm. tarjoamalla olosuhteita ja tukemalla järjestöjen toimintaa sekä liikkumaan aktivoinnilla. Liikkumaan aktivointi -yksikkö järjesti itse tai yhteistyökumppanina toimintaa tai tilaisuuksia 6 056 kertaa sekä osallistui aktiivisesti vapaa-aikatoimialan kohdeja aluetyöryhmien aktivointityön kehittämiseen sosioekonomisesti haastavilla alueilla. Alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (ATH) mukaan turkulaisten liikunta-aktiivisuus onkin noussut. Suositusten mukaan liikkuvia oli vuonna 2015 n. 23 prosenttia 20–54-vuotiaista turkulaisista. Järjestöliikuntayksikössä jaettiin urheiluseuroille avustuksia perustoimintaan, harjoitustilavuokriin, kansainväliseen- ja koulutustoimintaan yhteensä 1 395 000 euroa. Urheilugaalassa juhlittiin 189:ää menestynyttä urheilijaa ja jaettiin 40 stipendiä 13–20-vuotiaille urheilumenestyjille. Lisäksi tehtiin ahkerasti työtä turkulaisen liikuntakulttuurin kehittämiseksi Seuraparlamentin kanssa.
MARKUS KALMARI. KUVA: TUOMAS TUNNELA
Liikuntapalvelut tarjosi olosuhteita ja asiantuntija-apua lukuisissa liikunta- ja urheilutapahtumissa. Merkittäviä urheilutapahtumia olivat kansallisten arvokilpailuiden lisäksi Paavo Nurmi Games sekä Paimiossa järjestetty Louna-Jukola. Ensi kertaa järjestetty Turku Triathlon Weekend keräsi urheilijoita Aurajokeen ja sen rannoille. Liikuntapalveluiden noin 20 miljoonan euron budjetista nettosäästöä kertyi 184 000 euroa. Lokakuun alussa uutena liikuntapalvelujohtajana aloitti Markus Kalmari pitkän liikuntajohtajauran tehneen Arto Sinkkosen siirryttyä eläkkeelle. Markus Kalmari Liikuntapalvelujohtaja
19 KATSO TURUN KAUPUNGIN LIIKUNTAPALVELUIDEN VUOSIKERTOMUS (NÄKÖISVERSIO)
TURUN KAUPUNGIN NUORISOPALVELUT
Uusia tuulia nuorisopalveluissa Uudistetuissa nuorisopalveluissa keskitytään nuoren palvelupolkuun kokonaisuutena tilalähtöisyyden sijaan. 2015 toimintaa uudistettiin rohkeasti kokeilemalla ja ottamalla nuoret mukaan suunnitteluun. UUSIA TAPAHTUMIA ja toimintaa rakennettiin vuoden aikana innovatiivisesti. #Päättäjäiset-tapahtuma toteutettiin järjestöjen, sivistys- ja vapaaaikatoimialan yhteistyönä. Tavoitteena oli esitellä kaupungissa kesällä toteutettavia vapaa-ajan palveluita yläkouluikäisille nuorille ja siinä onnistuttiin hyvin. Yhteistyössä järjestöjen ja seurakunnan kanssa toteutettiin kesäkeskiviikkoretkiä ja -toimintaa lapsille ja lapsiperheille. Hansakortteliin perustettiin kesäkuuksi kaikille nuorille avoin pop up -nuorisotila. Vapaa-aikatoimialan ja pelialan yhdistysten kanssa toteutettiin myös LAN-pelitapahtuma Kupittaan urheiluhallissa. Nuorisovaltuusto järjesti ulkoilmaelokuvatapahtuman, joka keräsi paikalle suuren yleisön. Työllistymispalveluja sekä tieto- ja neuvontapalveluja alle 30-vuotiaille tarjoava Turun Ohjaamo -hanke käynnistyi maaliskuussa 2015. Kokonaisuudessa on mukana nuorisopalveluiden nuorten tieto- ja neuvontapalvelupiste Nuorten Turku. Turun kaupungin etsivä nuorisotyö Komppi yhdistyi entisen nivelvaihetyön, Ohjaamon, kanssa. Muutos antoi kaivattuja lisäresursseja etsivään nuorisotyöhön. Nuorten osallistamisen kanavia ja nuorten osallistumista toiminnan suunnitteluun saatiin lisättyä entisestään.
Nuortenideat.fi-aloitekanava aukaistiin ja sosiaalisessa mediassa osallistettiin nuoria monella tapaa. Nuorisovaltuusto sai äänensä kuuluviin poliittisen päätöksenteon ja viranomaisvalmistelun yhteydessä. Syksyllä toteutettiin nuorisovaltuuston vaalit. Koko perheen Musapiknik-festivaalin 10-vuotisjuhlakonsertti tavoitti ennätykselliset 15 000 kävijää. Rock Academyn toiminta laajeni ja sai paljon valtakunnallista huomiota. Seikkailupuisto pääsi osaksi lastenkulttuuriverkostoa. Digitaalista nuorisotyötä on lisätty koko ajan. 2015 toimipisteisiin hankittiin uusia välineitä digitaalisuuden lisäämiseksi. Some-strategian toteuttamisessa hyödynnettiin korkeakouluopiskelijoiden nuorisopalveluille tekemää kenttätutkimusta turkulaisten nuorten sosiaalisen median käytöstä. Nuorisopalveluita saatiin nuorten luokse taidekolmioiden ja Nuokkaribiilin avulla. Luvallisten graffitiseinien ympärillä järjestettiin myös tapahtumia.
ANNINA LEHTIÖ-VAINIO. KUVA: HEIDI PYHÄLAHTI
palveluihin. Saimme tulokseksi 4,54 asteikolla 1–5. Erityisen tyytyväisiä oltiin henkilökuntaan – henkilökunnalla koettiin olevan aikaa auttaa ja ystävällisyyttä.
Nuorisopalvelujen hallinto muutti vuoden lopulla Puutarhakadulta Vanhalle Suurtorille historialliseen miljööseen Hjeltin taloon.
Haluankin sydämellisesti kiittää osaavaa henkilökuntaamme toiminnantäyteisestä vuodesta. Kiitos myös nuorisolautakunnalle ja yhteistyökumppaneillemme. Nuorisotyössä on voimaa ja nuorissa tulevaisuus.
Asiakastyytyväisyystulosten mukaan nuoret ovat erittäin tyytyväisiä nuorten
Annina Lehtiö-Vainio Nuorisopalvelujohtaja
20 KATSO TURUN KAUPUNGIN NUORISOPALVELUIDEN VUOSIKERTOMUS (NÄKÖISVERSIO)
TURUN MUSEOKESKUS
Turun museokeskuksessa ennätysvuosi Turun kaupungin museoiden toiminta ja talous olivat toimintavuonna kohdallaan. Museoissa ja Vanhan Suurtorin gallerioissa vieraili vuoden aikana yli 320 000 asiakasta. KIINNOSTAVIEN NÄYTTELYIDEN lisäksi erinomainen oheisohjelma houkutteli kävijöitä vierailemaan museoissa. Toukokuussa lanseeratulla Museokortilla käytiin ahkerasti myös kaupungin museoissa: käyntejä oli yhteensä 5 653. Apteekkimuseo ja Qwenselin talo oli erityisessä suosiossa Turun päivänä, jolloin museossa vieraili lähes 3 000 kävijää. Biologisessa museossa vieraili vuoden 2015 aikana huimat 18 000 kävijää. Vuoden päänäyttely Hyönteisloistoa kotoa ja kaukomailta vetosi erinomaisesti kaikkiin kävijäryhmiin. Luontoviikonloppujen, ötökkäsafarien ja muiden vakiintuneiden tapahtumien lisäksi järjestettiin suuren suosion saavuttaneita mikroskooppi- ja muovailuvaha-aiheisia touhutiistai- ja keskiviikkotapahtumia päiväkodeille ja kouluille. Luostarinmäen kävijöitä kiinnosti etenkin elävä käsityöperinne: muun muassa Perinne elää! -tapahtuma heinäkuussa oli erittäin suosittu. Kuralan Kylämäessä Eviva-hanke päättyi. Toimintamallin uudistus alueella on saatu hyvään vauhtiin, ja uutena vapaan sisäänpääsyn tilana Vanha Kanala on saanut hyvä suosion. Kuralan Kylämäen kävijämäärät ovat nousseet selvästi ja
huomiota on samalla kiinnitetty aikaisempaa kattavampaan tilastointiin. Nykyinen tilastointitapa huomioi museoalueen ympärivuotisena kulttuurivirkistysalueena. Turun linnan kävijämäärät nousivat 20 000 kävijällä. Kävijöitä kiinnosti erityisesti kuningatar Kristiinasta ja Tyttökuningas-elokuvasta kertova näyttely runsaine oheisohjelmineen. Turun linnassa vieraili vuoden aikana yhteensä 138 115 henkilöä. Wäinö Aaltosen museolla oli tasainen vuosi, ja kaikki näyttelyt vetivät hyvin. Myös vilkas oheisohjelma kiinnosti. WAMissa tehtiin syksyllä mittava valaistusremontti, jonka ansiosta museon valaistustekniikka saatiin tämän päivän vaatimusten tasolle. Myös Vanhan Suurtorin gallerianäyttelyt kiinnostivat. Vuoden aikana gallerioissa ja Taidelainaamossa kävi yhteensä 23 990 henkilöä. Brinkkalan talossa luovuttiin vuodenvaihteessa osasta tiloja ja toimintaa järjesteltiin uudelleen. Vanhan Suurtorin laidalla sijaitsevan Katedraalikoulun peruskorjaukseen liittyvissä arkeologisissa kaivauksissa päästiin poikkeuksellisesti tutkimaan Turun kau-
OLLI IMMONEN. KUVA: RAAKKEL NÄRHI
pungin syntyvaiheisiin liittyviä vanhimpia kulttuurikerroksia. Museopalveluiden toimintamallin uudistaminen eteni. Tavoitteena on osin Eviva-hankkeen tyyppinen vuorovaikutuksellinen ja enemmän yhdessä tekemisen ja kansalaisten omaehtoisen toiminnan mahdollistava toimintatapa Olli Immonen Museopalvelujohtaja
21 KATSO TURUN MUSEOKESKUKSEN VUOSIKERTOMUS (NÄKÖISVERSIO)
Svensk resumé
s. 22–27
TURUN FILHARMONISEN ORKESTERIN SELLISTI ANDREAS HELLING, ALTTOVIULISTI OLEG LARIONOV, HUILISTI
22
NIAMH MCKENNA JA KONSERTTIMESTARI JUHA-PEKKA VIKMAN JOKIRANNASSA. KUVA: SEILO RISTIMÄKI ÅBO FILHARMONISKA ORKESTERS CELLIST ANDREAS HELLING, VIOLASPELARE OLEG LARIONOV, FLÖJTIST NIAMH MCKENNA OCH KONSERTMÄSTARE JUHA-PEKKA VIKMAN VID ÅSTRANDEN. FOTO: SEILO RISTIMÄKI
ÅBO FILHARMONISKA ORKESTER
Festligheterna nådde sin höjdpunkt! Åbo filharmoniska orkester firade dubbelt under 2015: orkestern firade både sitt eget 225-årsjubileum och tonsättaren Jean Sibelius 150-årsjubileum. Det var år 1790 som Musikaliska sällskapet i Åbo, som grundade orkestern, fick sin början, och vår nationaltonsättare föddes 1865.
HELA 2015 var en enda stor fest – bland höjdpunkterna kan vi nämna Sarah Changs medverkan som gästande solist på Jean Sibelius violinkonsert, det internationella projektet Fairy Tale, i vilket barn i olika länder gjorde konstverk till tonerna av Sibelius verk En saga, supervirtuoserna Klaus Mäkelä, Julian Rachlin, Olli Mustonen, Rachel Barton Pine, Lise de la Salle och Baiba Skride med sin Stradivarius, underbara Camilla Nylund som uppträdde med oss i Åbo och S:t Petersburg, SAGAS-konserterna som gjorde braksuccé bland unga fans av spelmusik, sångarglädjen under Sing Along-konserterna, och sist men inte minst, projektkolossen 7 kullar klingar, där orkestern förvandlade hela Åbo till en enda konsertsal. Festligheterna kulminerade i en rekordlång Sibeliusmaraton under vilken filharmonikerna spelade Sibelius samtliga symfonier på fyra dagar. Maraton började den 8 december, dvs. på den finländska musikens dag. Samma dag publicerades historiken Sävelten aika, skriven av Kimmo Korhonen, som handlar om orkesterlivets uppkomst och utveckling från 1790-talet fram till idag.
EN ORKESTER MED SJÄLVKÄNSLA Åbo filharmoniska orkester är Finlands äldsta orkester, och en av de äldsta orkestrarna i världen. Detta betyder ingalunda att vi hör hemma i ett äldreboende eller på en minnesplatta. Orkestern har sin givna plats på första parkett, mitt i det sköna Åbo. Under jubileumsåret fick vi åter tillfälle att visa, under Leif Segerstams taktpinne, både att vi har ett värde och att vi behövs. I en värld i konstant förändring kan vi vara en källa till inspiration för alla. Musik fungerar på alla språk. Vi är dessutom en av Åbos mest multikulturella arbetsplatser, något vi gläder oss särskilt över. Såväl i konstnärligt avseende som när det gäller innovation och verksamhet överträdde vi oss själva 2015. Publikprocenten steg för tredje året i rad och flera längre helheter hittade en publik. År 2015 bjöd också på ett tillfälle att blicka tillbaka över orkesterns historia och kulturella betydelse under de senaste två seklen. För oss är det en glädje och ett privilegium att fortsättningsvis få jobba i en stad där både beslutsfattare och invånare uppskattar kultur. Som trumfkort räknar vi orkesterns
EMILIE GARDBERG. FOTO: SEILO RISTIMÄKI
långa anor, en hängiven musikerkår och en fast tro på att allt är möjligt. Att orkestern grundades så tidigt som 1790 visar tydligt på att det redan då rådde ett nydanande och framåtblickande kulturklimat i Åbo. Små konjunkturväxlingar, ekonomisk tristess eller väggar i behov av sanering ser vi därför inte som något större hot – musiken fortsätter att ge mening, kraft och glädje, sekel efter sekel. Emilie Gardberg Intendent
23
ÅBO STADSBIBLIOTEK
Nätbiblioteket förnyades Tyngdpunkterna för Åbo stadsbiblioteks verksamhet år 2015 var främjandet av läskunnigheten, stärkandet av medborgarfärdigheterna samt främjandet av medborgarnas egen aktivitet. UNDER ÅRET lyckades biblioteket bibehålla sin höga servicenivå samt sin dragningskraft som medborgarnas gemensamma rum och centrum för läsintresse. Antalet biblioteksbesök uppgick till nästan två miljoner (1 935 676). Mest ökade utlåningen av faktaböcker för barn (15,9 procent) och skönlitteratur för barn (10,1 procent).
regional och målgruppsverksamhet fick förstärkning av fem kulturkoordinatorer.
Kommuninvånarna var nöjda med biblioteksservicen som fick resultatet 4,38 på en skala 1–5 i Kommunförbundets enkät. År 2015 hade 77 procent av alla 18–70-åringar använt biblioteket. Andelen låntagare bland åbobor uppgick till 38 procent och antalet lån till över tre miljoner.
Åbo stadsbibliotek deltog aktivt i ibruktagandet och utvecklandet av den nationella söktjänsten Finna. I oktober introducerades Vaski-Finna som det huvudsakliga nätbiblioteket i hela Vaskiområdet.
I samarbetet med organisationer låg tyngdpunkten på handikapps- senioroch invandrararbete, vilket resulterade i en ökad biblioteksanvändning samt en förstärkning av medborgarsamhällets basfärdigheter inom dessa folkgrupper. AART DE HEER.
I biblioteket arrangerades 1 275 evenemang med sammanlagt 27 968 deltagare. Antalet utställningar var 88. Genom att införa självbetjäning har biblioteket ökat medborgarnas möjligheter till självständigt biblioteksbruk, vilket resulterade i en ökning av antalet lån med 15–22 procent per meröppet bibliotek. Inom bibliotekstjänster betonades särskilt informationssamhällets basfärdigheter, såsom multilitteracitet, genom att inrikta personalresurser på mediehandledning. Bibliotekets kunnande inom
24
Egentliga Finlands landskapsbibliotek ordnade 21 fortbildningstillfällen för bibliotekspersonalen i landskapet. I slutet av året startade landskapsbiblioteket projektet Varsinais-Suomen medialähetit med finansiering från regionförvaltningsverket. Inom ramarna för projektet utbildas 21 handledare i mediekunskap i landskapet. På hösten 2015 inleddes förberedelser för Salos anslutning till biblioteksklustret Vaski. Anslutningen trädde i kraft i november och realiserades i praktiken i december när biblioteksdatabaserna förenades.
FOTO: NINA HUURREVAARA
År 2015 firades boken med ett nationellt jubileumsår, Bokens år. Jubileumsåret till ära utlyste man på Åbo stadsbibliotek den 8 februari en allmän och lika läsfrid för stadsborna. I november utkom boken Kirjoista kokoelmaksi, som handlar om stadsbibliotekets gamla boksamling. Boken tillkom som ett samarbete med en forskargrupp från Åbo universitet och fick stöd av Finlands Biblioteksstiftelse. Året avslutades framgångsrikt då Åbo stadsbibliotek i samband med de nationella biblioteksdagarna belönades med det första Celia-priset för ett förtjänstfullt arbete för personer med läshinder. Aart de Heer Direktör för bibliotekstjänster
ÅBO STADS IDROTTSTJÄNSTER
Vaktavlösning och betydelsefulla projekt De viktigaste etapperna inom motionskulturen i Åbo var framstegen i det länge väntade bollhallsprojektet och beslutet att inleda konkurrensutsättningen av renoveringen av Samppalinna simstadion. BOLLHALLEN som står färdig i början av 2018 kommer att vara bland vårt lands största boll- och gymnastikhallar i fråga om såväl dagligt bruk som stora tävlingsevenemang. De populäraste motionsplatserna är fortfarande simhallarna och motionsbanorna. I Impivaara simhall uppnåddes ett rekordstort besökarantal om 530 000 personer. Tack riktas till idrottscentralens planmästare för deras arbete och yrkesskicklighet i samband med att gräsplanen på Veritas Stadion än en gång utsågs till den bästa i Tipsligan. Vid turfördelningen av motionsomständigheter fäste man uppmärksamhet vid Åboregionens Idrottsakademis behov, vilken beaktats i motionstjänsternas strategi, och lyckades uppnå Idrottsakademins önskemål. Med målet att man i Åbo även i framtiden ska använda resurserna för motion och motionsomständigheter så ändamålsenligt som möjligt framtogs en omfattande och grundlig utredning av servicenätet Plan för idrottsplatser 2029 (Liikuntapaikkasuunnitelma 2029). Planen drar upp riktlinjer för idrottsplatsernas grundläggande underhålls- och utvecklingsprinciper och i den har man beaktat de olika användargruppernas behov.
Motionstjänsternas viktigaste mål är att främja en aktiv livsstil bland kommuninvånarna. Man försöker uppnå detta mål genom att bland annat erbjuda tillfälle för motion, stöda organisationernas verksamhet och uppmuntra till motion. Enheten för aktivering till motion ordnade både på egen hand och i samarbete med andra aktiviteter och evenemang totalt 6 056 gånger, och deltog aktivt i utvecklingen av det aktiveringsarbete som utförs av fritidssektorns projektgrupper och områdesgrupper i socioekonomiskt utmanande områden. Enligt undersökningen Hälsa och välfärd for kommuninvånarna (ATH) har Åbobornas motionsaktivitet ökat. Cirka 23 procent av stadens invånare i 20–54 årsåldern motionerade enligt de gällande rekommendationerna under 2015. Avdelningen för organisationsidrott delade ut sammanlagt 1 395 000 euro till idrottsföreningarna i bidrag för basverksamheten, hyror för träningsutrymmen, internationell verksamhet och utbildningsverksamhet. På idrottsgalan firade vi 189 framgångsrika idrottare och delade ut 40 stipendier till framgångsrika idrottare i 13–20 årsåldern. Dessutom arbetade vi flitigt med att utveckla motionskulturen i Åbo i samarbete med Föreningsparlamentet.
MARKUS KALMARI. FOTO: TUOMAS TUNNELA
Motionstjänsterna tillhandahöll omständigheter och experthjälp i ett flertal motions- och idrottsevenemang. Utöver de nationella elittävlingarna kan som stora idrottsevenemang nämnas Paavo Nurmi Games och Louna-Jukola som ordnades i Pemar. Turku Triathlon Weekend som ordnades för första gången samlade idrottare till Aura å och längs åstranden. Av motionstjänsternas budget på cirka 20 miljoner euro lyckades vi göra en nettobesparing på 184 000 euro. I början av oktober började Markus Kalmari som ny direktör för idrottstjänsterna efter att Arto Sinkkonen, som hade en lång karriär som idrottsdirektör, gick i pension. Markus Kalmari Direktör för idrottstjänster
25
ÅBO STADS UNGDOMSTJÄNSTER
Nya vindar inom ungdomstjänsterna Inom de reviderade ungdomstjänsterna fokuserar vi på den unga personens väg genom servicen som en helhet i stället för att utgå från hans eller hennes situation. År 2015 reviderade vi verksamheten med kraftiga tag, med en serie nya experiment och genom att ta med de unga i planeringen. INNOVATION var nyckelordet då nya evenemang och ny verksamhet togs fram under året. Avslutningsevenemanget #Päättäjäiset genomfördes i samarbete med organisationer och bildnings- och fritidssektorn. Syftet var att göra högstadieungdomarna bekanta med stadens fritidstjänster under sommaren, och där lyckades vi bra. I samarbete med organisationerna och församlingen genomförde vi sommarensdagsutfärder och sommarverksamhet för barn och barnfamiljer. I Hansakvarteret öppnade vi en PopUp-lokal som var öppen för alla ungdomar. Tillsammans med fritidssektorn och organisationer inom spelbranschen genomförde vi också ett LAN-spelevenemang i idrottshallen i Kuppis. Ungdomsfullmäktige ordnade ett friluftsevenemang som samlade en stor publik. Projektet Ohjaamo i Åbo inleddes i mars 2015. Ohjaamo erbjuder sysselsättningstjänster samt information och rådgivning för personer under 30 år. I projektet deltar Nuorten Turku, informationsstället för unga som drivs av stadens ungdomstjänster. Komppi, stadens uppsökande ungdomsarbete, gick samman med Ohjaamo, den tidigare tjänsten för ungdomar i olika övergångsskeden. Ändringen gav de extra resurser som behövdes för det uppsökande ungdomsarbetet.
26
Vi kunde skapa fler sätt att göra ungdomar delaktiga och få med ungdomarna i planeringen av verksamheten i större grad. Initiativkanalen Ungasidéer.fi öppnades och ungdomar engagerades på många olika sätt i de sociala medierna. Ungdomsfullmäktige fick sin röst hörd i de politiska beslutsprocesserna och i myndighetsberedningen. På hösten förrättades också ungdomsfullmäktigevalet. Festivalen Musapiknik firade 10-årsjubileumsåret med en konsert med ett rekordartat antal besökare, 15 000. Rock Academy utvidgade sin verksamhet och fick stor publicitet på nationell nivå. Äventyrsparken blev en del av nätverket för barnkultur. Det digitala ungdomsarbetet har utökats hela tiden. År 2015 skaffades ny utrustning till verksamhetsställena för mer digitalisering. Inom ramen för strategin för sociala medier utnyttjades en fältstudie om hur unga åbobor använder sociala medier. Studien uträttades av högskolestuderande. Ungdomstjänster nådde ut till de unga även med hjälp av konsttrianglar och den mobila Nuokkaribiili. Evenemang ordnades också kring tillåtna graffitiväggar. Ungdomstjänsternas administration flyttade i slutet av året från Trädgårdsgatan
ANNINA LEHTIÖ-VAINIO. FOTO: HEIDI PYHÄLAHTI
till Hjeltska huset i den historiska miljön vid Gamla Stortorget. Enligt kundnöjdhetsresultat är ungdomar mycket nöjda med tjänsterna för unga. På skalan 1–5 fick vi resultatet 4,54. Särskilt nöjda var ungdomarna med personalen – de upplevde att personalen hade tid att hjälpa och var vänlig. Jag vill därför hjärtligt tacka vår kunniga personal för det verksamhetsfyllda året. Tack också till ungdomsnämnden och till våra samarbetspartner. Det finns kraft i ungdomsarbetet och framtid hos de unga. Annina Lehtiö-Vainio Direktör för ungdomstjänster
ÅBO MUSEICENTRAL
Ett rekordår för Åbo museicentral Museernas verksamhet och ekonomi löpte fint under 2015. Totalt hade museerna och Gamla Stortorgets gallerier över 320 000 besökare. INTRESSANTA UTSTÄLLNINGAR och utmärkta kompletterande program lockade gott om besökare till museerna. Besökarna använde sig flitigt av Museikortet, som lanserades i maj, för att besöka Åbos olika museer. Totalt registrerades 5 653 besök med kortet. På Åbodagen hade särskilt Apoteksmuseet och gården Qwensel en besökartopp på inemot 3 000 besökare. Biologiska museet hade totalt 18 000 besökare, en fantastisk siffra. Huvudutställningen Insektprakt från när och fjärran var en fullträff bland alla besökargrupper. Museet fortsatte att ordna naturhelger, småkrypssafarier och övriga etablerade evenemang, och ordnade dessutom oerhört populära tisdags- och onsdagsevenemang för daghem och skolor med mikroskop och modellera som teman. På Klosterbacken var det den levande hantverkstraditionen som intresserade mest. Bland annat evenemanget Traditionen lever! i juli var mycket populärt. På Kurala Bybacke nådde projektet Eviva sitt slut. Det nya verksamhetskonceptet har kommit väl igång och Gamla hönshuset, ett nytt utrymme med fritt inträde, har varit populärt. Det har skett ett klart uppsving i besökarsiffrorna och
man har jobbat för en mer täckande insamling av statistik. Den nuvarande statistikföringsmetoden tar hänsyn till att museiområdet är ett område för kulturell rekreation som är öppet året runt. Besökarsiffran för Åbo slott steg med 20 000 personer. Besökarna var särskilt intresserade av utställningen om filmen The Girl King och drottning Kristina, som berikades av en stor mängd kompletterande program. Totalt besöktes Åbo slott av 138 115 personer under året. På Wäinö Aaltonens museum flöt året jämnt och alla utställningar var välbesökta. Museets övriga program drog också bra med publik. Under hösten genomfördes en omfattande renovering av belysningen, och museet har nu en belysningsteknik som motsvarar dagens standard. Gallerierna på Gamla Stortorget var också välbesökta. Gallerierna och Åbo artotek hade totalt 23 990 besökare. Vid årsskiftet omorganiserade Museicentralen sin verksamhet och flyttade ut ur vissa delar av Brinkalahuset. Vid de arkeologiska utgrävningarna i samband med den grundläggande renoveringen av Katedralskolan hade vi ett unikt
OLLI IMMONEN. FOTO: RAAKKEL NÄRHI
tillfälle att få en inblick i stadens äldsta kulturskikt. Arbetet med det nya verksamhetskonceptet för museitjänsterna gick vidare. Målet är en verksamhet som delvis bygger på Eviva-modellen, dvs. ett interaktivt koncept som bygger starkare på delaktighet och på att få uppleva saker på egna villkor. Olli Immonen Direktör för museitjänster
27
www.turku.fi/kulttuuri www.turku.fi/liikunta www.turku.fi/nuoret www.turku.fi/vapaa-aika www.turku.fi/kultur www.turku.fi/motion www.turku.fi/ungdomar www.turku.fi/fritid
Vapaa-aikatoimiala Ã…BO STADS FRITIDSSEKTOR