Turun kaupungin vapaa-aikatoimiala
20 14 VUOSIKERTOMUS
2
KAARINA KAIKKOSEN UUDEN KASVUN AIKA -NÄYTTELY OLI ESILLÄ WAMISSA 5.9.–16.11.2014. JOSKUS ELÄMÄ ON KAUNISTA, 2013. KUVA: JUSSI TIAINEN
Oho!
Olipa vuosi taas täynnä kulttuuria ja kuntoilua - hyvää oloa!
Henkilöstö, talous ja kehittäminen ............................................................. 4–5 Viestinnän ja markkinoinnin keinoin: Vinkkejä vapaa-aikaan ....................... 6–7 Turkulaisten aktiivisuutta edistämässä ....................................................... 8–9 Kulttuurista iloa elämään ........................................................................... 10–11 Vapaa-aikatoimialan lautakuntien jäsenet .................................................. 12–13 Kulttuurilautakunnan avustukset ja apurahat ............................................. 14 Liikuntalautakunnan avustukset ................................................................ 15 Nuorisolautakunnan avustukset ................................................................ 16 Turun filharmoninen orkesteri / intendentti Emilie Gardberg: Filharmonikot valmistautuvat juhliin ........................................................... 17 Turun kaupunginkirjasto / kirjastopalvelujohtaja Aart de Heer: Kirjasto uudistui rohkeasti ......................................................................... 18 Turun kaupungin liikuntapalvelut / liikuntapalvelujohtaja Arto Sinkkonen: Liike on lääke, vaikka rahat ovat tiukassa .................................................. 19 Turun kaupungin nuorisopalvelut / nuorisopalvelujohtaja Annina Lehtiö-Vainio: Nuorisotyötä ammattitaidolla, nuoria kuullen ja nuoruutta arvostaen .......... 20 Turun museokeskus / museopalvelujohtaja Olli Immonen: Kokoelmia, näyttelyitä ja julkaisuja ............................................................. 21 Svensk resumé ......................................................................................... 22–27
3
Henkilöstö, talous ja kehittäminen Vapaa-aikatoimialan henkilötyövuodet vuonna 2014 oli 680,06. Vuonna 2013 vastaava luku oli 830,2. Merkittävä henkilötyövuosien väheneminen selittyy Kaupunginteatterin yhtiöittämisellä 1.1.2014 lukien, jolloin teatterin työntekijät siirtyivät Turun Kaupunginteatteri Oy:n palvelukseen.
asianhallinnan, henkilöstöhallinnon ja talouden vastuualueet, joihin ao. tehtäviä tekevät työntekijät sijoitettiin. Tätä muutosta jatkettiin vuonna 2014 määrittelemällä viestintä- ja markkinointivastuualue, johon toimialan viestintä- ja markkinointitehtäviä hoitavat henkilöt sijoitettiin.
VIRKOJEN MUUTTAMINEN TOIMIKSI Keväällä 2014 kartoitettiin kaupunkitasoisesti toimialoittain vakanssit, joissa ei käytetä julkista valtaa. Kartoituksen jälkeen kaupunginhallitus päätti 24.6. virkojen muuttamisesta vastaaviksi työsopimussuhteisiksi toimiksi. Vapaaaikatoimialan 44 virkaa muutettiin tuolloin toimiksi.
NUORISOPALVELUIDEN AAMUJA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SIIRTO Loppuvuodesta 2014 valmisteltiin nuorisopalveluiden aamu- ja iltapäivätoiminnan siirto vapaa-aikatoimialalta sivistystoimialalle. Siirto astui voimaan 1.1.2015. Siirron myötä nuorisopalveluista siirtyi 47,5 henkilötyövuotta sivistystoimialalle.
VIESTINTÄ- JA MARKKINOINTIVASTUUALUE Toimialauudistuksen myötä toimialat siirtyivät matriisimaiseen työskentelyyn. Vuonna 2013 toimialalle määriteltiin
KUNTA 10 Vuoden 2014 syksyllä tehtiin Kunta 10 -tutkimus, jonka tulokset saatiin alkuvuodesta 2015.
ANSIOMERKILLÄ PALKITTUJA Turun kaupungin 30-vuotisansiomerkin sai 19 toimialan työntekijää (Marianne Aartoma, Keijo Alajoki, Ritva CharafEddine, Olli Hirvonen, Petri Kantola, Esa Kolehmainen, Mikko Kyynäräinen, Raine Lahti, Jari Lucenius, Päivi Matilainen, Eeva Marttinen, Anita Paljakka, Leena Seppälä, Jouni Rinne, Eija Suna, Leif Vaine, Kaija Valikainen, Jukka Virtanen, Margareta Willner-Rönnholm) ja 20-vuotisansiomerkin 17 työntekijää (Anitta Antila, Eija Hiitti, Aatto Hilden, Eeva Kenttä, Katja Kolehmainen, Ulla Laaksonen, Jarmo Laine, Juha Manninen, Sari Nummila-Piispanen, Jukka Perhonen, Sari Pihajoki, Raimo Rytinki, Tony Saari, Eira Seikkula, Mats Sjöström, Petri Tulonen, Jyrki Vuori).
TOIMIALAN TYHY-RYHMÄN JÄRJESTÄMISSÄ YSTÄVÄNPÄIVÄLUISTELUISSA KUPITTAAN LUISTELUMADOLLA 14. HELMIKUUTA ULKOILTIIN PIENESSÄ TIHKUSATEESSA. MUKANA RADALLA OLIVAT KIRJASTOLAISET MAARIT SALONEN JA SARI TOIVANEN. KUVA: SINI LUNDGRÉN
4
535 610
21 171 585
1 405 910
28 048 433
Henkilöstökulut
Myyntituotot
Palvelujen ostot
Maksutuotot
Aineet, tarvikkeet 7 615 637
Tuet ja avustukset
1 692 044
Vuokratuotot
Avustukset 5 398 185
Muut toimintakulut 5 280 293
1 151 187
Muut toimintatuotot
7 945 995
Vuoden 2014 toimintakulut yhteensa 70 061 942,40 €.
Vuoden 2014 toimintatuotot yhteensa 10 182 938,38 €.
TALOUS 2014 Vapaa-aikatoimialan vuoden 2014 toimintakate alitti talousarvion 2,3 miljoonalla eurolla. Nettomenot olivat 60 miljoonaa euroa. Toimintakulut olivat yhteensä 70,1 miljoonaa euroa ja toimintatuotot 10,1 miljoonaa euroa. Tilinpäätöksen nettomenot vuonna 2014 oli vuoden 2013 tilinpäätöstä 2,4 miljoonaa euroa pienemmät, mikä johtuu Turun Kaupunginteatterin yhtiöittämisestä. Runsaan 2,4 miljoonan
euron valtionosuus meni vuonna 2014 suoraan yhtiölle. Kun teatterin yhtiöittämisen vaikutus eliminoidaan, voidaan sanoa, että vapaa-aikatoimialan nettomenot eivät kasvaneet vuonna 2014. Koko kaupungin nettomenot kasvoivat noin 1,5 prosenttia. Vapaa-aikatoimialan henkilöstömenot olivat suurin kuluryhmä, jossa kustannuksen alenivat. Vuoteen 2013 verrattuna vähennys oli yhteensä miljoona
euroa. Kustannuslajeissa aineet ja tarvikkeet sekä palvelujen ostot kasvua oli 4,7 prosenttia. Toimintatuotot kasvoivat 0,7 miljoonaa euroa eli 7 prosenttia. Kaikki palvelualueet alittivat talousarvionsa. Nettoyksiköiden, orkesterin ja museopalvelujen, osalta vuoden 2014 toimintakatteen alitus 495 000 euroa kasvattaa vuoden 2015 määrärahaa.
KEHITTÄMINEN 2014 Vapaa-aikatoimiala osallistui aktiivisesti kaupunkitasoisen kehittämismallin sekä -salkkujen määrittelyyn ja rakentamiseen. Konkreettiset tulokset, kuten salkunhallintaväline, otetaan käyttöön vuonna 2015. Toimialan tärkeimpänä tavoitteena on turkulaisten aktiivisuuden edistäminen, sitä edistävistä alueellisesta työstä ja kohderyhmätyöstä sekä järjestöyhteistyön aloittamisesta kerrotaan tarkemmin
sivuilla 8–9. Toimialalla tiivistettiin toimintatapoja laitteiden ja kunnossapidon sekä tilavarausten yhteistyön kehittämisessä. Laite- ja kunnossapitotyöryhmä teki kattavan nykytilakartoituksen. Drive Turku -ohjelmassa laadittiin malli tilanvarausprosessien kehittämiseksi koko kaupungissa. Raportissa keskityttiin vapaaaikatoimialan tilavarauskäytäntöihin ja -kehittämistarpeisiin. Toimiala osallistui
myös verkkokaupan ja -maksamisen kartoitus- ja määrittelytyöhön. Paikalla.fi-palautejärjestelmä otettiin käyttöön koko toimialalla. Runsaimmin palautetta saatiin palvelussa jo aiemmin mukana olleista liikuntapaikoista ja -palveluista sekä kirjastopalveluista. Loppuvuonna toteutettiin kaikilla palvelualueilla asiakastyytyväisyyskysely, joiden tuloksissa palvelumme arvioitiin asteikolla 1–5 pääosin yli 3,5:n.
5
Viestinnän ja markkinoinnin keinoin
Vinkkejä vapaa-aikaan
TFO:N UUDET VERKKOSIVUT SAIVAT KIITOSTA.
UUSI VERKKOPALVELU JA DIGITAALINEN TYÖPÖYTÄ Toimialan viestinnän ja markkinoinnin työntekijät osallistuivat vuoden aikana aktiivisesti Drive Turku -ohjelmassa verkkopalvelun (ml. tapahtumakalenterin) ja digitaalisen työpöydän suunnitteluun sekä loppuvuonna uuden verkkopalvelun kehitysversion sisällöntuotantoon. Turku.fi-sivustoa on rakennettu entistä asiakasystävällisemmäksi ja mobiililla selattavaksi. Määrittelytyötä tehtiin kirjoittamalla käyttäjätarinoita asiakkaiden ja sisällöntuottajien näkökulmista. Turun filharmoninen orkesteri valikoitui yhdeksi Turun kaupungin verkkosivuuudistuksen pilottihankkeista. Marraskuussa avatut TFO:n uudet sivut palvelevat käyttäjiä entistä paremmin.
6
Digitaalinen työpöytä tuo henkilöstölle yhteen näkymään eri sovellusten työtehtävät, toiminnallisuudet ja sisäisen viestinnän osiot. Työpöydän rakentaminen alkoi loppuvuonna. NETISSÄ JA SOMESSA Kaupungin kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluista kerrottiin säännöllisesti www.turku.fi-sivustolla, Turkukalenterissa ja brändisivuilla. Kulttuuria Turussa -sivusto jatkoi kulttuurin markkinointiväylänä netissä. Sosiaalisessa mediassa toimialalla oli yhteensä noin 50 erilaista Facebook-sivua. Kulttuuripalvelut näkyivät somessa keskitetysti Kulttuuria Turussa -FB-sivun kautta. Vuoden aikana seuraajien määrä kasvoi 5 060 tykkääjään, sivu oli yksi
Turun kaupungin suosituimmista somekanavista. Ruotsinkielinen vastine Kultur i Åbo keräsi 800 tykkääjää. Kulttuuria Turussa -sivun lisäksi toimialan suosituimpiin FB-sivuihin kuuluivat Turun kaupunginkirjasto ja Impivaaran uimahalli. Turun museokeskuksella oli toimialan aktiivisin Twitter-tili (900 seuraajaa). Paljon seurattu tili oli myös Turun filharmonisella orkesterilla. Toimialan palvelualueet osallistuivat Turku Touringin kesän 2014 Kiss my Turku -verkkosivukampanjaan; näkyvimmin kampanjassa oli esillä Turun linna. Lisäksi esiteltiin muut kaupungin museot, Seikkailupuisto ja uimalat; kampanjasivusto keräsi 440 000 kävijää.
ESITTEISSÄ JA JULKAISUISSA Vapaa-aikatoimiala jakoi tietoa tapahtumistaan ja palveluistaan kaupungin asukaslehti Turkupostissa. Lehden välissä julkaistiin kaksi Kohtaamisia – Turun kulttuuria -liitettä ja Joulu Suomen Turussa -liite. Turku liikkeelle -lehti kokosi kaupungin liikuntatarjonnan yksiin kansiin. Vapaa-ajanpalvelut olivat kattavasti esillä uusille asukkaille tarkoitetussa Koti Turussa -julkaisussa. Toimialan tarjoamista edullisista opiskelijahinnoista vinkattiin keväällä ja syksyllä Vapaalla Turussa – Edullista opiskelijoille -esitteellä. Lasten ja nuorten tapahtumista kerrottiin Mitä tekis? -esitteessä keväällä ja syksyllä. Kaupungin kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluiden kesätarjonnasta tiedotettiin toimialan ja seurakuntayhtymän yhteisessä Kivakesä-esitteessä. Kaupungin kulttuuri- ja taidelaitokset markkinoivat palveluitaan matkailijoille Turku Touringin Huvia meren rannalla -vuosiesitteessä. Ikääntyville, ruotsinkielisille ja maahanmuuttajille tiedotettiin erityisesti heille suunnatuista tapahtumista monin eri keinoin. Toimialan laajasta tarjonnasta viestittiin myös mm. alueen sanomalehdissä ja muissa medioissa, erikoislehdissä, ulko-
mainostauluissa, Jokke Jokijunassa ja kaupungin sähköisissä infotauluissa. Alueellista viestintää kehitettiin Runosmäen, Pansio-Pernon ja Nummi-Halisten alueilla, joissa asukkaat saavat nyt tietoa alueen vapaa-ajanpalveluista entistä paremmin. Lähipalveluista kerrottiin mm. kotiin jaettavilla suoraposteilla sekä toiminnallisen viestinnän keinoin. MESSUILLA JA TAPAHTUMISSA Turun kulttuuri- ja vapaa-ajan tarjonta oli mukana Täsä mää olen -tapahtumissa Matkamessujen yhteydessä Helsingissä, Kotimaan matkamessuilla Tampereella ja Kongressimessuilla. Turku Touring esitteli toimialan palveluja myös Suoma-tapahtumissa. Toimialan kulttuuri- ja taidelaitokset osallistuivat Turku Touringin järjestämiin kausitarjontaa esitteleviin sidosryhmätilaisuuksiin Turussa. Vapaa-aikatoimialan palvelualueet olivat mukana Helsingin Educa-messuilla 24.– 25.1. Erityisesti Turun kaupungin luokkaretkitarjonta kiinnosti messukävijöitä. Educassa vieraili liki 15 000 kävijää. Kaupungin kulttuuri- ja vapaa-ajan tarjonta oli näyttävästi esillä Kohtaamisiailmeisellä osastolla Turun kansainvälisillä Kirjamessuilla 3.–5.10. Kävijöitä messuilla oli 23 700. Palvelualueet esittelivät mm. ajankohtaisia menovinkkejä, messutarjouksia ja kirjoja.
Toimialan kulttuuri- ja taidelaitokset osallistuivat Osaava Nainen -tapahtumaan 24.–26.10. Turun messukeskuksessa. Kulttuurikioskilla myytiin lippuja valikoituihin esityksiin ja tarjoiltiin ajankohtaisia menovinkkejä palvelualueiden monipuolisesta tarjonnasta. Kävijöitä tapahtumassa oli n. 9 000. Toimialan palvelualueet esittelivät tarjontaansa uusille opiskelijoille suunnatussa Ready, Study, Go Turku -tapahtumassa 28.8. Turun Kauppakorkeakoulussa. Erityisen suosittu oli opiskelijoille tehty Vapaalla Turussa -esite. Kirjaston virkailijat tekivät opiskelijoille runsaasti kirjastokortteja, jotka toimivat haluttaessa myös Kulttuurikorttina. Kävijöitä oli n. 2 500. Toimialan kulttuuri- ja taidelaitokset esittelivät palvelujaan ja kertoivat ajankohtaisia kuulumisiaan keväällä Hansamaniassa Hansatorilla. Erityisesti senioreille suunnattuja toimialan palveluita esiteltiin syyskuisessa tapahtumassa Somerolla. YKSI KORTTI – MONTA ELÄMYSTÄ Kulttuurikortti on maksuton etukortti kaikille kulttuurin ystäville. 50 000 korttilaisen raja ylitettiin alkuvuonna. Mahtavaa virstanpylvästä juhlittiin 15.3. kaikkien korttilaisten kesken Wäinö Aaltosen museossa, jonka Adidasmies ja Voimanainen -näyttelyyn oli vapaa pääsy Kulttuurikortilla. Vuoden lopussa korttilaisia oli lähes 53 700.
ODOTETTU LUKUPAKETTI, TURKU LIIKKEELLE -LEHTI, ILMESTYI
KIRJAMESSUILLA VAPAA-AIKATOIMIALAN OSASTOLLA YLEISÖÄ
NELJÄ KERTAA VUODEN 2014 AIKANA. KUVA: MERJA MÄKELÄ
KIINNOSTIVAT MM. MUSEOKESKUKSEN JULKAISUT. KUVA: KATJA LAIHO
7
Turkulaisten aktiivisuutta edistämässä Vapaa-aikatoimialan tavoitteena on edistää ja tukea turkulaisten aktiivista harrastamista, lisätä asukkaiden osallisuutta ja näin vähentää merkittävästi sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia. Tätä työtä tehtiin mm. alue- ja kohderyhmätyötä kehittämällä. Toimialan sisäisen yhteistyön edistämisen merkitys korostuu eri kohderyhmien hyvinvoinnin tukemisessa ja vapaa-aikapalveluiden pariin aktivoimisessa.
ALUETYÖTÄ NELJÄLLÄ SUURALUEELLA EVIVA-toimintaohjelman vuonna 2011 käynnistämää aluetyötä jatkettiin ja kehitettiin. Vapaa-aikatoimialan sisäistä sekä toimialojen välistä alueellista yhteistyötä vahvistettiin neljällä suuralueella hyvinvointierojen tasoittamiseksi. Työtä tehtiin Runosmäki-Raunistulan, Pansio-Pernon ja Nummi-Halisten alueilla sekä syksystä alkaen Varissuo-Lausteen suuralueella. EVIVA on vapaa-aikatoimialan koordinoima ennaltaehkäisevän ja virikkeellisen vapaa-ajan -toimintaohjelma, joka tähtää asukkaiden hyvinvoinnin kehittämiseen vuosina 2011–2015. Tavoitteena on luoda pysyvä alueellisen yhteistyön malli, joka mahdollistaa alueellisten hyvinvointierojen huomioimisen myös hankkeen jälkeen.
8
Aluetiimien ja kaupungin aluetoimijoiden verkoston työtä jatkettiin. Alueellista viestintää tehtiin mm. kotiin jaettavien suorapostitusten sekä face to face -markkinoinnin keinoin. Kartoitusten ja kaupungin aluetoimijoiden asiantuntijuuden avulla toteutettiin uusia palvelumalleja sekä kehitettiin jo olemassa olevia palveluja alueen asukkaiden tarpeita vastaaviksi. Alueellisessa yhteistyössä on kehitetty mm. Runosmäen alakoulussa ja Rieskalähteen yläkoulussa Perheiden yhteinen koulupäivä, jossa alueen vapaa-ajanpalvelut esiteltiin toiminnallisesti oppilaille ja heidän vanhemmilleen.
Pansion Hövelin liikekeskuksen tiloihin avattiin syksyllä pop up -vapaa-aikatila, jolla lisättiin kolmannen sektorin toimijoiden toimintamahdollisuuksia ja asukkaiden vapaa-ajanviettomahdollisuuksia. Tila on maksuton avointa toimintaa järjestäville tahoille, syksyn aikana aktiviteetteja tarjosi seitsemän toimijaa. Nummi-Halisissa aluetyössä painotettiin nuorten harrastusmahdollisuuksien kehittämistä. EVIVA ja toimialan aluetyö kolmella alueella olivat myös osana ympäristöministeriön ja ARA:n rahoittamaa Asuinalueiden kehittämisohjelmaa. Vuoden aikana aloitettiin myös kohderyhmä- ja aluetyön yhteensovittaminen.
KOHDERYHMÄTYÖTÄ KUUDELLA RYHMÄLLÄ Loppuvuonna 2013 käynnistetty kohderyhmätyö jatkui olemassa olevan toiminnan ja nykytilan kartoituksilla sekä vuoden 2015 toimintasuunnitelmien työstämisellä. Kohderyhmätyötä tehtiin kuudessa ryhmässä: lapset, nuoret, työikäiset, seniorit, ruotsinkieliset sekä monikulttuurisuus- ja maahanmuuttajapalvelut.
monipuolistamisella ja tehokkaamman markkinoinnin suunnittelussa (työikäiset: Kimmoke-ranneke), toimialarajat ylittävän yhteistyön ja palveluviestinnän edistämisessä (lasten, nuorten, senioreiden kohderyhmien yhteistyö hyvinvointitoimialan kanssa) ja viestinnällisessä yhteistyössä tapahtumissa (kaikkien ikäryhmien palveluneuvonta Turun päivänä Vähätorilla).
Tavoitteena on lisätä toimialan sisäistä yhteistyötä, jotta kohderyhmälle suunnattuja palveluja ja viestintää voidaan kehittää monipuolisesti yhdessä. Toiminnan kohderyhmänä ovat sosioekonomisesti heikommassa asemassa olevat ja vähän harrastavat kaupunkilaiset – aktiivisia harrastajia unohtamatta.
Kohderyhmätyön ensimmäisestä varsinaisesta toimintavuodesta tehtiin lokakuussa kysely ryhmäläisille ja palvelualueiden johtoryhmille. Vastauksissa yhteinen työskentely koettiin sekä mielekkääksi että hyödylliseksi. Kohderyhmätyölle toivottiin yksinkertaisia ja selkeitä ohjeita sekä riittävää ohjausta, joita kehitetään jatkossa.
Vaikka pääpaino oli vuoden 2015 toiminnan suunnittelussa, käynnistettiin samalla konkreettisia yhteistyöprojekteja palvelualueiden välillä. Yhteistyö toteutui esim. olemassa olevan palvelutarjonnan
MUUT YHTEISTYÖN OSA-ALUEET Vapaa-aikatoimialan palvelutuotannon yhteistyötä ja kumppanuutta järjestöjen ja kolmannen sektorin kanssa pohdittiin nykytilan ja kehittämismahdollisuuksien
kannalta elokuussa palvelualueiden johtoryhmien ja asiantuntijoiden työpajassa. Tilaisuudessa perehdyttiin Kolmas Lähde -toimintamalliin kulttuuri-, liikunta- ja nuorisojärjestöyhteistyössä. Vuoden aikana alkoi avustusjärjestelmien uudistaminen kaupunkitasoisesti. Uudistamisessa kulttuurilautakunnan Kulta-järjestelmän pohjalta sähköinen hakujärjestelmä laajennetaan myös muiden lautakuntien avustuksiin. Yhteistyössä työikäisten kohderyhmän, liikuntapalveluiden ja EVIVAn kanssa on jatkettu tiettyjä tukia saaville tarkoitetun liikunta- ja kulttuuriranneke Kimmokkeen kehittämistä. Vuoden lopulla rannekkeen asiakkaille järjestettiin asiakastyytyväisyyskysely. Kyselyn perusteella (240 vastaajaa) ranneke on ensiarvoisen tärkeä kohderyhmälle, sillä ilman sitä useimmilla ei olisi mahdollisuuksia harrastaa aktiivisesti. Kyselyssä saatiin myös kehitysideoita, jotka otettiin selvittelyyn ja valmisteluun.
9
Kulttuurista iloa elämään Kulttuuripalvelutiimin kohderyhmätoimintaan liitettiin vahvemmin alueellinen näkökulma. Palveluiden saavutettavuus ja esteettömyys huomioitiin tuomalla palveluita ihmisten lähelle sekä kannustamalla omaehtoisiin aktiviteetteihin.
HELPOSTI SAAVUTETTAVAA JA ALUEELLISTA Vapaa-aikatoimialan yhteisen Kimmoke-rannekkeen valikoimaan lisättiin ja vakiinnutettiin kulttuuripalveluita. Kimmokkeen asiakasryhmälle avattiin mahdollisuuksia kertaluonteisina tilaisuuksina tutustua vaihtuvaan kulttuuriantiin. Aktivoinnin lisäksi tilaisuuksien tavoitteena oli tutustuttaa uutta asiakaskuntaa kulttuurin peruspalveluihin, mm. pääkirjastossa järjestettiin Kimmoketapahtuma. Kulttuurikuntoilureitistöjen osalta asukkaiden omatoimisen käytön edellytyksiä haluttiin parannettiin. Kehitystyö aloitettiin teemoitettujen reittikarttojen vaiheittaisella päivittämisellä. Reitistöstä viestimistä tehostettiin uusimalla esitetelineet ja koordinoimalla uudistetun reitistön karttajakelu. Seuraavan vuoden kevääksi ideoitiin markkinoinnillista teemaviikkoa. Alueellisen työn kulttuurisia kohokohtia olivat Turun filharmonisen orkesterin kanssa toteutettu Halisten alueen metsäkonsertti, joka houkutteli keväiseen metsään ennätysyleisön. Myös Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijatyönä toteutettu I <3 Halinen -kulttuurikuntoilureitti kannusti omatoimiseen liikkumiseen, kulttuurin kokemiseen ja oman asuinalueen uudenlaiseen havainnointiin. Ilpoisten kirjaston kanssa toteutettiin kiertävä, toiminnallinen Sano muikku -perhepotretteja ennen ja nyt -näyttelykokonaisuus.
10
SUOMI TUTUKSI -TILAISUUDET Uusille maahanmuuttajille suunnatun Suomi tutuksi -palvelun parissa järjestettiin useita Suomen kulttuuria ja historiaa sekä kaupungin kulttuurilaitoksia esitteleviä Suomi tutuksi -teemapäiviä, joihin osallistui lähes 1 500 henkilöä. Sarjan koskettavin tuokio oli, kun yli 400 pientä ja suurta uussuomalaista nousi seisomaan kaupungin filharmonisen orkesterin soittaessa Maamme-laulua Leif Segerstamin johdolla. MONIKULTTUURISUUTTA USEISSA TAPAHTUMISSA Yhteistyössä kaupunginkirjaston kanssa maahanmuuttaja- ja monikulttuurisuuspalvelut toteuttivat monta eri kulttuureja esittelevää tapahtumakokonaisuutta. Kwanzaa-tapahtumasarjassa esiteltiin helmikuussa afroamerikkalaista kulttuuria. Maaliskuussa Kimonon uudet vaatteet -näyttelyn yhteydessä Japani esittäytyi neljän tapahtuman voimin. Rasismin vastaista viikkoa vietettiin näyttävästi tapahtumin ja työpajoin kirjaston julistautuessa syrjinnästä vapaaksi vyöhykkeeksi. Lokakuussa monikielisen kirjoittajaryhmän kanssa yhteistyössä järjestetty Vieraalla maalla -kirjailijasarja toi Turkuun muualla syntyneistä, Suomessa julkaisseista kirjailijoista TaoLinin, Alexandra Salmelan, Hassan Blasimin, Arvi Pertun ja Nura Farahin. YK:n köyhyyden vastaisena päivänä
PIENOKAISET TEKIVÄT VAUVAVIIKOLLA OMAN GRAFFITISEINÄN. KUVA: LEENA HILTUNEN
lokakuussa pääkirjastossa vietettiin kehitysyhteistyöpäivää, jolloin turkulaiset toimijat esittelivät tekemäänsä kehitysyhteistyötä. Marraskuussa tutustuttiin meksikolaiseen kulttuuriin Jose Guadelupe Posada -näyttelyn ja Kuolleiden päivän perinteen kautta. CineMaissi tapahtuma keräsi marraskuussa kirjaston Studioon latinalaisen Amerikan elokuvista kiinnostuneita. MONIPUOLISESTI KULTTUURIA LAPSILLE JA NUORILLE Kaikenikäisille lapsille ja nuorille järjestettiin vuoden mittaan monipuolista kulttuuriohjelmaa. Suositun Vauvojen ja taaperoiden kulttuuriviikon aikana loruiltiin, laulettiin ja haltioiduttiin vauvateatterista. Vauvat pääsivät ilmaisemaan
mielipiteensä modernista taiteesta WAMin opastetuilla vauvakierroksilla sekä kokeilemaan taitojaan graffitityöpajassa. Vauvaviikko huipentui vauvojen ja taaperoiden vauhdikkaisiin vappujuhliin. Perheiden taiteiden yön tapahtumassa tutustuttiin vedenalaiseen maailmaan, ja pikkuväki pääsi pulahtamaan pehmokylpyihin. Satupäivää vietettiin kuninkaallisissa tunnelmissa, prinsessat ja prinssit -teemalla. Talvi- ja syysloman ajan nonstop-taidetyöpajat vetivät puoleensa innokkaita taiteilijoita. Turun päivänä lasten suosikit Mimi ja Kuku viihdyttivät lapsia Vähätorin konsertissa. Pitkin vuotta järjestettiin lukukoiratoimintaa Hali-koira Viljo-Valdemarin inspiroimana. Ysivip-kortin ansiosta yhdeksäsluokkalaisilla oli mahdollisuus tutustua kaupungin kulttuuripalveluihin veloituksetta. SENIOREILLE PERINTEISIÄ JA UUSIA PALVELUITA Kulttuurisia hyvinvointipalveluita rakennettiin yhdessä kolmannen sektorin kanssa; esim. yhteistyössä Fingeroosin säätiön kanssa käynnistettiin uudelleen Kulttuurikahvila-toiminta. Uusia kummeja liittyi mukaan kulttuurikummeihin. Vuoden lopussa kummeina toimi 34 kulttuuriyhdistystä, kuoroa ja orkesteria 21 eri hoitolaitoksessa. Perinteinen Kalevala-kiertue palvelutaloissa ja vanhainkodeissa toi iloa päiväkotilapsille ja vanhuksille. Seniorikorttilaiset pääsivät iltapäivisin maksutta sisään Wäinö Aaltosen museoon ja Biologiseen museoon sekä tiettyinä aikoina myös Turun linnaan, Luostarinmäen käsityöläismuseoon sekä Apteekkimuseoon. EVIVA-yhteistyönä aloitetun Vuoroin vieraissa -toiminnan konsertit ja karaokeiltapäivät Runosmäen vanhuskeskuksessa ovat olleet suosittuja ikääntyneiden parissa.
TURUN FILHARMONIKKOJEN PUHALLINKVINTETIN METSÄKONSERTTI ILAHDUTTI TOUKOKUUSSA HALISISSA. KUVA: SEILO RISTIMÄKI
FÖRFATTARSERIEN FIRADE 20-ÅRSJUBILEUM Serien Författare och författarskap arrangerades för tjugonde året i oktober - november, liksom också ett jubileumsseminarium med rubriken Bokens många liv. Sammanlagt deltog drygt 500 litteraturvänner i olika åldrar. Svenska dagen och Svenska veckan uppmuntrade också i år till en levande svensk- och tvåspråkighet. Det bjöds på ett brett språkbadsprogram i både skolor, arbetsplatsmatsalar och bl.a. köpcentret Hansa. Intresset och feedbacken var positiv från många håll. Den välbesökta Lucia-andakten i Åbo domkyrka och Lucia-evenemanget på gågatan var också i år ett samarbete mellan fritidssektorn, Åbo svenska församling och Yrkeshögskolan Novia där olika generationer kunde mötas i skenet från luciakronans ljus. De åboländska temaveckorna Vårkultur hade temat ’barnlitteratur och läsglädje’. Den mångåriga satsningen på uppsökande och aktiverande seniorkultur fortsatte under hela året. Den populära tvåspråkiga Babyveckan nådde i år ut till ca 1 300 kultursugna småttor med föräldrar och andra vuxna.
TURUN PÄIVÄNÄ JUHLITTIIN 110-VUOTIASTA FÖRIÄ Turun päivää juhlittiin syyskuussa Aurajoen molemmin puolin. Kauppatorilla vietettiin Heikin markkinoita, Vähätorilla järjestettiin konsertti ja Vanhalla Suurtorilla oli esillä Turun Mahdollisuuksien tori. Turun NMKY esitteli toimintaansa Titanic-gallerian edessä. Ohjelmassa oli myös lasten menopelien kokoontumisajo keskustassa Mimin ja Kukun kanssa. 110-vuotiasta Föriä juhlittiin mm. Föri-aiheisella postileimalla. Avoin satama -tapahtuma keräsi runsaasti yleisöä Forum Marinumiin ja Turun satamaan. Turkulaisia kiinnosti myös Kaupungin kovimmat koneet -tapahtuma. Turun museokeskuksen museoissa ja Kaupungintalossa oli avoimet ovet. Turun päivä päätettiin juhlavasti perinteiseen ilotulitukseen. KONSERTTISARJAT VETIVÄT YLEISÖÄ Wäinö Aaltosen museon konserttisarja keräsi runsaasti kuulijoita. Yli 2 500 kuulijaa kävi nauttimassa musiikista 26 tasokkaassa kamarimusiikkikonsertissa. Suositussa Musiikkia ja runoa Vanhalla Raatihuoneella -sarjassa oli konsertti lähes joka sunnuntai. Vanhan Suurtorin joulumarkkinoiden yhteydessä järjestettiin viikonloppuina kahdeksan joulukonserttia.
11
Vapaa-aikatoimialan lautakuntien jäsenet TURUN KULTTUURILAUTAKUNTA 2014 JÄSENET:
VARAJÄSENET:
KAUPUNGINHALLITUKSEN
Maija Perho, pj. (Kok.)
Maija-Leena Kero (Kok.)
EDUSTAJA:
Anita Birstolin, varapj. (Vihr.)
Rebecca Frilund (Vihr.)
Petja Raaska (SDP),
Rainer Grannas (SDP)
Tomi Flemming (SDP)
varajäsen Aimo Massinen (SDP)
Kari Kanala (Vihr.)
Mika Lamminpää (Vihr.)
Jari Laine (PS)
Mikael Andersson (PS)
Velimatti Lehtonen (Kok.)
Jouni Elomaa (Kok.)
Asko Mäki (Vas.)
Jonni Saloluoma (Vas.), 28.4. alkaen Matti Kapanen (Vas.)
Jaana Mäki-Tuominen (Kok.)
Arja von Schöneman (Kok.)
Maija Nieminen (Vas.)
Mervi Uusitalo (Vas.)
Taru Pätäri (SDP)
Katja Lehmussaari (SDP)
Seppo Sarelius (Kok.)
Pertti Perko (Kok.)
Esa Silander (SDP)
Heikki Palmu (SDP)
Terhi Vörlund-Wallenius (RKP)
Ann-Helen Berg (RKP)
TURUN LIIKUNTALAUTAKUNTA 2014 JÄSENET:
VARAJÄSENET:
KAUPUNGINHALLITUKSEN
Janina Andersson, pj. (Vihr.)
Heidi Haapala (Vihr.)
EDUSTAJA:
Tuomas Viljamaa, varapj. (Kok.)
Timo Virtanen (Kok.)
Saara-Sofia Sirén (Kok.)
Satu Alanen (Kok.)
Sari Ahola (Kok.)
varajäsen Olli Manni (Kok.)
Juuso Kallio (Kok.)
Mikko Pousi (Kok.)
Satu Koskinen (Kok.)
Merja Jämsäläinen (Kok.)
Ville Lintunen (SDP)
Heikki Grönlund (SDP)
Joni Lähteenmäki (Vihr.)
Jussi Soro (Vihr.)
Raili Meltovaara (PS)
Juha Laine (PS)
Olavi Mäenpää (SVR)
Kari Suursuo (SVR)
Liisa Norontaus (Vas.)
Tea Mattila (Vas.)
Laura Palmunen (SDP)
Anne-Mari Pollari (SDP)
Pekka Rautee (Vas.)
Mika Raita (Vas.)
Tini Vehviläinen (SDP)
Pentti Sonck (SDP)
12
TURUN NUORISOLAUTAKUNTA 2014 JÄSENET:
VARAJÄSENET:
KAUPUNGINHALLITUKSEN
Matti Niskanen, pj. v. 2013–14 (Kok.)
Anton Koponen (Kok.)
EDUSTAJA:
Petra Peltonen, varapj. (SDP)
Jutta Valkama (SDP)
Roda Hassan (Vihr.)
Mohammad Azizi (Kok.)
Joel Salonen (Kok.)
varajäsen Jukka Vornanen (Vihr.)
Jutta Wirén (Kok.)
Veronica Varjonen (Kok.)
Miira Raiskila (Kok.)
Vera Löthman (Kok.)
Mari Lahti (SDP)
Artturi Jyrkkänen (SDP)
Oussama Yousfi (SDP)
Sameli Valkama (SDP)
Mirjami Asikainen (Vihr.)
Heidi Sanevuori (Vihr.)
Samuli Shintami (Vihr.)
Amro el-Khatib (Vihr.)
Anna Mäkipää (Vas.)
Laura Aalto (Vas.)
Saska Heino (Vas.)
Tuomas Polo (Vas.)
Tuomas Tähti (PS)
Pekka-Juhani Elomaa (PS)
Matilda Karlsson (RKP)
Maisa Lindqvist (RKP)
ESITTELIJÄ KAIKISSA EM. LAUTAKUNNISSA: Minna Sartes, vapaa-aikatoimialan johtaja
13
TURUN KULTTUURILAUTAKUNTA
Kulttuurilautakunnan avustukset ja apurahat Turun kulttuurilautakunta jakoi avustuksia ja apurahoja taiteen ja kulttuurin tukemiseen vuodelle 2014 kaikkiaan 1 233 610,90 euroa. Hakemuksia saapui yhteensä 271 kappaletta ja avustuksia ja apurahoja myönnettiin 138 eri taholle. VAKIINTUNEILLE, LAUTAKUNNAN kanssa kolmivuotisen sopimuksen tehneille instituutioille jaettiin yhteensä 1 004 532 euroa. Summa sisältää taiteen perusopetuksen avustuksia 56 000 euroa. Muiden yhdistysten ja työryhmien avustuksia jaettiin 135 400 euroa ja henkilökohtaisia taideapurahoja 73 950 euroa. Vuosittain myönnettävän Aboaapurahan suuruus vuodelle 2014 oli 19 728,90 euroa. Kulttuuri- ja taideyhteisöjen toimintaavustuksia myönnettiin 70 750 euroa, josta animaatiotaiteeseen myönnettiin yksi avustus, 2 000 €, ja kirjallisuuteen viisi avustusta, yhteensä 6 000 €. Kuvataiteen avustuksia myönnettiin yksi, 1 000 €, ja monitaiteen avustuksia viisi,
yhteensä 15 300 €. Esittävän taiteen avustuksia myönnettiin neljä, yhteensä 16 000 €. Säveltaiteen avustuksia myönnettiin yhdeksän, yhteensä 28 450 €, ja taideteollisuuden avustuksia yksi, 2 000 €. Kulttuurin harrastustoiminta-avustuksia myönnettiin 50 600 euroa, josta kirjallisuuteen yksi avustus, 1 500 €, ja elokuvataiteeseen neljä avustusta, yhteensä 3 500 €. Monitaiteen avustuksia myönnettiin kaksi, yhteensä 2 000 €. Esittävän taiteen avustuksia myönnettiin 10, yhteensä 31 100 €, ja säveltaiteen avustuksia 22, yhteensä 12 500 €. Projektiavustuksia myönnettiin yhteensä 14 050 euroa. Summa jakautui taiteen-
ABOA-APURAHAN VUODELLE 2014 SAI RUNOILIJA ESA HIRVONEN. KUVA: VILLE HYTÖNEN
aloittain seuraavasti: visuaaliseen taiteeseen neljä avustusta, yhteensä 3 550 €, monitaiteeseen kaksi avustusta, yhteensä 2 000 €, esittävään taiteeseen kaksi avustusta, yhteensä 3 000 €, kirjallisuuteen yksi avustus, 1 000 €, ja säveltaiteeseen yksi avustus, 4 500 €.
TAIDEAPURAHAT VUODELLE 2014 Henkilökohtaisia taideapu-
Parkko, Tommi
Niinivaara, Umppa
TAIDETEOLLISUUS
SÄVELTAIDE
rahoja kulttuurilautakunta
Pöyhönen, Virpi
Vuorinen, Maria
Haapasalo, Marjo
Aittokoski, Antti
myönsi 32 henkilölle.
Soininen, Pirkko
VALOKUVATAIDE
NÄYTTÄMÖTAIDE
Collan, Anni Lehtovaara, Terhi
ELOKUVATAIDE
KUVATAIDE
Kahra, Sade
Kivistö, Henri
Aho, Heini
Parkkinen, Minna
Laine, Tiina
Laaksonen, Ville
Lehtola, Veera
Merimaa, Eero
MEDIATAIDE
TANSSITAIDE
myönsi Aboa-apurahan
Nevado, Susana
Suorlahti, Olli
Airaksinen, Niina
runoilija Esa Hirvoselle
Lindroos, Jussi
taiteelliseen työskentelyyn.
Salo, Seija-Leena Sippola, Outi
ABOA-APURAHA Turun kulttuurilautakunta
KIRJALLISUUS
Salonen, Elsa
Kallio, Helianne
Schütt, Hans-Peter
MUOTOILU
Kulmala, Juha
Särkijärvi, Sirpa
Kangasniemi, Saija
Lehtonen, Henry
Touru, Wilma
Aboa-apuraha on vuoden työskentelyapuraha, jonka suuruus vuodelle 2014 oli 19 728,90 euroa.
14
TURUN LIIKUNTALAUTAKUNTA
Liikuntalautakunnan avustukset Turun liikuntalautakunta jakoi avustuksia urheilu- ja liikuntaseurojen sekä muiden liikuntaa järjestävien yhdistysten toiminnan tukemiseen vuodelle 2014 yhteensä 1 389 093 euroa. Avustuksia sai kaiken kaikkiaan 239 toimijaa. 700 000 600 000 500 000 400 000 300 000 200 000 100 000 0 2013 toteutuma yht. 1 491 808,95 €
2014 toteutuma yht. 1 389 093,00 €
15
TURUN NUORISOLAUTAKUNTA
Nuorisolautakunnan avustukset Nuorisolautakunta jakoi avustuksia nuorisotoiminnan tukemiseen vuodelle 2014 yhteensä 300 000 euroa. Hakemuksia saapui kaikkiaan 97 ja avustuksia myönnettiin 85 eri taholle.
NUORISOLAUTAKUNTA on tehnyt viiden nuorisojärjestön kanssa kumppanuussopimuksen. Nuorisojärjestöjen kanssa tehtävällä sopimuksella tavoitellaan, että nuorisolautakunta vahvistaa järjestön nuorisotoiminnan pitkäjänteisyyttä sekä nuorisotoiminnan kehittymistä laadullisesti ja määrällisesti. Järjestön tavoitteet ja toiminta ovat yhdensuuntaisia nuorisotoimen strategisen palvelusopimuksen kehittämistoimenpiteiden ja nuorisolautakunnan toiminta-ajatuksen kanssa. Sopimuspohjaista avustusta jaettiin yhteensä 123 000 euroa.
Toiminta-avustusta myönnettiin turkulaisten nuorisoyhdistysten ja niihin rinnastettavien aluejärjestöjen sääntömääräisen ja toimintasuunnitelman mukaisen yleisen nuorisotoiminnan toteuttamiseen yhteensä 35 yhdistykselle kaikkiaan 149 600 euroa. Näistä 8 oli poliittisia nuorisojärjestöjä, 12 partiotoimintaa harrastavaa yhdistystä ja 15 erilaista harrastustoimintaa järjestävää nuorisoyhdistystä.
Projektiavustuksia myönnettiin kaksi kertaa vuoden aikana yhteensä 27 400 euroa. Tämä avustus on tarkoitettu nuorten itsensä järjestämän nuorisotoiminnan ja nuorten vapaiden toimintaryhmien taloudelliseen tukemiseen. Alkuvuoden projektiavustuksia myönnettiin 25 toimijalle ja loppuvuonna 20:lle. Projektiavustuksia myönnettiin mm. leiri- ja retkitoimintaan, kurssi- ja kerhotoimintaan, tapahtumien järjestämiseen, koulutuksiin ja kansainväliseen toimintaan.
27 400
Toiminta-avustus (35 kpl) 123 000
Sopimuspohjainen avustus (5 kpl) Projektiavustus 2 x vuosi (25 / 20 kpl)
149 600
16
TURUN FILHARMONINEN ORKESTERI
Filharmonikot valmistautuvat juhliin Turun filharmonisen orkesterin vuotta 2014 leimasi laaja Sibelius-levytysprojekti ja lukuisat monitaiteelliset yhteistyöhankkeet. Täyttöaste sinfoniakonserteissa kasvoi entisestään ja uudet konserttimuodot olivat yleisömenestyksiä.
KEVÄTKAUDEN 2014 huipentumia olivat Leif Segerstamin johtamat Sibelius-konsertit, joissa harvinaiset teokset pääsivät yleisön korvien lisäksi myös CD-tallenteille. Segerstamin 70-vuotisjuhlaa vietettiin Mahlerin mahtipontisen 6. sinfonian soidessa konsertissa Vasaraniskuja elämänpartituurissa. Mielenpainuvimpiin tapahtumiin kuului nuoria liikkeelle saanut pelimusiikkikonsertti Score, joka täytti Konserttitalon pelientusiasteilla. Orkesteri myös jalkautui laajasti soittaen bigbändin kanssa Vähätorilla ja viihdyttäen kaupunkilaisia monessa arkisessa paikassa jalkautumisviikon aikana. Syyskauden näyttävästä avauksesta vastasi ylikapellimestari yhdessä viulisti Baiba Skriden kanssa, Skride tulkitsi Sofia Gubaidulinan huikaisevan viulukonserton Offertorium. Kausi jatkui näyttämöllisessä hengessä mm. Sibeliuksen Scaramouche-esityksellä, jossa lavalle astuivat myös tanssijat, ja juhlavuoden avaavalla teoksella Jean Sibeliuksen Kullervolla, jonka projisoitu videointi sai osakseen runsaasti huomiota sekä Turun Logomossa että Helsingin Musiikkitalossa. Syksyn aikana TFO kävi myös Pietarissa, jossa paikallinen yleisö pääsi ihmettelemään ammuvaa ja tanssivaa sinfo-
niaorkesteria Segerstamin sinfonian nro 272 Summery screamings… -esityksessä. Yksi syyskauden suurmenestyksistä oli Severi Pyysalon itselleen ja pianisti Iiro Rantalalle säveltämän konserton kantaesitys, jossa nuottipaperit saivat kyytiä myös yleisön puolella! Uusi Steinway-flyygeli vihittiin kulttuurilautakunnan puheenjohtajan juhlallisesti leikatessa punaisen nauhan konsertissa 10.10. Vuoden 2014 aikana orkesteri esiintyi oman salinsa lisäksi lukuisissa kamarimusiikkikonserteissa sekä kirkkokonserteissa eri puolilla Turkua. Yleisö löysi ilahduttavasti kaikkiin eri konserttipaikkoihin, ja peruskorjausta odottava Konserttitalokin jaksoi kiinnostaa yleisöä rapistuneesta kunnostaan huolimatta. Uudet asiakaspalvelumuodot – aloittelijoiden ohjatut konserttiluennot Uteliaat aloittelijat ja laaja Deluxe-sarja – saivat runsaasti uusia kävijöitä liikkeelle. Filharmonikoiden julkisissa konserteissa vieraili 50 937 henkilöä, joka on 15 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Harmittavaista laskua muiden tapahtumien yleisölukuihin tuli kahden peruuntuneen konsertin vuoksi kesällä 2014. Tapahtumia oli yhteensä 175 ja verkkokonsertteja toteutettiin 15. TFO:n uudet verkkosivut julkistettiin marraskuussa ja ne palkittiin Suomen markkinointiliiton
EMILIE GARDBERG JA LEIF SEGERSTAM. KUVA: SEILO RISTIMÄKI
Varsinais-Suomen parhaan nettisivun palkinnolla. Henkilökunta heittäytyi täysin kiihtyvään työtahtiin ja saavutti kerta kerralta ylistävämpiä arvioita niin yleisöltä kuin medialta ja vierailevilta taiteilijoilta. Yleisö äänesti jaloillaan ja useat konsertit olivat loppuunmyytyjä. Koko vuoden 2014 sinfoniakonserttien täyttöprosentti oli huikeat 86,38 %. Emilie Gardberg Intendentti
17 KATSO TURUN FILHARMONISEN ORKESTERIN VUOSIKERTOMUS (NÄKÖISVERSIO)
TURUN KAUPUNGINKIRJASTO
Kirjasto uudistui rohkeasti Omatoimisuudesta ja e-kirjavalikoiman kasvusta hankittiin uutta voimaa palveluihin.
KIRJASTON KÄYTTÖ kasvoi edelleen ja asetetut tavoitteet saavutettiin. Turun kirjastoissa oli vuoden aikana lähes 1,9 miljoonaa käyntiä (10,3/ asukas) ja yli 3 miljoonaa lainaa (16,5/ asukas). Lasten kauno- ja tietokirjojen lainaus nousi edellisvuodesta 1,47 % ja lasten aineiston lainoja kirjattiin kaikkiaan 814 911. Turun kaupungin kirjastoverkko oli käyntimäärältään Helsingin, Espoon ja Tampereen jälkeen Suomen vilkkaimpia. Turun kaupunginkirjastolla oli toimintavuonna 2014 kaikkiaan 349 aukiolopäivää. Näiden aikana järjestettiin 1 665 tapahtumaa ja näyttelyä. Tapahtumiin osallistui 28 338 henkilöä. Käyttäjäkoulusten määrä nousi edellisvuodesta lähes sadalla ja oli yhteensä 669. Osanottajia oli lähes 13 000, mikä on 25 % enemmän kuin edellisvuonna. Kirjaston menot olivat vuonna 2014 11,78 miljoonaa euroa ja tulot 0,7 miljoonaa euroa. Nettomenot per asukas olivat 59,83 euroa ja nettomenot per käynti 5,81. Henkilötyövuosien määrä kirjastossa oli 151,6 eli 1,4 htv vähemmän kuin edellisvuonna. Vähennys vakituisen henkilökunnan kohdalla oli 2,7 htv, mikä johtuu uudistamisohjelmaan sisältyneistä henkilöstön määrän supistuksista.
Turun kaupungin uudistusohjelman linjausten mukaisesti kirjasto lisäsi itsepalvelukäytön kirjastopalveluissa. Tämä toteutettiin siten, että toimintavuoden aikana omatoiminen lainaus ja aukiolo otettiin käyttöön viidessä kirjastossa: Vasaramäki, Paattinen, Lauste ja Hirvensalo sekä Ilpoinen. Omatoimikäyntejä ehti vuoden 2014 loppuun mennessä kertyä 16 900 ja omatoimiaukiolotunteja 3 672. Alustavien arvioiden mukaan kirjaston asiakkaat suhtautuivat myönteisesti omatoimisten palveluiden käyttöönottoon. Vaski-yhteisjärjestelmään kuului toimintavuotena 17 kuntaa. Vaskin ulkopuolella oli maakunnassa 11 kuntaa, joista Salon kaupunki teki vuoden lopulla päätöksen Salon kirjaston liittymisestä Vaskiin vuodesta 2016 alkaen. Vaskikirjastojen yhteisessä verkkokirjastossa oli vuoden aikana yhteensä runsaat 1,75 miljoonaa käyntiä, mikä on lähes 25 %:n kasvu edellisvuoteen verrattuna. Vaskin e-kirjakokoelma kasvoi vuonna 2014 noin 2 670 nimikkeeseen. E-kirjojen käyttökertoja oli 9 826. Turun laskennallinen osuus e-kirjanimikkeistä on 1 399 ja käyttökerroista 5 146. Järjestelmäyhteistyö Vaskissa otti vuoden lopulla suuren askeleen eteenpäin, kun
18 KATSO TURUN KAUPUNGINKIRJASTON VUOSIKERTOMUS (NÄKÖISVERSIO)
AART DE HEER. KUVA: NINA KOSKIVAARA
kansallisen digitaalisen kirjaston asiakasliittymän, Finnan, rajapinnat Axiellin Aurora-järjestelmään alkoivat toimia ja uuden verkkokirjaston hakuliittymän beta-versiota alettiin testata. Kirjastopalvelujohtaja Inkeri Näätsaari jäi vuoden lopussa eläkkeelle. Turun kulttuurilautakunta valitsi uudeksi kirjastopalvelujohtajaksi allekirjoittaneen, Åbo Akademin johtavan tietoasiantuntijan Aart de Heerin. Aart de Heer Kirjastopalvelujohtaja
TURUN KAUPUNGIN LIIKUNTAPALVELUT
Liike on lääke, vaikka rahat ovat tiukassa Kiristyneessä taloustilanteessa kyettiin myös käynnistämään uusia palveluja. Impivaaran uimahallin kävijäennätys ja Veritas-stadionin nurmen valinta liigan parhaaksi ilahduttivat.
KULUNUT VUOSI oli toinen kaupungin uuden johtamisjärjestelmän ja yhteisen vapaa-aikatoimialan aikana. Vuoden kuluessa ajettiin edelleen sisään monia uusia toimialan yhteistyön tiivistämisen käytäntöjä. Vuotta leimasi myös niukan talouden aika ja monet hinnankorotukset sekä palveluleikkaukset, joista esimerkkinä Seniorirannekkeen hinnankorotus sekä Lausteen uimahallin sulkeminen ja Paattisten uimahallin yleisöuintien lopettaminen. Myös seura-avustuksista jouduttiin leikkaamaan lähes 100 000 euroa. Henkilökunta yhdessä liikuntalautakunnan kanssa teki hienoa työtä, ja hämmästyttävästi vuoden 2014 nettomenot jäivät jopa edellistä vuotta pienemmiksi. Myös henkilöstömäärälle asetettu ohjeluku kyettiin alittamaan. Taloudenhoidossa onnistuttiin niin hyvin, että vuodelle 2016 suunnitelluilta lisäsopeutustoimilta vältyttiin miltei kokonaan. Niukkuus ei kuitenkaan tarkoittanut, että uusia palveluja ei olisi käynnistetty tai liikuntapaikkojen hoitotasoa olisi tarvinnut
laskea. Esimerkkinä edellisestä Veritasstadionin valinta Suomen parhaaksi liigakentäksi tai Impivaaran uimahallin komea yleisöennätys, yli puoli miljoonaa asiakasta. Yhteistoiminnallisesta uudesta tekemisestä voi esimerkkinä mainita Turun seudun 11 kunnan yhteistyön tiivistämisen uusien lasten ja nuorten liikuntapalvelujen käynnistämiseksi tai ”urheilijan polun vahvistaminen” yhdessä Turun Seudun urheiluakatemian, Lounais-Suomen liikunnan ja urheilun sekä Paavo Nurmi -keskuksen kanssa. Syksyn kuluessa pyrittiin myös puhaltamaan myötätuulta kauan odotetun palloiluhallin suunnitteluun tilapalveluiden ja maankäytön suunnittelun kanssa. Seuraparlamentti otti käyttöönsä uudet kehitystiimit tavoitteenaan syventää seurojen ja kaupungin yhteistyötä entisestään. Omalta osaltani tämä toimintakertomus on järjestykseltään kolmaskymmenes ja samalla viimeinen Turun kaupungin liikuntapalvelujohtajana. On aika kiittää kohdalleni annetusta sisällöllisesti upeasta työtehtävästä, uskomattoman
ARTO SINKKONEN. KUVA: MERJA MÄKELÄ
hienoista ja työlleen omistautuneista työkavereista sekä korvaamatonta työtä tekeviä urheiluseuroja ja aktiivisia kaupunkilaisia, jotka osaltaan ovat pitäneet huolta siitä, että jokainen työpäivä on ollut sopivasti erilainen. Arto Sinkkonen Liikuntapalvelujohtaja
19 KATSO TURUN KAUPUNGIN LIIKUNTAPALVELUIDEN VUOSIKERTOMUS (NÄKÖISVERSIO)
TURUN KAUPUNGIN NUORISOPALVELUT
Nuoria kuunnellen ja nuoruutta arvostaen
Nuorisotyötä ammattitaidolla Vuonna 2014 kaikki nuorisolautakunnan tavoitteet saavutettiin. Käyntikerrat ja ulkopuolisen rahoituksen määrä ylittivät tavoitteet, asiakastyytyväisyystulokset olivat erinomaiset ja tilinpäätös reilusti ylijäämäinen.
NUORILLE JA LAPSILLE järjestettiin monipuolista toimintaa heidän toiveitaan ja tarpeitaan kuullen. Vuodelle 2014 oli leimallista energinen kehittämisasenne ja uusien palveluiden lanseeraus. Nuorisolautakunta uudisti avustusohjettaan ja teki useita uudistuksia palveluverkkoon. Nuorisopalvelujen toimintatapaa ja organisaatiota uudistettiin. Aamu- ja iltapäivätoiminta siirrettiin nuorisolautakunnan alaisuudesta kasvatus- ja opetuslautakunnalle. Uusi organisaatio astui voimaan vuoden 2015 alusta ja perustuu joustavaan, prosessimaiseen tapaan tehdä nuorisotyötä. Tavoitteena on, että pystymme aiempaa paremmin ennakoimaan nuorten tarpeet ja viemään palveluja sinne, missä nuoret ovat. Kehittämistyö vei paljon aikaa, mutta oli palkitsevaa ja lisäsi luovuutta. Uudistusten toteutuminen tavoitteen mukaisesti osoittaa nuorisopalvelujen esimiesten ja henkilökunnan tavoitteellisuutta ja sitoutuneisuutta. Välähdyksiä vuonna 2014 toteutetuista uusista palveluista: Kesällä lanseerattiin ympäri kaupunkia kiertävä nuokkaribiili, joka sai nuorilta kiitosta. Toimintaa jatketaan. Uudet taidekolmiot saivat paljon huomiota ja tulivat selvästi tarpeeseen mahdollistaen laillisten graffitien teon eri puolilla Turkua. Rock Academy laajentui
pääkaupunkiseudulle. Nuorisotaloilla tarjottiin uutena palveluna kiertäviä harrastekursseja, joita toteutetaan nuorten toiveiden mukaan. Ne ovat lisänneet kävijämääriä ja saaneet hyvän vastaanoton. Nuorisovaltuuston ensimmäinen toimintavuosi oli onnistunut: kokouksia oli 10, minkä lisäksi on ollut koulutuksia, erilaisia tempauksia ja tapahtumia. Kaupungin eri toimialat ovat aktiivisesti kysyneet Turun nuorisovaltuuston mielipidettä ja nuoriso- sekä ja kasvatus- ja opetuslautakunta ovat myöntäneet läsnäolo- ja puheoikeuden nuorisovaltuuston edustajille. Turun kaupungin nuorisopalveluiden etsivän nuorisotyön rinnalle rakennettiin kumppanuuteen perustuvaa yhteistyötä kolmen eri toimijan kanssa: Ungdomsverkstaden Troja, V-S Sininauha ry sekä A-klinikan Nuorisoasema ovat nyt kumppaneitamme Turussa tehtävässä etsivässä nuorisotyössä. Etsivän nuorisotyön kutsuntoihin osallistuminen koettiin erittäin hyödyllisenä ja hyvänä tavoittamisen menetelmänä. Seikkailupuistoon avattiin uudistettu ja laajennettu liikennekaupunki taloineen ja liikennevaloineen sekä lammen ylittävä ystävyyden silta. Molemmat uutuudet osoittautuivat erittäin suosituiksi. Paljon
20 KATSO TURUN KAUPUNGIN NUORISOPALVELUIDEN VUOSIKERTOMUS (NÄKÖISVERSIO)
ANNINA LEHTIÖ-VAINIO. KUVA: TIMO JAKONEN
lapsia osallistui myös Seikkiksen uuteen lasten mediapajaan. Kiitän menneestä vuodesta asiakkaitamme, nuorisolautakuntaa, yhteistyökumppaneitamme ja henkilökuntaamme. Meillä on takanamme onnistunut vuosi. Olemme tuottaneet laadukkaita palveluja turkulaisille lapsille, nuorille ja perheille. Yhdessä eteenpäin! Annina Lehtiö-Vainio Nuorisopalvelujohtaja
TURUN MUSEOKESKUS
Kokoelmia, näyttelyitä ja julkaisuja Vuosi oli Museokeskukselle sisällöllisten tavoitteiden kannalta hyvä. Myös talouden tulos oli ylijäämäinen.
KAUPUNGIN UUDISTUMISOHJELMA ja uuden valtuustokauden hyvinvointiin ja alueen kilpailukykyyn liittyvät tavoitteet ovat merkinneet organisaation kehittämiseen liittyvää työtä. Kaikki museopalveluiden toiminnat on analysoitu yhdessä konsernihallinnon asiantuntijoiden kanssa, etsien ja löytäen uusia toimintatapoja. Taidekokoelma karttui vuoden aikana 65 teoksella, merkittävin hankinta oli kaunistamisrahaston varoin hankittu Wäinö Aaltosen kullattu puuveistos Kultalilja (1929). Vuonna 2013 aloitettu Braheskolan prosenttitaidehanke jatkui. Kaunistamisrahaston varoin tuotettiin 31 infokylttiä ulkoveistoksiin. Turun yliopiston kanssa yhteistyössä järjestettiin Valokuva esineenä ja lähteenä -kurssi. Kokoelman saavutettavuutta edistettiin mm. Taidetta Turun katukuvassa -Citynomadimobiilireitin toteuttamisella, sekä valokuvakokoelmaan kuuluvien arvokkaiden daguerrotyyppien viemisellä kansainvälisiin Daguerrobase- ja Europeana-tietokantoihin. Kulttuurihistoriallista kokoelmaa täydennettiin lahjoituksin ja ostoin. Museo sai lahjoituksena merkittävän kokoelman Arto Elovirran Dixi-Coatille, Kestilälle, Femitexille ja Luhdalle suunnittelemia vaatteita sekä laajan numismaattisen kokoelman Salosta. Kokoelmiin han-
kittiin mm. lunttulukkoinen vallipyssy 1500-luvulta, Ravintola Moselin valomainos, penkkiryijy ja Åbo Jernmanufaktur Aktiebolag / Turun rautateollisuus Yhtiön valmistama pesukaappi. Kokoelmatiedon saavutettavuutta edistävään valtakunnalliseen tiedonhakupalveluun Finnaan oli museokeskuksen kokoelmia viety vuoden lopussa kaikkiaan yli 30 000. Kulttuuriympäristötietokanta MIP avattiin osittain julkiseksi Kemiön osalta. Museoiden vaihtuvat näyttelyt saivat hyvää palautetta niin asiakkailta kuin asiantuntijoiltakin. Turun linnan Enemmän kuin tuhat sanaa? Turun linna kirjallisuudessa ja taiteessa -näyttely järjestettiin osana Turun kaupunginkirjaston 150-vuotisjuhlavuotta. Aki Kaurismäen ohjaaman The Girl King -elokuvan kuvaukset toivat uudenlaista säpinää ja järjestelyjä Turun linnan ohjelmistoon. WAMin Kiteytymiä. Nykytaidetta Pietarista -näyttelyssä luotiin katselmus venäläisen nykytaiteeseen. Luostarinmäen käsityöläismuseon näyttelyssä, Matkan varrelta. Kuvia ja muistoja Turun Luostarinmäeltä, tunnelmoitiin museoalueen lähihistoriassa. Lisäksi museoissa tuotettiin runsaasti pedagogista oheisohjelmaa eri kohderyhmille. Uusia julkaisuja ilmestyi yhteensä kuusi, mm. Tirkistelyä förmaakeihin ja ylis-
OLLI IMMONEN. KUVA: RAAKKEL NÄRHI
huoneisiin, Kukkien lumoa ja näyttelyjulkaisu Kiteytymiä. Museon toimintaa, kokoelmia, näyttelyitä ja tapahtumia on markkinoitu aktiivisesti eri medioissa. Markkinoinnissa ja viestinnässä on yhä enemmän panostettu näkyvyyteen sosiaalisessa mediassa, kuten Facebook, Twitter, Instagram, Flickr, blogit, uutiskirjeet. Olli Immonen Museopalvelujohtaja
21 KATSO TURUN MUSEOKESKUKSEN VUOSIKERTOMUS (NÄKÖISVERSIO)
Svensk resumé 22
TURUN FILHARMONISEN ORKESTERIN TUUBANSOITTAJA NICOLAS INDERMÜHLE. KUVA: SEILO RISTIMÄKI ÅBO FILHARMONISKA ORKESTERS TUBIST NICOLAS INDERMÜHLE. FOTO: SEILO RISTIMÄKI
s. 22–27
ÅBO FILHARMONISKA ORKESTER
Filharmonikerna förbereder sig för fest År 2014 präglades för Åbo filharmoniska orkesters del av det omfattande inspelningsprojektet av Sibelius musik och flertalet tvärkonstnärliga samarbetsprojekt. Symfonikonserterna besökarantal steg ytterligare och de nya konsertformerna blev publikframgångar.
HÖJDPUNKTER under vårsäsongen 2014 var Sibelius-konserterna som dirigerades av Leif Segerstam och där sällsynta verk fastnade inte bara i publikens öron utan också på CD. Segerstams 70-årsfest firades till tonerna av Mahlers mäktiga sjätte symfoni under konserten Hammarslag i livspartituret. Till de mest oförglömliga händelserna hörde spelmusikkonserten Score, som fick fart på ungdomarna och fyllde Konserthuset med spelentusiaster. Orkestern rörde också på sig flitigt och spelade tillsammans med ett big band på Lilltorget och underhöll stadsborna på flera vardagliga platser. För höstsäsongens anslående öppning svarade överkapellmästaren tillsammans med violinisten Baiba Skride, Skride tolkade Sofija Gubajdulinas bländande violinkonsert Offertorium. Säsongen fortsatte i scenisk anda med bl.a. Jean Sibelius Scaramouche, där även dansare trädde in på scenen, och med Sibelius verk Kullervo, som öppnade jubileumsåret och där videoprojiceringen rönte stor uppmärksamhet i både Logomo i Åbo och Musikhuset i Helsingfors. Under hösten besökte ÅFO även S:t Petersburg där den lokala publiken fick förundra sig över den råmande och
dansande symfoniorkestern i Segerstams symfoni nr 272 Summery screamings… En av höstsäsongens stora framgångar var uruppförandet av den konsert som Severi Pyysalo komponerat åt sig själv och pianisten Iiro Rantala, där notpapperen fick fart även bland publiken! Den nya Steinway-flygeln invigdes av kulturnämndens ordförande som högtidligen klippte det röda bandet på konserten den 10 oktober. Under 2014 uppträdde orkestern förutom i den egna salen dessutom på flertalet kammarmusikkonserter samt kyrkokonserter på olika håll i Åbo. Glädjande mycket publik hittade till alla olika konsertlokaler och även Konserthuset som väntar på totalrenovering fortsatte att locka publiken trots sitt förfallna skick. De nya formerna av kundbetjäning – de handledda konsertföreläsningarna ”Nyfikna nybörjare” och den omfattande Deluxe-serien – fick ett stort antal nya besökare i rörelse. Filharmonikernas konserter för allmänheten besöktes av 50 937 personer, vilket är 15 % mera än föregående år. En beklaglig nedgång i publiksiffrorna för andra evenemang föranleddes av två inställda konserter sommaren 2014. Antalet evenemang var sammanlagt 175 och 15 nätkonserter genomfördes.
EMILIE GARDBERG OCH LEIF SEGERSTAM. FOTO: SEILO RISTIMÄKI
ÅFO:s nya webbplats öppnades i november och belönades med Finlands marknadsförbunds pris för bästa webbplats i Egentliga Finland. Den accelererande arbetstakten fick de anställda att ge sitt allt och de rönte från gång till gång allt större lovord från såväl publik som medier och gästande konstnärer. Publiken röstade med fötterna och många konserter var slutsålda. Under 2014 nåddes det fantastiska resultatet där konsertsalen fylldes till 86,38 % under symfonikonserterna. Emilie Gardberg Intendent
23
ÅBO STADSBIBLIOTEK
Biblioteket förnyade sig modigt Meröppet och utökning av e-boksurvalet gav servicen ny energi
ANVÄNDNINGEN AV BIBLIOTEKET ökade fortsättningsvis och de uppställda målen nåddes. Åbo bibliotek besöktes under året nästan 1,9 miljoner gånger (10,3/invånare) och lånen var över 3 miljoner (16,5/invånare). Utlåningen av barnens skön- och facklitteratur steg med 1,47% från föregående år. Sammanlagt registrerades 814 911 lån av material för barn. Åbo stads biblioteksnätverk var ifråga om antalet besök ett av Finlands livligaste efter Helsingfors, Esbo och Tammerfors. Verksamhetsåret 2014 var Åbo stadsbibliotek allt som allt öppet 349 dagar. Under dessa ordnades 1 665 evenemang och utställningar. I evenemangen deltog 28 338 personer. Användarutbildningarnas antal steg med uppemot hundra och var sammanlagt 669. De hade nästan 13 000 deltagare, en ökning med 25% jämfört med året innan. Bibliotekets utgifter uppgick år 2014 till 11,78 miljoner euro och inkomster till 0,7 miljoner. Nettoutgifter per invånare var 59,83 euro och per besök 5,81. Årsverkens antal i biblioteket var 151,6 eller 1,4 åv mindre än föregående år. Minskningen ifråga om fast personal var 2,7 åv, vilket var en följd av den nedskärning av personal som ingår i förnyelseprogrammet.
24
I enlighet med linjerna i Åbo stads förnyelseprogram utökade biblioteket självservicen i bibliotekstjänsterna. Det förverkligades på så sätt, att självservice och meröppet togs i bruk under verksamhetsåret i fem bibliotek: Hammarbacka, Patis, Laustis, Hirvensalo och Ilpois. Självservicebesökens antal uppgick vid 2014 års slut till 16 900 och meröppettimmarnas till 3 672. På basen av preliminära uppskattningar förhöll sig bibliotekets kunder positivt inställda till införande av självservice och meröppet. Inom Vaski-bibliotekssystemet samarbetade 17 kommuner under verksamhetsåret. Utanför Vaski fanns det i landskapet 11 kommuner, av vilka Salo i slutet av året beslöt att ansluta sig till Vaski från och med år 2016. Besöken i Vaski-bibliotekens gemensamma nätbibliotek översteg 1,75 miljoner. Ökningen var nästan 25% jämfört med år 2013. Vaskis e-boksutbud växte år 2014 till ungefär 2 670 titlar. E-böckerna användes 9 826 gånger. Åbos beräknade andel av e-bokstitlarna var 1 399 och av utlåningen 5 146 gånger. Systemsamarbetet inom Vaski-området tog i slutet av året ett stort steg framåt, då det nationella digitala bibliotekets användargränssnitt Finna började fungera
AART DE HEER. FOTO: NINA KOSKIVAARA
tillsammans med Axiells Aurora-system, och testningen av beta-versionen för nätbibliotekets nya kundsökningssystem kunde inledas. Direktören för bibliotekstjänster Inkeri Näätsaari gick i pension vid årets slut. Åbo kulturnämnd valde undertecknad, Åbo Akademis ledande informationsspecialist Aart de Heer, till ny direktör för bibliotekstjänster. Aart de Heer Direktör för bibliotekstjänster
ÅBO STADS IDROTTSTJÄNSTER
Motion är medicin fast det är knappt om pengar I det skärpta ekonomiska läget kunde även nya tjänster erbjudas. Impivaara simhalls besöksrekord och valet av Veritas Stadions gräsmatta till ligans bästa gladde.
DET GÅNGNA ÅRET var det andra med stadens nya ledningssystem och gemensamma fritidssektor. Under året fortsatte vi att köra in flera nya rutiner för intensivare samarbete inom sektorn. Året präglades också av den strama ekonomin samt flera prishöjningar och servicenedskärningar, som exempel kan nämnas prishöjningen på Seniorarmbandet samt stängningen av Laustis simhall och upphörandet av de allmänna simtiderna i Patis simhall. Även föreningsunderstöden måste skäras ned med nästan 100 000 euro.
rats eller att skötselnivån på idrottsplatserna skulle ha behövt sänkas. Som exempel kan nämnas valet av Veritas Stadion till Finlands bästa ligaplan eller Impivaara simhalls ståtliga publikrekord, över en halv miljon kunder. Som exempel på ny samverkan kan nämnas det intensifierade samarbetet mellan de 11 kommunerna i Åboregionen för att starta nya motionstjänster för barn och ungdomar eller ”stärkandet av idrottarens stig” tillsammans med Åboregionens idrottsakademi, föreningen Lounais-Suomen liikunta ja urheilu samt Paavo Nurmi-centret. ARTO SINKKONEN.
Personalen tillsammans med idrottsnämnden gjorde ett utmärkt arbete och överraskande nog blev nettoutgifterna 2014 mindre än året innan. Även den riktgivande siffra som satts för antalet anställda kunde underskridas. Vi lyckades sköta ekonomin så bra att de ytterligare anpassningsåtgärder som planerats för 2016 kunde undvikas nästan helt och hållet. Knappheten betydde ändå inte att inga nya serviceformer skulle ha introduce-
Under hösten försökte vi också arbeta för medvind åt planeringen av den länge väntade bollhallen tillsammans med lokalitetstjänsterna och markanvändningsplaneringen. Föreningsparlamentet införde nya utvecklingsteam i syfte att fördjupa samarbetet mellan föreningarna och staden ytterligare. För min egen del är denna verksamhetsberättelse den trettionde i ordningen och samtidigt min sista som direktör för idrottstjänsterna i Åbo stad. Det är
FOTO: MERJA MÄKELÄ
dags att tacka för den innehållsmässigt fina arbetsuppgift som kommit mig till del, för otroligt fina och engagerade arbetskamrater samt de idrottsföreningar och aktiva stadsbor som utför ett oersättligt arbete och som har sett till att varje arbetsdag har varit lagom omväxlande. Arto Sinkkonen Direktör för idrottstjänster
25
ÅBO STADS UNGDOMSTJÄNSTER
Med öra för ungdomarna och uppskattning av ungdomen
Ungdomsarbete med yrkesskicklighet År 2014 nåddes ungdomsnämndens samtliga mål. Antalet besök och den utomstående finansieringen överskred målen, kundtillfredsställelseresultaten var utmärkta och bokslutet uppvisade ett ordentligt överskott. FÖR BARN OCH UNGA ordnades mångsidig verksamhet i överensstämmelse med deras önskemål och behov. År 2014 präglades av en energisk utvecklingsattityd och lansering av nya tjänster. Ungdomsnämnden reviderade sina understödsanvisningar och företog flera reformer i servicenätet. Ungdomstjänsternas verksamhetssätt och organisation reformerades. Morgon- och eftermiddagsverksamheten överfördes från ungdomsnämnden till nämnden för fostran och undervisning. Den nya organisationen trädde i kraft i början av 2015 och baserar sig på ett flexibelt, processbetonad sätt att sköta ungdomsarbetet. Målet är att vi bättre än tidigare ska kunna förutsäga ungdomarnas behov och föra ut tjänsterna till de ställen där de unga finns. Utvecklingsarbetet tog mycket tid men var belönande och ökade kreativiteten. Att reformerna genomfördes i enlighet med målet visar att cheferna och de anställda inom ungdomstjänsterna är målinriktade och engagerade. Glimtar av de nya tjänster som genomfördes 2014: På sommaren lanserades en mobil ungdomsgård ”nuokkaribiili” som cirkulerade i staden och fick mycket beröm av de unga. Verksamheten fortsätter. De nya konsttrianglarna rönte stor uppmärksamhet och fyllde klart ett
26
behov genom att möjliggöra laglig graffiti på olika ställen i Åbo. Rock Academy utvidgades till huvudstadsregionen. En ny tjänst som erbjöds på ungdomsgårdarna var ambulerande hobbykurser, som genomförs enligt ungdomarnas önskemål. De har ökat antalet besökare och fått ett bra mottagande. Ungdomsfullmäktiges första verksamhetsår var lyckat: man höll 10 möten och dessutom har det förekommit utbildning, olika jippon och evenemang. Stadens olika sektorer har aktivt frågat efter Åbo ungdomsfullmäktiges åsikt och ungdomsnämnden samt nämnden för fostran och undervisning har gett ungdomsfullmäktiges företrädare närvaro- och yttranderätt. Vid sidan av Åbo stads ungdomstjänsters uppsökande ungdomsarbete byggde vi upp samarbete baserat på partnerskap med tre olika aktörer: Ungdomsverkstaden Troja, V-S Sininauha ry samt A-klinikens Ungdomsstation är nu våra partner i det uppsökande ungdomsarbetet i Åbo. Deltagandet i de uppsökande ungdomsarbetets uppbåd upplevdes som en mycket nyttig och bra metod att nå de unga. I Äventyrsparken öppnades den förnyade och utvidgade trafikstaden med hus och trafikljus samt vänskapens bro
ANNINA LEHTIÖ-VAINIO. FOTO: TIMO JAKONEN
över dammen. Bägge nyheterna visade sig vara mycket populära. Många barn deltog också i Äventyrsparkens nya medieverkstad för barn. Jag tackar våra kunder, ungdomsnämnden, våra samarbetspartner och vår personal för det gångna året. Vi har ett lyckat år bakom oss. Vi har producerat högklassig service för barnen, ungdomarna och familjerna i Åbo. Tillsammans går vi vidare! Annina Lehtiö-Vainio Direktör för ungdomstjänster
ÅBO MUSEICENTRAL
Samlingar, utställningar och publikationer För Museicentralen var år 2014 innehållsmässigt framgångsrikt. Även det ekonomiska resultatet uppvisade ett överskott. STADENS REFORMPROGRAM och den nya fullmäktigeperiodens mål i anslutning till välfärd och regionens konkurrenskraft har inneburit arbete för att utveckla organisationen. Museitjänsternas samtliga funktioner har analyserats tillsammans med koncernförvaltningens sakkunniga och man har letat efter och hittat nya verksamhetsformer. Konstsamlingen utökades med 65 verk under året. Det viktigaste förvärvet var Wäinö Aaltonens förgyllda träskulptur Guldliljan (1929), som skaffades med medel ur Åbo stads försköningsfond. Braheskolans procentkonstprojekt som inleddes 2013 fortsatte. Med försköningsfondens medel producerades infoskyltar till 31 utomhusskulpturer. I samarbete med Åbo universitet ordnades en kurs om fotografiet som föremål och källa. Samlingens tillgänglighet främjades med hjälp av bl.a. en mobilguidning på webbsajten Citynomadi till med konst i Åbos gatubild. Dessutom infördes fotografisamlingens värdefulla daguerreotyper i de internationella databaserna Daguerreobase och Europeana. Den kulturhistoriska samlingen kompletterades genom donationer och köp. Som donationer fick museet en betydande samling kläder som Arto
Elovirta designat åt Dixi-Coat, Kestilä, Femitex och Luhta, samt en omfattande numismatisk samling från Salo. Till samlingarna förvärvades bl.a. en vallbössa med luntlås från1500-talet, Restaurang Mosels ljusreklam, en bänkrya samt ett tvättskåp tillverkat av Åbo Jernmanufaktur Aktiebolag / Turun rautateollisuus Yhtiö. I slutet av året hade sammanlagt över 30 000 av museicentralens samlingar förts in i den riksomfattande sökportalen Finna, som främjar samlingsinformationens tillgänglighet. Kulturmiljödatabasen MIP öppnades delvis för allmänheten för Kimitoöns del.
OLLI IMMONEN. FOTO: RAAKKEL NÄRHI
Museernas utställningar fick bra respons från såväl kunder som experter. Utställningen Mer än tusen ord? Åbo slott i litteraturen och konsten i Åbo slott arrangerades som ett inslag i Åbo stadsbiblioteks 150-årsjubileum. Inspelningarna av filmen The Girl King i regi av Aki Kaurismäki innebar nytt liv och nya arrangemang i programmet på Åbo slott. WAMs utställning Kristallisationer. Nutidskonst från S:t Petersburg erbjöd en översikt av rysk nutidskonst. Utställningen Från åren som gått. Bilder och minnen från Klosterbacken i Åbo i Hantverksmuseet på Klosterbacken återskapade stämningar från museiområdets närhistoria. Museerna producerade dessutom rikligt med pedagogiskt
sidoprogram för olika målgrupper. Det utkom sammanlagt sex nya publikationer, bl.a. Tirkistelyä förmaakeihin ja ylishuoneisiin, Kukkien lumoa och utställningspublikationen Kristallisationer. Nutidskonst från S:t Petersburg. Museets verksamhet, samlingar, utställningar och evenemang har marknadsförts aktivt i olika medier. I marknadsföringen och kommunikationen har vi satsat allt mera på synlighet i sociala medier, så som Facebook, Twitter, Instagram, Flickr, bloggar, nyhetsbrev. Olli Immonen Direktör för museitjänster
27
www.turku.fi/kulttuuri www.kulttuuriaturussa.fi www.turku.fi/liikunta www.turku.fi/nuoret www.turku.fi/kultur www.turku.fi/motion www.turku.fi/ungdomar
Vapaa-aikatoimiala Ă&#x2026;BO STADS FRITIDSSEKTOR