12 Julkisen taiteen hankintamallit

Annika Dahlsten, Lähde, 2016. Kiinteistö Oy Vaiste. Vaisteen talo, Turku. Kuva: Annika Dahlsten. © Kuvasto 2021.

Julkisen taide ja hankintalaki

Julkisten taideteosten hankinnan yhteydessä sovelletaan osittain samanlaista lainsäädäntöä, kuin muidenkin hankintojen yhteydessä. Jos tilaajana on yksityinen organisaatio, on hankinnan osalta menettely suoraviivaisempaa. Julkisten toimijoiden, kuten kuntien ja muiden verovaroin toimivien organisaatioiden, taidehankinnoissa sovelletaan hankintalakia silloin, kun laissa ilmoitetut kynnysarvot ylittyvät. Hankintalakia tulee noudattaa suorien taidehankintojen lisäksi tilausteoksissa ja niihin liittyvissä kolmansilta osapuolilta hankittavissa ostopalveluissa.

Julkisen taiteen hankintojen kilpailutuksen osalta on kaksi poikkeusta, jotka liittyvät hankinnan arvoon ja suorahankinnan edellytyksiin. Jos taidehankinnan arvo alittaa 60 000 euroa, voidaan taidetta hankkia suoraan valitulta taiteilijalta. Kansallinen kilpailutus vaaditaan kaikilta 60 000–213 999 euron taidehankinnoilta ja EUtason kilpailutus 214 000 euron ja sitä ylittävän hankinta-arvon kohdalla.

Hankintalain suorahankintaan liittyvien edellytysten täyttyessä (Hankintalaki 40 §), voidaan taidetta hankkia ilman kilpailutusta, jos jokin kahdeksasta laissa mainitusta edellytyksistä täyttyy (www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2016/20161397). Taidehankintojen osalta oleellisin näistä on kolmas kohta, jonka mukaan suorahankinta on mahdollista, kun hankinnan tarkoituksena on ainutkertaisen taideteoksen ja taiteellisen esityksen luominen tai hankkiminen.

Valmiin teoksen suorahankinta

Yksinkertaisimmillaan julkisen taiteen hankinta on helppoa. Toimija ostaa valmiin teoksen suoraan taiteilijalta tai taiteen välittäjältä ja laittaa sen esille julkiseen tilaan. Jos hankkijana on julkinen organisaatio, tulee noudattaa hankintalakia.

Hanna Vihriälä, Elephant Square – Norsuaukio, 2011. Aboa Vetus Ars Nova säätiön taidekokoelma. Aboa Vetus Ars Nova -museon edusta, Turku. Kuva: Jari Nieminen / AVAN. © Kuvasto 2021.

Taidehankintojen osalta oleellisin näistä on kolmas kohta, jonka mukaan suorahankinta on mahdollista, kun hankinnan tarkoituksena on ainutkertaisen taideteoksen ja taiteellisen esityksen luominen tai hankkiminen.

Iiris Elena Rusi, Fanni Jokinen ja Emilia Linnavuori, Formaatio, (yksityiskohta), 2018. Turun kaupungin taidekokoelma. Syvälahden monitoimitalo, Turku. Kuva. Raakkel Närhi / Turun museokeskus. © Kuvasto 2021.

Uuden teoksen tilaaminen taiteilijalta

Tilaaja voi tehdä tilauksen uudesta teoksesta suoraan taiteilijalta. Jos tilaajana on julkinen toimija, kuten kunta, tulee noudattaa hankintalakia. Suorahankinta on hyvä perustella kirjallisesti esimerkiksi hankintapäätöksen yhteydessä. Arkistoitu hankintapäätös on tarpeellinen asiakirja myös taidekokoelman hallinnan kannalta.

Rinnakkainen luonnostilaus

Rinnakkaisessa luonnostilauksessa tilaaja tilaa kahdelta tai useammalta taiteilijalta tai työryhmältä luonnoksen toteutettavaa teosten varten. Luonnoksen tilaaminen tarkoittaa työsuorituksen tilaamista, josta taiteilijalle tulee maksaa asianmukainen palkkio.

Mosaiikkiryhmä / Paula Suominen, Lompolo (yksityiskohta), 2020. Turun kaupungin taidekokoelma. Viinamäen päiväkodin ulkoseinä, Turku. Kuva: Ville Mäkilä / Turun museokeskus. © Kuvasto 2021.

Luonnosten tilausvaiheessa on hyvä tehdä sopimukset siitä, mihin tilaaja ja taiteilija tässä vaiheessa sitoutuvat. Luonnosten toteuttamiseen on hyvä antaa taiteilijoille hankkeen laajuudesta riippuen vähintään kahden kuukauden suunnitteluaika. Rinnakkaisessa luonnostilauksessa taiteilijat ovat lähtökohtaisesti samassa asemassa, jolloin kaikkia taiteilijoita täytyy kohdella tasapuolisesti ja antaa heidän käyttöönsä samat tiedot huolimatta siitä, kuka tarkennuksia kysyy ja missä vaiheessa suunnittelua. Määräajan puitteissa saapuneet ja tilausvaiheessa kirjallisesti kuvattujen edellytysten täyttämät luonnokset arvioi tilaajan määrittelemä arviointiryhmä. Arviointiryhmään tulisi aina kuulua vähintään yksi taiteilijajäsen ja yksi muu taidealan ammattilainen (esim. alueellisen vastuumuseon edustaja). Arviointiryhmä valitsee arvioinnin jälkeen toteutettavan taideteoksen tai teoskokonaisuuden. Toteutuksen osalta tulee tehdä oma hankintasopimuksensa tilaajan ja taiteilija välille.

Avoin taidekilpailu

Avoimessa taidekilpailussa ei ole määritelty osallistujien määrää, joten se on lähtökohtaisesti avoin kaikille toimijoille. Kilpailuun osallistuminen tulee toteuttaa esimerkiksi kilpailuviestinnän ja teknisen toteutuksen osalta niin, että mahdollisimman monella on myös mahdollisuudet osallistua mukaan. Nykyään suositaan sähköisesti toteutettua osallistumista, jolloin taiteilija voi lähettää ehdotuksensa verkon välityksellä. Taidekilpailussa palkitaan parhaat ehdotukset rahapalkinnoilla.

Kutsukilpailu

Kutsukilpailu on osallistujamäärältään rajattu kilpailumuoto. Osallistujat päätetään etukäteen ja kutsutaan henkilökohtaisesti mukaan kilpailuun. Tämä hankintamuoto sopii erityisesti kohteeseen, joka on lähtökohtaisesti selkeästi rajattu, esimerkiksi tietty julkinen tila ulkona tai sisällä rakennuksessa. Mukaan kilpailuun kutsuttaville taiteilijoille maksetaan osallistumisesta asianmukainen palkkio, jonka määrä on suhteutettu lopullisen tilauksen kokoon.

Portfoliohaku

Portfoliohaussa tilaaja voi kartoittaa laajemmin taiteilijavaihtoehtoja, jotka voisivat soveltua kyseessä olevaan taidehankkeeseen. Tässä mallissa ehdolle asettuvat taiteilijat lähdettävät tilaajan edellyttämät portfoliotiedot omasta osaamisestaan ja aiemmin toteutetuista hankkeista. Portfoliohaun perusteella tilaaja jatkaa prosessia valitun tai valittujen taiteilijoiden kanssa hankkimalla teoksen suoraan tietyltä tekijältä tai valitsemalla tietyn määrän hakijoita seuraavaan vaiheeseen, joka voi olla kilpailu tai luonnostilaus.

Useamman kunnan yhteishankinnat ja kiertävät julkisen taiteen näyttelyt

Kun varsinkin pienempien kuntien osalla kulttuuripalveluihin suunnatut resurssit ovat niukkoja, olisi myös julkisen taiteen hankkeiden kohdalla hyvä toteuttaa hankintoja yhteistyössä naapurikuntien kanssa. Kyseessä voivat olla pysyvien teosten lisäksi määräaikaiset julkisen taiteen kiertueet, joissa samat suhteellisen helposti liikuteltavat teokset ovat määräaikaisesti esillä tietyn aikataulun mukaan useamman kunnan alueella.

Lisätietoa eri hankintamalleista löytyy osoitteesta www.julkinentaide.fi.

13 Julkisen taiteen rahoitusmallit

Prosenttiperiaate

Prosenttiperiaate on jo pitkään Suomessakin käytössä ollut taiteen hankkimisen periaatepäätös, jonka perusteella esimerkiksi kunnan tai yrityksen uudisrakennushankkeista tietty prosenttiosuus käytetään taiteen hankkimiseksi. Uudisrakentamisen lisäksi prosenttiperiaatetta voidaan noudattaa myös muiden kaupunkisuunnitteluhankkeiden yhteydessä, esimerkiksi osana tiettyä aluesuunnitteluhanketta. Prosenttiperiaatteen noudattamisesta on julkisen organisaation kohdalla hyvä tehdä virallinen päätös, jossa kerrotaan periaatteen noudattamisen käytännöt ja rahoituksen osuus. Vaikka virallinen päätös (esim. kaupungin/kunnanhallituksen tai -valtuuston tekemä päätös) onkin selkein menettelytapa, voidaan periaatetta noudattaa myös tapauskohtaisesti. Tällöin prosenttiperiaate toimii taiteelle tietystä hankkeesta varatun määrärahan tason määrittelemiseen. Sadasosa tietyn hankkeen kustannuksista on myös käytännössä todettu hyväksi osuudeksi suhteessa hankkeen kokoon. Näin taiteen osuus ei jää vain kuriositeetiksi tai pieneksi hyvän tahdon eleeksi osaksi isompaa hanketta.

Taidevelvoite

Taidevelvoite tontinluovutussopimusten yhteydessä on tapa, jolla prosenttiperiaatteen noudattaminen laajennetaan myös yksityisen rakentamisen kohdalle. Taidevelvoitteella sovitaan tontin ostajan ja/tai rakennuttajan kanssa siitä, että se sitoutuu sijoittamaan tietyn ennalta sovitun periaatteen mukaisen summan taiteeseen joko toimimalla itse tilaajana tai sijoittamalla rahan taidehankintarahastoon, josta hankinnat rahoitetaan.

Rahastomalli

Rahastomallia käytetään yleensä isomman aluekehityshankkeen yhteydessä. Mallissa tietyn alueen rakennuttajilta kerätään esimerkiksi rakennuskustannuksista tai tontin myyntihinnasta laskettava prosenttiosuus, joka sijoitetaan yhteiseen rahastoon. Rahaston varoja käytetään taiteen hankkimiseen kyseiselle alueelle. Sillä voidaan rahoittaa myös alueella järjestettäviä kulttuuritapatumia sekä kattaa pidemmällä aikavälillä taideteosten ylläpitokustannuksia.

Teosten vuokraaminen ja hankkiminen osamaksulla

Julkisen taiteen teoksia voidaan hankkia käyttöön myös vuokraamalla, jolloin niiden hankkimisen kustannukset voidaan jakaa useammille budjettivuosille. Paikallisilla taiteilijaseuroilla on omia taidelainaamoja, joista voi tiedustella vapaana olevia teoksia. Suurempia veistoksia voi vuokrata myös Suomen Kuvanveistäjäliiton Isot veistokset -verkkopalvelusta (https://veistoskauppa.fi/isot-veistokset/), josta voi sekä hankkia teoksia omistukseensa että vuokrata niitä yksittäisiin tapahtumiin ja pidemmäksi ajaksi omiin toimitiloihin tai yksityiskoteihin.

Hankintasopimuksen voi tehdä suoraan taiteilijan kanssa myös siten, että maksu suoritetaan osamaksulla eli useammissa osissa useamman vuoden aikana.