10 minute read
Varsinais-Suomesta
Grafia ry:n Katutaidekilta G-Rex / Maikki Rantanen, Jänis, 2018. Laitilan kaupunki. Urheilutie 6, Laitila. Kuva: G-Rex 2020. © Kuvasto 2021.
Advertisement
Rural Urban Art -festivaali (Laitila)
y Tilaaja: Laitilan kaupungin kulttuuritoimi y Toteutusaika 2018 y Taiteilijat: Tuuli Huovila, Salme Kulmar, Else
Lagerspetz, Andreas Luigas (Viro), Saara
Mahbouba, Neki (Viro), Markus ”Son”
Nieminen, Elina Nikkinen, Maritta Nurmi,
Jesse Pasanen, Maikki Rantala, Kirsi-
Maria Raunio, Martin Roosna (Viro), Essi
Ruuskanen y Toteuttaja: Katutaidekilta G-Rex
Rural Urban Art -hanke oli Laitilan kaupungin kulttuuritoimen tilaama taidekaupunkifestivaali, jonka toteutti Grafia ry:n katutaidekilta G-Rex. Hankkeeseen osallistuivat taiteilijat Tuuli Huovila, Salme Kulmar, Else Lagerspetz, Andreas Luigas (Viro), Saara Mahbouba, Neki (Viro), Markus ”Son” Nieminen, Elina Nikkinen, Maritta Nurmi, Jesse Pasanen, Maikki Rantala, Kirsi-Maria Raunio, Martin Roosna (Viro) ja Essi Ruuskanen. Julkisen taiteen hankkeessa taiteilijat tekivät työnsä palkatta. Katutaidekilta G-Rex hankki apurahoilla maalaustarvikkeet, Laitilan kaupunki vastasi taiteilijoiden majoituksesta ja muonituksesta sekä maalattavien kohteiden puhdistamisesta ja jätehuollosta. Hankkeen tuloksena Laitilaan syntyi 13 julkista taideteosta rakennusten seiniin ja sähkökaappeihin.
Katutaidekilta G-Rex otti tammikuussa 2018 yhteyttä Laitilan kaupungin kulttuuritoimeen ja ehdotti katutaidefestivaalin järjestämistä saman vuoden kesällä. Järjestämispäätöksen jälkeen kulttuuritoimi kävi yhdessä killan edustajien kanssa läpi mahdollisia maalattavia kohteita, joiden omistajiin kaupunki otti yhteyttä ja selvitti rakennusvalvonnan kanssa kohteiden sopivuuden. Tapahtuman järjestämistä tukivat Taiteen edistämiskeskus, Niilo Helanderin säätiö, Grafia ry, Hiekan säätiö ja Laitilan Wirvoitusjuomatehdas. Tapahtuman järjestelyissä olivat mukana lisäksi Laitilan Kulttuuriseura Walo ja Laitilan Seudun Kuvataideseura.
Big Blue (Kaarina)
y Tilaaja: KOY Piispantorni y Toteutusaika 2018–2022 y Arkkitehti: Heimo Paukkunen y Visuaaliset suunnittelijat: Mauri Kosonen ja
Heimo Paukkunen y Valaistussuunnittelu: Mauri Kosonen ja Antti
Viertamo/ Turku Energia Urakointipalvelut y Pääurakoitsija: Teräselementti Oy y Taideteoksen lasipainatus: Rakla Oy y Hankkeen taiteilija: Mauri Kosonen
Big Blue on taiteilija Mauri Kososen suunnittelema ja KOY Piispanristin tilaama julkinen taideteos entisessä Hartwallin panimorakennuksessa Piispantornissa Kaarinassa. Taidehanke lähti liikkeelle rakennuksen omistajan aloitteesta tehdä julkisivusaneeraus Hartwallin entiseen 1973 rakennettuun panimorakennukseen Piispantorniin. Tilaaja, arkkitehti ja kuvataiteilija suunnittelivat kohteen kokonaistaideteokseksi, jossa taideteoksen teema sekä taiteen ja arkkitehtuurin vuoropuhelu on kokonaisvaltaisesti läsnä. Kohteeseen saneerataan 3300 m2 uudenlaista toimitilaa yrityksille. Hankkeen luonnosvaihe alkoi syyskuussa 2018. Taideteoksen teemaa laajennettiin rakennuksen julkisivuun, sisätiloihin, piha-alueelle sekä valaistukseen, jotka muodostavat Big Blue -kokonaistaideteoksen. Hankkeen arvioitu valmistumisajankohta on alkuvuosi 2022.
Kuva-aiheiden toteutustapana on ollut puuväri-akvarellimaalaus ja vedenalaiset valokuvat yhdisteltynä ja painettuna lasiin. Kokonaistaideteos koostuu Big Blue -lasitaideteoksesta, jossa luonnollisen kokoinen, 25 metrin pituinen sinivalas on kohotettu 60 metrin korkeuteen meren pinnasta. Lasitaideteoksen leveys on 26,5 metriä ja korkeus 31,5 metriä. Se on toteutettu 189 lasiruudusta, jotka ovat kooltaan 1,25 x 3,5 metriä. Teoksen pinta-ala on 835 m2. Pimeän aikaan lasitaideteos ja rakennuksen julkisivu saavat ylleen vedenalaisen, liikkuvan valaistuksen. Piispantornipäärakennus kuvaa valtamerestä leikattua kuutiota. Rakennuksen julkisivu on toteutettu väriä vaihtavasta, ionisoidusta, aaltoilevapintaisesta RST-teräksestä, joka luo vedenpintamaisen vaikutelman julkisivuun. 12,5 metriä halkaisijaltaan olevat vihreät, pyöreät ikkunat luovat akvaariomaisen näkymän rakennuksen sisälle. Viereinen, Cor-Ten teräksellä pinnoitettu ruostepintainen lisärakennus kuvaa rantakalliota. Rakennusten väliin ja sisääntuloon tulee turkoosista lasimurskasta, rantahiekasta ja liuskekivestä toteutettu merenrantamainen näkymä.
Elina Lahdenperä, Eino-Vakaa, kilpahevonen, 2020. Turun ammattikorkeakoulu. Edu City, Turku. Kuva: KampusART/Vesa Aaltonen. © Kuvasto 2021.
KampusART (Turku)
y Tilaaja: Turun AMK ja Turun
Teknologiakiinteistöt Oy y Toteutusaika: 2018–2022 y Budjetti: 800 000 €
KampusART – Kupittaan kampuksen taideohjelma on taloudellisesti mitattuna yksi merkittävimpiä julkisen taiteen hankkeita Suomessa. Taideohjelman ytimessä on korkeatasoinen, rohkea ja moninainen nykytaide, joka rakentaa Turun AMK:n uuden kampusrakennuksen EduCityn identiteettiä ja lisää Kupittaan kampuksen vetovoimaisuutta.
Taideohjelman toteuttajia ovat ensisijaisesti ammattitaiteilijat. Ohjelmaan osallistuu myös taideopiskelijoita, joita koulutetaan julkisen taiteen ammattilaisiksi. Tähän mennessä osana KampusART-taideohjelmaa on avattu kaksi portfoliohakua ja taidekilpailua Suomessa toimiville ammattitaiteilijoille ja heidän muodostamilleen taiteellisille työryhmille. Molemmissa ammattilaisille järjestetyissä taidekilpailuissa noudatettiin Suomen Taiteilijaseuran kilpailusääntöjä. Taideopiskelijat ovat toteuttaneet teosehdotuksia julkisen taiteen opintojaksoilla osana pedagogista ohjelmaa. Lisäksi keväällä 2021 lanseerattiin myös kansainvälinen mediataiteen kilpailu opiskelijoille.
Taidetta tuotetaan EduCityn ulko- ja sisätiloihin. Ensimmäinen portfoliohaku ja sitä seurannut
kutsukilpailu koskivat EduCityn pihakannelle toteutettua ulkoteosta. Elokuussa 2019 käynnistyneen kutsukilpailun taiteilijat valittiin avoimen portfoliohaun kautta. Korkeatasoisia portfolioita saapui 74 hakijalta, joiden joukosta kilpailuun kutsuttiin viisi taiteilijaa/työryhmää. Voittajaksi ja toteutettavaksi teokseksi valittiin Anssi Pulkkisen ja Taneli Rautiaisen teos ”Meanderi (pyörätelineillä)”, joka asennettiin paikalleen lokakuussa 2020.
Toisen portfoliohaun ja sitä seuranneen luonnoskilpailun tarkoituksena oli hakea ideoita taideteoksista EduCityn sisätiloihin. Määräaikaan mennessä saapui 119 portfoliota, joiden joukosta marraskuussa 2019 käynnistyneeseen kilpailuun kutsuttiin kahdeksan taiteilijaa. Voittajiksi ja toteutettaviksi teoksiksi valittiin Noora Schroderuksen ”PIQUE-NIQUE”, Stig Baumgartnerin ”Säähavaintoja” ja Shoji Katon ”Kalpa | Kallioperä | Fibroin”. Teokset asennettiin EduCityyn syys-lokakuussa 2020. Tähän mennessä järjestetyt avoimet portfoliohaut, taidekilpailut ja seminaarit ovat mahdollistaneet lähes 300 ammattitaiteilijan ja taideopiskelijan osallistumisen hankkeeseen. Samalla on kehitetty julkisen taiteen prosesseja ja kuratointimalleja sekä tapoja toteuttaa prosenttiperiaatetta. Luonnoskilpailun yhteydessä kokeiltiin uudenlaista julkisen taiteen hankintamallia yhteistyössä Suomen Taiteilijaseuran kanssa, kun taiteilijoilla oli mahdollisuus keskustella luottamuksellisesti teosideoistaan tilaajan edustajan kanssa.
Julkisen taiteen hiilijalanjälkeä selvitetään tiettävästi ensimmäistä kertaa, kun taideohjelman ammattitaiteilijoille on tarjottu mahdollisuus selvittää oman taideteoksensa toteutusprosessin hiilijalanjälkeä. Tätä varten kehitettiin taiteen hiilipäiväkirja, jota voidaan hyödyntää julkisen taiteen ja sen elinkaaren hiilijalanjäljen laskemisessa ja tuoda sitä kautta taiteen ekologisia vaikutuksia myös laajempaan yhteiskunnalliseen ja taidepoliittiseen keskusteluun.
Kupittaan kampuksen taideohjelmaa koordinoi Turun AMK:n Taideakatemia, ja se toteutetaan Turun AMK:n ja Turun Teknologiakiinteistöjen yhteistyönä. Syksyllä 2018 alkaneen taideohjelman kokonaisbudjetti on 800 000 euroa. Taideohjelma päättyy elokuussa 2022.
Annika Dahlsten, Lähde, 2016. Kiinteistö Oy Vaiste. Vaisteen talo, Turku. Kuva: Annika Dahlsten. © Kuvasto 2021.
Vaisteen talo/Lähde-teos (Turku)
y Tilaaja: Kiinteistö Oy Vaisteentalo y Taiteilija: Annika Dahlsten y Toteutusaika: 2015–2016 y Painotyö: KLH-Glass, Keuruu y Valaistus: Sähkö-Lehmus, Turku
Lähde on turkulaisen taiteilija Annika Dahlstenin suunnittelema julkinen teos, joka koostuu 48 lasilevystä sijoitettuna ikkunoiden alle sekä yhdestä isosta, pystymallisesta lasisesta kuvaelementistä. Lasielementit valaistaan takaa, ja isossa elementissä valo on liikkuvaa. Teos sijaitsee Kauppiaskadun ja Yliopistonkadun kulmassa Turussa. Taidehankkeen lähtökohtana toimivat tavoitteet julkisesta teoksesta osana Vaisteen talon uudistustyötä ja Turun kaupunkikuvan elävöittämistä. Teoksen avulla haluttiin nostavaa rakennuksen omaleimaisuutta ja kohottaa torin yleisilmettä. Hanke käynnistyi kiinteistöneuvos Heikki Vaisteen halusta elävöittää Turun kaupunkikuvaa.
Teos on toteutettu hyödyntäen uusinta digitaalista lasipainotekniikkaa ja valo-ohjelmointia. Rakennuksessa toimii Nordea ja muita yrityksiä. Talon funktio pankkina tulee esiin teoksen värimaailmassa. Värikartta mukailee Suomen markka-ajan viimeisimpiä seteleitä, Erik Bruunin sarjaa. Alkuperäisen rakennuksen joka kerroksen ikkunoissa oli lasimaalauksia. Osa niistä on talletettuna ja esillä Nordean konttorissa.
Hanke alkoi syksyllä 2015 teoksen luonnostelulla, josta se seuraavan vuoden tammikuussa siirtyi työn valmisteluun, painotekniikkaan tutustumiseen ja selvitystyöhön. Huhtikuussa suunnittelu talon kummallekin sivulle oli valmis ja kesäkuussa suoritettiin jo koepaino Keuruulla.
IC-98, Khronoksen talo, 2016–. Pöytyän kunta. Pöytäsuontie 368, Pöytyä. Ensimmäinen Lönnström-projekti. Kuva: Vesa-Matti Väärä. © Kuvasto 2021.
Khronoksen talo (Pöytyä)
y Tilaaja: Lönnströmin taidemuseo, Rauma y Hankkeen taiteilijat: IC-98:n taiteilijat Visa
Suonpää ja Patrik Söderlund y Projektin aikataulu: 2016–2017 y Projektin budjetti: 100 000 €
Khronoksen talo on käsitteellinen ympäristötaideteos, joka sijaitsee Pöytyän Ortenojalla. Portittomalla teräsverkkoaidalla suljettu kiinteistö tutkii aikaa ja sen vaikutusta luontoon ja rakennettuun ympäristöön. Taiteilijat lahjoittivat teoksen Pöytyän kunnalle vuonna 2016, ja kunta on sitoutunut säilyttämään alueen ja rakennukset koskemattomina.
Kävijöiltä suljettu alue koostuu entisestä asuinrakennuksesta ja pihapiiristä. Aluetta ei hoideta eikä ylläpidetä. Ennen aitaamista tontin rakennushistoria selvitettiin, kasvillisuus ja eläimistö kartoitettiin ja dokumentoitiin. Alue kartoitettiin geologisesti ja arkeologisesti. Vuosisatojen kuluessa luonto ottaa alueen rakennuksineen haltuunsa. Kiinteistön koskemattomuus pyritään turvaamaan virallisilla luvilla ja sopimuksilla. Kiinteistölle on haettu sekä rauhoitusalueen asemaa (rakennusperinnön suojelusta annettuun lakiin perustuen) että suojelua luonnonsuojelulailla. Kumpaankin hakemuksen Varsinais-Suomen ELY-keskus antoi odotetusti kielteisen päätöksen. Tavoitteena on perustaa suojelualue, ihmisistä vapaa ei-kenenkään maa. Khronos oli antiikin mytologiassa ajan, kuoleman ja uuden elämän jumala. Kun Khronos muuttaa taloon, siitä tulee jumalan asuinsija, ihmisiltä kielletty alue, jota hallitsee puhdas aika.
Khronoksen talosta on toteutettu vuonna 2018 virtuaalitodellisuusympäristö, joka pohjautuu kiinteistöstä tehtyihin tieteellisiin tutkimuksiin ja dokumentoi kiinteistöä taiteellisesti, käsitteellisesti ja poliittisesti.
Lönnströmin taidemuseo julkisti ensimmäisen avoimen nykytaiteen projektihaun
kuvataiteilijoille 17.4.2015. Hakemusten perusteella Teresia ja Rafael Lönnströmin Säätiön (nykyisin Lönnströmin taidemuseon sr) hallitus valitsi yhteistyössä toteutettavaksi Khronoksen talo -projektin vuosien 2016–2017 aikana.
y Tilaaja: Laitilan kaupunki y Toteutusaika 2016–2018 y Taiteilijat: Ann Sundholm ja Oona Tikkaoja y Budjetti: 55 000 €
Laitilan kaupunki hankki kutsukilpailulla Apilaniitty-nimisen ulkoveistoksen kesällä 2018 valmistuneeseen Apilaniityn päiväkotiin. Teoksen suunnittelivat ja toteuttivat turkulaiset kuvataiteilijat Ann Sundholm ja Oona Tikkaoja. Taidehankinta valmisteltiin kaupungin sivistyslautakunnassa, jossa sitä käsiteltiin ensimmäisen kerran syksyllä 2016. Hankinta päätettiin toteuttaa kutsukilpailuna, johon osallistuivat Sundholmin ja Tikkaojan lisäksi Maritta Nurmi ja Juhana Tainio. Kilpailuohjelman laadinnassa ja hankkeen läpiviennissä saatiin asiantuntija-apua Suomen Taiteilijaseuralta ja kuvataiteilija Minna Maija Lappalaiselta. Laitilan kaupunki budjetoi hankkeeseen 40 000 euroa, jonka lisäksi hankintaan saatiin 15 000 euron valtionavustus.
Taideteoksen valmistamiseen osallistui taiteilijoiden lisäksi Laitilan Nuorisoverstas. Uusi päiväkoti nimettiin taideteoksen mukaan. Laitilan muut prosenttitaidehankinnat on tehty Kappelimäen kouluun vuonna 2012 ja Pähkinäpensaan päiväkotiin vuonna 2020.
Ann Sundholm ja Oona Tikkaoja, Apilaniitty, 2018. Laitilan kaupunki. Apilaniityn päiväkodin piha, Laitila. Kuva: Raakkel Närhi / Turun museokeskus. © Kuvasto 2021.
Turun sähkökirjastoauton taide
y Tilaaja: Turun kaupunki/kaupunginkirjasto ja museopalvelut y Toteutusaika 2019–2020 y Taiteilijat: Turun Aninkistit y Budjetti: 8 000 € (auton pintateippaus ja mediateoksen muutokset kohdetta varten)
Suomen ensimmäinen täyssähköinen kirjastoauto julkistettiin Turussa vuonna 2020. Kirjastoauto Lieke on taideteos, jossa kohtaavat kaksi eri taidehanketta. Kirjastoauton julkisivuteippaukset ovat Turun Anikistit ryn suunnittelemat. Liekkeen neljä ledikalvopäällysteistä ikkunaa on varattu mediateoksia varten. Tällä hetkellä niissä pyörii Anikistien Näytönsäästäjä-mediateos (2019). Museokeskuksen ajatuksena on vaihtaa kirjastoauton ikkunoihin heijastettavaa teosta muutaman vuoden välein. Kirjastoauton ulkoasun teippauksen ja mediateoksen muutosten hinta oli 8 000 € (alv 0 %), joka maksettiin kirjaston investointimäärärahoista.
Kirjastoautohanketta varten Turun Anikisteilta tilattiin mediataideteos ja auton ulkoasun suunnittelu. Anikistit kehittelivät kirjastoauton ulkoasua yhdessä ryhmänä, kunnes he valitsivat Mirka Raasakan suunnittelemaan lopullisen toteutuksen. Samaan aikaan Anikistit työstivät Näytönsäästäjä-nimistä animaatioteosta Turun kaupunginteatterin Taideseinälle. Ajanhallinnallisista syistä Näytönsäästäjäteoksesta päätettiin leikata muunnelma kirjastoautoa varten. Turun Anikistit ry:n jäsenistöstä mediataideteosta ovat olleet tekemässä Lauri Järvenpää, Reetta Halkosaari, Iida-Sofia Kivistö, Tiina Räsänen, Antti Laakso, Mirka Raasakka, Tommi Juutilainen, Lotta Rapeli ja Annika Dahlsten. Turun kaupungin taidekokoelmaan kuuluva teos Näytönsäästäjä (2019) on Taiteeen edistämiskeskuksen (Taike) ja Turun museokeskuksen yhteistyön tulos. Taustalla on pohjan luominen Pikselimuraali-kokoelmalle, jonka idea on lisätä mediataiteen esittämistä kaupunkitilassa.
Turun Anikistit ry, Näytönsäästäjä-mediataideteos vuonna 2020 käyttöön otetun uuden sähkökirjastoauton ikkunoiden led-kalvoilla, (yksityiskohta). Turun kaupungin taidekokoelma. Auton julkisivuteippausten suunnittelu Turun Anikistit ry / Mirka Raasakka. Kuva: Raakkel Närhi / Turun museokeskus. © Kuvasto 2021.
Halmesmaa x 3: Anu Halmesmaa, Miia Halmesmaa ja Mikko Halmesmaa, Paradise City, väliaikainen teos kesällä 2020. Taiteilijoiden omistuksessa. Fredrikanportaat, Rettiginrinne, Turku. Kuva: Ville Mäkilä / Turun museokeskus. © Kuvasto 2021.
Turun kaunistamisrahaston taidekilpailu
y Tilaaja: Turun kaupunki / kaunistamisrahasto y Toteutusaika: 2020 y Taiteilijat: Halmesmaax3, Janne Kujala,
Ättnekotnel-työryhmä, Olli Sallinen & Saana
Sipilä ja Johanna Sinkkonen & Pia Bartsch y Budjetti: 50 000 €
Turun kaupunki järjesti alueen visuaalisten alojen ammattilaisille suunnatun taidekilpailun, joka oli avoinna 4.–24.5.2020. Määräaikaan mennessä saapuneiden ehdotusten joukosta valittiin palkittavat ja toteutettavat hankkeet. Kokonaisuus oli esillä eri puolilla kaupunkia 6.7.–30.9.2020. Turun kesää ja alkusyksyä elävöittämään valittiin 17 ehdotuksen joukosta viisi: Halmesmaax3työryhmän Paradise City -veistos, Janne Kujalan Random Tango -teoksen vanhaa tangoa soittavat puupölkyt, Ättnekotnel-työryhmän Aurajokea pitkin seilaava Taidelautta, Olli Sallisen ja Saana Sipilän oleskelu- ja piknikryhmät eri puolille kaupunkia sekä Johanna Sinkkosen ja Pia Bartschin yhteisötaiteellinen Aurajoen rannan puihin kiinnittyvä KaiPuu-teos, johon liittyi myös performanssi.
Turussa asuville ja työskenteleville visuaalisten alojen ammattilaisille suunnattu taidekilpailu toteutettiin Turun kaunistamisrahaston vuoden 2019 tuotoilla ja sen järjestämiseen oli varattu yhteensä 50 000 euroa. Jokaisen valituksi tuleen ehdotuksen tekijälle myönnettiin 5 000 €:n taiteilijapalkkio ja sen lisäksi 5000 € tuotantorahaa.
Toteutettavien hankkeiden valinnassa painotettiin ehdotusten tuomaa kaupunkikuvallista lisäarvoa, käytettyjen menetelmien monipuolisuutta sekä maantieteellistä levittäytymistä eri puolille kaupunkia.
Turun Teknologiakiinteistöjen kehittämään tiedepuistoon on 1990-luvulta lähtien kertynyt runsaasti taidetta ihmisten nähtäville. Tiedepuiston kehittyminen taidepuistoksi sai alkunsa vuonna 1995, kun Stiftelsen för Åbo Akademi ja Turun yliopistosäätiö lahjoittivat yliopistoille Carl-Gustaf Liliuksen The World Dance -veistoksen. Sittemmin Tiedepuistoon on ilmestynyt lisää julkisia taideteoksia erilaisten hankkeiden ja kilpailujen myötä. Tiedepuiston tuoreimmassa rakennuksessa EduCityssä taide on integroitu osaksi kiinteistöä alusta lähtien. Rakennushankkeen aikana toteutettiin Turun ammattikorkeakoulun ja Teknologiakiinteistöjen yhteistyönä KampusART-taideohjelma, jossa uuteen rakennukseen hankittiin taidetta lähes miljoonalla eurolla.
Turun Teknologiakiinteistöt jatkavat elävöittämisprojekteja jatkossakin. Teknologiakiinteistöt järjesti 22.1.–25.4.2021 kaikille avoimen haun, jonka tarkoituksena oli löytää taidetta piristämään BioCityn ja DataCityn alla sijaitsevan pysäköintilaitoksen seiniä. Teosten tyyli ja sisältö olivat vapaat, ja valitut taiteilijat ja/tai työryhmät palkittiin kukin 5 000 eurolla, joka sisälsi taiteilijapalkkion ja teoksen toteutuskulut. Haun tuloksena saapuneet 356 teosehdotusta arvioitiin ja asetettiin yleisöäänestykseen anonyymisti riippumatta siitä, oliko teosehdotus jätetty omalla nimellä vai nimimerkillä. Toteutettavaksi valittiin yhteensä 53 teosta 48 taiteilijalta tai työryhmältä.
Aleksi Liimatainen & Mikko Paakkonen, Nimetön, 2016. Turun Teknologiakiinteistöt Oy. Julkinen seinämaalaus BioCityn pysäköintihalli, Turku. Kuva: Turun Teknologiakiinteistöt Oy. © Kuvasto 2021.
Mario Merz, Fibonacci Sequence 1-55, 1994. Turun kaupungin taidekokoelma. Turku Energia Oy:n voimalaitoksen savupiippu. Kuva: Esa L. 2008/Flickr. Lähde. CC BY-NC 2.0. © Kuvasto 2021.
