Kuntauudistus
Mikä?
Miksi?
Kuntauudistus on kokonaisuus, johon kuuluvat • kuntarakenneuudistus • kuntien valtionosuusja rahoitusjärjestelmän uudistus • kuntalain kokonaisuudistus • sote-uudistus • kuntien tehtävien arviointi • kaupunkiseudut ja metropoliratkaisu.
Väestön ikääntyessä, työikäisen väestön määrän vähentyessä sekä haasteellisten talousnäkymien vallitessa kunta- ja palvelurakenteen uudistaminen on välttämätöntä. Kuntauudistuksen tarkoituksena on varmistaa, että kuntalaisille voidaan jatkossakin tarjota laadukkaita ja yhdenvertaisia palveluja. Lisäksi tavoitteena on vahvistaa kuntien taloutta, itsehallintoa sekä kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksia ja osallistumista päätöksentekoon.
Näiden kaikkien tulee tukea toisiaan ja varmistaa, että kunnat ovat tulevaisuudessa riittävän vahvoja ja elinvoimaisia.
Kuntauudistus pohjautuu vahvoihin peruskuntiin.
Hallituksen toteuttama kuntauudistus pohjautuu vahvoihin peruskuntiin. Näin vastuu palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta on selkeästi yhdellä taholla. Uudistuksella turvataan kuntapalveluiden rahoituspohja ja parannetaan julkisen talouden kestävyyttä.
Kuntauudistus kokonaisuutena Kuntarakennelaki ja kuntien selvitysvelvollisuus Kuntarakennelaki tuli voimaan heinäkuussa 2013. Kuntien yhdistymisten selvitysvelvollisuus alkoi heti lain voimaan tultua. Laissa säädettyjä selvitysperusteita on kolme:
• palveluiden edellyttämä väestöpohja • työpaikkaomavaraisuus, työssäkäynti ja yhdyskuntarakenne • kunnan taloudellinen tilanne Lisäksi Helsingin metropolialueella sovelletaan työpaikkaomavaraisuutta, työssäkäyntiä ja yhdyskuntarakennetta koskevan perusteen sijasta metropolialueperustetta.
Kuntien tulee ilmoittaa ministeriölle 30.11.2013 mennessä, minkä kunnan tai kuntien kanssa ne selvittävät kuntien yhdistymistä. Valtioneuvosto arvioi tämän perusteella uudistuksen etenemistä vuoden 2013 lopussa. Tavoitteena on, että uudet kunnat ovat toiminnassa 2015–2017.
Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen Valtionosuusjärjestelmän tarkoituksena on taata kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen järjestäminen ja rahoitus koko maassa. Uudistuksen tarkoituksena on yksinkertaistaa ja selkeyttää järjestelmää sekä parantaa sen kannustavuutta. Yksinkertaistaminen tehdään vähentämällä merkittävästi nykyisiä laskenta
kriteerejä ja poistamalla niiden päällekkäisyyksiä. Kustannustenjaon tarkistuskäytäntö säilytetään osana järjestelmää. Tavoitteena on siirtyä kustannustenjaon tarkistuksessa nykyistä tiheämpään tarkistusajanjaksoon.
Kunnilla on 535 lakisääteistä tehtävää ja lähes tuhat velvoitetta.
Uusi järjestelmä otetaan käyttöön 2015. Kuntien välisten muutosten lieventämiseksi varaudutaan siirtymäaikaan.
Kuntalain kokonaisuudistus Kuntalaki on kunnan hallintoa, päätöksentekomenettelyä ja taloutta koskeva yleislaki. Uudistuksella pyritään muun muassa ottamaan laissa huomioon kuntien muuttunut toimintaympä ristö, kuten kunnan muuttunut asema palvelujen järjestäjänä ja tuottajana sekä tietoteknologian kehitys. Kuntalain valmistelussa kiinnitetään erityisesti huomiota kunnalliselle itsehallinnolle ja demokratialle perustuslaissa asetettujen vaatimusten toteutumiseen sekä perusoikeuksien turvaamiseen. Kuntalain uudistamista valmistellaan työvaliokunnassa ja neljässä valmistelujaostossa. Valmistelun tukena on eduskuntapuolueista koostuva seurantaryhmä. Kunnallisvaaleihin liittyviä uudistamistarpeita selvittää puoluesihteeri toimikunta. Tavoitteena on, että uusi kuntalaki tulee voimaan vuoden 2015 alussa.
Sote-uudistus Sote-uudistuksen tavoitteena on taata kaikille ihmisille yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut sekä huolehtia terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä. Uudistuksen toteuttamiseksi säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, rahoitusta, kehittämistä ja valvontaa koskeva laki (nk. järjestämislaki). Järjestämislain valmisteluryhmän tehtävänä on valmistella ehdotus tästä 31.12.2013 mennessä.
Sote-uudistuksessa palvelujen järjestämisvastuu kootaan kattavasti sosiaali- ja terveydenhuoltoalueille (sote) ja osin perustason alueille. Sotealueella ja perustason alueella on aina vastuukunta, joka vastaa palvelujen järjestämisestä alueen kunnille. Sote-alueella kunnat voivat myös sopia tietyillä erityisperusteilla kuntayhtymämallin käyttöönotosta. Kuntien muodostamat sote-alueet vastaisivat kaikista kuntien lakisääteisistä sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävistä (ns. laaja perus- ja erityistaso). Sote-alueiden ja perustason alueiden toimintaa koordinoisi jatkossa viisi sosiaali- ja terveydenhuollon erityisvastuualuetta (sote-erva).
Kuntien tehtävien arviointi Valtiovarainministeriön marraskuussa 2011 asettama kuntien tehtävien arviointityöryhmä on laatinut kuntien tehtäväkartoituksen. Sen mukaan kunnilla on 535 lakisääteistä tehtävää ja lähes tuhat velvoitetta, joiden mukaisesti kuntien tulee hoitaa tehtävät. Tehtävien määrä on kasvanut voimakkaasti 1970-luvulta lähtien ja kasvu on jatkunut 2000-luvulla. Lisäksi työryhmä on valmistellut keinoja kunnille säädettävien uusien tehtävien kustannusten ja vaikutusten arvioinnin kehittämiseksi. Kuntien tehtävien arviointityöryhmän työ on osa kuntauudistusta. Kuntauudistuksen etenemisen myötä työryhmä tulee arvioimaan kuntauudistuksella luotujen uusien kuntien tehtäviä. Työryhmän toimikausi päättyy 30.5.2014.
Mikä?
Miksi?
Kuntauudistus on kokonaisuus, johon kuuluvat • kuntarakenneuudistus • kuntien valtionosuusja rahoitusjärjestelmän uudistus • kuntalain kokonaisuudistus • sote-uudistus • kuntien tehtävien arviointi • kaupunkiseudut ja metropoliratkaisu.
Väestön ikääntyessä, työikäisen väestön määrän vähentyessä sekä haasteellisten talousnäkymien vallitessa kunta- ja palvelurakenteen uudistaminen on välttämätöntä. Kuntauudistuksen tarkoituksena on varmistaa, että kuntalaisille voidaan jatkossakin tarjota laadukkaita ja yhdenvertaisia palveluja. Lisäksi tavoitteena on vahvistaa kuntien taloutta, itsehallintoa sekä kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksia ja osallistumista päätöksentekoon.
Näiden kaikkien tulee tukea toisiaan ja varmistaa, että kunnat ovat tulevaisuudessa riittävän vahvoja ja elinvoimaisia.
Kuntauudistus pohjautuu vahvoihin peruskuntiin.
Hallituksen toteuttama kuntauudistus pohjautuu vahvoihin peruskuntiin. Näin vastuu palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta on selkeästi yhdellä taholla. Uudistuksella turvataan kuntapalveluiden rahoituspohja ja parannetaan julkisen talouden kestävyyttä.
Kuntauudistus kokonaisuutena Kuntarakennelaki ja kuntien selvitysvelvollisuus Kuntarakennelaki tuli voimaan heinäkuussa 2013. Kuntien yhdistymisten selvitysvelvollisuus alkoi heti lain voimaan tultua. Laissa säädettyjä selvitysperusteita on kolme:
• palveluiden edellyttämä väestöpohja • työpaikkaomavaraisuus, työssäkäynti ja yhdyskuntarakenne • kunnan taloudellinen tilanne Lisäksi Helsingin metropolialueella sovelletaan työpaikkaomavaraisuutta, työssäkäyntiä ja yhdyskuntarakennetta koskevan perusteen sijasta metropolialueperustetta.
Kuntien tulee ilmoittaa ministeriölle 30.11.2013 mennessä, minkä kunnan tai kuntien kanssa ne selvittävät kuntien yhdistymistä. Valtioneuvosto arvioi tämän perusteella uudistuksen etenemistä vuoden 2013 lopussa. Tavoitteena on, että uudet kunnat ovat toiminnassa 2015–2017.
Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen Valtionosuusjärjestelmän tarkoituksena on taata kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen järjestäminen ja rahoitus koko maassa. Uudistuksen tarkoituksena on yksinkertaistaa ja selkeyttää järjestelmää sekä parantaa sen kannustavuutta. Yksinkertaistaminen tehdään vähentämällä merkittävästi nykyisiä laskenta
kriteerejä ja poistamalla niiden päällekkäisyyksiä. Kustannustenjaon tarkistuskäytäntö säilytetään osana järjestelmää. Tavoitteena on siirtyä kustannustenjaon tarkistuksessa nykyistä tiheämpään tarkistusajanjaksoon.
Kunnilla on 535 lakisääteistä tehtävää ja lähes tuhat velvoitetta.
Uusi järjestelmä otetaan käyttöön 2015. Kuntien välisten muutosten lieventämiseksi varaudutaan siirtymäaikaan.
Kuntalain kokonaisuudistus Kuntalaki on kunnan hallintoa, päätöksentekomenettelyä ja taloutta koskeva yleislaki. Uudistuksella pyritään muun muassa ottamaan laissa huomioon kuntien muuttunut toimintaympä ristö, kuten kunnan muuttunut asema palvelujen järjestäjänä ja tuottajana sekä tietoteknologian kehitys. Kuntalain valmistelussa kiinnitetään erityisesti huomiota kunnalliselle itsehallinnolle ja demokratialle perustuslaissa asetettujen vaatimusten toteutumiseen sekä perusoikeuksien turvaamiseen. Kuntalain uudistamista valmistellaan työvaliokunnassa ja neljässä valmistelujaostossa. Valmistelun tukena on eduskuntapuolueista koostuva seurantaryhmä. Kunnallisvaaleihin liittyviä uudistamistarpeita selvittää puoluesihteeri toimikunta. Tavoitteena on, että uusi kuntalaki tulee voimaan vuoden 2015 alussa.
Sote-uudistus Sote-uudistuksen tavoitteena on taata kaikille ihmisille yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut sekä huolehtia terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä. Uudistuksen toteuttamiseksi säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, rahoitusta, kehittämistä ja valvontaa koskeva laki (nk. järjestämislaki). Järjestämislain valmisteluryhmän tehtävänä on valmistella ehdotus tästä 31.12.2013 mennessä.
Sote-uudistuksessa palvelujen järjestämisvastuu kootaan kattavasti sosiaali- ja terveydenhuoltoalueille (sote) ja osin perustason alueille. Sotealueella ja perustason alueella on aina vastuukunta, joka vastaa palvelujen järjestämisestä alueen kunnille. Sote-alueella kunnat voivat myös sopia tietyillä erityisperusteilla kuntayhtymämallin käyttöönotosta. Kuntien muodostamat sote-alueet vastaisivat kaikista kuntien lakisääteisistä sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävistä (ns. laaja perus- ja erityistaso). Sote-alueiden ja perustason alueiden toimintaa koordinoisi jatkossa viisi sosiaali- ja terveydenhuollon erityisvastuualuetta (sote-erva).
Kuntien tehtävien arviointi Valtiovarainministeriön marraskuussa 2011 asettama kuntien tehtävien arviointityöryhmä on laatinut kuntien tehtäväkartoituksen. Sen mukaan kunnilla on 535 lakisääteistä tehtävää ja lähes tuhat velvoitetta, joiden mukaisesti kuntien tulee hoitaa tehtävät. Tehtävien määrä on kasvanut voimakkaasti 1970-luvulta lähtien ja kasvu on jatkunut 2000-luvulla. Lisäksi työryhmä on valmistellut keinoja kunnille säädettävien uusien tehtävien kustannusten ja vaikutusten arvioinnin kehittämiseksi. Kuntien tehtävien arviointityöryhmän työ on osa kuntauudistusta. Kuntauudistuksen etenemisen myötä työryhmä tulee arvioimaan kuntauudistuksella luotujen uusien kuntien tehtäviä. Työryhmän toimikausi päättyy 30.5.2014.
Metropoliratkaisu Kansallisen kilpailukyvyn ja kasvupotentiaalin kannalta kunta- ja palvelurakenneratkaisujen merkitys korostuu metropolialueella. Hallitus on linjannut, että alueella tarvitaan sekä kunta rakenteen muutoksia että jonkin tyyppistä metropolihallintoa. Metropolialueen 5.3.2013 valmistuneessa esiselvityksessä kartoitettiin hallinnon rakenteiden kehittämisvaihtoehtoja. Tulevaisuuden tavoitteena on kilpailukykyinen metropolialue ja selkeät hallinnon rakenteet.
Kaupunkiseudut Kuntarakenneuudistuksen merkitys korostuu erityisesti kaupunkiseuduilla, joissa asuu kaksi kolmasosaa maamme väestöstä. Valtiovarainministeriö asetti syyskuussa 2012 työryhmän tukemaan suurten kaupunkiseutujen eli Tampereen, Turun, Oulun, Jyväskylän, Lahden ja Kuopion kaupunkiseutujen selvitystyön käynnistymistä, valmistelua ja seurantaa. Toimeksi antoa laajennettiin kehysriihen linjausten pohjalta keväällä 2013 koskemaan myös Porin,
Joensuun, Vaasan, Seinäjoen ja Lappeenrannan kaupunkiseutuja. Työn tavoitteena on edistää kuntien keskinäistä sekä kuntien ja valtion välistä vuoropuhelua kuntauudistuksen etenemiseksi suurilla kau punkiseuduilla.
Kuntien muutostuki – tukea kuntaliitoksen eri vaiheisiin Kuntaliitoksia suunnitteleville ja valmisteleville kunnille tarjotaan asiantuntijatukea muutosjohtamiseen, ICT-toiminnan kehittämiseen sekä talouden tasapainottamissuunnitelmien laatimiseen. Muutostukiohjelmaan sisältyy lisäksi lähipalveluihin, johtamiseen ja lähidemokratiaan liittyviä kehittämishankkeita sekä kuntarakennemuutoksia tukevia tutkimushankkeita. Hankkeiden kautta tarjotaan toimintamalleja, ohjeita ja hyviä käytäntöjä kuntarakennemuutosten toteuttamiseen. Tukitoimet alkavat vaiheittain syksystä 2013 alkaen.
Tavoitteena on edistää kuntien keskinäistä sekä kuntien ja valtion välistä vuoropuhelua.
Mistä saan lisätietoa? Kuntauudistus www.kuntauudistus.fi
Sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelurakenneuudistus www.sote-uudistus.fi
Muutosten tueksi on julkaistu tietopankki, johon on koottu tutkimusaineistoa, ohjeita ja hyviä käytäntöjä rakennemuutosten suunnitteluun. Tietopankkia päivitetään säännöllisesti. www.kuntarakenne.fi