“Oletteko te valmiita siihen moniäänisyyteen, minkä asukkaat tuovat mukanaan?” –Seppo Paju, Mellunmäki-‐seuran varapuheenjohtaja
Kommenttipuheenvuoro aiheesta “Asukkaat ja prosessit” asunto- ja viestintäministeri Pia Viitasen asettamalle Remonttiryhmälle 20.11.2013 Katja Soini, Aalto-yliopisto
Keskeisimpänä haasteena on kulttuurinen muutos, jonka myötä lähiökorjaaminen perustuu tasavertaiseen yhteistoimintaan Kommen?puheenvuoro tuo näkökulman Remon?ryhmän osateemaan asukkaat ja prosessit, erityisesC liiDyen esiteDyihin kysymyksiin “Hankkeinen käynnistäminen?”, “Päätöksentekoprosessin helpoDaminen?”, “Korjaustarpeiden tunnistaminen?”, “Korjausprosessin asukaslähtöisyys?” ja “Alueiden ja taloyhCöiden yhteistoiminta?”. Lisäksi puheenvuoro sivuaa osateemaa alue ja imago, erityisesC liiDyen “Imagon merkitys alueelle ja asuntojen arvolle?” ja “Aluekorjaushankkeiden käynnistäminen?”. © Katja Soini 2013
Tausta: Asukaslähtöisen perusparantamisen kehitystarpeet – IKE-esitutkimus (2005) Ymmärrys: Asukkaiden asennoituminen kerrostalojen korjaamiseen ja kehittämiseen koostuu monista tekijöistä (Virtanen et al 2005, 47)
Kehitysehdotus (mm.): Asukkaiden, asunto-osakeyhtiön ja ammattilaisten välille tarvitaan tuotteistettu yhteistoiminta- ja palveluprosessi (Virtanen et al 2005, 66)
Asennoitumiseen vaikuttava tekijä
Vastustusta aiheuttava tilanne
Neutraali asenne
Kannatusta aiheuttava tilanne
Elämäntilanne Peruselämäntilannetta kuvaavia tekijöitä
Asukkaan elämässä on jokin erityistilanne: esim. vakava sairastuminen, stressi, vastasyntyneitä lapsia perheessä tms. akuutti ja pitkäkestoinen tilanne
Asukkaalla on perusturva kunnossa: normaalit arjen rutiinit ovat hallinnassa.
Asukkaalla on hyvät elämänolosuhteet: esim. vapaata aikaa ja energiaa käytössä, hyvä taloudellinen tilanne, väliaikainen asuminen järjestetty
Muutosherkkyys Halu ja kyky muutokseen
Harkitseva asenne: tarve pysyvyyteen, halu harkita huolella ja rauhassa
Valmis muutokseen, kun siihen on perusteltua tarvetta
Kokeilunhalu: halu muutokseen omaehtoisesti, kiinnostus kokeilla uutta
Kiinnostuksen alueet Alue, johon elämässä halutaan panostaa
Huomion pääkohteena perhe, ystävät, työ, harrastukset tai muu
Halu parantaa elämänlaatua eri osa-alueilla
Halu parantaa asumistaan ja kotiaan
Asumisen tavoitteet Tulevan asumisen näkymät ko. asunnossa
Lyhytaikainen: asukas suunnittelee muuttoa tai ei usko elävänsä kauan
Määrittämätön ajanjakso: asukkaalle on mahdollista muuttaa väliaikaisesti muualle
Pysyvä asuminen: asukas suunnittelee asuvansa kiinteistössä lopun elämänsä
Taloudellinen tilanne Rahatilanne ja sen tulevaisuuden näkymät
Tiukka tai jopa heikkenevä taloudellinen tilanne: esim. eläkeläinen, lapsiperhe
Hallittu, melko pysyvä taloudellinen tilanne: esim. työssäkäyvä yksinasuva, pariskunta, perheellinen
Hyvä taloudellinen tilanne: esim. ura nousussa, lapset muuttaneet pois kotoa, sijoittaja
Kiinteistön merkitys Kiinteistöön sitoutuminen ja henkilökohtaisuus
Kiinteistön kuluttaminen: esim. väliaikainen asuja, vuokralainen
Sijoitusarvon säilyttäminen: omistaja-asukas, sijoittaja
Henkilökohtainen merkitys: kuka vain, jolle kiinteistö on henkilökohtaisesti tärkeä
Tietoisuus remontin perusteista Ymmärrys remontin perusteista ja projektin avoimuus
Epätietoisuus: tavallinen asukas, joka on kuullut huhuja, kiinteistössä salaillaan asioita tai niistä ei kerrota suoraan
Tietoa muttei ymmärrystä: tavallinen asukas, joka on saanut tietoa esim. asukasilloissa, muttei ymmärrä perusteita
Laaja ymmärrys: esim. rakennusalan ammattilainen, tai valistunut tavallinen asukas, joka on tiedostanut remontin tarpeen
Aulikki kanna? itselleen 24 000€ maksanuDa putkiremon?a huolimaDa pienistä eläketuloistaan. Erityisenä syynä oli talon merkitys pitkäaikaisena koCna. “Olin taloyhCön perustajajäsen ja nyt naapuriapuna.” –Aulikki, 75 © Katja Soini 2013
Keskeisiä tekijöitä, jotka vaikuttavat asukkaiden asennoitumiseen perusparannushankkeeseen.
Visio: Yhteistoiminnallinen lähiökorjaaminen
Tasapainoinen yhteistoiminta edellyttää monenlaisten toimijoiden jatkuvaa vuorovaikutusta prosessin eri vaiheissa Mukana on monenlaisia asukkaita alusta asC akCivisina toimijoina, jotka kykenevät vaikuDamaan, pääDämään ja toteuDamaan asioita, joihin he haluavat sitoutua. Eri asukkaat ja asukasryhmät sitoutuvat eri asioihin. Asukkaat voivat olla eri vaiheissa itsenäisiä ideoijia ja toteuDajia tai aloiDeentekijöitä ja kumppaneita. Asukkaat eivät ajaudu perinteiseen rooliinsa pelkkinä Cedon-‐ ja palauDeenantajina. Lähiöiden sosiaalisen ja teknisen korjaustarpeen takia toiminnassa on mukana usean alan amma?laisia, vähintäänkin täydentäen nykyistä kokoonpanoa sosiaalialan asiantunCjoilla. Kokonaisuuden hallinnan vuoksi asukkaiden ja amma?laisten yhteistä toimintaa koordinoidaan paikallisten tarpeiden mukaan.
Hyödyt -‐
Hyvän kierre, kun asukkaat huolehCvat asuinympäristöstään
-‐
Kertautuvat hyödyt asukkaan elämässä, asukasyhteisön hengessä ja asuinalueen vetovoimaisuudessa
-‐
Amma?laisten toiminta on asukkaille merkityksellistä ja lopputulokset hyväksyDävämpiä
-‐
Palvelujen laatu, valitusten väheneminen ja parempi asiakastyytyväisyys
-‐ -‐
Yhteistyön sujuvuus Työn merkityksellisyys paranee amma?laiselle
-‐
JoukkouDamisen ja muut tehtävien jakamisen keinot tulevat mahdollisiksi
-‐
Kustannussäästö tehtävien jakamisella, prosessin virtaviivaistamisella ja välillisillä vaikutuksilla (esim. ilkivallan väheneminen) -‐ Kansallinen savoDa saadaan toteuteDua Riski: KulDuurinen, toiminnallinen ja rakenteellinen muutos on liian suuri.
© Katja Soini 2013
Kohti yhteistoiminnallista lähiökorjaamista
Miten asukkaat muuttuvat käyttäjistä toimijoiksi? Suomalaiseen rakentamisen ja asumisen kulDuuriin juurtunut selkeä kahCajako – amma?laiset ovat itseoikeuteDuja toimijoita ja asukkaat passiivisia käyDäjiä – tulee murtaa, joDa resurssien uudelleenjako tulee mahdolliseksi.
Miten ammattilaiset omaksuvat vuorovaikutteisen roolin? Korjausrakentamisen perinteisiin hyvyyden miDareihin – aikataulu-‐ ja kustannusraamien pitäminen ja teknisen työn laatu – tulee lisätä kyky vuorovaikutukseen. Vuorovaikutuksen avulla amma?laisen asiantunCjuus tulee asukkaalle merkitykselliseksi, prosessi virtaviivaistuu ja asiakkaat ovat tyytyväisiä.
Miten moniääninen prosessi hallitaan? Moniäänisyyden vuoksi ei ole olemassa yhtä ainoaa prosessia tai ratkaisua, joka päCsi jokaiseen lähiöön tai taloyhCöön. Lähiökorjaamisen ja –kehiDämisen prosessin tulee joustaa Clanteen mukaan, joDa saadaan olemassa olevat resurssit hyötykäyDöön.
Valtuuttaminen Asukkaiden kokevat olevansa omaehtoisia toimijoita, jotka omalla toiminnallaan luovat suosiolliset edellytykset lähiökorjaamiselle ja –kehiDämiselle sekä tarjoavat kokemusCetoa ja vapaamuotoisia resursseja.
Paikallinen toiminta MerkiDävä osa amma?laisten työpanoksesta tapahtuu paikan päällä lähiössä ja taloyhCöissä. Yhteinen kieli eli yleistajuinen ja paikallinen tapa puhua asioista löytyy asukkaiden ja amma?laisten toistuvissa kohtaamisissa. Amma?laisista tulee prosessin kuluessa osa paikallisiksi tunnusteDuja toimijoita.
Oppiva prosessi Oppiva prosessi avaa lähiökorjaamisen ja –kehiDämisen vuorovaikuDeiseksi toiminnaksi. Oppiva prosessi luo mahdollisuuden käyDämäDömien resurssien akCvoimiseen, kasvuun ja hyvinvoinCin. Prosessin kauDa löydetään paikallisesC merkitykselliset ratkaisut, johon kaikki voivat sitoutua ja jonka avulla lopputulos tunnistetaan onnistuneeksi.
© Katja Soini 2013
Suomen KuntaliiDo Helsingin Diakonissalaitos As Oy Kurkimäki As Oy Kontulankaari 2 Kontulan Huolto
As Oy KeinuCe 5
ARA
Vahanen Oy Kontulankaari 11 Heka Kontula Helsingin Energia Helsingin ympäristökeskus
KORJAUS-‐ RAKENTAMISEN MOMENTUM
Kelaamo Luuppi Helsingin yhteislyseo
Vesalan yläaste Vetoa ja Voimaa Mellunkylään
Aalto-‐yliopisto
Lähiö 2072 –yhteishankkeen (2012-14) tuloksena kuvataan lähiökehittämisen yhteistoimintamalli -‐
joka luo rajapinnan eri toimijoiden välille kuten asukkaat, lähiökorjaamisen amma?laiset, kolmannen sektorin toimijat, lähidemokraCa sekä valCon ja kunCen ohjaus, -‐ valtuuDaa ja yhdistää olemassa olevat, myös piilevät, resurssit, -‐
tarjoaa alustan toimia paikallisesC lähiöissä ja taloyhCöissä,
-‐
perustuu tekojen ja idenCteeCn näkyväksi tekemiseen,
-‐
tuoDaa välitöntä kokemusCetoa korjaamisen ja kehiDämisen lähtökohdaksi ja tueksi, ja
-‐
on oppiva ja joustava prosessi.
Hyödyt:
Erilaiset katseet yhteiseen pisteeseen. Lähiö 2072 –yhteishankkeesen on osallistunut asukkaita kokemusasiantunCjoina sekä korjausrakentamisen, energianhallinnan, sosiaalialan, lähidemokraCan ja muotoilun asiantunCjoita. Kuvassa on AVE MELLUNKYLÄ! -‐pilotoinCin osallistuneet 18 tahoa syksyllä 2013.
-‐
tukee monipuolisesC asuinkiinteistöjen ylläpidon ja korjaamisen sekä aluekehiDämisen palveluliiketoimintaa,
-‐
vastaa lähiökorjaamisen kannalta kolmeen krii?seen näkökulmaan – asukkaiden moninaistuviin elämäntapoihin, korjausprosessien hallintaan ja kiristyviin energiamääräyksiin,
-‐ -‐
edesauDaa lähiökorjaamisen ja -‐kehiDämisen suunniDelu-‐, päätöksenteko-‐ ja toteutusprosesseja, ja luo kulDuurisesC, taloudellisesC ja ympäristön kannalta kestävää lähiökehiDämistä.
© Katja Soini 2013
“Taloyhtiön asioiden hoitaminen on kuin labyrintti. Mitä pitää milloinkin hoitaa, täytyy tehdä selväksi maallikkohallitukselle.” Taloisäntä Jari Matikainen Tehtävät Motivaatio Kokemus
-
“Yhteisöllisyyttä syntyy, kun tullaan asunnoista ja taloista ulos ja tavataan toisiamme. Olisi kiva olla muutakin kuin talkoot.”
“Asukkaiden pitää saada mahdollisuuksia kohdata toisiaan ihan muuten vaan. Sitten selviää mitä kukakin haluaa tehdä kotiympyröissä.” Taloemäntä Irma Holmberg Kontulankaari 11, Kontula, Mellunkylä Tehtävät
Kahvirundin järjestäminen kerran kuussa, alueellisten Mellunkylä-lehden jakaminen asukkaille
Motivaatio Kokemus
parantaminen, mahdollisuus saada ihmisiä liikkeelle ja lasten parissa, kädentaitaja, Kontulan näprääjien asuinalueen toiminnassa
Taloemäntä Riitta Niskanen Kontulankaari 2, Kontula, Mellunkylä Tehtävät
Motivaatio Kokemus
-
vetäminen
“Joskus talkoohommia tulee tehtyä itsekseen, mutta kyllä se on kaksin verroin mukavampaa muiden kanssa.”
Taloisäntä Aarre Kallio Tehtävät
Motivaatio Kokemus
pihakirppiksen järjestäminen, järjestäminen yhdessä muiden asukkaiden kanssa Saada ihmisiä tekemään asioita yhdessä, luoda
pihanhoito, suojelujohtaja
Asukkaat valtuutettiin taloemänniksi ja –isänniksi Taloemäntä ja –isäntäkoulutus antoi perusvalmiudet toimia omassa taloyhCössä asukasakCivina ja kehiDää asumista yhteistyössä asuinalueen toimijoiden kanssa. Samalla asukkaat alkoivat tunnistaa mahdollisuuksiaan ja kiinnostustaan asukasakCivina. Koulutuksen pilotoinnin toteu?vat yhteistyössä Aalto-‐yliopisto, Helsingin Diakonissalaitos, Helsingin Energia ja Vahanen Oy osana Lähiö 2072 –yhteishankeDa syksyllä 2013. Asukkaiden asukasakCivinen itsetuntonsa koheni kaksikuukauCsen koulutuksen aikana. Koulutuksen lopuksi asukkaille anne?in todistukset ja kunniamerkit ansiokkaasta asukasakCivisuudesta omassa taloyhCössä ja Mellunkylän kehiDämisessä sekä osallistumisesta koko suomalaisen lähiökorjaamisen kehiDämiseen. Konkree?nen valtuutus kunniamerkkin muodossa auDoi asukkaita itsejään arvostamaan akCivisuutensa merkitystä.
© Katja Soini 2013
DSÄI N U IR V H A K ÄES IM RK KU KONTULASSA JA
en
ise Kutsu yhte
n
-20 tiistaina 5.11.2013 klo 17
Korjausrakentamisen, energianhallinnan, sosiaalialan ja muotoilun asiantuntijat osallistuivat paikalliseen toimintaan Kahvirundilla AsiantunCjat kohtasivat erilaisia tunneilmastoja kyläillessään taloyhCöissä, muDa päällimmäisenä mieleen jäi hyvä henki ja mahdollisuus vapaamuotoiseen vuorovaikutukseen. Tapahtuma herä? henkiin taloyhCöissä piilevää yhteishenkeä ja yhdessä tekemistä. Jatkossa taloyhCöissä halutaan lisää vastaavia kahviDeluja, joissa asukkaat saavat kohdata vapaamuotoisesC. Samalla asukkaat voivat luontevasC löytää yhteisiä tulevaisuuden suunnitelmia kuten yhteisötapahtumat kuten tavaranvaihto ja infoClaisuudet, vapaakäyDöisten yhteisClojen kunnostaminen tai käytönmuuDo, ja korjausrakentamiseen valmistautuminen keskustelemalla ja vaihtoehtoja pohCmalla. Vapaamuotoinen yhdessäolo rakentaa keskustelukulDuuria ja luo suotuisat olosuhteet kohdata korjausrakentamisen projekCt yhdessä. © Katja Soini 2013
! Keinutie 5
1965~1990%talossa%oli%paljon%lapsia,%nykyisin% vähemmän.%Uudet%asukkaat%ovat% ulkomaalaistaustaisia.%
Kontula,!Mellunkylä,!00940!Helsinki!% !% Valmistumisvuosi! %
%1965%
Huoneistoja
%242%
%
Huoneistojen!koot%
%58-100%m2%%
Kerroksia%
%
%3%
Hissi % Asumismuoto
% !
%Ei% %Omistus%
Yhteis=lat %
% %
%Sauna,%pesutupa,%kerhohuone,% %petanque-kenJä,%kuntosali%
Tapahtumat %
% %
%Syystalkoot,%valojuhla,%kahvirundi,%% %yhteislauluIlaisuus%
Asukasak=ivit
%
%Hallitus,%taloisäntä%
Tarvitaan%paljon%IedoJamista.%Ihmiset% tarvitsevat%opastusta%kerrostaloasumisesta.% %
Pihan luonto ja avaruus on säilytettävä vaikka tehdään täydennysrakentamista. Ruusuja voisi istuttaa takapihalle. % Hissi?%
%%
! Kontulankaari 2
Petanque-klubi%on%toiminut%talossa%15%vuoJa%ja% valon%juhla%12%vuoJa.%Lisäksi%talossa%on%ollut%40-% ja%45-vuoIsjuhlat.%
! Asukkaiden!kommen=t% ”Talon%ympäristössä%on%hienot%vehreät%alueet.”% 1965-2013% 1965%Talo% valmistuu%
Peruskorjaukset! Kuntotutkimus %
2013% Elemen@saumoj en%uusiminen,% sokkelin% pinnoitus%ja% maalaus,% ulkoportaiden% kunnostaminen%
%2011%
LämmityslaiJeisto % (kaukolämpö)%
%2010%
Julkisivuremon@ %
%2001%
Putkiremon@
%~2015%
%
2013%
2018%
2014-15% PutkiremonIn% suunniJelu%
Parvekeovien%ja% ikkunoiden% uusiminen%
2016% Putkiremon@,% lisärakentaminen% tonIlle?%
Ikkunoiden% uusiminen,% julkisivun% lämpörappaus%
2023%
2028%
2033%
2038%
Lämmönjakolaitteiston% uusiminen%
Vesikaton% saneeraus%
%
Kontula,!Mellunkylä,!00940!Helsinki!%
Katja%Soini,%Aalto-yliopisto%7.11.2013%
! Kontulankaari 11 Kontula,!Mellunkylä,!00940!Helsinki!% !% Valmistusvuosi!
%
%1971%
Huoneistoja
%
%288%
Huoneistojen!koot%
%34-91,5%m2%%
Kerroksia%
%
%8%
Hissi % Asumismuoto
% !
%On% %Vuokra%(Heka%Kontula)%
Yhteis=lat
%
%Sauna,%pesutupa,%kerhohuone%
Tapahtumat % %
% % %
%Päihteetön%vappu,%syystempaus,% %kahvirundi,%Puuhamaa-retki,%% %kylpyläretki,%…%
Asukasak=ivit
%
%Talotoimikunta,%taloisäntä…%
Talo%rakenne@n%paikalle,%jossa%oli% ennen%hiekkakuoppa.%TonPlla%käyPin% ennen%marjassa.%
Kontulankaari%11:n%asukkaat%haluavat% hyödyntää%hienoja%Ploja%vielä% enemmän.%Seuraavaksi%herätetään% vanha%perinne%henkiin%eli%aikomuksena% on%järjestää%vapaamuotoisia% kahviQeluja%asukkaiden%kesken%noin% kerran%kuussa.%
Valmistumisvuosi! % Huoneistoja %
%1970% %204%
Huoneistojen!koot%
%30-78%m2%%
Kerroksia%
%
%8-9%
Hissi
%
%On%
Asumismuoto Yhteis=lat %
%
! % %
%Omistus% %Sauna,%pesutupa,%mankelihuone,%% %pun@sali,%askarteluhuone%
Tapahtumat
%
%Kevät%ja%syystalkoot,%kahvirundi%
Asukasak=ivit
%
%Hallitus,%kaksi%taloemäntää%
Taloyhtiön 40-vuotisjuhlissa alkuperäisasukkaille ojennettiin punaiset ruusut. Puutarhajuhlat järjestettiin omassa pihassa. Musiikki soi ja tanssittiin.
%%
”Syystempauksessa oli pieneläintilalta vietnamilainen minipossu, joka juoksi vapaana pitkin pihaa ja asukkaat sen perässä. Se ei kyllä ollut pieni vaan ihan jättiläinen.”
! Asukkaiden!kommen=t% ”Meillä%on%kaksi%hienoa%kerhoPlaa,%joissa%on%järjesteQy% asukastapahtumia,%iltapäiväkerhoa,%synQäreitä,%valmistujaisia,%Id%alFitr%juhlia%ja%kai%yhdet%risPäisetkin.”% 1971-2013%
”Meillä%on%tosi%akPivinen%porukka.%Kaikkea%kiva%keksitään%yhdessä.% Meillä%on%asukastapahtumia%melkein%jokaiselle%kuulle.%”%
1971%Talo% valmistuu%
Peruskorjaukset! Kuntotutkimus %
2018%
2023%
2028%
2033%
2038%
%200x% %200x%
Julkisivuremon= %
%2000%
Putkiremon=
%2010-2020%
70-luvulla%talossa%oli%paljon%lapsia.% Nykyisin%pääosin%vanhuksia%ja%keskiikäisiä%lapseNomia%pariskunPa%tai% yksinasuvia.%
Asukkaiden!kommen=t% ”Meillä%asuu%ainakin%neljä%“paluumuuNajaa”%He%tulivat%takaisin% asuNuaan%jossain%muualla%muutaman%vuoden.%Tämä%talo%on%tosi% hyvällä%paikalla%liikenneyhteyksien%ja%palvelun%kyljessä.%Se%vetää% asukkaita%puoleensa!”%% ”Ihan%hyvä%talo%tämä%on%asua.”%
2013% Kei=öremon=%
LämmityslaiQeisto % (kaukolämpö)% %
2013%
2013%Viemärien% sisäpintojen% pinnoitus%
Katja%Soini,%Aalto-yliopisto%7.11.2013%
Piharemon@%on%tuonyt%asukkaille%paljon% iloa.%Kulku%on%uuden%asfaltoinnin%myötä% parantunut,%mikä%tuo%vanhuksille% lisämukavuuNa%liikkumiseen.%
”Hyvä%sijainP,%palvelut%lähellä!”% ”Tykkään%Itä-Helsingistä!”%
! Kurkisuontie 11 Kurkimäki,!Mellunkylä,!00940!Helsinki!% !% Valmistumisvuosi! %
%1988%
Huoneistoja
%48%
%
Huoneistojen!koot%
%74-75%m2%%
Kerroksia%
%
%3%
Hissi % Asumismuoto
% !
%Ei% %Omistus%
Yhteis=lat
%
%Kerhohuone,%sauna,%pesutupa…%
Tapahtumat
%
%Syystalkoot,%kahvirundi…%
Asukasak=ivit !
%
%Hallitus,%taloisäntä…%
1970-2013%
”Todella yhteisöllinen taloyhtiö – upea!” 1914%samalla%paikalla%oli%venäläisten%kiinalaisten% sotavankien%rakentama%puolustustupa.%
Toiveet% Lisää%palveluja%
Kauppa-auto%kävi%1986-1997.%
Hissin%rakentaminen%
%%
Uudestaan%pihakirppis,%kukanistutustalkoot,% tavaranvaihtopäivät%ja%muita%tapahtumia% Lastenkerholle%valmiudet%
1914%samalla%paikalla%oli%venäläisten%kiinalaisten% sotavankien%rakentama%puolustustupa.%
%%
Kauppa-auto%kävi%1986-1997.% %%
1970%Talo% valmistuu% 1997% Ikkunaremon@% 2003% Parvekeremon@% 2003% Julkisivuremon@%
Asukkaiden!kommen=t% ”Pienet%talot%vehreän%pihan%ympärillä%ja%tutut%asukkaat%tekevät% tästä%kuin%viihtyisän%kylän.”% ”Meillä%on%pysyvä%asukasporukka.%Melkein%kaikki%asukkaat%ovat% asuneet%talossa%alusta%asN.”%
2013%
% Peruskorjaukset! Kuntotutkimus %
%2011%
LämmityslaiNeisto % (kaukolämpö)%
%2012%
Julkisivuremon@ %
%2003%
Putkiremon@
%~10%vuoden%kuluessa%
%
2013% Jätekatokset,% pihavalaistus,% asfal@%
2018%
2023% Putkiremon@%
2028%
2033%
2038% LämmityslaiNeisto%
”Hyvä%yhteydet:%bussi,%metro,%ajoreiNt.”%%
1988-2013% 1988%Talo% valmistuu% 2013% Pääviemärin% korjaus%
”Palvelut%lähellä:%sorQasema,%kaksi%ostoskeskusta,%vanhusten% palvelukeskus,%vuokraRava%seurakuntasali%Pyhä%Jysäys.”% ”Naapurissa%on%HOAS-opiskelija-asuntoja.% %
Peruskorjaukset! Kuntotutkimus %
2018%
2023%
2028%
2033%
2038%
Katja%Soini,%Aalto-yliopisto%7.11.2013%
Pesutuvan% uusinta%
%?%
LämmityslaiReisto % (kaukolämpö)%
%20014%
JulkisivuremonQ %
%2013%
PutkiremonQ
%2028-2038%
%
2013%
Autokatoksen% maalaus%ja%katon% pinnoitus% Lämmönjakoyksi kön%uusinta% Porraskäytävien% maalaus%
Katja%Soini,%Aalto-yliopisto%7.11.2013%
Talojana oli taloyhtiöiden käytössä pari kuukautta, jolloin asukkaat kokosivat talon tarinaa ja alkoivat nähdä taloyhtiön kokonaistilannetta uusi silmin Talojanalle kootan taloyhCön historia ja korjausrakentamisen PTS sekä sosiaaliset ja maisemalliset arvot. Se on taloyhCön kehitystyökalu, joka tuo esille taloyhCön korjaushistorian suhteessa yleiseen suositukseen sekä sen rinnalle asukkaiden näkemyksiä taloyhCön historiasta. Talojana on ennakoinnin ja valmistautumisen väline sillä se valmistelee asukkaita tuleviin remonDeihin ja näyDää konkree?seksi mitä on luvassa. Talojana jatkaa Vahanen Oy:n asukaslähtöisen kiinteistönhallinnan ja korjaushankkeiden kokonaispalvelujen linjalla (mm. Putkiremon? Plus). © Katja Soini 2013
Aalto-‐yliopiston Lähiö 2072 -‐yhteishankkeessa lähiöitä kehitetään asukaslähtöisesC asukasverkostoja ja lähidemokraCaa vahvistamalla. TavoiDeena on vaikuDaa asumisalueen kehitykseen jo varhain ja kehiDää alueidenCteeCn malli lähiöasumisen kehiDämiseen. Hankkeessa ovat mukana Taiteiden ja suunniDelun korkeakoulun Living Places -‐tutkimusryhmä muotoilun laitokselta ja BES-‐tutkimusryhmä InsinööriCeteiden korkeakoulusta, Tekes, Helsingin Diakonissalaitos, Helsingin Energia, Vahanen Oy, ARA, Suomen KuntaliiDo ja Vetoa ja Voimaa Mellunkylään -‐projekC sekä Helsingin kaupungin ympäristökeskus. AVE MELLUNKYLÄ! –piloCssa kokeilCin lähiökehiDämisen yhteistoimintamallia Mellunkylän alueella. Yhteistyössä paikallisina toimijoina olivat As Oy KeinuCe 5, As Oy Kontulankaari 2, As Oy KurkisuonCe 11, Heka Kontula Oy, Kontulankaari 11 (Heka-‐vuokratalo), Kontulan Huolto Oy, Helsingin Yhteislyseo, Nuorten toimintakeskus Luuppi ja Vesalan yläaste. LISÄTIEDOT Katja Soini, katja.soini@aalto.fi, 050 3744 830 blogs.aalto.fi/lahio2072 facebook.com/avemellunkyla © Katja Soini 2013