Lahiö 2072 -hankkeen tuloksia

Lähiö 2072 –hankkeen tuloksia | Katja Soini 22.10. 2014

LÄHIÖ 2072 –HANKKEESEEN (2012-­‐2014) OSALLISTUNEET TAHOT: JATKUVASTI KASVAVA VERKOSTO

ENERGIANHALLINNAN PALVELUT

RAKENNETUN YMPÄRISTÖN PALVELUT

SUOMEN KUNTALIITTO

HELSINGIN ENERGIA

Nuorten toimintakeskus Luuppi

VAHANEN OY Wik3o Oy Suomen Asunto3etokeskus

Helsingin yhteislyseo

Kontulan Huolto Oy

Vesalan yläaste Heka Kontula Oy

HELSINGIN DIAKONISSALAITOS

SOSIAALINEN NÄKÖKULMA PALVELUIHIN

KUNTAPALVELUT, KUNTAKEHITYS

Kelaamo-­‐ elokuvayhteisö

Helsingin kaupungin ympäristökeskus

Korjaus-­‐ rakentaminen lähiössä

RemonKryhmä

ARA

VETOA JA VOIMAA MELLUNKYLÄÄN

VALTION ASUNTOPOLITIIKKA

Asukkaat

As Oy Keinu3e 5 As Oy Kontulankaari 2 Kontulankaari 11 (Heka) As Oy Kurkisuon3e 11

AALTO-­‐ YLIOPISTO

Suburb 2072

TUTKIMUS, MUOTOILUAJATTELU OpinnäyHeet

ASUKASNÄKÖKULMA, PAIKALLISDEMOKRATIA

LÄHIÖ 2072 –HANKKEEN (2012-­‐2014) TYÖSKENTELYTAPA: MUOTOILUA SOVELTAVA MONIÄÄNINEN JA YHTEISTOIMINNALLINEN KEHITTÄMINEN

Yhteisöllisen lähiökorjaamisen ja kehittämisen ytimessä on ihmiset ja heidän toimintansa lähiympäristössä

VastakkainaseHeluja ja toimintakulHuurin rajoiHeita hälvennetään oHamalla inhimillinen ja lempeän turvallinen lähestymistapa uusien asioiden yhdessä kokeilemiseen. LähiökehiHämiseen liiHyvää käytännön toimintaa voi olla monenlaista, muHa sitä yhdistää:

• läsnäolo, • kyky toimia yhdessä ja • omien resurssien mukaan tuominen.

Näitä asioita opetel3in ja kokeil3in Lähiö 2072 –hankkeen AVE MELLUNKYLÄ! –pilo3ssa syksyllä 2013.

© Katja Soini 2014 © Katja Soini 2014

LÄHIÖ 2072 –HANKKEESSA (2012-­‐2014) TUNNISTETTU TARVE: YHTEISTOIMINNAN TUKEMINEN SAMANAIKAISESTI MONILLA ERI TASOILLA

Lähidemokratia Vetoa ja Voimaa Mellunkylään

YHTEISTOIMINTARYHMÄ

SEURA

(Kurkimäki seura)

ALUE-­‐ KOORDINAATTORI

Kontula seura

Asunto-osakeyhtiöhallinto Vuokralaisdemokratia ISÄNNÖINTI

IsännöitsijäkonHori Oy

Kontulan huolto Oy

Heka Kontula Oy

TALOEMÄNNÄT JA –ISÄNNÄT

(Vuokralaistoimikunta) Heka-­‐Kontula

HALLITUS / TALOTOIMIKUNTA

As Oy Kurkisuon3e 11 (48 asuntoa)

As Oy Keinu3e 5 (42 asuntoa)

As Oy Kontulankaari 2 (204 asuntoa)

VmY Kontulankaari 11 (288 asuntoa)

Taloemäntiä ja –isäntiä ja aluekoordinaattoria tarvitaan linkittämään asunto-osakeyhtiöhallintoa, vuokralaisdemokratiaa ja lähidemokratiaa

AVE MELUNKYLÄ! –pilotoin3 toteuteKin Mellunkylän suuralueella, joka on Suomen suurin kaupunginosa koostuen viidestä osa-­‐alueesta Kivikko, Kontula, Kurkimäki, Mellunmäki ja Vesala. Pilotoin3 toi korjausrakentamisen tema3ikan alueen ak3iviseen lähidemokra3atyöhön sekä yhdis3 neljä taloyh3ötä Kontulasta ja Kurkimäestä. Taloyh3öiden edustajista tuli taloemän3ä ja –isän3ä, jotka ovat edustajia taloyh3öiden verkostossa. Aalto-­‐yliopiston tutkijat ja Helsingin Diakonissalaitoksen lähityöntekijät toimivat aluekoordinaaHoreina pilo3ssa. © Katja Soini 2014

LÄHIÖ 2072 –HANKKEEN (2012-­‐2014) PÄÄTULOS: TOIMINTAMALLI EETTISEEN JA KESTÄVÄÄN LÄHIÖIDEN UUDISTAMISEEN

ASUINALUEEN KEHITTÄMISEN YHTEISTOIMINTAMALLI

ALUEVERKOSTO Järjestäytynyt paikallistoiminta, aluedemokra3a, paikallistapahtumat, työpaikat, palvelut, koulut, nuorisotalot, päivähoito, jne.

Alue-­‐ koordinaaTori

Alueen omaleimaisuus yhteistoiminnan perustana Alueverkosto, taloverkosto ja asukasyhteisö, joita yhdistää aluekoordinaaHori ja taloemännät/isännät

TALOVERKOSTO Asumisen itseohjautuvat verkostot, isännöin3 ja kiinteistöhuolto (As Oy ja vuokra), kaupunginosayhdistys, jne.

Vaihtoehtoiset väylät ulkopuolisille toimijoille

Rakentamispalvelut, kunnan virastot, energianhallinta, sosiaalipalvelut, yliopistot ja tutkimuslaitokset, jne.

Taloemäntä / taloisäntä

ASUKASYHTEISÖ Yhden asuintalon asukkaat (As Oy ja vuokra), osakkeenomistajat, sijoiHajat, vuokralaiset

Yhteisenä agendana asuinalueen kehiTäminen Kuntakehitys, val3ollinen asuntopoli3ikka, säädösohjaus, yleinen keskustelu jne. © Sari Dhima, Tero Heikkinen & Katja Soini

!

ASUINALUEEN KEHITTÄMISEN YHTEISTOIMINTAMALLI | YHTEISENÄ AGENDANA ASUINALUEEN KEHITTÄMINEN

ASUINALUEEN KEHITTÄMISEN YHTEISTOIMINTAMALLI

Yhteisenä agendana asuinalueen kehiTäminen Kuntakehitys, val3ollinen asuntopoli3ikka, säädösohjaus, yleinen keskustelu jne. © Sari Dhima, Tero Heikkinen & Katja Soini

!

ASUINALUEEN KEHITTÄMISEN YHTEISTOIMINTAMALLI | YHTEISENÄ AGENDANA ASUINALUEEN KEHITTÄMINEN

SOSIAALINEN HYVINVOINTI

KESTÄVÄ RAKENNETTU YMPÄRISTÖ

HALUTTAVA ASUINALUE KUVA YLLÄ: Mellunkylän eri osien rakentuminen vuosikymmenniHäin. Mellunkylän alueellinen kehiHämissuunnitelma – lähtökohdat 2011, s. 14 KUVA ALLA: Uudisrakentaminen ja putkiremon3t ennusteineen Suomessa. Rakennetun omaisuuden 3la 2011, ROTI, s. 12

KUVA: Mellunkyläön täydennysrakentamisen arvioidut toteusajankohdat karaktäärialueiHain. Mellunkylän alueellinen kehiHämissuunnitelma 2011, s. 12

Lähiökorjaamisen momentum on mahdollisuus parempaan elämään Lähiöiden korjausaallon taustalla on Suomen rakentamisen buumi 1960-­‐ ja 1970-­‐luvuilla, jolloin noin 1/3 asuinrakennuskannasta tulee samaan aikaan korjausikään. Kysymys on suuri, joka koskeHaa niin yksiHäisiä ihmisiä kuin hyvinvoin3yhteiskuntaa. Lähiökorjaaminen ei kuitenkaan ole pelkästään pakko vaan myös mahdollisuus luoda edellytyksiä paremmalla elämälle. Siksi se pitäisikin nähdä momentumina tukea sosiaalista hyvinvoin3a, luoda kestävää rakenneHua ympäristöä ja kehiHää asuinalueesta asukkailleen haluHavampi. © Katja Soini 2014

ASUINALUEEN KEHITTÄMISEN YHTEISTOIMINTAMALLI || ALUEEN OMALEIMAISUUS YHTEISTOIMINNAN PERUSTANA

ASUINALUEEN KEHITTÄMISEN YHTEISTOIMINTAMALLI

Alueen omaleimaisuus yhteistoiminnan perustana Alueverkosto, taloverkosto ja asukasyhteisö, joita yhdistää aluekoordinaaHori ja taloemännät/isännät

Yhteisenä agendana asuinalueen kehiTäminen Kuntakehitys, val3ollinen asuntopoli3ikka, säädösohjaus, yleinen keskustelu jne. © Sari Dhima, Tero Heikkinen & Katja Soini

!

ASUINALUEEN KEHITTÄMISEN YHTEISTOIMINTAMALLI || ALUEEN OMALEIMAISUUS YHTEISTOIMINNAN PERUSTANA

ASUINALUEEN KEHITTÄMISEN YHTEISTOIMINTAMALLI || ALUEEN OMALEIMAISUUS YHTEISTOIMINNAN PERUSTANA

Lähiö 2072 –yhteishanke kehi2ää yhteisöllisen lähiökehi2ämisen mallin (2012-­‐2014).

ASUINALUEEN KEHITTÄMISEN YHTEISTOIMINTAMALLI || ALUEEN OMALEIMAISUUS YHTEISTOIMINNAN PERUSTANA

Aalto-­‐yliopisto asukas

Helsingin kaupungin ympäristökeskus

asukas asukas asukas

asukas Vahanen-­‐yh3öt

Mellunkylän aikajanan äärellä asukkaat ja projek3väki © Katja Soini 2014

ASUINALUEEN KEHITTÄMISEN YHTEISTOIMINTAMALLI ||| ASUINALUEEN YHTEISTOIMINTA: ASUKASYHTEISÖ, TALOVERKOSTO, ALUEVERKOSTO

ASUINALUEEN KEHITTÄMISEN YHTEISTOIMINTAMALLI

ALUEVERKOSTO Järjestäytynyt paikallistoiminta, aluedemokra3a, paikallistapahtumat, työpaikat, palvelut, koulut, nuorisotalot, päivähoito, jne.

Alueen omaleimaisuus yhteistoiminnan perustana Alueverkosto, taloverkosto ja asukasyhteisö, joita yhdistää aluekoordinaaHori ja taloemännät/isännät

TALOVERKOSTO Asumisen itseohjautuvat verkostot, isännöin3 ja kiinteistöhuolto (As Oy ja vuokra), kaupunginosayhdistys, jne.

ASUKASYHTEISÖ Yhden asuintalon asukkaat (As Oy ja vuokra), osakkeenomistajat, sijoiHajat, vuokralaiset

Yhteisenä agendana asuinalueen kehiTäminen Kuntakehitys, val3ollinen asuntopoli3ikka, säädösohjaus, yleinen keskustelu jne. © Sari Dhima, Tero Heikkinen & Katja Soini

!

ASUINALUEEN KEHITTÄMISEN YHTEISTOIMINTAMALLI ||| ASUINALUEEN YHTEISTOIMINTA: ASUKASYHTEISÖ

DSÄI IRKUURKN V H A K ÄES IM JA SA LAS KONTU

iseen Kutsu yhte

n

-20 tiistaina 5.11.2013 klo 17

Korjausrakentamisen, energianhallinnan, sosiaalialan ja muotoilun asiantuntijat osallistuivat paikalliseen toimintaan Kahvirundilla Asiantun3jat kohtasivat erilaisia tunneilmastoja kyläillessään taloyh3öissä, muHa päällimmäisenä mieleen jäi hyvä henki ja mahdollisuus vapaamuotoiseen vuorovaikutukseen. Tapahtuma heräK henkiin taloyh3öissä piilevää yhteishenkeä ja yhdessä tekemistä. Jatkossa taloyh3öissä halutaan lisää vastaavia kahviHeluja, joissa asukkaat saavat kohdata vapaamuotoises3. Samalla asukkaat voivat luontevas3 löytää yhteisiä tulevaisuuden suunnitelmia kuten yhteisötapahtumat kuten tavaranvaihto ja info3laisuudet, vapaakäyHöisten yhteis3lojen kunnostaminen tai käytönmuuHo, ja korjausrakentamiseen valmistautuminen keskustelemalla ja vaihtoehtoja poh3malla. Vapaamuotoinen yhdessäolo rakentaa keskustelukulHuuria ja luo suotuisat olosuhteet kohdata korjausrakentamisen projek3t yhdessä. © Katja Soini 2014

ASUINALUEEN KEHITTÄMISEN YHTEISTOIMINTAMALLI ||| ASUINALUEEN YHTEISTOIMINTA: TALOVERKOSTO

Mellunkylän kerrostaloverkoston tehtävänä on välittää tietoa asumiskokemuksista ja tehdä aloitteita paremman asumisen puolesta kiinteistöjen ylläpidon ja peruskorjauksien yhteydessä

Osapuolina tässä ovat asukkaat, kerrostaloyh3öiden hallitukset ja talotoimikunnat, Kontulan Huolto, Heka Kontula, Vetoa ja Voimaa Mellunkylään -­‐yhteistoimintaryhmä, korjausrakentamisen (Vahanen Oy), energianhallinnan (Helsingin Energia ja Helsingin ympäristökeskus) ja sosiaalityön (Helsingin Diakonissalaitos) asiantun3joita sekä muotoilun tutkijoita (Aalto-­‐yliopisto). Verkosto tuo kiinteistö-­‐ ja korjausrakentamisen mukaan paikalliseen lähidemokra3atyöhön asukkaiden elämän kauHa. © Katja Soini 2014

ASUINALUEEN KEHITTÄMISEN YHTEISTOIMINTAMALLI ||| ASUINALUEEN YHTEISTOIMINTA: ALUEVERKOSTO

Mestoilla-videokilpailuun osallistuneet videot kertovat paikoista nuorten silmin, eri tavalla kuin lähiökehittämisestä vastaavat aikuiset ne näkevät

MESTOILLA-­‐videokilpailui antoi nuorille äänen lähiökehiHämisessä. Kilpailuun osallistui 117 nuorta ja 34 videota Mellunkylästä. Kilpailun palkinnot luovuK asunto-­‐ ja vies3ntäministeri Pia Viitanen Mellunkylän Demokra3an illassa 15. lokakuuta. Kilpailun voiK parkour-­‐video Lähimestoilla, joka sai kiitosta elämänmyönteisyydestä, urbaanista vauhdista, monikulHuurisuudesta sekä teknisestä toteutuksesta. Videon toteuKvat Markus Maidla, Roni Seppänen, Aleksi Partanen, Jesse Repo, Aaron Bojang ja Erik Mutanen. Videot kertovat tarinaa, jossa Mellunkylän todellisuus jakautuu kah3a: toisaalla on peloHavia ja huolestuHavia asioita, joita joutuu kohtaamaan yksin, ja toisaalla on ihanaa, arkista ja ak3ivista elämää yhdessä toisten ihmisten kanssa © Katja Soini 2014

ASUINALUEEN KEHITTÄMISEN YHTEISTOIMINTAMALLI |||| YHTEISTOIMINNAN LINKITTÄMINEN: TALOEMÄNNÄT / TALOISÄNNÄT, ALUEKOORDINAATTORI

ASUINALUEEN KEHITTÄMISEN YHTEISTOIMINTAMALLI

ALUEVERKOSTO Järjestäytynyt paikallistoiminta, aluedemokra3a, paikallistapahtumat, työpaikat, palvelut, koulut, nuorisotalot, päivähoito, jne.

Alue-­‐ koordinaaTori

Alueen omaleimaisuus yhteistoiminnan perustana Alueverkosto, taloverkosto ja asukasyhteisö, joita yhdistää aluekoordinaaHori ja taloemännät/isännät

TALOVERKOSTO Asumisen itseohjautuvat verkostot, isännöin3 ja kiinteistöhuolto (As Oy ja vuokra), kaupunginosayhdistys, jne.

Taloemäntä / taloisäntä

ASUKASYHTEISÖ Yhden asuintalon asukkaat (As Oy ja vuokra), osakkeenomistajat, sijoiHajat, vuokralaiset

Yhteisenä agendana asuinalueen kehiTäminen Kuntakehitys, val3ollinen asuntopoli3ikka, säädösohjaus, yleinen keskustelu jne. © Sari Dhima, Tero Heikkinen & Katja Soini

!

ASUINALUEEN KEHITTÄMISEN YHTEISTOIMINTAMALLI |||| YHTEISTOIMINNAN LINKITTÄMINEN: TALOEMÄNNÄT / TALOISÄNNÄT

“Taloyhtiön asioiden hoitaminen on kuin labyrintti. Mitä pitää milloinkin hoitaa, täytyy tehdä selväksi maallikkohallitukselle.”

“Yhteisöllisyyttä syntyy, kun tullaan asunnoista ja taloista ulos ja tavataan toisiamme. Olisi kiva olla muutakin kuin talkoot.”

Taloisäntä Jari Matikainen

Taloemäntä Riitta Niskanen Kontulankaari 2, Kontula, Mellunkylä

Tehtävät

Tehtävät

Motivaatio Kokemus

Motivaatio -

Kokemus

-

vetäminen

“Asukkaiden pitää saada mahdollisuuksia kohdata toisiaan ihan muuten vaan. Sitten selviää mitä kukakin haluaa tehdä kotiympyröissä.”

“Joskus talkoohommia tulee tehtyä itsekseen, mutta kyllä se on kaksin verroin mukavampaa muiden kanssa.”

Taloemäntä Irma Holmberg

Taloisäntä Aarre Kallio

Tehtävät

Tehtävät

Kontulankaari 11, Kontula, Mellunkylä

Kahvirundin järjestäminen kerran kuussa, alueellisten Mellunkylä-lehden jakaminen asukkaille

Motivaatio Kokemus

parantaminen, mahdollisuus saada ihmisiä liikkeelle ja lasten parissa, kädentaitaja, Kontulan näprääjien

Motivaatio Kokemus

pihakirppiksen järjestäminen, järjestäminen yhdessä muiden asukkaiden kanssa Saada ihmisiä tekemään asioita yhdessä, luoda

pihanhoito, suojelujohtaja

asuinalueen toiminnassa

Asukkaat valtuutettiin taloemänniksi ja –isänniksi Taloemäntä ja –isäntäkoulutus antoi perusvalmiudet toimia omassa taloyh3össä asukasak3ivina ja kehiHää asumista yhteistyössä asuinalueen toimijoiden kanssa. Samalla asukkaat alkoivat tunnistaa mahdollisuuksiaan ja kiinnostustaan asukasak3ivina. Koulutuksen pilotoinnin toteuKvat yhteistyössä Aalto-­‐yliopisto, Helsingin Diakonissalaitos, Helsingin Energia ja Vahanen Oy osana Lähiö 2072 – yhteishankeHa syksyllä 2013. Asukkaiden asukasak3ivinen itsetuntonsa koheni kaksikuukau3sen koulutuksen aikana. Koulutuksen lopuksi asukkaille anneKin todistukset ja kunniamerkit ansiokkaasta asukasak3ivisuudesta omassa taloyh3össä ja Mellunkylän kehiHämisessä sekä osallistumisesta koko suomalaisen lähiökorjaamisen kehiHämiseen. KonkreeKnen valtuutus kunniamerkkin muodossa auHoi asukkaita itsejään arvostamaan ak3ivisuutensa merkitystä. © Katja Soini 2014

ASUINALUEEN KEHITTÄMISEN YHTEISTOIMINTAMALLI |||| YHTEISTOIMINNAN LINKITTÄMINEN: ALUEKOORDINAATTORI

Lähidemokratia MELLUN-­‐ KYLÄN ASUKASTILA-­‐ KARTTA

MESTOILLA-­‐ VIDEO-­‐ KILPAILU

VISUAALINEN YHDESSÄ TYÖSKENTELY

Asunto-osakeyhtiöhallinto ja vuokralaisdemokratia SOSIAALIALA KORJAUS-­‐ RAKENTAMI-­‐ SESSA

TAPAHTUMIEN TUOTTAMINEN

KONTULANKAARI 11

MELLUN-­‐ KYLÄN AIKAJANA

TUKIKOHTA D-­‐ASEMA KONTULAN OSTARI KEINUTIE 5

KONTULANKAARI 2

TALOYHTIÖN YKSILÖLLINEN ENERGIAN-­‐ HALLINTA

TALOEMÄNTÄ JA –ISÄNTÄ-­‐ KOULUTUS

TALOJANA

TALO-­‐ YHTIÖIDEN VERKOSTO

KURKISUONTIE 11

AVE MELLUNKYLÄ! –pilotointi oli siltoja rakentavaa yhteistyötä taloyhtiöiden verkostossa (aluekoordinaattori)

AVE MELLUNKYLÄ! –piloK perustui yhteistyöhön taloyh3öiden verkostossa. Sen tehtävänä on väliHää 3etoa asumiskokemuksista ja tehdä aloiHeita paremman asumisen puolesta kiinteistöjen ylläpidon ja peruskorjauksien yhteydessä riippumaHa taloyh3ön hallintaperusteesta. Asukkaita yhdis3 vertaistuki toisistaan ja yhteinen toive hyvään asumiseen. Osapuolina pilotoinnissa olivat asukkaat, kerrostaloyh3öiden hallitukset ja talotoimikunnat, Kontulan Huolto, Heka Kontula, Vetoa ja Voimaa Mellunkylään -­‐yhteistoimintaryhmä, korjausrakentamisen (Vahanen Oy), energianhallinnan (Helsingin Energia ja Helsingin ympäristökeskus) ja sosiaalityön (Helsingin Diakonissalaitos) asiantun3joita sekä muotoilun tutkijoita (Aalto-­‐yliopisto).

Verkosto toi kiinteistö-­‐ ja korjausrakentamisen mukaan paikalliseen lähidemokra3atyöhön. Verkoston ja pilo3n tueksi kokeil3in kuvassa esiintyviä työkaluja ja lähestymistapoja. © Katja Soini 2014

ASUINALUEEN KEHITTÄMISEN YHTEISTOIMINTAMALLI ||||| VAIHTOEHTOISET VÄYLÄT ULKOPUOLISILLE TOIMIJOILLE

ASUINALUEEN KEHITTÄMISEN YHTEISTOIMINTAMALLI

ALUEVERKOSTO Järjestäytynyt paikallistoiminta, aluedemokra3a, paikallistapahtumat, työpaikat, palvelut, koulut, nuorisotalot, päivähoito, jne.

Alue-­‐ koordinaaTori

Alueen omaleimaisuus yhteistoiminnan perustana Alueverkosto, taloverkosto ja asukasyhteisö, joita yhdistää aluekoordinaaHori ja taloemännät/isännät

TALOVERKOSTO Asumisen itseohjautuvat verkostot, isännöin3 ja kiinteistöhuolto (As Oy ja vuokra), kaupunginosayhdistys, jne.

Vaihtoehtoiset väylät ulkopuolisille toimijoille

Rakentamispalvelut, kunnan virastot, energianhallinta, sosiaalipalvelut, yliopistot ja tutkimuslaitokset, jne.

Taloemäntä / taloisäntä

ASUKASYHTEISÖ Yhden asuintalon asukkaat (As Oy ja vuokra), osakkeenomistajat, sijoiHajat, vuokralaiset

Yhteisenä agendana asuinalueen kehiTäminen Kuntakehitys, val3ollinen asuntopoli3ikka, säädösohjaus, yleinen keskustelu jne. © Sari Dhima, Tero Heikkinen & Katja Soini

!

ASUINALUEEN KEHITTÄMISEN YHTEISTOIMINTAMALLI ||||| VAIHTOEHTOISET VÄYLÄT ULKOPUOLISILLE TOIMIJOILLE

Helsingin Energia

Helsingin kaupungin ympäristökeskus Helsingin Diakonissalaitos Vahanen-­‐yh3öt

Kontufestarit 2014: Projek3väki jalkautuu Mellunkylään AVE MELLUNKYLÄ! –pilotoinnin kick-­‐offissa © Katja Soini 2014

ASUINALUEEN KEHITTÄMISEN YHTEISTOIMINTAMALLI ||||| VAIHTOEHTOISET VÄYLÄT ULKOPUOLISILLE TOIMIJOILLE

Helsingin Energian uusien palveluiden konseptoin3: kokeiluja asukkaiden kanssa As Oy Kaarikuja 5:n sauna3lassa © Katja Soini 2014

ASUINALUEEN KEHITTÄMISEN YHTEISTOIMINTAMALLI ||||| VAIHTOEHTOISET VÄYLÄT ULKOPUOLISILLE TOIMIJOILLE

Helsingin Diakonissalaitoksen yhteisötyön ammaKlaiset mukana Vahanen-­‐yh3öiden putkiremonKkohteessa © Katja Soini 2014

YHTEENVETO MITÄ TÄSTÄ OPIMME?

LähiökehiHämisen haasteena on asumisen ja kiinteistö-­‐ ja rakennusalan kulHuuriset tekijät:

Kaikki on kiellettyä, mikä ei ole erikseen sallittua

Asukas ei ole omatoiminen, koska ei tiedä mitä saa tehdä

Ammattilainen toimii totutulla tavalla ettei joudu syytetyksi virheestä

Järjestäytymättömyys. Asukasyhteisö on järjestäytymätön eikä ole olemassa selkeää tapaa miten tehdä aloiHeita.

AloiHeen tekijää saaHaa rajoiHaa pelko joutua kantamaan vastuu yksin. Toisaalta yhteistoimintaan liiHyvät sopimukset ovat epämääräisiä, jolloin asioita jää tekemäHä, koska ei ole syntynyt yhteisymmärrystä miten edetä.

Näkemyksellisyys. Lähiöiden korjaaminen ja kehiHäminen on uusi ilmiö, jota ei tunneta. Uuteen toimintaan satsaaminen heikossa talous3lanteessa edellyHää rohkeaa näkemyksellisyyHä ja vakaumusta koko organisaa3ossa eHei toimintaa estetä.

Taloyhtiökuri. Taloyh3öistä löytyy asukkaita, jotka tarkkailevat muita ja kokevat asiakseen huomauHaa virheistä. Vaikka huomautus olisi perätön, sen mahdollisuuden luoma sosiaalinen paine saaHaa estää asukkaita toimimasta uusin, tavanomaisesta poikkeavin tavoin.

Sosiaalinen koodi. Asukasyhteisön sosiaaliselle vuorovaikutukselle ei ole koodia. Onko asukasyhteisö yhdistelmä naapureita, hallintoa, järjestötoimintaa, kavereita, tai jotain muuta?

Yli rajojen. Toiminnan monimuotoisuus edellyHää uudenlaista yli perinteisten ammaKrajojen katsomista. Kuka oHaa lopulta vastuun, kenelle kunnia kuuluu, kuka voi työstä laskuHaa, mistä tehtävistä voi laskuHaa? Erilainen laatukäsitys. On epäselvää kenen sana painaa työn laadun arvioinnissa: asukkaiden, taloyh3öiden hallitusten ja talotoimikun3en vai isännöitsijöiden, alueen ak3ivien, seurojen ja liikkeiden edustajien vai paikallisten yriHäjien, paikallisista asioista vastaavien viranomaisten..?

© Katja Soini 2014

YHTEENVETO MITÄ TÄSTÄ OPIMME?

Kohti yhteistoiminnallista lähiökorjaamista ja -kehittämistä Miten asukkaat muuttuvat käyttäjistä toimijoiksi?

Suomalaiseen rakentamisen ja asumisen kulHuuriin juurtunut selkeä kah3ajako – ammaKlaiset ovat itseoikeuteHuja toimijoita ja asukkaat passiivisia käyHäjiä – tulee murtaa, joHa resurssien uudelleenjako tulee mahdolliseksi.

Miten ammattilaiset omaksuvat vuorovaikutteisen roolin?

Korjausrakentamisen perinteisiin hyvyyden miHareihin – aikataulu-­‐ ja kustannusraamien pitäminen ja teknisen työn laatu – tulee lisätä kyky vuorovaikutukseen. Vuorovaikutuksen avulla ammaKlaisen asiantun3juus tulee asukkaalle merkitykselliseksi, prosessi virtaviivaistuu ja asiakkaat ovat tyytyväisiä.

Miten moniääninen prosessi hallitaan?

Moniäänisyyden vuoksi ei ole olemassa yhtä ainoaa prosessia tai ratkaisua, joka pä3si jokaiseen lähiöön tai taloyh3öön.

Lähiökorjaamisen ja –kehiHämisen prosessin tulee joustaa 3lanteen mukaan, joHa saadaan olemassa olevat resurssit hyötykäyHöön.

Valtuuttaminen Asukkaiden kokevat olevansa omaehtoisia toimijoita, jotka omalla toiminnallaan luovat suosiolliset edellytykset lähiökorjaamiselle ja –kehiHämiselle sekä tarjoavat kokemus3etoa ja vapaamuotoisia resursseja.

Paikallinen toiminta MerkiHävä osa ammaKlaisten työpanoksesta tapahtuu paikan päällä lähiössä ja taloyh3öissä. Yhteinen kieli eli yleistajuinen ja paikallinen tapa puhua asioista löytyy asukkaiden ja ammaKlaisten toistuvissa kohtaamisissa. AmmaKlaisista tulee prosessin kuluessa osa paikallisiksi tunnusteHuja toimijoita.

Oppiva prosessi Oppiva prosessi avaa lähiökorjaamisen ja –kehiHämisen vuorovaikuHeiseksi toiminnaksi. Oppiva prosessi luo mahdollisuuden käyHämäHömien resurssien ak3voimiseen, kasvuun ja hyvinvoin3in. Prosessin kauHa löydetään paikallises3 merkitykselliset ratkaisut, johon kaikki voivat sitoutua ja jonka avulla lopputulos tunnistetaan onnistuneeksi.

© Katja Soini 2014

LISÄTIEDOT

Katja Soini | katja.soini @ aalto.fi, 050 3744 830 LoppuraporK hHp://hdl.handle.net/10138/135843 Aineistot hHp://issuu.com/lahio2072 Lähiö 2072 –projek3väkeä ja AVE MELLUNKYLÄ! -­‐pilotoin3porukkaa