Laura Kalliomaa-Puha, Virve Toivonen & Tarja Pösö
Miten korjaavat liikkeet tehdään? Jälkikäteinen oikeusturva rajoitus toimenpiteissä JOHDANTO Kun tehdään päätöksiä rajoitustoimenpiteiden käytöstä sijaishuollon arjessa, on mahdollista, että lasten ja nuorten näkemykset rajoitustoimenpiteen tarpeesta, muodosta tai kestosta eroavat työntekijöiden käsityksistä. Edelleen vanhempien näkemykset voivat erota niin lasten kuin työntekijöiden näkemyksistä. Erimielisyyksiä syntyy, koska yksittäisissä tilanteissa on joskus vaikea tulkita yksiselitteisesti, täyttyvätkö rajoitustoimenpiteiden edellytykset lain tarkoittamassa mielessä tai onko tilanteen ratkaisemiseksi käytössä muita keinoja kuin rajoittaminen. Vaikka lain ehdot täyttyisivät, kaikki osapuolet eivät välttämättä pidä toimenpiteisiin ryhtymistä silti tarpeellisena. Erimielisyys voi vahvistaa näkemystä siitä, että rajoittamispäätöksessä on tehty virhe. Haasteita lisää se, että rajoitustoimenpiteet tulevat pohdittavaksi pääsääntöisesti jännitteisissä ja konfliktilatautuneissa tilanteissa. Silloin myös väärintulkintojen vaara on ilmeinen, koska joudutaan tasapainottelemaan moninaisten odotusten, intressien ja ristiriitaisten tietojen ja mielipiteiden kentässä. Rajoitustoimenpiteet puuttuvat aina sijoitettujen lasten perus- ja ihmisoikeuksiin, kuten yksityisyyteen, itsemääräämisoikeuteen, fyysiseen koskemattomuuteen tai omaisuuden suojaan (ks. myös Tervo tässä teoksessa). Siksi on tärkeää, että lapsilla ja muilla osapuolilla on mahdollisuus tuoda näkemyksensä esiin tilanteissa, joissa heidän mielestään ei ole toimittu oikein. Edelleen tärkeää on saada aikaan virheitä korjaavia tekoja. Monissa sijaishuollon arkisissa tilanteissa tämä tapahtuu erilaisina keskusteluina ja neuvotteluina, joiden pohjalta yksittäistä lasta koskevaa ratkaisua tai sijaishuoltopaikkaan vakiintunutta käytäntöä muutetaan. Joskus lapset ja nuoret itse ratkaisevat virheeksi kokemiaan asioita ja tilanteita. Esimerkiksi karkaaminen sijaishuoltopaikasta voi olla yritys ratkaista epäoikeudenmukaisuuden kokemuksia, joita lapsi on kokenut sijaishuoltopaikassa (Taylor ym. 2013; Hoikkala & Kemppainen 2015; Isoniemi 2019). Vastaavasti vanhemmilla ja muilla läheisillä voi olla omia keinojaan toimia tilanteissa, jotka eivät heidän mielestään oikeuta rajoittamiseen. Tässä luvussa keskitytään oikeudellisiin keinoihin reagoida virheellisenä pidettyihin tai epäoikeudenmukaiseksi koettuihin rajoituspäätöksiin. Tarkastelemme ensin jälkikäteistä oikeusturvaa ja sen merkitystä yleisesti. Sen jälkeen esittelemme tarkemmin jälkikäteisiä oikeusturvakeinoja rajoitustoimenpiteissä. Lähempään tarkasteluun otamme eduskunnan oikeusasiamiehen valvonnan ja valituksen hallinto-oikeuteen. Valituksia tarkastelemme tuoreen empiirisen aineiston pohjalta, joka valottaa sitä,
Miten korjaavat liikkeet tehdään? • 43
