Lapin turvallisuusverkoston nykytila ja tulevaisuus by Lapin AMK

’Istuthan alas, keitethän kahavit ja pohithan asioita yhessä’.

Vesa Koivumaa, turvallisuus- ja verkostoasiantuntija, Lapin AMK.

Lapin turvallisuusverkoston nykytila ja tulevaisuus

Susanna

Ollila • Eija Raasakka

Rahoittajat:

Tekijät:

Ollila Susanna,

Restonomi AMK, asiantuntija, Vastuulliset palvelut, Lapin ammattikorkeakoulu

Raasakka Eija,

Restonomi, erityisasiantuntija, Vastuulliset palvelut, Lapin ammattikorkeakoulu

Metatiedot:

Tyyppi: Monografia

Julkaisija: Lapin ammattikorkeakoulu Oy

Julkaisuvuosi: 2024

Sarja: Pohjoisen tekijät - Lapin ammattikorkeakoulun julkaisuja 15/2024

ISBN 978-952-316-529-8 (nid.)

ISBN 978-952-316-530-4 (pdf)

ISSN 2954-1654 (verkkojulkaisu)

Oikeudet: CC BY 4.0

Kieli: suomi

Taitto: Digi- ja mainostoimisto Höyry

1. JOHDANTO

2. LAPIN TURVALLISUUSVERKOSTO

2.1 Lappi turvallisuusverkoston toiminta-alueena

2.2 Lapin turvallisuusverkoston jäsenet

2.3 Strategiat verkostotyön pohjana

2.4 Lapin turvallisuusverkoston kaksi kehittämiskokonaisuutta

2.4.1 Arjen turvallisuus

2.4.2 Matkailun turvallisuus

3. TIEDONKERUU, HAASTATTELUT JA TYÖPAJAT

3.1 Lapin turvallisuusverkoston merkitys jäsenille

3.2 Muuttuva toimintaympäristö haastaa toimintakykyä ja toimintatapoja

3.3 Tulevaisuuden näkymät ja sitoutuminen

3.4 Yhteenveto tiedonhaun tuloksista

4. TOIMINTASUUNNITELMA

4.1 Hankkeen kehittämistoimenpiteet 2024

4.2 Toimintasuunnitelma 2025–2030

LÄHTEET

1. Johdanto

Lapin turvallisuusverkosto on Lapissa toimiva ennakoivan ja ennaltaehkäisevän turvallisuuden toimijaverkosto, joka on toiminut nykymuodossaan jo 20 vuotta. Verkostoon kuuluu laaja joukko viranomais-, järjestö-, koulutus- ja kehittäjäorganisaatioita, lappilaisia yrityksiä, Lapin kuntia sekä valtakunnallisena yhteistyökumppanina sisäministeriö. Toiminnan ydin on avoin ja resurssiviisas verkostoyhteistyö, johon kukin organisaatio on tervetullut mukaan, jos kokee saavansa verkostoyhteistyöstä lisäarvoa omalle toiminnalleen. Laajan asiantuntijuuden ja osaamisen kerännyt toimijaverkosto on kustannustehokas tapa Lapin maakunnalle ja toimijoille itselleen hoitaa tehtäviään. Tiivis, toisensa tunteva verkostoyhteistyö vähentää toimintojen päällekkäisyyttä ja mahdollistaa erilaisten resurssien kohdentamisen ja hyödyntämisen tehokkaammin yhdessä.

Lapin turvallisuusverkostolla on kaksi säännöllisen välein toistuvaa kokousta, turvallisuusverkoston johtajakokous ja aamukahvit. Muita hallinnollisia rakenteita ei ole. Lapin turvallisuusverkoston johtajakokoukset järjestetään puolen vuoden välein ja turvallisuusverkoston online-aamukahvit kuukausittain. Johtajakokouksiin osallistuu lappilaisten verkosto-organisaatioiden

johtajat ja sisäministeriön edustaja. Koollekutsujana ja puheenjohtajana toimii maakuntajohtaja, Lapin liitto. Johtajakokouksen esittelijöinä toimivat Lapin AVI, SPR Lapin piiri ja Lapin AMK. Kokouksissa käsitellään ajankohtaisia, maakunnallisia ennaltaehkäisevän turvallisuuden aiheita, seurataan aiemmin sovittujen toimenpiteiden toteutumista sekä linjataan uusia toimenpiteitä. Lapin turvallisuusverkoston online-aamukahvit järjestetään ilman esityslistaa, osallistuminen on vapaaehtoista ja tavoitteena on jutella päivänpolttavista turvallisuusteemoista. Kukin osallistuja voi halutessaan esittää keskusteluteeman tai kertoa oman organisaationsa kuulumisia. (Lapin turvallisuusverkosto 2020, 3–6; Lapin ammattikorkeakoulu 2024,1.)

Lapin turvallisuusverkoston pitkä verkostoyhteistyötaival turvallisuuden kehittämistyössä on hioutunut vuosien varrella ja tuottanut merkittäviä tuloksia. Verkoston toimintaperiaate ja kehittämät menetelmät on tunnistettu ja tunnustettu kansallisesti ja kansainvälisesti. Lapin turvallisuusverkoston toimintamalli on mm. nimetty sisäministeriön toimesta hyväksi käytännöksi (Sisäministeriö 2017, 47) ja palkittu Turvallisuus- ja puolustus-

Lapin turvallisuusverkoston nykytila ja tulevaisuus

asiain komitean toimesta Timanttitekopalkinnolla (Valtioneuvosto 2011). Lapin arjen turvan toimintamallille on myönnetty EU:n Best Practice Label ja se on palkittu Euroopan parhaana alueellisena toimintamallina etsittäessä uusia innovatiivisia toimintamalleja Euroopan taloudellisen kriisisin kampittamiseksi (European Institute of Public Administration, EIPA 2013).

Tämän selvityksen taustalla on tarve kehittää Lapin turvallisuusverkoston toimintaa vastaamaan muuttuneen toimintaympäristön vaatimuksiin. Toimintaympäristö on muuttunut mm. hyvinvointialueuudistuksen ja Lapin geopoliittisen aseman muutoksen myötä. Jäsenorganisaatioissa on menossa rakenneuudistuksia ja sukupolvenvaihdoksia, joiden myötä verkoston aktiivitoimijoita eläköityy. Tavoitteena on analysoida verkoston toimintaa ja tehdä käytännönläheinen suunnitelma sille, miten verkostoyhteistyötä ylläpidetään ja kehitetään jatkossa. Toimintatapojen uudistamista tarkastellaan etenkin tutkimus-, kehitys- ja innovaatio (TKI) -toiminnan ja innovaatioympäristön vahvistamisen kautta, jolloin koko Lapin laajuisen verkoston jatkuvuus ja vaikuttavuus kasvaa.

Lapin turvallisuusverkoston nykytila ja tulevaisuus

2. Lapin turvallisuusverkosto

Lapin turvallisuusverkoston perusta läpi sen historian on ollut resurssiviisas, ennakoiva ja ennaltaehkäisevä kehittämisyhteistyö. Lisäksi keskeistä on verkoston avoimuus ja vapaaehtoisuus sekä kolmannen sektorin monipuolinen edustus. Verkoston toiminta perustuu tasa-arvoiseen ja hallintorajat ylittävään yhteistyöhön, jonka avulla käsitys turvallisuuden muodoista laajenee. Pyrkimyksenä on vaikuttaa tavallisten ihmisten arjen tekoihin, valintoihin, ympäristöön ja mahdollisuuksiin, niin, että turvallisuus on osa elämää ja huomioitu kokonaisvaltaisesti arjessa. Yritysten näkökulmasta tavoitteena on turvallisuuden sisällyttäminen osaksi koko liiketoimintaa ja häiriöttömän toiminnan mahdollistaminen. Lapin turvallisuusverkosto on kasvanut ajan myötä merkittäväksi turvallisuuden kehittäjäksi, joka on huomioitu ja palkittu maakunnallisesti.

Lapin turvallisuusverkoston toimintamalli:

Yhteiset tavoitteet - Yhteiset resurssit

Lapin turvallisuusverkoston nykytila ja tulevaisuus

Kuva 1. Lapin turvallisuusverkoston toimintamalli.

2.1 LAPPI TURVALLISUUSVERKOSTON TOIMINTA-

ALUEENA

Lapin turvallisuusverkoston toiminta-alue on Lappi. Lappi on harvaan asuttu, pitkien etäisyyksien ja 21 kunnan maakunta, jossa väestö ikääntyy ja vähenee (Lapin Luotsi 2024). Lappi kattaa pinta-alallisesti 1/3 osaa Suomesta, 100 367 km² mutta asukasluku 176 150 on vain n. 3 % Suomen kokonaisväkiluvusta. Poronhoito, saamelaiset, valtavan kasvun saavuttanut matkailu ja Suomen ainoat maarajat Ruotsiin ja Norjaan tuovat Lapille omat erityispiirteensä muuhun Suomeen verrattuna.

Poronhoitoalue kattaa melkein koko Lapin alueen (Paliskunnat 2024) ja maakunnan pohjoisosa on Euroopan ainoan alkuperäiskansan kotiseutualuetta (Saamelaiskäräjät 2024). Lapin viidellä lentokentällä kirjattiin 1,4 miljoonaa lentomatkustajaa vuonna 2023; talvikaudella 2022–2023 kaikista Suomen kansainvälisistä rekisteröityneistä yöpymisistä 48,3 % kirjattiin Lapissa (Lapin kauppakamari 2024). Lapissa pelastusviranomaisten vastuualue kattaa laajan ja kirjavan alan: mereltä tuntureille ja kaupungeista erämaihin. Resurssit ovat vähäiset, etäisyydet pitkiä, erämaat laajoja ja arktiset keliolosuhteet vaihtelevia. Matkailu moninkertaistaa väkimäärää sesonkiaikana ja pelastusviranomaisten resurssit on laskettu riittämään vain paikallisväestön tarpeisiin, joten järjestöjen ja vapaaehtoisten tuki viranomaisille on korvaamatonta. (Harmanen & Karonen 2024). Pitkään jatkunut monialainen yhteistyö on ollut keino saada resurssit riittämään.

Lapin turvallisuusverkoston nykytila ja tulevaisuus | 7

Enontekiö

Kittilä

NORJA

VENÄJÄ

RUOTSI

LAPIN

MAAKUNTA

Rovaniemi

Kemi

Ivalo

Arctic circle

JÄÄMERI

Kuva 2. Lappi on Suomen pohjoisin maakunta.

2.2 LAPIN TURVALLISUUSVERKOSTON JÄSENET

Lapin turvallisuusverkosto kokoaa laajasti yhteen eri sektoreiden asiantuntijoita, jotka kokevat saavansa verkostoyhteistyöstä lisäarvoa omalle toiminnalleen. Tärkeä osa verkoston rakentumisessa on ollut sen tasa-arvoinen sekä sektori- ja poikkihallinnollinen toimintapa. Jokainen turvallisuusverkostoon kuuluva jäsenorganisaatio on tehnyt omalla sarallaan merkittävää työtä turvallisuuden edistämiseksi. Jäsenet tuovat oman osaamisensa ja asiantuntijuutensa Lapin turvallisuusverkoston yhteiseen toimintaan ja tekemiseen. Jokaisen osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan, ja jokainen toimija on yhtä arvokas verkostossa.

Lapin turvallisuusverkostossa on laaja viranomaisedustus (Kuva 3, Lapin turvallisuusverkoston toimijoita). Koska viranomaisresurssit on mitoitettu vakituisen asukasluvun mukaan, ovat lappilaiset viranomaiset avoimia ja halukkaita monialaiseen yhteistyön kehittämiseen.

Lapin turvallisuusverkosto on tuonut esille toimintansa kautta järjestöjen merkittävyyttä ja niiden tarjoamia yhteistyömahdollisuuksia kunnille ja viranomaisille. (Palmgren 2011, 10—11; Lapin liitto 2019, 2). Järjestöjen vahvuuksia ovat ketteryys ja joustavuus. Järjestötoiminta on ihmisläheistä ja yhdessä tekemisen tahtotila on vahva. Järjestöt omaavat paljon hiljaista tietoa ja kohtaavat ihmisiä.

Järjestöjen ja kuntien välinen yhteistyö Lapissa on suunnitelmallista ja pitkäjänteistä; yhteistyö pohjautuu sopimuksellisuuteen. (Lapin liitto 2014, 32, 37.) Järjestöt tarjoavat kansalaisille sellaista turvaa ja hyvinvointia, jota laki ja viranomaiset eivät välttämättä voi samalla tavalla tuottaa: osallisuutta, kohtaamista, keskusteluapua, harrastustoimintaa ja henkisen hyvinvoinnin tukemista.

Lapin korkeakoulukonserni on ollut merkittävä osa Lapin turvallisuusverkoston toimintaa. Lapin ammattikorkeakoulu ja Lapin yliopisto ovat osallistuneet niin arjen turvallisuuden kuin matkailun turvallisuuden kehittämiseen ja tuoneet verkostoon vahvaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa (TKI) sekä hankeosaamista.

Lapin turvallisuusverkoston valtakunnallinen yhteistyökumppani on sisäministeriö, erityisesti arjen turvallisuuden kehittämistyötä on tehty vahvassa yhteistyössä sisäministeriön kanssa. Sisäministeriö osallistuu Lapin turvallisuusverkoston johtajakokouksiin. Toukokuussa 2024 Lapin turvallisuusverkosto ja sisäministeriö järjestivät yhdessä Rovaniemellä valtakunnallisen turvallisuustapahtuman “Turvallisuutta alueellisella yhteistyöllä”.

Lapin turvallisuuden kehittämiseen, hankerahoittamiseen sekä valtakunnalliseen strategia- ja ohjelmatyöhön on osallistunut useita ministeriöitä ja valtakunnallisia toimijoita. (Helameri & al. 2021,51–52, 271, 276; Lapin ammattikorkeakoulu 2024, 1,1.)

Lapin turvallisuusverkoston nykytila ja tulevaisuus

Lapin ensi- ja turvakoti

Lapin liitto ja 21 Lapin kuntaa

Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistys

Lapin pelastusliitto

Lapin aluehallintovirasto

Elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus

Lapin hyvinvointialue, Lapin pelastuslaitos

Lapin poliisi

Rajavartiolaitos

Lapin turvallisuusverkoston toimijoita 2024

Suomen Punainen Risti, Lapin piiri ja Vapepa

SámiSoster

Sisäministeriö

Kuva 3. Lapin turvallisuusverkoston toimijoita 2024.

Lappilaiset kylät

Seurakunnat

Lapin sovittelutoimistot

Matkailualueet, matkailuyritykset ja Lapin matkailuelinkeinon liitto

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes

Lapin ammattikorkeakoulu, Lapin yliopisto, SantaSport

Liikenneturva

Maanpuolustuskoulutus

Rikosuhripäivystys

Lapin turvallisuusverkoston nykytila ja tulevaisuus

2.3 STRATEGIAT VERKOSTOTYÖN POHJANA

Lapin turvallisuusverkosto on osallistunut aktiivisesti sekä alueellisten että kansallisten strategioiden ja toimeenpanosuunnitelmien laadintaan. Strategiat ovat ohjanneet toimintaa, kehittämissuuntaa ja painopisteitä. Strategiatyöskentely on synnyttänyt yhtenäisen tahtotilan Lapin turvallisuusverkoston kehittämiseksi. (Iivari & Niemisalo 2013, 47.)

Lapin turvallisuusverkosto on ollut mukana kehittämässä maakunnallista turvallisuus- ja hyvinvointityötä. Turvallisuusverkoston osallisuus ja kädenjälki näkyy, ja verkostomaisesta monitoimijaisesta työskentelystä on tullut yleinen käytäntö. Arjen turvallisuus on teemana ja nimenä vakiinnuttanut paikkansa niin edellä mainituissa alueellisissa linjauksissa kuin valtakunnallisissa strategioissa (Sisäministeriö 2017; 2019A, 17–20).

Lapin turvallisuusverkoston toimintaperiaatteet ja työn teemoitus ovat yhteneväisiä valtakunnallisten linjausten kanssa: turvallisuus on kokonaisvaltainen hyvinvoivan yhteiskunnan perusta, joka voidaan saavuttaa vain eri toimijoiden välisellä yhteistyöllä. Verkostomainen yhteistyö, osallisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistaminen tukevat turvallista ja hyvinvoivaa yhteiskuntaa. (Työ- ja elinkeinoministeriö 2024, 10–34). Lapin turvallisuusverkoston toimintamalli on nimetty kansallisesti hyväksi käytännöksi:

“Tuetaan ja edistetään maakuntien sisäisen turvallisuuden tehtävien organisointia. Hyödynnetään testattujen hyvien käytäntöjen, kuten Lapin turvallisuusverkoston ja Pirkanmaan turvallisuusklusterin, toimintamalleja. Yhteistyöverkostojen kautta luodaan alueellisia tiedonvaihdon ja ongelmanratkaisun verkostoja viranomaisten, yritysten, oppilaitosten ja järjestöjen välillä sekä edistetään uusien turvallisuutta parantavien tuotteiden ja palveluiden syntyä.” (Sisäministeriö 2017, 48).

Lappi-sopimuksessa (2022–2025) hyvinvointi ja turvallisuus on yksi läpileikkaavista teemoista (Lapin liitto 2022A, 7). Hyvinvointia edistetään Lapissa hyvinvointiohjelman, turvallisuussuunnitelman sekä niiden yhteisen toimeenpanosuunnitelman mukaisesti. Lappilainen hyvinvointi syntyy monialaisesta yhteistyön tuloksena, jossa toimijoiden resurssit ja voimavarat liitetään yhteen. (Lapin liitto 2022A, 50–51). Laaja turvallisuusnäkemys näkee arjen turvallisuuden osana hyvinvointia:

“Hyvinvointiin sisältyy keskeisenä käsitteenä turvallisuus. Turvallisuus pitää sisällään sekä kovia että pehmeitä aspekteja.

Tässä yhteydessä turvallisuus ymmärretään laajasti ennalta ehkäisevän turvallisuustyön, vaaroihin ja riskeihin varautumisen, yksilön koetun turvallisuuden sekä arjen turvan näkökulmista.” (Lapin liitto 2022A,14)

Lapin turvallisuusverkoston nykytila ja tulevaisuus

Lappi-sopimuksen toimeenpanosuunnitelmassa (2022–2023) Arjen turvaa -toimintamalli on mainittu yhtenä toimintatapana hyvinvoinnin ja turvallisuuden strategiassa ja on keino päästä sen tavoitteeseen:

“Osana hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelmaa toteutetaan

Arjen turvaa -toimintamallia keskittymällä erityisesti verkosto-osaamisen ja johtamisen vahvistamiseen (tiedolla johtaminen), sekä turvallisuuden kehittämiseen kylissä ja kaupunginosissa (Lapin turvallisuusverkosto / rakennerahastot, maaseuturahasto)”

(Lapin liitto 2022B,16.)

“Tavoitetila: Lappilaisille mahdollistetaan hyvä, turvallinen ja sujuva arki turvaamalla peruspalvelujen saatavuus sekä parantamalla hyvinvointia arjen turva -toimintamallia toteuttamalla.”

(Lapin liitto 2022B, 16.)

Lapin älykkään erikoistumisen strategia (Arctic Smartness) korostaa alueellisten ominaisuuksien ja erityispiirteiden esiin nostamista ja kunnioittamista kehittämistyössä (Arctic Smartness 2024). Älykäs erikoistuminen perustuu tutkimus- kehitys ja innovaatiotoiminnan laajaan hyödyntämiseen. Toiminnan edellytys on vuorovaikutteinen yhteistyö toimijoiden ja toimialojen välillä ja verkostomaisen työn vahvistaminen alueellisesti ja kansainvälisesti. (Lapin liitto 2023.)

Lapin hyvinvointialuestrategian visio on “Lapissa elämme hyvää ja turvallista elämää. Meillä ihmiset ja palvelut kohtaavat oikeissa paikoissa oikeaan aikaan”. Strategian vaikuttavuuspainopisteen linjauksena on kansalaisten osallisuuden ja arjen turvallisuuden tukeminen. Arjen turvallisuuden tukeminen on ollut yksi kärkitoimenpiteistä vuodelle 2023:

”Tuetaan kansalaisten arjen turvallisuutta: ennaltaehkäisevällä turvallisuustyöllä, syrjäytymistä ehkäisemällä, yhteensovitetulla toiminnalla ja resursseilla päivystyksellisissä tarpeissa ja valmiuden ylläpitämisessä, alueellisella valmius- ja varautumissuunnitelmalla.” (Lapin hyvinvointivaltuusto 2023,15.)

Lapin hyvinvointialueen hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelmassa (2024–2025) Lapin turvallisuusverkosto ja arjen turvallisuus ovat osa HYTETU-toimintaa (Hyvinvointi, terveys ja turvallisuus).

Katso seuraavan sivun kuva 4.

Tarkasteltaessa alueellisia, valtakunnallisia ja kansallisia strategioita ja linjauksia, on huomattavissa verkoston kehittyminen ja nivoutuminen yhteen niiden kanssa. Arjen turvallisuus nousee esiin kokonaisvaltaisesta turvallisuudesta puhuttaessa. Turvallisuusverkoston työ on hioutunut vuosien saatossa organisoiduksi merkittäväksi maakunnalliseksi toiminnaksi, joka on elänyt ja muovautunut ajan mukana. Verkosto on osaltaan vienyt turvallisuustyön osaksi

Lapin turvallisuusverkoston nykytila ja tulevaisuus

HYTETU-TOIMINTA

HYVINVOINTIALUE KUNTA

• sosiaalipalvelut

• terveyspalvelut

• pelastuspalvelut

KOORDINAATIO

Sisäisen hytetutyön rakenteet

• sote -johtoryhmä

• palvelualueiden johtoryhmät

• hytetu-tiedolla johtamisen työryhmä

Vastuutahot ja vastinparit

• hytetu-koordinaatio

• järjestöyhteistyö

• ehkäisevä päihdeja väkivaltatyö

• osallisuus

• hytetu-kuntayhteistyö

JOHTAMINEN, OHJAUS JA SEURANTA

Hyvinvointi- ja yhdyspintalautakunta

Hyvinvointialueen hytetuneuvottelukunta

Teemaverkostot

• hytetu-foorumi

• palvelualueiden hytetuyhdyshenkilöiden verkostot

• mielenterveys - päihde- ja väkivaltatyön verkosto

• elintapaohjauksen verkosto

• Lapin turvallisuusverkosto

Järjestöyhteistyö

Kunnan

hytetu-työryhmä

• paikalliset Laphan asiantuntijat mukana kunnan työryhmissä

• m ahdolliset alatyöryhmät

• koulutus ja varhaiskasvatus

• kulttuuri-, nuorisoja liikuntapalvelut

• maankäyttö ja kaupunkisuunnittelu

Vastinparit

• hytetu

• järjestöyhteistyö

• ehkäisevä päihdeja väkivaltatyö

• osallisuus

• Lapin maakunnallinen järjestöneuvottelukunta

• Lapin järjestökeskusten verkosto

• tiedontuotannon verkosto

• viestintäverkosto

• työllisyysverkosto

• kokemusosaamisen verkosto

HYVINVOINNIN, TERVEYDEN JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN ERI TAHOJEN TOIMINNASSA

Järjestöt, seurakunnat ja muut uskonnolliset yhteisöt, yritykset, oppilaitokset, kansalaisopistot, viranomaiset

Lapin turvallisuusverkoston nykytila ja tulevaisuus

2.4 LAPIN TURVALLISUUSVERKOSTON KAKSI

KEHITTÄMISKOKONAISUUTTA

Lapin turvallisuusverkosto pitää sisällään kaksi kehittämiskokonaisuutta, arjen turvallisuuden ja matkailun turvallisuuden. Verkosto on molemmissa sama ja kehittämistä tehdään rinta rinnan mutta kehittämisen lähtökohta oli erilainen. Arjen turvallisuuden kehittäminen lähti liikkeelle Valtioneuvoston periaatepäätösten toimeenpanosta (Arjen turvaa 2004–2007 ja Turvallinen elämä jokaiselle 2008–2011). Samaan aikaan matkailun turvallisuuden verkostoyhteistyö lähti liikkeelle matkailuelinkeinon tarpeesta ja matkailun voimakkaasta kasvusta.

2.4.1 ARJEN TURVALLISUUS

Yhteiskunnan turvallisuus syntyy arjen turvallisuudesta, joka on hyvinvoinnin perustekijöitä ja rakentuu yhteiskunnan ja arkielämän moninaisista palasista. Sisäinen turvallisuus muodostuu hyvinvoivien kansalaisten turvallisuutta tukevista päätöksistä ja yhteiskunnan järjestelmästä, joka tukee kansalaisten hyvinvointia.

Ennaltaehkäisevät toimet ovat keino puuttua turvallisuusongelmien juurisyihin ja edistää arjen turvallisuutta. Turvallisuus kuuluu jokaiselle. (Valtioneuvosto 2021, 7–10)

Lapissa arjen turvallisuuden toimintaa ja yhteistyötä oli aloitettu jo 1960-luvulla Vapaaehtoisen pelastuspalvelun (Vapepa) perustamiseen johtaneesta tapahtumasta. Vapepa sai alkunsa 1963 Muoniosta, kun 5-vuotias Anja-tyttö katosi ja hänen etsintöihinsä osallistui kymmenittäin vapaaehtoisia viranomaisten lisäksi. Lapissa vapaaehtoiset ja viranomaiset harjoittelevat vuosittain yhteistyötä Pelastuspalveluseminaarissa Saariselällä vuodesta 1998 lähtien. (Vapaaehtoinen pelastuspalvelu 2024).

Valtioneuvoston periaatepäätöksellä käynnistettiin sisäisen turvallisuuden ohjelmat Arjen turvaa 2004–2007 ja Turvallinen elämä jokaiselle 2008–2011. Arjen turvaa ohjelmaan kirjattiin ensimmäisen kerran, että nuorten syrjäytyminen on suurin sisäisen turvallisuuden kansallinen uhkatekijä ja että, tavoitteen ennalta estävää työtä haittasi eri sektori- ja hallintoalojen väliset rajat. Turvallinen elämä jokaiselle -ohjelman tärkein haaste oli turvallisuustyön laajentaminen poikkihallinnolliseksi ja sektorirajat ylittäväksi yhteistyöksi, ja toiminnan ytimessä olivat arjen turvallisuus ja syrjäytymisen ehkäisy. Lapin arjen turvallisuuden verkostoyhteistyön sai uuden suunnan, kun Arjen turvaa-ohjelman mukaista ennalta ehkäisevää turvallisuustyötä ryhdyttiin suunnittelemaan ja toteuttamaan monialaisessa työryh-

Lapin turvallisuusverkoston nykytila ja tulevaisuus | 13 maakunnan hallintoelinten perustusta. Valtakunnallisten ja kansainvälisten ohjeistusten toteuttaminen verkostotyön perustana on luonut vakaata ja tietoon perustuvaa asiantuntijaprofiilia verkostolle. Niin kansalliset kuin maakunnalliset linjaukset korostavat monitoimijaisen verkostotyön merkitystä, mitä Lapissa on tehty jo pitkään.

Lapissa Arjen turvallisuuden verkostoyhteistyölle on luotu vahva pohja kolmen hankkeen avulla. Hankkeet eivät jääneet yksittäisiksi projekteiksi, vaan muodostivat hankeketjuja teeman kehittämiseksi.

Maaseudun arjen turvaverkosto –hanke 2009–2011 (Lapin lääninhallitus), jonka ydintavoitteena oli luoda arjen turvaamiseen perustuva verkostoyhteistyömalli, joka huomioi kunnalliset ja alueelliset kehittämisohjelmat sekä harvaan asutun alueen tarpeet.

Arjen turvaa kunnissa -hanke 2012–2014 (Lapin aluehallintovirasto), jossa kehitettiin Arjen turvan palkittu, ennaltaehkäisevän hyvinvointi- ja turvallisuustyön toimintamalli.

Maaseudun arjen turvan palveluverkosto 2016–2019 (Lapin liitto), jonka päämääränä oli jalkauttaa edellisten hankkeiden tuloksia, lisätä harvaan asuttujen alueiden ihmisten hyvinvointia ja arjen turvallisuutta sekä ehkäistä syrjäytymistä.

Lapin turvallisuusverkoston nykytila ja tulevaisuus mässä, jossa oli vahva järjestöedustus. Toiminnan painopistenä oli harvaan asutun maaseudun arjen turvallisuuden parantaminen. Turvallisuustyötä oli tehty tähän asti turvallisuusviranomaisten näkökulmasta: järjestöjen kautta päästiin kiinni kansalaisten näkökulmaan. Näin käynnistyi laaja-alainen verkostoyhteistyö. (Palmgren 2011,17).

Lapin turvallisuusverkosto jatkoi Lapin aluehallintoviraston johdolla Arjen turvan toimintamallin mukaista toimintaa julkaisemalla

• Lapin sisäisen turvallisuuden toimeenpanosuunnitelman 2014–2016, jossa oli 73 hyvinvointi- ja turvallisuustoimenpidettä

• Lapin maakunnallisen turvallisuussuunnitelman, Arjen turvaa Lapissa 2020–2023. Suunnitelmaan oli kirjattu 36 toimenpidekokonaisuutta, joista 80 % toteutettiin onnistuneesti

Turvallisuussunnitelmissa ja hyvinvointisuunnitelmissa on paljon päällekkäisiä tavoitteita, joten Lapissa verkoston tavoitteena oli saada turvallisuus osaksi kuntien lakisääteisiä hyvinvointisuunnitelmia ja maakunnan hyvinvointiohjelmaa. Lapin aluehallintoviraston ja Lapin liiton yhteistyön tuloksena Lapin hyvinvointiohjelmalle ja Lapin turvallisuussunnitelmalle tehtiin yhteinen toimeenpanosuunnitelma 2020–2025.

Lapin hyvinvointialueen perustamisesta (2023) lähtien turvallisuus on liitetty osaksi Lapin hyvinvointialueen strategiaa ja toimintaa.

Lapin turvallisuusverkosto ja arjen turvallisuus ovat osa hyvinvointialueen HYTETU-toimintaa. (Lapin hyvinvointivaltuusto 2023.)

2.4.2 MATKAILUN TURVALLISUUS

“Lapissa matkailun turvallisuuden kehittäminen on ollut yksi keskeinen painopiste edellisillä (matkailu)strategiakausilla. Lapissa on rakennettu matkailun turvallisuusjärjestelmä, jonka puitteissa on syntynyt kansainvälisestikin ainutlaatuinen verkostoyhteistyön malli. Matkailun turvallisuusjärjestelmä on saavuttanut sekä kansallisia että kansainvälisiä tunnustuksia. Useille Lapin matkailualueille on laadittu matkailun turvallisuussuunnitelmat työkaluineen ja työtä koordinoidaan paikallisesti matkailualueiden monialaisissa turvallisuus- ja laatutyöryhmissä.” (Lapin matkailustrategia 2020–2023, 2019, 26.)

Lapin matkailuelinkeino on erittäin kansainvälinen, niin asiakkaiden, työntekijöiden kuin kasvavassa määrin myös yrittäjien osalta. Monialainen verkostoyhteistyö on vuosien saatossa tuottanut matkailuelinkeinolle koulutuksia ja työkaluja, ja tavallisesti ne julkaistaan myös englanniksi.

Matkailualan turvallisuuspassi, Matupa, on majoitus- ja ravitsemisalan, ohjelmapalvelualan ja rinnekeskusten työntekijöille räätälöity vapaaehtoinen turvallisuuskoulutus, jonka opetusmateriaali on julkaistu useana kieliversiona. Matupa-koulutusta

Matkailu on ollut Lapissa merkittävä elinkeino jo useamman vuosikymmenen ajan. Matkailun vaikutukset näkyvät kasvupiikkinä tietyillä alueilla ja tiettyinä vuodenaikoina peruspalveluiden saatavuudessa ja kysynnässä. Matkailu kerää pienelle alueelle suuria väkimääriä, kun taas viranomaisten resurssit on mitoitettu paikallisväestön tarpeisiin. Matkailun turvallisuuden kehittäminen monialaisella yhteistyöllä lähti liikkeelle matkailun voimakkaan kasvun myötä, etenkin matkailualueiden ja -yritysten taholta nousi tarve turvallisuusosaamisen kehittämiselle. (Lapin liitto 2017,8; Harmanen & Karonen 2024). Tarpeeseen vastattiin suunnittelemalla yhteistyössä rahoittajien, matkailuelinkeinon, viranomaisten ja korkeakoulujen kanssa Lapin matkailun turvallisuusjärjestelmä -hankekokonaisuus. Lapin matkailun turvallisuusjärjestelmä (2009–2015) oli kuuden hankkeen kokonaisuus, jossa luotiin pohja turvallisuusverkostotyölle Lapin matkailualueilla. Hankkeiden aikana järjestettiin monialaisia verkostokoulutuksia ja käytännön harjoituksia, tehtiin matkailualueille turvallisuussuunnitelmia ja turvallisuustyökaluja. Hankekokonaisuuden jälkeen matkailun turvallisuustyötä on viety eteenpäin eri teemoissa, kuten Sopimusoikeus ja juridiikka (Lapin matkailuelinkeinon liitto ry), Matkailueläinten hyvinvointi (Lapin AMK, Lapin yliopisto), Reittien turvallisuus (Lapin AMK, Lapin Pelastuslaitos, Metsähallitus Luontopalvelut) ja Riskienhallinta ja kriisinhallinta matkailuyrityksissä (Lapin AMK). Monialaisella yritysyhteistyöllä on saatu erinomaisia tuloksia mm. paikannusjärjestelmissä (Mapitare, Lapin Safarit ja Lapin pelastuslaitos) ja sähkökelkkojen kehittämisessä (Bombardier Recreational Products BRP, Euroopan ainoa moottorikelkkatehdas, ja Lapin Safarit).

Lapin turvallisuusverkoston nykytila ja tulevaisuus

ideoitiin ja kehitettiin Lapissa Lapin lääninhallituksen johdolla vuodesta 2003 alkaen. Pilottihanke toteutettiin Lapissa vuosina 2005–2007 ja siitä alkaen Matupaa ovat ylläpitäneet ja kehittäneet Lapin Urheiluopisto SantaSport, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK ja Matkailu- ja ravintolapalvelut MaRa. Matupa on vakiinnuttanut asemansa valtakunnallisesti osaksi matkailualan toisen asteen opintojen opetussuunnitelmia. (Suomen pelastusalan keskusjärjestö 2024).

Lapin turvallisuusverkosto kehitti Arctic Guide ja Arctic Rescue Guide kurssit 2016-2017 Työsuojelurahaston rahoituksella. Arctic Guide –kurssi on englanninkielinen opaskoulutus, jonka voi suorittaa kokonaan verkossa (kuva 5). Kurssi perehdyttää opastamiseen arktisessa ympäristössä ja kurssin suoritettuaan opiskelija saa digitaalisen suoritusmerkinnän. Arctic Rescue Guide (ARG) -jatkokurssilla viranomaiset ja turvallisuusasiantuntijat kouluttavat matkailuyritysten henkilöstöä toimimaan poliisin ja pelastuslaitoksen lisäresurssina vaativissa olosuhteissa. (Arctic Guide 2024)

Matkailun turvallisuusharjoituspäivä järjestetään vuosittain vaihtuvalla matkailualueella ja harjoituksen osallistuu joka vuosi n. 100 matkailuyritysten edustajaa eri puolilta Lappia. Rastiharjoituksen kouluttajina toimivat turvallisuusverkoston jäsenorganisaatiot kukin omalla kustannuksellaan. Harjoituspäivä on kokonaan englanninkielinen vuodesta 2025 lähtien.

Lapin pelastuslaitos julkaisi marraskuussa 2024 erityisesti omatoimimatkailijoille suunnatun turvallisuusesitteen ja animaatiovideon. Esitteitä on saatavilla useana kieliversiona paitsi digiversiona myös painettuina Rovaniemen, Ivalon ja Kittilän lentoasemilla. (Lapin pelastuslaitos 2024. Matkailun turvallisuus)

Matkailun turvallisuuden kehittämisen taustalla on toiminut sama ajatus kuin arjen turvallisuudessa, turvallisuus on pyritty kiinnittämään strategiseksi osaksi matkailua. Matkailun turvallisuus kirjattiin ensimmäisen kerran Lapin matkailustrategiaan vuonna 2003 ja siitä lähtien sitä on sisällytetty kaikkiin Lapin matkailustrategioihin. Visit Finlandin kanssa tehdyn yhteistyön kautta turvallisuus on noussut tärkeäksi teemaksi myös muilla Suomen matkailualueilla.

| Lapin turvallisuusverkoston nykytila ja tulevaisuus

Lapin turvallisuusverkoston nykytila ja tulevaisuus

Kuva 5. Arctic Guide-kurssi.

Tämän hankkeen yhtenä tavoitteena on tuottaa verkostolle toimintasuunnitelma, joka kuvaa Lapin turvallisuusverkoston tulevaisuuden suuntaa ja selkiyttää toimintaa vallitsevien toimintaympäristön muutosten keskellä. Toimintasuunnitelmaa varten on tehty tiedonkeruuta, jossa menetelminä ovat olleet haastattelut ja työpajat. Ensimmäinen työpaja järjestettiin Lapin turvallisuusverkoston aamukahvien yhteydessä, teemana oli johtaminen ja verkoston rakenteet. Seuraavat työpajat keskittyivät TKI-hankeideoitiin ja koordinointiin sekä hanketulosten yhteiseen arviointiin.

Hankkeessa toteutettiin 22 asiantuntijahaastattelua. Haastattelut toteutettiin kesällä 2024, osa kasvokkain tapaamisina Rovaniemellä ja osa etäyhteyksin. Haastateltaviksi valikoitui verkostotoimijoita eri organisaatioista ja muita Lapin turvallisuuden aktiivisia kehittäjiä ja keulahahmoja. Osa haastateltavista on ollut Lapin turvallisuusverkoston toiminnassa mukana alusta asti ja osa muutamasta kuukaudesta muutamaan vuoteen.

| Lapin turvallisuusverkoston nykytila ja tulevaisuus

Taulukko 1. Haastattelut organisaatioittain.

Puolistrukturoidut haastattelukysymykset laadittiin kokonaiskuvan saavuttamiseksi. Kysymykset jaettiin haastateltaville etukäteen ja ne oli jaettu kolmeen osioon: 1. Nykytila, 2. Muuttuva toimintaympäristö, uudet haasteet ja kehitystarpeet ja 3. Tulevaisuus. Jokainen osio sisälsi 2–3 tarkentavaa kysymystä teemaan liittyen. Haastattelutilanteissa vapaalle keskustelulle ja näkemyksille ja sen myötä heränneille lisäkysymyksille annettiin tilaa. Haastattelut tallennettiin ja litteroitiin. Haastateltavia pyydettiin lisäksi listaamaan TKI-ehdotuksia jatkokehittämistä varten. Haastattelukysymykset ovat liitteessä 1.

3.1 LAPIN TURVALLISUUSVERKOSTON MERKITYS

JÄSENILLE

Aluksi kartoitettiin kunkin organisaation rooli ja vastuu verkostossa. Roolit ja vastuut ovat vakiintuneita tietyille henkilöille ja organisaatioille. Yleinen kokemus on, että verkosto antaa enemmän kuin mitä se ottaa: toiminta on ollut joustavaa, matalan kynnyksen toimintaa. Toiminnassa ollaan mukana sillä panostuksella kuin kullakin organisaatioilla on mahdollisuus antaa. Tasa-arvoinen, avoin verkosto on koettu tärkeäksi vaikutuskanavaksi Lapin turvallisuuden edistämistyössä. Verkoston monialainen edustus ja yhteys sisäministeriöön koettiin tärkeäksi ja vaikuttavaksi elementiksi, joka tuo painoarvoa toimille. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta (TKI) nousi myös esille haastattelujen yhteydessä. Hankkeiden mahdollistama kehitystoiminta on koettu tärkeäksi osaksi verkostotoimintaa ja sen kautta on saatu konkreettisia ratkaisuja, esimerkiksi käytännön turvallisuuskoulutuksia ja –harjoituksia, parantamaan osaamista ja vahvistamaan yhteistyötä.

Verkostotoiminta on ollut toimijoille vaikuttamiskanava ja mahdollisuus viedä oman organisaation tavoitteita eteenpäin. Palautteessa korostui verkostotoiminnan taloudellisuus: verkostotoiminta ja sen mukana tulleet saavutukset ovat syntyneet suhteellisen pienellä panostuksella. Tiedonvaihto ja toiminta Lapin alueella koettiin sujuvaksi, sillä alueen toimijat tuntevat

toisensa johtuen vähäisestä väkimäärästä ja yhteydenpito on mutkatonta matalien valtaetäisyyksien maakunnassa. Suuret, kausiluonteiset matkailijamäärät ovat osaltaan luoneet pohjaa yhteistyön tarpeelle, sillä viranomaisresurssit määritellään vakituisen asukasmäärän mukaan. Yhteistyö viranomaisten ja järjestöjen kesken koettiin toimivaksi.

Palautteen perusteella Lapin turvallisuusverkosto ja sen toimintamalli itsessään ovat suuri saavutus. Motiivi ja halu tehdä monialaista yhteistyötä Lapin alueella on asia, joka korostui. Konkreettinen vaikuttaminen alueellisiin päätöksiin koettiin tärkeäksi, ja se mahdollistuu, kun turvallisuus on onnistuttu kiinnittämään osaksi Lapin alueellisia ohjelmia ja strategioita.

Seuraaville sivulle on poimittu sitaatteja haastatteluista verkoston merkitykseen liittyen.

Lapin turvallisuusverkoston nykytila ja tulevaisuus

“Turvallisuusverkoston olemassaolo itsessään on suuri saavutus.”

Edustajia kaikista organisaatiotasoista

“Arjen turvaa on kansallisesti ja kansainvälisesti tunnustettu toimintamalli ja entistä ajankohtaisempi koko ajan.”

Järjestöedustaja

“Etelä-Suomen suunnalla kuunnellaan ja ihmetellään niitä valmiuksia, joita pienillä resursseilla ja ennen kaikkea pienellä joukolla on saatu Lapissa aikaan. Siinä on se Lapin tekemisen tapa: on totuttu siihen, että resursseja on vähän ja jokaisen pitää tehdä pikkuisen enemmän itse ja luottaa yhteiseen tekemiseen.”

Elinkeinoedustaja

“Lapin hyvinvointialueen hallintasäätöön ja –strategiaan on kirjattu arjen turvallisuuden työ, ennaltaehkäisevä turvallisuustyö ja turvallisuusverkoston kanssa tehtävä yhteistyö. Lapin turvallisuusverkosto on tunnustettu toimija Lapissa, jonka toimet ja tavoitteet on kirjattu hallintoon. Toiminta on viety hallinnon rakenteisiin sisälle.”

Viranomaisedustaja

Lapin turvallisuusverkoston nykytila ja tulevaisuus

“Saamelaisten oikeudet on huomioitu ja sisällytetty kansallisiin turvallisuussuunnitelmiin.”

Järjestöedustaja

“Kansallisissa seminaareissa viitataan Lapin edelläkävijäasemaan turvallisuustyössä. Se on hieno viesti näin Lapin brändin näkökulmasta ja meille, jotka aluematkailussa toimitaan ja saadaan tietyllä tavalla tällaisen sateenvarjon alla kulkea. Tämä on kansainvälisestikin mitattuna tosi arvokasta työtä.”

Elinkeinoedustaja

“Arctic Rescue Guide- hankkeen yhtenä osana oli viranomaisyhteistyön tilannekuva ja mitä halutaan parantaa: jaettu yhteinen johtamisjärjestelmä. Yhteistyössä otettiin käyttöön Mapitare-paikannusjärjestelmä, joka on edelleen viranomaisilla käytössä.”

Elinkenoedustaja

“Asiat on viety maakuntaohjelmaan, jolloin ne ovat kirjattu, viety läpi ja niitä voidaan rahoittaa myös. Tämän ansioista näitä hyväksi todettuja asioita ja menetelmiä viedään koko Lapin alueella eteenpäin ja nämä teemat vaikuttavat yksittäisiin ihmisiin.”

Kuntaedustaja

“Ennaltaehkäisevä turvallisuustyö ja Lapin turvallisuusverkosto on kirjattu Lapin maakuntastrategioihin.”

Viranomaisedustaja

“Verkostossa tärkeintä ovat käytännönharjoitukset ja koulutukset, kuten Arctic Guide ja Arctic Rescue Guide-opaskoulutukset.”

Viranomaisedustaja

“Suurimpana saavutuksena pidän sitä, että on muodostunut tällainen yhteistyö, jossa tunnetaan toisten työtä, roolia ja merkitystä tässä yhteiskunnassa. Kun tällaista työtä tehdään hyvänä aikana, niin kriisitilanteissa valmius ja kestävyys on myös parempaa.”

Kuntaedustaja

“Aktivoitiin viestiketjuja, tehtiin kriisiviestinnän suunnitelmat matkailualueille matkailuyritysten näkökulmasta ja eri alueorganisaatioiden välillä. Tutustuttiin viranomaistoimijoihin, opittiin mitä kuuluu kenenkin vastuualueelle. On helpompaa, kun henkilötasolla tuntee toisensa. Pienillä alueilla varsinkin.”

Elinkeinoedustaja

Lapin turvallisuusverkoston nykytila ja tulevaisuus | 21

3.2 MUUTTUVA TOIMINTAYMPÄRISTÖ HAASTAA

TOIMINTAKYKYÄ JA TOIMINTATAPOJA

Haastatteluissa tiedusteltiin toimijoiden kokemuksia oman organisaation toimintakyvystä muuttuvassa toimintaympäristössä. Toimintaympäristö on muuttunut monella tapaa: Hyvinvointialueuudistus, Venäjän hyökkäyssota, Lapin geopoliittisen aseman muutos ja NATO-jäsenyys ovat vaikuttaneet siihen, että yleinen turvallisuusilmapiiri on muuttunut lyhyessä ajassa. Verkoston sisällä pitkään vaikuttaneita vakituisia aktiivijäseniä vaihtunut ja eläköitynyt lyhyen ajan sisällä, jonka takia verkoston sisäinen johtamismalli, roolit ja vastuut ovat avoinna. Verkostotoimijoiden organisaatioissa on meneillään suuria rakennemuutoksia, jotka jatkuvat vielä vuosia. Yhteiskunnalliset säästöpaineet iskevät verkostotoimijoiden rahoitukseen ja vaikuttavat käytettävissä oleviin resursseihin. Toimijoidenkin näkökulmasta meneillään oleva muutos on isoin, mitä verkoston toiminnan aikana tähän mennessä on koettu.

Verkostotoimijat kokivat yleisesti oman organisaationsa toimintakyvyn hyväksi ja kestäväksi. Toimintaympäristön muutokset näkyvät ja vaikuttavat eri sektorien edustajilla hieman eri tavoin: jokaisen toimijan pitää tarkkaan miettiä mihin resurssinsa (henkilöstö, aika, raha, verkostoyhteistyö) käyttävät. Hyvinvointialueuudistus on vaikuttanut mm. vastuisiin ja rakenteisiin niin

yksittäisten toimijoiden kohdalla kuin kokonaisvaltaisesti koko verkostossa. Osa muutoksista, kuten NATO-jäsenyys koettiin asiaksi, jonka kaikkia vaikutuksia, haasteita ja mahdollisuuksia ei olla vielä tarkasteltu. NATO-jäsenyys ja Suomen geopoliittisen aseman muutokset nähtiin enemmän Lapin aseman nousuna ja sen kautta mahdollisuutena nostaa Lapin asemaa monin tavoin. Turvallisuusverkoston pitkäaikaisimmat jäsenet kokivat toiminnan jo niin vakiintuneeksi osaksi työtään, etteivät miettineet verkostotyötä erillisenä resurssina, vaan oleellisena osana työtään.

Haastattelussa tiedusteltiin toimijoiden näkemyksiä tarvittaville toimintatapojen muutoksille, jotta verkosto säilyy elinvoimaisena myös tulevaisuudessa. Seuraavilla sivulla on sitaatteja esille nousseista kehitystarpeista.

Lapin turvallisuusverkoston nykytila ja tulevaisuus

“On seurattava toiminnan tuloksia, jotta ymmärretään sen taloudellisuus. Se on yksi toimintatavan muutos, joka tarvitaan. Ja vahvistettava verkosto-osaamista ja –johtamista.”

Viranomaisedustaja

“Elinkeinoyhteistyöhön pitäisi panostaa ja löytää sieltä puolelta motivaatiota tähän toimintaan. Lapissa matkailu ja kaivokset ovat isoja toimijoita, joita olisi hyvä saada enemmän mukaan toimintaan.”

Järjestöedustaja

“Roolien ja rakenteiden selkiytyminen mahdollisimman yksinkertaisella kuviolla, jossa ne ydintekemiset on esitelty. Helposti mieliin painuva ja mielessä pysyvä malli.”

Elinkeinoedustaja

“Tärkeintä on, että toiminta jatkuu. Ne kirjaukset, mitä on saatu aikaiseksi, konkretisoituvat tekemiseksi ja verkostotoiminta jatkaa kehittymistä. Uudet toimijat tulevat mukaan ja verkostotoiminta jatkuu, vaikka muutoksia tapahtuu.”

Kuntaedustaja

“Viestinnälle tarvittaisiin turvallisuusverkostossa vastaava taho ja on sovittava pelisäännöt viestinnän tapoihin.”

Järjestöedustaja

“Vaihtuva puheenjohtajuus, sihteeristön vaihtuvuus, entistä aktiivisempi tiedotus- ja viestintäkulttuuri, jotta voidaan pitää avointa roolia ja prosessia näkyvillä. Käytännön harjoituksissa verkoston vastuutahot voisivat vaihtua, jotta jäsenet saisivat oman toimijansa velvoitettua. Hallitusmaista käytäntöä mukaan toimintaan, itsearviointia jne.”

Järjestöedustaja

“Riittääkö vain perinteinen malli, jossa jokainen tuo oman tilannekuvansa esille. Se on riittävä ja toimiva tapa ja se antaa paljon, mutta mikäli halutaan enemmän, niin jotain on tehtävä enemmän. Toimintasuunnitelmat ja strategiprosessit ovat hyviä juuri kehitystyön ja kokonaisymmärryksen takia. Ei pidä liikaa pyrkiä suojelemaan tätä verkostoa, vaan miettiä miten se voisi aktiivisesti ottaa roolia. Kun pohja on vahva, niin voi rohkeasti testailla mihin kaikkeen se taipuu. Valmistelu ja ennakointityö on tärkeää, jotta osataan valmistautua muutoksiin, eikä olla liian henkilöriippuvaisia”

Järjestöedustaja

Lapin turvallisuusverkoston nykytila ja tulevaisuus | 23

“Kasvokkain tapahtuvien kokoontumisten arvoa ei voi liikaa korostaa. Etäkokoukset eivät korvaa niitä. Kasvokkain kokoontuminen pitää olla helppoa ja edullista toteuttaa. On oltava käytettävissä toimitilat, joissa kokoontua matalalla kynnyksellä. Tällaista välitöntä matalan kynnyksen toimintaa on tärkeää vaalia. Tässä tapauksessa on toivottavaa, että muutosta ei tapahdu ja vanha hyvä jatkuu elinvoimaisena.”

Järjestöedustaja

“Ei unohdeta niitä asioita mitä on tehty ja mitkä ovat toimineet aikaisemminkin. Ei tarvitse uudestaan kehittää tiettyjä toimia nyt, kun ei pystytä. Ylläpitäminen ei hirveästi kehitä toimintoja, mutta se auttaa kehittämään sitten, kun on mahdollisuus.”

Viranomaisedustaja

“Ollaan siirtymässä maailmaan, jossa kaikki tapahtuu nopeammin. Jatkossa verkostoidenkin on varmaan uusiuduttava nopeammin. Kyky reagoida päivän polttaviin asioihin, ei edes ilmiöihin, jotka tulevat hitaammin. Kyky puuttua akuutteihin ongelmiin, on se missä verkostoiden pitäisi pystyä uudistumaan.”

Hyvinvointialueen edustaja

“Verkoston olisi hyvä olla tietoisempi verkostotoimijoiden taustayhteisöistä. Nyt tiedostetaan yhteiseksi agendaksi turvallisuus, mutta välttämättä ei tiedetä jokaisen osallistujan taustaa. Miten ja mistä taustoista, millä näkökulmalla ollaan mukana tässä verkostossa. Olisi antoisampaa, kun jokaisen yhteisön taustajoukot tulisivat tutuksi. Toiminta ei olisi tällöin niin yksilöriippuvaista, vaan yhteisöt tehtäisiin näkyväksi.”

Järjestöedustaja

Lapin turvallisuusverkoston nykytila ja tulevaisuus

Haastateltavien luotto verkoston kestävyyteen ja toimintaan on vahva, mutta toiminnassa nähdään päivitystä tarvitsevia kohtia. Verkoston kivijalka on kestävä ja vakaa vuosien yhdessä tekemisen jäljiltä, eikä siihen kaivattu muutoksia: “Ei romuteta toimivaa mallia suurilla muutoksilla”. Kehittämistarpeita toiminnalle on, erityisesti toiminnan tavoitteiden, suunnan ja rakenteiden kirkastaminen nousi esille välttämättömänä toimenpiteenä jatkoa ajatellen ja siihen liittyen ehdotettiin mm. kirjallisen sopimuspohjan ja toimintastrategian laatimista. Kehitystarpeeksi nousivat verkoston kokonaisvaltaisen viestinnän (sisäinen ja ulkoinen) ja muutoskestävyyden kehittäminen. Lapin turvallisuusverkoston johtajakokouksen toiminnan tehostamiseksi ehdotettiin kokousmäärien lisäämistä, kokousten toimintamalliin ja sisältöön ehdotettiin mm. vaihtuvia rooleja, enemmän tilaa keskustelulle ja hallitusmaista käytäntöä. Johtamismallin puuttuminen, vastuisiin ja rooleihin liittyvät avoimet kysymykset haastavat verkoston toimintakykyä. Kaivattiin verkostojohtajaa, johon toiminta henkilöityisi, ja toisaalta nykyisen verkoston jaettua johtajuutta pidettiin hyvänä ratkaisuna. Verkostojohtajaan ladattiin tiettyjä odotuksia: motiivi ja sisäinen palo kehittää verkostoa ja kokonaisvaltainen ymmärrys hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden näkökulmasta. Verkostojohtajan tärkeäksi ominaisuudeksi mainittiin myös viran ja aseman tuoma valta päätöksentekoon ja asioiden edistämiseen.

Verkoston yksi arvo on ollut sen eri toiminnan tasot: alueellinen, valtakunnallinen ja kansanvälinen toiminta. Keskusteluyhteyk-

sien ylläpito ja verkostoituminen eri tasojen välillä koettiin tärkeäksi, jotta verkosto voi kasvaa ja kehittyä edelleen.

3.3 TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT JA

SITOUTUMINEN

Haastatteluissa nousi esille yleinen motiivi ja halu jatkaa verkostoyhteistyötä. Verkoston koettiin tukevan organisaatioiden omaa toimintaa monin tavoin, eikä sen nähty vaativan juurikaan erillisiä resursseja. Kriittiseksi koettiin jäsenorganisaatioiden johdon sitoutuminen verkoston toiminaan. Toiminnan selkeyttäminen koettiin tärkeäksi tulevaisuuden kannalta, toimijat tarvitsevat selkeän ymmärryksen siitä, mitä tehdään, kenelle ja miksi. Selkeiden toimintaperiaatteiden koettiin lisäävän halua sitoutua jatkoon. Kokemus verkoston toiminnan selkeydestä vaihteli vastaajien kesken, osa toimijoista koki verkoston toiminnan ja tavoitteiden olevan selkeitä, osa koki näissä olevan parantamisen varaa. Yleisesti todettuna verkostossa on tarve toiminta-ajatuksen ja tavoitteiden kirkastamiselle. Haastateltavat korostivat, että Lapin turvallisuusverkoston edustama toiminta on lääkettä vallitsevaan yhteiskunnan tilanteeseen. Taloudellisuuteen ja yhteistyöhön perustuva monialainen turvallisuustyö nähdään ratkaisuna moneen haasteeseen.

Seuraaville sivulle on koottu haastateltavien näkökulmia tulevaisuuteen liittyen.

Lapin turvallisuusverkoston nykytila ja tulevaisuus

“Verkoston toimintastrategissa on menossa lakisääteinen prosessi, jossa roolit ovat nyt muuttuneet. Niin kauan, kun pidetään prosessi elävänä, lakisääteinen suunnitelma tehdään onnistuneesti ja kaikki jäsenet siihen sitoutuvat, niin en näe tässä ongelmaa.”

Kuntaedustaja

“Johdon on oltava sitoutunut tähän toimintatapaan ja verkostotekemiseen.

Näin mahdollistetaan toiminta, joka on osa kokonaisorganisoitumista ja hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden luomista. Se ei toteudu, verkostoyhteistyö ei ole organisaatioiden johtoportaan tehtävälistalla. Verkostotyö on oltava osa perustyötä ja tehtäviä. Ainoa uhka tähän on resurssien leikkaaminen.”

Järjestöedustaja

“Jokainen toimija voi vaikuttaa siihen, että toiminta on vastuullista. Vastuullisuus pitäisi laajentua kaikkeen yhteistyöhön, onko se sopimuksen kautta vai miten, mutta vastuullisuus on iso teema, johon jokaisella olisi annettavaa.

Elinkeinoedustaja

“Turvallisuusverkoston määrittelytyö on tarpeellinen, eli miksi, mitä, ketkä ja kenelle tehdään tätä työtä. Tällä selkiytetään mitä ollaan tekemässä ja sen avulla on helppo sitouttaa organisaatiota toimintaan.“

Hyvinvointialueen edustaja

Lapin turvallisuusverkoston nykytila ja tulevaisuus

“Ne yritykset, jotka tekevät vastuullisempia tekoja turvallisen ja kestävän toiminnan eteen, menestyvät parhaiten tällä hetkellä. Heitä kohtaan on myös kansainvälinen kiinnostus, kun ammattiostaja haluaa ostaa palveluita.”

Elinkeinoedustaja

“Verkoston suuri etu on ollut se, että on pystytty kokoamaan maakunnan toimijat yhteen ja pitämään keskusteluyhteys valtakunnan tasolle. Se on tuonut toimijoille motivaatiota tehdä työtä ja lisäksi kanavan viedä oman toimintansa viestiä eteenpäin valtakunnan tasolle. Mikäli tämä keskusteluyhteys katkeaa, niin se on riski ja haaste tulevaisuudessa.”

Kuntaedustaja

“Tulevaisuus on hämyinen. Uskon, että verkosto jää, mutta millä tavalla ja ketä siihen sitoutuu ovat avoinna olevia asioita. Verkostonjäsenet sitoutuvat, kun saavat lisäarvoa, tai odottamiaan tuloksia verkostotoiminnasta. Isot toimijat hakevat paikkaansa, samoin matkailu ja matkailuyrittäjät. Ei tiedetä täysin mitä toimintaympäristömuutokset ja resurssimuutokset tarkoittavat. Se vaatii kaikilta toiminnan kirkastamista ja tavoitteiden selkiyttämistä ja sitä kautta voi tulla eteen myös uusia mahdollisuuksia pelkkien uhkakuvien sijasta.”

Hyvinvointialueen edustaja

“Sopimuspohjaisuus, nimenomaan organisaatioiden välillä, ei ihmisten välillä. Ja verkoston työn teemoitus.”

Kuntaedustaja

“Meillä on se oman työn pohja, tuodaan se tähän aikaan, tähän päivään ja tähän kansainväliseen viitekehykseen. Meillä (Lapissa) on kaikki ne tekemisen ja onnistumisen edellytykset, joilla pystymme tekemään itsestämme jälleen merkittävän osaajan tähän kokonaisuuteen.”

Elinkeinoedustaja

“Tällainen toiminta, kuten tämä hanke sitouttaa ja tukee jatkumoa. Tämä toiminta pitää myydä uusille tekijöille ja heiltä löytää palo tähän tekemiseen. Se, että toiminta pysyy tämän pehmeän turvallisuuden kehittämisessä, niin vaatii työtä näinä aikoina. Arjen turva on perusasioista huolehtimista. Ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämien on tärkeää näinä aikoina.”

Kuntaedustaja

“Strateginen pohja, laadukkaat toimintasuunnitelmat ovat avainasemassa ja niiden päivitys on ajankohtainen.”

Järjestöedustaja

Lapin turvallisuusverkoston nykytila ja tulevaisuus

Lapin turvallisuusverkoston tulevaisuuden jatkuvuuden kannalta on tärkeää, että jäsenorganisaatioiden johto on sitoutunut toimintaan, ymmärtää verkoston moninaisen arvon ja taloudelliset mahdollisuudet.

3.4 YHTEENVETO TIEDONHAUN TULOKSISTA

Lapin turvallisuusverkoston aikaansaannoksia ja pitkää toimintahistoriaa pidetään suuressa arvossa: Lapin turvallisuutta on kehitetty monin tavoin ja siitä on nähtävissä konkreettisia tuotoksia. Verkostoyhteistyömalli on vakiintunut tapa tehdä turvallisuustyötä Lapissa ja sitä halutaan vaalia jatkossakin. Haasteita ja yllättäviä toimintaympäristömuutoksia on helpompi ratkaista, kun toimijat tuntevat toisensa. Resurssien vähäisyys ja maakunnan erityispiirteiden tuomat haasteet ovat olleet toimijoille todellisuutta pitkään ja sama linja jatkuu tulevaisuudessa. Matalankynnyksen HYTETU-palveluiden tuottaminen asiakkaille on koko ajan haasteellisempaa samaan aikaan, kun niiden kysyntä lisääntyy. Lapin turvallisuusverkoston sisäiset roolit ja vastuut ovat muutoksessa ja avoimena aktiivitoimijoiden eläköitymisen ja organisaatioiden rakennemuutosten takia. Selkeitä ja yhteneväisiä näkemyksiä ei uusille roolijaoille ole tällä hetkellä olemassa. Osassa organisaatioista uudistukset ovat vasta aluillaan ja ne tulevat kestämään muutamia vuosia eteenpäin. Osa uusista organisaatioista hakee paikkaansa ja käynnistää toimintaansa.

Jo olemassa oleva verkostomainen yhteistyö nähdään mahdollisuutena monella tavalla tämän hetken haasteisiin. Lapin turvallisuusverkoston halutaan jatkavan toimintaa ja siihen ollaan valmiita sitoutumaan myös tulevaisuudessa: sitoutumista edellyttää, että verkoston toimintastrategia päivitetään. Yhteinen tavoite on kirkastettava ja tehtävä roolien ja vastuiden jako. Toimintaympäristön muutos on suuri ja kaikkiin kysymyksiin ei ole vastauksia. Muutosten keskellä kaikkia toimijoita yhdistää kuitenkin halu jatkaa verkostotoimintaa. Katso viereisen sivun kuva 6.

Lapin turvallisuusverkoston nykytila ja tulevaisuus

Suomi

(Lappi) on maai lman tur valli si n maa ( al ue) vain, jos tur valli suuden

arvoketjumme kestää!

perustyö eri sektoreilla ennaltaehkäisy

Turvallisuus palvelut

juurisyyt kohonneet riskit Arjen rikokset, häiriöt ja onnettomuudet

Epätavalliset tai laajat häiriöt Palautuminen

Varautuminen poikkeuksellisiin häiriöihin Palautuminen LAPIN TURVALLISUUSVERKOSTO

Ennaltaehkäi sevä

Hyvi nvointi, terve ys ja arjen

turvall i suus

turvall i suustyö,

turvall i suussuunni ttel u

Kuva 6. Turvallisuuden arvoketju Lapissa, muokattu Joni Henttu, Aluehallintovirasto 2024.

Kansall i nen, al uee ll i ne n ja

paikal li nen varautum i ne n

Lapin turvallisuusverkoston nykytila ja tulevaisuus

4. Toimintasuunnitelma

Lapin turvallisuusverkoston toimintaperiaatteet ovat resurssiviisas, monialainen, avoin ja vapaaehtoinen verkostoyhteistyö, joka edistää turvallisuutta Lapissa ennakoiden ja ennaltaehkäisten. Vakiintunut ja joustava toimintamalli on kantanut ja sitä on tukenut paikallinen, valtakunnallinen ja kansainvälinen yhteistyö. Nämä edellä mainitut arvot ja toimintaperiaatteet ovat asioita, joita Lapin turvallisuusverkostossa halutaan ylläpitää ja vaalia jatkossakin. Muutoksia ja kehitystyötä tarvitaan, jotta verkostotoiminta voi jatkua elinvoimaisena ja toimijat voivat siihen sitoutua. Verkostomainen työmalli nähdään yhteiskunnallisesti ratkaisuna moneen haasteeseen.

4.1 HANKKEEN KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2024

Hankkeen aikana on tehty toimenpiteitä, jotka vastaavat haastatteluissa ja työpajoissa esille nousseisiin akuutteihin tarpeisiin.

• Rakennekuvio verkoston rooleista ja vastuista 2024

• Verkoston aamukahvien uudistus: vaihtuva vetovastuu

• Kootut tietopaketit verkosto-osaamisen kehittämisestä

• Hankkeen blogisivut jatkavat Lapin turvallisuusverkoston viestintäkanavana

• Vuosikello verkostotoimijoiden tapahtumista

Verkoston rakennekuvio (kuva 7) tuo esille verkoston toiminnan kannalta tarvittavat tehtävät ja roolijaon. Roolit ja vastuut pysyvät jotakuinkin ennallaan 2024, pieniä lisäyksiä tulee kaikille jäsenille viestinnän ja tiedottamisen osalta.

Lapin turvallisuusverkoston nykytila ja tulevaisuus

Kuva 7. Lapin turvallisuusverkoston toimenpiteet ja vastuut 2024.

Turvallisuusverkoston kuukausittaisia aamukahveja jatketaan, mutta sisältöä kehitetään siten, että kukin turvallisuusverkoston jäsenorganisaatio saa vastuulleen yhdet aamukahvit. Tämä tarkoittaa sitä, että ao. vastuuorganisaatio esittelee omaa toimintaansa muille osallistujille. Vastuuorganisaatio tekee esittelymateriaalista lyhyen tiedotteen/artikkelin, joka julkaistaan Lapin turvallisuusverkoston blogisivulla ja mahdollisesti Lapin liiton uutiskirjeessä. Lisäksi vastuuorganisaatio voi halutessaan kutsua verkostojäsenet erikseen sovittavana päivänä tutustumaan omaan toimintaansa paikan päälle.

Verkostotoimijoiden osaamisen kehittämiseksi Lapin AMK on tehnyt 2024 käytännönläheisiä tietopaketteja kuudesta eri teemasta, jotka ovat

• Verkostoissa toimiminen

• Verkostojen johtaminen

• Osallisuus ja yhteisövaikuttavuus

• Ennakointi oman työn tukena

• Tiedolla johtaminen

• Palvelumuotoilulla tuloksiin

Tietopaketit on koottu hyvinvoinnin ja arjen turvallisuuden edistämiseksi monitoimijaisissa verkostoissa. Tietopaketit on tehty

Lapin hyvinvointialueen johtamassa VASA-hankkeessa, jossa Lapin AMK on osatoteuttajana.

Tiedotuksen ja viestinnän osalta tämän hankkeen toimenpiteenä perustetaan blogisivut, joille kerätään hankkeen aikana tehtyä materiaalia. Hankkeen loputtua blogisivustoa ylläpitää Lapin

AMK ja se voi toimia Lapin turvallisuusverkoston blogisivustona. Verkostojäsenten taustayhteisöjä ja toimintaa tuodaan esille vuosikellossa (Kuva 8). Hankkeessa kerättiin jäsenorganisaatioilta vuosikelloon heidän järjestämiään vuosittain toistuvia tapahtumia. Tapahtumien vuosikellon avulla verkostotoimijoiden tilaisuudet tulevat tutuiksi ja niihin osallistuminen helpottuu.

Lapin turvallisuusverkostossa on ideoitu vuosittaisen turvallisuustapahtuman järjestämistä ja tälle lisäpotkua antoi se, että

Lapissa järjestettiin 2024 kaksi isoa, erittäin hyvin onnistunutta, valtakunnallista tapahtumaa. Toukokuussa järjestettiin Valtakunnallinen turvallisuustapahtuma, järjestäjinä sisäministeriö ja Lapin turvallisuusverkosto. Tapahtumaan osallistui 320 henkilöä paikan päällä. Marraskuussa Yle ja Visit Rovaniemi järjestivät Tulevaisuustapahtuma Auroran, jonka teemana oli turvallisuus ja joka lähetettiin Ylen kanavilla ja on katsottavissa Yle Areenassa.

Lapin turvallisuusverkoston nykytila ja tulevaisuus

Loka-marraskuu:

Marraskuu:

Lapin liikenneturvallisuusfoorumi. ELY-keskus

Arctic Rescue Guide –kurssialoitus. Lapin AMK yhteistyössä turvallisuusverkosto

Lapin kylätoimintapäivät. Lappilaiset kylät

Matkailun turvallisuusharjoitus. Lapin AMK yhteistyössä turvallisuusverkosto

Turvallisuuskävely. Rovaniemen kaupunki yhteistyössä vanhus- ja vammaisjärjestöjen, katuhuoltoyrityksen ja kaupunginvaltuuston jäsenten kanssa

Lokakuu:

Lapin maakunnallinen järjestöfoorumi. Lapin liitto, Lapin maakunnallinen järjestöneuvottelukunta ja Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistys ry.

Heijastinkampanja. Liikenneturva.

Pelastuspalveluseminaari. Vapepa yhteistyössä viranomaiset.

Lapin matkailuparlamentti. Lapin matkailuelinkeinon liitto LME.

Syyskuu:

Lapin kunta- ja aluekehityspäivät. Lapin liitto

Syyspäivät. Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistys

Valtakunnallinen liikenneturvallisuusviikko. Liikenneturva

Tammikuu:

Pysy pystyssä -kampanja, talvijalankulun turvallisuus. Useita toimijoita, mm. SPR, Liikenneturva, sisäministeriö, THL

Helmikuu:

6. helmikuuta: Saamelaisten kansallispäivä. 11. helmikuuta: 112-hätänumeropäivä ja teemaviikko. Hätäkeskuslaitos.

Helmikuu, vko 8: Kansainvälinen rikosuhriviikko. Victim Support Europe, Rikosuhripäivystys.

Helmi-maalis-huhti:

NouHätä!-pelastuskilpailu ja -kampanja kasiluokkalaisille. Pelastuslaitokset ja SPEK Suomen Pelastusalan keskusjärjestö

Toukokuu:

Sydänviikko. Suomen sydänliitto ry.

8. Vuosikello.

Lapin turvallisuusverkoston nykytila ja tulevaisuus

Kesäkuu:

Avoimet kylät. Suomen suurin kylätapahtuma, kylät järjestävät ohjelmaa omassa kylässään. Suomen kylät ry

Kuva

4.2 TOIMINTASUUNNITELMA 2025–2030

Tämän selvityksen taustalla on tarve kehittää Lapin turvallisuusverkoston toimintaa vastaamaan muuttuneen toimintaympäristön vaatimuksiin. Mitä kompleksisemmaksi toimintaympäristö muuttuu, sitä enemmän tarvitsemme toisiamme arkipäivän haasteiden ratkaisemisessa. Verkostotyön, verkostojen johtamisen ja dialogisuuden tutkija, kehittäjä ja kouluttaja Timo Järvensivu on tarkastellut verkostojen johtamista verkostotyön edellytysten, toimivuuden, kehittämisen ja vaikutusten viitekehyksessä (taulukko 2).

Verkostojen johtamisen yleinen viitekehys

Verkostotyön edellytykset

• Tunteminen

• Luottamus

• Sitoutuminen

• Avoimuus

• Yhteiset tavoitteet

• Vastavuoroisuus

• Resurssit ja osaaminen

• Verkoston Kattavuus

• Osallistujajoukon pysyvyys ja uusiutuminen

• Johtajuus

• Verkostotyön legitimiteetti

Verkostotyön toimivuus

• Tiedonkulku

• Dialogisuus

• Koordinointi

• Fasilitointi

• Vastuunjako ja roolien selkeys

• Vallanjako ja päätöksenteko

• Verkostotyön tekeminen yhdessä ja erikseen

Verkostotyön kehittäminen

1. Kehän oppiminen: kyky kehittää toimintaa niin, että päästään kohti tavoitteita yhä tehokkaammin

2. Kehän oppiminen: kyky ”kehittää kehittämistä” ja kyky kyseenalaistaa tavoitteita ja toimintatapoja

Verkostostotyön ympäristö

Verkostotyön vaikutukset

• Yhteisten tavoitteiden saavuttaminen

• Vaikutukset verkostotyön kohderyhmään

• Verkoston jäsenten oman työn ja osaamisen kehittyminen

• Verkoston vaikutuspiirin laajeneminen

Taulukko 2. Verkostojen johtamisen yleinen viitekehys, Järvensivu Timo.

Selvitykseen perustuen Lapin turvallisuusverkoston muutoskestävyyden vahvistamiseksi ja toiminnan kehittämiseksi esitetään tehtäväksi seuraavia toimenpidekokonaisuuksia

1. Lapin turvallisuusverkoston toimintastrategian ja toimintatavan päivittäminen, teemojen ja toimikauden toimenpiteiden määrittäminen. Lapin turvallisuusverkostolla ei ole ollut varsinaista kirjattua strategiaa. Strategisia tavoitteita, toimintatapaa ja toimenpiteitä on kirjattu aikaisemmin Lapin aluehallintoviraston johdolla kahteen asiakirjaan, joiden tavoitteiden saavuttamista on seurattu: Lapin sisäisen turvallisuuden toimeenpanosuunnitelma 2014-2018 ja Lapin maakunnalliseen turvallisuussuunnitelma 2020-2024.

2. Toimintastrategian ja toimenpiteiden tuloksellisuuden ja taloudellisuuden seurannan kehittäminen: verkostoyhteistyöllä on mahdollisuus vastata taloudellisiin haasteisiin, kunhan toimintastrategia on kaikille selkeä.

3. Verkoston johtamismallin ja roolien päivittäminen, verkostojäsenyydestä ei ole ollut sopimuksia organisaatioiden välillä. Lapin turvallisuusverkoston jäsenet haluavat jatkaa verkostoyhteistyötä ja ovat siihen sitoutuneita. Avoimesta verkostoyhteistyöstä ei haluta luopua mutta yhteistyöhön kaivataan toiminnan viemistä enemmän strategiselle ja organisaatiotasolle, ei henkilötasolle.

4. Verkoston sisäisen ja ulkoisen viestinnän suunnittelu ja toteuttaminen

5. Verkosto-osaamisen, ennakoinnin ja reagointivalmiuden vahvistaminen

Lapin turvallisuusverkoston nykytila ja tulevaisuus

Kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö ovat olleet tärkeässä roolissa, ja keskustelu- ja kehittämisyhteyksien ylläpitämistä nähdään tärkeäksi jatkossakin. NATO-jäsenyys ja Lapin geopoliittisesti muuttunut asema ovat turvallisuuskeskustelun keskiössä. Verkostotoimijat suhtautuvat asiaan pääosin myönteisesti, odottaen pikaisia parannuksia etenkin tie- ja rataliikenneinfrastruktuuriin sekä liiketoimintamahdollisuuksien lisääntymiseen. Toisaalta kansainvälisen puolustuspolitiikan vahvistuminen tuo mukanaan uuden tekijän, kun Lapissa yhteensovitetaan eri elinkeinojenmetsäteollisuuden, kaivosteollisuuden, matkailun ja poronhoidon - toimintamahdollisuuksia. Keskustelu NATO-jäsenyyden alkutaipaleella on keskittynyt vahvasti puolustuspolitiikan rakenteiden luomiseen. Tarvitaan ennakointia ja toimenpiteitä myös jäsenyyden vaikutuksista lappilaisten arjen turvallisuuteen. Lapin liiton vetämässä Lounaistuuli-hankkeessa (2023-2025) vahvistetaan Lapin muutosvalmiutta uudessa geopoliittisessa tilanteessa tiivistämällä pohjoista yhteistyötä sekä selvittämällä Itämeriyhteistyön ja NATO-jäsenyyden mahdollisuuksia alueen elinkeino-

elämälle ja kehittämiselle. Tulosten jalkauttaminen myös kansalaisille on tärkeää.

Hankkeen tavoitteena oli kerätä 3–5 TKI-kehittämisaloitetta työpajojen ja haastattelujen yhteydessä. TKI-kehittämisideoita tuli runsaasti eri aiheista ja näkökulmista. Useimmat TKI-kehittämisaloitteet antavat pohjaa kansainvälisiin tutkimus-/kehittämisrahoituksiin ja uusimpana teknologiaan panostavaan NATOn innovaatiorahoitukseen: NATOn innovaatiorahaston sijoitukset kohdentuvat teknologioihin, joilla on pääasiallisesti kaupallinen, mutta myös mahdollinen puolustuksellinen tai turvallisuuskäyttötarkoitus (ns. kaksikäyttöratkaisut). Nämä teknologiat liittyvät esimerkiksi tekoälyyn, kvanttiteknologiaan, uusiin materiaaleihin, energiaan, bioteknologiaan, viestintään ja avaruuteen (Työ- ja elinkeinoministeriö. Tiedote 17.5.2023).

1. Matkailun kausivaihtelun vaikutukset viranomaisten palvelukysyntään ja suorituskykyyn. Datan ja analytiikan hyödyntäminen, ennustemallit

2. Yritysten ja kyläyhteisöjen osaamisen ja kriisivalmiuden kehittäminen simulaatioteknologian ja harjoitusten avulla, vrt. Arctic Rescue Guide.

3. Luottamuksen ja turvallisuuden tunteen vahvistaminen yhteistyön, osallisuuden ja huoltovarmuuden kokonaisvaltaisen tarkastelun kautta: kansalaisten osallistaminen muuttuneessa turvallisuusympäristössä, varautuminen ja turvallisuus.

Lapin turvallisuusverkoston jäsenorganisaatioilla on osaamista

TKI-kehittämisaloitteiden työstämiseen mutta myös ulkopuolista osaamista tarvitaan. Jäsenorganisaatioilla on laajat verkostot hakukonsortioiden vahvistamiseksi.

Lapin turvallisuusverkoston nykytila ja tulevaisuus

Lähteet

Lapin turvallisuusverkoston nykytila ja tulevaisuus

Arctic Smartness. 2024. https://arcticsmartness.eu/ Viitattu 17.10.2024.

Arctic Guide, Arctic Rescue Guide. https://www.arcticguide.fi/ Viitattu 6.11.2024

Bombardier Recreational Products

https://www.brp.com/en/our-company.html Viitattu 7.11.2024

EIPA, 2013. EPSA 2013, European Public Sector Winner 2013. Viitattu 25.9.2024. https://www.eipa.eu/epsa-2013/

Eläinten hyvinvointi matkailupalveluissa

https://lapinamk.fi/hanke/elainten-hyvinvointi-matkailupalveluissa/ Viitattu 6.11.2024

Harmanen, J., Karonen, J. 2024. Paremmin tehty: Viranomaisten ja elinkeinoelämän yhteistyö matkailun turvallisuudessa. Luento Valtakunnallisessa turvallisuustapahtumassa Rovaniemellä 2024. Luentomateriaali: https://sisainenturvallisuus.fi/documents/8347581/204886344/Karonen+Harmanen.pdf/d6eb4cab-54a7-b3e8-b7ed-7bed64069208/Karonen+Harmanen. pdf?t=1717584937916. Viitattu 1.10.2024

Helameri, E., Iivari, P., Raasakka, E. & Viinamäki, L. 2021. S. 51–52, 271, 276. Lapin arjen turvallisuuden tiekartan tausta-aineistot ja analyysit. Sarja B. Tutkimusraportit ja kokoomateokset 23/2021. Rovaniemi: Lapin ammattikorkeakoulu.

Iivari, P. & Niemisalo, N. 2013.S. 45–48. Lapin matkailun turvallisuusjärjestelmä- projekteista prosesseihin, lineaarisesta ajattelusta systeemeihin. Matkailututkimus, 9(1). https://journal.fi/ matkailututkimus/article/view/90883/49996 Viitattu 7.10.2024.

Lapin aluehallintovirasto. 2011. Lapin mallista kansalliseksi malliksi

- Miten se oikein tapahtui? Mitä on alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Seminaari 17.5.2011. Diaesitys. Viitattu 9.10.2024.

Lapin ammattikorkeakoulu, 2015. Lapin matkailun turvallisuusjärjestelmä. https://lapinamk.fi/hanke/lapin-matkailun-turvallisuusjarjestelma-turvallisuusnormisto-ja-verkoston-pysyvyys/ Viitattu 20.9.2024.

Lapin ammattikorkeakoulu, 2024. S.1. Lapin turvallisuusverkoston nykytila ja tulevaisuus hankehakemus. Tukihakemus AKKE ja AIKO hankkeille.

Lapin ammattikorkeakoulu, 2024. Yhdyspintakurssit, VASA 2 -Vahva sote Lapin hyvinvointialueelle. https://blogi.eoppimispalvelut.fi/lapinyhdyspintakurssit/ Viitattu 8.11.2024

Lapin hyvinvointivaltuusto, 2023. S. 5,11,15. Lapin hyvinvointialuestrategia. https://lapha.fi/documents/594637/766960/

Lapin-hyvinvointialuestrategia.pdf/ Viitattu 12.11.2024.

Lapin kauppakamari, 2024. Matkailun kasvu kasvattaa Lapin merkitystä Suomen viennissä. https://www.sttinfo.fi/tiedote/70095862/matkailun-kasvu-kasvattaa-lapin-merkitysta-suomen-viennissa?publisherId=57717561&lang=fi Viitattu 1.10.2024

Lapin liitto. 2014. S. 32,37. Tasa-arvoista yhteistyötä – Lapin järjestöstrategia 2030. Rovaniemi: Lapin liitto. Viitattu 25.9.2024. https://www.lapinliitto.fi/wp-content/uploads/2021/01/Lapin-jarjestostrategia.pdf Viitattu 25.9.2024.

Lapin liitto 2017. Lapin matkailun kehittäminen Lapin liitto, elokuussa 2017 Lappilaiset menestystarinat, osa 1. Rovaniemi 2017: Lapin liitto. https://www.lapinliitto.fi/wp-content/uploads/2020/11/MatkailunMenestystarina.pdf Viitattu 9.10.2024.

Lapin turvallisuusverkoston nykytila ja tulevaisuus

Lapin liitto 2019, 2. Lapin hyvinvointiohjelma 2025. Me teemme kaikille hyvän elämän maailman puhtaimmassa maakunnassa Tilannekuva, visio ja painopisteet 28.2.2019. Rovaniemi 2019: Lapin liitto. https://www.lapinliitto.fi/aluekehitys/hyvinvointi-ja-turvallisuus/#:~:text=Lapin%20hyvinvointiohjelma%20 2025&text=Tavoitteena%20on%20tukea%20kaikille%20lappilaisille,ja%20liikuntamahdollisuudet%20joka%20puolella%20 Lappia. Viitattu 1.10.2024.

Lapin liitto 2021. S.3–16. Lappi-sopimus. Lapin maakuntaohjelma 2022–2025. Rovaniemi 2021: Lapin liitto. https:// www.lapinliitto.fi/wp-content/uploads/2022/02/Lappi-sopimus-2022-1.pdf Viitattu 1.10.2025

Lapin liitto, 2022A. S 7, 50, 51. Lappi-sopimus, Lapin maakuntaohjelma 2022–2025. Rovaniemi: 2022. https://www.lapinliitto. fi/wp-content/uploads/2022/02/Lappi-sopimus-2022-1.pdf Viitattu 11.11.2024.

Lapin liitto, 2022B. S. 16. Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma vuosille 2022–2023. Rovaniemi 2022: Lapin liitto. https://www.lapinliitto.fi/wp-content/uploads/2022/04/Lappi-sopimus-2022-toimeenpanosuunnitelma.pdf Viitattu 11.11.2024.

Lapin liiton hallitus & Maakunnan yhteistyöryhmä, 2024. S 4–16. Lappi-sopimus 2026–2029 OSALLISTAMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Lapin liiton hallitus 26.8.2024 § 108 Maakunnan yhteistyöryhmä 30.9.2024 § X. https://www.lapinliitto.fi/wp-content/uploads/2024/08/OAS-Lappi-sopimus2026-2029-valmis-1.pdf Viitattu 1.10.2024.

Lapin liitto. 2023. Kestävillä innovaatioilla hyvinvoiva Lappi

Lapin älykkään erikoistumisen strategia 2023–2027. Rovaniemi 2023: Lapin liitto. https://arcticsmartness.fi/wp-content/uploads/2023/11/strategiaweb.pdf Viitattu 17.10.2024.

Lapin luotsi, 2024. Väestön kehitys. https://lapinluotsi.fi/lappi-nyt/vaesto/vaeston-kehitys/ Viitattu 1.10.2024.

Lapin Matkailuelinkeinon liitto LME, 2024. Hankkeet https:// lme.fi/hankkeet/ Viitattu 7.10.2024

Lapin matkailustrategia 2020–2023. 2019. S. 26. Lapin matkailustrategia 2020–2023. Matkailun tilannekuva-analyysi. https:// arcticsmartness.eu/wp-content/uploads/Matkailu_tilannekuvaraportti_web.pdf Viitattu 9.10.2024.

Lapin matkailuyritysten riskienhallinta https://blogi.eoppimispalvelut.fi/matrix2/ Viitattu 7.11.2024

Lapin turvallisuusverkoston nykytila ja tulevaisuus

Lapin turvallisuusverkosto, 2020. S. 3–7. Lapin maakunnallinen turvallisuussuunnitelma 2020–2023. Arjen turvaa Lapissa Sisäisen turvallisuuden strategian mukaisen maakunnallisen turvallisuussuunnittelun ja yhteistoiminnan toteuttaminen Lapissa. Rovaniemi: Lapin aluehallintovirasto.

Länsitie, M. 2024. S. 4. Lapin hyvinvointialueen hyvinvointi – ja turvallisuussuunnitelman tiivistelmä. Hyvinvointiasiantuntijan esitysmateriaali. Puheenvuoro Lapin turvallisuuseverkoston johtajakokouksessa 11.10.2024. Viitattu 12.11.2024.

Niemisalo, N. 2018. S.9–12. Arjen turvaa Lapissa. Osallisuus, palvelut ja elinkeinot. Tutkimusraportit ja kokoomateokset. Rovaniemi 2018: Lapin ammattikorkeakoulu.

Paliskunnat, 2024. Poro pitää pohjoisen kylät lämpiminä. https://paliskunnat.fi/poro/poronhoito/ Viitattu 1.10.2024.

Palmgren, M. 2011. S. 10–11, 17, 27–31. Lapin sisäisen turvallisuuden verkostoyhteistyössä. Sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää arjen turvaa. Maaseudun arjen turvaverkosto –hankkeen loppuraportti. Rovaniemi: Lapin aluehallintovirasto

Reittimerkinnät https://blogi.eoppimispalvelut.fi/reittimerkit/. https://blogi.eoppimispalvelut.fi/reittimerkit/ Viitattu 6.11.2024.

Saamelaiskäräjät, 2024. Tietoa meistä. https://samediggi.fi/tietoa-meista/ Viitattu 1.10.2024.

Sisäministeriö, 2017. S.12, 47. Hyvä elämä - turvallinen arki. Valtioneuvoston periaatepäätös sisäisen turvallisuuden strategiasta. 5.10.2017. Helsinki 2017: Sisäministeriö.

Sisäministeriö 2019A. S. 17–20 Maailman turvallisinta maata tekemässä, Sisäisen turvallisuuden strategian toimeenpanoraportti 31.5.2019. Helsinki 2019. Sisäministeriö. https:// sisainenturvallisuus.fi/documents/8347581/8542516/ Maailman+turvallisinta+maata+tekem%C3%A4ss%C3%A4.+Sis%C3%A4isen+turvallisuuden+strategian+toimeenpanoraportti/f2f98df4-0b7e-6faa-6c17-bf5c035096f4/ Maailman+turvallisinta+maata+tekem%C3%A4ss%C3%A4.+Sis%C3%A4isen+turvallisuuden+strategian+toimeenpanoraportti.pdf?version=1.0&t=1560505777000 Viitattu 27.9.20224

Sisäministeriö. 2019B. S 15, 16. Turvallisuutta kaikkialla paikallisen ja alueellisen turvallisuussuunnittelun kansalliset linjaukset. Helsinki 2019. Sisäministeriö. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/ handle/10024/161278 Viitattu 26.9.2024

Työ- ja elinkeinoministeriö 2024. S. 10–24. Uudistuvat ja hyvinvoivat alueet Valtioneuvoston aluekehittämispäätös 2024–2027

Työ- ja elinkeinoministeriö, alueet ja kasvupalvelut –osasto. Helsinki 2024: Työ- ja elinkeinoministeriö. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/165523/TEM_2024_12. pdf?sequence=1&isAllowed=y Viitattu1.10.2024.

Valtioneuvosto, 2011. Vuoden 2010 Timanttitekopalkinto Lapin matkailun turvallisuusverkostolle. https://valtioneuvosto.fi/-/ diamantbragden-ar-2010-gar-till-lapplands-turisms-sakerhetsnatverk Viitattu 25.9.2024.

Valtioneuvosto, 2021. 7–10. Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/ handle/10024/163149/VN_2021_48.pdf?sequence=1&isAllowed=y. Viitattu 2021.Helsinki 2021: Valtioneuvosto.

Vapaaehtoinen pelastuspalvelu, 2024. https://vapepa.fi/. Viitattu 8.11.2024

| Lapin turvallisuusverkoston nykytila ja tulevaisuus

Liitteet

Liite 1. Haastattelukysymykset

1.Nykytila

Lapin turvallisuusverkosto on toiminut nykymuodossaan 20 vuotta. Toiminta perustuu jäsenorganisaatioiden vapaaehtoiseen haluun ideoida ja tehdä yhteistyötä, josta jokainen hyötyy tahollansa.

• Mikä rooli organisaatiollanne/järjestöllänne turvallisuusverkostossa on nyt ja miten se näkyy verkostoyhteistyössä?

• Mitä verkostoyhteistyö saavutuksia pidätte teille tärkeinä?

2. Muuttuva toimintaympäristö, uudet haasteet ja kehitystarpeet

Lapin turvallisuusverkoston toimintaympäristössä on tapahtunut isoja muutoksia, kuten hyvinvointialueuudistus, ja Lapin geopoliittisen aseman muuttuminen NATO-jäsenyyden ja Venäjän hyökkäyssodan myötä. Toimintaympäristön muutokset tuovat mukanaan uusia haasteita ja tarpeen tarkastella kriittisesti käytössä olevia toimintatapoja.

• Millaiseksi koette oman organisaationne toimintakyvyn näiden uusien haasteiden edessä?

• Minkälaisia toimintatapojen muutoksia tarvitaan, jotta verkostoyhteistyö pysyy vahvana muuttuvassa toimintaympäristössä ja haasteiden keskellä?

• Mitä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan liittyviä tarpeita teillä on, joita voisimme viedä yhteistyössä eteenpäin?

3. Tulevaisuus

Vapaaehtoisuuteen perustuva avoin verkostoyhteistyö vaatii jäsenten yhteistä sitoutuneisuutta ja halua ylläpitää toiminnan jatkuvuutta. Useissa jäsenorganisaatioissa on mm. menossa sukupolvenvaihdos, jonka myötä verkoston aktiivitoimijoita eläköityy.

• Mitä odotuksia organisaatiollanne on verkostoyhteistyön jatkuvuudelle?

• Mikä rooli organisaatiollanne on turvallisuusverkostossa tulevaisuudessa?

• Miten pystytte sitouttamaan organisaationne turvallisuusverkostoon myös tulevaisuudessa?

Lapin turvallisuusverkoston nykytila ja tulevaisuus

Kuvat

Kuva 1. Lapin turvallisuusverkoston toimintamalli. Sivu 6

Kuva 2. Lappi on Suomen pohjoisin maakunta. Sivu 7

Kuva 3. Lapin turvallisuusverkoston toimijoita 2024. Sivu 9

Kuva 4. HYTETU-toiminta, Lapin hyvinvointialue, Länsitie 2024, 4. Sivu 12

Kuva 5. Arctic Guide-kurssi. Sivu 17

Kuva 6. Turvallisuuden arvoketju Lapissa, muokattu Joni Henttu, Aluehallintovirasto 2024. Sivu 29

Kuva 7. Lapin turvallisuusverkoston toimenpiteet ja vastuut 2024. Sivu 30

Kuva 8. Vuosikello. Sivu 32

Lapin turvallisuusverkoston nykytila ja tulevaisuus

Taulukot

Taulukko 1. Haastattelut organisaatioittain. Sivu 18

Taulukko 2. Verkostojen johtamisen yleinen viitekehys, Järvensivu Timo. Sivu 33

Lapin turvallisuusverkoston nykytila ja tulevaisuus

Tämän selvityksen taustalla on tarve kehittää Lapin turvallisuusverkoston toimintaa vastaamaan muuttuneen toimintaympäristön vaatimuksiin. Selvityksessä tarkastellaan Lapin turvallisuusverkoston tähänastista taivalta ja vaiheita, ja esitellään suunnitelma verkostonyhteistyön kehittämistarpeille ja ylläpitämiselle jatkossa. Selvitys sisältää verkoston nykytilakartoituksen ja toimintasuunnitelman vuosille 2025–2030, sekä teemaan liittyviä tutkimus-, kehitys- ja innovaatio (TKI) -aloitteita.

Selvitys on tehty Lapin turvallisuusjärjestelmän nykytila ja tulevaisuus -hankkeessa, jonka toteuttaja oli Lapin ammattikorkeakoulu. Hankkeen toteutusaika oli 1.5. – 31.12.2024.

Hankkeen on rahoittanut Lapin liitto Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukemisen (AKKE) määrärahalla. Hankkeen kokonaiskustannukset olivat 40 844 € ja tukiosuus oli 80 %.