Susanna Helavirta, Lapin AMK
Rajoitustoimenpiteet sijaishuollon arjessa ja ammattilaisten kokemana JOHDANTO Rajoitustoimenpiteet voidaan nähdä yhtenä sijaishuollossa toimivien ammattilaisten työvälineinä, ja ne ovat monella tapaa erityisiä. Ne kohdistuvat lasten ja nuorten perusja ihmisoikeuksiin, ja siitä syystä niitä säädellään tarkkaan. Niiden käyttöä myös valvovat niin sijoittajakunnat, sijoituskunnat kuin aluehallintovirastot. Rajoitustoimenpiteitä on kaikkiaan kymmenen, ja niihin liittyvien yleisten ehtojen lisäksi jokaisen rajoitustoimenpiteen käyttöön liittyvät omat ehtonsa. Myös hallinnolliset päätöksenteon ehdot vaihtelevat rajoitustoimenpiteittäin. Vaihtelua on esimerkiksi sen suhteen, minkä rajoitustoimenpiteen kohdalla tehdään päätös ja minkä ei, kuka on toimivaltainen päätöksentekijä ja milloin päätöksistä on muutoksenhakumahdollisuus (ks. Jaana Tervo tässä teoksessa). Viime vuosina julkisuudessa on käyty vilkasta keskustelua rajoitustoimenpiteiden käytöstä sijaishuollossa erityisesti laillisuusvalvojien tekemien huomioiden perusteella. Keskustelua ovat sävyttäneet monet rajoitustoimenpiteiden käyttöön liittyvät epäkohdat ja lainvastaisuudet. Niiden rinnalla vähäisempää keskustelua on käyty sijaishuollossa olevien lasten rajoitustoimenpiteiden tarpeista sekä työntekijöiden velvollisuudesta käyttää rajoitustoimenpiteitä silloin, kun lapsen ja nuoren tilanne sitä lain edellyttämällä tavalla vaatii. Keskustelu siitä, millaisina toimenpiteinä ja työvälineinä rajoitustoimenpiteet sijaishuollossa toimivien kokemuksissa ja sijaishuollon arjessa näyttäytyvät, on myös ollut niukkaa. Tarkastelen tässä luvussa, millaisia näkemyksiä ja kokemuksia sijaishuollon ammattilaisilla on rajoitustoimenpiteistä sijaishuollon arjessa. Sijaishuollon ammattilaisille tehtyjä haastatteluja hyödyntämällä nostan esiin ammattilaisten käsityksiä rajoitustoimenpiteiden tarpeista ja niiden käyttöön liittyvistä kokemuksista. Kokemusten lisäksi tarkastelen rajoitustoimenpiteisiin liittyviä käytäntöjä niin perehdytyksen, päätöksenteon, tiedonsaannin kuin yhteistyön osalta. Artikkeli perustuu haastatteluaineistoon, jonka Lapin ammattikorkeakoulun sosionomi-opiskelijat keräsivät osana lastensuojelun sijaishuollon opintojaan toukokuussa 2019. He haastattelivat kahdeksan eri sijaishuoltoyksikön toimijaa ennakkoon laaditun teemahaastattelun sisällöin. Kaikki yksiköt olivat laitosluvilla toimivia. Yksiköt sijaitsivat kuudessa eri kunnassa. Kaiken kaikkiaan haastatteluihin osallistui 13 sijaishuollon ammattilaista. Osassa yksikköjä haastatteluun osallistui kaksi sijaishuoltopaikan edustajaa. Haastateltavista
Rajoitustoimenpiteet sijaishuollon arjessa ja ammattilaisten kokemana • 63
