OSALLISTAVA VUOROVAIKUTUS JA OPPIMINEN DIGIAJAN TYÖYMPÄRISTÖISSÄ Anja Eilittä-Liuski, Hannu Heiskari, Eija Laakso, Jarno Laakso, Laura Rantapirkola, Annika Salin, Satu Siimes, Mervi Valta, Tarja Vanhanarkaus, Jarkko Vilhunen ja Elina Özek
JOHDANTO Toimivan vuorovaikutuksen avulla organisaatio pystyy luomaan luottamuksellisen, motivoituneen ja sitoutuneen työskentelyilmapiirin. Tällaisen ilmapiirin omaava organisaatio on myös oppiva ja kehittyvä. Jos motivaatiota ja kiinnostusta omaan työhön ei ole, oppiminen hankaloituu. (Fredriksson & Saarivirta 2015, 7–8, 12.) Työilmapiirin luominen lähtee organisaation johdosta, jolla tulee olla taitoa sopeutua paitsi erilaisiin vuorovaikutustilanteisiin ja erilaisiin vuorovaikutustyyleihin, myös etä- ja hybridityön vuorovaikutustilanteisiin omine vaatimuksineen. Koronapandemian myötä yleistynyt monipaikkapaikkatyö on tullut jäädäkseen, erityisesti asiantuntijatyössä. Johtamistapojen muuttuessa esihenkilötyössä korostuvat sosiaaliset ja tunnetaidot sekä työntekijöiden huomioiminen yksilöinä, oli kyseessä sitten lähi-, etä- tai monipaikkatyö. (Fredriksson & Saarivirta 2015, 8–10, 14.) Isotaluksen (2021) mukaan vuorovaikutus on kaikkien ihmissuhteiden perusta. Vuorovaikutuksen eli ihmisten välisen viestinnän merkitys tulee entisestään kasvamaan, jolloin myös alan asiantuntijoita tarvitaan kasvavassa määrin. Kirjoittamassaan blogissaan Isotalo viittaa Helsingin Sanomissa julkaistuun laajaan artikkeliin, jossa haastateltujen tulevaisuustutkijoiden mukaan 2040-luvulla tarvittavia taitoja ovat hyvät vuorovaikutus- ja ryhmätyötaidot sekä esiintymistaidot. Samassa blogissa viitataan myös Ylen tekemään asiantuntijoiden haastatteluun, jossa korostettiin vuorovaikutustaitoja, oppimaan oppimista ja tekoälyn ymmärrystä tulevaisuuden työelämätaitoina. Myös kansainvälisten selvitysten mukaan viestintä- ja tiimityötaidot tulevat olemaan tärkeimpiä osaamisalueita. (Isotalus 2021.) 5
