Anni Vaattovaara & Kirsti Ketola
JOHDANTO: DIGITALISAATIO VAIKUTTAA YRITYKSEN TOIMITUSKETJUIHIN
Vuoden 2019 keväällä opintonsa aloittaneilla tradenomiopiskelijoilla on ollut vuoden 2020 kevään aikana Materiaalivirtojen hallinta -niminen projekti. Ennen kuin kevään opintomme alkoivat, teimme ennakkotehtävän pareittain, jossa molempien tuli lukea kirja. Kirjasta teimme yksilötyönä muistiinpanot, joista kirjoitimme raportin. Esitimme kirjan muistiinpanojen ohella pareittain koulun alkaessa. Kirjaesitelmän jälkeen aloimme miettimään, että mistä aiheesta haluaisimme kirjoittaa julkaisun eli tämän artikkelikokoelman. Päädyimme aiheeseen ”digitalisoituminen toimitusketjuissa”. Mietimme artikkeleiden eri aiheita ja jaoimme ne ryhmän opiskelijoiden kesken. Aloitimme artikkeleiden suunnittelun sillä, että haimme lähteitä omasta aiheesta. Aiheet muuttuivat hieman kevään edetessä, mutta se osoittautui ainoastaan hyväksi asiaksi. Olemme joutuneet siirtämään moneen otteeseen julkaisun ajankohtaa sekä luopumaan osista haastatteluista erinäisten syiden vuoksi, mutta tulosta on silti saatu aikaiseksi. ”Digitalisaatiossa tietoa ja tietotekniikkaa hyödynnetään toiminnan muuttamiseen tai uuden mahdollistamiseen” (Kasvi 2019). Digitalisaatio ei siis pelkästään tarkoita tietotekniikkaa vaan sitä, että siihen yhdistetään myös jo olemassa olevat tiedot. Periaatteessa digitalisaatio käsittää terminä organisaatiokulttuurin muutoksen. (Kasvi 2019.) Näin ollen vanhoilla yrityksillä voi olla hankalaa sopeutua uusiin tekniikoihin, kun taas nyt perustettavat
8
yritykset jo omaavat digitalisaation terminä tai ainakin osittain. Suomen Kaukokiito Oy on vuoden 2019 alussa ottanut käyttöönsä ensimmäisenä rahtikuljettajana Suomessa digitaalisen toimitusketjun. Tämä tarkoittaa siis sitä, että Kaukokiito on luopunut paperisista rahtikirjoista ja alkanut käyttämään digitaalista Kaukokiidon omaa ”Kaukoputki-portaalia”. Paperinen rahtikirja tulee mukaan ainoastaan, kun toimitetaan vaarallisia aineita sisältäviä kuljetuksia. (Hyvästit paperiselle rahtikirjalle 2020.) Vuonna 2019 ruoka-ala työllisti Suomessa noin 340 000 henkilöä eli noin 13 % kaikista Suomen työllisistä. Suurin osa toimii maataloudessa, valmistuksessa, kaupassa, jakelussa ja ravintola-alalla erilaisissa työtehtävissä, sekä ruoka-ala työllisti yli 86 000 henkilöä hankintojen kautta. Päivittäistavarakauppa kuuluu tähän ruoka-alaan, ja se on yhteiskunnallisesti merkittävä ja kansantaloudelle tärkeä toimija. Yksittäisenä toimialana kauppa on Suomen suurin työllistäjä. Pohjoismaiselle päivittäistavarakaupalle on ominaista ketjuuntuminen sekä hankinnan ja logistiikan keskittyminen, koska ilman suurempia volyymeja pitkät välimatkat omaavissa ja harvaan asutuissa maissa päästä riittävään logistiseen tehokkuuteen. Kustannustehottomuus merkitsisi asiakkaille korkeita hintoja, pienempiä valikoimia sekä huonompaa palvelua ja saavutettavuutta. Viime vuosikymmeninä päivittäistavarakaupan tehtävät, vastuut ja kustannukset ruokaket-
