Moniuloitteisiin vaikutuksiin päästään yhdistämällä eri toimijat laajasti luonnonvara-alalta. Tämän vuoksi VITIKKO eroaa esimerkiksi Maaseutuparlamentistä tai Metsäpäivistä, jotka ovat rajatumpia kohtaamispaikkoja. Toisaalta voidaan ajatella, että VITIKKO toimii näitä eri kohtaamispaikkoja yhdistävänä alustana.
LIVE-KOHTAAMISILLE ON PAIKKANSA Yhteiskunnan ja työelämän nopeassa muutoksessa aikaa uuden oppimiselle on yhä vähemmän On myös nähtävissä, että enää ei riitä tiedon ja osaamisen näkyväksi tekeminen ja välittäminen. On pyrittävä tiedon ja osaamisen kasvattamiseen, joka mahdollistuu, kun niiden ympärille muodostetaan runsaasti rajapintoja esimerkiksi yhteisissä alustoissa toimimalla. Nykyisellään digitaalisten alustojen käyttö on lisääntynyt ja korostunut entisestään etenkin näin korona pandemian aikana. Fyysisiin tapaamisiin soveltuvia foorumeita ei pidä kuitenkaan unohtaa, sillä niissä mahdollistuu näkyvän tiedon jakamisen lisäksi myös hiljaisen tiedon välittäminen. Koronan etätyöskentelyn myötä kaipausta kollegojen näkemiseen ja kuulumisten vaihtamiseen on ollut havaittavissa. Live- kohtaamisille on siis tilansa. VITIKON suunnittelussa mukana ollut Teemu Viitaniemi toteaakin, että ”live-kohtaamisissa on mahdollisuus myös tavata ja tulla tutuksi, mutta myös nostaa oman alan profiilia, yhteenkuuluvuutta ja viedä toimintaa myös sitä kautta eteenpäin”.
Koronan vuoksi VITIKKO- tilaisuutta ei voitu toteuttaa, seuraava toteutusajankohta on suunniteltu keväälle 2022. Nykysuomen sanakirjan mukaan vitikko on kansankielinen sana, joka merkitsee vesakkoa tai perkaamatonta pusikkoa (Nykysuomen sanakirja 1970,562). Kohtaamis-
Avoimuuden edistämisen käytänteitä Lapin ammattikorkeakoulussa
•
33
