Digitaalisia ratkaisuja sosiaali- ja terveysalalla

DIGITAALISIA RATKAISUJA SOSIAALI- JA TERVEYSALALLA

Toimittaneet Milla Immonen ja Anu Kinnunen

Digitaalisten ratkaisujen merkitys sosiaali- ja terveysalalla on merkityksellinen. Digitaaliset ratkaisut täydentävät ja tehostavat nykyisiä olemassa olevia palveluita. Sote-palvelujen digitalisaatio on vauhdikkaasti käynnissä. Uudenlaisia palveluja tuotetaan nopeassa syklissä. Palvelujen digitalisaatio vaatii ammattilaisilta uudenlaisia taitoja ja tietämystä tarjolla olevista palveluissa. Tässä kokoomateoksessa kuvataan erilaisia olemassa olevia palveluita ja mahdollisuuksia sosiaali- ja terveysalalla. Esitetyt palvelut ja teknologiat on kuvattu infograafein, joiden tarkoitus on tarjota tietoa tiivistetyssä muodossa. Jokaisesta infograafista löydät QR-koodin, jonka takaa löytyy linkki lyhyeen videoon, jolla avataan asiaa tarkemmin. Infigraafit ja videot ovat tuottaneet Lapin ammattikorkeakoulun Digitaaliset terveyspalvelut ja terveyden edistämisen (YAMK) -opiskelijat osana Digitaaliset palvelut ja teknologiat eri toimintaympäristöissä -opintojaksoa. Teoksen ovat toimittaneet opintojakson opettajat Milla Immonen ja Anu Kinnunen.

QR-koodin takaa löydät lisätietoa!

SISÄLLYSLUETTELO:

CHAT-PALVELUT

Hanna Kiviharju, Paula Romppanen, Milla Suokanerva, Tanja Tanttinen

VIDEOVASTAANOTTO

Maaret Pitkänen, Sanna Sadinmaa, Terhi Takalahti

VERKKOPOHJAISET PALVELUT

Satu Kujansuu, Virve Marjeta, Riikka Schroderus, Julia Tiitinen

PERUSTERVEYDENHUOLLON DIGIHOITOPOLUT

Roosa Hyttinen, Minna Vehmanen, Mari Vuorjoki, Mervi Saastamoinen

DIGIHOITOPOLUT ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA

Anu Hankonen, Auli Nurmela, Pauliina Poti ja Terhi Sunnari

ROBOTIIKKA IKÄÄNTYNEIDEN HOIDOSSA

Susanna Kykkänen, Pipsa Salkosuo, Pinja Myllyniemi

MOBIILITERVEYSTEKNOLOGIA

Hanna-Mari Smale, Leena Perniva, Maija-Liisa Rautio, Laura Salminen

VIRTUAALITODELLISUUS

Hanne Heikkilä, Sari Koivisto, Fiia Kähkönen, Jenni Saarelainen

TEKOÄLY

Minna Jaakola, Kaisa Simo

MIKÄ CHAT JA CHATGPT?

Chat on lyhyitä viestejä, keskustelunomaista viestittelyä reaaliajassa. ChatGPT taas koneoppimiseen pohjautuva tekoäly.

LYHYT HISTORIA

Ensimmäinen chat-alusta luotu 1970-luvulla. ChatGPT:n kehitys alkoi 1950-luvulla.

KÄYTTÖ TERVEYDENHUOLLOSSA

Parantaa palvelujen saavutettavuutta ja nopeuttaa niitä. Kustannustehokas vaihtoehto sillä ammattilainen voi hoitaa useaa keskustelua.

IHMISASIAKASPALVELIJA

Ammattihenkilö ja asiakas asioivat internetin välityksellä etänä. Nopea ja helppo tapa saada yhteys terveydenhuollon palveluntarjoajaan arkaluontoisissakin asioissa, tarvittaessa anonyymisti.

ROBOTTIASIAKASPALVELIJA

Pääasiassa palveluohjausta ja neuvontaa. Kustannustehokkaita palveluita, ammattilaisten aikaa voidaan säästää muihin tehtäviin.

KÄYTÄNNÖN ESIMERKKEJÄ

Chat palveluja tuottavat useat eri palveluntuottajat. Ihmiset ottavat yhteyttä chatin kautta erilaisten asioiden vuoksi, kuten erilaiset kivut ja oireet.

PULMAT & HAASTEET

Mahdolliset käytön haasteet digiympäristössä. Ei optimaalinen kaikkiin tilanteisiin kuten hätätilanteet

QR-KOODIN TAKAA LISÄTIETOA

Lähteet:

Koivisto, J 2021. Terveysneuvonnan chat palvelu osana terveydenhuollon verkkoneuvontaa. Pro Gradu -tutkielma. Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos. Itä-Suomen yliopisto. Viitattu 9.5.2023 https://erepo.uef.fi/bitstream/handle/123456789/25237/urn_nbn_fi_uef-20210682.pdf? sequence=1&isAllowed=y

Nilsson, E., Sverker, A., Bendtsen, P. & Eldh, A. 2021. A Human, Organization, and Technology Perspective on Patients’ Experiences of a Chat-Based and Automated Medical History–Taking Service in Primary Health Care: Interview Study Among Primary Care Patients. Journal of Medical Internet Research 2021;23(10). Viitattu 4.5.2023. https://doi: 10.2196/29868.

Rajala, V., Laukka, E., Virtanen, L., Heponiemi, T., Kanste, O. & Kaihlanen, A. 2022. Frequent users’ experiences of the possibilities provided by telemedicine services in advancing health and well-being during the COVID-19 pandemic: A qualitative interview study. Finnish Journal of EHealth and EWelfare, 14(4), 418–432. https://doi.org/10.23996/fjhw.120790. Sormunen, A. 2022. Chat- ja chatbot-teknologioiden käyttöönotto sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiossa. Diplomityö. Tampereen yliopisto. Viitattu 24.4.2023 https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/140335/SormunenAnni.pdf?sequence=2&isAllowed=y THL. 2020. Keskusteleva tekoäly sosiaali- ja terveydenhuollossa: Yksittäisistä kokeiluista kohti kansallista kehittämistä ja potentiaalin lunastamista.

Viitattu 12.5.2023 https://thl.fi/documents/10531/5914371/Keskusteleva+teko%C3%A4ly+sotessa+-

+tiivistelm%C3%A4+%28pdf+264+kt%29.pdf/956809bd-8186-eeb9-8170-295eb3207e95?t=1591617767766.

HANNA KIVIHARJU, PAULA ROMPPANEN, MILLA SUOKANERVA & TANJA TANTTINEN

Videovastaanotto potilasohjauksen toimintaympäristönänäkökulmia sosiaali- ja terveysalan ammattilaiselle

Potilailleannettavillaetäpalveluillatarkoitetaan terveydenhuollossasitä,ettäpotilaantutkiminen, diagnostiikka,tarkkailu,seuranta,hoitaminen,hoitoonliittyvät päätöksettaisuosituksetperustuvatesim.videonvälityksellä verkossataiälypuhelimellavälitettyihintietoihinja dokumentteihin.

Videovastaanotontekniset edellytykset

Videovastaanottoavartentuleeollaasianmukaiset laitteetjatilat:

Tietokone,tablettitaiälypuhelin Kamera,mikrofonijakuulokkeet Riittäväinternetyhteys Rauhallinen,häiriötönjapotilasturvallinentila

Mitävideovastaanotolla voidaanhoitaa?

Vastaanottajanonainaarvioitavasoveltuukoasia videovastaanotollahoidettavaksi. Videovastaanotollavoidaanhoitaasellaisiaasioita, jotkaeivätvaadifyysistätutkimusta. Videovastaanotollatulisipidättäytyämääräämästä PKV-jahuumelääkkeitä.

Tietoturva-jatietosuoja

Potilas-jatietoturvaanliittyenpotilaan tunnistamisenonperustuttavaluotettavaan menetelmään,jollaisenapidetäänvahvaa tunnistamista. Tunnistamiseenkäytetty menetelmäonoltavatodennettavissajälkikäteen.

Tunnistautuminensäädetäänlaissavahvasta sähköisestätunnistamisestajasähköisistä luottamuspalveluista(617/2009).Etäpalvelusta laaditaanasianmukaisetpotilasasiakirjamerkinnät japotilasrekisteriäonylläpidettäväannettujen säännöstenjamääräystenmukaisestikuten lähivastaanotostakin.Etäpalvelujakäytettäessäon oltavapotilaantietoinensuostumus.

Onnistunutvideovastaanottoedellyttää ammattilaiseltahyviäteknisiätaitojasekäerilaisten ohjelmienjadigitaalistentyökalujenkäytönosaamista Sujuvanvastaanotonmahdollistamiseksituleelisäksi osataohjatatarvittaessamyösasiakasta tietoteknisissäasioissa

Henkilökohtaiseenvastaanottotilanteeseenverrattuna videovastaanotollaonasioita,jotkahuomioimalla vuorovaikutustaasiakkaanjaammattilaisenvälillä voidaanedistää

Vuorovaikutuksenmahdollistumiseenvoivaikuttaa muuanmuassaseuraavillaseikoilla:

Selkeäaloitusjalopetus

Katsekontakti

Omantekemisenhuomiointijaharjoittelu

Teknisetasiat

Ammattilaisenosaaminenja vuorovaikutus Lähteet

QR-koodin takaa

QR-koodin takaallöydät löydät öydät videoluennon videoluennon aiheesta! aiheesta! aiheesta!

DuodecimOppiportti2022 Etävastaanotto Helsinki:KustannusOyDuodemin Viitattu852023 (vaatiikäyttäjätunnuksen): https://wwwoppiporttifi/op/dvk00223

Gordon,HS,Solanki,P,Bokhour,BG &Gopal,RK 2020 ImnotfeelinglikeIm partoftheconversation”patients’perspectivesoncommunicatinginclinical videotelehealthvisits Journalofgeneralinternalmedicine Vol35No6Viitattu 2642023https://pubmedncbinlmnihgov/32016705/

Hvidt E Christensen N Gronning A Jepsen C &Luchau E 2022 Whatare patients first-timeexperienceswithvideoconsulting?Aqualitativeinterview studyinDanishgeneralpracticeintimesofCOVID-19 BMJOpenVol12No4 Viitattu2642023https://bmjopenbmjcom/content/12/4/e054415long

Johnsen,T M ym 2021 SuitabilityofVideoConsultationsDuringtheCOVID-19 PandemicLockdown:Cross-sectionalSurveyAmongNorwegianGeneral Practitioners JournalofMedicalInternetResearch Vol23No2 Viitattu152023

wwwjmirorg/2021/2/e26433/ralPractitioners

Powell R ym 2017 PatientPerceptionsofTelehealthPrimaryCareVideoVisits ANNALSOFFAMILYMEDICINEVOL 15,NO 3MAY/JUNE2017 Viitattu2742023

https://wwwannfammedorg/content/annalsfm/15/3/225fullpdf

Robert LC &Osborn-Jenkins L 2021 Deliveringremoteconsultations:talkingthe talk MusculoskeletalScienseandPractise Vol52 Viitattu2642023

https://wwwsciencedirectcom/science/article/pii/S2468781220305804? via%3Dihub

Salminen-Tuomaala,M 2020 Asiakkaanetäohjaukseenliittyväterilaiset osaamisvaatimukset SeAMKverkkolehti Viitattu2942023

https://lehtiseamkfi/hyvinvointi-ja-luovuus/asiakkaan-etaohjaukseen-liittyvaterilaiset-osaamisvaatimukset/

Shaw SE Seuren LM Wherton J Cameron D A'Court C Vijayaraghavan S Morris,J,Bhattacharya,S &Greenhalgh,T 2020 VideoConsultationsBetween PatientsandCliniciansinDiabetes Cancer andHeartFailureServices:Linguistic EthnographicStudyofVideo-MediatedInteraction Journalofmedicalinternet research Vol22No5 Viitattu2642023https://wwwjmirorg/2020/5/e18378/

Sosiaali-jaterveysministeriö2015 Uusilinjaus:Terveydenhuollonetäpalvelut rinnastetaanperinteisiinvastaanottokäynteihin Viitattu152023

https://stmfi/-/uusi-linjaus-terveydenhuollon-etapalvelut-rinnastetaanperinteisiin-vastaanottokaynteihin

Valvira2023 Potilailleannettavatterveydenhuollonetäpalvelut Viitattu2242023

https://wwwvalvirafi/terveydenhuolto/yksityisen terveydenhuollon luvat/potil

aille-annettavat-terveydenhuollon-etapalvelut

Tekijät:MaaretPitkänen,SannaSadinmaajaTerhiTakalahti

VERKKOPOHJAISET

PALVELUT VERKKOPOHJAISET PALVELUT

Lähtökohtana käyttäjälähtöisyys, toimivuus, turvallisuus ja helppokäyttöisyys. Määritellään verkkosivustona, mobiilisovelluksena tai näiden yhdistelmänä. Sujuvammat, yhdenvertaisemmat, kustannustehokkaammat sekä

turvallisemmat palvelut.

Tarkoituksena suurentaa

ja kasvattaa palveluvalikoimaa sekä auttaa niukkojen resurssien kohentamisessa

Tavoitteena tukea kansalaisia omatoimisempaan terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtimiseen.

Uskotaan parantavan hoidon laatua ja lisäävän yhteistyötä!

TUTKIMUSTIETOA

Sähköiset palvelut ovat kehittyneet huomattavasti 2010-luvulta lähtien. COVID-19-pandemia lisäsi erilaisten sähköisten palvelujen tarjontaa ja käyttöä. Sähköisten terveyspalveluiden avulla potilaat voivat osallistua omaan hoitoonsa aktiivisesti.

Esimerkiksi oirearvioiden avulla potilaat saavat apua nopeasti alemmalla kynnyksellä ja ne tukevat potilaiden omahoitoa.

Mahdollistaa paremmat palvelut asiakkaille edistämällä yhdenvertaisuutta, hyvinvointia ja terveyttä.

ESIMERKKEJÄ

Hyvis Mielenterveystalo Omakela Omakanta Oulun omahoito OmaMehiläinen

Omaolo Oma sote OmaTAYS Opiskelijan kompassi Terveyskylä

Kujansuu, Virve

Kaikilla tasavertaiset mahdollisuudet terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen sekä sellaisiin peruspalveluihin, jotka eivät edellytä fyysistä käyntiä.

Haavoittuvien ryhmien huomiointi, mm. ikääntyneet, mielenterveyskuntoutujat ja työttömät.

Tarvitaan tukea ja koulutusta terveydenhuollon ammattilaisille.

http://dx.doi.org/10.1136/bmjopen-2018-027743 Elomaa-Krapu,M.,&Vuorijärvi,A.2022.Osallistaviaratkaisujadigitaalisiinhyvinvointi-jaterveyspalveluihin.MetropoliaAmmattikorkeakoulu.Viitattu3.5.2023https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/752859/2022%20Taito%2095%20Osallistavia%20ratkaisuja.pdf?sequence=2#page=9 Hiltunen-Toura,M.2023.Uudetdigitaalisetpalvelutedistävätsote-palvelujensaatavuuttajasaavutettavuutta.Sosiaali-jaterveysministeriö.Viitattu3.5.2023https://stm.fi/-/uudet-digitaaliset-palvelut-edistavat-sote-palvelujen-saatavuutta-ja-saavutettavuutta Heponiemi,T.,Kaihlanen,A-M.,Kouvonen,A.,Leeman,L.,Taipale,S.&Gluschkoff,K.2022Viitattu6.5.2023.https://journals.sagepub.com/doi/epub/10.1177/20552076221074485 Huvila,I.,Enwald,H.,Eriksson-Backa,K.,&Hirvonen,N.(2021).Ikääntyvienterveystietokäyttäytyminenjahyödylliseksikoetutdigitaalisetterveyspalvelut.Informaatiotutkimus,40(3),326–345.Viitattu1.5.2023https://doi.org/10.23978/inf.109124 Hyppönen,H.,Hyry,J.&Aalto,A.2018.Sosiaali-jaterveydenhuollonsähköinenasiointi2017Kansalaistenkokemuksetjatarpeet.Terveydenjahyvinvoinninlaitoksenraportti3/2018. Viitattu25.4.2023.https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-103-4 Hyppönen,H.,Hyry,J.,Valta,K.&Ahlgren,S.2014.Sosiaali-jaterveydenhuollonsähköinenasiointiKansalaistenkokemuksetjatarpeet.Terveydenjahyvinvoinninlaitoksenraportti33/2014. Viitattu25.4.2023.https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/125597/URN_ISBN_978-952-302-410-6.pdf?sequence=1&isAllowed=y Jarva,E.Mikkonen,K.Andersson,J.Tuomikoski,A-M.,KääriäinenM,Meriläinen,M.Oikarinen,A.2022.https://journal.fi/finjehew/article/view/111771 Jormanainen,V.&Soininen,L.2020.UseandUsersoftheWeb-BasedOmaoloCovid-19SymptomSelf-AssesmentToolinFinlandSinceMarch16,2020.StudiesinHealthTechnologyandInformatics.Volume281:PublicHealthandInformatics,p.739–743.Viitattu24.4.2023.https://doi.org/10.3233/shti210270 Kivekäs,E.,Kuosmanen,P.,Kinnunen,U-M.,Kansanen,M.&Saranto,K.2019.Sähköisetterveyspalvelutosaksipotilaanarkea.FinnishJournalofeHealthandeWelfare11(1–2),25–37.Viitattu25.4.2023file:///C:/Users/Satu/Downloads/69813-Article%20Text-252224-1-10-20221024.pdf Koivula,M.,Laatikainen,I.&Vesa,P.2023.DigitalsupportmodelforNorthKareliasocialandhealthservices’,Siunsote’s,clients.FinnishJournalofEHealthandEWelfare,15(1),96–109.Viitattu25.4.2023file:///C:/Users/Satu/Downloads/122335-Article%20Text-275529-1-10-20230411.pdf Kujala,S.&Hörhammer,I.2022.HealthCareProfessionals’ExperiencesofWeb-BasedSymptomCheckersforTriage:Cross-sectionalSurveyStudy.JMedInternetRes2022;24(5):e33505.Viitattu1.5.2023.https://doi.org/10.2196/33505 Kukkonen,M.2023.Digiosallisuudenedistäminen.Terveydenjahyvinvoinninlaitos.Viitattu6.5.2023.https://thl.fi/fi/web/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/osallisuuden-edistaminen/heikoimmassa-asemassa-olevien-osallisuus/osallisuuden-edistamisen-mallit/digiosallisuuden-edistaminen Kyytsönen,M.,Aalto,A.&Vehko,T.2021.Sosiaali-jaterveydenhuollonsähköinenasiointi2020–2021-Väestönkokemukset.Terveydenjahyvinvoinninlaitoksenraportti7/2021.Viitattu1.5.2021.http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-680-0 Morita,T.,Rahman,A.,Hasegawa,T.,Ozaki,A.&Tanimoto,T.2017.ThePotentialPossibilityofSymptomChecker.Int HealthPolicyManag2017,6(10),615–616.Viitattu1.5.2023.http://dx.doi.org/10.15171/ijhpm.2017.41 Määttä,K.2018.Sähköinenasiointi:Selvityssääntelynnykytilastasekäkehittämistarpeitaja-vaihtoehdoista.Valtiovarainministeriönjulkaisu22/2018.Valtiovarainministeriö.Viitattu25.4.2023https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160975/VM_22_18_Sahkoinen_asiointi_selvitys.pdf?sequence=1&isAllowed=y Pyörälä,E.2021.Potilaannäkökulmiaterveydenhuollondigitaalisiinpalveluihin.Suomenlääkärilehti,Vuosikerta.76,Nro46 4 Sivut2713-2716.Viitattu12.3.2023.https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/339830/SLL462021_2713.pdf?sequence=1 Rönkkö,I.,Helkiö,K.,Kautonen,M.&Riippa,I.2016.Teknologiahaastaajahelpottaaterveydenhuollossa.TeoksessaSuomensairaanhoitajaliittory.Teknologiasosiaali-jaterveydenhuollossa.Helsinki:Fioca,31–55.Viitattu25.4.2023https://sairaanhoitajat.fi/wp-content/uploads/2019/10/SA%CC%88HKO%CC%88ISET_TERVPALV_STRATEGIA.pdf Saranto,K.,Kinnunen,U-M.,Koponen,S.,Kyytsönen,M.,Hyppönen,H.&Vehko,T.2020Nurses’competencesininformationmanagementaswellasexperiencesinhealthandsocialcareinformationsystemsupportfordailypracticeViitattu6.5.2023https://journal.fi/finjehew/article/view/95711 Saranto,K.,Kivekäs,E.,KuosmanenP.&Kinnunen,U-M.2018.ElectronicHealthServicesinthePatients’DailyActivities–WillingnesstoUseHealthVillageServices.StudiesinHealthTechnologyandInformaticsVolume247:BuildingContinentsofKnowledgeinOceansofData:TheFutureofCo-CreatedeHealth.Viitattu27.4.2023. http://dx.doi.org/10.3233/978-1-61499-852-5-586 Semigran,H.,Linder,J.,Gidengil,C.&Mehrotra,A.2015.Evaluationofsymptomcheckersforselfdiagnosisandtriage:auditstudy.BMJ2015Jul08;351:h3480.Viitattu1.5.2023.https://doi.org/10.1136/bmj.h3480 THL2021.Sosiaali-jaterveydenhuollonsähköinenasiointi2020-2021:Väestönkokemukset.THL-Raportti7/2021.Viitattu6.5.2023https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/142675/URN_ISBN_978-952-343-680-0.pdf?sequence=1&isAllowed=y THL.2021.Sähköistenpalveluidenkäyttöonlisääntynyt:jokaviidesasioisähköisestisosiaali-taiterveydenhuollossaviimevuonna.https://thl.fi/fi/-/sahkoisten-palveluiden-kaytto-on-lisaantynyt-joka-viides-asioi-sahkoisesti-sosiaali-tai-terveydenhuollossa-viime-vuonna Tilastokeskus.2016.Suomalaisetkäyttävätinternetiäyhäuseammin.Viitattu6.5.2023https://www.stat.fi/til/sutivi/2016/sutivi_2016_2016-12-09_tie_001_fi.html Tuomikoski,K.,Liljamo,P.,Reponen,J.&Kanste,O.2022.Digihoitopolkujenvaikutuksetterveydenhuollonammattilaistentoimintaprosesseihinerikoissairaanhoidossa.FinnishJournalofeHealthandeWelfare, (3),326–338.Viitattu1.5.2023https://doi.org/10.23996/fjhw.112648 Valtiovarainministeriö.Digipalvelulaki.Viitattu3.5.2023https://vm.fi/digipalvelulaki

Satu

Marjeta, Riikka Schroderus ja Julia Tiitinen

Mikä on digihoitopolku?

Digitaalinen terveydenhuollon palvelu, joka tukee, täydentää ja voi osittain korvata perinteisiä palveluita. Digihoitopolulla asiakas saa neuvontaa ja ohjausta sekä voi pitää yhteyttä terveydenhuollon ammattilaiseen.

Digihoitopolkujen hyödyt ammattilaiselle

Työnteko sujuvoituu

Asiakaskäynnit ja puhelut vähentyvät

Ammattiosaaminen

kehittyy

Tietoa asiakkaan

terveydentilasta saatavilla laajemmin ja nopeammin

Itsenäisesti tehtävät hoitopolut

Palvelut kaikille avoimia

Painonhallinta

Tupakoinnin lopettaminen

Luuston terveys

Kivun hoito

Ravitsemus- ja liikunta

Univalmennus

Mielenterveys

Tyypin 1 ja 2 diabeteksen

hoito

Digihoitopolkujen hyödyt asiakkaalle

Palvelut aina saatavilla

Lisää osallisuutta omaan hoitoon

Säästää aikaa, rahaa ja voimavaroja

Terveystietojen tarkastelu Terveyden ja elämän laadun koheneminen Parantaa hoitoa ja tiedon ymmärtämistä.

Ammattilaisen kanssa tehtävät digihoitopolut

Hoito voi tapahtua

kokonaan digitaalisesti OmaOlon oirearviot

Hyvinvointialueilla käytössä paikallisesti omia

sähköisiä

terveyspalveluita

fi/fi/web/sote-palvelujen-johtaminen/kehittyvapalvelujarjestelma/digitaaliset-palvelut

Digihoitopolut erikoissairaanhoidossa

Sähköinen asiointikanava

• Täydentämään perinteisiä vastaanottokäyntejä

• Sisältää esim. kyselyitä, potilasohjeita ja seurantatietotoja

• Edellytetään asiakkuus terveydenhuollon yksikköön, jossa digihoitopolku on käytössä

Tutkimuksen mukaan

digihoitopolut lisäävät potilaiden ja hoitohenkilökunnan

yhteistyötä ja lisäävät potilaan aktivisuutta omaa hoitoa

kohtaan.

Organisaation näkökulmasta digitaalisen hoitopolun tavoitteena on tehostaa hoitoprosesseja sekä tuoda kustannussäästöjä.

• OYS Magneettitutkimukseen saapuvan lapsen ja nuoren digihoitopolku

• KYS Lasten ADHD digihoitopolku

• HUS Masennuksen digihoitopolku

• OYS Sepelvaltimotautipotilaan digihoitopolku

Lähde: Terveyskylä.fi

Täältä lisätietoa

Tekijät: Anu Hankonen, Auli Nurmela, Pauliina Poti ja Terhi Sunnari

ROBOTIIKKA

IKÄÄNTYNEIDEN KOTIHOIDOSSA

Maailmanlaajuisesti väestön ikääntyminen on merkittävä ilmiö joka tuo haasteita terveydenhuollon resursseihin eikä uutta työvoimaa ole riittävästi ikääntyvään väestöön nähden

Robotiikka

Palvelurobotti on osin automaattinen tai mekaaninen laite joka pystyy toimimaan muuttuvassa ja monimutkaisessa ympäristössä Robotti saattaa tarvita toimiakseen muiden laitteiden esineiden tai ihmisen vuorovaikutusta Sen tarkoitus on toimia henkilön hyvinvoinnin parhaaksi Palvelurobottien avulla voidaan parantaa myönteisiä kokemuksia selviytymisen keinoista sekä mahdollistaa vuorovaikutusta iloa ja rentoutumista

Etähoivaa kuvapuhelimen avulla

Etähoiva on kuvapuhelimen avulla tarjottavaa palvelua, jota toteutetaan puhelimen, tabletin tai tietokoneen välityksellä ja se mahdollistaa palveluiden saatavuutta myös syrjäseuduilla.

Etähoivan avulla pystytään

mahdollistamaan iäkkään kotona asuminen

mahdollisimman pitkään

tarjoamaan iäkkäille kotihoidon etäkäynnit, sosiaaliset tuokiot, ryhmä- ja yksilökuntoutukset, kahvihetket

ohjaamaan asiakkaan ruokailua tai seuraamaan lääkkeenottoa

Robotiikan erityispiirteet hoitotyössä

Hoitohenkilöstöllä ei ole tarpeeksi aikaa perushoitoon sekä potilaiden voimavarojen tukemiseen. Robotiikka voi tuoda hoitohenkilöstölle lisää aikaa keskittyä välittömään potilastyöhön, mutta asiantuntijuutta tai ihmisläheisyyttä sillä ei voi korvata.

Robotiikka ikääntyneiden hoidossa

Ikääntyneiden hoidossa käytettävä robotiikka voidaan jakaa kuntouttavaan ja sosiaalisesti avustavaan teknologiaan. Robottia voidaan ohjata etänä tai se voidaan määrittää esim. seuraamaan käyttäjäänsä, tunnistamaan vaaratilanteet tai auttamaan lääkkeiden annostelussa, muistuttamaan lääkkeenotossa tai kutsumaan apua. Robotiikka auttaa myös turvallisuudessa ja hoidollisten toimenpiteiden toteuttamisessa, mutta pääsääntöisesti terveydenhuollossa robotiikka keskittyy vielä raskaiden ja terveydelle vaarallisten työtehtävien suorittamiseen.

Evondos -lääkeautomaatti

Evondons -lääkeautomaatti on kotihoidossa käytössä oleva robotti, joka turvaa asiakkaan kotona tapahtuvaa lääkehoitoa.

Lääkeautomaatti on helppokäyttöinen ja se

ohjaa ottamaan oikean lääkkeen, oikean annoksen, oikeaan aikaan lähettää ottamattomasta lääkkeestä ilmoitus hoitohenkilökunnalle

Lääkehoidon toteutusta voidaan seurata etäyhteydellä ja pystytään vähentämään hoitajien lääkehoitokäyntejä asiakkaiden luona.

ARVIO HOITOTYÖN TYÖTEHTÄVIEN JAKAUTUMISESSA JA KORVATTAVUUDESSA ROBOTIIKALLA

Hoitotyön työtehtävät koostuvat välittömästä ja välillisestä potilastyöstä sekä muista työtehtävistä

Aktiivinen eli välitöntä hoitoa ja hoivaa sisältävä potilastyö edellyttää hoitohenkilöstöä sillä se vaatii ammattitaitoa ja inhimillistä arviointia

Välillinen hoitotyö ei kohdistu suoraan hoidettavaan mutta se tukee laadukasta hoidon toteutumista

Robotiikkaa voi hyödyntää välillisessä potilastyössä mutta hoitotyön moninaisuuden vuoksi työtehtäviä ei voi suoraan siirtää robottien hoidettaviksi Robotiikan käyttöönottoa onkin harkittava tarkkaan lainsäädännölliset ja eettiset kysymykset huomioiden

VÄLITÖN HOITOTYÖ VÄLILLINEN HOITOTYÖ jamuuttyöt

eikorvattavissa

50%

eikorvattavissa

30%

korvattavissa 5%

korvattavissa

15%

Robotiikalla pyritään yksityisempään ja itsenäisempään hoitoon vähentäen inhimillisten hoitovirheiden määrää sekä vähentäen eriarvoista kohtelua hoidon saatavuudessa ja laadussa

Robotiikan tuominen hoitotyöhön nähdään eettisesti oikeana silloin kun siitä on hyötyä potilaan hoidon kannalta ja potilaan itseisarvo sekä hänen oikeutensa hyvään hoitoon säilyy, potilaskeskeistä hoitotyötä ei ole pelkästään mahdollista toteuttaa robotiikan avulla

Hoitotyön etiikassa keskitytään ihmisarvoon ja pyrkimykseen tehdä hyvää huomioiden ihmisen ainutlaatuisuus yksilönä Roboetiikka on soveltavaa etiikka joka sisältää robottien käyttöön ja suunnitteluun liittyvät eettiset ongelmat

Eettisyyden kannalta on tärkeää että potilas luottaa käytössä olevaan teknologiaan ja osaa käyttää sitä riittävän hyvin

Robotiikan haasteet

Potilasturvallisuus on hoitotyön robotiikassa ehdoton vaatimus

Onko potilailla velvollisuus vastaanottaa hoivarobotiikan palvelut?

Ovatko robotit toiminnaltaan luotettavia? Voiko ihminen kiintyä liikaa hoivarobottiin jonka toiminnasta on riippuvainen?

Ikääntyvällä asiakkaalla on oikeus tietää mikäli hoidossa käytetään robotiikka

Teknologian käyttö ei saa asettaa potilaita eriarvoiseen asemaan

Hoivarobotti ei osaa tarjota myötätuntoa ja empatiaa joten näiden tehtävien on edelleen oltava hoitohenkilökunnan vastuulla

Robotiikan tulevaisuus ja innovaatiot terveydenhuollossa

Katso video

ANDROID:AvaaGooglensovellus Avaakuvahaku NapautaGooglen sovelluksenyläreunassanäkyvänhakupalkinoikeassareunassa näkyvääpientävärikästäneliötä Skannaakoodi Googlen sovelluksenkuvahakuavautuujavoitkamerallaosoittaaQR-koodiin

IOS:QR-koodinskannaaminenKamera-apilla AvaaKamera-appi Koti-valikosta Ohjauskeskuksestatailukitultanäytöltä Valitse takakamera Pidälaitettaniin ettäQR-koodituleenäkyviin Kameraapinetsimeen LaitteesitunnistaaQR-koodinjanäyttääilmoituksen AvaaQR-koodiinliittyvälinkkinapauttamallailmoitusta

Telelääketiede on tulevaisuutta Se mahdollistaa potilaiden hoitamisen ja valvonnan etänä Etähoitamisessa voidaan hyödyntää monia eri teknologioita joista iso osa on jo käytössä

Kirurgiset robotit kehittyvät edelleen ja mahdollistavat leikkausten tekemisen tarkemmin ja turvallisemmin, jolloin riskit ja komplikaatiot vähenevät

Hoivarobotit voivat tulevaisuudessa auttaa hoitajia tekemään rutiinitehtäviä kuten nostamaan ja siirtämään potilaita Hoivarobotit voivat pitää seuraa vanhuksille ja edesauttaa toimintakyvyn säilymistä kotona

Tulevaisuudessa robotit voivat koskettaa aidon tuntoisesti ja tarjota emotionaalista tukea ja vuorovaikutusta

Robotiikan eettiset kysymykset

Työ tehty harjoitustyönä osana Lapin AMK:n sosiaali- ja terveysalan ylemmän AMK:n digitaaliset terveyspalvelut ja terveydenedistäminen koulutusohjelmaa. Lähteet löydät videosta.

VIRTUAALITODELLISUUS

SOSIAALI- JA TERVEYSALALLA

Mitä tarkoittaa virtuaalitodellisuus?

Virtuaalitodellisuus (virtual reality, VR) on luotu verkkoyhteisöympäristö tai simulaatio, joka on suunniteltu jäljittelemään todellista elämää tai luomaan kuvitteellisia maailmoja.

Virtuaalitodellisuudelle ominaista

Virtuaalitodellisuus näytetään käyttäjälle päätelaitteen kautta esim. VR-laseilla

Virtuaalitodellisuudella luodaan visuaalisuuteen, kuuloon ja tuntoaistiin liittyviä aistikokemuksia

Missä virtuaalitodellisuutta käytetään?

Viihdepohjainen virtuaalimaailma, kuten pelit

Sosiaaliseen vuorovaikutukseen perustuva virtuaalimaailma, kuten koulutus ja terapia

Sosiaali- ja terveysalalla virtuaalitodellisuutta on hyödynnetty erityisesti

Psykiatriassa mm. ahdistuneisuushäiriöiden fobioiden, syömishäiriöiden hoidossa

Koulutuksen tukena perehdytyksessä, kirurgiassa Monipuolisesti kuntoutuksessa, kuten halvauspotilailla ja Parkinsonia sairastavilla.

Kroonisen ja akuutin kivun hoidossa ja esim. haavanhoidon yhteydessä lapsilla

Katso videomme tämän QR-koodin kautta. Videolla kerromme lisää virtuaalitodellisuudesta, esimerkkejä sen hyödyntämisestä ja vaikuttavuudesta sosiaali- ja terveysalalla!

Heikkilä, Sari Koivisto, Fiia Kähkönen & Jenni Saarelainen Lapin AMK

Tekoälyä pidetään tietojenkäsittelytieteen osa-alueena ja se painottuu älykkäiden ohjelmien ja koneiden kehittämiseen. Tekoälyn kehittämisen tavoitteena on pyrkiä matkimaan ihmisen tajuntaa sekä suoriutumaan tehtävistä samalla tavalla kuin ihminen.

TEKOÄLY

VOI OLLA:

HEIKKO TEKOÄLY KYKENEE SUORITTAMAAN VAIN ENNALTA MÄÄRÄTTYJÄ TEHTÄVIÄ SIIHEN

OHJELMOIDUN LOGIIKAN PERUSTEELLA

VAHVA TEKOÄLY ON KYKENEVÄ ITSENÄISEEN AJATTELUUN, SAMOIN KUIN IHMINEN.

VAHVAA TEKOÄLYÄ EI OLLA VIELÄ PYSTYTTY LUOMAAN

MITEN TEKOÄLYÄ VOIDAAN HYÖDYNTÄÄ SOSIAALI- JA

TERVEYDENHUOLLOSSA?

TYÖVUOROSUUNNITTELUSSA

HYÖDYNNETTY SYVÄOPPIVUUTEEN PERUSTUVA TEKOÄLY

SAIRAUKSIEN HOIDOSSA, DIAGNOSOINNISTA ELÄMÄNLAADUN PARANTAMISEEN

Tekoälyn ja robotiikan hyödyntäminen sosiaali- ja terveydenhuollon rutiinitehtävissäon tärkeää. Tällä keinoin ammattilaisille jäisi paremmin aikaa asiakkaiden kohtaamiseen.

Kuinka tekoälyä voidaan hyödyntää terveydenhuollossa, kurkkaa QR-koodin taakse ja tutustu esimerkkeihin

Lähteet:

Kolari, J. & Kallio, A. 2023. Tekoäly 123: Matkaopas tulevaisuuteen. Docendo. Neittaanmäki, P., Ruohonen, T., Kaasalainen, K. 2019. Interventiot ja tekoäly terveydenhuollossa. Loppuraportti Vol 3. Jyväskylän yliopisto. Viitattu 7.5.2023. https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/63326/1/Interventiot_Vol3FINAL.pdf

Lamminaho, P. 2019. Tekoäly työvuorosuunnittelussa. Paraneeko työhyvinvointi? Hämeen ammattikorkeakoulu. Viitattu 13.5.2023 https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/172595/Pasi_Lamminaho.pdf?sequence=2

Peciola, S., Himanen, S-L., Hakala,A., Mäkinen,J., Rainesalo, S. ja Peltola, J.2019. Tekoäly ja seurantajärjestelmät neurologisen potilaan hoidossa. Viitattu 12.5.2023. https://www.duodecimlehti.fi/duo14784

Pereira, C., Pereira, D., Weber,S. Hook, H., Albuquerque,V. Papa, J. 2018. A survey on computer-assisted Parkinson's Disease diagnosis. Viitattu 10.5.2023. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/30201325/ Plaincomplex. Työvuorosuunnittelu tekoälyn avulla. Viitattu 12.5.2023. https://plaincomplex.fi/tyovuorosuunnittelu-tekoalyn-avulla/ Selkämaa, M. 2020. Tekoälyn hyödyntäminen terveydenhuollossa. Jyväskylän yliopisto. Viitattu 13.5.2023. https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/73141/URN%3aNBN%3afi%3ajyu202012147090.pdf?sequence=1&isAllowed=y Sosiaali- ja terveysministeriö. 2018. Hyvinvoinnin AiRo-ohjelma#hyteairo. Helsinki. Viitattu 13.5.2023. http://airoisland.fi/hyteairo/raportti/#_Toc508475745

THL. 2020. Keskustelevan tekoälyn rooli sosiaali- ja terveyden huollossa. Selvitys sosiaali-ja terveysministeriön toimeksiannosta osana Hyvinvoinnin tekoäly ja robotiikka-ohjelmaa (Hyteairo). Loppuraportti. Viitattu 10.05.2023. https://www.kela.fi/documents/20124/410405/Keskusteleva-tekoalyloppuraportti.pdf/7cf4f88d-7c84-c23d-eee1-db454abb8405?t=1668758326380