Matkalla luovaksi edelläkävijäksi

Matkalla

LUOVAKSI EDELLÄKÄVIJÄKSI

Lapin ammattikorkeakoulun TKI-toiminnan sidosryhmävaikuttavuuden arviointi

Matkalla

LUOVAKSI EDELLÄKÄVIJÄKSI

Lapin ammattikorkeakoulun TKI-toiminnan sidosryhmävaikuttavuuden arviointi

Lapin ammattikorkeakoulu Rovaniemi 2022

© Lapin ammattikorkeakoulu ja tekijät

Kirjoittajat: Kaisa Lähteenmäki-Smith, Juho Nyman, Mikko Valtakari & Tapio Varmola

Kansikuva: Musko Visuals, Eetu Leikas

Taitto: Pia Kuha

SISÄLTÖ

JOHDANTO

Selvityksen tavoitteet

toteutus

LAPIN AMMATTIKORKEAKOULUN TKI-TOIMINTA JA SIIHEN LIITTYVÄ YHTEISTYÖ 2014–2021

Yleiskuva TKI-toiminnasta

ja kohderyhmät

YHTEISTYÖN TOIMIVUUS JA KEHITTÄMISTARPEET

Tapaustutkimus: TEQU palvelukonsepti ketteränä yritysyhteistyön mahdollistavana alustana

TKI-TOIMINNAN JA YHTEISTYÖN HYÖDYT JA VAIKUTUKSET

Tapaustutkimus: Arctic Smartness konsepti Lapin älykkään erikoistumisen strategiaa toteuttamassa

Tapaustutkimus: Tulevaisuuden matkailun kehittämisen verkostoyhteistyö Lapissa

Tapaustutkimus: Arjen turvallisuuden kehittämiskokonaisuus

LAPIN AMK:N TKI-TOIMINNAN JA SIIHEN LIITTYVÄN YHTEISTYÖN LAAJEMPI LISÄARVO JA MERKITYS

Tapaustutkimus: Teollinen kiertotalous

Tapaustutkimus: Green Care ja Lapin AMKin TKI-toiminta

JOHTOPÄÄTÖKSET JA KEHITTÄMISSUOSITUKSET

JOHDANTO

Ammattikorkeakouluilla on keskeinen merkitys omien alueidensa kehittämisessä. Osaamispääoman kokoamisen ja kouluttamisen lisäksi ne toteuttavat työelämää ja aluekehitystä edistävää ja alueen elinkeinorakennetta uudistavaa soveltavaa tutkimus, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa (TKI). Lapin ammattikorkeakoulu (AMK) on oman maakuntansa alueella toteuttanut TKI-toimintaa yhteistyössä erilaisten yhteis työkumppanien ja sidosryhmien kanssa. Lapin AMK syntyi vuonna 2014 alussa, kun Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu ja Rovaniemen ammattikorkeakoulu lakkautet tiin ja niiden toiminnat yhdistettiin. Se on maakuntansa ainoa ammattikorkeakoulu ja sen kampukset sijaitsevat Kemissä, Torniossa ja Rovaniemellä.

Lapin AMK:n TKI-toiminnalla on kolme teema-aluetta, joita ovat globaali arkti nen vastuu, kestävä matkailu sekä tulevaisuuden palvelut ja etäisyyksien hallinta. Näiden alla on kuusi painopistealuetta, jotka perustuvat AMK:n strategiaan ja AMK:n asiantuntijavahvuuksiin ja toisaalta alueellisesti määriteltyihin kehittämiskärkiin. Painopistealueita ovat digitaalinen ja vihreä teollisuus; kestävä rakennettu ympäristö ja liikenne, metsä ja energia; luovat, elämykselliset ja älykkäät ratkaisut matkailussa; hyvinvointia edistävät kestävät ratkaisut sekä sosiaalisesti kestävä talous. Lapin AMK:n TKI-toiminta painottuu teollisuutta uudistavaan toimintaan, jossa Lapin AMK:n erityisosaaminen liittyy erityisesti käynnissä pidon ja materiaalien käytettä vyyden soveltavaan tutkimuksen ja pilotointiin, tietokoneavusteisiin mittaus- ja mal linnusmenetelmiin, virtualisointiin, kiertotalouteen, elinkaarenhallintaan sekä teol lisuuden sivuvirtoihin.

Lapin AMK:n TKI-toimintaa toteutetaan yhteistyössä alueellisten yhteistyökump panien kanssa sekä TKI-toiminnan kohderyhmien kanssa.

SELVITYKSEN TAVOITTEET

Selvityksessä tavoitteena on ollut tutkia, erityisesti yhteistyökumppaneiden ja sidos ryhmien näkökulmasta, kuinka vaikuttavaa Lapin ammattikorkeakoulun TKI-toimin ta on ollut. Työssä on kiinnitetty huomiota siihen, miten Lapin AMK:n kanssa tehty yhteistyö ja kumppanuus on vaikuttanut yhteistyötahojen ja sidosryhmien toimin taan ja mitä vaikutuksia TKI-toiminnasta on seurannut. Lisäksi keskeinen näkökulma on ollut TKI-toiminnan laajempi merkitys ja lisäarvo Lapin alueen kehittymiselle.

Arvioinnissa tuotettiin kehittämisehdotuksia TKI-toiminnan ja siihen liittyvän yhteis työn sekä TKI-toiminnan vaikuttavuuden ja lisäarvon kehittämiseksi. Keskeiset tutkimuskysymykset olivat tiivistetysti:

• Miten Lapin AMK:n kanssa tehty yhteistyö ja kumppanuus on vaikuttanut yhteistyötahojen ja sidosryhmien toimintaan?

• Mitkä ovat yhteistyön toimivia asioita ja missä asioissa on ollut haasteita? Miten toimintaa voitaisiin kehittää jatkossa?

• Mitä hyötyjä ja vaikutuksia TKI-toiminnasta on seurannut yhteistyökumppaneille ja sidosryhmille?

Arvioinnissa on tuotettu tietoa ja johtopäätöksiä yhdeksään arviointikysymykseen. Näitä olivat:

• Miksi yritys tai organisaatio on lähtenyt mukaan AMK:n kanssa TKI-hankkeeseen?

• Ovatko TKI-hankkeet tuoneet uusia ideoita, liiketoiminta- tai palvelumahdollisuuksia?

• Onko TKI-hankkeet tuottaneet uutta osaamista ja sovellettavia ratkaisuja yritykseen, alueelle

• Onko AMK:n toiminta vahvistanut kumppanin omaa TKI- osaamista?

• Onko TKI-yhteistyö luonut uusia työllistymisen mahdollisuuksia?

• Onko vahvistanut yrityksen ja ammattikorkeakoulun yhteistyötä (koulutus, tutkimus, kehittäminen yms.)?

• Onko yritys työllistänyt TKI- toiminnan kautta meidän opiskelijoita?

• Onko saanut kumppaneita tai verkostoja toiminnan kautta, joilla on merkitystä?

• Onko Lapin AMK:n TKI- toiminta lisännyt alueen vetovoimaa, hyvinvointia ja kilpailukykyä?

Selvityksen tarkastelut rajattiin EU-ohjelmakauteen 2014-2020 sekä vuoteen 2021.

SELVITYKSEN TOTEUTUS

Selvitys on toteutettu hyödyntäen erityyppisiä ja eri lähteistä koottuja aineistoja La pin AMK:n TKI-toimintaan sekä siinä tehtyyn yhteistyöhön liittyen. Työn lopulliset johtopäätökset ja kehittämisehdotukset perustuvat eri aineistoin ja eri menetelmin kootun tiedon kokonaisvaltaiseen, ns. aineistotriangulaatiota eli moniaineksista ja monista aineistoista ja näkökulmista tutkimuskysymyksiä kartoittavaan analyysiin.

Alkuhaastattelut: Työn alussa haastateltiin 6 Lapin AMK:n TKI-toiminnasta vas taavaa asiantuntijaa. Haastatteluilla pyrittiin saamaan tarkennettu käsitys, keiden toimijoiden kanssa yhteistyötä on tehty, minkälaista yhteistyö on ollut sekä minkälai sia hyötyjä hankkeissa on pyritty samaan aikaiseksi kumppanien- ja sidosryhmien ja laajemmin alueen kehityksen kannalta.

Lähteenmäki-Smith, Nyman, Valtakari & Varmola

Hanketietokanta-analyysi: Työssä toteutettiin Lapin AMK:n hanketietokantojen tiedoilla analyysi TKI-hankkeiden määrästä ja rahoituksesta, keiden yhteistyötahojen kanssa TKI-toimintaa on toteutettu, keitä ovat hankkeiden kohderyhmät sekä min kälaisiin teemoihin rahoitusta on kohdentunut. Tiedot saatiin Lapin AMK:n hanke tietokannoista. Hanketietokanta-analyysi kohdistui vuosiin 2014-2021. Tietokannan tiedot eivät ole 100% kattavia, erityisesti tietoja hankekumppaneista puuttuu.

Kyselytutkimus yhteistyökumppaneille: Selvityksessä toteutettiin kysely Lapin AMK:n TKI-hankkeiden yhteistyökumppaneille. Kyselyllä kartoitettiin tietoja edellä esitettyihin arviointikysymyksiin liittyen. Kysely lähetettiin 407 henkilölle. Vastauk sia saatiin 82 kpl ja 61 eri organisaatiosta. Kysely toteutettiin 31.5.-13.6.2022 välisenä aikana. Vastausprosentti oli 20 %. Kyselyn vastaajaorganisaatioiden taustatietoja on esitetty liitteissä.

Täydentävät haastattelut: Kyselystä saatuja tietoja täydennettiin haastatteluilla, joi ta toteutettiin sekä kyselyn vastaajajoukolle, että Lapin AMK:n TKI-toimintaa tunte ville asiantuntijoille. Haastatteluilla syvennettiin tietoja kyselyn tuloksista. Haastat teluja toteutettiin 7 kpl.

Tapaustutkimukset: Kolmannessa työvaiheessa toteutettiin kuusi tapaustutki musta, joilla pyrittiin kuvaamaan yksityiskohtaisemmin, minkälaista Lapin AMK:n TKI-toiminta on ollut, minkälaista yhteistyötä siinä on toteutettu sekä minkälaisia hyötyjä ja vaikutuksia eri tahoille ja laajemmin Lapin alueelle on kohdistunut toimin nasta ja yhteistyöstä. Tapaustutkimuskohteiksi valikoitui laajempia yhteistyökoko naisuuksia sekä toimintakonsepteja, jotka ovat olleet keskeisiä Lapin AMK:n TKItoiminnassa vuosina 2014-2021. Tapaustutkimuksissa toteutettiin aineistoanalyyseja sekä haastateltiin TKI-toiminnan toteuttajia Lapin AMK:sta sekä yhteistyökumppa neita.

Asiantuntijatyökokoukset: Selvityksessä kerätyn aineiston pohjalta tehtyjä tulkin toja, johtopäätöksiä ja kehittämisehdotuksia työstettiin selvityksen toteuttajien sisäi sissä työkokouksissa. Työkokouksia järjestettiin selvityksen toteutuksen eri vaiheissa 3 kertaa.

Työpajat: Selvityksessä toteutettiin kaksi työpajaa. Ensimmäinen työpaja järjestet tiin 16.6.2022 ja työpajan tarkoituksena oli esitellä työn havaintoja, alustavia johtopää tösaihioita sekä käydä keskustelua esiin nousseista TKI-toiminnan kehittämistarpeis ta Työpajaan osallistui Lapin AMK:n TKI-toiminnasta vastaavia asiantuntijoita. Toi nen työpaja järjestettiin työn lopussa 17.8.2022 ja työpajan tarkoituksena oli validoida alustavia johtopäätöksiä sekä jalostaa kehittämisehdotusaihioita.

Selvitys toteutettiin kevään ja kesän 2022 aikana. Selvitystyötä ohjasi Lapin AMK:n asiantuntijoista koostunut ohjausryhmä, joka suuntasi selvityksen toteutusta sekä toi selvityksen toteutukseen arvokkaita näkemyksiä.

Matkalla luovaksi edelläkävijäksi

LAPIN AMMATTIKORKEAKOULUN TKI-TOIMINTA JA SIIHEN LIITTYVÄ YHTEISTYÖ 2014–2021

YLEISKUVA TKI-TOIMINNASTA

Lapin AMK toimii Kemissä, Torniossa ja Rovaniemellä, ja se on Suomen pohjoisin ammattikorkeakoulu. Lapin ammattikorkeakoulu on ollut tarkasteluajanjaksolla re sursseiltaan ja asiantuntemukseltaan tärkeä organisaatio TKI-toiminnassa Lapin alueella. Vuonna 2021 Lapin AMK:n TKI-toiminnan volyymi oli 16,8 miljoonaa euroa ja ulkopuolinen rahoitus 9 miljoonaa euroa. Lisäksi vuonna 2021 Lapin AMK:n orga nisaatiosta TKI-toiminnassa oli mukana 365 asiantuntijaa, joilta työpanosta TKItoimintaan kohdistui 177 henkilötyövuotta. TKI-toiminnassa mukana olevan henki löstön määrä on kasvanut vuosien 2015-2021 välillä 93 henkilötyövuodesta 176 henki lötyövuoteen. Vuosien 2019-2021 aikana tohtoritutkinnon suorittaneita oli TKI-toi minnassa mukana olleista 20-25 kpl.

Vuodesta 2015 lähtien Lapin AMK on toteuttanut yli 100 TKI-hanketta vuosittain. Hankkeiden määrä ja rahoitus on ollut kasvussa. Vuonna 2020-2021 hankkeiden määrä oli jo lähes 180. Yhteensä TKI-hankkeita on toteutettu vuosien 2014-2021 välil lä hieman yli 400 kpl. Näistä kansainvälisten TKI-hankkeiden lukumäärä on noin 50. On huomioitava, että tämän lisäksi TKI-toimintaa toteutetaan myös muuten mm. tekemällä yhteistyötä alueellisten toimijoiden kanssa sekä tiedon vaihdolla ja TKItoimintaan liittyvällä koulutuksella.

Vuosittain rahoitusta on TKI-hanketoimintaan kohdistunut vajaasta 8 miljoonasta lähes 17 miljoonaan euroon (hallintokulut huomioiden). Rahoitusvolyymi on kasva nut EU ohjelmakauden alkuvuosista selvästi ollen suurimmillaan ohjelmakauden lopulla. Tätä selittää osin myös se, että rahoitukseen on ohjelmakauden alkuvuosien jälkeen laskettu mukaan myös yleiskulut. Ulkoisen TKI-rahoituksen määrässä Lapin AMK on kansallisesti yksi eniten rahoitusta saaneista ammattikorkeakouluista. Vuonna 2021 Lapin AMK sai kolmanneksi eniten ulkoista rahoitusta ammattikorkea kouluista. Ulkoisen rahoituksen osuus Lapin AMK:n TKI- toiminnan rahoituksesta on ollut yli puolet, tai reilusti yli puolet, yhtä vuotta lukuun ottamatta (vuosi 2019).

Keskeisimpiä ulkoisia rahoituslähteitä Lapin AMK:n TKI-toiminnassa ovat olleet Euroopan unionin rakennerahastojen rahoitus sekä kansallinen vastinraha. Ne ovat muodostaneet yli kaksi kolmasosaa ulkoisesta rahoituksesta. Vuonna 2021 Euroopan aluekehitysrahaston (sisältää Interreg -rahoituksen) ja Euroopan sosiaalisrahaston osuus ulkoisesta rahoituksesta oli 88 %. Rakennerahastotoiminta ja sille asetetut han ketoiminnan reunaehdot siis määrittävät siis myös TKI-yhteistyötä hanketoiminnassa.

Matkalla luovaksi edelläkävijäksi

Rahoitusta on kuitenkin tullut myös useista muista lähteistä. Vuonna 2021 hanke rahoituksesta 22 % oli kansainvälistä rahoitusta muista kuin rakennerahastoista ja tämä osuus on ollut kasvussa (mm. EU-puiteohjelma, Interreg, kansainväliset järjestöt).

Kuva 1. Lapin AMK:n TKI-hankkeiden rahoitus vuosina 2014-2021. (Lapin AMK hanketietokanta)

Kuva 2. Lapin AMK:n TKI-hankkeiden ulkoisten rahoituslähteiden osuudet ulkoisesta rahoituksesta vuosina 2014-2020 hankeotoksessa (373 hanketta, josta tiedot olivat saatavilla) (Lapin AMK hanketietokanta).

Teema-alueittain rahoitusta on kohdistettu strategian mukaisesti Lapin AMK:n eri painopistealueille ja osaamisryhmiin. Osaamisryhmistä rahoitusta on erityisen vah vasti vuosina 2019-2021 kohdistunut Digitaalisiin ratkaisuihin, Uudistuvaan teolli suuteen, Tulevaisuuden biotalous, Älykkääseen rakennettuun ympäristöön sekä Vas tuulliset palvelut. Jokaiseen näistä on kohdistunut 1-2 miljoonaa euroa ulkoista TKIrahoitusta vuosittain. Erityisesti Digitaalisiin ratkaisuihin on panostettu viime vuo sina enenevästi. Osallisuus ja toimintakyky sekä Tulevaisuuden terveyspalvelut osaamis ryhmiin rahoitusta on kohdentunut vähemmän, noin 300 000 – 600 000 euroa.

YHTEISTYÖKUMPPANIT JA KOHDERYHMÄT

Lapin AMK:n TKI-hankkeita on toteutettu erityyppisten kumppaneiden kanssa. Hankekumppaneita ja hankkeiden kohderyhmiä tutkittiin Lapin AMK:n vuosien 2014-2021 hanketietokantojen tietojen pohjalta. Tiedot saatiin kartoitettua 307 hank keesta, joka on yli kolme neljäsosaa kaikista toteutetuista hankkeista. On kuitenkin huomioitava, että seuraavassa esitettävät luvut eivät kuvaa kokonaisuudessaan Lapin AMK:n hankekumppaneita ja kohderyhmiä. Näissä hankkeissa löytyi yhteensä 191 kotimaista hankekumppania. Ulkomaisia hankekumppaneita oli hankkeissa yhteensä 181 kappaletta (yliopistoja ja korkeakouluja, alueellisia yhteistyöverkostoja, tutkimus laitoksia jne.). Suhteessa kotimaisiin hankekumppanuuksiin Lapin AMK:lla on siis merkittävä ja kasvava määrä myös kansainvälisiä kumppaneita.

Kuva 3. Lapin AMK:n kotimaisten TKI-hankekumppanien lukumäärä organisaatiotyypeittäin vuosina 2014-2021 (Lapin AMK hanketietokanta).

Tietojen pohjalta TKI-yhteistyötä hankkeissa on tehty laajasti erityyppisten organi saatioiden kanssa. Määrällisesti yrityksiä on hankekumppaneissa eniten. Suhteessa yritysten lukumäärään koko maakunnassa lukua voidaan kuitenkin pitää rajallisena. Muiden ammattikorkeakoulujen kanssa yhteistyötä on tehty käytännössä ympäri Suomen ja hankekumppanuuksia on ollut käytännössä lähes kaikkien muiden am mattikorkeakoulujen kanssa. Myös yliopistojen kanssa yhteistyötä on tehty laajasti ympäri Suomen. Merkittävä organisaatiotyyppi ovat myös kunnat ja kuntayhtymät. Yleisesti Lapin ammattikorkeakoulun yhteistyökumppanuuksissa korostuvat La pin paikalliset toimijat sekä vahvasti samantyyppistä asiantuntijuutta omaavat ja sa

moissa teemoissa TKI-toimintaa tekevät organisaatiot muista maakunnista. Kun tarkastellaan kuinka usein erityyppiset organisaatiot ovat osallistuneet TKI-hankkei siin, ovat ammattikorkeakoulut olleet useimmin hankekumppaneina TKI-hankkeissa. Ammattikorkeakoulujen rooli on Lapin AMK:n osaamisryhmittäisessä tarkastelussa ollut erityisen merkittävä seuraavissa ryhmissä: ”Tulevaisuuden terveyspalvelut”, ”Tulevaisuuden biotalous”, ”Digitaaliset ratkaisut” ja ”Vastuulliset palvelut”. Yritykset ovat osallistuneet erityisesti ”Uudistuva teollisuus” osaamisryhmän hankkeisiin. Yli opistot sen sijaan ovat olleet hankekumppaneina laaja-alaisimmin eri osaamisryhmi en hankkeissa. Kunnat ovat olleet hankekumppaneina erityisesti ”Tulevaisuuden terveyspalvelut”, ”Sosiaali- ja terveyspalvelut” sekä ”Älykäs rakennettu ympäristö” osaamisryhmiä koskevissa hankkeissa. Hankekumppanit valikoituvat hankkeisiin kumppanien asiantuntemuksen ja toisaalta TKI-toiminnan tarpeiden pohjalta. Kansain välisiä toimijoita on ollut mukana erityisesti ”Vastuulliset palvelut”, ”Tulevaisuuden biotalous” sekä ”Digitaaliset ratkaisut” osaamisryhmien TKI-hankkeissa.

Kuva 4. Lapin AMK:n kotimaisten TKI-hankkeiden yhteistyökumppanien esiintyminen organisaatiotyypeittäin hankkeissa (sama organisaatio voi olla useassa hankkeessa yhteistyökumppanina). (Lapin AMK hanketietokanta)

Matkalla luovaksi edelläkävijäksi

Kuva 5. Lapin AMK:n TKI-hankkeiden kohderyhmäorganisaatioiden lukumäärä organisaatiotyypeittäin (Lapin AMK hanketietokanta)

Tarkastelluissa TKI-hankkeissa tunnistettiin yhteensä 633 kohderyhmä organisaatioita. TKI-hankkeiden kohderyhminä ja hyödynsaajina korostuvat lukumääräisesti yritykset, joita tunnistettiin 557 kappaletta. Muita merkittäviä kohderyhmiä ovat organisaatioi den lukumäärissä esimerkiksi kunnat ja kuntayhtymät sekä kehittämisyhtiöt.

Kuva 6. Lapin AMK:n TKI-hankkeiden kohderyhmien esiintyminen organisaatiotyypeittäin hankkeissa (sama organisaatio voi olla useassa hankkeessa hyödynsaajana). (Lapin AMK hanketietokanta)

Yritykset on myös selvästi useimmiten merkitty hankkeiden kohderyhmiksi. Lapin AMK:n TKI-toiminta siis pyrkii tuottamaan erityisesti elinkeinoelämälle hyötyjä. Li säksi ryhmät, kunnat ja yhdistykset ovat olleet laajimmin hankkeiden kohderyhminä TKI-hankkeissa.

Matkalla luovaksi edelläkävijäksi

YHTEISTYÖN TOIMIVUUS JA KEHITTÄMISTARPEET

Lapin AMK tekee monentyyppistä yhteistyötä TKI-toiminnan alalla sekä Lapin alueen toimijoiden kanssa, että kansallisesti ja myös kansainvälisesti. Yhteistyö kumppaneihin kuuluu monenlaisia toimijoita, jotka lähtevät yhteistyöhön erityyppi sistä lähtökohdista. Osa organisaatioista on tutkimus- ja koulutusorganisaatioita, osa taas julkisia organisaatioita, jotka tuottavat mm. palveluita alueensa asukkaille. Mer kittävä osa on myös yrityksiä, jotka pyrkivät kehittämään TKI-yhteistyöllä liiketoi mintaansa. Tämän lisäksi mukana on myös kolmannen sektorin toimijoita.

Kuva 7. Lapin AMK:n TKI-toiminnan yhteistyökumppanien kyselyn vastauksia minkälaista yhteistyötä Lapin AMK:n kanssa on tehty TKI-toiminnassa (Selvityksen kysely, touko-kesäkuu 2022). (Jokin muu = koulutuskumppanuus, opetusharjoittelujen järjestäminen ja ohjaus)

Selvityksen kysely kohdistettiin TKI-hankkeissa mukana olleille yhteistyökumppa neille. Tästä syystä osin TKI-hankkeet korostuvat keskeisimpänä yhteistyönmuotona, mutta yhteistyötä tehdään varsin laajasti myös muilla tavoin. Yhteistyötä tehdään mm. yhteisissä tilaisuuksissa sekä myös opiskelijoiden kautta tapahtuvan yhteistyön

kautta. Keskeiset TKI-toimijat tekevät TKI-yhteistyötä myös suunnittelemalla TKItyön suuntaamista yhteisesti. Vähemmän yhteistyötä tehdään esimerkiksi opinnäyt teiden ja tiedon jakamisen alustojen suhteen. Harvimmin yhteistyötä tehdään TKIlaboratorioiden ja testausalustojen käytössä.

Kuva 8. Lapin AMK:n TKI-toiminnan yhteistyökumppanien kyselyn vastausjakaumia liittyen syihin miksi Lapin AMK:n kanssa lähdetään yhteistyöhön (Selvityksen kysely, touko-kesäkuu 2022)

Lapin AMK koetaan yhteistyökumppanien haastattelujen mukaan TKI-toiminnassa hyvin arvostetuksi kumppaniksi, jonka kanssa hakeudutaan yhteistyöhön. Taustalla asiassa on erityyppisiä syitä. Yhteistyökumppanien kyselyn mukaan tärkeä syy yhte ystyöhön pyrkimiselle on Lapin AMK:n asiantuntemus ja erityisosaaminen. Lapin AMK:lla on seitsemän osaamisryhmän asiantuntemusaluetta, jollaista osaamista La pin alueella muilla organisaatioilla ei ole. Erityisesti teknisten alojen osaaminen sekä soveltava elinkeinolähtöinen näkökulma TKI-toimintaan koetaan asioiksi, joilla La pin AMK tuo yhteistyöhön sellaista, mitä muut eivät pysty Lapin alueella tarjoamaan. Kyky tuoda TKI-toimintaan käytännöllistä elinkeinolähtöistä kehittämisnäkökul maa sekä kyky ennakoida ja tehdä TKI-toimintaa tulevaisuussuuntautuneesti oli haastattelujen mukaan Lapin AMK:n vahvuuksia.

Yhteistyön Lapin AMK:n kanssa koetaan myös mahdollistavan suuremman hanke rahoituksen saamista TKI-toimintaan. Tällä tavoin TKI-toimintaa voidaan toteuttaa yhteistyössä suuremmilla voimavaroilla. Lapin AMK pystyy haastattelujen mukaan kanavoimaan alueelle kansallisten rahoituslähteiden ja rakennerahastorahoituksen lisäksi myös kansainvälistä rahoitusta. Tämän koetaan tuovan selkeää lisäresurssia kehittämistoimintaan.

Muita tärkeitä syitä lähteä yhteistyöhön on yhteistyökumppanikyselyn mukaan organisaatioissa tehty strateginen linjaus Lapin AMK yhteistyöstä. Tämä kuvaa, että useille yhteistyökumppaneille Lapin AMK koetaan tärkeäksi kumppaniksi ja kyseessä on laajempi linjaus suunnitelmallisesta yhteistyöstä.

Tärkeä syy yhteistyöhön pyrkimiselle on myös Lapin AMK asema laajemmissa yhteistyöverkostoissa. Lapin AMK:n TKI-yhteistyön kautta kumppaniorganisaatiot pyrkivät verkottumaan myös muihin keskeisiin toimijoihin ja laajentamaan ja syven tämään yhteistyötä verkostoissa. Lapin AMK:n kuvataan haastateltujen yhteistyöta hojen olevan keskeinen toimija alueellisissa ja kansallisissa verkostoissa, joka mah dollistaa yhteistyötä laajemmin verkostoissa olevien tahojen kanssa. Lisäksi AMK toimii myös kansainvälisissä verkostoissa ja osaltaan edesauttaa kansainvälisten yh teyksien vahvistumista. Tärkeä tekijä on myös, että Lapin AMK:n yhteistyön kautta hankkeiden kohderyhmiä pystytään tavoittamaan laajemmin.

Lapin AMK:n kohdalla tärkeäksi koetaan myös, että se on resursseiltaan ja kyvyk kyydeltään organisaatio, joka pystyy hallinnoimaan ja edistämään suurempia hanke kokonaisuuksia ja kehittämisverkostoja. Hankeosaaminen, hankejohtaminen ja koordinaatiotyön osaaminen ja kokemus ovat sen selkeitä vahvuuksia.

Lisäksi AMK:n vahvuuksina koetaan haastattelujen mukaan myös kyky kehittää uusia ja ketteriä sekä pitkäaikaisempia pysyviä vaikutuksia synnyttäviä kehittämis konsepteja (Frostbit, TEQU). Niiden kautta kehittämistyötä on saatu tehostettua ja parhaimmillaan toiminnan vaikuttavuutta parannettua.

Kuva 9. Lapin AMK:n TKI-toiminnan yhteistyökumppanien kyselyn vastausjakaumia TKI-yhteistyön toimivuudesta Lapin AMK:n kanssa (Selvityksen kysely, touko-kesäkuu 2022)

Matkalla luovaksi edelläkävijäksi

Hieman harvemmin organisaatiot kokevat haluavansa yhteistyöhön uuden tutkimus tiedon käyttöön saamisen takia. Lisäksi Lapin AMK:n TKI infrastruktuuri ja fasili teetit ovat vain pienelle osalle kumppaneista merkittävä syy pyrkiä yhteistyöhön. Lapin AMK:ssa on viime vuosina panostettu infrastruktuurin ja kehittämisympäristöjen kehittämiseen ja ne ovat laadukkaita. Keskeinen taustasyy miksi yhteistyökumppanit eivät koe niitä merkittäviksi yhteistyön kannalta, on se, että kumppaneiden tuntemus infrasta ja fasiliteeteista ei ole riittävän hyvää. Haastattelujen mukaan kumppaneille ja Lapin AMK:lle olisi suurta hyötyä, jos kumppanit osaisivat paremmin hyödyntää Lapin AMK tarjoamia TKI-toiminnan infrastruktuuria ja fasiliteetteja.

Itse TKI-toiminnan yhteistyön koetaan sujuvan pääosin erittäin hyvin Lapin AMK:n kanssa. Lähes kaikki selvityksen kyselyyn vastanneet yhteistyökumppanit kuvasivat yhteistyötä kokonaisuutena hyvin tai varsin hyvin toimivaksi. Esimerkiksi yhteistyön käynnistäminen, koordinaatio ja roolitus toimivat hyvin. Usean yhteistyö kumppanin kohdalla asiaan vaikuttaa myös pitkäaikaisempi yhteistyö TKI-toimin nassa ja sen puitteissa muodostuneet henkilökohtaiset suhteet ja vakiintuneet käy tännöt Lapin AMK:n asiantuntijoiden kanssa. Lapin AMK:n väki tunnetaan varsin hyvin alueella ja yhteistyökumppaneilla on matala kynnys lähestyä Lapin AMK:n väkeä. Haastattelujen mukaan toimijajoukossa on yleisesti tietoisuus laajentunut La pin AMK:n TKI-toiminnan yhdyshenkilöistä ja osaamista on saatu myös profiloitua henkilöihin. Lapin AMK kanssa yhteistyötä on helppo toteuttaa ja yhteydet ovat tii viitä. Koska yhteistyö toimii nykyisten kumppanien kanssa varsin hyvin, on haastat telujen mukaan suurempi kehittämistarve yhteistyökumppanijoukon laajentaminen ja uusien kumppanuuksien hakeminen.

Lapin AMK:n, kuten muidenkin ammattikorkeakoulujen tehtävien ja alueellisen roolin toteutuminen edellyttää tiivistä yhteistyötä paikallisen ja alueellisen elinkeino elämän kanssa. Yksi väline tässä tehtävässä ovat kumppanuudet, joiden kautta yhteis tä vuoropuhelua tavoitteista ja synergioista voidaan konkretisoida ja sille luoda selke ät sopimukselliset puitteensa. Työelämälähtöinen ja -läheinen koulutus ja elinkeino elämää uudistava TKI-toiminta perustuvat luottamukselle ja lujille kumppanuuksille. Kumppanuudessa tarvitaan johtamista, ennakointikykyä, organisaation omaa jous toa, vuoropuhelua, yhdessä tekemistä ja yhdessä sovittuja menettelytapoja. Kumppa nuus on sopimukseen pohjautuvaa, suunnitelmallista, systemaattista ja molempia osapuolia hyödyttävää pitkäjänteistä yhteistyötä. Palveluperiaate on, että kumppa nuuksissa tuotettu, uusi tieto on mahdollisimman avoimesti myös muiden kuin kumppaniyritysten saatavilla.

Yksi Lapin AMK:n vakiintuneista välineistä TKI-yhteistyölle ovat kumppanuusso pimukset, joissa kuvataan yhteiset tavoitteet ja nimetään vastuuhenkilöt. Sopimus jakso on lähtökohtaisesti kolme vuotta. Vuosikelloon perustuvat toimintasuunnitelmat sisältävät vuosittaisen seurannan, arvioinnin ja kehittämisen. Sopimusten eduiksi on tunnistettu jo pitkään suunnitelmallisuuden lisääntyminen TKI-yhteistyössä ja yri tysten tehokkaampi käyttäminen harjoitteluympäristönä, mikä voi on voinut syven tää oppimista ja kehittää prosesseja siten, että yhteistyötä on voitu hyödyntää tehok kaammin, mm. oppimistehtäviä on voitu ohjata siten, että oppimistehtävien tulokset

hyödyttävät yhtäläisesti asiakkaita ja työelämän ohjaajia. (Kangastie & Kantola 2014, s. 58).

Sopimuksilla on jo kymmenen vuoden mittainen historia ja ne ovat olennainen osa Lapin AMK:n muutenkin monipuolista työelämäkumppanuuksien toimintatapa valikoimaa (Hendriksson 2022, Hendriksson, K & Kauppi, T. 2020 ja Jankkila, H & Kangastie, H. 2014). Työelämäläheinen koulutus-, tutkimus- ja innovaatioympäris tö -hanke (TKTI) alkoi vuonna 2011 Rovaniemen ammattikorkeakoulun (RAMK) aikana ja päättyi vuoden 2014 lopussa. Hankkeen rahoittivat Lapin ELY-keskus, Euroopan sosiaalirahasto, RAMK ja Lapin ammattikorkeakoulu. Kun RAMK ja KemiTornion ammattikorkeakoulu yhdistyivät 1.1.2014, kumppanuussopimustoiminta jat kui Lapin ammattikorkeakoulussa yhtenä monista opetuksen kehittämishankkeista. Hankkeen tavoitteena ja tuloksena oli Lapin ammattikorkeakoulun työelämäläheistä oppimiskäsitystä tukeva monialainen, verkostoyhteistyöhön perustuva, innovaatio toimintaa edistävä ja toteuttava Living Lab -tyyppinen ekosysteemi, eli kehittämis ympäristö. Kehittämistyön perustaksi kartoitettiin olemassa oleva tilanne resurssien, toimintatapojen ja käytänteiden kartoittamisella. (Niemi, S. 2013: ”Saatteeksi” julkai sussa Hilkka Jankkila & Helena Kangastie, emt., s. 13 ja 36). Kumppanuuksia on eri tyisesti syntynyt sosiaali- ja terveyssektorilla ja onkin koettu, että Lapin ammattikor keakoulussa sosiaali- ja terveysalan kumppanuudet näyttäisivät toimivan monipuo lisimmin eri yhteistyön tasoilla. Koulutusyhteistyö on luontevaa ja pitkäaikaista esi merkiksi Rovaniemen kaupungin sosiaali- ja terveystoimen tai Lapin sairaanhoitopii rin kanssa, samoin yhteistyö harjoittelu- ja opinnäytetyökäytännöissä. Muilla aloilla alueen yritysten koko koetaan monesti rajoittavana tekijänä koulutus- ja hankeyhteis työssä. (ibid, s. 38).

Kumppanuusjohtamisen toteutustavat muodostuvat erilaisiksi eri toimintakon teksteissa, mutta tietyt asiat nousevat esille toistuvasti, eräänlaisina välttämättöminä tekijöinä:

• omien strategioiden ja tavoitteiden selkeytys myös kumppanuuksien osalta

• kumppanien valinta suhteessa omiin ja yhdessä asetettuihin tavoitteisiin

• sopimukset (yleiset kumppanuussopimukset ja tarkentavat sopimukset)

• sovittu johtamisrakenne tarpeen mukaan (johtoelimet ja -roolit)

• yhteisesti hyväksytyt menettelytavat ja käytännöt yhteisjohtamiselle.

Olennaisia ovat myös kumppaneiden kanssa yhdessä laaditut pitkäjänteiset yhteiset kehittämissuunnitelmat sekä niiden pohjalta laaditut vuosittaiset toteuttamissuunni telmat, joiden toteutumista seurataan säännöllisesti (ibid., s. 43). Em. selvityksessä Lapin ammattikorkeakoulussa kartoitettiin yhteistyöyrityksiä ja mahdollisia kump paneita niiden yritysten joukosta, joiden kanssa oli jo aiemmin tehty yhteistyötä. Kumppanuussopimuksia solmittiin hankkeen aikana kymmenen kappaletta ja useam pia neuvotteluja käytiin, jotka myöhemmin johtivat kumppanuussopimuksen solmi miseen. Nykyisellään kumppanuussopimuksia on lähes 50 eri sidosryhmän ja yhteis

Matkalla luovaksi edelläkävijäksi

työkumppanin kanssa, julkiselta sektorilta yrityksiin, mutta ne nousivat vain harvoin esille haastatteluissa tai kyselyissä.

Arviointiaineiston pohjalta yhteistyön onnistumisena on pidetty yhteistyön proses seja ja käytäntöjä sekä yhteistyötä tukevien alustojen ja järjestelmien toimivuutta. Näidenkin tekijöiden kohdalla suurempi osa vastaajista kyselyssä, pitää kyseisiä asi oita hyvin tai kohtuullisesti toimivina. Hanketoiminnan prosesseissa ja käytännöissä haasteena ovat olleet useimmiten hanketoiminnan yleiset hallintoon liittyvät haas teet. Toisaalta osassa hankkeista haaste liittyy henkilöstöresursointi hankkeissa. Osa Lapin AMK:n substanssiasiantuntijoista ylityöllistettyjä hanke- ja opetustyön välillä, osassa hankkeista taas hankehenkilöstöä on paljon, mutta työpanos on pirstaloitunut liian pieniin osiin. Nämä ovat haastaneet hankkeiden toteutusta. Yhteistyötä tukevissa järjestelmissä haasteet liittyvät esimerkiksi organisaatioiden välisiin tietosuoja käytäntöihin ja niiden tuomiin ongelmiin sekä yleisesti järjestelmien tekniseen toi mivuuteen.

TAPAUSTUTKIMUS: TEQU PALVELUKONSEPTI KETTERÄNÄ YRITYSYHTEISTYÖN

MAHDOLLISTAVANA ALUSTANA

Hankkeen/yhteistyökokonaisuuden yleiskuvaus

TEQU on Lapin AMK:ssa luotu palvelukonsepti alueellisille yrityksille, jossa tavoit teena on AMK:n asiantuntijoiden ja yritysten yhteistyössä mahdollistaa yritysten in novointia ja kasvua. Konseptin peruslähtökohtana on nopeuttaa ja ketteröittää pai kallisten yritysten innovaatioprosesseja sekä tuoda siihen mukaan laaja-alaisempaa osaamista. Taustalla konseptin luomisessa oli Lapin AMK:n TKI -toiminnan strate gisen pitkänaikavälin vaikuttavuuden parantaminen ja pysyvien hanketoiminnan tulosten synnyttäminen. Konseptin alle kootaan useita rakennerahastohankkeita, jotka toteuttavat konseptin mukaista ajattelua yhdensuuntaisesti ja luovat tekemiseen pitkäaikaisuutta verrattuna yksittäisten hankkeiden toteuttamiseen. Havaittu haaste on aiemmin ollut, että hankkeiden valmistelu kestää pitkään ja hankkeista saatavien hyötyjen syntyminen kestää liian pitkään ja usein hyödyt jäävät hankkeen aikaisiksi. Konsepti pyrkii nopeuttamaan tätä prosessia ja hakemaan ratkaisuja innovaatiopro sessin sujuvoittamiseen sekä luovaan pidempiaikaisia liiketoiminnallisia vaikutuksia. TEQU on Lapin liiton EAKR-rahoituksella tukema toimintakokonaisuus.

Hankkeessa toteutetun yhteistyön tarkempi kuvaus sekä toimivat asiat/hyvät käytännöt

Keskeinen asia ollut, että konseptissa on löydetty tarkoituksenmukaiset teema-alueet, joihin keskittyä. Lapin AMK ei voi olla, eikä alueen elinkeinoelämän kannalta olisi tarkoituksenmukaistakaan olla kaikilla teemaa-alueilla kehityksen kärkijoukossa. Nykyiset TEQU-konseptin teema-alueet ovat energia, IoT sekä kestävä rakentaminen. Lisäksi asiantuntemusta tuodaan mukaan muotoilusta, kaupalliselta puolelta ja me dian tuotannon puolelta, sekä yhdistelemällä asiakaslähtöisesti eri osaamisia TEQU:n kautta eri innovaatioprosesseihin. Konseptin keskeinen idea on AMK:n prototyyp piprosessi, jonka mukaan viikon kuluttua yrityksen kanssa pidetystä ensimmäisestä palaverista, yritys saa kolme tuotekonseptia ja jopa kuukauden kuluttua tästä valitus ta konseptista valmistuu varsinainen prototyyppi testaukseen. Yhteistyöprosessi yritysten kanssa sisältä seuraavat vaiheet: 1) Protohakujen mark kinointi alueen yrityksille (someviestintä, kampanjat jne.) 2) Yritysten kontaktointi ja yritysten yhteydenotto (haetaan yritysten ratkaisuja vaativia asioita, joita he ilmoitta vat) (s-posti, nettisivu, puhelut)) 3) Yritysten haastattelu ja kehittämistarpeiden konk retisointi (yrityksen tilanne ja ymmärrys yrityksestä, kehitysmahdollisuudet, kehitet tävä innovaatio laajemmin arvoketjussa, kilpailutilanne) 4) Arvolupaus yritykselle prototyypin kehittämisessä (tuote, laite tai palvelut, kenelle asiakkaalle ja millä hin nalla jne.) 5) Prototyypin kehitystyön käynnistäminen, jossa luodaan ja mallinnetaan

Matkalla luovaksi edelläkävijäksi

3 konseptiaihioita, 6) Esitellään 3 konseptiaihioita yritykselle, joista 1 valitaan jatko kehitettäväksi (hyödynnetään labroja, alustoja ja TKI-infraa). 7) Yhden kuukauden päästä prototyyppi valmistuu. 8) Yritys alkaa testaamaan prototyyppiä asiakasraja pinnassa. 9) Yritys voi halutessaan ostaa TEQU:lta myös lisäpalveluita kovalla rahalla ja kehittää prototyyppiä yhteistyössä pidemmälle.

TEQU konseptiin kuuluvat keskeisenä osana myös konseptin tunnettuutta lisäävät sekä alueellista TKI-keskustelua aktivoivat ja TKI-toiminnasta tietoa jakavat TEQUtalk tapahtumat.

Hankkeen/yhteistyökokonaisuuden yhteistyössä saavutetut hyödyt ja vaikutukset

TEQU-konseptin puitteissa on synnytetty erilaisia prototyyppejä, joita konseptiin osallistuneet yritykset ovat voineet jatkokehittää liiketoiminnaksi asti. Näitä ovat ol leet mm. sumusuihku ratkaisu (Cold therapy device – healthy mist shower treat ments), langattoman energian mittausjärjestelmän tiedonsiirron ratkaisuja (Trans meter), vaellus- ja hiihtoreittien taukopaikkojen halkoautomaatti (Klapimaatti) sekä avantojen aukipitämisen ratkaisu (Avanto – effortless ice baths). Lisäksi toiminnassa on tuotettu uusia kehitysaihioita ja tuotettu tietoa prototyyppien toimivuudesta.

Yksi prototyyppi on ollut myös Marjetas Academy Oy:n kanssa kehitetty Dropstick tien pinnan lämpötilaprofiilin mittausratkaisu. Kyseessä on tien pintaan kytkettä vään IoT-ratkaisuja hyödyntävään sauvaan ja sauvaverkoston tietoa käsitteleviin rat kaisuihin perustuva järjestelmä. Ratkaisuilla saadaan tien pinnasta kelitietoa ja tietoa tien liukkaudesta. Kyseistä ratkaisua on testattu ja jatkokehitetty useammassa eri kaupungissa mm. Helsingissä Malminkartanossa Fiksu kaupunki hankkeen osana.

TEQU-konseptin vahvuuksina ovat olleet toiminnan ketteryys ja nopeus suhteessa perinteiseen hanketoimintaan ja kyky vastata nopeasti pienten yritysten tarpeisiin. Keskeistä on, että osallistuva yritys saa nopeassa prosessissa omille palvelu- ja tuote aihioille sparrausta, jossa voidaan hyödyntää laaja-alaista osaamista ja asiantuntijuutta. Perinteisen TKI-hanketoiminnan hitaus on ollut haaste yritysmaailman ja markki noiden nopeille liikkeille. TEQU-konseptin ketterällä toimintamallilla on pystytty vastaamaan näihin tarpeisiin. Yleisemmin konsepti tähtää yhtä hanketta ja siihen liittyvää kehittämistyötä laajem min pidemmän aikavälin kehittämistoimintaan, jossa pyritään lukuisa määrä erilai sia prototyyppejä alueen yrityksille. Suuren massan erilaisia prototyyppejä odotetaan varmistavan, että vaikka osa prototyypeistä ei lopulta jalostuisi markkinoilla menes tyviksi palveluiksi ja tuotteiksi, niin riittävän suuresta osasta niitä tulee. Jatkossa kes keistä on konseptin jatkojalostaminen edelleen vastaamaan Lapin alueen kehittyvien pienten yritysten tarpeisiin.

Haastatteluiden ja kyselyn mukaan myös TKI-toiminnan sisäinen koordinaatio Lapin AMK:n eri osaamisryhmissä aiheuttaa osalle kumppaneista epäselvyyttä. Osaamisryhmissä on hieman erilaisia tapoja toimia ja esimerkiksi siinä, miten ope tushenkilöstöä käytetään hankkeissa. Lisäksi osassa yksiköistä kehittämistyötä teh dään laajalla fokuksella ja osalle kumppaneista on epäselvää mihin eri yksiköiden TKI-toiminta painottuu. TKI-toiminnan fokus liian lavea tietyillä teema-alueilla. TKI-toiminnan koordinaatiota ja toimintaa voitaisiin tarkoituksenmukaisilta osin yhdenmukaistaa eri osaamisryhmien välillä.

Yksi esille tuotu kehittämistarve liittyy myös siihen, että yrityskenttää ei ole saatu tavoitettua ja sitoutettua TKI-toiminnassa kaikissa toimissa riittävän laajasti mukaan kehittämistyöhön. Esimerkiksi Lapin älykkään erikoistumisen strategiaa toteuttavas sa Arctic Smartness konseptissa yrityksiä ei saatu täysin toivotunlaisella laajuudella mukaan. Yrityksiin liittyvää kontaktipintaa olisi syytä vielä laajentaa ja toisaalta sy ventää. Lisäksi Lapin AMK tunnistaa ja räätälöi TKI-toimintaa kohderyhmien tar peisiin osassa TKI-toiminnasta hyvin (mm. uudet konseptit), mutta osin osuvuus voisi olla vielä parempaa.

Lisäksi esille tuotu haaste tai kehittämistarve liittyy siihen, että toimijakenttä ei tunne riittävän hyvin ja syvällisesti Lapin AMK:n TKI-toiminnan mahdollisuuksia ja potentiaalisia hyötyjä, kehittämisalustoja, fasiliteetteja ja asiantuntemusta.

Kansainvälistymiskyvykkyydessä (eli kyvyssä hahmottaa kansainvälisiä mahdol lisuuksia, solmia kumppanuuksia, päästä mukaan kansainvälisiin verkostoihin ja saada kansainvälistä rahoitusta) on eroja Lapin AMK:n osaamisryhmien välillä. Kat tavampi kansainvälistymiskyvykkyys organisaation sisällä on nostettu haastattelui den mukaan esille yhtenä kehittämiskohteena. Kansainvälisiä kyvykkyyksiä voisi yleisemminkin vahvistaa entisestään alueella.

Lapin AMK:n selkeä vahvuus on valittujen osaamisalueiden ja osaamisryhmien asiantuntemus. Yhteistyökumppanien näkökulmasta täsmäosaamisen ja asiantunte muksen lisäksi jatkossa kaivataan myös kokonaisvaltaisia osaamisryhmärajat ylittä vää osaamista. Tällä voidaan vastata tarpeeseen toteuttaa TKI-projekteja osaamisryh mien rajat ylittäviin ilmiö- ja systeemitason kehittämiskokonaisuuksiin. Toisaalta tärkeänä nähdään edelleen kehityksessä mukana pysyminen yksittäisillä osaamis ryhmien asiantuntemusalueilla ja niillä huippuasiantuntijuuden varmistaminen.

Yleisesti hankkeita on koottu laajemmiksi vuosien 2014-2020 aikana laajemmiksi hankekokonaisuuksiksi keskeisten teema-alueiden ympärille sekä yhdensuuntaista maan yhteistyötahojen kanssa kehittämistoimintaa suhteessa alueellisiin päämääriin. Näin on sekä pyritty vähentämään pirstaleista hanketoimintaa ja saatu nopeutettua kehittämisprosesseja, että luotu osaamista, joka vastaa paremmin yhteiskunnan sys teemisiin, monitieteisiin ja ilmiölähtöisiin haasteisiin (mm. kiertotalous, Green Care). Tätä toimintatapaa on yleisesti pidetty hyvänä ja tärkeänä.

Matkalla luovaksi edelläkävijäksi

Taulukko 1. Yhteenvetotaulukko

Lapin AMK:n TKI-toiminnan yhteistyön toimivuudesta

Toimivat asiat yhteistyössä: Haasteita/pullonkauloja:

Hyvät ja tiiviit yhteydet alueen keskeisiin TKI-toimijoihin ja yhteistyökumppaneihin Nopeus ja ketteryys sekä sopeutumiskyky

Erityisalojen asiantuntemus ja kyky tuoda se TKI-kehittämistyöhön

Johto, joka tulee ja rohkaisee uusia avauksia ja kv. TKI-yhteistyön uusia muotoja

Yleinen rutiinilla sujuva hankeosaaminen

Hankejohtamisen ja koordinaatiotyön osaaminen ja kokemus

Yhteydenpito käytännöt ja vuorovaikutusprosessit

Mahdollisuudet hyödyntää TKI-infraa ja fasiliteetteja

Kumppanuussopimukset hyvänä käytäntönä Valmiit ja vakiintuneet henkilökohtaiset verkostot

Uudet toimintatavat, kehittämisalustat ja kehittämiskonseptit (Frostbit, TEQU jne.)

Lapin AMK:n TKI infran tuntemus ei sidosryhmien keskuudessa ole riittävän hyvää

Osaamisen hajautuminen eri osaamisryhmiin – hankaluus löytää sopivaa osaajaa osaamisryhmiä läpileikkaaviin laajempiin TKI-hankkeisiin

AMK:n TKI-toiminnan koordinaatio näyttäytyy ulospäin osin epäselvänä. Räätälöityihin asiakastarpeisiin vastaaminen

Tiedon jakamisen ja tiedon jaon alustojen toimivuus

TKI-hankehenkilöstön vaihtuvuus TKI-henkilöstön vähäisyys suhteessa opetushenkilöstöön Henkilöstöllä liikaa hankkeita ja ei aikaa hanketyöhön

Hankkeisiin ei löydy aina riittävää substanssiosaamista

Lähteenmäki-Smith, Nyman, Valtakari & Varmola

TKI-TOIMINNAN JA YHTEISTYÖN HYÖDYT JA VAIKUTUKSET

Lapin AMK:n TKI-toiminnan volyymista ja toimeenpanosta löytyy kattavasti tietoa, mutta vaikuttavuuden seurantaa on tehty vähemmän. Tässä selvityksessä on pyritty tarkastelemaan asiaa nimenomaan yhteistyötahojen ja sidosryhmien kokemusten nä kökulmasta heidän saavuttamiaan hyötyjä ja vaikutuksia yhteistyöstä. Tietoa kartoi tettiin kyselyllä yhteistyökumppaneille sekä haastatteluilla. Lisäksi tapaustutkimuk sella kartoitettiin tietyistä yhteistyökokonaisuuksista tarkemmalla tasolla tietoja yh teistyön toimivista käytännöistä sekä aikaansaaduista hyödyistä ja vaikutuksista.

Kokonaisuutena Lapin AMK:n TKI-toiminnan yhteistyön on koettu synnyttäneen monentyyppisiä hyötyjä kumppaniorganisaatioille. Osassa kyselyssä tarkastelluista näkökulmista hyötyjä on syntynyt kuitenkin laajemmin eri organisaatioille, kuin toi sissa näkökulmissa.

Selvityksen kyselyn mukaan erittäin merkittäviä ja merkittäviä hyötyjä organisaa tioihin on syntynyt laajemmin erityisesti verkostoitumisessa keskeisiin toimijoihin. Lapin AMK omaa TKI-toiminnassaan kattavan kumppaniverkoston ja sen TKItoiminnan kautta myös kumppaniorganisaatiot myös pääsevät vahvemmin verkostoihin mukaan. Lapin AMK:n voisikin kuvata olevan keskeinen verkostoitumista ja yhteis työtä mahdollistava noodi laajemmassa alueellisessa, kansallisessa ja myös kansain välisessä verkostossa, jonka kautta yhteistyö tiivistyy erilaisten toimijoiden välillä.

Yleisesti Lapin alueella on pyritty tiivistämään ja yhdensuuntaistamaan keskeisten TKI-toimijoiden toimintaa ja kehittämään ekosysteemimäisempää yhteistyön raken netta. Ekosysteeminen ajattelu TKI-toiminnassa lähtee oletuksesta, että toimijat, joi den varaan ekosysteemit rakentuvat, luovat verkostomaisia ja itseään ruokkivia ja keskinäisriippuvaisia kokonaisuuksia, joiden yhteistyön hyödyt ovat osiensa summaa suurempia. Ekosysteemit rakentuvat yritysten, yrittäjien, tutkimuksen, julkishallin non sekä kolmannen sektorin toimijoiden väliselle vuorovaikutukselle. Ekosysteemi on sekä rakenne että vuorovaikutusprosessi, jonka kautta toisiaan täydentävät toimi jat luovat yhdessä arvoa. Ekosysteemissä on useita rinnakkaisia verkostorakenteita, joita yhdistävät jaettu visio ja yhteiset tavoitteet sekä toimintamalli, jolla tavoitteiden toteuttamista ohjataan (strateginen tiekartta) ja toimeenpannaan. Ekosysteemeissä tiedon siirtäminen ja hyödyntäminen on tehokkaampaa ja vaikutukset skaalautuvat laajemmalle ja vaikuttavammin.

Ekosysteemi kehittyy jatkuvasti toimijoiden tavoitteellisten sekä sattumanvaraisten toimien vaikutuksesta sekä ympäristön kanssa vuorovaikutuksessa. Vuorovaikutusja riippuvuussuhteiden ymmärtäminen on keskeistä ekosysteemin toiminnan ohjaa misessa sekä vaikuttavuuden tavoitteiden asettamisessa ja kehityspolun ennakoinnis sa. (Valkokari et al. 2020, s. 6). Tähän liittyvän yhteistyön kehittämisessä näytetään onnistuneen varsin hyvin Lapin AMK:n toiminnassa hankekumppanien näkemysten mukaan.

Tärkeää on myös, että hankekumppanit varsin laajasti kokevat, että TKI-toimin nassa tehty yhteistyö on lisännyt muuta yhteydenpitoa ja muuta yhteisyötä Lapin AMK:n kanssa. Myös tämä kuvaa, että kumppaniverkoston kanssa yhteistyö on tii vistynyt ja muuta yhteistyötä tehdään läheisemmin (esim. koulutukseen ja tiedon vaihtoon liittyen).

Kuva 10. Selvityksen kyselyn vastaajien arvioita kuinka merkittäviä hyötyjä heidän edustamansa organisaatiot ovat saaneet TKI-yhteistyöstä Lapin AMK kanssa erilaisiin näkökulmiin liittyen (Selvityksen kysely, touko-kesäkuu 2022)

Keskeiseen TKI-toiminnan tavoitteeseen, eli uusien innovaatioiden ja tuote- ja palve lumahdollisuuksien kehittymiseen on Lapin AMK:n TKI-toiminnassa ja yhteistyössä pystytty vaikuttamaan varsin laajasti. Yli puolet kumppaneista kokee, että hyötyjä on saatu merkittävästi tai erittäin merkittävästi aikaiseksi. Lähes kaikki organisaatiot kokevat, että vähintäänkin jonkinasteisia hyötyjä on yhteistyötä saatu.

Näiden lisäksi hankekumppaniorganisaatiot kokevat varsin laajasti, että tutkimus tietoa saadaan yhteistyön ansiosta tehokkaammin hyödynnettäväksi. Tämän ansiosta tietoa pystytään TKI-yhteistyössä siirtämään ja hyödyntämään tehokkaasti. Alueella on pyritty kehittämään TKI-toiminnassa ekosysteemimuotoisempaa TKI- yhteistyötä

ja tutkimustiedon tehokkaampi hyödyntäminen on yksi osoitus siitä, että ekosystee mimäisempi toimintatapa on vahvistunut alueella.

Konkreettisina hyötyinä ja tuloksina yhteistyötahot mainitsevat haastatteluissa esi merkiksi yhteistyön vakiintumisen Lapin AMK:n kanssa sekä kehittyneemmät ja va kiintuneet TKI-yhteistyön käytännöt ja roolitukset. Tätä korostivat erityisesti Lapin alueen keskeiset perinteiset TKI-toimijat sekä muut ammattikorkeakoulut ja oppilai tokset. Lisäksi tutkimusorganisaatiot korostivat, että hanke- ja kehittämistyö on saa nut yhteistyön kautta jatkumoa, jota ei ilman Lapin AMK:n yhteistyötä olisi syntynyt.

Yleisesti haastatteluissa korostettiin osaamisen ja substanssiasiantuntemuksen kas vamista ja jäämistä organisaatioon, erityisesti muissa kuin tutkimusorganisaatioissa. Osassa haastatteluista keskeisimpinä tuloksina yhteistyöstä koettiin uudet toiminta mallit ja konseptit, jotka ovat jääneet organisaatioiden hyödynnettäväksi.

Matkalla luovaksi edelläkävijäksi

TAPAUSTUTKIMUS: ARCTIC SMARTNESS KONSEPTI LAPIN ÄLYKKÄÄN ERIKOISTUMISEN STRATEGIAA TOTEUTTAMASSA

Hankkeen/yhteistyökokonaisuuden yleiskuvaus

Lappi oli ensimmäisiä alueita Suomessa, jossa lähdettiin konkretisoimaan ja toteutta maan alueen älykkään erikoistumisen strategiaa ohjelmakauden 2014-2020 ajaksi. Tähän luotiin Arctic Smartness -konsepti1, jonka kautta älykästä erikoistumista on jalkautettu Lapissa ruohonjuuritasolle. Konsepti luotiin vuosien 2013-2014 aikana alueellisten toimijoiden yhteistyössä ja toiminta linkittyy alueellisiin älykkään eri koistumisen kehittämiskärkiin. Arctic Smartness konseptin kautta kehittämisrahoi tusta on pyritty koordinoimaan tehokkaammin sekä lisäämään alueellisen yhteistyön kytkeytymistä alueellisiin kehittämiskärkiin. Lisäksi tavoitteena on ollut tukea yksit täisten toimialojen sijaan toimialarajat ylittävää arktista yhteistyötä ja osaamisen ke hittymistä. Arctic Smartness otettiin käyttöön EU ohjelmakauden alussa 2014. Kon septin toteutus jatkuu ainakin uudelle ohjelmakaudelle. Lapin AMK:lla on ollut kes keinen rooli Lapin yliopiston, Lapin liiton, ProAgrian, Kemin Digipolis Oy:n, Luken ja GTK:n kanssa konseptin kehittämisessä ja toimeenpanossa.

Hankkeessa toteutetun yhteistyön tarkempi kuvaus sekä toimivat asiat/hyvät käytännöt Konseptissa pyritään edistämään Lapin alueen TKI-toimijoiden systemaattista yh teistyötä ja sitä, että toimijat pääsevät sen avulla paremmin kansainväliseen rahoituk seen ja yhteistyöhön osalliseksi. Käytännön toiminta kytkeytyy alueellisiin klusterei hin, alueen yhteistyöverkostoihin sekä projekteihin. Klusterit toimivat keskuksina aluekehittämiselle ja verkostot tukevat klusterien toimintaa. Klustereita vetävät Lapin AMK, Lapin yliopisto, Pro Agria sekä Kemin Digipolis Oy. Käytännön projektit ovat työkaluja yksittäisten toimenpiteiden toteuttamiseksi. Projekteja pyritään käytännös sä kokoamaan yhdensuuntaisemmaksi toiminnaksi klustereiden ja verkostojen kaut ta suhteessa kehittämiskärkiin. Klustereita ovat arktinen teollisuus ja kiertotalous, arktinen älykäs maaseutuverkosto, arktinen muotoilu, arktinen turvallisuus, arktiset kehittämisympäristöt sekä arktinen kestävä matkailu.

Arctic Smartness konseptia on toteutettu useiden hankkeiden kautta. Keskeisiä al kuvaiheen hankkeita olivat Arctic Smartness Portfolio (ASP) (2.7.2015–31.12.2015) sekä Arctic Smartness Excellence (ASE) (13.2.2016–15.3.2018)2. Euroopan aluekehitysrahas ton rahoittamassa ASP hankkeessa käynnistettiin konseptin keskeisinä osina toimi vat viisi osaamisklusteria. Vastaavasti ASE-hankkeessa kehitettiin klustereihin osaa mis- ja kyvykkyystasoa, vahvistettiin yrityslähtöistä klusteritoimintaa, yleisesti kehi tettiin toimintaympäristöä ja toimijoiden ekosysteemimäistä yhteistyötä, vakiinnu

tettiin klusteritoimintaa sekä kehitettiin maakunnallista TKI-osaamiskeskittymää (Center of Arctic Smartness Excellence3). Kokonaisuutena Arctic Smartness -toimin nan myötävaikutuksella saatiin rahoitus kaikkiaan 37 hankkeelle, joiden yhteenlas kettu kokonaisbudjetti on ollut yli 51 miljoonaa euroa4. Tästä Lapin maakunnan toi mijoille tästä on kohdistunut yli 15,4 miljoonaa euroa.

Lapin AMK:n rooli konseptin toteutuksessa on ollut keskeinen ja se on perustunut organisaation vahvuuksiin suhteessa muihin alueen toimijoihin. Erityisen keskeistä on, että Lapin AMK alueen käytännössä ainoana teknillisten ja teollisten teemojen korkeakouluna ja asiantuntijaorganisaationa edistää omalla TKI-toiminnalla ja kou lutuksella strategia päämääriä. Klustereista Lapin AMK on vetänyt arktinen turval lisuus ja arktiset kehittämisympäristöt kokonaisuuksia.

Hankkeen/yhteistyökokonaisuuden yhteistyössä saavutetut hyödyt ja vaikutukset

Arctic Smartness on ollut Lapin alueella keskeinen tekijä älykkään erikoistumisen strategian toimeenpanossa. Sen kautta rahoitusta on saatu kohdennettua keskeisiin kehittämiskärkiin sekä koordinoitua toimijoiden yhteistyötä kehittämisteemoihin liittyen. Toimijoiden välisen yhteistyön on koettu sujuvoituneen ja muuttuneen luon tevammaksi eri organisaatioiden välillä. Tämä näkyy myös TKI-toimintaa toteutta vien organisaatioiden ja rahoittajatahojen välisen yhteistyön kehittymisenä edelleen vahvemmaksi. Lapin AMK:lle sen rooli on selkeytynyt ja samalla muiden ymmärrys sen vahvuuksista on konseptin kautta parantunut. Konseptin kautta myös Lapin AMK:n TKI-toiminta ja siihen liittyvä yhteistyö ovat kytkeytyneet vahvemmin älyk kään erikoistumisen strategiaan.

Tärkeä ajatus konseptin vaikuttavuuden kannalta on ollut, että TKI ympäristöä rakennettiin yli organisaatiorajojen ja koottiin kriittinen massa toimijoita, palveluita ja osaamista yhteen. Lapin AMK:lla on ollut erityisen osaamisen ja asiantuntemuksen kannalta tässä kokonaisuudessa hyvin keskeinen rooli. Samalla Lapin AMK:n TKItoimintaa on saatu henkilöityä ja sitä kautta parannettua sen tunnettuutta. Lisäksi Lapin AMK:n kansainvälistä verkostoitumista on saatu vahvistettua konseptiin liit tyvässä toiminnassa.

Arctic Smartness kokonaisuuden keskeinen tulos on ollut ekosysteemimäisemmän innovaatiojärjestelmän kehittyminen ja vahvistuminen Lapin alueen toimijoiden vä lillä. Tämä näkyy siinä TKI -toiminnassa yhteistyötä tehdään tiiviimmin ja tietoa välitetään tehokkaammin ja avoimemmin toimijoiden välillä. Organisaatioiden väli set raja-aidat ovat madaltuneet ja samalla TKI-toimintaa tehdään yhdensuuntaisem min. Samalla Arctic Smartnesss konseptin puitteissa on voitu kokeilla uusia tapoja ja yhteistyön muotoja esimerkiksi suurempien yritysten suuntaan. Yritysten mukaan saaminen ja sitouttaminen klustereihin tavoitellulla laajuudella on kuitenkin osin ol lut haasteellista. Klustereissa toimii noin 150 yritystä.

Arctic Smartness toiminnan

Matkalla luovaksi edelläkävijäksi

Pienenä haasteena konseptissa on ollut, että erilaisten organisaatioiden kyky sitoutua konseptin toimintaan vaihtelee. Organisaatioilla on omat strategiansa, jotka eivät vält tämättä ole täysin yhdensuuntaisia Arctic Smartnessin kanssa. Tällöin toiset organi saatiot ajavat myös omia tavoitteitansa ja sitoutuminen saattaa jäädä heikommaksi. Tämä koskee vahvemmin Lapin alueen ulkopuolisia yhteistyöorganisaatioita.

Kokonaisuutena Arctic Smartness konsepti on ohjannut resursseja, osaamista ja TKI-toimintaa vahvemmin älykkään erikoistumisen strategian kärkiin. Samalla sen puitteissa on tiivistetty keskeisten toimijoiden välistä yhteistyötä ja parannettu TKItoiminnan vaikuttavuutta suhteessa asetettuihin alueellisiin päämääriin. Keskeinen tulos koko konseptista on alueen ydintoimijoiden yhteistyön vahvistuminen, työnjaon selkeytyminen ja roolituksen kehittyminen.

TKI-yhteistyön koetaan varsin laajasti myös vaikuttaneen TKI-osaamisen kehitty miseen sekä TKI-toiminnan laadun paranemiseen, joka on parantanut alueen toimi joiden kyvykkyyttä toteuttaa vaikuttavampaa TKI-toimintaa. Erityisen tärkeää on, että Lapin AMK on tuonut TKI-toimintaan omien asiantuntemusalueiden näkökul masta tietoa ja osaamista. Lapin AMK:n rooli koetaan erityisen tärkeäksi siinä, että se tuo soveltavaa ja elinkeinoelämän lähtökohdista tietoa alueen TKI-yhteistyö verkostoihin.

Harvemmin kumppaniorganisaatioissa näkyviä TKI-yhteistyön hyötyjä on uusien työpaikkojen syntyminen. Toisin kuin monet edellä esitetyt suoremmin ja nopeam min TKI-yhteistyöstä syntyvät hyödyt, työpaikkoja syntyy usein vasta pidemmällä aikavälillä ja monen tekijän yhteisvaikutuksena. Työpaikkojen syntymiseen vaikut tavat lisäksi monet TKI-toiminnasta riippumattomat toimintaympäristön kehityk sestä seuraavat asiat. TKI-toiminnan yhteistyökumppanit tunnistavat harvemmin, että heidän organisaatioissaan olisi syntynyt uusia työpaikkoja yhteistyön seurauksena. Myöskään uuden osaavan työvoiman rekrytoimiseen ei ole TKI-yhteistyöllä saatu erityisen laajasti vaikutuksia aikaiseksi.

Harvemmin syntyneitä hyötyjä on myös yhteistyökumppanien omien TKI-panos tusten kasvu. Vaikuttavan TKI-toiminnan kannalta tärkeää kuitenkin olisi, että Lapin AMK:n kanavoima raha saisi aikaan vipuvaikutusta, jolla myös kumppanitahojen resursseja saataisiin vielä runsaammin kytkettyä TKI-toimintaan.

Myös tutkimustulosten kaupallistamisessa hyötyjä koetaan syntyneen harvemmin. Lapin AMK:n TKI-toiminnassa painopiste näyttää yhteistyökumppaneiden näkökul masta toimivan paremmin innovaatioprosessin alkuvaiheessa, jolloin ideoita ja inno vaatioaihioita kehitetään tuotteiksi ja palveluiksi, mutta vaikutuksia varsinaiseen kaupallistamiseen välittyy harvemmin.

Matkalla luovaksi edelläkävijäksi

TAPAUSTUTKIMUS: TULEVAISUUDEN MATKAILUN KEHITTÄMISEN VERKOSTOYHTEISTYÖ LAPISSA

Hankkeen/yhteistyökokonaisuuden yleiskuvaus

Matkailu on Lapin alueella keskeinen elinkeino ja sen kehittämiseen panostetaan re sursseja laajasti eri tahojen toimesta. Matkailua kehittää ja edistää laaja joukko toimi joita korkeakouluista, matkailualan yritysten etujärjestöistä, yrityksistä, kunnista, vi ranomaisista sekä matkailun alueorganisaatioista. Samalla Lapin matkailun asemaa alueella, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti pyritään edistämään. Kestävä matkailu on keskeinen strateginen painopiste Lapissa ja arktinen matkailu on yksi Arctic Smartness konseptin kärkiteemoista ja klustereista. Arktinen matkailu kokonaisuudessa painot tuvat vastuullinen ja kestävä matkailun kehittäminen, turvallisuus, digitalisaatio ja tiedolla johtaminen sekä matkailun ympärivuotisuuden kehittäminen.

Lapin alue toimii osana Euroopan laajuista NECSTouR -verkostoa. Sen päämääränä on kilpailukykyisen ja kestävän kehityksen mukaisen matkailun edistäminen Euroo passa. Verkostossa on mukana Euroopan keskeisiä matkailualueita. Verkosto pyrkii edistämään EU tasolla näiden matkailualueiden kehittämistä sekä intressejä erityisesti EU-tason päätöksentekoa varten ja se toimii alueiden ja EU-päätöksenteon välisenä linkkinä. Lappia verkostossa edustaa ja verkoston toimintaa tuo Lapin alueelle Lapin ammattikorkeakoulu yhdessä Lapin Liiton kanssa. Lapin AMK on verkostossa akatee misena jäsenenä.

Hankkeessa toteutetun yhteistyön tarkempi kuvaus sekä toimivat asiat/hyvät käytännöt Lapin alueella tämä on tarkoittanut matkailun verkostoyhteistyön kehittämistä paitsi Lapin alueen matkailun kehittämispäämääriä, niin myös NECSTouR verkoston pää määriä ajatellen. Lapin alueella matkailun kehittämisen verkostoja on ollut toimin nassa useita, ja myös näihin verkostoihin. NECSTouR -verkoston kautta Lapin AMK edistää kestävää kehittämistä ja alueen kytkeytymistä kansainvälisiin verkostoihin. Verkoston myötävaikutuksesta kehittämistoimintaan saadaan rakennerahastorahoi tuksen lisäksi myös muuta rahoitusta. Lisäksi Lapin erityisasemaa matkailualueena on voitu tuoda esille verkoston toiminnan ja siinä mm. Lapin AMK:n edustajien kautta EU:n päätöksenteossa.

Lapin AMK on koettu hyväksi toimijaksi Lapin edustajana verkostossa. Tässä tär keää on, että AMK toiminnassa pystytään yhdistämään monia tulokulmia kehittämis työhön ja AMK ymmärtää Lapin toimijoiden tarpeita. Tämän kautta on pystytty vaikuttamaan verkostossa myös Lapin toimijoiden tarpeiden näkökulmasta. Lapin AMK on ollut tiiviisti mukana kehittämässä Arktinen matkailu ekosysteemiä (Arctic Smartness, Älykkään erikoistumisen strategia) ja osaltaan suunnannut kehittämis verkostojen tekemistä. Lisäksi kehittämisrahoitusta on saatu kanavoitua keskeisiin kehittämiskohteisiin.

Hankkeen/yhteistyökokonaisuuden yhteistyössä saavutetut hyödyt ja vaikutukset Verkostoyhteistyössä on viime vuosien aikana kehitetty esimerkiksi matkailun tiedolla johtamista, matkailudatan hyödyntämistä sekä ennakointikyvykkyyttä on pyritty parantamaan näissä hankkeissa. Matkailuun liittyvän tiedon hyödyntämistä liiketoi minnallisesti on pyritty edistämään useassa hankkeessa. Keskeinen hanke tässä on ollut Cosme ohjelmaan kuuluva ”Fostering digitalisation of European tourism SMEs” -hanke, jossa edistettiin asiantuntijoiden avulla matkailualan pk-yritysten tai toja ja kyvykkyyttä digitalisaati-on hyödyntämisessä ja innovaatioiden kehittämisessä. Lapin AMK on ollut mukana myös Tourism of tomorrow -mallin (ToT Lab) kehittä misessä kansainvälisten kumppanien kanssa. Yleisesti Lapin matkailualan verkostoyhteistyön avulla on saatu ohjattu rahoitusta alueen matkailun digitalisaatiokehitykseen sekä toteutettua ruohonjuuritasolla tähän liittyviä hankkeita. Matkailun kehittämistoimintaa on saatu yhdensuuntaistettua ja koottua voimavaroja samansuuntaisemmin keskeisiin teemoihin. Lapin AMK:lla on toiminnan koordinoimisessa sekä käytännön kehittämistyössä ollut keskeinen rooli. Lisäksi kansainvälisen verkostoyhteistyön avulla yhteydet eri matkailualueiden välil lä ovat parantuneet ja samalla on saatu vaikutettua yhtenäisemmin päätöksentekoon.

Matkalla luovaksi edelläkävijäksi

TAPAUSTUTKIMUS: ARJEN TURVALLISUUDEN KEHITTÄMISKOKONAISUUS

Hankkeen/yhteistyökokonaisuuden yleiskuvaus

Lapin alueella yksi keskeinen kehittämisteema on viime vuosina ollut arjen turvalli suuden kehittäminen. Lapin älykkään erikoistumisen strategiaa toimeenpanevassa Arctic Smartness konseptissa Arjen turvallisuus on määritelty yhdeksi kehittämis klusteriksi Lapin alueelle. Arjen turvallisuutta on Lapissa kehitetty jo vuosikymme niä, mutta toiminta on ollut pirstaleista johtuen suurelta osin siitä, että toimijoita on paljon ja kehittämistyötä on tehty lukuisten eri hankerahoituslähteiden voimin. Han ketyössä on saatu paljon hyvää aikaiseksi, mutta vaikutukset ja jatkuvuus ovat jääneet rajalliseksi, sillä tekemistä ei ole laajasti koordinoitu ja eri toimijoiden tekeminen ei ole ollut muiden tiedossa. Lisäksi arjen turvallisuuden kehittäminen olisi vaatinut eri toimijoiden yhteisesti sovittua tavoitetilaa.

Lapin ammattikorkeakoulu on ottanut keskeisen roolin Lapin alueella arjen tur vallisuuden kehittämisessä. Lapin AMK:n toteuttamassa Arjen turvallisuuden tie kartta – aktivoiva osallisuus syrjäytymisen ehkäisyssä hankkeessa (1.12.202030.9.2021, https://blogi.eoppimispalvelut.fi/arjenturvantiekartta/tilannekuva/) val misteltiin eri toimijoiden laajassa yhteistyössä Lapin alueelle yhteistä arjen turvalli suuden tiekarttaa. Tiekartassa määriteltiin nykytilanne ja yhdessä visio ja tavoitteet, tärkeimmät kehittämiskohteet indikaattoreineen sekä esitettiin kehittämiskohteille konkreettiset toimenpide-ehdotukset. Hankkeessa pyrittiin tunnistamaan ja tun nustamaan verkostotoimijoiden osaaminen, välttämään mahdollista päällekkäistä työtä ja käyttämään niukkoja resursseja tehokkaasti. Hankkeen ja tiekartan laatimi sen taustalla oli aiemman kehitystyön lisäksi Lapin aluehallintovirastossa ja Lapin liitossa toteutetut hankkeet, joissa luotiin Lapin alueelle arjen turvallisuuden toi mintamallia. Toimintamallin mukaan kunnilla on keskeinen rooli arjen turvallisuu den toimijana. Kunta vastaa eri toimijoiden koordinaatiosta ja toiminnan suuntaa misesta.

Hankkeessa toteutetun yhteistyön tarkempi kuvaus sekä toimivat asiat/hyvät käytän nöt Arjen turvallisuuden tiekartta – aktivoiva osallisuus syrjäytymisen ehkäisyssä -hank keen tuloksena julkaistiin Lapin arjen turvallisuuden tiekartta ja siihen liittyvä laaja taustaraportti. Tiekartta oli kokoava työ siitä, mitä on tehty ja mitä pitäisi tehdä jatkos sa. Samalla hankkeessa pyrittiin laajasti osallistamaan lappilaisia ja kysymään mitä arjen turvallisuuden eteen pitäisi tehdä ja miten. Kyseessä oli koordinoiva hanke, joka kokosi toimijat yhteen ja suuntasi katsetta tulevaisuuteen. Mukana tiekartan laatimi sessa oli laajasti erilaisia tahoja. Taustalla oli avoin verkosto, johon eri tahot pääsevät matalalla kynnyksellä mukaan. Eri tahot ovat voineet lähestyä arjen turvallisuutta omasta näkökulmasta ja osallistua tiekartan kehittämiseen verkostossa omista intres sinäkökulmista. Tällä tavoin on saatu osallistettua laaja joukko toimijoita mukaan toimintaan.

Lapin ammattikorkeakoululla on neutraalina tahona ollut hyvät edellytykset koor dinoida ja kehittää tiekarttaa toimijoiden kanssa yhteistyössä. Tässä tärkeää ovat olleet hyvät yhteydet ja kontaktit laajasti eri tahoihin Lapissa. Lisäksi Lapin ammattikorkea koulun hanke- ja kehittämisosaaminen ovat olleet tärkeitä tekijöitä tiekartan laadin nan taustalla. AMK on koettu hyväksi tahoksi kehittämisrahoituksen kokoamisessa teeman ympärille ja samalla pitämään huolen, että kehittäminen ei jää yksittäisiin hankkeisisiin, vaan hankkeiden muodostamaksi kehittämisprosessiksi.

Yleisesti verkostomainen toimintapa on ollut tärkeää. Tärkeää on ollut varmistaa, että verkostossa ymmärretään mihin pyritään ja mitä tulee tehdä ja mikä oma rooli kokonaisuudessa on.

Samoin tärkeää oli, että tiekartan laadinta kytkettiin muihin samanaikaisiin maa kunnallisiin kehittämiskokonaisuuksiin (mm. Lapin veto- ja pitovoima, koronaEXIT, sotekeskus- ja rakenneuudistuksen valmistelu ja Lappi-sopimuksen valmistelu), jotta se ei jäänyt niistä irralliseksi niistä. Tällöin myös sen juurtumiselle ja toimijoiden sitoutumiselle on ollut paremmat edellytykset. Samoin tärkeä osa on vaikuttamistyö päätöksentekijöihin sekä olemassa oleviin alueellisiin ja valtakunnallisiin arjen tur vallisuutta edistäviin verkostoihin.

Hankkeen/yhteistyökokonaisuuden yhteistyössä saavutetut hyödyt ja vaikutukset Arjen turvallisuuden kehittäminen perustuu pidempiaikaiseen kehittämistyöhön, jota useat eri tahot ovat Lapissa tehneet. Tiekartan lisäarvo on kuitenkin ollut siinä, kehittämistyöstä on kokonaisuutena saatu parempi kuva ja samalla kehittämistarpeet on kartoitettu ja niistä löytyy yhteisymmärrys. Tiekarttaan on määritelty 10 teemaalueelle toimenpiteitä ja toimenpiteille vastuutahot. Näiden toteuttamisen kautta ar jen turvallisuuden kehittämiselle on selkeät suuntaviivat suhteessa tavoitetilaan. Toi menpiteiden toteutumista seurataan puolivuosittain maakuntajohtajan koollekutsu massa Lapin turvallisuusverkoston johtajakokouksessa.

Yleisesti tiekartan myötä tietoisuus eri toimijoiden yhteistyön mahdollisuuksista on parantunut, koska tuntemus muiden tekemisestä on parantunut. Alueellinen arjen turvallisuuden verkosto on myös muodostunut pysyvämmäksi ja verkoston toimin taan on saatu struktuuria tiekartan myötä.

Lapin alueella arjen turvallisuus on vahvistunut läpileikkaavana strategisena tee mana. Lapissa kaikki 21 kuntaa ovat tehneet päätöksen siitä, että niiden vastuulla olevaan, lakisääteiseen hyvinvointisuunnitelmaan liitetään turvallisuussuunnittelu ja että nimeksi tulee hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelma. Lapin hyvinvointialu etta valmistelevassa osahankkeessa konseptoidaan Lapin AMK:n johdolla Arjen turvallisuuden toimintamallien hyödyntämistä. Tiekarttatyö on huomioitu myös kansallisella tasolla ja sen kautta on päästy vahvemmin mukaan kansallisiin verkos toihin ja vaikuttamaan käytävään keskusteluun. Lapin turvallisuusverkosto on teh nyt useiden vuosien ajan yhteistyötä sisäministeriön kanssa, ja Lapin arjen turvalli suuden toimintamalli on mainittu kansallisissa strategioissa hyvänä käytäntönä.

Matkalla luovaksi edelläkävijäksi

Sisäministeriön kansliapäällikkö Kirsi Pimiä ja strategiapäällikkö Ari Evwaraye olivat Lapin turvallisuusverkoston vieraina Rovaniemellä lokakuussa 2021, ja heille esiteltiin silloin uunituore Arjen turvallisuuden tiekartta.

Yleisesti turvallisuus on teemana laajemmin eri tahojen toiminnassa esillä ja sitä huomioidaan Lapin alueen kehittämisessä aiempaa vahvemmin tiekarttatyön myötä.

LAPIN AMK:N TKI-TOIMINNAN JA SIIHEN LIITTYVÄN YHTEISTYÖN LAAJEMPI

LISÄARVO JA MERKITYS

Lapin AMK on Lapin alueella merkittävä TKI-toiminnan toteuttaja ja yhteistyöverkos tojen toimija. Tässä asemassa Lapin alueella AMK:lla tärkeä rooli ja TKI-toimijana sillä on mahdollisuus vaikuttaa alueen vetovoimaan, hyvinvointiin ja kilpailukykyyn. Yleisesti selkeä selvityksestä noussut huomio on, että TKI-toiminnan yhteistyön kaut ta toiminnan vaikuttavuutta voidaan parantaa ja vaikutuksia laajempaan alueen ke hitykseen skaalata.

Selvityksen yhteistyökumppanikyselyn vastausten pohjalta Lapin AMK:n TKItoiminnan arvioidaan synnyttäneen monenlaisia vaikutuksia, mutta osassa kysytyis tä näkökulmista vaikutuksia ei tunnisteta syntyneen kovin merkittävästi. Toisaalta ”en osaa sanoa” vastausten suuri osuus kertoo myös siitä, että yhteistyökumppanit eivät tunne erityisen hyvin Lapin AMK:n TKI-toiminnan tuloksellisuutta ja vaikut tavuutta5. Koska vaikutuksia on TKI-toiminnan kautta saatu aikaan, olisi tärkeää, että tietoisuutta niistä parannettaisiin.

Laajimmin Lapin AMK:n TKI-toiminnan ja siinä tehdyn yhteistyön vaikutuksia on koettu syntyneen osaamisen sekä TKI-kyvykkyyden kehittymisessä. Tällä on luo tu edellytyksiä vaikuttavammalle TKI-toiminnalle, kun organisaatioiden valmiutta TKI-toimintaan on parannettu. Lapin AMK:n ja sen tärkeimpien TKI-yhteistyö kumppaneiden toiminta on kokonaisuutena vaikuttavampaa TKI-kyvykkyyden ke hittymisen ansiota.

Lisäksi vaikutuksia nähdään syntyneen toimijakentän vahvemmassa verkottumi sessa Lapin alueella. Haastattelujen mukaan Lapin alueen TKI-toiminnan yhteistyö keskeisten toimijoiden välillä on tiivistynyt vuosien 2014-2021 aikana ekosysteemi mäisemmäksi kokonaisuudeksi. Organisaatiot tuntevat toisensa paremmin ja niiden välinen roolitus ja yhteistyökäytännöt ovat kehittyneet TKI-toiminnassa. Organisaa tiorajat ylittävä tiedon vaihto on tehostunut ja yhteistyö tiivistynyt erityisesti alueen keskeisten TKI-toimijoiden välillä.

5. ”En osaa sanoa” vastaajissa korostuvat erityisesti muut ammattikorkeakoulut, jotka sijaitsevat eri puolella Suomea. Joukossa on kuitenkin myös muita mm. Lapin alueen organisaatioita. Alla olevassa kuvassa on esitetty erikseen myös vastausjakaumat, joista on poistettu ammattikorkea koulut.

Kuva 11. Yhteistyökumppanien (kaikki) arvioita kysymykseen ”kuinka merkittäviä vaikutuksia Lapin AMK:n TKI-toiminnasta ja siinä tehdystä yhteistyöstä on seurannut laajemmin Lapin alueen kehitykselle seuraavista näkökulmista?” (Selvityksen kysely, touko-kesäkuu 2022).

Kuva 12. Yhteistyökumppanien (muut kuin AMK:t) arvioita kysymykseen ”kuinka merkittäviä vaikutuksia Lapin AMK:n TKI-toiminnasta ja siinä tehdystä yhteistyöstä on seurannut laajemmin Lapin alueen kehitykselle seuraavista näkökulmista?” (Selvityksen kysely, touko-kesäkuu 2022).

Lapin AMK:n TKI-toiminnalla nähdään merkitystä myös alueen kärkialojen vahvis tamisessa ja niiden kilpailukyvyn parantamisessa. AMK:n TKI-toiminta on saatu kytkettyä hyvin alueen keskeisiksi tulevaisuuden kannalta määriteltyihin elinkeino aloihin.

TKI-toiminnalla koetaan olevan vaikutusta myös alueen imagon kehittymiseen. Haastatteluissa korostettiin, että Lapin AMK on kansallisesti tunnettu toimija ja TKItoiminnassa aktiivisimpia ammattikorkeakouluja Suomessa, mikä on lisännyt Lapin AMK:n tunnettuutta ja samalla myös alueen tunnettuutta.

Yhteistyökumppanit tunnistavat harvemmin liiketoiminnallisia vaikutuksia syn tyneen Lapin AMK:n kanssa tehtävästä TKI-toiminnasta. Esimerkiksi yritysten liike toiminnan kasvuun sekä uusien työpaikkojen ja liiketoiminnan syntymiseen vaiku tuksia tunnistetaan harvemmin. Nämä vaikutukset syntyvät epäsuoremmin pidem män ajan kulussa ja monen osatekijän seurauksena, toisin kuin aiemmin mainitut asiat, jotka ovat usein suorempaa seurausta TKI-toiminnasta. Suorempien liiketoi minnallisten vaikutusten syntymiseen näyttäisi olevan jatkossa tarvetta panostaa vahvemmin.

Yleisesti Lapin AMK:n TKI-toiminnan keskeinen lisäarvo tulee sen vahvuuksista, kuten elinkeinoelämää ja käytäntöä lähellä olevasta asiantuntemuksesta. Lisäksi tek nisten alojen osaamista ja TKI-kehittämiskyvykkyyttä ei muilla koulutustoimijoilla alueella ole. Tämän kautta AMK tuo Lappiin selkeän oman osaamis- ja asiantunte muskokonaisuuden, jolla on selkeää lisäarvoa alueen toimijoiden kehittämiskyvyn kannalta. Jatkossa Lapin AMK:N ansiosta alueella on potentiaalia muodostaa uusia substanssialueiden yhdistelmiä eri toimijoiden välillä ja niiden kautta tuottaa koko naan uutta tietoa ja innovaatioita alueelle.

Toinen Lapin AMK:n hyvin keskeinen lisäarvo on, että sen kautta Lapin alueelle kanavoituu merkittävästi kehittämisrahoitusta. Samalla AMK:n TKI-toiminnan kautta rahoitus kanavoituu alueellisiin kehittämiskärkiin. Tässä suhteessa AMK:n rooli on hyvin tärkeä alueellisten kehittämistavoitteiden saavuttamisen kannalta. Li säksi AMK:n kautta alueelle kanavoituu myös muuta kuin rakennerahasto- ja maa seuturahaston rahoitusta (esim. kansainvälistä tutkimusrahoitusta). Henkilöstö on nähnyt tärkeäksi johdon tuen uusien kansainvälisten rahoituskanavien ja yhteistyö muotojen rakentamiseksi, esim. kiertotalouden sektorilla, jossa on päästy samoihin pöytiin kansainvälisten johtavien yliopistojen kanssa ja saatu rahoitusta mm. Ellen McArthur Foundation-säätiöltä.

Matkalla luovaksi edelläkävijäksi

TAPAUSTUTKIMUS: TEOLLINEN KIERTOTALOUS

Yhteistyökokonaisuuden yleiskuvaus

World Resources Institute on arvioinut, että globaaliin talouteen tulee vuosittain yli 100 miljardia tonnia luonnonvaroja, joista vain 8,6 % kierrätetään ja käytetään uudel leen. Resurssien käyttö globaalisti on kolminkertaistunut vuodesta 1970 ja sen arvioi daan jopa kaksinkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä, jos mikään ei muutu. Yksi muutos, jota tarvitaan, liittyy kiertotalouteen eli tehokkaampaan resurssien uudel leenkäyttöön ja hukan poistamiseen.

Teollinen kiertotalous on yksi merkittävimmistä tuotannon ja kulutuksen siirtymiä ja muutoksia, jolla pyritään ajattelemaan prosesseja ja käytäntöjä uudelleen ja saamaan aikaan muutoksia tuotannon- ja kulutuksen käytäntöihin, joilla siirryttäisiin kestä vään toiminnan malliin ja saataisiin perinteisiä lineaarisia resurssivirtoja käännettyä kiertäviksi. Teollinen kiertotalous vastaa tuotannon ja kulutuksen muutostarpeisiin, jossa jaetaan, lainataan, jaetaan, käytetään uudelleen, korjataan, kunnostetaan ja kier rätetään olemassa olevia materiaaleja ja tuotteita mahdollisimman pitkään ja näin tuotteiden elinkaarta pidennetään. Käytännössä se tarkoittaa jätteen vähentämistä minimiin, teollisuudessa muun muassa sivuvirtojen käytön optimointia.

Tämän alueen investoinnit ovat huomattavat: Lapissa vahvistetut teolliset inves toinnit noin 3 mrd €, suunnitteilla 7 mrd €. Teemassa on tehty uraauurtavaa työtä, mm. pyrkien tunnistamaan niitä rajapintoja, joilla kiertotalous liittyy eri osaamis aloille.

Kemi-Torniossa toimiva Digipolis oli teemassa liikkeellä jo 2012, ja Lapin ammat tikorkeakoulu sen keskeisenä koulutus- ja TKI-kumppanina pian tämän jälkeen. Tee maa on viety eteenpäin myös valtakunnallisen tason toiminnassa, jossa Sitra on ollut ovien avaaja ja agendan määrittelijä. Yhteistyö on alkanut Kemi-Tornion Digipolis Oy:n, Lapin AMKin ja Ammattiopisto Lappian yhteistyönä. Yksi näkyvimmistä toi minnan muodoista on teollisen kiertotalouden ekosysteemin toimijat ja toiminnot yhteen kokoava KIERTOTALOUSKESKUS. Kemi-Tornion alueen kehittämiskeskus Digipolis on hyvin varhaisessa vaiheessa aloittanut vipurahoittamaan AMKin toi mintaa teollisuuden kannalta tärkeillä alueilla ja erityisesti näihin liittyvässä TKItoiminnassa, joihin myös teollinen kiertotalous vahvasti lukeutuu.

2017 tehdyssä hankkeessa mm. pyrittiin vastaamaan kiertotalouden kehittymistä hidastavaan osaavan työvoiman saatavuuden ongelmaan, käynnistämällä insinöörija luonnonvara-alojen koulutusohjelmiin sisällytettäviä kiertotalousteemojen kehit tämisen KIERTOKOULU -hankkeen (2017) puitteissa, jossa tavoitteena oli kehittää 60 op laajuinen opintokokonaisuus, jonka Teollisuuden ja luonnonvara-alan insinöö riopiskelijat voisivat valita osaksi opintojaan tutkintokoulutuksesta riippumatta. Ny kyisessä hankeyhteistyössä on Lapin AMKin johdolla mm. laadittu raportti ”KIERTO TALOUDEN OHJAUS JA MITTARIT”, joka on ollut mukana Lapin kiertotalouden tiekartan laadinnassa 2021. Liikkeelle on lähdössä myös kunnianhimoinen uusi kv

tutkintokoulutus, Manageing sustainability and systems change, osin vastauksena kiertotalousasiantuntijoiden suureen kysyntään.

Yhteistyön tarkempi kuvaus sekä toimivat asiat/hyvät käytännöt Sekä TKI:ssa että osaamisen kehittämisessä ja koulutuksessa tehtävä työ on ollut val takunnallisestikin merkittävää ja vaikuttavaa. Yhteistyössä on sekä määritelty uudel leen ja rakennettu kiertotalouden osamaista osaksi koulutusohjelmia, haettu ja toteu tettu TKI-hankkeita ja oltu mukana rakentamassa kiertotalouden ekosysteemiä valta kunnallisesti.

Kiertotalouden kehittymistä ja mahdollisuuksien täyttä hyödyntämistä kansalli sestikin hidastaa osaavan työvoiman saatavuus, minkä vuoksi Lapin ammattikorkea koulu (Lapin AMK) käynnisti insinööri- ja luonnonvara-alojen koulutusohjelmiin sisällytettäviä kiertotalousteemojen kehittämisen KIERTOKOULU -hankkeen (2017) puitteissa. (Ks. Stoor 2020). Alkuperäisen hankesuunnitelman tavoitteena oli kehittää 60 op laajuinen opintokokonaisuus, jonka Teollisuuden ja luonnonvara-alan insinöö riopiskelijat voisivat valita osaksi opintojaan tutkintokoulutuksesta riippumatta. To teutustavan tarkastelu kuitenkin osoitti, että bio- ja kiertotalous on vaikuttavuuden lisäämiseksi kytkettävä useamman koulutusohjelman opintojaksoihin ja oppimis projekteihin siten, että opiskelijat kehittävät bio- ja kiertotalousosaamistaan tutkintoopintojensa aikana vuosi vuodelta eteenpäin. Näin saavutetaan laajempi joukko bioja kiertotalouden periaatteet ymmärtäviä ja tietotaidon hallitsevia asiantuntijoita, jotka voivat siirtyä työskentelemään eri aloille Lapin alueen yrityksiin tai julkisiin toimintoihin.

Lapin AMKin insinööri- ja luonnonvara-ala sisältää seitsemän koulutusohjelmaa: konetekniikka, sähkö- ja automaatiotekniikka, rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, maanrakennustekniikka, tieto- ja viestintätekniikka sekä metsätalous- ja agrologi koulutukset. Kyseisiin koulutusohjelmiin kytkettiin bio- ja kiertotalousteemoja osak si perus- ja aineopintoja, syventäviä opintoja sekä projektiopintojaksoja. Koulutusoh jelmien sisältöjen kartoituksessa havaittiin, että kiertotaloussisällöt ovat kytkettävis sä eri laajuuksilla eri opintojaksoihin. Sisältöjen kehityksessä huomioitiin myös alueen toimijoiden näkemykset kiertotaloustoiminnan kehittymiseen liittyen ja kou lutussisältöjä suunniteltiin myös nämä näkemykset huomioiden. Tavoitteena oli nos taa yritysrajapinnasta esille konkreettisia oppimisprojektiaiheita opiskelijoille työs tettäväksi, ja projektit vastaisivat myös yritysten kehitystarpeisiin. Yhtenä tavoitteena oli myös kehittää jo työelämässä työskentelevien osaamisen päivittämiseen tai täy dennystarpeisiin soveltuvia opintojaksoja.

Sidosryhmät kokivat koulutuksen uudelleensuuntaamisen erittäin tärkeäksi ja toi voivat Lapin AMK:n jatkavan vahvaa profiloitumista ja käytännön toimintaa tässä teemassa. (ibid, liite 2, s. 8)

Muista hankkeista voidaan esimerkkinä mainita Meri-Lapin alueella toteutettu re surssiviisauden ja vähähiilisyyden hanke SERI – Resurssiviisas Meri-Lappi (SeaLapland’s Resource Intelligence). SERI-hanke oli puhdas kiertotaloushanke, joka lähti Meri-Lapin kuntien aloitteesta liikkeelle. kun kunnat toivoivat apua siinä, miten voi

Matkalla luovaksi edelläkävijäksi

taisiin herätellä omaa toimintaa ja muita alueen toimijoita herättelemään kiertotalou den ja resurssiviisauden äärelle. Hankkeen vaatimaton tavoite oli 8-10 kiertotalous pohjaista pilottia, osin koska oli jo nähty, miten haastavaa on saada yrityksiä mukaan. Nyt hankkeen päättyessä huhtikuussa 2022 on 23 kehitys-casea tuloksena. Hyvin haastavasta alusta huolimatta ”lopputulos oli enemmän kuin uskallettiin toivoa”, ku ten Lapin AMKin asiantuntija aiheellisesti toteaa.

Yhteistyössä saavutetut hyödyt ja vaikutukset

Hyötyjä ja vaikutuksia on syntynyt erityisesti osaamisen kehittämisen alueelle, mut ta välillisesti myös TKI:n sisältöihin ja toimintatapoihin. Yhteistyön tärkein tavoite on ollut kiertotalousosaamista hallitsevan työvoiman kouluttaminen ja kiertotalous osaamisen kehittäminen Lapin alueella ja sen yrityksissä, mutta tärkeää on myös ollut pääseminen mukaan kansainvälisiin asiantuntijaverkostoihin.

Osaamishyödyt ovat olleet merkittävät. Ensinnäkin, kiertotalouden kytkeminen osaksi seitsemää eri insinööri- ja luonnonvara-alan koulutusohjelmaa ja niiden sisäl tämiä 51 opintojaksoa tai oppimisprojektia saavutti hankkeen toteutuksen aikana satoja opiskelijoita. Pelkästään konetekniikan koulutusohjelman osalta toteutetun arvion mukaan vuosien 2017-2020 välisenä aikana opintonsa aloittaneita ja kierto talousteemaisille opintojaksoille aloittaneita opiskelijoita oli yhteensä 491 kappaletta.

Toiseksi, 60 op:n laajuinen bio- ja kiertotalouden opintokokonaisuuden kehittämi nen teollisuuden ja luonnonvara-alan insinööriopiskelijoille saatiin pilotoitua.

Kolmanneksi, tavoite oli kouluttaa työmarkkinoille korkeakoulututkinnon suorit taneita erityisesti kiertotalouden ja teollisten sivuvirtojen osaamisen hallitsevia osaa jia. Ohjelman ansiosta Lapin alueella valmistuu kiertotalouden osaajia työelämän tarpeisiin vastaamaan vuosittain seitsemästä eri koulutusohjelmasta eri alojen kier totalousosaajina. Insinööri- ja luonnonvara-alan opiskelijoille on suunniteltu opetus suunnitelmiin vuosittain sisältyvän opintojaksoja ja oppimisprojekteja, joissa käsitel lään myös bio- ja kiertotaloutta. Opintojaksojen toteutuminen jatkuu myös hankkeen päättymisen jälkeen, koska teema on kytketty osaksi opetussuunnitelmia.

Lisäksi pyrittiin hyödyntämään kiertotalouskoulutuksen suunnittelussa muiden bio- ja kiertotaloustoiminnan kehityshankkeiden tuloksia ja hankkeiden välistä yhteis työtä. Hankkeen päätoteuttajana toimivat Lapin AMK ja osatoteuttaja Kemin Digi polis Oy (Digipolis) ovat molemmat panostaneet vahvasti bio- ja kiertotaloustoimin nan edistämiseen ja kehittämiseen viime vuosina, tehden yhteistyötä kattavasti Lapin alueen ja myös alueen ulkopuolisten tahojen kanssa. Kiertokoulu -hankkeessa on hyödynnetty myös aiempia ja samanaikaisesti käynnissä olevia kiertotaloutta kehit täviä tutkimus-, kehitys- ja innovaatio (TKI) -hankkeita, kuten Arktisen teollisuuden sivuvirrat (ATS 2013), Arktisen teollisuuden sivuvirrat 2 (ATS2 2015), Lapin ammatti korkeakoulun kiertotalouteen liittyvän TKI-toiminnan suunnittelu ja kehittäminen (KiertoTKI 2017), Kiertotalousosaamista ammattikorkeakouluihin (Kiertotalous AMK 2020) sekä Resurssiviisas Meri-Lappi (SERI 2020).

Aiheeseen liittyvien yrityslähtöisten oppimisprojektien toteutus oli myös osa em. ”kiertokoulu” -hanketta. Tässä käytännön toteutusmuodoissa mukana oli mm. opin

tojen neljännen vuoden syksyllä oleva 5 op:n laajuinen Innovaatioprojekti – opinto jakso, jolla tarjottiin kiertotalousteemaan liittyvän käytännön yrityshaasteen opiske lijoille. Tietotekniikan koulutuksessa kiertotalous on sisällytetty 2. vuoden peliohjel mistoprojektiopintoihin, ja teemaa käsitellään projektia tukevissa opintojaksoissa. Lisäksi hankeyhteistyössä pyrittiin tarkentamaan yritysten ja muiden asiantuntijoi den kuulemisella kiertotalouskoulutuksen sisältöjä yritysrajapinnan tarpeisiin pa remmin vastaaviksi.

Vuorovaikutus yritysten kanssa oli hyvin tiivistä. Tapaamisia yritysten edustajien kanssa järjestettiin yhteensä 21 kappaletta alkuperäisen tavoitteen ollessa tapaamiset vähintään kahdeksan yrityksen edustajien kanssa. Yritykset toimivat Meri-Lapin ja Rovaniemen alueilla ja jakautuivat kokoluokaltaan mikro-, pien-, keskisuuriin- ja suuryrityksiin. Hankkeen toimintaan osallistui lopulta yhteensä kuusi mikroyritystä, kuusi pientä yritystä, viisi keskisuurta yritystä ja neljä suuryritystä, mikä on merkit tävä saavutus, koska näin kiertotalouskoulutuksen suunnitteluun saatiin näkökulmia erityyppisiltä toimijoilta. Lopuksi kokonaisuuteen kuului yritysten henkilöstölle tar jottavan kiertotalouskoulutuksen kehittäminen Avoimen ammattikorkeakouluopis kelun kautta. Opintoja on mahdollista tarjota myös kansallisella tasolla Campus Online-portaalin kautta (CampusOnline, 2020) ja vuoden 2018 aikana kehitettiin idea ”Kiertotalouden perusteet” -opintojaksosta (5 op), joka esittelisi kiertotalouden perusperiaatteet ja olisi itsenäisesti omien aikataulujen mukaan suoritettavissa oleva verkkokurssi. Positiiviset kokemukset Kiertotalouden perusteet -opintojakson osalta nosti esille ajatuksen osaamisen syventämisestä erityisesti teollisen kiertotalouteen liittyen. Keväällä 2020 ideoitiin Teollisen kiertotalouden tulevaisuus -opintojakso (5 op), joka päätettiin toteuttaa samaan tapaan verkko-opintoina kuin Kiertotalouden perusteet.

Yritysten näkökulmasta konkreettisia hyötyjä on saatu esim. yhteissuunniteltujen työpajojen kautta, joissa työkalut ja metodologiat on yritysnäkökulmasta olleet toimi via ja fasilitointikoulutukset ja yhdessä tekemisen tavat onnistuneita. AMK ei ole ak tiivisesti markkinoinut toimintaansa ja palvelujaan ja jatkohankkeet ja palaavat asiakkaat eivät ole aina saaneet jatkuvaa tai riittävää huomiota, mikä on saattanut viedä jatkokehittämisen mahdollisuuksia AMK:lta. Asiakastyön hajanaisuus ja liian harvojen asiantuntijoiden ylikuormittuminen voivat olla taustasyitä näihin ongel miin. TKI-hankkeiden lopputulema ei ole aina loppuraportti tai julkaisu, se voisi olla myös onnistumisesimerkki, vaikkapa opiskelijatyöstä. Oppimisprojektit voivat toi mia onnistuneina ”sisäänheittotuotteina” pk-yritysten suuntaan, mutta ne edellyttä vät myös jälkihoitoa ja asiakkuuksien hallintaa, eivät toimi yksin. Yritykset ja niissä opinnäytetöitä tekevät opiskelijat ovat valmiit itsekin viestimään onnistumisia, mi käli tällaisia saadaan aikaan. Tämä helpottaisi myös viestinnän toteutusta.

Pitkäjänteistä TKI-kehittämistä haastaa (ohjelma-)politiikan ja rahoituksen lyhyt jänteisyys ja terminologian muoti-ilmiöt. 2012 alkanut hyvä kehittämistyö kiertota louden alueella kohtasi haasteita kun 2014-2020 ohjelmakaudella terminologia muut tui ja siirryttiin puhumaan vähähiilisyyden edistämisestä. Isossa osassa TKI-toimin taa kiertotalous on kirjoitettu auki liittyen kestävyyteen ja vähähiilisyyteen. Tällöin

Matkalla luovaksi edelläkävijäksi

on kuitenkin varmistettava, että jatkuvuus jo tunnistetuille yritysten osaamis- ja TKI-tarpeille ei katkea, vaan sisäinenkin TKI-toiminnan organisointi saadaan tuke maan parempaa vaikuttavuutta. On tärkeää, että TKI-toiminnassa keskeiset oivalluk set ja hyödyt kulkeutuvat kehittämispäällikkötasolle ja on keinoja, joilla voidaan vai kuttaa toiminnan ohjaukseen yhteisessä organisaatiossa mahdollisimman vaikutta vaan suuntaan.

Kiertotaloudessa on tehty paljon töitä sen pohtimisessa, miten tieto saataisiin pa remmin yritysten ja muiden sidosryhmien tietoisuuteen. Kaikki tulokset ovat saata villa hankesivuilla ja isoja materiaalipaketteja julkisesti saatavissa, monenlaisia tut kimusviestinnän välineitä, visualisointeja, blogjeja, videoita jne. on kehitetty viemään viestiä eteenpäin. Viestinnän lisäksi vuorovaikutuksen ja asiakashallinnan laatu on selvästi tärkeä osa onnistuneen TKI:n reseptiä. Kiertotalouden alueella on 150-170 hanketta yhtä aikaa liikkeellä, ja kullekin yrityshankkeelle on yksi kontaktihenkilö, koska asiakas halutaan pitää lähellä ja ajan tasalla kehityksestä. Asiakkuuden onnis tuneessa hoitamisessa on selvästi yksi menestyksen avaimia.

Lopullisia vaikutuksia on vaikea arvioida käytössämme olevan aineiston pohjalta. Kiertotalouden suurin etu on siinä, miten se linkittyy oikeastaan kaikkiin muihin osaamis- ja erikoistumisalueisiin eli siihen liittyy huomattavaa synergiaa, niin insi nööritieteiden kuin hyvinvointi- tai matkailusektorinkin alueella (ks. esim. AarnioKeinänen 2022.) Haastatteluissa nousee kuitenkin pitkäjänteinen yhteistyö ja sen merkitys ja yritysten ja muiden sidosryhmien myönteiset kokemukset edelläkävijä osaamisesta ja siihen liittyvästä TKI:sta, joka välittyy myös uusiin kaupallisiin ratkai suihin, innovaatioihin ja tuotteisiin. Uuden osaamisalan systemaattinen rakentami nen edellyttää johtajuutta, rohkeutta ja sisäistä priorisointia. ”Ei olisi voinut saada vapaampia käsiä kuin saanut Lapin AMK:ssa”, toteaa kiertotalouden asiantuntija ja kohdistaa kiitokset Lapin AMK:n strategisen johdon suuntaan. Aluksi kiertotalou dessa oli sisäistä strategiarahaa, joka mahdollisti yritysten tarpeiden tarkastelun ja niihin vastaamisen. Hanketoiminta on laajaa ja monipuolista. Mikäli se haluttaisin nostaa uudelle tasolle, tämä voisi edellyttää jonkin sisäisen yksikön perustamista ja toiminnan pitäisi löytää jonkinlainen uusi ansaintalogiikka, jolla pk-yritysten tavoit teisiin voidaan vastata.

Lähteenmäki-Smith, Nyman, Valtakari & Varmola

Lapin AMK:n asema on tärkeä myös alueen ja sen toimijoiden kytkemisessä laajem min kehittämisverkostoihin. TKI-toiminnan kautta korkeakoulu ja alueelliset yhteis työkumppanit ovat paremmin verkottuneita ja keskeisissä rooleissa kansallisessa ja kansainvälisessä yhteistyössä. Lapin AMK:n TKI- yhteistyöverkostoissa ovat mukana keskeisimmät noodit, joka yhdistävät toimijoita ja suuntaavat toimintaa (myös kan sallisesti).

Erityisen vahva AMK:n lisäarvo on alueen osaamisen kehittämisessä. Tämä liittyy myös koulutustehtävään, joka vaikuttaa myös TKI-toimintaan ja kyvykkyyteen. Ylei sesti Lapin AMK on hyvin keskeisenä toimijana vahvistanut alueen toimijoiden TKIkyvykkyyttä ja osaamista. Erityisen haastava, mutta tärkeä tämä rooli on sektoreilla ja toimialoilla, joilla mikroyrittäjyys on vallitseva toimintamoodi ja joilla verkosto yhteistyö on ainoa tapa kehittää uutta osaamista ja innovaatiokyvykkyyttä.

Matkalla luovaksi edelläkävijäksi

TAPAUSTUTKIMUS: GREEN CARE JA LAPIN AMKIN TKI-TOIMINTA

Hankkeen/yhteistyökokonaisuuden yleiskuvaus

Green Care on luontoon ja maaseutuympäristöön liittyvää ammatillista toimintaa, jolla edistetään ihmisten hyvinvointia ja elämänlaatua. Ammattialan osaamisen mu kaisesti toiminnassa käytetään monia erilaisia eläin- ja luontoavusteisuuden menetel miä, mm. ratsastusterapiaa ja sosiaalipedagogista hevostoimintaa, sosiaalista ja tera peuttista puutarhatoimintaa, maatilojen kuntouttavaa toimintaa sekä ekopsykologian menetelmiä. Toimintaa harjoitetaan tavoitteellisesti, vastuullisesti sekä ammatillisesti. Hyvinvointia lisäävät vaikutukset syntyvät muun muassa luonnon elvyttävyyden, osallisuuden ja kokemuksellisuuden avulla. (https://www.gcfinland.fi/green-care-/, ks. myös Vinblad 2016 ja Ylilauri ja Yli-Viikari 2019).

Lapin AMK:ssa on tällä alueella tehty kymmenkunta hanketta, joissa vahvistetaan haastavien kohderyhmien hyvinvointia Green Care-menetelmiä ja lähestymistapoja hyödyntämällä. Tapaustutkimuksessa olemme olleet erityisen kiinnostuneita KUPOja POLKU-hankkeista.

Hankkeessa toteutetun yhteistyön tarkempi kuvaus sekä toimivat asiat/hyvät käytännöt

Kulttuurit yhteisellä polulla – luonto ja osallisuus hyvinvoinnin vahvistajina (KUPO) -hankkeen päätavoitteena on vahvistaa eri kulttuuritaustaisten ja syrjäytymis vaarassa olevien, erityistä tukea tarvitsevien asiakkaiden toimintaedellytyksiä, sosiaa lista pääomaa, osallisuutta ja toimijuutta. Hankkeen toteutuksessa hyödynnetään yhteisöllisiä ja luontolähtöisiä menetelmiä siten, että kaksisuuntainen kotoutuminen, integraatio ja hyvät etniset suhteet edistyvät. Myös palvelujen tuottajien täytyy moni puolistaa ja kehittää palvelujen tarjontaa uudistuvassa sote-palvelujärjestelmässä, jot ta haavoittuvassa asemassa ja usein marginaalissa olevat asiakasryhmät saisivat pa remmin uusia toimintamahdollisuuksia ja -vapauksia. Kupo-hankkeella on rikastettu ja lisätty vaihtoehtoja sosiaalisen kuntoutuksen ja kotouttamispalveluiden tarjontaan asiakkaiden osallisuuden, hyvinvoinnin ja kotoutumisen tueksi palvelujärjestelmässä osatoteuttajien myötä.

Lähtökohtana 2020-2022 toteutettavassa hankkeessa on, että erityistä tukea tarvit seville ihmisille on Meri-Lapin ja Rovaniemen alueella niukasti mahdollisuuksia tu tustua luontolähtöiseen toimintaan osana omaa kotoutumis- ja/tai kuntoutumispro sessiaan. Näillä samoilla ihmisillä on myös usein vähän toiminta-areenoja tavata vastavuoroisesti eri kulttuuritaustaisia ihmisiä. Ajanjakso, jonka ihminen viettää palveluiden piirissä on oivallinen hetki johdattaa hänet vuorovaikutussuhteisiin eri laisten ihmisten kanssa, -tuntemaan luonnon hyvinvointivaikutuksia ja kestävän ke hityksen periaatteita ja löytää tapoja soveltaa niitä elämässään.

KUPO – Kulttuurit yhteisillä poluilla on jatkoa  Polut - Pohjoinen luonto maahan muuttajien kotoutumisessa (2017-2019) -hankkeelle. Hankkeessa hyödynnetään Polut-hankkeesta saatuja luontolähtöisen kotoutumisen hyviä työkäytäntöjä ja malleja: luontosuhteen kehittyminen, luontotyöpajat, ohjatut työtoimintakokeilut ja luontolähtöinen vertaisryhmätoiminta. Polku-hankkeen tuloksena syntyi mm. LU MOT-käsikirja, jonka tarkoituksena oli auttaa vaihe vaiheelta monikulttuurisen luontotoiminnan järjestämisessä ryhmämuotoisena. Monikulttuurisen luontotoi minnan malleissa on otettu huomioon ympärivuotisuus sekä erilaiset ympäristöt ja ryhmät. Käsikirja nojaa vahvasti Green Care -toiminnan periaatteisiin. Käsikirja on tuotettu Lapin ammattikorkeakoulun, Luonnonvarakeskuksen, Meriva-säätiön, Ter volan kunnan, Pohjantähtiopiston ja MoniNet:n (Rovalan Setlementti ry) toimesta yhteistyössä muotoilutoimisto Arctic Factory:n kanssa osana KUPO-hankkeen pal velumuotoilutyötä. Lapin AMK on liittynyt yhteisöjäseneksi Green Care Finlandyhdistykseen ja Lapin AMKin asiantuntija Sanna Vinblad, agrologi ja projektipääl likkö on sen hallituksessa.

Care -korkeakoulutuskokonaisuus on nimeltään Green Care PRO ja Lapin AMK toteuttaa sitä yhteistyössä verkostonsa kanssa, jossa perustajajäsenet ovat Lapin am mattikorkeakoulu, Centria-ammattikorkeakoulu, Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja Kajaanin ammattikorkeakoulu. Verkosto huolehtii jäsenten välisen työnjaon kautta siitä, että Green Care PRO -koulutuskokonaisuuden sisältö; materiaalit ja toteutusme netelmät pysyvät ajantasaisina ja opintojaksojen totutuksessa toteutuu valtakunnal linen yhteneväisyys. Green Caren ilmiöiden ja vaikuttavuuden tutkiminen ja kehit täminen ovat myös verkoston tehtäviä. Verkoston vahvuuksia ovat monialaisuus ja korkea asiantuntijuus Green Caren eri osa-alueilla. Lain AMKin osuus koulutuksesta on 10 opintopistettä (yhteensä 30).

Hankkeen/yhteistyökokonaisuuden yhteistyössä saavutetut hyödyt ja vaikutukset Yhteistyökumppanien saamia hyötyjä on seurattu systemaattisesti erilaisilla palaute järjestelmillä ja hankkeen aikana seurattavalla asiakaspalautteella, sekä yhteistyö kumppaneilta että ohjausryhmästä. On koettu tärkeäksi, että on saatu kehitettyä pal velua, joka on pysyvää, jatkuvaa ja oikeasti käyttöön otettua, jota halutaan myös jat kokehittää ja rikastaa.

Odottamattomien vaikutusten ja hyötyjen joukossa mainittiin se, että hankkeissa on kyetty luomaan sote-toimijoille ja ammattilaisille kehittämisen foorumin, jolla on oma aikansa ja paikkansa. Verkosto on vahvistunut koko ajan. LapinAMKilla on koulutusta teemaan liittyen ja runsaasti harjoittelijoita ja graduntekijöitä, joita aihe kiinnostaa ja jotka työskentelevät teemassa toimivissa yrityksissä ja yhteisöissä. LUKE on tärkeimpiä yhteistyökumppaneita aihepiirissä. Koska aihepiirissä työsken televät yritykset ovat pääosin pieniä, jopa mikroyrityksiä, niille on erityisen tärkeää päästä mukaan tki-yhteistyöhön vakiintuneiden kumppanien kanssa, joskin niiden on samalla vaikea irrottautua tki-yhteistyöhön.

Matkalla luovaksi edelläkävijäksi

JOHTOPÄÄTÖKSET JA KEHITTÄMISSUOSITUKSET 6

1. Strategiatyössään Lapin ammattikorkeakoulu on luotettava, osaava ja tulevaisuuteen suuntautuva kumppani niin alueellisesti, kansallisesti kuin kansainvälisestikin.

Painopistevalinnat koetaan sidosryhmien keskuudessa osuviksi ja tärkeiksi. Lapin alueen TKI-toiminnan yhteistyö keskeisten toimijoiden välillä on tiivistynyt vuosien 2014-2021 aikana ekosysteemimäisemmäksi kokonaisuudeksi. Organisaatiot tuntevat toisensa paremmin ja niiden välinen roolitus ja yhteistyökäytännöt ovat kehittyneet TKI-toiminnassa. Yleisesti Lapin AMK:n ja sen tärkeimpien TKI-yhteistyökumppa neiden toiminta on kokonaisuutena vaikuttavaa, erityisesti valituilla strategia-aloilla (kuten kiertotalous, matkailu, arktinen osaaminen). Vaikuttavuutta heikentää kui tenkin henkilösidonnaisuus ja pirstaleisuus.

Lisähuomiota edelleen edellyttää TKI-vaikuttavuuden tukeminen sisäisen organi soinnin ja johtamisen keinoin ja yhdessä sidosryhmien kanssa. Uudet tuotteet ja in novaatiot, sekä yrityskentän tarpeiden tarkalla korvalla kuunteleminen ja jatkuva kehittämisen imu pitävät yritykset kiinnostuneina ja yritysten saaminen mukaan strategiatyön konkretisointiin ja käytännön jalkauttamiseen kumppanuusperiaat teella on tärkeää jatkossakin.

Strategiatyön vaikuttavuutta yrityskentän suunnalla ja osana laajempia ekosysteeme jä voisi edelleen tukea myös Lapin ammattikorkeakoulun ja Lapin yliopiston vuoro puhelua ja vuorovaikutusta vahvistamalla, erityisesti TKI- ja yrityskenttään liittyvissä kysymyksissä. Monien ammattikorkeakoulujen neuvottelukunnissa on erillisiä TKItai työelämärakenteita (mm. Turun AMK:ssa on useampiakin toimialoittaisia neuvot telukuntia, Diakissa työelämäneuvottelukunta) ja myös Lapin ammattikorkeakoulussa näitä on aiemmin toiminut (mm. rakennusalalla). TKI-neuvottelukunnan perusta mista tai TKI-yhteistyöfoorumien ja ekosysteemien puitteissa käytävän vuoropuhelun tiivistämistä nimenomaan TKI-kysymyksissä ja innovaatiokyvykkyyden vahvista misessa erityisesti pk-yritysten keskuudessa voisi harkita myös Lapin AMK:ssa.

6. Monet tässä luvussa esiin nostetuista kehittämistarpeista ovat nousseet esille jo Lapin AMK:n omassakin arviointityössä, esim. itsearvioinnissa 2020 (Forest & Kangastie 2020), jossa kehittämiskohteiksi tunnistettiin henkilöstövoimavarojen riittävyys, uudistuva pedagoginen osaaminen, osallistaminen ja osallistuminen strategiatyöhön, sekä työelämä- ja yritysyhteistyön vahvistaminen (ibid, s. 25).

2. Lapin AMK:lla on ollut suuri merkitys ja lisäarvo siinä, että sen kautta Lapin alueelle on kanavoitunut merkittävä määrä TKI-rahoitusta, joka antaa hyvät lähtökohdat vaikuttavuudelle, kun alueelliset voimavarat saadaan kanavoitua yhdensuuntaiseen toimintaan.

Tämä rahoitus on ollut Lapin AMK:n TKI-toiminnan kautta suunnattavissa alueelli sen kehityksen ja TKI-yhteistyön kannalta keskeisiin painopistealueisiin. Viime vuo sien aikana Lapin AMK:n on kanavoinut resursseja erityisesti digitaalisten ratkaisu jen kehittämiseen, teollisuuden uudistamiseen tähtäävään toimintaan sekä myös biotalouden, älykkään rakentamisen ja vastuullisten palveluiden kehittämiseen. La pin ammattikorkeakoulun ja Lapin yliopiston tiivis yhteistyö näkyy erityisesti niiden yhteisen strategian toimeenpanossa.

Lisähuomiota voisi kohdistaa yhteistyön tiivistämiseen edelleen, mm. kiertotalou den ja matkailun osalta. Entistäkin tiiviimmät linkit Lapin yliopiston oikeustieteelli sen tai muotoilun tiedekuntien kanssa voisi avata ja edelleen syventää näiden alojen edelläkävijyyttä.

Käytännön kehittämistoimina molemminpuolisesti hyödyttäviä yhteisyön ja kehit tämisen muotoja tulee jatkaa edelleen, mm. hyvinvointimatkailun tai vihreän siirty män mukaisten matkailuratkaisujen kehittämisessä ja tarjoamisessa opiskelijoiden ja yritysten yhteistyöalustoiksi7. Myös kansallispuistojen ja luontokeskusten pienimuo toisten matkailun yritysyhteistyöratkaisujen kehittäminen yhdessä, kestävyyden peri saatteet huomioiden voi Lapin näkökulmasta linkittyä kiinnostavaan TKI-toimintaan.

3. Lapin AMK:lla on varsin kattava yhteistyökumppanien verkosto, sekä paikallisesti että myös kansainvälisesti. Kumppanuussopimukset toimivat yhtenä konkreettiselle tavalle määritellä kumppa nuuksien hyötyodotuksia ja toimintamuotoja. Organisaatiorajat ylittävä tiedonvaihto on tehostunut ja yhteistyö tiivistynyt erityisesti alueen keskeisten TKI-toimijoiden välillä. Jatkossa potentiaalia muodostaa uusia substanssialueiden yhdistelmiä ja nii den kautta tuottaa uutta tietoa ja innovaatioita, yhteistyössä paikallisen ja alueellisen yrityskentän kanssa.

Lisähuomiota edellyttää kumppanuuksien edelleen syventäminen ja uusien TKItoiminnan yhteistyöteemojen vahvistaminen, olemassa olevien hyvinvointisektorin merkittävien markkinamahdollisuuksien edelleen hyödyntäminen sekä verkoston laajentaminen erityisesti yrityskentän suuntaan. Sidosryhmäyhteistyötä on tehty jo 10 vuoden ajan kumppanuussopimuksilla, mikä on nostettu esiin hyvänä käytäntönä.

Käytännön kehittämistoimena kumppanuussopimusten ja erityisesti yritystoimi joiden kanssa solmittujen kumppanuuksien vaikuttavuus, hyöty ja toimivuus olisi hyvä arvioida tässä vaiheessa elinkaarta uudelleen, keskittyen teemoihin kuten sopi muksellisuus sidosryhmäyhteistyön ja ekosysteemeihin kiinnittymisen välineenä,

7 Esimerkki Kemijärveltä: https://blogi.eoppimispalvelut.fi/lumenlehti/2022/04/28/yhteistyos sa-tehdylla-hankkeella-vaikuttavuutta-alueelle-case-kemijarvi/

Nyman, Valtakari

Varmola

onnistuneiden TKI-toimintatapojen juurruttamisen työkaluna ja yrittäjäjärjestö yhteistyön kanavana.

4. Lapin AMK toimii sidosryhmäyhteistyössään tulevaisuusorientoituneesti ja strategisesti ja se koetaan hyvin arvostetuksi ja halutuksi TKI-kumppaniksi

Lapin alueella ja laajemminkin.

Lapin AMK:lla on valtakunnallisesti monipuolinen ja laaja rahoituspohja ja hankep rofiili ja kyky tuoda TKI-toimintaan käytännöllistä elinkeinolähtöistä kehittämisnä kökulmaa. Vaikka sidosryhmäyhteistyötä käytännössä toteutetaan hankkeissa, sillä on myös strateginen ulottuvuutensa: hankkeita on koottu laajemmiksi hankekoko naisuuksiksi keskeisten teema-alueiden ympärille. Näin on sekä pyritty vähentämään pirstaleista hanketoimintaa ja saatu nopeutettua kehittämisprosesseja ja luotua osaa mista, joka vastaa paremmin yhteiskunnan systeemisiin, monitieteisiin ja ilmiöläh töisiin haasteisiin (mm. Arctic Smartness, matkailu, kiertotalous, Green Care).

Erityisiä vahvuuksia tässä suhteessa on AMK:lla ovat Lapin alueella ainoana orga nisaationa teknisen alan asiantuntemus, asiantuntemus muilla AMK:n teema-alueil la, arktisen alueen erityispiirteiden tuntemus sekä elinkeinolähteinen näkökulma ja ymmärrys TKI-toiminnassa. Matkailussa, arktisen alan ratkaisuissa ja kiertotalou dessa Lapin AMK tarjoaa myös valtakunnallisesti ja kansainvälisesti ainutlaatuista asiantuntemusta.

Lisähuomiota edellyttää erikoistuminen jatkossakin pohjoiselle työelämälähtöi selle korkeakoululle sopivimpiin aloihin ja teemoihin tavoilla, jotka tuovat kumppa neille konkreettisia hyötyjä kuten uusia työpaikkoja ja tuotteita tai kaupallistamista. Se, että TKI-yhteistyön tulokset ovat osin odotuksia vaatimattomampia, on myös osoitus pk-yrityskentän innovaatiokyyvykkyyden ja vastaanottokyvyn rajoitteista. Tätä erikoisosaamista voisi edelleen vahvistaa, mikäli yritysten omaa TKI-panosta pystyttäisiin lisäämään vastaavasti. Tämä on luonnollisesti mahdollista vain, mikäli kasvuhalukkuus ja TKI-kyvykkyydet saadaan vahvistumaan.  Käytännön kehittämistoimena edellä mainittua TKI-neuvottelukuntaa tai mui den vastaavien foorumien hyödyntäminen voisi entisestään vahvistaa tietoisuutta TKI-toiminnan lisäarvosta yritysten näkökulmasta.

5. Pitkästä yhteistyöhistoriastaan huolimatta PK-yrityskenttää ei ole saatu tavoitettua ja sitoutettua TKI-toiminnassa riittävän laajasti mukaan kehittämistyöhön.

Syyt tähän ovat moninaisia. PK-yrityksillä ei monestikaan ole kyvykkyyttä tai kun nianhimoa TKI-toimintaan, ne voivat olla varovaisia projektoimaan näkökulmastaan raskasta ja vaativaa TKI-toimintaa, ja tarvitsevat vahvempaa motivaatiota ja tukea lähteäkseen mukaan. TKI-toiminnan pitäisi kytkeytyä pk-yritysten päivittäiseen, pienin askelin tehtävään kehittämistyöhön ja asiakasrajapinnassa tähtäävään arjen toimintaan. Opetuksen ja TKI-toiminnan tasapaino on myös merkittävä haaste: ajal liset syklit poikkeavat ja ovat osin ristiriitaisia, henkilöstöresursointi kehittämis hankkeissa on haasteellista ja osa substanssiasiantuntijoista on ylityöllistettyjä, osassa

Matkalla luovaksi edelläkävijäksi

hankkeista taas hankehenkilöstöä on paljon, mutta työpanos on pirstaloitunut liian pieniin osiin.  Koska tämä rajoittaa mahdollisuuksia kehittää pk-kumppaniyritysten TKI-kyvykkyyksiä uudelle tasolle, arvioinnin aikana nousi esille ajatus, että saattaisi olla mielekästä pyrkiä kehittämään hankkeita, joilla sijoitetaan paikallisiin pk-yrityksiin TKI-päällikkö / kehityspäällikkö, joka toimisi linkkinä AMKin ja yrityksien välillä. Lisähuomiota edellyttää AMKin ja yrityskentän välinen liikkuvuus ja sen tiivis täminen. Molemminpuolinen tunnettuus helpottaa ja tehostaa yhteisyötä ja luo hyvät lähtökohdat vaikuttavuudelle. Opiskelijapalautteessa TKI- ja työelämäyhteisyön tii viyttä arvioitaessa LAMK sijoittuu hyvin: jaetulle 5. sijalle ja arviossa siitä, miten hyvin opetusjärjestelyt mahdollistavat hyvin opintojen kytkemisen työn ja työyhtei sön kehittämiseen Lapin AMK on samoin yli keskiarvon (5,9 keskiarvon ollessa 5,8). Yritysten vastaavaa näkemystä ei ole käytettävissä, mutta aineistomme pohjalta yri tykset ovat kriittisempiä.  Käytännön kehittämistoimissa Lapin AMK.n pitäisi aktiivisesti hakea uusia toi mintamuotoja pk-kentän aktivoimiseksi ja niiden toimien pitäisi olla erilaisia erityyp pisissä yrityksissä (palvelualat, teollisuus, matkailu jne). AMK voisi toimia aktiivi semmin herättelijänä ja sen esiin nostajana, missä TKI:lla on hyödyntämätöntä po tentiaalia. Koulutuspuolen markkinointi yrityssidosryhmille on vähäistä, mutta TKItoiminta ei saa tarvittavaa näkyvyyttä ilman erillismarkkinointia ja olisikin tärkeää, että AMK aktiivisesti markkinoisi niitä mahdollisuuksia, joita yrityksille voidaan tarjota. Harjoittelujen ja työhön tutustumisten, mutta myös täydennyskoulutuksen ja hankkeiden avulla käydään luonnollisesti myös vuoropuhelua siitä, missä TKI-poten tiaalia erityisesti piilee voisi olla oman sisäisen koulutusohjelman tai hankkeen kohde. Tässä voisi inspiraatiota hakea esim. HAMK:sta, jossa on toteutettu vertaisryhmä mentorointia ja opetushenkilökunnan TKI-osaamisen vahvistamista HAMK100koulutusohjelmalla.8

6. Tutkimusinfrastruktuuriin on investoitu runsaasti ja se on laadukasta, mutta sidosryhmät eivät tunne sitä riittävästi.

Toimijakenttä ei tunne riittävän hyvin ja syvällisesti Lapin AMK:n TKI-toiminnan mahdollisuuksia ja potentiaalisia hyötyjä, kehittämisalustoja, fasiliteetteja ja asian tuntemusta.

Lisähuomiota edellyttää laadukkaiden TKI-infrojen ja kokeilu ja testausalustojen tunnettuuden lisääminen. Yritysten infra-tuntemusta voitaisiin käytännössä vahvis taa erityisesti opinnäytetöiden ja harjoittelujen avulla, joissa kokeilu- ja testausalus toja voitaisiin käyttää määrätietoisemmin, tai kohdassa 5 esitettyjä tiedonsiirron ja yhteisen oppimisen ideoita jalostaen.

8 ks. esim. https://www.hamk.fi/2021/vertaistukea-pomoportaassa/

7. Erityisen vahvasti TKI-yhteistyöllä Lapin AMK:n kanssa on ollut vaikutusta kumppanitahojen verkostoitumisessa muihin keskeisiin toimijoihin.

Lapin AMK:n yhteistyö on mahdollistanut uutta yhteistyötä ja TKI-toiminnan kan nalta keskeisiin verkostoihin pääsemistä, ja osaltaan vahvistanut ekosysteemiajatte lun kirkastumista ja terävöittämistä. Myös kansainväliset yhteydet ovat osalla orga nisaatioista vahvistuneet yhteistyössä.

Lisähuomiota edellyttää edelleen monipuolisen kansainvälisen tutkijakentän ja kansallisen päätöksentekijäsidosryhmäkentän törmäyttäminen paikallisen pk-yritys kentän kanssa. Myös tässä em. neuvottelukunta voisi olla yksi käytännön kehittämis väline.

8. Lapin AMK keskeinen lisäarvo tulee sen vahvuuksista elinkeino- ja käytännön läheisen teema-alueittaisen asiantuntemuksen kautta sekä kyvystä kehittää ketteriä ja nopeampaa vaikuttavuutta tuovia TKI-toiminnan konsepteja alueellisille kärkialoille.

Lisäksi teknisten alojen osaamista ja TKI-kehittämiskyvykkyyttä ei muille koulutus toimijoilla alueella ole. Lapin alueen kannalta matkailualan kehittäminen on avaina sia. Siinä Lapin AMK ja Lapin yliopisto eivät ole saaneet luotua riittävän tiivistä ja laajaa kontaktipintaa alan keskeisiin yritystoimijoihin. Matkailualaan liittyvä TKItoiminta on koko maassa varsin vähäistä ja tässä suhteessa edelläkävijyyttä on tarjolla. Lisähuomiota edellyttää tähän liittyen Lapin korkeakouluyhteisön tiiviimpi sisäl löllinen yhteistyö ja yrityskentän palveleminen, mikä edellyttää (em. syistä) PK-yri tysten vuorovaikutuksen onnistumiseksi niiden yrittäjyyden mielenmaisemaan ja innovaatiokyvykkyyksiin perehtymistä.

9. TKI-työn organisointi koetaan edelleen osin pirstaleiseksi ja henkilösidonnaiseksi ja sen resursointi edellyttää lisähuomiota. Johtamiseen huomioon kiinnittämistä on jo tehty ja tämä saa myönteisen arvion or ganisaation sisältä, mutta edellyttää huomiota, lisäresursointia ja asiakasajattelun terävöittämistä suhteessa erityisesti yrityskumppaneihin.

Lisähuomiota tässä edellyttää sekä opettajien TKI-toimintaan osallistumisen aste, asiakashallinta ja yhteinen ja yhdenmukainen viestintä.  Nykyisellään opettajien osal listuminen TKI-toimintaan vaihtelee aloittain paljon. Pidemmällä aikavälillä tulokse kasta on se, että pysyvä henkilöstö on laajasti mukana TKI-toiminnassa.

Konkreettisina kehittämistoimina voisi ottaa käyttöön esim. avainasiakasajatte lun, ja yksittäisten TKI-henkilöstön edustajien välisen tiedonkulun parantaminen suhteessa mm. yrityskumppanien kanssa käytävään dialogiin, jossa CRM olisi yksi konkreettinen työkalu.

Matkalla luovaksi edelläkävijäksi

10. Sidosryhmävaikuttavuudenkin näkökulmasta tulevaisuus tehdään tämän päivän TKI:llä.

Yritystoimijoiden näkökulmasta kaksi vahvinta klusteria alueella ovat matkailu ja teollinen kiertotalous. Potentiaalia on myös muotoilun ja hyvinvoinnin alueella.  Tu levaisuuden megatrendit kuten vihreä siirtymä, uudet teollisuuden kestävät energiaja kiertotalousratkaisut, elämyksellinen ja kestävä matkailu, sekä arktisen yhteiskun nan turvallisuus ja muutosjoustavuus ovat Lapin AMKin vaikuttavuuden ytimessä. Hyvinvointi- ja sosiaalisektorilla aineistostamme nousi yllättävän vähän näkyville siirtymä uusille hyvinvointialueille ja väestörakenteesta kumpuavat laajaan hyvin vointiin kohdistuvat suuret muutospaineet.

Lisähuomiota edellyttää hyvinvointisektorin valtavien liiketoiminta- ja TKImahdollisuuksien nostaminen sille kuuluvaan arvoon. Lapissa eläviä ja asuvia ihmi siä lähellä olevia palvelukonsepteja ja oppimisympäristöjä AMKilla on hyvinvointia lalla useita ja koulutuksessa korostetaan tulevaisuuden terveyspalveluja ja Green Care -konsepteja myös sosiaali- ja terveysalan kehittämisajattelun ja johtamiskulttuurin näkökulmasta.

LÄHTEET

Aarnio-Keinänen, Johanna 2022. Kiertotalouden kiinnostavimmat kumppanuudet, LUMEN 2/2022, kirjoitettu 28.4.2022.

Arctic Research Community nettisivut: https://blogi.eoppimispalvelut.fi/arcticresearchcommunity/

Arctic Smartness nettisivut: https://arcticsmartness.fi/ Arctic Smartness toiminnan infograafi 29.10.2019

Forest & Kangastie 2020. Lapin AMK CAF itsearviointi 2020: https://www.lapinamk. fi/loader.aspx?id=612fce79-419d-46c6-95b7-27c1d27051df

Hendriksson, K. 2022. Työelämälähtöistä kumppanuutta kehittämässä, LUMEN 2/2022, Viitattu 30.8.2022. Hendriksson, K & Kauppi, T. 2020. Työelämälähtöisyys insinöörikoulutuksen innoit tajana Lapin ammattikorkeakoulussa. UAS Journal -artikkeli. Viitattu 22.3.2022 Työelämälähtöisyys insinöörikoulutuksen innoittajana Lapin ammattikorkeakou lussa – UAS Journal.

Hulkko et al. 2017. Lapin ammattikorkeakoulun Auditointi 2017. Viitattu 30.8.2022. Jankkila, H & Kangastie, H. 2014. Työelämälähtöisyys ja -läheisyys Lapin ammatti korkeakoulussa. Viitattu 22.3.2022 https://www.lapinamk.fi/loader.aspx?id=fb13405a394c-4839-9209-9390348cca6c

Kangastie, Helena & Kantola, Susanna 2014. ”Kumppanuustoiminta Lapin Kuntoutus oy:n ja Lapin Ammattikorkeakoulun välillä” julkaisussa Jankkila & Kangastie (toim.): Työelämälähtöisyys ja -läheisyys, Toimintamallin avaus, Sarja B. Raportit ja selvitykset 21/2014.

Lapin AMK 2015, 2016, 2017, 2018 ja 2019: Lapin AMK:n tilinpäätös ja toimintakerto mus.

Lapin AMK 2021. Vastuullisuusraportti, https://www.lapinamk.fi/fi/Esittely/Vastuul lisuusraportti-kevat-2021/Vastuullisuus-ja-kestava-kehitys-Lapin-AMKissa

Lapin AMK 2022. Päättyneet ja käynnissä olevat hankkeet: https://www.lapinamk.fi/ fi/Yrityksille-ja-yhteisoille/Lapin-AMKin-hankkeet

Lapin AMK 2017. Laatuauditointi 2017 (Karvi) https://karvi.fi/publication/lapin-am mattikorkeakoulun-auditointi-2017/

Matkalla luovaksi edelläkävijäksi

Lapin AMK 2022. Kehittämisympäristöjen esittelyt: https://www.lapinamk.fi/fi/Yri tyksille-ja-yhteisoille/Kehittamisymparistot Kehittämiscase kuvauksia https://www.lapinamk.fi/fi/Yrityksille-ja-yhteisoille.

Lapin AMK:n hanketietokanta. 2022. Linna, Eila & Kangastie, Helena 2016. Pohjoista tekoa – Lapin ammattikorkeakoulun strategia ja profiloituminen, Sarja B. Raportit ja selvitykset 1/2016.

Rakennerahastotietopalvelu (2022): https://www.eura2014.fi/rrtiepa/projekti. php?projektikoodi=A72213

Stoor, Elina (2020): Kiertokoulu katselmointi, Katselmointiraportti kiertotalouden näkyvyydestä insinöörialojen OPS-kuvauksissa ja Liite 2, katselmointiin liittyvien haastattelujen kooste.

Valkokari, Katri, Hyytinen, Kirsi, Kutinlahti, Pirjo & Hjelt, Mari (2020): Yhdessä kes tävää kasvua -ekosysteemiopas, VTT.

Vinblad 2016. Luonnon aineettomista arvoista hyvinvointia. Lumen 1/2016.

Ylilauri, Martta & Yli-Viikari, Anja 2019. Kohti luonnollista hyvinvointia, Näkökul mia luontoperustaisen toiminnan kehittämiseen. Levon-instituutti.

Lähteenmäki-Smith, Nyman, Valtakari & Varmola

Ammattikorkeakouluilla on keskeinen merkitys omien alueidensa kehittämisessä. Osaamispääoman kokoamisen ja kouluttamisen lisäksi ne toteuttavat työelämää ja aluekehitystä edistävää ja alueen elinkeinorakennetta uudistavaa soveltavaa tutkimus, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa (TKI). Lapin AMK:n TKI-toiminnalla on kolme teemaaluetta, joita ovat globaali arktinen vastuu, kestävä matkailu sekä tulevaisuuden palvelut ja etäisyyksien hallinta. Lapin AMK:n TKI-toimintaa toteutetaan yhteistyössä alueellisten yhteistyökumppanien kanssa sekä TKI-toiminnan kohderyhmien kanssa.

Selvityksessä tutkittiin, kuinka vaikuttavaa Lapin ammattikorkeakoulun TKI-toiminta on ollut erityisesti yhteistyökumppaneiden ja sidosryhmien näkökulmasta, miten Lapin AMK:n kanssa tehty yhteistyö ja kumppanuus on vaikuttanut yhteistyötahojen ja sidosryhmien toimintaan ja mitä vaikutuksia TKI-toiminnasta on seurannut. Keskeinen näkökulma on TKI-toiminnan laajempi merkitys ja lisäarvo Lapin alueen kehittymiselle. Arvioinnissa tuotettiin kehittämisehdotuksia TKI-toiminnan ja siihen liittyvän yhteistyön sekä TKI-toiminnan vaikuttavuuden ja lisäarvon kehittämiseksi.

Lapin korkeakoulukonsernin visio on toimia luovana edelläkävijänä ja vastuullisena arktisena korkeakouluyhteisönä. Nähdäksemme Lapin AMK on hyvin matkalla kohti tätä visiota ja vahva työelämälähtöisyys, terävät kärjet ja niihin profiloituminen, sekä kansainvälisesti verkottunut osaajien yhteisö antavat hyvät lähtökohdat edetä tällä polulla.